MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi

27.10.2006 - (KOM(2005)0602 – C6‑0002/2006 – 2005/0235(CNS)) - *

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Erna Hennicot-Schoepges
Valmistelija (*): Philip Bradbourn, Liikenne- ja matkailuvaliokunta
(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (KOM(2005)0602 – C6‑0002/2006 – 2005/0235(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0602)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0002/2006),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 ja 35 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A6‑0382/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 viite
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 artiklan,	ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 ja 173 artiklan,
Perustelu
Sovellettavan oikeuskäytännön mukaisesti, erityisesti 26. maaliskuuta 1987 annetun tuomion (asia 45/86, komissio vs. neuvosto, Kok. 1493), 11. helmikuuta 1991 annetun tuomion (asia 300/89, komissio vs. neuvosto, Kok. I-2867) ja 26. huhtikuuta 1996 annetun tuomion (asia C‑271/94, parlamentti vs. neuvosto, Kok. I. 1689) mukaisesti päätös antaa Euroopan parlamentille suuremman sananvallan yhteisyrityksen luomisessa, kehittämisessä ja perustamisessa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale
(2) Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke, jäljempänä ’SESAR-hanke’, on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tekninen perusta. Sen tarkoituksena on tarjota yhteisölle suorituskyvyltään huipputasoinen lennonjohtoinfrastruktuuri, jonka avulla voidaan varmistaa lentoliikenteen turvallinen ja ympäristöystävällinen kehitys hyödyntäen täysimääräisesti GALILEOn kaltaisissa ohjelmissa saavutettua teknistä kehitystä.	Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke, jäljempänä ’SESAR-hanke’, on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tekninen perusta. Sen tarkoituksena on tarjota yhteisölle suorituskyvyltään huipputasoinen lennonjohtoinfrastruktuuri, jonka avulla voidaan varmistaa lentoliikenteen turvallinen, energiatehokas ja ympäristöystävällinen kehitys hyödyntäen täysimääräisesti Galileon kaltaisissa ohjelmissa saavutettua teknistä kehitystä. Siihen pyritään myös yhdistämään energiatehokkuussyistä lentokoneen nopeudenhallinta sekä tiivis yhteistyö sääpalvelujen kanssa ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämiseksi.
Perustelu
Lennonohjausjärjestelmän tehokkaampi suorituskyky mahdollistaa nopeuden sopeuttamisen lentobensiinin säästämiseksi ja mahdollistaa koneiden osoittamisen reiteille, jotka ovat sääennusteiden mukaan vähemmän arkoja suihkuvanojen muodostumisen suhteen.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 3 kappale
(3) SESAR-hankkeella pyritään liittämään toisiinsa toimintoja, jotka yhteisössä on aiemmin toteutettu erillisinä ja yhteensovittamattomina, sekä koordinoimaan niitä.	(3) SESAR-hankkeella pyritään liittämään toisiinsa toimintoja, jotka yhteisössä, mukaan lukien perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteisön syrjäiset ja syrjäisimmät alueet, on aiemmin toteutettu erillisinä ja yhteensovittamattomina, sekä koordinoimaan niitä.
Perustelu
Tarkistuksella tehdään oikeudellinen selvennys perustamissopimuksen mukaiseksi.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Määrittelyvaihetta seuraa yhteisön ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamissuunnitelman toteutusvaihe, joka muodostuu kahdesta perättäisestä osasta: kehitys (2008–2013) ja käyttöönotto (2014–2020).	(6) Määrittelyvaihetta seuraa kaksi perättäistä vaihetta: kehitysvaihe (2008–2013) ja käyttöönottovaihe (2014–2020).
Perustelu
Tätä tarkistusta tulisi käsitellä yhdessä 1 artiklan 1 a kohtaan (uusi) esitetyn tarkistuksen kanssa, jonka perustelussa selitetään kolme toisistaan riippuvaista vaihetta.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Jokaisen vaiheen pääseikat tulisi määritellä ja käyttöönottovaiheen osalta olisi mainittava lainsäädännölliset määräykset erillisessä ehdotuksessa.
Perustelu
Tätä tarkistusta tulisi käsitellä yhdessä 1 artiklan 1 a kohtaan (uusi) esitetyn tarkistuksen kanssa. Viime mainitussa asia perustellaan tarkemmin.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 7 kappale
(7) Asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti lennonvarmistuspalveluista perittävistä maksuista voidaan saada tuloja sellaisten hankkeiden tukemista varten, joiden tarkoituksena on avustaa tiettyjä ilmatilan käyttäjien ja/tai lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ryhmiä yhteisten lennonvarmistusinfrastruktuurien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen sekä ilmatilan käytön parantamiseksi.	Poistetaan.
Perustelu
Lennonvarmistuspalveluja koskevaa lisämaksua olisi vältettävä. Eurocontrolin kautta käyttäjämaksuilla tuetaan jo ohjelmaa. Menestyksekkään määrittelyvaiheen olisi oltava selvää liiketoimintaa, joka luo tarpeen yksityisille sijoituksille (ja julkiselle rahoitukselle).
Tarkistus 7 Johdanto-osan 11 kappale
(11) SESAR-hankkeen toteutusvaiheessa julkisen sektorin rahoitusta olisi täydennettävä yksityisen sektorin osuuksilla.	SESAR-hankkeen kehitys- ja käyttöönottovaiheissa julkisen sektorin rahoitusta olisi täydennettävä yksityisen sektorin osuuksilla. Kehitysvaiheen aikana näiden määrien olisi oltava 50 prosenttia talousarviosta.
Perustelu
SESARin olisi mahdollistettava se, että teollisuus antaa täysimääräisesti asiantuntemuksensa käytettäväksi. Mutta jos SESARin on määrä olla teollisuuden johtama aloite, tätä olisi myös heijasteltava kehitysvaiheen rahoituksessa.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Tähän prosessiin osallistuvien toimijoiden suuren määrän sekä tarvittavien rahoitusvarojen ja teknisen asiantuntemuksen vuoksi on välttämätöntä, että perustetaan oikeushenkilö, joka kykenee varmistamaan, että SESAR-hankkeen toteutusvaiheeseen myönnettyjä varoja hallinnoidaan yhtenäisesti.	(12) Tähän prosessiin osallistuvien toimijoiden suuren määrän sekä tarvittavien rahoitusvarojen ja teknisen asiantuntemuksen vuoksi on välttämätöntä, että perustetaan oikeushenkilö, joka kykenee varmistamaan, että SESAR-hankkeen kehitysvaiheeseen myönnettyjä varoja hallinnoidaan yhtenäisesti.
Perustelu
Komission teksti ei ole selkeä, koska ”toteutus” ei muodosta omaa vaihettaan. Toteutus kuuluu 1 artiklan 1 a kohtaan (uusi) esitetyn tarkistuksen mukaan kaikkiin kolmeen vaiheeseen.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Tätä oikeushenkilöä, jonka tehtävä on Euroopan etua koskevan julkisen tutkimushankkeen hallinnointi, on pidettävä kansainvälisenä toimielimenä siten, kuten on tarkoitettu jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste, 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 15 artiklan 10 kohdan toisessa luetelmakohdassa, sekä valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY 23 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa.	(13) Tämän oikeushenkilön tehtävänä on Euroopan etua koskevan julkisen tutkimushankkeen hallinnointi siten, kuten on tarkoitettu jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste, 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 15 artiklan 10 kohdan toisessa luetelmakohdassa, sekä valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY 23 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa.
Perustelu
Tätä tarkistusta tulisi tarkastella samalta kannalta kuin 2 artiklan 2 kohtaan esitettyä tarkistusta, jossa väitetään, että yhteisyrityksiä ei pidetä automaattisesti kansainvälisinä toimieliminä.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Jäsenvaltioiden olisi myös myönnettävä tälle oikeushenkilölle vapautus muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta, ja yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavat palkat olisi vapautettava kaikista kansallisista tuloveroista.	(14) Jäsenvaltioiden olisi myös myönnettävä tälle oikeushenkilölle vapautus muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta, ja yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavien palkkojen olisi oltava Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisia.
Perustelu
Oikeudellisen ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden vuoksi on selvennettävä, että palkkojen on oltava "Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen" mukaisia.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 15 kappale
(15) SESAR on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka rahoitus yhteisön tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmista on perusteltua. Näin ollen on tarpeen perustaa yhteisyritys Euroopan unionin perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla, jotta lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksessä saavutettaisiin huomattavaa edistystä kehitysvaiheessa (2008–2013).	(15) SESAR on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka rahoitus yhteisön tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmista on perusteltua. Näin ollen on tarpeen perustaa yhteisyritys Euroopan unionin perustamissopimuksen 171 ja 173 artiklan nojalla, jotta lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksessä saavutettaisiin huomattavaa edistystä kehitysvaiheessa (2008–2013).
Perustelu
Tarkistus on ehdotetun kaksinkertaisen oikeusperustan, siis EY:n perustamissopimuksen 171 ja 173 artiklan mukainen.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 17 kappale
(17) Yhteisyrityksen pääasiallinen tehtävä on organisoida ja koordinoida SESAR-hanketta yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatu rahoitus ja hyödyntämällä ulkoisia, erityisesti yhteisyrityksen osakkailta peräisin olevia teknisiä voimavaroja sekä Eurocontrolin kokemusta.	Yhteisyrityksen pääasiallinen tehtävä on organisoida ja koordinoida SESAR-hanketta yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatu rahoitus ja hyödyntämällä ulkoisia, erityisesti yhteisyrityksen osakkailta peräisin olevia teknisiä voimavaroja sekä Eurocontrolin kokemusta ja asiantuntemusta.
Perustelu
Viittaus Eurocontrolin kokemukseen ei ole täydellinen ilman mainintaa tämän järjestön 40-vuotisesta asiantuntemuksesta siviili- ja sotilasilmailussa.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
	(17 a) On toivottavaa, että yksityissektori on asianmukaisesti mukana kaikissa vaiheissa, erityisesti kehitysvaiheessa, jotta voidaan varmistaa yksityissektorin osallistujien sitoutuminen käyttöönottovaiheessa.
Perustelu
Uutta järjestelmää asennettaessa teollisuudella voi olla sitoutumisongelmia, jos teollisuus ei ole olleet asianmukaisesti mukana teknologisen perustan kehittämisessä.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 20 kappale
(20) On syytä määritellä yhteisyrityksen organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt laatimalla yhteisyrityksen yhtiöjärjestys.	(20) On syytä määritellä yhteisyrityksen organisaatiota ja toimintaa, eturistiriitojen välttämistä yhteisyrityksessä ja sen virkamiesten nimittämismenettelyä koskevat säännöt laatimalla yhteisyrityksen yhtiöjärjestys kuten liitteessä on vahvistettu.
Perustelu
Myös 3 artiklan 1 kohtaan ja liitteen 6 artiklan 1 kohtaan esitetyt tarkistukset on otettava huomioon.

Tarkistus 15

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

	(20 a) Euroopan parlamentille tulisi myöntää tarkkailijan asema yhteisyrityksen hallintoneuvostossa.

Perustelu

Tätä tarkistusta tulee käsitellä yhdessä liitteen 3 artiklan 2 kohtaan esitetyn tarkistuksen kanssa, jossa otettiin huomioon Euroopan parlamentin 6. syyskuuta 2005 hyväksymä kanta (katso Barsi-Patakyn mietintö A6-0212/2005 Galileo-ohjelmasta).

Tarkistus 16

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

	(21 a) Yhteisyrityksen uudeksi osakkaaksi pääsyä koskevat pyynnöt on otettava vastaan liitteen 1 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti.

Perustelu

Tätä tarkistusta tulisi käsitellä 5 a artiklaan (uusi), liitteen 1 artiklan 3 a kohtaan (uusi) ja liitteen 4 artiklan 1 kohtaan esitettyjen tarkistusten yhteydessä.

Tarkistus 17

Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

	(21 b) Komission on raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen soveltamisesta kolmen vuoden välein ja esitettävä tarvittaessa sen muuttamista.

Perustelu

Tätä tarkistusta on käsiteltävä 6 a artiklaan (uusi) esitetyn tarkistuksen kanssa.

