MIETINTÖ Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi

28.11.2006 - (2006/2113(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Eluned Morgan

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi

(2006/2113(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan: "Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi" (KOM(2006)0105)[1],

–   ottaa huomioon komission ja korkean edustajan yhteisen asiakirjan energiapolitiikan ulkoisista näkökohdista, joka annettiin 15.-16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi,

–   ottaa huomioon toisessa käsittelyssä 8. maaliskuuta 2005 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä[2],

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 26. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2236/95 muuttamisesta[3],

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2005 antamansa Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselman neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta[4],

–   ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätöksen 96/391/EY ja päätöksen N:o 1229/2003/EY kumoamisesta[5],

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi energiayhteisön perustamissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta[6],

–   ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Tšekin tasavallan, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisehdoista tehtyyn asiakirjaan liitetyn Slovakiassa sijaitsevaa Bohunice V1 -ydinvoimalaitosta koskevan pöytäkirjan N:o 9 täytäntöönpanosta[7],

–   ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon tarkoitettujen varojen käytöstä[8],

–   ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumisesta[9],

–   ottaa huomioon 14. joulukuuta 2004 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa (kodifioitu versio)[10],

–   ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2005 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä[11],

–   ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta[12],

–   ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy komissiolle osoitettuja suosituksia uusiutuvista energialähteistä tuotetusta lämmöstä ja jäähdytyksestä[13],

–   ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi[14],

–   ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa[15],

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiatehokkuudesta annetusta vihreästä kirjasta "Enemmän tuloksia vähemmällä"[16],

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 23.–24. maaliskuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esittämät päätelmät Euroopan energiapolitiikkaa käsittelevästä vihreästä kirjasta sekä 15.–16. kesäkuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esittämät päätelmät komission ja korkean edustajan energiaturvallisuuden ulkoisia näkökohtia koskevasta yhteisasiakirjasta,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan asiasta 12. syyskuuta 2006 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden tulokset,

–   ottaa huomioon Euroopan perustuslaillisen sopimuksen, jonka mukaan energia-alalla päätösvalta jaetaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnantalous- ja raha-asioiden valiokunnanympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnanliikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0000/2006),

1.  pitää myönteisenä komission vihreää kirjaa "Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi", mutta korostaa tarvetta ottaa huomioon suurten maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden alati muuttuvat olosuhteet ja pitää tärkeänä tuottajan näkökulman ulottamista tuotantoa, jakelua ja kulutusta koskevaan systemaattiseen lähestymistapaan, jossa tuotanto, jakelu ja kulutus otetaan huomioon tarkoituksena kehittää eurooppalainen energiapolitiikka, joka varmistaa kohtuuhintaisen energian, joka markkinamekanismien avulla on mahdollisimman suuressa laajuudessa peräisin matalahiilisistä lähteistä lyhyellä aikavälillä ja hiilettömistä lähteistä keskipitkällä aikavälillä sekä kotimaisista lähteistä, kuitenkin siten, että ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen torjunta ja energiatehokkuuden edistäminen otetaan huomioon;

2.  korostaa komission todenneen vihreässä kirjassaan, että Euroopan energiamarkkinoihin on investoitava triljoona euroa, jotta Euroopan energiahuolto voidaan turvata pysyvästi; toteaa lisäksi, ettei ole syytä olettaa, että tämä määrä voitaisiin rahoittaa julkisista talousarvioista, joten on tärkeää, että energia-alan yritykset otetaan mukaan Euroopan unionin energiapoliittisen yhteisymmärryksen kehittämiseen;

3.  kehottaa kevään 2007 Eurooppa-neuvostoa hyväksymään toimintasuunnitelman, johon olisi sisällyttävä ainakin seuraavat seikat: kuluttajat energiapolitiikan keskipisteeseen, EU:n päästökauppajärjestelmän uudistaminen merkittävästi markkinoiden ohjaamiseksi investoimaan vähän hiiltä käyttävään talouteen, jonka vuoksi EU:lle olisi asetettava hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä koskeva tavoite, joka sisältää tavoitteen, jonka mukaan 25 prosenttia energiasta tulee uusiutuvista lähteistä vuoteen 2020 mennessä, sekä sitovan tavoitteen autojen päästöille, merkittävä muutos energiatehokkuudessa, lakien tiukentaminen kilpailulainsäädännön alalla sekä energiaverkkojen omistusoikeuden täysi eriyttäminen, sääntelijöille annettavat sitovat vähimmäisohjeet, joihin kuuluu sääntelijöiden nimitysmenettely, riippumattomuus, avoimuus ja luotettavuus, kunnianhimoinen puhdasta energiateknologiaa koskeva tutkimus- ja kehitysstrategia, yhteinen energia-alan ulkopoliittinen strategia sekä kaiken nykyisen yhteisön energia-alan lainsäädännön täytäntöönpano;

Kestävä kehitys

Ilmastonmuutos

4.    tunnustaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa ympäristöongelmia, jotka vaativat välittömiä EU:n toimia ja kansainvälisiä toimia, ja katsoo, että vuoteen 2050n mennessä ylivoimaisesti suurimman osan EU:n energiasta on oltava peräisin hiilettömistä lähteistä tai se on tuotettava kasvihuonekaasupäästöt suodattavalla teknologialla, missä yhteydessä on keskityttävä energiansäästöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, minkä vuoksi on laadittava selkeä toimintasuunnitelma mainitun tavoitteen saavuttamista varten; kehottaa EU:n johtajia sopimaan ensi vuoden loppuun mennessä vuotta 2020 koskevasta sitovasta CO2-tavoitteesta ja suuntaa antavasta vuotta 2050 koskevasta CO2-tavoitteesta, ja katsoo lisäksi, että:

a.    komission olisi ehdotettava päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelua, johon sisältyisi taloudellisesti hyväksyttävissä oleva päästökauppajärjestelmän luottojen hallinta, esimerkkinä asteittainen siirtyminen kohti myymistä tai tuotantoon perustuvaa vertailuanalyysiä; päästökauppajärjestelmän olisi perustuttava taloudellisen ja ympäristövaikutuksen huolelliseen arviointiin, jakomenettely kokonaisvaltaiseen arviointiin sekä rangaistusjärjestelmän uudelleentarkasteluun;

b.    päästökauppajärjestelmän toisella rahoituskaudella (2008–2012) rahoitusresurssit on jaettava niin, että voidaan toteuttaa toimia, joilla vähennetään CO2-päästöjä ja energian kulutusta energiantuotantolaitoksia uudenaikaistamalla;

c.    päästöjen enimmäismäärä- ja kauppajärjestelmää olisi laajennettava maailmalaajuisesti ja sen olisi oltava voimassa nykyistä kauemmin;

d.    päästökauppajärjestelmään olisi sisällytettävä muita suuripäästöisiä aloja, kuten kaikki rahtiliikenteen muodot; laivoja varten olisi kehitettävä päästöjen vähentämisstrategia ja sitä seuraava vaikutusten arviointi, ja lentoliikennettä koskeva erillinen järjestelmä olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian;

e.    koska päästösertifikaattien hinnat ovat epävakaiset, kehottaa komissiota harkitsemaan lieventäviä vaihtoehtoja; näihin vaihtoehtoihin pitäisi kuulua luottamuksen lisääminen markkinoihin parantamalla markkinoiden avoimuutta esimerkiksi julkaisemalla ajoissa ja yhtenäisessä muodossa päästöjä koskevat tiedot koko Euroopan unionissa sekä Kioton pöytäkirjan joustomekanismien (yhteinen toteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi) käytön lisääminen markkinoiden maksuvalmiuden lisäämiseksi;

f.     kehottaa komissiota tutkimaan vuoteen 2007 mennessä, kuinka kansallisia myöntämismenettelyjä olisi edelleen yhdenmukaistettava ja kuinka päästökaupan menetelmiä voitaisiin yksinkertaistaa ja muuttaa avoimemmiksi osakemarkkinoiden sääntöjen tapaan;

5.    Palauttaa mieliin edellä mainitun maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumisesta antamansa päätöslauselman, jossa kehotetaan kehittyneitä maita vähentämään päästöjä merkittävästi ottamalla lähtökohdaksi 30 prosentin vähennys vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosentin vähennys vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että EU:n ilmastonmuutosta koskevan strategian olisi perustuttava sitoviin kasvihuonekaasujen päästöjen ylärajoihin; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään ulkoiset kustannukset, myös ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset energian tuotannon hintaan ja poistamaan vääristävät kannustimet, kuten fossiilisten polttoaineiden tuet;

Tutkimus, kehittäminen ja innovointi

6.    kehottaa maaliskuussa 2007 kokoontuvaa kevään Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että yhteisön tulevaa energiapolitiikkaa tuetaan tehokkaasti kunnianhimoisella energia-alan tutkimus- ja kehittämisstrategialla, johon kuuluu julkisen soveltuvan rahoituksen lisääminen ja vahvat kannustimet yksityisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäämiseksi, minkä avulla yritykset täyttävät sosiaalista vastuuta koskevat velvoitteensa; kehottaa jäsenvaltioita määrittämään energiatutkimuksen rahoittamisen lisäämistä koskevan strategian erityisesti tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevassa seitsemännessä puiteohjelmassa ja älykäs energiahuolto -ohjelmassa; kehottaa laatimaan eurooppalaisen strategisen energiateknologiasuunnitelman ja toivoo, että se soveltamisala kattaa tutkimusalat, jotka keskittyvät keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä uuteen energiateknologiaan, erityisesti energian varastointiin;

Energiatehokkuus ja energiasäästö

7.    kehottaa komissiota varmistamaan, että vety- ja polttokennosovellusten panos pyrkimykseen nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista tehokkaaseen ja vähän hiilidioksidia tuottavaan energia- ja liikennejärjestelmään käy ilmi EU:n lyhyen aikavälin energia- ja liikennepoliittisista toimista ja niitä tukevista elimistä;

8.    palauttaa mieliin, että EU:n on säilytettävä keskeinen asemansa sellaisissa aloitteissa kuin kansainvälinen vetytalouskumppanuus (IPHE)[17] tai kansainvälinen lämpöydinkoereaktori(ITER)[18];

9.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ilmastolle ja ympäristölle ystävällisiä innovaatioita koskevan etenemissuunnitelman, joka perustuu teknisten innovaatioiden lisäksi sellaisten strategioiden kehittämiseen, joiden avulla parhaat käytettävissä olevat tekniikat läpäisevät markkinat, sekä organisatorisiin parannuksiin esimerkiksi logistiikan alalla;

10.  kehottaa komissiota toteuttamaan energia-auditoinnin nykyisten teknologiayhteisöjen energianäkökohdista; jotta voidaan parantaa asiantuntijuuden koordinointia ja vaihtoa;

11.  panee merkille, että tutkimus energiateknologian alalla on tärkeä askel kohti vientimarkkinoiden avaamista; kehottaa siksi komissiota edelleen tukemaan kaikkien energialähteiden (perinteinen energia, ydinenergia ja uusiutuva energia) tutkimusta niin, että Eurooppa voi käyttää tutkimuksen tuloksia omiin tarkoituksiinsa jäsenvaltiossa ja myös avata vientimarkkinoita;

Investoinnit

12.  palauttaa mieliin, että sähkö- ja kaasuinfrastruktuuriin tarvitaan merkittäviä investointeja energiantoimitusten turvaamiseksi Euroopassa; kehottaa komissiota:

       a)            osallistumaan suotuisan investointiympäristön luomiseen,

       b)            huolehtimaan siitä, että markkinat voivat lähettää sijoittajille oikeita investointeja koskevia viestejä;

13.  ottaa huomioon, että sähköverkkoja on mukautettava uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvuun ja hajautettuun tuotantoon, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään edelleen tarvittavien tieto- ja viestintätekniikoiden tutkimusta;

14.  kannustaa alueellisten sidosryhmien osallistumista energiakysymysten käsittelyyn, koska alue- ja kaupunkitason investoinnit ovat ratkaisu moniin ongelmiin ja niillä suositaan erityisesti monimuotoisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä; korostaa pk-yritysten mahdollisuuksia investoida energiaan sekä kestävien energiainvestointien roolia (esim. investoinnit biomassaan, biopolttoaineisiin ja kaukolämmitykseen) alue- ja kaupunkikehitykseen; pyytää näin ollen jäsenvaltioita ja komissiota sallimaan alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen näiden kysymysten käsittelyyn, jotta ne sitoutuisivat vielä lujemmin uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen kaikkien energiamuotojen käytön yhteydessä;

15.  kiinnittää huomiota raja-alueiden ongelmiin, jotka aiheutuvat eroista kansallisissa energiapolitiikoissa, tiedon puutteesta jäsenvaltioiden energiantoimittajien välillä sekä yhtenäisen EU:n energiapolitiikan puuttumisesta;

16.  korostaa uusiutuvia energiavaroja koskevan tekniikan tukemisesta aiheutuvia myönteisiä vaikutuksia uusien pysyvien ja erityispätevyyttä edellyttävien työpaikkojen luomiseen;

Toimitusvarmuus

Energiatehokkuus ja energiansäästö

17.  kehottaa neuvostoa ja komissiota kehottaa komissiota ryhtymään toimiin, joilla EU:sta tulee maailman energiatehokkain talous vuoteen 2020 mennessä, ja asettamaan energiatehokkuustoimet kaikkia Eu:n toimialoja koskevaksi monialaiseksi tavoitteeksi; kehottaa komissiota varmistamaan tätä alaa koskevien EY:n direktiivien nopean täytäntöönpanon jäsenvaltioissa, kehottaa neuvostoa hyväksymään energiatehokkuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvät ehdotukset ja kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan parhaita käytäntöjä vuoden 2007 kesäkuuhun mennessä toimitettavien kansallisten energiatehokkuussuunnitelmien laatimisessa; kehottaa komissiota osoittamaan kaikilla tasoilla riittävästi henkilöstöä toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien muuttamiseen konkreettisiksi toimiksi; muistuttaa, että jos jäsenvaltiot olisivat panneet voimassa olevan EU:n lainsäädännön kokonaisuudessaan täytäntöön, 50 prosenttia EU:n tavoitteesta säästää 20 prosenttia energia vuoteen 2020 mennessä olisi jo täytetty; kehottaa komission puheenjohtajaa edistämään maailmanlaajuisen energiatehokkuussopimuksen tekemistä;

18.  huomauttaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja jäähdytysprosessia varten on kehitetty erittäin lupaavaa teknologiaa ja että kaukolämmitys tarjoaa infrastruktuurin myös tulevaisuuden uusiutuvien energiamuotojen käyttöön;

19.  muistuttaa, että 40 prosenttia kaikesta EU:ssa käytetystä energiasta käytetään rakennuksissa ja että rakennusten energiankulutuksessa voidaan saavuttaa valtavia säästöjä uusien rakennusten suunnittelun käytössä olvien rakennusten peruskorjausten avulla; kehottaa komissiota tarkistamaan voimassa olevaa rakennusdirektiiviä siten,   että myös alle 1000 m2 rakennukset sisällytetään sen soveltamisalaan; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki EU:n toimielinten rakennukset asettavat esimerkin siten, että ne ovat hiilineutraaleja vuoteen 2012 mennessä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sitouduttava sen varmistamiseen, että edellä mainittu koskee myös jäsenvaltioiden julkisia rakennuksia, ja paikallisten ja alueellisten viranomaisten rakennuksia vuoteen 2015 mennessä; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön ohjelman, jonka tarkoituksena on energiapassiivisten ja energiapositiivisten talojen osuuden lisääminen EU:ssa;

20.  kehottaa komission puheenjohtajaa kutsumaan koolle jäsenvaltioiden suurimpien kaupunkien edustajien kokouksen tarkoituksena vaihtaa kokemuksia paikallisista energiankulutuksen vähentämishankkeista tarkoituksena vähentää ja tehostaa kaupunkien energiankulutusta; katsoo, että olisi vakavasti pyrittävä lisäämään sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja jäähdytysteknologiaa ja kaukolämmitystä; toteaa lisäksi, että nämä tekniikat ovat erittäin lupaavia biomassan ja biopolttoaineiden käytön lisäämisen kannalta, ja korostaa, että kaukolämpö tarjoaa infrastruktuurin myös tuleville uusiutuville energiamuodoille; katsoo, että tässä asiassa komission olisi toimittava läheisemmässä yhteistyössä alueiden komitean kanssa;

