MIETINTÖ aiheesta "Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"

27.10.2006 - (2006/2138(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Pilar del Castillo Vera

Menettely : 2006/2138(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0384/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0384/2006

Keskustelut :

PV 30/11/2006 - 6
CRE 30/11/2006 - 6

Äänestykset :

PV 30/11/2006 - 8.25
CRE 30/11/2006 - 8.25
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0528

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO
oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELY

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

aiheesta "Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"

(2006/2138(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka (KOM(2005)0551),

– ottaa huomioon komission tiedonannon Aika kiristää tahtia: uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus (KOM(2006)0030),

– ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano: Omistajanvaihdos – jatkuvuutta uudella alulla (KOM(2006)0117),

– ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000, Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001, Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 sekä Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005, 15. ja 16. joulukuuta 2005 ja 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajan päätelmät,

– ottaa huomioon Göteborgissa 15.–16. kesäkuuta 2001 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen, jossa Lissabonin strategia päätettiin sulauttaa kestävän kehityksen strategiaan,

– ottaa huomioon Hampton Courtissa 27. lokakuuta 2005 kokoontuneen epävirallisen valtionpäämieskokouksen,

– ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2005 annetun neuvoston suosituksen 2005/601/EY jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2005–2008)[1],

– ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle (KOM(2005)0024),

– ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat (2005–2008) (KOM(2005)0141),

– ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi: yhteisön Lissabon-ohjelma (KOM(2005)0330),

– ottaa huomioon jäsenvaltioiden esittämät 25 kansallista uudistusohjelmaa sekä edellä mainitun komission tiedonannon ”Aika kiristää tahtia: Uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus” toisessa osassa esitetyt arviot näistä uudistusohjelmista,

– ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006[2] sekä komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007–2013 (KOM(2005)0299),

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (KOM(2005)0119) sekä Euroopan parlamentin 15. kesäkuuta 2006 siitä hyväksymän kannan[3],

– ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen – Yhteinen lähestymistapa (KOM(2005)0488) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2005)1253 ja SEC(2005)1289),

– ottaa huomioon Euroopan innovaatioiden tulostaulun 2005 – innovaatiotehokkuuden vertaileva analyysi,

– ottaa huomioon Hampton Courtin huippukokouksen päätöksellä perustetun tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijaryhmän raportin Innovatiivisen Euroopan luominen ("Ahon raportti") tammikuulta 2006,

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle" (KOM(2006)0502),

– ottaa huomioon 7. joulukuuta 1994 annetun komission suosituksen 94/1069/EY pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luovutuksesta[4],

– ottaa huomioon BEST-hankkeen asiantuntijaryhmän toukokuussa vuonna 2002 antaman loppuraportin pienten ja keskisuurten yritysten luovutuksesta,

– ottaa huomioon Flash Eurobarometerin N:o 160: Yrittäjyyttä koskeva tutkimus ja huhtikuuta ja kesäkuuta 2004 koskevat analyyttiset kertomukset,

– ottaa huomioon Yhdysvaltain kauppa- ja teollisuusministeriön, kansainvälisen kauppahallinnon (International Trade Administration) ja Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston edustajien muodostaman pääomasijoittamista (venture capital) käsittelevän työryhmän lokakuussa 2005 antaman loppuraportin,

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (KOM(2005)0121) ja Euroopan parlamentin 1. kesäkuuta 2006 siitä hyväksymän kannan[5],

– ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttaminen: strategia sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi (KOM(2005)0535),

– ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttaminen: yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa (KOM(2006)0033),

– ottaa huomioon komission vihreän kirjan energiatehokkuudesta "Enemmän tuloksia vähemmällä" (KOM(2005)0265),

– ottaa huomioon komission tiedonannon Biomassaa koskeva toimintasuunnitelma (KOM(2005)0628),

– ottaa huomioon i2010-aloitteen ja erityisesti i2010-aloitteeseen kuuluvan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman: vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi (KOM(2006)0173),

– ottaa huomioon komission vihreän kirjan Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi (KOM(2006)0105),

– ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi[6],

– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta[7],

– ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta[8],

– ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä[9],

– ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa[10],

– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiatehokkuudesta "Enemmän tuloksia vähemmällä" – vihreä kirja[11],

– ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpanosta: lisää tutkimusta ja innovaatiota – investointi kasvuun ja työllisyyteen – yhteinen lähestymistapa[12],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6‑0384/2006),

A. katsoo, että Euroopan unionin on mukautettava strategisesti asemaansa uudenlaisen maailmantalouden muuttuvia sääntöjä ja lisääntyvällä vauhdilla kasvavia globaalimarkkinoita vastaavaksi, jotta pitkän aikavälin talouskasvu ei entisestään tukahtuisi,

B. katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pitkän aikavälin talouskasvun varmistamiseksi kurottava umpeen tutkimuksen ja markkinoiden välillä Euroopan unionissa vallitseva kuilu,

C. katsoo, että globaaleille markkinoille pääsy tarjoaa pk-yrityksille uusia markkinamahdollisuuksia, alempia T&K-kustannuksia, rahoituksen paremman saatavuuden, mittakaavaetuja ja teknologisia etuja sekä mahdollisuuden hajauttaa riskejä,

D. katsoo, että Lissabonin strategian tavoitteisiin pyrkiminen ei ole edistynyt samalla tavoin kaikkialla Euroopan unionissa ja että teknologian kehittämisen tasossa yleisesti ja jäsenvaltioiden suoritustasoissa on valtavia eroja,

E. katsoo, että lainsäädännön yksinkertaistamisprosessi aiheuttaa vakavia ongelmia, koska yksinkertaistetun lainsäädännön olisi oltava jo olemassa olevan lainsäädännön mukaista, ja tämä edellyttää sellaisia mekanismeja tai menettelyjä, joilla tämä jo voimassa olevan lainsäädännön mukaisuus voidaan tarkistaa,

F. katsoo, että tärkeän EY-lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönti ja sitä seuraava markkinoiden pirstoutuminen estävät talouskasvua ja sellaisen kilpailun syntymistä, joka saisi aikaan mittakaavaetua, jota tarvitaan erittäin kilpailukykyisen talouden luomiseksi Euroopan unioniin,

G. katsoo, että Euroopan unionin on muututtava ajan tasalla olevaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, koska uuden tietämyksen luominen, siirtäminen ja käyttö ovat talouskasvun ja kestävän kilpailuedun tärkein lähde,

H. katsoo, että jäsenvaltioiden on jatkossakin suoriuduttava yhteiskunnan väestörakenteen muutoksiin ja kestäviin yhteiskuntamalleihin liittyvistä haasteista sekä hyödynnettävä tämä mahdollisuus innovatiivisten prosessien, palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi,

I. katsoo, että T&K, jonka rahoitus on kunnossa, johtaa innovaatioihin, talouskasvuun, työpaikkojen syntymiseen ja huippuosaamiseen perustuvaan tutkimukseen,

J. katsoo, että Euroopan unionin on taattava dynaaminen yrityskulttuuri edistämällä aktiivisia toimia kuten elinikäistä oppimista, ammattitaitokoulutusta, henkilökohtaista uraohjausta, nuorten työllistymistä ja ammatillista koulutusta,

K. katsoo, että tiedotusta ja viestintää koskevassa European space ‑hankkeessa on edistettävä aktiivisemmin yrittäjyyttä ja oppimisen kulttuuria,

L. toteaa, että pk-yritysten osuus kaikista työpaikoista on 70 prosenttia, mutta innovaatioita tehdään vain 44 prosentissa pk-yrityksistä,

M. toteaa, että pk-yritykset ovat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kulmakiviä, koska ne työllistävät yli 75 miljoonaa ihmistä koko EU:ssa ja koska niiden työllistämisvaikutus on joillakin teollisuudenaloilla jopa 80 prosenttia; katsoo, että kun otetaan huomioon niiden asema taloudellisessa kehityksessä ja innovoinnissa ja niiden osuus markkinoilla, niille on annettava kattavaa tukea;

N. katsoo, että jäsenvaltioiden on tarjottava yksityisen sektorin kehittämiselle suotuisa ympäristö ja vastattava pk-yritysten tarpeisiin, joita ovat yrityksiä edistävät toimintaolosuhteet ja säännökset, riittävät perusinfrastruktuuripalvelut, lyhyen ja pitkän aikavälin rahoituksen saatavuus kohtuullisella korolla, oma pääoma ja riskipääoma, neuvonta ja tieto markkinamahdollisuuksista,

O. katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus on arvokas työväline julkisen palvelun laadun ja taloudellisen kestävyyden kannalta,

P. toteaa, että pk-yrityksiä voivat vaivata heikot yrittäjätaidot sekä puutteet, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja kirjanpitoon, ja niillä voi olla ongelmia, jotka liittyvät kielitaitoon, tuotannonohjaukseen, liiketoiminnan suunnitteluun, resursseihin ja niiden kykyyn saavuttaa kriittinen massa,

