SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

22.12.2006 - (5892/1/2006 – C6‑0311/2006 – 2004/0049(COD)) - ***II

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Dirk Sterckx

Oikaisut/Lisäykset

• ERR01 (PDF - 88 KB)
• ERR01 (DOC - 36 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

(5892/1/2006 – C6‑0311/2006 – 2004/0049(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (5892/1/2006 – C6‑0311/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan[1] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0143)[2],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6‑0479/2006),

1.  hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Neuvoston yhteinen kanta	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Asetuksen otsikko
neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista	neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
Perustelu
Euroopan parlamentti tuki ensimmäisessä käsittelyssä suurella enemmistöllä esittelijän ehdotusta laajentaa tämän asetuksen soveltamisala kaikkiin rautatieliikenteen matkustajiin.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 1 kappale
1) On tärkeää, että yhteisen liikennepolitiikan puitteissa turvataan kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien käyttäjänoikeudet jäsenvaltioiden välisillä matkoilla sekä parannetaan jäsenvaltioiden välisten rautateiden kansainvälisten matkustajaliikennepalvelujen laatua ja tehokkuutta, jotta edistettäisiin rautatieliikenteen osuuden kasvua muihin liikennemuotoihin nähden.	1) On tärkeää, että yhteisen liikennepolitiikan puitteissa turvataan rautatieliikenteen matkustajien käyttäjänoikeudet sekä parannetaan rautateiden matkustajaliikennepalvelujen laatua ja tehokkuutta, jotta edistettäisiin rautatieliikenteen osuuden kasvua muihin liikennemuotoihin nähden.
Perustelu
Katso edellistä tarkistusta.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 6 kappale
6) Kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksien vahvistamisen olisi perustuttava jo voimassa olevaan kansainvälisen oikeuden järjestelmään, joka on sisällytetty kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan 9 päivänä toukokuuta 1980 tehdyn yleissopimuksen (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä muutospöytäkirjalla (vuoden 1999 pöytäkirja), liitteeseen A - yhtenäiset oikeussäännökset sopimuksesta matkustajien ja matkatavaran kansainvälisestä rautatiekuljetuksesta (CIV).	6) Rautatieliikenteen matkustajien oikeuksien vahvistamisen olisi perustuttava jo voimassa olevaan kansainvälisen oikeuden järjestelmään, joka on sisällytetty kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan 9 päivänä toukokuuta 1980 tehdyn yleissopimuksen (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä muutospöytäkirjalla (vuoden 1999 pöytäkirja), liitteeseen A - yhtenäiset oikeussäännökset sopimuksesta matkustajien ja matkatavaran kansainvälisestä rautatiekuljetuksesta (CIV).
	Soveltamisalaa on kuitenkin syytä laajentaa niin, että matkustajia suojellaan kansainvälisen liikenteen lisäksi myös maiden sisäisessä liikenteessä.
Perustelu
CIV-säännökset on otettava kaikkialla huomioon. CIV-säännökset ovat hyvä lähtökohta asetukselle. Ne koskevat kuitenkin ainoastaan kansainvälistä rautatieliikennettä. Esittelijä ehdottaa ensimmäisessä käsittelyssä saamansa Euroopan parlamentin tuen perusteella, että tämä asetus koskisi kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 7 kappale
7) Rautatieyritysten olisi tehtävä yhteistyötä helpottaakseen kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien siirtymistä yhden liikenteenharjoittajan palveluista toisen liikenteenharjoittajan palveluihin tarjoamalla suoria lippuja aina kuin se on mahdollista.	7) Rautatieyritysten olisi tehtävä yhteistyötä helpottaakseen rautatieliikenteen matkustajien siirtymistä yhden liikenteenharjoittajan palveluista toisen liikenteenharjoittajan palveluihin tarjoamalla suoria lippuja aina kuin se on mahdollista.
Perustelu
Näiden säännösten on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 8 kappale
8) Tiedottamista ja lippujen toimittamista kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajille olisi helpotettava sovittamalla tietokonepohjaiset järjestelmät yhteisten vaatimusten mukaisiksi.	8) Tiedottamista ja lippujen toimittamista rautatieliikenteen matkustajille olisi helpotettava sovittamalla tietokonepohjaiset järjestelmät yhteisten vaatimusten mukaisiksi.
Perustelu
Näiden säännösten on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 10 kappale
10) Rautateiden kansainvälisen matkustajaliikenteen palvelujen tulisi hyödyttää kansalaisia yleisesti. Sen vuoksi henkilöillä, jotka ovat vammasta, iästä tai muusta tekijästä johtuen liikuntarajoitteisia, olisi oltava samanlaiset mahdollisuudet rautateitse matkustamiseen kuin muilla kansalaisilla. Liikuntarajoitteisilla henkilöillä on sama oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, valinnanvapauteen ja syrjimättömyyteen kuin kaikilla muilla kansalaisilla. Erityistä huomiota olisi muun muassa kiinnitettävä rautatiepalvelujen saatavuutta, liikkuvaan kalustoon pääsyyn liittyviä olosuhteita ja junatiloja koskevien tietojen antamiseen liikuntarajoitteisille henkilöille. Jotta aistivammaiset matkustajat saisivat tiedot junan viivästymisestä parhaalla mahdollisella tavalla, olisi käytettävä tarpeen mukaan visuaalisia ja auditiivisia tiedotusjärjestelmiä. Liikuntarajoitteisten henkilöiden olisi voitava ostaa matkalippuja junasta ilman lisäveloitusta.	10) Rautateiden matkustajaliikenteen palvelujen tulisi hyödyttää kansalaisia yleisesti. Sen vuoksi henkilöillä, jotka ovat vammasta, iästä tai muusta tekijästä johtuen liikuntarajoitteisia, olisi oltava samanlaiset mahdollisuudet rautateitse matkustamiseen kuin muilla kansalaisilla. Liikuntarajoitteisilla henkilöillä on sama oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, valinnanvapauteen ja syrjimättömyyteen kuin kaikilla muilla kansalaisilla. Erityistä huomiota olisi muun muassa kiinnitettävä rautatiepalvelujen saatavuutta, liikkuvaan kalustoon pääsyyn liittyviä olosuhteita ja junatiloja koskevien tietojen antamiseen liikuntarajoitteisille henkilöille. Jotta aistivammaiset matkustajat saisivat tiedot junan viivästymisestä parhaalla mahdollisella tavalla, olisi käytettävä tarpeen mukaan visuaalisia ja auditiivisia tiedotusjärjestelmiä. Liikuntarajoitteisten henkilöiden olisi voitava ostaa matkalippuja junasta ilman lisäveloitusta.
Perustelu
Näiden säännösten on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
	(10 a) Rautatieyritysten ja aseman haltijoiden olisi liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevia yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä soveltamalla otettava huomioon vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet sen varmistamiseksi, että pääsy kaikkeen rakennettuun ympäristöön ja kuljetuskalustoon varmistetaan julkisia hankintoja koskevan, voimassaolevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti siten, että hankittaessa uutta materiaalia tai rakennettaessa tai tehtäessä laajoja kunnostustöitä poistetaan asteittain fyysiset esteet ja toiminnalliset rajoitukset.
Perustelu
Palvelujen käytettävyyden jatkuva parantaminen vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että rautatiejärjestelmä hyödyttää kaikkia käyttäjiä. On kuitenkin syytä tunnustaa, että kaikkea kuljetuskalustoa ja rakennettua ympäristöä on mahdotonta mukauttaa vaatimuksiin kertaheitolla.
Tässä johdanto-osan kappaleessa todetaan, että liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet on otettava liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukaisesti huomioon uutta liikkuvaa kalustoa hankittaessa, uusia asemia rakennettaessa ja nykyisiä asemia uudistettaessa tai kunnostettaessa. Liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevat yhteentoimivuuden tekniset eritelmät kuuluvat rautatiejärjestelmien eritelmiin, joita edellytetään suurten nopeuksien (96/48) ja tavanomaisen (2001/16) rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetuissa direktiiveissä.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 11 kappale
11) Rautatieyrityksille olisi asetettava velvollisuus ottaa vakuutus tai tehdä vastaavia järjestelyjä, jotta ne kykenevät kantamaan kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajia koskevan vastuunsa tapaturman sattuessa. Rautatieyritysten vakuutuksen vähimmäismäärän olisi oltava tulevan uudelleentarkastelun aiheena.	11) Rautatieyrityksille olisi asetettava velvollisuus ottaa vakuutus tai tehdä vastaavia järjestelyjä, jotta ne kykenevät kantamaan rautatieliikenteen matkustajia koskevan vastuunsa tapaturman sattuessa. On kuitenkin syytä vahvistaa rautatieyrityksen vakuutussuojan vähimmäismäärä.
Perustelu
Tämän asetuksen pitäisi koskea kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Jo nyt pitäisi olla mahdollista vahvistaa rautatieyritysten vähimmäisvakuutusturva.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 12 kappale
12) Entistä varmemmista oikeuksista korvaukseen ja apuun kansainvälisen liikenteen junan viivästymisen, junayhteyden menettämisen tai matkan peruuttamisen yhteydessä olisi tultava suurempi kannustin kansainvälisen rautatieliikenteen markkinoille, mikä hyödyttää matkustajia.	12) Entistä varmemmista oikeuksista korvaukseen ja apuun liikenteen junan viivästymisen, junayhteyden menettämisen tai matkan peruuttamisen yhteydessä olisi tultava suurempi kannustin rautatieliikenteen markkinoille, mikä hyödyttää matkustajia.
Perustelu
Tämän asetuksen on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 15 kappale
15) Kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien edun mukaista on, että yhteisymmärryksessä viranomaisten kanssa toteutetaan asianmukaiset toimet heidän henkilökohtaisen turvallisuutensa varmistamiseksi sekä asemilla että junissa.	15) Rautatieliikenteen matkustajien edun mukaista on, että yhteisymmärryksessä viranomaisten kanssa toteutetaan asianmukaiset toimet heidän henkilökohtaisen turvallisuutensa varmistamiseksi sekä asemilla että junissa.
Perustelu
Tämän asetuksen on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 16 kappale
16) Kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien olisi voitava tehdä valitus tähän asetukseen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta mille tahansa asianomaiselle rautatieyritykselle tai lipunmyyjälle, ja heillä olisi oltava oikeus saada vastaus kohtuullisen ajan kuluessa.	16) Rautatieliikenteen matkustajien olisi voitava tehdä valitus tähän asetukseen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta mille tahansa asianomaiselle rautatieyritykselle tai lipunmyyjälle, ja heillä olisi oltava oikeus saada vastaus kohtuullisen ajan kuluessa.
Perustelu
Tämän asetuksen on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 17 kappale
17) Rautatieyritysten olisi määriteltävä, hallinnoitava ja valvottava kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajapalveluihin liittyviä palvelun laatunormeja.	Poistetaan.
Perustelu
Esittelijä ei pidä tarpeellisena edellyttää, että rautatieyritykset asettavat itselleen laatunormeja, joiden valvomisesta ja hallinnoimisesta ne olisivat itse vastuussa. Rautatieyritysten laatua ja puutteita koskevissa kysymyksissä pitäisi olla vastuussa kolmannet osapuolet (kuluttajansuojajärjestöt, tiedotusvälineet, yliopistot, jne.).
Tarkistus 13 Johdanto-osan 21 kappale
21) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat yhteisön rautateiden kehittäminen ja matkustajien oikeuksien käyttöönotto kansainvälisessä rautatieliikenteessä, koska toteutettavilla toimilla on merkittäviä kansainvälisiä ulottuvuuksia ja koska kansainvälisiä rautatiematkoja on tarpeen koordinoida kansainvälisellä tasolla, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.	21) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat yhteisön rautateiden kehittäminen ja matkustajien oikeuksien käyttöönotto, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.
Perustelu
Tämän asetuksen on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia. Euroopan kansalaiset matkustavat, asuvat ja työskentelevät yhä yleisemmin muissa jäsenvaltioissa. Pelkästään sen vuoksi on tärkeää, että samat matkustajien oikeudet koskevat kaikkia jäsenvaltioita sekä kansainvälisessä että maan sisäisessä rautatieliikenteessä. Tämän asetuksen soveltamisalan laajentaminen on siten täysin yhdenmukainen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen kanssa.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 22 kappale
22) Asetuksen tarkoituksena on tukea rajatylittävää yhdentymistä alueilla, joilla kahden tai useamman naapurijäsenvaltion kansalaiset - huomattavassa määrin - käyvät työssä ja asuvat toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioilla olisi sitä varten oltava mahdollisuus myöntää väliaikaisesti poikkeuksia, jotka koskevat yksittäisiä rajatylittäviä palveluja. Palvelut voisivat olla liikennöintiä kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevassa kaupunkiryhmässä tai sellaisilla alueilla, joilla liikennöinti tapahtuu huomattavalta osin yhteisön ulkopuolella, joilla lyhyt osa kauttakulkureittiä on toisessa jäsenvaltiossa tai joilla se ylittää toisen jäsenvaltion rajan vain lopullista pysähtymistä varten.	22) Asetuksen tarkoituksena on maan sisäisen ja kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksien käyttöön ottaminen. Tietyt tämän asetuksen säännökset edellyttävät merkittäviä muutoksia joissain jäsenvaltioissa. Siten kaikkein erityislaatuisimmassa tilanteessa olevilla jäsenvaltioilla pitää olla oikeus saada väliaikaisesti poiketa tietyistä tässä asetuksessa säädetyistä toimista alueellaan kulkevan tai osittain kulkevan maan sisäisen liikenteen osalta.
	Tietyissä jäsenvaltioissa julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa on säädetty asianmukaisista korvauksista, jotka on suoritettava viranomaiselle myöhästymisen vuoksi. Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat sopineet tällaisesta järjestelmästä palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa, pitäisi saada väliaikaisesti poiketa tämän asetuksen säännöistä myöhästymisistä maksettavien korvausten osalta.
Perustelu
Neuvosto rajoittaa huomattavasti tämän asetuksen soveltamisalaa sekä ottaa käyttöön mahdollisuuden myöntää väliaikaisesti poikkeuksia. Tämä on täysin vastoin Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämää kantaa.
Esittelijä ymmärtää hyvin monen (uuden) jäsenvaltion vaikeudet, jos niiden täytyy välittömästi panna kaikki tämän asetuksen säännökset täytäntöön kansallisissa liikennejärjestelmissään. Esittelijän ehdottama väliaikainen poikkeus antaa niille mukautumismahdollisuuden vaikuttamatta lopulliseen tavoitteeseen, eli rautatieliikenteen matkustajien tasavertaisten oikeuksien luomiseen kaikkialla EU:ssa. Myös julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kohdalla viranomaisille suoritettavia myöhästymiskorvauksia koskevasta järjestelmästä olisi voitava poiketa.
Tarkistus 15 Johdanto-osan 23 kappale
23) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti,	23) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti annettava valtuudet ottaa käyttöön yleisluonteisia toimia, joilla pyritään muuttamaan tämän asetuksen muita kuin olennaisia osia tai täydentämään sitä lisäämällä siihen muita kuin olennaisia osia; nämä toimet olisi hyväksyttävä soveltaen päätöksen 1999/468/ETY 5 a artiklassa tarkoitettua sääntelymenettelyä, johon liittyy valvontaa,
Perustelu
Varmistetaan, että komiteamenettelyssä sovelletaan sääntelymenettelyä, johon liittyy valvontaa.
Tarkistus 16 1 artiklan e alakohta
e) kansainvälisiä liikennepalveluja koskevien laatuvaatimusten määrittäminen ja seuranta, matkustajien henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvien riskien hallinta ja valitusten käsittely, ja	e) matkustajien henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvien riskien hallinta ja valitusten käsittely, ja
Perustelu
Esittelijä ei pidä tarpeellisena edellyttää, että rautatieyritykset asettavat itselleen laatunormeja, joiden valvomisesta ja hallinnoimisesta ne olisivat itse vastuussa. Rautatieyritysten laatua ja puutteita koskevissa kysymyksissä pitäisi olla vastuussa kolmannet osapuolet (kuluttajansuojajärjestöt, tiedotusvälineet, yliopistot, jne.). Lisäksi pitää selventää, että tämän asetuksen on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 17 2 artiklan 1 kohta
1. Tätä asetusta sovelletaan koko yhteisössä yhden tai useamman, rautatieyritysten toimiluvista 19 päivänä kesäkuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY mukaisesti toimiluvan saaneen rautatieyrityksen kotimaan ja kansainvälisen liikenteen kansainvälisiin matkoihin, jollei 2, 3 ja 4 kohdasta muuta johdu,	1. Tätä asetusta sovelletaan koko yhteisössä yhden tai useamman, rautatieyritysten toimiluvista 19 päivänä kesäkuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY mukaisesti toimiluvan saaneen rautatieyrityksen kaikkiin rautatiematkoihin ja -palveluihin.
	Myös julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa on taattava vähintään sama suojelun taso kuin tässä asetuksessa,
Perustelu
Neuvoston yhteisen kannan mukainen soveltamisala on välittömästi hyvin rajoittava ja monimutkainen. Asetusta sovelletaan usean kriteerin mukaisesti, kuten missä junaan noustaan ja mistä ongelmasta on kyse (myöhästyminen, liikuntarajoitteisuus, jne.).
Esittelijä katsoo parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan mukaan, että tämän asetuksen pitäisi periaatteessa koskea kaikkia rautatiematkoja ja -palveluita yhteisön alueella palveluhankintoja koskevat sopimukset mukaan lukien, jotta kaikki sisämarkkinoiden alueen rautateillä matkustavat henkilöt voisivat nauttia samasta suojelun vähimmäistasosta.
Tarkistus 18 2 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Tätä asetusta ei sovelleta sellaisiin rautatieyrityksiin ja palveluntarjoajiin, joilla ei ole direktiivin 95/18/EY mukaista toimilupaa.
Perustelu
Asetusta ei pitäisi soveltaa matkoihin tai palveluihin, joita järjestävät sellaiset rautatieyritykset tai palveluntarjoajat, joilla ei ole neuvoston direktiivin 95/18/EY mukaista toimilupaa. Tällaisia soveltamisalan ulkopuolelle jätettäviä palveluja ovat esimerkiksi metropalvelut, jotka ovat tyypillisesti suhteellisen lyhyitä ja halpoja kyydityksiä kaupunkien joukkoliikennevälineissä ja jotka siten poikkeavat tyystin muista rautatiematkoista ja ‑palveluista.
Tarkistus 19 2 artiklan 2 kohta
2. Tämän asetuksen IV lukua ja 25 artiklaa sovelletaan ainoastaan kansainvälisen liikenteen kansainvälisiin matkoihin.	Poistetaan.
Perustelu
Asetuksen IV luku sisältää säännökset myöhästymisistä, junayhteyden menettämisestä sekä peruuttamisesta. Neuvosto haluaa, että kyseiset säännökset koskisivat ainoastaan kansainvälisiä matkoja kansainvälisissä rautatiepalveluissa. Esittelijän mielestä tämä rajoitus on liian jyrkkä. Kuitenkin joidenkin maiden sisäisten palveluiden kohdalla olisi voitava säätää poikkeuksista. Myöhästymisiä koskeva korvausjärjestelmä voi aiheuttaa ongelmia maan sisäisissä palveluissa erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Siksi esittelijä esittää tarkistusta 2 artiklan 4 kohtaan.
Tarkistus 20 2 artiklan 3 kohta
3. Tämän asetuksen V lukua sovelletaan myös kansainvälisen liikenteen kotimaan matkoihin.	Poistetaan.
Perustelu
Asetuksen V luku koskee liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksia. Vaikkakin neuvosto esittää hieman laajempaa soveltamisalaa tässä luvussa, se ei ole yhdenmukainen Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn lopputuloksen kanssa. Parlamentti esitti, että kaikilla rautateiden matkustajilla on oltava samat vähimmäisoikeudet.
Tarkistus 21 2 artiklan 4 kohta
4. Jäsenvaltio voi myöntää avoimuutta ja syrjimättömyyttä noudattaen enintään viideksi vuodeksi väliaikaisen, uusittavissa olevan poikkeusluvan tämän asetuksen säännösten soveltamisesta, tietyn kansainvälisen liikenteen tai sellaisten tiettyjen kansainvälisten matkojen osalta, jotka ovat poikkeuksellisessa tilanteessa, koska:	4. Jäsenvaltio voi myöntää avoimuutta ja syrjimättömyyttä noudattaen enintään kymmeneksi vuodeksi poikkeusolosuhteissa, jotka estävät tämän asetuksen välittömän tai lyhyen aikavälin täytäntöönpanon välttämättömien suurten investointien ja rautatierakenteiden mukauttamisessa ja kuljetuskaluston uudenaikaistamisessa kohdattujen käytännön vaikeuksien vuoksi, väliaikaisen poikkeusluvan tämän asetuksen säännösten soveltamisesta, erityisesti 8 ja 9 artiklassa vahvistettujen säännösten tapauksessa, mitä tulee matkustusasiakirjoihin ja tietojärjestelmiin, sekä 14 ja 15 artiklassa, mitä tulee maksuihin ja korvauksiin, tietyn liikenteen tai tiettyjen osuuksien tapauksessa.
