MIETINTÖ Itävallan tasavallan aloitteesta neuvoston päätöksen hyväksymiseksi turvallisuudesta kansainvälisten jalkapallo-ottelujen yhteydessä 25 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyn päätöksen 2002/348/YOS muuttamisesta

    5.3.2007 - (10543/2006 – C6-0240/2006 – 2006/0806(CNS)) - *

    Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
    Esittelijä: Giusto Catania

    Menettely : 2006/0806(CNS)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A6-0052/2007
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A6-0052/2007
    Hyväksytyt tekstit :

    LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

    Itävallan tasavallan aloitteesta neuvoston päätöksen hyväksymiseksi turvallisuudesta kansainvälisten jalkapallo-ottelujen yhteydessä 25 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyn päätöksen 2002/348/YOS muuttamisesta

    (10543/2006 – C6-0240/2006 – 2006/0806(CNS))

    (Kuulemismenettely)

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon Itävallan tasavallan aloitteen (10543/2006)[1],

    –   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

    –   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0240/2006),

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

    –   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0052/2007),

    1.  hyväksyy Itävallan tasavallan aloitteen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

    2.  pyytää neuvostoa muuttamaan aloitteen tekstiä vastaavasti;

    3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

    4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia Itävallan tasavallan aloitteeseen;

    5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Itävallan tasavallan hallitukselle.

    Itävallan tasavallan tekstiParlamentin tarkistukset

    Tarkistus 1

    1 ARTIKLAN 1 KOHDAN A KOHTA

    2 artiklan 2 kohta (päätös 2002/348/YOS)

    2. Kansallisella jalkapalloalan tietopisteellä on pääsy riskikannattajien henkilötietoihin asiaa koskevien kansallisten ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.

    2. Kansallisella jalkapalloalan tietopisteellä on pääsy riskikannattajien henkilötietoihin asiaa koskevan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. Näitä tietoja käsitellään yksinomaan jalkapallo-otteluiden yhteydessä, eikä niitä voi käyttää minkään muun mahdollisen toiminnan yhteydessä.

    Tarkistus 2

    1 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi))

    3 artiklan 3 kohta (päätös 2002/348/YOS)

     

    1 a) Korvataan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti:

     

    3. Henkilötietojen vaihto tapahtuu asiaa koskevan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. Siinä otetaan huomioon Euroopan neuvoston 28 päivänä tammikuuta 1981 hyväksymä yleissopimus N:o 108 yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä sekä soveltuvin osin Euroopan neuvoston ministerineuvoston 17 päivänä syyskuuta 1987 antama, henkilötietojen käyttöä poliisialalla sääntelevä suositus N:o R(87)15. Tietojenvaihdon tavoitteena on asianmukaisten toimenpiteiden valmisteleminen ja toteuttaminen järjestyksen säilyttämiseksi jalkapallotapahtuman yhteydessä. Henkilötietoja voidaan vaihtaa erityisesti sellaisista henkilöistä, jotka vaarantavat tai voivat vaarantaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden.

    • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

    PERUSTELUT

    Viime vuosina olemme jalkapallo-otteluiden yhteydessä joutuneet todistamaan toistuvia väkivaltaisia välikohtauksia, jotka ovat muuttaneet urheilutapahtumien luonnetta.

    Liian usein toistuneet väkivallanpurkaukset, lukuisat suvaitsemattomuuden ilmentymät ja selvät muukalaisvihaa ja rasismia lietsovat teot ovat ilmentäneet muutosta, jonka kourissa yksi eurooppalaisten rakastetuimmista ja seuratuimmista urheilulajeista kamppailee.

    Valitettavasti kyse ei ole yksittäisistä tapahtumista vaan jalkapallon muuttumisesta kokonaisuudessaan mittavaksi liiketoiminnaksi pörssissä noteerattuine urheiluseuroineen ja tähtitieteellisine pääomineen.

    Tämä on hitaasti ja vääjäämättömästi muuttanut urheilutapahtumien luonnetta ja antanut niille vivahteen, jolla ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa ja joka ruokkii kannattajakuntien barbaarista käytöstä.

    Jalkapallo on erittäin suosittu urheilulaji, ja samalla se on myös suurta viihdettä, minkä vuoksi tiedotusvälineet ovat investoineet suuria summia otteluiden televisiointioikeuksien hankkimiseen.

