MIETINTÖ Kroatian vuoden 2006 edistyskertomuksesta
29.3.2007 - (2006/2288(INI))
Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Hannes Swoboda
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Kroatian vuoden 2006 edistymiskertomuksesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon neuvoston Kroatian liittymisneuvotteluista 3. lokakuuta 2005 tekemän päätöksen,
– ottaa huomioon neuvoston 8. marraskuuta 2006 julkaiseman Kroatian vuoden 2006 edistymiskertomuksen (SEC(2006)1385),
– ottaa huomioon EU:n ja Kroatian parlamentaarisen sekavaliokunnan 3.–4. lokakuuta 2006 antamat suositukset,
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 14.–15. joulukuuta 2006 antamat päätelmät,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007[1],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A6‑0092/2007),
A. ottaa huomioon, että Kroatia edistyy edelleen hyvin poliittisten, taloudellisten ja yhteisön säännösten suhteen ja että sitä olisi analyyttisen tarkastelun perusteella onniteltava merkittävästä edistymisestä lainsäädäntönsä mukauttamisessa monilla aloilla,
B. katsoo, että edellyttäen, että Kroatia vastaa jäljellä oleviin haasteisiin ja kehittää asianmukaisesti hallintokapasiteettiaan, neuvottelujen olisi jatkuttava nopeassa tahdissa ja niiden olisi heti, kun kaikki kriteerit on täytetty ja neuvottelut saatettu päätökseen, johdettava Kroatian liittymiseen Euroopan unioniin sopivaksi katsottuna ajankohtana,
C. katsoo, että Kroatian olisi tehtävä kaikkensa välttämättömien uudistusten toteuttamiseksi, jotta neuvottelut voidaan saattaa päätökseen hyvissä ajoin niin, että Euroopan parlamentti voi antaa hyväksyntänsä ennen seuraavia, vuoden 2009 kesäkuussa pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja,
D. katsoo, että Kroatian liittymisnäkymillä on alueellinen ulottuvuus, koska ne ovat konkreettinen osoitus siitä, että kaikkien Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on todellakin Euroopan unionissa, kuten Thessalonikin Eurooppa-neuvoston päätelmissä ja useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa on todettu,
E. toteaa, että Kroatia tukee nimenomaan naapurimaittensa EU-pyrkimyksiä,
F. toteaa, että viimeisimmästä laajentumisesta saadut kokemukset osoittavat, että kutakin maata olisi arvioitava sen omien ansioitten perusteella, että liittymisneuvottelujen kulussa olisi otettava huomioon Kööpenhaminan kriteerien tehokas täyttyminen ja että lopullinen liittymisajankohta olisi myös määriteltävä näiden kriteerien noudattamisasteen perusteella,
G. katsoo, että Nizzan sopimus ei ole asianmukainen perusta tuleville laajentumisille ja toteaa, että nykyisen perustuslakisopimusluonnoksen olennaisen sisällön olisi näin ollen tultava voimaan vuoden 2008 loppuun mennessä, jotta tuleville laajentumisille voidaan luoda tarvittavat edellytykset ja jotta Euroopan unioni voisi työskennellä tehokkaammin, avoimemmin ja demokraattisemmin, mikä on tulevien laajentumisten edellytys,
H. katsoo, että vastuu sen takaamisesta, että Euroopan unioni pystyy vastaamaan tulevasta menestyksekkäästä laajentumisesta on unionin eikä ehdokasvaltioiden tehtävä,
I. ottaa huomioon, että yhteinen arviointiprosessi saatettiin menestyksekkäästi päätökseen lokakuussa 2006 ja että vastaavasti kahdenväliset neuvottelut yhteisön säännöstöä koskevista erityisistä näkökohdista voitaisiin aloittaa Kroatian kanssa,
J. toteaa, että tällä hetkellä yhteisön säännöstön viisi lukua on avattu ja että tiedettä ja tutkimusta sekä koulutusta ja kulttuuria koskevat kaksi lukua on väliaikaisesti suljettu,
K. toteaa, että komissio on jo käyttänyt esikuva-analyysejä seuratakseen Kroatian viranomaisten edistymistä keskeisillä ja arkaluontoisilla aloilla, kuten kilpailupolitiikkaa, julkisia hankintoja, pääoman vapaata liikkuvuutta, oikeusasioita, vapautta ja turvallisuutta, sosiaalipolitiikkaa ja työllisyyttä koskevilla aloilla,
L. katsoo, että Kroatian pyrkimyksiä täyttää liittymisehdot on jatkettava ja niihin on sisällytettävä tehokkaita täytäntöönpanotoimia ja asianmukaisia seurantajärjestelmiä,
M. toteaa, että julkishallinnon ja oikeuslaitoksen sekä poliisivoimien perusteellinen uudistaminen on olennaisen tärkeää ja ehdoton edellytys EU:hun liittymistä koskevien vaatimusten saavuttamiseksi,