21.  kehottaa komissiota toimittamaan täytäntöönpanotoimenpiteet suuren energiansäästöpotentiaalin omaaville tuotteille viimeistään keväällä 2007 osana energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 6 päivänä heinäkuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/32/EY[19];

22.  pyytää, että komissio auttaa alan teollisuutta kehittämään ja laskemaan markkinoille älykkäitä mittaus- ja laskutusjärjestelmiä mahdollisesti kauko-ohjattujen älykkäiden mittarien avulla; kehottaa komissiota laatimaan perusteellisen kustannus-hyöty -analyysin mainituista toimista siten, että komissio ottaa huomioon muutokset kuluttajien käyttäytymisessä;

23.  katsoo, että verotuksella on keskeinen rooli energiatehokkuuden parantamisessa; katsoo, että olisi ryhdyttävä toimiin sen edistämiseksi, että jäsenvaltioiden verojärjestelmissä suosittaisiin energiatehokkaita käytäntöjä;

24.  kiinnittää komission huomiota siihen, että EU:n rakennerahastoja olisi käytettävä rakennusten lämmöneristyksen laajamittaiseen uudistamiseen varsinkin uusissa jäsenvaltioissa, mikä supistaisi huomattavasti energiankulutusta ja CO2-päästöjä;

25.  vaatii liikenteen alaa koskevaa EU:n kokonaisvaltaista strategiaa, jonka tavoitteena on luopua asteittain fossiilisista polttoaineista, vähentää EU:n riippuvuutta öljystä ja puhtaiden polttoaineiden asteinen käyttöönotto liikenteessä; kannattaa siirtymistä energiatehokkaimpiin ja puhtaimpiin liikennemuotoihin, mikä voidaan toteuttaa erityisesti uudella lainsäädännöllä, mukaan lukien pistokkeella kytkettävien hybridiautojen ja täysin sähköllä toimivien autojen markkinoille pääsyn edistäminen;

26.  korostaa, että monilla syrjäisillä ja erittäin syrjäisillä alueilla on huomattavat, uusiutuvaan energiaan liittyvät voimavarat, mikä johtuu niiden maantieteellisistä tai ilmastollisista erityispiirteistä (auringonpaiste, tuuli, biomassa, aaltoenergia); toivoo, että tätä erinomaista mahdollisuutta hyödynnettäisiin enemmän erityisesti Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi;

27.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön konkreettisia toimia, joilla parannetaan pk-yritysten energiatehokkuutta; mukaan lukien erityisesti valistustoimet ja varainsaannin helpottaminen muun muassa rakennerahastoista, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista ja Euroopan investointipankista, jotta energiankäytön vähentämiseen voidaan kohdentaa investointeja;

28.  toivoo, että parempaa energiatehokkuutta edistetään kolmansissa maissa, ja tukee komission ehdotusta siitä, että olisi ajettava energiatehokkuutta koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemistä;

29.  katsoo, että energian loppukäytön tehokkuudesta annetussa direktiivissä tarkoitettu vertailujärjestelmä on taloudellisesti mielekäs, vähäistä byrokratiaa sisältävä ja tehokas keino energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kannustaa käyttämään enemmän tätä järjestelmää energiasektorin muilla aloilla; pyytää komissiota ryhtymään ponnisteluihin, jotta kaikilla asianomaisilla aloilla vahvistetaan yhteiset EU:n laajuiset vertailuarvot alakohtaisten energiatehokkuusindikaattorien pohjalta energiatehokkuuden parantamiseksi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun direktiivin (2006/32/EY) mukaisesti;

Energiayhdistelmät

30.  katsoo, että energialähteiden monipuolistuminen, kotimaisten energianlähteiden käytön lisääminen ja energiantuotannon hajauttaminen edesauttavat toimitusvarmuutta, mutta tunnustaa, että yhdessä jäsenvaltiossa tehtävät energiayhdistelmiä koskevat päätökset voivat vaikuttaa toisen jäsenvaltion toimitusvarmuuteen; pitää myönteisenä sellaisen mekanismin käyttöönottoa, joka voi varmistaa nopean solidaarisuuden ja avun antamisen sellaisille maille, jotka joutuvat vaikeuksiin infrastruktuuriensa vahingoittumisen vuoksi;

31.  pitää erittäin tärkeänä, että eurooppalaisen energiastrategian on perustuttava mahdollisimman pitkälle toissijaisuuteen ja että energialähteiden valikoimaa koskevien päätösten on säilyttävä EU:n jäsenvaltioiden etuoikeutena;

32.  panee tyytyväisenä merkille komission energian ja liikenteen pääosaston heinäkuussa 2006 julkistaman tehokkuutta ja uusiutuvuutta koskevan virallisen suunnitelman ja ITRE-valiokunnan tilaaman tutkimuksen toimitusvarmuudesta, joka esiteltiin mainitulle valiokunnalle 9. lokakuuta 2006; kehottaa komissiota näin ollen käyttämään näitä suunnitelmia pohjana energia-alan uudelleentarkastelulle, joka on määrä toteuttaa tammikuussa 2007;

33.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle, lyhyen ja keskipitkän aikavälin kustannukset huomioon ottaen, energiamuodot, jotka vähentävät tuontiriippuvuutta erityisesti fossiilisista polttoaineista ja ovat ympäristöystävällisiä, kestäviä ja vähentävät jatkuvien toimitusten riskejä erityisesti sen vuoksi, että tuotanto hajautetaan;

34.  kehottaa komission puheenjohtajaa toteuttamaan suunnitelman Euroopan öljyn ja öljytuotteiden varastointia, tuontia ja vientiä koskevien tietojen kuukausittaisesta julkaisemisesta tuotetyypeittäin (raakaöljy, bensiini, dieselöljy, lämmitysöljy, muut); katsoo, että tällaiset tiedot, jotka olisivat yleisön saatavilla samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, auttaisivat arvioimaan maailmanmarkkinoihin kohdistuvia paineita ja antamaan paremman kuvan eurooppalaisesta kulutuksesta sekä vähentämään operaattorien huomion keskittymistä amerikkalaisiin varastoihin ja siten osaltaan tasoittamaan öljyn hintojen heilahteluja;

35.  kehottaa komissiota käymään avointa ja puolueetonta keskustelua tulevasta energiavarojen yhdistelmästä ja ottamaan siinä yhteydessä huomioon kaikkien energiavarojen edut ja haitat, taloudelliset ja ekologiset kustannukset ja seurannaisvaikutukset mukaan luettuina;

36.  kehottaa komissiota saattamaan valmiiksi viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä EU:n uuden energia- ja liikennemallisuunnittelun välineen; katsoo, että tällainen alhaalta ylöspäin suuntautuva malli olisi kehitettävä komission yksiköiden, Kansainvälisen energiajärjestön ja kansallisten hallitusten välisen tiiviin yhteistyön avulla ja sen tavoitteena olisi oltava kaikkien Euroopan energiaa ja liikennettä koskevien tilastotietojen yhtenäistäminen; katsoo, että tämä malli korvaisi komission eri yksiköiden tällä hetkellä käyttämät lukuisat eri mallit ja yhdenmukaistaisi energiaa koskevia tilastotietoja kaikkialla Euroopassa; katsoo myös, että mallin olisi oltava julkista omaisuutta, jota eri sidosryhmät voisivat, kuten Yhdysvalloissa tällä hetkellä toimitaan, pyynnöstä käyttää EU:n tulevaa energiankäyttöä koskevien erilaisten suunnitelmien laatimiseen;

37.  ehdottaa, että EU asettaisi energialähteiden monipuolistamisen tehostamiseksi toiminnalleen pitkän aikavälin vakaan kehyksen, joka antaisi markkinoiden toimijoille selkeät suuntaviivat tarvittavan investointiympäristön luomiseksi; katsoo, että mainittuun kehykseen olisi sisällytettävä tavoite, jonka mukaan EU:n on lisättävä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ja pyytää komissiota ehdottamaan uusiutuvien energiamuotojen yhtenäistettyjen tukijärjestelmien vaihtoehtojen kehystä uusiutuvan energia toimintasuunnitelman osana; katsoo, että lisäksi olisi asetettava sitovia alakohtaisia tavoitteita, jotta uusiutuvan energian käyttöä voidaan lisätä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja jotta voidaan saavuttaa neuvoston ja komission toimintasuunnitelmaan sisältyvät tavoitteet lisätä uusituvan energian käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, jotta CO2-päästöjä voidaan vähentää tavoitteen mukaisesti 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä;

38.  korostaa, että tarve muuttaa nykyistä energiayhdistelmää ei ole rasite vaan mahdollisuus; katsoo, että aurinko-, tuuli- ja vesivoiman, biomassan ja maalämmön sekä energiatehokkaampien teknologioiden käyttö auttaa noudattamaan Kioton sitoumuksia sekä ilmastonmuutosta koskevaa YK:n puiteyleissopimusta ja vahvistaa innovaatioita, uusien työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä Euroopassa;

39.  kannattaa EU:n strategisen energiakatsauksen laatimista täydentämään ehdotetun Euroopan energiahuollon seurantaelintä (jonka ei pitäisi olla riippumaton elin) ja että sen olisi analysoitava säännöllisesti toimitusvarmuutta; katsoo lisäksi, että energiakatsauksessa olisi laadittava strateginen analyysi EU:n edessä olevista energia-alan ongelmista, ulkoiset näkökohdat mukaan lukien; kehottaa komissiota käyttämään strategista energiakatsausta välineenä, jotta jäsenvaltiot voisivat analysoida eri toimintavaihtoehtojen seurauksia ympäristön, toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen kannalta, mikä osaltaan vähentäisi riskejä; pitää myönteisenä komission tavoitetta tehdä yksityiskohtainen tutkimus kaikkien energiamuotojen tuista ja kustannuksista, ulkoisten tekijöiden sisäistäminen, tuotteiden elinkaari ja well-to-wheel- lähestymistapa mukaan lukien; ehdottaa, että tehdään Euroopan laajuinen keksipitkän ja pitkän aikavälin tarjontaa ja kysyntää koskeva ennusteanalyysi, jotta voidaan määritellä investointitarpeet erityisesti tuotannossa ja kohottaa operaattoreiden näkyvyyttä; ehdottaa, että tarjontaa ja kysyntää koskevassa analyysissä olisi selvitettävä kunkin energialähteen osuus EU:n energia-alan kolmen tavoitteen saavuttamisessa: energiavarmuus, kilpailukyky ja ympäristöllinen kestävyys;

40.  katsoo, että strategisessa energiakatsauksessa on käsiteltävä myös kaupan kysymyksiä, toisin sanoen siinä on analysoitava kansainvälisen yhteistyön ja jo allekirjoitettujen tai allekirjoitettavien pitkän aikavälin sopimusten vaikutuksia sekä arvioitava yritysten sekä jäsenvaltioiden ja EU:n politiikkojen yhtenäisyyttä;

41.  muistuttaa, että öljy on edelleen EU:n tärkein primäärienergian lähde, jonka suhteen EU on lähes täysin riippuvainen tuonnista; pahoittelee, että komission vihreässä kirjassa ei kiinnitetä tähän asiaan huomiota; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon tarpeen vähentää öljyn käyttöä ja tuontiriippuvuutta ja edistää hiilidioksidipäästöjen määrän vähentämistä;

42.  vaatii, että jäsenvaltioiden on kehitettävä systemaattinen lähestymistapa, etenkin liikenteessä käytettävien nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotantoa, jakelua, kuluttamista ja markkinoille tuloa varten tarkoituksena parantaa biopolttoaineiden saatavuutta ja niiden kauppaa; vaatii voimassa olevan lainsäädännön täydellistä täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota poistamaan sekoitetasoja koskevat tekniset ja hallinnolliset esteet ja varmistamaan liikenteen, maatalouskaupan jne. kaltaisten eri politiikan alojen yhdenmukaisuuden ja kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä nestemäiset että kaasumaiset biopolttoaineet otetaan huomioon vaihtoehtona liikennealalle eikä ainoastaan energiantuotannon polttoaineena; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että komissio aikoo ottaa käyttöön pakollisen ja perinpohjaisen sertifiointijärjestelmän, jossa sallitaan biopolttoaineiden kestävä tuotanto kaikissa vaiheissa, mukaan luettuna viljely- ja jalostusvaiheet sekä koko elinkaaren kattava kasvihuonekaasutase ja joka koskee sekä Euroopan unionissa valmistettuja että tuotuja biopolttoaineita;

43.  kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen direktiiviksi uusiutuvien energiamuotojen käytöstä lämmitykseen ja jäähdytykseen mahdollisimman pian, ja muistuttaa 14. helmikuuta 2006 antamastaan päätöslauselmasta, johon sisältyy suosituksia komissiolle ja neuvostolle uusiutuvien energiamuotojen käytöstä lämmitykseen ja jäähdytykseen;

44.  kehottaa komissiota tunnustamaan fossiilisten polttoaineiden merkittävän aseman keskipitkällä aikavälillä ja mahdollisuuden tehdä lisätutkimuksia niiden hiili-intensiteetin vähentämisestä sen tavoitteen mukaisesti, että CO2 päästöjä on alennettava 2 prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna; katsoo, että edellä mainitun olisi perustuttava jatkuvaan ajanmukaistamiseen, laitosten tehokkuuden lisäämiseen, kaasutukseen perustuvien uuden sukupolven laitosten kehittämiseen ja rinnakkaiseen sähkön ja kemikaalien tuotantoon sekä siihen, että edelleen kehitetään taloudellisia menetelmiä hiilen erotukseen ja varastointiin kivihiilen, kaasun ja öljyn tuotannossa fossiilisia polttoaineita käyttäviä päästöttömiä voimalaitoksia koskevan eurooppalaisen teknologiayhteisön päätösten mukaisesti, sekä EU:n lainsäädäntöön sisältyvien esteiden poistamiseen;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan paikallisten ja kotimaisten energialähteiden sosiaalis-taloudellisen merkityksen EU:ssa ja kannustamaan niiden kehittämiseen keinona edistää energian toimitusvarmuutta Euroopassa;

46.  pahoittelee, että komission vihreässä kirjassa ei kiinnitetä huomiota siihen, miten voitaisiin vähentää riippuvuutta öljystä, vaikka öljytuotteet ovat edelleen EU:n tärkein primäärienergian lähde, jonka suhteen EU on lähes täysin riippuvainen tuonnista;

47.  kehottaa komissiota toteuttamaan Euroopan laajuiset energiaverkot ja laatimaan yhteenliittämistä koskevan painopistesuunnitelman ja ottamaan siinä huomioon äskettäin tarkistetun päätöksen, jossa vahvistetaan suuntaviivat Euroopan laajuisille energiansiirtoverkostoille, unohtamatta infrastruktuuria nesteytetyn maakaasun vastaanottoa/jälleenhöyrystystä ja varastointia varten; katsoo lisäksi, että kaikille energialähteille, myös uusiutuville energialähteille, on annettava on yhtäläiset ja syrjimättömät mahdollisuudet päästä sähköverkkoihin markkinoiden yhtenäistämisen ja toimitusvarmuuden toteuttamiseksi; katsoo, että merellä sijaitsevat tuulivoimalat olisi integroitava ensin alueelliseen verkkoon ja lopulta Euroopan laajuiseen verkkoon;

48.  pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota mereltä peräisin olevan uusiutuvan energian (tuulivoimapuistot merellä, aaltoenergia, vuorovesienergia), erityisesti Pohjanmerellä, Itämerellä, Irlanninmerellä ja Välimerellä, sekä aurinkoenergian, ennen kaikkea Välimeren alueella, käytön kehittämiseen sen varmistamiseksi, että nämä resurssit sisältyvät uusiutuvia energialähteitä koskevaan vuoden 2007 toimintasuunnitelmaan ja että niitä ryhdytään hyödyntämään nopeasti;