    Kuitenkin olennainen osa jalkapallo-ottelun viehätystä on katsojien läsnäolo, joka kuuluu jalkapalloon aivan olennaisena osana. Ilman katsojia urheilulaji menettäisi yhden välttämättömistä elementeistään ja luonnollisesti myös viihdyttävyyttään.

    Näin ollen on hyväksyttävä se, että jalkapallojoukkueiden on aina oteltava yleisön edessä, minkä vuoksi on välttämätöntä toteuttaa tarvittavia toimia, jotta joukkueet voivat otella keskenään mahdollisimman rauhallisessa ilmapiirissä, ilman väkivallan tai rasismin purkauksia.

    Catanian ja Palermon välisessä A-sarjan ottelussa äskettäin sattuneet traagiset tapahtumat, joissa yksi järjestystä stadionilla valvomassa ollut poliisi kuoli, osoittavat, että väkivaltaiset ns. kannattajat ovat valmiita hyökkäämään myös järjestyksenvalvojia vastaan eikä yksinomaan vastustajajoukkueen kannattajia vastaan. Tämänkaltainen väkivalta ei ole enää harvinaista, ja ottelun päättyessä tuntuu useinkin siltä kuin olisi oltu keskellä sotatannerta.

    Madridissa helmikuussa 2007 Atleticon ja Realin välisessä ottelussa jouduttiin todistamaan kauhistuttavia tapahtumia ja kokemaan todellisia pelonhetkiä, kun ryhmä kiihkeimpiä kannattajia alkoi heitellä pulloja, kiviä ja keppejä järjestyksenvalvojia päin, jotka puolestaan vastasivat tähän voimatoimin pamppuja ja kumikuulia käyttäen.

    Samana päivänä Belgradissa käydyssä Red Starin ja Partizanin välisessä ottelussa esiintyneissä yhteenotoissa loukkaantui lukuisia ihmisiä, kun taas Arsenalin ja Chelsean välisessä ottelussa pelaajien kesken syntynyt tappelu osoitti, että joiltakin pelaajilta on ammattimaisuus täysin kateissa. Tämänkaltaiset välikohtaukset eivät rajoitu yksinomaan ylimpien sarjojen otteluihin, vaan niitä esiintyy yhä enemmän myös alemmissa divisioonissa.

    Ennaltaehkäisy on asetettava etusijalle jalkapallo-otteluissa, ja sillä on korvattava voimatoimiin perustuva poliisivoimien käyttö, josta nyt näyttää tulleen kaikkein yleisin tapa torjua väkivaltaa jalkapallostadioneilla.

    Neuvosto teki 25. huhtikuuta 2002 päätöksen 2002/348/YOS[1], jolla perustettiin jokaiseen jäsenvaltioon kansallinen jalkapalloalan tietopiste, jonka tehtävänä on huolehtia kansainvälisiä jalkapallo-otteluja koskevien poliisitietojen jakamisesta. Mainitussa päätöksessä säädetään kansallisille jalkapalloalan tietopisteille kuuluvista tehtävistä ja menettelyistä, joita niiden on noudatettava.

    Neuvosto on päättänyt tarkistaa päätöstä ja saattaa sen ajan tasalle viime vuosien kokemusten, kuten vuoden 2004 Euroopan mestaruuskisojen ja asiantuntijoiden kyseisten mestaruuskisojen yhteydessä tehdystä kansainvälisestä poliisiyhteistyöstä tekemän arvion sekä Euroopassa yleensä järjestettäviä kansainvälisiä ja seurojen välisiä otteluja koskevan laaja-alaisen poliisiyhteistyön perusteella.

    Ulkomailla pelattaviin otteluihin matkustavien kannattajien määrä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Sen vuoksi on välttämätöntä, että toimivaltaiset elimet tehostavat yhteistyötään ja kehittävät tietojen vaihtoa ammattimaisemmaksi, jotta voidaan ehkäistä järjestyshäiriöitä ja jotta kukin jäsenvaltio voi tehdä tehokkaan riskinarvioinnin.

    Ehdotetut muutokset perustuvat useiden kansallisten jalkapalloalan tietopisteiden päivittäisessä toiminnassaan saamiin kokemuksiin, ja niiden ansiosta tietopisteiden olisi voitava toimia jäsentyneemmin ja ammattimaisemmin siten, että varmistetaan korkealaatuisten tietojen vaihto.