N. katsoo, että alueen nykyhistorian perusteellinen ja objektiivinen analyysi, eri väestöryhmien välinen todellinen sovintoprosessi sekä hyvien naapuruussuhteiden luominen voivat myötävaikuttaa olennaisesti todelliseen Euroopan yhdentymisprosessiin,
O. katsoo, että syytteiden nostaminen sotarikoksista ja pakolaisten sekä asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden yhteiskuntaan sopeuttaminen ovat sovintoprosessin perimmäisiä kysymyksiä,
1. panee merkille, että Kroatia on jo tähän mennessä edistynyt huomattavasti kohti EU:n jäsenyyttä;
2. katsoo komission laajentumisstrategiasta ja pääasiallisista haasteista 2006–2007 antaman tiedonannon mukaisesti, että Kroatia täyttää jatkossakin liittymistä koskevat poliittiset kriteerit ja että sitä voidaan pitää toimivana markkinataloutena, jonka pitäisi kyetä selviytymään kilpailuun liittyvistä paineista ja markkinavoimista Euroopan unionissa keskipitkällä aikavälillä edellyttäen, että se panee päättäväisesti toimeen uudistusohjelmansa, jotta jäljellä olevat merkittävät heikkoudet voidaan karsia;
3. onnittelee Kroatian viranomaisia nopeasta etenemisestä liittymisneuvotteluissa, etenkin keskeisiä aloja koskevien olennaisten säädösten, kuten julkishallinnon, oikeuslaitoksen hallinnon ja korruption vastaisen politiikan aloilla;
4. tukee Kroatian hallituksen ja opposition pyrkimyksiä tehdä tulevista vaaleista huolimatta välttämättömiä, vaikkakin joskus vaikeita päätöksiä etenkin kilpailupolitiikan ja valtionavun aloilla, ja korostaa, että nämä päätökset viime kädessä hyödyttävät Kroatian kansalaisia;
5. kehottaa Kroatian hallitusta vahvistamaan kykyään saattaa yhteisön lainsäädäntö osaksi kansallista lainsäädäntöään kaikilla aloilla, etenkin ympäristöasioiden lainsäädännön alalla;
6. pyytää Kroatian hallitusta näiltä osin noudattamaan täysin ja täyttämään kansainvälisiin asiakirjoihin, kuten Århusin yleissopimukseen, sisältyvät ehdot ja mahdollisesti ratifioimaan Kioton pöytäkirjan tuoreimpien EY:n ympäristöstrategioiden mukaisesti;
7. on huolestunut, että Kroatian EU-jäsenyyden kannatus on hiipumassa väestön keskuudessa Kroatiassa ja panee tyytyväisenä merkille, että hallitus ja oppositio ovat yhdistämässä voimiaan selvittääkseen kansalaisille unionin jäsenyyden tuomia taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia hyötyjä; kehottaa komissiota tehostamaan edellä mainittuja hyötyjä koskevaa tiedotustoimintaansa;
8. korostaa, että jo aiemmin hyväksytyt uudistukset on pantava pikaisesti ja tehokkaasti täytäntöön Kroatian modernisoimiseksi jatkossakin sekä demokratian ja sosiaalisen markkinatalouden vahvistamiseksi ja vakauttamiseksi; näin ollen
(a) panee merkille, että virkamieslain ja siihen liittyvien asetusten säännökset, jotka lisäävät virkamiesten nimitysten ja arvioinnin avoimuutta ja objektiivisuutta, tulevat voimaan vasta seuraavien vaalien jälkeen; panee lisäksi merkille, että tällainen päätös voisi antaa vaikutelman asioiden käsittelyn viivästymisestä tällä tärkeällä alalla ja että se vahvistaisi näin ollen näkemystä, jonka mukaan hallituksen pyrkimys uudistaa julkishallintoa ei ole täysipainoista, vaikka nykyisen hallituksen kannalta on erittäin tärkeää lopettaa poliittinen puuttuminen virkamieskunnan toimintaan;
(b) panee merkille Kroatian oikeusministerin sitoumuksen jatkaa, kuten aiemmin on ilmoitettu, maassa toimivien lukuisten tuomioistuinten toiminnan rationalisointia, jotta niiden työskentely olisi asiantuntevampaa ja tehokkaampaa, ja kehottaa hallitusta hyväksymään oikeusministerin suunnitelman mahdollisimman pian; muistuttaa oikeusministeriä, että tämän prosessin on tapahduttava samanaikaisesti oikeusviranomaisten nimittämistä ja arviointia koskevien asianmukaisten menettelyjen ja kriteerien laatimisen kanssa, millä pyritään antamaan riittävät takeet asiantuntevasta ja riippumattomasta oikeuslaitoksesta; on näiltä osin tyytyväinen, että on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää tuomareiden arviointia koskevia uusia kriteerejä ja tarkistaa tuomioistuinlakia siten, että tuomarit velvoitetaan ilmoittamaan varallisuutensa ja tarjotaan mahdollisuus siirtää tuomareita ruuhkautuneisiin tuomioistuimiin; on vakuuttunut, että ruuhkautumista olisi pyrittävä edelleen purkamaan edistämällä vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen käyttöä tehokkaan oikeusjärjestelmän saavuttamiseksi;