Tarkistus 18 1 artiklan 1 kohta
1. Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen, jäljempänä ’SESAR-hankkeen’, toteutusvaiheen kehittämistoimien täytäntöönpanemiseksi perustetaan yhteisyritys, jäljempänä ’yhteisyritys SESAR’, 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvaksi ajaksi.	1. Perustetaan yhteisyritys (jäljempänä "yhteisyritys"). Sen tärkeimpänä tehtävänä on hallinnoida hankkeen kehitysvaiheen toimintaa ja nykyaikaistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintaa, jäljempänä "SESAR-hanke", ajanjaksolla, joka alkaa siitä päivästä, kun neuvosto hyväksyy seuraavassa 1 a kohdan a alakohdassa tarkoitetun yhteisön ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman, ja päättyy kehitysvaiheen päättyessä.
Perustelu
Tällä tarkistuksella pyritään selkeyttämään komission tekstiä sekä käytettyjä käsitteitä ja kehitysvaiheen määritelmää.
Tarkistus 19 1 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. "SESAR-hanke" koostuu kolmesta vaiheesta:
	(a) "määrittelyvaihe", jossa pyritään määrittelemään tekniset vaihtoehdot, toteutettavat toimet ja uudistusohjelman prioriteetit sekä toimintaan liittyvät täytäntöönpanosuunnitelmat. Se alkoi lokakuussa 2005, ja sen arvioidaan päättyvän joulukuussa 2007 ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevan yleissuunnitelman valmistumisen myötä. Ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevan yleissuunnitelman kehittää Eurocontrolin valvonnassa toimiva yritysten yhteenliittymä;
	(b) "kehitysvaihe", joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2008 kun neuvosto komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan on hyväksynyt ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevan yleisen toteutussuunnitelman. Kehitysvaihe päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013;
	(c) "käyttöönottovaihe", joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020 ja koostuu uuden ilmaliikenteen hallintajärjestelmän infrastruktuurin laajamittaisesta tuotannosta ja täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen, jossa määritellään:
	(i) siirtyminen kehitysvaiheesta käyttöönottovaiheeseen,
	(ii) korvausmekanismit, joita sovelletaan kaikkiin SESAR-yhteisyritystä seuraaviin elimiin, ja
	(ii) tietyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden siirto SESAR-yhteisyritystä seuraaviin uusiin elimiin.
Perustelu
Paremman sääntelyn ja vastuun selkeyttämisen kannalta tässä asetuksessa olisi määriteltävä vaiheet ajanjaksojen perusteella ja kolmen vaiheen aikana saavutettavaksi tarkoitetut asiat, samalla kun kiinnitetään huomiota lainsäätäjien ja muiden asianomaisten elinten velvollisuuksiin.

Tarkistus 20

1 artiklan 1 b kohta (uusi)

	1 b. Neuvoston on tarvittaessa tarkistettava yhteisyrityksen laajuus, hallinto, rahoitus ja kesto hankkeen kehityksen sekä ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman mukaisesti. Neuvosto ottaa huomioon tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun arvioinnin ja 6 a artiklan säännökset.

Perustelu

Tämä tarkistus on välttämätön lainsäädännöllinen määräys Galileo-yhteisyrityksestä saatujen kokemusten perusteella.

Tarkistus 21 1 artiklan 2 kohdan johdantokappale
2. Yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen koordinoimalla tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteisössä. Erityisesti se vastaa seuraavista tehtävistä:	2. Yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen koordinoimalla ja keskittämällä kaikki merkittävä tutkimus- ja kehitystoiminta. Erityisesti se vastaa seuraavista tehtävistä:
Perustelu
Tämä tarkistus on jatkoa aiempiin kehitysvaiheen määrittelyä koskeviin tarkistuksiin.
Tarkistus 22 1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta
– SESAR-hankkeen toteuttamisen organisoiminen ja koordinoiminen Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) laatiman Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamissuunnitelman, jäljempänä ’suunnitelma’, mukaisesti yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatava rahoitus,	– SESAR-hankkeen kehitysvaiheen toimenpiteiden organisoiminen ja koordinoiminen ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman mukaisesti, joka on laadittu Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) hallinnoiman hankkeen määrittelyvaiheessa, yhdistämällä ja hallinnoimalla julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatavaa rahoitusta yhden organisaation kautta,
Perustelu
Tämä tarkistus on jatkoa aiempiin kehitysvaiheen määrittelyä koskeviin tarkistuksiin.
Tarkistus 23 1 artiklan 2 kohdan 2 a luetelmakohta (uusi)
	– tarvittavan rahoituksen varmistaminen kehitysvaiheen toimille ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman mukaisesti;
Perustelu
Rahoituskysymys on mainittava erikseen.
Tarkistus 24 1 artiklan 2 kohdan 1 a luetelmakohta (uusi)
	– Euroopan ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien osallisuuden varmistaminen sekä päätöksenteossa että rahoituksessa,
Perustelu
Tämä lisäys on tarpeen Euroopan ilmaliikenteen hallinnan merkittävän aseman vuoksi, jonka se on saavuttanut kokemuksensa ja keräämiensä tietojen ansiosta.
Tarkistus 25 1 artiklan 3 kohta
3. Yhteisyrityksen päätoimipaikka on Bryssel.	3. Yhteisyrityksen päätoimipaikka perustetaan tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti1.
	________ 1 EYVL L 11,16.1.2003, s. 1
Perustelu
SESAR-yhteisyrityksen päätoimipaikkaa ei pidä määrätä tässä asetuksessa. Kyseinen päätös kuuluu Eurooppa-neuvoston tehtäväksi virastojen (katso 19. joulukuuta 2002 annettu neuvoston asetus N:o 58/2003) sekä muiden yhteisön toimielinten ja yksikköjen kotipaikasta päättämistä koskevien periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 26 2 artiklan 2 kohta
2. Yhteisyritystä on pidettävä direktiivin 77/388/ETY 15 artiklan 10 kohdan toisessa luetelmakohdassa sekä direktiivin 92/12/ETY 23 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuna kansainvälisenä toimielimenä.	Poistetaan.
Perustelu
Direktiiveissä 77/388/ETY ja 92/12/ETY ei sallita yhteisyritysten pitämistä kansainvälisinä toimieliminä, elleivät ne ole täysin julkisia yhteisöjä. Yhteisyritys, jonka päätöksentekoelimissä ovat mukana niin julkinen kuin yksityinen sektori ja jolle annetaan valta tehdä kansainvälisiä sopimuksia, on EU:n oikeusjärjestyksessä uusi asia, josta ei ole aikaisempaa mainintaa EU:n lainsäädännössä.
Tarkistus 27 2 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltiot myöntävät yhteisyritykselle vapautuksen muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta. Erityisesti se vapautetaan rekisteröintimaksuista sekä yritysveroista ja niitä vastaavista. Yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavat palkat vapautetaan kaikista kansallisista tuloveroista.	3. Jäsenvaltiot myöntävät yhteisyritykselle vapautuksen muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta. Erityisesti se vapautetaan rekisteröintimaksuista sekä yritysveroista ja niitä vastaavista. Palkat yhteisyrityksen henkilöstölle maksetaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.
Perustelu
Oikeudellisen ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden vuoksi on selvennettävä, että palkkojen on oltava "Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen" mukaisia.
Tarkistus 28 3 artiklan 1 kohta
1. Hyväksytään yhteisyrityksen yhtiöjärjestys, joka on tämän päätöksen liitteenä.	1. Hyväksytään yhteisyrityksen yhtiöjärjestys siten kuin se on esitetty tämän päätöksen liitteessä, joka on kiinteä osa tätä asetusta.
Perustelu
Tällä tarkistuksella halutaan korostaa, että säädöksen liitteet ovat todellinen osa sitä lainsäädäntöehdotusta, jonka liitteenä ne ovat. Useissa tuomioistuimen päätöksissä on korostettu tätä seikkaa, mutta yhteisyrityksiä koskevia oikeustapauksia ei ole vielä ollut. Siksi kyseistä seikkaa on tarpeen korostaa.
Tarkistus 29 3 artiklan 2 kohta
2. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, ja erityisesti tämä koskee yhtiöjärjestyksen 3–6 ja 8 artiklaa.	2. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa 6 a artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
Perustelu
Selkeyden ja ”parempaa sääntelyä” koskevien ohjeiden vuoksi lainsäädäntöehdotuksessa olisi oltava yksi artikla, jossa määritellään yhteisön toimielinten tarpeelliseksi katsoma muutosmenettely, joka ei ole jonkin yhteisyrityksen elimen ehdottama tai toteuttama. Katso myös asetuksen 6 a artiklaan (uusi) esitetty tarkistus.
Tarkistus 30 4 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) sen osakkaiden rahoitusosuuksista yhtiöjärjestyksen 1 artiklan mukaisesti, ja	a) sen osakkaiden rahoitusosuuksista yhtiöjärjestyksen 1, 3 ja 11 artiklan mukaisesti.
Perustelu
Esittelijä ei ole nähnyt vaihtoehtoista järjestelmää, jolla yksityinen sektori määrättäisiin suorittamaan rahoitusosuutensa. On kuitenkin ehdotettu lainsäädännöllistä määräystä, koska siinä annetaan yksityiselle sektorille rahoitusta koskevat velvoitteet yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudessa. Euroopan parlamentissa olisi keskusteltava kyseisistä aiheista ja määriteltävä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta koskevia suuntaviivoja.
Tarkistus 31 4 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) lennonvarmistuspalveluja koskevien maksujen mahdollisesta perinnästä asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 3 kohdan e alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio määrittelee asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti näiden maksujen perintä- ja käyttömenettelyt.	Poistetaan.
Perustelu
Lennonvarmistuspalveluja koskevaa lisämaksua olisi vältettävä. Eurocontrolin kautta käyttäjämaksuilla tuetaan jo ohjelmaa. Menestyksekkään määrittelyvaiheen olisi oltava selvää liiketoimintaa, joka luo tarpeen yksityisille sijoituksille (ja julkiselle rahoitukselle).
Tarkistus 32 4 artiklan 3 kohta
3. Kaikki yhteisyritykselle maksettavat yhteisön rahoitusosuudet lopetetaan 1 artiklassa tarkoitetun ajan umpeutuessa.	3. Kaikki yhteisyritykselle maksettavat yhteisön rahoitusosuudet lopetetaan kehitysvaiheen umpeutuessa, elleivät Euroopan parlamentti ja neuvosto päätä toisin komission ehdotuksen pohjalta.
Perustelu
Säädöksessä olisi oltava optio ylimääräisestä yhteisön osuudesta. Yhteisön rahoitusosuuden olisi kuitenkin oltava asianmukaisen ja vakiintuneen talousarviomenettelyn mukainen.
Tarkistus 33 5 artiklan 1 kohta
1. Asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklalla perustetulle yhtenäisen ilmatilan komitealle, jäljempänä ’komitea’, tiedotetaan säännöllisesti yhteisyrityksen työn edistymisestä. Sen vuoksi komissio sisällyttää komitean kaikkien kokouksien esityslistalle SESAR-hanketta koskevan kohdan.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 34

5 artiklan 2 a kohta (uusi)

	2 a. Komissio kanta hallintoneuvoston päätöksiin ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman teknisistä muutoksista hyväksytään päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Perustelu

Tämä tarkistus olisi käsiteltävä tarkistuslauseketta koskevan 6 a artiklan (uusi) yhteydessä. Toisin sanoen tämä tarkistus ainoastaan valtuuttaa komission antamaan kantansa ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaan tehtäviin teknisiin muutoksiin komitologiamenettelyn neuvoa-antavan menettelyn käytön jälkeen.

Tarkistus 35

5 a artikla (uusi)

	5 a artikla
	Osakkaaksi pääsy
	Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uusien osakkaiden liittymisestä. Uusien osakkaiden, myös kolmansista maista olevien, pääsylle on saatava Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä.

Perustelu

Lainsäädännöllinen määräys on Euroopan parlamentin aseman osalta lainattu Galileo-yhteisyritykseltä (asetus (EY) N:o 876/2002) hieman muunneltuna. Tämä on välttämätön ehto julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle, kuten SESAR-yhteisyritykselle.

