MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta

29.11.2006 - (11877/2006 – C6‑0265/2006 – 2006/0807(CNS)) - *

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: David Martin

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta

(11877/2006 – C6‑0265/2006 – 2006/0807(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston asetuksen (11877/2006)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0265/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A6‑0430/2006),

1.  hyväksyy neuvoston asetuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Neuvoston teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Euroopan unioni ja teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet ovat päättäneet vahvistaa suhteitaan ja tehdä yhteistyötä aloilla, joilla niillä on yhteisiä etuja, käyttämällä erilaisia kahdenvälisiä välineitä kuten sopimuksia, julkilausumia, toimintasuunnitelmia ja muita vastaavia asiakirjoja.	(3) Euroopan unioni ja teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet ovat päättäneet vahvistaa suhteitaan ja tehdä yhteistyötä aloilla, joilla niillä on yhteisiä etuja, käyttämällä erilaisia kahdenvälisiä ja monenvälisiä välineitä kuten sopimuksia, julkilausumia, toimintasuunnitelmia ja muita vastaavia asiakirjoja.
Perustelu
EU:n ja muiden kehittyneiden ja korkean tulotason maiden suhteiden vahvistamisella pyritään tukemaan sellaisten tehokkaiden ja demokratiaan perustuvien kansainvälisten foorumeiden lujittamista, jotka kykenevät käsittelemään maailmanlaajuisia ongelmia. Suhteiden ja yhteistyön vahvistamiseen tarkoitettujen välineiden tulisi olla perustaltaan ei ainoastaan kahdenvälisiä, vaan myös monenvälisiä.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Yhteisöä ohjaavat kyseisissä välineissä määritellyt periaatteet, ja se toteuttaa yhteistyöpolitiikkaa, jolla on tarkoitus luoda suotuisat olosuhteet yhteisön ja näiden maiden ja alueiden suhteiden hoitamiselle ja kehittämiselle. Yhteistyötoimilla luodaan suotuisat olosuhteet Euroopan läsnäolon ja näkyvyyden lisäämiselle näissä maissa ja edistetään talouden, kaupan, tieteen sekä kulttuurin vaihtoa ja osapuolten erilaisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta.	Yhteisöä ohjaavat kyseisissä välineissä määritellyt periaatteet, ja se toteuttaa yhteistyöpolitiikkaa, jolla on tarkoitus luoda suotuisat olosuhteet yhteisön ja näiden maiden ja alueiden suhteiden hoitamiselle ja kehittämiselle. Yhteistyötoimilla olisi tuettava Euroopan läsnäolon ja näkyvyyden lisäämistä näissä maissa ja edistettävä talouden, kaupan, tieteen sekä kulttuurin ja muuta vaihtoa, vuoropuhelua ja vuorovaikutusta asianomaisten alojen asianmukaisten toimijoiden välillä.
Perustelu
Selkeämpi ja yksinkertaisempi sanamuoto.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
	(4 a) Yhteisön yhteistyön olisi osaltaan edistettävä demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta.
Perustelu
Välineen maantieteellisen alueen laajentaminen edellyttää, kuten muissakin välineissä, että lisätään kyseinen lauseke, joka heijastaa artiklan 181 a sanamuotoa.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
	(5 a) Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi eriytettävä lähestymistapa taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kontekstista riippuen ja tehtävä yhteistyötä kumppanimaiden tai alueiden kanssa erityisin, räätälöidyin ohjelmin, jotka perustuvat niiden erityistilanteeseen sekä yhteisön erityisiin intresseihin, strategioihin ja prioriteetteihin.
Perustelu
Toiminnan eriyttäminen, ja erityisesti maantieteellisen alueen laajeneminen, tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta on myös suuri haaste. Tosiasia on, että uusi asetus tuo yhteen hyvin heterogeenisen ryhmän maita ja joukon erilaisia toimia. "Eriyttämisperiaatteen" käyttöönotto sekä johdanto-osassa että yleisperiaatteita käsittelevässä 3 artiklassa on siten tarpeen. Kumppanimaiden erityistilanteen ja yhteisön kyseistä maata koskevien erityisintressien arvioinnin olisi oltava ensimmäinen askel, kun päätetään, millaista yhteistyötä kumppanimaan kanssa halutaan kehittää.
Tarkistus 5 johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Yhteisön yhteistyöpolitiikan täytäntöönpanossa keskeisellä sijalla ovat parempi täydentävyys sekä menettelyjen suurempi yhdenmukaisuus ja yhteneväisyys sekä parempi koordinointi sekä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä että suhteissa muiden toimijoiden kanssa yhteistyön johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.
Perustelu
Kuten muissa ulkoisen avun välineissä, täydentävyysperiaate olisi sisällytettävä sekä johdanto-osaan että yleisperiaatteita koskevaan artiklaan.
Tarkistus 6 1 artiklan 1 kohta
1. Yhteisön avulla tuetaan taloudellista yhteistyötä, rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä tai muita yhteisön toimivaltaan kuuluvia yhteistyön muotoja teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa.	1. Yhteisön rahoituksella tuetaan taloudellista yhteistyötä, rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä tai muita yhteisön toimivaltaan kuuluvia yhteistyön muotoja liitteessä 1 lueteltujen teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa.