(c) kiittää Kroatiaa hyvästä yhteistyöstä, jota se on tehnyt entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa; on kuitenkin huolissaan siitä – kuten viimeaikainen oikeuskäytäntö on osoittanut – että tehokasta syytteeseenpanoa sotarikoksista saattaa heikentää vihamielinen suhtautuminen paikallisella tasolla sekä se, että jotkut oikeusvirkamiehet suhtautuvat ennakkoluuloisesti muita kuin Kroatian kansalaisia kohtaan ja että todistajille ei tarjota riittävää suojelua uhkailuilta; kehottaa Kroatian hallitusta jatkossakin edistämään ja tukemaan aktiivisesti syytteiden nostamista sotarikoksista, rikoksiin syyllistyneiden kansallisuudesta riippumatta; on huolestunut myös eräistä hallituksen toteuttamista toimista, etenkin sen tarjoutumisesta osallistumaan armeijan kenraalien oikeudenkäyntikuluihin ja sen vaatimuksesta saada toimia ulkopuolisena tuomioistuimen neuvonantajana (amicus curiae) ICTY:ssä käsiteltävinä olevissa tapauksissa;
d) katsoo, että Kroatian kaikkien instituutioiden ja puolueiden olisi pyrittävä muuttamaan kansalaisten käsitystä ICTY:stä vihamielisenä instituutiona ja tehtävä tunnetuksi ICTY:n merkitys Kroatian siviiliväestöön kohdistuneiden rikosten syytteeseenpanossa;
(e) huomauttaa, että vähemmistöjen suojelua koskeva asianmukainen lainsäädäntökehys on jo olemassa ja että vähemmistöjen ottamiseen mukaan poliittiseen järjestelmään on selkeästi sitouduttu; muistuttaa, että on tärkeää taata kyseisten vähemmistöjen riittävä edustus virkamieskunnassa, poliisivoimissa sekä oikeuslaitoksessa sekä yhdenmukainen kohtelu omaisuutta ja taloutta koskevissa kysymyksissä; vaatii, että kaikilla valtionhallinnon tasoilla kehitetään konkreettista toimintasuunnitelmaa vähemmistöjen suhteellisen edustuksen saavuttamiseksi perustuslain säännösten mukaisesti huolehtien samalla asianmukaisista seurantaa koskevista säännöksistä;
(f) panee tyytyväisenä merkille pakolaisten ja asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden paluuta koskevan myönteisen kehityksen; kehottaa Kroatian hallitusta edistämään paluumuuttoa entisestään pyrkimällä löytämään oikeudenmukaisia, tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja asumiseen ja työllisyyteen, sillä nämä ovat tulevien paluumuuttajien pääasiallisia huolenaiheita;
(g) panee tyytyväisenä merkille hallituksen uuden viisivuotissuunnitelman entisten omistusoikeuksien haltijoiden asumiseen liittyviä määräyksiä koskevan kysymyksen selvittämiseksi, joka ei kuulu valtion erityisiin huolenaiheisiin; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kiirehtiä uuden toimintaohjelman täytäntöönpanoa asianosaisen väestön kiireellisimpien tarpeiden huomioonottamiseksi;
(h) kehottaa jälleen Kroatian viranomaisia asettamaan uudelleen määräajan, joka koskee työvuosien tunnustamista niiden henkilöiden kohdalla, jotka työskentelivät niin kutsutussa Krajinan serbitasavallassa (Republika Srspka Krajina) konfliktin aikana, ja antamaan myös näille muille kuin alueen asukkaille mahdollisuus anoa tällaista tunnustusta; muistuttaa viranomaisia, että tämä olisi selkeä osoitus Kroatian halukkuudesta selvittää konfliktin aikaiset erimielisyydet ja edistää sovittelua maassa;
(i) panee tyytyväisenä merkille Kroatian vakaan talouskasvun, joka perustuu kunnianhimoiseen uudistussuunnitelmaan sekä merkittäviin yksityisiin investointeihin, mikä toivottavasti johtaa lähiaikoina työllisyyden kohentumiseen;
(j) muistuttaa Kroatian viranomaisia, että avoin ja kilpailukykyinen markkinatalous ovat EU:n jäsenyyden ehdoton edellytys; kehottaa niitä tästä syystä toteuttamaan tehokkaammin ja ripeämmin sovitut tavoitteet, jotka koskevat eri yhtiöissä olevien valtion vähemmistö- ja enemmistöosakkuuksien myymistä sekä valtiontuen leikkaamista etenkin laivanrakennus- ja terästeollisuuden aloilla; katsoo, että olisi tehtävä enemmän Kroatian markkinoiden avaamiseksi ulkomaalaisille investoijille ja palvelujen tarjoajille ja että näille olisi annettava samat lähtökohdat kuin kansallisille toimijoille; vetoaa Kroatiaan, että se sallii, olemassa olevia menettelyjä täysimittaisesti ja tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen, EU:n kansalaisten hankkia kiinteää omaisuutta, erivapauden saaneita alueita lukuun ottamatta; muistuttaa, että edellä mainitut tavoitteet on jo otettu huomioon Kroatian kanssa tehdyssä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa;