Tarkistus 36 6 artikla
Joka kolmas vuosi yhteisyrityksen toiminnan käynnistymisestä sen päättymiseen asti komissio toteuttaa arvioinnit tämän asetuksen täytäntöönpanosta, yhteisyrityksen saavuttamista tuloksista ja sen työmenetelmistä.	Yhteisyrityksen toiminnan käynnistymisestä sen päättymiseen asti komissio toteuttaa perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisesti arvioinnit tämän asetuksen täytäntöönpanosta, yhteisyrityksen saavuttamista tuloksista ja sen työmenetelmistä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksia arviointien tuloksista ja niistä tehtävistä johtopäätöksistä.
Perustelu
On tärkeää varmistaa, että yhteisyrityksen tuloksista ja työmenetelmistä tiedotetaan laajasti ja jatkuvasti Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle.
SESAR-yhteisyritys on pitkän aikavälin hanke, jolle säännölliset arvioinnit ovat välttämättömiä puutteiden ja viivästymisten tunnistamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Parlamentin mukanaolo tässä prosessissa on tehtävä selväksi.

Tarkistus 37

6 a artikla (uusi)

	6 a artikla
	Tarkistaminen
	Jos komissio pitää tarpeellisena tai Euroopan parlamentti tai neuvosto pyytää komitologiamenettelyssä tämän asetuksen tai yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen tarkistamista, komissio laatii asianmukaisen lainsäädäntöehdotuksen perustamissopimuksessa määrätyn menettelyn mukaisesti.

Perustelu

Tämä on tärkeä menettelyä koskeva tarkistus, jonka tarkoituksena on turvata Euroopan parlamentin valtaoikeudet yhteisön lainsäädännössä.

Tarkistus 38 Liitteen 1 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta
– mikä tahansa muu julkinen tai yksityinen yritys tai yhteisö.	– mikä tahansa muu julkinen tai yksityinen yritys tai yhteisö, joka on tehnyt yhteisön kanssa vähintään yhden ilmaliikennealan sopimuksen.
Perustelu
Koska SESAR-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke, yhteisyrityksen osakkuuteen olisi liityttävä kohtuullisia ehtoja. Tämän tarkistuksen tarkoituksena on saada aikaan yksi ehto eli sopimus Euroopan yhteisön kanssa.
Tarkistus 39 Liitteen 1 artiklan 3 kohta
3. Edellä 2 kohdan mukaista osakkaaksi pääsyä koskevat pyynnöt on osoitettava pääjohtajalle, joka toimittaa ne hallintoneuvostolle.	3. Edellä 2 kohdan mukaista osakkaaksi pääsyä koskevat pyynnöt on osoitettava pääjohtajalle, joka toimittaa ne hallintoneuvostolle.
Hallintoneuvosto päättää, hyväksytäänkö pyyntö vai hylätäänkö se. Myönteisissä tapauksissa pääjohtaja neuvottelee liittymistä koskevat ehdot ja toimittaa ne hallintoneuvostolle Näihin ehtoihin voi sisältyä säännöksiä, jotka liittyvät erityisesti rahoitusosuuksiin ja edustukseen hallintoneuvostossa.	Hallintoneuvosto neuvoo komissiota pyynnön hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi, ja komissio tekee asiasta ehdotuksen 5 a artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Myönteisissä tapauksissa pääjohtaja neuvottelee liittymistä koskevat ehdot ja toimittaa ne hallintoneuvostolle Näihin ehtoihin voi sisältyä säännöksiä, jotka liittyvät erityisesti rahoitusosuuksiin ja edustukseen hallintoneuvostossa.
Perustelu
Tämä on tarpeellinen selvennys, joka on johdettu uusia osakkaita koskevasta asetuksen 5 a artiklasta (uusi). Menettely on ilmaistava selkeästi väärien tulkintojen ja ennakkotapausten välttämiseksi. Tällaisista kysymyksistä ovat vastuussa EU:n toimielimet, eivät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimintaa harjoittavat yhteisyritykset kuten SESAR.

Tarkistus 40

Liitteen 1 artiklan 3 a kohta (uusi)

	3 a. Hallintoneuvoston harkitessa, salliiko se osakkuusneuvottelut jonkin julkisen tai yksityisen yrityksen tai yhteisön kanssa, edellyttäen, että on tehty liitteen 1 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu sopimus, se ottaa huomioon erityisesti seuraavat perusteet:
	– todistuksin osoitettavissa oleva tietämys ja kokemus ilmaliikenteen hallinnasta ja/tai ilmaliikenteen hallinnan tarvikkeiden valmistamisesta ja/tai palvelujen tarjoamisesta;
	– rahoitusosuus, jonka yritys tai yhteisö voi antaa ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman täytäntöönpanoon;
	– yrityksen tai yhteisön taloudellinen varmuus;
	– mahdolliset eturistiriidat.

Perustelu

Tämä tarkistus on jatkoa 1 artiklan 2 kohdan 1 a alakohtaan (uusi) esitetyssä tarkistuksessa tarkoitetulle ehdottomalle edellytykselle. Lisäksi siinä selkeytetään perusteita ja menettelyä. Neuvoston työryhmä on hyväksynyt samanlaisen tekstin. Tätä tarkistusta on käsiteltävä 5 a artiklaan (uusi) esitetyn tarkistuksen kanssa.

Tarkistus 41 Liite, 3 artikla, 1 kohta, a a alakohta (uusi)
	(a a) puolustusvoimien edustaja;
Perustelu
Alan edustajat olisi nimettävä asianomaisten Euroopan tason organisaatioiden toimesta. Puolustusvoimien edustaja olisi nimettävä lennonohjausjärjestelmää käyttävän Euroopan tason organisaation toimesta.
Tarkistus 42 Liitteen 3 artiklan 2 kohta
2. Edellä 1 kohdan b–f alakohdassa tarkoitetut edustajat nimeää teollisuudenalan neuvoa-antava elin, joka on perustettu asetuksen (EY) N:o 549/2004 6 artiklan nojalla.	2. Euroopan parlamentilla on tarkkailijan asema hallintoneuvostossa.
Perustelu
Lisäys puolestaan koskee Euroopan parlamentin roolia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimintaa harjoittavassa yhteisyrityksessä. Euroopan parlamentille myönnettävä tarkkailijan asema on oikeutettu kahdesta syystä: parlamentin suorittama sellaisen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeen valvonta, joka on mukana tutkimukseen suunnatun rahoituksen muuttamisessa julkiseksi palveluksi, sekä parlamentin talousarvioon liittyvän roolin toteuttaminen samoin perustein kuin neuvosto.

Tarkistus 43

Liitteen 3 artiklan 2 a kohta (uusi)

	2 a. Komissio toimii hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Perustelu

Tämä on tarpeellinen määräys, joka on hyväksytty neuvoston tasolla.

Tarkistus 44 Liitteen 4 artiklan 1 kohta
1. Edellä 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuilla edustajilla on äänioikeus.	1. Kaikilla 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla edustajilla on käytettävissään painotettu äänimäärä suhteessa kunkin rahoitusosuuteen yhteisyrityksessä 2 kohdan säännösten mukaisesti.
Perustelu
Ehdotetaan uutta edustuksen tasapainoa ja äänimäärän painottamista kunkin hallintoneuvostossa olevan edustajan rahoitusosuuden mukaisesti.
Tarkistus 45 Liite, 4 artikla, 2 kohta
2. Yhteisyrityksen osakkailla on äänimäärä, joka on suhteutettu niiden yhteisyritykseen sijoittamaan pääomaan. Yhteisöllä ja Eurocontrolilla on kummallakin kuitenkin vähintään 30 prosenttia kaikista äänistä ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ilmatilan käyttäjien edustajalla on vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä.	2. Yhteisyrityksen osakkailla on äänimäärä, joka on suhteutettu niiden yhteisyritykseen sijoittamaan pääomaan 1 kohdan mukaisesti. Yhteisöllä ja Eurocontrolilla on kummallakin kuitenkin vähintään 30 prosenttia kaikista äänistä ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ilmatilan käyttäjien edustajalla on vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä.
Perustelu
Oikeudellinen selvennys.
Tarkistus 46 Liitteen 4 artiklan 5 kohta
5. Kaikkien 1 artiklan 2 kohdan mukaista uusien osakkaiden hyväksymistä, uuden pääjohtajan nimittämistä tai yhteisyrityksen lakkauttamista koskevien päätösten on saatava hallintoneuvostossa yhteisön edustajan hyväksyntä.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus liittyy 5 a artiklaan (uusi) esitettyyn tarkistukseen, joka koskee osakkaaksi pääsyä.
Tarkistus 47 Liite, 4 artikla, 5 a kohta (uusi)
	5 a. Ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman hyväksymistä ja muuttamista koskevat päätökset edellyttävät kaikkien perustajaosakkaiden hyväksyntää äänestyksessä. Lukuun ottamatta 1 kohdassa säädettyä, kyseisiä päätöksiä ei tehdä silloin, kun 3 artiklan 1 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetut edustajat vastustavat päätöstä yksimielisesti.
Perustelu
Lisäyksellä perustellaan tarvetta varmistaa päätöksenteon yhdenmukaisuus silloin, kun esitetään muutoksia ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaan.
Tarkistus 61 Liite, 4 artikla, 5 b kohta (uusi)
	5 b. Ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevasta yleisestä toteutussuunnitelmasta ilmoitetaan ja se välitetään Euroopan parlamentille.

Tarkistus 49

Liite, 5 artikla, 1 kohta, b alakohta

b) päättää uusien osakkaiden liittymisestä,	b) tekee ehdotuksen uusien osakkaiden liittymisestä,

Perustelu

Tämän artiklan on oltava yhdenmukainen 5 a artiklaan (uusi) sekä liitteen 1 artiklan 3 kohtaan ja 4 artiklan 5 kohtaan esitettyjen tarkistusten kanssa. Hallintoneuvosto ainoastaan ehdottaa liittymistä – edellyttäen, että perusteet täyttyvät – ei päätä siitä. Uusien osakkaiden liittymisestä päättävät EU:n toimielimet.

Tarkistus 50

Liite, 5 artikla, 1 kohta, c alakohta

c) nimittää pääjohtaja ja hyväksyä organisaatiorakenne,	c) nimittää pääjohtaja liitteen 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainitun menettelyn mukaisesti sekä hyväksyä organisaatiorakenne,

Perustelu

Tämä tarkistus tulisi käsitellä yhdessä pääjohtajan nimittämismenettelyä koskevien liitteen 6 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa.

Tarkistus 51

Liite, 5 a artikla (uusi)

	5 a artikla
	Eturistiriitojen välttäminen
	1. Yhteisyrityksen osakkaat ja hallintoneuvoston jäsenet tai yhteisyrityksen henkilökunta eivät saa osallistua julkisten tarjouskilpailujen valmisteluun tai sopimusten arviointiin tai myöntämiseen, mikäli he omistavat sellaisia yhteisöjä tai heillä on kumppanuussopimuksia sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka ovat mahdollisia ehdokkaita tarjouskilpailuissa tai edustavat sellaisia yhteisöjä.
	2. Yhteisyrityksen osakkaiden tai hallintoneuvoston jäsenten on ilmoitettava kaikki suorat tai välilliset henkilökohtaiset tai yrityksensä edut, jotka ovat riippuvaisia hallintoneuvoston päätöksistä missä tahansa asialistalla olevassa asiassa. Tämä koskee myös yhteisyrityksen henkilökuntaa sille annettujen tehtävien osalta.
	3. Hallintoneuvostolla on 2 kohdassa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden perusteella oikeus sulkea osakkaita, jäseniä tai henkilökuntaa päätöksenteon tai tehtävien suorittamisen ulkopuolelle silloin, kun eturistiriita on todennäköinen. Ulkopuolelle suljetuilla osakkailla, jäsenillä ja henkilökunnalla ei ole oikeutta saada nähtäväkseen sellaisia seikkoja koskevia tietoja, joiden katsotaan mahdollisesti aiheuttavan eturistiriidan.

