MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetun asetuksen (EY) N:o 2371/2002 muuttamisesta

28.3.2007 - (KOM(2006)0587 – C6‑0402/2006 – 2006/0190(CNS)) - *

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Ioannis Gklavakis

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetun asetuksen (EY) N:o 2371/2002 muuttamisesta

(KOM(2006)0587 – C6‑0402/2006 – 2006/0190(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0587)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0402/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6‑0085/2007),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 1 ARTIKLAN 1 KOHTA 11 artiklan 6 kohdan 1 ja 2 luetelmakohta (asetus (EY) N:o 2371/2002)
– neljä prosenttia julkisella tuella 1 päivän tammikuuta 2003 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana vuosittain keskimäärin poistetusta vetoisuudesta jäsenvaltioissa, jotka kuuluivat yhteisöön 1 päivänä tammikuuta 2003, ja neljä prosenttia julkisella tuella 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana vuosittain keskimäärin poistetusta vetoisuudesta jäsenvaltioissa, jotka liittyivät yhteisöön 1 päivänä toukokuuta 2004, ja	– kymmenen prosenttia julkisella tuella 1 päivän tammikuuta 2003 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana vuosittain keskimäärin poistetusta vetoisuudesta jäsenvaltioissa, jotka kuuluivat yhteisöön 1 päivänä tammikuuta 2003, ja kymmenen prosenttia julkisella tuella 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana vuosittain keskimäärin poistetusta vetoisuudesta jäsenvaltioissa, jotka liittyivät yhteisöön 1 päivänä toukokuuta 2004, ja
– neljä prosenttia julkisella tuella laivastosta poistetusta vetoisuudesta 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.	– kymmenen prosenttia julkisella tuella laivastosta poistetusta vetoisuudesta 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.
Perustelu
Ehdotettu neljän prosentin osuus julkisella tuella poistetusta vetoisuudesta on erittäin pieni koko rannikkokalastuslaivaston kokoon nähden ja se ei ole riittävä turvallisuuden, hygienian, työolojen ja tuotteiden laadun parantamiseksi aluksilla.
Tarkistus 2 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 13 artiklan 1 kohdan c alakohdan 1 a ja 1 b alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 2371/2002)
	Tämä tehon vähentäminen ei saa kuitenkaan missään olosuhteissa heikentää aluksen turvallisuutta, työoloja tai kalankäsittelyjärjestelmien tehokkuutta.
	Lisäksi, koska vähentämisen tavoitteena on välttää aluksen kalastuskapasiteetin lisäämistä, ensimmäisen alakohdan säännöksiä ei oteta huomioon silloin, kun moottori uusitaan energian säästämiseksi ja/tai aluksen tehokkuuden parantamiseksi muutoin kuin kalastuskapasiteetin osalta tai kun aluksen käytön osalta on valittu valikoivampia pyyntimenetelmiä.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Komission ehdotus

Kesäkuussa 2006, sen jälkeen kun neuvostossa oli päästy poliittiseen sopimukseen Euroopan kalatalousrahastosta, päätettiin muuttaa uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksen (EY) N:o 2371/2002 kahta säännöstä, joita sovelletaan kalastuslaivaston kapasiteetin sääntelyyn. Muutoksella pyritään mahdollistamaan joitakin laivaston mukautuksia, joilla parannetaan turvallisuutta, työoloja, hygieniaa ja tuotteiden laatua aluksilla sekä energiatehokkuutta.

Tarkemmin sanottuna ehdotetaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 III lukuun sisältyvien seuraavien kahden artiklan muuttamista: kalastuskapasiteetin mukauttamista koskeva 11 artikla ja laivastoon lisäämistä ja laivastosta poistoa koskevia järjestelyjä ja kokonaiskapasiteetin vähentämistä koskeva 13 artikla.

a) Uudessa 11 artiklassa tarjotaan mahdollisuus käyttää 4 prosenttia julkisella tuella poistetusta tai poistettavasta vetoisuudesta kalastuslaivaston uudenaikaistamistoimien kattamiseen, turvallisuuteen ja hygieniaan liittyviin tarpeisiin sekä kalastajien työolojen parantamiseen aluksilla.

b) Nykyisen kapasiteetin vähentämispolitiikan noudattamiseksi uudessa 13 artiklassa lisätään säännös, jonka mukaan julkisella tuella tehtävään moottorin uusimiseen liittyvää tehon vähentämistä ei voida korvata.

