MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 muuttamisesta

31.1.2007 - (KOM(2005)0579 – C6‑0403/2006 – 2005/0228(COD)) - ***I

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Jörg Leichtfried

Menettely : 2005/0228(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0023/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0023/2007

Keskustelut :

PV 13/03/2007 - 18
CRE 13/03/2007 - 18

Äänestykset :

PV 14/03/2007 - 5.3
CRE 14/03/2007 - 5.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0067

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
budjettivaliokunnaN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 muuttamisesta

(KOM(2005)0579 – C6‑0403/2006 – 2005/0228(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0579)[1],

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0403/2006),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6‑0023/2007),

1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa ilmoitetun viitesumman on oltava uuden monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) otsakkeen 1a ylärajan ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä toukokuuta 2006 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tekemän toimielinten välisen sopimuksen[2] 47 kohdan määräysten mukainen;

3. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 2 A KAPPALE (uusi)
	(2 a) Komissio tarkastelee, missä määrin virastolle olisi tulevaisuudessa siirrettävä toimivaltaa siviili-ilmailun turvallisuutta koskevien yhteisten määräysten noudattamisen valvonnassa.
Perustelu
Viraston osallistuminen olisi tarkoituksenmukaista etenkin aloilla, jotka koskevat sekä ilmaliikenteen teknistä turvallisuutta että lentoturvallisuutta.
Tarkistus vastaa 15. kesäkuuta 2006 pidetyn parlamentin ensimmäisen käsittelyn äänestystulosta siviili-ilmailun turvallisuutta koskevien yhteisten määräysten yhteydessä.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 10 A KAPPALE (uusi)
	(10 a) Asetuksen (EY) N:o 2111/2005* mukaan Euroopan lentoturvallisuusviraston on toimitettava kaikki tiedot, jotka voivat olla olennaisia yhteisön "mustan listan" ajantasaistamiseksi. Jos virasto tämän asetuksen mukaisesti epää todistuksen lentoliikenteen harjoittajalta, sen pitäisi toimittaa kaikki tiedot, joiden perusteella epääminen on tehty, kyseisen lentoliikenteen harjoittajan nimen kirjaamiseksi yhteisön "mustaan listaan".
	___________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2111/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta.
Perustelu
Yhteisön lainsäädännön johdonmukaisuuden vuoksi on yhdistettävä toisiinsa lentoliikenteen harjoittajien todistukset ja yhteisön mustaan listaan otettujen liikenteenharjoittajien toimintakielto.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 16 A KAPPALE (uusi)
	(16 a) Jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan, että toimivallan siirtäminen virastolle vähentää vastaavasti kansallisten viranomaisten talousarvioita ja viranomaisten perimiä kustannuksia ja maksuja.
Perustelu
Toimivallan siirtäminen virastolle tuo jäsenvaltioille säästöjä, joiden olisi päädyttävä täysimittaisina asiakkaiden hyväksi eikä kansallisten talousarvioiden tervehdyttämiseen.
Tarkistus 4 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN A ALAKOHTA 3 artiklan f alakohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
”f) ’pätevällä yksiköllä’ valtuutettua elintä, joka voi hoitaa hyväksyntätehtäviä viraston tai kansallisen ilmailuviranomaisen valvonnassa ja vastuulla; ”	”f) ’pätevällä yksiköllä’ elintä, joka voi hoitaa hyväksyntätehtäviä viraston tai kansallisen ilmailuviranomaisen valvonnassa ja vastuulla; ”
Perustelu
Pätevä yksikkö on lähtökohtaisesti EASAn tai kansallisten lentoturvallisuusvirastojen valvonnassa ja vastuulla, näin ollen valtuutusta ei tarvita.
Tarkistus 5 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN B ALAKOHTA 3 artiklan j alakohdan i alakohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
i) lentokonetta,	i) lentokonetta,
– jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kilogrammaa tai	– jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kilogrammaa tai
– jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on 9 tai enemmän tai	– jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on 19 tai enemmän tai
– joka on hyväksytty lentotoimintaan vähintään kahden lentäjän vähimmäismiehistöllä tai	– joka on hyväksytty lentotoimintaan vähintään kahden lentäjän vähimmäismiehistöllä tai
– joka on varustettu suihkuturbiinimoottorilla tai -moottoreilla, tai
Perustelu
Ilma-alus katsotaan vaativaksi, jos se vaatii useampaa kuin yhtä lentäjää. Samoin 19 matkustajapaikkaa on tarkalleen raja, jonka ylittäville aluksille vaaditaan matkustamohenkilöstöä ja siksi se on luontainen raja kehittyneempää organisaatiota koskeville vaatimuksille.
On huomattava vaara, että tietynlaisen tekniikan saatavuuden rajoittaminen muodostaa tulevaisuudessa esteen uuden, turvallisemman ja ympäristön kannalta paremman tekniikan käyttöönottamiselle ja rajoittaa Euroopan yleisen ilmailun kasvua. Toiminnan kannalta pientä suihkumoottoria on paljon helpompi käyttää kuin suurta turboahdettua mäntämoottoria.
Tarkistus 6 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN B ALAKOHTA 3 artiklan k alakohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
k) ’harrastetoiminnalla’ mitä tahansa muuta kuin kaupallista toimintaa, jossa ei käytetä vaativaa moottorikäyttöistä ilma-alusta;	k) ’kevyiden ilma-alusten toiminnalla’ mitä tahansa muuta kuin kaupallista toimintaa, jossa käytetään kevyttä ilma-alusta;
Perustelu
Harrastetoiminnalla on vain marginaalinen osuus kaikesta muusta kuin kaupallisesta ilmailutoiminnasta, jossa käytetään kevyitä ilma-aluksia. Termiä "vaativat ilma-alukset" käytetään hyvin erilaisista asioista, jotka vaihtelevat harraste/henkilökohtaisesta/kevyestä/urheiluilmailusta aina vaativaa organisaatiota ja hallintoa edellyttävään ilmailuun.
Tarkistuksen hyväksyminen pitäisi tulkita siten, että termejä "harrastetoiminta" ja "ei-vaativat moottorikäyttöiset ilma-alukset" koskevat muutokset tehdään kaikkialle tekstiin.
Tarkistus 7 1 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN B ALAKOHTA 3 artiklan n a alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1592/2002)
	(n a) 'kevyillä ilma-aluksilla tarkoitetaan ilma-aluksia,
	– joiden suurin lentoonlähtöpaino on enintään 2000 kilogrammaa;
	– joissa on enintään 5 matkustajapaikkaa.
Perustelu
Termiä "vaativat ilma-alukset" käytetään nykyisin hyvin erilaisista asioista, jotka vaihtelevat harraste/henkilökohtaisesta/kevyestä/urheiluilmailusta aina vaativaa organisaatiota ja hallintoa edellyttävään ilmailuun. Tämä ei ole järkevää, koska näin voidaan toisaalta asettaa riittämättömiä sääntöjä harrastelupakirjalla käytettäviin hyvin vaativiin lentokoneisiin ja toisaalta mutkistaa liikaa operaatioita, joihin osallistuu ehkä vain yksi henkilö.