Q. katsoo, että pk-yrityksiä edustavien välittäjäorganisaatioiden tukeminen on välttämätöntä, kun otetaan huomioon niiden toiminnan tärkeä rooli pk-yritysten ja etenkin kaikkein pienimpien pk-yritysten saaman informaation, tuen ja seurannan kannalta,

R. toteaa, että pk-yritykset toimivat rajat ylittävillä ja globaaleilla markkinoilla ja että tästä on tullut niille kehityksen edellytys,

S. katsoo, että yksi menestyksekkään yrittäjyyden, innovoinnin ja tuotekehityksen suurimpia esteitä on pääomaketjussa käytettävissä olevien rahoitusmuotojen yksipuolisuus,

T. katsoo, että Euroopan unionin on tuettava käynnistettävien hankkeiden kehittelyä ja sitä edeltäviä toimenpiteitä markkinasuuntautuneessa akateemisessa ympäristössä, jotta niille saadaan lisää kriittistä massaa, parempia arvostuksia ja suurempia alkuinvestointeja pääomayhtiöiltä,

U. toteaa, että patentointi on Euroopan unionissa hyvin kallista eli 46 700 euroa, kun se Yhdysvalloissa on 10 250 euroa ja Japanissa 5 460 euroa, ja että yhteisöpatentti tarvitaan kiireellisesti,

V. katsoo, että pk-yritysten ja suurten yritysten tarpeita on käsiteltävä kansallisissa uudistusohjelmissa kestävällä tavalla,

W. katsoo, että Euroopan 23 miljoonan pk-yrityksen yrittäjyyteen liittyvässä asemassa on hyvin suuria eroja, mikä on otettava huomioon yhteisöpolitiikan laatimisessa ja täytäntöönpanossa ja erityisesti kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä etenkin mikroyritysten ja kotiteollisuuden erityispiirteiden osalta, sillä yli 95 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä toimii näillä aloilla,

X. katsoo, että selvät valtionapusäännöt voivat edistää talouskehitystä ja yritysten innovatiivisuutta yhteisöissä ja alueilla, jotka ovat muita heikommassa asemassa,

Y. katsoo, että perheyritysten osuus Euroopan unionin työpaikoista on suurin piirtein kaksi kolmannesta,

Z. katsoo, että on syytä korostaa EU:n nykyisten ohjelmien, kuten Leonardo da Vinci ‑ohjelman asemaa ja kehittämistä, sillä niillä edistetään liikkuvuutta, innovaatiota ja koulutuksen laatua valtioiden rajat ylittävien kumppanuuksien avulla (yritykset, oppilaitokset, yhdyselimet jne.),

Euroopan unionin kilpailukyky globaaleilla markkinoilla

1. muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että ainoa tapa menestyä globaaleilla markkinoilla on huippuosaamiseen perustuvan eurooppalaisen tietoyhteiskunnan luominen;

2. tunnustaa, että on tärkeää vaalia kulttuuria, jossa pidetään tärkeänä innovatiivisuutta, ja että se on ulotettava kaikille kansallisten kilpailukykystrategioiden aloille;

3. korostaa, että organisatorinen vahvuus ei ole niinkään kiinni avainosaamisesta kuin avainosaajista;

4. vaatii jäsenvaltioita edistämään yrittäjähengen kehittymistä koulutuksen varhaisimmilta tasoilta lähtien ja tehostamaan elinikäisen oppimisen tukemista;

5. korostaa, että on tärkeää parantaa opetuksen ja ammatillisen koulutuksen laatua ja tehokkuutta ottamalla tehokäyttöön tarvittavat resurssit, mikä tarkoittaa etenkin yksityisten investointien tehokkaampaa suuntaamista korkea-asteen koulutukseen ja jatkokoulutukseen;

6. kehottaa komissiota ryhtymään toimiin eri maiden kauppalainsäädäntöjen erojen poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa avoimet ja kilpailukykyiset markkinat;

7. korostaa tarvetta parantaa yhtäältä samankaltaisten ongelmien kanssa kamppailevien alueiden välistä yhteistyötä edistämällä näillä alueilla sijaitsevien yritysten verkostoitumista sekä toisaalta rajat ylittävien alueiden välistä yhteistyötä tarkoituksena edistää näiden alueiden erityistarpeiden tyydyttämiseen tähtäävien toimien kehittämistä ja yhteensovittamista; korostaa teknologiakylien, julkisten laboratorioiden ja yliopistojen yhteydessä toimivien pk-yritysten klustereiden merkitystä, sillä ne luovat dynaamista toimintaympäristöä Eurooppaan ja kykenevät hyödyntämään tieteellistä tietoa sekä luomaan tietopohjaisia työpaikkoja;

8. korostaa tarvetta tunnustaa teollisuusklustereiden ja -vyöhykkeiden erityisasema ja edistää niiden kehittämistä eurooppalaisten ohjelmien avulla siten, että otetaan huomioon niiden erityisluonne ja tuetaan niitä riittävästi; kehottaa komissiota rohkaisemaan jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja hyvistä käytänteistä, jotka koskevat "yritysklustereiden" perustamista ja sitä, miten parantaa yritysten ja yliopistojen välistä yhteydenpitoa, kun otetaan huomioon, että sekä yrityksillä että yliopistoilla katsotaan olevan tärkeä rooli innovointiin ja yritysten perustamiseen kannustamisessa;

9. kehottaa edistämään transatlanttisia taloussuhteita Euroopan yhtenäismarkkinoita suuremman vapaakauppa-alueen luomiseksi;

10. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään markkinoiden avoimuutta ja panemaan täytäntöön tähän tähtäävä vielä toteuttamatta oleva lainsäädäntö Euroopan yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi globaaleilla markkinoilla;

11. kehottaa jäsenvaltioita täydentämään ja yhtenäistämään palvelusektoria työn tuottavuuden kasvun edistämiseksi;

12. tunnustaa, että Eurooppa tarvitsee täysin yhdenmukaisen energiapolitiikan, jolla varmistetaan huoltovarmuus ja ympäristövahinkojen minimointi;

13. toteaa, että lainsäädännön yksinkertaistaminen on ensisijainen tavoite mutta vaikea toteuttaa ja että joiltakin näkökannoilta se muistuttaa osittain kodifiointia; pyytää painokkaasti komissiota myötävaikuttamaan yksinkertaistamiseen ehdotuksella, joka koskee yksinkertaista mekanismia, jolla voidaan tarkistaa, että yhteisön lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia, sekä pyytää komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille, että nämä toteuttaisivat kukin omalta osaltaan vastaavanlaisen mekanismin, mikä kannustaisi niitä sitoutumaan tähän kehitykseen;

Eurooppalaisten luovuuden on annettava virrata vapaasti

14. painottaa, että jäsenvaltioiden on elvytettävä tietämystä, tutkimusta ja innovointia; katsoo, että tutkimus on elintärkeä ennakkoehto onnistuneen innovoinnin ja talouskasvun kannalta; pitää tärkeänä, että luodaan Eurooppaan tietoon perustuva yhteiskunta, jossa käytetään elinikäisen oppimisen menetelmiä, kielikoulutusta sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ammattitaitovajeiden ja työttömyyden vähentämiseksi ja siten työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi EU:ssa;

15. korostaa, että tieto- ja viestintätekniikka, eLearning-ohjelma ja sähköinen liiketoiminta ovat pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen olennaisia osatekijöitä; katsoo, että tämän vuoksi olisi annettava enemmän vauhtia hankkeille, joilla edistetään mainittuja mahdollisuuksia pk-yrityksissä;

16. kannattaa "elinikäisen oppimisen tuoman avainosaamisen" mahdollisimman laajamittaista hyödyntämistä eurooppalaisten oppijoiden tarpeiden tyydyttämiseksi siten, että varmistetaan tasavertaiset opiskelumahdollisuuden erityisesti opiskelussa tukea tarvitseville väestöryhmille, kuten vähän koulutetuille henkilöille, koulunkäynnin keskeyttäneille, pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille sekä henkilöille, joilla on jokin vamma;

17. korostaa, että ainoa tapa avata markkinoita EU:n pk-yrityksille ja teollisuudelle on kuroa umpeen Euroopan unionissa vallitseva kuilu innovatiivisten prosessien, palveluiden ja tuotteiden tutkimuksen ja markkinoinnin välillä;

18. korostaa, että tarvitaan avoimia innovaatiomalleja, jotka eivät ole liian lineaarisia vaan dynaamisia ja jotka tuovat yrityksille lisäarvoa;

19. kehottaa jäsenvaltioita edistämään tietokoneiden käytön lisäksi myös ohjelmistojen käyttöä, koska näillä ihmismielen apuvälineillä voidaan tehostaa monia hallintotehtäviä;

20. tähdentää, että Euroopan yrittäjyyttä ja ideoita voidaan suojella parhaiten käyttäjäystävällisen yhteisöpatentin avulla ja parantamalla vastavuoroisuutta Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin patenttijärjestelmien välillä sekä edistämällä niiden käyttöä erityisesti pk-yrityksissä;