Perustelu
Viittaus apuun on hyvin harhaanjohtavaa tämän välineen yhteydessä. Käsite "rahoitus" selkeyttää sanamuotoa. Jotta voidaan tarkasti määrittää kyseessä olevat teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet, on aiheellista viitata viralliseen luetteloon.
Tarkistus 7 1 artiklan 2 kohta
2. Näiden maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön päätavoitteena on vastata tarpeeseen vahvistaa yhteyksiä niihin ja toimia niiden kanssa entistä tiiviimmin kahdenväliseltä, alueelliselta tai monenväliseltä pohjalta. Yhteistyötoimilla edistetään suotuisampien olosuhteiden luomista yhteisön suhteiden kehittämiselle näihin maihin ja alueisiin sekä vuoropuhelua ja yhteisön strategisia etuja niissä.	2. Yhteisön yhteistyötä kumppanimaiden kanssa tehdään perustamissopimuksen XXI osaston määräysten mukaisesti. Näiden maiden ja alueiden kanssa tehtävän tällaisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on vastata tarpeeseen vahvistaa yhteyksiä niihin ja toimia niiden kanssa entistä tiiviimmin 4 artiklassa luetelluilla alueilla kahdenväliseltä, alueelliselta tai monenväliseltä pohjalta, jotta voidaan luoda suotuisammat ja avoimemmat olosuhteet yhteisön suhteiden kehittämiselle näihin maihin ja alueisiin sekä edistää tehokasta vuoropuhelua ja samalla yhteisön etuja.
Perustelu
Ehdotetussa esityksessä on joitakin ongelmia. Ensinnäkin on välttämätöntä kehystää tavoitteet perustamissopimuksen tarkoituksenmukaisten määräysten sisälle. Toiseksi käsite "strategiset edut" on tarpeettoman poliittinen tai jopa geopoliittinen. Kolmanneksi yhteisön edut olisi otettava huomioon kaikessa tämän välineen alla tehtävässä yhteistyössä. Pelkän "ja"-sanan lisäksi on syytä lisätä sana "samalla".
Tarkistus 8 2 artiklan 2 kohta
2. Tässä asetuksessa teollistuneilla ja muilla korkean tulotason mailla ja alueilla tarkoitetaan liitteessä 1 lueteltuja maita ja alueita, jäljempänä "kumppanimaat". Komissio voi kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi päättää 6 artiklassa tarkoitettuja toimintaohjelmia hyväksyessään, että maat, joita ei ole lueteltu liitteessä 1, ovat tukikelpoisia, jos toteutettava hanke tai ohjelma on luonteeltaan alueellinen tai rajat ylittävä. Tätä koskevia säännöksiä voidaan antaa 5 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa yhteistyöohjelmissa. Komissio muuttaa luetteloa OECD:n kehitysapukomitean kehitysmaaluettelon säännöllisten tarkistusten mukaisesti ja ilmoittaa muutoksista neuvostolle.	2. Tässä asetuksessa teollistuneilla ja muilla korkean tulotason mailla ja alueilla tarkoitetaan liitteessä 1 lueteltuja maita ja alueita, jäljempänä "kumppanimaat". Komissio voi kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi Euroopan parlamentin ennakkohyväksynnän saatuaan päättää 6 artiklassa tarkoitettuja toimintaohjelmia hyväksyessään, että maat, joita ei ole lueteltu liitteessä 1, ovat tukikelpoisia, jos toteutettava hanke tai ohjelma on luonteeltaan alueellinen tai rajat ylittävä. Tätä koskevia säännöksiä voidaan antaa 5 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa yhteistyöohjelmissa. Komissio ilmoittaa liitteen 1 luetteloon tehtävistä, OECD:n kehitysapukomitean kehitysmaaluettelon säännölliseen tarkistukseen perustuvista muutoksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen kuin se hyväksyy tarpeelliset muutokset.
Perustelu
Euroopan parlamentin on osallistuttava asetuksen soveltamisalaa koskeviin muutoksiin.
Tarkistus 9 3 artiklan -1 a kohta (uusi)
	(-1 a) Yhteisö perustuu kansanvaltaa, oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja perusvapauksia kunnioittaville arvoille, ja se pyrkii kehittämään ja lujittamaan näiden arvojen vaalimista kumppanimaissa ja ‑alueilla vuoropuhelun ja yhteistyön avulla.
Perustelu
Välineen maantieteellisen alueen laajentaminen edellyttää, kuten muissakin välineissä, että tekstiin otetaan mukaan kyseinen lauseke, jonka INTA-valiokunta on siihen lisännyt ja joka sisältyy myös kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusvälineeseen 1 (DCEC1).
Tarkistus 10 3 artiklan 1 kohta
1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet kattavat yhteistyöalat, jotka on määritelty erityisesti yhteisön ja kumppanimaiden välisissä välineissä, sopimuksissa julkilausumissa ja toimintasuunnitelmissa, sekä alat, jotka liittyvät yhteisön strategisiin etuihin.	1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimenpiteiden on vastattava yhteistyötavoitteita, jotka on määritelty yhteisön ja kumppanimaiden välisissä välineissä, sopimuksissa julkilausumissa ja toimintasuunnitelmissa, sekä yhteisön omia etuja.
Perustelu
Tarkistuksella tehdään selväksi, että yhteisön etuja edistävää toimintaa olisi harjoitettava asianomaisissa välineissä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Tarkistus 11 3 artiklan 2 kohta
2. Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä toteuttaessaan, että yhteistyöhankkeet ovat oikeudellisesti ja sisällöllisesti johdonmukaisia yhteisön muiden asiaa koskevien politiikkojen kanssa.	2. Komissio varmistaa kaikissa tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavissa toimenpiteissä ja kaikilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla yhteistyöaloilla, että yhteistyö on oikeudellisesti ja sisällöllisesti johdonmukaista ulkoisten toimien eri alojen ja muiden asiaa koskevien politiikkojen kanssa. Johdonmukaisuus varmistetaan politiikkojen määrittelyssä, strategisessa suunnittelussa sekä toimien ohjelmasuunnittelussa ja täytäntöönpanossa.
Perustelu
Johdonmukaisuuden yleinen periaate olisi, kuten muissakin ulkoisen avun välineissä, sisällytettävä tekstiin.
Tarkistus 12 3 artiklan 2 a kohta (uusi)
	(2 a) Tämän asetuksen täytäntöönpanossa on tarpeen eriyttää lähestymistapa taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kontekstista riippuen ja tehdä yhteistyötä kumppanimaiden tai alueiden kanssa erityisin, räätälöidyin ohjelmin, jotka perustuvat niiden erityistilanteeseen sekä yhteisön erityisiin intresseihin, strategioihin ja prioriteetteihin.
Perustelu
Toiminnan eriyttäminen, ja erityisesti maantieteelliseen alueen laajeneminen, tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta on myös suuri haaste. Tosiasia on, että uusi asetus tuo yhteen hyvin heterogeenisen ryhmän maita ja joukon erilaisia toimia. "Eriyttämisperiaatteen" käyttöönotto sekä johdanto-osassa että yleisperiaatteita käsittelevässä 3 artiklassa on siten tarpeen.
Tarkistus 13 3 artiklan 2 b kohta (uusi)
	(2 b) Yhteisö ja jäsenvaltiot parantavat toimintalinjojensa, ohjelmiensa ja toimien täytäntöönpanon yhteensovittamista ja täydentävyyttä kumppanimaiden ja -alueiden kanssa.
Perustelu
Kuten muissa ulkoisen avun välineissä, täydentävyysperiaate olisi sisällytettävä sekä johdanto-osaan että yleisperiaatteita koskevaan artiklaan.
Tarkistus 14 4 artiklan johdantokappale
Yhteisön avulla tuetaan 1 artiklan mukaisia yhteistyötoimia, ja avun on oltava tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, soveltamisalan, tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaista. Erityistä huomiota kiinnitetään seuraavilla yhteistyöaloilla toteutettaviin toimiin:	Yhteisön rahoituksella tuetaan 1 artiklan mukaisia yhteistyötoimia, ja avun on oltava tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, soveltamisalan, tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaista. Yhteisön rahoitus kattaa seuraavat toiminta-alat:
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, että yhteistyö toteutuu rahoituksen muodossa. Rahoitettavat toiminta-alat olisi määritettävä huolellisesti ja selvästi. Sanaa toiminta-ala käytetään 5 artiklan 1 kohdassa ja se vaikuttaa asianmukaisemmalta. Tarkistus myös yksinkertaistaa tekstiä ja poistaa alkuperäisen tekstin "avoimen" luonteen.
Tarkistus 15 4 artiklan 1 alakohta
1) yhteistyön, kumppanuuksien ja yhteisyritysten edistäminen taloudellisten, yliopistollisten ja tieteellisten toimijoiden välillä yhteisössä ja kumppanuusmaissa;	1) yhteistyön, kumppanuuksien ja yhteisyritysten edistäminen taloudellisten, yliopistollisten ja tieteellisten toimijoiden, pk-yritykset mukaan lukien, välillä yhteisössä ja kumppanuusmaissa;
Perustelu
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi oltava erityinen asema kauppaan liittyvässä toiminnassa ja etenkin talouskumppanuuksissa.
Tarkistus 16 4 artiklan 3 alakohta
(3) poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden ja asiaan kuuluvilla aloilla toimivien muiden valtioista riippumattomien järjestöjen välisten vuoropuhelujen edistäminen yhteisössä ja kumppanuusmaissa;	(3) poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, ja asiaan kuuluvilla aloilla toimivien muiden valtioista riippumattomien järjestöjen välisten vuoropuhelujen edistäminen yhteisössä ja kumppanuusmaissa;
Perustelu
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi oltava erityinen asema kauppaan liittyvässä toiminnassa.
Tarkistus 17 5 artiklan 1 kohta
1. Toimet tämän asetuksen mukaisen yhteistyön edistämiseksi toteutetaan monivuotisten yhteistyöohjelmien puitteissa, jotka kattavat asianmukaisilla toiminta-aloilla tehtävän yhteistyön kaikkien tai joidenkin tiettyjen kumppanimaiden kanssa. Komissio laatii monivuotiset yhteistyöohjelmat ja määrittelee niiden soveltamisalan.	1. Kaikki toimet tämän asetuksen mukaisen yhteistyön edistämiseksi toteutetaan monivuotisten yhteistyöohjelmien puitteissa, jotka kattavat 4 artiklassa mainituilla asianmukaisilla toiminta-aloilla tehtävän yhteistyön kaikkien tai joidenkin tiettyjen kumppanimaiden kanssa. Komissio laatii Euroopan parlamenttia kuultuaan monivuotiset yhteistyöohjelmat ja määrittelee niiden soveltamisalan.
Perustelu
Kaikkien toimien olisi poikkeuksetta oltava osa jotakin monivuotista yhteistyöohjelmaa. Tässä artiklassa olisi mainittava 4 artikla (yhteistyöalat). Euroopan parlamentille on varattava osallistumismahdollisuus.
Tarkistus 18 5 artiklan 2 kohta