    Esittelijän mielestä yhtä neuvoston esittämistä kolmesta muutoksesta ei kuitenkaan voi hyväksyä. Kansalliset jalkapalloalan tietopisteet, jotka ovat vastuussa stadionille tulevien kannattajien seurannasta ja järjestäytyneitä kannattajaryhmiä koskevien tietojen keruusta, ovat hyödyllinen ja välttämätön väline, mutta niiden on toimittava yksinomaan kansallisen lainsäädännön rajoissa ja henkilötietojen suojasta annettuja unionin direktiivejä ja kansainvälisiä yleissopimuksia noudattaen.

    Stadioneista ei saa tulla paikkoja, jotka ovat lain ulkopuolella. On välttämätöntä ehkäistä väärinkäytöksiä tarkastuksissa, jotka kohdistuvat kunniallisiin kansalaisiin, jotka vain sen tähden, että ovat jalkapallon kannattajia, ovat vaarassa joutua luokitelluiksi potentiaalisiksi rikollisiksi, ja välttää samalla tilannetta, jossa jalkapallostadionin sisä- ja ulkopuolella tehtyihin rikkomuksiin suhtaudutaan vain yli-innokkaiden kannattajien ylilyönteinä, joita katsotaan läpi sormien.

    On pitäydyttävä yksinomaan nykyisessä lainsäädännössä, joka takaa kaikkien oikeudet, ja vältettävä sellaisten sääntöjen tai säännösten voimaansaattamista, jotka eivät suojaa yhtä hyvin ihmisoikeuksia ja yksilönvapautta.

    Samassa hengessä esittelijä katsoo, että kansallisten tietopisteiden kansainvälisten jalkapallo-otteluiden yhteydessä keräämiä tietoja on säilytettävä ja käytettävä vain jalkapallo-otteluiden yhteydessä, eikä niitä voida antaa oikeusviranomaisten käyttöön sellaisia tutkimuksia varten, jotka eivät liity urheilutapahtumiin.

    Jollei tätä varmisteta, kansalliset tietopisteet saattaisivat muuttua stadioneilla esiintyvää väkivaltaa ehkäisevästä välineestä mielivaltaisesti toimivaksi sosiaalisen valvonnan välineeksi.

    Kansallisista tietopisteistä saatu kokemus voitaisiin ulottaa myös paikallistasolle ja edistää täten yleisen järjestyksen ylläpitoon stadioneilla osallistuvien poliisivoimien erikoistumista.

    Stadioneilla esiintyvää väkivaltaa ei kuitenkaan voida vakavasti torjua yksinomaan poliisiyhteistyöllä. Esittelijän mielestä tarvitaan ennen kaikkea kulttuuritoimintaa ja sosiaalista toimintaa, joissa keskitytään ennaltaehkäisyyn ja tuodaan esiin sitä, miten urheilu toimii kulttuureja yhdistävänä tekijänä.

    • [1]  EYVL L 121, 8.5.2002, s. 1.

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Turvallisuus jalkapallo-otteluissa

    Viiteasiakirjat

    10543/2006 – C6-0240/2006 – 2006/0806(CNS)

    EP:n kuuleminen (pvä)

    14.7.2006

    Asiasta vastaava valiokunta

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    LIBE

    5.9.2006

    Esittelijä(t)

           Nimitetty (pvä)

    Giusto Catania

    13.9.2006

     

     

    Valiokuntakäsittely

    27.11.2006

    27.2.2007

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    28.2.2007

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    -:

    0:

    45

    0

    1

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Alexander Alvaro, Edit Bauer, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Giuseppe Castiglione, Giusto Catania, Mladen Petrov Chervenyakov, Carlos Coelho, Fausto Correia, Panayiotis Demetriou, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Roland Gewalt, Lilli Gruber, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Magda Kósáné Kovács, Barbara Kudrycka, Henrik Lax, Sarah Ludford, Edith Mastenbroek, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Martine Roure, Luciana Sbarbati, Inger Segelström, Søren Bo Søndergaard, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Simon Busuttil, Marco Cappato, Charlotte Cederschiöld, Gérard Deprez, Giorgos Dimitrakopoulos, Genowefa Grabowska, Sophia in ‘t Veld, Ona Juknevičienė, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Tchetin Kazak, Marian-Jean Marinescu, Hubert Pirker, Marie-Line Reynaud, Luca Romagnoli, Eva-Britt Svensson