21. pitää markkinoille pääsyä koskevan yhteisön strategian tavoitteita suositeltavina ja kehottaa Euroopan unionia panostamaan enemmän sitä koskevan tietokannan käytön edistämiseen pk-yrityksissä ja sen pitämiseen ajan tasalla; kehottaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia perustamaan yhteisiä keskitettyjä informaatiopisteitä sekä kannustamaan valtionhallintoa lisäämään Internet-palvelujaan (sähköiset viranomaispalvelut);

22. kehottaa komissiota helpottamaan euroneuvontakeskusten verkon välityksellä pääsyä kansainvälisille markkinoille;

23. kehottaa komissiota uudistamaan ja laajentamaan tätä verkostoa yhdistämällä siihen olemassa olevia kansallisiin verkkoihin kuuluvia liiketoiminnan tukemiseen erikoistuneita virastoja, jotka voivat tarjota kattavia ja luotettavia palveluita pk-yrityksille;

24. pitää siksi tärkeänä tarkistaa, parantaa ja uudelleenorganisoida euroneuvontakeskusten verkostoa sekä sen toimintakyvyn että sen toimien tehokkuuden suhteen, jotta keskukset voisivat toimia entistä nopeammin ja kohdistetummin; katsoo, että keskusten olisi palveltava keskitetysti ("one stop trouble shooting shops") pk-yrityksiä, jotka kohtaavat vaikeuksia sisämarkkinoilla, ja että keskusten olisi kehityttävä todellisiksi välittäjiksi pk-yritysten ja jäsenvaltioiden välillä ja lähestyttävä kaikkia ongelmia soveltamalla yhteisön lainsäädäntöä mahdollisimman käytännönläheisesti; tunnustaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi euroneuvontakeskuksille on annettava enemmän rahoitusta;

25. kehottaa komissiota lisäämään aktiivisesti euroneuvontakeskusten näkyvyyttä ja painottaa, että kaikilla pk-yrityksillä olisi oltava mahdollisuus saada helposti ja maksutta euroneuvontakeskuksen tarjoamaa tietoa, palvelua ja neuvontaa, riippumatta siitä, ovatko ne euroneuvontakeskusten toiminnasta vastaavien järjestöjen jäseniä; kehottaa komissiota varmistamaan, että euroneuvontakeskusten perustamiin pk-yrityspaneeleihin otetaan mukaan kattojärjestön ulkopuolisia pk-yrityksiä; pitää tärkeänä, että komissio asettaa kunnianhimoisia tavoitteita euroneuvontakeskusten käytön ja näkyvyyden lisäämiseksi kaikkien pk-yritysten, ei vain kattojärjestöön kuuluvien pk-yritysten, keskuudessa;

26. katsoo, että olisi koottava yhteen kaikki Euroopan yhteisön alaiset verkostot, jotka on tarkoitettu palvelemaan pk-yritysten tarpeita (esimerkiksi euroneuvontakeskusverkosto ja innovaatiokeskusten verkosto); katsoo, että nämä järjestelmät voitaisiin yhdistää esimerkiksi pk-yritysten ammatillisiin yhdistyksiin;

Kilpailun liikkeellepaneva voima: kilpailussa menestymisen edellytykset pk-yrityksissä

27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aina mahdollisuuksien mukaan soveltamaan pienyrityksiä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan perustuvaa "pienet yritykset ensin" -periaatetta, jotta varsinkin mikroyritykset ja kotiteollisuus voivat hyödyntää täysipainoisesti kasvu- ja kehityspotentiaaliaan sekä paikallisesti että vientimarkkinoilla;

28. kehottaa jäsenvaltioita nostamaan yrittäjyyden ja yksilöllisen vastuunoton profiilia palkitsemalla yrittämistä ja lisäämällä riskinoton ja yrittäjyyden sosiaalista arvoa;

29. toteaa, että tekniikan kehitys ja huippuosaaminen ovat tietoon perustuvan yhteiskunnan tärkein kilpailuetu;

30. pitää tärkeänä, että tiedon tarjoamisen lisäksi merkittävämpään asemaan nostetaan parhaiden käytäntöjen siirtäminen pk-yrityksille ja mikroyrityksille; katsoo siksi, että liiketoimintaa koskevan tietämyksen, myös tarjouskilpailuun osallistumiseen tarvittavan tietämyksen, opettaminen on yksi painopisteala;

31. kehottaa jäsenvaltioita edistämään onnistuneita sähköisen kaupankäynnin malleja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton helpottamiseksi;

32. kehottaa jäsenvaltioita luomaan yleisiä standardeja tai vapaaehtoissopimuksia aloilla, joilla niiden puuttuminen estää pk-yritysten kasvua;

33. kehottaa jäsenvaltioita elvyttämään eurooppalaisia yrityksiä karsimalla byrokratiaa, parantamalla sääntelyn laatua, vähentämällä hallinnollisia rasitteita, lisäämällä pk-yritysten osallistumista kuulemismenettelyyn, yksinkertaistamalla verotuskäytäntöjä yritysten hyväksi ja yhdenmukaistamalla työntekijöiden ja työnantajien hallinnollisia prosesseja ja sosiaaliturvaohjelmia; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan hallinnollisia esteitä pk-yritysten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen väliseltä rajat ylittävältä yhteistyöltä;

34. kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tukea, jotta uusyritysten liian vähäistä määrää voitaisiin nostaa, ja harkitsemaan ja käyttämään sopivia kannustimia sekä ottamaan käyttöön erityisiä tukijärjestelmiä, joilla yrityksiä kannustetaan kasvattamaan kokoaan ja lisäämään työpaikkoja; toteaa, että yritysten luovutus on tärkeää työpaikkojen ja pääoman säilyttämisen kannalta; pitää myönteisenä yritysten luovutusta koskevaa uutta tiedonantoa "Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano: Omistajanvaihdos – jatkuvuutta uudella alulla", joka sisältyy tavoitteeseen vähentää yrittäjyyteen liittyviä riskejä; toteaa, että onnistuneella yritysten luovutuksella on yhä suurempi merkitys, koska Euroopan väestö ikääntyy ja yli kolmannes eurooppalaista yrittäjistä aikoo vetäytyä yritystoiminnasta seuraavien kymmenen vuoden kuluessa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita osoittamaan uusyrityksille ja yritysten luovutukselle yhtä paljon poliittista huomiota, sisällyttämään Lissabonin strategian täytäntöönpanoon tähtäävään kansalliseen politiikkaan käytännön toimia ja hyväksymään niille asianmukaiset aikataulut;

35. hyväksyy ehdotukset, joilla pyritään helpottamaan uusien yritysten alkuunpääsyä ja vähentämään niiden perustamiskustannuksia ja niille koituvia viivästyksiä, mutta huomauttaa, että vaikka verokannustimet eivät aiheuta ongelmia, halpakorkoisten lainojen käsite ei ole automaattisesti yhteensopiva yhteisön lainsäädännön kanssa, koska siinä päinvastoin pyritään markkinaolosuhteiden tasapuolisuuteen; suosittaa edistämään asianmukaisia toimenpiteitä, kuten verokannustimia ja joustavia yhtiöoikeusmekanismeja, joilla helpotetaan yritysten jatkotoimintamahdollisuuksia ja erityisesti perheyritysten luovuttamista kolmansille osapuolille tai työntekijöille;

Uudenaikainen sosiaaliturvajärjestelmä ja työmarkkinat

36. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan tehottomia sosiaalisia malleja niiden taloudellisen kestävyyden kannalta, jotta kokonaisdynamiikkaa ja väestörakenteellisia malleja voitaisiin muuttaa kestävämmiksi;

37. kehottaa jäsenvaltioita päättämään käytännön toimenpiteistä, joilla kompensoidaan väestön vanhenemisen ja syntyvyyden laskun vaikutuksia ja joita voivat olla muun muassa eläkeikärajojen nostaminen terveydenhuollon standardien paranemisen mukaisesti ja perhe-elämän paremmin huomioon ottavien toimien käyttöönotto, muun muassa syntyvyyden lisäämiseen ja lastenhoitoon liittyvät kannusteet;

38. korostaa tarvetta tukea naisyrittäjiä erityisesti rahoituksen saatavuudessa ja yrittäjäverkostoihin pääsyssä;

39. tähdentää, että jäsenvaltioiden on työskenneltävä sen hyväksi, että koko Eurooppa pääsee osalliseksi tietoyhteiskunnasta;

40. korostaa työmarkkinajoustojen tarvetta, jotta voidaan mukautua muuttuviin sosiaalirakenteisiin ja yhteiskunnan ikääntymisongelmiin;

41. muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että välilliset työvoimakustannukset ovat yksi suurimpia esteitä yhden hengen yrityksille ja estävät niitä palkkaamasta lisätyövoimaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan suhteellisuuden ja joustavuuden periaatetta yhteisön työlainsäädännön suunnittelussa, kun otetaan huomioon Euroopan korkea työttömyysaste etenkin nuorten keskuudessa;