Esittelijän huomiot

Esittelijä on tyytyväinen komission ehdotukseen, jolla muutetaan yhteisen kalastuspolitiikan perusasetusta niiltä osin, jotka koskevat kalastuslaivaston kapasiteetin sääntelyä. Tällä muutoksella jäsenvaltioille tarjotaan mahdollisuus lisätä rajoitetusti laivastojensa vetoisuutta, jotta parannetaan turvallisuutta, työoloja ja hygieniaa, tuotteiden laatua aluksilla sekä energiatehokkuutta.

Esittelijä pitää 11 artiklan muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia käyttää 4 prosenttia julkisella tuella poistetusta tai poistettavasta vetoisuudesta kalastuslaivaston uudenaikaistamistoimien kattamiseen turvallisuus- ja hygieniasyistä järkevinä ja myönteisinä.

Esittelijän mielestä tämä osuus on myönnettävä ensisijaisesti pienille rannikkokalastusaluksille eli aluksille, joiden kokonaisuuspituus on alle 12 metriä, koska kyseinen ala on kärsinyt huomattavasti kalastuksen muuttuvista olosuhteista ja sen elinkelpoisuus on uhattuna.

Esittelijä katsoo kuitenkin, että mahdollisuus käyttää uudelleen 4 prosenttia julkisella tuella poistetusta vetoisuudesta ei tarjoa merkittävää tukea kyseiselle alalle, koska se vastaa yli 80:tä prosenttia kalastuslaivastosta. Näin ollen kyseessä on hyvin pieni osuus, joka on jaettava hyvin suuren alusjoukon kesken.

Yhteisön laivastorekisterin vuosia 2003–2005 koskevien tietojen mukaan julkisella tuella poistettu vetoisuus oli noin 132 000 GT. Vanhoista jäsenvaltioista poistettiin 112 000 GT (6,27 prosenttia) ja uusista jäsenvaltioista vuoden 2004 toukokuusta lähtien yli 20 000 GT (18,48 prosenttia). Tästä osuudesta 4 prosenttia on erittäin vähän, kun otetaan huomioon, että se on jaettava uudelleen jäsenvaltioiden kalastuslaivastojen kesken. Erityisesti jäsenvaltioille, jotka ovat asettaneet etusijalle rannikkokalastuksen uudenaikaistamisen, tämä mahdollisuus on häviävän pieni. Mainittakoon, että vetoisuuden vähentäminen on saavutettu etupäässä kalastustoiminnan lopullisen lakkauttamisen järjestelmän avulla.

Esittelijä katsoo, että jos tämä muutos ei lisää alusten kalastuskapasiteettia, ehdotetun osuuden hillitty lisäys, yhteensä 10 prosenttia julkisella tuella poistetusta vetoisuudesta, voisi parantaa työoloja ja hygieniaa aluksilla. Vielä tärkeämpää olisi se, että siten parannettaisiin rannikkokalastuksen kilpailukykyä, koska rannikkokalastuksella on rannikkoyhdyskuntiin huomattavia sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia.

Esittelijän ehdotus ei aiheuta hallinnollista tai taloudellista taakkaa, vaan se on poliittisen sopimuksen hengen mukainen. Laivaston kapasiteetin sääntelyä koskevien uusien sääntöjen soveltaminen saadaan hoidettua nykyisillä taloudellisilla ja henkilöresursseilla.

13 artiklan 1 kohdan c alakohtaa tarkistetaan uudella säännöllä, jossa edellytetään, että julkisella tuella tehtävään moottorin uusimiseen liittyvää tehon vähentämistä ei voida korvata. Tätä säännöstä ehdotettiin, jotta uusi asetus olisi yhteensopiva laivaston kalastuskapasiteetin vähentämisen tavoitteen kanssa, jota edellytetään myös Euroopan kalatalousrahastossa.