Tarkistus 8 1 ARTIKLAN 5 ALAKOHTA 6 a artiklan 7 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
7. Laatiessaan 6 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä komissio huolehtii erityisesti siitä, että ne vastaavat lentäjien koulutuksen nykytasoa ja alan parhaita toimintatapoja sekä mahdollistavat välittömän puuttumisen onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden todettuihin syihin.	7. Laatiessaan 6 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä komissio huolehtii erityisesti siitä, että ne vastaavat lentäjien koulutuksen nykytasoa ja alan parhaita toimintatapoja ja tieteen ja tekniikan kehitystä sekä mahdollistavat välittömän puuttumisen onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden todettuihin syihin.
Or. en
Perustelu
Laadittaessa lentolupakirjoja koskevia täytäntöönpanosääntöjä on otettava huomioon kaikki asiaankuuluva ja viimeisin tekninen ja tieteellinen tietämys.
Tarkistus 9 1 ARTIKLAN 5 ALAKOHTA 6 b artiklan 3 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
3. Lentotoiminnan harjoittajien, jotka harjoittavat vaativilla moottorikäyttöisillä ilma-aluksilla muuta kuin kaupallista toimintaa, on osoitettava valmiutensa ja keinonsa oikeuksiinsa liittyvien velvoitteiden täyttämiseen.	3. Lentotoiminnan harjoittajien, jotka harjoittavat vaativilla moottorikäyttöisillä ilma-aluksilla muuta kuin kaupallista toimintaa, on esitettävä ilmoitus, joka osoittaa heidän valmiutensa ja keinonsa oikeuksiinsa liittyvien velvoitteiden täyttämiseen.
Perustelu
Tämä tarkistus on yhdenmukainen sen tarkistuksen kanssa, joka koskee tämän uuden 6 b artiklan 5 alakohtaa, jonka tarkoituksena on täsmentää mainitun ilmoituksen sisältöä. Liian epämääräinen sanamuoto saattaisi aiheuttaa ongelmia EASA:lle.
Tarkistus 10 1 ARTIKLAN 5 ALAKOHTA 6 b artiklan 4 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
4. Edellä 4 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten toimintaan osallistuvan matkustamohenkilöstön on oltava liitteessä IV määriteltyjen keskeisten vaatimusten mukaista. Kyseisillä henkilökunnan jäsenillä on suoritettavan toiminnan edellyttämä todistus ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus.	4. Edellä 4 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten toimintaan osallistuvan matkustamohenkilöstön on oltava liitteessä IV määriteltyjen keskeisten vaatimusten mukaista. Ansiolentotoimintaan osallistuvalla miehistöllä on oltava todistus, josta alun perin on säädetty teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla (EU OPS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1899/2006 kohdan OPS 1.1005 d alakohdassa; jäsenvaltion harkinnan mukaan kyseisen todistuksen voivat myöntää hyväksytyt lentotoiminnan harjoittajat tai koulutusorganisaatiot.
	___________ ¹EYVL L 377, 27.12.2006, s. 1.
Perustelu
Tämän tarkistuksen tarkoituksena on parantaa turvallisuuskäytäntöjä korkeimmalla mahdollisella ja yhtenäisellä tasolla siten, että matkustamohenkilöstö voi liikkua vapaasti EU:ssa. Sekä lentotoiminta (liitteessä IV oleva 7b osa) ja lääketieteellinen kelpoisuus on sisällytettävä vaatimuksiin, mikä on sekä matkustajien että itse matkustamohenkilöstön etujen mukaista. Lentoajan rajoittaminen olisi ulotettava koskemaan myös matkustamohenkilöstöä.
Tarkistus 11 1 ARTIKLAN 5 ALAKOHTA 6 b artiklan 5 kohdan d alakohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
d) edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen lentotoiminnan harjoittajien valvontaa ja tarkastuksia;	d) 3 kohdassa tarkoitettujen lentotoiminnan harjoittajien antamien ilmoitusten sisältämien todistusten sisältö ja välineet sekä edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat ilmoituksessa mainittujen erityisten operaatioiden valvontaa ja tarkastuksia;
Perustelu
Tämä tarkistus koskee tarkempia vaatimuksia, kuten todistusten sisältöä ja niiden antamismenettelyä (ks. tämän 6 b artiklan 3 kohtaa koskeva tarkistus).
Tarkistus 12 1 ARTIKLAN 5 ALAKOHTA 6 b artiklan 5 kohdan e alakohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
e) edellytykset, jotka koskevat 4 kohdassa tarkoitetun matkustamohenkilökunnan todistuksen myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, rajoittamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista;	edellytykset, jotka koskevat 4 kohdassa tarkoitetun matkustamohenkilökunnan todistuksen myöntämistä, vastavuoroista tunnustamista, voimassa pitämistä, muuttamista, rajoittamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista;
Perustelu
Todistus on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY mukainen alimman tasoinen pätevyydestä todistava asiakirja. Matkustamohenkilöstöllä on merkittävä rooli myös turvallisuussyistä ja heitä pitäisi kouluttaa ja pätevöittää. Riippumattoman elimen myöntämä todistus olisi tarkoituksenmukaisempi. Se mahdollistaisi myös matkustamohenkilöstön ammatillisen pätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen ja lisäisi näin työntekijöiden liikkuvuutta.
Tarkistus 13 1 ARTIKLAN 6 ALAKOHTA 7 artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1592/2002)
	1 a. Jos jäsenvaltio tai virasto saa tietoja, jotka todistavat, että toisen jäsenvaltion myöntämä todistus ei ole tämän asetuksen tai sen soveltamistapojen mukainen, tavalla, joka saattaa vaarantaa vakavasti turvallisuuden, niiden on välittömästi ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle.
Perustelu
Jos tiedot asettavat kyseenalaiseksi jäsenvaltion myöntämien todistusten pätevyyden, tiedot on toimitettava mahdollisimman pikaisesti, jotta voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ja mahdollisiin rangaistuksiin.
Tarkistus 14 1 ARTIKLAN 7 ALAKOHDAN A ALAKOHTA 8 artiklan 2 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
a) korvataan 2 kohta seuraavasti:	a) korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Todistuksia, joita ei voida antaa tämän asetuksen mukaisesti, voidaan antaa sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti siihen asti, kun tämän asetuksen 5 artiklan 5 kohdassa ja 6a artiklan 6 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt on annettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdan soveltamista.”	"2. Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion tai viraston pyynnöstä käynnistää 54 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn päättääkseen, täyttääkö tämän asetuksen mukaisesti myönnetty todistus tosiasiallisesti asetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen vaatimukset.