42. katsoo, että on välttämätöntä lisätä pk-yritysten investointeja inhimilliseen pääomaan työntekijöiden työllistyvyyden parantamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi; tunnustaa, että tarvitaan koulutusohjelmia ja toimia, jotka on suunnattu nimenomaan pk-yritysten yritystoimintaan, paikan päällä tapahtuva koulutus mukaan luettuna; tähdentää, että iäkkäille työntekijöille ja vammaisille henkilöille on tarjottava asianmukaista ammatillista koulutusta (koulutusta uusissa tekniikoissa), jotta he voivat pysyä työelämässä tai saada helpommin työtä ja jotta voidaan vastata työnantajien ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin;

43. ehdottaa keskeisten liiketoimintataitojen opettamista toisen asteen koulutuksessa ja kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan koulutukseen aloilla, joilla ne voivat antaa täydentävää käytännön tietoa ja opastusta; tukee yliopistoja niiden tavoitteessa sisällyttää opetusohjelmiinsa talouselämän tarpeita vastaavia sisältöjä;

44. korostaa tarvetta tukea yritysten sosiaalisen vastuun ja EU:n kestävän kehityksen strategian puitteissa pk-yrityksiä, joiden toimintatavat ovat ympäristöystävällisiä;

45. arvostaa komission pyrkimystä säännölliseen vuoropuheluun pk-yritysten kanssa sekä pk-yritysten ja niiden etujärjestöjen säännölliseen kuulemiseen ja pyytää, että tätä toteutettaisiin järjestelmällisesti käytännössä, niin että eurooppalaiset yritykset otetaan niitä edustavien järjestöjen kautta mukaan sekä yhteisön ohjelmien toteuttamiseen että niiden suunnitteluun; panee merkille, että kuulemismenettely on nykyisessä muodossaan ongelmallinen pk-yritysten kannalta, sillä pk-yrityksiä edustavat järjestöt eivät ehdi kerätä ja toimittaa näkemyksiä kahdeksan viikon aikarajassa; pyytää komissiota puuttumaan pikaisesti tähän esteeseen;

46. toistaa, että kaikkia pk-yrityksiä tukevia toimia, erityisesti eri sosiaaliturvajärjestelmiä ja niiden tarjoamia etuja sekä ammattiriskien torjumista koskevia toimia, olisi voitava soveltaa itsenäisiin ammatinharjoittajiin;

47. kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kaikin mahdollisin keinoin sellaisen sääntely-ympäristön luomiseen, joka takaa työvoiman joustavuuden pk-yrityksissä, mutta joka ei rajoita sosiaaliturvaa;

48. korostaa tarvetta saattaa sisämarkkinoiden toteuttaminen päätökseen ja pyytää jäsenvaltioita auttamaan tämän yhteisen tavoitteen saavuttamisessa tukemalla työntekijöiden vapaata liikkuvuutta;

49. muistuttaa, että erityisesti väestörakenteen muutoksen takia on olennaista edistää yrittäjyyttä, sillä muutoksen takia kolmasosa Euroopan yrittäjistä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana; pyytää komissiota helpottamaan jäsenvaltioiden keskinäistä hyviä käytäntöjä koskevien tietojen vaihtoa esimerkiksi kysymyksissä, jotka koskevat iäkkäille ihmisille suunnattuja yrittäjyysohjelmia, keinoja kannustaa nuoria ihmisiä perustamaan yrityksiä ja erityisesti naisyrittäjyyden edistämistä, jonka yhteydessä voidaan myös tarkastella perhe- ja työelämän yhteensovittamista helpottavia keinoja;

Kestävä talous

50. kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kurinalaisen budjettipolitiikan periaatteita, jotta ne voivat varmistaa terveen julkisen rahoituksen;

51. kannustaa tarkistamaan julkisen palvelun malleja, niiden rahoitusta ja hallintoa, sekä keskustelemaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden rooleista ja eduista;

52. kehottaa jäsenvaltioita edistämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, koska se on paras keino tarjota liiketoiminnan tukipalveluja pk-yrityksille, ja sellaisten pääomarahastojen perustamista, joiden nostovoima riittää lisäämään yksityisen sektorin osallisuutta;

53. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintamenettelyihin, koska kyseessä on merkittävä kasvun este; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita julkisia hankintoja koskevien direktiivien ajoittaisista vääristävistä vaikutuksista, sillä direktiivit ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että hankintaviranomaiset vaativat tulevilta tavarantoimittajilta maksuja käsitelläkseen näiden tarjoushakemukset; panee merkille, että tällaiset maksut voivat lamauttaa pienten yritysten toimintaa, ja kehottaa siksi komissiota harkitsemaan tätä kysymystä, kun se laatii ohjeita julkisia hankintoja koskevien tarkistettujen direktiivien täytäntöönpanosta myöhemmin tämän vuoden kuluessa;

54. katsoo, että ekoinnovointia voidaan edistää myös hyödyntämällä julkisten varojen ostovoimaa, sillä julkisten hankintojen muuttaminen ympäristöystävällisiksi johtaisi kriittisen massan luomiseen ja mahdollistaisi ympäristöystävällisten yritysten aiempaa laajemman pääsyn markkinoille, mikä koituisi tällä alalla aktiivisesti toimivien eurooppalaisten pk-yritysten hyödyksi;

55. kehottaa käyttämään verokannustimia, jotka rohkaisevat käyttämään riskipääomaa sekä Euroopan investointirahaston ja rakennerahastojen varoja, mikä voisi edistää kotimaisen riskipääoman investoijapohjan syntymistä;

56. katsoo, että pk-yritysten on saatava rahoitusriskejä ja liiketoimintaan liittyviä riskejä koskevaa kattavaa ja luotettavaa tietoa riskinjaon mahdollisista muodoista;

57. katsoo, että pk-yritykset ovat olennainen osa Euroopan taloutta ja että niiden potentiaalin hyödyntäminen tutkimuksessa ja kehityksessä edellyttää tutkimuksen ja kehityksen seitsemännen puiteohjelman uudistamista, jotta voidaan edistää pienten tutkimusyksiköiden osallistumista osoittamalla varoja pk-yrityksille sekä pienyritysten ja laboratorioiden klustereille;

58. pitää myönteisenä maaliskuussa 2006 kokoontuneen Brysselin Eurooppa-neuvoston lähestymistapaa, jonka mukaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, lainojen saantia Euroopan investointipankista helpotetaan ja laajennetaan;

Kansallisten uudistusohjelmien toteuttaminen

59. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota niiden kansallisiin uudistusohjelmiin sisältyviin pk-yrityksille suunnattuihin toimenpiteisiin; katsoo, että menestyminen riippuu pk-yritysten liiketoimintaorganisaatioiden tehokkaasta osallisuudesta ja niiden kuulemisesta, kun halutaan varmistaa niiden tehokkuus;

60. pahoittelee konkreettisen ulottuvuuden puuttumista pienyritysten eurooppalaista peruskirjaa koskevassa raportoinnissa ja kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden järjestää kahdenvälisiä kokouksia (joihin osallistuu kansallisia sidosryhmiä), joissa voidaan käsitellä edistymistä pk-yrityksille suunnatuissa konkreettisissa toimissa, kun laaditaan kansallisia uudistusohjelmia koskevia vuosikertomuksia;

61. pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden kansallisia uudistusohjelmia ei ole koordinoitu keskenään;

62. korostaa kansallisten uudistusohjelmien onnistumisia ja epäonnistumisia koskevien tietojen raportoinnin ja välittämisen tärkeyttä;

63. kehottaa jäsenvaltioita täsmentämään, miten ne aikovat edetä kansallisissa uudistusohjelmissa asettamiensa tavoitteiden toteuttamisessa;

o o

64. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

[1] EUVL L 205, 6.8.2005, s. 28.
[2] EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.
[3] Hyväksytyt tekstit, 15.6.2006, P6_TA(2006)0265.
[4] EYVL L 385, 31.12.1994, s.14.
[5] Hyväksytyt tekstit, 1.6.2006, P6_TA(2006)0230.
[6] Hyväksytyt tekstit, 29.9.2005, P6_TA(2005)0365.
[7] Hyväksytyt tekstit, 19.1.2006, P6_TA(2006)0022.
[8] Hyväksytyt tekstit, 14.3.2006, P6_TA(2006)0079.
[9] Hyväksytyt tekstit, 15.3.2006, P6_TA(2006)0092.
[10] Hyväksytyt tekstit, 23.3.2006, P6_TA(2006)0110.
[11] Hyväksytyt tekstit, 1.6.2006, P6_TA(2006)0243.
[12] Hyväksytyt tekstit, 5.7.2006, P6_TA(2006)0301.

PERUSTELUT

Lissabonin toimintaohjelman alkusysäyksenä oli sen tosiseikan tunnustaminen, että Euroopan asema Yhdysvaltoihin verrattuna on huononemassa, jos vertailukohtana on BKT, työn tuottavuus, teknologian suoritustaso ja kokonaisinvestointi T&K:hon, ja strategia vaati uudelleenkäynnistyksen viime vuonna. Eurooppa voi päästä maailmantalouden johtoasemaan vain, jos se pystyy varmistamaan kilpailukykynsä. Tämä edellyttää päätöstä muuttua tutkimukseen ja tieto- ja viestintätekniikkaan suuntautuvaksi tietoperustaiseksi yhteiskunnaksi. Mutta miten Euroopan olisi edettävä muuttuakseen tietoperustaiseksi taloudeksi?