49.  katsoo, että ydinenergia kuuluu Euroopan energiayhdistelmää koskevan keskustelun piiriin; tunnustaa ydinvoiman nykyisen roolin sähkön huoltovarmuuden ylläpitämisessä eräissä jäsenvaltioissa, koska se on osa energiayhdistelmää ja sen avulla voidaan välttää hiilidioksidipäästöjä; katsoo, että jos ydinvoimalla on jatkossakin oma tehtävänsä eräissä jäsenvaltioissa, sitä koskevat päätökset voidaan tehdä ainoastaan jäsenvaltiotasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

50.  kehottaa komissiota tutkimaan ydinenergian kehittämistä jäsenvaltioissa ottaen huomioon sekä sen haitat (tuotantokustannusten vakaus ja hiilidioksidipäästöjen puuttuminen) että ydinvoimaloiden käyttöön liittyvät riskit (onnettomuudet ja jätteen sijoittaminen);

51.  muistuttaa, että, Euroopan unionin laajan tuontiriippuvuuden perusteella on erityisen tärkeää pyrkiä monipuolistamaan alkuperämaita ja siirtoreittejä;

52.  myöntää, että energiavarojen yhdistelmän koostumuksesta tehtävässä päätöksessä on otettava huomioon kansalliset ja alueelliset erityispiirteet; katsoo siksi, että uusiutuvien energiavarojen edistämistä on mukautettava kulloisiinkin maantieteellisiin, ilmastollisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin;

Toimitusvarmuuden infrastruktuuri ja investoinnit toimitusvarmuuteen

53.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön poliittiset sitoumuksensa, jotka koskevat puuttuvien energiayhteyksien kehittämistä, ja ottamaan erityisesti huomioon EU:n syrjäiset alueet, kuten Baltian maat; muistuttaa tämän tavoitteen saavuttamisen vaatimista investoinneista, ja pyytää komissiota luomaan suotuisan investointiympäristön jotta markkinat voivat lähettää sijoittajille oikeita investointeja koskevia viestejä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan tarkkaan ympäristönäkökohtia, ennen kuin hyväksyvät suuria investointeja infrastruktuuriin, kuten suunniteltuun Pohjois-Euroopan kaasuputkeen (North Stream);

54.  katsoo, että ympäristöhyötyjen ohella myös taloustehokkuuden on oltava ratkaisevaa uusiutuvien energiavarojen edistämisen yhteydessä, jotta loppukäyttäjälle aiheutuva taloudellinen rasitus saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisenä;

Ulkoiset näkökohdat

55.  katsoo, että EU:n yhteinen kanta ulkopuolisten valtioiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa lisäisi EU:n kykyä neuvotella energiaa tuottavien ja kuluttavien valtioiden kanssa, ja että energia-asioista vastaavan komissaarin olisi noudatettava hyvin määriteltyä mandaattia, joka sisältää Euroopan pitkän aikavälin energiasuunnittelutavoitteen;

56.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa ja määrittämään ensisijaiset alat, joilla ne ovat päässeet sopimukseen ulkoisen energiapolitiikan osalta, mukaan lukien:

       a) ilmastonmuutostavoitteet, energiatehokkuus ja energiansäästötavoitteet, uusiutuvat energialähteet,

       b) ihmisoikeudet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu tavoitteena asettaa yritysten sosiaalisen vastuun normit käytännössä sekä EU:n että YK:n tasolla,

       c) vastavuoroisuuden, läpinäkyvyyden ja oikeusvaltion periaatteet sisältävän energialuvun sisällyttäminen kaikkiin uusiin EU:n ja kansainvälisiin kauppasopimuksiin,

       d huomattavia kaasusopimuksia ja energiainfrastruktuurin myyntiä koskeva tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa EU:n tasolla,

       e) öljyn ja kaasun toimitus- ja siirtoreittien monipuolistaminen EU:n naapuruuspolitiikan periaatteita kunnioittaen;

57.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan energiaa toimittavien maiden Euroopan unioniin tekemiä investointeja ja markkinoille osallistumista ainoastaan vastavuoroisuuden hengessä, jolloin kyseisten maiden on oltava investointien kannalta turvallisia;

58.  pitää erittäin tärkeänä, että EU säilyttää johtavan asemansa ilmastonmuutosuhan globaalissa torjunnassa ja pyrkii siihen, että Kioton pöytäkirjan tavoitteet saavutetaan; pitää välttämättömänä, että EU:n pyrkimykset kehittää uusiutuvia ja puhtaita energialähteitä ja -teknologioita energian säästämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi integroidaan sen ulkosuhteisiin Johannesburgissa vuonna 2002 sovitun globaalin kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti;

59.  korostaa, että on tarpeen luoda yhteinen energiapolitiikka, johon sisällytetään sisämarkkinoiden sääntely ja ulkoiset näkökohdat ja jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden poliittiset ja taloudelliset edut;

60.  korostaa, että tärkeää tehdä koko Euroopan laajuinen energiayhteisön perustamissopimus;

61.  pitää vihreän kirjan yhteydessä myönteisenä komission äskettäistä aloitetta teettää tutkimus ”luonnonvarojen hallinnan ja komission ulkosuhteissa vallitsevan ristiriidan välisistä yhteyksistä” ja korostaa erityisesti energiahuollon varmuuden ja ilmastoturvallisuuden välisiä yhteyksiä;

62.  pyytää komissiota muotoilemaan EU:n ulkoisen energiapolitiikan korkeimmaksi tavoitteeksi vähentää riippuvuutta harvoilta suurilta toimittajilta saatavista fossiilisista polttoaineista ja monipuolistaa energialähteitä, ja katsoo, että sen olisi esiteltävä tätä tarkoitusta varten parlamentille ja neuvostolle pitkän aikavälin suunnitelma, johon sisältyy suuntaa-antava aikataulu;

63.  korostaa, että uudenmuotoinen poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö kuluttajamaiden, etenkin Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian ja Japanin kanssa, on nykyään erittäin tärkeää; toteaa, että vastaava vuoropuhelu tärkeimpien kuluttaja- ja tuottajamaiden välillä on niin ikään tarpeen, jotta muodostetaan maailmanlaajuinen energiaa koskeva lähestymistapa; katsoo, että näiden energia-alan maailmanlaajuisen vuoropuhelun uusien muotojen päämääränä tulisi olla vakaammat, turvallisemmat ja avoimemmat maailman energiamarkkinat samoin kuin jatkuva kannustaminen puhtaampiin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen;

64.  kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään strategisen energiakumppanuuden Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan, Brasilian ja Meksikon kanssa niiden auttamiseksi taloudellisesti kehittämään kestäviä energiastrategioita, jotta näin voitaisiin varmistaa niiden osallistuminen ilmastonmuutosta vastustaviin toimiin;

65.  kehottaa painokkaasti komissiota rajoittumasta pelkästään Venäjän-yhteistyön tiivistämiseen, vaan tehostamaan yhteistyötä myös muiden energiaa vievien maiden ja etenkin Opec-maiden kanssa; pitää myönteisenä aietta kehittää koko EU:n kattava energiayhteisö;

66.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suhteutumaan erittäin vakavasti konkreettiseen vaaraan, jonka Venäjän kaasuntoimitusten vaje saattaa aiheuttaa vuoden 2010 jälkeen, koska investointeja ei saada tarpeeksi, vuotoja on liikaa ja Venäjän kotimarkkinoilla tuhlataan energiaa; toivoo edelleen jäsenvaltioiden tekevän selväksi, että tarvittavien investointien saaminen on todennäköisempää, jos investointiturvallisuutta parannetaan, sillä niitä ei tehdä ilman pitkäaikaisia sopimuksia; edellyttää, että jäsenvaltiot ja unioni vaativat Venäjän kanssa energia-asioista keskustellessaan, että Venäjä ratifioi Euroopan energiaperuskirjaa koskevaan sopimukseen kuuluvan kauttakulkupöytäkirjan, joka on välttämätön sen varmistamiseksi, että Venäjän energia-alan infrastruktuuriin tehdään kipeästi kaivattuja ulkomaisia investointeja ja että EU:n kaasuhuolinta on jatkossa asianmukaista;

67.  ottaa huomioon, että Lahdessa pidetyssä epävirallisessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittiin, että energiaperuskirjan periaatteet ja G8-päätelmät olisi sisällytettävä tulevaan EU:n ja Venäjän väliseen sopimukseen, jossa olisi muun muassa oltava:

       a) WTO:n mekanismin kaltainen mekanismi, jolla ratkaistaan EU:n ja Venäjän ja tai yksityisten investoijien väliset kiistat,

       b) määräys vastavuoroisesta infrastruktuuriin pääsystä,

       c) kilpailumääräyksiä, joilla rajoitetaan sellaisten lähes monopoliyhtiöiden valtaa, joita ei ole jaettu osiin kun ne ovat päässeet toisen energiamarkkinoille,

       d) käsiteltynä tilanne, jossa kolmansien maiden tekniset puutteet vaikuttavat rajatylittäviin toimituksiin EU:n jäsenvaltioon;

68.  korostaa, että epävarma energiansaantiin ja ilmastolliseen turvallisuuteen liittyvä tilanne aiheuttaa usein kansainvälisiä konflikteja sekä kriisejä, joilla puolestaan on demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja köyhyyteen kohdistuvia vaikutuksia;

69.  toteaa, että viime talven ongelmat kaasuenergiamarkkinoilla monissa jäsenvaltioissa ovat jo johtaneet energiaintensiivisten alojen yritysten siirtymisiin; katsoo, että tässä yhteydessä on tutkittava mahdollisuuksia edistää jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja harkittava, kuinka asiaa käsitellään ensisijaisena, jotta voitaisiin taata sekä nykyisten että tulevien rajayhdysjohtojen asianmukainen toiminta;

70.  kehottaa EU:ta pyrkimään sisällyttämään energiakauppaa koskevat säännökset WTO:n määräyksiin, jotta kyseisestä järjestöstä muodostuu kansainvälinen välittäjä, joka kykenee ratkaisemaan energiatoimituksia ja -jakelua koskevia kiistoja;

71.  katsoo, että EU:n velvollisuutena on kehittää asianomaisten maiden kanssa hajautettuja energiaratkaisuja, joita mukautetaan maaseutualueiden tarpeisiin;

72.  kehottaa komissiota analysoimaan ja käsittelemään kolmansissa maissa ilmenevien teknisten häiriöiden kysymystä, joka vaikuttaa rajatylittäviin toimituksiin EU:n jäsenvaltioihin, joista esimerkkinä ovat häiriöt öljytoimituksissa Druzhban öljyputkesta;

73.  korostaa, että EU:n kaasumarkkinoita on monipuolistettava etsimällä tapoja varmistaa suuremmat toimitukset suoraan Keski-Aasian tuottajilta, eli Kazakstanista, Azerbaidžanista, Turkmenistanista ja Uzbekistanista;

74.  vaatii toimia sen varmistamiseksi, että Euroopan laajuista energiayhteisöä kehitetään edelleen laajentamalla energiayhteisösopimusta Turkkiin ja tutkimalla Mashrek- ja Maghreb-maiden mahdollisuuksia liittyä Euroopan laajuiseen energiayhteisöön;

Energian yhtenäismarkkinat ja kilpailukyky

75.  kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että EU:n energiamarkkinat eivät ole vieläkään täysin vapautuneet ja että sen täysipainoinen toteuttaminen on välttämätöntä; katsoo, että huomattava riippumattomuus energiasta, pitkän aikavälin vakaus, tehokkuus, ympäristötietoisuus ja toimitusvarmuus edellyttävät selkeää ja vakaata poliittista kehystä ja kilpailukykyisiä ja oikeudenmukaisia energiamarkkinoita; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan huolellisesti sääntelytoimien tarvetta edellä mainittu huomioon ottaen;

76.  toteaa, että jäsenvaltiot ovat kannustaneet energiamarkkinoiden vapauttamista eri tavoin ja että eroja voidaan havaita myös niiden säädöskehyksissä;

77.  kehottaa kevään 2007 Eurooppa-neuvoston kokousta esittämään nykyistä laajemman näkemyksen Euroopan yhteisestä edusta energia-alalla sisämarkkinoiden toteuttamisen sijoittamiseksi selkeään poliittiseen kehykseen, mitä tällä hetkellä ei ole tehty;

78.  kehottaa komissiota käyttämään EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 3 kohtaa tehostaakseen toimiaan kaasuinfrastruktuurin eriyttämiseksi, jotta kilpailua edistetään kaasun siirtoverkkojen alalla ja operaattoreita kannustetaan avaamaan markkinoita muille operaattoreille kuin perinteisille kaasun toimittajille;

79.  kiittää komissiota energia-alan kartoituksesta; kehottaa komissiota jatkamaan voimaan saattamista edistäviä toimia, mukaan lukien sakot, joita langetetaan kilpailumääräyksiä rikkoville yhtiöille; kannustaa komissiota kovistelemaan jäsenvaltioita, jotka suojelevat aiheettomasti kansallisia energia-alan jättejään ja pyrkivät pitämään loppuhinnat markkinahintoja alempina tai pyrkivät estämään fuusiot ja hankinnat, mikä haittaa sisämarkkinoiden kehittymistä; pyytää komissiota laatimaan ohjeistuksen pitkäaikaisten toimitussopimusten asianmukaisesta muodosta sekä edellytyksistä, joiden nojalla järjestelyt voidaan hyväksyä;

80.  katsoo, että jäsenvaltioiden ja alueiden olisi varmistettava, että pieniä ja keskisuuria energiantuottajia ja suuria tuottajia kohdellaan markkinoilla samalla tavalla energiankuluttajien suojelemiseksi markkinamonopolien vaikutuksilta;

81.  kehottaa komissiota torjumaan kansallisten jakosuunnitelmien (NAP) arvioinneissa NAPeista aiheutuvat markkinoiden vääristymät ja vaatii NAPien yhdenmukaistamista; katsoo, että monet NAPit heikentävät saastuttaja maksaa -periaatetta;

82.  kehottaa komissiota lopettamaan energianhintojen sääntelyn, koska se heikentää avointen energiamarkkinoiden perusolemusta; kehottaa erityisesti komissiota käsittelemään energiavaltaisen teollisuuden säänneltyjä energian hintajärjestelmiä, koska ne heikentävät EU:n energiamarkkinoiden lisäksi muiden hyödykkeiden sisämarkkinoita; hyväksyy sen, että erityistoimet voivat olla tarpeen maailmanlaajuiseen kilpailuun osallistuvassa EU:n energiavaltaisessa teollisuudessa, mutta kyseiset toimet on toteutettava EU:n tasolla koordinoidusti; kehottaa siksi kilpailun pääosastoa laatimaan selkeät kriteerit sen määrittelemiseksi, mitkä ovat maailmanlaajuiseen kilpailuun osallistuvia energiavaltaisia teollisuudenaloja, ja käyttämään kyseisiä kriteerejä sen arvioimiseksi, sopivatko erityiset kansalliset energiasäännöstöt energiavaltaisille teollisuudenaloille;

83.  vaatii komissiota ryhtymään lisätoimiin energiamarkkinoiden keskittymisten suhteen;

84.  ehdottaa kansallisten sääntelyviranomaisten – joiden olisi oltava täysin riippumattomia hallituksesta ja teollisuudesta – toimivallan merkittävää lisäämistä ja sen yhdenmukaistamista, mistä voitaisiin huolehtia ottamalla käyttöön komission ja Euroopan parlamentin vuosittain valvomat avoimuutta, tilinpäätöstä ja vastuuvelvollisuutta koskevat yhteiset säännöt ja asettamalla sitovat vähimmäisohjeet sääntelyviranomaisten nimittämisprosessia varten; uskoo, että kansallisten energia-alan sääntelyviranomaisten olisi annettava toimia kansallisten kilpailuviranomaisten neuvonantajina ja että olisi varmistettava, että energiayhtiöt on velvoitettu antamaan kuluttajille energian säästämistä koskevia neuvoja;