Tarkemmin sanottuna viitataan asetuksen (EY) N:o 1198/2006 25 artiklan 3 kohtaan, jossa kalastusaluksille tarjotaan mahdollisuus taloudelliseen tukeen moottorinsa uusimiseen alusluokan mukaan. Näin ollen jos alukset kuuluvat pienten rannikkokalastusalusten luokkaan eli ovat alle 12 metrin pituisia, uusi moottori on samantehoinen kuin vanha moottori, kun taas suurempien alusten osalta uuden moottorin edellytetään olevan teholtaan 20 prosenttia pienempi.

Esittelijä ilmaisee tyytyväisyytensä sen johdosta, että halukkaat voivat uusia aluksensa moottorin julkisella tuella. Esittelijä kuitenkin katsoo, että yli 12 metrin pituisten alusten moottorin uusimisen sitominen pakolliseen tehon vähentämiseen 20 prosentilla voi vaikuttaa alusten ja miehistön turvallisuuteen. Lisäksi tietyistä kalastusmenetelmistä tulee käytännössä mahdottomia, millä on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Esittelijä katsoo, että yhteisen kalastuspolitiikan kautta on otettu käyttöön hyödyllisiä toimia liiallisen kalastuskapasiteetin vähentämiseksi. Tämä käy ilmi myös yhteisön laivastorekisteristä. Vuosina 2003–2005 käytöstä poistettiin valtion tuella 427 000 kW. Tästä poistetusta kalastuskapasiteetista valtaosa eli 373 000 kW oli peräisin viidestätoista vanhasta EU-maasta. Uusista jäsenvaltioista valtion tuella 2. toukokuuta 2004 lähtien poistettu kalastuskapasiteetti oli 54 000 kW.

Esittelijä katsoo komission tavoin, että laivaston kalastuskapasiteetti on edelleen suuri kalavaroihin nähden. Hän kuitenkin vaatii, että kalastuskapasiteettia ei saa vähentää alusten ja miehistön turvallisuuden kustannuksella. Yhteisön tukivälineitä on mukautettava kalastusalan muuttuviin tarpeisiin, ja niillä on varmistettava sekä kalavarojen kestävä hyödyntäminen että kalastustoiminnan säilyttäminen pitkällä aikavälillä.

Johtopäätökset

Esittelijä ilmaisee tyytyväisyytensä komission halukkuudesta tarjota edes hyvin rajoitetut mahdollisuudet uudenaikaistaa kalastusaluksia osana turvallisuus- ja hygieniatarpeita ja työolojen parantamista aluksilla. Hän myös katsoo, että osuutta on tarkasteltava uudelleen, jotta rannikkokalastuslaivastolle tarjotaan todellisia uudenaikaistamismahdollisuuksia. Kun on kyse 13 artiklan muuttamisesta, esittelijä vastustaa tehon pakollista vähentämistä 20 prosentilla yli 12 metrin pituisten alusten osalta, koska tämä vaarantaa alusten ja miehistön turvallisuuden ja tekee joistakin kalastusmenetelmistä käytännössä mahdottomia, millä olisi taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia alalle.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0587 - C6-0402/2006 - 2006/0190(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	9.11.2006
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	PECH 29.11.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 29.11.2006
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	ENVI 28.11.2006
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Ioannis Gklavakis 13.12.2006
Valiokuntakäsittely	25.1.2007		27.2.2007
Hyväksytty (pvä)	22.3.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Marie-Hélène Aubert, Iles Braghetto, Luis Manuel Capoulas Santos, Paulo Casaca, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Emanuel Jardim Fernandes, Carmen Fraga Estévez, Duarte Freitas, Ioannis Gklavakis, Pedro Guerreiro, Ian Hudghton, Heinz Kindermann, Rosa Miguélez Ramos, Marianne Mikko, Philippe Morillon, Seán Ó Neachtain, Willi Piecyk, Struan Stevenson, Catherine Stihler, Daniel Varela Suanzes-Carpegna
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Vincenzo Aita, Ole Christensen, Jan Mulder, Thomas Wise