Ensinnäkin Euroopan unionin on luotava Eurooppaan suurempi tieteellinen ja teknologinen alue vähentämällä alueellisia eroja. Jäsenvaltioiden on työskenneltävä sen varmistamiseksi, että yleinen järjestys tarjoaa ympäristön, joka tukee tieto- ja viestintätekniikan alan kilpailuhenkisyyttä ja edistää tietotekniikan käyttöönottoa Euroopassa.

Tietoperustaisen talouden pyörittämiseen tarvittavan energian on myös oltava helposti saatavilla, ja Euroopan unionin on tehtävä kaikki voitavansa turvallisen energiahuollon takaamiseksi. On selvää, että riippuvuuttamme energiansaannista voidaan jonkin verran vähentää energiatehokkuutta parantavilla käytännön toimilla, mutta pitkällä aikavälillä Euroopan on investoitava innovatiiviseen tekniikkaan, jonka avulla saadaan puhtaampaa ja turvallisempaa energiaa kohtuullisin kustannuksin.

Toiseksi, kuten monet tutkimukset ovat yhä uudelleen osoittaneet, jäsenvaltioiden on riittävien resurssien ja poliittisten toimien tukemana sitouduttava paremmin innovatiivisuuden vahvistamiseen ja ammattipätevyyden lisäämiseen elinikäisen oppimisen ja sopivan tieto- ja viestintätekniikkakoulutuksen avulla. Näillä toimilla saadaan huippupätevää ja ammattitaitoista työvoimaa ja päästetään vapaaksi eurooppalainen luovuus, ideoiden virta, joka huuhtelee pois ummehtuneet käytännöt, sekä luodaan tietämystä, jota yritykset tarvitsevat ollakseen kilpailukykyisiä.

Luovuuden virtaamista voidaan edistää lujittamalla yrityssektorin, hallituksen ja akateemisen maailman yhteistyötä, ja tämä puolestaan johtaa siihen, että Eurooppa saa todellisen etulyöntiaseman ja voi lisätä erikoistumistaan huipputeknologiaa käyttäviin teollisuudenaloihin. On huomattava, että tätä nykyä vain viisi prosenttia eurooppalaisista yrityksistä, joissa on innovaatiotoimintaa, mainitsee yliopistot tai valtiolliset tutkimuslaitokset erittäin tärkeinä innovaatiolähteinä.

Kolmanneksi: ei ole sattuma, että suurin osa eurooppalaisista on mieluummin työntekijöitä kuin oma pomonsa. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kannustaneet tähän joko aktiivisesti tai passiivisesti. Nyt on kuitenkin tullut aika tehdä täyskäännös ja sytyttää uudelleen yrittäjyyden ja riskinoton henki. Se ei haittaa kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan luomista vaan edistää sitä. Jäsenvaltioiden on estettävä konkurssin tehneiden leimautuminen erityisesti nuorten keskuudessa, jotka ovat menestyksekkään eurooppalaisen yrityskulttuurin tulevaisuus. Samalla jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa helpottaakseen yritysten perustamista eli pyrittävä nopeuttamaan yrityksen käynnistämistä omalla alueellaan ja vähentämään sen vaatimia kustannuksia.

Maaliskuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen avainkysymyksenä oli yrittäjyyskulttuurin edistäminen erityisesti eurooppalaisten nuorten keskuudessa. Joidenkin jäsenvaltioiden opetusministeriöissä tämä tarve on havaittu viime vuosina ja ryhdytty toimeen: koulujen opetusohjelmaan sisällytetään pakollisia yrittäjyyskoulutukseen liittyviä kursseja ja tarjotaan opettajille tähän tarvittavaa tukea. Tällaista voi suositella, ja naapurivaltioita rohkaistaan ottamaan esimerkkiä.

Jotta Eurooppa voisi todella hyötyä Euroopan kotimarkkinoiden tarjoamista eduista, ratkaisevan tärkeää on yhteistyö Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä ja Euroopan unionin ihmisten keskuudessa. On kuitenkin vielä paljon ongelmia, jotka estävät eurooppalaisten yhteistyön ja mittakaavaetujen hyödyntämisen. Tällaisia tekijöitä ovat puutteet infrastruktuureissa ja julkisissa palveluissa, työvoiman joustavuudessa, pääoma- ja tuotemarkkinoilla, kieliesteet, verotukselliset esteet ja rahoituksen saanti, jotka kaikki haittaavat vakavasti pk-yrityksiä, nykyisen taloutemme liikkeellepanevaa voimaa.

Yhteisöpatentin perustaminen on välttämätöntä. Patentit ovat merkkinä luovasta ja innovatiivisesta toiminnasta, ja ne on kehitetty ensisijaisesti kaupallisiin tarkoituksiin. On kuitenkin selvää, että monet eurooppalaiset hakevat patenttia mieluummin Yhdysvalloissa hyödyntääkseen USA:n markkinoita sen sijaan, että patentoisivat kotona.

Viidenneksi: Euroopalla on vastassaan valtavia väestörakenteeseen liittyviä haasteita. Sosiaalipoliittisten toimien ja mallien on muututtava sen mukaisesti. Niitä on kevennettävä ja joustavoitettava, muuten niistä tulee lopulta kestämättömiä. Ihmiset elävät kauemmin terveydenhuollon parannuttua ja syntyvyys laskee. Näihin muutoksiin vastaaminen vaatii sopivia kannustimia erityisesti perheille, jotta ne saisivat tarvitsemansa tuen lapsimääränsä lisäämiseksi ja lapsista huolehtimiseksi. Samalla on huolehdittava siitä, ettei saateta epäedulliseen asemaan niitä naisia, jotka haluavat yhdistää perheen ja työelämän.

Viimeiseksi on todettava, että hallitusten on lisättävä rahoitussitoumuksiaan, jotta jäsenvaltiot voivat saavuttaa Lissabonin tavoitteet. Rahoitus ei saisi tulla vain julkiselta sektorilta Maastrichtin julkisia menoja koskevien parametrien vuoksi, vaan jäsenvaltioiden olisi rohkaistava enemmän yksityisen sektorin rahoitusta kuten Yhdysvalloissa ja Japanissa. Potentiaalisia yksityisiä rahoituslähteitä on paljon.

Pääomasijoittaminen on eräs keino rahoittaa pk-yrityksiä ja myötävaikuttaa tietoyhteiskunnan syntymiseen. Vuonna 2003 eurooppalaiset pääomasijoitusyhtiöt tekivät 377 siemensijoitusta, jotka olivat suuruudeltaan keskimäärin noin 420 000 euroa, kun taas yhdysvaltalaispohjaiset pääomasijoitusyhtiöt tekivät vain 181 siemensijoitusta, suuruudeltaan keskimäärin noin 1 680 000 euroa. BKTL:ään suhteutettu pääomasijoittaminen vaihtelee Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskuudessa. Ruotsissa se on 0,79 prosenttia, Yhdistyneessä kuningaskunnassa 0,60 prosenttia, Ranskassa 0,44 prosenttia ja Saksassa 0,24 prosenttia. Jäsenvaltioiden on yhä vähennettävä riskipääomamarkkinoita koskevissa lakisääteisissä vaatimuksissa esiintyviä eroja, jotta voidaan poistaa esteet rajat ylittäviltä investoinneilta.

Kaikki edellä mainitut asiat on otettava huomioon Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi.

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (20.9.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

aiheesta "Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"
(2006/2138(INI))

Valmistelija: Patrizia Toia

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että pk-yrityksillä on keskeinen asema Euroopan unionin taloudessa ja sosiaalisen vakauden edistämisessä ja että niillä on ratkaiseva merkitys kestävän kasvun vahvistamisessa, joustavuuden lisäämisessä sekä työpaikkojen, myös parempien työpaikkojen, ja useampien koulutuspaikkojen luomisessa; muistuttaa lisäksi, että niiden avulla ylläpidetään elintärkeää yhteyttä tuottajien ja alueellisen ulottuvuuden välillä, niin että voidaan hallita tuotannon muualle siirtymiseen liittyviä ilmiöitä, jotka usein aiheuttavat työttömyyttä;

2. katsoo tässä yhteydessä, että työpaikkojen menettämiseen johtavaa yritysten siirtymistä ei pitäisi edistää käyttämällä yhteisön varoja;

3. katsoo, että uudessa strategiassa kasvun ja työllistämisen edistämiseksi korostetaan erityisesti tarvetta parantaa yritysten ilmapiiriä tunnustamalla ja edistämällä nykyisiä teollisuusalueita ja -klustereita muun muassa eurooppalaisissa ohjelmissa ja pohtimalla vakavasti niiden erityispiirteitä, ongelmia ja odotuksia sekä tarvetta varmistaa niiden asianmukainen tukeminen, ei kuitenkaan niinkään tukien muodossa, vaan pikemminkin auttamalla niitä auttamaan itse itseään;

4. toteaa, että pk-yritykset ovat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kulmakiviä, koska ne työllistävät yli 75 miljoonaa ihmistä koko EU:ssa ja koska niiden työllistämisvaikutus on joillakin teollisuudenaloilla jopa 80 prosenttia; painottaa, että pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tutkimus- ja kehittämisohjelmiin olisi parannettava, jotta voidaan lisätä talouskasvua ja innovaatiota, luoda korkeampitasoisia työpaikkoja ja torjua työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä; kehottaa komissiota kannustamaan yritysten ja klustereiden perustamista koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoon jäsenvaltioiden välillä; painottaa tässä yhteydessä myös, että on tärkeää tehostaa pk-yritysten ja yliopistojen ja (yksityisten) tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja investoitava enemmän ja tehokkaammin teknologian siirtoon ja koulutukseen;

5. katsoo, että on välttämätöntä lisätä pk-yritysten investointeja inhimilliseen pääomaan työntekijöiden työllistyvyyden parantamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi; tunnustaa, että tarvitaan koulutusohjelmia ja toimia, jotka on erityisesti suunnattu pk-yritysten yritystoimintaan, paikan päällä tapahtuva koulutus mukaan lukien;

6. korostaa tarvetta tukea yritysten sosiaalisen vastuun ja EU:n kestävän kehityksen strategian puitteissa pk-yrityksiä, joiden toimintatavat ovat ympäristöystävällisiä;

7. korostaa, kuinka tärkeä on päätös sisällyttää kaikkiin yhteisön politiikkoihin periaate, jonka mukaan pienet ja keskisuuret yritykset ovat etusijalla ("Think small first"), ja pyytää noudattamaan tätä kriteeriä tiukasti ja avoimesti, erityisesti kun otetaan huomioon, että 99 prosenttia Euroopan unionissa toimivista yrityksistä on pk-yrityksiä; katsoo, että kun otetaan huomioon niiden asema taloudellisessa kehityksessä ja innovoinnissa ja niiden osuus markkinoilla, niille on annettava kattavaa tukea;

8. toteaa tiedottamisen suuren merkityksen; huomauttaa, että pk-yrityksiä informoidaan usein vähän ja huonosti (tai niitä informoidaan liian yleisluontoisesti) Euroopan unionista ja sen toiminnasta: toteaa, että pk-yritykset valittavat oikeutetusti tästä tiedon puutteesta sekä joistakin EU:n politiikan vaikutuksista, joista ei ole tiedotettu niille ajoissa; katsoo, että tässä on tärkeä asema euroneuvontakeskusverkostolla, joka ei tähän mennessä ole vielä onnistunut luomaan unionin yritysten odotusten ja tarpeiden tasolla olevaa palvelua, erityisesti siksi, että suurin osa pk-yrityksistä ei tiedä verkoston olemassaolosta;

9. katsoo siksi, että on tärkeää tarkistaa, parantaa ja uudelleenorganisoida euroneuvontakeskusverkoston toimintatehoa ja sen toimien tehokkuutta, jotta keskukset voisivat toimia tavoitteellisemmin ja nopeammin; katsoo, että näiden keskusten olisi palveltava keskitetysti ("one stop trouble shooting shops") pk-yrityksiä, jotka kohtaavat vaikeuksia sisämarkkinoilla ja että euroneuvontakeskusten olisi kehityttävä todellisiksi välittäjiksi pk-yritysten ja jäsenvaltioiden välillä ja lähestyttävä kaikkia ongelmia soveltamalla yhteisön lainsäädäntöä mahdollisimman käytännönläheisesti; tunnustaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi euroneuvontakeskuksille on annettava enemmän rahoitusta;

10. kehottaa komissiota aktiivisesti edistämään euroneuvontakeskusten näkyvyyttä ja painottaa, että kaikilla pk-yrityksillä olisi oltava mahdollisuus saada helposti ja maksutta euroneuvontakeskuksen tarjoamaa tietoa, palvelua ja neuvontaa, riippumatta siitä, ovatko ne euroneuvontakeskusten toiminnasta vastaavien järjestöjen jäseniä; kehottaa komissiota varmistamaan, että euroneuvontakeskusten perustamiin pk-yritysten paneeleihin otetaan mukaan isäntäjärjestön ulkopuolisia pk-yrityksiä; katsoo, että on tärkeää, että komissio asettaa kunnianhimoisia tavoitteita euroneuvontakeskusten käytön ja näkyvyyden edistämiseksi kaikkien pk-yritysten, ei vain isäntäjärjestöön kuuluvien pk-yritysten, keskuudessa;

11. katsoo, että olisi toteutettava toimia niiden Euroopan unionin johtamien verkostojen ryhmittämiseksi, jotka ovat pk-yritysten tarpeiden mukaisia (esimerkiksi euroneuvontakeskusverkosto ja innovaatiokeskusten verkosto); katsoo, että nämä järjestelmät voitaisiin yhdistää esimerkiksi pk-yritysten ammattijärjestöön;

12. katsoo tarpeelliseksi, että tiedon tarjoamisen lisäksi merkittävämpään asemaan nostetaan parhaiden käytäntöjen siirtäminen pk-yrityksille ja mikroyrityksille; katsoo tätä varten, että liiketoimintaa koskevan tietämyksen, myös tarjouskilpailuun osallistumiseen tarvittavan tietämyksen, opettaminen on painopisteala;

13. katsoo, että pk-yritysten on saatava rahoitusriskeihin ja liiketoimintaan liittyvien riskeihin liittyen ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa riskinjaon mahdollisista muodoista;

14. katsoo, että pk-yritykset kärsivät laajasti ja suhteettomasti sisämarkkinoiden byrokraattisista ja muista esteistä; kehottaa komissiota edelleen poistamaan kyseisiä esteitä; katsoo, että täten on välttämätöntä, että komissio aloittaa EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisen rikkomismenettelyn järjestelmällisesti ja välittömästi jokaista jäsenvaltiota vastaan, joka ei täytä EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sisämarkkinoita koskevien määräysten (mukaan lukien yhteistä tullitariffia, palveluiden vapaata liikkuvuutta ja yhteisiä verotussääntöjä koskevat määräykset) mukaisia velvoitteitaan;

15. tunnustaa tarpeen parantaa rikkomismenettelyjä koskevaa tietoa ja rikkomismenettelyjen piiriin pääsemistä pk-yritysten osalta ja pyytää komissiota arvioimaan sitä, miten pk-yrityksen ja suuryritykset sekä niiden asianomaiset sidosryhmät voivat käyttää ja käyttävät rikkomismenettelyjä; pyytää komissiota kertomaan parlamentille arvioinnin tuloksista;

16. pyytää komissiota parantamaan pk-yritysten ja mikroyritysten mahdollisuuksia osallistua yhteisön puiteohjelmiin ja rakennerahastoihin, sillä kyseisillä välineillä on useilla alueilla tärkeä osuus yrittäjyyden ja ammattitaidon edistämisessä; pyytää komissiota valvomaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada yhteisön rahoitusta ja raportoimaan tästä parlamentille; huomauttaa, että tavoitteita, jotka koskevat pk-yritysten osallistumista tutkimuksen puiteohjelmaan, ei ole saavutettu; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan pk-yritysten laajemman osallistumisen yhteisön ohjelmiin, yksinkertaistamaan hakumenettelyjä, alentamaan hakukustannuksia ja lyhentämään odotusaikoja; katsoo, että komission asettamissa erityistavoitteissa olisi annettava erityistä painoarvoa sellaisten henkilöiden työllistämiselle, joilla on erityistarpeita, kuten naisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiselle; ehdottaa siksi, että kyseisistä ohjelmista myönnetään erityisrahoitusta edellä mainittujen, heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden kouluttamiseen;

17. korostaa tarvetta lisätä pk-yritysten rahoitusta ja parantaa niiden mahdollisuutta saada pääomaa sekä rakennerahastoista että yrityksiä hyödyttävistä pääomavirroista, erityisesti niistä, jotka tarjoavat joustavaa mikrorahoitusta TTK-toimille ja yrityksen perustamiselle sekä naisten perustamille yrityksille tai perheyrityksille; katsoo myös, että on tarpeen kehittää niitä tukimuotoja, jotka edistävät entistä tiukemman ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa;

18. katsoo, että pk-yrityksiä edistävässä uudessa politiikassa on ryhdyttävä aloitteisiin ja toimiin, joiden erityisenä tavoitteena on vahvistaa uusia yrityksiä, perheyrityksiä tai naisten johtamia yrityksiä erityisesti silloin, kun ne sijaitsevat EU:n heikoimmin kehittyneillä tai harvaan asutuilla alueilla tai vuoristo- tai saaristoalueilla;

19. muistuttaa, että pk-yritykset kärsivät suuresti niitä kuormittavasta byrokratiasta; pitää myönteisenä komission tavoitetta vähentää byrokratiaa Euroopassa 25 prosentilla, mutta kehottaa panemaan tämän viipymättä täytäntöön ja laatimaan pikaisesti menetelmän yhteisön oikeuden kustannusten ja hallinnollisten seurausten arvioimiseksi; korostaa, että pk-yrityksille syntyvän hallinnollisen taakan on oltava suhteellinen ja että sen on oltava tarpeen, ja korostaa, että kaikelle EU:n tasolla annettavalle lainsäädännölle on tehtävä vaikutustenarviointi parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti;