2. Yhteistyöohjelmat kattavat enintään tämän asetuksen voimassaoloajan. Niissä esitellään yhteisön strategiset etunäkökohdat ja ensisijaiset tavoitteet, yleiset tavoitteet ja odotetut tulokset. Niissä esitellään myös yhteisön rahoitusta saavat alat ja esitetään pääpiirteissään varojen alustava jakautuminen kyseisenä ajanjaksona kokonaisuudessaan, ensisijaisten alojen osalta sekä kumppanimaiden tai kumppanimaiden ryhmien osalta. Tämä voidaan esittää tarvittaessa vaihteluvälinä. Yhteistyöohjelmia tarkistetaan kauden puolivälissä tai tarvittaessa.	2. Monivuotiset yhteistyöohjelmat kattavat enintään tämän asetuksen voimassaoloajan. Niissä esitellään yhteisön strategiset etunäkökohdat ja ensisijaiset tavoitteet, yleiset tavoitteet ja saavutettavat tulokset. Niissä esitellään myös yhteisön rahoitusta saavat alat ja esitetään pääpiirteissään varojen alustava jakautuminen kyseisenä ajanjaksona kokonaisuudessaan, ensisijaisten alojen osalta sekä kumppanimaiden tai kumppanimaiden ryhmien osalta. Tämä voidaan esittää tarvittaessa vaihteluvälinä. Monivuotisia yhteistyöohjelmia tarkistetaan kauden puolivälissä, Euroopan parlamentin pyynnöstä tai tarvittaessa.
Perustelu
"Yhteistyöohjelmista puhuttaessa" olisi johdonmukaisesti viitattava "monivuotisiin yhteistyöohjelmiin" läpi koko asetuksen. Saavutettavien tulosten osalta sanamuodon on oltava tiukempi. Euroopan parlamentille on varattava parempi osallistumismahdollisuus.
Tarkistus 19 5 artiklan 3 kohta
3. Komissio hyväksyy yhteistyöohjelmat ja niiden mahdolliset tarkistukset 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua hallintomenettelyä noudattaen.	3. Komissio hyväksyy monivuotiset yhteistyöohjelmat ja niiden mahdolliset tarkistukset 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua hallintomenettelyä noudattaen.
Perustelu
Ks. 5 artiklan 2 kohtaan tehty tarkistus.
Tarkistus 20 6 artiklan 3 kohta
3. Komissio hyväksyy toimintaohjelmat 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua hallintomenettelyä noudattaen. Toimintaohjelmia koskevat muutokset kuten tekniset mukautukset, täytäntöönpanoajan pidentäminen, määrärahojen uudelleenjakaminen suunniteltujen toimien välillä alustavan kokonaismäärän sisällä tai kokonaismäärärahan kasvattaminen tai pienentäminen määrällä, joka on vähemmän kuin 20 prosenttia alustavasta kokonaismäärästä, voidaan toteuttaa noudattamatta kyseistä menettelyä, jos kyseiset muutokset ovat toimintaohjelmissa vahvistettujen alkuperäisten tavoitteiden mukaisia.	3. Komissio hyväksyy vuosittaiset yhteistyöohjelmat ja niiden mahdolliset tarkistukset 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua hallintomenettelyä noudattaen. Toimintaohjelmia koskevat muutokset kuten tekniset mukautukset, täytäntöönpanoajan pidentäminen, määrärahojen uudelleenjakaminen suunniteltujen toimien välillä alustavan kokonaismäärän sisällä tai kokonaismäärärahan kasvattaminen tai pienentäminen määrällä, joka on vähemmän kuin 20 prosenttia alustavasta kokonaismäärästä, voidaan toteuttaa noudattamatta kyseistä menettelyä, jos kyseiset muutokset ovat toimintaohjelmissa vahvistettujen alkuperäisten tavoitteiden mukaisia.
Perustelu
Toimintaohjelmat, joihin 6 artiklassa viitataan, ovat "vuosittaisia" toimintaohjelmia.
Tarkistus 21 7 artiklan 2 alakohta
(2) kumppanimaat ja niiden toimielimet ja hajautetut yksiköt;	(2) kumppanimaat ja -alueet ja niiden toimielimet ja hajautetut yksiköt;
Perustelu
Kuten muiden ulkoisen avun välineiden kohdalla, ei ole syytä jättää pois "alueita".
Tarkistus 22 9 artiklan 3 kohta
3. Komissio päättää monivuotisten ohjelmien soveltamisalaan kuulumattomista tukitoimista ja ilmoittaa niistä jäsenvaltioille.	3. Komissio päättää monivuotisten ohjelmien soveltamisalaan kuulumattomista tukitoimista ja ilmoittaa niistä jäsenvaltioille sekä Euroopan parlamentille.
Perustelu
Monivuotisten ohjelmien piiriin kuulumattomat tukitoimenpiteet on määritettävä tarkemmin ja Euroopan parlamentille on varattava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.
Tarkistus 23 10 artiklan 1 kohdan a alakohta
(a) jäsenvaltiot ja niiden kokonaan ja osittain julkiset virastot;	(a) jäsenvaltiot ja niiden alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja niiden kokonaan ja osittain julkiset virastot;
Perustelu
Kuten muiden ulkoisen avun välineiden kohdalla, ei ole syytä jättää pois "alueita" ja "paikallisviranomaisia".
Tarkistus 24 11 artiklan b kohta (uusi)
	11 b artikla
	Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen
	(1) Kaikkiin tämän asetuksen johdosta tehtäviin sopimuksiin sisällytetään määräyksiä, joilla suojataan yhteisön taloudelliset edut varsinkin sääntöjenvastaisuuksilta, petoksilta, korruptiolta ja muulta laittomalta toiminnalta neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/1995, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta1, (Euratom, EY) N:o 2185/1996, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikalla suorittamista tarkastuksista ja todentamisista2 ja (EY) N:o 1073/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista3, mukaisesti.