Perustelu

Tämä tarkistus on tulos esittelijän neuvoston ja komission edustajien kanssa käymistä keskusteluista, jotka koskivat tarvetta selkeyttää eturistiriidan käsitettä. Neuvoston työryhmä ehdotti edellä olevaa tekstiä.

Tarkistus 52 Liite, 6 artikla, 1 kohta
1. Pääjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta ja hän on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission ehdotuksesta. Hänellä on tehtäviensä hoitamisessa täydellinen itsenäisyys.	1. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ja Eurocontrolin julkisen rekrytointikilpailun tuloksen perusteella ehdottamista vähintään kolmesta henkilöstä ja Euroopan parlamentin nimittämää edustajaa kuultuaan. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä kolmen neljänneksen enemmistöllä.
Perustelu
Nämä lainsäädännölliset määräykset on otettu Euroopan parlamentin 13. joulukuuta 2005 hyväksymästä Garganin mietinnöstä (A6-0355/2005), jota ei kuitenkaan vielä ole hyväksytty neuvostossa. Komission ehdotus ja kyseinen mietintö koskevat maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän Euroopan valvontaviranomaisen toiminnanjohtajan toimikautta. Tämän vuoksi olisi asianmukaista soveltaa samaa oikeusmenettelyä SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajaan.
Tarkistus 53 Liite, 6 artikla, 1 a kohta (uusi)
	1 a. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Euroopan parlamentin nimittämää edustajaa kuultuaan ja asiaa arvioituaan hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran korkeintaan kolmen vuoden ajaksi.
Perustelu
Nämä lainsäädännölliset määräykset on otettu Euroopan parlamentin 13. joulukuuta 2005 hyväksymästä Garganin mietinnöstä (A6-0355/2005), jota ei kuitenkaan vielä ole hyväksytty neuvostossa. Komission ehdotus ja kyseinen mietintö koskevat maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän Euroopan valvontaviranomaisen toiminnanjohtajan toimikautta. Tämän vuoksi olisi asianmukaista soveltaa samaa oikeusmenettelyä SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajaan.
Tarkistus 54 Liite, 8 artikla, johdantokappale
Tämän asetuksen 1 artiklassa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi yhteisyritys tekee Eurocontrolin kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti:	1. Tämän asetuksen 1 artiklassa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi yhteisyritys tekee osakkaidensa kanssa erillisiä sopimuksia.
	1 a. Eurocontrolin asema ja rahoitusosuus määritellään yhteisyrityksen kanssa tehtävällä sopimuksella. Sopimuksessa:
Perustelu
3 artiklaan esitetyn tarkistuksen mukaan kaikkien yhteisyrityksen osakkaiden on tehtävä sopimus.
Tarkistus 55 Liite, 8 artikla, a ja b alakohta
a) Eurocontrol jakaa määrittelyvaiheen tulokset yhteisyrityksen kanssa,	a) määritellään määrittelyvaiheen tulosten siirtämistä ja käyttöä koskevat soveltamissäännökset yhteisyrityksen kanssa,
b) Eurocontrol saa vastattavakseen seuraavat tehtävät, jotka liittyvät suunnitelman toteuttamiseen, sekä tähän liittyvien varojen hallinnoinnin:	b) kuvataan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevan yleisen toteutussuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät Eurocontrolin tehtävät ja vastuut, kuten:
Perustelu
Tarkistuksella pyritään selkeyttämään Eurocontrolin asemaa ja velvollisuuksia kehitysvaiheessa.
Tarkistus 56 Liite, 11 artikla, 3 kohta
3. Edellä 1 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetut osakkaat sitoutuvat maksamaan vähintään 10 miljoonan euron suuruisen alkurahoitusosuuden vuoden määräajan kuluessa siitä, kun niiden liittyminen yhteisyritykseen on hyväksytty. Tämä summa lasketaan viiteen miljoonaan euroon niiden jäsenten osalta, jotka liittyvät yhteisyritykseen 12 kuukauden kuluessa sen perustamisesta.	3. Edellä 1 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetut osakkaat sitoutuvat maksamaan vähintään 10 miljoonan euron suuruisen alkurahoitusosuuden vuoden määräajan kuluessa siitä, kun niiden liittyminen yhteisyritykseen on hyväksytty.
Perustelu
Kyseinen suosiva lauseke syrjii muita osakkaita, jotka mainittiin perustajaosakkaita koskevassa 1 artiklan 1 kohdassa.
Tarkistus 57 Liite, 11 artikla, 3 kohta, 2 alakohta
Niiden yritysten osalta, jotka sijoittavat pääomaa yksinään tai yhdessä ja jotka voidaan luokitella pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi komission 6 päivänä toukokuuta 2003 antaman pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan suosituksen mukaisesti, tämä määrä rajoitetaan 250 000 euroon riippumatta siitä, milloin näistä yrityksistä on tullut osakkaita.	Niiden yritysten osalta, jotka sijoittavat pääomaa yksinään tai yhdessä ja jotka voidaan luokitella pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi komission 6 päivänä toukokuuta 2003 antaman pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan suosituksen mukaisesti, tämä määrä rajoitetaan 250 000 euroon riippumatta siitä, milloin näistä yrityksistä on tullut osakkaita. Perustajaosakkaat voivat jakaa määrän useaan maksusuoritukseen asianomaisten osapuolten sopimalle ajanjaksolle.
Perustelu
Pk-yritykset eivät kykene maksamaan 250 000 euron summaa yhdellä kertaa. Maksun suorittamiseksi pk-yritysten olisi saatava rahoitusmarkkinoilta luottoa. Koska pk-yrityksen luottokelpoisuus luokitus on yleensä alhaisempi kuin suuren yrityksen, on tärkeää, että ne voivat jakaa maksuosuutensa useisiin suorituksiin, jolloin lisätään ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksia, kevennetään lyhyen aikavälin rahoitustaakkaa ja lisätään mahdollisuutta pitkän aikavälin tuottoon.
Tarkistus 58 Liite, 11 artikla, 5 kohta
5. Sijoitetut varat voivat olla myös luontoissuorituksia. Tällaisen omaisuuden arvosta ja sen tarjoamasta hyödystä yhteisyrityksen toiminnan toteuttamisessa on tehtävä arvio.	5. Sijoitetut varat saavat olla myös luontoissuorituksia, ja ne on mainittava tämän liitteen 8 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa. Tällaisen omaisuuden arvosta ja sen tarjoamasta hyödystä yhteisyrityksen toiminnan toteuttamisessa on tehtävä arvio.
Perustelu
Tarkistus on jatkoa liitteen 8 artiklan 1 a kohtaan esitettyyn tarkistukseen.
Tarkistus 59 Liite, 17 artikla
Tekijänoikeudet	Tekijänoikeudet
Yhteisyritys omistaa kaikki aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai jotka sille on luovutettu SESAR-hankkeen toteutusvaihetta varten.	Yhteisyritys omistaa kaikki sille syntyneet tai luovutetut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka on tarkoitettu SESAR-hankkeen kehitysvaihetta varten sen tekemien osakkuussopimusten mukaisesti. Yhteisyritys voi myöntää erityisesti osakkailleen sekä myös Euroopan unionin ja/tai Eurocontrolin jäsenvaltioille oikeuden käyttää hankkeen aikana saatuja tietoja niiden omiin ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Perustelu
Tämä on tärkeä tarkistus, jota on tarkasteltava huolellisesti, koska siinä annetaan immateriaalioikeutta koskevat lainsäädännölliset määräykset. Neuvoston työryhmä on laatinut samankaltaisen ehdotuksen.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Taustaa

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva lainsäädäntö loi vuonna 2004 institutionaalisen ja lakisääteisen perustan ilmaliikenteen yhtenäistetylle ja yhteentoimivalle hallinnolle.

Olemme nyt yhtenäisen ilmatilan toimeenpanovaiheessa ja tarpeellisten teknologioiden kehittämisen ongelmaan on vastattava kiireisesti.

Euroopan komissio aloitti tätä varten lennonjohdon nykyaikaistamiseen pyrkivän eurooppalaisen SESAR-hankkeen yhteistyössä Euroopan lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin kanssa ja - ainakin periaatteessa - yksityisen sektorin rahoituksen tuella. Organisaatio muodostaa kolmen eri tahon rahoittaman julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeen.

SESAR-hankkeen tavoitteena on perustaa yhteisyritys uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän toteuttamiseksi.

Miksi SESARia tarvitaan?

Ennusteiden mukaan ilmaliikenteen odotetaan kaksin- tai jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi ilmaliikenteen osuus EU:n BKT:sta on 220 miljardia euroa ja ala työllistää 3,1 miljoonaa henkeä.

Pullonkaulat ovat väistämättömiä ilmaliikenteen infrastruktuureissa, etenkin ilmaliikenteen hallinnan alalla. Tilannetta ei paranna nykyisten lennonjohtojärjestelmien pohjautuminen kahdenkymmenen vuoden takaiseen tai vielä vanhempaan tekniikkaan. Satelliittien, GALILEO-järjestelmän ja laajakaistaverkostojen kautta tapahtuvan viestinnän aikakaudella lentäjien ja lennonjohdon välinen yhteydenpito tapahtuu edelleen radioteitse.

Nykyinen järjestelmä riittää ilmaliikenteen hallinnan toimivuuden ja sen turvallisuuden takaamiseen, mutta sen kapasiteetti lähestyy ilmiselvästi rajojaan. Hajanainen ja vain osittain yhteentoimiva ilmaliikenteen hallintajärjestelmä ei voi vastata tulevien vuosien haasteisiin, joita ovat turvallisuuden lisääminen, liikenteen kasvu, energiatehokkuus ja ympäristövaatimukset. Innovaatiolle on pakottava tarve.

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknologisen osa-alueen SESARin tehtävänä on:

•     mukauttaa lennonjohto uusiin teknologioihin,

•     vastata lentoturvallisuudesta ja säätelystä,

•     organisoida lennonvarmistuspalvelut,

•     määritellä, miten tehtävät ja vastuut jakautuvat valvontaviranomaisten ja palveluntarjoajien välillä.

Tarkoituksena on hyödyntää navigointijärjestelmiä ilma-alusten lentoreittien automatisoidun reaaliaikaisen hallinnan avulla. Esittelijä korostaa lisäksi laajemmin SESAR- ja GALILEO-järjestelmien yhteentoimivuuden tarvetta.

Hankkeen merkittävien turvallisuusvaikutusten lisäksi sen ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Komissio arvioi kasvihuonekaasujen vähentyvän 4-6 prosentilla per lento.

SESAR-hankkeen sisältö:

Uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmään kuuluvat maan ja lentokoneen väliset monitahoiset yhteydet ja lennonjohtajien ja lentäjien automatisoidut laitteet. Ilmaliikenne on perusolemukseltaan kansainvälistä ja niinpä järjestelmän käyttöönoton on tapahduttava samanaikaisesti kaikkialla. Euroopan unionissa on kuusikymmentä erilaista maasta käsin operoivaa lennonjohtojärjestelmää ja noin 5000 ilma-alusta. SESAR-hanke luo tähän asti puuttuneet lainsäädännölliset puitteet, joiden ansiosta Euroopan unioni voi, yhtenäistä ilmatilaa koskevien lainsäädännöllisten välineiden avulla, ohjata tehokkaasti uuden teknologian käyttöönottoa. Voidaan myös tähdentää, että SESAR tuo yhteisöllistä lisäarvoa, sillä yksikään jäsenvaltio ei voi kehittää tällaista järjestelmää yksin.

SESAR-yhteisyritys on ensimmäinen eurooppalainen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke, jonka toteuttamiseen Euroopan yhteisö osallistuu.

Hanke jakautuu kolmeen vaiheeseen.

Määrittelyvaiheessa, joka alkoi vuonna 2005 ja joka kestää vuoden 2007 loppuun, päätetään yleissuunnitelmasta (ATM Master Plan), eli kehitettävistä teknologioista ja organisointitavoista. Kuudenkymmenen miljoonan euron rahoituksesta vastaavat yhteisön budjetti ja Eurocontrol (50/50).