20. toteaa, että palkkojen sivukulut ovat yhden miehen yritysten suurimpia esteitä lisätyövoiman palkkaamisessa ja että mikroyritykset eivät useinkaan tarjoa uusia työpaikkoja, koska ne eivät kykene täyttämään tästä syntyviä hallinnollisia vaatimuksia; muistuttaa, että EY:n perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, että sosiaalisen suojelun ja työntekijöiden suojelun alalla annetuissa direktiiveissä ”vältetään säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä”; pyytää komissiota ja neuvostoa tarvittaessa entistä suuremmassa määrin vapauttamaan tällaiset yritykset tietyistä vaatimuksista, kuten raportointi- ja dokumentointivelvollisuuksista;

21. tietää, että byrokratian vähentäminen on pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla, ja kehottaa komissiota tiedottamaan jäsenvaltioille tehokkaammin tarpeesta ryhtyä sääntelyn purkamistoimiin viittaamalla käytettyihin ja testattuihin menettelyihin ja vertailuarvoihin;

22. katsoo, että julkisten hankintojen markkinat ovat ainutlaatuinen tilaisuus pk-yrityksille, ja pyytää siksi komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, voitaisiinko erityisesti maatalousalalla toimiville pk-yrityksille antaa tulevaisuudessa lupa tehdä yhteistarjouksia;

23. katsoo, että pk-yritysten tukeminen edistää unionin todellista yhtenäisyyttä ja integraatiota, myös kun otetaan huomioon eurooppalaisten yritysten pieni koko ja luonne (ne ovat usein perheyrityksiä), sillä ne luovat osaltaan suotuisaa ilmapiiriä myös heikommassa asemassa olevien henkilöiden työllistämiselle; korostaa siksi, että Euroopan lainsäädännössä olisi otettava asianmukaisesti huomioon pk-yritysten merkitys toimeentulon tarjoamisessa, autioitumisen torjunnassa, paikallisyhteisöjen vahvistamisessa ja köyhyyden vähentämisessä; katsoo tämän perusteella, että taloutta koskevan lainsäädännön lisäksi tulevaisuudessa olisi laadittava yhteiset eurooppalaiset suuntaviivat, jotta pk-yrityksiä autettaisiin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa; kehottaa, että osana kyseisiä suuntaviivoja annetaan erityistä tukea mikroyritysten perustamiselle ja hoitamiselle, millä edistettäisiin syrjinnästä kärsivien ja heikommassa asemassa olevien ryhmien sekä tiettyjen etnisten ryhmien integraatiota ja syrjäytyneiden henkilöiden integroimista uudelleen yhteiskuntaan, millä edistettäisiin köyhyyden torjumista;

24. arvostaa komission pyrkimystä säännölliseen vuoropuheluun pk-yritysten kanssa sekä pk-yritysten ja niiden etujärjestöjen säännölliseen kuulemiseen ja pyytää, että tätä toteutettaisiin järjestelmällisesti käytännössä, niin että eurooppalaiset yritykset otetaan niitä edustavien järjestöjen kautta mukaan sekä yhteisön ohjelmien toteuttamiseen että niiden suunnitteluun; panee merkille, että kuulemismenettely on nykyisessä muodossaan ongelmallinen pk-yritysten kannalta, sillä pk-yrityksiä edustavat järjestöt eivät ehdi kerätä ja toimittaa näkemyksiä kahdeksan viikon aikarajassa; pyytää komissiota pikaisesti tarkistamaan pikaisesti kyseisen esteen;

25. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan pk-yrityksiä edustavien järjestöjen laajemman osallistumisen eurooppalaiseen sosiaaliseen vuoropuheluun; painottaa, että pk-yritysten erityispiirteisiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sekä eurooppalaisessa että kansallisessa työmarkkinoiden välisessä vuoropuhelussa, joka tällä hetkellä perustuu suuryrityksiin ja niiden työntekijöihin; muistuttaa, että on myös tärkeää että jäsenvaltiot kannustavat pk-yrityksiä perustamaan riippumattomia edustuselimiä;

26. korostaa tarvetta rakentaa parempi verkosto, joka yhdistää yrityksiä prosessien ja tuotteiden innovointikeskuksissa työllisyyden ja koulutuspaikkojen lisäämiseksi; katsoo, että tällainen verkosto olisi toteutettava sellaisten toimien avulla, joissa otetaan huomioon pk-yritysten vaikeudet saada luottoa ja osallistua edistämisohjelmiin;

27. toistaa, että kaikkia pk-yrityksiä tukevia toimia, erityisesti erilaisia sosiaaliturvajärjestelmiä ja niihin kuuluvia etuja sekä ammattiriskien torjumista, olisi voitava soveltaa itsenäisiin ammatinharjoittajiin;

28. kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kaikin mahdollisin keinoin sellaisen sääntely-ympäristön luomiseen, joka takaa työvoiman joustavuuden pk-yrityksissä, mutta joka ei rajoita sosiaaliturvaa;

29. korostaa tarvetta saattaa sisämarkkinoiden toteuttaminen päätökseen ja pyytää jäsenvaltioita auttamaan tämän yhteisen tavoitteen saavuttamisessa tukemalla työntekijöiden vapaata liikkuvuutta;

30. korostaa tarvetta tiivistää yhteistyötä niiden alueiden välillä, jotka kärsivät samoista ongelmista ja kohtaavat samanlaisia haasteita, ja tämän osalta myös kannustaa tällaisilla alueilla toimivia yrityksiä perustamaan verkostoja sellaisen politiikan toteuttamiseksi ja koordinoimiseksi, jolla voidaan vastata niiden erityisvaatimuksiin;

31. muistuttaa, että erityisesti väestörakenteen muutoksen takia on olennaista, että yrittäjyyttä halutaan edistää, sillä muutoksen takia kolmasosa Euroopan yrittäjistä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana; pyytää komissiota helpottamaan hyviä käytäntöjä koskevien tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä tällä alalla, esimerkiksi niiden tietojen vaihtoa, jotka koskevat iäkkäämmille ihmisille suunnattuja yrittäjyysohjelmia, keinoja kannustaa nuoria ihmisiä perustamaan yrityksiä ja erityisesti naisyrittäjyyden edistämistä, mihin kuuluen voidaan myös tutkia keinoja sovittaa työ- ja perhe-elämä paremmin toisiinsa.

Otsikko	"Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"
Menettelynumero	2006/2138(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 15.6.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Patrizia Toia 23.11.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	22.6.2006		10.7.2006	12.9.2006
Hyväksytty (pvä)	13.9.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	: –: 0:	40 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Roselyne Bachelot-Narquin, Jean-Luc Bennahmias, Emine Bozkurt, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Luigi Cocilovo, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Joel Hasse Ferreira, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Jan Jerzy Kułakowski, Sepp Kusstatscher, Jean Lambert, Raymond Langendries, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Mario Mantovani, Jan Tadeusz Masiel, Maria Matsouka, Ria Oomen-Ruijten, Pier Antonio Panzeri, Jacek Protasiewicz, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Mihael Brejc, Udo Bullmann, Françoise Castex, Jamila Madeira, Dimitrios Papadimoulis, Leopold Józef Rutowicz, Gabriele Stauner, Patrizia Toia
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Bairbre de Brún
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (9.10.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

aiheesta "Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen" (2006/2138(INI))

Valmistelija: Gyula Hegyi

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa EU:n nykyisten ohjelmien asemaa ja kehittämistä, esimerkkinä Leonardo da Vinci -ohjelma, joka edistää liikkuvuutta, innovaatiota ja koulutuksen laatua valtioiden rajat ylittävien kumppanuuksien avulla (yritykset, oppilaitokset, yhdyselimet jne.);

2. ehdottaa, että Euroopan työnvälitysverkoston (EURES) tietokantaan olisi sisällytettävä päivitetyt tiedot työharjoittelumahdollisuuksista, millä edistettäisiin 23.–24. maaliskuuta 2006 pidetyn kevään Eurooppa-neuvoston päätelmissä asetettujen päämäärien saavuttamista;

3. korostaa, että yrittäjyyttä varten on luotava asianmukainen määritelmä mahdollisten virhetulkintojen välttämiseksi tulevaisuudessa;

4. vaatii jäsenvaltioita edistämään yrittäjähengen kehittymistä koulutuksen varhaisimmilta tasoilta lähtien ja tehostamaan elinikäisen oppimisen tukemista;

5. tähdentää, että iäkkäille työntekijöille ja vammaisille henkilöille on tarjottava asianmukaista ammattikoulutusta (koulutusta uusissa tekniikoissa), jotta he voivat pysyä töissä tai löytää helpommin työtä ja vastata työnantajien ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin;

6. korostaa innovaatiota ja tutkimusta myönteisenä ja hyödyllisenä pitävän kulttuurin edistämisen merkitystä;