	(2) Sopimuksissa määrätään erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit joko asiakirjojen perusteella tai tarkastuskäynneillä. Lisäksi niissä annetaan komissiolle valtuudet suorittaa asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/1996 säädettyjä tarkastuskäyntejä.
	(3) Kaikissa tuen täytäntöönpanosta johtuvissa sopimuksissa varmistetaan 2 kohdassa säädetyt komission ja tilintarkastustuomioistuimen oikeudet sopimusten soveltamisen aikana ja sen jälkeen.
	1 EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1. 2 EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2. 3 EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.
Perustelu
Kuten muiden ulkoisen avun välineiden kohdalla, tämä tärkeä artikla on sisällytettävä selkeästi tekstiin.
Tarkistus 25 12 artiklan 1 kohta
1. Komissio arvioi säännöllisesti tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimet ja ohjelmat, jotta se voisi tarkastaa, onko tavoitteet saavutettu, ja jotta se voisi laatia suosituksia tulevia toimia varten.	1. Komissio arvioi säännöllisesti tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimet ja ohjelmat, jotta se voisi tarkastaa, onko alun perin asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste, yhteisön rahoittamien toimien kustannustehokkuus ja niiden vaikutus ollut tyydyttävä. Komissio laatii kyseisen arvioinnin perusteella suosituksia tulevien toimien parantamista ajatellen.
Perustelu
Tulevien toimintojen parantamiseksi ei riitä, että komissio arvioi, onko tavoitteet saavutettu, vaan sen on myös selvitettävä, missä määrin ne on saavutettu ja onko toiminta ollut kustannustehokasta.
Tarkistus 26 12 artiklan 1 a kohta (uusi)
	(1 a) Arviointikertomukset laaditaan tarvittaessa tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä riippumattomina ulkoisina arvioina.
Perustelu
Tämä tärkeä varaus, joka sisältyy esimerkiksi DCECI:hin/DCI:hin, olisi lisättävä lainsäädäntötekstiin.
Tarkistus 27 12 artiklan 2 a kohta (uusi)
	(2 a) Komissio ottaa kaikki osapuolet, joita asia koskee, valtiosta riippumattomat toimijat mukaan luettuina, mukaan tässä asetuksessa tarkoitettuun yhteisön yhteistyön arviointivaiheeseen.
Perustelu
Tämä tärkeä varaus, joka sisältyy esimerkiksi DCECI:hin/DCI:hin, olisi lisättävä lainsäädäntötekstiin.
Tarkistus 28 12 artiklan 2 b kohta (uusi)
	(2 b) Rajoitettu osuus vuosittaisesta talousarviosta käytetään tämän asetuksen puitteissa toteutettujen toimien ja ohjelmien arviointitutkimusten rahoitukseen.
Perustelu
Tämä tärkeä varaus, joka sisältyy esimerkiksi DCECI:hin/DCI:hin, olisi lisättävä lainsäädäntötekstiin.
Tarkistus 29 13 artikla
Komissio tarkastelee tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa esitetään talousarvion täytäntöönpanon tulokset sekä rahoitetut toimet ja ohjelmat.	Komissio tarkastelee tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein yksityiskohtaisen kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa esitetään talousarvion täytäntöönpanon tulokset sekä kaikki rahoitetut toimet ja ohjelmat ja kerrotaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyötoimien ja -ohjelmien tärkeimmistä tuloksista ja vaikutuksista.
Perustelu
Kertomusten olisi tulevaisuudessa oltava yksityiskohtaisempia ja niissä olisi viitattava yhteistyötoimien ja -ohjelmien tärkeimpiin tuloksiin ja vaikutuksiin.
Tarkistus 30 14 artiklan 4 kohta
4. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti komitean työstä ja lähettää sille asianmukaiset asiakirjat, mukaan lukien kokousten esityslistat, toimenpide-ehdotukset ja yhteenvedot kokouspöytäkirjoista.	4. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti komitean työstä ja lähettää sille asianmukaiset asiakirjat, mukaan lukien kokousten esityslistat, toimenpide-ehdotukset ja yksityiskohtaiset yhteenvedot kokouspöytäkirjoista.
Perustelu
Euroopan parlamentti on pidettävä asianmukaisesti ajan tasalla.
Tarkistus 31 15 artikla
Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuosittain rahoitusnäkymien sallimissa puitteissa tässä asetuksessa määritettyjen toimien toteuttamiseksi tarvittavan yhteisön rahoituksen määrän.	Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ajanjaksolla 2007–2013 on 172 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuosittain rahoituskehyksen sallimissa puitteissa tässä asetuksessa määritettyjen toimien toteuttamiseksi tarvittavan yhteisön rahoituksen määrän.
Perustelu
Tällä tarkistuksella tekstiin sisällytetään kyseistä välinettä koskeva rahoitusohje, joka sisältyy rahoituskehyksestä 2007–2013 tehtyyn sopimukseen.
Tarkistus 32 15 a artikla (uusi)
	15 a artikla
	Uudelleentarkastelu
	Komissio toimittaa 31. joulukuuta 2010 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jossa esitetään tarvittavia muutoksia.
Perustelu
Ei ole mitään syytä unohtaa "uudelleentarkastelulauseketta", joka sisältyy kuten on sovittu muihin ulkoisen avun välineisiin, ottaen erityisesti huomioon tähän uuteen ehdotukseen sisältyvät huomattavat muutokset.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

I.         Institutionaaliset taustatekijät DCECI:stä ICI:iin

INTA on kolmansiin maihin (sekä kehitysmaihin että kehittyneisiin maihin) suuntautuvista rahoitus-, talous- ja kauppasuhteista vastaavana valiokuntana ollut mukana neljän uuden rahoitusvälineen parlamentaarisessa valvonnassa ja sillä on erityistä mielenkiintoa kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusvälineen (DCECI), joka on rahoitukseltaan ja laajuudeltaan suurin uusi ulkoisen avun väline, sekä taloudellista yhteistyötä yleensä koskevien kysymysten suhteen.

DCECI annettiin alun perin asiasta vastaavan kehitysyhteistyövaliokunnan (DEVE) käsiteltäväksi ja tehostetun yhteistyön mukaista lausuntoa varten kansainvälisen kaupan valiokuntaan (INTA). DEVE hylkäsi tämän ehdotuksen yksimielisesti maaliskuussa 2005 kolmen hylkäävän yksimielisen lausunnon tuella. Näiden joukossa oli myös INTAn ensimmäinen lausunto[1]_. Tuolloin esittelijän oli pakko todeta, että ehdotusta ei voitu hyväksyä, sillä parlamentin toimivaltuuksia oli kavennettu huomattavasti.

Ensimmäisen hylkäämisen jälkeen valiokunnassa on järjestetty useita neuvotteluja ja kolmikantakokouksia (Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio) välineiden uudistuksista keskustelemiseksi. DEVE päätti joulukuussa 2005, että neuvottelupöydässä saavutettu edistys oli riittävä, jotta mietintö voitaisiin siirtää takaisin valiokuntakäsittelyyn normaaliin käsittelyyn yhteispäätösmenettelyssä. Tämän jälkeen valmistelija esitteli toisen lausuntoluonnoksensa, jonka INTA[2] hyväksyi. DEVEn esittelijästä poiketen valmistelija katsoo, että sekä taloudellinen yhteistyö että kehitysyhteistyö olisi säilytettävä komission ehdotuksen mukaisesti yhdessä ja samassa asetuksessa. INTAssa pidetty äänestys tuki tätä kahden yhteistyötyypin säilyttämistä yhdessä välineessä koskevaa logiikkaa. Taloudellisen yhteistyön ja kehitysyhteistyön sijoittaminen samaan yhteispäätöksellä hallinnoitavaan välineeseen antaisi parlamentille mahdollisuuden osallistua taloudellista yhteistyötä koskevaan päätöksentekoon, kuten parlamentti on halunnut ja kuten perustuslakisopimuksessa säädettiin.

INTAn lausunnosta huolimatta Euroopan parlamentti sopi toimielinten välisten neuvottelujen kuluessa neuvoston kanssa kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusvälineen jakamisesta kahteen erilliseen välineeseen; toinen väline yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa ja toinen yhteistyöhön teollistuneiden (kehittyneiden) maiden kanssa, joka on asiasta vastaavana valiokuntana INTAn mietinnön aihe.

II.       Uusi ehdotus: Pääasialliset muutokset

Neuvoston ehdotus (joka perustuu komission esitykseen) uudeksi asetukseksi korvaa neuvoston asetuksen 382/2001, jonka voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2007. Se noudattaa yleisesti ottaen komission tiedonantoa tuleviin rahoitusnäkymiin (2007–2013) sisältyvästä teollisuusmaiden ja muiden korkean tulotason maiden kanssa tehtävän yhteistyön temaattisesta ohjelmasta, joka julkistettiin tammikuussa.

Uuteen ehdotukseen sisältyy muutamia huomattavia muutoksia, jotka erottavat sen olemassa olevasta asetuksesta.