Kehitysvaiheessa (2008–2013) suunnitellaan järjestelmät ja toteutetaan niiden tärkeimmät elementit ja sen kuluiksi arvioidaan noin 300 miljoonaa euroa vuodessa (1/3 yhteisön budjetti, 1/3 Eurocontrol, 1/3 yksityinen sektori).

Käyttöönottovaiheen (2014–2020) rahoittaa komission tiedonannon mukaan yksityinen sektori ja se toteutetaan laajassa mittakaavassa Euroopassa ja osallistujamaissa.

Esittelijän kanta:

Esittelijä haluaa muistuttaa, että tämän aikataulun noudattaminen on ratkaisevan tärkeää ohjelman tuloksellisuudelle.

Myös Yhdysvallat kehittää uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmää. Euroopan kilpailukyvyn takaamiseksi on tärkeää säilyttää teknologinen etumatkamme.

Komission ehdotus SESAR-yhteisyrityksen perustamiseksi jättää kuitenkin auki joitakin peruskysymyksiä, kuten eri vaiheiden tarkka määrittely, yksityisen sektorin rahoitukseen osallistumisen takeet, immateriaalioikeudet, mahdolliset eturistiriidat, yhteisyrityksen yhtiöjärjestys ja sen muuttamismenettely, uusien osakkaiden hyväksymismenettely, äänioikeus hallintoneuvostossa sekä lopuksi, Euroopan parlamentin osallistuminen.

Esittelijä katsoo, että on tarpeen selventää hankkeen vaiheiden määritelmää. Tarkistuksissa määritellään selkeästi SESARin kolme vaihetta ja rajoitetaan yhteisyrityksen olemassaolo toiseen vaiheeseen. Komission tulee tehdä lainsäädäntöehdotus kolmannen vaiheen käynnistämiseksi.

Esittelijä korostaa myös yhteisyrityksen tavoitteita, hallinnointia ja kestoa koskevan tarkistuslausekkeen tärkeyttä. Kun muistetaan GALILEOn käynnistämisvaiheen ongelmat, on olennaisen tärkeää ehkäistä samanlaisia esteitä.

Uusien osakkaiden hyväksymisen ehdoksi yhteisyritykseen esittelijä asettaa Euroopan parlamentin ja neuvoston suostumuksen. Ottaen huomioon yhteisyrityksen julkis-yksityisen luonteen, on myös tärkeää säätää erityisiä liittymisehtoja. On taattava, että uudet osakkaat ovat jo aiemmin tehneet unionin kanssa sopimuksen ilmaliikenteen alalla. Osakkaiden on myös esitettävä kirjallista materiaalia kokemuksestaan lennonjohdon alalla, osallistumisestaan yleissuunnitelman toteuttamiseen, osallistumisestaan hankkeen rahoitukseen sekä mahdollisista eturistiriidoista.

Rahoitus:

Hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoittavat kokonaisuudessaan Euroopan unioni ja Eurocontrol, ja niinpä onkin syytä täsmentää, millä tavoin yksityinen sektori osallistuu rahoitukseen toisessa vaiheessa. Komission ehdotuksessa yhteisyrityksen perustamisesta yksityisen sektorin osallistuminen ohjelman kehitysvaiheen rahoitukseen järjestetään asettamalla mahdollinen lennonvarmistusmaksuista suoraan pidätettävä maksu.

Vaihe	Vuodet	Rahoitus	Toimijat
Määrittely	2005–2007	60 milj. euroa: Eurocontrol (30 milj. €) Yhteisö (30 milj. €)	Eurocontrol
Kehitys	2008–2013	300 milj. euroa vuodessa: Yhteisö (100 milj. €) Eurocontrol (100 milj. €) Teollisuus ja muut (100 milj. €)	Yhteisyritys
Käyttöönotto	2014–2020	Teollisuus	Teollisuus

(Lähde KOM(2005) 602, s.9)

Yllämainittu osoittaa, että yksityisyritysten liittyminen yhteisyritykseen voi johtaa eturistiriitoihin. Eturistiriitoja ilmenee myös silloin, kun yhteisyrityksen osakas yksityiseltä tai julkiselta sektorilta on asemassa, jossa se voi käyttää hyödykseen ammatillista tai virallista toimivaltaansa. Julkisen ja yksityisen sektorin intressit ovat myös pohjimmiltaan erilaiset: ohjelman hyöty yksityiselle sektorille on lähinnä kaupallista laatua, kun taas julkisen sektorin on pyrittävä muihin, yleisen edun mukaisiin päämääriin ja sen on ehdottomasti toimittava itsenäisesti teollisuuden tai kaupan eduista riippumatta.

Yhteisyrityksen olennaisiin tehtäviin kuuluu tarjouskilpailujen valmistelu ja toteutus kehitysvaihetta varten. Eturistiriitojen välttämiseksi yhteisyrityksen osakkaiden ei tule olla alttiina mahdollisille eturistiriidoille. Tarjouspyyntömenettelyn päätyttyä yhteisyritys ja sen osakkaat solmivat erillissopimuksia, joissa määritellään yhteistyön tekniset ja rahoitukselliset perusperiaatteet.

Myös yhteisyrityksen perustajaosakkaan Eurocontrolin roolia selkeytetään. Menettelytavoista määrittelyvaiheen tulosten jakamiseksi ja hyödyntämiseksi päätetään yhteisyrityksen kanssa solmittavissa erillissopimuksissa.

Euroopan parlamentin osallistuminen:

Esittelijä huomauttaa, että ehdotuksessa ei mainita lainkaan talousarvion valvonnasta vastaavaa viranomaista, vaikka suuri osa yhteisyrityksen toimista tullaan rahoittamaan yhteisön budjetista. Yhteisyritys tulee työllistämään henkilöstöä ja sen toiminta on riippuvainen yhteisön tuesta ja niinpä olisikin sopivaa, että yhteisyritys noudattaisi yleisiä budjettimenettelyjä niin, että voitaisiin valvoa paremmin sen toimintaa ja parantaa hallinnollisten kulujen seurantaa. Euroopan parlamenttia olisi kuultava pääjohtajan nimittämiseksi, yhtiöjärjestyksen muutoksista sekä yhteisyrityksen rahoituksen mahdollisesta jatkamisesta ja sillä tulisi olla tarkkailija hallintoneuvostossa.

Hallintoneuvoston monia tärkeitä tehtäviä ajatellen on aiheellista tasapainottaa edustusta paremmin seuraavien kriteerien mukaisesti: julkisorganisaatiot, hallitustenväliset organisaatiot, yksityinen sektori. Äänet painotetaan rahoitukseen osallistumisen mukaan.

Pääjohtajan nimittämiseksi komission on esitettävä hallintoneuvostolle Euroopan parlamentin edustajaa kuultuaan kolmen mahdollisen ehdokkaan lista. Toimikausi on viiden vuoden mittainen ja se voidaan uusia korkeintaan kolmeksi vuodeksi.

Päätelmät:

· SESAR tulee olemaan ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeeseen perustuva yhteisyritys ja se luo näin ennakkotapauksen.

· SESAR ja GALILEO ovat toisiinsa kytkeytyviä hankkeita, joiden lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ja rahoitukselliset seuraukset on määritelty.

· SESAR ja yhtenäisen ilmatilan lainsäädäntö voivat taata monia vakaita työpaikkoja ja tämä mahdollisuus on vielä yksi hankkeen toteuttamista puoltava peruste.

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

Giles Chichester

Puheenjohtaja

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Bryssel

Asia:    Seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperusta: Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (KOM(2005)0602 – C6‑0002/2006 – 2005/0235(CNS))[1]

Arvoisa puheenjohtaja

Pyysitte 26. maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellänne työjärjestyksen 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausuntoa edellä mainitun komission ehdotuksen oikeusperustan pätevyydestä ja asianmukaisuudesta.

Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 20. huhtikuuta 2006.

Kirjeessänne toteatte seuraavaa:

"Pyydän tällä kirjeellä valiokunnaltanne työjärjestyksen 35 artiklan mukaisesti lausuntoa komission edellä mainitulle SESAR-järjestelmää koskevalle ehdotukselle esittämän oikeusperustan asianmukaisuudesta.

ITRE-valiokunnan esittelijä Erna Hennicot-Schoepges ja TRAN-valmistelija Philip Bradbourn ovat käsitelleen ehdotetun oikeusperustan – EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan (kuulemismenettely) – asianmukaisuutta, ja he kiistävät komission valinnan kahdesta syystä, jotka ovat sen tavoite ja sen tarkoitus.

Ensinnäkin ehdotuksella on yksi ainoa tavoite: "varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen" (1 artiklan 2 kohta). Tämä tavoite ei ole kuitenkaan sama kuin 10. maaliskuuta 2004 annetussa asetuksessa (EY) N:o 551 yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä[2]. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa sääntelevien neljän asetuksen oikeusperusta on kuitenkin EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohta (yhteispäätösmenettely).

Sekä SESAR-ehdotuksella että ilmatilaa koskevalla asetuksella pyritään myös nykyaikaistamiseen. Kyse on Euroopan ilmatilan rakenteen muuttamisesta, jotta lentoliikennevirtoja voitaisiin käsitellä entistä tehokkaammin myös kustannusten osalta. Niille ei kuitenkaan ole samaa menettelyllistä oikeusperustaa; SESAR-ehdotus perustuu kuulemismenettelyyn, mutta ilmatila-asetus perustuu puolestaan yhteispäätösmenettelyyn.

Toiseksi kokonaistavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan menettelyn ja keinojen lainaamista Galileo-ohjelmaa koskevasta ehdotuksesta, joka käsittelee rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen toteuttamista (katso KOM(2004)0477).

Mitä tulee menettelyyn, SESAR toteutetaan seuraavissa vaiheissa: määrittelyvaihe (2005–2007), kehitysvaihe (2008–2013) ja käyttöönottovaihe (2014–2020). Kuitenkin Galileo-ohjelmassa on samat kolme vaihetta, mutta eri ajanjaksoina. Joka tapauksessa SESAR-ohjelmasta päätetään kuulemismenettelyllä ja Galileo-ohjelmasta yhteispäätösmenettelyllä.

Mitä keinoihin tulee, SESARin rahoituksesta vastaa kolme osapuolta: EY:n talousarvio, Eurocontrol ja yksityinen sektori. Galileo rahoitetaan EY:n talousarvion ja yksityisen sektorin avulla. SESAR rahoitetaan budjettikohdista Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelma (06.06 01) ja Euroopan laajuinen liikenneverkko (06.03 01). Kuitenkin Galileon oikeusperustana ovat Euroopan laajuiset verkot (EY:n perustamissopimuksen 156 artikla), ja sen yhteydessä noudatetaan yhteispäätösmenettelyä, kun taas SESAR-ohjelmasta päätetään kuulemismenettelyllä.

ITRE-valiokunnan koordinaattorit ovat ilmaisseet yksimielisen kantansa, jonka mukaan oikeudellisten asioiden valiokuntaa pitäisi kuulla SESAR-ehdotuksen oikeusperustan varmistamiseksi. ITRE-valiokunta on myös ilmaissut parlamentin pitkäaikaisen kannan, jonka mukaan parlamentille yhteispäätösmenettelyssä kuuluvia oikeuksia ei pitäisi vaarantaa niin, että luodaan ennakkotapaus hyväksymällä SESARin oikeusperusta.

Arviointi

Asiaa koskevat EY:n perustamissopimuksen artiklat

Direktiiviehdotuksen oikeusperustana käytetään 171 artiklaa:

171 artikla

Yhteisö voi perustaa yhteisyrityksiä tai muita järjestelmiä, jotka ovat tarpeen, jotta yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevat toimintaohjelmat voidaan panna täytäntöön asianmukaisesti.

On syytä panna merkille, että 172 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään seuraavaa:

"Neuvosto antaa 171 artiklassa tarkoitetut säännökset määräenemmistöllä komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan."

ITRE-valiokunnan oikeusperustaksi esittämä artikla on 80 artiklan 2 kohta, jota sovelletaan yhteiseen liikennepolitiikkaan:

80 artikla

1. Tämän osaston määräyksiä sovelletaan rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteeseen.

2. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää, annetaanko meri- ja lentoliikennettä koskevia aiheellisia säännöksiä sekä missä laajuudessa ja mitä menettelyä noudattaen niitä annetaan.