a) kansainvälinen liikenne tapahtuu kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevan kaupunkiryhmän tai alueen kuljetustarpeiden täyttämiseksi, tai
b) merkittävä osa kansainvälisestä liikenteestä, mukaan lukien vähintään yksi aikataulun mukainen asemalla pysähtyminen, tapahtuu yhteisön ulkopuolella, tai
c) kansainvälinen liikenne alkaa ja päättyy samassa jäsenvaltiossa ja kulkee yhden muun jäsenvaltion kautta lyhyemmän kuin 100 kilometrin matkan pysähtyen välillä kaupallisessa tarkoituksessa asemalla tai pysähtymättä, tai
d) kansainvälinen liikenne tapahtuu yhden jäsenvaltion rajan ylittäen ja päättyy rajaa lähinnä olevalla asemalle.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisestä poikkeusluvasta. Komissio määrittää, onko poikkeuslupa tämän artiklan mukainen.
Perustelu
Tämän asetuksen pitäisi periaatteessa koskea kaikkia junia ja rautatieliikenteen matkustajia yhteisössä. Kuitenkin, jos asetuksen mukainen myöhästymisiä koskeva korvausjärjestelmä sekä matkalippujen ostojärjestelmä otettaisiin käyttöön kaikissa junissa, voitaisiin tietyille jäsenvaltioille tai alueille aiheuttaa merkittäviä ongelmia sekä edellyttää niiltä epäasianmukaisia investointeja. Komission on kuitenkin suoritettava asianmukaista valvontaa.
Tarkistus 22 2 artiklan 4 a kohta (uusi)
	4 a. Ne jäsenvaltiot, joissa voimassa olevissa, julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa on jo säädetty maksu- ja korvausjärjestelyistä myöhästymisten, menetettyjen jatkoyhteyksien ja/tai peruutusten varalta, voivat myöntää rautatieyrityksille tämän asetuksen 14 ja 15 artiklasta ainoastaan tarjottavaan palveluun ja kyseiseen osuuteen liittyvän väliaikaisen poikkeuksen korkeintaan kymmeneksi vuodeksi. Poikkeus on mahdollinen sellaisten järjestelmien tapauksessa, jotka tarjoavat tätä asetusta vastaavan matkustajien oikeuksien suojan tason, ja sitä ei sovelleta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tehtäviin, julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin.
Perustelu
Tämän asetuksen pitäisi periaatteessa koskea kaikkia junia ja rautatieliikenteen matkustajia yhteisössä. Kuitenkin joissakin jäsenvaltioissa olemassa olevat, julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset tarjoavat jo vastaavan korvausjärjestelmän, joka on kehittynyt monipuolisten ja ajantasaisten kokemusten valossa. Kyseiset järjestelmät on syytä säilyttää, jos niissä suodaan matkustajille yhtäläinen suoja, koska silloin voidaan välttää sopimusten uudelleenneuvotteleminen, joka edellyttää usein pitkiä ja vaikeita neuvotteluja viranomaisten ja yritysten välillä. Komission on kuitenkin suoritettava asianmukaista valvontaa.
Tarkistus 23 2 artiklan 4 b kohta (uusi)
	4 b. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisistä poikkeusluvista. Komissio määrittää, onko poikkeusluvan myöntäminen tämän artiklan mukaista ja ettei se ole vastoin Euroopan yhteisön etuja.
Perustelu
Perustamissopimuksen mukaan komission on varmistettava sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano ja arvioitava niiden kokonaisvaikutuksia järjestelmään.
Tarkistus 24 3 artiklan 15 a kohta (uusi)
	15 a. 'kausilipulla' kuljetussopimusta, joka sallii matkustajan matkustaa säännöllisesti tietyn ajan tietyllä reitillä;
Perustelu
Katso parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaa. Myös kausilipulla matkustavien on saatava korvauksia toistuvien myöhästymisten vuoksi (katso 15 artiklan 1 a kohtaa). Siten on tarpeen määritellä, mitä "kausilipulla" tarkoitetaan.
Tarkistus 25 3 artiklan 17 kohta
17. 'liikuntarajoitteisella henkilöllä' henkilöä, jonka liikuntakyky on hänen kulkuneuvoja käyttäessään rajoittunut (pysyvän tai väliaikaisen sensorisen tai motorisen) fyysisen vamman, kehitysvamman tai älyllisen vajavaisuuden tai jonkin muun vamman tai iän takia ja jonka tilanne edellyttää asianmukaista huomiota ja kaikille matkustajille tarjolla olevien palvelujen mukauttamista kyseisen henkilön erityisiin tarpeisiin;	17. ’vammaisella tai liikuntarajoitteisella henkilöllä’ henkilöä, jonka liikuntakyky on hänen kulkuneuvoja käyttäessään rajoittunut (pysyvän tai väliaikaisen sensorisen tai motorisen) fyysisen vamman, kehitysvamman tai älyllisen vajavaisuuden tai jonkin muun vamman tai iän takia ja jonka tilanne edellyttää asianmukaista huomiota ja kaikille matkustajille tarjolla olevien palvelujen mukauttamista kyseisen henkilön erityisiin tarpeisiin;
Perustelu
Esittelijä panee merkille, että tässä asetuksessa ja heinäkuussa 2006 hyväksytyssä asetuksessa vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä (asetus (EY) N:o 1107/2006) käytettiin eri määritelmää. Kun tätä asetusta käsiteltiin parlamentissa ensimmäisessä käsittelyssä, heinäkuussa hyväksyttyä asetusta ei ollut olemassa. Neuvoston käyttämää määritelmää käytetään myös asetuksessa (EY) N:o 261/2004 (avunanto matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen vuoksi). Siten olisi loogista, että näiden kahden tekstin sanamuoto yhdenmukaistetaan toisessa käsittelyssä, sillä niiden päämäärä on sama. (Kääntäjän huomautus: tämä tarkistus vaikuttaa suomenkieliseen versioon ainoastaan siten, että määritelmää laajennetaan "vammaisiin henkilöihin", muutoin suomenkielinen teksti on yhdenmukainen asetuksen N:o 1107/2006 kanssa).
Tarkistus 26 4 artikla
Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, kuljetussopimuksen tekemiseen ja toteuttamiseen sekä siihen liittyvään tiedottamiseen ja lippujen toimittamiseen sovelletaan liitteessä I olevien II ja III osan määräyksiä.	Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, ihmisten ja heidän matkatavaroidensa, lastenvaunujensa, pyörätuoliensa, polkupyöriensä ja urheiluvälineidensä kuljettamista koskevan sopimuksen tekemiseen ja toteuttamiseen sekä siihen liittyvään tiedottamiseen ja lippujen toimittamiseen sovelletaan liitteessä I olevien II ja III osan määräyksiä.
Tarkistus 27 6 artikla
Velvollisuus tiedottaa kasainvälisen liikenteen keskeyttämisestä	Velvollisuus tiedottaa rautatieliikenteen keskeyttämisestä
Rautatieyritysten on tiedotettava yleisölle kansainvälisen liikenteen keskeyttämisestä asianmukaisia keinoja käyttäen ja ennen toteuttamista koskevien päätöstensä tekemistä.	Rautatieyritysten on tiedotettava yleisölle rautatieliikenteen keskeyttämisestä asianmukaisia keinoja käyttäen ja ennen toteuttamista koskevien päätöstensä tekemistä.
Perustelu
Tämän asetuksen on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 28 7 artiklan 1 kohta
1. Rautatieyritysten ja lipunmyyjien, jotka tarjoavat yhden tai useamman rautatieyrityksen puolesta kuljetussopimuksia, on pyynnöstä annettava matkustajalle ainakin liitteessä II olevassa I osassa mainitut tiedot, jotka liittyvät kansainvälisiin matkoihin, joista asianomainen rautatieyritys tarjoaa kuljetussopimusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan soveltamista. Lipunmyyjien, jotka tarjoavat kuljetussopimuksia omaan lukuunsa, ja matkanjärjestäjien on annettava nämä tiedot, jos ne ovat saatavissa.	1. Rautatieyritysten ja lipunmyyjien, jotka tarjoavat yhden tai useamman rautatieyrityksen puolesta kuljetussopimuksia, on pyynnöstä annettava matkustajalle ainakin liitteessä II olevassa I osassa mainitut tiedot, jotka liittyvät matkoihin, joista asianomainen rautatieyritys tarjoaa kuljetussopimusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan soveltamista. Lipunmyyjien, jotka tarjoavat kuljetussopimuksia omaan lukuunsa, ja matkanjärjestäjien on annettava nämä tiedot, jos ne ovat saatavissa.
Perustelu
Tämän asetuksen on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 29 7 artiklan 2 kohta
2. Rautatieyritysten on annettava matkustajille kansainvälisen matkan aikana vähintään liitteessä II olevassa II osassa mainitut tiedot.	2. Rautatieyritysten on annettava matkustajille matkan aikana vähintään liitteessä II olevassa II osassa mainitut tiedot.
Perustelu
Tämän asetuksen on koskettava kaikkia rautatieliikenteen matkustajia.
Tarkistus 30 7 artiklan 3 kohta
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa.	3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava helposti saatavilla olevassa ja ymmärrettävässä muodossa, mikä koskee myös sähköisiä myyntijärjestelmiä. Erityistä huomiota kiinnitetään kuulo- ja/tai näkörajoitteisten henkilöiden tarpeisiin.
Tarkistus 31 8 artikla
1. Rautatieyritysten ja lipunmyyjien on tarjottava lippuja ja suoria lippuja, jos niitä on saatavilla, ja otettava vastaan varauksia.	1. Rautatieyritysten ja lipunmyyjien on tarjottava lippuja ja suoria lippuja, jos niitä on saatavilla, ja otettava vastaan varauksia.
Rautatieyritysten on toimitettava lippuja matkustajille seuraavista myyntipisteistä vähintään yhden välityksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:	1 a. Rautatieyritysten on toimitettava lippuja matkustajille seuraavista myyntipisteistä vähintään yhden välityksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:
a) lipputoimistoista tai lipunmyyntiautomaateista,	a) lipputoimistoista tai lipunmyyntiautomaateista,
b) puhelimen, Internetin tai muun yleisesti saatavilla olevan tietotekniikan välityksellä,	b) puhelimen, Internetin tai muun yleisesti saatavilla olevan tietotekniikan välityksellä,
c) junista.	c) junista.
	1 b. Rautatieyritysten on toimitettava lippuja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten perusteella tarjottavien palveluiden osalta seuraavista myyntipisteistä vähintään yhden välityksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan ja 2 a kohdan soveltamista:
	a) lipputoimistoista tai lipunmyyntiautomaateista;
	b) junista.
2. Rautatieyritysten on tarjottava mahdollisuutta lippujen saantiin kulloisellekin matkalle junasta, ellei mahdollisuutta ole rajoitettu tai evätty turvallisuussyistä tai petosten torjumiseksi tai siksi, että paikanvaraus on pakollinen tai ymmärrettävistä kaupallisista syistä johtuen.	2. Rautatieyritysten on tarjottava mahdollisuutta lippujen saantiin kulloisellekin matkalle junasta, ellei mahdollisuutta ole rajoitettu tai evätty turvallisuussyistä tai petosten torjumiseksi tai siksi, että paikanvaraus on pakollinen tai ymmärrettävistä kaupallisista syistä johtuen.
	2 a. Jos lähtöasemalla ei ole lippumyymälää tai lippuautomaattia, matkustajille on tiedotettava rautatieasemalla ainakin seuraavista seikoista:
	– mahdollisuudesta ostaa lippu puhelimitse, Internetin välityksellä tai junassa sekä noudatettavista menettelyistä;
	– lähimmästä päärautatieasemasta tai paikasta, jossa on lippumyymälä ja/tai lippuautomaatti.
Perustelu
Neuvoston kannan mukaan otetaan käyttöön vain kansainvälisten lippujen myyntijärjestelmä. Esittelijä laajentaa asetuksen soveltamisalaa kaikkiin rautatieliikenteen matkustajiin ja matkoihin. Neuvoston esitystä on siten muutettava. Esimerkiksi lippuja, jotka ovat kaupan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten perusteella tarjottavissa palveluissa, saadaan ostaa muualtakin kuin Internetistä.
Tarkistus 32 11 artiklan 2 kohta
2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin vakuutussuojan vähimmäismäärän asettamisesta rautatieyrityksille viimeistään……*. Sen lisänä on tarvittaessa asiaa koskevia aiheellisia ehdotuksia tai suosituksia.	2. Rautatieyrityksen vakuutussuojan vähimmäismäärä on XXX euroa.
* Vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta
Perustelu
Jo nyt pitäisi olla mahdollista vahvistaa rautatieyritysten vähimmäisvakuutusturva.
Tarkistus 33 11 a artikla (uusi)
	11 a artikla
	Korvaukset matkustajien kuolemasta tai vammautumisesta
	1. Rautatieyrityksen vastuulle korvata matkustajan kuolemaan tai loukkaantumiseen liittyvät vahingot ei saa asettaa taloudellista ylärajaa.
	2. Rautatieyritys ei voi sulkea pois tai rajoittaa vastuutaan siltä osin kuin korvauksen määrä ei ylitä 120 000:tä euroa matkustajaa kohden. Rautatieyritys ei ole vastuussa sellaisten vahinkojen korvaamisesta, joiden arvo ylittää tämän määrän, jos se näyttää toteen, etteivät vahingot johtuneet sen huolimattomuudesta tai muusta virheestä
Perustelu
Neuvosto viittaa CIV-säännöksiin, kun käsitellään rautatieyrityksen vastuuta matkustajien kuolemasta tai vammautumisesta. Edellä mainitut vastuuta koskevat näkökohdat eivät kuitenkaan kuulu CIV:iin. Esittelijä katsoo, että näitä säännöksiä ei pitäisi poistaa asetuksesta.
Esittelijän ehdottama määrä on suurin piirtein sama kuin lentoliikenteen alalla (katso Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 889/2002, annettu 13 päivänä toukokuuta 2002, lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta: EYVL L 140, 30. toukokuuta 2002, s. 2).
Tarkistus 34 12 artiklan 1 kohta
1. Jos matkustaja kuolee tai loukkaantuu, rautatieyrityksen on viipymättä ja viimeistään 15 päivän kuluttua siitä, kun korvaukseen oikeutetun luonnollisen henkilön henkilöllisyys on todettu, suoritettava ennakkomaksu, joka kattaa kyseisen henkilön välittömät taloudelliset tarpeet ja joka on suhteessa siihen, mitä vahinkoa hän on kärsinyt.	1. Jos matkustaja kuolee tai loukkaantuu, liitteessä I olevassa 56 artiklan 1 kohdassa määritellyn rautatieyrityksen on viipymättä ja viimeistään 15 päivän kuluttua siitä, kun korvaukseen oikeutetun luonnollisen henkilön henkilöllisyys on todettu, suoritettava ennakkomaksu, joka kattaa kyseisen henkilön välittömät taloudelliset tarpeet ja joka on suhteessa siihen, mitä vahinkoa hän on kärsinyt.
Perustelu
Ennakkomaksuvaatimus olisi esitettävä vastuussa olevalle rautatieyritykselle, ei perättäisille kuljettajille. Ehdotetulla tarkistuksella huolehditaan oikeusvarmuudesta, sillä siinä viitataan nimenomaisesti COTIF/CIV-säännösten 56 artiklan 1 kohtaan.
Tarkistus 35 13 artikla
Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, rautatieyritysten vastuuseen viivästymisen, junayhteyden menettämisen ja liikennepalvelun peruuttamisen osalta sovelletaan liitteessä I olevan IV osan II lukua.	Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, rautatieyritysten vastuuseen viivästymisen, junayhteyden menettämisen ja liikennepalvelun peruuttamisen osalta sovelletaan liitteessä I olevan IV osan II lukua. Liitteen I 32 artiklan 2 kohtaa sovelletaan myös tämän asetuksen 14 ja 15 artiklaan.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään sitä, että asetuksen liitteen I mukaista vastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan myös matkalipun hinnan palauttamiseen ja korvauksiin.
Tarkistus 36 15 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1. Matkustaja voi kuljetusoikeutta menettämättä vaatia rautatieyritykseltä korvausta häntä kohdanneesta viivästymisestä, jonka osalta lipun hintaa ei ole palautettu 14 artiklan säännösten mukaisesti. Viivästymisistä maksettavat vähimmäiskorvaukset ovat seuraavat:	1. Matkustaja voi kuljetusoikeutta menettämättä vaatia rautatieyritykseltä korvausta häntä kohdanneesta, matkalipussa ilmoitetun lähtö- ja saapumispaikan välillä tapahtuvasta viivästymisestä, jonka osalta lipun hintaa ei ole palautettu 14 artiklan säännösten mukaisesti. Viivästymisistä maksettavat vähimmäiskorvaukset ovat seuraavat:
Perustelu
Lähtö- ja saapumisasema on ilmoitettava matkalipussa, jotta voidaan estää ei-palvelukohtaisten matkalippujen väärinkäyttö. Matkaliput, joissa ei mainita lähtö- ja saapumispaikkaa, kuten päivä-, viikko- tai aluekohtaiset liput, ovat voimassa tietyn ajan, ja ne eivät koske mitään tiettyä rautatiepalvelua. Matkustajat ovat voineet käyttää tällaisia matkalippuja mihin tahansa kuljetuspalveluun mihin tahansa kohteeseen niiden voimassaoloaikana tai -alueella. Hakiessaan korvausta viivästyksistä matkustajat voisivat siten väärinkäyttää kyseisiä lippuja vaatimalla suuria korvauksia viivästyneen palvelun käytöstä, vaikka he eivät olisikaan käyttäneet kyseistä palvelua.
Tarkistus 37 15 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi)
	1 a. Toistuvista myöhästymisistä tai peruuttamisista kärsivät kausilipulla matkustavat henkilöt saavat korvauksen pyydettäessä. Korvaus voidaan suorittaa hinnanalennuksena uutta kausilippua ostettaessa tai pidentämällä olemassa olevan kausikortin voimassaoloaikaa.
	Rautatieyritykset määrittelevät etukäteen läheisessä yhteistyössä palvelun käyttäjien edustajien tai julkisia palveluita koskevan sopimuksen osalta viranomaisten kanssa täsmällisyyttä ja palvelujen luotettavuutta koskevat perusteet, joita sovelletaan tämän kohdan täytäntöönpanossa. Ne määrittelevät myös täytäntöönpanomenettelyt ja erityisesti näytön, että kausilipun haltija on todellisesti käyttänyt myöhässä olleita palveluita.
Perustelu
On toivottavaa, että yhdestä myöhästymisestä annettavan korvauksen lisäksi otetaan käyttöön korvausjärjestelmä kausikortilla matkustaville (työntekijöille), jotka kärsivät toistuvista myöhästymisistä tietyllä aikavälillä. Tässä asetuksessa ei tarvitse yksityiskohtaisesti eritellä, miten järjestelmä toimii: se on jäsenvaltion päätettävissä.
Tarkistus 38 15 artiklan 1 kohdan 2 a alakohta (uusi)
	Myöhästymisestä suoritettava korvaus myönnetään aina suhteessa hintaan, jonka matkustaja on suorittanut myöhässä olleesta palvelusta. Jos kuljetussopimuksena on matkustuskortti, joka oikeuttaa matkustamaan eri osuuksilla, korvaus suoritetaan suhteessa matkan hintaan yhdellä osuudella.
Perustelu
On oltava selvä, että myöhästymisestä suoritettava korvaus on suhteessa todellisesti maksettuun hintaan. Matkustajat, jotka ovat suorittaneet matkasta alhaisemman maksun, eivät voi olettaa, että heille myönnetään korvaus normaalihinnan perusteella.
Tämä koskee myös matkustuskortteja, jotka antavat oikeuden matkustaa rajattomasti tietyllä alueella. Kyse on usein eri matkustajaryhmien alennuskorteista (nuoret, vanhukset, jne.).
Tarkistus 39 15 artiklan 1 kohdan 3 alakohta
Viivästymisajan laskemisessa ei oteta huomioon viivästymistä, jonka rautatieyritys voi osoittaa tapahtuneen jäsenvaltion alueen ulkopuolella.	Viivästymisajan laskemisessa ei oteta huomioon viivästymistä, jonka rautatieyritys voi osoittaa tapahtuneen Euroopan unionin alueen ulkopuolella.
Perustelu
Selvennys.
Tarkistus 40 15 artiklan 2 kohta
2. Korvaus matkalipun hinnasta on maksettava 14 päivän kuluessa korvausvaatimuksen esittämisestä. Korvaus voidaan maksaa matkakuponkeina ja/tai muina palveluina, jos niiden ehdot ovat joustavat (erityisesti voimassaoloaika ja määräpaikka). Korvaus on matkustajan pyynnöstä maksettava rahana, jos matkakupongeilla ja muilla palveluilla ei ole matkustajan kannalta arvoa.	2. Korvaus matkalipun hinnasta on maksettava 1 kuukauden kuluessa korvausvaatimuksen esittämisestä. Korvaus voidaan maksaa matkakuponkeina ja/tai muina palveluina, jos niiden ehdot ovat joustavat (erityisesti voimassaoloaika ja määräpaikka). Korvaus on matkustajan pyynnöstä maksettava rahana, jos matkakupongeilla ja muilla palveluilla ei ole matkustajan kannalta arvoa.
Perustelu
Parlamentti tuki tätä ehdotusta ensimmäisessä käsittelyssä realistisemman korvausaikataulun laatimiseksi.
On paras antaa matkustajan valita, haluaako hän korvauksen rahana vai matkakuponkeina ja/tai muina palveluina, ja välttää ongelmallinen viittaus "palveluihin", joilla "ei ole matkustajan kannalta arvoa.
Korvauksen muodon on riiputtava matkustajasta, eikä matkustajan pidä joutua esimerkiksi todistamaan sitä, ettei jollakin matkakupongilla olisi hänen kannaltaan arvoa tai ettei sillä olisi hänelle käyttöä, ja miksi hän niin ollen ottaa korvauksen mieluummin rahana.
Tarkistus 41 16 artiklan 2 kohdan a alakohta
a) aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan, mikäli niitä on junassa tai asemalla saatavissa,	a) aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan, mikäli niitä on junassa tai asemalla saatavissa tai ne voidaan toimittaa sinne,
Perustelu
Jokaisella asemalla tai jokaisessa junassa ei ole saatavissa aterioita, mutta joissain tapauksissa ateriat voitaisiin toimittaa sinne.
Tarkistus 42 17 artikla
Liikuntarajoitteisille henkilöille tiedottaminen	Oikeus kuljetukseen
1. Rautatieyrityksen, lipunmyyjän tai matkanjärjestäjän on pyynnöstä ilmoitettava liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuudesta käyttää rautatiepalveluja ja liikkuvaan kalustoon sekä junan palvelutiloihin pääsyn edellytyksistä.	1. Rautatieyritys, lipunmyyjä tai matkanjärjestäjä ei saa kieltäytyä liikuntarajoitteisuuden perusteella hyväksymästä varausta tai kirjoittamasta lippua sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettuja palvelujen käyttöä koskevia sääntöjä. Liikuntarajoitteisille henkilöille on tarjottava varaukset ja liput ilman lisäkustannuksia.