	Mikäli vaatimuksia ei noudateta ja ne eivät tosiasiallisesti täyty, komissio vaatii todistuksen antajaa toteuttamaan aiheelliset korjaavat suojatoimenpiteet, kuten kyseisen todistuksen voimassaolon rajoittaminen tai keskeyttäminen. Lisäksi 1 kohdan säännöksiä ei enää sovelleta kyseiseen todistukseen siitä päivästä alkaen, jolloin komission päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltioille.
	2 a. Kun komissiolla on riittävästi näyttöä siitä, että 1 a kohdassa tarkoitettu todistuksenantaja on toteuttanut aiheelliset korjaavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuudensaavuttamiseksi ja että suojatoimenpiteet eivät enää ole tarpeen, se päättää 1 kohdan säännösten soveltamisesta jälleen kyseiseen todistukseen. Säännöksiä sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin kyseinen päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltioille.
	2 b. Todistuksia, joita ei voida antaa tämän asetuksen mukaisesti, voidaan antaa sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti siihen asti, kun tämän asetuksen 5 artiklan 4 kohdassa, 6 a artiklan 6 kohdassa ja 6 c artiklan 4 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt on annettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 57 artiklan 4 kohdan soveltamista.
	2 c. Todistuksia, joita ei voida antaa tämän asetuksen mukaisesti, voidaan antaa sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti tai, tapauksen mukaan, asetuksen (ETY) N:o 3922/1991 asiaa koskevien vaatimusten mukaisesti siihen asti, kun 6 b artiklan 5 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt on annettu.”
	2 d. Tämän artiklan säännökset eivät rajoita asetuksen (EY) N:o 2111/05 ja sen täytäntöönpanosääntöjen soveltamista.
Tarkistus 15 1 ARTIKLAN 9 ALAKOHTA 9 a artikla (asetus (EY) N:o 1592/2002)
1. Pätevien yksiköiden, jotka hoitavat erityisiä hyväksyntätehtäviä sovellettavien hyväksyntämenettelyjen mukaisesti joko viraston tai jäsenvaltioiden puolesta, jos viimeksi mainitut suorittavat hyväksyntätehtäviä tämän asetuksen soveltamiseksi, on oltava liitteessä V säädettyjen vaatimusten mukaisia sekä osoitettava, että niillä on tehtävien edellyttämä organisaatio ja asiantuntemus. Nämä valmiudet ja keinot tunnustetaan viraston myöntämällä valtuutuksella.	Antaessaan pätevälle yksikölle erityisen hyväksyntätehtävän virasto tai asianomainen kansallinen lentoturvallisuusvirasto varmistaa, että kyseinen yksikkö täyttää liitteessä V säädetyt vaatimukset.
2. Virasto toteuttaa pätevien yksiköiden osalta seuraavat toimet:
a) tarkastaa valtuuttamansa yksiköt joko itse tai kansallisten ilmailuviranomaisten välityksellä;
b) myöntää ja uusii valtuutukset;
c) muuttaa tai rajoittaa yksikön valtuutusta taikka keskeyttää niiden voimassaolon tai peruuttaa ne, jos edellytykset, joilla valtuutus myönnettiin, eivät enää täyty tai asianomainen yksikkö ei täytä sille tässä asetuksessa tai sen täytäntöönpanosäännöissä asetettuja velvoitteita.”
Perustelu
Kun yksikkö täyttää liitteeseen V sisältyvät vaatimukset, kaikki tarvittavat vaatimukset on täytetty.
Tarkistus 16 1 ARTIKLAN 12 ALAKOHTA 11 a artiklan 1–3 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
1. Jos 11 artiklassa tarkoitetut tiedot on antanut luonnollinen henkilö vapaaehtoisesti, raporteissa ei saa paljastaa tiedon lähdettä.	1. Jos 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on antanut komissiolle tai virastolle luonnollinen henkilö vapaaehtoisesti, tietojen lähdettä ei saa paljastaa. Kun tiedot on annettu kansalliselle viranomaiselle, tietojen lähdettä on suojeltava kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden ei pidä aloittaa oikeusmenettelyjä sellaisten suunnittelemattomien tai tahattomien lainrikkomisten johdosta, jotka tulevat niiden tietoon ainoastaan siksi, että niistä on tehty ilmoitus tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikoslain säännösten soveltamista.	2. Jäsenvaltioiden ei pidä aloittaa oikeusmenettelyjä sellaisten suunnittelemattomien tai tahattomien lainrikkomisten johdosta, jotka tulevat niiden tietoon ainoastaan siksi, että niistä on tehty ilmoitus tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikoslain säännösten soveltamista.
Tätä sääntöä ei sovelleta, jos on kyse törkeästä huolimattomuudesta.	Tätä sääntöä ei sovelleta, jos on kyse törkeästä huolimattomuudesta.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisen lainsäädäntönsä ja toimintatapojensa mukaisia menettelyjä noudattaen, etteivät työnantajat aiheuta vaikeuksia työntekijöille, jotka antavat tietoja tämän asetuksen mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse törkeästä huolimattomuudesta.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisen lainsäädäntönsä ja toimintatapojensa mukaisia menettelyjä noudattaen, etteivät työnantajat aiheuta vaikeuksia työntekijöille, jotka antavat tietoja tämän asetuksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikoslain säännösten soveltamista. Tätä sääntöä ei sovelleta, jos on kyse törkeästä huolimattomuudesta.
Tarkistus 17 1 ARTIKLAN 17 A ALAKOHTA (uusi) 16 a artikla (uusi) (asetus (EY) N:o 1592/2002)
	(17 a) Lisätään 16 a artikla seuraavasti:
	”16 a artikla
	Sakot
	1. Tehdessään 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen virasto voi:
	(a) määrätä valvomilleen henkilöille tai yrityksille, joille virasto itse on myöntänyt luvan, sakkoja tapauksissa, joissa tämän asetuksen säännöksiä tai sen täytäntöönpanosääntöjä on rikottu tarkoituksella tai tuottamuksellisesti;
	(b) määrätä valvomilleen henkilöille tai yrityksille, joille virasto itse on myöntänyt luvan, uhkasakkoja, jotka lasketaan päätöksessä mainitusta päivämäärästä lähtien tarkoituksena pakottaa mainitut henkilöt tai yritykset noudattamaan tämän asetuksen säännöksiä tai sen täytäntöönpanosääntöjä;
	2. 1 kohdassa mainittujen sakkojen ja uhkasakkojen on oltava varoittavia ja sekä tapauksen vakavuuden että asianomaisen todistuksen haltijan taloudellisen kestokyvyn kannalta oikeasuhteisia, ja erityisesti turvallisuuden vaarantamisen aste on otettava huomioon.
	3. 1 kohdan mukaiset päätökset eivät ole luonteeltaan rikosoikeudellisia päätöksiä.
	4. Viraston perimien sakkojen summa vähennetään 48 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta rahoitusosuudesta.
	5. Komissio antaa 54 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen säännöt tämän artiklan täytäntöönpanosta, ja täsmentää erityisesti:
	(a) täytäntöönpanosäännöt, joiden rikkominen johtaa sakon ja uhkasakon määräämiseen;
	(b) sakkojen ja uhkasakkojen enimmäismäärän;
	(c) sakkojen ja uhkasakkojen määräämisen ehdot, määrän vahvistamisen kriteerit mukaan luettuina."
	6. Komissio ottaa huomioon niiden henkilöiden ja yritysten tulot, jotka määrätään maksamaan sakkoja tai uhkasakkoja.
Perustelu
EASAlla pitäisi olla mahdollisuus määrätä sakkomaksuja siinä tapauksessa, että henkilö tai organisaatio ei noudata vaatimuksia.