Tällöin sovelletaan 71 artiklan määräyksiä menettelystä.

Euroopan laajuisia verkkoa koskevat perustamissopimuksen artiklat (Galileon oikeusperusta on 156 artikla) ovat seuraavat:

155 artikla

1. Edellä 154 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisö:

– vahvistaa joukon suuntaviivoja, jotka koskevat suunniteltujen toimien tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita Euroopan laajuisten verkkojen alalla; näissä suuntaviivoissa yksilöidään yhteistä etua koskevat hankkeet,

– panee erityisesti teknisen standardoinnin alalla täytäntöön kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi,

– voi erityisesti toteuttamiskelpoisuutta koskevilla selvityksillä, lainatakuilla tai korkotuella tukea sellaisia jäsenvaltioiden tukemia yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka yksilöidään ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa; yhteisö voi myös osallistua tiettyjen liikenteen infrastruktuurin alan hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa 161 artiklan mukaisesti perustetun koheesiorahaston kautta.

Yhteisön toiminnassa otetaan huomioon hankkeiden ajateltavissa oleva taloudellinen elinkelpoisuus.

2. Yhteydessä komission kanssa jäsenvaltiot sovittavat keskenään yhteen sellaisen kansallisella tasolla harjoittamansa politiikan, jolla voi olla merkittävä vaikutus 154 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Komissio voi kiinteässä yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa tehdä aiheellisia aloitteita tämän yhteensovittamisen edistämiseksi.

3. Yhteisö voi päättää yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämiseksi ja verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi.

156 artikla

Neuvosto vahvistaa 155 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat ja muut toimenpiteet 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan.

Niihin suuntaviivoihin ja niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan tuon jäsenvaltion hyväksyminen.

Yleisiä oikeusperustaa koskevia huomautuksia

Kaikilla yhteisön säädöksillä on oltava oikeusperusta perustamissopimuksessa (tai jossakin toisessa säädöksessä, jonka täytäntöönpanoon ne on tarkoitettu). Oikeusperusta määrittää yhteisön aineellisen toimivallan, ja se määrittää myös, miten toimivaltaa käytetään, toisin sanoen millaisia lainsäädännöllisiä välineitä ja millaista päätöksentekomenettelyä käytetään.

Kun otetaan huomioon oikeusperustan seuraukset, sen valitseminen on perustavan tärkeä seikka etenkin parlamentin kannalta, koska se määrittää, millaista sananvaltaa parlamentilla on lainsäädäntömenettelyssä vai onko sitä lainkaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan oikeusperustan valinta ei kuitenkaan ole subjektiivinen asia, vaan sen "on perustuttava tuomioistuimen tutkittavissa oleviin objektiivisiin seikkoihin"[3], kuten kyseisen toimen tavoite ja sisältö[4]. Lisäksi ratkaisevana tekijänä tulisi pitää toimen pääasiallista tarkoitusta[5]_. Tämä merkitsee sitä, että parlamentin kannatus yhteispäätösmenettelylle kuulemismenettelyyn nähden ei voi ohittaa seikkoja, jotka ilmenevät analysoitaessa ehdotetun toimen tavoitetta ja sisältöä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen yleisen tason artikla on riittävä oikeusperusta, vaikka asianomaisella toimella pyrittäisiinkin toissijaisesti saavuttamaan perustamissopimuksen tietyn artiklan mukainen tavoite[6].

Analyysi

Ensimmäiseksi on kysyttävä, mikä on ehdotetun toimen tavoite ja sisältö. Tämä voidaan varmistaa tarkastelemalla ehdotetun asetuksen johdanto-osan kappaleita ja säännöksiä.

Johdanto-osan 1 kappaleessa mainitaan yksinkertaisesti neljä ITRE-valiokunnan kirjeessä mainittua asetusta, joilla toteutetaan yhtenäinen eurooppalainen ilmatila.

Johdanto-osan 2 kappaleessa SESAR-hanketta, jolla nykyaikaistetaan Euroopan ilmaliikenteen hallintaa, kuvataan "yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tekniseksi perustaksi".

Johdanto-osan 3 kappaleen mukaan SESAR-hankkeella pyritään liittämään toisiinsa toimintoja, jotka yhteisössä on aiemmin toteutettu erillisinä ja yhteen sovittamattomina, sekä koordinoimaan niitä.

Johdanto-osan 4, 5 ja 6 kappaleissa todetaan, että SESARin määrittelyvaihe on jo käynnissä Eurocontrolin toteuttamana, ja sen rahoittavat EY Euroopan laajuisten verkkojen budjettikohdasta sekä Eurocontrol. Määrittelyvaihetta seuraavat toteutusvaihe ja käyttöönottovaihe.

Johdanto-osan 7 kappaleessa todetaan, miten lennonvarmistuspalveluista perittäviä maksua voidaan käyttää hankkeiden rahoitukseen.

Johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, että EU osallistuu avaruussovellusten kehittämiseen.

Johdanto-osan 9 kappaleessa todetaan, että välttämällä tutkimus- ja kehitystyön päällekkäisyyttä estetään se, että SESAR lisäisi ilmatilan käyttäjien kokonaisosuutta tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta.

Johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan, että yhteisön liityttyä Eurocontroliin komissio ja Eurocontrol ovat allekirjoittaneet yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka koskee yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista sekä ilmaliikenteen valvonnan tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan, että SESAR-hankkeen toteutusvaiheessa julkisen sektorin rahoitusta olisi täydennettävä yksityisen sektorin osuuksilla.

Johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan, että tähän prosessiin osallistuvien toimijoiden suuren määrän sekä tarvittavien rahoitusvarojen ja teknisen asiantuntemuksen vuoksi on välttämätöntä, että perustetaan oikeushenkilö, joka kykenee varmistamaan, että SESAR-hankkeen toteutusvaiheeseen myönnettyjä varoja hallinnoidaan yhtenäisesti.

Johdanto-osan 13 ja 14 kappaleen mukaan tätä oikeushenkilöä on pidettävä kansainvälisenä organisaationa arvonlisäveron sekä valmisteveron suhteen, ja johdanto-osan 14 kappaleessa ehdotetaan sen vapauttamista muista kansallisista veroista kuin arvonlisäverosta ja valmisteverosta ja sen henkilöstön vapauttamista kansallisesta tuloverosta.

Johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan SESARin olevan tutkimus- ja kehittämishanke, jonka rahoitus yhteisön tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmista on perusteltua. Näin ollen on tarpeen perustaa yhteisyritys Euroopan unionin perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla, jotta lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksessä saavutettaisiin huomattavaa edistystä kehitysvaiheessa (2008–2013).

Johdanto-osan 16 kappaleessa todetaan, että yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23. heinäkuuta 1996 tehdyn neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksen N:o 1692/96/EY 4 artiklan g alakohdassa säädetään mahdollisuudesta rahoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Johdanto-osan 17 kappaleessa käsitellään yhteisyrityksen "pääasiallista tehtävää": "organisoida ja koordinoida SESAR-hanketta yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatu rahoitus ja hyödyntämällä ulkoisia, erityisesti yhteisyrityksen osakkailta peräisin olevia teknisiä voimavaroja sekä Eurocontrolin kokemusta."

Johdanto-osan 18 kappale koskee yhteisyrityksen toimipaikkaa.

Johdanto-osan 19 kappaleessa todetaan, että yhteisyritykseen on saatava asiaankuuluva edustus ilmantilan käyttäjille, koska lentoreittimaksut tulevat yksinomaan heidän maksettavikseen ja he osallistuvat näin ilmaliikenteen hallinnan alan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen.

Johdanto-osan 20, 21, ja 22 kappaleissa käsitellään yhteisyrityksen yhtiöjärjestystä, komitologiaa sekä tarvetta perustaa se ennen määrittelyvaiheen päättymistä.

Mitä säädöstekstiin tulee, 1 artikla koskee yhteisyrityksen perustamista. Sen tarkoitusta käsitellään tarkemmin 2 kohdassa:

Yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen koordinoimalla tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteisössä¹. Erityisesti se vastaa seuraavista tehtävistä:

–         SESAR-hankkeen toteuttamisen organisoiminen ja koordinoiminen Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) laatiman Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamissuunnitelman, jäljempänä ’suunnitelma’, mukaisesti yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatava rahoitus,

–         suunnitelman ajantasaistaminen ja sen täytäntöönpanon varmistaminen,

–         sen alaisuudessa toteutettavan teknisen tutkimus-, kehitys-, validointi- ja selvitystyön organisointi,

–         toimien valvominen niiden yhteisten tuotteiden kehittämiseksi, jotka on asianmukaisesti määritelty suunnitelmassa, ja tarvittaessa erityisten tarjouspyyntöjen järjestäminen.

2 artiklassa käsitellään yhteisyrityksen oikeudellista asemaa, 3 artiklassa sen yhtiöjärjestystä, 4 artiklassa rahoituslähteitä ja 5 artiklassa komitologiaa. 6 artikla sisältää arviointilausekkeen, ja 7 artikla koskee voimaantuloa. Liitteessä määritetään yhteisyrityksen yhtiöjärjestys.

Päätelmät

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan esittelijän sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan valmistelijan suorittama arviointi vaikuttaa perustuvan väärinymmärrykseen. Johdanto-osan kappaleista sekä 1 artiklan 2 kohdasta käy selvästi ilmi, että ehdotuksen tarkoituksena ei ole taata "Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistamista", vaikka se vaikuttaakin tähän tavoitteeseen, vaan sillä perustetaan yhteisyritys, joka vastaa "tutkimus- ja kehitystoiminnan koordinoinnista yhteisössä". Tämä käy selvästi ilmi ehdotuksen 1 artiklan 2 kohdasta sekä siinä määritetyistä yhteisyrityksen tehtävistä (katso edellä).

Sama asia ilmenee myös johdanto-osan kappeleista. Vaikka johdanto-osan 1–11 kappaleet antavatkin taustaa SESAR-hankkeelle, määrittävät sen päämäärät ja tarkentavat, että ilmatilan käyttäjien osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta ei saa kasvaa, näitä seikkoja ei kuitenkaan käsitellä varsinaisissa säännöksissä. Sitä vastoin muissa säännöksissä selvennetään, että yhteisyrityksen tarkoituksena on taata SESAR-hankkeelle myönnettyjen varojen koordinoitu hallinta toteutusvaiheen aikana (johdanto-osan 12 kappale), Euroopan etua koskevan julkisen tutkimushankkeen hallinnointi (johdanto-osan 13 kappale, lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksen mahdollistaminen kehitysvaiheessa (johdanto-osan 15 kappale) ja organisoida ja koordinoida SESAR-hanketta yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatu rahoitus ja hyödyntämällä ulkoisia, erityisesti yhteisyrityksen osakkailta peräisin olevia teknisiä voimavaroja sekä Eurocontrolin kokemusta (johdanto-osan 17 kappale), mikä on yhteisyrityksen "pääasiallinen tehtävä".

Vaikka onkin kiistämätöntä, että yhteisyritys on suotava "Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistamiseksi", tämä ei ole välittömänä tavoitteena ehdotetussa asetuksessa, jolla yhteisyritys perustetaan. Tätä voidaan verrata asetukseen N:o 551/2004, johon viitataan teollisuusvaliokunnan puheenjohtajan kirjeessä ja jonka tavoitteena on ilmatilan organisointi ja käyttö.

Oikeuskäytännössä tarkoitettu ehdotuksen pääasiallinen tavoite on perustaa yhteisyritys, jonka avulla voidaan toteuttaa tehokkaasti yhteisön harjoittamaa tutkimusta ja teknistä kehittämistä (katso mm. johdanto-osan 9 kappaletta), ei sen enempää eikä vähempää.

Niinpä ainoa mahdollinen oikeusperusta on 171 artikla (yhteisö voi perustaa yhteisyrityksiä tai muita järjestelmiä, jotka ovat tarpeen, jotta yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevat toimintaohjelmat voidaan panna täytäntöön asianmukaisesti), koska tämä on EY:n perustamissopimuksen ainoa säännös, joka koskee yhteisyritysten perustamista tutkimusta ja teknistä kehittämistä varten. Sillä, että säännös edellyttää vain parlamentin kuulemista yhteispäätösmenettelyn asemesta, ei ole merkitystä.