2. Rautatieyrityksen on laadittava palvelujen käyttöä koskevat syrjimättömät säännöt, joita sovelletaan liikuntarajoitteisten henkilöiden matkustamisen yhteydessä, sovellettavien lakisääteisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Rautatieyritysten, lipunmyyjien ja/tai matkanjärjestäjien on pyynnöstä annettava heti tiedoksi kyseiset säännöt.	2. Rautatieyritysten ja aseman haltijoiden on liikuntarajoitteisia henkilöitä ja erityisesti vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen aktiivisella myötävaikutuksella laadittava palvelujen käyttöä koskevat syrjimättömät säännöt, joita sovelletaan liikuntarajoitteisten henkilöiden matkustamisen yhteydessä, sovellettavien lakisääteisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi.
	2 a. Rautatieyritys, lipunmyyjä tai matkanjärjestäjä voi kieltäytyä hyväksymästä varausta tai kirjoittamasta lippua liikuntarajoitteiselle henkilölle tai vaatia, että liikuntarajoitteisen henkilön seurassa matkustaa toinen henkilö, ainoastaan siinä tapauksessa, että se on välttämätöntä kohdassa 2 tarkoitettujen palvelujen käyttöä koskevien sääntöjen täyttämiseksi.
Perustelu
Esittelijä on vaihtanut 17 ja 18 artiklan paikkaa, ja siirtänyt oikeuden kuljetukseen ensimmäiseksi. On otettava huomioon laillisista turvallisuusvaatimuksista johtuvat tietyt palvelujen käyttöä koskevat säännöt. Tämä on ainoa tapaus, jossa liikuntarajoitteisen henkilön kuljetuksen rajoittamista voidaan harkita.
Liikuntarajoitteisia henkilöitä edustavien järjestöjen osallistuminen palvelujen käyttöä koskevien sääntöjen laatimiseen on suotavaa, koska säännöt vaikuttavat tällaisiin henkilöihin eniten.
Tarkistus 43 18 artikla
Oikeus kuljetukseen	Liikuntarajoitteisille henkilöille tiedottaminen
1. Rautatieyritys, lipunmyyjä tai matkanjärjestäjä ei saa kieltäytyä liikuntarajoitteisuuden perusteella hyväksymästä varausta tai kirjoittamasta lippua. Liikuntarajoitteisille henkilöille on tarjottava varaukset ja liput ilman lisäkustannuksia.	Rautatieyrityksen, lipunmyyjän tai matkanjärjestäjän on pyynnöstä ilmoitettava liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuudesta käyttää rautatiepalveluja ja liikkuvaan kalustoon sekä junan palvelutiloihin pääsyn edellytyksistä 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen käyttöä koskevien sääntöjen mukaisesti sekä tiedotettava liikuntarajoitteisille henkilöille junassa tarjottavista järjestelyistä.
2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, rautatieyritys, lipunmyyjä tai matkanjärjestäjä voi kieltäytyä hyväksymästä varausta tai kirjoittamasta lippua liikuntarajoitteiselle henkilölle tai vaatia, että liikuntarajoitteisen henkilön seurassa matkustaa toinen henkilö 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen käyttöä koskevien sääntöjen mukaisesti.
3. Kun rautatieyritys, lipunmyyjä ja/tai matkanjärjestäjä soveltaa 2 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on pyynnöstä ilmoitettava kyseiselle liikuntarajoitteiselle henkilölle perustelunsa kirjallisesti viiden arkipäivän kuluessa varauksen tai matkalipun kirjoittamisen epäämisestä tai saattajan vaatimisesta.	3. Kun rautatieyritys, lipunmyyjä ja/tai matkanjärjestäjä soveltaa 17 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on pyynnöstä ilmoitettava kyseiselle liikuntarajoitteiselle henkilölle perustelunsa kirjallisesti viiden arkipäivän kuluessa varauksen tai matkalipun kirjoittamisen epäämisestä tai saattajan vaatimisesta.
Perustelu
Katso edellisen tarkistuksen perustelua.
Tarkistus 44 18 a artikla (uusi)
	18 a artikla
	Rautatieyritysten ja aseman haltijoiden on varmistettava liikuntarajoitteisille henkilöille pääsy asemille, laitureille ja kaikkiin palveluihin.
	Kun liikuntarajoitteisten henkilöiden pääsyä ei ole vielä varmistettu, rautatieyritys ja/tai aseman haltija huolehtivat, että:
	a) asemat, laiturit ja muut palvelut suunnitellaan uudistusten yhteydessä liikuntarajoitteisille henkilöille sopiviksi,
	b) kaikki hankittava uusi liikkuva kalusto on sopiva liikuntarajoitteisille henkilöille.
Perustelu
Tässä tarkistuksessa esitetään uudelleen Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä kanta (tarkistukset 88 ja 89). Rautatieyritysten ja aseman haltijoiden on huolehdittava, että liikuntarajoitteiset henkilöt voivat käyttää kaikkea liikkuvaa kalustoa, asemia, laitureita ja muita palveluita. Kaiken liikkuvan kaluston ja asemien mukauttaminen välittömästi on mahdotonta, mutta rautatieyritysten ja aseman haltijoiden on asemia uusittaessa ja uutta liikkuvaa kalustoa hankittaessa varmistettava, sopivatko ne liikuntarajoitteisille henkilöille.
Tarkistus 45 19 artiklan 1 kohta
1. Liikuntarajoitteisen henkilön lähtiessä rautatieasemalta, jolla on virantoimituksessa olevaa henkilöstöä, matkustaessa tällaisen rautatieaseman kautta tai saapuessa tällaiselle rautatieasemalle aseman haltijan on huolehdittava korvauksetta siitä, että kyseinen henkilö saa sellaista apua, että hän voi nousta lähtevään junaan, vaihtaa junaa tai poistua määräpaikkaan saapuvasta junasta matkalla, jota varten hän on ostanut lipun, sanotun rajoittamatta 17 artiklassa tarkoitettuja palvelujen käyttöä koskevia sääntöjä. Tätä artiklaa sovellettaessa asemana, jolla on virantoimituksessa olevaa henkilöstöä, ei pidetä sellaista asemaa, jolla työvuorossa olevan henkilöstön turvallisuuteen, turvatoimiin, lipunmyyntiin tai lipputulojen suojaamiseen liittyvät tehtävät väistämättä estävät sitä antamasta tällaista apua.	1. Liikuntarajoitteisen henkilön lähtiessä rautatieasemalta, jolla on virantoimituksessa olevaa henkilöstöä, matkustaessa tällaisen rautatieaseman kautta tai saapuessa tällaiselle rautatieasemalle aseman haltijan on huolehdittava korvauksetta siitä, että kyseinen henkilö saa sellaista apua, että hän voi nousta lähtevään junaan, vaihtaa junaa tai poistua määräpaikkaan saapuvasta junasta matkalla, jota varten hän on ostanut lipun, sanotun rajoittamatta 17 artiklassa tarkoitettuja palvelujen käyttöä koskevia sääntöjä. Liikuntarajoitteisen henkilön lähtiessä rautatieasemalta, jolla ei ole virantoimituksessa olevaa henkilöstöä, matkustaessa tällaisen rautatieaseman kautta tai saapuessa tällaiselle rautatieasemalle rautatieyrityksen ja aseman haltijan on huolehdittava siitä, että kyseinen henkilö saa sellaista apua, että hän pystyy matkustamaan, tai tarjottava vaihtoehtoisia palveluja tai järjestelyjä, jotka takaavat palvelun vastaavan tai paremman käytettävyyden.
Perustelu
Rautatieyritysten pitäisi esimerkiksi yhteistyössä paikallisten, alueellisten tai kansallisten viranomaisten kanssa tarjota vaihtoehtoisia keinoja taata liikuntarajoitteisten henkilöiden matkustusmahdollisuudet. Tämä voisi järjestyä tehokkaasti esimerkiksi tilauspalveluilla tai rahoitetuilla taksipalveluilla, joiden avulla liikuntarajoitteiset henkilöt vietäisiin kotiin asemilta, joilla on henkilökuntaa.
Tarkistus 46 19 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Asemilla, joilla ei ole henkilökuntaa, rautatieyrityksen ja aseman haltijan on huolehdittava siitä, että vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt saavat välittömästi ja helposti tiedon sekä rautatieaseman sisä- että ulkopuolella lähimmistä asemista, joilla on henkilökuntaa, sekä yleisimmistä tarjolla olevista avustuspalveluista.
Perustelu
Koska niillä on henkilöstövajeen vuoksi rajoitetut mahdollisuudet, rautatieyritykset ja aseman haltijat eivät pysty takaamaan "asemilla, joilla ei ole henkilökuntaa" parasta mahdollista tulosta, mutta on kuitenkin tärkeää, että vammaiset tai liikuntarajoitteiset henkilöt ovat tietoisia kuljetusvaihtoehdoista ja matkustusehdoista.
Tarkistus 47 20 artikla
Rajoittamatta 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja palvelujen käyttöä koskevia sääntöjä rautatieyrityksen on huolehdittava siitä, että liikuntarajoitteinen henkilö saa korvauksetta apua noustessaan junaan, ollessaan junassa tai poistuessaan junasta. Tätä artiklaa sovellettaessa avunanto junissa tarkoittaa sellaista liikuntarajoitteiselle henkilölle annettavaa apua, jonka avulla kyseinen henkilö voi junassa käyttää samoja palveluja kuin muut matkustajat, kun henkilön liikuntarajoitteisuus estää häntä käyttämästä näitä palveluja itsenäisesti ja turvallisesti	Rajoittamatta 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja palvelujen käyttöä koskevia sääntöjä rautatieyrityksen on huolehdittava siitä, että liikuntarajoitteinen henkilö saa korvauksetta apua noustessaan junaan, ollessaan junassa tai poistuessaan junasta. Tätä artiklaa sovellettaessa avunanto junissa tarkoittaa kaikkia kohtuullisia pyrkimyksiä tarjota liikuntarajoitteiselle henkilölle apua, jonka avulla kyseinen henkilö voi junassa käyttää samoja palveluja kuin muut matkustajat, kun henkilön liikuntarajoitteisuus estää häntä käyttämästä näitä palveluja itsenäisesti ja turvallisesti. Jos junassa ei ole saattavaa henkilöstöä, rautatieyritys voi tarjota vaihtoehtoisia palveluja tai järjestelyjä, joilla saadaan aikaan sama vaikutus.
Perustelu
Avunanto junissa ei ole käytännössä mahdollista. Junapalveluihin kuuluvat esimerkiksi ravintolapalvelut (ravintolavaunu) ja saniteettitilojen käyttö. Koska ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja koska joissakin junissa on käytännössä mahdotonta liikkua pyörätuolilla, tällaisen avun antaminen kaikkien palvelujen käytettävyyden varmistamiseksi ei ole mahdollista. Kyseinen velvollisuus edellyttäisi erityisiä taitoja ja vastuuta, jotka eivät kuulu junahenkilökunnan toimenkuvaan. Mukana matkustava henkilö voisi kuitenkin antaa tällaista apua junassa.
Komission ja jäsenvaltioiden kesäkuussa 2006 hyväksymän, liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän mukaisesti on tarpeen erottaa toisistaan käytettävyys, joka on toteutettava kaikkien liikuntarajoitteisten henkilöiden osalta, sekä apu, jota on välttämättä tarjottava ilmaiseksi ainoastaan vammasta tai onnettomuuden seurauksista kärsiville henkilöille.
Jos junassa ei ole henkilöstöä, rautatieyritys voi tarjota vaihtoehtoja, joilla päästään samaan vaikutukseen. Liikuntarajoitteiselle henkilölle voidaan esimerkiksi tarjota mahdollisuutta ottaa joku mukaansa ilmaiseksi.
Tarkistus 48 21 artiklan d alakohta
d) Aseman haltijan on ilmoitettava rautatieasemalla ja sen ulkopuolella sijaitsevat pisteet, joissa liikuntarajoitteiset henkilöt voivat ilmoittaa tulostaan rautatieasemalle ja pyytää tarvitsemaansa apua, sanotun rajoittamatta muiden yhteisöjen toimivaltaa rautatieaseman tilojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden suhteen.	d) Aseman omistajan tai hänen valtuuttamansa henkilön on ilmoitettava rautatieasemalla ja sen ulkopuolella sijaitsevat pisteet, joissa liikuntarajoitteiset henkilöt voivat ilmoittaa tulostaan rautatieasemalle ja pyytää tarvitsemaansa apua, sanotun rajoittamatta muiden yhteisöjen toimivaltaa rautatieaseman tilojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden suhteen.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään selventämään infrastruktuuria hallinnoivan tahon ja "aseman haltijan" välistä vastuujakoa. Rautatieyritys pystyy tehokkaammin huolehtimaan joistakin toiminnoista, kuten esimerkiksi matkustajien avustamisesta, kuin mitä infrastruktuuria hallinnoiva taho pystyisi. Jos "aseman haltija" ei ole infrastruktuuria hallinnoivan tahon alainen, aseman sisä- ja ulkotilojen hallinnoinnin pitäisi olla verkon omistajan vastuulla.
Tarkistus 49 21 artiklan 1 kohdan e alakohta
e) Apua annetaan sillä edellytyksellä, että kyseinen henkilö saapuu ilmoitettuun pisteeseen	e) Apua annetaan sillä edellytyksellä, että kyseinen henkilö saapuu ilmoitettuun pisteeseen viimeistään 30 minuuttia ennen
– rautatieyrityksen etukäteen ilmoittamaan määräaikaan mennessä, joka on aikaisintaan 90 minuuttia ennen julkistettua lähtöaikaa, tai,	– julkistettua lähtöaikaa, tai,
– jos määräaikaa ei ole ilmoitettu, viimeistään 30 minuuttia ennen julkistettua lähtöaikaa.	– määräaikaa, jolloin matkustajien edellytetään olevan paikalla.
Perustelu
Tämä on neuvoston ehdotus. Periaatteessa on loogista, että apua tarvitsevien liikuntarajoitteisten henkilöiden on saavuttava asemalle ajoissa. Neuvoston edellyttämä 90 minuuttia vaikuttaa liioitellulle erityisesti siksi, että liikuntarajoitteiset henkilöt ovat jo etukäteen ilmoittaneet tarvitsevansa apua. Esittelijä ehdottaa siksi, että kyseiset henkilöt saapuisivat paikalle puoli tuntia ennen lähtöaikaa tai määräaikaa, jolloin matkustajien edellytetään olevan paikalla.
Tarkistus 50 22 artikla
Jos rautatieyritys on vastuussa liikuntarajoitteisen henkilön käyttämien liikkumisvälineiden tai muiden erityisvälineiden täydellisestä tai osittaisesta katoamisesta tai vaurioitumisesta, minkäänlaista taloudellista ylärajaa ei sovelleta.	Jos rautatieyritys on vastuussa liikuntarajoitteisen henkilön käyttämien liikkumisvälineiden tai muiden erityisvälineiden täydellisestä tai osittaisesta katoamisesta tai vaurioitumisesta, se on velvollinen maksamaan matkustajalle aiheutuneeseen vahinkoon suhteutetun korvauksen.
Perustelu
Korvauksen taso määräytyy aiheutuneen vahingon perusteella ja se kattaa kadonneen välineen tilalle ostettavasta uudesta välineestä tai vaurioituneen välineen korjaamisesta aiheutuvat kulut.
Tarkistus 51 24 artiklan 2 kohta
2. Matkustaja voi tehdä valituksen mille tahansa osallisena olleelle rautatieyritykselle tai lipunmyyjälle. Valituksen vastaanottajan on 20 päivän kuluessa joko annettava perusteltu vastaus tai perustelluissa tapauksissa ilmoitettava matkustajalle, mihin päivään mennessä enintään kolmen kuukauden kuluttua valituksen jättämisestä vastausta voidaan odottaa.	2. Matkustaja voi tehdä valituksen mille tahansa osallisena olleelle rautatieyritykselle tai lipunmyyjälle. Valituksen vastaanottajan on kuukauden kuluessa joko annettava perusteltu vastaus tai perustelluissa tapauksissa ilmoitettava matkustajalle, mihin päivään mennessä enintään kolmen kuukauden kuluttua valituksen jättämisestä vastausta voidaan odottaa.
Perustelu
Kuukausi on realistisempi määräaika perustellun vastauksen antamiseen.
Mitä tulee valituksiin, yksi kuukausi tuntuisi olevan realistinen aikaraja, jonka puitteissa matkustajille pystytään antamaan järkevä vastaus. Rautatieyrityksillä onkin yleisesti ollut käytäntönä noudattaa kyseistä aikarajaa (on syytä ottaa huomioon, ettei lentoliikennettä koskevaan asetukseen sisälly valituksia koskevia säännöksiä).
Kuukausi on realistisempi määräaika perustellun vastauksen antamiseen, ja rautateiden yleisenä käytäntönä on jo nyt tällainen suoritusstandardi (ilma-alan sääntelyssä ei ole valituksia koskevaa säännöstä.)
Vaikuttaa joka tapauksessa todennäköiseltä, että neuvoston kannassa tarkoitetaan 20 työpäivää (eli neljää viikkoa) ja että ehdotettu "kuukausi" noudattaa esittelijän korvauksien maksamiselle ehdottamaa suoritusstandardia (esittelijän tarkistus 31).
Tarkistus 52 24 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Valituksia koskevissa rautatieyritysten ja matkustajien välisissä riita- tai erimielisyystapauksissa matkustajat voivat kääntyä kyseistä tarkoitusta varten nimitetyn riippumattoman sovitteluelimen puoleen riidan ratkaisemiseksi.
Perustelu
Matkustajilla on oltava oikeus pyytää valituksia koskevissa riita- tai erimielisyystapauksissa kyseistä tarkoitusta varten nimitettyä riippumatonta sovitteluelintä ratkaisemaan riidan.
Tarkistus 53 25 artikla
Liikennepalveluja koskevat laatuvaatimukset	Poistetaan.
1. Rautatieyritysten on määriteltävä kansainvälisiä liikennepalveluja koskevat laatuvaatimukset ja otettava käyttöön laadunhallintajärjestelmä pitääkseen yllä liikennepalvelujen laatua. Laatuvaatimuksissa on otettava huomioon ainakin liitteessä III luetellut seikat.
2. Rautatieyritysten on valvottava omien liikennepalvelujensa tasoa liikennepalveluja koskevien laatuvaatimusten mukaisesti. Niiden on joka vuosi julkistettava kertomus liikennepalvelujensa laadun tasosta yhdessä vuosikertomuksensa kanssa. Nämä tulokset on julkistettava myös rautatieyritysten Internet-sivuilla.
Perustelu
Katson parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaa.
Tarkistus 54 25 a artikla (uusi)
	25 a artikla
	Takautumisoikeus
	Rautatieyrityksellä on oikeus vaatia infrastruktuurin haltijalta korvausta rautatieyrityksen matkustajille maksaman korvauksen kattamiseksi. Tämä infrastruktuurin haltijan vastuu ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY 11 artiklassa säädetyn suorituskannustinjärjestelmän soveltamista. Korvaus on tämän asetuksen IV luvun mukaan suhteutettu radan käyttöoikeuden hintaan silloin, kun suorituskannustinjärjestelmään ei sisälly korvausjärjestelyjä.
Perustelu
Tähän asetukseen sisältyvät korvaukset myöhästymisistä on ilmaistu prosenttilukuina junalipun hinnasta. Junalipun hinta ei aina ole oikeassa suhteessa siihen korvaukseen, jonka infrastruktuurin haltija perii radan käyttöoikeudesta. Turvauduttaessa takautumisoikeuteen infrastruktuurin haltijaa vastaan on syytä ottaa huomioon myös tulot, joita tämä sai radan käyttöoikeuksien myöntämisestä.
Tarkistus 55 VII luku, otsikko
TÄYTÄNTÖÖNPANO	TIEDOTTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tarkistus 57 25 b artikla (uusi)
	25 b artikla
	Matkustajien oikeuksista tiedottaminen
	1. Rautatieyritysten, aseman haltijoiden ja matkanjärjestäjien on tiedotettava matkustajille näille tämän asetuksen nojalla kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista. Komissio toimittaa tätä tarkoitusta varten rautatieyritysten, aseman haltijoiden ja matkanjärjestäjien käyttöön tätä asetusta koskevan yhteenvedon matkustajien ymmärtämällä kielellä.
	2. Rautatieyritykset ja aseman haltijat varmistavat, että matkustajille annetaan tietoa asianmukaisella tavalla asemalla ja junassa sekä jäsenvaltion 26 artiklan nojalla nimittämän elimen yhteystiedot.
Perustelu
Katso parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaa. Komissio on julkaissut julisteita, joissa kerrotaan lentomatkustajien oikeuksista ja näitä julisteita on nyt esillä lentoasemilla. Esittelijä katsoo, että vastaavanlaisia tietoja olisi pantava esille rautatieasemilla ja niiden laitureilla.
Matkustajien on saatava tietää, mihin he voivat osoittaa valitukset. Sen vuoksi on tärkeää, että he saavat helposti tietoa valituksista vastuussa olevan elimestä sekä sen yhteystiedot.
Tarkistus 57 31 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 5 ja 7 artiklaa otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset	2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 5a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset
Perustelu
Varmistetaan, että komiteamenettelyssä sovelletaan sääntelymenettelyä, johon liittyy valvontaa.
Tarkistus 58 Liite I, III osa, otsikko
KÄSIMATKATAVARAN, ELÄINTEN, MATKATAVARAN JA AJONEUVOJEN KULJETUS	KÄSIMATKATAVARAN, ELÄINTEN, MATKATAVARAN JA AJONEUVOJEN, KUTEN LASTENVAUNUJEN, PYÖRÄTUOLIEN, POLKUPYÖRIEN JA URHEILUVÄLINEIDEN KULJETUS
Tarkistus 59 Liite I, III osa, l luku, 12 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Kaikissa junissa rajat ylittävät junat ja suurnopeusjunat mukaan lukien pitäisi olla erikseen merkityt alueet, joiden ansiosta matkustajat voisivat ottaa juniin mukaan lastenvaunut, pyörätuolit, polkupyörät ja urheiluvälineet.
Tarkistus 60 Liite I, IV osa, 26 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Vaikka rautatieyritys kiistäisi vastuunsa kuljettamalleen matkustajalle aiheutuneista ruumiillisista vahingoista, se on kuitenkin matkustajan ainoa neuvottelukumppani ja ainoa osapuoli, jolta matkustaja voi vaatia korvauksia rajoittamatta kuitenkaan rautatieyrityksen oikeutta vaatia kolmansilta osapuolilta vastuuseen perustuvia korvauksia.
Perustelu
Tarkistuksella esitetään uudelleen Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta. Ottaen huomioon, että EU:n direktiivit ovat johtaneet rautatieyritysten hajautumiseen ja että rautateillä on entistä enemmän toimijoita (rautatieyrityksiä, infrastruktuurin haltijoita, ylläpidosta vastaavia ulkopuolisia yrityksiä), olisi toivottavaa ja rautatiematkustajien kannalta turvallisempaa, että heillä olisi onnettomuustilanteissa vain yksi juridisesti tunnustettu neuvottelukumppani, heitä kuljettanut rautatieyritys. On siten rautatieyrityksen asia kääntyä muiden osapuolten puoleen saadakseen ne tunnustamaan vastuunsa.
Tarkistus 61 Liite III
	Liite poistetaan.
Perustelu
Katso ensimmäistä käsittelyä.

• [1]  EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 490.
• [2]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Komission ehdotus

Komissio hyväksyi 3. maaliskuuta 2004 ehdotuksen kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Ehdotukseen sisältyy muun muassa: tiedottaminen matkustajille ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen sekä kansainvälisen rautatieliikenteen lippujen ostamisesta annettavat tiedot; vastuu matkustajan kuolemasta tai hänelle aiheutetusta vammasta, matkatavaroiden häviämisestä sekä myöhästymisistä; oikeus korvauksiin ja avunantoon kyseisissä tapauksissa; avunanto liikuntarajoitteisille; valitusten käsittely; laatuvaatimukset.

Tämä ehdotus on yksi kolmannen rautatiepaketin neljästä osasta. Kyse on toimintalinjoista, joilla pyritään edistämään yhtenäisiä eurooppalaisia rautatiemarkkinoita.

Ehdotus ei ole ensimmäinen aloite kansainvälisten rautatiematkustajien turvaamisessa. Jo vuodesta 1980 lähtien on tehty yksityiskohtaisia Euroopan laajuisia rautatieliikenteen matkustajia koskevia sopimuksia. Ne on vahvistettu COTIF-yleissopimuksen liitteessä. Yleissopimuksen osapuolena on 42 valtiota, joista kaikki EU:n jäsenvaltiot Viroa lukuun ottamatta. COTIF-yleissopimuksen liitteessä (niin sanotussa CIV-liitteessä) määrätään yksityiskohtaisesti matkustajien eri oikeuksista ja velvollisuuksista[1]. Eurooppalaiset rautatieyritykset allekirjoittivat lisäksi vuonna 2002 peruskirjan matkustajapalveluiden laatuvaatimuksista. Kyseessä on vapaaehtoinen sopimus, joka ei ole velvoittava.

Esittelijän kanta ja parlamentin kanta ensimmäisessä käsittelyssä

Esittelijä kannatti ensimmäisessä käsittelyssä komission ehdotusta matkustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan lainsäädännön käyttöönotosta. Esittelijä katsoi kuitenkin, että komission ehdotus oli soveltamisalan osalta liian rajoittava (ainoastaan kansainväliset matkustajat) ja liian yksityiskohtainen sisällöltään.

Esittelijä jätti siten ensimmäisessä käsittelyssä tarkistuksia, joilla pyrittiin laajentamaan asetuksen soveltamisalaa, yksinkertaistamaan säännösten sisältöä sekä parantamaan luettavuutta ja soveltuvuutta.

Euroopan parlamentti hyväksyi esittelijän lausunnon suurella ääntenenemmistöllä ensimmäisessä käsittelyssä 28. syyskuuta 2005.

Parlamentti päätti, että:

–         asetuksen soveltamisalaa pitäisi laajentaa kattamaan kaikki matkustajat (maan sisäisessä ja kansainvälisessä liikenteessä);

–         olemassa olevat kansainväliset sopimukset olisi otettava huomioon, ja täydentäviä säännöksiä tarvitaan ainoastaan silloin, kun CIV-säännökset ovat riittämättömät;

–         lippujen myyntijärjestelmää ja saatavuutta mukautetaan ottaen huomioon tämän asetuksen laajempi soveltamisala, jossa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten perusteella tarjottuihin palveluihin sovelletaan tiettyjä velvoitteita;

–         myöhästymisiä koskevaa korvausjärjestelmää tehdään toimivammaksi (korvaus myönnetään yhden tunnin myöhästymisestä 30 minuutin sijaan, korvaus suoritetaan 30 päivän kuluessa 14 päivän sijaan, jne.);

–         otetaan käyttöön korvausjärjestelmä kausilipuilla matkustaville, jotka kärsivät toistuvista myöhästymisistä;

–         korvataan liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumista helpottavien laitteiden katoaminen tai vahingoittuminen laitteen korvausarvon mukaan;

–         rautatieyrityksen vastuuta matkustajan kuollessa tai loukkaantuessa yhdenmukaistetaan lentoliikenteen vastaavien säännösten kanssa ottaen tässä yhteydessä huomioon, että komission ehdotuksen mukaan rautateillä matkustaville annetaan suurempia korvauksia, mitä tällä hetkellä myönnetään lentomatkustajille;

–         välillistä vahinkoa koskevat säännökset olisi poistettava;

–         palveluiden laatunormeja koskevat säännökset olisi poistettava.

Neuvoston 3. heinäkuuta 2006 esittämä yhteinen kanta

Neuvosto on ottanut mukaan monta tärkeää parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttyä kohtaa

–         CIV-liite on otettu yhteiseen kantaan liitteenä. Asetuksessa viitataan näiden kansainvälisten sopimusten asianmukaisiin artikloihin;

–         Neuvosto on tehnyt ehdotuksesta realistisemman ja toimivamman esimerkiksi myöhästymisistä myönnettävien korvausten osalta;

–         Liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumista helpottavien laitteiden katoamista tai vahingoittumista koskevilla korvauksilla ei ole enää kattoa.

Kuitenkin neuvoston ja parlamentin kannat eroavat huomattavasti soveltamisalan kohdalla

Neuvosto käsittelee pitkässä artiklassa (2 artikla) soveltamisalaa. Sen seurauksena soveltamisala on hyvin suppea, mutta samanaikaisesti erittäin monimutkainen. Matkustajan kohtaamasta ongelmasta tai tilanteesta riippuu, sovelletaanko asetusta vai ei.

Neuvosto esittää periaatteen, että asetusta sovelletaan "kansainvälisiin rautatiematkoihin" kansallisia tai kansainvälisiä palveluita käyttäen. Käytännössä tämä merkitsee, että asetus suojaa Toursin ja Brysselin välillä matkustavaa henkilöä Pariisin ja Brysselin välisen kansainvälisen Thalys-suurnopeusjunalla kuljettavan osuuden lisäksi myös Toursin ja Pariisin välillä.

Myöhästymisiä, vaihtoyhteyksiä ja peruutuksia koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vain kansainvälisiin juniin. Edellä mainitussa tapauksessa näitä sääntöjä ei siten sovellettaisi Toursin ja Pariisin välisellä osuudella.

Toisaalta liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevat säännöt ovat voimassa myös "maan sisäisessä liikenteessä kansainvälisessä palvelussa". Siten liikuntarajoitteinen henkilö voi luottaa asetuksen suojaan Toursin ja Brysselin välisen yhteyden lisäksi Pariisin ja Amsterdamin välisessä Thalys-suurnopeusjunassa silloinkin, kun hän nousee junaan Brysselissä ja jää pois Antwerpenissa.

Epäselvyyttä lisää myös se, että neuvosto tarjoaa monia vaihtoehtoja, joita jäsenvaltiot voivat käyttää pyytääkseen erityistilanteessa väliaikaista poikkeusta asetuksen säännöksistä. Tämä rajoittaa edelleen asetuksen soveltamisalaa.

Esittelijän kanta ja ehdotukset toiseen käsittelyyn

1. Soveltamisala: asetuksen pitäisi koskea (periaatteessa) kaikkia rautateillä matkustavia

Esittelijän mielestä ei ole mitään järkeä laatia asetusta, joka koskee ainoastaan viittä prosenttia rautateillä matkustavista, eli kansainvälisellä yhteydellä kulkevia henkilöitä. Tavanomaiset käyttäjät unohdetaan siten kokonaan.

Euroopan kansalaisille pitää antaa tällä asetuksella varmuus siitä, että ongelmien sattuessa on tiettyjä mekanismeja ja vähimmäisoikeuksia, joihin he voivat turvautua. Asetuksessa on periaatteessa kyse kuluttajien oikeuksista. Euroopan kansalaiset eivät matkusta ainoastaan kansainvälisillä yhteyksillä ja rajojen yli. Sisämarkkinoilla taataan, että Euroopan kansalaiset voivat matkustaa, elää ja opiskella vapaasti toisessa jäsenvaltiossa. Toissijaisuusperiaatteen käyttäminen tekosyynä asetuksen soveltamisalan kaventamiseen ei ole siten järkevää.

Lentoliikennettä koskevassa EU:n lainsäädännössä ei erotella kansallisia ja kansainvälisiä lentoja, kun on kyse matkustajien oikeuksista ja vastuun kantamisesta ongelmatilanteissa. Siksi ei ole mitään syytä soveltaa eri sääntöjä rautatieliikenteen matkustajiin.

Tällä asetuksella ei ole mitään tarvetta, jos keskitytään ainoastaan kansainvälisen liikenteen matkustajiin. Siinä tapauksessa COTIFin olemassa olevat kansainväliset säännöt riittäisivät hyvin.

Neuvoston ehdottama asetuksen soveltamisala on niin monimutkainen, että se ei ole käyttökelpoinen, ja ainoastaan lakimiehet olisivat siitä tyytyväisiä.

Esittelijä katsoo, että asetuksen soveltamisalaa olisi laajennettava kaikkiin rautatieliikenteen palveluihin. Hän on kuitenkin tietoinen, että se edellyttää joiltain jäsenvaltioilta ponnisteluja, jotta niiden rautatieyritykset, asemat ja julkiset palvelut olisivat yhdenmukaisia asetuksen kanssa. Siten erityisasemassa olevien jäsenvaltioiden pitäisi voida saada väliaikaisia poikkeuksia tiettyihin tämän asetuksen säännöksiin maan sisäisessä rautatieliikenteessä. Nämä säännökset koskevat pääasiassa myöhästymisestä maksettavia korvauksia.

Joissain jäsenvaltioissa on lisäksi julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia, joiden nojalla toimivat yritykset suorittavat junan myöhästyessä korvaukset viranomaisille (eivätkä matkustajille). Tätä järjestelmää on vaikea muuttaa hetkessä. Esittelijä ehdottaa, että myös tässä tapauksessa sovellettaisiin väliaikaisia poikkeuksia. Uusien sopimusten on kuitenkin oltava välittömästi tämän asetuksen säännöksien mukaisia.

2. Rautatieyritysten vastuu matkustajista ja matkatavaroista

Neuvosto viittaa tässä yhteydessä pääasiassa CIV-säännöksiin. Tämä on loogista puhuttaessa matkatavaroista, joista on asianmukaiset säännökset kansainvälisissä sopimuksissa. Sama ei kuitenkaan päde rautatieyritysten vastuuseen matkustajan kuolemasta tai vammautumisesta. Neuvosto tyytyy vaatimaan, että yrityksellä pitäisi olla tarpeelliset vakuutukset ja jättää selvityksen vähimmäisvakuutuksesta komission laadittavaksi. Esittelijä katsoo, että asiasta olisi parempi tehdä ehdotus välittömästi. Esittelijä ehdottaa uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistuksia kuolemantapauksen tai vammautumisen yhteydessä suoritettavista korvauksista. Rautatieyritysten vastuu kuolemantapauksesta tai vammautumisesta on keskeinen osa asetusta, ja siihen ei voi soveltaa poikkeuksia.

3. Liikuntarajoitteiset henkilöt

Esittelijä muuttaa 17 ja 18 artiklan rakennetta asettaen ensimmäiseksi oikeuden matkustaa ja sen jälkeen tiedottamisvelvollisuuden. Neuvosten teksti ei ole selkeä. On oltava selvää, että liikuntarajoitteisilta henkilöiltä voidaan evätä palvelun käyttö ainoastaan rautatieyritysten ja aseman haltijoiden ennakkoon vahvistamien syrjimätöntä palvelunkäyttöä koskevien sääntöjen perusteella.

Neuvosto rajoittaa aseman haltijoiden velvollisuuksia asemilla, joissa ei ole virantoimituksessa olevaa henkilöstöä. Se antaa lisäksi hyvin laajan määritelmän asemasta, jossa "ei ole virantoimituksessa olevaa henkilöstöä". Esittelijä poistaa tämän määritelmän sekä selventää aseman haltijoiden ja rautatieyrityksen vastuuta asemilla, jossa ei ole henkilöstöä.

4. Tiedottaminen tästä asetuksesta

Asetuksen hyväksymisen lisäksi on tärkeää, että matkustajille tiedotetaan heidän oikeuksistaan. Esittelijä kehottaa jälleen tukemaan ensimmäisen käsittelyn tarkistusta, jonka mukaan aseman haltijoiden ja rautatieyritysten on tiedotettava matkustajille heidän oikeuksistaan.

• [1]  Yhtenäiset oikeussäännökset sopimuksesta matkustajien ja matkatavaran kansainvälisestä rautatiekuljetuksesta" (CIV). CIV-säännökset on otettu mukaan neuvoston yhteisen kannan liitteeseen I.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
Viiteasiakirjat	5892/1/2006 – C6-0311/2006 – 2004/0049(COD)
EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero	28.9.2005	P6_TA(2005)0356
Komission ehdotus	KOM(2004)0143 - C6-0003/2004
Komission muutettu ehdotus
Yhteisestä kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)	28.9.2006
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 28.9.2006
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Dirk Sterckx 26.9.2006
Alkuperäinen esittelijä
Valiokuntakäsittely	10.10.2006		22.11.2006		18.12.2006
Hyväksytty (pvä)	19.12.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Emanuel Jardim Fernandes, Roland Gewalt, Mathieu Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Erik Meijer, Robert Navarro, Seán Ó Neachtain, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Reinhard Rack, Gilles Savary, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Gary Titley, Georgios Toussas, Armando Veneto, Marta Vincenzi, Corien Wortmann-Kool, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zsolt László Becsey, Johannes Blokland, Zita Gurmai, Anne E. Jensen, Sepp Kusstatscher, Zita Pleštinská, Vladimír Remek,
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	22.12.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...