7. vaatii, että ammatilliseen koulutukseen ja korkeampaan opetukseen on sisällytettävä työharjoittelu pk-yrityksissä , minkä myötä opiskelijat voivat saada käytännön työkokemusta ja perehtyä syvemmin valitsemaansa ammattiin;

8. ehdottaa keskeisen liiketoimintatuntemuksen opettamista toisen asteen koulutuksessa ja kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan koulutukseen aloilla, joilla ne voivat antaa täydentäviä käytännön tietoja ja opastusta;

9. ehdottaa, että yliopisto-opetuksen ja ammatillisen opetuksen yhteydessä kielikoulutukseen sisällytetään pakollisena liiketoiminnan terminologiaa, koska näin voitaisiin auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään täysipainoisesti sisämarkkinoita, mitä nykyisellään rajoittaa se, ettei pk-yrityksissä osata muiden jäsenvaltioiden potentiaalisten asiakkaiden kieltä;

10. korostaa, että tieto- ja viestintätekniikka, eLearning-ohjelma ja sähköinen liiketoiminta ovat pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen olennaisia osatekijöitä; katsoo, että tämän vuoksi olisi annettava enemmän vauhtia hankkeille, joilla edistetään mainittujen mahdollisuuksien soveltamista pk-yrityksissä;

11. vaatii valtioiden rajat ylittävään ammatilliseen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden määrän lisäämistä kannustamalla edelleen heidän osallistumistaan Leonardo da Vinci ‑ohjelmaan, jonka avulla he voivat kansallisuudestaan riippumatta opiskella kaikkein pätevimpien henkilöiden ohjauksessa ja hyötyä heidän kokemuksestaan;

12. korostaa sen merkitystä, että opetuksen ja ammatillisen koulutuksen laatua ja tehokkuutta on parannettava tarvittavien resurssien tehokkaan käyttöönoton avulla, mikä tarkoittaa etenkin yksityisten investointien tehokkaampaa suuntaamista korkeampaan koulutukseen ja jatkokoulutukseen;

13. tukee yliopistojen tavoitteita, talouden tarpeita vastaavat opetusohjelmien sisällöt mukaan luettuina.

LYHYET PERUSTELUT

Komission tiedonannossa käsitellään lukuisia Lissabonin ohjelman toteuttamista koskevia näkökohtia. Valitettavasti suurin osa tiedoista koskee vanhoja jäsenmaita; uusiin jäsenvaltioihin viitataan vain harvoin, eikä jäseniksi pyrkiviin maihin tai ehdokasmaihin viitata lainkaan.

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat ratkaisevassa asemassa tällä alalla. Tiedonannossa käsitellään oikeutetusti pk-yrityksiä, mutta siinä ei puututa niiden asemaan ammatillisessa koulutuksessa. Entisinä aikoina useimmat ihmiset oppivat ammattinsa mestareilta pienissä verstaissa. Nykyisin taas valtion järjestämä ammatillinen koulutus on elintärkeää, mutta opiskelijat tarvitsevat myös käytännön kokemusta. Pk-yritysten olisi osallistuttava ammatilliseen koulutukseen ja tarjottava osa-aikaista työharjoittelua, mikä auttaa harjoittelijoita hankkimaan työkokemusta.

Pk-yritysten olisi osallistuttava myös yleisten liiketoimintaa koskevien taitojen opettamiseen. Useimmista opiskelijoista tulee joko pk-yritysten työntekijöitä tai pk-yrittäjiä, ja näin ollen makrotalouden kaltaisten aiheiden opettaminen saattaa olla sinällään kiintoisaa, mutta se ole olennaisinta tai hyödyllisintä tulevan uran kannalta. Oppilaitoksessa annettava hyvätasoinen teoriaopetus olisi yhdistettävä todellisissa yrityksissä hankittavaan käytännön kokemukseen.

Vieraiden kielten taito on olennaisen tärkeää tämän päivän liikemaailmassa. Perinteisessä vieraiden kielten opetuksessa ei kuitenkaan käsitellä liike-elämän terminologiaa tai ammattiterminologiaa. Kielikurssit on räätälöitävä siten, että opiskelijat saavat tietoja myös näistä käytännön ilmauksista.

Miljoonat opiskelijat opiskelevat ulkomaisissa yliopistoissa EU-ohjelmien puitteissa, mutta harvat harjoittelijat saavat ammatillista koulutusta ulkomaisissa yrityksissä. Euroopan teollinen kulttuuri perustui käytäntöön, jonka mukaan kisällit kiersivät eri mestarien palveluksessa. Tämä perinne on elvytettävä uudelleen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	"Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"
Menettelynumero	2006/2138(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 15.6.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Gyula Hegyi 8.6.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	28.8.2006		9.10.2006
Hyväksytty (pvä)	9.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Badia I Cutchet, Christopher Beazley, Ivo Belet, Guy Bono, Marielle De Sarnez, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Hanna Foltyn-Kubicka, Milan Gaľa, Vasco Graça Moura, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Bernat Joan i Marí, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Pál Schmitt, Nikolaos Sifunakis, Hannu Takkula, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gyula Hegyi, Mary Honeyball, Reino Paasilinna, Sérgio Sousa Pinto, Grażyna Staniszewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Harald Ettl, Gérard Onesta
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (4.10.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

aiheesta "Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"
(2006/2138(INI))

Valmistelija: Michel Rocard

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että lainsäädännön yksinkertaistamisprosessi aiheuttaa vakavia ongelmia, koska yksinkertaistetun lainsäädännön olisi oltava jo olemassa olevan lainsäädännön mukaista, ja tämä edellyttää sellaisia mekanismeja tai menettelyjä, joilla tämä jo voimassa olevan lainsäädännönmukaisuus voidaan tarkistaa,

1. on tyytyväinen komission toimiin, joilla pyritään saamaan paremmin mukaan Lissabonin-strategiaan 23 miljoonaa pientä ja keskisuurta eurooppalaista yritystä (pk-yritykset) ja niiden 75 miljoonaa työntekijää, jotta voitaisiin lisätä kasvua ja parantaa työllisyyden tasoa;

2. painottaa, että lainsäädännön yksinkertaistaminen on ensisijainen tavoite mutta vaikea toteuttaa ja että joiltakin näkökannoilta se muistuttaa osittain kodifiointia; pyytää painokkaasti komissiota myötävaikuttamaan yksinkertaistamiseen ehdotuksella, joka koskee yksinkertaista mekanismia, jolla voidaan tarkistaa, että yhteisön lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia, sekä pyytää komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille, että nämä toteuttaisivat kukin omalta osaltaan vastaavanlaisen mekanismin, mikä kannustaisi niitä sitoutumaan tähän kehitykseen;

3. hyväksyy ehdotukset, joilla pyritään helpottamaan uusien yritysten alkuunpääsyä ja vähentämään niiden perustamiskustannuksia ja niille koituvia viivästyksiä, huomauttaen samalla, että vaikka verohelpotukset eivät aiheuta ongelmia, alempikorkoisten lainojen käsite ei automaattisesti sovi yhteen yhteisön lainsäädännön kanssa, koska siinä päinvastoin pyritään markkinaolosuhteiden tasapuolisuuteen;

4. korostaa, että on nostettava esille pk-yritysten henkilöstön etujen ja niiden puolustamisen ongelma, ja ehdottaa, että alueellisen ammattiyhdistysedustajan nimeäminen olisi mahdollinen ratkaisu tähän.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	"Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"
Menettelynumero	2006/2138(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon ant anut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 15.6.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Michel Rocard 11.9.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	3.10.2006
Hyväksytty (pvä)	3.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	13 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Berger, Rosa Díez González, Bert Doorn, Giuseppe Gargani, Klaus-Heiner Lehne, Aloyzas Sakalas, Rainer Wieland, Jaroslav Zvěřina
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Eva Lichtenberger, Manuel Medina Ortega, Alexander Radwan, Michel Rocard, József Szájer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

"Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"

Menettelynumero

2006/2138(INI)

Asiasta vastaava valiokunta
Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE
15.6.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

FEMM
15.6.2006

JURI
15.6.2006

CULT
15.6.2006

IMCO
15.6.2006

ENVI
15.6.2006

EMPL
15.6.2006

ECON
15.6.2006

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
Päätös tehty (pvä)

FEMM

11.7.2006

IMCO

4.9.2006

ENVI

14.6.2006

ECON

5.7.2006

Tehostettu yhteistyö
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Esittelijä(t)
Nimitetty (pvä)

Pilar del Castillo Vera
20.3.2006

Alkuperäinen esittelijä

Valiokuntakäsittely

12.9.2006

23.10.2006

Hyväksytty (pvä)

23.10.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

–:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Attard-Montalto, Jan Březina, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Lena Ek, Nicole Fontaine, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Pia Elda Locatelli, Eluned Morgan, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras, Dominique Vlasto

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Christian Ehler, Lambert van Nistelrooij, Vittorio Prodi

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Iles Braghetto, Carlo Casini

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

27.10.2006

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö