MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta

22.11.2006 - (KOM(2005)0646 – C6‑0443/2005 – 2005/0260(COD)) - ***I

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Ruth Hieronymi

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta

(KOM(2005)0646 – C6‑0443/2005 – 2005/0260(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0646)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan sekä 47 artiklan 2 kohdan ja 55 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0443/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokuntien lausunnot (A6‑0399/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 1 KAPPALE
(1) Direktiivillä 89/552/ETY yhteensovitetaan tiettyjä televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Audiovisuaalisten mediapalvelujen uudet lähetysteknologiat edellyttävät kuitenkin sääntelyjärjestelmän mukauttamista siten, että siinä voidaan ottaa huomioon rakenteellisten muutosten ja teknologian kehittymisen vaikutukset liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisen lähetystoiminnan rahoitukseen sekä varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset eurooppalaiselle tietoteknologialle sekä Euroopan media-yrityksille ja media-alan palveluille.	(1) Direktiivillä 89/552/ETY yhteensovitetaan tiettyjä televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Audiovisuaalisten mediapalvelujen uudet lähetysteknologiat edellyttävät kuitenkin sääntelyjärjestelmän mukauttamista siten, että siinä voidaan ottaa huomioon rakenteellisten muutosten, tieto- ja viestintätekniikoiden leviämisen ja teknologian kehittymisen vaikutukset liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisen lähetystoiminnan rahoitukseen sekä varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset ja oikeusvarmuus eurooppalaiselle tietoteknologialle sekä Euroopan media-yrityksille ja media-alan palveluille ja lisäksi taata kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen. Lakien, säännösten ja hallintotoimien olisi oltava mahdollisimman lieviä ja yksinkertaisia, jotta uusia ja nykyisiä audiovisuaalisia mediapalveluja voidaan kehittää ja vaalia, mikä mahdollistaa työpaikkojen luomisen, talouskasvun, innovoinnit ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukemisen.
Perustelu
Uusien audiovisuaalisten mediapalvelujen riittämätön oikeusvarmuus markkinoilla vaikeuttaa taloudellisen potentiaalin käyttöä.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 2 KAPPALE
(2) Vaikka televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä yhteensovitetaan jo direktiivillä 89/552/ETY, tilattavien (on‑demand) audiovisuaalisten mediapalvelujen kaltaiseen toimintaan liittyvissä säännöissä on eroavaisuuksia, joista osa saattaa haitata näiden palvelujen vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa ja vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla. Erityisen huomionarvoista on, että direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat poiketa alkuperämaaperiaatteesta tietyistä yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä.	(2) Vaikka televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä yhteensovitetaan jo direktiivillä 89/552/ETY, tilattavien (on‑demand) mediapalvelujen kaltaiseen toimintaan liittyvät säännöt on koordinoitu ainoastaan jakelun osalta puitedirektiivillä 2002/21/EY ja vaihdon osalta sähköistä kaupankäyntiä koskevalla direktiivillä 2000/31/EY; uusien audiovisuaalisten mediapalvelujen sisältöä koskeviin vaatimuksiin on tähän asti sovellettu jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Jotkin eroavuudet estävät näiden palvelujen vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa ja voivat vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla.
Perustelu
Epävarmuus oikeusasioissa on perusteltua, sillä uusia audiovisuaalisia mediapalveluja ei ole rajattu oikeudellisesti Euroopan unionin televiestintäoikeudesta eikä sähköistä kaupankäyntiä koskevasta direktiivistä.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE
(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä.	(3) Audiovisuaaliset mediapalvelut ovat sekä kulttuurialan että kaupallisen alan tuotteita. Niillä on kasvava merkitys yhteiskuntien, demokratian, ottaen huomioon varsinkin tiedonvälityksen vapauden, mielipiteiden moninaisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamisen, koulutuksen ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä ja kunnioittaa niitä, jotta voidaan turvata Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen kirjatut perusvapaudet ja -oikeudet ja varmistaa alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojelu.
Perustelu
Eurooppalainen audiovisuaalinen malli perustuu siihen, että tiedotusvälineitä pidetään yhtä lailla kulttuurialan kuin kaupallisenkin alan tuotteina. Lisäksi on tarpeen korostaa, että niiden merkitys yleisen mielipiteen muodostumisessa ja demokratian ylläpitämisessä oikeuttavat niiden sääntöjen soveltamisen ja kunnioittamisen, joilla turvataan muun muassa perusvapaudet ja ‑oikeudet sekä kansallisella, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla määriteltävien heikossa asemassa olevien ihmisten suojelu.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 3 A KAPPALE (uusi)
	(3 a) Euroopan parlamentti vaatii 1. joulukuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa ja 4. huhtikuuta 2006 Dohan kierroksesta ja WTO:n ministerikokouksesta antamassaan päätöslauselmassa jättämään julkiset peruspalvelut kuten terveydenhuollon, koulutusjärjestelmän ja audiovisuaaliset palvelut palvelujen vapauttamista käsittelevän GATS-neuvottelukierroksen ulkopuolelle. Parlamentti tukee 27. huhtikuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurin monimuotoisuuden suojelemista ja edistämistä koskevaa Unescon yleissopimusta ja toteaa erityisesti, että kulttuurialan toiminnalla, tuotteilla ja palveluilla on sekä kaupallisia että kulttuurisia ominaisuuksia, sillä ne pitävät sisällään identiteettejä, arvoja ja merkityksiä, ja tästä syystä niitä ei saa käsitellä pelkästään taloudellista arvoa sisältävinä hyödykkeinä.
Perustelu
Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat eurooppalaisen lainsäädännön perusteella vaatineet audiovisuaalisten tuotteiden erityisasemaa GATS- ja WTO-neuvotteluissa sekä Unescon yleissopimuksen laatimisen ja sitä koskevan päätöksenteon yhteydessä.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 3 B KAPPALE (uusi)
	(3 b) Viestimiin liittyvän ohjauksen pitäisi tarjota kansalaisille välineitä tulkita kriittisesti ja hyödyntää vastaanottamaansa jatkuvasti kasvavaa tiedon määrää, kuten Euroopan neuvoston suosituksessa 1466(2000) todetaan. Tämän oppimisprosessin kautta kansalaisten pitäisi pystyä laatimaan viestejä ja valitsemaan sopivimmat tiedotusvälineet viestintäänsä varten, jolloin he kykenevät hyödyntämään täydesti oikeuttaan tiedonvälityksen vapauteen ja sananvapauteen.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 4 KAPPALE
(4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut ja kehittymässä olevat tilattavat palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja.	(4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut – kuten televisio – ja kehittymässä olevat tilattavat audiovisuaaliset palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja. Kun pidetään mielessä yhdenvertaisten mahdollisuuksien merkitys ja todelliset eurooppalaiset yleisradiomarkkinat, olisi noudatettava yhteismarkkinoiden perusperiaatteita, kuten kilpailuoikeutta ja yhdenvertaista kohtelua, jotta voitaisiin varmistaa mediamarkkinoiden avoimuus ja ennustettavuus sekä saavuttaa ongelmaton pääsy markkinoille.
Perustelu
Tarkistuksella viitataan siihen, että sisämarkkinat tarjoavat kehittymismahdollisuuksia audiovisuaalisille mediapalveluille.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5) Audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat eurooppalaiset yritykset joutuvat toimimaan kehittymässä oleviin tilattaviin palveluihin sovellettavan sääntelyn osalta oikeudellisesti epävarmassa ja toimintaedellytyksiltään epätasapuolisessa ympäristössä. Sekä kilpailun vääristymisen välttämiseksi että oikeusvarmuuden lisäämiseksi on sen vuoksi tarpeen soveltaa koordinoidusti kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin ainakin tiettyjä perussääntöjä.	(5) Audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat eurooppalaiset yritykset joutuvat toimimaan kehittymässä oleviin tilattaviin palveluihin sovellettavan sääntelyn osalta oikeudellisesti epävarmassa ja toimintaedellytyksiltään epätasapuolisessa ympäristössä. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi, oikeusvarmuuden lisäämiseksi, sisämarkkinoiden täyttymiseen myötävaikuttamiseksi ja yksittäisten tietoalojen syntymisen helpottamiseksi on sen vuoksi tarpeen soveltaa koordinoidusti kaikkiin, sekä lineaarisiin että ei-lineaarisiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin, riippumatta siitä, toimitetaanko mediapalvelut kiinteän ohjelma-aikataulun mukaisesti vai tilauksesta, ainakin tiettyjä perussääntöjä, joilla pyritään varmistamaan muun muassa alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojelu sekä perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioitus. Direktiiviin 89/552/ETY sisältyvät perusperiaatteet eli lähettävä jäsenvaltio ja yhteiset vähimmäisstandardit, ovat osoittautuneet toimiviksi ja ne olisi tästä syystä säilytettävä.
Perustelu
Kohdassa selvennetään, mistä mediapalveluista on kyse, ja tuodaan esiin televisiotoimintaa koskevan direktiivin myönteiset vaikutukset.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE
(6) Komissio on antanut audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa tiedonannon, jossa se korostaa, että sääntelyssä on sekä nyt että tulevaisuudessa turvattava tietyt yleiset edut, kuten kulttuurien monimuotoisuus, oikeus tiedonsaantiin, alaikäisten suojelu ja kuluttajansuoja.	(6) Komissio on antanut audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa tiedonannon, jossa se korostaa, että sääntelyssä on sekä nyt että tulevaisuudessa turvattava tietyt yleiset edut, kuten kulttuurien monimuotoisuus, oikeus tiedonsaantiin sekä asianmukaiseen tiedonsaannin moniarvoisuuteen, alaikäisten suojelu, kuluttajansuoja sekä yleisön tietoisuuden ja mediataitojen edistäminen sekä tasavertaiset käyttömahdollisuudet myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tapauksessa.
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 6 A KAPPALE (uusi)
	(6 a) Yksityisten ja julkisten lähetystoiminnan harjoittajien rinnakkaiselo on hyvin tärkeää audiovisuaalisilla mediamarkkinoilla, sillä myös julkisen palvelun lähetystoiminnan harjoittajat voivat hyötyä digitaalitalouden eduista.
Perustelu
On tärkeää korostaa, että sekä yksityiset että julkiset palvelutoiminnan harjoittajat voivat hyötyä digitaalimarkkinoiden mahdollisuuksista.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 6 C KAPPALE (uusi)
	(6 c) Alkuperämaaperiaate on ratkaisevan tärkeä sellaisten yleiseurooppalaisten audiovisuaalisten markkinoiden kehittymisessä, joille vahva ala tuottaa eurooppalaista sisältöä. Lisäksi periaate turvaa katsojien oikeuden tehdä valintansa monenlaisista eurooppalaisista ohjelmista.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 7 KAPPALE
(7) Komissio on tehnyt aloitteen i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta , jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunta- ja media-aloilla. i2010 on kattava strategia, jonka tarkoituksena on tukea digitaalitalouden kehittymistä osana tietoteknologian, mediapalvelujen, verkkojen ja päätelaitteiden teknologista lähentymiskehitystä nykyaikaistamalla ja hyödyntämällä kaikkia EU:n politiikan välineitä: sääntelyä, tutkimusta ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa. Komissio on sitoutunut nykyaikaistamaan audiovisuaalisten palvelujen oikeudelliset puitteet ja luomaan tätä kautta yhdenmukaiset sisämarkkinapuitteet tietoyhteiskunta- ja mediapalveluille. Ensimmäisenä askeleena se on luvannut antaa vuoden 2005 aikana ehdotuksen "televisio ilman rajoja" -direktiivin nykyaikaistamisesta.	(7) Komissio on tehnyt aloitteen i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta, jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunta- ja media-aloilla. i2010 on kattava strategia, jonka tarkoituksena on tukea eurooppalaista sisällöntuotantoa, digitaalitalouden kehittymistä ja tietotekniikan käyttöönottoa osana tietoteknologian, mediapalvelujen, verkkojen ja päätelaitteiden teknologista lähentymiskehitystä nykyaikaistamalla ja hyödyntämällä kaikkia EU:n politiikan välineitä: sääntelyä, tutkimusta ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa. Komissio on sitoutunut nykyaikaistamaan audiovisuaalisten palvelujen oikeudelliset puitteet ja luomaan tätä kautta yhdenmukaiset sisämarkkinapuitteet tietoyhteiskunta- ja mediapalveluille. Ensimmäisenä askeleena se on luvannut antaa vuoden 2005 aikana ehdotuksen ”televisio ilman rajoja” -direktiivin muuttamisesta audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaksi direktiiviksi. i2010:n tavoitteet on periaatteessa saavutettavissa siten, että alojen sallitaan kasvaa pitäen sääntely mahdollisimman vähäisenä samalla kun mahdollistetaan se, että vastaperustetut pienyritykset, jotka luovat tulevaisuudessa vaurautta ja työpaikkoja, kukoistavat, innovoivat ja luovat työllisyyttä sääntelystä puretuilla markkinoilla.
Perustelu
Muutosten tavoite olisi mainittava.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 8 KAPPALE
(8) Euroopan parlamentti antoi 6 päivänä syyskuuta 2005 päätöslauselman direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 4 ja 5 artiklan soveltamisesta vuosina 2001–2002 (Weberin mietintö). Päätöslauselmassa kehotetaan mukauttamaan nykyistä "televisio ilman rajoja" -direktiiviä rakenteellisten muutosten ja teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi siten, että samalla kunnioitetaan kaikilta osin direktiivin perusperiaatteita, jotka pätevät edelleen. Lisäksi päätöslauselmassa annetaan periaatteellinen tuki kokonaislähestymistavalle, jossa määritetään perussäännöt kaikille audiovisuaalisille mediapalveluille ja niiden lisäksi lisäsääntöjä lineaarisille ("lähetystoiminnan") palveluille.	(8) Euroopan parlamentti antoi 6 päivänä syyskuuta 2005 päätöslauselman direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 4 ja 5 artiklan soveltamisesta vuosina 2001–2002 (Weberin mietintö). Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kehottaa, niin kuin 4. syyskuuta 2003 ja 22. huhtikuuta 2004 antamissaan päätöslauselmissa, mukauttamaan nykyistä ”televisio ilman rajoja” -direktiiviä rakenteellisten muutosten ja teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi siten, että samalla kunnioitetaan kaikilta osin direktiivin perusperiaatteita, jotka pätevät edelleen. Lisäksi päätöslauselmassa annetaan periaatteellinen tuki kokonaislähestymistavalle, jossa määritetään perussäännöt kaikille audiovisuaalisille mediapalveluille ja niiden lisäksi lisäsääntöjä lineaarisille (”lähetystoiminnan”) palveluille.
Perustelu
Euroopan parlamentti on jo pitkään vaatinut, että Televisio ilman rajoja -direktiiviä on muutettava.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 9 KAPPALE
(9) Tämä direktiivi edistää perusoikeuksien kunnioittamista, ja siinä otetaan kaikilta osin huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 11 artiklassa tunnustetut periaatteet. Direktiivi ei millään tavoin estä jäsenvaltioita soveltamasta kunkin valtion valtiosääntöön sisältyviä säännöksiä, jotka koskevat painovapautta ja tiedotusvälineiden sananvapautta.	(9) Tämä direktiivi edistää perusoikeuksien kunnioittamista, ja siihen sisällytetään Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja erityisesti sen 11 artiklaan kirjatut periaatteet, oikeudet ja vapaudet. Siksi jäsenvaltioiden olisi perustettava riippumaton sääntelyviranomainen tai riippumattomia sääntelyviranomaisia, ellei niillä vielä ole sellaisia. Kyseisten viranomaisten tehtävänä on varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamisessa. Jäsenvaltiot voivat päättää siitä, onko tarkoituksenmukaisempaa omata yksi ainoa sääntelyviranomainen kaikkia audiovisuaalisia mediapalveluja varten vai erilliset viranomaiset kutakin palvelukategoriaa (lineaariset ja ei-lineaariset) varten. Muuten direktiivi ei millään tavoin estä jäsenvaltioita soveltamasta kunkin valtion valtiosääntöön sisältyviä tai muita säännöksiä, jotka koskevat painovapautta ja tiedotusvälineiden sananvapautta.
Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE
(10) Koska 3 c–3 h artiklalla otetaan käyttöön yhdenmukaiset vähimmäisvelvoitteet, jäsenvaltiot eivät voi enää niillä osa-alueilla, jotka yhdenmukaistetaan tällä direktiivillä, poiketa alkuperämaaperiaatteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdassa säädetyillä perusteilla, jotka liittyvät rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvan vihaan yllyttämisen torjuntaan, alaikäisten suojeluun, yksittäisiin ihmisiin kohdistuviin ihmisarvon loukkauksiin tai kuluttajansuojaan.	(10) Vaatimus, jonka mukaan alkuperämaan on taattava kansallisen lainsäädännön noudattaminen tämän direktiivin mukaista yhteensovittamista noudattaen, on yhteisön oikeudessa riittävä takaamaan audiovisuaalisten mediapalveluiden vapaan tarjonnan ilman samoilla perusteilla suoritettavaa toissijaista valvontaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa; vastaanottava jäsenvaltio voi poikkeustapauksissa ja tietyin erityisin ehdoin poiketa tästä vaatimuksesta, jos 22 artiklan 1 kohtaa, 22 artiklan 2 kohtaa, 3 d artiklaa tai 3 e artiklaa rikotaan vakavasti, ottaen huomioon sen tosiasian, että perusoikeuksien kunnioittaminen sisältyy olennaisena osana yhteisön oikeuden yleisiin periaatteisiin.
Perustelu
Erityisen vaikeissa ja kiireellisissä tapauksissa on nopeiden erityissäännösten oltava mahdollisia myös ei-lineaaristen palvelujen yhteydessä, kuten tämä on tähän mennessä ollut mahdollista televisiossa.
Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 11 KAPPALE
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/21/EY ei sen 1 artiklan 3 kohdan mukaan rajoiteta yhteisön tasolla tai kansallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin.	(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) on luonut yhtenäisen lainsäädäntökehyksen kaikille lähetysverkoille ja -palveluille, mutta ei sen 1 artiklan 3 kohdan mukaan rajoita yhteisön tasolla tai kansallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin lähetystoimintaa koskevien säännösten erottamiseksi sisältöä koskevista säännöksistä.
Perustelu
Tarkistuksella tehdään ero tämän direktiivin ja Euroopan unionin televiestintäoikeuden välille.
Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 11 A KAPPALE (uusi)
	(11 a) Direktiivissä 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) ei ole audiovisuaalisille mediapalveluille selvästi sisältöä koskevia säännöksiä, ja se jättää jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa alkuperämaaperiaatteesta tapauskohtaisella päätöksellä tietyissä yleistä etua koskevissa kysymyksissä ilmoitusmenettelyn mukaisesti. Kun ei-lineaarisille audiovisuaalisille mediapalveluille vaaditaan lisää vähimmäisstandardeja nuorten suojelemiseksi ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukemiseksi, direktiivillä lisätään yhteisön yhdenmukaistetun lainsäädännön osuutta. Direktiivillä luodaan kyseisillä aloilla siinä mielessä sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin tueksi erityisalaryhmä ei-lineaarisille audiovisuaalisille mediapalveluille, joilla on erityismerkitys yhteiskunnassa ja joille on ominaista niiden kulttuurinen ulottuvuus. Näiden palvelujen osalta kansallisten sääntöjen koordinointi on tiiviimpää ja niiden sisämarkkinat ovat yhtenäisemmät.
Perustelu
Tarkistuksella tehdään ero sähköisestä kaupankäynnistä annettuun direktiiviin, johon uusi direktiivi systemaattisesti perustuu.
Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 12 KAPPALE
(12) Millään tämän direktiivin säännöksellä ei saisi vaatia tai kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uusia toimi- tai viranomaislupajärjestelmiä millekään mediatyypille.	(12) Millään tämän direktiivin säännöksellä ei saisi vaatia tai kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uusia toimi- tai viranomaislupajärjestelmiä millekään audiovisuaaliselle mediatyypille.
Perustelu
Selvennys.
Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE
(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata ei-taloudellista toimintaa, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja.	(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut, joiden sisältö soveltuu televisiolähetyksiin jakelukanavasta välittämättä riippumatta siitä, ilmeneekö palveluntarjoajan toimituksellinen toteutus ja vastuu ohjelmasuunnitelmasta vaiko valittavien ohjelmien luettelosta. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta. Taloudellista toimintaa tarjotaan tavallisesti korvausta vastaan, ja toimintaan liittyy tietty kesto ja pysyvyys; taloudellisen elementin arviointi perustuu alkuperämaan kriteereihin ja sääntöihin. Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä ei vastaavasti kata ei‑taloudellista toimintaa, jota ei tavallisesti tarjota korvausta vastaan, kuten ns. blogeja ja muuta käyttäjien tuottamaa sisältöä, tai mitään yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostia ja yksityisiä verkkosivustoja.
Perustelu
Rajataan audiovisuaaliset mediapalvelut toimituksellisen vastuun ja taloudellisten elementtien perusteella.
Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE
(14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa joukkotiedotusvälineet siltä osin kuin ne suorittavat tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa.	(14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa toimituksellisella vastuulla toimivat joukkotiedotusvälineet siltä osin kuin ne suorittavat suurta yleisöä koskevia tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, audiovisuaalinen kaupallinen viestintä mukaan luettuna, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa. Määritelmä ei kata myöskään tietyn rahallisen panoksen käsittäviä pelejä, kuten arpajaisia ja vedonlyöntejä, kun niiden päätarkoitus ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu. Muita esimerkkejä ovat online-pelit, kun päätarkoituksena ei ole audiovisuaalinen mediapalvelu, ja hakukoneet, kun audiovisuaalisen materiaalin levittäminen ei ole päätarkoitus, vaikka haku joissakin tapauksissa saattaakin johtaa audiovisuaalisen materiaalin tarjoamiseen.
Perustelu
Rajataan audiovisuaaliset mediapalvelut sisältöä koskevien periaatteiden perusteella.
Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 14 A KAPPALE (uusi)
	(14 a) Televisiolähetyspalveluja eli lineaarisia palveluja ovat nykyään erityisesti analoginen ja digitaalinen lähetystoiminta, streaming-lähetykset, webcasting-lähetykset ja jälkilähetysvideot, kun taas tilauspalveluihin eli ei-lineaarisiin palveluihin kuuluvat esimerkiksi tilausvideopalvelut (video‑on‑demand). Sellaisten lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen tai televisio-ohjelmien osalta, joita mediapalvelujen tarjoaja tarjoaa lisäksi samanaikaisesti tai tuonnempana ei-lineaarisina palveluina, direktiivin vaatimusten katsotaan täyttyneen lineaarisen lähetyksen yhteydessä. Jos erilaisia palveluja tarjotaan rinnakkain ja jos mikään osa ei ole selvästi alisteinen toiseen nähden, direktiiviä sovelletaan kuitenkin niihin toisistaan erotettavissa oleviin osiin palvelua, jotka täyttävät kaikki audiovisuaalisen mediapalvelun kriteerit.
Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 14 B KAPPALE (uusi)
	(14 b) Tämän direktiivin määritelmät, erityisesti televisiolähetyksen ja lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen määritelmät, on laadittu ainoastaan tätä direktiiviä varten, ja ne eivät vaikuta oikeuksiin, joita suojellaan tekijänoikeuksia koskevalla tai niihin liittyvällä lainsäädännöllä. Määritelmät eivät vaikuta kyseisten oikeuksien soveltamisalaan eivätkä järjestelyihin, vaan näitä säännellään itsenäisesti niitä koskevilla säännöksillä.
Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 15 KAPPALE
(15) Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sanomalehtien ja aikakauslehtien sähköiset versiot.	(15) Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sanomalehtien ja aikakauslehtien sähköiset versiot. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös uhkapelit direktiivin 2000/31/EY mukaisesti.
Perustelu
Selvennetään, että palvelut, joiden päätarkoituksena ei ole audiovisuaalisten palvelujen tarjoaminen, eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus 23 JOHDANTO-OSAN 16 KAPPALE
(16) Käsite ’audiovisuaalinen’ tarkoittaa liikkuvaa kuvaa äänen kanssa tai ilman ääntä, joten se kattaa mykkäelokuvat mutta ei ääni- tai radiolähetyksiä.	(16) Tässä direktiivissä käsitteellä ’audiovisuaalinen’ tarkoitetaan liikkuvaa kuvaa äänen kanssa tai ilman ääntä, joten se kattaa mykkäelokuvat mutta ei äänilähetyksiä eikä radiopalveluja.
Perustelu
Käsite 'audiovisuaaliset palvelut' kattaa muissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä lainsäädäntöasiakirjoissa, kuten WTO:n palveluluokituksen D-kohdassa, television lisäksi myös radion. On varmistettava, että käsiteltävänä olevassa direktiivissä ei muuteta näitä määritelmiä ja että radiotoiminta kuuluu edelleenkin audiovisuaalisiin palveluihin.
Tarkistus 24 JOHDANTO-OSAN 16 A KAPPALE (uusi)
	(16 a) Audiovisuaalinen mediapalvelu koostuu ohjelmista eli toimituksellisen vastuun alaisuudessa tuotetusta liikkuvien kuvien katkeamattomasta virrasta äänen kanssa tai ilman ääntä, joita mediapalveluntarjoajat joko lähettävät sovitun ohjelma-aikataulun mukaisesti tai asettavat tarjolle ohjelmaluetteloon.
Perustelu
Käsitteellä ohjelma luonnehditaan audiovisuaalisia mediapalveluja ja siksi se tarvitsee erillisen määritelmän.
Tarkistus 25 JOHDANTO-OSAN 17 KAPPALE
(17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivissä 2000/31/EY säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia.	(17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. 'Toimituksellisella vastuulla' tarkoitetaan audiovisuaalisen tarjonnan valintaa ja sisällön järjestämistä koskevaa vastuuta ammatilliselta pohjalta. Tämä voi koskea yksittäisiä tai useita sisältöjä. Tällaista toimituksellista vastuuta sovelletaan ohjelma-aikataulujen laatimiseen televisio-ohjelmien tapauksessa ja ohjelmaluettelon laatimiseen tilattavien palveluiden tapauksessa. Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivissä 2000/31/EY säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia.
Tarkistus 26 JOHDANTO-OSAN 17 A KAPPALE (uusi)
	(17 a) Pelkästä audiovisuaalisen mediapalvelun teknisestä lähettämisestä maanpäällisesti tai satelliitin välityksellä vastaavaa toimijaa ei tämän direktiivin mukaan voi kutsua mediapalvelun tarjoajaksi. Sama periaate pätee myös, vaikka toimija tekisikin valintapäätöksen, jos jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla kolmannella osapuolella on toimituksellinen vastuu.
Perustelu
On estettävä porsaanreiän syntyminen, jolloin toimituksellinen vastuu voitaisiin viedä helposti Euroopan unionin ulkopuolelle, minkä seurauksena direktiiviä ei voitaisikaan soveltaa. Ks. myös 1 artiklan 2 kohtaan esitetty tarkistus.
Tarkistus 27 JOHDANTO-OSAN 17 B KAPPALE (uusi)
	(17 b) Audiovisuaalisten mediapalveluiden määritelmässä esitetyt tämän direktiivin 1 artiklan a kohtaan sisältyvät muutetut kriteerit, joita käsitellään edelleen tämän direktiivin johdanto-osan 13 ja 17 kappaleessa, on täytettävä samanaikaisesti.
Perustelu
On tärkeää korostaa, että komission johdanto-osan 13 ja 17 kappaleessa esittämät kriteerit on täytettävä samanaikaisesti.
Tarkistus 28 JOHDANTO-OSAN 18 KAPPALE
(18) Mainonnan ja teleostoslähetysten käsitteiden rinnalle otetaan käyttöön laajempi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite. Se kattaa audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävän liikkuvan kuvan, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa. Sen vuoksi sen piiriin eivät kuulu viralliset tiedotukset eivätkä korvauksetta lähetettävät hyväntekeväisyysvetoomukset.	(18) Mainonnan ja teleostoslähetysten käsitteiden rinnalle otetaan käyttöön laajempi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite. Se kattaa äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävän liikkuvan kuvan, joka lähetetään osana audiovisuaalista mediapalvelua ja muodostaa osan siitä tai* joka liittyy ohjelmiin ja jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa. Sen vuoksi sen piiriin eivät kuulu viralliset tiedotukset eivätkä korvauksetta lähetettävät hyväntekeväisyysvetoomukset.
Perustelu
Tarkistettu sanamuoto kattaa paremmin erilaiset mainonnan muodot.
Tarkistus 29 JOHDANTO-OSAN 19 KAPPALE
(19) Alkuperämaaperiaate säilytetään tämän direktiivin ydinperiaatteena, koska se on keskeisen tärkeä sisämarkkinoiden aikaansaamisen kannalta. Kyseistä periaatetta on sovellettava kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin, jotta mediapalvelun tarjoajille voidaan taata oikeusvarmuus, joka on edellytys uusille liiketoimintamalleille ja tällaisten palvelujen käyttöönotolle. Periaate on olennaisen tärkeä myös tiedon ja audiovisuaalisten ohjelmien vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi sisämarkkinoilla.	(19) Alkuperämaaperiaate säilytetään tämän direktiivin ydinperiaatteena, koska se on keskeisen tärkeä sisämarkkinoiden aikaansaamisen kannalta. Kyseistä periaatetta on sovellettava kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin, jotta mediapalvelun tarjoajille voidaan taata oikeusvarmuus, joka on edellytys uusille liiketoimintamalleille ja tällaisten palvelujen käyttöönotolle. Periaate on olennaisen tärkeä myös tiedon ja audiovisuaalisten ohjelmien vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi sisämarkkinoilla. Periaatteen soveltaminen ei voi sulkea pois viittausta jonkin palvelun resurssien alkuperää koskeviin kriteereihin tasapuolisen kilpailun edellytysten varmistamiseksi.
Perustelu
Alkuperämaaperiaate on tärkeä ehdotetun direktiivin kannalta. Jäsenvaltioiden on voitava soveltaa niiden lainkäyttövaltaan kuuluviin audiovisuaalialan palveluntarjoajiin tiukempia sääntöjä direktiivin kattamilla aloilla. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kodifiointi ja palvelun lähteen alkuperään perustuvien uusien kriteerien käyttöönotto yhdessä tehokkaan menettelyn kanssa tarjoavat asianmukaiset ratkaisun, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden huolenaiheet kyseenalaistamatta kuitenkaan alkuperämaaperiaatetta.
Tarkistus 30 JOHDANTO-OSAN 19 A KAPPALE (uusi)
	(19 a) Euroopan vahvan, kilpailukykyisen ja yhdistyneen audiovisuaalisen alan edistäminen sekä median moniarvoisuuden lisääminen kaikkialla Euroopan unionin alueella edellyttää edelleen, että vain yhdellä jäsenvaltiolla olisi oltava toimivalta säännellä audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajaa ja että tiedon moniarvoisuuden olisi oltava Euroopan unionin perusperiaate.
Tarkistus 31 JOHDANTO-OSAN 19 B KAPPALE (uusi)
	(19 b) Sen vuoksi on olennaista, että jäsenvaltiot estävät esimerkiksi toimilla, joilla varmistetaan syrjimätön pääsy yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjontaan (niin kutsuttu siirtovelvollisuus), määräävän aseman muodostumisen, joka rajoittaisi moniarvoisuutta, tiedotusvälineiden tiedonvälitysvapautta sekä koko tiedotusalaa.
Tarkistus 32 JOHDANTO-OSAN 20 KAPPALE
(20) Teknologian kehityksen ja erityisesti satelliittivälitteisten digitaalilähetysten kehittymisen johdosta on mukautettava säädettyjä lisäperusteita, jotta voidaan varmistaa asianmukainen sääntely ja säännösten tehokas täytäntöönpano ja huolehtia siitä, että toimijoilla on todellista valtaa päättää audiovisuaalisen sisältöpalvelun sisällöstä.	(20) Teknologian kehityksen ja erityisesti satelliittivälitteisten digitaalilähetysten kehittymisen johdosta on mukautettava säädettyjä lisäperusteita, jotta voidaan varmistaa asianmukainen sääntely ja säännösten tehokas täytäntöönpano ja huolehtia siitä, että toimijoilla on todellista valtaa päättää audiovisuaalisen mediapalvelun sisällöstä.
Perustelu
Toimituksellinen selvennys.
Tarkistus 33 JOHDANTO-OSAN 23 KAPPALE
(23) Jäsenvaltioiden on voitava soveltaa osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee, myös tiukempia sääntöjä lainkäyttövaltaansa kuuluviin mediapalvelun tarjoajiin. Asiaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön siirtäminen lainsäädäntöön on – yhdistettynä sovellettavien menettelyjen tehostamiseen – tarkoituksenmukainen ratkaisu, jolla voidaan estää sääntöjen kiertäminen ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden huolenaiheet ilman että vaarannetaan alkuperämaaperiaatteen asianmukaista soveltamista.	(23) Jäsenvaltioiden on voitava soveltaa osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee, myös tiukempia sääntöjä lainkäyttövaltaansa kuuluviin mediapalvelun tarjoajiin joskin varmistaen, että kyseiset säännöt ovat yhdenmukaisia yhteisön kilpailulainsäädännön kanssa. Asiaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön siirtäminen lainsäädäntöön on – yhdistettynä sovellettavien menettelyjen tehostamiseen – tarkoituksenmukainen ratkaisu, jolla voidaan estää sääntöjen kiertäminen ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden huolenaiheet ilman että vaarannetaan alkuperämaaperiaatteen asianmukaista soveltamista.
Perustelu
Jäsenvaltioille jätetty mahdollisuus toteuttaa erityistoimenpiteitä ei saa johtaa kilpailulainsäädännön perussääntöjen rikkomiseen.
Tarkistus 34 JOHDANTO-OSAN 23 A KAPPALE (uusi)
	(23 a) Jotta jäsenvaltio voisi todistaa tapauskohtaisesti, että johonkin toiseen jäsenvaltioon asettautunut mediapalveluiden tarjoaja kiertää sen sääntöjä, kyseinen jäsenvaltio voi vedota indikaattoreihin, kuten mainos- ja/tai tilaustulojen alkuperään, palvelun pääasialliseen kieleen tai sellaisten ohjelmien tai kaupallisten tiedonantojen olemassaoloon, jotka on suunnattu erityisesti sen jäsenvaltion yleisölle, jossa ne vastaanotetaan.
(Vastaa 3 artiklan 1 b kohtaa.)
Tarkistus 35 JOHDANTO-OSAN 24 KAPPALE
(24) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla ja alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta riippumatta jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan televisiolähetysten vapaata liikkuvuutta, mutta ainoastaan tietyin, tämän direktiivin 2 a artiklassa luetelluin edellytyksin ja tässä direktiivissä säädettyä menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti katsonut, että palvelun tarjonnan rajoituksia on tulkittava suppeasti, kuten kaikkia poikkeuksia perustamissopimuksen perusperiaatteista.	(24) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla ja alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta riippumatta jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan televisiolähetysten tai ei-lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen vapaata liikkuvuutta, mutta ainoastaan tietyin, tämän direktiivin 2 a artiklassa luetelluin edellytyksin ja tässä direktiivissä säädettyä menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti katsonut, että palvelun tarjonnan rajoituksia on tulkittava suppeasti, kuten kaikkia poikkeuksia perustamissopimuksen perusperiaatteista, ja se viittaa erityisesti alaikäisten ja terveyden suojeluun edellyttäen aina, ettei ajatusten tai mielipiteiden "ennakkovalvontaa" sallita missään olosuhteissa. Kun on kyse ei‑lineaarisista audiovisuaalisista palveluista, mahdollisuus ryhtyä toimiin tämän direktiivin 2a artiklan nojalla korvaa toimet, joihin asianomaiset jäsenvaltiot ovat voineet tähän asti ryhtyä direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdan ja/tai 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti tämän direktiivin 3 d ja 3 e artiklassa koordinoidun alueen osalta.
Or. en
Perustelu
Tarkistus 36 JOHDANTO-OSAN 25 KAPPALE
(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa.	(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on lisäksi osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi kummallakin olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa.
	Toimenpiteet yleistä etua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi kehittyvien audiovisuaalisten mediapalvelujen alalla ovat tehokkaampia, jos ne toteutetaan palvelujen tarjoajien oman aktiivisen tuen avulla.
	Itsesääntely on siten eräänlainen vapaaehtoinen aloite, jolla taloudellisille toimijoille, työmarkkinaosapuolille ja hallituksista riippumattomille järjestöille tai yhdistyksille annetaan mahdollisuus hyväksyä omassa keskuudessaan itseään koskevia yhteisiä suuntaviivoja.
	Jäsenvaltioiden on erilaisten oikeudellisten perinteidensä mukaisesti tunnustettava tosiasiallinen merkitys, joka tehokkaalla itsesääntelyllä voi olla voimassa olevan lainsäädännön ja/tai hallinnollisten mekanismien täydentäjänä, sekä sen hyödyllinen vaikutus tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiselle.
	Vaikka itsesääntely saattaa muodostaa täydentävän menetelmän tämän direktiivin tiettyjen säännösten täytäntöön panemiselle, sillä ei voida korvata kansallisen lainsäädäntövallan käyttäjän velvoitteita. Mahdollisimman vähäisenä pidettävä yhteissääntely tarjoaa itsesääntelyn ja kansallisen lainsäätäjän välisen oikeudellisen yhteyden jäsenvaltioiden oikeusperinteiden mukaisesti.
Tarkistus 37 JOHDANTO-OSAN 25 A KAPPALE (uusi)
	(25 a) Yhteissääntelyn yläkäsitteeseen kuuluu sääntelyvälineitä, jotka perustuvat valtiollisten laitosten ja itsesääntelystä vastaavien laitosten väliseen yhteistyöhön ja joita kansallisella tasolla kutsutaan ja jotka on järjestetty hyvin eri tavoin. Konkreettinen toteutus tapahtuu kunkin jäsenvaltion mediajärjestelmän omien perinteiden mukaisesti. Yhteistä järjestelmille on yhteissääntely, jonka mukaan valtiolle kuuluvat tehtävät ja tavoitteet saavutetaan yhteistyössä sääntelystä vastaavien toimijoiden kanssa. Osapuolten olisi itse varmistettava sääntelytavoitteiden saavuttaminen valtion antaman toimeksiannon tai valtuutuksen perusteella. Perustana on aina valtiollinen lainsäädäntökehys, joka sisältää sisältöä, järjestelmää ja menettelyä koskevat ohjeet. Näiden perusteella osapuolet laativat muita kriteerejä, sääntöjä ja välineitä, joiden noudattamista ne itse valvovat. Tällä tavalla määritellyllä itsesääntelymuodolla voidaan käyttää välittömästi etenkin ammattitaitoa hallinnollisiin tehtäviin ja välttää byrokraattisia menettelyjä. On välttämätöntä, että kaikki tai ainakin ratkaisevat toimijat osallistuvat toimintaan tai hyväksyvät sen. Yhteissääntelyn toimivuus taataan osapuolille tarkoitetuilla ohjeilla ja valtion mahdollisuudella puuttua asioihin siinä tapauksessa, että tehtäviä ei täytetä.
Perustelu
Tässä direktiivissä tarkoitettu yhteis- ja itsesääntelyn määritelmä kuvaa sääntelyprosessia, itsesääntelystä vastaavien laitosten tehtävää ja osoittaa jäsenvaltioiden toimintamahdollisuudet.
Tarkistus 38 JOHDANTO-OSAN 26 KAPPALE
(26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää moniarvoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita.	(26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää vapaata tiedonvälitystä ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja suojella kulttuurista monimuotoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita. Mikäli jäsenvaltioiden sallitaan tätä tarkoitusta varten laatia luetteloja yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista, joiden lähetystä ei siirretä yksinoikeuden piiriin, kukin jäsenvaltio päättää erikseen, laatiiko se tällaisen luettelon, millä tapahtumilla se katsoo olevan erityistä yhteiskunnallista merkitystä, miten "yleisön merkittävä osa" määritellään ja minkä tyyppiseen raportointiin on annettava oikeus.
Tarkistus 39 JOHDANTO-OSAN 26 A KAPPALE (uusi)
	(26 a) Medialukutaidolla tarkoitetaan kuluttajan taitoja, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla hän voi käyttää tiedotusvälineitä tehokkaasti. Medialukutaitoiset henkilöt pystyvät tekemään valistuneita päätöksiä ja ymmärtämään sisällön ja palvelujen luonteen. Lisäksi kyseiset henkilöt pystyvät hyödyntämään uusien viestintätekniikoiden tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet ja paremmin suojaamaan itseään ja perhettään haitalliselta tai loukkaavalta aineistolta. Tästä syystä on hyvin tärkeää, että jäsenvaltiot ja kansalliset sääntelyviranomaiset aktiivisesti edistävät medialukutaidon kehittämistä kaikilla yhteiskunnan aloilla ja että nämä teettävät säännöllisesti tutkimuksia valvoakseen eri aloja ja ilmoittaakseen näiden etenemisestä säännösten täytäntöönpanossa.
Perustelu
Medialukutaidosta on tulossa entistä tärkeämpi tekijä sekä eurooppalaisessa että kansallisessa viestintäpolitiikassa, koska sillä täydennetään ja vahvistetaan sääntelyä. Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla kehitetään merkittäviä aloitteita kansalaisten medialukutaidon kohentamiseksi, jotta he voivat hyödyntää digitaalisen tekniikan suomia etuja täysipainoisesti. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä olisi tunnustettava tällaiset pyrkimykset ja annettava opastusta niiden suhteen.
Tarkistus 40 JOHDANTO-OSAN 27 KAPPALE
(27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin, olisi myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimiville välittäjille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää – yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen – lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Yleisohjeena on, että tällaisten lyhyiden otteiden kesto saisi olla enintään 90 sekuntia.	(27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti hyvin kiinnostaviin tapahtumiin, on myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimiville välittäjille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää – yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen – lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Yleisohjeena on, että tällaisten lyhyiden otteiden kesto saisi olla enintään 90 sekuntia.
	– niitä saisi esittää enintään 36 tuntia tapahtuman jälkeen,
	– niitä ei saisi käyttää julkisen arkiston luomiseen,
	– alkuperäisen lähettäjän logoa tai muuta tunnistetta ei saisi jättää pois niistä
	– niitä ei saisi käyttää ei-lineaarisiin palveluihin, ellei sama mediapalvelujen tarjoaja tarjoa niitä lisäksi samanaikaisesti tai tuonnempana.
	Oikeutta käyttää jonkin toisen jäsenvaltion uutisia olisi sovellettava vain välttämättömissä tilanteissa. Jos saman jäsenvaltion jokin toinen lähetystoiminnan harjoittaja on saanut yksinoikeudet kyseiseen tapahtumaan, käyttöoikeutta on pyydettävä kyseiseltä lähetystoiminnan harjoittajalta.
Tarkistus 41 JOHDANTO-OSAN 28 KAPPALE
(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen . Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on noudatettava ainoastaan 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä.	(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen. Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on noudatettava ainoastaan 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä. Sellaisten lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen tai televisiolähetyspalvelujen osalta, joita mediapalvelujen tarjoaja tarjoaa lisäksi samanaikaisesti tai tuonnempana ei-lineaarisina palveluina, direktiivin vaatimusten katsotaan täyttyneen lineaarisen lähetyksen yhteydessä.
Perustelu
Selvennetään, mikä säännös on ratkaiseva tässä direktiivissä.
Tarkistus 42 JOHDANTO-OSAN 29 KAPPALE
(29) Audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisluonteen vuoksi ja etenkin siksi, että niillä on vaikutusta ihmisten mielipiteenmuodostukseen, on olennaista, että käyttäjät tietävät tarkkaan, kuka on vastuussa näiden palvelujen sisällöstä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on tärkeää varmistaa, että mediapalvelun tarjoajat pitävät helposti, suoraan ja pysyvästi saatavilla tarvittavat tiedot tahosta, jolla on toimituksellinen vastuu sisällöstä. Kunkin jäsenvaltion on päätettävä yksityiskohtaisista käytännön järjestelyistä, joilla tähän tavoitteeseen päästään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön lainsäädännön muiden asiaan liittyvien säännösten soveltamista.	(29) Audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisluonteen vuoksi ja etenkin siksi, että niillä on vaikutusta ihmisten mielipiteenmuodostukseen, on olennaista, että käyttäjät tietävät tarkkaan, kuka on vastuussa näiden palvelujen sisällöstä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on tärkeää varmistaa, että käyttäjät pääsevät tietoihin siitä, millä tavoin toimituksellinen vastuu sisällöstä kannetaan ja kuka sen kantaa. Kunkin jäsenvaltion on päätettävä yksityiskohtaisista käytännön järjestelyistä, joilla tähän tavoitteeseen päästään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön lainsäädännön muiden asiaan liittyvien säännösten soveltamista.
Tarkistus 43 JOHDANTO-OSAN 30 KAPPALE
(30) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Siltä osin kuin yhteisön tason toimet ovat tarpeen, direktiivillä on varmistettava yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun korkea taso ja erityisesti alaikäisten ja ihmisarvon suojelu, jotta voitaisiin luoda tosiasiallisesti sisärajaton alue audiovisuaalisia mediapalveluja varten.	(30) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Siltä osin kuin yhteisön tason toimet ovat tarpeen, direktiivillä on edistettävä yleisen edun mukaisten tavoitteiden korkeatasoista suojelua ja erityisesti alaikäisten, vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon suojelua, jotta voitaisiin luoda tosiasiallisesti sisärajaton alue audiovisuaalisia mediapalveluja varten.
Perustelu
Yhteisön tason toimilla ei kyetä varmistamaan suojelun korkeaa tasoa, mutta tähän voidaan kannustaa yhteis- ja itsesääntelyn yhdistelmällä.
Lisäksi audiovisuaaliset välineet, eritoten televisio, ovat tänä päivänä kanavia, joiden kautta hankitaan tietoa, koulutusta ja kulttuuritarjontaa ja joiden parissa vietetään vapaa-aikaa huomattavan suuressa määrin. Tästä syystä on välttämätöntä, että kaikessa kehityksessä otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien Euroopan kansalaisten mahdolliset tarpeet, erityisesti vammaisten osalta, jotka muuten jäisivät paitsi huomattavista eduista, joita moderni yhteiskunta ja erityisesti digitaalitelevisio voivat tarjota.
Tarkistus 44 JOHDANTO-OSAN 31 KAPPALE
(31) Audiovisuaalisten mediapalvelujen haitalliset sisällöt ja toimintatavat huolestuttavat edelleen lainsäätäjiä, toimialan edustajia ja lasten vanhempia. Edessä on myös uusia haasteita, jotka liittyvät erityisesti uusiin jakeluteknologioihin ja uusiin tuotteisiin. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön sääntöjä, joilla suojellaan alaikäisten fyysistä, henkistä ja moraalista kehitystä sekä yksilöiden ihmisarvoa kaikissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa ja audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä.	(31) Audiovisuaalisten mediapalvelujen haitalliset sisällöt ja toimintatavat huolestuttavat edelleen lainsäätäjiä, toimialan edustajia ja lasten vanhempia. Näin ollen on välttämätöntä kouluttaa alaikäisten lisäksi myös heidän vanhempiaan, opettajiaan ja kasvattajiaan hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia tiedotusvälineitä ja erityisesti audiovisuaalisia mediapalveluita riippumatta siitä, miten ne lähetetään. Edessä on myös uusia haasteita, jotka liittyvät erityisesti uusiin jakeluteknologioihin ja uusiin tuotteisiin. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön sääntöjä, joilla suojellaan alaikäisten fyysistä, henkistä ja moraalista kehitystä sekä yksilöiden ihmisarvoa kaikissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa, audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä, mainoksissa, teleostoslähetyksissä, sponsoroinnissa, tuotesijoittelussa sekä kaikissa muissa teknisesti mahdollisissa muodoissa.
Perustelu
Teknologian kehitys edellyttää kiireellisesti alaikäisten ja heidän vanhempiensa kouluttamisen lisäksi myös opettajien ja kasvattajien kouluttamista, ottaen huomioon viimeksi mainittujen kasvatustehtävän yhteiskunnassa, käyttämään tiedotusvälineitä ja varsinkin audiovisuaalisia mediapalveluita asianmukaisella tavalla riippumatta siitä, miten ne lähetetään.
Tarkistus 45 JOHDANTO-OSAN 31 A KAPPALE (uusi)
	(31 a) Jäsenvaltioiden olisi tuettava kriittistä suhtautumista tiedotusvälineisiin kansallisissa opetussuunnitelmissa ja jatkokoulutusohjelmissa.
Perustelu
Kansalaiset on koulutettava medialukutaitoisiksi ja tiedotusvälineiden käyttöön harjaantuneiksi – muuten digitaalitekniikkaan siirtymisestä seuraavaa tiedotusvälineiden räjähdysmäistä lisääntymistä ei pystytä hallitsemaan. Myös itse- ja yhteissääntelyä koskevat toivomukset edellyttävät, että kansalaiset rutinoituvat tiedotusvälineiden käyttöön ja tietävät, miten ne toimivat, millainen vaikutus niillä voi olla ja millaisia etunäkökohtia niiden takana piilee.
Tarkistus 46 JOHDANTO-OSAN 32 KAPPALE
(32) Alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi toteutettavissa toimenpiteissä on löydettävä tasapaino suhteessa sananvapautta koskevaan perusoikeuteen, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tällaisilla toimenpiteillä olisi sen vuoksi pyrittävä varmistamaan riittävä suoja alaikäisille varsinkin ei-lineaaristen palvelujen osalta kieltämättä kuitenkaan aikuisille suunnattuja sisältöjä sinänsä.	(32) Alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi toteutettavissa toimenpiteissä on löydettävä tasapaino suhteessa sananvapautta koskevaan perusoikeuteen, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tällaisilla toimenpiteillä olisi kuitenkin pyrittävä varmistamaan riittävä suoja alaikäisille ja ihmisarvolle varsinkin ei-lineaaristen palvelujen osalta vaatimalla ilmoittamaan selkeästi tiettyjen ohjelmien erityisluonteesta ennen niiden lähettämistä ja ottaen huomioon sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 artiklan, jossa tunnustetaan ihmisarvon loukkaamattomuus ja todetaan, että sitä on kunnioitettava ja suojeltava, että perusoikeuskirjan 24 artiklan, jossa todetaan, että lapsilla on oikeus heidän hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon ja että kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Tarkistus 47 JOHDANTO-OSAN 32 A KAPPALE (uusi)
	(32 a) Alaikäiset, heikossa asemassa olevat väestöryhmät tai vammaiset henkilöt, erityisesti psyykkisesti vammaiset henkilöt, voivat olla erityisen haavoittuvia ja järkyttyä tai häiriintyä psyykkisesti nähdessään ohjelmia, joissa on verbaalista, fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai ihmisarvoa loukkaavia kohtauksia. Koska tällaisten henkilöiden yleinen suojeleminen on yksi tämän direktiivin tavoitteista, jäsenvaltioita kehotetaan muistuttamaan audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia tästä ehdottomasta vaatimuksesta ja velvoittamaan ne ilmoittamaan selkeästi tällaisten ohjelmien erityisluonteesta ennen niiden lähettämistä.
Perustelu
Alaikäisten, heikossa asemassa olevien väestöryhmien ja vammaisten henkilöiden suojelun on oltava keskeisellä sijalla niin yhteisön kuin kansallisessa lainsäädännössä. Siitä on huolehdittava myös audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien, joiden velvollisuus on varoittaa palvelujen käyttäjiä tiettyjen kohtausten tai ohjelmien haitallisista vaikutuksista. Tässä on hyvä soveltamisala itsesääntelylle ja yhteissääntelylle.
Tarkistus 48 JOHDANTO-OSAN 33 KAPPALE
(33) Mitkään tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat alaikäisten suojelua tai yleisen järjestyksen ylläpitoa, eivät välttämättä edellytä audiovisuaalisten mediapalvelujen ennakkovalvontaa.	(33) Mitkään tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat alaikäisten suojelua tai yleisen järjestyksen ylläpitoa, eivät välttämättä edellytä audiovisuaalisten mediapalvelujen ennakkovalvontaa eivätkä ne ole peruste sille. Jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmiä.
Tarkistus 49 JOHDANTO-OSAN 34 KAPPALE
(34) Perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdassa määrätään, että yhteisön on otettava kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon perustamissopimuksen muiden määräysten mukaisessa toiminnassaan erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi.	Perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdassa määrätään, että yhteisön on otettava kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon perustamissopimuksen muiden määräysten mukaisessa toiminnassaan erityisesti kulttuuriensa ja kieltensä monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi sekä molemminpuolisen ymmärtämyksen rohkaisemiseksi.
Perustelu
Kulttuurisen monimuotoisuuden suojelu ja edistäminen voi edesauttaa kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja auttaa saamaan aikaan parempaa molemminpuolista ymmärtämystä poistaen ennakkoluuloja, jotka ovat yleensä nykypäivän konfliktien merkittäviä taustatekijöitä. On keskeisen tärkeää saada aikaan rauhaisampaa rinnakkaiseloa.
Tarkistus 50 JOHDANTO-OSAN 35 KAPPALE
(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla. Jäsenvaltioiden on 3 f artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissaan myös huomioitava erityisesti tällaisten palvelujen osuus eurooppalaisten teosten tuotannon ja eurooppalaisia teoksia koskevien oikeuksien hankinnan rahoituksessa. Lisäksi kertomuksissa on annettava tiedot eurooppalaisten teosten osuudesta audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa sekä siitä, kun paljon palvelujen käyttäjät tosiasiallisesti katsovat tällaisissa palveluissa tarjottavia eurooppalaisia teoksia.	(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. Ei-lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä eurooppalaisten teosten tukeminen voisi konkretisoitua esimerkiksi siten, että niille myönnettäisiin taloudellisesta tuloksesta suhteutetusti laskettu vähimmäisosuus, eurooppalaisille teoksille tarjottaisiin tietty osuus tilausvideoluetteloissa ("video on demand") tai eurooppalaisista teoksista laadittaisiin kiinnostavia esittelyjä sähköisiin ohjelmaoppaisiin. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla. Jäsenvaltioiden on 3 f artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissaan myös huomioitava erityisesti tällaisten palvelujen osuus eurooppalaisten teosten tuotannon ja eurooppalaisia teoksia koskevien oikeuksien hankinnan rahoituksessa. Lisäksi kertomuksissa on annettava tiedot eurooppalaisten teosten osuudesta audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa sekä siitä, kun paljon palvelujen käyttäjät tosiasiallisesti katsovat tällaisissa palveluissa tarjottavia eurooppalaisia teoksia. Kertomusten laadinnan yhteydessä on vastaavasti otettava huomioon myös riippumattomien tuottajien teokset.
Perustelu
Lisäyksillä tuodaan esiin, miten ei-lineaarisia audiovisuaalisia mediapalveluja voidaan tukea ja miten ne ovat samalla raportointivelvoitteen mukaisia.
Tarkistus 51 JOHDANTO-OSAN 35 A KAPPALE (uusi)
	(35 a) Osapuolia, jotka ainoastaan niputtavat tai välittävät audiovisuaalisia mediapalveluja tai tarjoavat myyntiin tällaisten palvelujen paketteja, joista niillä ei ole minkäänlaista toimituksellista vastuuta, ei saisi lukea mediapalvelun tarjoajiin. Ilman minkäänlaista toimituksellista vastuuta toteutettu palvelujen niputtaminen, välittäminen tai sisältötarjonnan edelleenmyynti ei siten kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.
Perustelu
On tehtävä selväksi, että kuten tähänkin asti, ilman mediapalvelun tarjonnasta vastaavien kolmansien osapuolen toimituksellista vastuuta toteutettu palvelujen niputtaminen, välittäminen tai sisältötarjonnan myyminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Koska palveluntarjoajilla ei ole vaikutusvaltaa tällaiseen sisältöön nähden eivätkä ne siten pysty sitä myöskään valvomaan, tarkennus on välttämätön.
Tarkistus 52 JOHDANTO-OSAN 36 KAPPALE
(36) Pannessaan täytäntöön direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan säännöksiä jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että lähetystoiminnan harjoittajat sisällyttävät ohjelmistoonsa riittävän suuren osuuden eurooppalaisia yhteistuotantoja tai muista Euroopan maista peräisin olevia teoksia.	(36) Pannessaan täytäntöön direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan säännöksiä jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä asianmukaisia toimenpiteitä, jotta lähetystoiminnan harjoittajat sisällyttävät ohjelmistoonsa riittävän suuren osuuden eurooppalaisia yhteistuotantoja tai muista Euroopan maista peräisin olevia teoksia.
Perustelu
Nimenomaan jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimia edistääkseen sekä kotimaisten eurooppalaisten teosten että muista Euroopan maista peräisin olevien teosten lähettämistä.
Tarkistus 53 JOHDANTO-OSAN 36 A KAPPALE (uusi)
	(36 a) Lähetystoiminnan harjoittajien olisi myös sisällytettävä palveluihinsa riippumattomien tuottajien teoksia kunnioittaen tällaisten teosten uusintalähetyksiin liittyviä oikeuksia sekä sitä, että toimijoiden on saatava oikeudenmukainen hyvitys oikeuksistaan.
Perustelu
Toimijoiden immateriaalioikeuksia ei kunnioiteta käytettäessä riippumattomien tuottajien ohjelmia useaan kertaan.
Tarkistus 54 JOHDANTO-OSAN 38 KAPPALE
(38) Ei-lineaaristen palvelujen saatavuus lisää kuluttajien valinnanvaraa. Yksityiskohtaisten sääntöjen asettaminen audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle ei-lineaarisissa palveluissa ei sen vuoksi näyttäisi olevan perusteltua eikä teknisestä näkökulmasta järkevää.	(38) Ei-lineaaristen palvelujen saatavuus lisää kuluttajien valinnanvaraa. Tästä syystä jäsenvaltioiden on huolehdittava kansallisissa opetussuunnitelmissaan ja jatkokoulutusohjelmissaan riittävästä opetuksesta tiedotusvälineiden kriittiseen käyttöön, jotta audiovisuaalisesta kaupallisesta viestinnästä ei tarvitse antaa yksityiskohtaisia säännöksiä. Yksityiskohtaisten sääntöjen asettaminen audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle ei-lineaarisissa palveluissa ei sen vuoksi näyttäisi olevan perusteltua eikä teknisestä näkökulmasta järkevää.
Perustelu
Kansalaiset on koulutettava medialukutaitoisiksi ja tiedotusvälineiden käyttöön harjaantuneiksi – muuten digitaalitekniikkaan siirtymisestä seuraavaa tiedotusvälineiden räjähdysmäistä lisääntymistä ei pystytä hallitsemaan. Myös itse- ja yhteissääntelyä koskevat toivomukset edellyttävät, että kansalaiset rutinoituvat tiedotusvälineiden käyttöön ja tietävät, miten ne toimivat, millainen vaikutus niillä voi olla ja millaisia etunäkökohtia niiden takana piilee.
Tarkistus 55 JOHDANTO-OSAN 38 A KAPPALE (uusi)
	(38 a) Vastineoikeus soveltuu erityisen hyvin oikaisukeinoksi verkkoympäristöön, koska se mahdollistaa riidanalaisten tietojen oikaisun välittömästi. Oikeutta olisi kuitenkin käytettävä kohtuullisessa ajassa vaatimuksen esittämisestä ja sille ohjelmalle, johon vaatimuksessa viitataan, soveltuvaan aikaan ja soveltuvalla tavalla. Vastineelle on annettava yhtä suuri merkitys kuin riidanalaiselle tiedolle, jotta sillä saavutetaan sama yleisö samanarvoisella vaikutuksella.
Perustelu
Ei-lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen erikoisuus on otettava asianmukaisesti huomioon vastineoikeuden yhteydessä.
Tarkistus 56 JOHDANTO-OSAN 40 KAPPALE
(40) Kaupallinen ja teknologinen kehitys lisää käyttäjien valinnanvaraa ja vastuuta audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä. Jotta sääntely olisi jatkossakin oikeassa suhteessa yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin, siinä on mahdollistettava tietty joustavuus lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta: erotteluperiaatteen olisi koskettava ainoastaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä, tuotesijoittelu olisi sallittava tietyin edellytyksin ja jotkin määrälliset rajoitukset olisi poistettava. Piilotetusti toteutettu tuotesijoittelu olisi kuitenkin kiellettävä. Erotteluperiaate ei saisi estää uusien mainostekniikoiden käyttöä.	(40) Kaupallinen ja teknologinen kehitys lisää käyttäjien valinnanvaraa ja vastuuta audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä. Jotta sääntely olisi jatkossakin oikeassa suhteessa yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin, siinä on mahdollistettava tietty joustavuus lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta: erotteluperiaatteen olisi koskettava ainoastaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä, tuotesijoittelu olisi sallittava tietyin edellytyksin tietyissä positiivilistaan kirjatuissa tapauksissa ja jotkin määrälliset rajoitukset olisi poistettava. Piilotetusti toteutettu tuotesijoittelu olisi kuitenkin kiellettävä. Erotteluperiaate ei saisi estää uusien mainostekniikoiden käyttöä.
Perustelu
On syytä selventää, että tuotesijoittelu ei ole yleisesti sallittua, mutta sitä voidaan käyttää tietyin edellytyksin positiivilistaan sisältyvissä tapauksissa.
Tarkistus 57 JOHDANTO-OSAN 41 KAPPALE
(41) Sen lisäksi, mitä tässä direktiivissä säädetään menettelyistä, sovelletaan sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, kuten harhaanjohtaviin ja aggressiivisiin menettelyihin audiovisuaalisissa mediapalveluissa, direktiiviä 2005/29/EY. Lisäksi koska direktiivillä 2003/33/EY, joka kieltää savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden mainonnan ja sponsoroinnin painetuissa tiedotusvälineissä, tietoyhteiskunnan palveluissa ja radiolähetyksissä, ei rajoiteta televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY soveltamista, direktiivin 2003/33/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisen luonteen vuoksi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Myöskään direktiivin 2001/83/EY 88 artiklan 1 kohta, jossa kielletään tiettyjen lääkkeiden yleinen mainonta, ei kyseisen artiklan 5 kohdan mukaisesti rajoita direktiivin 89/552/ETY 14 artiklan soveltamista, ja direktiivin 2001/83/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin.	(41) On tarpeen varmistaa johdonmukaisuus tämän direktiivin ja yhteisön nykyisen lainsäädännön välillä. Vastaavasti jos tämän direktiivin ja audiovisuaaliseen mediapalvelutoiminnan saatavuuteen tai palvelun harjoittamiseen liittyviä erityisnäkökohtia koskevan jonkin muun yhteisön säädöksen määräysten välillä on ristiriita, tämän direktiivin määräysten olisi oltava ensisijaisia. Tällä direktiivillä täydennetään siis yhteisön lainsäädäntöä. Siten sen lisäksi, mitä tässä direktiivissä säädetään menettelyistä, sovelletaan sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, kuten harhaanjohtaviin ja aggressiivisiin menettelyihin audiovisuaalisissa mediapalveluissa, direktiiviä 2005/29/EY. Lisäksi koska direktiivillä 2003/33/EY, joka kieltää savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden mainonnan ja sponsoroinnin painetuissa tiedotusvälineissä, tietoyhteiskunnan palveluissa ja radiolähetyksissä, ei rajoiteta televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY soveltamista, direktiivin 2003/33/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisen luonteen vuoksi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Myöskään direktiivin 2001/83/EY 88 artiklan 1 kohta, jossa kielletään tiettyjen lääkkeiden yleinen mainonta, ei kyseisen artiklan 5 kohdan mukaisesti rajoita direktiivin 89/552/ETY 14 artiklan soveltamista, ja direktiivin 2001/83/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Tämä direktiivi ei myöskään rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston tulevaa asetusta elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteistä.
Perustelu
Oikeusvarmuuden lisäämiseksi direktiivin suhdetta olemassa olevaan lainsäädäntöön on selvennettävä.
Tarkistus 58 JOHDANTO-OSAN 42 KAPPALE
(42) Koska uusien palvelujen määrän kasvu on lisännyt katsojien valinnanvapautta, mainoskatkojen sijoittelun yksityiskohtainen sääntely katsojien suojelemiseksi ei enää ole perusteltua. Vaikka direktiivillä ei lisätä tunnin aikana sallittavan mainonnan määrää, lähetystoiminnan harjoittajille annetaan liikkumavaraa mainonnan sijoittelussa silloin kun tästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa ohjelmien eheyden kannalta.	(42) Koska uusien tekniikoiden, kuten kotivideonauhureiden, käyttö on yleistynyt ja kanavavalikoima on laajentunut, mainoskatkojen sijoittelun yksityiskohtainen sääntely katsojien suojelemiseksi ei enää ole perusteltua. Tällä direktiivillä annetaan lähetystoiminnan harjoittajille liikkumavaraa mainonnan sijoittelussa silloin kun tästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa ohjelmien eheyden kannalta.
Perustelu
Tekniikka on nykyisin niin kehittynyttä, että perinteiset mainosspotit on helppo jättää väliin. Siksi tarvitaan lisää joustavuutta, jotta vapaasti välitettävän lähetystoiminnan elinkelpoisuus ja kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyminen voidaan varmistaa.
Tarkistus 59 JOHDANTO-OSAN 43 KAPPALE
(43) Direktiivin tarkoituksena on suojata eurooppalaisen televisiotoiminnan erityispiirteitä, ja sen vuoksi siinä rajoitetaan katkojen määrää elokuvateoksissa, televisiota varten tehdyissä elokuvissa sekä joissain ohjelmaluokissa, jotka edelleen tarvitsevat erityissuojelua.	(43) Direktiivin tarkoituksena on suojata eurooppalaisen televisiotoiminnan erityispiirteitä. Mainospaloja ja teleostosesityksiä voidaan sijoittaa ohjelmiin vain tavalla, joka turvaa ohjelman eheyden ja arvon tai tekijänoikeuksien haltijoiden oikeudet siten, että luonnolliset katkot ja ohjelman luonne otetaan huomioon.
Perustelu
Audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien, jotka investoivat kalliiseen alkuperäissisältöön, kuten televisiossa esitettäviin elokuviin (tv-elokuvat) tai teatterilevityksessä oleviin elokuviin, on voitava hankkia rahoitusta tälle ensisisällölle. Koska ensisisältö on kallista ja hyvin merkittävää yhtiön tavaramerkin kannalta, mainonta sisällytetään lähetykseen hyvin varoen ja vastuullisesti, ettei liiallinen tai väärin sijoitettu mainonta vähennä ensisisällön arvoa. Mainosten elokuviin sijoittamisen mahdollisuuksien rajaaminen rajoittaisi rahoituksen hankkimista sisältöä varten. Tällöin audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat eivät kenties kykenisi jatkossa investoimaan elokuviin. Yleisohje elokuvan eheyden, ohjelmavuon ja tekijänoikeuksien suojelemisesta edistää elokuvainvestointien jatkumista koskevan tavoitteen saavuttamista.
Tarkistus 60 JOHDANTO-OSAN 46 KAPPALE
(46) Tuotesijoittelua esiintyy elokuvateoksissa ja televisiolle tehdyissä audiovisuaalisissa teoksissa, mutta jäsenvaltiot sääntelevät sitä eri tavoin. Jotta voitaisiin taata tasavertaiset toimintaedellytykset ja parantaa tätä kautta Euroopan media-alan kilpailukykyä, tarvitaan tuotesijoittelua koskevia sääntöjä. Tässä direktiivissä käytetty tuotesijoittelun määritelmä kattaa kaikenlaisen audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän, jossa ohjelmaan sisällytetään esitettäväksi tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan. Tuotesijoitteluun sovelletaan samoja laadullisia sääntöjä ja rajoituksia kuin mainontaan.	(46) Tuotesijoittelua esiintyy elokuvateoksissa ja televisiolle tehdyissä audiovisuaalisissa teoksissa, mutta jäsenvaltiot sääntelevät sitä eri tavoin. Jotta voitaisiin taata tasavertaiset toimintaedellytykset ja parantaa tätä kautta Euroopan media-alan kilpailukykyä, tarvitaan tuotesijoittelua koskevia sääntöjä. On tarkoituksenmukaista laatia positiiviluettelo, joka mahdollistaa tuotesijoittelun ohjelmaformaateissa, joiden pääpaino ei ole mielipiteenmuodostuksessa, sekä tapauksissa, joissa tuotesijoittelu tapahtuu vastikkeetta tai ainoastaan vähäistä vastiketta vastaan. Tuotesijoittelun määritelmä kattaa kaikenlaisen audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän, jossa ohjelmaan sisällytetään esitettäväksi tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan. Se voi olla sellaisten rahanarvoisten suoritusten käyttöön asettaminen, joihin olisi muuten pitänyt käyttää omia rahallisia, henkilökohtaisia tai aineellisia varoja. Tuotesijoitteluun sovelletaan samoja laadullisia sääntöjä ja rajoituksia kuin mainontaan. Lisäksi sen olisi täytettävä erityisvaatimuksia. Se ei saa vaikuttaa mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen vastuuseen eikä riippumattomuuteen. Tuotteen sisällyttämisellä ohjelmaan ei saa varsinkaan aiheuttaa vaikutelmaa, että ohjelma tai sen esittäjät tukevat tuotetta. Tuotetta ei saa myöskään "korostaa kohtuuttomasti". Korostaminen ei ole luvallista, elleivät ohjelman toimitukselliset vaatimukset tai todellisuuden kuvaamisen tarve, sitä oikeuta. Lisäksi on otettava huomioon niiden ohjelmien sisältö, joihin nämä tekijät sijoittuvat. Kuluttajansuojasta ja avoimuudesta on huolehdittava laajalla merkintävelvollisuudella. Ohjelman aikana näytettävä merkintä ei saa olla tuotteen takana olevan yrityksen logo, jotta ei synny lisää mainosvaikutusta. Siksi olisi valittava neutraali logo.
Perustelu
Tuotesijoittelun sääntelemiseksi on syytä laatia positiiviluettelo, jonka nojalla sallitaan tuotesijoittelu tapauksissa, joissa pääpaino ei ole mielipiteenmuodostuksessa ja joissa ei ole suurta vaaraa toimitukselliseen sisältöön vaikuttamisesta.
Luvaton korostaminen on määritelty nojautuen komission tulkitsevaan tiedonantoon tietyistä televisiomainontaa koskevien "televisio ilman rajoja" -direktiivin säännösten näkökohdista (2004C 102/02).
Tarkistus 61 JOHDANTO-OSAN 46 A KAPPALE (uusi)
	(46 a) Tuotemaininnoilla tarkoitetaan tuotteiden tai palvelujen mainitsemista tai esittelyä tuotannollisista syistä ilman maksua tai muuta samankaltaista vastiketta. Jotta voitaisiin tehdä ero tässä direktiivissä tarkoitettuun tuotesijoitteluun, kaikkiin ohjelmaformaatteihin hyväksyttävien tuotemainintojen käytön oikeudelliset ehdot olisi selvitettävä.
Perustelu
Kun tuotesijoittelu lisätään tähän direktiiviin, myös tuotemainintojen oikeudellinen asema on selvitettävä.
Tarkistus 62 JOHDANTO-OSAN 46 b KAPPALE (uusi)
	(46 b) Kyseessä on "kohtuuton korostaminen", kun tuotemaininnan tai tuotesijoittelun yhteydessä tuotteita korostetaan kohtuuttomasti toistamalla kyseisen merkin, tavaran tai palvelun esittelyä tai kun tuotteiden esittelytapa on kohtuuton ja kun tilanteessa otetaan huomioon niiden ohjelmien sisältö, joissa tuotesijoittelua esiintyy.
Perustelu
Tuotesijoittelun yhteydessä "kohtuuton korostaminen" on keskeinen kriteeri ja sen vuoksi se olisi määriteltävä paremmin.
Tarkistus 63 JOHDANTO-OSAN 47 KAPPALE
(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,	(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä. Myös jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten välinen tiivis yhteistyö on erityisen tärkeää ottaen huomioon vaikutus, joka yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneella lähetystoiminnan harjoittajalla voi olla jonkin toisen jäsenvaltion suhteen. Jos kansallisessa lainsäädännössä on säädetty lupamenettelyistä ja jos asia koskee useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, on suotavaa, että asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaiset ovat yhteydessä keskenään ennen lupien myöntämistä. Tarkoitetun yhteistyön olisi katettava kaikki tällä direktiivillä ja erityisesti sen 2, 2 a ja 3 artiklalla yhteen sovitetut alat.
Tarkistus 64 JOHDANTO-OSAN 47 A KAPPALE (uusi)
	(47 α) Kulttuurinen monimuotoisuus, ilmaisunvapaus ja median moniarvoisuus kuuluvat Euroopan audiovisuaalisen alan tärkeisiin elementteihin ja ovat näin ollen demokratian ja monimuotoisuuden välttämättömiä edellytyksiä.
Perustelu
Tarkistus on tarpeen, jotta meillä olisi yhtenäisempi lähestymistapa Euroopan audiovisuaalisen alan ominaispiirteisiin.
Tarkistus 65 JOHDANTO-OSAN 47 B KAPPALE (uusi)
	(47 b) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 25 ja 26 artiklassa vahvistettuun vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden sekä isäntämaan kielestä eroavaa äidinkieltä edustavien ei-kansalaisten oikeuteen osallistua ja integroitua yhteisön yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään kuuluu erottamattomana osana mahdollisuus käyttää audiovisuaalisia mediapalveluja. Audiovisuaalisten mediapalvelujen käyttömahdollisuuteen kuuluvat (luettelo ei ole tyhjentävä) viittomakieli, ohjelmien tekstitys, äänikuvaus ja helppolukuiset valikot.
Tarkistus 66 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan a alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(a) ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvan kuvan tarjoaminen äänen kanssa tai ilman ääntä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä;	(a) ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ toimituksellisen vastuun alaisuudessa mediapalvelun tarjoajan tuottamaa, yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvista kuvista koostuvien ohjelmien tarjoaminen äänen kanssa tai ilman ääntä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä ja/tai audiovisuaalinen kaupallinen viestintä; määritelmä ei kata palveluita, joissa audiovisuaalinen sisältö on ainoastaan oheisaineiston asemassa eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus, painetut ja sähköisessä muodossa olevat lehdet mukaan lukien.
Perustelu
Jotta audiovisuaaliset mediapalvelut voitaisiin paremmin erottaa muista audiovisuaalisista palveluista, olisi tehtävä selväksi, että mediapalvelun tarjoajalla on toimituksellinen vastuu ohjelmiin sisältyvistä liikkuvista kuvista (ks. komission ehdotuksen 1 artiklan b kohta). Selvennyksenä todetaan, että painetut ja sähköiset sanomalehdet eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus 67 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan b alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(b) ’mediapalvelun tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on toimituksellinen vastuu audiovisuaalisen mediapalvelun audiovisuaalisen sisällön valinnasta ja joka määrää siitä, millä tavalla sisältö organisoidaan;	(b) ’mediapalvelun tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on toimituksellinen vastuu audiovisuaalisen mediapalvelun audiovisuaalisen sisällön valinnasta ja joka määrää siitä, millä tavalla sisältö organisoidaan; määritelmään eivät sisälly sellaiset luonnolliset henkilöt eivätkä oikeushenkilöt, jotka ainoastaan välittävät sisältöjä, joista toimituksellisessa vastuussa on kolmas osapuoli.
Perustelu
Sellaisten sisältöjen välittäminen, joista mediapalvelun tarjoajan toimituksellisen vastuun kantaa kolmas osapuoli, ei sellaisenaan kuulu direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus 68 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) ’televisiolähetystoiminnalla’ tai ’televisiolähetyksellä’ lineaarista audiovisuaalista mediapalvelua, jossa mediapalvelun tarjoaja päättää tietyn ohjelman lähetysajankohdasta ja laatii ohjelma-aikataulun;	(c) ’televisiolähetyksellä’ tai ’lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, jossa mediapalvelun tarjoaja välittää ohjelmat aikajärjestyksessä määrittelemättömälle joukolle potentiaalisia katsojia päättämänään ajankohtana asetetun aikataulun mukaisesti;
Perustelu
Selvennetään käsitettä televisiolähetys, jolla tarkoitetaan yhtaikaista ohjelmatarjontaa tietyn ohjelma-aikataulun mukaisesti ja jonka voi vastaanottaa rajoittamaton määrä katsojia.
Tarkistus 69 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan e alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, jossa käyttäjä päättää mediapalvelun tarjoajan valitseman sisältövalikoiman pohjalta tietyn ohjelman lähetysajankohdasta;	(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, joka koostuu sellaisen audiovisuaalisen sisällön tarjoamisesta, jota mediapalvelun tarjoaja editoi tai kokoaa ja jossa käyttäjä pyytää erikseen tietyn ohjelman lähettämistä, jonka hän on valinnut sisältövalikoimasta, haluamanaan aikana;
Perustelu
Selvennetään käsitettä ei-lineaarinen palvelu tilattavana mediapalveluna.
Tarkistus 70 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) ’audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä’ audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää liikkuvaa kuvaa, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa;	(f) ’audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä’ audiovisuaalisten mediapalvelujen osana tai esimerkiksi erityisten ostoskanavien tapauksessa audiovisuaalisena mediapalveluna äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää liikkuvaa kuvaa, kun tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen oikeushenkilön julkista kuvaa;
Perustelu
Tarkistettu sanamuoto vastaa erilaisia mainonnan muotoja.
Tarkistus 71 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan h alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(h) ’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että lähetystoiminnan harjoittajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;	(h) ’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että mediapalvelun tarjoajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;
Perustelu
Piilomainonnan olisi oltava kiellettyä myös ei-lineaaristen palvelujen yhteydessä.
Tarkistus 72 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan h a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(h a) 'tuoteintegroinnilla ja teemasijoittelulla' jonkin yrityksen tai tahon interventiota filmin tai fiktiivisen ohjelman käsikirjoitukseen erityisesti tuotteen, palvelun tai tavaramerkin edistämiseksi;
Perustelu
Määritelmä on keskeisen tärkeä, jotta voidaan selventää, mitä aiheiden sijoittelu tarkoittaa.
Tarkistus 73 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan i alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
(i) ’sponsoroinnilla’ kaikkea osallistumista audiovisuaalisten mediapalvelujen rahoitukseen, jos rahoittaja on sellainen julkinen tai yksityinen yritys, joka ei harjoita audiovisuaalisen mediapalvelujen tarjoamista tai audiovisuaalisten teosten tuotantoa, ja jos tarkoituksena on edistää yrityksen nimeä, tavaramerkkiä, julkista kuvaa, toimintaa tai sen tuotteiden myyntiä;	(i) ’sponsoroinnilla’ kaikkea osallistumista audiovisuaalisten mediapalvelujen välittömään tai välilliseen rahoitukseen, jos rahoittaja on sellainen julkinen tai yksityinen yritys taikka luonnollinen henkilö, joka ei harjoita audiovisuaalisen mediapalvelujen tarjoamista tai audiovisuaalisten teosten tuotantoa, ja jos tarkoituksena on edistää yrityksen nimeä, tavaramerkkiä, julkista kuvaa, toimintaa tai sen tuotteiden myyntiä;
Tarkistus 74 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan i a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(i a) 'television välityksellä tapahtuva myynninedistämisellä' mainontamuotoa, jossa tuote tai palvelu on esillä tai valmistajan tai palvelun tarjoajan tavara ja palvelu esitellään suullisesti tai visuaalisesti osana ohjelmaa tarkoituksena korvausta vastaan edistää esillä olevien tai esiteltyjen tavaroiden tai palvelujen menekkiä;
Perustelu
Käsite "television välityksellä tapahtuva myynninedistäminen" on kaupallisen audiovisuaalisen viestinnän erityinen muoto, joten se edellyttää erillistä määritelmää. Määritelmässä pitäisi ottaa huomioon, että television välityksellä tapahtuva myynninedistäminen tunnustettiin alustavasti, kun se sisällytettiin huhtikuussa 2004 annettuun ns. tulkitsevaan tiedonantoon. Muiden mainonnan muotojen tapaan television välityksellä tapahtuvan myynninedistämisen on oltava aikarajoitusten alaista, ja koska direktiivin tarkistamisen myötä päivittäiset rajat poistuvat, sen osalta pitäisi harkita tuntikohtaisia rajoituksia.
Tarkistus 75 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(k) ’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan.	(k) ’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus mediapalvelun tarjoajalle suoritettavaa maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan tai ilman sitä; määritelmä ei kuitenkaan kata
	viestintää, joka juontaa riippumattomista toimituksellisista päätöksistä käyttää ohjelmaan sisällytettyjä ja sen tuotantoa helpottavia tuotteita, joita ei aseteta esille sopimattoman silmiinpistävästi, kuten ohjelmissa myönnettäviä palkintoja, satunnaisia esineitä ja tarpeistoa.
Perustelu
Tuotesijoittelun tunnusmerkki on se, että toteutetaan maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan.
Tuotesijoittelun (eng. product placement) määritelmästä pitää jättää pois tapaukset, joissa tuotteet ovat ohjelman itsenäinen osa (esim. jokapäiväiset tavarat) ja niiden ottaminen ohjelmaan perustuu riippumattomaan ja ei-kaupalliseen toimitukselliseen päätökseen. Muussa tapauksessa tuotesijoittelua koskevat säännöt vaikuttaisivat kielteisesti toimituksellisiin päätöksiin käyttää jokapäiväisiä esineitä audiovisuaalisissa tuotannoissa.
Lisäksi on tärkeää, että uudet tuotesijoittelua koskevat säännökset eivät vahingossa kiellä jo olemassa olevia ja käytännössä paikkansa lunastaneita ohjelmamuotoja. Nykyisen määritelmän mukaan esim. merkkituotteiden käyttö palkintoina lasten ohjelmissa olisi kielletty.
Tarkistus 76 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k a) 'tuotemaininnalla' ilman maksua tai samankaltaista vastiketta esille asetettuja tavaroita tai palveluja, jotka mainitaan toimituksellisista syistä.
Perustelu
Selvennys tuotesijoitteluun nähden.
Tarkistus 77 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k b alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k b) 'ohjelmalla' mediapalvelun tarjoajan toimituksellisesti laatimaa tai kokoamaa, liikkuvista kuvista äänen kanssa tai ilman ääntä koostuvaa sisällöllistä yksikköä, joka sisältyy tiettyyn lähetysaikatauluun tai luetteloon.
Perustelu
Tarkistus 78 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k c alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k c) 'Yhteissääntelyllä' tarkoitetaan julkisten viranomaisten ja itsesääntelyelinten yhteistyöhön perustuvaa sääntelyä.
Perustelu
On tärkeää antaa lisämääritelmiä.
Tarkistus 79 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k d alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k d) 'toimituksellisella vastuulla' ammattimaisesti laadittujen, mediasisältöisten, yleisölle tarkoitettujen ohjelmien lopullista valmistelemista lähetystä varten tietyn aikataulun mukaisesti tai tilattavaksi ohjelmaluettelosta.
Perustelu
Käsite toimituksellinen vastuu on hyvin tärkeä tämän direktiivin soveltamisalan kannalta ja siksi se on määriteltävä.
Tarkistus 80 1 ARTIKLAN 3 KOHDAN F ALAKOHTA 2 artiklan 6 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
6. Tätä direktiiviä ei sovelleta audiovisuaalisiin mediapalveluihin, jotka on tarkoitettu vastaanotettaviksi yksinomaan kolmansissa maissa ja joita yhden tai useamman jäsenvaltion yleisö ei vastaanota suoraan tai epäsuorasti tavanomaisilla kuluttajalaitteilla.	6. Tätä direktiiviä ei sovelleta audiovisuaalisiin mediapalveluihin, joita yhden tai useamman jäsenvaltion yleisö ei vastaanota suoraan tai epäsuorasti tavanomaisilla kuluttajalaitteilla.
Perustelu
Tämän direktiivin tarkoituksena on (muiden muassa) audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisille kuluttajille hyviä palvelustandardeja. Ei ole mitään syytä katsoa, että kolmansien maiden kansalaisille voitaisiin lähettää ohjelmia, joita ei säännellä yhtä tehokkaasti kuin EU:n alueella. EU:n antama hyvä esimerkki voi vaikuttaa myönteisesti tämän alan kehittymiseen maailmanlaajuisesti.
Tarkistus 81 1 ARTIKLAN 3 KOHDAN G ALAKOHTA 2 artiklan 7, 8, 9 ja 10 kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
(g) Lisätään uusi 7, 8, 9 ja 10 kohta seuraavasti:	Poistetaan.
“7. Jäsenvaltio voi väärinkäytöksiä tai vilpillistä menettelyä ehkäistäkseen toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä sellaista toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta mediapalvelun tarjoajaa vastaan, joka kohdistaa toimintansa kokonaan tai suurimmaksi osaksi ensin mainitun jäsenvaltion alueelle. Ensin mainitun jäsenvaltion on esitettävä todisteet tällaisesta toiminnasta tapauskohtaisesti.
8. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä 7 kohdan nojalla ainoastaan, jos kaikki seuraavista ehdoista täyttyvät:
(a) kohteena oleva jäsenvaltio on pyytänyt jäsenvaltiota, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut, toteuttamaan toimenpiteitä;
(b) jälkimmäisenä mainittu jäsenvaltio ei ole toteuttanut tällaisia toimenpiteitä;
(c) ensin mainittu jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle sekä sille jäsenvaltiolle, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut, aikeestaan toteuttaa toimenpiteitä; ja
(d) komissio on päättänyt, että tällaiset toimenpiteet ovat yhteisön oikeuden mukaisia.
9. Kaikkien 7 kohdan nojalla toteutettavien toimenpiteiden on oltava objektiivisesti katsoen välttämättömiä, niitä on sovellettava ketään syrjimättä, niiden on oltava sopivia niiden tavoitteiden kannalta, joihin niillä pyritään, ja niissä ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
10. Komissio tekee päätöksensä kolmen kuukauden kuluessa 8 kohdan mukaisen ilmoituksen saamisesta. Jos komissio katsoo, että toimenpiteet ovat ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, kyseisen jäsenvaltion on jätettävä esittämänsä toimenpiteet toteuttamatta.”
Tarkistus 82 1 ARTIKLAN 4 KOHDAN B ALAKOHTA 2 a artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
b) korvataan 2 kohdassa ilmaus ”22 a artiklan” ilmauksella ”3 e artiklan”.	b) korvataan 2 kohta seuraavasti:
	2. Jäsenvaltiot voivat tilapäisesti poiketa 1 kohdasta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
	a) toisesta jäsenvaltiosta tulevassa audiovisuaalisessa mediapalvelussa rikotaan ilmiselvästi, törkeästi ja vakavasti 22 artiklan 1 tai 2 kohdan ja/tai 3 d ja 3 e artiklan säännöksiä,
	d) mediapalvelun tarjoaja on edeltävien 12 kuukauden aikana rikkonut a alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä vähintään kaksi kertaa,
	c) kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut mediapalvelun tarjoajalle, sen asettautumisjäsenvaltioon ja komissiolle väitetystä säännösten rikkomisesta ja toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa, jos tällainen säännösten rikkominen toistuu,
	d) neuvotteluissa asettautumisjäsenvaltion ja komission kanssa ei ole päästy sovintoratkaisuun 15 päivän kuluessa c alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, ja väitetty säännösten rikkominen jatkuu.
Perustelu
Myös ei-lineaaristen mediapalvelujen yhteydessä pitäisi voida reagoida vakaviin rikkomuksiin samalla tavalla kuin jo aikaisemmin oli mahdollista televisiolähetysten yhteydessä.
Tarkistus 83 1 ARTIKLAN 4 KOHDAN B ALAKOHTA 2 a artiklan 2 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 a. Kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltiot voivat soveltaa tilattaviin palveluihin väliaikaisesti edellä 1 kohdasta poikkeavia toimia ilman, että 2 kohdan b, c ja d alakohdan ehdot täyttyvät. Jos näin tehdään, toimista ilmoitetaan mahdollisimman pian komissiolle sekä jäsenvaltiolle, johon mediapalvelun tarjoaja on asettautunut, ja samalla perustellaan, miksi jäsenvaltio katsoo tapauksen kiireelliseksi.
Tarkistus 84 1 ARTIKLAN 4 KOHDAN B ALAKOHTA 2 a artiklan 2 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 b. Komissio päättää kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sille ilmoitettiin jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä, ovatko toimenpiteet sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa. Jos päätös on kielteinen, jäsenvaltion on kiireellisesti lopetettava kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen.
Tarkistus 85 1 ARTIKLAN 4 KOHDAN B ALAKOHTA 2 a artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Edellinen 2 alakohta ei vaikuta sellaisten menettelyjen, oikeuskeinojen tai seuraamusten soveltamiseen, joihin kyseisten rikkomisten varalta voidaan turvautua siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan kyseinen televisiolähetystoiminnan harjoittaja kuuluu.	3. Edellinen 2 alakohta ei vaikuta sellaisten menettelyjen, oikeuskeinojen tai seuraamusten soveltamiseen, joihin kyseisten rikkomisten varalta voidaan turvautua siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan kyseinen mediapalvelun tarjoaja kuuluu.
Tarkistus 86 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat noudattavat yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.	1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat noudattavat yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa edellyttäen, että nämä säännöt eivät ole unionin oikeuden perusperiaatteiden vastaisia.
Tarkistus 87 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Niissä tapauksissa, joissa jäsenvaltio
	(a) on käyttänyt 1 kohdassa tarkoitettua vapauttaan hyväksyä yleisen edun perusteella asetettuja yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä, sekä
	(b) katsoo, että toisen jäsenvaltion lainkäyttövallan piirissä toimiva mediapalvelun tarjoaja suuntaa kaiken toimintansa tai suurimman osan siitä oman valtionsa alueelle,
	se voi ottaa yhteyden siihen jäsenvaltioon, jolle lainkäyttövalta kuuluu, löytääkseen molempia tyydyttävän ratkaisun kaikkiin aiheutuneisiin ongelmiin. Saatuaan perustellun pyynnön ensin mainitulta jäsenvaltiolta se jäsenvaltio, jolle lainkäyttövalta kuuluu, kehottaa mediapalvelun tarjoajaa noudattamaan kyseisiä yleisen edun perusteella asetettuja sääntöjä. Se jäsenvaltio, jolle lainkäyttövalta kuuluu, tiedottaa ensin mainitulle jäsenvaltiolle pyynnön perusteella saaduista tuloksista kahden kuukauden kuluessa.
Tarkistus 88 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 1 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 b. Kun ensimmäinen jäsenvaltio katsoo, että:
	(a) edellä 1 a kohdan soveltamisen avulla saadut tulokset eivät ole tyydyttäviä; ja
	(b) asianomainen mediapalvelun tarjoaja on asettautunut lainkäyttövaltaa harjoittavaan jäsenvaltioon välttääkseen tiukemman sääntelyn tämän direktiivin, jota sovellettaisiin mediapalvelun tarjoajan toimiessa ensimmäisessä jäsenvaltiossa, mukaisesti yhteensovitettavilla aloilla, ensimmäinen jäsenvaltio voi kohdistaa kyseiseen mediapalvelun tarjoajaan asianmukaisia toimia väärinkäytöksiä tai vilpillistä menettelyä ehkäistäkseen.
	Kaikkien näiden toimenpiteiden on oltava objektiivisesti katsoen välttämättömiä, niitä on sovellettava ketään syrjimättä, niiden on oltava sopivia niiden tavoitteiden kannalta, joihin niillä pyritään, ja niissä ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 89 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 1 c kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 c. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä 1 b kohdan nojalla ainoastaan, jos kaikki seuraavista ehdoista täyttyvät:
	(a) se on ilmoittanut komissiolle ja jäsenvaltiolle, johon mediapalvelun tarjoaja on asettautunut, aikeestaan toteuttaa tällaisia toimia ja se perustelee seikat, joihin liittyen se ehdottaa toimia, ja
	(b) komissio päättää, että toimet ovat yhteisön oikeuden mukaisia ja erityisesti että näitä toimia 1 a ja 1 b kohdan mukaisesti ehdottavan jäsenvaltion syyt ovat asianmukaisesti perusteltuja.
Tarkistus 90 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 1 d kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 d. Komissio tekee päätöksensä kolmen kuukauden kuluessa 1 c kohdan a alakohdan mukaisen ilmoituksen saamisesta. Jos komissio katsoo, että toimenpiteet ovat ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, kyseisen jäsenvaltion on jätettävä esittämänsä toimenpiteet toteuttamatta.
Tarkistus 91 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Jäsenvaltioiden on edistettävä yhteissääntelyjärjestelmien toteuttamista niillä osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee. Näiden järjestelmien on oltava keskeisten toimijoiden laajasti hyväksymiä, ja niiden on mahdollistettava tehokas sääntöjen noudattamisen valvonta.	3. Jäsenvaltioiden on edistettävä kansallisen tason itse- ja/tai yhteissääntelyjärjestelmien toteuttamista niillä osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee. Näiden järjestelmien on oltava kulloisenkin jäsenvaltion keskeisten toimijoiden laajasti hyväksymiä, ja niiden on mahdollistettava tehokas sääntöjen noudattamisen valvonta.
Tarkistus 92 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 3 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 a. Suhde muihin yhteisön oikeuden säännöksiin.
	Jos tämän direktiivin ja audiovisuaaliseen mediapalvelutoiminnan saatavuuteen tai palvelun harjoittamiseen liittyviä erityisnäkökohtia koskevan jonkin muun yhteisön säädöksen määräysten välillä on ristiriita, tämän direktiivin säännösten olisi oltava ensisijaisia.
Perustelu
Ehdotuksessa ei ole selvennetty audiovisuaalisista medipalveluista ehdotetun direktiivin ja muiden yhteisön säädösten välistä suhdetta. Jos audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin säännökset ja muut yhteisön säännökset ovat ristiriidassa keskenään, on epäselvää, menevätkö tämän direktiivin säännökset yhteisön muiden säännösten edelle.
Oikeusvarmuuden lisäämiseksi audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin ehdotetaan lisättäväksi uusi kohta, jolla varmistetaan ristiriitatapauksissa direktiivin ensisijaisuus muihin säännöksiin nähden.
Tarkistus 93 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 3 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 b. Jäsenvaltioiden on asianmukaisin keinoin edistettävä kuluttajien medialukutaidon kehittämistä.
Perustelu
Medialukutaidolla tarkoitetaan kuluttajien taitoja, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla hän voi käyttää tiedotusvälineitä tehokkaasti. Medialukutaidosta on tulossa entistä tärkeämpi tekijä sekä eurooppalaisessa että kansallisessa viestintäpolitiikassa, koska sillä täydennetään ja vahvistetaan sääntelyä. Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla kehitetään merkittäviä aloitteita kansalaisten medialukutaidon kohentamiseksi, jotta he voivat hyödyntää digitaalisen tekniikan suomia etuja täysipainoisesti. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä olisi tunnustettava tällaiset pyrkimykset ja opastettava niiden suhteen.
Tarkistus 94 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää.	1. Noudattaen etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaista tiedonsaannin vapauden periaatetta ja tämän vaikuttamatta lähetystoiminnan harjoittajien välisiin nykyisiin sopimuksiin jäsenvaltioiden on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja koko Euroopan kattavia lähetyksiä varten tarkoitetut raportit mukaan lukien käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää. Tällaisen käyttöoikeuden myöntävällä lähetystoiminnan harjoittajalla on oikeus asianmukaiseen korvaukseen.
Tarkistus 95 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat valita vapaasti lyhyissä uutisraporteissa käytettävän aineiston lähetyksestä huolehtivan lähetystoiminnan harjoittajan signaalista, kunhan ne vähintään nimeävät aineistonsa lähteen.	2. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat valita vapaasti lyhyitä otteita lähetystoiminnan harjoittajan signaalista, kunhan ne vähintään nimeävät aineistonsa lähteen. Tällaisia otteita voidaan käyttää yksinomaan uutistarkoituksiin.
Tarkistus 96 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 2 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 a. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan sen vaikuttamatta yksittäisten lähetystoiminnan harjoittajien velvoitteeseen noudattaa kopiosuojaa koskevaa lainsäädäntöä ja direktiiviä 2001/29/EY ja/tai Rooman yleissopimusta, 26. lokakuuta 1961 tehtyä esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehtyä kansainvälistä yleissopimusta, eivätkä säännökset vaikuta tähän velvoitteeseen millään tavoin.
Tarkistus 97 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 2 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 b. Jäsenvaltioiden on taattava, että määritellään tällaisten lyhyiden otteiden käyttöön liittyvät menettelyt ja ehdot ja etenkin otteiden enimmäispituus, niiden lähettämistä koskevat aikarajat sekä alkuperäisen lähetystoiminnan harjoittajan tunnistamiseen liittyvät vaatimukset.
Tarkistus 98 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 2 c kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 c. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat hankkia itse pääsyn kyseiseen tapahtumaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti lähetystoimintaa varten.
Tarkistus 99 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan d alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
(d) soveltuvissa tapauksissa tiedot toimivaltaisesta sääntelyviranomaisesta.	(d) soveltuvissa tapauksissa tiedot asianomaisesta sääntelyviranomaisesta tai valvontalaitoksesta.
Tarkistus 100 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava tarkoituksenmukaisin keinoin, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä. Tämä koskee erityisesti ohjelmia, jotka sisältävät pornografiaa ja raakaa väkivaltaa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi kannustettava media-alan toimijoita edistämään alaikäisten suojelun lisätoimena yhteisön laajuisen merkintä-, arviointi- ja suodatusjärjestelmän kehittämistä. Jäsenvaltioiden on edistettävä toimia, jotka antavat vanhemmille ja muille asiasta huolestuneille paremmat mahdollisuudet valvoa pornografiaa ja raakaa väkivaltaa sisältäviä ohjelmia.
Tarkistus 101 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat asettavat käyttäjien saataville tehokkaita suodatusjärjestelmiä ja kertovat käyttäjille niiden olemassaolosta.
Tarkistus 102 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 b. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, ettei sellaisten tuotteiden kaupallista viestintää, sponsorointia, mainontaa tai tuotesijoittelua sallita, jotka on valmistettu lapsityövoiman käytön kieltävän kansainvälisen oikeuden vastaisissa olosuhteissa.
Perustelu
Olisi teennäistä väittää, että suojellaan alaikäisten eettistä kehitystä, jos samaan aikaan pyritään kiinnittämään nuorten kuluttajien huomio laittomasti lapsityövoimalla valmistettuihin tuotteisiin.
Tarkistus 103 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 c kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 c. Komission ja jäsenvaltioiden on kannustettava audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia, sääntelyviranomaisia ja kaikkia asianosaisia pohtimaan, olisiko teknisesti ja oikeudellisesti mahdollista kehittää sisältöjä koskevien symbolien yhdenmukainen järjestelmä, joka helpottaa suodatusta ja luokittelua sisältöjen lähteellä riippumatta käytetystä lähetysjärjestelmästä, jotta voidaan tehostaa alaikäisten suojelua.
Tarkistus 104 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 d kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 d. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaaliset mediapalvelut eivät missään tapauksessa lähetä lapsipornografiaa hallinnollisten ja/tai rikosoikeudellisten seuraamusten uhalla.
Perustelu
Ottaen huomioon useissa jäsenvaltioissa sattuneet lasten katoamis- ja murhatapaukset, pedofiliaan liittyvät rikokset, pornografisen materiaalin leviämisen, lasten hyväksikäyttöön kehottavat Internet-sivut sekä naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisen, on yhä tärkeämpää puuttua viipymättä selkeästi ja päättäväisesti tähän sosiaaliseen ongelmaan, joka koskettaa varsinkin täysin puolustuskyvytöntä ja viatonta ikäryhmää.
Tarkistus 105 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 e kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 e. Jäsenvaltioiden on kehotettava audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia edistämään tiedotuskampanjoja naisiin ja alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kyseisellä alalla toimivien julkisten ja yksityisten yhdistysten ja laitosten kanssa.
Perustelu
Ottaen huomioon useissa jäsenvaltioissa sattuneet lasten katoamis- ja murhatapaukset, pedofiliaan liittyvät rikokset, pornografisen materiaalin leviämisen, lasten hyväksikäyttöön kehottavat Internet-sivut sekä naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisen, on yhä tärkeämpää puuttua viipymättä selkeästi ja päättäväisesti tähän sosiaaliseen ongelmaan, joka koskettaa varsinkin täysin puolustuskyvytöntä ja viatonta ikäryhmää.
Tarkistus 106 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 d a artikla
	Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka tukee tai vahvistaa sukupuolistereotypioita.
Perustelu
Tiedotusvälineissä esiintyvät sukupuolistereotypiat vaikuttavat ratkaisevalla tavalla sukupuoleen perustuvan syrjinnän pysyvyyteen.
Tarkistus 107 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 e artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.	Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella tai jotka jollain muulla tavoin loukkaavat ihmisarvoa.
Tarkistus 108 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 f artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin ja eri jakelukanavat huomioon ottaen 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten kehittämistä, tuotantoa ja saatavuutta. Ei‑lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen tukeminen ja edistäminen voisi konkretisoitua esimerkiksi siten, että niille myönnettäisiin taloudellisesta tuloksesta suhteutetusti laskettu vähimmäismäärä eurooppalaisia teoksia, eurooppalaisille teoksille ja lähetystoiminnan harjoittajista riippumattomien tuottajien luomille eurooppalaisille teoksille tarjottaisiin tietty osuus tilausvideoluetteloissa ("video on demand") tai eurooppalaisista ja tällaisten riippumattomien tuottajien luomista teoksista laadittaisiin kiinnostavia esittelyjä sähköisiin ohjelmaoppaisiin.
Tarkistus 109 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 f artiklan 4 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
4. Komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 kohdan soveltamista koskevan kertomuksen, jossa se ottaa huomioon markkinoiden ja teknologian kehittymisen.	4. Komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen ja riippumattoman tutkimuksen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden välein 1 kohdan soveltamista koskevan kertomuksen, jossa se ottaa huomioon markkinoiden ja teknologian kehittymisen sekä kulttuurista monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.
Tarkistus 110 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan johdantokappale (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoama audiovisuaalinen kaupallinen viestintä täyttää seuraavat vaatimukset:	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoama audiovisuaalinen kaupallinen viestintä täyttää Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetut periaatteet ja erityisesti seuraavat vaatimukset:
Tarkistus 111 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan a alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(a) Audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän on oltava selkeästi tunnistettavissa sellaiseksi. Piilotetusti toteutettu audiovisuaalinen kaupallinen viestintä on kielletty.	(a) Audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän on oltava selkeästi tunnistettavissa sellaiseksi, ja se on erotettava selvästi muista ohjelmapalveluista kuva- ja äänitunnuksin ja sekä ajan että tilan käyttöön liittyvin keinoin. Piilotetusti toteutettu audiovisuaalinen kaupallinen viestintä on kielletty.
Perustelu
Mainonnan ja toimituksellisen sisällön tiukka erottaminen toisistaan on tärkeää, ja siksi mainonta on oltava sekä optisesti että akustisesti selvästi tunnistettavissa.
Tarkistus 112 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan a a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a a) audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän lähettämisessä on kunnioitettava lähetettävän ohjelman sisältämiä luonnollisia taukoja;
Perustelu
Televisiossa esitetään usein kulttuuriteoksia, kuten oopperoita ja teatterinäytelmiä. Tällaisten teosten yhtenäisyyden säilyttämiseksi on tärkeää sijoittaa audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ohjelmien luonnollisten taukojen mukaisesti.
Tarkistus 113 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan b alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(b) Audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä ei saa käyttää alitajunnan kautta vaikuttavia tekniikoita.	(b) Audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä ei saa käyttää alitajunnan kautta vaikuttavia tekniikoita. Näin ollen mainosjaksojen, ja niitä edeltävien tai seuraavien ohjelmien tai jaksojen, äänenvoimakkuus, ei saa ylittää muiden ohjelmapalvelujen keskimääräistä äänenvoimakkuutta. Tämä velvollisuus kuuluu yhtä lailla mainostajien kuin lähetystoiminnan harjoittajienkin vastuulle, joiden on varmistettava, että mainostajat noudattavat sitä toimittaessaan mainosaineistojaan.
Perustelu
Mainosten äänenvoimakkuus ylittää yleensä huomattavasti ohjelmapalvelujen keskimääräisen äänenvoimakkuuden. Tämä voi olla ärsyttävää, ja sitä voidaan pitää mainostajan keinona kiinnittää huomiota tuotteisiin tai palveluihin ilman että katsojat ovat tietoisia asiasta.
Tarkistus 114 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan c ala kohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa:	c.) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa:
	-i) loukata ihmisarvoa;
i) sisältää minkäänlaista rotuun, sukupuoleen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää;	i) olla loukkaavaa rotuun, sukupuoleen, kansallisuuteen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän vuoksi;
ii) loukata uskonnollista tai poliittista vakaumusta;
iii) kannustaa terveyden tai turvallisuuden kannalta haitalliseen toimintaan;	iii) kannustaa terveyden tai turvallisuuden kannalta haitalliseen toimintaan;
iv) kannustaa ympäristönsuojelun kannalta haitalliseen toimintaan.	iv) kannustaa ympäristönsuojelun kannalta törkeästi haitalliseen toimintaan.
Tarkistus 115 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan d ala kohta (direktiivi 89/552/ETY)
(d) Kaikenlainen savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ja kaikenlaiset savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskevat teleostoslähetykset on kielletty.	(d) Kaikenlainen savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä on kielletty.
Tarkistus 116 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan d a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(d a) Pornografia, sukupuolen perusteella todennäköisesti vihaan yllyttävät kuvaukset mukaan lukien, on kiellettyä kaikissa audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän muodoissa ja teleostoslähetyksissä;
Perustelu
Pornografian kieltäminen ei tarkoita kaikkien eroottisten elokuvien ja kuvausten kieltämistä vaan sellaisten kuvausten kieltämistä, joissa yllytetään vihaan sukupuolen perusteella. Pornografia on lisättävä d kohdassa olevaan audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä kiellettäviin asioihin, kun otetaan huomioon rajatylittävää televisiotoimintaa koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus ja erityisesti sen 7 artikla. Yleissopimuksen 7 artiklassa todetaan, että: "Ohjelmapalvelujen kaikkien osien on esitystavan ja sisällön osalta kunnioitettava ihmisarvoa ja ihmisten perusoikeuksia. Erityisesti ne eivät saa: a) olla säädyttömiä eivätkä etenkään sisältää pornografiaa; b) tuoda esiin kohtuuttomasti väkivaltaa tai toimia todennäköisenä yllykkeenä rotuvihalle."
Tarkistus 117 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan e a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(e a) Kiellettyä on sellaisia lääkinnällisiä tuotteita ja lääketieteellisiä hoitoja koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.
Tarkistus 118 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.	(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua, rohkaista heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.
Tarkistus 119 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan f a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(f a) Lapsille suunnatut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää ruokaa tai juomaa koskevaa audiovisuaalista viestintää tai teleostostoimintaa terveysväittämiä koskevassa asetuksessa säädettyjen periaatteiden mukaisesti.
Perustelu
Lihavuus yleistyy Euroopassa huolestuttavassa määrin. Erityisen huolestuttava ilmiö on lasten lihavuus. On tieteellistä näyttöä siitä, että epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan suuntaaminen lapsille vaikuttaa lasten ravitsemusvalintoihin. Siksi tällaisia elintarvikkeita ei pitäisi mainostaa ainakaan ennen lastenohjelmia, lastenohjelmien aikana eikä niiden jälkeen.
Tarkistus 120 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohdan johdantokappale (direktiivi 89/552/ETY)
1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen, jotka ovat sponsoroituja tai joissa on tuotesijoittelua, on täytettävä seuraavat vaatimukset:	1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen tai ohjelmien, jotka ovat sponsoroituja, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Perustelu
Sponsoroinnista ja tuotesijoittelusta on annettu komission ehdotuksen 3 h artiklassa yhteiset säännökset. Tämä ei esittelijän mielestä ole asianmukaista, sillä sponsoroinnin yhteydessä tehdään ero mainonnan ja toimituksellisen sisällön välillä. Tuotesijoittelun yhteydessä tätä keskeistä eroa ei kuitenkaan tehdä. Muutettu 3 h artikla sisältää näin ollen vain sponsorointia koskevia säännöksiä. Tuotesijoittelua koskevat säännökset ovat uudessa 3 i artiklassa.
Tarkistus 121 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohdan a alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(a) Sponsorointi tai tuotesijoittelu ei saa missään olosuhteissa vaikuttaa tällaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen sisältöön tai – soveltuvissa tapauksissa – lähetysaikaan siten, että sillä olisi vaikutusta mediapalvelun tarjoajan vastuuseen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen.	(a) Sponsorointi tai tuotesijoittelu ei saa missään olosuhteissa vaikuttaa niiden sisältöön tai – televisiolähetysten yhteydessä – lähetysaikaan siten, että sillä olisi vaikutusta mediapalvelun tarjoajan vastuuseen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen;
Tarkistus 122 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohdan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta ja/tai tuotesijoittelusta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa, keskellä ja/tai lopussa. Ohjelmien sisältämästä tuotesijoittelusta on ilmoitettava asianmukaisesti ohjelman alussa katsojien mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.	(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa ja/tai lopussa.
Perustelu
Sponsoroinnin mainitseminen saa olla mahdollista vain ohjelman alussa ja/tai lopussa mainospätkien rajoittamiseksi.
Tarkistus 123 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti. Audiovisuaaliset mediapalvelut eivät myöskään saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.	2. Audiovisuaalisia mediapalveluja ja ohjelmia eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.
Tarkistus 124 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Yritykset, joiden toimintaan kuuluu lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen valmistaminen tai myynti, voivat sponsoroiduissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tehdä tunnetuksi yrityksen nimeä tai edistää sen julkista kuvaa, mutta eivät saa edistää sellaisten yksittäisten lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen myyntiä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.	3. Yritykset, joiden toimintaan kuuluu lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen valmistaminen tai myynti, voivat sponsoroiduissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tai ohjelmissa tehdä tunnetuksi yrityksen nimeä tai edistää sen julkista kuvaa, mutta eivät saa edistää sellaisten yksittäisten lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen myyntiä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.
Tarkistus 125 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 4 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja eivätkä sisältää tuotesijoittelua. Dokumenttiohjelmat ja lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää tuotesijoittelua.	4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja.
Tarkistus 126 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artiklan 1 kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	"3 i artikla
	1. Tuotesijoittelu on kielletty. Erityisesti uutis- ja ajankohtaisohjelmat, lastenohjelmat, dokumenttiohjelmat sekä opetus- ja neuvontaohjelmat eivät saa sisältää tuotesijoittelua. Tuotteiden sisällyttäminen ohjelmiin ja aihesijoittelu ovat periaatteessa kiellettyjä.
Perustelu
Tarkistus 127 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artiklan 2 kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat valita, että ne nimenomaan sallivat tuotesijoittelun
	– elokuvissa, televisioelokuvissa ja televisiosarjoissa sekä urheilulähetyksissä; tai
	– tuotantotukitapauksissa, joissa ei suoriteta maksua, mutta tietyt tuotteet tai palvelut ainoastaan toimitetaan ilmaiseksi, jotta ne sisällytetään ohjelmaan.
	Tuotesijoittelua sisältävien ohjelmien on noudatettava kaikkia seuraavia vaatimuksia:
Tarkistus 128 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artiklan 2 kohdan a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a) tuotesijoittelu ei saa missään olosuhteissa vaikuttaa ohjelmien sisältöön tai – televisiolähetysten yhteydessä – lähetysaikaan siten, että sillä olisi vaikutusta mediapalvelun tarjoajan vastuuseen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen;
Tarkistus 129 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artiklan 2 kohdan b alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(b) ohjelmissa ei saa suoraan kannustaa vastaanottajaa ostamaan tai vuokraamaan tavaroita tai palveluja; niissä ei saa olla erityisiä myynninedistämiseen tähtääviä viittauksia kyseisiin tavaroihin tai palveluihin;
Tarkistus 130 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artiklan 2 kohdan c alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(c) ohjelmissa ei saa korostaa kohtuuttomasti kyseistä tuotetta;
Tarkistus 131 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artiklan 2 kohdan d alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(d) katsojille on ilmoitettava selvästi ohjelman sisältämästä tuotesijoittelusta, joka on mainittava selvästi ohjelman alussa ja lopussa sekä ohjelman aikana jonkinlaisella merkillä vähintään 20 minuutin välein katsojien mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.
Tarkistus 132 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artiklan 3 kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3. Ohjelmat eivät missään tapauksessa saa sisältää tuotesijoittelua, joka koskee:
	– tupakkatuotteita tai savukkeita tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti; tai
	– erityisiä lääkevalmisteita tai -hoitoja, joita on saatavilla ainoastaan reseptillä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.
Tarkistus 133 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artiklan 4 kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	4. Artiklan 1, 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan ohjelmiin, jotka on tuotettu sen päivämäärän jälkeen, jolloin tämä direktiivi on saatettava voimaan jäsenvaltioissa.
Tarkistus 134 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h b artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h b artikla
	1. Lyhyiden mainonnan muotojen, kuten mainospalojen ja teleostosesitysten, osuus kutakin tasatuntien välistä tuntia kohti ei saa ylittää 20 prosenttia.
	2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka koskevat sen omia ohjelmia ja niihin suoraan liittyviä oheistuotteita tai sponsorointia koskeviin ilmoituksia.
Perustelu
Jotta ei häiritä katsojien katsomisnautintoa, lineaarisiin ja ei-lineaarisiin palveluihin olisi sovellettava ainakin mainosajan rajoituksia. Siksi on syytä lisätä 3 h b artikla, joka vastaa uutta 18 artiklan 2 kohtaa. Näin säännös sisältyy yleisiin säännöksiin.
Tarkistus 135 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h c artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h c artikla
	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi asteittain, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaaliset mediapalvelut ovat näkö- tai kuulovammaisten henkilöiden käytettävissä.
	2. Viimeistään kolmannen vuoden lopussa siitä, kun tämä direktiivi annetaan, jäsenvaltiot alkavat toimittaa komissiolle joka toinen vuosi kansallisen kertomuksen tämän artiklan soveltamisesta. Kertomuksessa on esitettävä tietoja 1 kohdassa tarkoitetun saatavuustavoitteen täyttämisessä saavutetusta edistymisestä. Siinä on esitettävä mahdolliset ongelmakohdat ja kuvattava tarvittavat toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.
Tarkistus 136 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h d artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h d artikla
	1. Kansallisuudesta riippumatta jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jonka oikeutettuja etuja, varsinkin mainetta ja kunniaa on vahingoitettu esittämällä virheellisiä väitteitä ohjelmassa, on oltava oikeus vastineeseen tai vastaavaan oikaisukeinoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden siviili-, hallinto- tai rikosoikeutta koskevien säädösten soveltamista.
	2. Vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen on oltava kaikkien jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien lähetystoiminnan harjoittajien käytettävissä.
	3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen luomiseksi ja määriteltävä niiden käyttämisessä noudatettavat menettelyt. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että oikaisukeinojen käyttöön varataan riittävä ajanjakso ja että menettelyt ovat sellaiset, että vastineoikeutta tai vastaavia oikaisukeinoja voivat asianmukaisesti käyttää muissa jäsenvaltioissa asuvat tai niihin sijoittautuneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.
	4. Pyyntö saada käyttää vastineoikeutta tai vastaavia oikaisukeinoja voidaan hylätä, jos vastineeseen ei 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ole perusteita, jos se käsittäisi rangaistavan teon, jos se saattaisi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajan siviilioikeudelliseen vastuuseen tai jos se olisi hyvien tapojen vastainen.
	5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen käyttöä koskevat riidat saatetaan tuomioistuimen tutkittaviksi.
	6. Vastineoikeus ei vaikuta niiden henkilöiden käytössä oleviin muihin oikaisumahdollisuuksiin, joiden arvoa, kunniaa, mainetta tai yksityisyyttä on loukattu viestimissä.
Perustelu
Vastineoikeuden pitää kuulua kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin eikä pelkästään lineaarisiin palveluihin.
Tarkistus 137 1 ARTIKLAN 7 KOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) 6 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
	a a) Lisätään 1 kohtaan seuraava d alakohta:
	"d) Jäsenvaltioiden on käsitettä 'riippumaton tuottaja' määritellessään otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat kolme kriteeriä:
	tuotantoyhtiön omistus ja omistusoikeudet; samalle lähetystoiminnan harjoittajalle toimitettavien ohjelmien määrä sekä toissijaisten käyttöoikeuksien omistus."
Tarkistus 138 1 ARTIKLAN 9 KOHTA 10 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Televisiomainonnan ja teleostoslähetysten on oltava helposti tunnistettavissa, ja ne on erotettava selvästi muista ohjelmapalveluista kuva- ja/tai äänitunnuksella.	1. Televisiomainonnan ja teleostoslähetysten on oltava helposti tunnistettavissa ja erotettavissa toimitetusta sisällöstä. Televisiomainonta ja teleostoslähetykset on erotettava selvästi muista ohjelmapalveluista kuva- ja/tai äänitunnuksella ja/tai tilan käyttöön liittyvin keinoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta uusien mainostekniikoiden käyttöä.
Tarkistus 139 1 ARTIKLAN 9 KOHTA 10 artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Yksittäiset mainospalat ja teleostosesitykset ovat urheiluohjelmia lukuun ottamatta sallittuja ainoastaan poikkeuksellisesti.	Poistetaan.
Perustelu
Yksittäiset mainospalat eivät vaikuta ohjelman kulkuun. Katsojat pitävät niitä sitä paitsi pitkiä mainoskatkoja parempina.
Tarkistus 140 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoitettaessa mainoksia tai teleostoslähetyksiä ohjelmien keskelle ohjelmien eheys ei kärsi eikä oikeuksien haltijoiden oikeuksia loukata.	1. Mainokset ja teleostosesitykset on sijoitettava ainoastaan ohjelmien väliin. Jos 2 kohdan edellytykset täyttyvät, mainoksia ja teleostosesityksiä voidaan sijoittaa myös ohjelmien keskelle siten, ettei ohjelmien eheys vaarannu, ottaen huomioon ohjelman luonnolliset tauot, eikä oikeuksien haltijoiden oikeuksia loukata.
Perustelu
Komission ehdottama 11 artiklan merkittävä joustavuus vaarantaisi vakavasti nykyisin vallitsevan tasapainon ohjelmille välttämättömän rahoittamisen, katselunautinnon, ohjelmien laadun ja levitettävien teosten arvon kunnioittamisen välillä. Sen vuoksi tuntuu oikeutetulta, että lähetystoiminnan harjoittajat saavat suuremman joustavuuden lisätä mainoksia ohjelmiinsa.
Siksi mainonnan ja sisällön erotteluperiaatteeseen suoraan liittyen on lisättävä erikseen yhtä keskeinen periaate siitä, että mainoksia saa lisätä ohjelmien väliin. Ehdotuksella pyritään siis säilyttämään nykyisen 11 artiklan 1 kohdan keskeinen sisältö, erityisesti säilyttämällä ohjelman luonnollisten taukojen käsite, jolla voidaan estää äkilliset ja ennenaikaiset keskeyttämiset.
11 artiklan 2 kohta merkitsee kompromissia kahden tavoitteen välillä, jotka ovat yhtäältä kaikkien ohjelmien – erityisesti tv-sarjojen, sarjafilmien, kevyiden viihdeohjelmien sekä dokumenttien – laadun ja yhtenäisyyden säilyttämisen tarve ja toisaalta oikeus tarjota lähetystoiminnan harjoittajille enemmän joustavuutta korvaamalla 20 minuuttia koskeva sääntö kolmea keskeytystä tunnissa koskevalla säännöllä.
11 artiklan 2 kohdan kolmannessa kohdassa pyritään ottamaan huomioon urheilulähetykset, joiden ennakoimattomuus oikeuttaa erityisjärjestelyihin, jotta television katselu ei keskeytyisi keskeisessä vaiheessa tapahtumaa.
Tarkistus 141 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 35 minuutin jaksoa kohti.	2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, konserttien, teatterinäytelmien ja oopperoiden lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 45 minuutin jaksoa kohti.
	Lastenohjelmat ja uutisohjelmat, edellyttäen että niiden ohjelmoitu kesto ylittää 30 minuuttia, voidaan keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 30 minuutin jaksoa kohti.
Perustelu
Tarkistuksella parannetaan tiettyjen ohjelmien suojelun ja audiovisuaalisten teosten tuottomahdollisuuksien välistä tasapainoa.
Tarkistus 142 1 ARTIKLAN 13 KOHTA 18 artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka koskevat sen omia ohjelmia ja niihin suoraan liittyviä oheistuotteita, sponsorointia koskeviin ilmoituksiin eikä tuotesijoitteluun.”	2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka mainostavat hänen omia ohjelmiaan tai teleostoslähetyksiään.”
Perustelu
Sellaisten porsaanreikien jättäminen tekstiin, jotka antavat lähetystoiminnan harjoittajille mahdollisuuden heidän omista ohjelmistaan peräisin olevien tuotteiden mainostamiseen sekä sponsorointi-ilmoituksiin ja tuotesijoitteluun, heikentävät käyttöön otettuja rajoituksia huomattavasti ja voisivat tarjota helpon keinon niiden kiertämiseen.
Tarkistus 143 1 ARTIKLAN 15 KOHTA 19 artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin televisiolähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksinomaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä varten sekä televisiolähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksinomaan oman toiminnan edistämistä varten. Direktiivin 3 luvun sekä 11 artiklan (sijoittamista koskevat säännöt) ja 18 artiklan (mainosten ja teleostoslähetysten kestoa koskevat säännöt) säännöksiä ei sovelleta näihin lähetyksiin.	Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin televisiolähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksinomaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä varten sekä televisiolähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksinomaan oman toiminnan edistämistä varten ja joiden on oltava helposti tunnistettavissa sellaisiksi kuva- ja/tai äänitunnuksella. Direktiivin 3 luvun sekä 11 artiklan (sijoittamista koskevat säännöt) ja 18 artiklan (mainosten ja teleostoslähetysten kestoa koskevat säännöt) säännöksiä ei sovelleta näihin lähetyksiin.
Perustelu
Mainonta, teleostoslähetykset ja oman toiminnan edistäminen televisiolähetyksissä, jotka on erityisesti omistettu näihin tarkoituksiin, olisi myös selkeästi osoitettava sellaisiksi. Kuluttajien olisi oltava tietoisia tarjottujen palvelujen mainossisällöstä.
Tarkistus 144 1 ARTIKLAN 17 KOHTA 20 artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltiot voivat yhteisön oikeuden huomioon ottaen asettaa muita kuin 11 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklassa säädettyjä edellytyksiä lähetyksille, jotka on tarkoitettu yksinomaan kansalliselle alueelle ja joita yhden tai useamman muun jäsenvaltion yleisö ei voi vastaanottaa suoraan tai välillisesti, sekä lähetyksille, joilla ei ole merkittävää vaikutusta yleisöosuuksien kannalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista.	Jäsenvaltiot voivat yhteisön oikeuden huomioon ottaen asettaa muita kuin 11 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklassa säädettyjä edellytyksiä televisiolähetyksille, jotka on tarkoitettu yksinomaan kansalliselle alueelle ja joita yhden tai useamman muun jäsenvaltion yleisö ei voi vastaanottaa suoraan tai välillisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista.
Perustelu
Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi korvattava käsite 'lähetyksille' käsitteellä 'televisiolähetyksille' ja poistettava kohta 'sekä lähetyksille, joilla ei ole merkittävää vaikutusta yleisöosuuksien kannalta'.
Tarkistus 145 1 ARTIKLAN 17 A KOHTA (UUSI) 22 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
	17 a) Korvataan 22 artiklan 1 kohta seuraavasti:
	"1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien mediapalvelun tarjoajien lähetykset eivät sisällä ohjelmia, jotka voivat vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä, etenkään sellaisia, jotka sisältävät pornografiaa tai perusteetonta väkivaltaa."
Perustelu
Direktiivin soveltamisalan mukainen selvennys.
Tarkistus 146 1 ARTIKLAN 18 KOHTA 22 a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	22 a artikla
	1. Jäsenvaltioiden on edistettävä alaikäisille sopivien ja heidän mediatuntemustaan parantavien audiovisuaalisten mediapalveluiden ja ohjelmien tuotantoa ja suunnittelua.
	2. Tällaisilla toimenpiteillä on pyrittävä auttamaan vanhempien, opettajien ja kasvattajien tekemää kasvatustyötä hankkimalla tietoa alaikäisille sallittujen ohjelmien vaikutuksista
	– ottamalla käyttöön tarkoituksenmukaisia luokittelujärjestelmiä;
	– kannustamalla viestintäkasvatus- ja tiedotustoimia, joihin myös oppilaitokset osallistuvat ja joiden avulla voidaan tuottaa perheille sopivia tai lapsille ja nuorille tarkoitettuja eurooppalaisia ohjelmia;
	– ottamalla huomioon tällä alalla Euroopassa tai muualla saadut kokemukset ja asianosaisten, kuten lähetystoiminnan harjoittajien, tuottajien, vanhempien, kasvattajien, viestinnän asiantuntijoiden ja alan yhdistysten mielipiteet.
	3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava kansallisessa lainsäädännössään, että uusissa televisiolaitteissa on tekniset keinot, joilla voidaan estää joidenkin ohjelmien katselu.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään määrittämään täsmällisemmin toimet, joihin on ryhdyttävä alaikäisten suojelemiseksi ja audiovisuaalisten mediapalveluiden sisällön arvioimiseksi.
Alaikäisten yksityisyyden, ihmisarvon, heidän oikeuksiensa ja vanhempien ja perheiden oikeuksien oikeudellinen suoja on toteutettava tuottamalla ja lähettämällä lapsille, nuorille ja koko perheelle tarkoitettuja ohjelmia sekä viestintäkasvatusohjelmia.
Tarkistus 147 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on taattava kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimet perustaakseen kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti kansalliset sääntelyviranomaiset ja -laitokset, taatakseen niiden riippumattomuuden, varmistaakseen, että naisilla ja miehillä on yhdenvertainen edustus niissä ja varmistaakseen, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.
Tarkistus 148 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Jäsenvaltioiden on annettava tällaisten kansallisten sääntelyviranomaisten tehtäväksi varmistaa, että audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat noudattavat tämän direktiivin säännöksiä, erityisesti sananvapauden, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden, ihmisarvon kunnioituksen, syrjimättömyysperiaatteen ja alaikäisten, haavoittuvien ja vammaisten henkilöiden suojelun osalta, noudatetaan.
Tarkistus 149 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Kansallisten sääntelyviranomaisten on annettava toisilleen sekä komissiolle tiedot, joita tämän direktiivin säännösten soveltaminen edellyttää.	2. Kansallisten sääntelystä vastaavien laitosten on annettava toisilleen sekä komissiolle tiedot, joita tämän direktiivin säännösten soveltaminen edellyttää. Kansallisesta sääntelystä vastaavien laitosten on vahvistettava yhteistyötään ennen kaikkea tämän direktiivin 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen ongelmien ratkaisemisen yhteydessä.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen toteutumista voidaan vahvistaa kansallisesta sääntelystä vastaavien laitosten välisellä parannetulla yhteistyöllä erityisesti kahdenvälisissä ongelmissa.
Tarkistus 150 1 ARTIKLAN 22 KOHTA 26 artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Komissio antaa viimeistään […] ja sen jälkeen kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisesta ja esittää tarvittaessa ehdotuksia direktiivin mukauttamiseksi audiovisuaalisten mediapalvelujen alan kehityksen ja erityisesti teknologian tuoreimman kehityksen sekä alan kilpailukyvyn edellyttämällä tavalla.	Komissio antaa viimeistään […] ja sen jälkeen kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisesta, mukaan luettuina 3 f artiklan 3 kohdassa ja 3 k artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kertomukset, ja erityisesti 3 f i artiklassa ja 3 h b artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisesta, ja esittää tarvittaessa ehdotuksia direktiivin mukauttamiseksi audiovisuaalisten mediapalvelujen alan kehityksen ja erityisesti teknologian tuoreimman kehityksen sekä alan kilpailukyvyn ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisen edellyttämällä tavalla.
	* viidennen vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta
Perustelu
Kootaan kertomuksenlaatimisvelvoitteet tehokkaasti yhteen.
Tarkistus 151 3 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säädökset sekä säädösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko.	1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […]*. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säädökset sekä säädösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko.
	*kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.
Perustelu
Komission tekstissä ei ole määräaikaa tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä. Nopea täytäntöönpano on toivottavaa sisämarkkinoiden täysimääräisen toiminnan takaamiseksi audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta ja kaikkien mediapalvelujen tuottajien tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamiseksi. Kaksi vuotta täytäntöönpanon jälkeen jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle tiettyjä direktiivin määräyksiä koskevista täytäntöönpanotoimistaan. Samoin myös komission on raportoitava neuvostolle ja parlamentille direktiivin toteuttamisesta kolme vuotta sen voimaantulon jälkeen (tai viisi vuotta sen hyväksymisen jälkeen).

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Tiivistelmä komission ehdotuksesta

Hyvin menestyneen direktiivin "Televisio ilman rajoja" tarkistamisen tavoitteena on luoda mahdollisimmat hyvät edellytykset olemassa olevien ja uusien audiovisuaalisten mediapalvelujen kehittymiselle Euroopan unionissa.

Komission ehdotuksessa KOM (2005)0646, joka on annettu 13. joulukuuta 2005, keskitytään voimassa olevan direktiivin pääperiaatteisiin, alkuperämaaperiaatteeseen ja vähimmäisnormien yhdenmukaistamiseen, ja se päivitetään teknisten seikkojen osalta puolueettomasti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaksi direktiiviksi. Direktiivin tarkistamisen keskeisiä syitä ovat tekniset muutokset, sillä

1.  televisiodirektiivi koskee vain analogisia televisiolähetyksiä, mutta Euroopan unionissa tapahtuvan lähetystoiminnan pitäisi siirtyä käyttämään digitaalista tekniikkaa yleisesti jo vuoteen 2010 mennessä.

2.  kyseinen tekninen kehitys, esimerkiksi Internetin nopeat laajakaistayhteydet tai kolmannen sukupolven matkapuhelinyhteydet, tekevät uusista televisionkaltaisista mediapalveluista ja jatkossa monista uusista liiketoimintamalleista mahdollisia. Nämä uudet audiovisuaaliset palvelut ovat televisiopalvelujen tavoin sekä kulttuurialan että kaupallisen alan tuotteita. Kaupallisia seikkoja koskevissa asioissa niihin sovelletaan Euroopan unionin säännöksiä, mutta kulttuuriasioissa jäsenvaltioiden media-alan säännöksiä.

Jotta voimassa olevat Euroopan unionin säännökset vastaisivat uutta teknistä kehitystä, Euroopan komission ehdotuksessa tehdään ero lineaaristen palvelujen, eli perinteisen television, Internetin tai matkapuhelinpalvelujen välityksellä lähetettävien lähetysten, jotka tarjoavat katsojille sisältöjä tietyn ohjelma-aikataulun mukaisesti, sekä ei-lineaaristen palvelujen välillä, jotka ovat televisiolähetysten kaltaisia palveluja ja joita katsojat itse tilaavat verkosta.

Lineaarisiin palveluihin olisi sovellettava voimassa olevia televisiosäännöksiä, mutta uudistetussa ja joustavammassa muodossa. Ei-lineaarisia palveluja sen sijaan olisi säänneltävä vain vähimmäissäännöksin, esimerkiksi alaikäisten suojeluun, rotuvihan torjumiseen ja piilomainonnan estämiseen liittyvin säännöksin. Yhteisten säännösten ansiosta uusiin audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajiin sovellettaisiin jatkossa vain sen jäsenvaltion säännöksiä, johon nämä ovat sijoittautuneet, eikä enää kaikkien niiden jäsenvaltioiden lukuisia media-alan säännöksiä, joissa niiden palveluja voidaan vastaanottaa.

Tällä tavalla audiovisuaalisten mediapalvelujen direktiivi tarjoaa edellytykset sisämarkkinoiden toteuttamiselle ja ottaa huomioon talouskasvun ja työpaikkojen kannalta tärkeän alkuperämaaperiaatteen sekä samanaikaisesti myös kulttuuriset seikat.

Esittelijän arvio

Parlamentti on jo usean vuoden ajan vaatinut "Televisio ilman rajoja" -direktiivin tarkistamista tekniikan alalla tapahtuneiden muutosten vuoksi. Esittelijä panee tästä syystä tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen, sillä se muodostaa hyvän perustan direktiivin uudistamiselle. Tietyt kohdat vaativat tosin vielä selventämistä. Näitä ovat erityisesti soveltamisala, yhteis- ja itsesääntelyn määritelmät, määrälliset mainontasäännökset, ehdotettu tuotesijoittelu ja oikeus käyttää lyhyitä uutisraportteja.

Soveltamisala

Soveltamisalan määrittäminen ja eron tekeminen yleisten audiovisuaalisten palvelujen ja audiovisuaalisten mediapalvelujen välillä on keskeinen seikka tässä direktiivissä. Komissio on ehdottanut, että audiovisuaalisten palvelujen on täytettävä kuusi kriteeriä ollakseen mediapalvelujen erityisominaisuuksien mukaisia:

-   yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukainen palvelu

-   jonka päätarkoituksena

-   tarjota liikkuvia kuvia äänen kanssa tai ilman

-   tiedonvälitys-, viihdytys- tai valitustarkoituksessa

-   yleisölle ja

-   joka tarjotaan sähköisten viestintäverkkojen välityksellä.

Esittelijä ehdottaa lisäselvennyksenä, että määritelmään lisätään "toimituksellisen vastuun" kriteeri ja "ohjelman" käsite, kuten komissio on jo lisännyt erääseen toiseen kohtaan direktiiviehdotuksessa. Täydennyksellä täsmennetään, että soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan sellaiset audiovisuaaliset mediapalvelut, joiden yhteydessä ammattitaitoisella mediapalvelujen tarjoajalla on vastuu ohjelman toimituksellisesta toteutuksesta ja lopullisesta valmistelemisesta lähetystä varten tietyn aikataulun mukaisesti tai tilattavaksi ohjelmaluettelosta. Sellaiset ohjelmat, joissa audiovisuaalinen osuus ei ole palvelun päätarkoitus ja palvelut, joilla huolehditaan ainoastaan tuotteen teknisestä välittämisestä, on selvästi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Yhteis- ja itsesääntely

On ilahduttavaa, että Euroopan komissio suosittaa jäsenvaltioille tällä ehdotuksella ensimmäistä kertaa yhteis- ja itsesääntelyvälineitä direktiivin panemiseksi täytäntöön. Tätä mietintöä varten laadituilla tarkistusehdotuksilla halutaan selventää, että kansalliset lainsäätäjät päättävät kulloinkin itse, missä olosuhteissa kansallisella tasolla käytetään itse- ja yhteissääntelyvälineitä, miten asianosaisten tahojen toimeksiannot annetaan ja millaisia seuraamuksia itsesääntelystä vastaaville laitoksille voi aiheutua toimeksiannon laiminlyönnistä.

Määrälliset mainontasäännökset

Komission ehdottamat joustot määrällisissä mainontasäännöksissä ovat oikeita, mutta niitä on laajennettava, jotta vapaasti vastaanotettavat televisiolähetykset ja ei-lineaariset televisiolähetysten kaltaiset tilattavat palvelut, joihin ei sovelleta määrällisiä mainontasääntöjä, saisivat tulevaisuudessa taloudellisesti tasapuoliset mahdollisuudet myös käyttäjän etujen kannalta.

Tästä syystä esittelijä ehdottaa lisäksi, että mainospaloja koskevaa kieltoa väljennettäisiin, mutta jättää asian jäsenvaltioiden harkittavaksi.

Lähetysluvan peruminen kiireellisissä tapauksissa alaikäisten suojelemiseksi

Kuten televisiolähetysten yhteydessä myös televisiolähetysten kaltaisten palvelujen yhteydessä olisi jäsenvaltioilla oltava mahdollisuus perua lähetyslupa pikaisesti, jos alaikäisten suojelua koskevia säännöksiä on rikottu törkeästi. Esittelijä ehdottaa tästä syystä direktiivin 2000/31 (EY) 3 artiklan 5 kohdan sisältämää, toimivaksi osoittautunutta menettelyä.

Sponsorointi – tuotesijoittelu – tuotteiden sisällyttäminen ohjelmiin – tuotemaininnat

Parlamentti suhtautuu komission ehdottamaan tuotesijoitteluun hyvin kriittisesti, sillä tämän mainontavälineen seurauksena häviää tärkeä raja mainonnan ja toimituksellisen sisällön väliltä. Vaarana on toimituksellisen riippumattomuuden väheneminen ja toimituksellisen sisällön yhtenäisyyden heikentyminen.

Esittelijä on painokkaasti tällä kannalla ja ehdottaa tästä syystä sponsoroinnin, jonka yhteydessä ero sisällön ja mainonnan välillä säilyy, ja tuotesijoittelun erottamista toisistaan. Komission ehdotuksessa kumpikin mainontaväline on sisällytetty samaan artiklaan.

Tämän lisäksi on määriteltävä ja eroteltava selvemmin eri muodot, joiden yhteydessä – toisin kuin sponsoroinnin – mainonnan ja ohjelman yhdistäminen on mahdollista. Kiellettyä on edelleen tuotteiden sisällyttäminen ohjelmiin, jolloin sisältö muistuttaa mainontaa. Kiellettyä on myös aihesijoittelu, jolloin ohjelmiin ei mainostarkoituksessa sijoiteta tuotteita vaan aiheita. Lisäksi tuotesijoittelun olisi esittelijän ehdotuksen mukaan oltava pääsääntöisesti kiellettyä, ja se pitäisi olla sallittua vain niissä yhteyksissä, joissa todellakin – kuten elokuvateattereissa ja televisiossa lähetettävissä elokuvissa – esiintyy Euroopassa kilpailua Yhdysvaltain tuotannon kanssa, sekä urheilulähetyksissä.

Edellä kuvailtuun rajoitettuun tuotesijoitteluun olisi sovellettava komission ehdotusta tiukempia avoimuussääntöjä. Tähän kuuluu yksityiskohtaisten tietojen antaminen lähetyksen alussa ja lopussa sekä jonkinlainen merkki lähetyksen aikana vähintään 20 minuutin välein, jotta katsoja on tietoinen tuotesijoittelusta.

Uutena seikkana esittelijä ehdottaa mahdollisuutta antaa tuotantoavustusta tavaroiden tai palvelujen maininnan muodossa. Kyseisiä tuotemainintoja ei saa tarjota maksusta, toisin kuin tuotesijoittelua, ja ne ovat sallittuja vain silloin, kun ne ovat toimituksellisten vaatimusten mukaisia.

Oikeus käyttää lyhyitä uutisraportteja – vastineoikeus – käyttörajoitteiden poistaminen

Jotta Euroopan unionin kansalaisten tiedonsaantivapautta voitaisiin vahvistaa, esittelijä ehdottaa

–   että lyhyiden uutisraporttien käyttöoikeus ei olisi ainoastaan valinnaisesti mahdollista, vaan että se vahvistettaisiin kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä

–   että vastineoikeus ei rajoittuisi perinteiseen televisioon, vaan että sitä sovellettaisiin myös uusiin mediapalveluihin

–   että kaikki audiovisuaaliset mediapalvelut tuotaisiin vaiheittain vammaisten henkilöiden ulottuville.

Eurooppalaisten sisältöjen ja riippumattomien tuottajien tukeminen

Uusilla audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuria mahdollisuuksia eurooppalaisten sisältöjen välittämisessä. Esittelijä tuo esiin esimerkkejä jäsenvaltioiden konkreettisista mahdollisuuksista tukea kyseistä kehitystä myös riippumattomien tuottajien hyväksi vaarantamatta uusia liiketoimintamalleja.

Kansallisesta sääntelystä vastaavat laitokset

Kansallisesta sääntelystä vastaavien laitosten parannetun yhteistyön pitäisi esittelijän mielestä helpottaa ennen kaikkea jäsenvaltioiden välisten kahdenkeskisten ongelmien ratkaisemista alkuperämaaperiaatteen ja tällä direktiivillä yhdenmukaistettujen vähimmäisnormien varmistamiseksi, ja yhteistyön avulla taattaisiin tarkistetun direktiivin menestyminen.

2005/0260(COD)

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.10.2006)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
(KOM(2005)0646 – C6‑0443/2005 – 2005/0260(COD))

Valmistelija: Jean-Marie Cavada

PA_Legam

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotuksessa, jonka ensisijaiseksi tavoitteeksi ilmoitetaan ”varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset eurooppalaiselle tietoteknologialle”, erotetaan toisistaan lineaariset ja ei-lineaariset palvelut. Ensin mainittujen osalta ehdotetaan tämänhetkisen lainsäädännön nykyaikaistamista ja yksinkertaistamista, ja toiseksi mainittuihin ehdotetaan sovellettavaksi vain osaa lineaarisiin palveluihin sovellettavista säännöistä (ns. yhteistä perustaa), eli nimenomaan alaikäisten suojeluun, rotuvihan torjumiseen ja piilomainontaan liittyviä sääntöjä.

On valitettavaa, että komissio tyytyy soveltamaan ei-lineaarisiin palveluihin vain vähimmäissääntöjä jopa syrjinnän torjumisen tai alaikäisten suojelun alalla viitaten teknisen toteutuksen hankaluuteen tai mahdottomuuteen. Vapauksien suojeleminen edellyttää, että tällä alalla tunnustetut lineaarisiin palveluihin sovellettavat oikeudet ja velvollisuudet ulotetaan mahdollisuuksien mukaan koskemaan myös ei-lineaarisia palveluja, joiden merkitys audiovisuaalialalla näyttää kasvavan päivä päivältä.

Komissio kehottaa ehdotuksessaan jäsenvaltioita varmistamaan, että sääntelyviranomaiset, joiden tehtävänä on muun muassa valvoa direktiivin täytäntöönpanoa siinä asetettujen periaatteiden mukaisesti, ovat riippumattomia. Toivomus on aivan kiitettävä. Siihen pitäisi kuitenkin liittää velvoite, jonka mukaan ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä niin tehneet, nimittävät kaikkia audiovisuaalisia mediapalveluja varten tällaisen viranomaisen, jonka rooli vapauksien, alaikäisten, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja ihmisarvon suojelemisessa on ensiarvoinen.

TARKISTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 2 A KAPPALE (uusi)
	(2 a) Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden täyden kunnioittamisen toteutumisen perusedellytys, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä valtioita velvoitetaan turvaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja toteuttamaan tarvittaessa toimenpiteitä sen turvaamiseksi.
Perustelu
On olennaisen tärkeää sisällyttää tekstiin tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta koskeva johdanto-osan kappale Euroopan parlamentin jo aiemmin ilmaisemien näkemysten mukaisesti (ks. tarkistuksen 30 – 23 c artikla (uusi) – perustelu).
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE
(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä.	(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian, koulutuksen ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä, jotta voidaan turvata Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen kirjatut perusvapaudet ja -oikeudet ja varmistaa alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojelu.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5) Audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat eurooppalaiset yritykset joutuvat toimimaan kehittymässä oleviin tilattaviin palveluihin sovellettavan sääntelyn osalta oikeudellisesti epävarmassa ja toimintaedellytyksiltään epätasapuolisessa ympäristössä. Sekä kilpailun vääristymisen välttämiseksi että oikeusvarmuuden lisäämiseksi on sen vuoksi tarpeen soveltaa koordinoidusti kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin ainakin tiettyjä perussääntöjä.	(5) Audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat eurooppalaiset yritykset joutuvat toimimaan kehittymässä oleviin tilattaviin palveluihin sovellettavan sääntelyn osalta oikeudellisesti epävarmassa ja toimintaedellytyksiltään epätasapuolisessa ympäristössä. Sekä kilpailun vääristymisen välttämiseksi että oikeusvarmuuden lisäämiseksi on sen vuoksi tarpeen soveltaa koordinoidusti kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin ainakin tiettyjä perussääntöjä, joiden tarkoituksena on varmistaa erityisesti alaikäisten ja heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden riittävä suojelu sekä perusvapauksien ja ‑oikeuksien kunnioittaminen.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 9 KAPPALE
(9) Tämä direktiivi edistää perusoikeuksien kunnioittamista, ja siinä otetaan kaikilta osin huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 11 artiklassa tunnustetut periaatteet. Direktiivi ei millään tavoin estä jäsenvaltioita soveltamasta kunkin valtion valtiosääntöön sisältyviä säännöksiä, jotka koskevat painovapautta ja tiedotusvälineiden sananvapautta.	(9) Tämä direktiivi edistää perusoikeuksien kunnioittamista, ja siihen sisällytetään Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja erityisesti sen 11 artiklaan kirjatut periaatteet, oikeudet ja vapaudet. Siksi jäsenvaltioiden olisi perustettava riippumaton sääntelyviranomainen tai riippumattomia sääntelyviranomaisia, ellei niillä vielä ole sellaisia. Kyseisten viranomaisten tehtävänä on varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamisessa. Jäsenvaltiot voivat päättää siitä, onko tarkoituksenmukaisempaa omata yksi ainoa sääntelyviranomainen kaikkia audiovisuaalisia mediapalveluja varten vai erilliset viranomaiset kutakin palvelukategoriaa (lineaariset ja ei-lineaariset) varten. Muuten direktiivi ei millään tavoin estä jäsenvaltioita soveltamasta kunkin valtion valtiosääntöön sisältyviä tai muita säännöksiä, jotka koskevat painovapautta ja tiedotusvälineiden sananvapautta.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE
(10) Koska 3 c–3 h artiklalla otetaan käyttöön yhdenmukaiset vähimmäisvelvoitteet, jäsenvaltiot eivät voi enää niillä osa-alueilla, jotka yhdenmukaistetaan tällä direktiivillä, poiketa alkuperämaaperiaatteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdassa säädetyillä perusteilla, jotka liittyvät rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvan vihaan yllyttämisen torjuntaan, alaikäisten suojeluun, yksittäisiin ihmisiin kohdistuviin ihmisarvon loukkauksiin tai kuluttajansuojaan.	(10) Tämän direktiivin 3 c a–3 j a artiklan säännöksillä luodaan jäsenvaltioita velvoittavat yhdenmukaiset säännöt. Ne eivät siis voi ei-lineaaristen palvelujen osalta poiketa alkuperämaaperiaatteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdassa säädetyllä perusteella, joka liittyy alaikäisten suojeluun, ihmisarvon kunnioittamiseen, rotuun, sukupuoleen, uskontoon, sukupuoliseen suuntautumiseen, etniseen alkuperään tai kansallisuuteen perustuvan syrjinnän ja vihaan yllyttämisen torjuntaan, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojeluun tai kuluttajansuojaan.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 24 KAPPALE
(24) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla ja alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta riippumatta jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan televisiolähetysten vapaata liikkuvuutta, mutta ainoastaan tietyin, tämän direktiivin 2 a artiklassa luetelluin edellytyksin ja tässä direktiivissä säädettyä menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti katsonut, että palvelun tarjonnan rajoituksia on tulkittava suppeasti, kuten kaikkia poikkeuksia perustamissopimuksen perusperiaatteista.	(24) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla ja alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta riippumatta jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan televisiolähetysten vapaata liikkuvuutta, mutta ainoastaan tietyin, tämän direktiivin 2 a artiklassa luetelluin edellytyksin ja tässä direktiivissä säädettyä menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti katsonut, että palvelun tarjonnan rajoituksia on tulkittava suppeasti, kuten kaikkia poikkeuksia perustamissopimuksen perusperiaatteista, ja se viittaa erityisesti alaikäisten ja terveyden suojeluun eikä ajatusten tai mielipiteiden "ennakkovalvontaa" sallita missään olosuhteissa.
Perustelu
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut asiasta lausunnon ja vaatii äärimmäistä varovaisuutta tulkittaessa mitä tahansa perusperiaatteiden rajoittamista.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 25 KAPPALE
(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa.	(25) Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin 31 päivänä joulukuuta 2003 tekemässä toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä suositellaan yhteissääntelyn soveltamista varsinkin silloin, kun yhteisön lainsäädäntövallan käyttäjät vahvistavat tärkeitä tavoitteita, ja näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien keinojen määrittelyä yhteissääntelyllä tai itsesääntelyllä. Yhteissääntelyllä tarkoitetaan mekanismia, jonka mukaisesti yhteisön säädöksellä annetaan lainsäädäntövallan käyttäjän määrittelemien tavoitteiden toteutus kyseisen alan tunnustettujen toimijoiden, kuten taloudellisten toimijoiden, työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen tai yhdistysten tehtäväksi. Mekanismi edellyttää sen vuoksi tarkkaa tehtävänjakoa valtion ja muiden toimijoiden välillä sääntelyprosessissa. Itsesääntelyllä, jossa toimijat laativat oma-aloitteisesti ja ilman valtiovallan puuttumista asiaan käyttäytymissääntöjä, suodatusohjelmia, merkintöjä tai muita mekanismeja, ei voida yksistään varmistaa tässä direktiivissä vahvistettujen periaatteiden, erityisesti perusvapauksia ja ‑oikeuksia koskevien periaatteiden noudattamista.
__________ 1 KOM(2005)0097. 2 EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
Perustelu
Vaikka on tärkeää, että yhteissääntelylle luodaan laaja soveltamisala, kuten suositellaan toimielinten välisessä sopimuksessa, itsesääntelylle ei pidä antaa ensisijaista asemaa, kun on kyse perusoikeuksien ja alaikäisten suojelusta.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 26 KAPPALE
(26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää moniarvoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita.	(26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin jatkossakin olennaisen tärkeää edistää vapaata tiedonvälitystä ja median moniarvoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita.
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 28 KAPPALE
(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen. Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on noudatettava ainoastaan 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä.	(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen. Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja joustavammin. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot varmistavat, että ei-lineaaristen palvelujen tarjoajat sitoutuvat valvomaan perusvapauksien ja ‑oikeuksien kunnioittamista, erityisesti alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojelua, sekä ihmisarvon kunnioittamista ja syrjimättömyyden noudattamista; nämä periaatteet ovat unionin arvoja, ja ne on kirjattu Euroopan unionin perussoikeuskirjaan ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen, joita jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 30 KAPPALE
(30) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Siltä osin kuin yhteisön tason toimet ovat tarpeen, direktiivillä on varmistettava yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun korkea taso ja erityisesti alaikäisten ja ihmisarvon suojelu, jotta voitaisiin luoda tosiasiallisesti sisärajaton alue audiovisuaalisia mediapalveluja varten.	(30) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja Euroopan unionin perustana olevien oikeuksien, arvojen ja vapauksien kunnioittamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Siltä osin kuin yhteisön tason toimet ovat tarpeen, direktiivillä on varmistettava perusvapauksien ja ‑oikeuksien sekä yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun korkea taso ja erityisesti alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten, vammaisten henkilöiden ja ihmisarvon suojelu sekä kuluttajien ja kansanterveyden suojelu, jotta voitaisiin luoda tosiasiallisesti sisärajaton alue audiovisuaalisia mediapalveluja varten.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 31 KAPPALE
(31) Audiovisuaalisten mediapalvelujen haitalliset sisällöt ja toimintatavat huolestuttavat edelleen lainsäätäjiä, toimialan edustajia ja lasten vanhempia. Edessä on myös uusia haasteita, jotka liittyvät erityisesti uusiin jakeluteknologioihin ja uusiin tuotteisiin. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön sääntöjä, joilla suojellaan alaikäisten fyysistä, henkistä ja moraalista kehitystä sekä yksilöiden ihmisarvoa kaikissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa ja audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä.	(31) Audiovisuaalisten mediapalvelujen haitalliset sisällöt ja toimintatavat huolestuttavat edelleen lainsäätäjiä, toimialan edustajia, lasten vanhempia sekä alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten suojelun alalla toimivia kansalaisjärjestöjä. Edessä on myös uusia haasteita, jotka liittyvät erityisesti uusiin jakeluteknologioihin ja uusiin tuotteisiin. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön sääntöjä, joilla suojellaan alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden fyysistä, henkistä ja moraalista kehitystä sekä yksilöiden ihmisarvoa kaikissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa ja audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 32 KAPPALE
(32) Alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi toteutettavissa toimenpiteissä on löydettävä tasapaino suhteessa sananvapautta koskevaan perusoikeuteen, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tällaisilla toimenpiteillä olisi sen vuoksi pyrittävä varmistamaan riittävä suoja alaikäisille varsinkin ei-lineaaristen palvelujen osalta kieltämättä kuitenkaan aikuisille suunnattuja sisältöjä sinänsä.	(32) Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevassa Euroopan neuvoston yleissopimuksessa vahvistettu sananvapautta koskeva perusoikeus ei mene ihmisarvon kunnioittamisen ja alaikäisten suojelun edelle. Siksi olisi löydettävä tasapaino myös ei-lineaaristen palvelujen osalta varmistamalla erityisesti alaikäisten suojelu mutta kieltämättä kuitenkaan aikuisille suunnattuja sisältöjä sinänsä.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 32 A KAPPALE (uusi)
	(32 a) Alaikäiset, heikossa asemassa olevat väestöryhmät tai vammaiset henkilöt, erityisesti psyykkisesti vammaiset henkilöt, voivat olla erityisen haavoittuvia ja järkyttyä tai häiriintyä psyykkisesti nähdessään ohjelmia, joissa on verbaalista, fyysistä tai henkistä väkivaltaa sisältäviä kohtauksia. Koska tällaisten henkilöiden yleinen suojeleminen on yksi tämän direktiivin tavoitteista, jäsenvaltioita kehotetaan muistuttamaan audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia tästä ehdottomasta vaatimuksesta ja velvoittamaan ne ilmoittamaan selkeästi tällaisten ohjelmien erityisluonteesta ennen niiden lähettämistä.
Perustelu
Alaikäisten, heikossa asemassa olevien väestöryhmien ja vammaisten henkilöiden suojelun on oltava keskeisellä sijalla niin yhteisön kuin kansallisessa lainsäädännössä. Siitä on huolehdittava myös audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien, joiden velvollisuus on varoittaa palvelujen käyttäjiä tiettyjen kohtausten tai ohjelmien haitallisista vaikutuksista. Tässä on hyvä soveltamisala itsesääntelylle ja yhteissääntelylle.
Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 35 KAPPALE
(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla. Jäsenvaltioiden on 3 f artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissaan myös huomioitava erityisesti tällaisten palvelujen osuus eurooppalaisten teosten tuotannon ja eurooppalaisia teoksia koskevien oikeuksien hankinnan rahoituksessa. Lisäksi kertomuksissa on annettava tiedot eurooppalaisten teosten osuudesta audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa sekä siitä, kun paljon palvelujen käyttäjät tosiasiallisesti katsovat tällaisissa palveluissa tarjottavia eurooppalaisia teoksia.	(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. Näiden tavoitteiden mukaisesti on kiinnitettävä huomiota eurooppalaisen naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista kolmansista valtioista peräisin oleviin yhteistuotantoihin ja audiovisuaaliseen tuotantoon kulttuurivaihdon ja molemminpuolisen ymmärtämyksen edistämiseksi. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla. Jäsenvaltioiden on 3 f artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissaan myös huomioitava erityisesti tällaisten palvelujen osuus eurooppalaisten teosten tuotannon ja eurooppalaisia teoksia koskevien oikeuksien hankinnan rahoituksessa. Lisäksi kertomuksissa on annettava tiedot eurooppalaisten teosten osuudesta audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa sekä siitä, kun paljon palvelujen käyttäjät tosiasiallisesti katsovat tällaisissa palveluissa tarjottavia eurooppalaisia teoksia.
Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 36 KAPPALE
(36) Pannessaan täytäntöön direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan säännöksiä jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että lähetystoiminnan harjoittajat sisällyttävät ohjelmistoonsa riittävän suuren osuuden eurooppalaisia yhteistuotantoja tai muista Euroopan maista peräisin olevia teoksia.	(36) Pannessaan täytäntöön direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan säännöksiä jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat sisällyttävät ohjelmistoonsa riittävän suuren osuuden eurooppalaisia yhteistuotantoja tai muista Euroopan maista peräisin olevia teoksia.
Perustelu
Euroopan audiovisuaalialan edistämisessä ei-lineaaristen palvelujen tarjoajiin olisi sovellettava samoja vaatimuksia kuin samansisältöisiä lineaarisia palveluja tarjoaviin.
Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 38 A KAPPALE (uusi)
	(38 a) Vastineoikeus soveltuu erityisen hyvin oikaisukeinoksi verkkoympäristöön, koska se mahdollistaa riidanalaisten tietojen oikaisun välittömästi. Oikeutta on käytettävä kohtuullisessa ajassa vaatimuksen esittämisestä ja sille ohjelmalle, johon vaatimuksessa viitataan, soveltuvaan aikaan ja soveltuvalla tavalla. Vastineelle on annettava yhtä suuri merkitys kuin riidanalaiselle tiedolle, jotta sillä saavutetaan sama yleisö samanarvoisella vaikutuksella.
Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 40 KAPPALE
(40) Kaupallinen ja teknologinen kehitys lisää käyttäjien valinnanvaraa ja vastuuta audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä. Jotta sääntely olisi jatkossakin oikeassa suhteessa yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin, siinä on mahdollistettava tietty joustavuus lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta: erotteluperiaatteen olisi koskettava ainoastaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä, tuotesijoittelu olisi sallittava tietyin edellytyksin ja jotkin määrälliset rajoitukset olisi poistettava. Piilotetusti toteutettu tuotesijoittelu olisi kuitenkin kiellettävä. Erotteluperiaate ei saisi estää uusien mainostekniikoiden käyttöä.	(40) Kaupallinen ja teknologinen kehitys lisää käyttäjien valinnanvaraa ja vastuuta audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä. Jotta sääntely olisi jatkossakin oikeassa suhteessa yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin, siinä on mahdollistettava tietty joustavuus lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta: erotteluperiaatteen olisi koskettava ainoastaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä, tuotesijoittelu olisi sallittava tietyin edellytyksin, kunhan käyttäjiä informoidaan asiasta hyvin selkeästi, ja jotkin määrälliset rajoitukset olisi poistettava. Piilotetusti toteutettu tuotesijoittelu olisi kuitenkin kiellettävä. Erotteluperiaate ei saisi estää uusien mainostekniikoiden käyttöä.
Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 42 KAPPALE
(42) Koska uusien palvelujen määrän kasvu on lisännyt katsojien valinnanvapautta, mainoskatkojen sijoittelun yksityiskohtainen sääntely katsojien suojelemiseksi ei enää ole perusteltua. Vaikka direktiivillä ei lisätä tunnin aikana sallittavan mainonnan määrää, lähetystoiminnan harjoittajille annetaan liikkumavaraa mainonnan sijoittelussa silloin kun tästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa ohjelmien eheyden kannalta.	(42) Koska uusien lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen määrän kasvu on lisännyt katsojien valinnanvapautta, mainoskatkojen sijoittelun yksityiskohtainen sääntely katsojien suojelemiseksi ei enää ole perusteltua. Vaikka direktiivillä ei lisätä tunnin aikana sallittavan mainonnan määrää, lähetystoiminnan harjoittajille annetaan liikkumavaraa mainonnan sijoittelussa silloin kun tästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa ohjelmien eheyden kannalta.
Perustelu
Ilman ehdotettua selvennystä voitaisiin tulkita, että tässä viitataan vain ei-lineaarisiin palveluihin.
Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 43 A KAPPALE (uusi)
	(43 a) Tietyt ohjelmaryhmät, kuten alaikäisille tarkoitetut ohjelmat, on varustettava asianmukaisesti niiden sisältöä koskevilla ilmoituksilla tai asianmukaisilla katselun estojärjestelmillä.
Perustelu
Direktiivin avulla on voitava tehdä alaikäisten toimesta tapahtuva audiovisuaalisten järjestelmien käyttö turvalliseksi joko antamalla asianmukaiset, ohjelmaa koskevat tiedot vanhempien valintojen ohjaamiseksi tai katselun estojärjestelmillä, joiden avulla voidaan myös vanhempien valvonnan puuttuessa mahdollistaa alaikäisten toimesta tapahtuva turvallinen käyttö.
Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 45 KAPPALE
(45) Tällä direktiivillä kielletään piilomainonta, koska sillä on kielteisiä vaikutuksia kuluttajien kannalta. Piilomainonnan kielto ei koske tämän direktiivin puitteissa sallittua tuotesijoittelua.	Poistetaan.
Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 47 KAPPALE
(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,	(47) Sääntelyviranomaisten, joiden olemassaolo ja rooli ovat erittäin tärkeitä audiovisuaalisten mediapalvelujen monimutkaisessa maailmassa, olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Lisäksi näiden viranomaisten tehtävänä on huolehtia, että ihmisarvoa, alaikäisten, heikossa asemassa olevia ihmisiä ja vammaisia henkilöitä suojellaan, kaikenlaista syrjintää torjutaan ja yleensäkin perusvapauksia ja ‑oikeuksia edistetään. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,
Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 47 KAPPALE
(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,	(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Niiden toimivaltuudet sisältöjen valvonnan alalla on rajoitettava tässä direktiivissä käsiteltyihin seikkoihin ja määräyksiin ilman, että ne voivat missään tapauksessa harjoittaa minkäänlaista valvontaa tietojen todenperäisyyden suhteen. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,
Perustelu
Sääntelyviranomaisille ei kuulu missään tapauksessa perusoikeuksien turvaaminen. Tällaisen toiminnan on kuuluttava yksinomaan tuomareille ja tuomioistuimille. Mikäli sallitaan, että sääntelyviranomainen voi päättää, onko tieto todenperäinen vai ei, merkitsisi sitä, että palautettaisiin vapauden tappava ennakkosensuuri. Euroopan parlamentti on perillä valituksista, joita lukuiset kansalaiset ovat tästä tehneet.
Tarkistus 23 JOHDANTO-OSAN 47 A KAPPALE (uusi)
	(47 a) Vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeuteen osallistua yhteisön sosiaaliseen ja kulttuurielämään perusoikeuskirjan 25 ja 26 artiklan mukaisesti kuuluu erottamattomasti audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuus. Audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuuteen sisältyy muun muassa viittomakieli, ohjelmien tekstitys, kuvailutulkkaus, kuulovammaistekstitys ja ymmärtämistä helpottavat näyttövalikot,
Perustelu
Johdonmukaisesti sen kanssa, että komissio on sitoutunut ottamaan vammaiset huomioon kaikissa yhteisön politiikoissa, on tärkeää viitata selkeästi perusoikeuskirjan vammaisia ja ikääntyneitä henkilöitä koskeviin määräyksiin. Lisäksi ehdotetaan ei-kattavaa listaa palvelun käyttömahdollisuutta lisäävistä ominaisuuksista, jotka ovat välttämättömiä perusoikeuskirjan määräysten kunnioittamiseksi. Suuntaviivat, joissa selitetään termi "saatavuus" audiovisuaalipalveluiden yhteydessä, olisi annettavat direktiivin tekstissä tai, kuten jäljempänä on ehdotettu, direktiivin liitteessä.
Tarkistus 24 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) ’televisiolähetystoiminnalla’ tai ’televisiolähetyksellä’ lineaarista audiovisuaalista mediapalvelua, jossa mediapalvelun tarjoaja päättää tietyn ohjelman lähetysajankohdasta ja laatii ohjelma-aikataulun;	(c) 'lineaarisilla palveluilla' sekä ’televisiolähetystoiminnalla’ tai ’televisiolähetyksellä’ audiovisuaalisia mediapalveluita, joissa mediapalvelun tarjoaja päättää tietyn ohjelman lähetysajankohdasta laatimansa kiinteän ohjelma-aikataulun perusteella;
Perustelu
Tällä tarkistuksella pyritään selventämään määritelmää "lineaariset palvelut".
Tarkistus 25 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan e alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, jossa käyttäjä päättää mediapalvelun tarjoajan valitseman sisältövalikoiman pohjalta tietyn ohjelman lähetysajankohdasta;	(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, jossa käyttäjä pyytää erikseen jonkin tietyn ohjelman lähettämistä eriytetyn, mediapalvelun tarjoajan valitseman sisältötarjouksen pohjalta;
Tarkistus 26 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k a) 'tiedotusvälineiden yleisö- ja levitysosuuksilla' arvioita televisiolähetysten yleisömäärästä;
Tarkistus 27 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k b alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k b) 'tutkimusten toteuttajalla' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa tiedotusvälineiden yleisö- ja levitysosuuksia koskevien tutkimusten järjestämisestä tai toteuttamisesta;
Perustelu
Direktiivin tavoitteiden kannalta on olennaisen tärkeää ottaa käyttöön yleisöosuuksien ja tutkimusten toteuttajan määritelmät (ks. 20 a artiklaan (uusi) tehty tarkistus, tarkistus 25).
Tarkistus 28 1 ARTIKLAN 3 KOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) 2 artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a a) Lisätään 2 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:
	"1 a. Jäsenvaltiot ja komissio takaavat kukin toimivaltansa puitteissa audiovisuaalisten tiedonvälityspalvelujen moniarvoisuuden, vapauden ja riippumattomuuden."
Tarkistus 29 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää.	1. Jäsenvaltioiden on perusoikeuskirjan 11 artiklaan kirjatun tiedonvälityksen vapauden periaatteen nojalla varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ja lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimivia välittäjiä ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää.
Perustelu
Johdanto-osan 27 kappaleen ja 3 b artiklan välillä on ristiriita, joka koskee välittäjien, kuten uutistoimistojen, oikeutta saada signaalia. Sekaannusten välttämiseksi artiklassa on syytä täsmentää, että lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimivilla välittäjillä on oikeus saada signaali.
Tarkistus 30 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Jäsenvaltiot voivat ehdottaa, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat lähetystoiminnan harjoittajat eivät lähetä yksinoikeudella joitakin tapahtumia, joilla on erityisen suuri yhteiskunnallinen merkitys mutta jotka eivät sisälly 3 a artiklassa tarkoitettuun luetteloon, tapahtumien suuresta merkityksestä tai niiden ennakoimattomuudesta tai ajallisista syistä johtuen. Kyseisiin pyyntöihin sovelletaan nopeutettua varmennusmenettelyä 3 a artiklan 2 kohdan perusteella.
Tarkistus 31 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat valita vapaasti lyhyissä uutisraporteissa käytettävän aineiston lähetyksestä huolehtivan lähetystoiminnan harjoittajan signaalista, kunhan ne vähintään nimeävät aineistonsa lähteen.	2. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat valita vapaasti lyhyiden uutisraporttien lähettämisen käytettävän aineiston lähetyksestä huolehtivan lähetystoiminnan harjoittajan signaalista, ja niiden on vähintään nimettävä aineistonsa lähde.
Tarkistus 32 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan a a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a a) palveluntarjoajan yhtiömuoto;
Tarkistus 33 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan a b alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a b) yhtiön pääoma;
Tarkistus 34 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan a c alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a c) palveluntarjoajan laillisen edustajan nimi; nimi;
Tarkistus 35 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan a d alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a d) sisällön toimituksesta vastaavan henkilön nimi, jos tämä on eri kuin laillinen edustaja;
Tarkistus 36 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tiedon saatavuuden helpottamiseksi jäsenvaltioiden on perustettava audiovisuaalisten mediapalvelujen kansallisia julkisia rekistereitä, joihin kaikkien jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneiden kyseisen alan palveluntarjoajien on rekisteröidyttävä ja annettava ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot.
Tarkistus 37 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.	Sellaiset lähetykset tai audiovisuaaliset mediapalvelut ovat kiellettyjä, jotka voivat vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.
Tarkistus 38 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.	Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti loukata ihmisarvoa ja yksilön kunnioittamista tai haitata alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten tai vammaisten henkilöiden fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.
Tarkistus 39 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat asettavat käyttäjien saataville tehokkaita suodatusjärjestelmiä ja kertovat käyttäjille niiden olemassaolosta.
Tarkistus 40 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Komission ja jäsenvaltioiden on kannustettava audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia, sääntelyviranomaisia ja kaikkia asianosaisia pohtimaan, olisiko teknisesti ja oikeudellisesti mahdollista kehittää sisältöjä koskevien symbolien yhdenmukainen järjestelmä, joka helpottaa suodatusta ja luokittelua sisältöjen lähteellä riippumatta käytetystä järjestelmästä, jotta voidaan tehostaa alaikäisten suojelua.
Tarkistus 41 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 c kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ensimmäisessä kohdassa säädettyä kieltoa noudatetaan.
Tarkistus 42 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 d kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaaliset mediapalvelut eivät missään tapauksessa lähetä lapsipornografiaa hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten uhalla.
Perustelu
Ottaen huomioon useissa jäsenvaltioissa sattuneet lasten katoamis- ja murhatapaukset, pedofiliaan liittyvät rikokset, pornografisen materiaalin leviämisen, lasten hyväksikäyttöön kehottavat Internet-sivut sekä naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisen, on yhä tärkeämpää puuttua viipymättä selkeästi ja päättäväisesti tähän sosiaaliseen ongelmaan, joka koskettaa varsinkin täysin puolustuskyvytöntä ja viatonta ikäryhmää.
Tarkistus 43 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 e kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Jäsenvaltioiden on kehotettava audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia edistämään tiedotuskampanjoja naisiin ja alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kyseisellä alalla toimivien julkisten ja yksityisten yhdistysten ja laitosten kanssa.
Perustelu
Ottaen huomioon useissa jäsenvaltioissa sattuneet lasten katoamis- ja murhatapaukset, pedofiliaan liittyvät rikokset, pornografisen materiaalin leviämisen, lasten hyväksikäyttöön kehottavat Internet-sivut sekä naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisen, on yhä tärkeämpää puuttua viipymättä selkeästi ja päättäväisesti tähän sosiaaliseen ongelmaan, joka koskettaa varsinkin täysin puolustuskyvytöntä ja viatonta ikäryhmää.
Tarkistus 44 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 e artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.	Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, eivätkä loukkaa ihmisarvoa ja yksilön kunnioittamista.
Tarkistus 45 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 f artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta. Ei-lineaaristen palvelujen osalta tämä edistäminen voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: eurooppalaisiin tuotantoihin suunnatut vähimmäisinvestoinnit suhteessa liikevaihtoon, eurooppalaisten tuotantojen vähimmäisosuus tilausvideotarjonnassa, eurooppalaisten tuotantojen houkutteleva esillepano sähköisissä ohjelmaoppaissa.
Perustelu
Ehdotetussa lisäyksessä mainitaan tärkeimmät toimet, jotka jäsenvaltiot voivat toteuttaa ensimmäisessä virkkeessä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Näin edistetään tavoitteen saavuttamista ja säilytetään samalla asian vaatima joustavuus (ilmaus "mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin"; toimiluettelo ei kattava eikä sitova).
Tarkistus 46 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 f artiklan 4 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
4. Komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 kohdan soveltamista koskevan kertomuksen, jossa se ottaa huomioon markkinoiden ja teknologian kehittymisen.	4. Komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen ja riippumattoman tutkimuksen perusteella kahden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 kohdan soveltamista koskevan kertomuksen, jossa se ottaa huomioon markkinoiden ja teknologian kehittymisen sekä kulttuurista monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.
Tarkistus 47 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 f artiklan 4 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	4 a. Neuvosto tarkastelee viimeistään viidennen vuoden lopussa siitä, kun tämä direktiivi annetaan, komission kertomuksen ja 1 kohdan nojalla toteutettujen toimien vaikutuksista laaditun riippumattoman tutkimuksen perusteella tämän artiklan toteuttamista; komissio laatii tarvittaessa muutosehdotuksia, joissa otetaan huomioon markkinoiden ja teknologioiden kehitys ja kulttuurista monimuotoisuutta koskeva tavoite.
Perustelu
On erittäin tärkeää valvoa tämän artiklan tehokasta toteuttamista ja luoda sitä varten tarkastelumekanismi, joka perustuu televisiolähetyspalveluihin nykyisin sovellettaviin järjestelyihin; ks. Televisio ilman rajoja ‑direktiivin 4 artiklan 4 kohta ja 25 a artikla.
Tarkistus 48 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan johdantokappale ja a–c kohta(direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoama audiovisuaalinen kaupallinen viestintä täyttää seuraavat vaatimukset:	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoama audiovisuaalinen kaupallinen viestintä täyttää Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetut periaatteet sekä erityisesti seuraavat vaatimukset:
(a) Audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän on oltava selkeästi tunnistettavissa sellaiseksi. Piilotetusti toteutettu audiovisuaalinen kaupallinen viestintä on kielletty.	(a) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa
	i) sisältää minkäänlaista sukupuoleen rodulliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää
	ia) halventaa yksilön arvoa ja kunnioittamista
	ii) loukata uskonnollista tai poliittista vakaumusta
	iii) kannustaa terveyden tai turvallisuuden kannalta haitalliseen toimintaan
	iv) kannustaa ympäristönsuojelun kannalta haitalliseen toimintaan.
(b) Audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä ei saa käyttää alitajunnan kautta vaikuttavia tekniikoita.	(b) Audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän on oltava selvästi tunnistettavissa sellaiseksi. Piilotetusti toteutettu kaupallinen viestintä on kielletty.
(c) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa:	(c) Audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä ei saa käyttää alitajunnan kautta vaikuttavia tekniikoita.
i) sisältää minkäänlaista rotuun, sukupuoleen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää;   ii) loukata uskonnollista tai poliittista vakaumusta;   iii) kannustaa terveyden tai turvallisuuden kannalta haitalliseen toimintaan;   iv) kannustaa ympäristönsuojelun kannalta haitalliseen toimintaan.
Tarkistus 49 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.	(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille tai pyrkiä käyttämään hyväksi alaikäisten tai heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden alttiutta. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa, ellei siihen ole oppimiseen tai koulutukseen liittyviä syitä.
Tarkistus 50 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti. Audiovisuaaliset mediapalvelut eivät myöskään saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.	2. Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti. Ne eivät myöskään saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.
Tarkistus 51 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 4 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja eivätkä sisältää tuotesijoittelua. Dokumenttiohjelmat ja lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää tuotesijoittelua.	4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja eivätkä sisältää tuotesijoittelua. Dokumenttiohjelmat ja lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut ja ohjelmat eivät saa sisältää tuotesijoittelua.
Tarkistus 52 1 ARTIKLAN 6 A KOHTA (uusi) 3 h a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h a artikla
	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen asteittain, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaaliset mediapalvelut ovat täysin vammaisen käytettävissä.
	2. Päivämäärästä (päivä, kuukausi, vuosi) alkaen jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka toinen vuosi kansalliset selonteot tämän artiklan täytäntöönpanosta.
	Selonteossa on erityisesti oltava tilastollinen selvitys 1 kohdassa tarkoitetun käyttömahdollisuuden tavoitteen edistämisestä, syyt edistymisen mahdolliseen epäonnistumiseen ja toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi.
	Komission on varmistettava tämän artiklan täytäntöönpano perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.
Perustelu
Uudessa artiklassa lisätään jäsenvaltioita koskeva velvoite ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan digitaalitelevision käyttömahdollisuus vammaisille henkilöille, ja raportoida käyttömahdollisuuksien varmistamista koskevista toimista.
Selontekoihin olisi sisällyttävä ainakin TV:n käyttömahdollisuuksia koskevat tilastotiedot, kohderyhmät, edistymistä koskeva selvitys ja se, miten vammaisia käyttäjiä on kuultu.
Direktiivin liitteeseen, jossa selitetään "käyttömahdollisuudet" ja toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä niiden toteuttamiseksi, olisi lisättävä digitaalitelevisiolaitteistoa koskevat haavoittuvan kuluttajan vaatimukset, jotka on julkaistu Yhdistyneessä kuningaskunnassa maaliskuussa 2006 ja joita käytetään viitteenä.
Tarkistus 53 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h b artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h b artikla
	1. Kansallisuudesta riippumatta jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jonka oikeutettuja etuja, varsinkin mainetta ja kunniaa on vahingoitettu esittämällä virheellisiä väitteitä ohjelmassa, on oltava oikeus vastineeseen tai vastaavaan oikaisukeinoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden siviili-, hallinto- tai rikosoikeutta koskevien säädösten soveltamista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei oikeutta vastineeseen tai vastaavaan oikaisukeinoon estetä asettamalla kohtuuttomia ehtoja tai edellytyksiä. Vastine on toimitettava kohtuullisessa ajassa vaatimuksen esittämisestä ja sille ohjelmalle, johon vaatimuksessa viitataan, soveltuvaan aikaan ja soveltuvalla tavalla.
	2. Vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen on oltava kaikkien jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien käytettävissä.
	3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen luomiseksi ja määriteltävä niiden käyttämisessä noudatettavat menettelyt. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että oikaisukeinojen käyttöön varataan riittävä aika ja että menettelyt ovat sellaiset, että vastineoikeutta tai vastaavia oikaisukeinoja voivat asianmukaisesti käyttää muissa jäsenvaltioissa asuvat tai niihin sijoittautuneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.
	4. Pyyntö saada käyttää vastineoikeutta tai vastaavia oikaisukeinoja voidaan hylätä, jos vastineeseen ei 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ole perusteita, jos se käsittäisi rangaistavan teon, jos se saattaisi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajan siviilioikeudelliseen vastuuseen tai jos se olisi hyvien tapojen vastainen.
	5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen käyttöä koskevat riidat voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi.
	6. Vastineoikeus ei vaikuta niiden henkilöiden käytössä oleviin muihin oikaisumahdollisuuksiin, joiden arvoa, kunniaa, mainetta tai yksityisyyttä on loukattu viestimissä.
Perustelu
Vastineoikeuden pitää kuulua kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin eikä pelkästään lineaarisiin palveluihin.
Tarkistus 54 1 ARTIKLAN 9 KOHTA 10 artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Yksittäiset mainospalat ja teleostosesitykset ovat urheiluohjelmia lukuun ottamatta sallittuja ainoastaan poikkeuksellisesti.”	2. Yksittäiset mainospalat ja teleostosesitykset ovat sallittuja ainoastaan poikkeuksellisesti.”
Tarkistus 55 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Ohjelmissa, jotka koostuvat itsenäisistä osista, tai urheiluohjelmissa ja samantapaisesti rakentuvissa, väliaikoja sisältävissä tapahtumissa ja esityksissä mainoksia ja teleostoslähetyksiä saadaan sijoittaa ainoastaan osien väleihin.
Tarkistus 56 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 2 kohdan 1 alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 35 minuutin jaksoa kohti.	2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 45 minuutin jaksoa kohti. Lähetys voidaan keskeyttää uudestaan, jos niiden ohjelmoitu kesto on vähintään 20 minuuttia yli kahden tai useamman täyden 45 minuutin jakson. Audiovisuaalisten teosten, kuten pitkien elokuvien ja televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), joiden kesto on yli 45 minuuttia, lähettäminen voidaan keskeyttää kerran kutakin täyttä 45 minuutin jaksoa kohti. Lähetys voidaan keskeyttää uudestaan, jos niiden ohjelmoitu kesto on vähintään 20 minuuttia yli kahden tai useamman täyden 45 minuutin jakson.
Tarkistus 57 1 ARTIKLAN 17 KOHTA 20 a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	20 a artikla
	1. Moniarvoisuuden, kilpailun ja yrittäjyyden vapauden periaatteiden turvaamiseksi mainostulojen keräämisessä yleisöosuuksien laadintatoiminnassa on noudatettava seuraavia kriteerejä:
	a) eri tiedotusvälineiden yleisö- ja levitysosuuksia koskevien tutkimusten toteuttajien riippumattomuus kaikkiin tutkimusten kohteena oleviin tahoihin nähden;
	b) hallintoelinten (teknis-tieteelliset komiteat ja/tai valvontakomiteat) edustuksellisuus: niihin on kuuluttava kaikkien mukana ja tutkimuksen kohteena olevien tahojen (toimijat, markkinat ja kuluttajat) edustajia, ja ne eivät saa rajoittua lähetysstudioihin;
	c) teknisten komiteoiden avoimuus: niille on myönnettävä todelliset valtuudet tutkimusten laadinnassa ilman, että hallintoneuvosto puuttuisi teknisiin tai hallinnollisiin seikkoihin.
Perustelu
Ottaen huomioon katsojalukujen keräämisen tärkeyden mainostulojen hankkimisen kannalta, kaikkialla Euroopan unionissa pitäisi vallita yhdenmukainen tilanne ilmaisunvapauden, riippumattomuuden, avoimuuden ja edustuksellisuuden periaatteita noudattaen.
Tarkistus 58 23 ARTIKLA
23 artikla	Poistetaan.
Vastineoikeus
1. Kansallisuudesta riippumatta jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jonka oikeutettuja etuja, varsinkin mainetta ja kunniaa on vahingoitettu esittämällä virheellisiä väitteitä televisio-ohjelmassa, on oltava oikeus vastineeseen tai vastaavaan oikaisukeinoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden siviili-, hallinto- tai rikosoikeutta koskevien säädösten soveltamista.
2. Vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen on oltava kaikkien jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien televisiolähetystoiminnan harjoittajien käytettävissä.
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen luomiseksi ja määriteltävä niiden käyttämisessä noudatettavat menettelyt. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että oikaisukeinojen käyttöön varataan riittävä aika ja että menettelyt ovat sellaiset, että vastineoikeutta tai vastaavia oikaisukeinoja voivat asianmukaisesti käyttää muissa jäsenvaltioissa asuvat tai niihin sijoittautuneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.
4. Pyyntö saada käyttää vastineoikeutta tai vastaavia oikaisukeinoja voidaan hylätä, jos vastineeseen ei 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ole perusteita, jos se käsittäisi rangaistavan teon, jos se saattaisi televisiolähetystoiminnan harjoittajan siviilioikeudelliseen vastuuseen tai jos se olisi hyvien tapojen vastainen.
5. On säädettävä menettelyistä, joilla vastineoikeuden tai vastaavien oikaisukeinojen käyttöä koskevat riidat voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi.
Perustelu
Vastineoikeuden pitää kuulua kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin eikä pelkästään lineaarisiin palveluihin.
Tarkistus 59 1 ARTIKLAN 19 A KOHTA (uusi) 23 a artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
	19 a) Korvataan 23 a artiklan 1 kohta seuraavasti:
	"1. Komission yhteyteen perustetaan yhteyskomitea. Se muodostuu 23 b artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten edustajista. Sen puheenjohtajana toimii komission edustaja ja se kokoontuu viimeksi mainitun aloitteesta tai jonkin jäsenvaltion valtuuskunnan pyynnöstä."
Tarkistus 60 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on taattava kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntelyviranomaisia perustetaan, ja taattava niiden riippumattomuus poliittisista, taloudellisista ja rahoituksellisista piireistä sekä varmistettava niiden toimintatapojen ja päätöksentekomenettelyjen puolueettomuus ja avoimuus.
Tarkistus 61 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Jäsenvaltiot voivat antaa näiden sääntelyviranomaisten tehtäväksi varmistaa, että audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat noudattavat tämän direktiivin säännöksiä ja erityisesti niitä, jotka liittyvät sananvapauteen, tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, ihmisarvoon, syrjimättömyyden periaatteeseen ja alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojeluun.
Tarkistus 62 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Kansallisten sääntelyviranomaisten on annettava toisilleen sekä komissiolle tiedot, joita tämän direktiivin säännösten soveltaminen edellyttää.	2. Sääntelyviranomaisten on annettava toisilleen sekä komissiolle tiedot, joita tämän direktiivin säännösten soveltaminen edellyttää, ja päätettävä yhdessä toteutettavista toimista, jos direktiivin säännöksiä rikotaan vakavasti.
Tarkistus 63 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 c artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	23 c artikla
	1. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tiedonvälityksen moniarvoisuuden takaamiseksi televisiossa. Jäsenvaltioiden on erityisesti kiellettävä hallitsevien asemien muodostaminen ja säilyttäminen televisiomarkkinoilla ja niihin liittyvillä markkinoilla.
	2. Jäsenvaltioiden on ponnisteltava taatakseen, että julkisten viranomaisten antaman tiedon puolueettomuudesta pidetään kiinni, ja määriteltävä asianmukaiset toimenpiteet sen välttämiseksi, että hallitusaseman mahdollinen väärinkäyttö voisi vaikuttaa tiedotusvälineiden kautta kulkevaan tietoon.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen Euroopan parlamentin jo aiemmin ilmaisemien näkemysten kanssa (ks. 6. syyskuuta 2005 hyväksytty päätöslauselma televisiosta ilman rajoja sekä Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:ssa ja varsinkin Italiassa tapahtuvasta sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden perusoikeuksien rikkomisesta (perusoikeuskirjan 11 artiklan 2 kohta) (2003/2237(INI)), joissa jäsenvaltioita vaadittiin noudattamaan moniarvoisuuden turvaamista koskevia yleisiä periaatteita ja kieltämään hallitusten jäseniä kontrolloimasta radio- ja televisioyhtiöitä. Kansallisten lakien välillä kyseisessä asiassa vallitsevat erot luonnollisestikin vaikeuttavat asettautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden harjoittamista yhteisön alueella.
Tarkistus 64 1 ARTIKLAN 22 KOHTA 26 artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Laatiessaan kyseisiä kertomuksia komissio kuulee sekä kansallisia sääntelyviranomaisia että eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen joukkoa, jossa ovat edustettuina eri käyttäjäryhmät.
Perustelu
Kuluttajajärjestöillä on oltava tärkeä rooli kyseisten kertomusten laadinnassa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0646 – C6-0443/2005 – 2005/0260(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	CULT
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 2.2.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jean-Marie Cavada 22.2.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	4.5.2006	19.6.2006		12.7.2006
Hyväksytty (pvä)	4.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		36 1 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alexander Alvaro, Edit Bauer, Johannes Blokland, Mihael Brejc, Michael Cashman, Jean-Marie Cavada, Carlos Coelho, Fausto Correia, Elly de Groen-Kouwenhoven, Panayiotis Demetriou, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Lilli Gruber, Adeline Hazan, Lívia Járóka, Barbara Kudrycka, Stavros Lambrinidis, Romano Maria La Russa, Henrik Lax, Antonio Masip Hidalgo, Edith Mastenbroek, Jaime Mayor Oreja, Martine Roure, Inger Segelström, Ioannis Varvitsiotis, Donato Tommaso Veraldi, Manfred Weber, Stefano Zappalà, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Genowefa Grabowska, Ignasi Guardans Cambó, Luis Herrero-Tejedor, Sophia in 't Veld, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Katalin Lévai, Javier Moreno Sánchez, Antonio Tajani, Kyriacos Triantaphyllides, Rainer Wieland
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Luigi Cocilovo, Alessandro Foglietta, Roberto Musacchio
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

2005/0260(COD)

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.10.2006)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
(KOM(2006)0646 – C6‑0443/2005 – 2005/0260(COD))

Valmistelija: Karsten Friedrich Hoppenstedt

PA_Legam

LYHYET PERUSTELUT

1.   Audiovisuaalisten mediapalvelujen oikeudellisilla puitteilla on luotava edellytykset rajatylittävien mediapalvelujen kehitykselle, jotta voidaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä tällä alalla. Samalla on otettava huomioon audiovisuaalialan erityisluonne ja varmistettava tärkeiden perusperiaatteiden, kuten nuorison ja kuluttajien suojelun, toteutuminen.

2.   Audiovisuaalialan markkinoiden teknisen kehityksen, erityisesti viestintäverkkojen digitaalisen konvergenssin ja sitä kautta syntyneiden uusien teknisten sisällönjakelujärjestelmien, kuten matkapuhelimet ja Internet, myötä on luotu jakelumahdollisuuksia, joilla on televisioon verrattava mielipiteenmuodostusfunktio.

      Tämän kehityksen valossa on pidettävä myönteisenä komission ehdotukseen sisältyvää lähetystapaa, jossa keskitytään palvelujen sisällölliseen ja toiminnalliseen vertailukelpoisuuteen ja luodaan näin yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet ("level playing field") sekä oikeudellinen varmuus.

      Jatkuvasti nopeutuvaa tulevaa kehitystä ajatellen tällainen teknisesti neutraali lähestymistapa onkin välttämätön.

3.   Siitä huolimatta on syytä rajoittaa kovin laajaa soveltamisalaa. Siitä on poistettava aloja, jotka eivät oikeasti voi kuulua tällä direktiivillä säädeltäviksi. Näitä ovat ennen kaikkea yksityinen sisältö sekä online- ja rahapelit.

4.   Lisäksi on erotettava selvästi toisistaan sähköisestä kaupankäynnistä annettu direktiivi (2000/31/EY) ja nyt käsiteltävänä oleva direktiivi, jonka ensisijaisuus on tehtävä selväksi. Näin saadaan oikeudellinen varmuus, joka on välttämätön erityisesti uusmediapalveluihin tehtäviä sijoituksia ajatellen.

5.   Televisiotoiminnan ja tilauspalvelujen välinen porrastettu sääntelykehys on aiheellinen katsojien erilaisten valvontamahdollisuuksien perusteella. Olisi kuitenkin annettava ohjaavia esimerkkejä, joilla voidaan estää epäselvyyksiä rajanvedossa.

6.   Vahva alkuperämaaperiaate on direktiivin ydinkohta, jota ei pitäisi heikentää, jotta sisämarkkinat toimivat. Tässä mielessä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö eräiden väärinkäyttötapausten sääntelyssä on katsottava riittäväksi.

7.   Oikeus käyttää lyhyitä otteita on tärkeämpi kuin komission ehdotuksessa esitetty syrjimätön luonne, ja se olisi ulotettava koskemaan yhteisön laajuisesti kaikkia unionin jäsenvaltioita, jotta varmistetaan rajatylittävä tiedonvälitys.

8.   Komissio on aivan oikeassa, kun se ei ehdota kiintiömääräysten ulottamista välittömästi ei-lineaarisiin palveluihin. Lisäksi olisi selvennettävä, että jäsenvaltioilla on suuri pelivara tuotannon ja eurooppalaisten teoston saatavuuden edistämisessä.

9.   Komission ehdotukseen sisältyvä määrällisiä mainontasääntöjä koskevan sääntelyn purkaminen on hyvä asia.

      Koska uusi tekniikka, kuten nauhoittavien kiintolevyjen taukotallennustoiminto, antaa mahdollisuuden ohittaa mainokset, mainosrajoituksia on purettava edelleen, jotta Euroopan media-alan taloudellinen tilanne ei heikkene.

      Mediateollisuuden vahvistumisen ansiosta voidaan säilyttää lukuisat vapaasti käytettävissä olevat palvelut, millä torjutaan nähtävissä olevaa keskittymistä maksullisiin palveluihin. Näin tuetaan eurooppalaisen mediaympäristön monimuotoisuutta. Lisäksi sisällöntarjoajien luovuudelle annetaan enemmän tilaa.

      Suurten valinnan- ja ohjailumahdollisuuksien ansiosta voidaan nojautua katsojien omaan vastuuseen.

      Näin ollen on kannatettava ajatus kumota blokkimainoskielto ja lyhentää elokuvien, televisioelokuvien, lastenohjelmien ja uutislähetysten mainossääntöjä koskeva 35 minuutin aika 30 minuuttiin.

10. Tuotesijoitteluun nykyään liittyvän harmaan alueen poistamiseksi luodaan konkreettiset sääntelypuitteet, joilla lisätään oikeusvarmuutta.

      On tarkoituksenmukaista laatia positiiviluettelo, joka mahdollistaa tuotesijoittelun ohjelmaformaateissa, joiden pääpaino ei ole mielipiteenmuodostuksessa, sekä tapauksissa, joissa tuotesijoittelu tapahtuu vastikkeetta tai vähäistä vastiketta vastaan, niin että ei ole toimitukselliseen sisältöön vaikuttamisen vaaraa.

      Lisäksi on tärkeää kieltää tuotesijoittelu kokonaan erityistä varovaisuutta vaativissa ohjelmissa, kuten lastenohjelmissa.

      Avoimuuden vähenemiseen ja kuluttajien suojeluun liittyviä pelkoja voidaan torjua asiamukaisilla merkintätoimilla.

11. Huomattavasti enemmän olisi hyödynnettävä yhteis- ja itsesääntelymekanismeja; varsinkin itsesääntelyväline on nimenomaisesti mainittava direktiivin 3 artiklan 3 kohdassa. Siitä huolimatta lopullinen vastuu on jätettävä valtiolle.

      Jäsenvaltioille on syytä jättää asian toteutukseen tietty pelivara, jotta olemassa olevat hyvin toimivat järjestelmät saadaan säilymään.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 1 A KAPPALE (uusi)
	(1 a) Direktiivin 89/552/ETY tarkistamisella olisi pyrittävä ensisijaisesti sopeutumaan muutoksiin ja parantamaan audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavan alan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Liberaalimpi ja yksinkertaisempi sääntelykehys edistää talouskasvua, työpaikkojen luomista ja innovointeja Lissabonin strategian mukaisesti.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE
(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä.	(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä rajattuja erityissääntöjä, mutta vain silloin, kun se on ehdottomasti tarpeen.
Perustelu
Audiovisuaalisia mediapalveluja ei pidä altistaa liialliselle sääntelylle, jotta ne voisivat säilyä kilpailukykyisinä.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 4 KAPPALE
(4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut ja kehittymässä olevat tilattavat palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja.	(4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut ja kehittymässä olevat tilattavat palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja. Direktiivissä 89/552/ETY ei aseteta ennenaikaisia ja rajoittavia oikeudellisia säännöksiä, jotka estäisivät uusien palvelujen kehittämisen.
Perustelu
Tarkistetun direktiivin pitäisi pikemminkin kannustaa uusien audiovisuaalisien palvelujen kehittämiseen kuin haitata niiden kehittämistä.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 6 A KAPPALE (uusi)
	(6a) Kilpailukyvyn edistäminen Euroopan teollisuudessa, josta audiovisuaaliala muodostaa merkittävän osan, on ratkaisevaa Lissabonin strategiaan sisältyvien politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Audiovisuaalialan teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi olisi siksi edistettävä riittäviä rahoitusvälineitä asianmukaisen sääntelykehyksen puitteissa. On olennaista, että audiovisuaaliala on dynaaminen ja voittoa tuottava, ja siksi olisi pyrittävä lainsäädäntöön, jolla puututaan alaan mahdollisimman vähäisessä määrin.
Perustelu
Audiovisuaalisia mediapalveluja ei pidä altistaa liialliselle sääntelylle, jotta ne voisivat säilyä kilpailukykyisinä.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE
(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata ei-taloudellista toimintaa, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja.	(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata ei-taloudellista toimintaa, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja tai muuta käyttäjän luomaa sisältöä, jonka jakelu ei yleensä tapahdu maksua vastaan. Taloudellisen elementin on oltava merkittävä, jotta tämän direktiivin soveltaminen olisi perusteltua. Se, onko jollakin toiminnalla tällainen taloudellinen merkitys, on arvioitava sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut.
Perustelu
On tehtävä täysin selväksi, että direktiiviä sovelletaan vain taloudelliseen toimintaan eikä se koske yksityisiä sisältöjä eikä puoliyksityistä tarjontaa.
Taloudellisen elementin olisi oltava suhteellisen painava, jotta esimerkiksi verkkosivustot tai blogit, jotka sisältävät ainoastaan valaisevaa tietoa käytetystä ohjelmistosta, voitaisiin sulkea tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Arviointiperusteina voidaan käyttää kulloistakin kansallista lainsäädäntöä, kuten verolainsäädäntöä tai yhtiöoikeutta.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE
(14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa joukkotiedotusvälineet siltä osin kuin ne suorittavat tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa.	(14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa yleiseen mielipiteenmuodostukseen vaikuttavat joukkotiedotusvälineet siltä osin kuin ne suorittavat tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa. Määritelmä ei kata myöskään tietyn rahallisen panoksen käsittäviä pelejä, arpajaisia ja vedonlyöntejä eikä verkkopelejä, jotka perustuvat interaktiivisiin ohjelmistoihin, sikäli kuin niiden päätarkoitus ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu.
Perustelu
On tehtävä selväksi, että rahapelit ja verkkopelit, jotka perustuvat interaktiivisiin ohjelmistoihin, eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Audiovisuaalisen sisällön jakelu on näissä tapauksissa yleensä vain sivuseikka, joten kyseisiä aloja ei pidä sisällyttää normin sääntelytavoitteeseen. Rahapeliala on lisäksi erittäin herkkä markkinasektori, jolla tarvitaan kuluttajansuojan sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takia eriytettyä sääntelyä.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 17 KAPPALE
(17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivissä 2000/31/EY säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia.	(17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. Toimitukselliseen vastuuseen kuuluu vastuu joko yksittäisten ohjelmaosien tai ohjelmatarjonnan audiovisuaalisen sisällön valinnasta ja ryhmittelystä ammattimaisella tavalla. Televisiossa tämä toimituksellinen vastuu koskee ohjelma-aikataulun laatimista ja tilauspalvelujen tapauksessa sisältötarjonnan kokoonpanoa. Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivissä 2000/31/EY säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia.
Perustelu
Toimituksellisen vastuun määritelmällä tehdään selväksi, että ei tarkoiteta puhtaasti palvelinpalvelujen tarjoajia, jotka tarjoavat vain jakelukanavan sisällölle. Lisäksi sillä suljetaan pois yksityisten henkilöiden yksittäin tarjoama sisältö.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 18 KAPPALE
(18) Mainonnan ja teleostoslähetysten käsitteiden rinnalle otetaan käyttöön laajempi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite. Se kattaa audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävän liikkuvan kuvan, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa. Sen vuoksi sen piiriin eivät kuulu viralliset tiedotukset eivätkä korvauksetta lähetettävät hyväntekeväisyysvetoomukset.	(18) Mainonnan ja teleostoslähetysten käsitteiden rinnalle otetaan käyttöön laajempi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite. Se kattaa ohjelmiin sisältyvän tai niihin liittyvän, äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävän kuvan, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa. Sen vuoksi sen piiriin eivät kuulu viralliset tiedotukset eivätkä korvauksetta lähetettävät hyväntekeväisyysvetoomukset.
Perustelu
On syytä selventää, että tuotesijoittelun sallimisen myötä ohjelmat voivat sisältää myös audiovisuaalista kaupallista viestintää. Lisäksi on epäselvää, miksi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsitteeseen kuuluvan kuvan pitäisi olla liikkuvaa. Kun käytetään yhä enemmän uusia mainostekniikoita, kuten näyttöruudun jakamista (split screen), on ajateltavissa myös mahdollisuus näyttää paikallaan pysyvää kuvaa.
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 19 A KAPPALE (uusi)
	(19 a) Vahvan, kilpailukykyisen ja integroidun Euroopan audiovisuaalisen alan edistäminen sekä median moniarvoisuuden lisääminen kaikkialla Euroopan unionin alueella edellyttää edelleen sitä, että vain yhdellä jäsenvaltiolla tulisi olla toimivalta säännellä kaikkia audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia. Näin ollen mainitun toimivallan määrittämisessä käytettävät kriteerit olisi säilytettävä direktiivin 97/36/EY mukaisina.
Perustelu
Tarkoituksena on alkuperämaaperiaatteen vahvistaminen ja erityisesti nykyisen määrittelyn ja toimivallan määrittelyä koskevien määritelmien vahvistaminen, koska ne ovat tähän saakka edistäneet tehokkaasti rajatylittävää eurooppalaista lähetystoiminnan harjoittamista.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 25 KAPPALE
(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa.	(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa. Itsesääntely on siten täydentävä toimi, jolla voidaan saavuttaa tietyt tässä direktiivissä asetetut tavoitteet, mutta se ei voi korvata täysin lainsäätäjän velvollisuutta. Yhteissääntely tarjoaa tarvittavan oikeudellisen yhdyssiteen itsesääntelyn ja kansallisen lainsäädännön välille ja se mahdollistaa direktiivin soveltamisen jäsenvaltioiden erilaisten oikeusperinteiden mukaisesti.
Perustelu
Euroopan tason lainsäädäntötyön parantamista koskevassa toimielinten välisessä sopimuksessa annetut itsesääntelyn ja yhteissääntelyn määritelmät eivät vastaa monia tehokkaita itsesääntelyjärjestelmiä, joita on sovellettu useissa jäsenvaltioissa pitkään esimerkiksi mainonnan alalla. Jos jäsenvaltiot antavat direktiivin tavoitteiden saavuttamisen itsesääntelyelinten tehtäväksi, välitysmekanismin on oltava riittävän selkeä, jotta se takaisi, että on mahdollista toteuttaa sääntelytoimenpiteitä, mikäli tavoitteita ei saavuteta itsesääntelytoimenpiteillä.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 25 a KAPPALE (uusi)
	(25 a) Tämän direktiivin tavoitteita täytettäessä olisi hyödynnettävä enemmän yhteis- ja itsesääntelyä. Kokemus on osoittanut, että nämä vaihtoehtoiset sääntelymenetelmät ovat niitä soveltaneissa jäsenvaltioissa olleet monesti toimivia ja että niillä voi olla tärkeä rooli varsinkin kuluttajansuoja-asioissa. Yhteissääntelyksi olisi katsottava valtiollisten tahojen toimiminen yhteistyössä itsesääntelyelinten kanssa. Lainsäätäjän asettamat tavoitteet siirretään tällaisessa yhteistyössä lainsäädäntöteitse kyseisen alan tunnustetuille toimijoille. Tällä oikeudellisella kytköksellä varmistetaan, että kansallinen lainsäätäjä on edelleen vastuussa asiasta ja että hän voi puuttua asioihin sääntelijänä mikäli itsesääntely epäonnistuu.
Perustelu
On kannatettavaa lisätä yhteis- ja itsesääntelyn käyttöä. Siitä huolimatta valtion on kannettava lopullinen vastuu, joten se voi puuttua asioihin, jos vaihtoehtoiset sääntelymenetelmät eivät toimi. Samalla jäsenvaltioille on syytä jättää asian toteutukseen tietty pelivara, jotta olemassa olevat hyvin toimivat järjestelmät saadaan säilymään.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 27 KAPPALE
(27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin, olisi myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimiville välittäjille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää – yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen – lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Yleisohjeena on, että tällaisten lyhyiden otteiden kesto saisi olla enintään 90 sekuntia.	(27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet merkittäviin yleisesti hyvin kiinnostaviin tapahtumiin, olisi myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä oikeutettujen lähetystoiminnan harjoittajien toimeksiannosta välittömästi toimiville oikeutetuille ja tunnustetuille uutistoimistoille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää – muut lisensoidut oikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen – lyhyitä otteita näistä tapahtumista ainoastaan yleisessä uutisohjelmassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Lyhyitä otteita koskevana yleisohjeena on, että:
	– kesto saisi olla enintään 90 sekuntia ja keston olisi oltava tarkoitukseen riittävä ja tapahtuman luonteen mukainen,
	– järjestettyä tapahtumaa koskevat lyhyet otteet olisi lähetettävä vasta kun alkuperäinen lähetystoiminnan harjoittaja on voinut näyttää oman lähetyksensä tai vasta 60 minuutin kuluttua kyseisen tapahtuman päättymisestä sen mukaan, kumpi näistä on aiemmin,
	– lyhyitä otteita ei pitäisi lähettää yli 36 tunnin kuluttua kyseisen tapahtuman päättymisestä ilman oikeudenhaltijan erillistä suostumusta,
	- lyhyet otteet olisi lähetettävä siten, että alkuperäisen lähetystoiminnan harjoittajan ja/tai oikeudenhaltijan nimi on näkyvästi esillä koko lähetyksen ajan,
	- lähetystoiminnan harjoittajan olisi suoritettava asianmukainen korvaus oikeudenhaltijalle.
	Tämän artiklan säännökset eivät mene jäsenvaltioiden tekijänoikeuslainsäädännössä olevien säännösten eivätkä esimerkiksi direktiivissä 2001/29/EY olevien säännösten taikka Bernin yleissopimuksessa tai Rooman yleissopimuksessa olevien määräysten edelle.
	Lähetystoiminnan harjoittajat voivat joko valita vapaasti lyhyissä uutisraporteissa käytettävän aineiston lähetyksestä huolehtivan lähetystoiminnan harjoittajan signaalista tai ne voivat hankkia itse pääsyn tapahtumaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja lähetystoimintaa varten.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 28 KAPPALE
(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen. Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on noudatettava ainoastaan 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä.	(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen. Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on noudatettava ainoastaan 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä. Televisiolähetyksiä eli lineaarisia palveluja ovat nykyään erityisesti analoginen ja digitaalinen lähetystoiminta, streaming-lähetykset, webcasting-lähetykset ja jälkilähetysvideot, kun taas esimerkiksi tilausvideopalvelut kuuluvat tilauspalveluihin (ei-lineaarisiin palveluihin).
Perustelu
Kielellisiä muutoksia.
Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 35 KAPPALE
(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla. Jäsenvaltioiden on 3 f artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissaan myös huomioitava erityisesti tällaisten palvelujen osuus eurooppalaisten teosten tuotannon ja eurooppalaisia teoksia koskevien oikeuksien hankinnan rahoituksessa. Lisäksi kertomuksissa on annettava tiedot eurooppalaisten teosten osuudesta audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa sekä siitä, kun paljon palvelujen käyttäjät tosiasiallisesti katsovat tällaisissa palveluissa tarjottavia eurooppalaisia teoksia.	(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi ne voivat edistää eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tukea tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla.
Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 36 KAPPALE
(36) Pannessaan täytäntöön direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan säännöksiä jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että lähetystoiminnan harjoittajat sisällyttävät ohjelmistoonsa riittävän suuren osuuden eurooppalaisia yhteistuotantoja tai muista Euroopan maista peräisin olevia teoksia.	(Poistetaan.
Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 40 KAPPALE
(40) Kaupallinen ja teknologinen kehitys lisää käyttäjien valinnanvaraa ja vastuuta audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä. Jotta sääntely olisi jatkossakin oikeassa suhteessa yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin, siinä on mahdollistettava tietty joustavuus lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta: erotteluperiaatteen olisi koskettava ainoastaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä, tuotesijoittelu olisi sallittava tietyin edellytyksin ja jotkin määrälliset rajoitukset olisi poistettava. Piilotetusti toteutettu tuotesijoittelu olisi kuitenkin kiellettävä. Erotteluperiaate ei saisi estää uusien mainostekniikoiden käyttöä.	(40) Kaupallinen ja teknologinen kehitys lisää käyttäjien valinnanvaraa ja vastuuta audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä. Jotta sääntely olisi jatkossakin oikeassa suhteessa yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin, siinä on mahdollistettava tietty joustavuus lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta: erotteluperiaatteen olisi koskettava ainoastaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä, tuotesijoittelu olisi sallittava tietyin edellytyksin tietyissä positiivilistaan kirjatuissa tapauksissa ja jotkin määrälliset rajoitukset olisi poistettava. Piilotetusti toteutettu tuotesijoittelu olisi kuitenkin kiellettävä. Erotteluperiaate ei saisi estää uusien mainostekniikoiden käyttöä.
Perustelu
On syytä selventää, että tuotesijoittelu ei ole yleisesti sallittua, mutta sitä voidaan käyttää tietyin edellytyksin positiivilistaan sisältyvissä tapauksissa.
Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 41 KAPPALE
(41) Sen lisäksi, mitä tässä direktiivissä säädetään menettelyistä, sovelletaan sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, kuten harhaanjohtaviin ja aggressiivisiin menettelyihin audiovisuaalisissa mediapalveluissa, direktiiviä 2005/29/EY. Lisäksi koska direktiivillä 2003/33/EY, joka kieltää savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden mainonnan ja sponsoroinnin painetuissa tiedotusvälineissä, tietoyhteiskunnan palveluissa ja radiolähetyksissä, ei rajoiteta televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY soveltamista, direktiivin 2003/33/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisen luonteen vuoksi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Myöskään direktiivin 2001/83/EY 88 artiklan 1 kohta, jossa kielletään tiettyjen lääkkeiden yleinen mainonta, ei kyseisen artiklan 5 kohdan mukaisesti rajoita direktiivin 89/552/ETY 14 artiklan soveltamista, ja direktiivin 2001/83/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin.	(41) Sen lisäksi, mitä tässä direktiivissä säädetään menettelyistä, sovelletaan sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, kuten harhaanjohtaviin ja aggressiivisiin menettelyihin audiovisuaalisissa mediapalveluissa, direktiiviä 2005/29/EY. Lisäksi koska direktiivillä 2003/33/EY, joka kieltää savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden mainonnan ja sponsoroinnin painetuissa tiedotusvälineissä, tietoyhteiskunnan palveluissa ja radiolähetyksissä, ei rajoiteta televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY soveltamista, direktiivin 2003/33/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisen luonteen vuoksi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Myöskään direktiivin 2001/83/EY 88 artiklan 1 kohta, jossa kielletään tiettyjen lääkkeiden yleinen mainonta, ei kyseisen artiklan 5 kohdan mukaisesti rajoita direktiivin 89/552/ETY 14 artiklan soveltamista, ja direktiivin 2001/83/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Lisäksi tämä direktiivin säännösten olisi oltava ensisijaisia verrattuna tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista annetun direktiivin 2000/31/EY säännöksiin.
Perustelu
On syytä tehdä selkeä ero tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista annettuun direktiiviin 2000/31/EY. Näin saadaan oikeudellinen varmuus, joka on välttämätön erityisesti uusmediateollisuuteen tehtäviä sijoituksia ajatellen.
Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 42 KAPPALE
(42) Koska uusien palvelujen määrän kasvu on lisännyt katsojien valinnanvapautta, mainoskatkojen sijoittelun yksityiskohtainen sääntely katsojien suojelemiseksi ei enää ole perusteltua. Vaikka direktiivillä ei lisätä tunnin aikana sallittavan mainonnan määrää, lähetystoiminnan harjoittajille annetaan liikkumavaraa mainonnan sijoittelussa silloin kun tästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa ohjelmien eheyden kannalta.	(42) Koska uusien lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen määrän kasvu on lisännyt katsojien valinnanvapautta, mainoskatkojen sijoittelun yksityiskohtainen sääntely katsojien suojelemiseksi ei enää ole perusteltua. Vaikka direktiivillä ei lisätä tunnin aikana sallittavan mainonnan määrää, lähetystoiminnan harjoittajille annetaan liikkumavaraa mainonnan sijoittelussa silloin kun tästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa ohjelmien eheyden kannalta.
Perustelu
Digiaika lisää ja tulee lisäämään valinnanvapautta myös lineaaristen palvelujen yhteydessä.
Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 43 KAPPALE
(43) Direktiivin tarkoituksena on suojata eurooppalaisen televisiotoiminnan erityispiirteitä, ja sen vuoksi siinä rajoitetaan katkojen määrää elokuvateoksissa, televisiota varten tehdyissä elokuvissa sekä joissain ohjelmaluokissa, jotka edelleen tarvitsevat erityissuojelua.	(43) Direktiivin tarkoituksena on suojata eurooppalaisen televisiotoiminnan erityispiirteitä. Mainospaloja ja teleostosesityksiä voidaan sijoittaa ohjelmiin vain tavalla, joka turvaa ohjelman eheyden ja arvon sekä tekijänoikeuksien haltijoiden oikeudet siten, että luonnolliset katkot ja ohjelman luonne otetaan huomioon.
Perustelu
Audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien, jotka investoivat kalliiseen alkuperäissisältöön, kuten televisiossa esitettäviin elokuviin (tv-elokuvat) tai teatterilevityksessä oleviin elokuviin, on voitava hankkia rahoitusta tälle ensisisällölle. Koska ensisisältö on kallista ja hyvin merkittävää yhtiön tavaramerkin kannalta, mainonta sisällytetään lähetykseen hyvin varoen ja vastuullisesti, ettei liiallinen tai väärin sijoitettu mainonta vähennä ensisisällön arvoa. Mainosten elokuviin sijoittamisen mahdollisuuksien rajaaminen rajoittaisi rahoituksen hankkimista sisältöä varten. Tällöin audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat eivät kenties kykenisi jatkossa investoimaan elokuviin. Yleisohje elokuvan eheyden, ohjelmavuon ja tekijänoikeuksien suojelemisesta edistää elokuvainvestointien jatkumista koskevan tavoitteen saavuttamista.
Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 46 KAPPALE
(46) Tuotesijoittelua esiintyy elokuvateoksissa ja televisiolle tehdyissä audiovisuaalisissa teoksissa, mutta jäsenvaltiot sääntelevät sitä eri tavoin. Jotta voitaisiin taata tasavertaiset toimintaedellytykset ja parantaa tätä kautta Euroopan media-alan kilpailukykyä, tarvitaan tuotesijoittelua koskevia sääntöjä. Tässä direktiivissä käytetty tuotesijoittelun määritelmä kattaa kaikenlaisen audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän, jossa ohjelmaan sisällytetään esitettäväksi tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan. Tuotesijoitteluun sovelletaan samoja laadullisia sääntöjä ja rajoituksia kuin mainontaan.	(46) Tuotesijoittelua esiintyy elokuvateoksissa ja televisiolle tehdyissä audiovisuaalisissa teoksissa, mutta jäsenvaltiot sääntelevät sitä eri tavoin. Jotta voitaisiin taata tasavertaiset toimintaedellytykset ja parantaa tätä kautta Euroopan media-alan kilpailukykyä, tarvitaan tuotesijoittelua koskevia sääntöjä. On tarkoituksenmukaista laatia luettelo tilanteista, joissa tuotesijoittelu on sallittua ohjelmaformaateissa, joiden pääpaino ei ole mielipiteenmuodostuksessa, sekä tapauksissa, joissa tuotesijoittelu tapahtuu vastikkeetta tai vähäistä vastiketta vastaan, jolloin toimitukselliseen sisältöön vaikuttamisesta ei ole vaaraa. Tuotesijoittelun määritelmä kattaa kaikenlaisen audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän, jossa ohjelmaan sisällytetään esitettäväksi tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan. Tähän voi kuulua myös sellaisten palvelujen (rahallisten, henkilökohtaisten tai luontoisetuuksien) saataville saattaminen, joista muutoin suoritettaisiin korvaus (rahallinen tai henkilökohtainen korvaus tai luontoisetuus). Tuotesijoitteluun sovelletaan samoja laadullisia sääntöjä ja rajoituksia kuin mainontaan. Lisäksi sen on täytettävä erityisvaatimuksia. Se ei saa esimerkiksi vaikuttaa mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen vastuuseen eikä riippumattomuuteen. Tuotteen sisällyttämisellä ohjelmaan ei saa varsinkaan aiheuttaa vaikutelmaa, että ohjelma tai sen esittäjät tukevat tuotetta. Tuotetta ei saa myöskään korostaa kohtuuttomasti. Korostaminen ei ole luvallista, elleivät ohjelman toimitukselliset vaatimukset, erityisesti todellisuuden kuvaaminen, sitä oikeuta. Kyseisen tavaramerkin tai tuotteen tai palvelun toistuva esiintyminen tai tapa, jolla niitä korostetaan, voivat myös olla kieltämisperusteita. Lisäksi on otettava huomioon niiden ohjelmien sisältö, joihin nämä tekijät sijoittuvat. Kuluttajansuojasta ja avoimuudesta on huolehdittava laajalla merkintävelvollisuudella. Ohjelman aikana näytettävä merkintä ei saa olla yrityslogo, jotta ei synny lisää mainosvaikutusta. Siksi olisi valittava neutraali logo.
Perustelu
Tuotesijoittelun sääntelemiseksi on syytä laatia positiiviluettelo, jonka nojalla sallitaan tuotesijoittelu tapauksissa, joissa pääpaino ei ole mielipiteenmuodostuksessa ja joissa ei ole suurta vaaraa toimitukselliseen sisältöön vaikuttamisesta.
Luvaton korostaminen on määritelty nojautuen komission tulkitsevaan tiedonantoon tietyistä televisiomainontaa koskevien "televisio ilman rajoja" -direktiivin säännösten näkökohdista (2004C 102/02).
Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 47 KAPPALE
(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,	(47) Sääntelyviranomaisten ja sääntelyelinten jäsenten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä. Sääntelyviranomaisten ja -elinten käytännön toteutuksessa voidaan säilyttää jäsenvaltioiden mediajärjestelmien kansalliset rakenteet, elleivät ne rajoita sääntelyviranomaisten puolueettomuutta ja avoimuutta.
Perustelu
Tarkistuksella varmistetaan, että jäsenvaltioissa olemassa olevat rakenteet voidaan säilyttää.
Tarkistus 22 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan a alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(a) ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvan kuvan tarjoaminen äänen kanssa tai ilman ääntä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä;	(a) ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on mediapalvelun tarjoajan toimituksellisella vastuulla tuottamien liikkuvista kuvista koostuvien ohjelmien tarjoaminen äänen kanssa tai ilman ääntä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä ja/tai audiovisuaalinen kaupallinen viestintä;
	Määritelmä ei kata
	– palveluja, joissa audiovisuaalinen sisältö on ainoastaan oheisaineiston asemassa eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus,
	– sanoma- ja aikakauslehtien sähköisiä versioita, eikä
	– nettipäiväkirjojen ja yksityisten verkkosivujen kaltaista ei-taloudellista toimintaa.
Tarkistus 23 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan a a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a a) 'ohjelmalla' äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettäviä liikkuvia kuvia, jotka ovat mediapalvelun tarjoajan koostamia ohjelma-aikataulun tai sisältötarjonnan yksittäisiä osia, joiden päätarkoituksena on katsojan tiedottaminen, viihdyttäminen tai opettaminen;
Perustelu
Tarkistuksella tuetaan esittelijän lähestymistapaaja lisätään "ohjelman" määritelmä (päätarkoituksena "katsojan tiedottaminen, viihdyttäminen tai opettaminen"). On tärkeää välttää sekaannukset perinteisten ohjelmien ja sellaisten konkreettisten (esim. 30 minuutin pituisten) sisällön osien välillä, joita yhtiöt tuottavat markkinoidakseen tuotteitaan tai palvelujaan. Tällaisia sisällön osia – jotka saattavat muodostaa merkittävän osan eräistä ei-lineaarisista palveluista ja joita katsojat saattavat tilata niiden omien ansioiden vuoksi – olisi säänneltävä "audiovisuaalisena kaupallisena viestintänä".
Tarkistus 24 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) ’televisiolähetystoiminnalla’ tai ’televisiolähetyksellä’ lineaarista audiovisuaalista mediapalvelua, jossa mediapalvelun tarjoaja päättää tietyn ohjelman lähetysajankohdasta ja laatii ohjelma-aikataulun;	(c) 'televisiolähetyksellä' tai 'lineaarisella palvelulla' mitä tahansa teknisiä keinoja hyödyntävää eri ohjelmien alkuperäislähetystä salaamattomana tai salatussa muodossa ja kronologisessa järjestyksessä ohjelmien samanaikaista katsomista varten ohjelma-aikataulun mukaisesti;
Tarkistus 25 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan e alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, jossa käyttäjä päättää mediapalvelun tarjoajan valitseman sisältövalikoiman pohjalta tietyn ohjelman lähetysajankohdasta;	(e) 'tilattavalla televisiopalvelulla' (eli ei‑lineaarisella audiovisuaalisella mediapalvelulla) audiovisuaalista mediapalvelua, jonka mediapalvelun tarjoaja tarjoaa ohjelmien katsomista varten käyttäjän valitsemana ajankohtana mediapalvelun tarjoajan valitseman sisältövalikoiman pohjalta taloudellisen elementin ollessa merkittävä;
Tarkistus 26 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) ’audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä’ audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää liikkuvaa kuvaa, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa;	(f) ’audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä’ audiovisuaalisten mediapalvelujen osana äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää kuvaa, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen oikeushenkilön julkista kuvaa;
Tarkistus 27 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan h alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(h) ’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että lähetystoiminnan harjoittajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;	(h) ’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että mediapalvelun tarjoajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;
Perustelu
Koska piilomainonta on kuluttajille haitallista, sen kielto tulisi ulottaa koskemaan kaikkia audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia.
Piilomainontakiellon ulottaminen koskemaan ei-lineaarisia palveluja on lisäksi sopusoinnussa 3 g artiklan a alakohdassa tarkoitetun, kaikkea audiovisuaalista kaupallista viestintää koskevan piilomainontakiellon kanssa.
Tarkistus 28 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan i alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(i) ’sponsoroinnilla’ kaikkea osallistumista audiovisuaalisten mediapalvelujen rahoitukseen, jos rahoittaja on sellainen julkinen tai yksityinen yritys, joka ei harjoita audiovisuaalisen mediapalvelujen tarjoamista tai audiovisuaalisten teosten tuotantoa, ja jos tarkoituksena on edistää yrityksen nimeä, tavaramerkkiä, julkista kuvaa, toimintaa tai sen tuotteiden myyntiä;	(i) ’sponsoroinnilla’ kaikkea osallistumista audiovisuaalisten mediapalvelujen tai ohjelmien rahoitukseen, jos rahoittaja on sellainen julkinen tai yksityinen yritys, joka ei harjoita audiovisuaalisen mediapalvelujen tarjoamista tai audiovisuaalisten teosten tuotantoa, ja jos tarkoituksena on edistää yrityksen nimeä, tavaramerkkiä, julkista kuvaa, toimintaa tai sen tuotteiden myyntiä;
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään asiaa.
Tarkistus 29 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan k alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(k) ’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan.”	(k) ’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan; tuotesijoittelun oikeudellinen määritelmä ei kata ohjelmissa myönnettyjä palkintoja eikä ohjelmissa esiintyviä merkkituotteita.
Perustelu
Audiovisuaalisten mediapalvelujen tuottajat tarvitsevat oikeusvarmuutta. Tuotesijoittelu on katsottava tuotesijoitteluksi vain todellisten maksujen tapauksissa. Yleensä-ilmauksen käyttö johtaisi oikeudelliseen olettamukseen maksusta – vaikka maksua ei olisikaan suoritettu – jolloin olisi noudatettava tuotesijoittelua koskevia erityisjärjestelyjä, kuten tunnistaminen jne. On tärkeää, että uusilla tuotesijoittelua koskevilla säännöksillä ei tehdä tahattomasti laittomia nykyisistä legitiimisti käytetyistä formaateista, joissa järjestetään pelejä ja voittajille annetaan palkintoja, mikä motivoi katsojat osallistumaan ja nauttimaan ohjelmasta.

Tarkistuksen esittäjä(t):Bernhard Rapkay

Tarkistus 30

1 ARTIKLAN 4 ALAKOHDAN B ALAKOHTA

2 a artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)

“1. Jäsenvaltioiden on taattava alueellaan vapaus vastaanottaa audiovisuaalisia mediapalveluja muista jäsenvaltioista, eivätkä ne saa rajoittaa niiden edelleenlähettämistä perustein, jotka liittyvät niihin osa-alueisiin, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee.”	"1. Jäsenvaltioiden on taattava alueellaan vapaus vastaanottaa audiovisuaalisia mediapalveluja muista jäsenvaltioista, eivätkä ne saa rajoittaa niiden edelleenlähettämistä perustein, jotka liittyvät niihin osa-alueisiin, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee. Alkuperämaaperiaate muodostaa menestyksekkään eurooppalaisen lähetystoiminnan selkärangan sisämarkkinoiden luonnollisena osana. Lisäksi periaate kannustaa tiedon vapauteen. Alkuperämaaperiaate on ratkaisevassa asemassa kehitettäessä yleiseurooppalaisia audiovisuaalialan markkinoita, joissa on voimakas eurooppalaista sisältöä tuottava ala. Lisäksi sillä turvataan katsojan oikeudet päästä osallisiksi monipuolisista eurooppalaisista ohjelmista."

Tarkistus 31 1 ARTIKLAN 4 ALAKOHDAN B ALAKOHTA 2 a artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
b) korvataan 2 kohdassa ilmaus ”22 a artiklan” ilmauksella ”3 e artiklan”.	b) korvataan 2 kohta seuraavasti:
	" (2) Jäsenvaltiot voivat tilapäisesti poiketa 1 kohdan soveltamisesta, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:
	(a) toisesta jäsenvaltiosta tulevassa televisiolähetyksessä rikotaan ilmiselvästi, vakavasti ja paheksuttavasti 22 artiklan 1 tai 2 kohdan ja/tai 22 a artiklan säännöksiä tai toisesta jäsenvaltiosta lähtöisin olevassa ei-lineaarisessa mediapalvelussa rikotaan ilmiselvästi, vakavasti ja paheksuttavasti 3 d tai 3 e artiklan säännöksiä;
	(b) mediapalvelun tarjoaja on jo edeltävän kahdentoista kuukauden aikana rikkonut vähintään kahdesti a alakohdan säännöksiä;
	(c) kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut kirjallisesti sekä mediapalvelun tarjoajalle että komissiolle väitetystä rikkomisesta ja toimista, joita aiotaan toteuttaa, mikäli rikkominen toistuu;
	(d) audiovisuaalista mediapalvelua levittävän jäsenvaltion ja komission kanssa käydyt neuvottelut eivät ole johtaneet 15 vuorokauden kuluessa c alakohdassa annetusta ilmoituksesta sovitteluratkaisuun ja säännöksiä rikotaan uudelleen.
	Komissio päättää kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sille ilmoitettiin jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä, ovatko toimenpiteet sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa vai eivät. Jos ne eivät ole, jäsenvaltion on kiireellisesti lopetettava kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen."
Perustelu
Nuorten suojeleminen ja ihmisarvon suojeleminen ovat eurooppalaisen audiovisuaalisen alan politiikan perusarvoja ja käsiteltävänä olevan direktiivin päämotiiveja. Näitä arvoja palvelevat tavoitteet saattavat johtaa poikkeuksellisesti ja tietyin tiukoin edellytyksin myös siihen, että vapaan vastaanottamisen periaatetta rajoitetaan. Ei-lineaariset palvelut, joiden vapaata vastaanottamista on toistaiseksi rajattu sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin säännösten mukaisesti, kuuluvat jatkossa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin soveltamisalaan. Siksi säännöksiin on kirjattava, missä olosuhteissa vapaata vastaanottamista voidaan rajoittaa. Tällöin on suositeltavaa laatia säännökset lineaarisia palveluja koskevia säännöksiä vastaaviksi, sillä ei-lineaariset palvelut muistuttavat luonteeltaan yhä enemmän lineaarisia palveluja.
Tarkistus 32 1 ARTIKLAN 4 ALAKOHDAN B A ALAKOHTA (uusi) 2 a artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
	b a) korvataan 3 kohta seuraavasti:
	"(3) Edellinen 2 kohta ei vaikuta sellaisten menettelyjen, oikeuskeinojen tai seuraamusten soveltamiseen, joihin kyseisten rikkomisten varalta voidaan turvautua siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu."
Perustelu
Katso tarkistuksen 117 perustelu.
Tarkistus 33 1 ARTIKLAN 5 ALAKOHTA 3 artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Jäsenvaltioiden on edistettävä yhteissääntelyjärjestelmien toteuttamista niillä osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee. Näiden järjestelmien on oltava keskeisten toimijoiden laajasti hyväksymiä, ja niiden on mahdollistettava tehokas sääntöjen noudattamisen valvonta.”	3. Jäsenvaltioiden on edistettävä yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmien soveltamista tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanossa. Niiden on oltava toimijoiden laajasti hyväksymiä, ja niiden on mahdollistettava tehokas sääntöjen noudattamisen valvonta.”
Perustelu
Direktiivi on voitava jatkossakin panna täytäntöön itsesääntely- ja yhteissääntelyjärjestelmillä. Siksi on tehtävä selväksi, että itsesääntelykin käy, jos valtio on viime kädessä asiasta vastuussa, ja sillä on siten oikeus puuttua asiaan.
Tarkistus 34 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää.	1. Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka sen lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää.
	Lyhyitä otteita koskevana yleisohjeena on, että:
	– kesto saisi olla enintään 90 sekuntia ja keston olisi oltava tarkoitukseen riittävä ja tapahtuman luonteen mukainen,
	– järjestettyä tapahtumaa koskevat lyhyet otteet olisi lähetettävä vasta kun alkuperäinen lähetystoiminnan harjoittaja on voinut näyttää oman lähetyksensä tai vasta 60 minuutin kuluttua kyseisen tapahtuman päättymisestä sen mukaan, kumpi näistä on aiemmin,
	– lyhyitä otteita ei pitäisi lähettää yli 36 tunnin kuluttua kyseisen tapahtuman päättymisestä ilman oikeudenhaltijan erillistä suostumusta,
	– lyhyet otteet olisi lähetettävä siten, että alkuperäisen lähetystoiminnan harjoittajan ja/tai oikeudenhaltijan nimi on näkyvästi esillä koko lähetyksen ajan,
	– lähetystoiminnan harjoittajan olisi suoritettava asianmukainen korvaus oikeudenhaltijalle.
2. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat valita vapaasti lyhyissä uutisraporteissa käytettävän aineiston lähetyksestä huolehtivan lähetystoiminnan harjoittajan signaalista, kunhan ne vähintään nimeävät aineistonsa lähteen.	2. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat joko valita vapaasti lyhyissä uutisraporteissa käytettävän aineiston lähetyksestä huolehtivan lähetystoiminnan harjoittajan signaalista tai ne voivat hankkia itse pääsyn tapahtumaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja lähetystoimintaa varten.
Perustelu
Oikeus käyttää lyhyitä otteita on tärkeämpi kuin komission ehdotuksessa esitetty syrjimätön luonne, ja se olisi ulotettava koskemaan yhteisön laajuisesti kaikkia unionin jäsenvaltioita. Näin varmistetaan rajatylittävä tiedonvälitys, edistetään moniarvoisuutta ja otetaan lisäksi huomioon sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, jotka on kirjattu perusoikeuskirjan 11 artiklaan.
Tarkistus 35 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 c artiklan d alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(d) soveltuvissa tapauksissa tiedot toimivaltaisesta sääntelyviranomaisesta.	(d) soveltuvissa tapauksissa tiedot toimivaltaisesta sääntelylaitoksesta.
Perustelu
Sanamuodolla varmistetaan, että säännös kattaa jäsenvaltioiden organisaatiomuodoiltaan erilaiset sääntelylaitokset.
Tarkistus 36 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 d artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava tarkoituksenmukaisin keinoin, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä. Tämä koskee erityisesti ohjelmia, jotka sisältävät pornografiaa ja raakaa väkivaltaa.
	Komission ja jäsenvaltioiden on parhaan kykynsä mukaan kannustettava media-alan toimijoita edistämään alaikäisten suojelun lisätoimena yhteisön laajuisen merkintä-, arviointi- ja suodatusjärjestelmän kehittämistä.
	Jäsenvaltioiden on edistettävä toimia, jotka antavat vanhemmille ja muille asiasta huolestuneille paremmat mahdollisuudet valvoa pornografiaa ja raakaa väkivaltaa sisältäviä ohjelmia.
Perustelu
Koska alaikäiset käyttävät huomattavan paljon audiovisuaalisia mediapalveluja ja viettävät suurimman osan ajastaan niiden parissa, on välttämätöntä tehostaa alaikäisten suojelua. Siksi on kehitettävä yhteisön laajuisia merkintä-, arviointi- ja suodatusjärjestelmiä sekä lisättävä valvojien toimintamahdollisuuksia.
Tarkistus 37 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 e artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.	Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella tai jotka muulla tavoin loukkaavat ihmisarvoa.
Perustelu
Jotta kaikkia audiovisuaalisia mediapalveluja ja kaikkea audiovisuaalista kaupallista viestintää koskisivat yhtenäiset suojastandardit, olisi 3 e artiklan ja 3 g artiklan c alakohdan säännöksiä mukautettava toisiinsa. Samalla sisältöä on mukautettava EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan, koska se on primäärioikeutta. Lisäksi on suojelun kohteeksi otettava myös ihmisarvo, kuten on tehty Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 artiklassa.
Tarkistus 38 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 f artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta.	1. Jäsenvaltioiden on kannustettava siihen, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta.
	Ei-lineaaristen palvelujen osalta tämä edistäminen voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: eurooppalaisiin tuotantoihin suunnatut investoinnit suhteessa liikevaihtoon, eurooppalaisten tuotantojen tietty osuus tilausvideotarjonnassa, eurooppalaisten tuotantojen houkutteleva esillepano sähköisissä ohjelmaoppaissa.
Tarkistus 39 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan c alakohdan -i luetelmakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(-i) loukata ihmisarvoa;
Perustelu
Ihmisarvon suojelu on sisällytettävä 3 g artiklan c kohtaan.
Tämä on sopusoinnussa Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa, jossa ihmisarvon loukkaamattomuus on vahvistettu aivan ensimmäisenä.
Tarkistus 40 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan d alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(d) Kaikenlainen savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ja kaikenlaiset savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskevat teleostoslähetykset on kielletty.	(d) Kaikenlainen savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä on kielletty.
Perustelu
Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä kattaa myös teleostoslähetykset, joten niiden mainitseminen erikseen ei ole tarpeen.
Tarkistus 41 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 42 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h artiklan 1 kohdan johdantokappale (direktiivi 89/552/ETY)
1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen, jotka ovat sponsoroituja tai joissa on tuotesijoittelua, on täytettävä seuraavat vaatimukset:	1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen tai ohjelmien, jotka ovat sponsoroituja, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Perustelu
Sponsorointia ja tuotesijoittelua koskevat säännökset olisi selvyyden vuoksi esitettävä eri kohdissa. Niitä koskevat vaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Tarkistus 43 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h artiklan 1 kohdan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta ja/tai tuotesijoittelusta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa, keskellä ja/tai lopussa. Ohjelmien sisältämästä tuotesijoittelusta on ilmoitettava asianmukaisesti ohjelman alussa katsojien mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.	(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa, keskellä ja/tai lopussa.
Perustelu
Sponsorointia ja tuotesijoittelua koskevat säännökset olisi selvyyden vuoksi esitettävä eri kohdissa. Niitä koskevat vaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Tarkistus 44 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti. Audiovisuaaliset mediapalvelut eivät myöskään saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.	2. Audiovisuaalisia mediapalveluja tai yksittäisiä ohjelmia eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.
Perustelu
Sponsorointia ja tuotesijoittelua koskevat säännökset olisi selvyyden vuoksi esitettävä eri kohdissa. Niitä koskevat vaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Tarkistus 45 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Yritykset, joiden toimintaan kuuluu lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen valmistaminen tai myynti, voivat sponsoroiduissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tehdä tunnetuksi yrityksen nimeä tai edistää sen julkista kuvaa, mutta eivät saa edistää sellaisten yksittäisten lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen myyntiä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.	3. Yritykset, joiden toimintaan kuuluu lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen valmistaminen tai myynti, voivat sponsoroiduissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tai ohjelmissa tehdä tunnetuksi yrityksen nimeä tai edistää sen julkista kuvaa, mutta eivät saa edistää sellaisten yksittäisten lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen myyntiä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.
Perustelu
Sponsorointia ja tuotesijoittelua koskevat säännökset olisi selvyyden vuoksi esitettävä eri kohdissa. Niitä koskevat vaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Tarkistus 46 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h artiklan 4 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja eivätkä sisältää tuotesijoittelua. Dokumenttiohjelmat ja lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää tuotesijoittelua.”	4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja.
Perustelu
Sponsorointia ja tuotesijoittelua koskevat säännökset olisi selvyyden vuoksi esitettävä eri kohdissa. Niitä koskevat vaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Tarkistus 47 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Lisätään 3 h a artikla seuraavasti:
	"3 h a artikla
	1. Tuotesijoittelu on periaatteessa kielletty.
	2. Tuotesijoittelu voidaan poikkeuksellisesti sallia seuraavin edellytyksin:
	a) elokuvissa, televisioelokuvissa ja televisiosarjoissa, urheilulähetyksissä ja tositelevisio-ohjelmissa; tai
	b) tapauksissa, joissa tuotesijoittelu tapahtuu vastikkeetta tai vain vähäistä vastiketta vastaan.
	3. Edellä oleva 2 kohta ei koske lastenohjelmia, uutisohjelmia, dokumenttiohjelmia, ajankohtaisohjelmia eikä opetus- ja neuvontaohjelmia.
	4. Jos tuotesijoittelu on sallittua, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
	a) Tuotesijoittelu ei saa missään olosuhteissa vaikuttaa tällaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen sisältöön tai – soveltuvissa tapauksissa – lähetysaikaan siten, että sillä olisi vaikutusta mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen vastuuseen ja riippumattomuuteen.
	Tuotesijoittelu ei saa suoraan kannustaa vastaanottajaa ostamaan tai vuokraamaan tavaroita tai palveluja varsinkaan erityisillä myynninedistämiseen tähtäävillä viittauksilla kyseisiin tavaroihin tai palveluihin.
	c) Tuotetta ei saa myöskään "korostaa kohtuuttomasti".
	d) Katsojille on ilmoitettava selvästi tuotesijoittelusta mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi. Ohjelmat, joissa käytetään tuotesijoittelua, on merkittävä. Merkintä on esitettävä ohjelman alussa ja ohjelman aikana tuotesijoittelun esiintyessä esimerkiksi neutraalin logon avulla.
	e) Ohjelmat eivät myöskään saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti."
Perustelu
Tuotesijoitteluun liittyvän harmaan alueen poistamiseksi luodaan konkreettiset sääntelypuitteet, joilla lisätään oikeusvarmuutta. On syytä laatia positiiviluettelo, jonka nojalla sallitaan tuotesijoittelu tapauksissa, joissa pääpaino ei ole mielipiteenmuodostuksessa ja joissa ei ole suurta vaaraa toimitukselliseen sisältöön vaikuttamisesta. Erityistä varovaisuutta vaativissa ohjelmissa tuotesijoittelu on kokonaan kiellettyä. Asianmukaisilla merkinnöillä huolehditaan kuluttajien suojelusta.
Tarkistus 48 1 ARTIKLAN 9 ALAKOHTA 10 artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Yksittäiset mainospalat ja teleostosesitykset ovat urheiluohjelmia lukuun ottamatta sallittuja ainoastaan poikkeuksellisesti.”	Poistetaan.
Tarkistus 49 1 ARTIKLAN 10 ALAKOHTA 11 artiklan 2 kohdan 1 alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 35 minuutin jaksoa kohti	2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 30 minuutin jaksoa kohti.
Perustelu
Tällä hetkellä uutisia ja lastenohjelmia koskevan 30-minuutin säännön laajentaminen 35 minuuttiin aiheuttaisi vakavia kielteisiä vaikutuksia lähetystoiminnan harjoittajien mainostuloihin ja sen seurauksena heidän mahdollisuuksiin rahoittaa audiovisuaalisen sisällön tuotantoa. Koska useimmat uutiset ja lastenohjelmat kestävät korkeintaan 30 minuuttia, tämä voi estää merkittävästi mainontaa näissä ohjelmissa. Minkäänlaista selitystä tai perustelua tälle toimenpiteelle ei tunnu löytyvän komission ehdotuksesta tai sitä koskevasta vaikutusten arvioinnista.
Tarkistus 50 1 ARTIKLAN 13 ALAKOHTA 18 artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka koskevat sen omia ohjelmia ja niihin suoraan liittyviä oheistuotteita, sponsorointia koskeviin ilmoituksiin eikä tuotesijoitteluun.”	2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka koskevat sen omia ohjelmia tai toisen samaan ryhmittymään kuuluvan audiovisuaalisen mediapalvelun tarjoajan ohjelmia ja niihin suoraan liittyviä oheistuotteita, sponsorointia koskeviin ilmoituksiin eikä tuotesijoitteluun.
Perustelu
Omaa tai ristikkäismainontaa koskevia ohjelmia olisi kohdeltava yhdenvertaisesti monikanavaisessa ympäristössä, jossa lähetystoiminnan harjoittajien on tiedotettava katsojille muilla kanavillaan käytettävissä olevista ohjelmistaan.
Tarkistus 51 1 ARTIKLAN 20 ALAKOHTA 23 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on taattava kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.	1. Jäsenvaltioiden on taattava kansallisten sääntelyviranomaisten ja -laitosten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.
Perustelu
Sanamuodolla varmistetaan, että säännös kattaa jäsenvaltioiden organisaatiomuodoiltaan erilaiset sääntelytahot.
Tarkistus 52 1 ARTIKLAN 20 ALAKOHTA 23 b artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Kansallisten sääntelyviranomaisten on annettava toisilleen sekä komissiolle tiedot, joita tämän direktiivin säännösten soveltaminen edellyttää.”	2. Kansallisten sääntelyviranomaisten ja ‑laitosten on annettava toisilleen sekä komissiolle tiedot, joita tämän direktiivin säännösten soveltaminen edellyttää.”
Perustelu
Sanamuodolla varmistetaan, että säännös kattaa jäsenvaltioiden organisaatiomuodoiltaan erilaiset sääntelytahot.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0646 – C6 0443/2005 – 2005/0260(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	CULT
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 2.2.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Karsten Friedrich Hoppenstedt 14.3.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	11.7.2006	11.9.2006		3.10.2006
Hyväksytty (pvä)	10.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		40 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, David Casa, Jan Christian Ehler, Jonathan Evans, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in 't Veld, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Joseph Muscat, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Manuel António dos Santos, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Sahra Wagenknecht.
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Katerina Batzeli, Harald Ettl, Ona Juknevičienė, Werner Langen, Alain Lipietz, Sarah Ludford, Charles Tannock, Corien Wortmann-Kool.
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Christopher Heaton-Harris, Luis Herrero-Tejedor, Toine Manders.
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

2005/0260(COD)

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2006)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
(KOM(2005)0646 – C6-0443/2005 – 2005/0260(COD))

Valmistelija: Gianni De Michelis

PA_Legam

LYHYET PERUSTELUT

–   Parlamentissa keskusteltavana ja hyväksyttävänä olevalla direktiivillä saatetaan ajan tasalle vuodelta 1989 peräisin oleva direktiivi 89/552/ETY, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa televisiolähetysten vapaa levittäminen kaikkiin ETY:n osiin.

–   Sen jälkeen muutosta on tapahtunut siinä, että tekninen edistyminen on suuresti lisännyt erilaisia perustoja, joiden kautta audiovisuaalista sisältöä voidaan lähettää ja vastaanottaa. Ne ovat ennen kaikkea muuttaneet perusteellisesti audiovisuaalialalla sovellettavan liiketoimintamallin erityispiirteitä. Aikaisemmat myyjän markkinat ovat asteittain muuttuneet kuluttajan markkinoiksi. Kun kuluttajat olivat ennen itse asiassa jakelijan määrittelemän tarjonnan passiivisia vastaanottajia, he ovat nyt – ja tulevaisuudessa entistä enemmän – asemassa, jossa he voivat itse päättää, mitä he kuluttavat.

–   Yksi tekijä, jonka tämä uusi taloudellinen malli on tuonut mukanaan ja josta varmasti – sitä korostettakoon – tulee tulevaisuudessa entistä ratkaisevampi, on audiovisuaaliteollisuuden rahoituslähteitä koskeva radikaali muutos, joka koskee sekä tuotantoa että jakelua. Kaksi perinteistä rahoituksen muotoa, toisin sanoen lupamaksut ja mainostulot, ovat jatkuvasti menettäneet asemiaan maksujärjestelmälle, joka määräytyy käyttäjien haluaman audiovisuaalisen palvelun luonteen ja laadun mukaan. Tämän teollisuudenalan taloudellinen merkitys sen vuoksi todennäköisesti kasvaa vakaasti ja huomattavasti, ja maailmanlaajuisesta kilpailusta tulee tietenkin ankarampaa.

–   Edellä mainitun skenaarion vuoksi on entistä tarpeellisempaa ja pakottavampaa saada aikaan aidot eurooppalaiset yhteismarkkinat siinä laajuudessa, että Euroopan on mahdollista kilpailla kasvavien Intian, Latinalaisen Amerikan ja Kiinan markkinoiden sekä Pohjois-Amerikan markkinoiden kanssa, ja toimia kielirajoista ja runsaasta ja monenmuotoisesta kansallisesta sääntelystä huolimatta. Toiseksi tarvittavia sääntöjä on laadittava, jotta jatkuvassa teknisessä kehityksessä pysytään mukana sekä sitä tuetaan ja edistetään pitäen mielessä erityisesti sen, että tulevaisuudessa kuluttajan tarpeisiin vastataan entistä suuremmassa määrin teknologian tarjoaman laajan valikoiman kautta.

–   Täytyy kuitenkin ymmärtää, että kyseessä olevan tuotteen – audiovisuaaliset palvelut – luonne aiheuttaa erityisongelmia, jotka jossain määrin liittyvät yhä voimakkaaseen tunneseikkojen kirjoon eri kansojen joukossa sekä tarpeeseen kunnioittaa arvoa tai kulttuuri-identiteettiä arvona, jonka suojeleminen on "eurooppalaisen mallin" olennainen piirre.

–   Lisäksi on tärkeätä pitää mielessä, että toisin kuin vuonna 1989, unioni on päättänyt keskittyä poliittisessa strategiassaan johtavaan geopoliittiseen ja maantieteellis-taloudelliseen rooliin, joka määräytyy globaalin talouden kehittyessä. Kyseessä on Lissabonin strategia, joka hyväksyttiin vuonna 2000 ja jonka tavoitteena on, että unionista tulee vuoteen 2010 mennessä "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja, lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä huolehtimaan ympäristöstä".

Näyttää siis selvältä, että sen taloudellisen sektorin tulevaisuus, johon direktiivi liittyy, on ratkaisevaa tämän strategian menestyksen kannalta. Siksi on tarpeen hyväksyä sääntelykehys, jonka lähtökohtana on – niin kuin monien muidenkin unionin politiikkojen lähtökohtana – Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen maailmanlaajuisella tasolla maailman muista osista tuleviin kilpailijoihin nähden. Direktiivin 89/552/ETY tarkistaminen on tehtävä tämän suuntaisesti ja se on muotoiltava siten, että suuren yleisön, kuluttajien ja teollisuuden edut otetaan huomioon. On korostettava vielä tarvetta hyväksyä lähestymistapa, jonka mukaisesti erilaiset etunäkökohdat pyritään saamaan toistensa kanssa synergiseen suhteeseen.

–   Tässä mielessä komission ehdottamassa tekstissä edistytään olennaisesti haluttuun suuntaan, ja ehdotus olisi siksi hyväksyttävä parlamentissa, jonka olisi hylättävä vaihtoehdot, joiden mukaisesti joko jatketaan nykyiseen sääntelykehykseen perustuvaa lähestymistapaa (televisio ilman rajoja -direktiivi pelkästään "lineaaristen palveluiden" osalta ja sähköistä kauppaa koskeva direktiivi ei-lineaaristen palveluiden osalta) tai muutetaan lineaarisia palveluita koskevia erityisiä sääntöjä.

–   "Audiovisuaalisten mediapalveluiden" määrittely on tavoite, jota voidaan tukea, vaikka "ei-lineaaristen mediapalveluiden" soveltamisala olisi määriteltävä tarkemmin, jotta on mahdollista tehdä selvempi ero palveluiden ja mediapalveluiden välillä. Jotkut pelkäävät aivan oikeutetusti, että jos soveltamisala määritellään liian laajaksi, Eurooppaan voi olla vaikeampi löytää uusia tapoja uusien tuotteiden markkinointiin. Tässä lausunnossa esitetyt tarkistukset on tehty tämä seikka huomioon ottaen.

–   Tarkistuksilla pyritään myös vahvistamaan Euroopan teollisuuden rakennetta erityisesti sisällön tuottamisen kannalta siten, että paitsi amerikkalaisten kilpailijoiden, sen on mahdollista kilpailla myös intialaisten, latinalaisamerikkalaisten ja kiinalaisten kilpailijoiden kanssa.

On perustettava asianmukainen audiovisuaalisen sisällön hyödyntämiseen liittyvien oikeuksien hallinnointijärjestelmä, jonka olisi lujitettava riippumatonta sisällön tuottamiseen erikoistunutta teollisuutta. Nämä yleiset puitteet olisi siksi otettava huomioon asianomaisilla tahoilla, ja tässä käsiteltävän direktiivin tavoitteet olisi sovitettava niihin.

Samaan ajattelutapaan perustuen on myös tuettava asianmukaista tuotesijoittelun (product placement) sääntelyä ja väljempiä mainontaa koskevia sääntöjä, pitäen mielessä, että jos kuluttajilla on enemmän valinnanvaraa, teollisuuden on pakko välttää vaihtoehtoja, jotka ovat sen etujen vastaisia, koska laajempi valikoima rohkaisee kuluttajia valitsemaan tuotteita, joita he pitävät parempina ja heidän makuunsa sopivampina. Tämä kuluttajien tarpeiden ja odotusten muuttuminen vähentää viranomaisvalvonnan tarvetta.

