Mietintö - A6-0034/2007Mietintö
A6-0034/2007

MIETINTÖ perusoikeuskirjan noudattamisesta komission lainsäädäntöehdotuksissa: Menetelmä järjestelmällistä ja tiukkaa valvontaa varten

12.2.2007 - (2005/2169(INI))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Johannes Voggenhuber


Menettely : 2005/2169(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0034/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0034/2007
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

perusoikeuskirjan noudattamisesta komission lainsäädäntöehdotuksissa: Menetelmä järjestelmällistä ja tiukkaa valvontaa varten

(2005/2169(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon perusoikeuskirjan noudattamisesta komission lainsäädäntöehdotuksissa (KOM(2005)0172),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 6 ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon Nizzassa 7. joulukuuta 2000 julkistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan[1],

–   ottaa huomioon Roomassa 29. lokakuuta 2004 allekirjoitetun sopimuksen perustuslaista, joka kattaa perusoikeuskirjan määräykset ja tekee niistä siten oikeudellisesti sitovia,

–   ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa ja unionin perusarvojen kunnioittamista ja edistämistä[2],

–   ottaa huomioon 26. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tukemisesta ja suojelusta sekä kansallisten ja yhteisön toimielinten roolista perusoikeusvirasto mukaan lukien[3],

–   ottaa huomioon Euroopan unionin riippumattomien asiantuntijoiden laatiman perusoikeuksien tilaa Euroopan unionissa käsittelevän vuoden 2005 vuosikertomuksen,

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (KOM(2005)02802005/0124(CNS)) ja ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston valtuuttamisesta harjoittamaan toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla (KOM(2005)02802005/0125(CNS)),

–   ottaa huomioon puheenvuoron, jonka José Manuel Barroso käytti Euroopan komission puheenjohtajana Euroopan parlamentin 17. marraskuuta 2004 pitämässä täysistunnossa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45, 34 ja 91 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon (A6‑0034/2007),

A.  katsoo, että unioni perustuu kaikille jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artikla),

B.   toteaa, että parlamentilla, joka on suorilla vaaleilla valittava unionin kansalaisia edustava elin, on suuri vastuu näiden periaatteiden toteuttamisessa,

C.  toteaa, että tämä vastuu on sitäkin suurempi, koska perustamissopimusten tämänhetkisen muodon mukaan:

      –  yksityishenkilöiden oikeus vedota suoraan yhteisöjen tuomioistuimeen on edelleen hyvin rajoitettu[4],

      –  joukkokanteet ("collective action") eivät ole mahdollisia,

      –  myös yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta on monilla aloilla hyvin rajoitettu (katso EY:n perustamissopimuksen IV osastoa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklaa) tai olematon (toinen pilari – Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osasto[5]),

D.  toteaa, että menettely, jolla selvitetään kaikkien lainsäädäntöehdotusten yhdenmukaisuus perusoikeuskirjan kanssa, on välttämätön seuraus siitä, että parlamentti, neuvosto ja komissio sekä kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet perusoikeuskirjan ja julkistaneet sen virallisesti unionin kansalaisille Nizzassa 7. joulukuuta 2000,

E.   muistuttaa, että perusoikeuksien laajuus, joka vastaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdan soveltamista, riippuu vielä tänään etupäässä tuomioistuinten tulkinnasta, mutta unionin lainsäätäjän pitäisi myös osoittaa, miten nämä oikeudet on tulkittava,

F.   muistuttaa, että julkistaessaan perusoikeuskirjan neuvosto ja komissio sopivat näiden oikeuksien määritelmästä, ja johdonmukaisuuteen ja vilpittömyyteen liittyvistä ilmeisistä syistä niiden on jatkossa viitattava siihen unionin lainsäädännön valmistelun yhteydessä (katso edellä mainittua komission tiedonantoa (KOM(2005)0172),

G.  panee merkille, että kun peruskirjan mukaiset oikeudet on siirretty unionin lainsäädäntöön, niistä tulee vastaavan unionin lainsäädännön johdosta sitovia,

H.  toteaa, että järjestelmällisyys, perusteellisuus, objektiivisuus, avoimuus ja seurattavuus menettelyssä, jolla perusoikeudet otetaan huomioon lainsäädäntöehdotuksissa, on sitäkin tärkeämpää, koska perusoikeuskirja ei ole valitettavasti vieläkään oikeudellisesti sitova; toteaa kuitenkin, että perusoikeuskirjasta on vuosien mittaan tullut malliteksti Euroopan tuomioistuimille, kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle[6], Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimelle sekä monille perustuslakituomioistuimille,

I.    toteaa, että tutkittaessa etukäteen unionin uuden lainsäädännön vaikutusta perusoikeuksiin unionin lainsäätäjän on otettava arviossa huomioon kansallinen lainsäätäjä, kansalaisyhteiskunta, yliopistomaailma sekä asiantuntemus, jota on muissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten Euroopan neuvostossa ja Yhdistyneissä Kansakunnissa; katsoo, että näin unionin lainsäätäjä edistäisi perusoikeuksien laajentamista, joka on jo ilmennyt esimerkiksi laadittaessa tiettyjä yksityiselämän suojeluun, perheoikeuteen ja avoimuutta koskevaan oikeuteen liittyviä säädöksiä,

J.    toteaa, että komission ehdotus vuonna 2001 käyttöön otetun menettelyn, jolla perusarvot otetaan huomioon komission lainsäädäntöehdotuksissa, syventämisestä ja sen julkisuuden lisäämisestä on selvä edistysaskel toimissa, joilla komissio pyrkii kehittämään Euroopan unioniin todellisen "perusoikeuskulttuurin",

K.  toteaa, että tämä menettely on kuitenkin luonteeltaan liian sisäänpäinkääntynyt, perusteet ovat liian rajoittavia, Euroopan parlamentin rooli on riittämätön ja jäsenvaltioiden parlamenttien ottamista mukaan koskevat ehdotukset, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen ehdotukset[7], jäivät myös huomiotta samoin kuin tarvittava jatkuva keskustelu unionin toimielinten välillä ja riippumattomien organisaatioiden saaminen mukaan objektiivisuuden parantamiseksi,

L.   katsoo, että unionin todellinen "perusoikeuskulttuuri" edellyttää sellaisen kattavan perusoikeuksien valvontajärjestelmän kehittämistä, joka käsittää neuvoston sekä hallitusten väliseen yhteistyöhön liittyvät päätökset,

M.  toteaa, että todellinen "perusoikeuskulttuuri" käsittää paitsi passiivisen sääntöjen noudattamisen myös perusoikeuksien aktiivisen edistämisen sekä asiaan puuttumisen silloin, kun jäsenvaltiot loukkaavat perusoikeuksia tai eivät suojele niitä riittävällä tavalla,

N.  toteaa, että perusoikeuksien valvonnan kokonaisjärjestelmän tulee käsittää vuotuinen keskustelu, johon osallistuvat kolme toimielintä sekä kansalliset parlamentit etenkin Euroopan parlamentin kertoessa kehityksestä, jota on saavutettu Euroopan unionin kehittämisessä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena,

O.  katsoo, että tällaisen keskustelun yhteydessä voitaisiin samalla tarkastella:

      –  tulevan perusoikeusviraston vuosikertomusta,

      –  Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen yleiskertomukseen liittyvää erityiskertomusta yhteisön oikeuden soveltamisesta,

      –  neuvoston kertomusta kuluneen vuoden tapahtumista, joita se pitää merkittävinä liittyen perusoikeuksien kunnioittamiseen unionissa ja sen jäsenvaltioissa,

P.   muistuttaa, että näiden vuotuisten keskustelujen yhteydessä toimielinten olisi tarkasteltava mahdollisuuksia muuttaa sellaista lainsäädäntöä, joka on mahdollisesti heikentänyt vapauksien toteutumista yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä,

Q.  katsoo, että salaisten vankiloiden olemassaolo ja CIA:n terrorismin vastaisen taistelun yhteydessä suorittamat sieppaukset, asioiden hidas selvittäminen ja monien hallitusten välinen riittämätön yhteistyö samoin kuin lentotietojen luovuttaminen ilman oikeudellista perustetta heikentävät kansalaisten uskoa unionin toimielinten kykyyn ja haluun suojella perusoikeuksia ja rangaista rikkomuksista,

1.   viittaa historialliseen tehtävään, jolla "yhä läheisemmän liiton" (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artikla) samoin kuin turvallisuuteen, oikeuteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvien välineiden ohella luodaan myös vapautta koskevia välineitä;

2.   pitää tärkeänä perustuslakimenettelyn kriisin voittamista ja perustuslain keskeisten saavutusten säilyttämistä sekä sitä, että perusoikeuskirjasta tehdään oikeudellisesti sitova;

3.   pitää myönteisinä komission ehdotuksia, jotka koskevat perusoikeuksien huomioonottamisen syventämistä ja niiden näkyvyyden parantamista sen lainsäädäntöehdotusten yhteydessä, ja pitää tätä ensimmäisenä myönteisenä tuloksena komission puheenjohtajan José Manuel Barroson 17. marraskuuta 2004 parlamentissa ilmoittamista kunnianhimoisista toimista perusoikeuksien suojelemiseksi sekä hänen perustamastaan asiaa käsittelevästä työryhmästä;

4.   kehottaa komissiota tekemään valvontamenettelystä entistä avoimemman ja kuulemaan kansalaisyhteiskunnan asianomaisia toimijoita ja etenkin niitä, joihin komission kulloinenkin ehdotus mahdollisesti vaikuttaa;

5.   korostaa, että komission ehdottama "järjestelmällinen" valvonta edellyttää ehdottomasti, että käytännössä jokaista lainsäädäntöehdotusta tarkastellaan huolellisesti ja tulos perustellaan;

6.   kehottaa komissiota tarkistamaan, miten lainsäädäntöehdotukset noudattavat paitsi perusoikeuskirjaa myös kaikkia perusoikeuksia koskevia eurooppalaisia ja kansainvälisiä oikeudellisia välineitä sekä oikeuksia, jotka ovat jäsenvaltioille yhteisistä perustuslaillisista perinteistä johdettuja unionin oikeuden yleisiä periaatteita;

7.   korostaa, että todella järjestelmällinen ja tiukka perusoikeuksien valvonta edellyttää enemmän kuin vain mahdollisten oikeudellisten virheiden etsimistä, kun punnitaan yksikön vapautta ja toisaalta yleiseen etuun liittyviä vaatimuksia, ja sen lisäksi tarvitaan aina myös poliittista analyysiä, jotta erilaisten tasapainoisten ratkaisujen joukosta löydettäisiin ne, joiden avulla saavutetaan paras suhde tavoitteen ja perusoikeuksien rajoittamisen välillä (perusoikeuspoliittinen optimointi);

8.   pitää mielekkäänä, että valvonta keskitetään kulloinkin erityisesti kyseessä oleviin perusoikeuksiin, ja pitää välttämättömänä, että tämä mainitaan nimenomaisesti ja erikseen johdanto-osan kappaleissa;

9.   toivoo, että menetelmää, jonka avulla komissio aikoo ottaa perusoikeuskirjan huomioon lainsäädäntöehdotuksissaan, myös sovelletaan konkreettisesti;

10. pitää hyvin tärkeänä, että perusoikeuksien kunnioittamista koskevasta järjestelmällisestä sisäisestä valvonnasta lainsäädäntöehdotusten laadintavaiheessa tehdään oma kertomus, jossa käsitellään näiden oikeuksien kunnioittamisen juridista perustaa;

11. vaatii komissiota harkitsemaan uudelleen päätöstään jakaa vaikutusten arvioinnissa perusoikeuksia koskevat huomiot kolmeen luokkaan – taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristövaikutukset – ja vaatii sitä luomaan uuden erityisen luokan "vaikutukset perusoikeuksiin", koska vain näin voidaan taata kaikkien perusoikeuksiin liittyvien näkökohtien ottaminen huomioon;

12. korostaa komission koko lainsäädäntömenettelyn käsittävää oikeutta peruuttaa ehdotuksensa ennen sen hyväksymistä neuvostossa, jos siihen on tehty jotakin perusoikeutta loukkaavia muutoksia;

13. viittaa komission oikeuteen esittää kumoamispyyntöjä yksittäisten tapausten poliittisen tarkastelun jälkeen ja korostaa nimenomaisesti perusoikeuksien ja -vapauksien puolustamisen ehdotonta ensisijaisuutta kaikkiin poliittisiin näkökohtiin nähden;

14. pitää tarpeellisena, että perusoikeuskirjan huomioonottaminen laajennetaan koskemaan koko lainsäädäntömenettelyä sekä komitologiaa ja että parlamentin asemaa vahvistetaan, tulevan perusoikeusviraston asema määritellään tarkemmin ja sen tukea tehostetaan;

15. aikoo siksi muuttaa työjärjestyksensä 34 artiklaa niin, että kansalaisvapauksista vastaava valiokunta käsittelisi perusoikeuksiin vaikuttavien lainsäädäntöehdotusten, toimien ja määräysten vaikutuksia, ja aikoo muuttaa työjärjestyksensä 91 ja 115 artiklaa niin, että parlamentin päätöslauselmat voivat koskea myös jäsenvaltioiden olosuhteita, jotta parlamentti voisi näin kantaa jo aikaisessa vaiheessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklan mukaisen vastuunsa;

16. korostaa, että vaikka onkin olemassa yleisiä kuulemismenettelyjä, on tärkeää, että riippumattomat järjestöt ja ulkopuoliset laitokset, jotka vastaavat erityisesti perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä, otetaan tiiviimmin mukaan kyseiseen prosessiin; kehottaa näin ollen komissiota perustamaan näiden järjestöjen ja laitosten kuulemismekanismin sellaisten lainsäädäntöehdotusten laadintaprosessia varten, joilla on vaikutuksia perusoikeuksiin;

17. vaatii neuvostoa vahvistamaan perusoikeuksien järjestelmällistä tarkastelua myös hallitusten väliseen yhteistyöhön liittyvillä alueilla ja vaatii sitä julkistamaan tulokset ja varmistamaan samoin myös tuen perusoikeusvirastolle;

18. vahvistaa, että parlamentti ja muut Euroopan unionin toimielimet voivat tarvittaessa hyödyntää lainsäädäntömenettelyssä vapaaehtoisesti viraston hankkimaa perusoikeuksia koskevaa asiantuntemusta perusoikeuksien sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön yhteydessä;

19. muistuttaa, että perustamissopimukset ja ehdotus Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamista koskevaksi asetukseksi eivät kumpikaan estä parlamenttia pyytämästä apua perusoikeusvirastolta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan täytäntöönpanossa; odottaa, että komissio ja tuleva perusoikeusvirasto järjestävät sekä monivuotisen kehyksen että vuotuisen työohjelman yhteydessä tarvittavan rahoituksen ja henkilöstöresurssit, jotta virasto voi vastata asianmukaisella tavalla pyyntöihin, joita parlamentti esittää käyttäessään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaista toimivaltaansa;

20. pitää erityisen tärkeänä, että käytettävissä on asianmukaisia menetelmiä unionin kansalaisille ja toimielimille tiedottamista varten perusoikeuksien kunnioittamisen sisäiseen valvontaan liittyen ja että asiasta laaditaan myös säännöllisiä kertomuksia;

21. kehottaa jäsenvaltioiden parlamentteja etenkin poliisi- ja oikeusasioihin liittyvässä yhteistyössä sekä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarkastelemaan kaikkien päätösten ja toimien yhteensopivuutta perusoikeuskirjan kanssa, jotta perusoikeuksien jakamattomuus voidaan taata ja unionin kaikilla politiikanaloilla voidaan toteuttaa perusoikeuksien järjestelmällinen ja perusteellinen tarkastelu;

22. vaatii neuvostoa ja komissiota esittämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan tai EY:n perustamissopimuksen 200 ja 212 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille sekä kansallisille parlamenteille vuotuisen kertomuksen unionin perusoikeuspolitiikasta ja aloittamaan järjestelmällisen, avoimen ja pysyvän keskustelun perusoikeuksien suojelemista unionissa;

23. kehottaa komissiota ja neuvostoa raportoimaan parlamentille kansallisten asiantuntijoiden verkon kertomusten seurannasta;

24. pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden, liittyvien valtioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

  • [1]  EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.
  • [2]  EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 408.
  • [3]  EUVL C 117 E, 18.5.2006, s. 242.
  • [4]  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 25. heinäkuuta 2002 asiassa C-50/00 P, Unión de Pequeños Agricultores vs. Euroopan unionin neuvosto.
  • [5]  Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös 7. kesäkuuta 2004 asiassa T-338/02, Segi ym. vs. Euroopan unionin neuvosto.
  • [6]  Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös 27. kesäkuuta 2006 asiassa C-540/03, Euroopan parlamentti vs. Euroopan unionin neuvosto, kolmansien maiden kansalaisten lasten oikeus perheenyhdistämieen (direktiivi 2003/86/EY).
  • [7]  Britannian parlamentin ylähuone, EU-valiokunta, 16. istuntoselostus 2005–2006, "Human Rights proofing EU Legislation", 29. marraskuuta 2005, kohta 149.

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (23.11.2006)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

perusoikeuskirjan noudattamisesta komission lainsäädäntöehdotuksissa: menetelmä järjestelmällistä ja tiukkaa valvontaa varten
(2005/2169(INI))

Valmistelija: Riccardo Ventre

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä komission perusoikeuksien kunnioittamista koskevassa asiassa hyväksymää uutta lähestymistapaa, joka on mitä parhain lähtökohta perusoikeuksien tehokkaamman turvaamisen ja näkyvyyden takaamiseksi Euroopan unionissa;

2.  toivoo, että komission ehdottama menetelmä, jonka avulla komissio aikoo soveltaa Euroopan unionin perusoikeuskirjaa lainsäädäntöehdotuksissaan, osoittautuu käytännössä toimivaksi ja toteutuu konkreettisesti;

3.  katsoo, että komission perusoikeuksien turvaamiseen koko lainsäädäntömenettelyn ajan kiinnittämää huomiota on syytä pitää myönteisenä; korostaa kuitenkin, että Euroopan parlamentin osallistumista on tarpeen vahvistaa, sillä se on ennen kaikkea demokraattisesti valittu elin, tarkistettaessa lainsäädäntöehdotusten yhteensopivuutta perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien kanssa;

4.  pitää välttämättömänä, että Euroopan parlamentin valiokuntien osallistumista lainsäädäntöehdotusten yhteensopivuuden tarkistamiseen perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien kanssa vahvistetaan; ehdottaa Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamista siten, että se mahdollistaisi

–   sen, että perusoikeuksien turvaamisesta vastaava valiokunta tekisi vaikutusten arvioinnin kaikille komission lainsäädäntöehdotuksille, joilla saattaa olla vaikutuksia perusoikeuskirjassa vahvistettuihin oikeuksiin;

–   sen, että joka kerta, kun Euroopan parlamentti tai jokin sen valiokunnista ottaa lainsäädäntömenettelyn kuluessa esille jonkin perusoikeuksien turvaamiseen liittyvän ongelman, kyseinen ongelma välitettäisiin kyseisestä asiasta vastaavalle valiokunnalle selvitystä varten, jolloin kyseinen valiokunta huolehtisi tarvittavasta koordinoinnista;

5.  korostaa, että vaikka onkin olemassa yleisiä kuulemismenettelyjä, on tärkeää, että riippumattomat järjestöt ja ulkopuoliset laitokset, jotka vastaavat erityisesti perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä, otetaan tiiviimmin mukaan kyseiseen prosessiin; kehottaa näin ollen komissiota perustamaan kyseisten järjestöjen ja laitosten kuulemismekanismin sellaisten lainsäädäntöehdotusten laadintaprosessia varten, joilla on vaikutuksia perusoikeuksiin;

6.  katsoo olevan välttämätöntä, että Euroopan unionin tuleva perusoikeusvirasto voi osallistua kyseiseen prosessiin kyseessä olevien toimielinten pyynnöstä antamalla lausuntoja perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä, joita nousee esille lainsäädäntöehdotuksia laadittaessa tai jonkin konkreettisen lainsäädäntömenettelyn kuluessa;

7.  toistaa olevan tärkeää, että perusoikeuksien kunnioittamista koskevasta järjestelmällisestä sisäisestä valvonnasta lainsäädäntöehdotusten laadintavaiheessa tehdään selittävä raportti, jossa käsitellään kyseisten oikeuksien kunnioittamista juridiselta kannalta;

8.  korostaa olevan tärkeää luoda asianmukaisia tiedotusjärjestelmiä unionin kansalaisille ja toimielimille tiedottamista varten, mitä tulee perusoikeuksien kunnioittamisen sisäiseen valvontaan, ja laatia kyseisestä asiasta myös kausittaisia kertomuksia.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Perusoikeuskirjan noudattaminen komission lainsäädäntöehdotuksissa: Menetelmä järjestelmällistä ja tiukkaa valvontaa varten

Menettelynumero

2005/2169(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

LIBE

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFCO
29.9.2005

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Riccardo Ventre
17.11.2005

Alkuperäinen valmistelija

 

Valiokuntakäsittely

21.2.2006

20.3.2006

11.7.2006

22.11.2006

 

Hyväksytty (pvä)

23.11.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

11

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Richard Corbett, Panayiotis Demetriou, Andrew Duff, Maria da Assunção Esteves, Ingo Friedrich, Daniel Hannan, Jo Leinen, Íñigo Méndez de Vigo, Marie-Line Reynaud, Alexander Stubb

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ashley Mote, Gérard Onesta, Georgios Papastamkos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Perusoikeuskirjan noudattaminen komission lainsäädäntöehdotuksissa: Menetelmä järjestelmällistä ja tiukkaa valvontaa varten

Menettelynumero

2005/2169(INI)

Asiasta vastaava valiokunta
  Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFCO

29.9.2005

 

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

 

 

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Johannes Voggenhuber

12.7.2005

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Valiokuntakäsittely

4.10.2005

24.1.2006

22.2.2006

1.6.2006

22.11.2006

Hyväksytty (pvä)

1.2.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alexander Alvaro, Alfredo Antoniozzi, Edit Bauer, Mario Borghezio, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Michael Cashman, Mladen Petrov Chervenyakov, Carlos Coelho, Fausto Correia, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Konstantin Dimitrov, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Adeline Hazan, Jeanine Hennis-Plasschaert, Ewa Klamt, Roger Knapman, Magda Kósáné Kovács, Barbara Kudrycka, Henrik Lax, Kartika Tamara Liotard, Sarah Ludford, Dan Mihalache, Javier Moreno Sánchez, Martine Roure, Søren Bo Søndergaard, Inger Segelström, Károly Ferenc Szabó, Adina-Ioana Vălean, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Stefano Zappalà, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Simon Busuttil, Giuseppe Castiglione, Genowefa Grabowska, Sophia in 't Veld, Tchetin Kazak, Marian-Jean Marinescu, Radu Podgorean, Eva-Britt Svensson, Johannes Voggenhuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

12.2.2007

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...