85.  kehottaa komissiota tarkistamaan kansallisten sääntelyviranomaisten valtuudet ja riippumattomuuden; katsoo, että komissio laatii vasta sen jälkeen EU:n sisämarkkinoiden yhdenmukaista kehitystä koskevan suosituksen;

86.  kehottaa jäsenvaltioita suomaan kansallisille sääntelyviranomaisille EU:n tasolla sovitut valtuudet huolehtia rajatylittävistä sähkö- ja kaasutoimituksista, syrjimätön verkkoon pääsy mukaan lukien, siirtomaksuista kapasiteetin jakamisesta, siirtorajoitusten hallinnasta ja verkon toimivuudesta sekä selkeästä aikataulusta energiamarkkinoiden tarjouksia varten; katsoo, että kansallisten sääntelyviranomaisten olisi lisäksi edellytettävä, että verkko-operaattorit toimivat Euroopan kuluttajien eduksi; katsoo, että ennen kuin Euroopan sääntelyviranomainen on saatu perustettua, kansallisten sääntelyviranomaisten vastuualat olisi yhdenmukaistettava, millä varmistettaisiin markkinoiden toiminnan kohentamiseen tähtäävien toimien johdonmukaisuuden paraneminen;

87.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään siirtojärjestelmäoperaattorien yhteistyön parantamista etenkin rajatylittävän kapasiteetin jakamisen, avoimuuden, päivänsisäisten markkinoiden, verkkojen suunnittelemisen ja alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta merkittävien investointien kaltaisilla aloilla; pyytää komissiota laatimaan yhdessä siirtojärjestelmäoperaattoreiden kanssa Euroopan verkkoa koskevat säännöt;

88.  kehottaa komissiota esittämään ratkaisun siirtojärjestelmäoperaattoreiden riippumattomuuteen, eturistiriitoihin ja avoimuuteen liittyviin ongelmiin; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, joiden ansiosta siirtojärjestelmäoperaattorit voivat käyttää vastuutaan markkinoiden edistäjänä ja joissa yhtenäistetään siirtojärjestelmäoperaattoreita koskevat kansainväliset säännökset rajatylittävän liikenteen parantamiseksi;

89.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat tarkasti direktiivin 2001/77/EY 7 artiklan 7 artiklan 6 kohdassa annettuja ehtoja, eli että operaattorien sähkönsiirtoon verkossa soveltamissa siirtomaksuissa ei syrjitä muodossa eikä toisessa uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä, joka on tuotettu syrjäisellä alueella, kuten saaristossa tai harvaanasutulla alueella; kehottaa komissiota jatkamaan toimia sen varmistamiseksi, että nykyinen syrjintä jäsenvaltioissa loppuu;

90.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan huolellisesti, onko Euroopan energiaverkkojen keskuksen kaltaisten elinten saavutettava tasavertaiset toimintaedellytykset, kun otetaan huomioon, että toiminnassa on jo huomattava määrä elimiä, joiden varaan voitaisiin rakentaa;

91.  kehottaa komissiota antamaan enemmän tukea rajayhdysjohdoille kaikkien EU:n jäsenvaltioiden välillä ja erityisesti jäsenvaltioiden sisällä ja siten mahdollistamaan saarilla ja syrjäisissä paikoissa toimiville energiantuottajille paremman pääsyn mantereen verkkoon;

92.  kehottaa komissiota analysoimaan täsmällisesti rakennuslupien rajalle myöntämisessä nykyisin ilmeneviä ongelmia ja toimittamaan selonteon Euroopan parlamentille; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään rakennuslupia rajalle neljän vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä; lisää, että eräänä mahdollisena vaihtoehtona tämän toteuttamiselle voi tarvittaessa olla lainsäädännön käyttöön ottaminen;

93.  katsoo, että alueellisten energiamarkkinoiden perustamisen pitäisi auttaa nopeuttamaan EU:n energiamarkkinoiden integrointia, eikä EU saisi missään tapauksessa pystyttää lisää esteitä kaikkien energiamarkkinoiden integroinnille;

94.  kehottaa komissiota huolehtimaan markkinalähtöisten kohdentamismekanismien tehostetusta käytöstä rajallisen rajatylittävän siirtokapasiteetin yhteydessä; katsoo, että varoja olisi siirrettävä pullonkaulojen hallinnasta liitosyksiköiden rakentamiseen;

95.  kehottaa komissiota asettamaan ensisijaiseksi tavoitteekseen hyvin toimivien ja yhdenmukaistettujen alueellisten sähkömarkkinoiden luomisen vuoteen 2009 mennessä, millä pyritään yhdentämään suurimman kehityspotentiaalin markkinat Euroopan tasolla vuoteen 2012 mennessä ja edistämään yhtenäisten Euroopan energiamarkkinoiden ja verkon kehittämistä;

96.  panee merkille, että rajatylittävät yhteydet vaativat erityistoimenpiteitä, esimerkiksi suosituimmuuskohtelun rahoituksen myöntämisessä tai verovapautuksia; kehottaa EU:ta etenemään pikaisesti Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin liittyvissä hankkeissa; panee merkille, että Euroopan laajuisten energiaverkkojen puuttuvien yhteyksien saattaminen valmiiksi parantaisi toimitusvarmuutta ja vaikuttaisi osaltaan sisämarkkinoiden toteutumiseen;

97.  pitää asianmukaisena, että sääntelykehyksen mahdollista laajentamista on lykättävä ja että sen sijaan on vauhditettava nykyisten EY-säännösten kansallista täytäntöönpanoa; katsoo, että uusia sääntelytoimia, kuten täysomistajuuden purkamista, olisi harkittava ainoastaan siinä tapauksessa, että nykyisen lainsäädännön mukaiset sisämarkkinamekanismit osoittautuvat käytännössä tehottomiksi; korostaa, että sääntelyn tehokkuutta on parannettava ja että on varmistettava, että nykyisissä direktiiveissä olevat, toimintojen erottamista koskevat säännökset pannan täytäntöön asian- ja johdonmukaisesti;

98.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön eriyttämisen ehdot, joista säädetään sähkö- ja kaasudirektiivissä, unohtamatta niiden kirjainta ja henkeä; suhtautuu myönteisesti komission aloittamiin rikkomusmenettelyihin direktiivien täytäntöön panemiseksi;

99.  uskoo, että komission olisi esitettävä kattava kaasualan strategia, jossa tarkastellaan tarvetta vähentää kaasunkulutusta, kolmansien maiden verkkoon pääsystä annettavia takeita kaasun taloudellista ja tehokasta käyttöä varten, toimitusten ja kauttakuljetusreittien monipuolistamista ja kaasuinfrastruktuurin (esimerkiksi kaasuvarastoinnin, nesteytettyä maakaasua koskevaa välineistöä ja kaasukeskusten puuttumista) parantamista – valmistautuen samalla biokaasun käyttöön ottamiseen – ja eräissä jäsenvaltioissa ilmenevää tarvetta kaasuvirran suunnan kääntämiseen päinvastaiseksi; katsoo, että lisäksi olisi käsiteltävä varastointi- ja varastokysymyksiä toteuttamalla perinpohjainen kustannus/hyöty-analyysi, jossa otetaan huomioon kaasualan fyysiset ja taloudelliset rajoitteet;

100. kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia direktiiviksi, joka koskee maakaasudirektiiviä, koska biopolttoaineista ja vedystä on jo annettu direktiivi ja koska näin säilytettäisiin tasapaino;

101 pyytää komissiota määrittelemään, kuka on suuri energiankäyttäjä; pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota EU:n suuriin energiankäyttäjiin, jotka kilpailevat maailmanlaajuisilla markkinoilla;

102. kehottaa komissiota käyttämään kilpailun alaan liittyvää toimivaltaansa ja puuttumaan markkinoiden jakamista koskeviin lausekkeisiin, joita on kaasuntuottajien ja EU:n kansallisten energiantuottajien toimitussopimuksissa ja joissa kielletään EU:n kansallisia energiantuottajia myymästä kaasuntuottajien ylijäävää kaasua edelleen EU:n muille markkinoille; kehottaa komissiota tutkimaan pitkäkestoisten toimitussopimusten lainmukaisuutta, sillä niissä estetään muita toimittajia pääsemästä markkinoille;

Energiaköyhyys ja kuluttajien oikeudet

103. uskoo, että kuluttajien on oltava kaiken tulevan energiapolitiikan keskipisteessä ja että komission ehdotuksissa olisi käsiteltävä selvemmin energiaköyhyyttä; muistuttaa, että kuluttajilla ja etenkin julkisilla viranomaisilla, joiden on näytettävä toiminnallaan esimerkkiä, on energiataloutta koskevia velvoitteita; tunnustaa, että älykkäät mittaus- ja laskutusmenetelmät voivat lisätä kuluttajien tietoisuutta siitä, kuinka ja miksi energiaa käytetään, ja auttaa siten muuttamaan kulutusmalleja; kehottaa neuvostoa ja komissiota ehdottamaan toimia, joilla matalan tulotason kotitalouksia voidaan auttaa säästämään energiaa kotona ja alentamaan siten energialaskutustaan ja vähentämään tuleville hinnankorotuksille altistumista;

104. pitää kiinni siitä, että on tarpeen kampanjoida sellaisten koulutuksen ja käyttäytymistapojen muutoksen puolesta, jotka edistävät Euroopan kansalaisten kestävämpää liikkuvuutta;

105. vaatii, että paikallisille ja alueellisille viranomaisille annetaan integroitua ja jatkuvaa tukea energiatehokkuutta ja kestävyyttä koskevien toimien alalla kaikkien Euroopan unionin rahoitusjärjestelmien, erityisesti rakennerahastojen, seitsemännen puiteohjelman ja Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelman, ja yleisesti kaikkien kauden 2007–2013 koheesiopolitiikkaan kuuluvien aluepoliittisten toimenpiteiden ja rahoitusjärjestelytoimenpiteiden sekä Euroopan investointipankin toiminnan puitteissa;

106. kehottaa komissiota osoittamaan kiinnostusta sekä uusiutuviin energialähteisiin että energiasäästöihin korostamalla näitä menetelmiä kaikissa rakenne-. ja koheesiorahastoista rahoitettavissa aloitteissa (läpäisyperiaate) ja erityisesti unionin kaikkia alueita koskevissa Euroopan aluekehitysrahaston aloitteissa ohjelmakaudella 2007–2013, ja laatimaan ehdotuksen siitä, kuinka energiatehokkuuden kuluille asetetusta 3 prosentin rajoituksesta aiheutuva energiasäästöjen rajoittuminen voidaan poistaa, ja harkitsemaan tämän kynnysarvon poistamista vuoden 2013 jälkeen;

107.  katsoo edelleen, että ihmisille on toimitettava energiaa perustarpeiden tyydyttämiseksi ja että toimitukset on varmistettava; pyytää sen vuoksi energia-alan kansallisia sääntelyviranomaisia varmistamaan, että yleispalveluja koskevia velvoitteita noudatetaan ja että haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia ja köyhiä kuluttajia suojellaan asianmukaisesti;

108. kannattaa energiapolitiikan tavoitteiden sisällyttämistä julkisten sopimusten myöntämistä koskeviin perusteisiin, jos se on toteutettavissa sopimuksen myöntävän viranomaisen kannalta, kohtuullista asianomaisen tarjouksen esittäjän tapauksessa ja jos se ei merkitse syrjivää puuttumista kilpailuun;

109. korostaa, miten tärkeää on, että kuluttajat saavat helposti hintoja ja valikoimia koskevia tietoja, että he kykenevät vaihtamaan toimittajaa helposti ja että heillä on oikeus päästä kansallisten sääntelyviranomaisten kuultaviksi kussakin jäsenvaltiossa;

Kehittäminen

110. pyytää komissiota ja neuvostoa tunnustamaan, että kahdella miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole mahdollisuutta käyttää perusenergiapalveluja ja että EU:n olisi politiikkaansa suuntaamalla pyrittävä kohentamaan tätä tilannetta ja saavuttamaan vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteet;

111. suhtautuu myönteisesti energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajuista rahastoa koskevaan aloitteeseen osana maailmanlaajuista poliittista vastuuta edistää kehitystä;

112. korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on käytettävä energiaa toimittavien valtioiden kanssa solmimiaan diplomaattisia suhteita sekä kehitysyhteistyö- ja kauppasuhteita verotuksen avoimuuden edistämiseksi; katsoo, että komission olisi virallisesti hyväksyttävä kaivosteollisuuden avoimuutta ajava hanke (EITI) ja edistettävä sitä, sekä kehitettävä strategia EITIn ja yritysten sosiaalista vastuuta koskevan suunnitelman periaatteiden sisällyttämiseksi kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin; katsoo, että niiden olisi lisäksi tuettava kansalaisyhteiskunnan asemaa kyseisissä maissa energiatulojen hallinnan riippumattomana valvojana;

113. katsoo, että Euroopan unionin toimien vaikutus vahvistuisi huomattavasti vahvalla ulkopolitiikalla, jonka tavoitteena olisi kaikkien teollisuusmaiden taivuttelu torjumaan yhdessä ilmastonmuutosta, ja sisällyttämällä saastuttamatonta ja tehokasta energiankäyttöä koskevat ohjelmat paremmin unionin kehityspolitiikkaan;

114. lisäksi EU:n johtajien olisi selvitettävä kaikkein edistyneimpien kehitysmaiden kanssa, miten ne voivat paremmin osallistua maailman laajuiseen työhön ilmaston lämpenemisen vastustamiseksi esimerkiksi laajentamalla puhtaan kehityksen mekanismia, ottamalla käyttöön politiikkoja ja toteuttamalla toimenpiteitä puhtaan kehityksen edistämiseksi, yhdistettynä alakohtaiseen lähestymistapaan, johon voi sisältyä kannustavia tavoitteita maailman hiilimarkkinoiden laajentamiseksi; unionin olisi myös harkittava, mitä toimia voidaan toteuttaa maailmanlaajuisen solidaarisuuden vahvistamiseksi niin, että voidaan vastata ilmastonmuutosten vaikutuksiin erityisesti köyhimmissä maissa;

115. painottaa, että taloudellinen kehitys on kaikkien kehitysmaiden oikeus; korostaa kuitenkin, että kehitysmaiden ei tarvitse toistaa teollistuneiden maiden saastuttavia käytäntöjä, ja kehottaa siksi kiinnittämään entistä enemmän huomiota tekniseen yhteistyöhön ja kapasiteetin kehittämiseen kestävien energiamuotojen alalla sekä energiaa käyttävien tuotteiden yleisiin tehokkuusnormeihin;

116. vaatii kestävien, paikallisesti saatavilla olevien energiamuotojen ja hajautettujen energiaverkostojen voimakkaampaa tukemista eritoten kehitysmaissa muun muassa tietoa ja teknologiaa koskevan tiedonsiirron avulla, koska siten voidaan varmistaa energian saanti, säästää resursseja, luoda työpaikkoja, vähentää riippuvuutta ja myötävaikuttaa toimivien markkinatalouksien luomiseen;

°

°          °

117.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [2]  EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 36.
• [3]  EUVL C 272 E, 9.11.2006, s. 404.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0496.
• [5]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0118.
• [6]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0219.
• [7]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0429.
• [8]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0432.
• [9]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0433.
• [10]  EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 44.
• [11]  EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 61.
• [12]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0300.
• [13]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0058.
• [14]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0365.
• [15]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0110.
• [16]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0243.
• [17]  www.iphe.net.
• [18]  www.iter.org.
• [19]  ΕUVL L 191, 22.7.2005, s. 29.

LAUSUNTO ulkoasiainvaliokunnalta (12.10.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – vihreä kirja
(2006/2113(INI))

Valmistelija: Josef Zieleniec

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kannattaa ehdottomasti tavoitteeksi asetettua kattavan yhteisen eurooppalaisen energiapolitiikan kehittämistä ja korostaa, että siinä on oltava yhtenäinen, strateginen ja keskitetty ulkoinen komponentti, kuten on korostettu myös komission ja korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin asiakirjassa "Ulkoinen politiikka Euroopan energiaetujen tukena";

2.  muistuttaa, että kansainvälisessä taloudellisessa ja poliittisessa järjestyksessä on tapahtumassa suuria muutoksia, jotka yhdessä maailman energiankysynnän ja raakaöljyn hintojen jyrkän kasvun kanssa johtavat tilanteeseen, jossa suurimpien maailmanlaajuisten toimijoiden strategiset edut määrittävät energiamarkkinat ja energiakilpailu vaikuttaa geopoliittiseen valtatasapainoon;

3.  toteaa, että merkittävä osa maailman öljy- ja kaasuvaroista on keskittynyt epävakaille alueille ja autoritaarisesti hallittuihin valtioihin; korostaa, että poliittisen ympäristön huono ennustettavuus ja kyseisten valtioiden heikot demokraattiset oikeudet ja ihmisoikeudet lisäävät vaaraa, että ulkomaisten sijoittajien ja energian kuluttajien edut kärsivät, ja ehkäisevät todellisten ja pitkäaikaisten suhteiden kehitystä; huomauttaa, että EU ja sen energiantoimittajat ovat osa kansainvälisiä energiamarkkinoita ja niiden välillä vallitsee huomattava keskinäinen riippuvuus;

4.  korostaa, että nykyinen haavoittuvuus ja EU:n suuri energiariippuvuus autoritaarisesti hallituista valtioista heikentävät vakavasti uskottavan, tehokkaan ja yhtenäisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä erityisesti, mitä tulee niiden arvojen kunnioitukseen, tukemiseen ja edistämiseen, joille EU perustuu;

5.  katsoo, että EU:n riippuvuus rajallisesta määrästä energiantuottajia ja toimitusreittejä muodostaa vakavan vaaran EU:n vakaudelle ja hyvinvoinnille; on huolestunut siitä, että tämä heikentää EU:n kykyä edistää tehokkaasti kansainvälisten sääntöjen noudattamista, vakauttaa maailmanjärjestystä ja edistää oikeusvaltion muodostumista energiantuottajamaissa;

6.  katsoo, että maailman energiamarkkinoiden ennustettavuuden varmistaminen ja energiahuoltovarmuuden takaaminen ei ole pelkästään taloudellinen tai ympäristöpoliittinen asia, vaan ennen kaikkea strategisesti tärkeä asia, jolla on suuria poliittisia vaikutuksia;

7.  pitää erittäin tärkeänä, että EU:lle luotavalla yhteisellä energiapolitiikalla olisi lisättävä EU:n voimaa ja uskottavuutta maailmanlaajuisena toimijana, annettava sille mahdollisuus osallistua aktiivisesti maailman energiamarkkinoiden muodostumiseen, varmistettava sen energiansaanti noudattamalla vastavuoroisuusperiaatetta EU:n suhteissa kolmansiin maihin, edistettävä kestävää kehitystä ja lisättävä sen omavaraisuutta; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet tällaisen yhteisen politiikan aikaansaamiseksi;

8.  pitää myönteisenä komission ehdotusta EU:n strategisesta energiakatsauksesta; vaatii kuitenkin, että lopputuloksena ei saisi olla toimintasuunnitelma, vaan täysipainoinen Euroopan energiastrategia konkreettisine tavoitteineen, velvoitteineen ja toimineen, joilla varmistetaan yhteisten toimien täytäntöönpano, lisätään jäsenvaltioiden samoin kuin EU:n ja muun maailman keskinäistä solidaarisuutta ja varmistetaan, että koko EU toimii yhdenmukaisesti ulkoisissa energiasuhteissaan ja jäsenvaltioiden sisäisissä energiaa koskevissa toimintalinjoissa;

9.  kehottaa komissiota ja neuvostoa ensimmäisen strategisen energiakatsauksen jälkeen käynnistämään nopean poliittisen prosessin Euroopan energiastrategian valmistelemiseksi ensimmäisenä vaiheena toimivan yhteisen energiapolitiikan luomisessa; kehottaa ottamaan parlamentin näkemykset asianmukaisesti huomioon;

10. korostaa, että on vähennettävä EU:n riippuvuutta öljystä ja kaasusta; pitää myönteisenä komission ehdotusta yleisestä strategisesta tavoitteesta, jonka mukaan tietty vähimmäisosuus EU:n energialähteiden yhdistelmästä olisi peräisin varmasti saatavilla olevista ja hiilidioksidipäästöiltään vähäisistä energialähteistä; katsoo, että tällainen tavoite olisi sisällytettävä Euroopan energiastrategiaan; korostaa ohjeellisen ja tavoitteellisen aikataulun tarvetta EU:n energiariippuvuuden vähentämiseksi seuraavien vuosikymmenten aikana;

11. katsoo, että EU:n energiaomavaraisuuden ollessa tällä hetkellä mahdotonta sen energiastrategian olisi perustuttava energialähteiden, -toimittajien ja -reittien yhdistelmään sekä valtioiden rajat ylittäviin investointeihin globaalin keskinäisen riippuvuuden sekä kansainvälisten energiamarkkinoiden vakauden ja ennustettavuuden lujittamiseksi;

12. korostaa, että strategiassa olisi annettava keskeinen asema yhteiselle näkemykselle siitä, miten kehitetään EU:n öljy- ja kaasutoimitusinfrastruktuuria, millä varmistetaan jäsenvaltioiden tekemien strategisten päätösten koordinointi; kehottaa monipuolistamaan toimitusten maantieteellistä alkuperää ja energian kuljetusreittejä;

13. huomauttaa, että kansallisen sähkö- ja kaasuinfrastruktuurin yhteenliitäntöjen tehostamisella lisätään EU:n kykyä selviytyä hätätilanteista; kehottaa komissiota syventämään ja laajentamaan jäsenvaltioiden ja alueiden energiahuollon haavoittuvuuden analysointiaan ja arviointiaan; katsoo, että tällainen analyysi toimisi myöhemmin konkreettisia ja nopeita toimia sisältävänä suunnitelmana EU:n energiavirtojen teknisten esteiden poistamiseksi;

14. kehottaa komissiota kehittämään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman, jolla tuetaan kaasuvarastojen rakentamista, jotka ovat tarpeen energiahuollon turvaamiseksi, jos toimitukset keskeytyvät;

15. puoltaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä energiansaannin keskeytysten ennaltaehkäisyssä ja mahdollisissa toimituskriiseissä; korostaa EU:n yhteisen, tehokkaan hätäapumekanismin tarvetta;

16. pitää myönteisenä ehdotusta energiayhteisösopimuksesta, jolla voidaan edistää merkittävästi Kaakkois-Euroopan vakautumista, energiamarkkinoiden avoimuutta ja Euroopan kuljetusreittien turvallisuutta; kehottaa komissiota laatimaan suunnitelman energiayhteisön laajentamisesta asteittain Norjaan ja Turkkiin sekä kaikkiin Euroopan naapuruuspolitiikassa mukana oleviin maihin;

17. kehottaa EU:ta käymään aktiivista ja tiivistä vuoropuhelua kaikkien suurten öljyä ja kaasua kuluttavien maiden kanssa, erityisesti Yhdysvaltojen, mutta myös Japanin, Kiinan ja Intian kanssa, jotta voidaan luoda vakaat ja ennustettavissa olevat kansainväliset energiamarkkinat, joilla noudatetaan sovittuja sääntöjä; kehottaa EU:ta pyrkimään sisällyttämään energiakauppaa koskevat säännökset WTO:n määräyksiin, jotta kyseisestä järjestöstä muodostuu kansainvälinen välittäjä, joka kykenee ratkaisemaan energiatoimituksia ja -jakelua koskevia kiistoja; katsoo, että Venäjän WTO-jäsenyys edistää toimitussopimusten avoimuutta ja turvallisuutta ja parantaa osaltaan investointi-ilmapiiriä;

18. kehottaa komissiota ottamaan paremmin huomioon energian toimitusvarmuutta koskevan ongelman neuvotteluissa Venäjän ja Ukrainan kanssa;

19. pitää erittäin tärkeänä, että EU säilyttää johtavan asemansa ilmastonmuutosuhan globaalissa torjunnassa ja pyrkii siihen, että Kioton pöytäkirjan tavoitteet saavutetaan; pitää välttämättömänä, että EU:n pyrkimykset kehittää uusiutuvia ja puhtaita energialähteitä ja -teknologioita energian säästämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi integroidaan sen ulkosuhteiden kaikkiin tasoihin Johannesburgissa vuonna 2002 sovitun globaalin kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti;

20. korostaa, että on avoimissa, molemminpuolisesti hyödyllisissä strategisissa puitteissa lujitettava suhteita tärkeimpiin energiantuottajamaihin; kannattaa EU:n ja Venäjän energiavuoropuhelua, jossa otetaan huomioon tarvittavat investoinnit Venäjän ja Euroopan energiainfrastruktuureihin, edellyttäen, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen varmistetaan ja markkinasääntöjä noudatetaan molemmin puolin, jotta varmistetaan sekä tarjonnan että kysynnän varmuus; korostaa, että on erittäin tärkeää varmistaa vuoropuhelun toimivuus johdonmukaisella politiikalla, joka perustuu jäsenvaltioiden toimien tiiviiseen koordinointiin ja jaettuihin yhteisiin arvoihin pohjautuvan todella aidon kumppanuuden kehittämiseen;

21. katsoo, että markkinoille pääsyn vastavuoroisuus ja markkinasääntöjen noudattaminen ovat energiayhteistyön tärkeimpiä periaatteita; katsoo siksi, että vastavuoroisuutta ei voida soveltaa tilanteessa, jossa Venäjän energiamarkkinoita hallitsee valtion monopoli, joka toimii valtion valtapoliittisena välineenä; kehottaa Venäjää toimimaan lupaamansa avoimuuden ja reilun kilpailun periaatteiden mukaisesti ja ratifioimaan viipymättä vuoden 1991 energiaperuskirjan; katsoo tästä syystä, että EU:n ja Venäjän välisten energiasuhteiden olisi oltava olennainen osa uusittua kumppanuus- ja yhteistyösopimusta;

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – vihreä kirja
Menettelynumero	2006/2113(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 15.6.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)	0.0.0000
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Josef Zieleniec 21.6.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	14.9.2006		10.10.2006
Hyväksytty (pvä)	10.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	48 2 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Angelika Beer, Panagiotis Beglitis, Monika Beňová, Simon Coveney, Ryszard Czarnecki, Giorgos Dimitrakopoulos, Jas Gawronski, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Richard Howitt, Jana Hybášková, Ioannis Kasoulides, Bogdan Klich, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Edward McMillan-Scott, Willy Meyer Pleite, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols i Germà, Cem Özdemir, Tobias Pflüger, Lydie Polfer, Michel Rocard, Raül Romeva i Rueda, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Emil Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Gitte Seeberg, Hannes Swoboda, Konrad Szymański, Antonio Tajani, Paavo Väyrynen, Ari Vatanen, Jan Marinus Wiersma, Luis Yañez-Barnuevo García, Josef Zieleniec
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Hélène Flautre, Michael Gahler, Tunne Kelam, Miguel Angel Martínez Martínez, Yiannakis Matsis, Rihards Pīks, Aloyzas Sakalas, Inger Segelström
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Elspeth Attwooll, Christopher Beazley, Hanna Foltyn-Kubicka, Toomas Savi, Diana Wallis
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

LAUSUNTO kehitysyhteistyövaliokunnalta (5.10.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – vihreä kirja
(2006/2113(INI))

Valmistelija: Anders Wijkman

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että puhtaiden ja riittävän edullisten energiapalveluiden saanti köyhien ulottuville on keskeinen edellytys vuosituhannen vaihteen tavoitteiden saavuttamiselle; katsoo, että öljyn huomattavasti kohonnut hinta vaikuttaa etenkin maihin, joissa tulotaso on matala,

B.  katsoo, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia uhkia köyhyyden vähentämiselle tulotasoltaan kaikkein matalimmissa maissa etenkin, kun otetaan huomioon rajumyrskyjen, tulvien ja kuivuuden kaltaisten luonnonkatastrofien kasvava uhka; katsoo, että teollisuusmaat kantavat päävastuun kasvihuonekaasujen kerääntymisestä ilmakehään, minkä vuoksi niiden on omaksuttava johtava rooli paitsi ilmastonmuutoksen vastustamisessa myös teknisen ja taloudellisen avun antamisessa matalan tulotason maille, jotta ne voisivat sopeutua ilmastonmuutokseen,

C. katsoo, että turvatun energiansaannin ja ilmastoon liittyvän turvallisuuden on kuljettava käsi kädessä ja että nämä tekijät riippuvat Euroopassa Kiinan ja Intian kaltaisten suurten talouksien tekemistä valinnoista; katsoo, että ilmastonmuutosta voidaan vastustaa vain, jos kehitysmaat ja erityisesti Kiinan ja Intian kaltaiset suuret ja nopeasti kasvavat taloudet osallistuvat aktiivisesti kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen,

1.  painottaa, että taloudellinen kehitys on kaikkien kehitysmaiden oikeus; korostaa kuitenkin, että kehitysmaiden ei tarvitse toistaa teollistuneiden maiden saastuttavia käytäntöjä, ja kehottaa siksi kiinnittämään entistä enemmän huomiota tekniseen yhteistyöhön ja kapasiteetin kehittämiseen kestävien energiamuotojen alalla sekä energiaa käyttävien tuotteiden yleisiin tehokkuusnormeihin;

2.  korostaa, että energiahankintojensa monipuolistamisen yhteydessä Euroopan unionin on noudatettava yhteistyö- ja kehitysapupolitiikkansa perusperiaatteita, joita ovat köyhyyden vastustaminen, avoimuus, kestävän kehityksen ja ihmisarvoisen työn edistäminen; vaatii erityisesti, että tällainen lähestymistapa asetetaan etusijalle Euroopan unionin ja toisaalta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden välisessä kumppanuudessa 23. kesäkuuta 2000 tehdyn Cotonou-sopimuksen 32 artiklan mukaisesti;

3.  korostaa, että epävarma energiansaantiin ja ilmastolliseen turvallisuuteen liittyvä tilanne aiheuttaa usein kansainvälisiä konflikteja sekä kriisejä, joilla puolestaan on demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja köyhyyteen kohdistuvia vaikutuksia;

4.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään tehokkaiden ja uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuudesta prioriteetin EU:n kehitysyhteistyössä; kehottaa samalla kumppanimaita asettamaan kestävän energiansaannin keskeiselle sijalle köyhyyden vähentämiseen tähtäävissä strategioissa;

5.  kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään strategisen energiakumppanuuden Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan, Brasilian ja Meksikon kanssa niiden auttamiseksi taloudellisesti kehittämään kestäviä energiastrategioita, jotta näin voitaisiin varmistaa niiden osallistuminen ilmastonmuutosta vastustaviin toimiin;

6.  korostaa, että uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen edellytykset ovat erinomaiset monissa kehitysmaissa ja että tällaisten teknologioiden laajentaminen olisi tehokas keino vastata tuontiöljyn nousevaan hintaan ja vähentää perinteisten polttoaineiden kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön kehittäen samalla myös vientimarkkinoita; ehdottaa, että etanolin ja biodiesel-polttoaineen suuren mittakaavan tuotannon sekä muiden uusiutuviin energianlähteisiin liittyvien menetelmien tukeminen kumppanimaissa tulisi asettaa luonnonvarojen kestävään hallintaan liittyen etusijalle kehityspankkien (esim. EIP), vientiluottolaitosten, Maailman ympäristörahaston (GEF) ja puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) jne. puitteissa;

7.  panee merkille huomattavat mahdollisuudet, jotka liittyvät elefanttiheinän ja jathropa-puun kaltaisiin kasveihin biopolttoaineiden tuotannossa erityisesti, koska nämä lajikkeet kasvavat nopeasti viljelyyn muuten huonosti sopivassa maaperässä eivätkä ne tarvitse paljon vettä; kehottaa komissiota, neuvostoa ja kumppanuusvaltioita tukemaan tällaisen potentiaalin kehittämistä edelleen;

8.  pitää tärkeänä avoimuutta kaivannaisteollisuuden hallinnassa; kehottaa komissiota, neuvostoa ja kumppanimaita edistämään verotuksellista avoimuutta, hyvää hallintotapaa sekä tulojen käytön demokraattista valvontaa energiasta saatavien tulojen hallinnan yhteydessä; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita nimenomaisesti ja julkisesti kannattamaan kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaa aloitetta;

9.  korostaa, että Euroopan unionin riippumattomuus energiantuonnista ei saa muuttaa suhtautumista demokratian ja ihmisoikeuksien tilaan alkuperä- ja kauttakulkumaissa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – vihreä kirja
Menettelynumero	2006/2113(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 18.5.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Anders Wijkman 11.7.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	28.8.2006		25.9.2006	3.10.2006
Hyväksytty (pvä)	3.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Alessandro Battilocchio, Margrietus van den Berg, Danutė Budreikaitė, Marie-Arlette Carlotti, Thierry Cornillet, Nirj Deva, Alexandra Dobolyi, Michael Gahler, Filip Andrzej Kaczmarek, Glenys Kinnock, Maria Martens, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Luisa Morgantini, José Javier Pomés Ruiz, Horst Posdorf, Frithjof Schmidt, Jürgen Schröder, Anna Záborská, Mauro Zani
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Milan Gaľa, Manolis Mavrommatis, Anne Van Lancker, Ralf Walter, Anders Wijkman, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

LAUSUNTO kansainvälisen kaupan valiokunnalta (10.10.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja
(2006/2113(INI))

Valmistelija: Helmuth Markov

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.      korostaa tavoitteiden globaalia ulottuvuutta, kestävää energian käyttöä, reilua kilpailua, reilua resurssien jakamista ja toimitusvarmuutta ja näiden edellytyksenä monenkeskisen energiapoliittisen lähestymistavan välttämättömyyttä (poistetaan) Yhdistyneissä kansakunnissa ja erityisesti sellaisissa kansainvälisissä järjestöissä kuin IEA, OECD, WTO, IMF ja Maailmanpankki; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita (poistetaan) EU:n sisäisissä ja ulkoisissa toimissa ja erityisesti näissä järjestöissä tukemaan ajatusta globaalista agendasta ja sellaisesta yhteisestä strategiasta, joka perustuu yleismaailmallisen energia- ja ilmastotilanteen perusteelliseen arviointiin ja jolla pyritään energian säästämiseen, energian käytön tehokkuuteen, hajasijoittamiseen, uusiutuvien energialähteiden käyttöön, (poistetaan) energiakysymyksen irrottamiseen taloudellisesta kasvusta sekä kestävän kehityksen edistämiseen kaikkialla maailmassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tässä yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota monipuolistamiseen, hajasijoittamiseen ja energiatehokkuuteen liittyviin seikkoihin; tukee voimakkaasti tavoitetta kattavan yhteisen eurooppalaisen energiapolitiikan kehittämiseksi ja painottaa, että sen on oltava johdonmukaista, strategista ja ulkoiseen ulottuvuuteen suuntautunutta, mukaan luettuna kauppapolitiikka;

2.      tukee markkinoiden asteittaista avaamista energia-alalla ja erityisesti monikansallisten kaupan määräysten ja kauppakurin mahdollisimman täydellistä soveltamista öljy- ja maakaasualalla;

3.      painottaa kansainvälisen kauppajärjestelmän ja kauppasopimusten merkittävää roolia vakaan ja ennakoitavan sääntelykehyksen tarjoamisessa investointien lisäämiseksi ja asianmukaisen ympäristön luomiseksi innovatiivisille energiaratkaisuille;

4.      muistuttaa, että perinteisten energialähteiden rajallisuus, suurten teollisuusmaiden ja kasvamaan pyrkivien kansantalouksien erittäin suuri tai kasvava energiankäyttö johtaa edelleen energian kallistumiseen, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti tuotantokustannuksiin, jalostusarvoon, vientihintoihin ja kauppataseisiin; pitää sen tähden välttämättömänä, että energiahuollossa siirrytään käyttämään enemmän uusiutuvia ja muita vaihtoehtoisia energialähteitä, että energian kuljetuksessa vähennetään hävikkiä ja että lisätään tukea uusien teknologioiden ja energiainfrastruktuurien kehittämiselle;

5.      tukee biopolttoaineiden laajempaa tuotantoa ja käyttöä, erityisesti niiden polttoaineiden, joita saadaan maataloustuotteita käyttävistä teollisuusprosesseista, ja toisen sukupolven biopolttoaineiden, jotta voidaan vähentää EU:n energiariippuvuutta ja tukea kehitystä ja työllisyyttä;

6.      katsoo, että energiansäästö- ja energiahuoltosopimuksiin on nimenomaisesti kuuluttava pakettiratkaisuja, joilla eri energialähteitä voidaan yhdistää tehokkuutta ja kustannussäästöjä koskevien kriteerien mukaan;

7.      katsoo, että Kioton pöytäkirjan noudattamatta jättäminen tai ratifioimatta jättäminen heikentää EU:n suhteellista etua, mikä johtuu tuotantokustannuksista ja ulkomaankaupan laajuuteen kohdistuvista vaikutuksista; korostaa, että on varmistettava kansainvälisten turvallisuusmääräysten ja yhteisön turvallisuusmääräysten noudattaminen ydinvoimaloiden rakentamisessa ja käytössä;

8.      pitää välttämättömänä, että ponnistellaan kansainvälisen ilmastonsuojelujärjestelmän luomiseksi vuoden 2012 jälkeistä aikaa varten;

9.      kehottaa komissiota kehittämään strategioita, joiden avulla voidaan luoda lisäarvoa viemällä energiansäästö- ja energiantehokkuusalan teknologiaa ja luoda siten työpaikkoja Eurooppaan;

10.    kehottaa komissiota ajamaan Maailman kauppajärjestössä erityismääräyksiä energiamarkkinoiden avoimuudesta ja valtion tuista sekä muista kauppaa vääristävistä toimenpiteistä, jotta voidaan edistää reilua kilpailua; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan hinnanasettamismekanismin käyttöönottamista maailman laajuisena ja antamaan Euroopan parlamentille arvion siitä, onko aiheellista ja mahdollista luoda maailman energiamarkkinoiden seurantajärjestelmä;

11.    pyytää komissiota ehdottamaan ja edistämään kansainvälistä sopimusta energiatehokkuudesta;

12.    panee merkille, että tutkimus energiateknologian alalla on tärkeä askel kohti vientimarkkinoiden avaamista; kehottaa siksi komissiota edelleen tukemaan kaikkien energialähteiden (perinteinen energia, ydinenergia ja uusiutuva energia) tutkimusta niin, että Eurooppa voi käyttää tutkimuksen tuloksia omiin tarkoituksiinsa jäsenvaltiossa ja myös avata vientimarkkinoita;

13.    katsoo, että päästökauppa voi vaikuttaa myönteisesti energiatietoisempaan käyttäytymiseen, jos päästöjen ylärajat tarjoavat todellisia kannustimia energian säästämiseen, jos kaikki merkittävät taloudelliset tahot osallistuvat ja jos päästökauppa ei johda markkinoiden vääristymiseen tai siihen, että päästöt vain siirretään paikasta toiseen;

14.    pitää energiaperuskirjaa mahdollisena lähtökohtana sääntelykehyksen luomiselle energia-alan kansainvälistä kauppaa ja investointeja varten;

15.    tukee vaatimuksia kaasunhintojen erottamisesta raakaöljynhintojen kehityksestä;

16.    korostaa, että on välttämätöntä tukea lyhyin energiaketjuin sellaista hajautettua energiahuoltoa, joka perustuu paikallisesti saatavilla olevien resurssien käyttöön, mukaan lukien biomassan käyttö ja biopolttoaineiden kehittäminen, tavoitteena vähentää tuontiriippuvuutta ja minimoida energiapoliittisten toimien kustannuksia;

17.    katsoo, että ydinenergian tulevaisuuden on oltava läheisessä yhteydessä sisäiseen ja ulkoiseen vahvaan strategiaan, joka koskee ydinmateriaalien turvallisuutta, säteilyturvaa ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita ydinjätteen luotettavaksi varastoimiseksi;

18.    palauttaa mieliin, että EU:n on säilytettävä keskeinen asemansa sellaisissa aloitteissa kuin kansainvälinen vetytalouskumppanuus tai kansainvälinen lämpöydinkoereaktori;

19.    vaatii kestävien, paikallisesti saatavilla olevien energiamuotojen ja hajautettujen energiaverkostojen voimakkaampaa tukemista eritoten kehitysmaissa muun muassa tietoa ja teknologiaa koskevan tiedonsiirron avulla, koska siten voidaan varmistaa energian saanti, säästää resursseja, luoda työpaikkoja, vähentää riippuvuutta ja myötävaikuttaa toimivien markkinatalouksien luomiseen;

20.    kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ryhtymään kiireellisesti tiiviiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön kaikkien suurien energiaa kuluttavien ja tuottavien maiden kanssa, erityisesti Yhdysvaltojen, Intian, Kiinan ja Japanin sekä Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa, jotta voidaan luoda tehokkaita ja yhtenäisiä rakenteita ja kumppanuuksia, joiden avulla edistetään vakaampia, ennustettavampia, avoimempia ja syrjimättömämpiä maailmanlaajuisiin sääntöihin perustuvia markkinoita;

21.    vaatii komissiolta, että se ryhtyy pikaisesti vaatimaan yleispalveluvelvoitteiden noudattamista sekä tarjouksissa että pyynnöissä, joita se tekee energiapalveluista kahden- ja monenvälisten energia-alan palvelusopimusten puitteissa;

22.    kehottaa komissiota nopeuttamaan täytäntöönpanoa Euroopan laajuisia verkostoja koskevissa ohjelmissa, joilla pyritään parantamaan EU:n ja lähivaltioiden välisiä yhteyksiä, mukaan luettuna Venäjä, Meda-maat ja Kaspianmeren alue, ja käyttämään siinä perustana energiavarojen käyttöä ja liikenneinfrastruktuurin saatavuutta koskevia yhteisiä strategioita;

23.    korostaa, että nesteytetyn maakaasuun (LNG) käytöllä voi olla suuri merkitys energiatavoitteiden saavuttamisessa, ja kehottaa komissiota edistämään aloitteita, joilla nesteytetyn maakaasun kehittäminen EU:ssa ja sen ulkopuolisissa maissa varmistetaan asianmukaisella tavalla;

24.    on samaa mieltä komission kanssa siitä, että yhteisö ei ole vielä kehittänyt täysin kilpailulle avoimia energian sisämarkkinoita ja että nykyisen suuntauksen toteutuessa EU:n energiantuonti keskittyy yhä enemmän ja energian hinnat nousevat kansainvälisesti katsoen voimakkaasti; kehottaa sen vuoksi seuraamaan tehokkaammin Euroopan energiamarkkinoiden sääntelyn purkamista; toteaa kuitenkin, että olisi luotava suotuisat puitteet uusiutuville energialähteille;

25.    pitää ilahduttavana komission tutkimusta kaasu- ja sähkömarkkinoista; toteaa, että lisääntynyt keskittyminen EU:n sisämarkkinoilla saattaa pahentaa olemassa olevia vääristymiä, jonka vuoksi on tehostettava jäsenvaltioiden ja EU:n sääntelymahdollisuuksia niin, että voidaan turvata kuluttajien oikeudet ja energiatehokkuus EU:ssa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja
Menettelynumero	2006/2113(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 18.5.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)	ei
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Helmuth Markov 18.4.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	11.7.2006		11.9.2006
Hyväksytty (pvä)	3.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Françoise Castex, Giulietto Chiesa, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Jacky Henin, Sajjad Karim, Alain Lipietz, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Johan Van Hecke, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Zbigniew Zaleski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Panagiotis Beglitis, Margrietus van den Berg, Danutė Budreikaitė, Małgorzata Handzlik, Pierre Jonckheer, Zuzana Roithová, Antolín Sánchez Presedo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

LAUSUNTO talous- ja raha-asioiden valiokunnalta (3.10.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalleEuroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja
(2006/2113(INI))

Valmistelija: Jan Christian Ehler

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  tukee komissiota energiapolitiikassa, joka perustuu siihen, että taloudellisen kilpailukyvyn edellytyksenä on vakaa ja luotettava sääntelykehys, jossa otetaan huomioon markkinamekanismit;

2.  tukee integroitua energiapolitiikkaa, jossa otetaan tasapuolisesti huomioon energian toimitusvarmuuteen, kilpailukykyyn sekä ympäristöystävällisyyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet;

3.  painottaa, että energian sisämarkkinoiden luominen EU:ssa siten, että myös EU:n ulkopuolisilla mailla on mahdollisuus osallistua niihin, voi lisätä toimitusvarmuutta merkittävästi;

4.  pyytää, että jäsenvaltiot eivät toimivien sisämarkkinoiden kustannuksella etsisi ratkaisuja oletettujen kansallisten etujen turvaamiseksi energiatoimituksissa;

5.  painottaa tehokkaiden säännösten ja kansallisten sääntely- ja kilpailuviranomaisten oikeassa suhteessa olevien valtuuksien erityistä merkitystä määräävän markkina-aseman saavuttamisen ehkäisemisessä ja toimivien sisämarkkinoiden luomisessa niin, että voidaan turvata kohtuulliset energianhinnat; painottaa tässä yhteydessä tukevansa komission alakohtaisia tutkimuksia ja kehottaa komissiota johdonmukaisesti soveltamaan kilpailulainsäädännön vastaisiin rikkomuksiin kaikkia käytettävissä olevia välineitä;

6.  toteaa, että nykyinen verotaakka muodostaa suuren osan energiakustannuksista, ja korostaa siksi, että Euroopan teollisuuden kilpailukykyä pitäisi tukea energiapolitiikan tavoitteiden toteuttamisen avulla, esimerkkinä energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden tukeminen, ja vastaavasti tulisi valita myönteisiä kannustusmekanismeja, kuten "vihreitä veroja";

7.  pitää EU:n tuontiöljyriippuvuuden vähentämistavoitetta ratkaisevan tärkeänä pyrittäessä lieventämään energian kohonneiden maailmanmarkkinahintojen vaikutusta EU:n talouteen ja EU:n kansalaisiin;

8.  kehottaa noudattamaan oikeudenmukaisen kilpailun sääntöjä energia-alalla, jotta kilpailukykyä voidaan parantaa;

9.  pitää asianmukaisena sääntelykehyksen mahdollisen laajentamisen lykkäämistä sekä sitä, että yhteisön nykyisten säännösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa nopeutetaan; katsoo, että muita sääntelytoimia tulee harkita vasta sitten, jos nykyiset sisämarkkinalainsäädännön mukaiset mekanismit eivät osoittaudu toimiviksi käytännössä;

10. katsoo, että uusien institutionaalisten rakenteiden luominen Euroopan unionin tasolla ei selvästikään ole mielekästä, jos näin luodaan päällekkäisiä vastuualueita ja uutta byrokratiaa tai jos tällaisten rakenteiden tehtävät voitaisiin hoitaa jäsenvaltioiden elinten tai jo luotujen verkkojen avulla; rohkaisee siksi tässä yhteydessä komissiota toimimaan aktiivisesti tällaisten rakenteiden kapasiteetin optimoinnissa;

11. katsoo, että eri teknologioille avoin, syrjimätön ja entistä voimakkaampi tutkimuksen ja kehittämisen tuki kilpailukykyisen ja ympäristöystävällisen tekniikan hyödyntämiseksi on merkittävä tekijä energian toimitusvarmuuden ja kohtuullisten energianhintojen takaamisessa;

12. katsoo, että on nopeasti parannettava voimalaitoskapasiteettiin ja energiansaannin infrastruktuuriin liittyviä investointiehtoja käyttämällä yksinkertaistettuja ja tehostettuja hyväksymismenettelyjä sekä tehostettuja oikeudellisia menettelyjä; korostaa tässä yhteydessä, että hajautettu energiainfrastruktuuri ja energiantuotanto voivat auttaa parantamaan energian toimitusvarmuutta, minkä vuoksi niitä on tuettava energiapoliittisten strategioiden laatimisessa;