1.        Oikeusperustan muuttaminen

Ensinnäkin oikeusperusta muuttuu vanhan asetuksen 133 artiklasta 181 a artiklaksi (otettiin käyttöön Nizzan sopimuksella), joka käsittää erityisesti taloudellisen, rahoitukseen liittyvän ja teknisen yhteistyön kolmansien maiden kanssa.

2.        Laajempi maantieteellinen kattavuus

Yksi ehdotetun asetuksen huomattavimmista muutoksista on sen maantieteellisen kattavuuden ulottaminen nykyisistä kuudesta OECD-maasta (US, CAN, AUS, JAP, NZ, KOREA) heterogeenisempaan 17 maan joukkoon, äskettäin teollistuneet Aasian maat eli Singapore, Brunei, Hong Kong, Taipei ja Macao sekä Persianlahden yhteistyöneuvoston maat eli Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Kuwait, Oman ja Bahrain mukaan luettuina. Lisäksi on tarkoitus, että OECD:n kehitysapukomitean edelleen kehitysmaiksi (ylemmän keskitulotason maat) luokittelemien jäljelle jäävien Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden (Saudi-Arabia ja Qatar) kanssa tehtävä yhteistyö toteutetaan myös tämän välineen puitteissa.

3.        Toiminnan ja tavoitteiden monimuotoistaminen

Myös välineen logiikka siirtyy duaalisesta logiikasta (joka perustuu (a) sellaisten hankkeiden kehittämiseen, joilla lujitetaan kahdenvälistä yhteistyötä kaikkien kumppanimaiden kanssa laajalla alueella ja (b) kauppasuhteiden edistämiseen yksinomaan Japaniin ja Koreaan keskittyen) yhteen ainoaan kehykseen, jolla laajennetaan ja syvennetään yhteistyötä ja sitoutumista kaikkien kumppaneiden kanssa. Teollisuusmaiden kanssa tehtävän yhteistyön ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti, kuten temaattisia ohjelmia koskevassa tiedonannossa todettiin, ehdotetusta asetuksesta rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita, jotka täyttävät seuraavat toimintaa koskevat päätavoitteet.

1.        Julkinen diplomatia ja tiedostaminen

2.        Talous- ja liikekumppanuuksien edistäminen

3.        Henkilöiden väliset yhteydet/koulutusyhteistyö

4.        Keskustelut

5.        Arviointi ja pienet yhteistyöhankkeet

Uuden logiikan mukaisesti olemassa olevan asetuksen puitteissa rahoitettavat hankkeet, kuten muun muassa erittäin onnistunut japanilaisille ja korealaisille suunnattu johtamiskoulutusohjelma Japaniin ja Koreaan sekä EU:n Gateway to Japan -ohjelma, voitaisiin laajentaa muihin maihin.

Samaan aikaan esittelijä haluaa korostaa mahdollisuutta laajentaa olemassa oleva EU-keskusten verkosto useampiin maihin ja tehdä niistä osaamiskeskuksia, joiden avulla voidaan lisätä EU:n näkyvyyttä ja parantaa sen profiilia.

Toiminnan diversifiointi, ja erityisesti maantieteelliseen alueen laajeneminen, on merkittävä tilaisuus, mutta myös suuri haaste. Toisin kuin nykyinen asetus, uusi asetus tuo yhteen hyvin heterogeenisen ryhmän maita ja joukon toimintoja. Komission on tästä syystä osoitettava, että erilaisten teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden välisten kahdenvälisten yhteistyöaloitteiden edistäminen yhden välineen puitteissa tekee mahdolliseksi saada yhteisön toiminnalle mittakaavaetuja, yhteisvaikutuksia sekä lisää tehokkuutta ja näkyvyyttä, kuten ehdotuksen johdanto-osan 5 kappaleessa todetaan.

4.        Rahoituskehys

Maantieteellisen laajuuden lisääminen ja soveltamisalan laajentaminen edellyttävät huomattavaa lisäystä (16 miljoonasta eurosta 22,2 miljoonaan euroon vuodessa) tämän välineen budjettiresursseihin, kuten vuoden 2007 ATE:ssa ja TAE:ssa on huomioitu. Arvioiduissa nykyisissä ja aiemmissa menoissa noin 2/3 määrärahoista on osoitettu EU-keskuksille, ETP:lle ja Gateway-ohjelmalle. On syytä odottaa, että erittäin suuri osa uusista määrärahoista suunnataan uusiin kumppanimaihin.

5.        Ohjelmasuunnittelu ja tarve toteuttaa kiireesti tarpeiden arviointitutkimus

Uuden välineen avulla komissio siirtyy lähes vakiomuotoiseen ohjelmasuunnittelukäytäntöön ensimmäistä kertaa taloudellisen yhteistyön alalla, joita aiemman välineen puitteissa hallinnoitiin enemmän ad hoc -pohjalta. Valmistelija pitää kehitystä myönteisenä, sillä ohjelmasuunnittelun olisi johdettava avoimempiin ja tehokkaampiin hankkeisiin ja ohjelmiin.

Komission olisi tiedotettava parlamentille mahdollisimman nopeasti, kuinka monta ja millaisia monivuotisia ohjelmia se valitsee. Ottaen huomioon yhteistyön diversifioinnin ja laajentamisen (erityisesti taloudellinen yhteistyö) joissakin uusissa maissa olisi kiireesti toteutettava tarpeiden arviointitutkimus, jotta saadaan tietoa ja ohjausta suunnitteluvaiheessa, erityisesti mitä tulee toimintaan uusissa maissa.

III.      Tarkistukset

Esittelijän tekemät tarkistukset voidaan tiivistää kolmeen pääotsikkoon:

ensinnäkin pyritään selkeyttämään ja yksinkertaistamaan ehdotusta; toiseksi pyritään saamaan ehdotus noudattamaan muiden ulkoisen rahoitusavun välineiden linjoja; ja kolmanneksi pyritään parantamaan Euroopan parlamentin valvontamahdollisuuksia kyseisen välineen yhteydessä ja lisäämään sen osallisuutta.

1.        Ehdotuksen tiivistäminen ja selkiyttäminen

Jotkut tarkistukset on tehty ehdotuksen sanamuodon selkiyttämiseksi ja sen johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Esittelijä pitää erityisesti käsitettä EU:n "strateginen etu" problemaattisena lainsäädännöllisessä tekstissä. Esittelijä on periaatteessa samaa mieltä komission kanssa siitä, että toisin kuin muut "avustusvälineet", sen olisi heijastettava myös EU:n tarpeita ja etuja. Käsite "strategiset edut" on kuitenkin tarpeettoman poliittinen tai jopa geopoliittinen.

2.        Teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön välineen saattaminen muiden ulkoisen avun välineiden mukaiseksi

Esittelijä on lisännyt joitakin erittäin tärkeitä artikloja/lausekkeita/johdanto-osan kappaleita, jotka sisältyvät muihin ulkoisen avun välineisiin:

Uudelleentarkastelu

Ottaen huomioon uuteen ehdotukseen tehdyt huomattavat muutokset ja sen laajentamisen 6 maasta 17 maahan, ei ole mitään syytä unohtaa "uudelleentarkastelulauseketta", joka sisältyy muihin ulkoisen avun välineisiin. Tämä ehdotus on uusi alku, jossa on mukana uusia maita ja uutta toimintaa. Komissio saattaa itse haluta ehdottaa mukautuksia kauden puolivälissä.

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva lauseke

Välineen maantieteellisen alueen laajentaminen edellyttää, kuten muissakin välineissä, että tekstiin otetaan mukaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva lauseke. Ehdotetun uuden johdanto-osan kappaleen sanamuoto heijastaa 181 a artiklaa.

Esittelijä ei näe mitään syytä sisällyttää sitä tähän erityisesti niiden maiden heterogeenisuuden vuoksi, joiden kanssa EU aikoo kehittää yhteistyötä: äskettäin teollistuneet Aasian maat, kuten Singapore, Brunei, Hong Kong, Taipei, Macao, ja Persianlahden yhteistyöneuvoston maat, kuten Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Kuwait, Oman ja Bahrain tai Saudi-Arabia.

Yleisperiaatteet

Tämä yleisperiaatteita koskeva osa on epätäydellinen: yhteistyön täydentävyys ja johdonmukaisuus ovat kaksi tärkeätä periaatetta, jotka olisi sisällytettävä tekstiin.

Uusi asetus tuo yhteen hyvin heterogeenisen ryhmän maita ja joukon toimintoja. Tästä syystä myös "eriyttämisperiaatteen" käyttöönotto sekä johdanto-osassa että yleisperiaatteita käsittelevässä artiklassa on tarpeen: kumppanuusmaiden erityistilanteen ja yhteisön kyseistä maata koskevien erityisintressien arvioinnin olisi oltava ensimmäinen askel, kun päätetään, millaista yhteistyötä kumppanimaan kanssa halutaan kehittää.

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

Tekstiin olisi sisällytettävä erityinen artikla yhteisön taloudellisten etujen suojelusta, kuten muissa ulkoisen avun välineissä.

3.        Euroopan parlamentin tehtävä

Esittelijä katsoo, että Euroopan parlamentin asemaa arviointi- ja raportointijärjestelmien yhteydessä olisi lujitettava ja olisi lisättävä sen osallistumista jäsenneltyyn vuoropuheluun monivuotisista yhteistyöohjelmista.

• [1]  PE 355.337v02-00, 13.3.2006.
• [2]  PE 360.000v03-00, 21.3.2006.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta
Viiteasiakirjat	118773/2006 – C6-0265/2006 – 2006/0807(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	1.8.2006
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 5.9.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 5.9.2006		DE VE 5.9.2006	BUDG 5.9.2006
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	AFET 10.10.2006		DEVE 6.11.2006	BUDG 27.9.2006
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	David Martin 11.7.2006
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)
Rahoitusmäärän muuttaminen   BUDG-lausunto annettu (pvä)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Valiokuntakäsittely	11.9.2006		3.10.2006
Hyväksytty (pvä)	22.11.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 . 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Kader A0rif, Jean-Pierre Audy, Enrique Barón Crespo, Jean-Louis Bourlanges, Daniel Caspary, Françoise Castex, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Jacky Henin, Syed Kamall, Caroline Lucas, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Gianluca Susta
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Panagiotis Beglitis, Harlem Désir, István Szent-Iványi, Mauro Zani
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	29.11.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...