Niinpä oikeudellisten asioiden valiokunta päättikin 20. huhtikuuta 2006 pitämässään kokouksessa yksimielisesti[7] todeta asianmukaiseksi oikeusperustaksi EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan.

(lopputervehdys)

Giuseppe Gargani

• [1]  Ei vielä julkaistu EUVL:ssä.
• [2]  Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa säännellään neljällä asetuksella (EY): N:o 549/2004 (puiteasetus); N:o 550/2004 (palvelujen tarjoamista koskeva asetus); N:o 551/2004 (ilmatila-asetus) ja N:o 552/2004 (yhteentoimivuusasetus).
• [3]  Asia 45/86, Komissio vs. neuvosto [1987], Kok. 1439, kohta 5.
• [4]  Asia C-300/89, Komissio vs. neuvosto [1991], Kok. I-287, kohta 10.
• [5]  Asia C-377/98, Alankomaat vs. Euroopan parlamentti ja neuvosto [2001], Kok. I-7079, kohta 27.
• [6]  Asia C-377/98, Alankomaat vs. Euroopan parlamentti ja neuvosto [2001], Kok. I-7079, kohdat 27–28; asia C‑491/01 British American Tobacco (Investments) ja Imperial Tobacco [2002], Kok. I-11453, kohdat 93–94.
• [7]  Äänestyksessä olivat läsnä: Giuseppe Gargani (puheenjohtaja), Andrzej Jan Szejna (varapuheenjohtaja), Katalin Lévai (varapuheenjohtaja), Diana Wallis (valmistelija), Maria Berger, Rosa Díez González, Adeline Hazan (Nicola Zingarettin puolesta), Hans-Peter Mayer, Aloyzas Sakalas ja Jaroslav Zvěřina.

liikenne- ja matkailuvaliokunnaN LAUSUNTO(*) (20.9.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämishankkeesta sekä SESAR-yhteisyrityksen perustamisesta
(KOM(2005)0602 – C6‑0002/2006 – 2005/0235(CNS))

Valmistelija (*): Philip Bradbourn

(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla

am

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus

Euroopan lentoliikenteen kehitystä koskevien ennusteiden mukaan liikenne enemmän kuin kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Joillakin alueilla se jopa kolminkertaistuu. Riittävän infrastruktuurin kehittämisestä lentoliikenteelle on tullut tärkeä haaste Euroopalle: Ilmaliikenne on kasvanut nopeasti viimeisten 20 vuoden aikana, mutta lennonjohtoa ei ole juurikaan nykyaikaistettu.

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan, vuonna 2004 hyväksytyn lainsäädännön myötä lennonvarmistuspalvelujen järjestämistä uudistettiin radikaalisti: Hankkeessa määritellään selkeästi se, miten tehtävät ja vastuut jakautuvat valvontaviranomaisten ja palveluntarjoajien välillä, ja määritetään valtioiden rajat ylittävät ilmatilan lohkot. Tämä edellyttää suurta uudelleenjärjestelyä alalla.

Komissio on nyt tehnyt ehdotuksen uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämishankkeesta sekä SESAR-yhteisyrityksen perustamisesta. SESAR on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tekninen perusta.

Haasteena on kehittää teknologia, organisointimenetelmät ja teollisuuskomponentit, joilla voidaan varmistaa lentoliikenteen turvallisuus ja sujuvuus seuraavien 20 vuoden aikana. SESAR on ensisijaisesti tutkimus- ja kehityshanke, ja sen tarkoituksena on yhtenäistää ja koordinoida tutkimus- ja kehitystoimintaa. Sen avulla voidaan standardisoida lennonjohtolaitteisto Euroopan unionissa. Komissio pyrkii saavuttamaan tämän tavoitteen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa yhdistämällä yhteistä tavoitetta koskevat tavoitteet, ja se ehdottaa yhteisyrityksen perustamista (EY:n perustamissopimuksen 171 artikla).

SESAR on suunniteltu kolmivaiheiseksi:

1. Määrittelyvaihe (2005–2007):

Tämän vaiheen tarkoituksena on pääasiassa toteuttaa Euroopan ilmaliikenteen hallinnan uudenaikaistamissuunnitelma: Tekniset vaiheet toteutetaan ja määritellään uudenaikaistamissuunnitelman painopisteet sekä vastaava aikataulu. Tämä vaihe edellyttää 60 miljoonan euron talousarviota, josta puolet rahoittaa yhteisö Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ohjelman (TEN-T) talousarviosta. Toisen puolen rahoittaa Eurocontrol.

2. Kehitysvaihe (2008–2013):

Tässä vaiheessa luodaan uuden sukupolven järjestelmien tekniset perustat. Tässä vaiheessa rahoitusta tarvitaan 300 miljoonaa euroa vuodessa: 100 miljoonaa yhteisön rahoitusta (tämä vaihe päättyy rahoituspuitteiden 2007–2013 myötä), 100 miljoonaa Eurocontrolilta ja 100 miljoonaa teollisuudelta. Yhteisön rahoitus tulee tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmien sekä Euroopan laajuisten verkkojen kautta.

3. Käyttöönottovaihe (2014–2020): Tässä vaiheessa toteutetaan uusien järjestelmien asentaminen laajassa mittakaavassa sekä niihin liittyvien toimintojen toteuttaminen. Käyttöönottovaiheessa teollisuus on täysimääräisesti vastuussa rahoituksesta.

Huomautuksia

Valmistelija suhtautuu periaatteessa myönteisesti tähän komission ehdotukseen. SESAR on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tarpeellinen osatekijä. Kuitenkin useita asetusluonnoksen sekä yhtiöjärjestyksen näkökohtia on hieman selvennettävä ja muotoiltava uudelleen.

Ensinnäkin on huomautettava, että teollisuus on toistuvasti ilmaissut SESAR-hanketta koskevan sitoumuksensa kokonaisvaltaisena lähestymistapana eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistamiseksi. Jotta SESARista tulee menestys, on varmistettava, että kaikki osapuolet työskentelevät tiiviisti yhdessä ja että teollisuus osallistuu asianmukaisesti kaikkiin vaiheisiin. SESARin on oltava teollisuusaloite, ja yksityisen sektorin on sen vuoksi oltava oikeutettu riittävään määrään ääniä hallintoneuvostossa. Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa yhteisön äänien määrän vähentämistä. Sen äänet olisi rajoitettava 25 prosenttiin äänten kokonaismäärästä. Mitä tulee Eurocontroliin, sen tehtäviä olisi pohdittava uudelleen. Eurocontrolin olisi oltava hallintoneuvoston jäsen teknisessä mielessä /neuvonantajan asemassa.

Toisena kysymyksenä on rahoitus, jonka komissio on suunnitellut siten, että 1/3 tulee yhteisöltä, 1/3 Eurocontrolin varoista ja 1/3 teollisuudelta kehittämisvaiheessa. Valmistelijan mielestä julkisen ja yksityisen sektorin rahoituksen olisi oltava yhtä suurta tämän erityisen vaiheen aikana ja esittää tätä kohtaa koskevan tarkistuksen. Mitä tulee käyttöönottovaiheeseen, komission luonnos on vakuuttava – tämän vaiheen rahoittaa yksinomaan teollisuus.

Ajatus lennonvarmistuspalveluja koskevasta lisämaksusta olisi hylättävä. Valmistelija katsoo, että käyttäjämaksut ovat riittävän korkeat. Eurocontrolin varojen kautta käyttäjämaksuilla tuetaan jo SESARin rahoitusta. Menestyksellään määrittelyvaiheen perusteella olisi oltava mahdollista korottaa tarvittavia julkisen ja yksityisen sektorin varoja ilman, että luodaan toinen maksu.

Olisi lisättävä, että ehdotuksen oikeusperustaa koskevia kysymyksiä on ilmennyt. Komission on valinnut perustamissopimuksen 171 artiklan (kuulemismenettely), koska lainsäädäntöehdotus koskee yhteisyrityksen perustamista. Toisaalta ehdotuksessa on varmistettava eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän nykyaikaistaminen, ja sen on sellaisena tiiviisti sidoksissa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaan lainsäädäntöön, joka tehtiin yhteispäätösmenettelyllä. Koska parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI) ei löytänyt riittäviä syitä sille, että oikeusperusta muutettaisiin yhteispäätösmenettelyn mukaiseksi, valmistelija pyrkii tarkastelemaan lisää tätä kysymystä tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) esittelijän Hennicot-Schoepgesin kanssa.

Lopuksi valmistelija ehdottaa joitakin tarkistuksia seikkoihin, jotka koskevat pääjohtajan nimittämistä, hallintoneuvoston mahdollisuutta kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia ja enemmistön määrittämistä hallintaneuvostossa. Koska SESAR-hanke on merkittävä, ehdotetaan myös vahvistettavaksi Euroopan parlamentin roolia vaatimalla selvästi edistymistä koskevia kertomuksia Euroopan komissiolta kolmen vuoden välein.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 viite
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 artiklan,	ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 ja 173 artiklan,
Perustelu
Sovellettavan oikeuskäytännön mukaisesti, erityisesti 26. maaliskuuta 1987 annetun tuomion (asia 45/86, komissio vs. neuvosto, Kok. 1493), 11. helmikuuta 1991 annetun tuomion (asia 300/89, komissio vs. neuvosto, Kok. I-2867) ja 26. huhtikuuta 1996 annetun tuomion (asia C‑271/94, parlamentti vs. neuvosto, Kok. I. 1689) mukaisesti päätös antaa Euroopan parlamentille suuremman sananvallan yhteisyrityksen luomisessa, kehittämisessä ja perustamisessa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 kappale
(3) SESAR-hankkeella pyritään liittämään toisiinsa toimintoja, jotka yhteisössä on aiemmin toteutettu erillisinä ja yhteensovittamattomina, sekä koordinoimaan niitä.	(3) SESAR-hankkeella pyritään liittämään toisiinsa toimintoja, jotka yhteisössä, mukaan lukien perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut syrjäiset ja syrjäisimmät alueet, on aiemmin toteutettu erillisinä ja yhteensovittamattomina, sekä koordinoimaan niitä.
Perustelu
Tarkistuksella tehdään oikeudellinen selvennys perustamissopimuksen mukaiseksi.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 7 kappale
(7) Asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti lennonvarmistuspalveluista perittävistä maksuista voidaan saada tuloja sellaisten hankkeiden tukemista varten, joiden tarkoituksena on avustaa tiettyjä ilmatilan käyttäjien ja/tai lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ryhmiä yhteisten lennonvarmistusinfrastruktuurien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen sekä ilmatilan käytön parantamiseksi.	Poistetaan.
Perustelu
Lennonvarmistuspalveluja koskevaa lisämaksua olisi vältettävä. Eurocontrolin kautta käyttäjämaksuilla tuetaan jo ohjelmaa. Menestyksekkään määrittelyvaiheen olisi oltava selvää liiketoimintaa, joka luo tarpeen yksityisille sijoituksille (ja julkiselle rahoitukselle).
Tarkistus 4 Johdanto-osan 11 kappale
(11) SESAR-hankkeen toteutusvaiheessa julkisen sektorin rahoitusta olisi täydennettävä yksityisen sektorin osuuksilla.	SESAR-hankkeen toteutusvaiheessa julkisen sektorin rahoitusta olisi täydennettävä yksityisen sektorin osuuksilla. Kehitysvaiheen (2008–2013) aikana näiden määrien olisi oltava 50 prosenttia talousarviosta.
Perustelu
SESARin olisi mahdollistettava se, että teollisuus antaa täysimääräisesti asiantuntemuksensa käytettäväksi. Mutta jos SESARin on määrä olla teollisuuden johtama aloite, tätä olisi myös heijasteltava kehitysvaiheen rahoituksessa.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Jäsenvaltioiden olisi myös myönnettävä tälle oikeushenkilölle vapautus muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta, ja yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavat palkat olisi vapautettava kaikista kansallisista tuloveroista.	(14) Jäsenvaltioiden olisi myös myönnettävä tälle oikeushenkilölle vapautus muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta, ja yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavien palkkojen olisi oltava Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisia.
Perustelu
Oikeudellisen ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden vuoksi on selvennettävä, että palkkojen on oltava "Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen" mukaisia.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 15 kappale
(15) SESAR on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka rahoitus yhteisön tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmista on perusteltua. Näin ollen on tarpeen perustaa yhteisyritys Euroopan unionin perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla, jotta lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksessä saavutettaisiin huomattavaa edistystä kehitysvaiheessa (2008–2013).	(15) SESAR on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka rahoitus yhteisön tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmista on perusteltua. Näin ollen on tarpeen perustaa yhteisyritys Euroopan unionin perustamissopimuksen 171 ja 173 artiklan nojalla, jotta lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksessä saavutettaisiin huomattavaa edistystä kehitysvaiheessa (2008–2013).
Perustelu
Tarkistus on ehdotetun kaksinkertaisen oikeusperustan, siis EY:n perustamissopimuksen 171 ja 173 artiklan mukainen.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
	(17 a) On toivottavaa, että yksityissektori on asianmukaisesti mukana kaikissa vaiheissa. Erityisesti kehitysvaiheessa (2008–2013), jotta voidaan varmistaa yksityissektorin osallistujien sitoutuminen käyttöönottovaiheessa (2014–2020).
Perustelu
Uutta järjestelmää asennettaessa teollisuudella voi olla sitoutumisongelmia, jos teollisuus ei ole olleet asianmukaisesti mukana teknologisen perustan kehittämisessä.
Tarkistus 8 2 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltiot myöntävät yhteisyritykselle vapautuksen muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta. Erityisesti se vapautetaan rekisteröintimaksuista sekä yritysveroista ja niitä vastaavista. Yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavat palkat vapautetaan kaikista kansallisista tuloveroista.	3. Jäsenvaltiot myöntävät yhteisyritykselle vapautuksen muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta. Erityisesti se vapautetaan rekisteröintimaksuista sekä yritysveroista ja niitä vastaavista. Palkat yhteisyrityksen henkilöstölle maksetaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.
Perustelu
Oikeudellisen ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden vuoksi on selvennettävä, että palkkojen on oltava "Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen" mukaisia.
Tarkistus 9 4 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) lennonvarmistuspalveluja koskevien maksujen mahdollisesta perinnästä asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 3 kohdan e alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio määrittelee asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti näiden maksujen perintä- ja käyttömenettelyt.	Poistetaan.
Perustelu
Lennonvarmistuspalveluja koskevaa lisämaksua olisi vältettävä. Eurocontrolin kautta käyttäjämaksuilla tuetaan jo ohjelmaa. Menestyksekkään määrittelyvaiheen olisi oltava selvää liiketoimintaa, joka luo tarpeen yksityisille sijoituksille (ja julkiselle rahoitukselle).
Tarkistus 10 4 artiklan 2 kohta
2. Yhteisön rahoitusosuus saadaan erityisesti tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmien sekä eurooppalaisten liikenneverkkojen talousarvioista.	2. Yhteisön rahoitusosuus saadaan erityisesti tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmien talousarvioista.
Perustelu
Eurooppalaiset liikenneverkot on merkittävä väline Lissabonin strategian toteuttamisessa ja liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan tavoitteiden saavuttamisessa. TEN-T:n sovittu talousarvio on jo nyt riittämätön kaikkien nykyisten ensisijaisten hankkeiden toteuttamiseen.
Tarkistus 11 6 artikla
Joka kolmas vuosi yhteisyrityksen toiminnan käynnistymisestä sen päättymiseen asti komissio toteuttaa arvioinnit tämän asetuksen täytäntöönpanosta, yhteisyrityksen saavuttamista tuloksista ja sen työmenetelmistä.	Yhteisyrityksen toiminnan käynnistymisestä sen päättymiseen asti komissio toteuttaa perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisesti arvioinnit tämän asetuksen täytäntöönpanosta, yhteisyrityksen saavuttamista tuloksista ja sen työmenetelmistä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksia arviointien tuloksista ja niistä tehtävistä johtopäätöksistä.
Perustelu
On tärkeää varmistaa, että yhteisyrityksen tuloksista ja työmenetelmistä tiedotetaan laajasti ja jatkuvasti Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle.
SESAR-yhteisyritys on pitkän aikavälin hanke, jolle säännölliset arvioinnit ovat välttämättömiä puutteiden ja viivästymisten tunnistamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Parlamentin mukanaolo tässä prosessissa on tehtävä selväksi.
Tarkistus 12 Liite, 3 artikla, 1 kohta, f a alakohta (uusi)
	(f a) yksi merkityksellisten tieteellisten laitosten tai merkityksellisen tiedeyhteisön edustaja, jonka edustava Euroopan tason järjestö nimittää.
Perustelu
Lisäyksen perusteluna on tieteellisen valvonnan tarve.
Tarkistus 13 Liite, 4 artikla, 2 kohta
2. Yhteisyrityksen osakkailla on äänimäärä, joka on suhteutettu niiden yhteisyritykseen sijoittamaan pääomaan. Yhteisöllä ja Eurocontrolilla on kummallakin kuitenkin vähintään 30 prosenttia kaikista äänistä ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ilmatilan käyttäjien edustajalla on vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä.	2. Yhteisyrityksen osakkailla on äänimäärä, joka on suhteutettu niiden yhteisyritykseen sijoittamaan pääomaan 4 artiklan 1 kohdan ehtojen mukaisesti. Yhteisöllä ja Eurocontrolilla on kummallakin kuitenkin vähintään 30 prosenttia kaikista äänistä ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ilmatilan käyttäjien edustajalla on vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä ja myös 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien edustajilla on oltava vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä..
Perustelu
Oikeudellinen selvennys.
Ottaen huomioon lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien merkittävän roolin, on tärkeää että he saavat vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä.
Tarkistus 14 Liite, 4 artikla, 5 a kohta (uusi)
	5 a. Lentoliikenteen hallinnan yleissuunnitelman hyväksymistä ja muuttamista koskevat päätökset edellyttävät kaikkien perustajajäsenten hyväksyntää äänestyksessä. Lukuun ottamatta 1 kohdassa säädettyä, kyseisiä päätöksiä ei tehdä silloin, kun 3 artiklan 1 kohdan c–fa alakohdassa tarkoitetut edustajat vastustavat päätöstä yksimielisesti.
Perustelu
Lisäyksellä perustellaan tarvetta varmistaa päätöksenteon yhdenmukaisuus silloin, kun esitetään muutoksia lentoliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaan.
Tarkistus 15 Liite, 5 artikla, 1 kohta, c alakohta
c) nimittää pääjohtaja ja hyväksyä organisaatiorakenne,	c) nimittää pääjohtaja 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja hyväksyä organisaatiorakenne,
Perustelu
Oikeudellinen selvennys esitettyjen tarkistusten mukaisesti.
Tarkistus 16 Liite, 5 artikla, 2 kohta, 1 alakohta
2. Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Ylimääräinen kokous pidetään, jos kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä, jotka edustavat vähintään 30:ä prosenttia äänistä, tai yhteisö tai pääjohtaja sitä pyytää.	Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Ylimääräinen kokous pidetään, jos kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä, jotka edustavat vähintään 30:ä prosenttia äänistä, tai pääjohtaja sitä pyytää.
Perustelu
Mahdollisuus kutsua ylimääräisiä kokouksia koolle kolmanneksen hallintoneuvoston jäsenistä sitä vaatiessa olisi riitettävä yhteisölle. Tarvetta lisävarauksille ei pitäisi olla.
Tarkistus 17 Liite, 6 artikla, 1 kohta
1. Pääjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta ja hän on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission ehdotuksesta. Hänellä on tehtäviensä hoitamisessa täydellinen itsenäisyys.	1. Pääjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta ja hän on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission ehdotuksesta, joka perustuu yleisen kilpailun tuloksiin. Hänellä on tehtäviensä hoitamisessa täydellinen itsenäisyys.
Perustelu
Lisäyksellä pyritään varmistamaan täydellinen avoimuus nimittämismenettelyssä, jossa valitaan paras hakija useiden hakijoiden joukosta.
Tarkistus 18 Liite, 11 artikla, 3 kohta, 2 alakohta
Niiden yritysten osalta, jotka sijoittavat pääomaa yksinään tai yhdessä ja jotka voidaan luokitella pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi komission 6 päivänä toukokuuta 2003 antaman pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan suosituksen mukaisesti, tämä määrä rajoitetaan 250 000 euroon riippumatta siitä, milloin näistä yrityksistä on tullut osakkaita.	Niiden yritysten osalta, jotka sijoittavat pääomaa yksinään tai yhdessä ja jotka voidaan luokitella pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi komission 6 päivänä toukokuuta 2003 antaman pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan suosituksen mukaisesti, tämä määrä rajoitetaan 250 000 euroon riippumatta siitä, milloin näistä yrityksistä on tullut osakkaita; perustajajäsenet voivat jakaa määrän useaan maksusuoritukseen tietyn ajan kuluessa.
Perustelu
Pk.-yritykset eivät kykene maksamaan 250 000 euron summaa yhdellä kertaa. Maksun suorittamiseksi pk-yritysten olisi saatava rahoitusmarkkinoilta luottoa. Koska pk-yrityksen luottokelpoisuus luokitus on yleensä alhaisempi kuin suuren yrityksen, on tärkeää, että ne voivat jakaa maksuosuutensa useisiin suorituksiin, jolloin lisätään ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksia, kevennetään lyhyen aikavälin rahoitustaakkaa ja lisätään mahdollisuutta pitkän aikavälin tuottoon.
Tarkistus 19 Liite, 11 artikla, 6 kohta
6. Hallintoneuvosto tekee komissiolle ehdotuksen 1 kohdassa tarkoitettujen lennonvarmistusmaksujen tasosta ja niiden määräytymisperusteista.	Poistetaan.
Perustelu
Lennonvarmistuspalveluja koskevaa lisämaksua olisi vältettävä. Eurocontrolin kautta käyttäjämaksuilla tuetaan jo ohjelmaa. Menestyksekkään määrittelyvaiheen olisi oltava selvää liiketoimintaa, joka luo tarpeen yksityisille sijoituksille (ja julkiselle rahoitukselle).

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämishankkeesta sekä SESAR-yhteisyrityksen perustamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0602 – C6-0002/2006 – 2006/0235(CNS)]
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 24.1.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)	24.1.2006
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Philip Bradbourn 06.2.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	20.6.2006		13.9.2006
Hyväksytty (pvä)	13.9.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Margrete Auken, Philip Bradbourn, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Christine De Veyrac, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Luis de Grandes Pascual, Mathieu Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jörg Leichtfried, Fernand Le Rachinel, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Erik Meijer, Robert Navarro, Janusz Onyszkiewicz, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Marta Vincenzi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zsolt László Becsey, Guy Bono, Helmuth Markov, Willem Schuth, Luis Yañez-Barnuevo García
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Brian Simpson
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  EYVL / EUVL ... / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämishankkeesta sekä SESAR-yhteisyrityksen perustamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0602 – C6-0002/2006 – 2006/0235(CNS)]
EP:n kuuleminen (pvä)	4.1.2006
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 17.1.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 17.1.2006		TRAN 17.1.2006		JURI 17.1.2006
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	BUDG 23.3.2006
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 18.5.2006
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Erna Hennicot-Schoepges 26.1.2006			Philip Bradbourn 6.2.2006
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)			/		JURI 20.4.2006
Rahoitusmäärän muuttaminen   BUDG-lausunto annettu (pvä)			/
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Valiokuntakäsittely	19.4.2006		30.5.2006		11.9.2006	9.10.2006
Hyväksytty (pvä)	23.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Attard-Montalto, Jan Březina, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Lena Ek, Nicole Fontaine, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Pia Elda Locatelli, Eluned Morgan, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras, Dominique Vlasto
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Den Dover, Jan Christian Ehler, Lambert van Nistelrooij, Vittorio Prodi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	27.10.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...