–   Lopuksi valiokunta haluaisi taittaa peistä itsesääntelyn ja myös yhteissääntelyn puolesta. Valiokunta on tietoinen, että 31. joulukuuta 2003 hyväksytty lainsäädännön parantamista koskeva toimielinten välinen sopimus rajoittaa suuresti mahdollisuutta säätää tämänsuuntaisia lakeja. Markkinoiden sääntöihin vaikuttava tekninen kehitys on kuitenkin niin nopeaa, että asianmukaista sääntelyä tarvitaan, jotta voidaan sovittaa yhteen yleisen edun vaatimat arvot ja tavoitteet sekä Euroopan teollisuuden tarvitsema joustavuus ja kilpailukyky.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 1 KAPPALE
(1) Direktiivillä 89/552/ETY yhteensovitetaan tiettyjä televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Audiovisuaalisten mediapalvelujen uudet lähetysteknologiat edellyttävät kuitenkin sääntelyjärjestelmän mukauttamista siten, että siinä voidaan ottaa huomioon rakenteellisten muutosten ja teknologian kehittymisen vaikutukset liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisen lähetystoiminnan rahoitukseen sekä varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset eurooppalaiselle tietoteknologialle sekä Euroopan media-yrityksille ja media-alan palveluille.	(1) Direktiivillä 89/552/ETY yhteensovitetaan tiettyjä televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Audiovisuaalisten mediapalvelujen uudet lähetysteknologiat edellyttävät kuitenkin sääntelyjärjestelmän mukauttamista siten, että siinä voidaan ottaa huomioon rakenteellisten muutosten, tieto- ja viestintätekniikoiden leviämisen ja teknologian kehittymisen vaikutukset liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisen lähetystoiminnan rahoitukseen sekä varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset eurooppalaiselle tietoteknologialle sekä Euroopan media-yrityksille ja media-alan palveluille.
Perustelu
Tieto- ja viestintätekniikoiden leviämisellä on ollut suuri vaikutus sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. Erityisesti niiden leviäminen on laukaissut liikkeelle lisää teknologisia kehityskulkuja, jotka ovat muuttaneet lukuisten liiketoimintamallien rakenteita ja toimintaa.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 2 A KAPPALE (uusi)
	(2 a) Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden täyden kunnioittamisen perusedellytys, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä valtioita velvoitetaan turvaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja toteuttamaan tarvittaessa toimenpiteitä sen turvaamiseksi.
Perustelu
Tarkistus perustuu periaatteeseen, jonka mukaan tiedotusvälineet ovat samalla sekä kulttuurisia että taloudellisia hyödykkeitä, ja direktiivissä on näin ollen otettava huomioon molemmat kriteerit, kuten voimassaolevassa lainsäädännössäkin tehdään.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE
(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä.	(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian, koulutuksen ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi sekä audiovisuaalisten palvelujen, jotka ovat sekä kulttuurihyödykkeitä että taloudellisia hyödykkeitä, erityisluonteen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä, jotta voidaan turvata erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen kirjatut perusvapaudet ja -oikeudet sekä varmistaa alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojelu. Tiedotusvälineiden pitäisi tarjota kansalaisille välineitä tulkita todellisuutta kriittisesti ja hyödyntää paremmin vastaanottamaansa jatkuvasti kasvavaa tiedon määrää, kuten Euroopan neuvoston suosituksessa 1466(2000) todetaan. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että sitten, kun kyseisiä palveluja säännellään asianmukaisesti, kansalaisten pitäisi pystyä valitsemaan sopivimmat tiedotusvälineet ja tiedonvälityksen muodot, jolloin he kykenevät hyödyntämään täydesti oikeuttaan tiedonvälityksen vapauteen ja sananvapauteen.
Perustelu
Audiovisuaalisia palveluja on arvioitava sekä niiden markkina- että niiden kulttuuriarvon perusteella.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 4 KAPPALE
(4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut ja kehittymässä olevat tilattavat palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja.	(4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut ja kehittymässä olevat tilattavat palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja, parantavat elinolosuhteita ja siten vahvistavat Euroopan yritysten kilpailukykyä. Edistämällä audiovisuaalisten palvelujen teknistä saatavuutta siten, että myös haavoittuvilla väestöryhmillä, kuten vammaisilla ja vanhuksilla, on mahdollisuus niitä käyttää, parannetaan alan dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Tähän keskittyvien yritysten tukeminen edistää sekä osallisuuden tavoitetta että tutkimuksen kehittämisen ja työpaikkojen luomisen tavoitetta.
Perustelu
Työpaikkojen luominen ja merkittävien työtilaisuuksien tarjoaminen on äärimmäisen tärkeä tekijä tehostettaessa Euroopan teollisuussektoria. Kasvun ja tuottavuuden edistäminen kaikilla teollisuudenaloilla on yksi Euroopan yhteisön merkittävimmistä tavoitteista.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5) Audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat eurooppalaiset yritykset joutuvat toimimaan kehittymässä oleviin tilattaviin palveluihin sovellettavan sääntelyn osalta oikeudellisesti epävarmassa ja toimintaedellytyksiltään epätasapuolisessa ympäristössä. Sekä kilpailun vääristymisen välttämiseksi että oikeusvarmuuden lisäämiseksi on sen vuoksi tarpeen soveltaa koordinoidusti kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin ainakin tiettyjä perussääntöjä.	(5) Audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat eurooppalaiset yritykset joutuvat toimimaan kehittymässä oleviin tilattaviin palveluihin sovellettavan sääntelyn osalta oikeudellisesti epävarmassa ja toimintaedellytyksiltään epätasapuolisessa ympäristössä. Sekä kilpailun vääristymisen välttämiseksi että oikeusvarmuuden lisäämiseksi on sen vuoksi tarpeen soveltaa koordinoidusti kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin ainakin tiettyjä perussääntöjä, jotka ovat sekä lineaaarisia tai ei, jotta voidaan myötävaikuttaa sisämarkkinoiden täyttymiseen ja helpottaa yksittäisten tietoalojen syntymistä.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE
(6) Komissio on antanut audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa tiedonannon, jossa se korostaa, että sääntelyssä on sekä nyt että tulevaisuudessa turvattava tietyt yleiset edut, kuten kulttuurien monimuotoisuus, oikeus tiedonsaantiin, alaikäisten suojelu ja kuluttajansuoja.	(6) Komissio on antanut audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa tiedonannon, jossa se korostaa, että sääntelyssä on sekä nyt että tulevaisuudessa turvattava tietyt yleiset edut, kuten kulttuurien monimuotoisuus, oikeus tiedonsaantiin sekä asianmukaiseen tiedonsaannin moniarvoisuuteen, alaikäisten suojelu, kuluttajansuoja sekä yleisön tietoisuuden ja tietämyksen edistäminen sekä tasavertaiset käyttömahdollisuudet myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tapauksessa.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 6 A KAPPALE (uusi)
	(6 a) Lissabonissa 23.–24. maaliskuuta 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa vuonna Euroopan unioni käynnisti kunnianhimoisen ohjelman, jonka tarkoituksena on tehdä Euroopasta vuoteen 2010 mennessä "maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin tietoon perustuva talous maailmassa". Lissabonin strategia käynnistettiin uudelleen vuonna 2005 tehdyn väliarvioinnin myötä olennaisena osatekijänä, kun halutaan parantaa hyvinvointia, edistää kilpailua ja lisätä tuotantoa Euroopan unionissa. Tämän vuoksi ja Lissabonin strategian puitteissa on tarpeen keskittyä politiikkoihin, joilla on terve vaikutus sisämarkkinoiden toteutumiselle, kilpailuesteiden vähentämiselle ja tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöönotolle tarkoituksenaan kartoittaa tietä kohti kilpailukykyistä tietoon perustuvaa taloutta.
Perustelu
Lissabonin strategia on ollut tärkein EU:n toimintaväline, jolla tehostetaan Euroopan yritysten kilpailukykyä sekä parannetaan hyvinvointia ja elinolosuhteita. Se muodostaa perustan Euroopan teollisuuden tuottavuuden edistämiselle, ja Euroopan ohjelmateollisuus on osa sitä.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 6 B KAPPALE (uusi)
	(6 b) Kilpailukyvyn edistäminen Euroopan teollisuudessa, josta audiovisuaalinen media-ala muodostaa merkittävän osan, on ratkaisevaa Lissabonin strategiaan sisältyvien politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Audiovisuaalisen media‑alan kilpailukyvyn vahvistamiseksi olisi siksi edistettävä riittäviä rahoitusvälineitä asianmukaisen sääntelykehyksen puitteissa.
Perustelu
Lisäys De Michelisin tarkistukseen 6. Audiovisuaalisen media-alan kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi alaa ei tulisi ylikuormittaa sääntelyllä
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 6 C KAPPALE (uusi)
	(6 c) Alkuperämaaperiaate on ratkaisevan tärkeä sellaisten yleiseurooppalaisten audiovisuaalisten markkinoiden kehittymisessä, joille vahva ala tuottaa eurooppalaista sisältöä. Lisäksi periaate turvaa katsojien oikeuden tehdä valintansa monenlaisista eurooppalaisista ohjelmista.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 6 D KAPPALE (uusi)
	(6 d) Lissabonin strategiassa, jonka avulla pyritään edistämään kilpailukykyistä tietoon perustuvaa taloutta, kehotetaan tekemään ja tukemaan kyseisen alan infrastruktuureihin liittyviä investointeja sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian alan innovaatioita, muun muassa tarvittavan tutkimuksen kautta, menestyvän ja erittäin tuotteliaan radio- ja televisioteollisuuden (jonka merkittävä osa audiovisuaalipalvelut ovat) kehittämiseksi eurooppalaisilla markkinoilla.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 6 E KAPPALE (uusi)
	(6 e) Vahva eurooppalainen, asianmukaisesti säännelty teollisuus, johon kuuluu sekä perinteinen että kehittymässä oleva audiovisuaaliala ja jota tuetaan tehokkailla investoinneilla ja tieto- ja viestintätekniikalla, edistää Lissabonin strategiaa, jonka mukaisesti Euroopan unionista olisi tehtävä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä. Tällä säännöstöllä on edistettävä unionin kilpailuympäristössä oikeaa sääntelytasapainoa, joka on ainoa tapa varmistaa investointeja kehittävien ja työpaikkoja luovien yritysten luottamus.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 6 F KAPPALE (uusi)
	(6 f) Vahvan, kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisuuden luominen oli yksi Lissabonin toimintasuunnitelman tärkeimmistä tavoitteista. Sen vuoksi tuottavuus ja teknologinen johtajuus kaikilla talouden aloilla, audiovisuaaliala mukaan lukien, voidaan saavuttaa tekemällä mittavia investointeja ja hyödyntämällä käytettävissä olevaa tieto- ja viestintätekniikkaa kilpailukykyisessä ympäristössä, millä saavutetaan sääntelyn oikea tasapaino kuluttajan luottamuksen ja sisämarkkinoiden yhtenäisyyden lisäämiseksi.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 6 G KAPPALE (uusi)
	(6 g) Lissabonin strategian yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon eurooppalaisen sisältötuotannon kehitys laatimalla varsinkin teollis- ja tekijänoikeuksia ja oikeuksien hyödyntämistä koskevassa asiassa toimintapuitteet sisällön levittämistä ja jakamista koskevien vaatimusten ja tekijänoikeuksien haltijoiden etuoikeuksien puolustamisen saattamiseksi tasapainoon.
Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 6 H KAPPALE (uusi)
	(6 h) Lissabonin strategian mukaisesti on tärkeää ottaa huomioon eurooppalaisen sisällön tuotannon kehittäminen laatimalla poliittiset puitteet, jotka koskevat erityisesti oikeuksien omistamista ja hyödyntämistä.
Perustelu
Euroopan teollisuuden ja audiovisuaalisen teollisuuden edistämistä koskeva yleisen tavoitteen mukaisesti olisi kiinnitettävä huomiota myös eurooppalaisiin sisällön tuottajiin. Tässä suhteessa olisi laadittava puitteet, jotka koskevat oikeuksia, koska jakelijoiden hallitseva asema tässä suhteessa on haitallista.
Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 7 KAPPALE
(7) Komissio on tehnyt aloitteen i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta, jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunta- ja media-aloilla. i2010 on kattava strategia, jonka tarkoituksena on tukea digitaalitalouden kehittymistä osana tietoteknologian, mediapalvelujen, verkkojen ja päätelaitteiden teknologista lähentymiskehitystä nykyaikaistamalla ja hyödyntämällä kaikkia EU:n politiikan välineitä: sääntelyä, tutkimusta ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa. Komissio on sitoutunut nykyaikaistamaan audiovisuaalisten palvelujen oikeudelliset puitteet ja luomaan tätä kautta yhdenmukaiset sisämarkkinapuitteet tietoyhteiskunta- ja mediapalveluille. Ensimmäisenä askeleena se on luvannut antaa vuoden 2005 aikana ehdotuksen ”televisio ilman rajoja” -direktiivin nykyaikaistamisesta.	(7) Komissio on tehnyt aloitteen i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta, jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunta- ja media-aloilla. i2010 on kattava strategia, jonka tarkoituksena on tukea digitaalitalouden kehittymistä sekä eurooppalaista sisällön tuotanto digitaalitalouden kehittymisen osana tietoteknologian, mediapalvelujen, verkkojen ja päätelaitteiden teknologista lähentymiskehitystä nykyaikaistamalla ja hyödyntämällä kaikkia EU:n politiikan välineitä: sääntelyä, tutkimusta ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa. Komissio on sitoutunut nykyaikaistamaan audiovisuaalisten palvelujen oikeudelliset puitteet ja luomaan tätä kautta yhdenmukaiset sisämarkkinapuitteet tietoyhteiskunta- ja mediapalveluille. Ensimmäisenä askeleena se on luvannut antaa vuoden 2005 aikana ehdotuksen ”televisio ilman rajoja” -direktiivin nykyaikaistamisesta.
Perustelu
Digitaalitaloutta voidaan hyödyntää ja tietoyhteiskunta toteuttaa ainoastaan tieto- ja viestintätekniikoita käyttämällä.
Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE
(10) Koska 3 c–3 h artiklalla otetaan käyttöön yhdenmukaiset vähimmäisvelvoitteet, jäsenvaltiot eivät voi enää niillä osa-alueilla, jotka yhdenmukaistetaan tällä direktiivillä, poiketa alkuperämaaperiaatteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdassa säädetyillä perusteilla, jotka liittyvät rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvan vihaan yllyttämisen torjuntaan, alaikäisten suojeluun, yksittäisiin ihmisiin kohdistuviin ihmisarvon loukkauksiin tai kuluttajansuojaan.	(10) Tämän direktiivin 3 c–3h artiklalla otetaan käyttöön kaikkia audiovisuaalisia mediapalveluja koskevat alaikäisten, ihmisarvon ja kuluttajien suojelua koskevat yhdenmukaiset vähimmäisvelvoitteet. Tässä yhteydessä sovelletaan myös direktiiviä 2000/31/EY, joka koskee erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoita ("Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä") – erityisesti sovelletaan myös alkuperämaaperiaatetta ja vastuita koskevia sääntöjä (vastuuta koskevat poikkeukset). Lisäksi jäsenvaltiot voivat turvata yleistä järjestystä 3 artiklan 4 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti.
Perustelu
Johdanto-osan kohdissa olisi tehtävä selväksi, että jäsenvaltiot säilyttävät oikeutensa turvata yleistä järjestystä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY 3(3)-5 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 11 KAPPALE
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/21/EY ei sen 1 artiklan 3 kohdan mukaan rajoiteta yhteisön tasolla tai kansallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin.	(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/21/EY (puitedirektiivi) luotiin yhtenäinen oikeudellinen kehys kaikille lähetysverkostoille ja -palveluille, mutta sillä ei sen 1 artiklan 3 kohdan mukaan rajoiteta yhteisön tasolla tai kansallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin. Tämä vastaa teknologianeutraaliuden periaatetta, joka oikeuttaa erottamaan lähetykseen sovellettavan sääntelyn sisältöön sovellettavasta sääntelystä.
Perustelu
Teknologianeutraaliuden periaate antaa mahdollisuuden kehittää vapaasti asiaankuuluvien normien ja sääntöjen mukaisia lähetystekniikoita ja lisäksi soveltaa johdonmukaista sisällön sääntelykehystä.
Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE
(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata ei-taloudellista toimintaa, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja.	(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata toimintaa, joka on ensisijaisesti ei‑taloudellista, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja, audiovisuaalisen materiaalin vaihtamista henkilökohtaisten mielipiteiden ilmaisemista varten, käyttäjien tuottamaa audiovisuaalista sisältöä jakavia ja palveluja etuyhteisöjen välistä vaihtoa varten, eikä muita ei‑lineaarisia palveluja, jotka eivät vaikuta selkeästi merkittävään osaan väestöstä.
Perustelu
Selvennys saisi käyttäjät vakuuttuneiksi siitä, että direktiivi ei muuta tapaa, jolla he käyttävät internetin luovaa potentiaalia, mukaan luettuna verkossa olevaa audiovisuaalinen materiaali, jonka osalta he joutuvat noudattamaan yksinomaan rikoslakia.
Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE
(14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa joukkotiedotusvälineet siltä osin kuin ne suorittavat tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa.	(14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa joukkotiedotusvälineet siltä osin kuin ne suorittavat suurta yleisöä koskevaa tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa.
Perustelu
Yksi tässä direktiivissä kuvattujen palveluiden pääpiirteistä, joka mainitaan myös määritelmässä, on suurta yleisöä koskevat tiedotustehtävät.
Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 15 KAPPALE
(15) Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sanomalehtien ja aikakauslehtien sähköiset versiot.	(15) Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sanomalehtien, aikakauslehtien, aikakausjulkaisujen, aikakauskirjojen ja kirjojen sähköiset versiot tapauksissa, joissa visuaalinen sisältö on suurelta osin staattinen.
Perustelu
Selvennys.
Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 16 KAPPALE
(16) Käsite ’audiovisuaalinen’ tarkoittaa liikkuvaa kuvaa äänen kanssa tai ilman ääntä, joten se kattaa mykkäelokuvat mutta ei ääni- tai radiolähetyksiä.	(16) Tässä direktiivissä käsite ’audiovisuaalinen’ tarkoittaa liikkuvaa kuvaa äänen kanssa tai ilman ääntä, joten se kattaa mykkäelokuvat mutta ei ääni- tai radiolähetyksiä.
Perustelu
Selvennys, joka johtuu siitä, että termi "audiovisuaalinen" sisältää radiotoiminnan muissa säädöksissä, kuten WTO/GATSin palvelujen luokituksessa.
Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 16 A KAPPALE (uusi)
	(16 a) Audiovisuaalinen mediapalvelu koostuu ohjelmista, toisin sanoen äänen kanssa tai ilman ääntä toimituksellisella vastuulla lähetettävistä johdonmukaisista liikkuvan kuvan sarjoista, joita mediapalvelujen tarjoaja levittää vahvistetun ohjelma-aikataulun tai tarjonnan puitteissa.
Perustelu
Tarkennus audiovisuaalisen mediapalvelun määritelmään.
Tarkistus 23 JOHDANTO-OSAN 17 A KAPPALE (uusi)
	(17 a) Audiovisuaalisten mediapalveluiden määritelmässä esitetyt direktiivin 89/552/ETY 1 artiklan a kohtaan sisältyvät muutetut kriteerit, joita selvennetään edelleen tämän direktiivin johdanto-osan 13 ja 17 kappaleessa, on täytettävä samanaikaisesti.
Perustelu
On tärkeää korostaa, että komission johdanto-osan 13 ja 17 kappaleessa esittämät kriteerit on täytettävä samanaikaisesti.
Tarkistus 24 JOHDANTO-OSAN 19 A KAPPALE (uusi)
	(19 a) Vahvan, kilpailukykyisen ja integroidun Euroopan audiovisuaalisen alan edistäminen sekä median moniarvoisuuden lisääminen kaikkialla Euroopan unionin alueella edellyttää edelleen sitä, että vain yhdellä jäsenvaltiolla on toimivalta säännellä kaikkia audiovisuaalisen median palvelujen tarjoajia.
Perustelu
Tarkoituksena on alkuperämaaperiaatteen vahvistaminen ja erityisesti nykyisen määrittelyn ja toimivallan määrittelyä koskevien määritelmien vahvistaminen, koska ne ovat tähän saakka edistäneet tehokkaasti rajatylittävää eurooppalaista lähetystoiminnan harjoittamista.
Tarkistus 25 JOHDANTO-OSAN 19 B KAPPALE (uusi)
	(19 b) Koska tiedonvälityksen moniarvoisuus on Euroopan unionin perusperiaate, jäsenvaltioiden on estettävä tätä periaatetta vahingoittavan määräävän aseman syntyminen ja varmistettava tiedonsaannin vapaus määräyksin, joilla taataan, että yleisen edun mukaiset audiovisuaaliset mediapalvelut ovat syrjimättömästi kaikkien käytettävissä.
Perustelu
Tiedonvälityksen moniarvoisuuden kunnioituksen on heijastuttava asianmukaisiin määräyksiin, kuten siirtovelvoitteisiin.
Tarkistus 26 JOHDANTO-OSAN 21 A KAPPALE (uusi)
	(21 a) "Tavanomaisen kuluttajalaitteen" määritelmään on tarpeen sisällyttää toiminnot, joiden avulla voidaan varmistaa vammaisten ja ikääntyneiden mahdollisuudet käyttää audiovisuaalisia mediapalveluja. Kyseisten palvelujen käytettävyyden takaaviin toimintoihin pitää sisältyä muun muassa viittomakieli, tekstitys, kuvailutulkkaus, kuulovammaistekstitys sekä helposti käytettävä ja ymmärrettävä näyttövalikko.
Perustelu
"Tavanomaisen kuluttajalaitteen" määritelmässä on otettava huomioon myös vammaisten ja ikääntyneiden mahdollisuudet käyttää kyseisiä palveluja.
Tarkistus 27 JOHDANTO-OSAN 24 KAPPALE
(24) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla ja alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta riippumatta jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan televisiolähetysten vapaata liikkuvuutta, mutta ainoastaan tietyin, tämän direktiivin 2 a artiklassa luetelluin edellytyksin ja tässä direktiivissä säädettyä menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti katsonut, että palvelun tarjonnan rajoituksia on tulkittava suppeasti, kuten kaikkia poikkeuksia perustamissopimuksen perusperiaatteista.	(24) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla ja alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta riippumatta jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen vapaata liikkuvuutta, mutta ainoastaan tietyin, tämän direktiivin 2 a artiklassa luetelluin edellytyksin ja tässä direktiivissä säädettyä menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti katsonut, että palvelun tarjonnan rajoituksia on tulkittava suppeasti, kuten kaikkia poikkeuksia perustamissopimuksen perusperiaatteista.
Perustelu
Kaikki audiovisuaaliset mediapalvelut olisi sisällytettävä 2 a artiklaan.
Tarkistus 28 JOHDANTO-OSAN 25 KAPPALE
(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa.	(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa.
	Toimenpiteet yleistä etua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi kehittyvien audiovisuaalisten mediapalvelujen alalla ovat tehokkaampia, jos ne toteutetaan palvelujen tarjoajien oman aktiivisen tuen avulla. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään enemmän läpinäkyviä ja laajasti jaettuja itse- ja yhteissääntelyjärjestelmiä erityisesti ei‑lineaaristen palvelujen yhteydessä.
	Tämän direktiivin täytäntöönpanossa on käytettävä yhteis- ja itsesääntelyvälineitä yhdenmukaisesti direktiivin kanssa kunnioittaen jäsenvaltioiden lainsäädännöllisiä perinteitä.
Perustelu
Tarkistuksessa täsmennetään, että direktiivin mukainen, jäsenvaltioissa sovellettava sääntely ja yhteis- ja itsesääntely ovat toisiaan täydentäviä.
Tarkistus 29 JOHDANTO-OSAN 25 A KAPPALE (uusi)
	(25 a) Itsesääntely on eräänlainen vapaaehtoinen aloite, jolla taloudellisille toimijoille, työmarkkinaosapuolille ja hallituksista riippumattomille järjestöille tai yhdistyksille annetaan mahdollisuus hyväksyä omassa keskuudessaan itseään koskevia yhteisiä suuntaviivoja Euroopan tasolla. Itsesääntely on vaihtoehtoinen menetelmä täyttää nykyiset säännökset, eikä se voi täysin korvata lainsäätäjän velvollisuutta. Yhteissääntely voi merkitä sitä, että tämän direktiivin määräysten noudattamisen valvonta annetaan itsesääntelyelimille, ellei perustamissopimuksen mukaisista jäsenvaltioiden velvollisuuksista muuta johdu.
Perustelu
Termien "yhteissääntely" ja "itsesääntely" selittäminen johdanto-osan kappaleissa on tarpeen, jotta Euroopan yhteisössä saavutetaan mahdollisimman korkea itsesääntelyn taso.
Tarkistus 30 JOHDANTO-OSAN 25 B KAPPALE (uusi)
	(25 b) Yleistä etua koskevien tavoitteiden saavuttaminen ei-lineaaristen palvelujen alalla on tehokkaampaa, jos niihin pyritään palvelujen tarjoajien oman aktiivisen tuen avulla. Jäsenvaltioita rohkaistaan käyttämään laajasti läpinäkyviä ja laajasti jaettuja itsesääntely- ja yhteissääntelyjärjestelmiä.
Tarkistus 31 JOHDANTO-OSAN 26 KAPPALE
(26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää moniarvoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita.	(26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää moniarvoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita. Näin ollen siinä yhteydessä, kun jäsenvaltiot voivat laatia luetteloita yleisesti kiinnostavista tapauksista, joita ei voida lähettää yksinoikeudella, yksittäinen jäsenvaltio päättää mainitun luettelon mahdollisesta laatimisesta yleisesti merkittävän kiinnostavina pidettävistä tapahtumista, siitä kuinka termi "merkittävä osa yleisöstä" määritellään sekä siitä, millaista raportointia olisi oltava saatavissa.
Perustelu
Jäsenvaltioiden on edelleen päätettävä siitä, mitkä tapahtumat ovat merkittävän kiinnostavia, miten ne määrittävät merkittävän osan yleisöstä sekä minkälaista raportointia olisi oltava saatavissa.
Tarkistus 32 JOHDANTO-OSAN 27 KAPPALE
(27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin, olisi myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimiville välittäjille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää – yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen – lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Yleisohjeena on, että tällaisten lyhyiden otteiden kesto saisi olla enintään 90 sekuntia.	(27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin, olisi myönnettävä kohtuullisten kustannusten korvaaminen muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimiville uutistoimistoille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää – yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen – ainoastaan lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Lyhyttä otetta koskevana yleisohjeena on, että:
	– sen kesto on enintään 90 sekuntia,
	– se esitetään aikaisintaan 48 tunnin kuluttua tapahtumasta,
	– sitä käytetään julkisen viihdearkiston luomiseen,
	– siitä poistetaan alkuperäisen lähetystoiminnan harjoittajan logo tai muu tunnus,
	– sitä käytetään uusien ei-lineaaristen palvelujen luomiseen.
Perustelu
Yleiseurooppalainen lyhyiden uutisotteiden käyttöoikeus korjaisi markkinoiden puutteet, jotka johtuvat siitä, että lähetysasemat eivät pysty hankkimaan toisen jäsenvaltion merkittävää tapahtumaa koskevia lyhyitä uutisotteita käyttääkseen niitä yleisessä uutislähetyksessään. Koska on tärkeää, että tämä oikeus ei vaaranna yksioikeuksiin tehtäviä investointeja, komission ehdotuksen johdanto-osan 27 kappaleseen tehdyt muutokset tekevät selväksi, että lyhyiden uutisotteiden hankkimisen oikeutta käytetään yksinomaan (1 artiklassa määriteltyjen) lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen uutisohjelmia varten tiukasti rajoitetuissa olosuhteissa. Ehdotetut rajoitukset, jotka vastaavat eurooppalaisten urheilujärjestöjen ja muiden toimijoiden huolenaiheita, estäisivät myös lyhyiden uutisotteiden uudelleenpaketoinnin tilausviihdepalvelujen puitteissa. Lisäksi se varmistaisi, että kaikki materiaalin saataville asettamisen kustannukset korvataan. Tämä tarkistus perustuu mm. Saksan osavaltioiden väliseen yleisradiosopimukseen (ARD-sopimukseen).
Tarkistus 33 JOHDANTO-OSAN 28 KAPPALE
(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen. Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on noudatettava ainoastaan 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä.	(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valintamahdollisuuksien suhteen. Sen vuoksi joissakin tapauksissa voi olla perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on kuitenkin noudatettava 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä.
Tarkistus 34 JOHDANTO-OSAN 30 KAPPALE
(30) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Siltä osin kuin yhteisön tason toimet ovat tarpeen, direktiivillä on varmistettava yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun korkea taso ja erityisesti alaikäisten ja ihmisarvon suojelu, jotta voitaisiin luoda tosiasiallisesti sisärajaton alue audiovisuaalisia mediapalveluja varten.	(30) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Siltä osin kuin yhteisön tason toimet ovat tarpeen, direktiivillä on varmistettava yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun korkea taso ja erityisesti alaikäisten, vammaisten ja erityisesti näkö- ja kuulovammaisten oikeuksien sekä ihmisarvon suojelu, jotta voitaisiin luoda tosiasiallisesti sisärajaton alue audiovisuaalisia mediapalveluja varten.
Perustelu
Myös vammaisten ja/tai ikääntyneiden henkilöiden oikeudet olisi otettava huomioon.
Tarkistus 35 JOHDANTO-OSAN 33 A KAPPALE (uusi)
	(33 a) Alaikäisten suojelun riittävän tason turvaamiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määritettävä lapsien suojelua koskevat aikarajat ja määritettävä lapsille tarkoitetut ohjelmat.
Perustelu
Koska "lasten" ja" lastenohjelmien" EU:n laajuista määritelmää ei ole olemassa tämän direktiivin mukaisessa merkityksessä, on välttämätöntä, että kansalliset sääntelyviranomaiset määrittävät kiinteät aikarajat, joiden sisällä sovelletaan korkeampaa suojelun tasoa.
Tarkistus 36 JOHDANTO-OSAN 35 KAPPALE
(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla. Jäsenvaltioiden on 3 f artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissaan myös huomioitava erityisesti tällaisten palvelujen osuus eurooppalaisten teosten tuotannon ja eurooppalaisia teoksia koskevien oikeuksien hankinnan rahoituksessa. Lisäksi kertomuksissa on annettava tiedot eurooppalaisten teosten osuudesta audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa sekä siitä, kun paljon palvelujen käyttäjät tosiasiallisesti katsovat tällaisissa palveluissa tarjottavia eurooppalaisia teoksia.	(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. Tuki voitaisiin kanavoida vahvistamalla etenkin eurooppalaista riippumatonta tuotantoa kannustavien investointien tukea suhteessa tuloksiin olevan vähimmäisosuuden muodossa ja parantamalla teosten näkyvyyttä asettamalla eurooppalaisille teoksille vähimmäisosuus palvelujen tarjonnassa sekä asettamalla kyseiset teokset hyvin esille sähköisissä ohjelmaoppaissa. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla. Jäsenvaltioiden on 3 f artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissaan myös huomioitava erityisesti tällaisten palvelujen osuus eurooppalaisten teosten tuotannon ja eurooppalaisia teoksia koskevien oikeuksien hankinnan rahoituksessa. Lisäksi kertomuksissa on annettava tiedot eurooppalaisten teosten osuudesta audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa sekä siitä, kun paljon palvelujen käyttäjät tosiasiallisesti katsovat tällaisissa palveluissa tarjottavia eurooppalaisia teoksia. Kertomuksissa on arvioitava myös riippumattomien tuottajien teosten asemaa.
Perustelu
Kulttuurien monimuotoisuuden edistämistarpeen toteamisen lisäksi on myös päätettävä käytännön toimista.
Tarkistus 37 JOHDANTO-OSAN 35 A KAPPALE (uusi)
	(35 a) Olisi korostettava sitä, että lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen erot muuttuvat vähitellen vähemmän tärkeiksi vastaanottajien kannalta sen myötä, että digitaaliset palvelut ja laitteet tuovat lineaariset palvelut suoraan katsojien tilauskäyttöön. Siitä näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että lineaariset palvelut eivät ole taloudellisesti epäedullisessa asemassa uusiin lähetystoiminnan harjoittajiin sekä nykyajan uusia ei-lineaarisia palveluja käyttäviin mediapalvelujen tarjoajiin verrattuna. Epäedullinen asema estäisi eurooppalaisia lähetystoiminnan harjoittajia tuottamasta korkealaatuista sisältöä ja kehittämästä maailmanlaajuista kilpailukykyä. Samasta syystä on tärkeää, että ohjelmien tuottamisen rahoitusta koskevat säännökset eivät estä uusia mediapalvelujen tarjoajia kehittämästä toimintaansa Euroopassa. Tämä edellyttää joustavia, yksinkertaisia ja yleisiä sekä lineaarisia että ei-lineaarisia palveluja koskevia säännöksiä, joissa kiinnitetään vähemmän huomiota mediapalvelujen teknisen luonteen eroihin.
Tarkistus 38 JOHDANTO-OSAN 43 A KAPPALE (uusi)
	(43 a) Tietyt ohjelmaryhmät, kuten alaikäisille tarkoitetut ohjelmat, olisi varustettava asianmukaisesti niiden sisältöä koskevilla ilmoituksilla tai asianmukaisilla katselun estojärjestelmillä.
Perustelu
Direktiivin avulla on voitava tehdä alaikäisten toimesta tapahtuva audiovisuaalisten järjestelmien käyttö turvalliseksi joko antamalla asianmukaiset, ohjelmaa koskevat tiedot vanhempien valintojen ohjaamiseksi tai katselun estojärjestelmillä, joiden avulla voidaan myös vanhempien valvonnan puuttuessa mahdollistaa alaikäisten toimesta tapahtuva turvallinen käyttö.
Tarkistus 39 JOHDANTO-OSAN 44 KAPPALE
(44) Mainonnan päivittäistä enimmäismäärää koskeva rajoitus on ollut paljolti teoreettinen. Tuntikohtainen aikarajoitus on sen sijaan tärkeämpi, koska sitä sovelletaan myös parhaana katseluaikana. Sen vuoksi päivittäinen aikarajoitus olisi poistettava, mutta mainospalojen ja teleostosesitysten tuntikohtainen aikarajoitus olisi säilytettävä. Myöskään erityisille teleostos- tai mainoskanaville sallitun ajan määrälliset rajoitukset eivät enää vaikuta perustelluilta, koska kuluttajien valintamahdollisuudet ovat lisääntyneet. Mainonnan tuntikohtainen 20 prosentin enimmäismäärä on kuitenkin edelleen sovelluskelpoinen, lukuun ottamatta sellaisia enemmän aikaa vaativia mainonnan muotoja kuten myyntiohjelmia ja teleostosohjelmia, jotka luonteensa ja esitystapansa takia vaativat enemmän aikaa.	Poistetaan.
Tarkistus 40 JOHDANTO-OSAN 45 KAPPALE
(45) Tällä direktiivillä kielletään piilomainonta, koska sillä on kielteisiä vaikutuksia kuluttajien kannalta. Piilomainonnan kielto ei koske tämän direktiivin puitteissa sallittua tuotesijoittelua.	(45) Tällä direktiivillä kielletään piilomainonta, koska sillä on kielteisiä vaikutuksia kuluttajien kannalta.
Perustelu
Tarkistus selventää johdanto-osan 40 kappaletta koskevaa tarkistusta. 3 artiklan h kohtaa (uusi) koskevassa tarkistuksessa 14 "tuotantotuen" käyttäminen ei ole kiellettyä piilomainontakiellon yhteydessä, kun taas tuotesijoittelu pysyy kiellettynä.
Tarkistus 41 JOHDANTO-OSAN 47 KAPPALE
(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,	(47) Sääntelyviranomaisten ja -elinten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä. Kansallisen mediajärjestelmän sääntelyviranomaisten ja -elinten järjestelmän erityispiirteitä olisi kunnioitettava.
Perustelu
Muotoilu turvaa erilaisten kansallisten sääntelyjärjestelmien kunnioittamisen jäsenvaltioissa.
Tarkistus 42 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan a alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(a) ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvan kuvan tarjoaminen äänen kanssa tai ilman ääntä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä;	(a) 'audiovisuaalisella mediapalvelulla' yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista mediapalvelun tarjoajan toimituksellisen vastuun alaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvasta kuvasta äänen kanssa tai ilman ääntä koostuvien ohjelmien tarjoaminen tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä.
	Termi ei kata painettuja ja sähköisiä lehtiä, joissa audiovisuaalinen osuus ei ole ensisijainen.
Tarkistus 43 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan c kohta(direktiivi 89/552/ETY)
(c) ’televisiolähetystoiminnalla’ tai ’televisiolähetyksellä’ lineaarista audiovisuaalista mediapalvelua, jossa mediapalvelun tarjoaja päättää tietyn ohjelman lähetysajankohdasta ja laatii ohjelma-aikataulun;	(c) 'lineaarisella palvelulla' tai ’televisiolähetystoiminnalla’ tai ’televisiolähetyksellä’ lineaarista audiovisuaalista mediapalvelua, jossa aikajärjestyksessä esitettävät ohjelmat lähetetään määräämättömälle potentiaalisten käyttäjien joukolle samanaikaisesti ajankohtana, jonka mediapalvelujen tarjoaja päättää ohjelma‑aikataulun mukaisesti;
Tarkistus 44 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan e alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, jossa käyttäjä päättää mediapalvelun tarjoajan valitseman sisältövalikoiman pohjalta tietyn ohjelman lähetysajankohdasta;	(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, joka koostuu mediapalvelun tarjoajan toimittamasta ja kokoamasta audiovisuaalisen materiaalin tarjonnasta, ja jossa käyttäjä itse pyytää tietyn ohjelman lähettämistä.
Perustelu
Selventää "ei-lineaarisen palvelun tilauspohjalta toimivaksi mediapalveluksi.
Tarkistus 45 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan f kohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) ’audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä’ audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää liikkuvaa kuvaa, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa;	(f) ’audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä’ audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää liikkuvaa kuvaa, jonka tavoitteena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden ja palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa;
Tarkistus 46 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan h alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(h)’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että lähetystoiminnan harjoittajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;	(h)’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että mediapalvelun tarjoajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;
Tarkistus 47 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k kohta (direktiivi 89/552/ETY)
(k) ’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan.”	(k)’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään mediapalvelun tarjoajan pyynnöstä tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan.”
Perustelu
Käytännössä mediapalveluiden tarjoajat hankkivat säännöllisesti valmiita sisältöjä kolmansilta osapuolilta. Silloin heillä ei usein ole mahdollisuutta määritellä, sisältyykö tällaiseen ohjelmaan tuotesijoitteluun liittyvää sisältöä. Heillä ei myöskään ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen.
Tarkistus 48 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k a) 'eurooppalaisilla teoksilla' tarkoitetaan:
	(i) yhteisön jäsenvaltioista peräisin olevia teoksia;
	(ii) teoksia, jotka ovat peräisin Euroopan neuvoston laatiman rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan Euroopan yleissopimuksen sopimuspuolina olevista Euroopan kolmansista maista, jos teokset täyttävät (iv), (v) tai (vi) kohdassa säädetyt edellytykset;
	(iii) teoksia, jotka on tuotettu yhteistuotantoina Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten, audiovisuaalialaan liittyvien sopimusten puitteissa ja jotka täyttävät kussakin tällaisessa sopimuksessa määritellyt ehdot.
	(ii) ja (iii) kohdan säännösten soveltamisen ehtona on, että jäsenvaltioista peräisin olevat teokset eivät ole syrjintätoimien kohteina asianomaisissa kolmansissa maissa.
	Teokset ovat (i) ja (ii) sekä (iii) alakohdassa tarkoitettuja teoksia, jos ne on pääosin tehty yhdessä tai useammassa kohdan (i) a ja (iv) alakohdassa tarkoitetussa valtiossa asuvien tekijöiden ja työntekijöiden myötävaikutuksella ja jos teokset täyttävät jonkin seuraavista kolmesta edellytyksestä:
	vi) teosten yksi tai useampi tuottaja on sijoittautunut yhteen tai useampaan edellä tarkoitetuista valtioista; tai
	(vi) teosten tuotantoa johtaa ja todellisuudessa valvoo yksi tai useampi tuottaja, joka on sijoittautunut yhteen tai useampaan edellä tarkoitetuista valtioista; tai
	(ii) näistä valtioista olevien yhteistuottajien osuus on yli puolet yhteistuotannon kokonaiskustannuksista ja yhteistuotantoa ei valvo yksi tai useampi näiden valtioiden ulkopuolelle sijoittautunut tuottaja.
	Teoksia, jotka eivät ole (i), (ii) ja (iii) alakohdassa tarkoitettuja eurooppalaisia teoksia, mutta jotka on tehty pääosin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa asuvien tekijöiden ja työntekijöiden myötävaikutuksella, on pidettävä eurooppalaisina sillä edellytyksellä, että yhteisön yhteistuotantokumppanit osallistuvat suurimmalta osin kokonaistuotantokustannuksiin eikä tuotantoa valvo yksi tai useampi jäsenvaltioiden ulkopuolelle sijoittunut tuottaja.
Perustelu
Eurooppalaisten teosten määritelmä olisi sisällytettävä tähän 1 artiklan 2 kohtaan erillisen artiklan sijasta.
Tarkistus 49 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k a) "uutistoimistolla" audiovisuaalisten uutisten tukkutoimittajaa, joka toimittaa uutisia lineaarisille audiovisuaalisille mediapalveluille, muttei palveluja, jotka toimitetaan suoraan suurelle yleisölle."
Perustelu
Lisämääritelmän tarkoituksena on selventää ja tiukentaa 3 artiklan b kohtaan sisältyvää oikeutta "käyttää lyhyitä uutisraportteja". Tarkistus rajoittaa erityisesti alkuperäisen ehdotuksen termin "välittäjät" koskemaan vain uutistoimistoja, ja niitäkin vain siinä yhteydessä, kun ne tarjoavat palveluja lähetystoiminnan harjoittajille. Määritelmä perustuu 1 artiklan d kohtaan sisältyvään lähetystoiminnan harjoittajan määritelmään, sekä uutistoimistojen määritelmään, joka sisältyy WTO:n palvelukaupan yleissopimukseen (GATS). Uutistoimistot toimittavat jo nyt lineaarisille lähetystoiminnan harjoittajille suuren osan niiden ulkomaanuutisten pääkohdista, minkä vuoksi ne voivat toimia myös lyhyiden uutisraporttien käytännöllisinä ja asianmukaisina toimittajina.
Tarkistus 50 1 ARTIKLAN 3 KOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) 2 artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a a) Sisällytetään 2 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:
	1 a. Jäsenvaltiot ja komissio takaavat toimivaltansa mukaisesti audiovisuaalipalvelujen monimuotoisuuden, vapauden ja riippumattomuuden.
Tarkistus 51 1 ARTIKLAN 3 KOHDAN E ALAKOHTA 2 artiklan 5 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
(e) Korvataan 5 kohdassa sanat ”lähetystoiminnan harjoittaja” sanoilla ”mediapalvelun tarjoaja” ja korvataan viittaus ”52 artiklassa” viittauksella ”43 artiklassa”.	(e) Korvataan 5 kohdassa sanat ”lähetystoiminnan harjoittaja” sanoilla ”audiovisuaalisen mediapalvelun tarjoaja” ja korvataan viittaus ”52 artiklassa” viittauksella ”43 artiklassa”.
Tarkistus 52 1 ARTIKLAN 3 KOHDAN G ALAKOHTA 2 artiklan 7 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
“7. Jäsenvaltio voi väärinkäytöksiä tai vilpillistä menettelyä ehkäistäkseen toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä sellaista toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta mediapalvelun tarjoajaa vastaan, joka kohdistaa toimintansa kokonaan tai suurimmaksi osaksi ensin mainitun jäsenvaltion alueelle. Ensin mainitun jäsenvaltion on esitettävä todisteet tällaisesta toiminnasta tapauskohtaisesti.	7. Jäsenvaltio voi väärinkäytöksiä tai vilpillistä menettelyä ehkäistäkseen toteuttaa tämän direktiivin ulkopuolisella yleiseen politiikkaan liittyvällä alalla aiheellisia toimenpiteitä sellaista toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta mediapalvelun tarjoajaa vastaan, joka kohdistaa toimintansa kokonaan tai suurimmaksi osaksi ensin mainitun jäsenvaltion alueelle. Ensin mainitun jäsenvaltion on esitettävä todisteet tällaisesta toiminnasta tapauskohtaisesti. Jäsenvaltioiden ei pidä haitata palvelujen vapaata liikkuvuutta perusteilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee.
Perustelu
Direktiivillä pyritään saavuttamaan audiovisuaalialan yhtenäismarkkinat harmonisoimalla säännöstöä. Nykyinen 2 artiklan 7 kohdan sanamuodolla vähätellään tätä tavoitetta. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden estää sisääntulevat palvelut, vaikka ne vastaisivatkin täysin direktiivin säännöksiä ei harmonisoituja sääntöjä, joilla taataan yhtenäismarkkinoiden toiminta. EY:n perustamissopimuksen mukaisesti ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tämä voidaan estää vain erityisissä tapauksissa, joissa yleinen järjestys on uhattuna. Pelkästään se, että jokin yritys on asettautunut jäsenvaltioon A tarkoituksenaan ainoastaan hyötyä suosiollisemmasta lainsäädännöstä, ei ole väärinkäytös sinänsä, vaikka kyseinen yhtiö toimisi kokonaisuudessaan tai pääasiallisesti jäsenvaltiossa B.
Tarkistus 53 1 ARTIKLAN 4 KOHDAN B ALAKOHTA 2a artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
b) korvataan 2 kohdassa ilmaus ”22 a artiklan” ilmauksella ”3 e artiklan”.	b) korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:
	"2. Jäsenvaltiot voivat tilapäisesti poiketa 1 kohdasta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
	a) toisesta jäsenvaltiosta tulevassa televisiolähetyksessä rikotaan ilmiselvästi, törkeästi ja vakavasti 22 artiklan 1 tai 2 kohdan ja/tai 3 d ja 3 e artiklan säännöksiä,
	d) lähetystoiminnan harjoittaja on edeltävien 12 kuukauden aikana rikkonut a alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä vähintään kaksi kertaa,
	c) kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut kirjallisesti televisiolähetystoiminnan harjoittajalle ja komissiolle väitetystä säännösten rikkomisesta ja toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa, jos tällainen säännösten rikkominen toistuu,
	d) neuvotteluissa lähettävän jäsenvaltion ja komission kanssa ei ole päästy sovintoratkaisuun 15 päivän kuluessa c alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, ja väitetty säännösten rikkominen jatkuu.
	Komissio päättää kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sille ilmoitettiin jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä, ovatko toimenpiteet sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa. Jos päätös on kielteinen, jäsenvaltion on kiireellisesti lopetettava kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen.
	3. Edellä 2 kohta ei rajoita minkään kyseisestä rikkomisesta aiheutuvan menettelyn, oikeussuojakeinon tai seuraamuksen soveltamista jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan kyseessä oleva lähetystoiminnan harjoittaja kuuluu."
Perustelu
Ensimmäisestä kohdasta tehtävien poikkeusten sekä niiden tapauksessa asetettavien ehtojen on katettava kaikki audiovisuaaliset palvelut eikä ainoastaan televisiolähetyksiä. Erityisesti alaikäisten suojelun osalta myös ei-lineaaristen palvelujen olisi kuuluttava tämän artiklan piiriin.
Tarkistus 54 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 2 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 a. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain tietoja direktiivin täytäntöönpanosta yhteisön toimielimille.
Tarkistus 55 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Jäsenvaltioiden on edistettävä yhteissääntelyjärjestelmien toteuttamista niillä osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee. Näiden järjestelmien on oltava keskeisten toimijoiden laajasti hyväksymiä, ja niiden on mahdollistettava tehokas sääntöjen noudattamisen valvonta.	3. Edellä 2 kohdassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on edistettävä yhteis- tai itsesääntelyjärjestelmien toteuttamista niillä osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee Näiden järjestelmien on oltava keskeisten toimijoiden laajasti hyväksymiä, ja niiden on mahdollistettava tehokas sääntöjen noudattamisen valvonta.
Tarkistus 56 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimivia uutistoimistoja ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista.
Perustelu
Ehdotettu lisäys 3 b artiklan 1 kohtaan toimii viitteenä johdanto-osan 27 kappaleeseen ja selventää komission ehdotusta. Silloin kun on kyse yritysten sijoitusmaan ulkopuolisista tapahtumista, lähetystoiminnan harjoittajat luottavat usein välikäsiin, kuten uutistoimistoihin, jotka takaavat osittaisen uutiskatteen. Tämä uutistoimistoja koskeva viite 3 b artiklaan takaisi sen, että lähetystoiminnan harjoittajilla olisi mahdollisuus saada kansainvälistä uutismateriaalia heidän kannaltaan mahdollisimman tehokkaassa muodossa. Rajoittamalla lähetystoiminnan harjoittajien oikeuksia sulkemalla pois uudet toimistot, voisi johtaa siihen, että oikeus olisi pikemminkin teoreettinen kuin todellinen, koska rajatylittävien käytännönjärjestelyjen toteuttamisen on tapahduttava joustavasti etenkin silloin kun uutistapahtumia on odotettavissa.
Tarkistus 57 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Jäsenvaltiot voivat ehdottaa, että joitakin yhteiskunnallisesti erityisen tärkeitä tapahtumia, jotka eivät sisälly 3 a artiklan luetteloon, ei lähetetä niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien televisiolähetystoiminnan harjoittajien yksinoikeudella silloin, kun niiden merkitys, ennakoimattomuus tai ajan puutteeseen liittyvät seikat niin edellyttävät. Näiden pyyntöjen yhteydessä noudatetaan 3 a artiklan 2 kohdassa määritetyn mallin mukaisesti laadittua nopeutettua tarkistusmenettelyä.
Tarkistus 58 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 1 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 b. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövallan piiriin kuuluvia toimiluvan saaneita lähetystoiminnan harjoittajia sekä muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa, jonka lähettää niiden lainkäyttövallan piiriin kuuluvia lähetystoiminnan harjoittajia, jotka saavat siitä asianmukaisen korvauksen.
Perustelu
Komission ehdotus oikeudesta lyhyisiin uutisraportteihin ei takaa kansalaisille mahdollisuuksia saada tietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä tapahtumista. Siksi on luotava yhteisön laajuinen oikeus lyhyisiin uutisraportteihin. Lisäksi tällainen säännös palvelisi edelleen ajankohtaista tavoitetta, jonka mukaan EY:n direktiivi on saatettava vastaamaan Eurooppa-neuvoston vastaavaa yleissopimusta.
Tarkistus 59 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Lähetystoiminnan harjoittajat voivat valita vapaasti lyhyissä uutisraporteissa käytettävän aineiston lähetyksestä huolehtivan lähetystoiminnan harjoittajan signaalista, kunhan ne vähintään nimeävät aineistonsa lähteen.	2. Toimiluvan saaneet lähetystoiminnan harjoittajat voivat joko valita vapaasti lyhyissä uutisraporteissa käytettävän aineiston lähetyksestä huolehtivan lähetystoiminnan harjoittajan signaalista, kunhan ne vähintään nimeävät aineistonsa lähteen, tai niillä voi itsellään olla pääsy tilaisuuteen lyhyiden uutisraporttien laatimista varten.
Perustelu
Pääsyä itse tilaisuuteen voidaan pitää vaihtoehtona, jolla voidaan saada tarvittavaa aineistoa lyhyiden uutisraporttien laatimista varten.
Tarkistus 60 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan 1 kohdan johdantokappale (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat asettavat helposti, suoraan ja pysyvästi vastaanottajien saataville vähintään seuraavat tiedot:	Jäsenvaltioiden on varmistettava tarkoituksenmukaisin keinoin, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat asettavat helposti, suoraan ja pysyvästi vastaanottajien saataville vähintään seuraavat tiedot:
Perustelu
Kielen olisi oltava johdonmukaista ja annettava jäsenvaltioille joustava mahdollisuus käyttää yhteissääntelyä.
Tarkistus 61 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan 1 kohdan b alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(b) maantieteellinen osoite, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut;	(b) maantieteellinen osoite ja postiosoite, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut;
Tarkistus 62 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 c artiklan d a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(d a) maininta alaikäisille sopimattomasta sisällöstä tai tehokkaat suodatusjärjestelmät, jotka estävät alaikäisiä pääsemästä käsiksi tietoon, joka voi vakavasti vahingoittaa heidän fyysistä tai psyykkistä kehitystään.
Perustelu
3 c artiklassa asetetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia koskevat vähimmäissäännöt; kyseisiä sääntöjä ei pidä rajoittaa ainoastaan palveluntarjoajien yksilöintiin, vaan niihin on sisällytettävä myös se, että palveluntarjoajien on käytännössä suojeltava alaikäisiä.
Tarkistus 63 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava tarkoituksenmukaisin keinoin, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ja audiovisuaalista kaupallista viestintää ei saateta tarjolle tavalla, joka voi haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.
Perustelu
Kielen olisi oltava johdonmukaista ja annettava jäsenvaltioille joustava mahdollisuus käyttää yhteissääntelyä.
Tarkistus 64 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, ettei sellaisten tuotteiden kaupallista viestintää, sponsorointia, mainontaa tai tuotesijoittelua sallita, jotka on valmistettu lapsityövoiman käytön kieltävän kansainvälisen oikeuden vastaisissa olosuhteissa.
Perustelu
Olisi teennäistä väittää, että suojellaan alaikäisten eettistä kehitystä, jos samaan aikaan pyritään kiinnittämään nuorten kuluttajien huomio laittomasti lapsityövoimalla valmistettuihin tuotteisiin.
Tarkistus 65 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 e artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.	Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
	Sen sijaan niiden on varmistettava, että mediapalvelujen tarjoajia kannustetaan ja tuetaan niiden pyrkimyksissä edistää fyysisesti tai psyykkisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää palveluja.
Perustelu
Ei riitä, että toistetaan syrjivää sisältöä koskeva kielto, vaan on toteutettava käytännössä yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävä haaste, joka koskee vammaisten tai iäkkäiden henkilöiden mahdollisuuksia hyödyntää ohjelmia.
Tarkistus 66 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 f artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat tarvittaessa edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta.
Tarkistus 67 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 f artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	Ei-lineaaristen palvelujen osalta tämä edistäminen voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: eurooppalaisiin tuotantoihin suunnatut vähimmäisinvestoinnit liikevaihdosta riippuen, eurooppalaisten tuotantojen vähimmäisosuus tilausvideotarjonnassa, eurooppalaisten tuotantojen houkutteleva esillepano sähköisissä ohjelmaoppaissa.
Perustelu
On tärkeää, että ei-lineaariset palvelut osallistuvat eurooppalaisten teosten tukemiseen ja edistämiseen direktiiviin sisältyvien velvoitteiden mukaisesti. Kyseisiä palveluja tarjoavat yritykset ovat usein suuria ja taloudelliselta kapasiteetiltaan huomattavasti merkittävämpiä kuin lähetystoiminnan harjoittajat, kuten televiestintäoperaattorit, Internet-palveluntarjoajat jne. Jos kulttuurisen moninaisuuden velvoitteet asetetaan koskemaan ainoastaan lähetystoiminnan harjoittajia, saattaa eurooppalainen luova tuotanto olla vaarassa.
Tarkistus 68 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan a–f alakohta ja 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
(a) Audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän on oltava selkeästi tunnistettavissa sellaiseksi. Piilotetusti toteutettu audiovisuaalinen kaupallinen viestintä on kielletty.	(a) Audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän on oltava selkeästi tunnistettavissa sellaiseksi ja se on pidettävä selkeästi muusta ohjelmasta ajallisesti ja paikallisesti sekä optisin että akustisin keinoin. Piilotetusti toteutettu audiovisuaalinen kaupallinen viestintä on kielletty.
(b) Audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä ei saa käyttää alitajunnan kautta vaikuttavia tekniikoita.	(b) Audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä ei saa käyttää alitajunnan kautta vaikuttavia tekniikoita;
(c) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa:	(c) Audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän on vastattava Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteita, eikä se saa:
i) sisältää minkäänlaista rotuun, sukupuoleen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää;	(i) olla loukkaavaa sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen tai mihinkään muuhun ihmisarvoa loukkaavaan liittyvän seikan vuoksi;
ii) loukata uskonnollista tai poliittista vakaumusta;	(ii) rikkoa YK:n lastenoikeuksien julistuksessa mainittuja lasten oikeuksia;
iii) kannustaa terveyden tai turvallisuuden kannalta haitalliseen toimintaan;	iii) kannustaa terveyden tai turvallisuuden kannalta haitalliseen toimintaan;
iv) kannustaa ympäristönsuojelun kannalta haitalliseen toimintaan.	iv) kannustaa ympäristönsuojelun kannalta haitalliseen toimintaan.
(d) Kaikenlainen savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ja kaikenlaiset savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskevat teleostoslähetykset on kielletty.	(d) Kaikenlainen savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ja kaikenlaiset savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskevat teleostoslähetykset on kielletty.
(e) Alkoholijuomia koskevaa audiovisuaalista kaupallista viestintää ei saa kohdistaa alaikäisille, eikä se saa kannustaa tällaisten juomien kohtuuttomaan käyttöön.	(e) Alkoholijuomia koskevaa audiovisuaalista kaupallista viestintää ei saa kohdistaa alaikäisille, eikä se saa kannustaa tällaisten juomien kohtuuttomaan käyttöön.
(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.	(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan tai epäsuorasti kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan tai epäsuorasti heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, ja erityisesti roolimalleja ja arvovaltaisia henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tai alentavissa tilanteissa ellei siihen ole oppimiseen tai koulutukseen liittyviä syitä.
	Jäsenvaltioiden olisi kannustettava audiovisuaalisten mediapalvelujen tuottajia kehittämään menettelysäännöt, jotka koskevat lastenohjelmien sisältöä ja niiden keskeyttämistä mainonnalla, sponsoroinnilla tai muulla markkinoinnilla, joka liittyy epäterveellisiin ja sopimattomiin ruokiin ja juomiin, kuten sellaisiin, joiden rasva-, sokeri- ja suolapitoisuus on korkea, tai alkoholijuomiin.
Tarkistus 69 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan f a kohta (uusi) ja 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(f a) Televisiomainonta ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille, ja siinä on näin ollen noudatettava seuraavia kriteereitä heidän suojelemisekseen:
	(i) siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan;
	(ii) rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja;
	(iii) käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan;
	(iv) näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.
	Dokumenttiohjelmat ja lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää tuotesijoittelua.
Perustelu
Alaikäiset ovat ensisijainen asia, joten heidät on mainittava tekstissä aikaisemmin. Lisäksi nykyinen teksti (16 artikla), jossa alaikäisten suojelu varmistetaan laajemmin, on parempi kuin komission ehdottama uusi teksti.
Tarkistus 70 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohdan johdantokappale (direktiivi 89/552/ETY)
1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen, jotka ovat sponsoroituja tai joissa on tuotesijoittelua, on täytettävä seuraavat vaatimukset:	1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen, jotka ovat sponsoroituja, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Tarkistus 71 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a a) Ne eivät saa sisältää tuotesijoittelua, jossa tuote esitetään sopimattoman silmäänpistävästi. "Sopimattoman silmäänpistävyyden" ratkaisee tuotteen, palvelun tai tavaramerkin toistuva esiintyminen tai esiintymistapa, kun otetaan huomioon, minkä sisältöisiin ohjelmiin se sijoittuu.
Perustelu
Sopimattoman silmäänpistävä tuotesijoittelu häiritsee väistämättä mediapalvelujen tarjoajien toimituksellista vapautta. "Sopimattoman silmäänpistävän" tuotesijoittelun rajoittaminen auttaa välttämään piilomainontaa ja ei-toivottuja tuotesijoittelun muotoja.
Tarkistus 72 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohdan b alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(b) Tällaisissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa ei saa suoraan kannustaa vastaanottajaa ostamaan tai vuokraamaan tavaroita tai palveluja; niissä ei saa olla erityisiä myynninedistämiseen tähtääviä viittauksia kyseisiin tavaroihin tai palveluihin.	(b) Erityisten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen tai vuokraamiseen ei saa kannustaa;
Perustelu
Tavoitteena on pitää mainonta erillään toimituksellisesta sisällöstä.
Tarkistus 73 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohdan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta ja/tai tuotesijoittelusta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa, keskellä ja/tai lopussa. Ohjelmien sisältämästä tuotesijoittelusta on ilmoitettava asianmukaisesti ohjelman alussa katsojien mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.	(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa, keskellä ja/tai lopussa.
Perustelu
Katsojille olisi selkeästi tiedotettava tuotantotuen käytöstä.
Tarkistus 74 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti. Audiovisuaaliset mediapalvelut eivät myöskään saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.	2. Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.
Tarkistus 75 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Yritykset, joiden toimintaan kuuluu lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen valmistaminen tai myynti, voivat sponsoroiduissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tehdä tunnetuksi yrityksen nimeä tai edistää sen julkista kuvaa, mutta eivät saa edistää sellaisten yksittäisten lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen myyntiä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.	3. Yritykset, joiden toimintaan kuuluu lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen valmistaminen tai myynti, voivat sponsoroiduissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tehdä tunnetuksi yrityksen nimeä tai edistää sen julkista kuvaa, mutta eivät saa edistää sellaisten yksittäisten lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen myyntiä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu. Lääketieteellisen tuotteen erityispiirteet on esitettävä selvästi ja ymmärrettävästi.
Tarkistus 76 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 4 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja eivätkä sisältää tuotesijoittelua. Dokumenttiohjelmat ja lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää tuotesijoittelua.	4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja.
Perustelu
Komission ehdotuksessa pyritään sallimaan tuotteiden sijoittaminen ohjelmien keskivaiheille eräänlaisena mainonnasta poikkeavana kaupallisena tiedotuksena. Näyttäisi näin ollen olevan tarpeen, että käytössä on perussäännöstö televisio-ohjelmien lähettämistä varten, siten, että kaupallinen tiedottaminen erotetaan selkeästi muusta ohjelmasta, jotta ohjelmia voidaan valvoa integroidusti ja valvoa sekä lähetyksistä vastaavien että televisionkatsojien etuja, joiden kannalta ei ole riittävää ilmoittaa katsojille ohjelman alussa tai sen lopussa tuotteiden ja hyödykkeiden kauppaamisesta. Monista maista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että ohjelmien sijoittelulla voi olla vakavaa haittaa kuluttajille ja tuottajien sananvapaudelle.
Tarkistus 77 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h a artikla
	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet, joilla asteittain varmistetaan, että näkö- ja kuulovammaisilla sekä vanhuksilla on täydet mahdollisuudet käyttää niiden lainkäyttövallan piiriin kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja.
	2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka toinen vuosi kansalliset selonteot tämän artiklan täytäntöönpanosta. Näiden selontekojen erityisesti sisällettävä tilastotiedot siitä, miten 1 kohdassa tarkoitetun käyttömahdollisuuden saavuttamisessa on edistytty, edistymisen mahdollisen epäonnistumisen syyt sekä tavoitteen saavuttamiseksi toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet.
Perustelu
Audiovisuaalisten palvelujen saanti on tärkeä osa toimivia sisämarkkinoita. Kuulontutkimuskeskuksen mukaan yli 81 miljoonaa eurooppalaista kärsii kuulovammasta. Näiden lisäksi on 30 miljoonaa sokeaa ja vain osittain näkevää Euroopassa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että varsin suuri osa vammaisista ja ikääntyneistä ihmisistä katsoo televisio-ohjelmia. Tämä on osoitus markkinoista, joita on myös palveltava. Velvoite tarjota helposti saatavissa olevia audiovisuaalialan palveluja johtaisi epäilemättä palveluntuottajien väliseen terveeseen kilpailuun ja tehostaisi sisämarkkinoiden toimivuutta.
Tarkistus 78 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h b artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h b artikla
	Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaaliset mediapalvelut asetetaan vähitellen rajoituksetta vammaisten henkilöiden saataville.
Perustelu
Kaikkien kuluttajien, vammaiset ja iäkkäät henkilöt mukaan luettuina, mahdollisuus käyttää audiovisuaalisia mediapalveluja on tiedonsaantia koskevan oikeuden merkittävä osatekijä.
Tarkistus 79 1 ARTIKLAN 6 A KOHTA (uusi) 4 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
	Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:
	"1. Jäsenvaltioiden on varmistettava tarkoituksenmukaisin keinoin, että lähetystoiminnan harjoittajat varaavat eurooppalaisille teoksille 6 artiklan mukaisesti suurimman osan lähetysajastaan lukuun ottamatta uutisille, urheilutapahtumille, peleille, mainoksille, teksti-TV:n palveluille ja teleostotoiminnalle varattua aikaa. Tämä osuus olisi saavutettava sopivien kriteerien perusteella vähitellen siten, että huomioon otetaan lähetystoiminnan harjoittajien informatiivinen, kasvatuksellinen, kulttuurillinen ja viihdyttämiseen liittyvä vastuu katsojilleen."
Perustelu
Vuonna 1989 tämän artiklan tarkoituksena oli ottaa eurooppalaisten teosten edistämistä koskeva sääntö käyttöön pehmeästi ja asteittain. Nykyään on Lissabonin strategian yhteydessä asetettava tiukempia asiaa koskevia vaatimuksia, jotta voidaan tukea Euroopan audiovisuaalisia elinkeinoja ja säilyttää Euroopan rikas kulttuurinen monimuotoisuus. Siksi jäsenvaltioilla ei pitäisi olla tekosyitä jättää ponnistelematta eurooppalaisten teosten tukemisen alalla.
Tarkistus 80 1 ARTIKLAN 7 KOHDAN D A ALAKOHTA (uusi) 6 artikla (direktiivi 89/552/ETY)
	(d a) Lisätään seuraava kohta:
	"4. Riippumattoman tuottajan käsitettä määritellessään jäsenvaltioiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon kolme seuraavaa kriteeriä: tuotantoyhtiön omistajuus, samalle lähettäjälle toimitettujen ohjelmien määrä ja toissijaisten oikeuksien omistajuus."
Perustelu
Viittaus riippumattomuuteen liittyy merkittävästi ja hyvin läheisesti oikeuksien käsitteeseen. Se että oikeuksia hankittaessa markkinat keskittyvät ja valtaa käyttävät muutamat toimijat merkitsee, että riippumattomat tuotantoyhtiöt eivät pysty täysin hyödyntämään uusia sisällön jakelua koskevia formaatteja eivätkä säilyttämään oikeuksia. Riippumattomat tuotantoyhtiöt eivät pysti houkuttelemaan pääomaa ja saamaan aikaan kasvua, ja niiden rahoitus säilyy näin ollen raskaana ja keskittymisen taso estää innovaation.
Tarkistus 81 1 ARTIKLAN 9 KOHTA 10 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Televisiomainonnan ja teleostoslähetysten on oltava helposti tunnistettavissa, ja ne on erotettava selvästi muista ohjelmapalveluista kuva- ja/tai äänitunnuksella.	1. Televisiomainonnan ja teleostoslähetysten on oltava helposti tunnistettavissa ja erotettavissa muista ohjelmapalveluista kuva- ja/tai äänitunnuksella. Televisiomainonta ja teleostoslähetykset eivät saa vaikuttaa audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien toimitukselliseen riippumattomuuteen tai johtaa katsojaa harhaan.
Perustelu
Avoimuus- ja tunnistamisperiaate varmistavat, että kaupallinen viestintä on erotettavissa sellaiseksi ja että uusien mainontatekniikoiden kehittämiselle jää tilaa.
Tarkistus 82 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Ohjelmissa, jotka koostuvat itsenäisistä osista, tai urheiluohjelmissa ja samantapaisesti rakentuvissa, väliaikoja sisältävissä tapahtumissa ja esityksissä mainoksia saadaan sijoittaa ainoastaan itsenäisten osien väleihin tai väliaikoihin.
Tarkistus 83 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 1 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 b. Kun mainoksella tai teleostolähetyksillä keskeytetään muita kuin 2 kohdassa tarkoitettuja ohjelmia, vähintään 20 minuuttia tulisi kulua mainoskatkojen välillä yhden ohjelman aikana.
Perustelu
Tarkistuksilla pyritään pitämään voimassa nykyisen 11 artiklan 2 ja 4 kohta, jotka koskevat mainonnan sisällyttämistä ohjelmiin.
Komission ehdotuksella muutetaan 11 artiklaa siten, että poistetaan joitakin sääntöjä, jotka nykyisessä tekstissä toimivat tehokkaana liiallisen mainonnan hillitsijänä. Komission muutosehdotus ei vaikuta kovinkaan vakuuttavalta. Erityisesti valinnanvapautta koskeva väite lisää kuluttajan käytössä olevien kanavien määrää, mutta tällä ei ole mitään tekemistä mainoskatkojen lukumäärän tai tiheyden kanssa. Esimerkkinä mainittakoon jalkapallo-ottelu, joka lähetetään yleiseltä kanavalta, jota innokkaat penkkiurheilija seuraavat, mutta että myös että tällaiselle kanavalle sijoitetaan mainospätkiä. Tässä tapauksessa katsovat eivät luonnollisestikaan luovu kanavan katselusta näiden mainospätkien näyttämisen takia, eivätkä ryhtyisi katsomaan kanavia, joilla ottelua ei näytetä. Tämä koskee myös muita vastaavia lähetyksiä.
Tarkistus 84 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 2 kohdan 1 alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 35 minuutin jaksoa kohti.	2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin täyttä 45 minuutin jaksoa kohti Toinen keskeytys on sallittu, jos ohjelman kesto on vähintään 20 minuuttia pidempi kuin kaksi tai useampi täysi 45 minuutin jakso.
Tarkistus 85 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 2 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 a. Muiden kuin 2 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainospaloilla ja/tai teleostosesityksillä kolme kertaa kutakin tasatuntien välistä tuntia kohti.
	Poikkeuksena edelliseen kohtaan keskeytyksiä sisältäviä urheilutapahtumia koskevissa lähetyksissä mainospaloja ja teleostoesityksiä voidaan esittää ainoastaan kyseisten taukojen aikana.
Perustelu
Mainoskatkot on toteutettava katsojaa ja hänen mukavuuttaan kunnioittaen.
Tarkistus 86 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 11 artiklan 2 b kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 b. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määriteltävä lastenohjelmien ajankohdat, jotta mainontaan sovellettavat säännöt voidaan määritellä paremmin.
Perustelu
Koska direktiiviä varten ei ole olemassa EU:n laajuista "lasten" ja "lastenohjelmien" määritelmää, kansallisten sääntelyviranomaisten on väistämättä selkeästi määriteltävä ajanjaksot, jolloin mainontaa koskevia sääntöjä sovelletaan.
Tarkistus 87 1 ARTIKLAN 11 A KOHTA (uusi) 15 artiklan a kohta (direktiivi 89/552/ETY)
	(11 a) Korvataan 15 artiklan a kohta seuraavasti:
	"(a) sitä ei saa erityisesti kohdistaa eikä se saa epäsuorasti kohdistua alaikäisiin, eikä siinä saa varsinkaan kuvata alaikäisiä nauttimassa tällaisia juomia; sitä ei saa lähettää klo 6.00 ja 21.00 välisenä aikana;
Perustelu
Alaikäiset ovat erityisen vastaanottavaisia televisiomainonnalle ja ilmeisistä syistä alkoholijuomat eivät ole heille sopivia. Alaikäisiin kohdistetun alkoholimainonnan kattavan sääntelyn olisi siten myös käsitettävä heihin kohdistuvat epäsuorat vaikuttamisen muodot. Jos selkeästi kielletään kaikki alaikäisiin suunnattu alkoholijuomien mainonta, kyseessä on oikeasuhteinen suojelutoimenpide, jota voidaan arvioida objektiivisten kriteerien valossa.
Tarkistus 88 1 ARTIKLAN 13 KOHTA 18 artiklan 1–2 kohta ja 2 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
1. Lyhyiden mainonnan muotojen, kuten mainospalojen ja teleostosesitysten, osuus kutakin tasatuntien välistä tuntia kohti saa olla enintään 20 prosenttia.	1. Mainosten määrä ei saa olla suurempi kuin 15 prosenttia päivittäisestä lähetysajasta. Tätä prosenttiosuutta voidaan kuitenkin nostaa 20 prosenttiin, jos mukaan luetaan sellaiset mainonnan muodot kuin suorat tarjoukset yleisölle tuotteiden myynnistä, ostosta tai vuokrauksesta taikka palvelujen suorittamisesta, jos mainospalojen määrä ei ole suurempi kuin 15 prosenttia.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka koskevat sen omia ohjelmia ja niihin suoraan liittyviä oheistuotteita, sponsorointia koskeviin ilmoituksiin eikä tuotesijoitteluun.	2. Mainospalojen määrä yhtä tuntia kohti ei saa olla suurempi kuin 20 prosenttia.
	2 a. Sellaisia mainonnan muotoja kuin suorat tarjoukset yleisölle tuotteiden myynnistä, ostosta tai vuokrauksesta taikka palvelujen suorittamisesta ei saa olla enempää kuin yksi tunti vuorokaudessa, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.
Perustelu
Nykyisen direktiivin teksti sisältää mainonnan kaikki muodot ja antaa suojan ohjelmien toimitukselliselle yhtenäisyydelle.
Tarkistus 89 1 ARTIKLAN 15 KOHTA 19 artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin televisiolähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksinomaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä varten sekä televisiolähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksinomaan oman toiminnan edistämistä varten. Direktiivin 3 luvun sekä 11 artiklan (sijoittamista koskevat säännöt) ja 18 artiklan (mainosten ja teleostoslähetysten kestoa koskevat säännöt) säännöksiä ei sovelleta näihin lähetyksiin.	Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin televisiolähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksinomaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä varten sekä televisiolähetyksiin, jotka on tarkoitettu yksinomaan oman toiminnan edistämistä varten ja joiden on oltava helposti tunnistettavissa sellaisiksi kuva- ja/tai äänitunnuksella. Direktiivin 3 luvun sekä 11 artiklan (sijoittamista koskevat säännöt) ja 18 artiklan (mainosten ja teleostoslähetysten kestoa koskevat säännöt) säännöksiä ei sovelleta näihin lähetyksiin.
Perustelu
Mainonta, teleostoslähetykset ja oman toiminnan edistäminen televisiolähetyksissä, jotka on erityisesti omistettu näihin tarkoituksiin, olisi myös selkeästi osoitettava sellaisiksi. Kuluttajien olisi oltava tietoisia tarjottujen palvelujen mainossisällöstä.
Tarkistus 90 1 ARTIKLAN 17 A KOHTA (uusi) 20 a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(17 a) Lisätään 20 a artikla seuraavasti:
	"20 a artikla
	1. Monimuotoisuutta, kilpailua ja yritysten vapautta mainostulojen hankinnassa koskevien periaatteiden takaamiseksi katsojalukujen laskennassa olisi noudatettava seuraavia perusteita:
	a) eri tiedotusvälineiden yleisöä, laatua, suosiota ja lähetysasteita tutkivien elinten on oltava riippumattomia kaikista tutkimuksen kohteena olevista asianosaisista;
	b) hallintoelinten edustuksellinen luonne (teknis-tieteelliset komiteat ja/tai valvontakomiteat): niissä on oltava kaikkien tutkimuksen kohteena olevien asianosaisten edustajia (toimijat, markkinat ja kuluttajat) eikä niitä saa rajoittaa lähetysfoorumiin;
	c) teknisten komiteoiden avoimuus siten, että niille on annettava tutkimusta koskevat todelliset valtuudet ilman hallintoneuvoston teknistä tai hallinnollista puuttumista asioihin."
Perustelu
Ottaen huomioon katsojalukujen selvittämisen merkityksen mainostulojen keruun kannalta vaikuttaa tarpeelliselta luoda Euroopan unioniin yhdenmukainen tutkimustaso sananvapauden, riippumattomuuden, avoimuuden ja edustuksellisuuden periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 91 1 ARTIKLAN 17 B KOHTA 22 artikla (direktiivi 89/552/ETY)
	(17 b) Korvataan 22 artikla seuraavasti:
	"22 artikla
	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien televisiolähetystoiminnan harjoittajien lähetyksissä ei ole ohjelmia, jotka saattaisivat vahingoittaa alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä, eikä varsinkaan pornografiaa tai perusteetonta väkivaltaa sisältäviä ohjelmia.
	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskevat myös muita ohjelmia, jotka voivat vahingoittaa alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä, jollei lähetysajan valinnalla tai teknisin keinoin ole varmistettu, että lähetysalueella olevat alaikäiset eivät tavallisesti kuule tai näe kyseisiä lähetyksiä.
	3. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että lähetettäessä tällaisia ohjelmia koodaamattomassa muodossa niitä edeltää äänimerkkinä annettu varoitus tai ne voidaan tunnistaa näiden ohjelmien koko keston ajan näkyvästä tunnusmerkistä."
Perustelu
Artiklan olisi katettava myös ei-lineaariset palvelut. On kiistatta totta, että erityisesti pornografiaa ja väkivaltaa tapaa nykyisin erityisesti tällaisista palveluista, joihin alaikäisten on helpointa päästä käsiksi. Televisiolähetystoiminnan alalla alaikäisten suojelusta on jo enemmän tai vähemmän säännelty. Tällaisten uusien palvelujen alalla on aihetta toimenpiteisiin.
Tarkistus 92 1 ARTIKLAN 17 C KOHTA (uusi) 22 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
	(17 c) Korvataan 22 artiklan 1 kohta seuraavasti:
	"1. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien televisiolähetystoiminnan harjoittajien lähetyksissä ei ole ohjelmia, jotka saattaisivat vahingoittaa vakavasti alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä, eikä varsinkaan pornografiaa tai aiheetonta väkivaltaa sisältäviä ohjelmia. Tällaisissa haitallisina pidettävissä ohjelmissa vastuu on sekä televisiolähetystoiminnan harjoittajalla että mediapalvelujen tarjoajalla."
Tarkistus 93 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on taattava kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.	1. Jäsenvaltioiden on taattava mahdollisesti perustamiensa kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.
Perustelu
Jäsenvaltioita ei pitäisi velvoittaa perustamaan kansallisia sääntelyviranomaisia. Tästä syystä komission ehdottamaa sanamuotoa on muutettava.
Tarkistus 94 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Jäsenvaltioiden on annettava kansallisten sääntelyviranomaisten tehtäväksi valvoa, että tämän direktiivin säännöksiä, erityisesti sananvapauden, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden, ihmisarvon kunnioituksen, syrjimättömyysperiaatteen ja haavoittuvien henkilöiden suojelun osalta, noudatetaan.
Tarkistus 95 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Kansallisten sääntelyviranomaisten on annettava toisilleen sekä komissiolle tiedot, joita tämän direktiivin säännösten soveltaminen edellyttää.	2. Tietojen, joita tämän direktiivin säännösten soveltaminen edellyttää, on oltava saatavilla jäsenvaltioiden ja komission tasolla.
Tarkistus 96 1 ARTIKLAN 20 A KOHTA (uusi) 23 b a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(20 a) Lisätään 23 b a artikla seuraavasti:
	"23 b a artikla
	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä moniarvoisen tiedon varmistamiseksi radio- ja televisiolähetystoiminnassa. Jäsenvaltioiden on erityisesti kiellettävä hallitsevan aseman muodostuminen ja ylläpitäminen televisiolähetystoiminnassa ja siihen liittyvillä markkinoilla.
	2. Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan julkisten viranomaisten antamien tietojen neutraalius ja määriteltävä asianmukaiset toimenpiteet, jotta voidaan estää hallitusaseman mahdollisen väärinkäytön vaikutus tiedotusvälineissä välitettävään tietoon.
	3. Jäsenvaltioiden on kiellettävä hallitustehtävissä olevilta, heidän puolisoiltaan tai ensimmäisen tai toisen asteen sukulaisiltaan sekä heidän hallinnassaan olevilta yrityksiltä valvontatehtävien vastaanottaminen tai hoitaminen sellaisissa yrityksissä, jotka toimivat radio- ja televisiomarkkinoilla sekä niihin liittyvillä markkinoilla.
	4. Tiedonvapauden harjoittamista on aina tarkasteltava henkilöiden yksityisyyden suojaa vastaan, eikä sillä saa missään tapauksessa loukata ihmisarvo, etenkään alaikäisten ollessa kyseessä. Jäljempänä mainitussa tapauksessa olisi aina viitattava asiaa koskeviin kansainvälisiin yleissopimuksiin sekä eettisiin sääntöihin ja muuhun sellaiseen itsesääntelyyn, jonka alan toimijat ovat määrittäneet kussakin jäsenvaltiossa."
Perustelu
On johdonmukainen parlamentin aiemmin esittämien tarkistusten kansa (eli 6. syyskuuta 2005 esitetty päätöslauselma televioista ilman rajoja sekä parlamentin esittämisen päätöslauselmista sananvapauden ja tiedonvapauden loukkaamisesta EU:ssa (perusoikeuskirjan 11 artiklan 2 kohta (2003/2237(INI)), joiden avulla pyritään jäsenvaltiot velvoittamaan noudattamaan yleisiä periaatteita monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja sellaisten tahojen kieltämiseksi, joiden hallinnot valvovat lähetystoimintaa harjoittavia yhtiöität.
On ilmeisen selvää, että kansallisissa lainsäädännöissä esiintyvät erot vaikuttavat palvelujen vapaata tarjontaa yhteisön alueella.
Tarkistus 97 2 ARTIKLA Liite, 4 kohta (asetus (EY) N:o 2006/2004)
4. Neuvoston direktiivi 89/552/ETY, annettu 3 päivänä lokakuuta 1989, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta: 10–21 artikla (EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).	4. Neuvoston direktiivi 89/552/ETY, annettu 3 päivänä lokakuuta 1989, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta: 3 c sekä 3 g–3 h artikla sekä 10–21 artikla EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä .../.../EY.
Perustelu
Kuluttajien mahdollisuus tunnistaa audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat helpolla, suoralla ja pysyvästi saatavissa olevalla tavalla liittyy selkeästi kuluttajien etujen suojeluun, ja se on siksi nimenomaisesti mainittava liitteessä "direktiivit ja asetukset".

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0646 – C6‑0443/2005 – 2005/0260(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	CULT
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 2.2.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Gianni De Michelis 26.1.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	18.4.2006		30.5.2006	13.7.2006	2.10.2006
Hyväksytty (pvä)	3.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 17 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Šarūnas Birutis, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Gianni De Michelis, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Umberto Guidoni, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Vincenzo Lavarra, Pia Elda Locatelli, Eugenijus Maldeikis, Eluned Morgan, Reino Paasilinna, Umberto Pirilli, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Catherine Trautmann, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	María del Pilar Ayuso González, Satu Hassi, Edit Herczog, Lambert van Nistelrooij, Vittorio Prodi, John Purvis, Dirk Sterckx
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Alessandro Battilocchio, Giovanni Berlinguer, Iles Braghetto, Mario Mauro, Marianne Mikko, Guido Sacconi, Antonio Tajani, Yannick Vaugrenard, Stefano Zappalà
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

2005/0260(COD)

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.10.2006)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
(KOM(2005)0646 – C6‑0443/2005 – 2005/0260(COD))

Valmistelija: Heide Rühle

PA_Legam

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 1 KAPPALE
(1) Direktiivillä 89/552/ETY yhteensovitetaan tiettyjä televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Audiovisuaalisten mediapalvelujen uudet lähetysteknologiat edellyttävät kuitenkin sääntelyjärjestelmän mukauttamista siten, että siinä voidaan ottaa huomioon rakenteellisten muutosten ja teknologian kehittymisen vaikutukset liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisen lähetystoiminnan rahoitukseen sekä varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset eurooppalaiselle tietoteknologialle sekä Euroopan media-yrityksille ja media-alan palveluille.	(1) Direktiivillä 89/552/ETY yhteensovitetaan tiettyjä televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Audiovisuaalisten mediapalvelujen uudet lähetysteknologiat edellyttävät kuitenkin sääntelyjärjestelmän mukauttamista siten, että siinä voidaan ottaa huomioon rakenteellisten muutosten ja teknologian kehittymisen vaikutukset liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisen lähetystoiminnan rahoitukseen sekä varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset eurooppalaiselle tietoteknologialle sekä Euroopan media-yrityksille ja media-alan palveluille. Lakien, säännösten ja hallintotoimien olisi oltava mahdollisimman lieviä ja yksinkertaisia, jotta uusia ja nykyisiä audiovisuaalisia mediapalveluja voidaan kehittää ja vaalia, mikä mahdollistaa työpaikkojen luomisen, talouskasvun, innovoinnit ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukemisen.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE
(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä.	(3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä rajattuja erityissääntöjä, mutta vain silloin, kun se on ehdottomasti tarpeen.
Perustelu
Sääntöjä olisi asetettava vain silloin, kun ne ovat tarpeen eivätkä tukahduta innovointeja, eurooppalaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen kehittämistä eivätkä kulttuurin monimuotoistumista.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 4 KAPPALE
(4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut ja kehittymässä olevat tilattavat palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja.	(4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut ja kehittymässä olevat tilattavat palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja. Tässä direktiivissä ei aseteta ennenaikaisia ja rajoittavia oikeudellisia säännöksiä, jotka estäisivät uusien palvelujen kehittämisen.
Perustelu
On mahdotonta määrittää etukäteen täsmällisesti, millaisia palveluja tulevaisuudessa kehitetään ja millaiset tekniikat yleistyvät. Tällä direktiivillä ei siten pitäisi haitata innovointeja, eurooppalaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen kehittämistä eikä kulttuurin monimuotoistumista.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE
(6) Komissio on antanut audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa tiedonannon , jossa se korostaa, että sääntelyssä on sekä nyt että tulevaisuudessa turvattava tietyt yleiset edut, kuten kulttuurien monimuotoisuus, oikeus tiedonsaantiin, alaikäisten suojelu ja kuluttajansuoja.	(6) Komissio on antanut audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa tiedonannon, jossa se korostaa, että sääntelyssä on sekä nyt että tulevaisuudessa turvattava tietyt yleiset edut, kuten kulttuurien monimuotoisuus, oikeus tiedonsaantiin, alaikäisten suojelu ja kuluttajansuoja. Yleisistä eduista ja niiden turvaamisesta voidaan periaatteessa huolehtia parhaiten rajoitetun sääntelyn, itsesääntelyn ja toissijaisuusperiaatteen avulla.
Perustelu
Uuden mediaympäristön tunnusmerkkejä ovat parempi valikoima ja käyttäjän kontrolli, segmentoituminen ja alalle tuloa koskevien esteiden vähentyminen, ja tässä ympäristössä yleiseen järjestykseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusia ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Ylhäältä alaspäin suuntautuva sääntelytapa soveltui vakiintuneeseen lähetysympäristöön, mutta nyt tarvitaan joustavampaa lähestymistapaa, jossa keskitytään tavoitteiden asettamista ja tehokasta haasteisiin reagoimista koskevaan näyttöön. Tähän kuuluu tarvittaessa myös itsesääntely.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 7 KAPPALE
(7) Komissio on tehnyt aloitteen i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta , jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunta- ja media-aloilla. i2010 on kattava strategia, jonka tarkoituksena on tukea digitaalitalouden kehittymistä osana tietoteknologian, mediapalvelujen, verkkojen ja päätelaitteiden teknologista lähentymiskehitystä nykyaikaistamalla ja hyödyntämällä kaikkia EU:n politiikan välineitä: sääntelyä, tutkimusta ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa. Komissio on sitoutunut nykyaikaistamaan audiovisuaalisten palvelujen oikeudelliset puitteet ja luomaan tätä kautta yhdenmukaiset sisämarkkinapuitteet tietoyhteiskunta- ja mediapalveluille. Ensimmäisenä askeleena se on luvannut antaa vuoden 2005 aikana ehdotuksen ”televisio ilman rajoja” -direktiivin nykyaikaistamisesta.	(7) Komissio on tehnyt aloitteen i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta, jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunta- ja media-aloilla. i2010 on kattava strategia, jonka tarkoituksena on tukea digitaalitalouden kehittymistä osana tietoteknologian, mediapalvelujen, verkkojen ja päätelaitteiden teknologista lähentymiskehitystä nykyaikaistamalla ja hyödyntämällä kaikkia EU:n politiikan välineitä: sääntelyä, tutkimusta ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa. Komissio on sitoutunut nykyaikaistamaan audiovisuaalisten palvelujen oikeudelliset puitteet ja luomaan tätä kautta yhdenmukaiset sisämarkkinapuitteet tietoyhteiskunta- ja mediapalveluille. Ensimmäisenä askeleena se on luvannut antaa vuoden 2005 aikana ehdotuksen ”televisio ilman rajoja” -direktiivin nykyaikaistamisesta. i2010:n tavoitteet on periaatteessa saavutettavissa siten, että alojen sallitaan kasvaa pitäen sääntely mahdollisimman vähäisenä samalla kun mahdollistetaan se, että vastaperustetut pienyritykset, jotka luovat tulevaisuudessa vaurautta ja työpaikkoja, kukoistavat, innovoivat ja luovat työllisyyttä sääntelystä puretuilla markkinoilla.
Perustelu
Euroopan unionissa on pienyrityksiä, joilla ei ole riittävästi henkilöstöä eikä varoja, jotta ne voisivat olla perillä kaikista säännöksistä tai noudattaa niitä kaikkia.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE
(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata ei-taloudellista toimintaa, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja.	(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut, jotka siltä osin kuin ne suorittavat tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään ovat jakelukanavasta riippumatta luonteeltaan identtisiä tietyn aikataulun mukaan välitettävien televisiolähetysten kanssa riippumatta siitä, ilmeneekö toimituksellinen lähestymistapa ja vastuu ohjelma-aikataulusta vai valittavien ohjelmien luettelosta. Siihen kuuluu siten kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta. Toiminnan taloudellisella luonteella voi olla merkitystä direktiivin soveltamisen kannalta. Taloudellista toimintaa tarjotaan yleensä korvausta vastaan, sen kesto on rajallinen ja sille on luonteenomaista tietty jatkuvuus; arviointi suoritetaan alkuperämaan perusteiden ja sääntöjen mukaisesti. Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä ei vastaavasti kata ei-taloudellista toimintaa, jota ei tavallisesti tarjota korvausta vastaan, kuten verkkopäiväkirjat ja muu käyttäjien tuottama sisältö tai yksityisluonteinen viestien vaihto, kuten sähköposti tai yksityiset verkkosivustot. Sen ulkopuolelle jäävät myös palvelut, joiden tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus, kuten verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa, kuten hakukoneet. Määritelmä ei myöskään kata palveluja, jotka eivät muodostu kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa, eikä online-pelejä, jos ne eivät täytä audiovisuaalisten mediapalvelujen päätarkoitusta, eikä uhkapelitoimintaa, jossa asetetaan tiettyä rahallista arvoa vastaavia panoksia, arpajaiset ja vedonlyöntitapahtumat mukaan lukien.
(Ks. Johdanto-osan 14 kappaletta koskeva tarkistus 7.)
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE
(14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa joukkotiedotusvälineet siltä osin kuin ne suorittavat tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa.	Poistetaan.
(Ks. johdanto-osan 13 kappaletta koskeva tarkistus 6.)
Perustelu
Johdanto-osan 14 kappale voidaan poistaa, koska teksti on sisällytetty 13 kappaleeseen.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 14 A KAPPALE (uusi)
	(14 a) Perinteisen lähetystoiminnan ja Internet-palvelujen välillä on useita teknisiä ja oikeudellisia eroja. Jäljempänä annettuja palvelujen määritelmiä on siten tarkoitus soveltaa ainoastaan tässä direktiivissä, ja ne eivät vaikuta asianmukaisessa lainsäädännössä määritettyjen perusoikeuksien soveltamisalaan ja järjestelmään.
Perustelu
Internet-palveluja ei – toisin kuin perinteistä lähetystoimintaa – ole välttämättä rajoitettu alueellisen soveltamisalan suhteen, Internet-palvelujen tarjoajat kontrolloivat sisällön jakelua merkittävästi enemmän kuin perinteisen lähetystoiminnan harjoittajat, ja lisäksi näiden kahden palvelukategorian rakenne ja luonne poikkeavat toisistaan siinä määrin, että Internet-palvelujen rinnastaminen lähetyspalveluihin olisi useissa tapauksissa epärealistista ja siten mahdotonta toteuttaa.
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 16 KAPPALE
(16) Käsite ’audiovisuaalinen’ tarkoittaa liikkuvaa kuvaa äänen kanssa tai ilman ääntä, joten se kattaa mykkäelokuvat mutta ei ääni- tai radiolähetyksiä.	(16) Tässä direktiivissä käsitteellä ’audiovisuaalinen’ tarkoitetaan liikkuvaa kuvaa äänen kanssa tai ilman ääntä, joten se kattaa mykkäelokuvat mutta ei ääni- tai radiolähetyspalveluja.
Perustelu
Audiovisuaalisten palvelujen käsitteeseen sisältyy muissa yhteisön säädöksissä ja kansainvälisissä säännöksissä, esimerkiksi WTO:n palveluluokituksen kohdassa D, television lisäksi myös radio. Tällä direktiivillä ei saa muuttaa näitä määritelmiä ja radio on laskettava edelleen osaksi audiovisuaalisia palveluja.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 17 KAPPALE
(17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivissä 2000/31/EY säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia.	(17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. Toimituksellinen vastuu edellyttää, että mediapalvelujen tarjoaja valitsee ja järjestää sisällön ammattilaisen ominaisuudessa, olivatpa kyseessä sisällön osat tai sisältövalikoima. Tämä ei koske virtuaalisen rajallisen yhteisön kesken jaettua sisältöä, jonka kyseisen yhteisön jäsenet itse ovat luoneet, eikä sellaisten palvelujen välittäjien toimintaa, jotka nauttivat direktiivissä 2000/31/EY säädetyistä vastuuta koskevista poikkeuksista. Mediapalvelun tarjoajan määritelmä ei myöskään kata luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka valitsevat ja tarjoavat myytäväksi audiovisuaalisten mediapalvelujen pakettia – esimerkiksi tarjotakseen audiovisuaalista mediapalvelua tai järjestääkseen tällaisia palveluja kuluttajille.
Perustelu
On täsmennettävä toimituksellisen vastuun käsitettä, johon liittyy päätäntävalta. Toimituksellisen vastuun käsite ei myöskään kata tahoja, jotka antavat audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan panoksen ja joiden yhteydessä edellytetään pelkän audiovisuaalisten kokonaisuuksien luetteloinnin ohella muita, aikataulua koskevia toimia.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 18 KAPPALE
(18) Mainonnan ja teleostoslähetysten käsitteiden rinnalle otetaan käyttöön laajempi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite. Se kattaa audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävän liikkuvan kuvan, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa. Sen vuoksi sen piiriin eivät kuulu viralliset tiedotukset eivätkä korvauksetta lähetettävät hyväntekeväisyysvetoomukset.	(18) Mainonnan ja teleostoslähetysten käsitteiden rinnalle otetaan käyttöön laajempi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite. Se kattaa osana audiovisuaalisia mediapalveluja äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävän liikkuvan kuvan, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa. Sen vuoksi sen piiriin eivät kuulu viralliset tiedotukset eivätkä korvauksetta lähetettävät hyväntekeväisyysvetoomukset.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 25 KAPPALE
(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä1 sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa.	(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Kokemus on lisäksi osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden yhteiskäytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa. Toimenpiteet yleistä etua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi kehittyvien audiovisuaalisten mediapalvelujen alalla ovat tehokkaampia, jos ne toteutetaan palvelujen tarjoajien oman aktiivisen tuen avulla. Itsesääntely on siten eräänlainen vapaaehtoinen aloite, jolla taloudellisille toimijoille, työmarkkinaosapuolille ja hallituksista riippumattomille järjestöille tai yhdistyksille annetaan mahdollisuus hyväksyä omassa keskuudessaan itseään koskevia yhteisiä suuntaviivoja. Jäsenvaltioiden olisi erilaisten oikeudellisten perinteittensä mukaisesti tunnustettava tosiasiallinen merkitys, joka tehokkaalla itsesääntelyllä voi olla voimassa olevaa lainsäädäntöä ja/tai hallinnollisia mekanismeja täydentävänä lisänä, sekä sen hyödyllinen vaikutus tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiselle. Vaikka itsesääntely saattaa muodostaa vaihtoehtoisen menetelmän tämän direktiivin tiettyjen säännösten täytäntöön panemiselle, sillä ei voida korvata kokonaisuudessaan kansallisen lainsäädäntövallan käyttäjän velvoitteita. Mahdollisimman vähäisenä pidettävä yhteissääntely tarjoaa itsesääntelyn ja kansallisen lainsäädäntövallan käyttäjän välisen oikeudellisen yhteyden jäsenvaltioiden oikeusperinteiden mukaisesti.
1. EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 26 KAPPALE
(26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää moniarvoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita.	(26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää moniarvoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita. Mikäli jäsenvaltioiden sallitaan tätä tarkoitusta varten laatia luetteloja yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista, joiden lähetystä ei siirretä yksinoikeuden piiriin, kukin jäsenvaltio päättää erikseen, laatiiko se tällaisen luettelon, millä tapahtumilla se katsoo olevan erityistä yhteiskunnallista merkitystä, miten "yleisön merkittävä osa" määritellään ja minkä tyyppiseen raportointiin on annettava oikeus.
Perustelu
Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää itse, mitä tapahtumia ne pitävät yhteiskunnallisesti merkittävinä, miten ne määrittelevät "yleisön merkittävän osan" ja minkä tyyppiseen raportointiin on annettava oikeus.
Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 27 KAPPALE
(27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin, olisi myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimiville välittäjille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää – yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen – lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Yleisohjeena on, että tällaisten lyhyiden otteiden kesto saisi olla enintään 90 sekuntia.	(27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin, olisi myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajan puolesta toimiville välittäjille oikeus käyttää lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa, mutta ei kuitenkaan viihdeohjelmissa. Yleisohjeena on, että oikeus käyttää lyhyitä otteita olisi myönnettävä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin riittävää korvausta vastaan ja yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen, ja tällaisten lyhyiden otteiden kesto saisi olla enintään 90 sekuntia. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Uutisten käyttöoikeutta olisi sovellettava vain tarvittaessa; vastaavasti jos toinen lähetystoiminnan harjoittaja samassa jäsenvaltiossa on saanut yksinoikeuden kyseiseen tapahtumaan, käyttöoikeutta on pyydettävä kyseiseltä lähetystoiminnan harjoittajalta.
Perustelu
Perinteisesti lyhyitä otteita varten on myönnetty käyttöoikeus kahdenkeskisillä sopimuksilla. Tämän olisi käytävä ilmi direktiivin sanamuodosta. Vapaan käyttöoikeuden antaminen yhden lähetystoiminnan harjoittajan signaalille aiheuttaa vakavia tekijänoikeusongelmia ja loukkaa lähetystoiminnan harjoittajan ja/tai oikeudenhaltijoiden omistusoikeuksia. Lähetystoiminnan harjoittaja ei ole välttämättä lähetysoikeuksien haltija toisissa jäsenvaltioissa. Koska jäsenvaltioiden valitsema lähestymistapa tiedonsaantioikeuteen nähden on erilainen, direktiiviin olisi sisällytettävä neutraali lauseke, joka jättää oikeudellisen välineen, jolla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, valinnan jäsenvaltioiden tehtäväksi.
Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 28 KAPPALE
(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen. Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on noudatettava ainoastaan 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä.	(28) Ei-lineaariset palvelut eroavat lineaarisista palveluista käyttäjien valinta- ja hallintamahdollisuuksien sekä palvelujen yhteiskunnallisten vaikutusten suhteen. Sen vuoksi on perusteltua säännellä ei-lineaarisia palveluja kevyemmin siten, että niissä on noudatettava ainoastaan 3 c–3 h artiklassa säädettyjä perussääntöjä. Kuluttajan laajat valinta- ja hallintamahdollisuudet edellyttävät, että lineaarisen palvelun ulkopuoliset uudet palvelut, kuten tilausvideopalvelut, toistuvat sisältöyhteydet tai suorat streaming-lähetykset tapahtumista, määritellään sisällöstä riippumatta ei-lineaarisiksi palveluiksi.
Perustelu
Komissio korostaa direktiiviehdotuksen perusteluissaan, että kaikki tilattavat palvelut olisi määriteltävä ei-lineaarisiksi palveluiksi. Lisäksi uudet palvelut, kuten toistuvat sisältöyhteydet, antavat kuluttajille mahdollisuuden valita, milloin ja miten kuluttaa tarjottua sisältöä. Uudet välineet ja sovellukset tarjoavat kuluttajille lisäominaisuuksia ja hallintamahdollisuuksia katsottavien lähetysten suhteen. Myöskään palvelun aiheen mukainen eriyttäminen ei vastaa määritelmää ohjelma-aikataulun määrittävästä henkilöstä ja käyttäjän päätöksestä. Siten ei-lineaarinen palvelu voi tarkoittaa urheilutapahtumaa, konserttia, elokuvaa tai muita tapahtumia, joista katsoja maksaa kulutuksen perusteella.
Tämän seurauksena sellaiset palvelut kuin toistuvat sisältöyhteydet ja suorat streaming-lähetykset olisi katsottava ei-lineaarisiksi. Tämä olisi ilmaistava havainnollisesti direktiivin tekstissä, jotta lineaariset ja ei-lineaariset palvelut voitaisiin erottaa toisistaan selkeästi suhteessa sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 29 KAPPALE
(29) Audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisluonteen vuoksi ja etenkin siksi, että niillä on vaikutusta ihmisten mielipiteenmuodostukseen, on olennaista, että käyttäjät tietävät tarkkaan, kuka on vastuussa näiden palvelujen sisällöstä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on tärkeää varmistaa, että mediapalvelun tarjoajat pitävät helposti, suoraan ja pysyvästi saatavilla tarvittavat tiedot tahosta, jolla on toimituksellinen vastuu sisällöstä. Kunkin jäsenvaltion on päätettävä yksityiskohtaisista käytännön järjestelyistä, joilla tähän tavoitteeseen päästään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön lainsäädännön muiden asiaan liittyvien säännösten soveltamista.	(29) Audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisluonteen vuoksi ja etenkin siksi, että niillä on vaikutusta ihmisten mielipiteenmuodostukseen, on olennaista, että käyttäjät tietävät tarkkaan, kuka on vastuussa näiden palvelujen sisällöstä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on tärkeää varmistaa, että käyttäjät pääsevät tietoihin siitä, millä tavoin toimituksellinen vastuu sisällöstä kannetaan ja kuka sen kantaa. Kunkin jäsenvaltion on päätettävä yksityiskohtaisista käytännön järjestelyistä, joilla tähän tavoitteeseen päästään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön lainsäädännön muiden asiaan liittyvien säännösten soveltamista.
Perustelu
On entistä vaikeampaa yksilöidä ketään median arvoketjussa toimijaa, joka ei käyttäisi jonkinasteista toimituksellista harkintaa joko yhdistämällä sisältöjä tai suodattamalla sisältöä pois. Koska yksittäisen toimitusvallan määrittelemisestä tulee hankalaa, jäsenvaltioille asetettavat avoimuuden varmentamista koskevat velvoitteet on määritettävä yleisluontoisesti.
Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 30 KAPPALE
(30) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Siltä osin kuin yhteisön tason toimet ovat tarpeen, direktiivillä on varmistettava yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun korkea taso ja erityisesti alaikäisten ja ihmisarvon suojelu, jotta voitaisiin luoda tosiasiallisesti sisärajaton alue audiovisuaalisia mediapalveluja varten.	(30) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Siltä osin kuin yhteisön tason toimet ovat tarpeen, direktiivillä on kannustettava yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun korkean tasoon ja erityisesti alaikäisten, vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon suojeluun, jotta voitaisiin luoda tosiasiallisesti sisärajaton alue audiovisuaalisia mediapalveluja varten.
Perustelu
Yhteisön tason toimilla ei kyetä varmistamaan suojelun korkeaa tasoa, mutta tähän voidaan kannustaa yhteis- ja itsesääntelyn yhdistelmällä.
Lisäksi audiovisuaaliset välineet, eritoten televisio, ovat tänä päivänä kanavia, joiden kautta hankitaan tietoa, koulutusta ja kulttuuritarjontaa ja joiden parissa vietetään vapaa-aikaa huomattavan suuressa määrin. Tästä syystä on välttämätöntä, että kaikessa kehityksessä otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien Euroopan kansalaisten mahdolliset tarpeet, erityisesti vammaisten osalta, jotka muuten jäisivät paitsi huomattavista eduista, joita moderni yhteiskunta ja erityisesti digitaalitelevisio voivat tarjota.
Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 33 KAPPALE
(33) Mitkään tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat alaikäisten suojelua tai yleisen järjestyksen ylläpitoa, eivät välttämättä edellytä audiovisuaalisten mediapalvelujen ennakkovalvontaa.	(33) Mitkään tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat alaikäisten suojelua tai yleisen järjestyksen ylläpitoa, eivät edellytä audiovisuaalisten mediapalvelujen ennakkovalvontaa.
Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 35 KAPPALE
(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla. Jäsenvaltioiden on 3 f artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissaan myös huomioitava erityisesti tällaisten palvelujen osuus eurooppalaisten teosten tuotannon ja eurooppalaisia teoksia koskevien oikeuksien hankinnan rahoituksessa. Lisäksi kertomuksissa on annettava tiedot eurooppalaisten teosten osuudesta audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjonnassa sekä siitä, kun paljon palvelujen käyttäjät tosiasiallisesti katsovat tällaisissa palveluissa tarjottavia eurooppalaisia teoksia.	(35) Ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat osittain korvata lineaarisia palveluja. Sen vuoksi niiden olisi edistettävä eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua ja tuettava tätä kautta aktiivisesti kulttuurin monimuotoisuutta, silloin kun se on käytännössä mahdollista. On tärkeää tarkastella säännöllisesti uudelleen niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen audiovisuaalisten mediapalvelujen avulla.
Perustelu
Ei-lineaaristen palvelujen markkinat ovat hyvin varhaisessa kehitysvaiheessa. Kulttuuristen kiintiöiden tai rahoitusosuuksien edellyttäminen haittaisi uusien palvelujen kehittämistä. Jakelukynnysten madaltamisella pitäisi joka tapauksessa olla suotuisia vaikutuksia kulttuuriseen monimuotoisuuteen, sillä se luo markkinoita niin kutsutuille oheissisällöille (tail content).
Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 35 A KAPPALE (uusi)
	(35a) Osapuolia, jotka ainoastaan niputtavat tai välittävät audiovisuaalisia mediapalveluja tai tarjoavat myyntiin tällaisten palvelujen paketteja, joista niillä ei ole toimituksellista vastuuta, ei saisi lukea mediapalvelun tarjoajiin. Ilman toimituksellista vastuuta toteutettu palvelujen niputtaminen, välittäminen tai sisältötarjonnan myyminen ei siten kuulu tämän direktiivin soveltamisalaa.
Perustelu
On tehtävä selväksi, että kuten tähänkin asti, ilman mediapalvelun tarjonnasta vastaavien kolmansien osapuolen toimituksellista vastuuta toteutettu palvelujen niputtaminen, välittäminen tai sisältötarjonnan myyminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Koska palveluntarjoajilla ei ole vaikutusvaltaa tällaiseen sisältöön nähden eivätkä ne siten pysty sitä myöskään valvomaan, tarkennus on välttämätön.
Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 38 KAPPALE
(38) Ei-lineaaristen palvelujen saatavuus lisää kuluttajien valinnanvaraa. Yksityiskohtaisten sääntöjen asettaminen audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle ei-lineaarisissa palveluissa ei sen vuoksi näyttäisi olevan perusteltua eikä teknisestä näkökulmasta järkevää. Kaikenlaisen audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän olisi kuitenkin noudatettava tunnistettavuussääntöjen lisäksi myös tiettyjä laatua koskevia perussääntöjä selkeiden yleiseen järjestykseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.	(38) Ei-lineaaristen palvelujen saatavuus lisää kuluttajien valinnanvaraa. Yksityiskohtaisten sääntöjen asettaminen audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle ei-lineaarisissa palveluissa ei sen vuoksi näyttäisi olevan perusteltua eikä teknisestä näkökulmasta järkevää.
Perustelu
Euroopan kansalaisten olisi voitava tehdä sisältöä koskevia valintoja. Lisäksi poliittisilla toimilla ei pitäisi haitata toimitustyön eheyttä eikä kulttuurista monimuotoisuutta.
Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 41 KAPPALE
(41) Sen lisäksi, mitä tässä direktiivissä säädetään menettelyistä, sovelletaan sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, kuten harhaanjohtaviin ja aggressiivisiin menettelyihin audiovisuaalisissa mediapalveluissa, direktiiviä 2005/29/EY. Lisäksi koska direktiivillä 2003/33/EY, joka kieltää savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden mainonnan ja sponsoroinnin painetuissa tiedotusvälineissä, tietoyhteiskunnan palveluissa ja radiolähetyksissä, ei rajoiteta televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY soveltamista, direktiivin 2003/33/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisen luonteen vuoksi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Myöskään direktiivin 2001/83/EY 88 artiklan 1 kohta, jossa kielletään tiettyjen lääkkeiden yleinen mainonta, ei kyseisen artiklan 5 kohdan mukaisesti rajoita direktiivin 89/552/ETY 14 artiklan soveltamista, ja direktiivin 2001/83/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin.	(41) On tarpeen varmistaa, että tämä direktiivi on johdonmukaisessa suhteessa yhteisön nykyiseen lainsäädäntöön. Vastaavasti jos tämän direktiivin ja audiovisuaaliseen mediapalvelutoiminnan saatavuuteen tai palvelun harjoittamiseen liittyviä erityisnäkökohtia koskevan jonkin muun yhteisön säädöksen määräysten välillä on ristiriita, tämän direktiivin määräysten olisi oltava ensisijaisia. Tällä direktiivillä täydennetään siis yhteisön lainsäädäntöä. Siten sen lisäksi, mitä tässä direktiivissä säädetään menettelyistä, sovelletaan sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, kuten harhaanjohtaviin ja aggressiivisiin menettelyihin audiovisuaalisissa mediapalveluissa, direktiiviä 2005/29/EY. Lisäksi koska direktiivillä 2003/33/EY, joka kieltää savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden mainonnan ja sponsoroinnin painetuissa tiedotusvälineissä, tietoyhteiskunnan palveluissa ja radiolähetyksissä, ei rajoiteta televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY soveltamista, direktiivin 2003/33/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi audiovisuaalisten mediapalvelujen erityisen luonteen vuoksi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Myöskään direktiivin 2001/83/EY 88 artiklan 1 kohta, jossa kielletään tiettyjen lääkkeiden yleinen mainonta, ei kyseisen artiklan 5 kohdan mukaisesti rajoita direktiivin 89/552/ETY 14 artiklan soveltamista, ja direktiivin 2001/83/EY ja direktiivin 89/552/ETY välisen suhteen olisi säilyttävä ennallaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeenkin. Tämä direktiivi ei myöskään rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston tulevaa asetusta elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteistä.
Perustelu
Oikeusvarmuuden lisäämiseksi direktiivin suhdetta olemassa olevaan lainsäädäntöön on selvennettävä.
Tarkistus 23 JOHDANTO-OSAN 42 KAPPALE
(42) Koska uusien palvelujen määrän kasvu on lisännyt katsojien valinnanvapautta, mainoskatkojen sijoittelun yksityiskohtainen sääntely katsojien suojelemiseksi ei enää ole perusteltua. Vaikka direktiivillä ei lisätä tunnin aikana sallittavan mainonnan määrää, lähetystoiminnan harjoittajille annetaan liikkumavaraa mainonnan sijoittelussa silloin kun tästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa ohjelmien eheyden kannalta.	(42) Koska uusien tekniikoiden, kuten kotivideonauhureiden, käyttö on yleistynyt ja kanavavalikoima on laajentunut, mainoskatkojen sijoittelun yksityiskohtainen sääntely katsojien suojelemiseksi ei enää ole perusteltua. Direktiivillä annetaan lähetystoiminnan harjoittajille liikkumavaraa mainonnan sijoittelussa silloin kun tästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa ohjelmien eheyden kannalta.
Perustelu
Tekniikka on nykyisin niin kehittynyttä, että perinteiset mainosspotit on helppo jättää väliin. Siksi tarvitaan lisää joustavuutta, jotta vapaasti välitettävän lähetystoiminnan elinkelpoisuus ja kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyminen voidaan varmistaa.
Tarkistus 24 JOHDANTO-OSAN 44 KAPPALE
(44) Mainonnan päivittäistä enimmäismäärää koskeva rajoitus on ollut paljolti teoreettinen. Tuntikohtainen aikarajoitus on sen sijaan tärkeämpi, koska sitä sovelletaan myös parhaana katseluaikana. Sen vuoksi päivittäinen aikarajoitus olisi poistettava, mutta mainospalojen ja teleostosesitysten tuntikohtainen aikarajoitus olisi säilytettävä. Myöskään erityisille teleostos- tai mainoskanaville sallitun ajan määrälliset rajoitukset eivät enää vaikuta perustelluilta, koska kuluttajien valintamahdollisuudet ovat lisääntyneet. Mainonnan tuntikohtainen 20 prosentin enimmäismäärä on kuitenkin edelleen sovelluskelpoinen, lukuun ottamatta sellaisia enemmän aikaa vaativia mainonnan muotoja kuten myyntiohjelmia ja teleostosohjelmia, jotka luonteensa ja esitystapansa takia vaativat enemmän aikaa1.	(44) Mainonnan päivittäistä enimmäismäärää koskevasta rajoituksesta ja tuntikohtaisesta aikarajoituksesta olisi muutamin poikkeuksin luovuttava. Riittää, kun säilytetään laatuvalvonta.
1. Asiat Reti Televisive Italiane SpA (RTI) (C-320/94), Radio Torre (C-328/94), Rete A Srl (C-329/94), Vallau Italiana Promomarket Srl (C-337/94), Radio Italia Solo Musica Srl ym. (C-338/94) ja GETE Srl (C-339/94) v. Ministero delle Poste e Telecomunicazioni (Kok. 1996, s. I-06471).
Perustelu
Mainosten laatuvalvonta riittää. Määrää koskevista säännöksistä voidaan sääntelyn purkamiseksi luopua, sillä kuluttajat eivät siedä mainoksia enempää kuin tietyn määrän.
Tarkistus 25 JOHDANTO-OSAN 47 KAPPALE
(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,	(47) Sääntelyviranomaisten ja -elinten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä, Sääntelyviranomaisten ja -elinten käytännön toteutuksessa säilytetään kansallisten mediajärjestelmien erityispiirteet.
Perustelu
Sanamuodolla otetaan huomioon, että valvonta on järjestetty eri tavoin eri jäsenvaltioissa.
Tarkistus 26 JOHDANTO-OSAN 47 A KAPPALE (uusi)
	(47 a)Vammaisten, eritoten aistivammaisten, ja ikääntyneiden henkilöiden oikeuteen osallistua yhteisön sosiaaliseen ja kulttuurielämään perusoikeuskirjan 26 ja 27 artiklan mukaisesti kuuluu erottamattomasti audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuus. Audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuuteen sisältyy muun muassa viittomakieli, ohjelmien tekstitys, kuvailutulkkaus, kuulovammaistekstitys ja ymmärtämistä helpottavat näyttövalikot.
Perustelu
Johdonmukaisesti sen kanssa, että komissio on sitoutunut ottamaan vammaiset huomioon kaikissa yhteisön politiikoissa, on tärkeää viitata selkeästi perusoikeuskirjan aistivammaisia ja ikääntyneitä henkilöitä koskeviin määräyksiin. Lisäksi ehdotetaan ei-kattavaa listaa palvelun käyttömahdollisuutta lisäävistä ominaisuuksista, jotka ovat välttämättömiä perusoikeuskirjan määräysten kunnioittamiseksi. Monet saatavuuden piirteet, kuten kuvailutulkkaus ja tekstitys, eivät hyödytä pelkästään aistivammaisia ja iäkkäitä ihmisiä, vaan ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia tai joiden äidinkieli ei ole englanti.
Tarkistus 27 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan a alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(a) ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvan kuvan tarjoaminen äänen kanssa tai ilman ääntä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä;	(a) 'audiovisuaalisella mediapalvelulla' yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista mediapalvelun tarjoajan toimituksellisen vastuun alaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvasta kuvasta äänen kanssa tai ilman ääntä koostuvien ohjelmien tarjoaminen tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä.
	Määritelmä ei kata
	– palveluja, joissa audiovisuaalinen sisältö on ainoastaan oheisaineiston asemassa eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus,
	– sanoma- ja aikakauslehtien sähköisiä versioita.
Perustelu
Tarkistus selventää direktiivin soveltamisalaa televisio- ja television kaltaisiin palveluihin nähden, kuten alun perin haluttiin, ja siinä tunnustetaan ero "joukkotiedotusvälineen" ja "yksityisluonteisen median", kuten videoblogit tai käyttäjät sisällöntuottajina, välillä. Lisäksi se lisää mediapalvelun tuottajan ja kuluttajien oikeusvarmuutta siitä, mitä järjestelmää tiettyyn palveluun sovelletaan.
Tarkistus 28 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan b alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(b) ’mediapalvelun tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on toimituksellinen vastuu audiovisuaalisen mediapalvelun audiovisuaalisen sisällön valinnasta ja joka määrää siitä, millä tavalla sisältö organisoidaan;	(b) ’mediapalvelun tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on toimituksellinen vastuu audiovisuaalisen mediapalvelun audiovisuaalisen sisällön valinnasta ja joka määrää siitä, millä tavalla sisältö organisoidaan.
	Määritelmä ei kata luonnollista tai oikeushenkilöä, joka ainoastaan niputtaa tai välittää sisältöä tai tarjoaa myytäväksi palvelupaketteja, joista kolmannet osapuolet kantavat toimituksellisen vastuun.
Perustelu
Mediapalvelun tarjonnasta vastaavien kolmansien osapuolen toimituksellisella vastuulla oleva palvelujen niputtaminen, välittäminen tai sisältötarjonnan myyminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus 29 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) ’televisiolähetystoiminnalla’ tai ’televisiolähetyksellä’ lineaarista audiovisuaalista mediapalvelua, jossa mediapalvelun tarjoaja päättää tietyn ohjelman lähetysajankohdasta ja laatii ohjelma-aikataulun;	(c) ’televisiolähetyksellä’ tai ’lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, jossa mediapalvelun tarjoaja välittää ohjelmat aikajärjestyksessä määrittelemättömälle joukolle potentiaalisia katsojia kiinteän aikataulun mukaisesti;
Tarkistus 30 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan e alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, jossa käyttäjä päättää mediapalvelun tarjoajan valitseman sisältövalikoiman pohjalta tietyn ohjelman lähetysajankohdasta;	(e) ’ei-lineaarisella palvelulla’ audiovisuaalista mediapalvelua, joka koostuu sellaisen audiovisuaalisen sisällön tarjoamisesta, jonka mediapalvelun tarjoaja kehittää ja toimittaa ja jossa käyttäjä pyytää erikseen tietyn ohjelman lähettämistä, jonka hän on valinnut sisältövalikoimasta haluamanaan aikana;
Tarkistus 31 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) ’audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä’ audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää liikkuvaa kuvaa, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa;	(f) ’audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä’ osana audiovisuaalisia mediapalveluja äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää liikkuvaa kuvaa, jonka tavoitteena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden ja palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa;
Tarkistus 32 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan h alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(h) ’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että lähetystoiminnan harjoittajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;	(h) ’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että mediapalvelun tarjoajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;
Tarkistus 33 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan i alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(i) ’sponsoroinnilla’ kaikkea osallistumista audiovisuaalisten mediapalvelujen rahoitukseen, jos rahoittaja on sellainen julkinen tai yksityinen yritys, joka ei harjoita audiovisuaalisen mediapalvelujen tarjoamista tai audiovisuaalisten teosten tuotantoa, ja jos tarkoituksena on edistää yrityksen nimeä, tavaramerkkiä, julkista kuvaa, toimintaa tai sen tuotteiden myyntiä;	(i) ’sponsoroinnilla’ kaikkea osallistumista audiovisuaalisten mediapalvelujen välittömään tai välilliseen rahoitukseen, jos rahoittaja on sellainen julkinen tai yksityinen yritys taikka luonnollinen henkilö, joka ei harjoita audiovisuaalisen mediapalvelujen tarjoamista tai audiovisuaalisten teosten tuotantoa, ja jos tarkoituksena on edistää yrityksen nimeä, tavaramerkkiä, julkista kuvaa, toimintaa tai sen tuotteiden myyntiä;
Tarkistus 34 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA 1 artiklan k alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(k) ’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan.	(k) ’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus mediapalvelun tarjoajalle suoritettavaa maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan tai ilman sitä.”
	Tuotesijoittelun oikeudellinen määrittely ei kuitenkaan kata riippumattomia toimituksellisia päätöksiä käyttää ohjelmaan sisällytettyjä ja sen tuotantoa helpottavia tuotteita, joita ei aseteta esille sopimattoman silmiinpistävästi, kuten ohjelmissa myönnettäviä palkintoja, satunnaisia esineitä ja tarpeistoa.
Tarkistus 35 1 ARTIKLAN 3 ALAKOHDAN F ALAKOHTA 2 artiklan 6 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
6. Tätä direktiiviä ei sovelleta audiovisuaalisiin mediapalveluihin, jotka on tarkoitettu vastaanotettaviksi yksinomaan kolmansissa maissa ja joita yhden tai useamman jäsenvaltion yleisö ei vastaanota suoraan tai epäsuorasti tavanomaisilla kuluttajalaitteilla.	6. Tätä direktiiviä ei sovelleta audiovisuaalisiin mediapalveluihin, jotka on tarkoitettu vastaanotettaviksi yksinomaan kolmansissa maissa.
Tarkistus 36 1 ARTIKLAN 3 ALAKOHDAN G ALAKOHTA 2 artiklan 7 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
7. Jäsenvaltio voi väärinkäytöksiä tai vilpillistä menettelyä ehkäistäkseen toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä sellaista toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta mediapalvelun tarjoajaa vastaan, joka kohdistaa toimintansa kokonaan tai suurimmaksi osaksi ensin mainitun jäsenvaltion alueelle. Ensin mainitun jäsenvaltion on esitettävä todisteet tällaisesta toiminnasta tapauskohtaisesti.	7. Jäsenvaltio voi väärinkäytöksiä, vilpillistä menettelyä tai ilmeisen kohtuutonta kilpailun vääristymistä ehkäistäkseen toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä sellaista toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta mediapalvelun tarjoajaa vastaan, joka kohdistaa toimintansa kokonaan tai suurimmaksi osaksi ensin mainitun jäsenvaltion alueelle. Ensin mainitun jäsenvaltion on esitettävä todisteet tällaisesta toiminnasta tapauskohtaisesti.
Tarkistus 37 1 ARTIKLAN 3 ALAKOHDAN G ALAKOHTA 2 artiklan 8 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
8. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä 7 kohdan nojalla ainoastaan, jos kaikki seuraavista ehdoista täyttyvät:	8. Jäsenvaltiot voivat ainoastaan toteuttaa toimenpiteitä 7 kohdan nojalla, jos kaikki seuraavista ehdoista täyttyvät:
(a) kohteena oleva jäsenvaltio on pyytänyt jäsenvaltiota, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut, toteuttamaan toimenpiteitä;	(a) kohteena oleva jäsenvaltio on pyytänyt jäsenvaltiota, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut, toteuttamaan toimenpiteitä;
(b) jälkimmäisenä mainittu jäsenvaltio ei ole toteuttanut tällaisia toimenpiteitä;	(b) jälkimmäisenä mainittu jäsenvaltio ei ole toteuttanut tällaisia toimenpiteitä kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisen päivämäärästä;
(c) ensin mainittu jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle sekä sille jäsenvaltiolle, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut, aikeestaan toteuttaa toimenpiteitä; ja	(c) Edellä b alakohdassa mainitun kahden kuukauden kuluttua ensin mainittu jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle sekä sille jäsenvaltiolle, johon mediapalvelun tarjoaja on sijoittautunut, aikeestaan toteuttaa toimenpiteitä; ja
(d) komissio on päättänyt, että tällaiset toimenpiteet ovat yhteisön oikeuden mukaisia.	(d) komissio on päättänyt, että tällaiset toimenpiteet ovat yhteisön oikeuden mukaisia.
Tarkistus 38 1 ARTIKLAN 3 ALAKOHDAN G ALAKOHTA 2 artiklan 10 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
10. Komissio tekee päätöksensä kolmen kuukauden kuluessa 8 kohdan mukaisen ilmoituksen saamisesta. Jos komissio katsoo, että toimenpiteet ovat ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, kyseisen jäsenvaltion on jätettävä esittämänsä toimenpiteet toteuttamatta.	10. Komissio tekee päätöksensä kolmen kuukauden kuluessa 8 kohdan c alakohdan mukaisen ilmoituksen saamisesta. Jos komissio katsoo, että toimenpiteet ovat ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, kyseisen jäsenvaltion on jätettävä esittämänsä toimenpiteet toteuttamatta.
Tarkistus 39 1 ARTIKLAN 5 ALAKOHTA 3 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat noudattavat yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.	1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat noudattavat yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa edellyttäen, että nämä säännöt eivät ilmeisesti vääristä kilpailua eivätkä ole unionin oikeuden perusperiaatteiden vastaisia..
Perustelu
Mediamarkkinoiden toimivuuden säilyttäminen on tärkeää. Jos direktiivin täytäntöönpano aiheuttaisi sellaista ilmeisen kohtuutonta kilpailun vääristymistä, jota EU:n oikeus ei normaalisti hyväksyä, jäsenvaltioiden on voitava huolehtia siitä, että unionin oikeuden perusperiaatteita noudatetaan.
Tarkistus 40 1 ARTIKLAN 5 ALAKOHTA 3 artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Jäsenvaltioiden on edistettävä yhteissääntelyjärjestelmien toteuttamista niillä osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee. Näiden järjestelmien on oltava keskeisten toimijoiden laajasti hyväksymiä, ja niiden on mahdollistettava tehokas sääntöjen noudattamisen valvonta.	3. Jäsenvaltioiden on edistettävä itse- ja/tai yhteissääntelyjärjestelmien toteuttamista niillä osa-alueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee. Järjestelmien on oltava kulloisenkin jäsenvaltion toimijoiden laajasti hyväksymiä, ja niiden on mahdollistettava tehokas sääntöjen noudattamisen valvonta.”
Tarkistus 41 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää.	1. Rajoittamatta muita televisiolähetystoiminnan harjoittajien välisiä sopimuksia jäsenvaltioiden on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita asianmukaisen toimiluvan saaneita lähetystoiminnan harjoittajia ei estetä saamasta lyhyitä uutisraportteja varten käyttöönsä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin aineistoa yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää, eikä perimästä siitä asianmukaista maksua.
Perustelu
Perinteisesti lyhyitä otteita varten on myönnetty käyttöoikeus kahdenkeskisillä sopimuksilla. Tämän olisi käytävä ilmi direktiivin sanamuodosta. Vapaan käyttöoikeuden antaminen yhden lähetystoiminnan harjoittajan signaalille aiheuttaa vakavia tekijänoikeusongelmia ja loukkaa lähetystoiminnan harjoittajan ja/tai oikeudenhaltijoiden omistusoikeuksia. Lähetystoiminnan harjoittaja ei ole välttämättä lähetysoikeuksien haltija toisissa jäsenvaltioissa. Koska jäsenvaltioiden valitsema lähestymistapa tiedonsaantioikeuteen nähden on erilainen, direktiiviin olisi sisällytettävä neutraali lauseke, joka jättää oikeudellisen välineen, jolla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, valinnan jäsenvaltioiden tehtäväksi.
Tarkistus 42 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 b artiklan 2 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2a. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan rajoittamatta yksittäisten lähetystoiminnan harjoittajien velvollisuutta noudattaa tekijänoikeuslakia jäsenvaltiossa, johon ne ovat asettuneet, direktiivi 2001/29/EY ja/tai Rooman yleissopimus mukaan luettuina, eikä niillä ole vaikutusta kyseiseen velvollisuuteen.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, että direktiivi ei vaikuta nykyisiin tekijänoikeusvelvoitteisiin.
Tarkistus 43 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 c artiklan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) mediapalvelun tarjoajaa koskevat tiedot, mukaan luettuna sähköpostiosoite tai verkko-osoite, jotka mahdollistavat nopean, suoran ja tuloksellisen yhteydenoton kyseiseen tarjoajaan;	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 44 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 c artiklan d alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(d) soveltuvissa tapauksissa tiedot toimivaltaisesta sääntelyviranomaisesta.	(d) soveltuvissa tapauksissa tiedot asianomaisesta sääntely- tai valvontaviranomaisesta.
Tarkistus 45 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 d artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.	Jäsenvaltioiden ja komission on rohkaistava toimiala-, ammattiala- tai kuluttajajärjestöjä tai -organisaatioita laatimaan käytännesääntöjä sen varmistamiseksi, että audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä
Perustelu
Alaikäisten suojelu on saavutettava monitasoisella lähestymistavalla siten, että kaikki sidosryhmät ovat mukana. Itsesääntelyn avulla sellaiset teollisuuden toimijat kuten Internet-palveluntarjoajat ovat toteuttaneet edellä käyviä toimenpiteitä alaikäisten suojelemiseksi.
Tarkistus 46 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 f artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan ja tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat edistävät mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisin keinoin 6 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten ja riippumattomien teosten tuotantoa ja saatavuutta.
Perustelu
Mediapalvelun tarjoajien olisi edistettävä eurooppalaisia teoksia ja tuettava itsenäistä tuotantoa. Siten edistetään Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista sekä alan kaikkien toimijoiden kannalta oikeudenmukaisen kilpailuympäristön säilyttämistä.
Tarkistus 47 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 f artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
3. Jäsenvaltioiden on annettava viimeistään tämän direktiivin antamista seuraavan neljännen vuoden lopussa sekä sen jälkeen kolmen vuoden välein komissiolle kertomus 1 kohdan mukaisista toimistaan.	3. Jäsenvaltioiden on annettava viimeistään tämän direktiivin antamista seuraavan neljännen vuoden lopussa sekä sen jälkeen kahden vuoden välein komissiolle kertomus 1 kohdan mukaisista toimistaan.
Perustelu
Kahden vuoden ajanjakso sopii paremmin yleiseen aikatauluun. Kolme vuotta on aika pitkä aika ottaen huomioon uusien palvelujen nopean kehityksen.
Tarkistus 48 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 f artiklan 4 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
4. Komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 kohdan soveltamista koskevan kertomuksen, jossa se ottaa huomioon markkinoiden ja teknologian kehittymisen.	4. Komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 kohdan soveltamista koskevan kertomuksen, jossa se ottaa huomioon markkinoiden ja teknologian kehittymisen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden tavoitteen.
Perustelu
Kuten komissio myös korostaa perusteluissaan (ja johdanto-osan 3 kappaleessa), audiovisuaaliset mediapalvelut eivät ole merkittäviä ainoastaan taloudellisen ja teknologian kehittymisen kannalta, vaan niillä on huomattava vaikutus myös demokratiaan ja kulttuurien monimuotoisuuteen.
Tarkistus 49 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan c alakohdan i alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
i) sisältää minkäänlaista rotuun, sukupuoleen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää;	(i) olla loukkaavia rotuun, sukupuoleen, kansallisuuteen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän vuoksi;
Perustelu
Nykyisellä komission ehdotuksella kiellettäisiin esimerkiksi rotuvihaa käsittelevä dokumenttiohjelma, vaikka tarkoituksena on itse asiassa kieltää loukkaava mediasisältö. Ei pidä myöskään unohtaa muita olemassa olevia syrjinnän muotoja.
Tarkistus 50 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan c alakohdan iv alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
iv) kannustaa ympäristönsuojelun kannalta haitalliseen toimintaan.	iv) kannustaa ympäristönsuojelun kannalta törkeästi haitalliseen toimintaan.
Tarkistus 51 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan d alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(d) Kaikenlainen savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ja kaikenlaiset savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskevat teleostoslähetykset on kielletty.	(d) Kaikenlainen savukkeita ja muita tupakkatuotteita koskeva audiovisuaalinen kaupallinen viestintä on kielletty.
Perustelu
Tarpeeton.
Tarkistus 52 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 53 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 g artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.	(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua, rohkaista heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.
Tarkistus 54 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h artikla (direktiivi 89/552/EEC)
1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen, jotka ovat sponsoroituja tai joissa on tuotesijoittelua, on täytettävä seuraavat vaatimukset:	1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen tai ohjelmien, jotka ovat sponsoroituja, on täytettävä soveltuvissa tapauksissa seuraavat vaatimukset:
(a) Sponsorointi tai tuotesijoittelu ei saa missään olosuhteissa vaikuttaa tällaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen sisältöön tai – soveltuvissa tapauksissa – lähetysaikaan siten, että sillä olisi vaikutusta mediapalvelun tarjoajan vastuuseen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen.	(a) palvelujen tai ohjelmien sisältöön tai, televisiolähetysten yhteydessä, lähetysaikaan ei saa missään olosuhteissa vaikuttaa siten, että sillä olisi vaikutusta mediapalvelun tarjoajan vastuuseen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen;
(b) Tällaisissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa ei saa suoraan kannustaa vastaanottajaa ostamaan tai vuokraamaan tavaroita tai palveluja; niissä ei saa olla erityisiä myynninedistämiseen tähtääviä viittauksia kyseisiin tavaroihin tai palveluihin.	(b) Tällaisissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tai ohjelmissa ei saa suoraan kannustaa vastaanottajaa ostamaan tai vuokraamaan tavaroita tai palveluja; niissä ei saa olla erityisiä myynninedistämiseen tähtääviä viittauksia kyseisiin tavaroihin tai palveluihin.
(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta ja/tai tuotesijoittelusta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa, keskellä ja/tai lopussa. Ohjelmien sisältämästä tuotesijoittelusta on ilmoitettava asianmukaisesti ohjelman alussa katsojien mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.	(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa ja/tai lopussa.
2. Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti. Audiovisuaaliset mediapalvelut eivät myöskään saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.	2. Audiovisuaalisia mediapalveluja tai ohjelmia eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.
3. Yritykset, joiden toimintaan kuuluu lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen valmistaminen tai myynti, voivat sponsoroiduissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tehdä tunnetuksi yrityksen nimeä tai edistää sen julkista kuvaa, mutta eivät saa edistää sellaisten yksittäisten lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen myyntiä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.	3. Yritykset, joiden toimintaan kuuluu lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen valmistaminen tai myynti, voivat sponsoroiduissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa tai ohjelmissa tehdä tunnetuksi yrityksen nimeä tai edistää sen julkista kuvaa, mutta eivät saa edistää sellaisten yksittäisten lääkkeiden tai lääketieteellisten hoitojen myyntiä, jotka ovat saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan mediapalvelun tarjoaja kuuluu.
4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja eivätkä sisältää tuotesijoittelua. Dokumenttiohjelmat ja lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää tuotesijoittelua.	4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja.
Tarkistus 55 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h a artikla
	1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen, joissa käytetään tuotesijoittelua, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
	(a) tuotesijoittelu ei saa missään olosuhteissa vaikuttaa audiovisuaalisten mediapalvelujen sisältöön siten, että sillä olisi vaikutusta mediapalvelun tarjoajan vastuuseen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen;
	(b) audiovisuaalisissa mediapalveluissa ei saa suoraan kannustaa vastaanottajaa ostamaan tai vuokraamaan tavaroita tai palveluja eikä niissä saa olla erityisiä myynninedistämiseen tähtääviä viittauksia kyseisiin tavaroihin tai palveluihin;
	(c) katsojille on ilmoitettava selvästi tuotesijoittelusta; tuotesijoittelua sisältävät ohjelmat on yksilöitävä asianmukaisesti katsojien mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.
	2. Audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.
	3. Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ei saa olla tuotesijoittelua. Lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut ja dokumentit eivät saa sisältää tuotesijoittelua.
Tarkistus 56 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 3 h b artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h b artikla
	Käyttömahdollisuus
	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen asteittain, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaaliset mediapalvelut ovat täysin aistivammaisen käytettävissä siten, että kehitetään viittomakielen käyttöä, tekstitystä, kuvailutulkkausta ja kuulovammaistekstitystä.
	2. Komissio pyytää kahden vuoden välein jäsenvaltioilta tiedot tämän artiklan täytäntöönpanosta.
Perustelu
Audiovisuaalisten mediapalvelujen käyttömahdollisuus on tärkeä osa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistämistä, kuten johdanto-osan 30 kappaleessa todetaan. Vammaiset ja/tai ikääntyneet, joille palvelujen käyttömahdollisuudet ovat niin ikään ratkaisevan tärkeitä, edustavat merkittävää osaa audiovisuaalipalvelujen kuluttajista. Kuulotutkimusinstituutin (Institute of Hearing Research) mukaan yli 81 miljoonalla eurooppalaisella on kuulo-ongelmia. Lisäksi Euroopassa on yli 30 miljoonaa sokeaa ja näkövammaista. Tutkimuksen mukaan suurin osa vammaisista ja/tai ikääntyneistä ihmisistä katsoo televisiota. Nämä markkinat on otettava huomioon. Audiovisuaalisten mediapalvelujen käyttömahdollisuutta koskeva velvoite kannustaisi epäilemättä tervettä kilpailua palveluntarjoajien välillä ja vahvistaisi sisämarkkinoiden toimintaa.
Tarkistus 57 1 ARTIKLAN 9 ALAKOHTA 10 artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Televisiomainonnan ja teleostoslähetysten on oltava helposti tunnistettavissa, ja ne on erotettava selvästi muista ohjelmapalveluista kuva- ja/tai äänitunnuksella.	1. Televisiomainonnan ja teleostoslähetysten on oltava helposti tunnistettavissa, ja ne on erotettava toimituksellisesta sisällöstä. Televisiomainonta ja teleostoslähetykset on erotettava selvästi muista ohjelmapalveluista kuva- ja/tai äänitunnuksella ja/tai tilan käyttöön liittyvin keinoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta uusien mainostekniikoiden käyttöä.
Perustelu
Periaate, jonka mukaan mainonta on oltava erotettavissa toimituksellisesta sisällöstä, on tarpeen saada ehdottomasti vakiintumaan, mutta sen täytäntöönpanokeinoja olisi laajennettava siten, että sallitaan uusien luovien mainostekniikoiden kehittäminen samalla kun selvyyttä lisätään ja katsojia suojellaan.
Tarkistus 58 1 ARTIKLAN 9 ALAKOHTA 10 artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Yksittäiset mainospalat ja teleostosesitykset ovat urheiluohjelmia lukuun ottamatta sallittuja ainoastaan poikkeuksellisesti.	Poistetaan.
Perustelu
Jos pidetään kiinni säännöstä, jonka mukaan yksittäiset mainospalat olisivat edelleen poikkeus (urheilua lukuun ottamatta), lähetystoiminnan harjoittajan valmiutta kokeilla uusia joustavia mainostaukomalleja katsojien kanssa rajoitettaisiin keinotekoisesti. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että katsojat itse asiassa kannattavat mainostaukoja verrattuna mainosten ryhmittämiseen yhteen paikkaan, koska niistä aiheutuu vähemmän häiriötä kuin pitkistä pausseista.
Tarkistus 59 1 ARTIKLAN 10 ALAKOHTA 11 artiklan 2 kohdan 1 alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten, lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 35 minuutin jaksoa kohti.	2. Elokuvateosten (lukuun ottamatta tv-sarjoja, sarjafilmejä, kevyitä viihdeohjelmia, dokumenttiohjelmia ja televisioelokuvia), lastenohjelmien ja uutisohjelmien lähetyksen, edellyttäen, että niiden kesto on yli 30 minuuttia, saa keskeyttää mainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin 30 minuutin jaksoa kohti.
Perustelu
35 minuutin säännön käyttöönotto johtaisi välttämättä tulojen menetyksiin niiden kohdalla, jotka investoivat näihin vähemmän kannattaviin lajityyppeihin. Jotta estetään näiden formaattien tuonti entistä useammin ei-eurooppalaisista maista, rajoitusten olisi perustuttava 30 minuutin kestoon. Lisäksi niitä olisi sovellettava ainoastaan tiettyihin tyyppeihin kuten lastenohjelmiin, uutisohjelmiin ja elokuvateoksiin. Rajoitukset olisi poistettava sellaisilta televisiota varten tehdyiltä elokuvilta, joita voidaan rahoittaa ainoastaan mainostuloilla (toisin kuin elokuvateokset, jotka myyvät myös oheistuotteita), jotta kannustetaan ponnekkaasti alkuperäiseen eurooppalaiseen tuotantoon tehtäviä investointeja.
Tarkistus 60 1 ARTIKLAN 17 ALAKOHTA 20 artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltiot voivat yhteisön oikeuden huomioon ottaen asettaa muita kuin 11 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklassa säädettyjä edellytyksiä lähetyksille, jotka on tarkoitettu yksinomaan kansalliselle alueelle ja joita yhden tai useamman muun jäsenvaltion yleisö ei voi vastaanottaa suoraan tai välillisesti, sekä lähetyksille, joilla ei ole merkittävää vaikutusta yleisöosuuksien kannalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista.	Jäsenvaltiot voivat yhteisön oikeuden huomioon ottaen asettaa muita kuin 11 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklassa säädettyjä edellytyksiä televisiolähetyksille, jotka on tarkoitettu yksinomaan kansalliselle alueelle ja joita yhden tai useamman muun jäsenvaltion yleisö ei voi vastaanottaa suoraan tai välillisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista.
Perustelu
Epäselvä sanamuoto saattaa aiheuttaa ongelmia: mihin termi lähetys viittaa? Miten lähetysten vaikutusta yleisöosuuksiin voidaan mitata? Miten voidaan määritellä, onko lähetys tarkoitettu yksinomaan kansalliselle alueelle?
Oikeusvarmuuden takaamiseksi termi lähetys olisi korvattava "televisiolähetyksellä" ja viittaus "lähetyksiin, joilla ei ole merkittävä vaikutusta..." olisi poistettava.
Tarkistus 61 1 ARTIKLAN 20 ALAKOHTA 23 b artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on taattava kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.	1. Jäsenvaltioiden on taattava mahdollisesti perustamiensa kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.
Perustelu
Jäsenvaltioita ei pitäisi velvoittaa perustamaan kansallisia sääntelyviranomaisia. Tästä syystä komission ehdottamaa sanamuotoa on muutettava.
Tarkistus 62 1 ARTIKLAN 22 ALAKOHTA 26 artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Komissio antaa viimeistään […] ja sen jälkeen kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisesta ja esittää tarvittaessa ehdotuksia direktiivin mukauttamiseksi audiovisuaalisten mediapalvelujen alan kehityksen ja erityisesti teknologian tuoreimman kehityksen sekä alan kilpailukyvyn edellyttämällä tavalla.	Komissio antaa viimeistään [...]* ja sen jälkeen kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisesta ja erityisesti 3 f artiklan 1 kohdassa ja 3 h b artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisesta ja esittää tarvittaessa ehdotuksia direktiivin mukauttamiseksi audiovisuaalisten mediapalvelujen alan kehityksen ja erityisesti teknologian tuoreimman kehityksen sekä alan kilpailukyvyn ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisen edellyttämällä tavalla.
	* viidennen vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta
Tarkistus 63 3 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säädökset sekä säädösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko.	1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […]*. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säädökset sekä säädösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko.
	*kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.
Perustelu
Komission tekstissä ei ole määräaikaa tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä. Nopea täytäntöönpano on toivottavaa sisämarkkinoiden täysimääräisen toiminnan takaamiseksi audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta ja kaikkien mediapalvelujen tuottajien tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamiseksi. Kaksi vuotta täytäntöönpanon jälkeen jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle tiettyjä direktiivin määräyksiä koskevista täytäntöönpanotoimistaan. Samoin myös komission on raportoitava neuvostolle ja parlamentille direktiivin toteuttamisesta kolme vuotta sen voimaantulon jälkeen (tai viisi vuotta sen hyväksymisen jälkeen).