13. varoittaa valtion sääntelemästä tarjonnan rajoittamisesta tiettyjen energiamuotojen syrjimisen kautta; toteaa, että tällainen menettely vaikuttaisi kielteisesti toimitusvarmuuteen, energianhintoihin ja kilpailukykyyn;

14. kannattaa energiapolitiikan tavoitteiden sisällyttämistä julkisten sopimusten myöntämistä koskeviin perusteisiin, jos se on toteutettavissa sopimuksen myöntävän viranomaisen kannalta, kohtuullista asianomaisen tarjouksen esittäjän tapauksessa ja jos se ei merkitse syrjivää puuttumista kilpailuun;

15. toteaa, että viime talven ongelmat kaasuenergiamarkkinoilla monissa jäsenvaltioissa ovat jo johtaneet energiaintensiivisten alojen yritysten siirtymisiin; katsoo, että tässä yhteydessä on tutkittava mahdollisuuksia edistää jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja harkittava asian käsittelyä ensi tilassa, jotta voitaisiin taata sekä nykyisten että tulevien rajayhdysjohtojen asianmukainen toiminta; panee merkille, että täysin toimivat markkinat ja vastavuoroinen apu toimitushäiriöiden yhteydessä edellyttävät, että kiinnitetään erityistä huomiota jäsenvaltioiden välisiin rakenteellisiin vaatimuksiin, millä voi olla kustannusvaikutuksia.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja
Menettelynumero	2006/2113(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 18.5.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jan Christian Ehler 18.5.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	12.9.2006		2.10.2006
Hyväksytty (pvä)	3.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, Jan Christian Ehler, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in 't Veld, Piia-Noora Kauppi, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Andrea Losco, Astrid Lulling, Cristobal Montoro Romero, John Purvis, Alexander Radwan, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Lars Wohlin
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Satu Hassi, Sergej Kozlík, Alain Lipietz, Jules Maaten, Vladimír Maňka, Thomas Mann, Sérgio Marques, Gilles Savary, Andreas Schwab
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta (11.10.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – vihreä kirja
2006/2113(INI)

Valmistelija: Evangelia Tzampazi

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti vihreään kirjaan Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi;

2.  korostaa, että Euroopan unioni on sitoutunut tavoitteeseen ilmastonmuutoksen torjumisesta, sekä sen myötä maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseen enintään 2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna;

3.  painottaa tarvetta oikeusperustaan, jotta energia-alalla voidaan harjoittaa yhteistä unionin politiikkaa, jonka avulla turvataan varma, edullinen ja hajautettu tehokas energiatalous ympäristönsuojelua unohtamatta; vaatii, että liikenteen on oltava kyseisen kestävän energiapolitiikan keskeinen tekijä, johon on siksi keskityttävä kokonaisvaltaisesti;

4.  kehottaa komissiota saattamaan valmiiksi sääntelyviranomaisten asemaa kussakin jäsenvaltiossa tarkastelevan katsauksen, kun otetaan huomioon, että nykyisin jäsenvaltioissa on 25 erillistä energia-alan sääntelyviranomaista, sekä laatimaan täyden arvioinnin mahdollisesta tarpeesta perustaa Euroopan energia-alan sääntelyviranomainen;

5.  korostaa, että nykyinen fossiilisten polttoaineiden käyttö energiatuotannossa vaikuttaa haitallisesti ilmastoon ja johtaa ennen kaikkea pulaan näistä luonnonvaroista ja niiden loppuun kuluttamiseen, mikä tekee jäsenvaltioista riippuvaisia EU:n ulkopuolelta tuotavasta energiasta; vaatii siksi, että ehdotettujen sekä energiatehokkuutta että kestävää, kilpailukykyistä ja varmaa energiahuoltoa koskevien toimintasuunnitelmien on oltava riittävän kunnianhimoisia, jotta ne johtaisivat 20 prosentin vähennykseen EU:n nykyisestä energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä, ja että niihin on liitettävä seuranta- ja valvontamekanismi ja että niiden on oltava keskenään yhtenäisiä;

6.  korostaa, että energiahuollon varmuuden ja ilmastoturvallisuuden on liityttävä kiinteästi toisiinsa ja että kaikissa energiahuollon monipuolistamiseen tähtäävissä toimenpiteissä olisi annettava etusija energiatehokkuudelle ja vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville vaihtoehdoille, ennen kaikkea uusiutuville energialähteille;

7.  korostaa, että EU:n energiahuollon varmuus ja ilmastoturvallisuus riippuu suuressa määrin muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa jne., tapahtuvasta kehityksestä; kehottaa siksi komissiota ja neuvostoa lisäämään ponnistuksiaan kyseisten maiden saamiseksi osallistumaan ilmastonmuutoksen lieventämiseen; katsoo, että yksi tärkeä aloite voisi olla kehitysmaiden, kuten Kiinan ja Intian, avustaminen taloudellisesti, jotta ne investoisivat tehokkaampaan ja vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan energiateknologiaan;

8.  huomauttaa, että geoterminen energia sekä aaltoenergia tarjoavat suunnattomia mahdollisuuksia energiahuollolle, myös Euroopassa, ja niiden käyttöä olisi edistettävä pontevasti;

9.  muistuttaa, kuinka tärkeää on lisätä sekä teollisuuden että kansalaisten tietoisuutta energian rationaalisesta käytöstä ja energiantuhlauksen välttämisestä, ja pyytää, että laajoja tiedotus- ja valistuskampanjoita pantaisiin alulle; pyytää myös uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä;

10. kehottaa Euroopan energiastrategian laatijoita asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien energialähteiden osuuden lisäämiseksi asteittain Euroopan energiayhdistelmässä; tukee ajatusta strategisten kokonaistavoitteiden hyväksymisestä, kuten pyrkimisestä varmoihin ja vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin energialähteisiin pohjautuvan EU:n kokonaisenergiayhdistelmän vähimmäistason määrittämiseen;

11. huomauttaa, että EU on suuressa määrin riippuvainen tuontienergiasta, mikä on jo vaikuttanut EU:n itsenäiseen päätöksentekoon ja heikentää sitä myös jatkossa muilla politiikan aloilla, mikäli ei ryhdytä voimakkaisiin toimenpiteisiin kotimaisten energianlähteiden kehittämisen ja käyttämisen tukemiseksi;

12. suhtautuu vihreän kirjan yhteydessä myönteisesti komission äskettäiseen aloitteeseen teettää tutkimus ”luonnonvarojen hallinnan ja komission ulkosuhteissa vallitsevan ristiriidan välisistä yhteyksistä” ja korostaa erityisesti energiahuollon varmuuden ja ilmastoturvallisuuden välisiä yhteyksiä;

13. muistuttaa, että 40 prosenttia EU:ssa käytetystä energiasta käytetään rakennusten lämmittämiseen; tukee ajatusta nykyisen rakennusdirektiivin ulottamisesta koskemaan kaikkia rakennuksia; pyytää tässä yhteydessä komissiota arvioimaan mahdollisuutta Euroopan laajuisen "valkoisten todistusten" järjestelmän luomisesta energiatehokkuuden alalla;

14. vaatii, että strategiassa kiinnitetään riittävästi huomiota liikennealaan;

15. vaatii sitovien tavoitearvojen määrittämistä autojen hiilidioksidipäästöille, eli 120 grammaa hiilidioksidia ajoneuvoa kohden/kilometri vuoteen 2012 mennessä; katsoo, että tämän jälkeen tavoitteita olisi tiukennettava vähintään 10 g/km joka toinen vuosi, kunnes vuonna 2020 saavutetaan 80 g/km suuruinen kaikkia maantieajoneuvoja koskeva enimmäisarvo;

16. kehottaa komissiota toimittamaan täytäntöönpanotoimenpiteet suuren energiansäästöpotentiaalin omaaville tuotteille viimeistään keväällä 2007 energiaa käyttävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan direktiivin puitteissa (energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 6 päivänä heinäkuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/32/EY, EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29);

17. pitää hälyttävänä, että kaikki jäsenvaltiot eivät luultavasti saavuta Euroopan unionin asettamia tavoitteita uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä vuoteen 2010 mennessä; kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että asetetut tavoitteet saavutetaan;

18. painottaa tarvetta lisäponnisteluihin tutkimuksen ja teknologian esittelyn alalla, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, jotta uusiutuvien energialähteiden käyttöön kannustettaisiin ja sitä kehitettäisiin vielä tehokkaammin; korostaa biopolttoaineita koskevien verokannusteiden käyttöönottoa liikennealalla; katsoo, että verokannusteet voivat osaltaan myös toimia vaihtoehtoisena tulonlähteenä joillakin maaseutualueilla Euroopan unionissa;

19. katsoo tässä yhteydessä olevan tarvetta uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön tukemisen tehostetulle arvioinnille ja yhdenmukaistamiselle siten, että niitä käytetään ennen kaikkea paikoissa, joissa luonto tarjoaa tähän parhaat olosuhteet; uskoo, että nykytietämyksen mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön ostamista koskeva EU:n asetus olisi paras ratkaisu, mutta että muitakin järjestelmiä voidaan harkita;

20. toivoo, että vihreässä kirjassa tarkoitettu uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma osoittautuu kunnianhimoiseksi, että siinä keskitytään tutkimukseen ja että siihen sisällytetään vuotuinen mekanismi saavutettujen tavoitteiden arvioimiseksi;

21. vaatii harkittavaksi mahdollisuutta taata ja asettaa etusijalle jakeluverkon energiansaanti uusiutuvista energianlähteistä; vaatii yhteensovitettua pyrkimystä luoda suotuisampi kehys energian pientuotannolle, ja katsoo, että on ylipäänsä harkittava hajautetun sähköntuotannon mahdollisia etuja;

22. kiinnittää huomiota primäärienergian suureen kysyntään ja merkittäviin säästömahdollisuuksiin rakennusten lämmittämisessä ja tukee siksi komission jäsenen Piebalgin ilmoitusta jättää ympäristöystävällisiä lämmitysjärjestelmiä koskeva direktiivi vuoden 2006 loppuun mennessä;

23. muistuttaa, että uusiutuvat energialähteet ovat joissain tapauksissa jo nyt kilpailukykyisiä ja vaativat vain alkurahoitusta tai markkinoille pääsyä haittaavien esteiden poistamista ja että niissä tapauksissa, joissa kustannuksia ei onnistuta pienentämään, on painotettava enemmän muihin energialähteisiin liittyviä riskejä, kuten hiilidioksidipäästöjä ja raaka-aineiden tuontia poliittisesti epävakailta alueilta;

24. muistuttaa, että energialähteiden pitkän aikavälin monipuolistamisstrategia hyötyy tasapuolisten toimintaedellytysten toimeenpanosta eli sen varmistamisesta, että energialähteiden kustannuksia verrataan sisällyttämällä täysin niiden ulkoiset kustannukset (jätehuolto, tuotantolaitosten purkaminen, luonnonvarojen loppuun kuluttaminen), ja niiden ympäristöetujen huomioonottamisesta;

25. kehottaa komissiota osoittamaan kiinnostuksensa sekä uusiutuviin energialähteisiin että energian säästämiseen ja sisällyttämään nämä politiikat kaikkiin rakenne‑ ja koheesiorahastoista rahoitettaviin toimiin (mainstreaming), etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettaviin toimiin, poikkeuksetta kaikilla unionin alueilla, ottaen huomioon niiden erityispiirteet, seuraavan ohjelmointikauden aikana (2007–2013);

26. korostaa tarvetta luoda kunnianhimoisemmat tavoitteet päästökauppadirektiivin tarkistamiselle osana vihreässä kirjassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ehdotettuja toimia;

27. pyytää komissiota suorittamaan vuonna 2010 keskivälin arvioinnin 25 kohdassa ehdotetusta toiminnasta ja lopuksi jälkiarvioinnin ohjelmointikauden lopussa;

28. katsoo, että Euroopan unionin toimien vaikutus vahvistuisi huomattavasti vahvalla ulkopolitiikalla, jonka tavoitteena olisi kaikkien teollisuusmaiden taivuttelu torjumaan yhdessä ilmastonmuutosta, ja sisällyttämällä saastuttamatonta ja tehokasta energiankäyttöä koskevat ohjelmat paremmin unionin kehityspolitiikkaan.

LYHYET PERUSTELUT

1970-luvun energiakriisin jälkeen energia-asiat eivät koskaan ole olleet niin merkittävässä asemassa poliittisesti ja sosiaalisesti kuin nyt. Energiasektorilla tapahtuvat muutokset ovat laajoja ja radikaaleja, ja ne määräävät pitkällä aikavälillä kaikkien maiden talouden suunnan. Ilman pitkän aikavälin energiasuunnittelua unioni on vaarassa joutua kärsimään uuden energia-aikakauden vaikeasta alusta.

Julkinen keskustelu on pääasiassa keskittynyt korkeisiin öljyn hintoihin (joiden ei uskota laskevan edellisvuosien matalalle tasolle). Puhtaasti energian osalta asiantuntijoiden keskustelu koskee eri aloja. Suurin kiistanaihe on, onko argonin tuotanto jo saavuttanut huippunsa ja saavutetaanko öljyntuotannon huippu seuraavan vuosikymmenen aikana. Tällä keskustelulla on kuitenkin suhteellisen vähän merkitystä pitkäaikaisen suunnittelun kannalta. Sen vuoksi valmistelija pitää tärkeänä, että luodaan ainakin yhteinen ulkoinen energiapolitiikka. Euroopan pitäisi torjua energian tuhlausta kaikilla tahoilla. 1980-luvun alussa, välittömästi toisen öljykriisin jälkeen, Euroopassa aloitettiin laajat ponnistelut energian säästämiseksi, ja tuloksena oli öljyn kulutuksen aleneminen noin kymmenellä prosentilla OECD-maissa kolmen vuoden aikana, vaikka taloustuotannon kasvu samalla säilyi. Tuhlaamisen lopettaminen ja rationaalinen energian käyttö ovat ehdottoman tärkeitä, mikäli haluamme siirtyä uuteen energia-aikakauteen mahdollisimman kivuttomasti ja ympäristöä suojellen. Öljyn ja kaasun korkeat hinnat korostavat tarvetta energian rationaaliseen käyttöön. Lyhyellä aikavälillä tämä luo EU:hun miljoona työpaikkaa (energiatarkastajia, sähkömiehiä, rakennusten eristyksen korjaajia, asuntojen remontoijia jne.).

Samanaikaisesti EU voisi säästää jopa 20 prosenttia nykyisestä energian kulutuksestaan rakennuksissa, liikenteessä ja teollisuudessa. Puolet säästöistä syntyy siitä, että jäsenvaltiot soveltavat nykyistä EY:n lainsäädäntöä. Toinen puoli syntyy innovatiivisista ratkaisuista. Tämän vuoksi kehotamme komissiota osoittamaan pienintä mahdollista sietokykyä tapauksissa, joissa jäsenvaltiot eivät noudata energiatehokkuuteen pyrkivää lainsäädäntöä.

Valmistelija katsoo, että tämän 20 prosentin energiansäästötavoitteen tulisi olla jäsenvaltioille sitova. On ehdottoman tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot saattavat osaksi lainsäädäntöään ja soveltavat nykyisiä direktiivejä, jotka koskevat rakennuksia, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, ekosuunnittelua, energiatehokkuutta ja energiankulutuksen merkitsemistä sähkölaitteisiin. Lisäksi komissiota kehotetaan työskentelemään sen hyväksi, että rakennusten ilmastointilaitteisiin olisi laitettava energiankulutusmerkinnät.

Koska julkiset rakennukset osaltaan tuhlaavat energiaa, niihin olisi vuosittain tehtävä energiatarkastukset, joiden tulokset pitäisi julkaista julkisen valvonnan helpottamiseksi. Olisi perustettava riippumaton elin, jolla olisi vastuu energiansäästösuunnitelman toteuttamisesta ja joka valvoisi yhteisön asettaman 20 prosentin säästötavoitteen saavuttamista. Lisäksi valmistelija katsoo, että vuosittain olisi julkaistava arviointi edellä esitetystä ja että komissio ja parlamentti olisi pidettävä asiasta ajan tasalla.

Liikennealan osalta valmistelija on tyytyväinen polttoaineen säästämiseksi tehtyihin ponnisteluihin, kuten hybridimoottoreihin tai stop and start ‑järjestelmään. Ponnistelut olisi kuitenkin ulotettava autojen muihinkin osiin, kuten ilmastointilaitteisiin. Näin ollen valmistelija kehottaa autoteollisuutta ryhtymään toimiin sen jälkeen, kun komissiota on kuultu "vapaehtoisten sopimusten" puitteissa.

Joka tapauksessa EU:lla on voimakkaat välineet eli rakennerahastot käytössään näiden politiikkojen soveltamiseksi unionin tasolla. Valmistelija katsoo, että kaikessa rakentamisessa tai rakennussektorin toimissa, jotka rahoitetaan aluerahastosta, olisi otettava huomioon rakennusten energiakäyttäytyminen samoin kuin mahdollisuus käyttää sisäisiä energialähteitä (geotermiikka, bioklimatiikka jne.).

Näin ollen komissiota kehotetaan ottamaan energia-asiat huomioon kaikissa politiikoissaan rationaalisen energian käytön muodossa yleensä ja myös uusiutuvien energialähteiden tukemisessa rakennerahastojen kautta kaikkialla Euroopan alueilla.

Tällä tavoin tuetaan Lissabonin tavoitteita, vahvistetaan sisäisiä energiankulutusmarkkinoita ja edistetään EU:n kansainvälistä kilpailuasemaa alalla, jolla EU:lla on johtava rooli.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – vihreä kirja
Menettelynumero	2006/2113(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 18.5.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Evangelia Tzampazi 16.5.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	13.9.2006		10.10.2006
Hyväksytty (pvä)	10.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Georgs Andrejevs, Liam Aylward, Irena Belohorská, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Dorette Corbey, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Jill Evans, Anne Ferreira, Matthias Groote, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Jens Holm, Mary Honeyball, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Urszula Krupa, Marie-Noëlle Lienemann, Peter Liese, Linda McAvan, Riitta Myller, Péter Olajos, Miroslav Ouzký, Karin Scheele, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Thomas Ulmer, Marcello Vernola, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Anders Wijkman
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	María del Pilar Ayuso González, Hélène Goudin, Kartika Tamara Liotard, Caroline Lucas, Bart Staes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Fausto Correia
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

LAUSUNTO liikenne- ja matkailuvaliokunnalta (12.10.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja
(2006/2113(INI))

Valmistelija: Hannu Takkula

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että liikenteen osuus on lähes kolmasosa energian loppukulutuksesta Euroopan unionissa ja että liikenne on toiseksi nopeimmin kasvava energiankysynnän ala Euroopan unionissa; katsoo näin ollen, että energian tehokkaampaan käyttöön kaikilla liikennesektoreilla tähtäävät erityiset toimenpiteet ovat keskeisessä asemassa kestävän energian käytön varmistamiseksi liikennesektorilla; palauttaa mieliin, että jos huomattavia muutoksia ei toteuteta, matkustajaliikenteen kaikki liikennemuodot tulevat lisääntymään, mutta erityisesti maantie- ja lentoliikenne;

2.  korostaa, että liikennesektori on erittäin riippuvainen raakaöljystä tuotetuista polttoaineista, erityisesti bensiinistä, dieselöljystä ja kerosiinista, joiden osuus on 98 % energian loppukulutuksesta liikennesektorilla; panee merkille, että kyseisiä polttoaineita tuodaan eniten kolmansista maista, mikä herättää kysymyksiä toimitusvarmuudesta ja kestävyydestä´; toteaa, että komission vihreässä kirjassa oleelliseksi tunnustettuun suurempaan energiatehokkuuteen on päästävä ennen kaikkea liikennesektorilla, jonka kulutuksesta 80 prosenttia aiheutuu maantieliikenteestä, jonka on oltava ehdottomana painopistealana;

3.  katsoo, että lisäaineiden osuutta on lisättävä dieselpolttoaineissa ja bensiinissä ja että tarpeen vaatiessa niiden käyttö on tehtävä pakolliseksi, jos ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet halutaan ottaa käyttöön;

4.  katsoo näin ollen, että liikenne on ratkaisevassa asemassa pyrittäessä kestävään, kilpailukykyiseen ja varmaan energiahuoltoon ja energiankulutukseen Euroopan unionissa, kun otetaan huomioon mahdollisuus kulutuksen keskitettyyn ja merkittävään vähenemiseen lyhyellä aikavälillä ja mahdollisuus tehokkaaseen ja kestävään infrastruktuurin parantamiseen keskipitkällä aikavälillä; toteaa, että energiastrategian ja liikennepolitiikan yhtenäinen kehittäminen on tarpeen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi Euroopan tasolla;

5.  panee tyytyväisenä merkille unionin toimielinten lainsäädäntöaloitteet ja muut aloitteet, joilla on parannettu liikennesektorin energiaintensiteettiä (primaarienergian kokonaiskulutuksen suhdetta bruttokansantuotteeseen); pyytää tämän vuoksi toteuttamaan toimia, joilla edistetään erityisesti liikennesektorille luotua energian käytön vähentämistä ja vaihtoehtoista kuluttamista koskevaa eurooppalaista ohjelmaa, jota voidaan soveltaa maantieliikenteen lisäksi myös lento- ja meriliikenteeseen;

6.  palauttaa mieliin, että tällaisia aloitteita ovat muun muassa toimenpiteet tavarankuljetusjärjestelmien ympäristönsuojelun tason parantamiseksi (Marco Polo II-ohjelma), maksujen periminen raskailta ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä, lähimerenkulun kannustaminen, sisävesiliikennettä helpottavat toimenpiteet (Naiades), polttoainetta entistä tehokkaammin käyttävien ajoneuvojen kehittämistä nopeuttava CARS 21 -aloite, polttoainetta tehokkaasti käyttävien ajoneuvojen käyttöä kannustava ajoneuvojen verojärjestelmien uudistus, biopolttoaineiden käyttöönottoa ja käyttöä helpottavat toimet liikennesektorilla, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja SESAR-järjestelmän kehittäminen, joka tulee leikkaamaan kerosiininkulutusta lentoliikenteessä, myös päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvassa lentoliikenteessä, sekä Galileo-hanke, joka optimoi liikenteen hallinnoinnin;

7.  pitää kiinni siitä, että lisäedistystä on saatava aikaan koherentin Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisessä etenkin rautateiden, sisävesiväylien ja lähimerenkulun alalla; katsoo, että on löydettävä keskitie liikennemuotojen kehittämisen ja teknologisen innovaation rohkaisemisen välillä polttoainetehokkuuden lisäämiseksi, riippuvuuden vähentämiseksi öljyjohdannaisista ja tuhlaamisen vähentämiseksi puuttumalla ruuhkiin ja lentokoneiden kulutukseen ja tutkimalla lisää energiaa tehokkaasti käyttäviä ajoneuvoja sekä toteuttamalla toimenpiteitä energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen julkisen ja yksityisen liikenteen käytön kannustamiseksi etenkin kaupunkialueilla;

8.  katsoo, että lentoliikenteen parempi tehokkuus ja lentoajan lyhentäminen, polttoainekulutukseltaan tehokkaiden ja esimerkiksi polttokennojen ja biopolttoaineiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntävien hybridiajoneuvojen kehittäminen ja käyttö sekä rautateiden rahtiliikennealan kehittäminen edelleen samoin kuin rahdin kuormitusasteen parantaminen yleensä edistäisivät rajatumpaa ja tehokkaampaa energiankulutusta;

9.  pitää kiinni siitä, että on tarpeen kampanjoida sellaisten koulutuksen ja käyttäytymistapojen muutoksen puolesta, jotka edistävät Euroopan kansalaisten kestävämpää liikkuvuutta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja
Menettelynumero	2006/2113(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 18.5.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Hannu Takkula 21.3.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	14.9.2006		9.10.2006
Hyväksytty (pvä)	10.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Etelka Barsi-Pataky, Philip Bradbourn, Paolo Costa, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Roland Gewalt, Luis de Grandes Pascual, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Patrick Louis, Erik Meijer, Robert Navarro, Seán Ó Neachtain, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Reinhard Rack, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Georgios Toussas, Marta Vincenzi, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zsolt László Becsey, Den Dover, Elisabeth Jeggle, Sepp Kusstatscher, Rosa Miguélez Ramos
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

LAUSUNTO aluekehitysvaliokunnalta (7.11.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – vihreä kirja
(2006/2113(INI))

Valmistelija: Oldřich Vlasák

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  tukee komissiota sen pyrkimyksissä laatia energiapolitiikkaa koskeva yhteinen toimintamalli, joka johtaa täysin kestäviin, kilpailukykyisiin sisämarkkinoihin, toimitusvarmuuteen, kuluttajille koituvien kustannusten alenemiseen ja yleiseen saatavuuteen, ja painottaa, että toimintamalliin on sisällyttävä kestävä, yhtenäinen, strateginen ja keskitetty alueellinen komponentti;

2.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, alueita ja muita asiaan liittyviä neuvottelukumppaneita niin osana kansallisia strategisia viitekehyksiä ja kauden 2007–2013 toimenpideohjelmia kuin parlamentin kanssa sovittujen strategisten suuntaviivojenkin mukaisesti hyödyntämään tehokkaasti koheesiopolitiikan niille tarjoamat mahdollisuudet tukeakseen tätä EU:n strategiaa kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi;

3.  kehottaa komissiota sisällyttämään tämän EU:n strategian mukaiset ehdotukset neljänteen koheesioraporttiin kiinnittäen erityistä huomiota varman energiansaannin sekä monipuolistetun, kestävän ja tehokkaan energiankäytön merkitykseen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion täydentävänä indikaattorina; pyytää komissiota lisäämään tätä varten sekä EIP:n että uusien koheesiorahoitusvälineiden (JASPERS, JEREMIE ja JESSICA) osallistumista ja käyttöä hankkeissa, jotka koskevat energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käytön tukemista;

4.  pitää välttämättömänä arvioida kattavasti nykyiset toimet ja menettelyt, jotka kuuluvat energiapolitiikan soveltamisalaan Euroopan tasolla, sekä niiden täytäntöönpano jäsenvaltioissa ja vasta sen jälkeen ehdottaa tarvittaessa uusia sääntöjä ja elimiä;

5.   pahoittelee, että ehdotetussa energiapolitiikassa keskitytään pääasiassa toimituksiin ja että energiatehokkuutta koskeville kysymyksille ei anneta strategiassa riittävästi painoarvoa; vaatii, että yhteisessä energiapolitiikassa olisi asetettava ehdottomalle etusijalle kestävä energiatehokkuus, jolla voidaan jo nyt saavuttaa todellisia ja mitattavia säästöjä, sekä uusiutuvat ja hajautetut energialähteet, etenkin kun kyse on julkisten palvelujen ja kotitalouksien käyttämistä laitteistoista ja teknologiasta; pitää kiinni siitä, että yhteisessä energiapolitiikassa on myös laadittava ehdot, jotka mahdollistavat sen, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä käyttöön otettavaa uutta teknologiaa hyödynnetään nopeasti ja tehokkaammin;

6.   kehottaa ottamaan alueellisen ulottuvuuden olennaiseksi osaksi EU:n energiapolitiikkaa, jotta voidaan edistää energiantuotannon ja -kulutuksen tasapainoisempaa jakautumista EU:n alueella sekä varmistaa taloudellinen toiminnan ja väestön parempi jakautuminen;

7.   korostaa, että monilla syrjäisillä ja erittäin syrjäisillä alueilla on huomattavat, uusiutuvaan energiaan liittyvät voimavarat, mikä johtuu niiden maantieteellisistä tai ilmastollisista erityispiirteistä (auringonpaiste, tuuli, biomassa, aaltoenergia); toivoo, että tätä erinomaista mahdollisuutta hyödynnettäisiin enemmän erityisesti Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi;

8.  tähdentää paikallisten ja alueellisten viranomaisten avainasemaa ja sitä mahdollista asemaa, joka niillä voisi olla otettaessa käyttöön ja pantaessa täytäntöön toimia, jotka koskevat uusiutuvan energian ja energiaa säästävän teknologian sisällyttämistä hankkeisiin, joita ne toteuttavat ja jotka saavat yhteisön rahoitusta ja kansallista rahoitusta, kuten rakennusten energiatehokkuutta koskevat toimet, joiden yhteydessä ne voivat käyttää täysin hyväkseen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä[1]; kehottaa paikallisia ja alueellisia viranomaisia käyttämään energiatehokkuudeltaan parhaimpia infrastruktuureja ja palveluja esimerkiksi ulkovalaistuksessa ja julkisen liikenteen järjestelmissä;

9.  vaatii, että paikallisille ja alueellisille viranomaisille annetaan integroitua ja jatkuvaa tukea energiatehokkuutta ja kestävyyttä koskevien toimien alalla kaikkien Euroopan unionin rahoitusjärjestelmien, erityisesti rakennerahastojen, seitsemännen puiteohjelman ja Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelman, ja yleisesti kaikkien kauden 2007–2013 koheesiopolitiikkaan kuuluvien aluepoliittisten toimenpiteiden ja rahoitusjärjestelytoimenpiteiden sekä Euroopan investointipankin toiminnan puitteissa;

10. kehottaa komissiota rakenteellisen vuoropuhelun nimissä julkaisemaan paikallisten ja alueellisten viranomaisten asemaa energiapolitiikassa koskevan tiedonannon, jossa keskitytään erityisesti energiatehokkuuteen, hiilidioksidia tuottamattomiin, uusiutuviin ja/tai hajautettuihin energialähteisiin sekä kestävään liikennepolitiikkaan ja energiapolitiikan kaupunkiulottuvuuteen;

11.  kehottaa komissiota antamaan täyden tukensa asianmukaisesti toimiville kaasun ja sähkön sisämarkkinoille, jotka hyödyttävät kaikkia Euroopan unionin kansalaisia, erityisesti jotta päästään eroon aiemmista hallitsevassa asemassa olevista toimittajista; kehottaa lisäksi tehostamaan kansallisten kaasu- ja sähkömarkkinoiden yhteen liittämistä, josta on erityistä hyötyä unionin raja-alueille.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – vihreä kirja
Menettelynumero	2006/2113(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 18.5.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Oldřich Vlasák 11.7.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	4.10.2006
Hyväksytty (pvä)	6.11.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Graham Booth, Bernadette Bourzai, Ambroise Guellec, Gábor Harangozó, Konstantinos Hatzidakis, Mieczysław Edmund Janowski, Tunne Kelam, Miroslav Mikolášik, Francesco Musotto, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Margie Sudre, Oldřich Vlasák
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Březina, Mojca Drčar Murko, Emanuel Jardim Fernandes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Chris Davies
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64).

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi

Menettelynumero

2006/2113(INI)

Asiasta vastaava valiokunta   Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET 15.6.2006

DEVE 18.5.2006

INTA 18.5.2006

ECON 18.5.2006

ENVI 18.5.2006

TRAN 18.5.2006

REGI 18.5.2006

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)

Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)

Eluned Morgan 20.3.2006

Alkuperäinen esittelijä

Valiokuntakäsittely

13.7.2006

2.10.2006

9.10.2006

23.10.2006

Hyväksytty (pvä)

23.11.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+: –: 0:

34 0 3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Šarūnas Birutis, Jan Březina, Jerzy Buzek, Giles Chichester, Lena Ek, Nicole Fontaine, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Romana Jordan Cizelj, Pia Elda Locatelli, Eugenijus Maldeikis, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gabriele Albertini, Alexander Alvaro, Ivo Belet, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Neena Gill, Matthias Groote, Pier Antonio Panzeri, Manuel António dos Santos, Esko Seppänen, Antonios Trakatellis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Esther Herranz García, Francisco José Millán Mon

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

28.11.2006

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...