(k) kehottaa Kroatian viranomaisia tehostamaan hallinnollista kapasiteettiaan, jotta maa voisi hyötyä tehokkaasti liittymistä valmistelevasta tukivälineestä;
9. kiittää Kroatiaa myönteisestä ja johtavasta roolista, joka sillä on Kaakkois-Euroopassa, ja panee myönteisenä merkille Kroatian hallituksen toiminnan sen toimiessa tällä hetkellä Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessin puheenjohtajana; kehottaa Kroatian viranomaisia ratkaisemaan kerta heitolla kaikki rajakysymykset naapurimaiden kanssa;
10. kehottaa erityisesti Kroatian ja Slovenian hallituksia hyödyntämään kaikkia tarjolla olevia mahdollisuuksia, jotta ne pääsisivät sopimukseen kaikista niiden välisistä jäljellä olevista rajakysymyksistä, ottaen huomioon tähän mennessä tehdyt sopimukset ja 17.–18. kesäkuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja kehottaa niitä pidättäytymään yksipuolisesta toiminnasta, joka voisi vaarantaa tällaisen sopimuksen;
11. kehottaa komissiota rohkaisemaan ja tukemaan edelleen laajakantaista totuus- ja sovintoprosessia Kroatiassa ja koko Länsi-Balkanilla sekä ottamaan tarvittaessa muut naapurimaat mukaan tähän prosessiin; uskoo vahvasti, että kansalaisyhteiskunnan edustajien, poliittisten toimijoiden ja kulttuurialan vaikuttajien tulisi osallistua tähän prosessiin ja että sen olisi toimittava kestävän rauhan ja vakauden perustana alueella; katsoo, että kyseisen sovintoprosessin on kohdistuttava erityisesti nuoriin ja että siihen tulisi sisältyä koulujen oppikirjojen ja historian opinto-ohjelmien perusteellinen uudelleenarviointi;
12. kehottaa uusia jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti Kroatian liittymisprosessissa siten, että Kroatia voi hyödyntää niiden uudistuksista saamia kokemuksia;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Kroatian hallitukselle ja parlamentille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0568.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Kroatian vuoden 2006 edistyskertomus |
|||||||||||
|
Menettelynumero |
||||||||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
AFET |
|||||||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
|
|
|
|
|
|||||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
|
|
|
|
|
|||||||
|
Esittelijä(t) |
Hannes Swoboda |
|
||||||||||
|
Valiokuntakäsittely |
30.1.2007 |
27.3.2007 |
|
|
|
|||||||
|
Hyväksytty (pvä) |
27.3.2007 |
|||||||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
71 0 4 |
||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Roberta Alma Anastase, Robert Atkins, Christopher Beazley, Panagiotis Beglitis, Bastiaan Belder, Elmar Brok, Marco Cappato, Philip Claeys, Simon Coveney, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Hélène Flautre, Hanna Foltyn-Kubicka, Michael Gahler, Jas Gawronski, Bronisław Geremek, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Richard Howitt, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Willy Meyer Pleite, Eugen Mihăescu, Francisco José Millán Mon, Philippe Morillon, Pasqualina Napoletano, Baroness Nicholson of Winterbourne, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Mirosław Mariusz Piotrowski, Bernd Posselt, Michel Rocard, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, Katrin Saks, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Konrad Szymański, Antonio Tajani, Charles Tannock, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Kristian Vigenin, Jan Marinus Wiersma, Josef Zieleniec |
|||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Giulietto Chiesa, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Kinga Gál, David Hammerstein Mintz, Milan Horáček, Anneli Jäätteenmäki, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Jaromír Kohlíček, Miloš Koterec, Borut Pahor, Antonyia Parvanova, Rihards Pīks, Aloyzas Sakalas, Luis Yañez-Barnuevo García |
|||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Lena Ek |
|||||||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
29.3.2007 |
|||||||||||