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0646 – C6 0443/2005 – 2005/0260(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	CULT
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 2.2.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Heide Rühle 21.2.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	21.3.2006	19.4.2006		30.5.2006	1.2.2006	20.6.2006
	11.7.2006	14.9.2006		4.10.2006
Hyväksytty (pvä)	5.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		27 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Charlotte Cederschiöld, Janelly Fourtou, Evelyne Gebhardt, Malcolm Harbour, Anna Hedh, Edit Herczog, Henrik Dam Kristensen, Kurt Lechner, Arlene McCarthy, Toine Manders, Manuel Medina Ortega, Béatrice Patrie, Zita Pleštinská, Giovanni Rivera, Zuzana Roithová, Luisa Fernanda Rudi Ubeda, Heide Rühle, Andreas Schwab, József Szájer, Marianne Thyssen, Jacques Toubon, Bernadette Vergnaud, Glenis Willmott
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maria Badia I Cutchet, Benoît Hamon, Filip Andrzej Kaczmarek, Gisela Kallenbach, Syed Kamall, Othmar Karas, Joseph Muscat, Gary Titley
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Sharon Bowles, Den Dover, Harald Ettl, Ruth Hieronymi, John Purvis
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

2005/0260(COD)

• [1]  EYVL / EUVL C ..., ..., s. ....

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2006)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
(KOM(2005)0646 – C6‑0443/2005 – 2005/0260(COD))

Valmistelija: Lissy Gröner

PA_Legam

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija pitää komission ehdotusta myönteisenä erityisesti sen osalta, mikä koskee lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen siirtämistä saman sääntelykehyksen alaisiksi. Jotkin sukupuolten tasa-arvoa ja alaikäisten suojelua koskevat näkökohdat olisi kuitenkin sisällytettävä direktiiviin, jotta se olisi unionin painopistetavoitteiden mukainen. Tämä sen vuoksi, että yhä useammat eurooppalaiset naiset siirtyvät työelämään, mutta siitä huolimatta työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on edelleen puutteellista. Myös alaikäisten tehokas suojelu olisi määriteltävä direktiivissä. Edellä mainitun mukaisesti valmistelija haluaa korostaa sitä, että tuotesijoittelua ei tule sallia, koska ei ole todistettu, että se tehostaa kilpailukykyä, ja koska päinvastoin on olemassa selkeä laadun ja tekijöiden riippumattomuuden vaarantamisen riski, mikä aiheuttaisi mahdollisia kielteisiä vaikutuksia sekä audiovisuaalisten palvelujen kuluttajille että suurelle yleisölle.

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE
(10) Koska 3 c–3 h artiklalla otetaan käyttöön yhdenmukaiset vähimmäisvelvoitteet, jäsenvaltiot eivät voi enää niillä osa-alueilla, jotka yhdenmukaistetaan tällä direktiivillä, poiketa alkuperämaaperiaatteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdassa säädetyillä perusteilla, jotka liittyvät rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvan vihaan yllyttämisen torjuntaan, alaikäisten suojeluun, yksittäisiin ihmisiin kohdistuviin ihmisarvon loukkauksiin tai kuluttajansuojaan	(10) Koska 3 c–3 h artiklalla otetaan käyttöön yhdenmukaiset vähimmäisvelvoitteet, jäsenvaltiot eivät voi enää niillä osa-alueilla, jotka yhdenmukaistetaan tällä direktiivillä, poiketa alkuperämaaperiaatteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdassa säädetyillä perusteilla, jotka liittyvät rotuun, etniseen alkuperään, sukupuoleen, uskontoon, kansallisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvan vihaan yllyttämisen torjuntaan, alaikäisten suojeluun, yksittäisiin ihmisiin kohdistuviin ihmisarvon loukkauksiin tai kuluttajansuojaan.
Perustelu
Etninen alkuperä, ikä, sukupuolinen suuntautuminen tai vammaisuus eivät saa aiheuttaa syrjintää.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE
(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata ei-taloudellista toimintaa, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja.	(13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata ei-taloudellista toimintaa, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja; taloudellisella elementillä on oltava jonkin verran merkittävyyttä, jotta direktiivin soveltaminen olisi perusteltua.
Perustelu
Audiovisuaalisten mediapalvelujen käsitettä olisi sovellettava ainoastaan palveluihin, joita tarjotaan yleensä vastiketta vastaan. Vaikka verkkosivustossa tai videoblogissa on esimerkiksi käytettyjä ohjelmistoja koskevia tietokenttiä, se ei välttämättä tarkoita, että niitä voitaisiin pitää taloudellisena toimintana.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 17 KAPPALE
(17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivissä 2000/31/EY säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia.	(17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. Toimituksellinen vastuu edellyttää, että mediapalvelujen tarjoaja valitsee ja järjestää audiovisuaalisen sisällön ammattilaisen ominaisuudessa, olivatpa kyseessä sisällön osat tai sisältövalikoima. Tämä ei koske virtuaalisen rajallisen yhteisön kesken jaettua sisältöä, jonka kyseisen yhteisön jäsenet itse ovat luoneet, eikä sellaisten palvelujen välittäjien toimintaa, jotka nauttivat direktiivissä 2000/31/EY säädetyistä vastuuta koskevista poikkeuksista.
Perustelu
Johdanto-osan kappaleessa on syytä täsmentää, että "toimituksellisen vastuun" käsite edellyttää, että mediapalvelun tarjoaja editoi ammattilaisena audiovisuaalista sisältöä, eli joko sisällön osia tai sisältövalikoimaa. Näin voidaan myös erotella selkeämmin "mediapalvelun tarjoajat" sekä "palvelujen välittäjät", joihin sovelletaan sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 12–15 artiklassa säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 19 A KAPPALE (uusi)
,	(19 a) Sen vuoksi on olennaista, että jäsenvaltiot estävät esimerkiksi toimilla, joilla varmistetaan syrjimätön pääsy yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjontaan (niin kutsuttu siirtovelvollisuus) määräävän aseman muodostumisen, joka rajoittaisi moniarvoisuutta, tiedotusvälineiden tiedonvälitysvapautta sekä koko tiedotusalaa.
Perustelu
Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin päätarkoituksena on varmistaa, että kansalaisilla on pääsy moniarvoiseen mediatarjontaan. Johdanto-osan kappale perustuu yhteen käsiteltävänä olevan direktiivin kohtaan, mutta siinä ilmaistaan selkeästi, että moniarvoisuutta palvelevat infrastruktuuritoimet, kuten siirtovelvollisuus, edistävät tämän tavoitteen saavuttamista.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 25 KAPPALE
(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa.	(25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus osoittaa, että yhteissääntelyjärjestelmien, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, on oltava merkittävässä asemassa toteutettaessa korkeatasoista julkista suojelua. Julkiset tavoitteet voidaan uusien audiovisuaalisten palvelujen yhteydessä saavuttaa parhaiten palveluntarjoajien aktiivisella tuella. Jäsenvaltiot voivat siten määrätä etenkin ei-lineaarisia palveluja varten avointen ja yleisesti tunnustettujen yhteissääntelyjärjestelmien käytöstä.
Perustelu
Itsesääntely voi toimia eurooppalaisten säännösten täytäntöönpanossa vain koko sääntelyn olennaisena osana. Se on siis sisällytettävä tarvittavaan sääntelyjärjestelmään, joten itse asiassa kyseeseen tulee vain yhteissääntely.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 32 KAPPALE
(32) Alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi toteutettavissa toimenpiteissä on löydettävä tasapaino suhteessa sananvapautta koskevaan perusoikeuteen, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tällaisilla toimenpiteillä olisi sen vuoksi pyrittävä varmistamaan riittävä suoja alaikäisille varsinkin ei-lineaaristen palvelujen osalta kieltämättä kuitenkaan aikuisille suunnattuja sisältöjä sinänsä.	(32) Alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi toteutettavissa toimenpiteissä on luotava asianmukainen tasapaino alaikäisten ja nuorten, naisten ja syrjinnän kohteiksi joutuvien ryhmien perusoikeuksien kunnioittamisen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taatun sananvapautta koskevan perusoikeuden välille. Tällaisilla toimenpiteillä olisi sen vuoksi pyrittävä varmistamaan riittävä alaikäisten, naisten ja syrjinnän kohteiksi joutuvien ryhmien oikeuksien suoja varsinkin ei-lineaaristen palvelujen osalta.
Perustelu
Kun otetaan huomioon median merkittävä rooli kansalaisten mielipiteen muodostumisessa ja sen todellinen julkinen vaikutusvalta, on tärkeää päästä tasapainoon sananvapautta koskevan perusoikeuden ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden tunnustamien ihmisoikeuksien kunnioittamisen välille.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 40 KAPPALE
(40) Kaupallinen ja teknologinen kehitys lisää käyttäjien valinnanvaraa ja vastuuta audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä. Jotta sääntely olisi jatkossakin oikeassa suhteessa yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin, siinä on mahdollistettava tietty joustavuus lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta: erotteluperiaatteen olisi koskettava ainoastaan mainontaa ja teleostoslähetyksiä, tuotesijoittelu olisi sallittava tietyin edellytyksin ja jotkin määrälliset rajoitukset olisi poistettava. Piilotetusti toteutettu tuotesijoittelu olisi kuitenkin kiellettävä. Erotteluperiaate ei saisi estää uusien mainostekniikoiden käyttöä.	(40) Kaupallinen ja teknologinen kehitys lisää käyttäjien valinnanvaraa ja vastuuta audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä. Jotta sääntely olisi jatkossakin oikeassa suhteessa yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin, siinä on mahdollistettava tietty joustavuus lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen osalta: jotkin määrälliset rajoitukset olisi poistettava, kun taas erotteluperiaatteeseen ei pidä kajota, jotta mediapalvelujen käyttäjiä voidaan suojata, toimituksellinen riippumattomuus voidaan säilyttää ja taiteellinen vapaus voidaan turvata. Tässä yhteydessä piilomainonta pysyy kiellettynä.
Perustelu
Tuotesijoittelu on ristiriidassa erotteluperiaatteen kanssa. Tuotesijoittelun käyttäminen edustaa merkittävää puuttumista audiovisuaalisen teoksen sisältöön ja aiheuttaa toimituksellisen sisällön ja mainontasisällön sekoittumisen keskenään. Median uskottavuuden ylläpitäminen edellyttää erotteluperiaatteen yleistä noudattamista.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 45 KAPPALE
(45) Tällä direktiivillä kielletään piilomainonta, koska sillä on kielteisiä vaikutuksia kuluttajien kannalta. Piilomainonnan kielto ei koske tämän direktiivin puitteissa sallittua tuotesijoittelua.	(45) Tällä direktiivillä kielletään piilomainonta, tuoteintegrointi ja teemasijoittelu, koska niillä on kielteisiä vaikutuksia kuluttajien kannalta.
Perustelu
Lisäyksellä täsmennetään, että tuoteintegrointi ja teemasijoittelu kielletään kuluttajien kannalta erittäin kielteisinä käytänteinä.
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 46 KAPPALE
(46) Tuotesijoittelua esiintyy elokuvateoksissa ja televisiolle tehdyissä audiovisuaalisissa teoksissa, mutta jäsenvaltiot sääntelevät sitä eri tavoin. Jotta voitaisiin taata tasavertaiset toimintaedellytykset ja parantaa tätä kautta Euroopan media-alan kilpailukykyä, tarvitaan tuotesijoittelua koskevia sääntöjä. Tässä direktiivissä käytetty tuotesijoittelun määritelmä kattaa kaikenlaisen audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän, jossa ohjelmaan sisällytetään esitettäväksi tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan. Tuotesijoitteluun sovelletaan samoja laadullisia sääntöjä ja rajoituksia kuin mainontaan.	Poistetaan.
Perustelu
Katso (uutta) johdanto-osan 46 a kappaletta koskeva tarkistus.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 46 A KAPPALE (uusi)
	(46 a) Jäsenvaltiot ovat antaneet erilaisia säännöksiä ja oikeudellisia lausuntoja tuotantotuen hyväksyttävyydestä ja käytöstä. Näin ollen on ilmeistä, että tässä yhteydessä tarvitaan selvennys rajatylittävän reilun kilpailun varmistamiseksi. Tuotantotuki mahdollistaa vähäisten resurssien moitteettoman käyttämisen ilman erotteluperiaatteen rikkomisen vaaraa. Tässä käyttöön otettava tuotantotuen käsite määrittää, miten hyväksyttäviä ovat audiovisuaalisten mediapalvelujen tuotannossa käytettävät, maksuttomat tai alennettuun hintaan tarjottavat tuotantovälineet tai muut panokset, joita tarvitaan journalistisista tai taiteellisista syistä todellisen maailman kuvaamiseen. Tuotantotuki olisi sallittava, jos se ei rajoita journalistista tai taiteellista ilmaisunvapautta. Käytetystä tuotantotuesta ei saa suorittaa vastineeksi maksua tai muuta vastiketta. Jos tuotantotuen käyttäminen vaatii toimituksellisista tai taiteellista syistä viittausta tuotteeseen, palveluihin, nimiin, tavaramerkkeihin tai tuotteiden valmistajan tai palvelujen tarjoajan toimialaan, se tapahtuu ilman mitään erityistä tai aiheetonta korostamista.
Perustelu
Tämä johdanto-osan kappale selventää sallitun tuotantotuen määritelmän. Tuotantotuki mahdollistaa vähäisten resurssien moitteettoman käytön. Tuotantotukea käytetään teoksessa toimituksellisista syistä, ei kaupallisista syistä. Tällä varmistetaan se, että tuotantotuki ei johda toimituksellisen sisällön ja kaupallisen viestinnän sekoittumiseen keskenään. Tällä vältetään erottamisperiaatteen vaarantamisen ja taiteellisen ja journalistisen vapauden rajoittamisen vaarat.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 47 KAPPALE
(47) Sääntelyviranomaisten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä,	(47) Sääntelyviranomaisten ja sääntelyelinten olisi oltava riippumattomia kansallisista hallituksista ja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajista pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä puolueettomasti ja avoimesti ja tukeakseen moniarvoisuutta. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä. Tällöin on kunnioitettava media-alan sääntelyn kansallisten perinteiden erottavia piirteitä, jotka koskevat sääntelyviranomaisten ja sääntelyelinten organisointia.
Perustelu
Sanamuodolla otetaan huomioon, että sääntely ja valvonta on järjestetty eri tavoin eri jäsenvaltioissa.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 48 A KAPPALE (uusi)
	(48 a) Vaikka audiovisuaalisen sisällön tarjoajilla on velvollisuus varmistaa, että asioita ja tapahtumia kuvataan heidän tarjoamissaan mediapalveluissa paikkansapitävästi, tarvitaan lisäksi selkeitä vastausoikeutta tai vastaavia toimia koskevia velvoitteita, joilla varmistetaan, että jokainen, joka kokee audiovisuaalisessa mediapalvelussa esitetyn paikkansapitämättömän seikan loukanneen legitiimejä etujaan, voi toteuttaa oikeuksiaan tehokkaasti.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 48 B KAPPALE (uusi)
	(48 b) Vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeuteen osallistua yhteisön sosiaaliseen ja kulttuurielämään perusoikeuskirjan 25 ja 26 artiklan mukaisesti kuuluu erottamattomasti audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuus. Audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuuteen sisältyvät muun muassa viittomakieli, ohjelmien tekstitys, kuvailutulkkaus, kuulovammaistekstitys ja ymmärtämistä helpottavat näyttövalikot.
Perustelu
"Saatavuuden" käsitteestä ei ole päästy yhteisymmärrykseen, joten jäsenvaltiot saattavat tulkita 3 i artiklaa eri tavoin, mikä saattaa johtaa markkinoiden pirstoutumiseen, epäreiluun kilpailuun sekä vammaisia käyttäjiä haittaavaan oikeudelliseen epävarmuuteen. Siksi ehdotetaan ohjeita, joilla täsmennetään, mitä saatavuus merkitsee audiovisuaalisten palvelujen yhteydessä.
Tarkistus 14 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan a alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(a) ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvan kuvan tarjoaminen äänen kanssa tai ilman ääntä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä;	(a) ’audiovisuaalisella mediapalvelulla’ yhteisön perustamissopimuksen 49 ja 50 artiklan mukaista palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on liikkuvan kuvan tarjoaminen äänen kanssa tai ilman ääntä tiedonvälitys-, viihdytys- tai valistustarkoituksessa ja jonka mediapalvelun tarjoaja tarjoaa yleisölle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäverkkojen välityksellä; määritelmä ei kata direktiivin 98/48/EY 1 artiklassa tarkoitettuja tietoyhteiskunnan palveluja;
Perustelu
Sisällyttämällä määritelmään viittaus "mediapalvelun tarjoajaan" tehdään selväksi, että mikä tahansa audiovisuaalisen sisällön tarjoaminen ei kuulu "audiovisuaalisten mediapalvelujen" määritelmään eikä siten myöskään direktiivin soveltamisalaan, vaan siihen kuuluvat ainoastaan ne palvelut, joista "mediapalvelun tarjoaja" kantaa toimituksellisen vastuun (ei siis esimerkiksi virtuaalisen rajallisen yhteisön kesken jaettu sisältö, jonka yhteisön jäsenet ovat itse luoneet). Viittauksella varmistetaan myös täysipainoinen koherenssi "audiovisuaalisen mediapalvelun" ja "mediapalvelun tarjoajan" määritelmien välillä. On kuitenkin syytä täsmentää johdanto-osan kappaleessa, mitä "toimituksellinen vastuu" tarkoittaa uudessa mediaympäristössä. (Perustelun viimeinen virke ei koske suomenkielistä versiota.)
Tarkistus 15 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan a a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(a a) "lapsille tarkoitetuilla audiovisuaalisilla mediapalveluilla" tarkoitetaan kaikkia 1 artiklan a kohdan mukaisia mediapalveluja, jotka on suunnattu lapsille tai joissa lasten osuus yleisöstä on merkittävä.
Perustelu
Alaikäisten suojelu on ratkaistava, koska entistä useammat naiset siirtyvät työelämään ja jättävät alaikäisen katsomaan yksin televisiota.
Tarkistus 16 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan h alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(h) ’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että lähetystoiminnan harjoittajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;	’piilomainonnalla’ tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista suoraa tai epäsuoraa esittämistä ohjelmissa siten, että mediapalveluiden tarjoajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen; tällainen esittäminen katsotaan tarkoitukselliseksi erityisesti, jos se tehdään maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan;
Perustelu
Peitelty mainonta on kiellettävä myös ei-lineaarisissa palveluissa kaikissa sen muodoissa (epäsuorassa tai suorassa).
Tarkistus 17 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(k) ’tuotesijoittelulla’ kaikenlaista audiovisuaalista kaupallista viestintää, jossa audiovisuaalisiin mediapalveluihin sisällytetään tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan.”	Poistetaan.
Perustelu
Artiklan tässä kohdassa määritellään käyttöön otettu uusi "tuotantotuen" määritelmä.
Tarkistus 18 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k a) 'tuotantotuella' audiovisuaalisen mediapalvelun tuotannossa käytettävän ilmaiseksi tai alennettuun hintaan tarjottavan tuotantovälineen tai muun kuin rahallisen tuotantopanoksen hyväksymistä suorittamatta vastineeksi maksua tai muuta vastiketta.
Perustelu
Artiklan tässä kohdassa määritellään käyttöön otettu uusi "tuotantotuen" määritelmä.
Tarkistus 19 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 1 artiklan k b alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(k b) 'Yhteissääntelyllä' tarkoitetaan julkisten viranomaisten ja itsesääntelyelinten yhteistyöhön perustuvaa sääntelyä.
Perustelu
On tärkeää antaa lisämääritelmiä.
Tarkistus 20 1 ARTIKLAN 4 KOHDAN B ALAKOHTA 2 a artiklan 2 kohdan 1 alakohdan a, b, c ja d alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
b) korvataan 2 kohdassa ilmaus ”22 a artiklan” ilmauksella ”3 e artiklan”.	b) korvataan 2 kohdan 1 alakohdan a, b, c ja d alakohta seuraavasti:
	"(a) toisesta jäsenvaltiosta tulevassa televisiolähetyksessä rikotaan ilmiselvästi, törkeästi ja vakavasti 22 artiklan 1 tai 2 kohdan ja/tai 3 e artiklan säännöksiä tai toisesta jäsenvaltiosta lähtöisin olevassa ei-lineaarisessa mediapalvelussa rikotaan ilmiselvästi, törkeästi ja vakavasti 3 d tai 3 e artiklan säännöksiä;
	(b) mediapalvelun tarjoaja on jo edeltävien 12 kuukauden aikana rikkonut a alakohdan säännöksiä vähintään kaksi kertaa;
	(c) kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut kirjallisesti mediapalvelun tarjoajalle ja komissiolle väitetystä rikkomisesta ja aikeestaan rajoittaa edelleenlähettämistä, jos tällaista rikkomista tapahtuu uudelleen;
	(d) audiovisuaalista mediapalvelua levittävän jäsenvaltion ja komission kuulemisissa ei ole saatu aikaan sovintoratkaisua 15 päivän kuluessa c alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta lukien ja väitetty rikkominen jatkuu."
(Ks. direktiivin 89/552/ETY 2 artiklan sanamuoto)
Perustelu
Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä pitäytyä tarkassa sanamuodossa.
Tarkistus 21 1 ARTIKLAN 4 KOHDAN B A ALAKOHTA (uusi) 2 a artiklan 3 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
	b a) korvataan 3 kohta seuraavasti:
	„3. "(3) Edellinen 2 alakohta ei estä minkään menettelyn, oikeuskeinon tai kyseisestä rikkomisesta aiheutuvan seuraamuksen soveltamista siinä jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan kyseinen televisiolähetystoiminnan harjoittaja kuuluu."
Perustelu
Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä pitäytyä tarkassa sanamuodossa.
Tarkistus 22 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 artiklan 3 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 a. Jäsenvaltioiden on asianmukaisin keinoin edistettävä kuluttajien medialukutaidon kehittämistä.
Perustelu
Medialukutaidolla tarkoitetaan kuluttajien taitoja, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla hän voi käyttää tiedotusvälineitä tehokkaasti. Medialukutaidosta on tulossa entistä tärkeämpi tekijä sekä eurooppalaisessa että kansallisessa viestintäpolitiikassa, koska sillä täydennetään ja vahvistetaan sääntelyä. Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla kehitetään merkittäviä aloitteita kansalaisten medialukutaidon kohentamiseksi, jotta he voivat hyödyntää digitaalisen tekniikan suomia etuja täysipainoisesti. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä olisi tunnustettava tällaiset pyrkimykset ja opastettava niiden suhteen.
Tarkistus 23 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 3 b artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	1 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat lähetystoiminnan harjoittajat pääsevät yleisesti hyvin kiinnostaviin tapahtumiin kertoakseen niistä lyhyillä otteilla.
Perustelu
Komission ehdotus oikeudesta lyhyisiin uutisraportteihin ei takaa kansalaisille mahdollisuuksia saada tietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä tapahtumista. Siksi on luotava yhteisön laajuinen oikeus lyhyisiin uutisraportteihin. Lisäksi tällainen säännös palvelisi edelleen ajankohtaista tavoitetta, jonka mukaan EY:n direktiivi on saatettava vastaamaan Eurooppa-neuvoston vastaavaa yleissopimusta. Siksi 3 b artiklaan on lisättävä uusi 1 a kohta.
Tarkistus 24 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 b artiklan 2 a kohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	2 a. Lähetystoiminnan harjoittajilla on yksinoikeuksien haltijasta riippumatta oikeus käyttää lyhyitä otteita, ja heidän on siten voitava päästä yleisesti hyvin kiinnostaviin tapahtumiin.
Tarkistus 25 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d artikla (direktiivi 89/552/ETY)
Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä.	Jäsenvaltiot ja komissio kannustavat toimiala-, ammattiala- tai kuluttajajärjestöjä tai -organisaatioita laatimaan käytännesääntöjä sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voi vakavasti haitata alaikäisten ja nuorten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä erityisesti ohjelmilla, jotka sisältävät pornografisia kohtauksia eli sukupuoleen perustuvaan vihaan yllyttäviä kuvauksia, aiheetonta väkivaltaa taikka naisiin tai tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan tai suvaitsemattomuuteen yllyttämistä.
Perustelu
Alaikäisten suojelu uudessa mediaympäristössä toteutetaan parhaiten monitasoiseen kumppanuuteen perustuvalla lähestymistavalla, johon kuuluvat kaikki sidosryhmät sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 16 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 26 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 d a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 d a artikla
	Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka tukee tai vahvistaa sukupuolistereotypioita.
Perustelu
Tiedotusvälineissä esiintyvät sukupuolistereotypiat vaikuttavat ratkaisevalla tavalla sukupuoleen perustuvan syrjinnän pysyvyyteen.
Tarkistus 27 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 e artiklan c alakohdan i alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
3 e artikla	Poistetaan
Jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut ja audiovisuaalinen kaupallinen viestintä eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
Tarkistus 28 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 e a artikla (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	3 e a artikla
	1. Jäsenvaltioiden on soveltuvin toimin varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien tarjoajien tarjoamissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa ja kaupallisessa audiovisuaalisessa viestinnässä:
	(a) eivät sisällä minkäänlaista sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää;
	b) ei millään tavoin yllytetä vihaan edellä mainittujen syiden perusteella; eikä
	c) käsitellä vammaisia tavalla, joka loukkaa heidän ihmisarvoaan ja koskemattomuuttaan.
	2. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat yleiset ja erityiset toimenpiteet varmistaakseen, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat audiovisuaaliset palvelut tulevat vaiheittain kaikkien saataville ja erityisesti vammaisten ja ikääntyneiden saataville, ja esittävät komissiolle selonteon joka toinen vuosi.
Perustelu
Sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan kuuluu olennaisena elementtinä audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuus johdanto-osan 30 kappaleen mukaisesti. Vammaiset ja ikääntyneet muodostavat merkittävän mediapalvelun käyttäjien ryhmän. Tutkimusten mukaan yli 81 miljoonalla eurooppalaisella on kuulo-ongelmia; lisäksi Euroopassa on yli 30 miljoonaa heikkonäköistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin monet vammaiset ja ikääntyneet katsovat televisiota. Nämäkin markkinat on katettava. Audiovisuaalisten palvelujen saatavuutta koskeva velvoite elvyttäisi varmasti palveluntarjoajien kilpailua ja kohentaisi sisämarkkinoiden toimivuutta.
Tarkistus 29 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan c kohdan i alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
i) sisältää minkäänlaista rotuun, sukupuoleen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää;	(i) heikentää ihmisarvon kunnioittamista tai loukata perusoikeuskirjassa määriteltyjä oikeuksia tai sisältää minkäänlaista rotuun, sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää;
Perustelu
Direktiivin 3 g artiklassa oleva luettelo on epätäydellinen ja siinä ei noudateta EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa olevaa järjestystä.
Tarkistus 30 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan c kohdan ii alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
ii) loukata uskonnollista tai poliittista vakaumusta;	Poistetaan.
Perustelu
Ks. 3 g artiklan c kohdan i alakohtaan tehty tarkistus.
Tarkistus 31 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan d a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(d a) Pornografia sukupuolen perusteella vihaan yllyttävät kuvaukset mukaan lukien on kiellettyä kaikissa audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän muodoissa ja teleostoslähetyksissä;
Perustelu
Pornografian kieltäminen ei tarkoita kaikkien eroottisten elokuvien ja kuvausten kieltämistä vaan sellaisten kuvausten kieltämistä, joissa yllytetään vihaan sukupuolen perusteella. Pornografia on lisättävä d kohdassa olevaan audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä kiellettäviin asioihin, kun otetaan huomioon rajatylittävää televisiotoimintaa koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus ja erityisesti sen 7 artikla. Yleissopimuksen 7 artiklassa todetaan, että: "Ohjelmapalvelujen kaikkien osien on esitystavan ja sisällön osalta kunnioitettava ihmisarvoa ja ihmisten perusoikeuksia. Erityisesti ne eivät saa: a) olla säädyttömiä eivätkä etenkään sisältää pornografiaa; b) tuoda esiin kohtuuttomasti väkivaltaa tai toimia todennäköisenä yllykkeenä rotuvihalle."
Tarkistus 32 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan e alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(e) Alkoholijuomia koskevaa audiovisuaalista kaupallista viestintää ei saa kohdistaa alaikäisille, eikä se saa kannustaa tällaisten juomien kohtuuttomaan käyttöön.	(e) Alkoholijuomia koskevaa audiovisuaalista kaupallista viestintää ei pitäisi lähettää ennen klo 21:tä.
Perustelu
Vähennetään alaikäisten altistumista alkoholimainonnalle.
Alkoholi ei ole tavanomainen hyödyke. Alkoholi on huumetta, johon voi kehittyä fyysinen ja psykologinen riippuvuus, ja lisäksi se on myrkyllistä ainetta, joka voi aiheuttaa kuutisenkymmentä erilaista tautia ja olotilaa. Alkoholi on merkittävä terveysriski, se aiheuttaa 7,4 prosenttia EU:n kaikista terveysvahingoista ja ennenaikaisista kuolemista, joten se on kolmanneksi merkittävin riskitekijä heti korkean verenpaineen ja tupakan jälkeen. Se aiheuttaa vuosittain EU:ssa lähes 195 000 kuolemaa (yli 25 prosenttia 15–29 -vuotiaiden miesten kuolemantapauksista johtuu alkoholista). Lisäksi alkoholista aiheutuvat sairaudet, vammat ja väkivalta aiheuttavat koko EU:n terveydenhuolto-, hyvinvointi-, työllisyys- ja rikosoikeusjärjestelmille noin 125 miljardin euron kustannukset vuodessa. Tämä vastaa 1,3 prosenttia bkt:sta (eli 650 euroa kutakin kotitaloutta kohden). Alkoholimainoksia ei ole välttämättä suunnattu nuorille, mutta tosiasiaksi jää, että nuoret altistuvat niille. Yhä useammat tutkimukset osoittavat, että alkoholimainoksille altistuminen ja niiden käyttäminen saa alaikäisten odotukset ja asenteet alkoholia kohtaan entistä myönteisemmiksi, mikä puolestaan vaikuttaa ikään, jossa juominen aloitetaan, sekä alkoholin nauttimisen tapoihin ja määriin. Mainosten sisältöä koskevien rajoitusten sijasta vedenjakajana voitaisiin käyttää kello 21:ltä päättyvää alkoholimainonnan kieltämistä, joka olisi helppo ja käytännöllinen ratkaisu nuorten alkoholimainonnalle altistumisen vähentämiseksi ja alkoholimainontaa koskevien keinojen valvomiseksi.
Tarkistus 33 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan f alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.	(f) Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille. Sen vuoksi siinä ei saa suoraan tai epäsuorasti kehottaa alaikäisiä ostamaan tuotetta tai palvelua, rohkaista suoraan tai epäsuorasti heitä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.
Tarkistus 34 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 g artiklan f a alakohta (uusi) (direktiivi 89/552/ETY)
	(f a) lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää eikä niitä saa keskeyttää millään ravitsemusprofiilinsa perusteella paljon rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden ja juomien tai alkoholijuomien mainoksilla tai sponsoroinnilla, millä noudatetaan samoja periaatteita kuin terveysväitteitä koskevassa asetuksessa.
Perustelu
Alaikäisten suojelu on ratkaistava, koska entistä useammat naiset siirtyvät työelämään ja jättävät alaikäisen katsomaan yksin televisiota.
Tarkistus 35 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen, jotka ovat sponsoroituja tai joissa on tuotesijoittelua, on täytettävä seuraavat vaatimukset:	1. Audiovisuaalisten mediapalvelujen, jotka ovat sponsoroituja, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Perustelu
Ks. johdanto-osan 40 kappaletta koskevan tarkistuksen perustelut.
Tarkistus 36 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 1 kohdan c alakohta (direktiivi 89/552/ETY)
(c) Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta ja/tai tuotesijoittelusta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa, keskellä ja/tai lopussa. Ohjelmien sisältämästä tuotesijoittelusta on ilmoitettava asianmukaisesti ohjelman alussa katsojien mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.	Katsojille on ilmoitettava selvästi sponsorointisopimuksesta. Sponsoroidut ohjelmat on selkeästi yksilöitävä sponsoroiduiksi käyttämällä ohjelmien kannalta asianmukaisesti sponsorin nimeä, tunnusta ja/tai muuta symbolia, kuten viittausta sponsorin tuotteisiin tai palveluihin, taikka selvästi erottuvaa sponsoroinnin ilmaisevaa merkkiä ohjelmien alussa, keskellä ja/tai lopussa. Kolmansissa maissa tuotettujen ohjelmien sisältämästä tuotesijoittelusta on ilmoitettava asianmukaisesti ohjelman alussa katsojien mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.
Perustelu
Ks. johdanto-osan 40 kappaletta koskevan tarkistuksen perustelut.
Tarkistus 37 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti. Audiovisuaaliset mediapalvelut eivät myöskään saa sisältää tupakkatuotteiden tai savukkeiden tuotesijoittelua tai sellaisten yritysten harjoittamaa tuotesijoittelua, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden valmistus tai myynti.	Audiovisuaalisia mediapalveluja eivät saa sponsoroida yritykset, joiden pääasiallisena toimintana on savukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden taikka alkoholin valmistus tai myynti.
Perustelu
Sponsorointia ei pidä sallia tupakkaa ja alkoholia koskevan toiminnan yhteydessä.
Tarkistus 38 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h artiklan 4 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja eivätkä sisältää tuotesijoittelua. Dokumenttiohjelmat ja lapsille tarkoitetut audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää tuotesijoittelua.”	4. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja.”
Perustelu
Ks. johdanto-osan 40 kappaletta koskevan tarkistuksen perustelut.
Tarkistus 39 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 3 h a artikla (direktiivi 89/552/ETY)
	3 h a artikla
	Tuotantotuen käyttäminen audiovisuaalisissa mediapalveluissa on sallittua ainoastaan seuraavin edellytyksin:
	a) se ei saa johtaa minkäänlaiseen journalistisen tai taiteellisen vapauden rajoittamiseen,
	b) jos hyödykkeiden tuottajan tai palvelujen tarjoajan hyödykkeiden, palveluiden, nimien, tavaramerkkien tai toiminnan mainitseminen tai näyttäminen on toimituksellisista syistä perusteltua, se on toteutettava ilman erityistä tai aiheetonta korostamista,
	c) esittämisestä ei saa periä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta,
	d) katsojalle on ilmoitettava kaikesta tuotantotuen käytöstä ohjelman alussa ja lopussa; jäsenvaltioiden on päätettävä yksityiskohtaisista säännöistä ja vähimmäisrajasta,
	e) maksullinen tuotesijoittelu, teemasijoittelu ja tuotteen integrointi käsikirjoitukseen on kiellettävä,
	f) tuotesijoittelua sisältävät kolmannen maan ohjelmat on selkeästi yksilöitävä ja merkittävä tuotesijoittelua sisältäviksi.
	Jäsenvaltioiden on päätettävä täsmällisistä järjestelyistä, tarkat rajanvedot mukaan lukien.
Perustelu
Artiklassa määritellään tuotantotuen sallimisen perusteet. Sillä varmistetaan, että katsojille ilmoitetaan tuotantotuen käytöstä, mutta ilmoituksen sisältöä koskevista tarkoista määräyksistä päättäminen jätetään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioille. Lisäksi edellytetään vähimmäisrajojen asettamista, jotta voitaisiin välttää kyseisen teoksen kannalta vähämerkityksisen tuotantotuen ylikorostaminen.
Tarkistus 40 1 ARTIKLAN 13 KOHTA 18 artiklan 2 kohta (direktiivi 89/552/ETY)
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka koskevat sen omia ohjelmia ja niihin suoraan liittyviä oheistuotteita, sponsorointia koskeviin ilmoituksiin eikä tuotesijoitteluun.”	2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka koskevat sen omia ohjelmia ja niihin suoraan liittyviä oheistuotteita ja sponsorointia koskevia ilmoituksia.”
Perustelu
Ks. johdanto-osan 40 kappaletta koskevan tarkistuksen perustelut.
Tarkistus 41 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 1 kohta (Direktiivi 89/552/ETY)
1. Jäsenvaltioiden on taattava kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja varmistettava, että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimet perustaakseen kansalliset sääntelyviranomaiset, taatakseen niiden riippumattomuuden ja varmistaakseen, että naisilla ja miehillä on yhdenvertainen edustus niissä ja että nämä käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.
Perustelu
Direktiivin 23 artiklaa on tarkistettava, jotta se vastaisi unionin tekemiä sitoumuksia naisten ja miesten yhdenvertaisesta pääsystä kaikille elämänaloille, kun otetaan huomioon median ratkaiseva rooli kansalaisten mielipiteen muodostamisessa. Samalla varmistetaan, että naisilla ja miehillä on yhdenvertainen edustus päätöksentekoelimissä. Lisäksi kuluttajien on syytä olla hyvin perillä kansallisen tason oikaisumenettelyistä, ja niiden on oltava heidän käytettävissään, jotta he voivat puolustaa oikeuksiaan.
Tarkistus 42 1 ARTIKLAN 20 KOHTA 23 b artiklan 2 a kohta (uusi) (Direktiivi 89/552/ETY)
	2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että joko nykyiset tai vastaperustetut kansalliset sääntelyviranomaiset valvovat sekä lineaarisia että ei-lineaarisia palveluja; että moniarvoisuutta kunnioitetaan; että kuluttajille ilmoitetaan oikaisua koskevista menettelyistä ja tapauksen kansalliselle sääntelyviranomaiselle tai toimivaltaiselle viranomaiselle viemistä koskevista menettelyistä, jotta kuluttajat voivat puolustaa tämän direktiivin säännösten laiminlyönnin perusteella loukattuja oikeuksiaan.
Perustelu
Direktiivin 23 artiklaa on tarkistettava, jotta se vastaisi unionin tekemiä sitoumuksia naisten ja miesten yhdenvertaisesta pääsystä kaikille elämänaloille, kun otetaan huomioon median ratkaiseva rooli kansalaisten mielipiteen muodostamisessa. Samalla varmistetaan, että naisilla ja miehillä on yhdenvertainen edustus päätöksentekoelimissä. Lisäksi kuluttajien on syytä olla hyvin perillä kansallisen tason oikaisumenettelyistä, ja niiden on oltava heidän käytettävissään, jotta he voivat puolustaa oikeuksiaan.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
Viiteasiakirjat	(KOM(2005)0646 – C6 0443/2005 – 2005/0260(COD))
Asiasta vastaava valiokunta	CULT
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	FEMM 2.2.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Lissy Gröner 21.3.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	11.7.2006	12.9.2006		5.10.2006
Hyväksytty (pvä)	5.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		12 3 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Edite Estrela, Věra Flasarová, Lissy Gröner, Lívia Járóka, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Urszula Krupa, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Marie-Line Reynaud, Teresa Riera Madurell, Lydia Schenardi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Iratxe García Pérez, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Ana Maria Gomes, Karin Resetarits, Feleknas Uca
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Manolis Mavrommatis, Karin Scheele, Margrietus van den Berg
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko		Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta
Viiteasiakirjat		KOM(2005)0646 – C6-0443/2005 – 2005/0260(COD)
Annettu EP:lle (pvä)		13.12.2005
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)		CULT 2.2.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)		LIBE 2.2.2006		ECON 2.2.2006		ITRE 2.2.2006		IMCO 2.2.2006		FEMM 16.3.2006
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)		Ruth Hieronymi 23.1.2006
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)				/
Rahoitusmäärän muuttaminen   BUDG-lausunto annettu (pvä)				/
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Valiokuntakäsittely		20.3.2006	27.4.2006		20.6.2006		12.7.2006		28.8.2006
		11.9.2006	9.10.2006
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)		13.11.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+ – 0	31 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet		Maria Badia I Cutchet, Christopher Beazley, Ivo Belet, Giovanni Berlinguer, Guy Bono, Marielle De Sarnez, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Hanna Foltyn-Kubicka, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Bernat Joan i Marí, André Laignel, Manolis Mavrommatis, Marianne Mikko, Ljudmila Novak, Doris Pack, Miguel Portas, Christa Prets, Karin Resetarits, Pál Schmitt, Nikolaos Sifunakis, Helga Trüpel, Henri Weber, Thomas Wise
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet		Ingeborg Gräßle, Ignasi Guardans Cambó, Erna Hennicot-Schoepges, Nina Škottová, Daniel Strož, Catherine Trautmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)		22.11.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)		35 jäsentä oli läsnä, mutta ainoastaan 32 antoi äänensä, sillä poliittisten ryhmien kiintiö täyttyi.