Tarkistuksen esittäjä(t): Ulrich Stockmann

Tarkistus 18 1 ARTIKLAN 18 A ALAKOHTA (uusi) 20 artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1592/2002)
	(18 a) Lisätään 20 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:
	"(1 a) Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan e alakohtaa ja 82 artiklan 3 kohdan e alakohtaa aletaan soveltaa vasta 36 kuukauden kuluttua siitä, kun väliaikaiset toimihenkilöt ja sopimussuhteiset on otettu palvelukseen."
Or. de
Perustelu
Viraston tähänastinen rekrytointikokemus (vuodesta 2002) on osoittanut, että erittäin ammattitaitoisen ja kipeästi kaivatun henkilöstön palkkaaminen jäi huomattavan usein – noin kymmenessä prosentissa tapauksista – sikseen vain siitä syystä, että hakijat eivät täyttäneet Euroopan yhteisöjen henkilöstölle asetettuja kielivaatimuksia. He osasivat kyllä viraston työkieltä eli englantia, mutta he eivät taitaneet riittävästi jotain muuta yhteisön kieltä. Tämä haittaa huomattavasti lentoturvallisuusviraston tehtävien hoitamista. Siksi tarvitaan asianmukaista siirtymäkautta, jolloin kyseinen henkilöstö voi jo hoitaa tehtäviään lentoturvallisuusvirastossa ja hankkia tarvittavat kielitaidot ennen kuin kielitaitovaatimuksia aletaan soveltaa.
Tarkistus 19 1 ARTIKLAN 19 KOHDAN A ALAKOHDAN I ALAKOHTA 24 artiklan 2 kohdan b alakohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
”b) hyväksyy vuosittaisen kertomuksen viraston toiminnasta ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille; toimittaa viraston puolesta budjettivallan käyttäjälle vuosittain mahdolliset tiedot arviointimenettelyjen tuloksista;”	b) hyväksyy vuosittaisen kertomuksen viraston toiminnasta ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille; toimittaa viraston puolesta budjettivallan käyttäjälle vuosittain mahdolliset tiedot arviointimenettelyjen tuloksista ja erityisesti tiedot vaikutuksista ja seurauksista, joita on muutoksilla virastolle annettuihin tehtäviin;
Perustelu
Tehtäväluettelon muutokset jossakin virastossa vaikuttavat usein viraston tarvitsemien resurssien määrään. Jotta budjettivallan käyttäjä voisi arvioida, onko pyyntö lisäresursseista perusteltu, sen on saatava selkeä käsitys muutoksista viraston toimeksiannossa.
Tarkistus 20 1 ARTIKLAN 20 ALAKOHDAN A ALAKOHTA 25 artiklan 1 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
”1. Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta. Tätä varten neuvosto nimeää yhden edustajan kustakin jäsenvaltiosta sekä varajäsenen, joka edustaa jäsentä tämän poissa ollessa. Myös komissio nimittää oman edustajansa ja tälle varajäsenen. Jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Toimikausi voidaan uusia yhden kerran.”	1. Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta siten, että edustajat valitaan siviili-ilmailun alalla hankkimansa tunnustetun kokemuksen ja johtamiskykynsä perusteella. Tätä varten neuvosto nimeää Euroopan parlamenttia kuultuaan yhden edustajan kustakin jäsenvaltiosta sekä varajäsenen, joka edustaa jäsentä tämän poissa ollessa ja joka ei osallistu tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen täytäntöönpanoon. Myös komissio nimittää oman edustajansa ja tälle varajäsenen. Jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Toimikausi voidaan uusia.”
Perustelu
Tämän muutoksen tarkoituksena on varmistaa kolmen toimielimen tasapuolisempi edustus hallintoneuvostossa ja sen tarkoituksena on ratkaista mahdollinen ongelma, joka johtuu kansallisen tason ja EASA-tason toimien yhteensopimattomuudesta.
Parlamentille on suotava asian tärkeyden mukainen rooli tekemättä kuitenkaan menettelytavoista mutkikkaampia.
Tarkistus 21 1 ARTIKLAN 22 ALAKOHTA 28 artiklan 2 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
2. Jokaisella neuvoston nimittämällä jäsenellä on yksi ääni. Komission edustajan äänten lukumäärä on yhtä suuri kuin neuvoston nimittämien jäsenten lukumäärä. Eturyhmien edustajilla ja viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta. Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää hänen äänioikeuttaan.	2. Jokaisella 25 artiklan 1 kohdan mukaisella jäsenellä on yksi ääni. Komission edustajan äänten lukumäärä on 25 prosenttia neuvoston nimittämien jäsenten lukumäärästä. Eturyhmien edustajilla ja viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta. Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää hänen äänioikeuttaan.
Tarkistus 22 1 ARTIKLAN 23 ALAKOHTA 28 a–c artikla (asetus (EY) N:o 1592/2002)
(23) Lisätään 28 artiklan jälkeen 28 a – 28 c artikla seuraavasti:	Poistetaan.
”28 a artikla.
Johtokunnan toimivalta
1. Virastolla on johtokunta.
2. Jäljempänä sanotun rajoittamatta hallintoneuvoston toimivaltaa ja pääjohtajan tehtäviä ja valtuuksia johtokunta:
a) vahvistaa oman työjärjestyksensä;
b) hyväksyy strategiset suuntaviivat, jotka koskevat 12 artiklassa tarkoitettuja viraston tehtäviä, sen organisaatiota ja toimintaa;
c) valmistelee hallintoneuvoston päätökset ja seuraa niiden täytäntöönpanoa;
d) seuraa hallintoneuvoston hyväksymän talousarvion täytäntöönpanoa.
28 b artikla
Johtokunnan kokoonpano
1. Johtokunta koostuu seuraavista:
a) kolme jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimeää neuvoston nimittämistä jäsenistään;
b) kolme komission nimeämää jäsentä;
c) kaksi tarkkailijaa, jotka hallintoneuvostossa olevat eturyhmien edustajat nimeävät keskuudestaan
2. Johtokunnan jäsenten ja tarkkailijoiden toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy. Ellei tästä säännöksestä muuta johdu, toimikausi on kolmekymmentä kuukautta, ja se voidaan uusia kerran.
3. Johtokunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä johtokunnassa päättyy.
28 c artikla
Johtokunnan kokoukset
1. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.
2. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa sen jäsenistä sitä pyytää.
3. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.
4. Johtokunnan jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.
5. Virasto huolehtii johtokunnan kokousjärjestelyistä ja sihteeristötehtävistä.
6. Johtokunta tekee päätöksensä äänten enemmistöllä.
7. Kullakin johtokunnan jäsenellä on yksi ääni. Edellä 28 b artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuilla eturyhmien edustajilla sekä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuilla tarkkailijoilla, neuvonantajilla ja asiantuntijoilla ei ole äänioikeutta.
8. Työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaiset äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.”
Perustelu
Hallintoneuvosto on tarpeeton, jos pyritään parantamaan menettelyjä, sillä se ei tuo mitään uutta nykyiseen järjestelmään.
Tarkistus 23 1 ARTIKLAN 30 KOHTA 46 a artiklan 1 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
Vuotuisen työohjelman on oltava tässä asetuksessa määriteltyjen viraston tavoitteiden, toimeksiannon ja tehtävien mukainen.	Vuotuisen työohjelman on oltava tässä asetuksessa määriteltyjen viraston tavoitteiden, toimeksiannon ja tehtävien mukainen. Siinä on selvästi ilmoitettava, mitä toimeksiantoja ja tehtäviä virastolle on lisätty, mitä on muutettu tai poistettu edelliseen vuoteen verrattuna.
Perustelu
Tehtäväluettelon muutokset jossakin virastossa vaikuttavat usein viraston tarvitsemien resurssien määrään. Jotta budjettivallan käyttäjä voisi arvioida, onko pyyntö lisäresursseista perusteltu, sen on saatava selkeä käsitys muutoksista viraston toimeksiannossa.
Tarkistus 24 1 ARTIKLAN 30 KOHTA 46 b artiklan 1 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
Vuotuisessa yleiskertomuksessa selostetaan, miten virasto on toteuttanut vuosittaisen työohjelmansa.	Vuotuisessa yleiskertomuksessa selostetaan, miten virasto on toteuttanut vuosittaisen työohjelmansa. Siinä kuvataan selvästi kaikki vaikutukset ja seuraukset muutoksista virastolle annetuissa tehtävissä.
Perustelu
Tehtäväluettelon muutokset jossakin virastossa vaikuttavat usein viraston tarvitsemien resurssien määrään. Jotta budjettivallan käyttäjä voisi arvioida, onko pyyntö lisäresursseista perusteltu, sen on saatava selkeä käsitys muutoksista viraston toimeksiannossa.
Tarkistus 25 1 ARTIKLAN 32 ALAKOHDAN A ALAKOHTA 48 artiklan 1 kohdan 2 alakohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
Viraston rahoittamiseen voivat osallistua myös jäsenvaltiot, kolmannet maat tai muut tahot.	Viraston rahoittamiseen eivät voi osallistua jäsenvaltiot, kolmannet maat eivätkä muut tahot.
Perustelu
Viraston konkreettista, organisatorista ja poliittista riippumattomuutta on suojeltava huolellisesti myös pitkällä aikavälillä.
Tarkistus 26 1 ARTIKLAN 32 ALAKOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) 48 artiklan 5 a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1592/2002)
	(a a) lisätään 5 a kohta seuraavasti:
	(5 a) Sääntömääräisestä talousarviosta ja todistusten myöntämisestä perittävistä maksuista on päätettävä erikseen ja niitä on käsiteltävä erillään viraston talousarviossa.
Or. hu
Perustelu
Avoimuusperiaatetta on noudatettava.
Tarkistus 27 1 ARTIKLAN 33 ALAKOHTA 53 artikla (asetus (EY) N:o 1592/2002)
(33) Poistetaan 53 artiklan 4 kohdan toinen alakohta.	(33) Korvataan 53 artiklan 2–4 kohta seuraavasti:
	"2. Maksuja koskevassa asetuksessa määritellään erityisesti toiminnot, joista maksu peritään 48 artiklan 1 kohdan c, d ja d a alakohdan mukaisesti, perittävät maksut ja maksujen suorittamistavan.
	3. Maksut peritään:
	(a) todistusten myöntämisestä ja uusimisesta sekä niihin liittyvistä jatkuvista valvontatoimista, tuotteiden jatkuvan lentokelpoisuuden varmistamista lukuun ottamatta;
	(a) palvelujen tarjoamisesta; maksun on vastattava kunkin yksittäisen palvelusuorituksen kustannuksia;
	(b) valitusten käsittelystä.
	Maksut ilmaistaan ja maksetaan euromääräisinä.
	4. Maksujen suuruus vahvistetaan tasolle, jolla varmistetaan, että niistä saatavien tulojen määrällä voidaan periaatteessa täysin kattaa annetuista palveluista aiheutuneet kustannukset.
Perustelu
Tällä asetuksella selvennetään eri tuloluokkien väliset erot ja asetetaan katto maksuista perittävien tulojen osuudelle.
Tarkistus 28 1 ARTIKLAN 34 A ALAKOHTA (uusi) 56 artiklan 3 a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1592/2002)
	(34 a) Lisätään 56 artiklaan 3 a kohta seuraavasti:
	(3 a) Tyyppihyväksyntää koskevat hinnat ja muut hinnat eivät saa nousta suhteettomasti Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamista edeltävänä aikana perittyihin hintoihin verrattuna.
Perustelu
Kilpailun kannalta ei voida suvaita, että viraston maksujen asettaminen olisi syrjivää pelkästään jäsenvaltioiden ostovoimissa ilmenevien erojen perusteella tai että se estäisi harjoittamasta ilmailua ja siihen liittyviä toimintoja joissakin jäsenvaltioissa.
Tarkistus 29 LIITE, 2 ALAKOHTA Liite IV, 8 g a alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1592/2002)
	8 g a. Edellä 8 a–8 f kohdissa määriteltyjen vaatimusten mukaisten täytäntöönpanosääntöjen on perustuttava riskien arviointiin ja oltava toiminnan mittakaavan ja laajuuden mukaisia.
Perustelu
Asetuksen piiriin kuuluu laaja kirjo erilaisia toimintoja ja ilma-aluksia – yhden hengen ilma-aluksista satoja ihmisiä kuljettaviin ilma-aluksiin. Edellä olevassa uudessa kohdassa esitetään, että täytäntöönpanosääntöjen pitää olla suhteellisia ja perustua tiettyyn toimintaan liittyvän riskin arviointiin.

[1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
[2] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

PERUSTELUT

I. Johdanto

Asetuksen (EY) N:o 1592/2002 tultua voimaan syyskuussa 2002 Euroopan yhteisöllä on yksinomainen toimivalta säännellä ilmailualan tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuutta ja niiden yhteensopivuutta ympäristönsuojelun vaatimusten kanssa. Näiden tuotteiden, osien ja laitteiden sekä niiden suunnittelu-, valmistus- ja huolto-organisaatioiden on noudatettava yhdenmukaisia ja velvoittavia sääntöjä.

Mainitulla asetuksella perustettiin Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA), joka avustaa komissiota asetuksen täytäntöönpanoa koskevien yhtäläisten normien laatimisessa. Koska mainittujen normien keskitetty täytäntöönpano on näissä tapauksissa tehokkaampaa, EASA huolehtii myös kolmansissa maissa olevien tuotteiden, osien ja laitteiden (lentokoneiden, moottorien ja potkurien) ja organisaatioiden tyyppihyväksynnästä. Kansalliset hallintoelimet myöntävät kuitenkin yhteisten sääntöjen perusteella ja lentoturvallisuusviraston valvonnassa yksittäiset todistukset ja hyväksynnät suurimmalle osalle niiden toimivaltaan kuuluvalla alueella olevista organisaatioista. Lopuksi on todettava, että EASA valvoo jäsenvaltioiden toimintaa yhteisön normien yhtenäisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

II. Komission ehdotus

EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan ja erityisesti asetuksen 1592/2002 7 artiklan perusteella komissio ehdottaa nyt yhteisön toimivallan laajentamista koskemaan useita aloja, joita koskevia toimia Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelin (JAA) on koordinoinut tähän saakka, kuitenkin vapaaehtoisuuden ja epäyhtenäisyyden pohjalta. Näitä aloja ovat:

1. Lentäjien lupakirjat: Uuden 6a artiklan mukaisesti ilma-alusten toimintaan osallistuvien lentäjien sekä näiden koulutukseen, testaukseen, tarkastukseen ja lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiin osallistuvien ja käytettävien organisaatioiden, lentosimulaattorien ja henkilöiden on täytettävä muutetun asetuksen liitteessä III määritellyt keskeiset vaatimukset. Jäsenvaltiot ovat vastuussa kaikesta alueellaan tapahtuvasta henkilöiden ja organisaatioiden hyväksynnästä ja lupakirjoista, kuitenkin EASAn valvonnassa. Kolmansien maiden osalta vastuu on suoraan EASAlla (15 artiklan 1 kohdan b i alakohta).

Tässä yhteydessä on syytä esittää joitakin huomioita:

Tämä artiklan täytäntöönpanoa koskevat standardit hyväksytään "komitologiapäätöksen" (1999/468/EY) mukaisella sääntelymenettelyllä (5 artikla).

Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa urheiluilmailun harrastamista ottamalla käyttöön erityisesti tätä ilmailun muotoa koskeva lupakirja ja sallimalla se, että ohjaajajärjestöjen kaltaiset valtiosta riippumattomat arviointielimet voivat antaa mainittuja "yksityisen urheilulentäjän lupakirjoja". Näitä arviointielimiä valvovat ja tarkastavat joko EASA tai kansalliset lentoturvallisuusvirastot

Ehdotuksen mukaisesti jäsenvaltion valvonnassa olevien lentäjien koulutusorganisaatioiden, fyysisen soveltuvuuden arvioinnista vastaavien keskusten ja henkilöt sekä lentosimulaattorit on myös hyväksyttävä yhteisten sääntöjen perusteella siten, että EASA voi hyväksyä ne asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä. Tämä voi antaa uusia mahdollisuuksia niille jäsenvaltioille, joilla ei ole riittävästi tarkastus- tai luvanmyöntämiskapasiteettia, koska ne voivat siirtää mainitut tehtävät suoraan EASAlle.

2. Lentotoiminta: Ehdotuksen mukaisesti myös lentotoiminnan sääntely kuuluu EASAn toimivaltaan (6b artikla), ja myös lentotoiminnan on noudatettava tekstin liitteessä IV määriteltyjä keskeisiä turvallisuusvaatimuksia. Kaupallisen lentotoiminnan harjoittajilla on oltava todistus siitä, että he pystyvät huolehtimaan velvollisuuksistaan. Kun toimintaa harjoitetaan vaativilla ilma-aluksilla (3 artiklan j kohta), toiminnanharjoittajien on kuitenkin osoitettava pystyvänsä täyttämään kaikki oman luokkansa lentotoimintaa koskevat keskeiset vaatimukset. 6 b artiklan 4 kohta edellyttää matkustamomiehistöltä asianmukaista lupakirjaa ja lääketieteellistä kelpoisuustodistusta. Myös tämä artiklan täytäntöönpanoa koskevat standardit hyväksytään "komitologiapäätöksen" mukaisella sääntelymenettelyllä kuin lentäjien lupakirjat, ja niiden on oltava uusimpia ja alan parhaiden käytäntöjen mukaisia.

3. Kolmansien maiden ilma-alukset: Äskettäin EU:n lainsäädäntöön sisällytetyt EU:n alueella toimivat kolmansien maiden ilma-alukset ehdotetaan sisällytettäviksi EASAn toimivaltaan. Tavoitteena on perustaa Yhdysvaltojen kaltaisten suurten maiden esimerkin mukaisesti ennakkovalvontajärjestelmä sen todentamiseksi, että ulkomainen lentoliikenteen harjoittaja täyttää turvallisuusvaatimukset, ennen kuin mainittu lentoliikenteen harjoittajan ilma-alukset voivat lentää yhteisöön ja yhteisöstä. On ilmeistä, että mainittujen standardien on täytettävä Chicagon yleissopimuksen mukaiset yhteisön vaatimukset, ks. 5 (1), 5 (4) (j), 5(5) (d), (6 a (1), 6 b (1) artikla.

4. Yhteinen valvonta (7 artikla): Toinen ehdotukseen sisältyvä toimivalta-ala, mitä voidaan pitää EU:n yhteisen ilmailualueen loogisena seurauksena, on se, että jäsenvaltiot ja EASA tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että tämän asetuksen säännökset ja sen täytäntöönpanosäännöt pannaan tosiasiallisesti täytäntöön.

5. Pätevät yksiköt (9a artikla): Pätevien yksiköiden, jotka hoitavat erityisiä hyväksyntätehtäviä joko viraston tai jäsenvaltioiden puolesta, on oltava liitteessä V säädettyjen vaatimusten mukaisia sekä osoitettava, että niillä on tehtävien edellyttämä organisaatio ja asiantuntemus. Nämä valmiudet ja keinot tunnustetaan EASAn myöntämällä valtuutuksella.

6. Turvallisuusjärjestelmä ilman rangaistuksia (11a artikla) Ilmiantajien (whistleblowers) kaltaisille tiedonlähteille ehdotetaan asianmukaista lähdesuojaa tarkoituksena rohkaista sellaisten tapausten ilmoittamista, joiden analysointi voi parantaa turvallisuutta ehkäisemällä onnettomuuksia.

7. Kansainvälinen yhteistyö (18 artikla): On selvää, että kansainvälisten suhteiden osalta komissio ja EASA voivat toimia merkittävässä roolissa, vaikka onkin huomautettava, että EU:n puuttuminen ICAOn sopimuspuolten joukosta on anomalia: EU ei ole ICAOn jäsen, vaikka useimmat Chicagon yleissopimukseen sisältyvät alat kuuluvat EU:n lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioiden ja yhteisön jaettuun tai jopa yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

8. Viraston rakenne ja työmenetelmät:

Komissio ehdottaa, että neuvosto nimittää kunkin jäsenvaltioiden edustajan hallintoneuvostoon. Komissio ehdottaa myös, että komission edustajalla on sama äänimäärä kuin kaikkien jäsenvaltioiden edustajien yhteinen äänimäärä (28 artikla). Tämä on dramaattinen muutos aikaisempaan tekstiin verrattuna, koska siinä komission edustajalla oli vain yksi ääni. Lopuksi komissio ehdottaa johtokunnan perustamista valmistelemaan hallintoneuvoston työtä ja päätöksiä.

9. EASAn rahoitus:

48 artiklassa komissio ehdottaa, että EASAn toiminnan rahoittamiseen voivat osallistua myös jäsenvaltiot, kolmannet maat tai "muut tahot".

Lienee syytä tarkentaa "muiden tahojen" määritelmää, jotta ne tahot, joilla on ilmailualaa koskevia suoria taloudellisia intressejä, eivät voi osallistua viraston toiminnan rahoittamiseen, mikä vaarantaisi viraston riippumattomuuden.

III Huomautukset

· Esittelijä haluaa huomauttaa pitävänsä tätä ehdotusta erityisen myönteisenä, koska se on looginen kehitysaskel, joka johtuu asetuksen N:o 1592/2002 hyväksymisestä ja voimaantulosta. Komissio ehdottaa EASAn toimivallan laajentamista ja muutaman toimintavuoden jälkeen komissio yrittää korjata ja hienosäätää joitakin hallinnointiin ja rahoitukseen liittyviä ja muita menettelyjä. Kaikki nyt EASAn toimivaltaan tulevat tai tuleviksi ehdotetut asiat ovat aikaisemmin kuuluneet Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) tehtäviin. JAA on koordinointielin, jolla ei ole lainsäädäntövaltaa. JAAn päätökset eivät ole sitovia ja joissakin tapauksissa ne ovat jättäneet liian paljon tulkinnanvaraa turvallisuusvaatimusten täytäntöönpanossa.

· EASA on perustettu vastaamaan tämän perusteluosan ensimmäisessä ja toisessa osassa kuvatuissa erilaisista ja vaativista toimista. Esittelijä suositteleekin ehdottomasti, että virastolle annetaan teoreettisen vallan lisäksi myös todellista ja käytännöllistä valtaa sille annettujen tehtävien suorittamiseksi. Ilmailu on muuttumassa entistä vaativammaksi ja monipuolisemmaksi alaksi, ja EU:n ja Euroopan rajoitetulla maantieteellisellä alueella tavoitteena on pidettävä yhteisiä ja yhdenmukaisia toimia ja korkeinta mahdollista turvallisuuden tasoa. EASAlle on nyt annettava rakenne, henkilöstö ja rahoitus, joiden avulla se voi valmistautua tulevaisuutta varten. Esittelijä katsoo, että turvallisuus on ensisijaisin kysymys, ja koska lentoliikenteen kasvu jatkuu vuosia eteenpäin, meillä on ehdottomasti oltava yksi toimivaltainen Euroopan lentoturvallisuusvirasto, joka pystyy suoriutumaan kaikista tehtävistään. Turvallisuus on tärkein tavoite, mitä ei tule vaarantaa sillä, että EASA joutuisi kiistelemään toimivallasta kansallisten lentoturvallisuusvirastojen kanssa. Jäsenvaltioiden virastot menettävät osan toimivallastaan, mutta toisaalta uusi 7 artikla laajentaa niiden toimivaltaa yhteisen valvonnan ja pätevyyskirjojen keskinäisen hyväksynnän myötä.

· Esittelijän saamien tietojen mukaan EASAlla on ollut joitakin ongelmia haluamansa pätevän henkilöstön rekrytoinnissa erilaisten syiden vuoksi: ensinnäkin kielitaitovaatimuksen vuoksi (koska EASA on EU:n virasto, sen virkamiehiltä vaaditaan vähintään kahden vieraan kielen taito, kun taas kansainvälisen lentoliikenteen lingua franca on englanti; useat potentiaaliset ylempien virkojen hakijat eivät täytä kielitaitovaatimusta), ja toiseksi palkan vuoksi (EU:n viraston palkkataso ei aina ole niin kilpailukykyinen, että se houkuttelisi potentiaalisia ylempiä virkamiehiä muuttamaan tai vaihtamaan työpaikkaa). Esittelijä kehottaa EASAa ja komissiota puuttumaan tähän ongelmaan tarvittavalla luovuudella ja käyttämällä hyödykseen EU:n henkilöstösääntöjen tarjoamia mahdollisuuksia. Toinen huolestuttava piirre on se, että vuosien aikana on tulee olemaan entistä vaikeampaa rekrytoida kokenutta henkilöstöä ulkopuolelta, koska niiden jäsenvaltioiden virkamiesten lukumäärä, joilla on kompetenssia tällä alalla, tulee supistumaan. Tämä johtuu siitä, että osa kansallisesta toimivallasta on siirretty EASAlle. Esittelijä haluaa korostaa sen merkitystä, että EASAn on luotava viraston sisällä mahdollisuuksia siirtää tarvittavat taidot nuoremmille sukupolville, joille on myös annettava tarvittava koulutus.

· Esittelijä antaa täyden tukensa asetuksen (EY) 1592/2002 soveltamisalan laajentamiselle siten, että se sisältää myös ohjaamomiehistön lupakirjat, mikä sekin edistää merkittävällä tavalla turvallisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa, mikä nyt ehdotetaan kuuluvaksi yhden ainoan viraston toimivaltaan. Tämä virtaviivaistaa toimintaa, mutta toisaalta näiltäkään osin budjettiongelmia ei pidä päästää estämään turvallisuutta koskevia EASAn toimia ja aloitteita. Lupakirjalla tunnustetaan ohjaamomiehistön pätevyys turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, se antaa ohjaamomiehistölle tarvittavan motivaation ja osoittaa heidän ammattipätevyytensä.

· EASAn näkyvämpi rooli kansainvälisissä suhteissa aiheuttaa kuitenkin oikeudellisen ongelman. Tällä hetkellä EASA sen enempää kuin komissiokaan ei ole ICAOn (YK:n alaisen Kansainväliseen siviili-ilmailujärjestön) jäsen. Vain EU:n jäsenvaltiot ovat näiden järjestöjen täysjäseniä, mikä paljastaa ristiriidan sen suhteen, että komissio ja sen välityksellä myös EASA on saamassa entistä enemmän vastuuta asioista, joista komissio ja EASA voivat neuvotella kansainvälisillä foorumeilla vain EU:n jäsenvaltioiden välityksellä.

· Lopuksi esittelijä haluaa huomauttaa, että tulevaisuudessa voitaisiin harkita EASAn toimivallan ulottamista koskemaan myös lentoasemien turvallisuuden, lentoturvallisuuden ja ilmaliikenteen hallinnan kaltaisia aloja, joista viimeksi mainittu kuuluu tällä hetkellä Eurocontrolin toimivaltaan.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (27.9.2006)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

Valmistelija: Jutta Haug

LYHYET PERUSTELUT

Yleinen kehys

Komission ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa Euroopan lentoturvallisuusviraston toiminta-alaa ulottamalla sen valtuudet lentotoimintaan, ohjaamomiehistön lupakirjojen myöntämiseen ja kolmansien maiden ilma-aluksiin sekä tarkistaa asetusta 1592/2002 vastaavasti.

Ehdotuksella pyritään korjaamaan seuraava puute: vaikka ilma-aluksilla on täydellinen vapaus yhdentyneillä markkinoilla, turvanormit vaihtelevat yhä jäsenvaltioittain. Nykyisin vastuu lentoliikenteen normeista Euroopassa kuuluu usealle organisaatiolle, joita ovat Euroopan siviili-ilmailukonferenssi (ECAC), Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelin, Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) ja Eurocontrol. Nämä järjestöt ovat luonteeltaan hallitusten välisiä, ja päätettyjä sääntöjä sovelletaan ainoastaan, jos kyseiset valtiot niin haluavat. Organisaatioilla ei ole velvoittavaa sääntelyvaltaa ja erot normeissa voivat olla huomattavia.

Asetuksessa 1592/02 käsiteltiin kysymystä normeista antaen EU:lle yksinomainen vastuu ilmailualan tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuudesta ja niiden yhteensopivuudesta ympäristönsuojelun vaatimusten kanssa. Euroopan lentoturvallisuusvirasto perustettiin asetuksella avustamaan komissiota sen tehtävässä. Asetuksen soveltamisala on melko spesifinen siten, että se rajoittaa asetuksen soveltamisalan ilmailualan tuotteisiin.

Kun asetus annettiin vuonna 2002, tunnustettiin, että sen soveltamisalaa on ehkä laajennettava tulevaisuudessa. Kun otetaan huomioon, että asetuksen pääasiallisena tavoitteena on turvata korkea ja yhtenäinen turvallisuustaso ja tasaveroiset kilpailuedellytykset lentotoiminnan harjoittajille, on aina ollut tarve laajentaa asetuksen soveltamisalaa. Sekä lainsäätäjä että neuvosto ovat antaneet komissiolle nimenomaiseksi tehtäväksi antaa tätä koskeva ehdotus ja tarkastella kysymystä kolmansien maiden ilma-aluksista. Ehdotus vastaa annettuun tehtävään ja pyrkii laajentamaan asetuksen soveltamisalaa. Jos ehdotus hyväksytään, Euroopan lentoturvallisuusvirasto kykenee tuottamaan normeja, joita voidaan soveltaa yhtenäisesti kaikkialla EU:ssa.

Talousarviovaikutukset

Käsiteltävänä oleva komission ehdotus koskee budjettikohtia 06 02 01 01 ja 06 02 02 02 – Euroopan lentoturvallisuusvirasto – tuet luvuille 1, 2 ja 3. Komission antama viitemäärä on yhteensä 17 972 000 euroa maksusitoumuksina ja maksumäärärahoina:

Menolaji	Vuosi n	n +1	n + 2	n +3	n +4	n+5 ja myöh	Yht.
Toimintamenot
Maksusitoumusmäärärahat (MSM)	2,365	2,412	2,461	2,510	2,560	2,611	14,919
Maksumäärärahat (MM)	2,365	2,412	2,461	2,510	2,560	2,611	14,919
Menolaji	Vuosi n	n +1	n + 2	n +3	n +4	n+5 ja myöh	Yht.
Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[1]
Tekninen ja hallinnollinen apu	0,484	0,494	0,504	0,514	0,524	0,534	3,053
Viitemäärä yhteensä
Maksusitoumusmäärä-rahat	2,849	2,906	2,964	3,023	3,084	3,146	17,972
Maksumäärärahat	2,849	2,906	2,964	3,023	3,084	3,146	17,972

Jos sisällytetään hallintokulut, jotka eivät ole osa rahoituksen viitesummaa, toimen rahoituskustannukset ovat yhteensä seuraavat:

Menolaji	Vuosi n	n +1	n + 2	n +3	n +4	n+5 ja myöh	Yht.
MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina	3,009	3,069	3,130	3,192	3,256	3,322	18,978
MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina	3,009	3,069	3,130	3,192	3,256	3,322	18,978

Henkilöstön kokonaismääräksi on suunniteltu 20 EASA:n väliaikaista toimihenkilöä.

Arviointi

Yhteisön kaikkien kansalaisten etua ajatellen esittelijä ehdottomasti kannattaa pyydettyjä lisäresursseja Euroopan lentoturvallisuusvirastolle, jotta se voisi tarjota korkeatasoisia, yhtenäisiä ja oikeudellisesti velvoittavia lentoturvallisuusnormeja lentotoimintaa, ohjaamomiehistön lupakirjojen myöntämistä ja kolmansien maiden ilma-aluksia varten.

Esittelijä pitää perusteltuina komission ehdottamia summia, jotka merkitsevät virastolle noin 3 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Hallintokulujen osuus kokonaiskustannuksista on oikeassa suhteessa.

Viitesumma on uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1a ylärajan mukainen (tarkistus 1).

Tehtäväluettelon muutokset vaikuttavat viraston resursseihin. Siksi esittelijä katsoo, että on saatava selkeä kuva siitä, mitkä viraston tehtävät ja valtuudet ovat muuttuneet verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tehtävien muutoksista on ilmoitettava selvästi viraston työohjelmassa ja vuosittaisessa yleiskertomuksessa (tarkistukset 2 ja 3).

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus 1

1 a kohta (uusi)

1 a. Katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa ilmoitetun viitesumman on oltava uuden monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) otsakkeen 1a ylärajan ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä toukokuuta 2006 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tekemän toimielinten välisen sopimuksen[2] 47 kohdan määräysten mukainen.

Ehdotus asetukseksi

Komission teksti[3]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 2 1 ARTIKLAN 19 KOHDAN A ALAKOHDAN I ALAKOHTA 24 artiklan 2 kohdan b alakohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
”b) hyväksyy vuosittaisen kertomuksen viraston toiminnasta ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille; toimittaa viraston puolesta budjettivallan käyttäjälle vuosittain mahdolliset tiedot arviointimenettelyjen tuloksista;”	b) hyväksyy vuosittaisen kertomuksen viraston toiminnasta ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille; toimittaa viraston puolesta budjettivallan käyttäjälle vuosittain mahdolliset tiedot arviointimenettelyjen tuloksista ja erityisesti tiedot vaikutuksista ja seurauksista, joita on muutoksilla virastolle annettuihin tehtäviin;
Perustelu
Tehtäväluettelon muutokset jossakin virastossa vaikuttavat usein viraston tarvitsemien resurssien määrään. Jotta budjettivallan käyttäjä voisi arvioida, onko pyyntö lisäresursseista perusteltu, sen on saatava selkeä käsitys muutoksista viraston toimeksiannossa.
Tarkistus 3 1 ARTIKLAN 30 KOHTA 46 a artiklan 1 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
Vuotuisen työohjelman on oltava tässä asetuksessa määriteltyjen viraston tavoitteiden, toimeksiannon ja tehtävien mukainen.	Vuotuisen työohjelman on oltava tässä asetuksessa määriteltyjen viraston tavoitteiden, toimeksiannon ja tehtävien mukainen. Siinä on selvästi ilmoitettava, mitä toimeksiantoja ja tehtäviä virastolle on lisätty, mitä on muutettu tai poistettu verrattuna edelliseen vuoteen.
Perustelu
Tehtäväluettelon muutokset jossakin virastossa vaikuttavat usein viraston tarvitsemien resurssien määrään. Jotta budjettivallan käyttäjä voisi arvioida, onko pyyntö lisäresursseista perusteltu, sen on saatava selkeä käsitys muutoksista viraston toimeksiannossa.
Tarkistus 4 1 ARTIKLAN 30 KOHTA 46 b artiklan 1 kohta (asetus (EY) N:o 1592/2002)
Vuotuisessa yleiskertomuksessa selostetaan, miten virasto on toteuttanut vuosittaisen työohjelmansa.	Vuotuisessa yleiskertomuksessa selostetaan, miten virasto on toteuttanut vuosittaisen työohjelmansa. Siinä kuvataan selvästi kaikki vaikutukset ja seuraukset muutoksista virastolle annetuissa tehtävissä.
Perustelu
Tehtäväluettelon muutokset jossakin virastossa vaikuttavat usein viraston tarvitsemien resurssien määrään. Jotta budjettivallan käyttäjä voisi arvioida, onko pyyntö lisäresursseista perusteltu, sen on saatava selkeä käsitys muutoksista viraston toimeksiannossa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0579 – C6-0403/2005 – 2005/0228(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	[TRAN]
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	[BUDG] 13.12.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Jutta Haug 20.9.2004
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	26.9.2006	0.0.0000		0.0.0000
Hyväksytty (pvä)	26.9.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		18 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Reimer Böge, Herbert Bösch, Vito Bonsignore, Brigitte Douay, Salvador Garriga Polledo, Dariusz Maciej Grabowski, Ingeborg Gräßle, Nathalie Griesbeck, Catherine Guy-Quint, Jutta D. Haug, Anne E. Jensen, Janusz Lewandowski, Jan Mulder, Giovanni Pittella, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Albert Jan Maat, Mairead McGuinness
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

[1] Kulut luvun xx momentissa xx 01 04.
[2] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
[3] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 muuttamisesta

Viiteasiakirjat

KOM(2005)0579 – C6-0403/2005 – 2005/0228(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

15.11.2005

Asiasta vastaava valiokunta
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.12.2005

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

13.12.2005

ITRE

13.12.2005

ENVI

13.12.2005

BUDG

13.12.2005

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
Päätös tehty (pvä)

LIBE

23.1.2006

ITRE

31.1.2006

ENVI

29.11.2005

Tehostettu yhteistyö
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Esittelijä(t)
Nimitetty (pvä)

Jörg Leichtfried

7.2.2006

Alkuperäinen esittelijä

Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)

Oikeusperustan kyseenalaistaminen
JURI-lausunto annettu (pvä)

Rahoitusmäärän muuttaminen
BUDG-lausunto annettu (pvä)

BUDG

27.9.2006

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)

Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)

Valiokuntakäsittely

11.7.2006

9.10.2006

23.11.2006

Hyväksytty (pvä)

23.1.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

–:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Inés Ayala Sender, Philip Bradbourn, Paolo Costa, Michael Cramer, Christine De Veyrac, Arūnas Degutis, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Roland Gewalt, Luis de Grandes Pascual, Mathieu Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Erik Meijer, Robert Navarro, Seán Ó Neachtain, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Reinhard Rack, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Silvia-Adriana Ţicău, Georgios Toussas, Armando Veneto, Marta Vincenzi, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Zsolt László Becsey, Jean Louis Cottigny, Den Dover, Anne E. Jensen, Vladimír Remek, Hannu Takkula, Dominique Vlasto,

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Brian Simpson,

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

31.1.2007

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö