MIETINTÖ vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2006 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta

10.4.2007 - (2007/2020(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Simon Coveney

Menettely : 2007/2020(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0128/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0128/2007
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2006 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta

(2007/2020(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon kahdeksannen EU:n vuosittaisen ihmisoikeusraportin[1],

–    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11, 13 ja 19 artiklan sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 177 ja 300 artiklan,

–    ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kaikki asiaa koskevat kansainväliset ihmisoikeusvälineet[2],

–    ottaa huomioon YK:n peruskirjan,

–    ottaa huomioon kaikki YK:n ihmisoikeussopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat,

–    ottaa huomioon kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön voimaantulon 1. heinäkuuta 2002 ja ICC:tä koskevat päätöslauselmansa[3],

–    ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja vuonna 2005 tehdyn EU:n suunnitelman parhaista käytännöistä, vaatimuksista ja menettelyistä ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi[4],

–    ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen pöytäkirjan nro 13 kuolemanrangaistuksen poistamisesta kaikissa olosuhteissa,

–    ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,

–    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan[5],

–    ottaa huomioon AKT:n ja EU:n kumppanuussopimuksen ja sen tarkistuksen[6],

–    ottaa huomioon maailman ihmisoikeuksista aikaisemmin antamansa päätöslauselmat,

–    ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman YK:n ihmisoikeusneuvostoa koskevien neuvottelujen tuloksista ja YK:n ihmisoikeustoimikunnan 62. istunnosta[7],

–    ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa[8],

–       ottaa huomioon 1. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman aloitteesta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleiseksi keskeyttämiseksi[9],

–    ottaa huomioon kaikki ihmisoikeuksia koskevat kiireelliset päätöslauselmansa,

–    ottaa huomioon 18. tammikuuta 2007 antamansa päätöslauselman aseiden vientiä koskevien Euroopan unionin käytännesääntöjen toimintaohjeen 8 mukaisesta neuvoston seitsemännestä ja kahdeksannesta vuosikertomuksesta[10],

–    ottaa huomioon Helsingissä joulukuussa 2006 pidetyn EU:n ihmisoikeusfoorumin päätelmät,

–    ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 hyväksytyn vammaisten henkilöiden oikeuksien ja ihmisarvon suojelua ja edistämistä koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen, jossa velvoitetaan ottamaan huomioon vammaisten edut ja huolet kolmansiin maihin suuntautuvissa ihmisoikeustoimissa,

–    ottaa huomioon joulukuussa 2006 hyväksytyn kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien ihmisten suojelemisesta pakotetulta katoamiselta,

–    ottaa huomioon EU:n suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi[11],

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–    ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A6-0128/2007),

A.     ottaa huomioon, että neuvoston ja komission laatima EU:n vuosittainen ihmisoikeusraportti 2006 tarjoaa yleiskatsauksen EU:n toimielinten ihmisoikeuksia koskeviin toimiin EU:ssa ja EU:n ulkopuolella,

B.     ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin vuosittaisessa mietinnössä 2006 tutkitaan, arvioidaan ja erityistapauksissa arvostellaan rakentavasti komission ja neuvoston ihmisoikeustoimia sekä parlamentin yleisiä toimia erityisesti kiinnittämällä huomiota kyseisissä toimissa laiminlyötyihin asioihin,

C.     katsoo, että olisi tunnustettava, että EU:n sisä- ja ulkopolitiikan välillä on yhteys sen perusteella, että EU:n sisäinen ihmisoikeustilanne vaikuttaa suoraan sen uskottavuuteen ja kykyyn panna täytäntöön tehokasta ulkopolitiikkaa,

D.     katsoo, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokraattinen hallintojärjestelmä ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja että ihmisoikeuksien edistäminen olisi yhdistettävä demokraattisen hallinnon edistämiseen ja soveltamiseen,

E.     katsoo, että on toimittava yleisesti sen hyväksi, että perusihmisoikeuksiin, erityisesti poliittisiin oikeuksiin, kiinnitetään enemmän huomiota neuvoteltaessa kahdenvälisistä tai alueellisista kauppasopimuksista, myös tärkeiden kauppakumppaneiden kanssa,

1.      on tyytyväinen siihen, että EU toimii entistä aktiivisemmin maailmanpolitiikassa ihmisoikeuksien ja demokratian parantamiseksi maailmanlaajuisesti; katsoo, että EU:n viimeisin laajentuminen 27 jäsenvaltioon, niin että EU:ssa on nyt 494 miljoonaa asukasta, on lisännyt EU:n maailmanlaajuista merkitystä ja antanut siten enemmän painoa sen toimille ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi kansainvälisesti;

2.      katsoo, että on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, että EU:n kykyä reagoida kolmansien maiden ihmisoikeusrikkomuksiin kehitetään erityisesti siirtämällä ihmisoikeudet osaksi EU:n kolmansia maita koskevaa politiikkaa, EU:n sisäpolitiikan ulkoinen vaikutus mukaan luettuna;

3.      korostaa edelleen, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön yhdenmukaista politiikkaa kahdenvälisissä suhteissa sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa ihmisoikeuksia rikotaan usein tai on olemassa todellinen uhka, että niin tehdään, ja kehottaa jäsenvaltioita hoitamaan kahdenvälisiä yhteyksiään kyseisiin maihin johdonmukaisesti EU:n politiikan kanssa erityisesti tehokkailla toimilla ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi;

4.      katsoo, että perusoikeusviraston perustamisen aikaansaama edistys on ensimmäinen askel toteutettaessa parlamentin kehotusta perustaa sääntöjen ja elinten yhdennetty kehys, jolla varmistetaan sitoutuminen perusoikeuskirjaan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella luodun järjestelmän noudattaminen; korostaa seikkaa, että viraston toimivaltuudet koskevat myös maita, jotka ovat tehneet vakaus- ja assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa; katsoo, että virastolla olisi oltava toimivalta avustaa EU:ta tämän ulkopolitiikan täytäntöönpanossa silloin, kun se vaatii kolmannen maan ihmisoikeustilanteen arviointia;

Euroopan unionin vuosittainen ihmisoikeusraportti 2006 (neuvoston ja komission laatima)

5.      korostaa EU:n vuosittaisen ihmisoikeusraportin merkitystä EU:n ihmisoikeuspolitiikan analysoinnissa ja arvioinnissa, erityisesti ihmisoikeuskysymysten näkyvyyden lisäämisessä yleensä;

6.      on tyytyväinen neuvoston ja komission ihmisoikeusraportin 2006 julkiseen esittelyyn joulukuun 2006 täysistunnossa, jossa myös annettiin valkovenäläiselle vapaus- ja demokratia-aktivistille Aljaksandr Milinkevitšille Euroopan parlamentin Saharov-palkinto mielipiteenvapauden puolustamisesta; katsoo, että tämän käytännön myötä parlamentin joulukuun täysistunnosta on tullut EU:n ihmisoikeuksia koskevien toimien vuosittainen polttopiste;

7.      tunnustaa, että EU:lla on eri puolella maailmaa monia ihmisoikeuksia koskevia toimia, mutta toistaa kehotuksensa lisätä EU:n kolmansia maita koskevien välineiden ja aloitteiden käytön arviointia; on tyytyväinen raportissa mainittuihin neuvoston ja komission arviointeihin; katsoo, että olisi kehitettävä mekanismi, jonka avulla parlamentin jäsenet voivat saada tiettyjä aihealoja, kuten yksittäisiä maita, maaryhmiä ja maantieteellisiä alueita, mutta ennen kaikkea erityisiä ihmisoikeuksien ongelma-alueita koskevia arvioita, ja katsoo, että tällainen mekanismi auttaisi parlamenttia keskustelemaan näiden arvioiden tuloksista asianmukaisessa yhteydessä;

8.      korostaa käynnissä olevien, ihmisoikeuksien ja demokratian valtavirtaistamista edistävien toimien sekä neuvoston, komission, Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenvaltioiden ihmisoikeus- ja demokratiapolitiikan ja -toimien johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden merkitystä;

9.      pitää myönteisenä kehityksenä sitä, että raportissa pyritään tekemään oikeutta Euroopan parlamentin toimille, mutta toistaa vuonna 2006 ihmisoikeuksista antamaansa päätöslauselmaan sisältyvän pyyntönsä siitä, että tulevat puheenjohtajavaltiot raportoivat EU:n vuosittaisessa raportissa tavoista, joilla neuvosto ja komissio ovat ottaneet parlamentin päätöslauselmat huomioon, ja tämä koskee myös ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen loukkauksista annettuja kiireellisiä päätöslauselmia; panee tyytyväisenä merkille jäljempänä 13 kohdassa mainitun kehityksen;

10.    toistaa kehotuksensa, että neuvosto ja komissio analysoisivat tulevissa ihmisoikeusraporteissaan tapoja, joilla ihmisoikeuksia käsitellään muilla EU:n politiikan aloilla, kuten yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kehitysyhteistyö- ja kauppa- ja maahanmuuttopolitiikassa ja muussa EU:n ulkosuhteita koskevassa politiikassa, erityisesti neuvoston työryhmissä ja yhteistyösopimuksilla perustetuissa erityismekanismeissa; katsoo, että niiden olisi huomioitava myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset;

11.    kehottaa neuvostoa ja komissiota noudattamaan joidenkin jäsenvaltioiden ja tiettyjen kansainvälisten kansalaisjärjestöjen omaksumaa lähestymistapaa ja laatimaan joka vuosi ihmisoikeusraportin yhteydessä yleisen luettelon maista, joissa ihmisoikeusloukkaukset ovat erityinen ongelma;

12.    ymmärtää, että ihmisoikeuksia koskevien EU:n toimien, kuten kolmansille maille esitettävien vetoomusten, on toisinaan oltava luottamuksellisia; katsoo kuitenkin, että luettelo kyseisistä toimista olisi liitettävä ihmisoikeusraporttiin siten, että jätetään tilaa täysin luottamuksellisille kahdenvälisille diplomaattisille yhteyksille hallituksiin;

13.    on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamenttia kuullaan entistä enemmän, ja kehottaa laatimaan sellaisen EU:n vuosittaisen ihmisoikeusraportin, joka edustaa neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin toimia, ja katsoo, että parlamentin on jatkettava omien mietintöjensä laatimista ihmisoikeuksista; katsoo, että valmisteluvaiheessa käytävä avoin valiokuntakeskustelu antaisi parlamentille tulevaisuudessa mahdollisuuden kehittää raportin tarkkuutta ja sisältöä;

Ihmisoikeuksiin liittyvä neuvoston ja komission toiminta kansainvälisillä foorumeilla

14.    on tyytyväinen korkean edustajan henkilökohtaisen ihmisoikeusedustajan virasta eroavan Michael Matthiessenin erinomaiseen työhön vuonna 2006; tukee edelleen äskettäin nimitettyä korkean edustajan henkilökohtaista edustajaa Riina Kionkaa hänen ponnisteluissaan EU:n näkyvyyden lisäämiseksi ja EU:n aseman vahvistamiseksi kansainvälisillä ihmisoikeusfoorumeilla; odottaa, että korkea edustaja, neuvosto ja kaikki jäsenvaltioiden edustajat antavat kaikkina aikoina täyden tukensa hänen työlleen;

15.    katsoo, että EU:n valmius ehkäistä kriisejä, reagoida niihin ja hallita niitä on tällä hetkellä riittämätön; suosittelee, että luodaan uusi infrastruktuuri, jonka tarkoituksena on estää ja hallita ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä toimia vaativia siviilikonflikteja, perustaa asianmukainen siviilien ennakkovaroitusjärjestelmä, laatia ennaltaehkäisevä valmiussuunnitelma, kouluttaa erityishenkilöstöä kansainvälisiä konfliktien hallintaoperaatioita varten ja edistää entistä voimakkaammin yhteiskuntia, joilla on rakenteellisia valmiuksia elää rauhassa;

16.    pyytää komissiota kannustamaan EU:n jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan kaikki keskeiset YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat; kiinnittää jäsenvaltioiden huomion erityisesti siihen, että ne ratifioivat siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja äskettäin hyväksytyn kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien ihmisten suojelemisesta pakotetulta katoamiselta;

17.    tunnustaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden aktiivisen osallistumisen ihmisoikeus- ja demokratia-asioihin vuonna 2006 eri kansainvälisillä foorumeilla, mukaan luettuna YK:n ihmisoikeusneuvosto (UNHRC), YK:n yleiskokous, Etyjin ministerineuvosto ja Euroopan neuvosto;

18.    on tyytyväinen neuvoston aikeeseen vahvistaa Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston välisiä suhteita; kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan tätä varten huomioon 11. huhtikuuta 2006 annetussa Junckerin raportissa (Council of Europe-European Union, a sole ambition for the European continent) annetut suositukset;

19.    panee merkille, että uusi UNHRC voi kehittyä arvokkaaksi kehykseksi EU:n monenvälisille ihmisoikeustoimille, ja myöntää, että UNHRC on laatinut ensimmäisenä toimintavuotenaan kunnianhimoisen työohjelman, joka sisältää erityismenettelyjärjestelmän arvioinnin ja säilyttämisen, kaikkia valtioita koskevan yleisen jaksottaisen seurannan käynnistämisen ja täytäntöönpanon, työmenetelmiensä määrittelyn sekä ihmisoikeuksien suojelun edistäminen, erityisesti tapauksissa, joissa oikeuksia on rikottu tai niitä uhataan; pahoittelee kuitenkin, että uusi UNHRC on osoittautunut tehottomaksi reagoimaan asianmukaisesti ihmisoikeuskriiseihin eri puolilla maailmaa, koska monet valtiot käyttävät UNHRC:tä poliittisen painostuksen välineenä ihmisoikeuksien edistämisen sijasta;

20.    kehottaa EU:n ulkoministereitä ja puheenjohtajavaltioita käyttämään poliittista vaikutusvaltaansa uuden UNHRC:n kohtaamien vaikeuksien käsittelemiseksi; vahvistaa, että tarvitaan selkeä poliittinen asialista jäsenvaltioiden toimista UNHRC:ssä; korostaa, että UNHRC:tä ei saa enää käyttää poliittisena foorumina erilaisten maantieteellisten ja ideologisten ryhmittymien maailmanlaajuiselle konfliktille; kehottaa siksi EU:n ulkoministereitä ja puheenjohtajavaltioita rakentamaan yhteisymmärrystä UNHRC:ssä, jotta kansainvälinen yhteisö osallistuu enemmän vakavien ihmisoikeusrikkomusten ja humanitaaristen rikkomusten ratkaisemiseen;

21.    toistaa vetoomuksensa Sri Lankan konfliktin osapuolten välisestä laajasta ihmisoikeussopimuksesta ja sen helpottamisesta tehokkaalla, riippumattomalla kansainvälisellä valvontavaltuuskunnalla, jolla on rajoittamaton pääsy sekä hallituksen että Tamil Eelamin vapautuksen tiikereiden valvomille alueille, kuten YK:n erityisraportoija Philip Alston suosittelee; katsoo, että Euroopan unionin olisi Tokion lahjoittajakonferenssin yhteispuheenjohtajana otettava johtoasema yhteisymmärryksen kehittämisessä UNHRC:lle aiheesta jätetyistä ehdotuksista;

22.    tunnustaa, että EU:n on käytettävä tehokkaammin vaikutusvaltaansa tärkeiden kysymysten edistämiseksi UNHRC:n asialistalla ja viimeisteltävä edunvalvonta- ja tukitoimensa;

23.    muistuttaa neuvostoa edellä mainitusta 16. maaliskuuta 2006 annetusta päätöslauselmasta, jossa suhtaudutaan myönteisesti UNHRC:n perustamiseen ja kehotetaan EU:ta toimimaan edelläkävijänä kyseisessä elimessä; on tässä yhteydessä tyytyväinen sellaisen mekanismin perustamiseen, jolla pyritään pitämään erityiskokouksia, silloin kun on reagoitava kiireellisiin kriiseihin ja ihmisoikeusrikkomuksiin; on kuitenkin huolestunut UNHRC:n erityisistuntojen korkeasta politisoitumisesta jo nyt; kehottaa säilyttämään erityismenettelyjen riippumattomuuden ja suojelemaan sitä; suhtautuu myönteisesti yleismaailmallisen jaksottaisen arviointimekanismin luomiseen ja vaatii tässä suhteessa arviointiprosessia, joka perustuu YK:n riippumattomien mekanismien tekemien suositusten täytäntöönpanoon; kannustaa riippumattoman kansalaisyhteiskunnan osallistumista tarvittaessa, ja tunnustaa, miten arvokasta ihmisoikeusrikkomusten uhrien osallistuminen on interaktiiviseen vuoropuheluun kansainvälisen yhteisön kanssa erityisesti tapauksissa, joissa ihmiset eivät voi ilmaista mielipidettään omassa maassaan; kehottaa UNHCR:n EU:n jäsenvaltioita perustelemaan ratkaisunsa äänestyksissä kaikista päätöslauselmista;

24.    korostaa myönteistä asemaa, jossa erityisraportoijat voivat toimia UNHCR:n rakenteessa, ja kehottaa jatkamaan tukea tällaisille erityismenettelyille; tunnustaa kuitenkin, että jos erityisraportoijien halutaan toimivan tehokkaasti, heille on annettava tarpeeksi rahoitusta ja henkilökuntaa; korostaa, että heidän riippumattomuutensa olisi säilytettävä;

25.    kehottaa jäsenvaltioita painostamaan kahdenvälisissä suhteissaan UNHCR:n jäsenten kanssa UNHRC:n asialistaa myönteiseen suuntaan; tunnustaa, että Euroopan parlamentin ja EU:n on jatkettava allianssien muodostamista muiden kuin Geneven sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden, erityisesti vaikutusvaltaisten valtioiden kanssa; katsoo, että parlamentin on edelleen osallistuttava säännöllisesti UNHRC:n kokouksiin;

26.    ilmaisee pettymyksensä UNHRC:n Darfuria koskevan päätöslauselman heikkouteen; katsoo, että Darfurin konflikti vaikuttaa yhä enemmän Keski-Afrikan alueen vakauteen ja muodostaa uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle; pahoittelee sitä, että viranomaiset estivät UNHRC:n valtuuskunnan pääsyn Sudaniin kieltäytymällä myöntämästä sille viisumeita; katsoo, että väkivallan leviämisen välittömän pysäyttämisen ja Darfurin asukkaiden suojelun on säilyttävä kansainvälisen yhteisön pääasiana, myöntää myös, että pitkän aikavälin turvallisuus voidaan taata vain alueen riitojen poliittisella ratkaisulla; kehottaa sekä neuvostoa että komissiota toimimaan UNHRC:ssä sen puolesta, että luodaan laaja rauhan strategia, johon kaikki osapuolet osallistuvat; kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita käyttämään tehokkaammin vaikutusvaltaansa UNHRC:n tasolla ja UNHRC:tä hyväksymään asianmukaisia ja tehokkaita toimia Darfurin humanitaariseen katastrofiin reagoimiseksi UNHRC:n erikoismatkaa koskevan selonteon mukaisesti;

27.    esittää huolensa EU:n jäsenvaltioiden ilmaisemista vaikeuksista sopimukseen pääsemisessä islamilaisten maiden järjestön kanssa useista UNHRC:n päätöslauselmista; katsoo, että jatkuva ratkaisematon Israelin ja Palestiinan konflikti on edelleen myönteisen yhteistyön suurin este;

28.    ilmaisee huolensa siitä, miten EU:n päätös keskeyttää kansalaisille tarkoitettu suora tai palestiinalaishallinnon kautta annettu apu vaikuttaa tavallisiin palestiinalaisiin; ottaa huomioon, että päätös johtui hallinnon epäonnistumisesta täyttää kohtuulliset edellytykset; kehottaa laajentamaan väliaikaista kansainvälistä mekanismia ja etsimään aktiivisesti tyydyttäviä olosuhteita suoran avun jatkamiseksi;

29.    on pettynyt myönteisten tulosten puutteeseen prosessissa, jonka tarkoituksena on vapauttaa viisi bulgarialaista sairaanhoitajaa ja yksi palestiinalainen lääkäri tai taata heille oikeudenmukainen oikeudenkäynti; ottaa huomioon, että Libyan hallinto vangitsi kyseiset henkilöt ja tuomitsi heidät kuolemaan sillä perusteella, että he olivat tarkoituksellisesti tartuttaneet lapsiin AIDS-viruksen, ja kyseinen tuomio perustui raa’an fyysisen kidutuksen avulla saatuihin tunnustuksiin; toteaa, että huolimatta komission ponnisteluista asian ratkaisemiseksi poliittisella vuoropuhelulla ja tarjoamalla sairastuneille lapsille lääketieteellistä apua, Libyan hallinto on tapauksen suhteen yhtä uhmakas kuin ennenkin ja antaa edelleen tiedotusvälineissä provosoivia lausuntoja; kehottaa edellä mainitun perusteella komissiota tarkistamaan Libyan suhteen käyttämänsä poliittiset välineet löytääkseen tehokkaamman lähestymistavan asian ratkaisemiseksi nopeasti ja kahdeksan vuoden piinan ja räikeiden ihmisoikeusrikkomusten päättämiseksi;

30.    kehottaa UNHRC:n EU:n jäsenvaltioita tutkimaan, miten ne voisivat käyttää tehokkaammin keskusteluun käyttämänsä ajan;

31.    on huolestunut siitä, että vaikka neuvoston ihmisoikeustyöryhmä (COHOM) on lisännyt kokoustensa määrää, EU:n tavoitteiden saavuttamiseen UNHRC:n tasolla vaaditaan entistä enemmän aikaa ja resursseja; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan käytettävissä olevia resursseja Genevessä;

32.    kehottaa, että jäsenvaltiot eivät tukisi kansainvälisissä foorumeissa sellaisten ehdokasmaiden nimittämistä vastuullisiin asemiin, joiden on osoitettu syyllistyneen törkeisiin ja järjestelmällisiin ihmisoikeus- ja demokratiarikkomuksiin; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään samalla tavalla ajattelevien vaikutusvaltaisten valtioiden kanssa neuvotteluihin, joiden tavoitteena on estää mainitunlaisten valtioiden äänestäminen vastuullisiin asemiin; tukee kaikille ehdokasmaille esitettyä vaatimusta tehdä yhteistyötä erityismenettelyjen ja muiden UNHRC:n perustamien mekanismien kanssa; kehottaa tässä suhteessa jälleen jäsenvaltioita tukemaan jäsenyyskriteereitä, joissa UNHRC:hen liittyminen yhdistetään jäsenvaltioiden velvollisuuteen esittää pysyvä kutsu YK:n mekanismeihin;

33.    kannustaa neuvostoa käyttämään kohdennettuja seuraamuksia, jotka otettiin käyttöön Valko-Venäjän hallintoa vastaan niiden henkilöiden rankaisemiseksi, jotka ovat erityisesti vastuussa muissa maissa tehdyistä ihmisoikeusrikkomuksista;

34.    toistaa neuvostolle esittämänsä selvityspyynnön siitä, miten oli mahdollista, että Valko-Venäjä valittiin kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) hallintoelimeen kesäkuussa 2005, kun neljä suurta EU:n jäsenvaltiota on hallintoelimen pysyvänä jäsenenä; pyytää neuvostoa selittämään diplomaattiset valmistelunsa ennen äänestystä ja kertomaan, harkitsiko se Valko-Venäjän jäsenyyden vastustamista;

35.    panee huolestuneena merkille, että lokakuussa 2006 YK:n asiantuntijaryhmän raportissa todettiin, että Norsunluurannikon konfliktitimantteja ujutettiin lailliseen timanttikauppaan Ghanasta, joka on Kimberleyn prosessin sopimuspuoli; kehottaa komissiota käyttämään vaikutusvaltaansa Kimberleyn prosessin puheenjohtajana vuonna 2007 niiden mekanismien vahvistamiseksi, joilla pyritään pysäyttämään konfliktitimanttien kauppaan pääsy; suosittelee komissiota edistämään yhteisymmärryksen saavuttamista siitä, että timanttikaupan kaikkien sektoreiden on pantava täytäntöön järjestelmiä, joilla timantit jäljitetään kaivoksesta vähittäismyyjälle, käytettävä vastuullisia ja avoimia menettelytapoja, joihin liittyy riippumattoman tarkastajan takuu ja parannettava raakatimanttien kauppatilastoja niin, että voidaan tehdä tehokkaita analyysejä riittävän nopeasti konfliktitimanttien kaupan havaitsemiseksi;

36.    kehottaa neuvostoa ja komissiota pysyttämään voimassa 23. helmikuuta 2007 annetun Oslon julistuksen, jonka 46 maata allekirjoitti ja jolla pyritään vuoteen 2008 mennessä tekemään kansainvälinen sopimus, jolla kielletään kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön mukaisesti rypälepommien tuotanto, käyttö, siirto ja varastointi; kehottaa neuvostoa ja komissiota toimimaan Euroopan unionin tasolla sen varmistamiseksi, että eri jäsenvaltiot noudattavat Itävallan ja Belgian esimerkkiä rypälepommien kieltämisessä ja varmistamaan kansainvälisellä tasolla sen että ne maat, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet Oslon julistusta, tekevät niin;

37.    kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan tarmokkaita ponnistelujaan Rooman perussäännön yleismaailmallisen ratifioinnin ja tarpeellisen täytäntöönpanoa koskevan kansallisen lainsäädännön hyväksymisen edistämiseksi 16. kesäkuuta 2003 annetun kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevan neuvoston yhteisen kannan 2003/444/YUTP[12] ja toimintasuunnitelman mukaisesti; on tyytyväinen siihen, että Tšad ratifioi äskettäin Rooman perussäännön ja että siten sopimuspuolten kokonaismäärä kasvoi 104:ään 1. tammikuuta 2007; kehottaa Tšekin tasavaltaa, joka ainoana EU:n jäsenvaltiona ei ole vielä ratifioinut Rooman perussääntöä, tekemään niin viivytyksettä; kehottaa samassa hengessä neuvostoa ja komissiota kannustamaan kolmansia maita edistämään alueillaan siirtymäkauden oikeudellisia mekanismeja askeleena oikeuden turvaamiseksi räikeiden ihmisoikeusrikkomusten uhreille;

38.    on tyytyväinen siihen, että viittaukset ICC:hen on sisällytetty useisiin uusiin Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmiin (jotka koskevat Egyptiä, Jordaniaa, Moldovaa, Armeniaa, Azerbaidžania, Georgiaa, Libanonia ja Ukrainaa) ja että niistä neuvotellaan muiden uusien toimintasuunnitelmien sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimusten yhteydessä useiden maiden kanssa; tukee täysin sitä, että komissio rahoittaa eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen (EIDHR:n) kautta muiden muassa kansainvälisen rikostuomioistuimen koalition, No Peace Without Justice ‑järjestön, International Federation for Human Rights ‑järjestön ja Parlamentarians for Global Action ‑verkoston työtä Rooman perussäännön ratifioinnin ja täytäntöönpanon edistämiseksi;

39.    tunnustaa merkityksen, joka sillä että Yhdysvallat ratifioisi Rooman perussäännön olisi maailmanlaajuisesta näkökulmasta; kehottaa jälleen kerran neuvostoa ja komissiota käyttämään kaikkia käytettävissä olevia mekanismeja kannustaakseen Yhdysvaltoja allekirjoittamaan ja ratifioimaan Rooman perussäännön ja ilmaistakseen voimakkaan vastalauseen Yhdysvaltojen ponnisteluille estää aktiivisesti muita maita ratifioimasta perussääntöä ja ehdottamasta kolmansille maille samansuuntaisia sopimuksia, kuten kahdenvälisiä poikkeuksia koskevia sopimuksia;

40.    kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tekemään täysimääräisesti yhteistyötä kansainvälisissä rikosoikeudellisissa mekanismeissa ja erityisesti tuomalla oikeutta pakoilevat henkilöt oikeuden eteen;

41.    kehottaa kaikkia jäsenvaltioita antamaan aktiivisen panoksensa kansainvälisiin oikeusmekanismeihin, erityisesti niihin, jotka saavat vapaaehtoista rahoitusta;

42.    korostaa sitä, että edellä mainituissa siirtymäkauden oikeusmekanismeissa on aina kunnioitettava ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, mikä on ainoa keino varmistaa, että uhrit saavat oikeutta, ja estää kaikkein vakavimpien ihmisoikeusrikkomusten jatkuva rankaisemattomuus;

EU:n ihmisoikeuksia koskevien suuntaviivojen onnistuminen

43.    on tyytyväinen käynnissä oleviin toimiin viidessä ihmisoikeuksia koskevassa EU:n suuntaviivassa esitettyjen menetelmien ja poliittisten painopistealojen täytäntöön panemiseksi sekä kunkin suuntaviivan vaikutustenarviointeihin, joissa mitataan niiden tehokkuutta kolmansissa maissa; on huolestunut säännöllisistä raporteista, joiden mukaan EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöillä kolmansissa maissa ja EU:n edustustoilla ei ole juurikaan tai lainkaan tietoja suuntaviivoista;

44.    pyytää komissiota varmistamaan, että koko sen henkilöstö, erityisesti ne jotka työskentelevät kehitysyhteistyöpolitiikan alalla, tuntevat ihmisoikeuksia koskevat suuntaviivat riittävän hyvin; tunnustaa, että eri suuntaviivoja on toteutettava entistä avoimemmin, mikä tarkoittaa myös sitä, että on annettava palautetta yksittäisissä tapauksissa ja tietoa kansalaisjärjestöjen toteuttamista toimista; kehottaa arvioimaan säännöllisesti ja avoimesti EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, jotta parlamentti voi toteuttaa aktiivisesti vastuuvelvollisuuttaan;

45.    kiittää puheenjohtajavaltio Saksan sitoumusta laatia ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat lasten oikeuksista; kannustaa Saksaa kuulemaan Euroopan parlamenttia, komissiota ja kansalaisyhteiskuntaa tällaisten suuntaviivojen yksityiskohdista ja tarvittaessa toimimaan yhteistyössä tulevan puheenjohtajavaltion Portugalin kanssa, jotta voitaisiin ottaa käyttöön kyseiset suuntaviivat, joiden tavoitteena on lapsityövoiman käytön poistaminen tehokkaasti ja joissa keskityttäisiin pääasiassa lasten opettamiseen ja kouluttamiseen, joka on yksi vuosituhannen kehitystavoitteista;

46.    panee merkille, että EU:n suuntaviivat liittyvät eri maihin eri tavoin ja että eri olosuhteissa vaaditaan yksilöllisiä suunnitelmia suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi;

47.    panee merkille EU:n erityisedustajien ja EU:n ulkomaanedustustojen vastuun EU:n suuntaviivojen edistämisessä; kannustaa entistä proaktiivisempaa lähestymistapaa suuntaviivojen edistämisessä kaikilla tasoilla; korostaa EU:n kolmansissa maissa sijaitsevien edustustojen resurssi- ja henkilöstöongelmia suuntaviivoja koskevien tietojen levittämisessä, suuntaviivojen valvonnassa ja täytäntöönpanossa; kehottaa jäsenvaltioiden edustustoja kolmansissa maissa ja komission lähetystöjä tekemään tehokkaampaa yhteistyötä sekä jakamaan rakenteita ja henkilökuntaa aitojen Euroopan unionin suurlähetystöjen luomiseksi koko maailmaan ja siten vastuun kantamiseksi ihmisoikeuksien alalla;

Kuolemanrangaistus

48.    kehottaa puheenjohtajavaltioita jatkamaan lähestymistapaa, jolla edistetään kuolemanrangaistuksen poistamista asettamalla etusijalle tietyt maat, joissa on mahdollisuuksia myönteiseen poliittiseen muutokseen;

49.    kannustaa puheenjohtajavaltioita paljastamaan, mihin valtioihin ne aikovat keskittyä kuolemanrangaistusta koskevien EU:n suuntaviivojen yhteydessä niin kutsutussa ”countries on the cusp” -kampanjassa, joka on suunnattu valtioihin, joiden toimintalinja kuolemanrangaistuksen suhteen on muuttumassa; kannustaa neuvostoa ja komissiota hakemaan laajempaa tukea nykyisen YK:n yleiskokouksen toimille kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmalliseksi kieltämiseksi, mikä johtaisi sen sekä kuolemanrangaistustuomioiden täydelliseen kieltämiseen; kehottaa neuvostoa ajanmukaistamaan suuntaviivat, jotka on laadittu vuonna 1998, niin että uusia myöhemmin kehittyneitä tekijöitä ja strategioita voidaan ottaa huomioon;

50.    ehdottaa, että neuvosto arvioisi suuntaviivat, ja katsoo, että arvio voisi antaa EU:lle tilaisuuden puuttua erityisen huolestuttaviin yksittäistapauksiin, jotka eivät täytä YK:n vähimmäisvaatimuksia, kuten suuntaviivoissa todetaan;

51.    kehottaa puheenjohtajavaltiota kannustamaan niitä maita, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet ja ratifioineet kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICCPR) toista valinnaista pöytäkirjaa, tekemään niin, sekä niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole allekirjoittaneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjaa nro 13 kuolemanrangaistuksesta[13], tekemään niin; tunnustaa tässä yhteydessä, että kuolemanrangaistusta koskevia suuntaviivoja voidaan panna täytäntöön johdonmukaisemmin, jos jäsenvaltiot allekirjoittavat ja ratifioivat tällaiset pöytäkirjat ja yleissopimukset;

52.    on tyytyväinen kolmannen kuolemanrangaistuksen vastaisen maailmankongressin järjestämiseen Pariisissa (1.–3. helmikuuta 2007) ja antaa tukensa sen loppujulistukselle; aikoo ryhtyä kongressin perusteella lisätoimiin ja kehittää erityisesti maailmanlaajuisen kuolemanrangaistuksen vastaisen kampanjan parlamentaarista ulottuvuutta ja käsitellä asiaa parlamenttien välisten ja yhteisiin parlamentaarisiin edustajakokouksiin osallistuvien valtuuskuntien välityksellä; kehottaa neuvostoa ja komissiota käyttämään kaikki tilaisuudet kuolemanrangaistuksen vastustajien alueellisten koalitioiden perustamisen tukemiseksi, erityisesti arabimaissa;

53.    on tyytyväinen EU:n Perun edustuston koordinoituun ja julkiseen reaktioon, joka liittyy ehdotuksiin ulottaa kuolemanrangaistus Perussa maan perustuslain ja Amerikan ihmisoikeussopimuksen rikkomuksiin, sillä se on hyvä esimerkki kuolemanrangaistusta koskevien EU:n suuntaviivojen tehokkaasta käytöstä;

54.    suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin, komission, kyseisten jäsenvaltioiden ja kansalaisjärjestöjen koordinoituun, tehokkaaseen – sekä julkiseen että diplomaattiseen – toimintaan, jolla tuetaan Pakistanin presidentin täysivaltaista päätöstä lieventää 18 vuotta kuolemaantuomittujen osastolla vangittuna olleen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen Mirza Tahir Hussainin kuolemantuomiota ja päästää hänet lopulta vapaaksi; kehottaa EU:ta jatkamaan yksittäisten tapausten esiin nostamista kuolemanrangaistusta koskevien suuntaviivojen mukaisesti ja suosittelee neuvostolle ja komissiolle parlamentaarisen ulottuvuuden tehokasta käyttöä tässä yhteydessä, turvautumalla erityisesti parlamenttien välisten valtuuskuntien oikea-aikaiseen ja käytännölliseen asioihin puuttumiseen;

Kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu

55.    on tyytyväinen kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan (OPCAT:n) voimaantuloon 22. kesäkuuta 2006; panee merkille, että vain 19 EU:n jäsenvaltiota on tähän mennessä allekirjoittanut pöytäkirjan ja että vain 9 on ratifioinut sen[14]; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät ole tähän mennessä ratifioineet OPCAT-pöytäkirjaa, tekemään niin tulevana vuonna;

56.    on tyytyväinen kansainväliseen yleissopimukseen kaikkien ihmisten suojelemisesta pakotetulta katoamiselta, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 20. joulukuuta 2006 ja avasi allekirjoittamista varten 6. helmikuuta 2007; pyytää kaikkia EU:n jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan sopimuksen ripeästi;

57.    suosittaa, että EU ottaa tulevaisuudessakin esiin yksittäisiä kidutustapauksia kidutusta koskevien suuntaviivojen yhteydessä, samoin kuin se on tehnyt kuolemanrangaistustapauksissa kuolemanrangaistusta koskevien suuntaviivojen yhteydessä;

58.    hyväksyy neuvoston päätöksen tehdä tietyistä toimista julkisia ja tunnustaa tämän askeleeksi kohti lisääntynyttä avoimuutta; pyytää neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon erityisesti päätelmät ja suositukset, jotka esitetään Euroopan parlamentin tutkimuksessa kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua tai rangaistusta koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanosta;

59.    korostaa, että vaikka kyseiset suuntaviivat hyväksyttiin jo vuonna 2001, poliittisen vuoropuhelun, julistusten ja toimien käyttö suhteessa kidutuksen todelliseen käyttöön on ollut minimaalista; kannustaa tulevia puheenjohtajavaltioita tekemään arvioinnin ja suunnitelman kidutuksen vastaisista suuntaviivoista; kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon alivaliokunnan teettämässä tutkimuksessa annetut suositukset kyseisten suuntaviivojen tulevissa arviointiprosesseissa; kehottaa EU:ta laajentamaan täytäntöönpanon laajuutta erityisesti kehittämällä menettelyn, jonka avulla tunnistetaan yksittäistapaukset valikoiduissa maissa ja ryhdytään toimiin;

60.    suosittaa puheenjohtajavaltioille Saksalle ja Portugalille, että ne jatkavat kidutusta koskevia aloitteita tarpeen mukaan; korostaa kuitenkin, että pelkät aloitteet eivät riitä ja että muita täydentäviä toimia on toteutettava jatkuvasti, sen jälkeen kun paikalliset tilanteet on analysoitu perusteellisesti, esimerkiksi vahvistamalla suhteita kansalaisyhteiskunnan ryhmiin, jotka toimivat kidutusta ja pahoinpitelyä vastaan, ja ottamalla huomioon tehokkaat tavat käsitellä yksittäisiä kidutus- ja pahoinpitelytapauksia niiden tapausten lisäksi, joihin osallistuu tunnettuja ihmisoikeuksien puolustajia, sekä varmistamalla kidutuksen ja pahoinpitelyn torjuntaan kolmansissa maissa sitoutuneiden EU:n edustustojen toimien johdonmukaisuus ja jatkuvuus;

61.    korostaa, että puheenjohtajavaltion tai neuvoston pääsihteeristön säännöllinen läsnäolo keskeisissä YK:n komiteoissa sekä lisäyhteistyö Euroopan neuvoston ja sen kidutuksen vastaisen komitean kanssa voi tuottaa merkittävää ja hyödyllistä materiaalia päätöksentekoon tiettyjä maita koskevista toimista;

62.    kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan toimia kaikkien EU:n kansainvälisten kumppaneiden osalta kidutuksen ja pahoinpitelyn kieltävien kansainvälisten yleissopimusten sekä kidutuksen uhrien kuntoutusta koskevien säännösten ratifioimiseksi; kehottaa EU:ta pitämään kidutuksen ja pahoinpitelyn torjumista sen ihmisoikeuspolitiikan keskeisenä painopistealana erityisesti tehostamalla EU:n suuntaviivojen ja kaikkien muiden EU:n välineiden, kuten EIDHR:n, täytäntöönpanoa ja varmistamalla, että EU:n jäsenvaltiot pidättyvät käyttämästä diplomaattisia vakuutuksia kolmansien maiden kanssa, jos on olemassa riski ihmisten joutumisesta kidutuksen tai pahoinpitelyn kohteeksi;

63.    vahvistaa sen, että naisten sukupuolielinten silpominen loukkaa ihmisten oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen, ja on huolestunut pyrkimyksistä rinnastaa tällainen silpominen tavallisiin lääkärintoimiin;

Lapset aseellisissa selkkauksissa

64.    on tyytyväinen siihen, että YK:n pääsihteerille nimitettiin huhtikuussa 2006 erityisedustaja, joka vastaa lapsista aseellisissa selkkauksissa, ja että hänelle annettiin tehtäväksi määritellä strategioita, joiden avulla suojellaan lapsia, jotka ovat joutuneet aseelliseen selkkaukseen, ja joilla varmistetaan kansainvälisten lastensuojelustandardien ja normien täysimääräinen täytäntöönpano;

65.    on tyytyväinen Ranskan ulkoministerin ja Unicefin helmikuussa 2007 yhdessä järjestämään konferenssiin aiheesta ”vapauttakaa lapset sodasta” sekä lapsia asevoimissa tai aseellisissa ryhmittymissä koskevien Pariisin periaatteiden ja suuntaviivojen hyväksymiseen; katsoo, että ne ovat tärkeä askel kansainvälisen yhteisön motivoimiseksi suojelun edistämiseen, tietoisuuden lisäämiseen ja aseellisiin selkkauksiin osallistuvia lapsia koskevan kysymyksen korostamiseen rauhanturvaamisessa ja rauhan rakentamisessa;

66.    kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan lasten oikeuksien yleissopimuksen valinnaiset pöytäkirjat;

67.    on tyytyväinen puheenjohtajavaltio Itävallan huhtikuussa 2006 hyväksymään täytäntöönpanostrategiaan, jossa määritellään erityiset toimintasuositukset, ja sen toteamukseen, että ihmisoikeusasioita olisi käsiteltävä järjestelmällisesti ETPP-operaatioiden varhaisessa vaiheessa; kiittää puheenjohtajavaltio Suomen ponnisteluja käyttöönottostrategian täytäntöön panemiseksi; pahoittelee, että EU:n käytettävissä olevia poliittisia välineitä (kuten vetoomuksia ja poliittisia vuoropuheluita) ei ole sovellettu niin paljon kuin olisi ollut mahdollista suuntaviivojen vuonna 2003 tapahtuneen hyväksymisen jälkeen;

68.    korostaa, että käyttöönottostrategian lisäksi on tärkeää jatkaa keskittymistä suuntaviivoihin, koska suuntaviivat ovat kokonaisvaltaisemmat; pahoittelee, että puheenjohtajavaltio Suomi teki vain vähän virallisia yhteydenottoja ja muita toimia, jotka koskivat lapsia aseellisissa selkkauksissa, eikä pannut täytäntöön käyttöönottostrategiaa; toteaa, että EU noudattaa korkeita standardeja tarkkaillessaan lapsia aseellisissa selkkauksissa ja raportoidessaan heistä; kehottaa komissiota ja YUTP:n korkeaa edustajaa varmistamaan, että tulevat puheenjohtajavaltiot ovat täysin tietoisia käyttöönottostrategiasta;

69.    pyytää komissiota ja neuvostoa laatimaan edustustojen päälliköille luettelon kysymyksistä, joihin he voivat viitata ja jotka auttavat heitä säännöllisessä raportoinnissa; pyytää komissiota ja neuvostoa laatimaan luettelon kriteereistä, joilla määritellään onko maa ”painopisteala”, ja pyytää, että komissio ja neuvosto kuulevat enemmän sidosryhmiä heidän mielipiteidensä tiedustelemiseksi; kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan käyttöönottostrategian ehdotuksen mukaisen asiakirjan, joka sisältää ehdotuksia siitä, miten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma S/RES/1612 (2005) pannaan täytäntöön;

70.    kehottaa komissiota toteuttamaan suuntaviivojen tavoitteet entistä paremmin valtavirtaistamalla kysymyksen lapsista aseellisissa selkkauksissa kaikilla aloilla, myös kehitysyhteistyössä;

71.    on tyytyväinen siihen, että komissio antoi vuoden 2006 alussa ehdotuspyynnön sellaisten rahoitettavien hankkeiden valitsemisesta, joilla torjutaan nais- ja lapsikauppaa ja pyritään suojelemaan aseellisissa selkkauksissa heikossa asemassa olevia ryhmien, erityisesti lasten, oikeuksia;

72.    on tyytyväinen siihen, että joulukuussa 2006 hyväksyttiin demobilisaatiota, aseistariisuntaa ja kotouttamista koskeva EU:n suunnitelma, joka sisältää vahvoja ja järjestelmällisiä viitteitä lapsiin, ja komission tukeen (ECHOn kautta) UNICEFin johtamalle prosessille demobilisaatiota, aseistariisuntaa ja kotouttamista koskevien Kapkaupungin periaatteiden tarkistamiseksi;

Ihmisoikeuksien puolustajat

73.    korostaa, että ihmisoikeuksien puolustajia koskevien EU:n suuntaviivojen täysimääräinen täytäntöönpano on asetettava etusijalle ja että neuvoston kesäkuussa 2006 hyväksymiä suosituksia on toteutettava konkreettisilla toimilla puheenjohtajavaltio Itävallan toteuttaman suuntaviivojen täytäntöönpanon ensimmäinen arvioinnin ohella; kannustaa neuvostoa helpottamaan asianmukaisesti toimien seurantaa ja yksittäisten ihmisten puolesta toteutettujen toimien vaikutusten arviointia luomalla keskeisen tietokannan EU:n toimista;

74.    korostaa, että EU:n on lisättävä kaikkien – Brysselissä, pääkaupungeissa ja edustustotasolla toimivien – EU:n tahojen tietoa suuntaviivojen olemassaolosta, tarkoituksesta, sisällöstä ja käytännön soveltamisesta; tunnustaa, että sisäisen tiedotuksen avulla olisi pyrittävä ymmärtämään paremmin ihmisoikeuksien puolustajien työtä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään alueosastoille sekä lähetystöjen, suurlähetystöjen ja konsulaattien henkilökunnalle työryhmiä suuntaviivojen soveltamisesta niin, että ihmisoikeuksien puolustajat osallistuvat toimintaan varhaisessa vaiheessa, ja kehottaa niitä vaihtamaan hyviä käytäntöjä taloudellisen ja muun kuin taloudellisen tuen antamisesta ihmisoikeuksien puolustajille; katsoo, että ajatus viisumien myöntämisestä suuressa vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille, kuten neuvosto suosittaa, olisi asetettava tärkeäksi painopistealaksi;

75.    korostaa sen merkitystä, että opas suuntaviivojen täytäntöönpanosta annetaan kaikille kentällä toimiville ihmisoikeuksien puolustajille; kannustaa COHOMia jakamaan aluetoimistoissa sekä suurlähetystöissä ja lähetystöissä ihmisoikeuksien puolustajille käännöksiä EU:n suuntaviivoista niillä EU-kielillä, jotka ovat lingua francoja kolmansissa maissa, ja muilla keskeisillä kielillä; korostaa, että EU:n edustustojen on oltava yhteydessä ihmisoikeuksien puolustajiin entistä proaktiivisemmin;

76.    kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan ihmisoikeuksien puolustajien tilanteen esiin kaikissa poliittisissa vuoropuheluissa, myös kahdenvälisissä vuoropuheluissa EU:n jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa neuvostoa kertomaan järjestelmällisesti Euroopan parlamentille suuntaviivojen täytäntöönpanosta kentällä ja ottamaan parlamentin täysin mukaan niiden arviointiin; on tyytyväinen siihen, että yksi EIDHR:n painopistealoista on ihmisoikeuksien puolustajien suojeleminen, mikä sisältää sen, että EU ottaa käyttöön kiireelliset suojelutoimet; on tyytyväinen myös EU:n maailmanlaajuiseen kampanjaan ihmisoikeuksia puolustavien naisten tukemiseksi; panee merkille ihmisoikeuksien puolustajista vastaavan YK:n erityisedustajan raportit ja suositukset;

Suuntaviivat ihmisoikeuksista käytävistä vuoropuheluista ja tunnustetuista neuvotteluista kolmansien maiden kanssa

77.    korostaa, että Euroopan unionin kokonaisstrategia ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi ei voi perustua vain valtioiden kahdenvälisiin tai monenvälisiin suhteisiin, vaan siihen on saatava osallistumaan mahdollisimman monia toimijoita hallitusten ulkopuolelta, kuten kansanedustajia, tutkijoita, intellektuelleja, toimittajia, demokraattisten arvojen puolustajia, aktivisteja, kansalaisjärjestöjen johtajia ja mielipidevaikuttajia;

78.    on tyytyväinen siihen, että neuvosto on laatinut asiakirjan, jossa tehdään yleiskatsaus ihmisoikeuksia koskeviin vuoropuheluihin ja neuvotteluihin; pyytää neuvostoa ottamaan huomioon valmisteilla olevan Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisen mietinnön kolmansien maiden kanssa käytävien ihmisoikeuksia koskevien vuoropuheluiden ja neuvottelujen arvioinnista; pahoittelee tässä yhteydessä, että neuvoston arviointi julistettiin salaiseksi, ja pyytää neuvostoa vastaamaan myönteisesti pyyntöön kehittää yhdessä parlamentin kanssa järjestelmä, jonka avulla valitut parlamentin jäsenet voidaan pitää ajan tasalla salaisista toimista; ehdottaa jälleen kerran, että tällainen järjestelmä voidaan kehittää sen järjestelmän pohjalta, jonka avulla valituille parlamentin jäsenille tiedotetaan turvallisuutta ja puolustusta koskevista salaisista asioista; katsoo, että ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu olisi yleisesti suunniteltava ja toteutettava avoimesti ja olisi löydettävä sopivat keinot tämän toteuttamiseksi;

79.    korostaa tarvetta vahvistaa ja kehittää EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelua huomattavasti; myöntää, että Kiina on nyt päättänyt antaa kaikki kuolemantuomiot korkeimman oikeuden tarkastettavaksi, mutta on edelleen huolestunut siitä, että Kiinassa suoritetaan maailmanlaajuisesti suurin osa teloituksista; korostaa, että Kiinan ihmisoikeustilanne on edelleen erittäin huolestuttava; kehottaa neuvostoa antamaan yksityiskohtaisemman raportin Euroopan parlamentille julkisessa istunnossa keskustelujen jälkeen; korostaa sen merkitystä, että aikaisemmissa vuoropuheluissa esiin nostetut kysymykset toistetaan; tukee komissiota ja neuvostoa näiden käsitellessä tapoja kehittää vuoropuhelua; panee merkille, että merkittävistä taloudellisista uudistuksista huolimatta poliittiset kysymykset ja ihmisoikeuskysymykset ovat vielä jäljellä, esimerkiksi poliittiset vangit, pakkotyö, mielipiteen- ja uskonnonvapauden puute, uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen oikeudet, Laogai-työleirijärjestelmä ja syytteet laittomista elinten poistoista; panee merkille, että kyseisille aiheille olisi annettava enemmän huomiota Pekingin olympialaisten alla; kehottaa EU:ta varmistamaan, että sen kauppasuhteet Kiinan kanssa ovat riippuvaisia ihmisoikeusuudistuksista, ja kehottaa tässä suhteessa neuvostoa arvioimaan ihmisoikeustilannetta kokonaisvaltaisesti ennen uusien kumppanuus- ja yhteistyöpuitesopimusten tekemistä; kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan esille Tiibetin tilanteen ja tukemaan aktiivisesti Kiinan hallituksen ja Dalai Laman lähettiläiden välisen vuoropuhelun vahvistamista;

80.    on erittäin huolestunut siitä, että ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu Iranin kanssa on ollut keskeytyksissä vuodesta 2004 alkaen, koska Iran ei ole ollut halukas yhteistyöhön; pahoittelee, että neuvoston mukaan mitään edistystä ei ole saavutettu; kehottaa Irania osallistumaan jälleen vuoropuheluun ja määrittelemään EU:lta saadun palautteen perusteella kriteerejä, joilla tähdätään todellisiin parannuksiin alalla; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön kaikki toimet, joita vaaditaan eurooppalaisessa ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteessa yhteyksien ja yhteistyön parantamiseksi Iranin kansalaisyhteiskunnan kanssa ja demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseksi edelleen; on erittäin huolestunut siitä, että Iranin ihmisoikeustilanne on heikentynyt, ja muistuttaa erityisesti ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvasta vainoamisesta; pahoittelee samalla sitä, että Iran jatkaa edelleen kuolemanrangaistuksen soveltamista olosuhteissa, jotka eivät ole kansainvälisten normien mukaisia ja tuomitsee erityisesti kaikki nuorisorikollisten teloitukset; kehottaa neuvostoa ilmaisemaan huolen maan ihmisoikeustilanteesta sen kaikissa yhteyksissä Iranin hallitukseen ja keskittämään ponnistuksensa ihmisoikeuksien puolustajien ja erityisesti naisten, suojelemiseen, sekä taivuttamaan Iranin hyväksymään välittömän kuolemanrangaistusten täytäntöönpanojen lykkäämisen ensimmäisenä askelena sen poistamiseksi;

81.    panee merkille EU:n ihmisoikeuksia koskevien neuvottelujen jatkumisen Venäjän kanssa; antaa neuvostolle tukensa tämän pyrkimyksissä kehittää neuvotteluista vilpitön ja aito EU:n ja Venäjän välinen ihmisoikeusvuoropuhelu ja kehottaa ottamaan prosessiin mukaan paitsi Euroopan parlamentin myös eurooppalaiset ja venäläiset kansalaisjärjestöt; pahoittelee, että EU on saavuttanut vain vähän menestystä poliittisen muutoksen aikaansaamisessa nostamalla esiin vaikeita kysymyksiä, kuten Tšetšenian tilanne, rankaisematta jättäminen ja oikeuslaitoksen riippumattomuus, ihmisoikeuksien puolustajien kohtelu, tiedotusvälineiden riippumattomuus ja mielipiteenvapaus, etnisten vähemmistöjen kohtelu, oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja ihmisoikeuksien suojelu armeijassa, seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä sekä muita aiheita; on huolissaan Venäjän lainsäädännöstä, joka rajoittaa kansalaisjärjestöjen toimintaa; pahoittelee sitä, että monia toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia on uhattu, ja on edelleen järkyttynyt Anna Politkovskajan murhasta; odottaa, että Venäjä ryhtyy lisätoimiin mielipiteenvapauden turvaamiseksi sekä toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuuden suojelemiseksi; katsoo tässä suhteessa, että EU:n olisi pidettävä ensisijaisena Venäjän yhteistyötä YK:n ihmisoikeusmekanismien kanssa sekä kaikkien keskeisten ihmisoikeussopimusten ratifiointia; on huolestunut syytöksistä, joiden mukaan Venäjän hallitus on marraskuussa 2006 Lontoossa kuolleen Aleksandr Litvinenkon murhan takana; ilmaisee huolensa uusista syytöksistä, joita on nostettu vuonna 2003 vangittua entistä Jukosin johtajaa Mihail Hodorkovskia vastaan, ja on samoin huolestunut hänen väitetystä kohtelustaan vankeudessa; kehottaa komissiota ja neuvostoa käsittelemään näitä tapauksia Venäjän viranomaisten kanssa korkeimmalla tasolla ja uudessa Venäjän kanssa tehtävässä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa; kehottaa komissiota määräämään selkeämmistä velvoitteista ja luomaan tehokkaampia valvontamekanismeja ihmisoikeuslausekkeen lisäksi, jotta ihmisoikeustilanne tosiasiallisesti parantuisi;

82.    pitää myönteisenä neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin tähän mennessä tekemiä ponnistuksia ihmisoikeusrikkomusten torjumiseksi Valko-Venäjällä; korostaa, että kyseistä politiikkaa pitäisi jatkaa painottaen erityisesti ilmaisunvapauden sekä rauhanomaista kokoontumista koskevan vapauden rikkomuksia sekä kansallisten vähemmistöjen oikeuksien loukkauksia; korostaa tarvetta tukea poliittista oppositiota, joka on tukahduttamistoimien keskipisteessä;

83.    kehottaa komissiota ja neuvostoa perustamaan kaikkien naapurimaiden kanssa ihmisoikeuksien alivaliokunnan, jonka pyrkimyksenä on edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa, kuten on tehty Marokon ja Jordanian osalta ja kuten nyt suunnitellaan Egyptin, Tunisian ja Libanonin osalta; toistaa pyyntönsä osallistua näiden kokousten valmisteluun ja tulla huomioiduksi asianmukaisesti näiden kokousten tuloksista tiedotettaessa;

84.    tunnustaa pyrkimykset käynnistää ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu Uzbekistanin kanssa, mutta toteaa, ettei se ole mahdollista, koska Uzbekistan ei pysty lähestymään tällaista vuoropuhelua rakentavalla tavalla; katsoo tässä suhteessa, että ihmisoikeusvuoropuhelun käynnistäminen Uzbekistanin kanssa ei saisi johtaa maalle asetettujen pakotteiden poistamiseen, mikäli ihmisoikeuksien ja demokratian alalla ei edistytä; kehottaa neuvostoa näin ollen arvioimaan ihmisoikeustilanteen kattavasti ennen päätöksentekoa;

85.    luottaa siihen, että kuuden osapuolen neuvotteluissa viime aikoina saavutettu edistys auttaa luomaan myönteisempää poliittista ilmapiiriä, jossa Korean demokraattisen kansantasavallan kanssa käyty ihmisoikeusvuoropuhelu voitaisiin käynnistää uudelleen; kehottaa komissiota ja neuvostoa pyrkimään päättäväisesti tähän tavoitteeseen yhteyksissä ja neuvotteluissa Korean demokraattisen kansantasavallan kanssa;

86.    panee merkille komission ja neuvoston neuvottelut Turkin liittymisestä Euroopan unioniin ja niissä esiin nousseet ongelmat; on huolestunut siitä, että Turkki on edistynyt tähän mennessä ihmisoikeusasioissa vain vähän, ja katsoo, että sen on keskityttävä niihin enemmän, erityisesti mitä tulee kaikkien uskonnollisten yhteisöjen oikeuteen harjoittaa uskontoaan ja omistusoikeuttaan täysimääräisesti, vähemmistöjen suojeluun, mielipiteenvapauteen ja maan kaakkoisosassa asuvan kurdiväestön ihmisoikeuksiin; tuomitsee tammikuussa 2007 tapahtuneen toimittaja Hrant Dinkin traagisen murhan, joka lisää kansallistunnetta Turkin yhteiskunnan tietyissä osissa, mutta on mielissään murhan ponnekkaasta tuomitsemisesta kaikkialla maassa, hallitus mukaan luettuna, ja syyllisten ripeästä pidättämisestä; kehottaa Turkin hallitusta muuttamaan Turkin rikoslain 301 pykälän, jossa selkeästi rajoitetaan tiedotusvälineiden sananvapautta;

87.    pyytää neuvostoa ja komissiota erityisesti selkkausten jälkeisissä tilanteissa ja tilanteissa, joissa naisten ja tyttöjen raiskausta on käytetty sodankäynnin välineenä ja joissa naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen laajalle levinnyttä, ottamaan huomioon kumppanimaiden ponnistelut menneiden ihmisoikeusrikkomusten käsittelemiseksi todisteena nykyisistä sitoumuksista ihmisoikeusasioihin;

88.    katsoo, että ihmisoikeuksia koskevien vuoropuhelujen ja neuvottelujen aikana EU:n toimielimien pitäisi ottaa esille kaikki ihmisoikeuksien ja perusvapauksien rikkomukset sekä syrjintää koskevat kysymykset; korostaa tällaisten vuoropuhelujen ja neuvottelujen merkitystä, kun rikkomukset ovat laajalle levinneitä ja/tai järjestelmällisiä, ja myöntää, että kansainvälisellä painostuksella voidaan estää uudet rikkomukset;

89.    panee huolestuneena merkille, että Euroopan parlamentin osallistuminen ei aina ole niin kokonaisvaltaista kuin sen pitäisi olla ihmisoikeuksia koskevissa vuoropuheluissa ja neuvotteluissa, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota avaamaan vuoropuheluita parlamentin jäsenten osallistumisen lisäämiseksi;

Neuvoston ja komission sekä kahden puheenjohtajavaltion toiminnan yleinen valvonta

90.    kiittää puheenjohtajavaltioiden Suomen ja Itävallan yhteistyötä, jonka tarkoituksena oli varmistaa ihmisoikeus- ja demokratia-asioita koskevan lähestymistavan yhtenäisyys; odottaa puheenjohtajavaltioiden Saksan, Portugalin ja Slovenian jatkavan tätä yhteistyötä;

91.    tukee neuvostoa ja komissiota näiden kannassa Burmassa/Myanmarissa käynnissä olevia ihmisoikeus- ja demokratiarikkomuksia vastaan ja EU:n sitoutumista pyrkimykseen saavuttaa sen tavoitteet eli nimetä laillisesti ja demokraattisesti valittu siviilihallitus, joka kunnioittaa kansalaistensa ihmisoikeuksia ja normalisoi suhteet kansainväliseen yhteisöön; kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan EU:n yhteistä kantaa hyväksymällä tehokkaampia ja tarkemmin kohdistettuja pakotteita sen tosiasian edessä, että Burman/Myanmarin tilanne heikkenee entisestään; kannustaa neuvostoa ja komissiota toimimaan ennakoivammin ASEAN-maiden ja naapurimaiden kanssa osana Burmaa/Myanmaria koskevaa yhteistä kantaa kyseisten maiden kannustamiseksi käyttämään vaikutusvaltaansa myönteisen muutoksen aikaansaamiseksi; kehottaa YK:n ihmisoikeusneuvostoa tekemään ennakoivan aloitteen, joka voisi olla asiaa käsittelevän erityisistunnon järjestäminen; kannustaa neuvostoa ja komissiota vaatimaan Kiinaa, Intiaa ja muita sotilasjuntille edelleen aseita ja muuta tukea antavia maita pidättäytymään tällaisesta toiminnasta ja yhtymään kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiin aikaansaada muutos parempaan Burmassa/Myanmarissa; panee merkille YK:n turvallisuusneuvoston tähän mennessä toteuttamat toimet jatkuvan humanitaarisen kriisin ymmärtämisessä; kehottaa neuvostoa ja komissiota pyrkimään yhteisymmärrykseen Kiinan, Venäjän ja Etelä-Afrikan kanssa sitovasta päätöslauselmasta, joka velvoittaa ryhtymään asianmukaiseen kolmikantavuoropuheluun valtion rauhan ja kehityksen neuvoston (State Peace and Development Council), Kansallisen demokraattisen liiton (National League for Democracy) ja etnisten vähemmistöjen kanssa sekä vapauttamaan kaikki poliittiset vangit Aung San Suu Kyi mukaan luettuna;

92.    pahoittelee, että neuvosto ja komissio eivät ole onnistuneet ryhtymään päättäväisiin toimiin Etiopian hallituksen taivuttelemiseksi vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki vaaleilla valitut parlamentin jäsenet ja muut poliittiset vangit ja täyttämään ihmisoikeuksiin, demokraattisiin periaatteisiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät velvoitteensa; muistuttaa useista Euroopan parlamentin Etiopiaa koskevista päätöslauselmista, joita parlamentti on antanut Etiopiassa vuonna 2005 järjestettyjen ja EU:n tarkkailemien vaalien jälkeen, ja erityisesti viimeisimmästä, 16. marraskuuta 2006 annetusta päätöslauselmasta[15];

93.    kehottaa neuvostoa ja komissiota rohkaisemaan ja tukemaan Senegalin hallitusta tämän pyrkimyksissä auttaa Hissène Habrén karkottamisessa Belgiaan, jotta hän voisi vastata oikeudessa häntä vastaan nostettuihin, merkittäviä ihmisoikeusrikkomuksia koskeviin syytteisiin;

94.    tunnustaa jatkuvan Irakin sodan vakavat seuraukset ihmisoikeuksien kannalta ja nykyisen epävakaan poliittisen tilanteen monimutkaisen luonteen; panee merkille Irakista antamansa mietinnöt ja päätöslauselmat ja niihin sisältyvät suositukset; kehottaa neuvostoa ja komissiota arvioimaan jatkuvasti, miten EU voisi toimia vielä rakentavammin vakauden luomiseksi Irakiin; panee tyrmistyneenä merkille, että humanitaarisen avun toimisto ECHO on toistaiseksi keskeyttänyt Irakille annettavan humanitaarisen avun huolimatta maan väestön ja Irakin pakolaisten kärsimästä katastrofaalisesta tilanteesta;

95.    kiittää komissiota siitä, että se on parantanut ihmiskauppaa koskevan kysymyksen tuntemusta EU:ssa ja kehottaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin ihmiskaupan, erityisesti nais- ja lapsikaupan torjumiseksi; kehottaa komissiota jatkamaan niiden jäsenvaltioiden saattamista vastuuseen, jotka eivät ole noudattaneet sovittuja ihmiskaupan vastaisia sopimuksia ja direktiivejä, erityisesti 29. huhtikuuta 2004 annettua neuvoston direktiiviä 2004/81/EY oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi tai jotka ovat olleet laittomassa maahanmuutossa avustamisen kohteina[16]; korostaa lisäksi, että ihmiskaupan torjunnassa pitäisi soveltaa ihmiskaupan uhrit huomioivaa ihmisoikeuslähtöistä lähestymistapaa; kiittää puheenjohtajavaltio Itävaltaa erityisesti siitä, että se on järjestänyt useita ihmiskaupan vastaisia aloitteita, mukaan luettuna EU:n asiantuntijakokous kesäkuussa 2006 ihmiskauppaa koskevan EU:n suunnitelman täytäntöönpanosta, ja panee merkille kaksipäiväisen tapahtuman päätelmät ja suositukset;

96.    pahoittelee, että puheenjohtajavaltio Suomi ei järjestänyt joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston neljättä kokousta, vaikka verkosto on korvaamaton keino vahvistaa EU:n jäsenvaltioiden yhteistyötä kansainvälisten rikosten tutkimiseksi ja niistä syyttämiseksi kansallisella tasolla; kiinnittää huomiota neuvoston päätelmissä annettuun sitoumukseen järjestää EU:n verkoston kokous kerran kunkin puheenjohtajuuden aikana ja kehottaa panemaan tehokkaasti täytäntöön aikaisempien EU:n verkoston kokousten päätelmät; pyytää kutakin puheenjohtajavaltiota tekemään tästä kiinteän osan ohjelmaansa;

97.    pitää tervetulleena komission tiedonantoa nimeltään ”Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia” (KOM(2006)0367); toivoo, että komissio luo tällä tavoin vankan perustan tehokkaammille ja kattavimmille periaatteille, joiden tarkoituksena on suojella lapsen perusoikeuksia; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että kansainvälisellä tasolla on osoituksia lisääntyvistä puutteista lapsen oikeuksien kunnioittamisessa;

98.    pitää valitettavana, että väkivalta Darfurissa on jatkunut hillittömänä ja että Sudanin hallitusta ei ole asetettu vastuuseen siitä, että se jättää toistuvasti noudattamatta kansainvälisiä vaatimuksia eikä suojele kansalaisiaan väkivallalta; pitää kuitenkin myönteisenä kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) äskettäin antamia tuomioita; pahoittelee, että EU ei ole ryhtynyt yksipuolisempiin toimiin Darfurin kriisissä ja että se ei ole yrittänyt tehokkaammin painostaa Sudanin hallitusta hyväksymään kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja; korostaa, että tarvitaan hellittämätöntä diplomaattista painostusta, jotta Sudanin hallitukselle voitaisiin osoittaa, että sen sanallisten sitoumusten lisäksi tarvitaan kattavia ja jatkuvia ponnisteluja väkivallan lopettamiseksi Darfurissa, ja että kansainvälinen yhteisö ei tule hyväksymään, että Sudan edelleenkin laiminlyö sitoumuksiaan ja vastuutaan kansalaistensa suojelemisesta; kehottaa neuvostoa sopimaan suunnitelmasta, jolla Khartumin hallinnolle asetetaan erityisiä kohdennettuja pakotteita selkeän aikataulun mukaisesti, jos tämä ei noudata kansainvälisen yhteisön asettamia vaatimuksia; kehottaa EU:ta osallistumaan (ja painostamaan muita osallistumaan) kansainvälisiin rauhanturvajoukkoihin ja Darfurin suljetun ilmatilan valvontaan, ja varmistamaan, että Afrikan unioni saa riittävästi resursseja ja apua tehtäviensä toteuttamiseen; pyytää, että EU painostaisi YK:ta toteuttamaan Tšadissa rauhanturvaoperaation, jonka keskeisenä tavoitteena on suojella siviilejä; pyytää jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota kantamaan vastuunsa ja suojelemaan Darfurin väestöä humanitaariselta katastrofilta;

99.    kehottaa laatimaan aseellisten selkkausten alueilla rauhanturvatehtävissä ja humanitaarisissa operaatioissa mukana olevalle henkilöstölle tarkoitetut menettelysäännöt, jotka sisältävät määräyksiä seuraamuksista, jos menettelyille asetettuja tiukkoja normeja ei noudateta, erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan eri muotojen suhteen;

100.  on tyytyväinen siihen, että viisi jäsenvaltiota on nimittänyt ihmisoikeuksista vastaavan erityissuurlähettilään kolmansissa maissa toteutettavia ihmisoikeuksia koskevia tukitoimia varten, ja panee merkille käynnissä olevan työn tällä alalla; pyytää muita jäsenvaltioita harkitsemaan vastaavia toimia;

101.  pyytää komissiolta ja neuvostolta katsausta maihin, jotka eivät ole antaneet pysyvää kutsua kaikille YK:n erityismekanismeille, erityisraportoijille ja erityisedustajille;

102.  on tyytyväinen uuteen EU:n välineeseen eli luetteloon vangeista tai pidätetyistä, joiden tilanne on huolestuttava, muutaman yksittäisen maan osalta; toistaa pyyntönsä, että neuvoston olisi laadittava luettelo vangeista tai pidätetyistä, joiden tilanne on huolestuttava, kustakin kolmannesta maasta, jossa esiintyy ihmisoikeusloukkauksia, ja että sen olisi käsiteltävä keskeistä luetteloa kussakin poliittisen vuoropuhelun puitteissa pidettävässä kokouksessa; pyytää komissiota kertomaan parlamentille kaikista tällaisista luetteloista;

103.  on tyytyväinen siihen, että komissio ja neuvosto laativat ja päivittävät säännöllisesti luetteloja erityiskysymyksiä koskevista keskeisistä maista, esimerkiksi maista, joissa toimintalinja kuolemanrangaistuksen suhteen on muuttumassa tai jotka ovat keskeisiä kidutuksen kannalta tai joissa ihmisoikeuksien puolustajien tilanne on erityisen huolestuttava;

104.  on yllättynyt siitä, että neuvoston pääsihteeristö ei ole vielä noudattanut yleisten asioiden neuvoston 12. joulukuuta 2005 tekemää päätöstä hyväksyä määräys, jonka mukaan neuvoston päivitetyt EU:n ihmisoikeustilastot annetaan kaikkien EU:n toimielinten käyttöön[17]; odottaa kiinnostuneena saavansa kyseisten tilastojen päivitetyt versiot mahdollisimman pian;

105.  on tyytyväinen siihen, että neuvosto on tunnustanut äskettäin tehdyn vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen antavan EU:lle mahdollisuuden kiinnittää enemmän huomiota kolmansiin maihin vammaisten oikeuksien edistämisessä ja suojelussa, ja pyytää tähän uuteen yleissopimukseen liittyen, että EU valvoisi tehokkaammin vammaisten ihmisoikeuksia kolmansissa maissa ja raportoisi tärkeimmistä havainnoista vuoteen 2009–2010 mennessä;

106.  vaatii, että kaikissa kolmansien maiden kanssa käytävissä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevissa keskusteluissa, välineissä, asiakirjoissa ja raporteissa, myös vuosiraporteissa, on käsiteltävä selkeästi syrjintäkysymyksiä, mukaan luettuna etniset vähemmistöt, uskonnonvapaus, myös vähemmistöuskontoja syrjivät käytännöt, sekä etnisten ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksien suojelu ja edistäminen, naisten oikeudet, lasten oikeudet, alkuperäiskansojen oikeudet, vammaiset ja älyllisistä ongelmista kärsivät henkilöt ja seksuaaliselta suuntautumiseltaan poikkeavat henkilöt, ja että tarvittaessa kyseisiä ryhmiä edustavat järjestöt on otettava täysimääräisesti mukaan toimintaan sekä EU:ssa että kolmansissa maissa;

107.  katsoo, että ihmisoikeuksia ajavaa aktiivista politiikkaa ei voida rajoittaa tapauksiin, jotka saavat eniten julkista huomiota; korostaa, että oikeuksia rikotaan vakavalla tavalla julkisen huomion ulottumattomissa lapsille, vanhuksille ja sairaille tarkoitetuissa suljetuissa laitoksissa sekä vankiloissa; korostaa, että unionin on asetettava asiantuntijat valvomaan kyseisten laitosten toimintaa;

108.  pyytää neuvostoa tarkastelemaan uudelleen menettelyä terroristiryhmien luetteloimiseksi ja selkeän menetelmän kehittämistä ryhmien poistamiseksi luettelosta, jos ne ansaitsevat sen (ottaen huomioon niiden asenteen, taustan ja toiminnan);

109.  katsoo, että selkeä, tehokas ja yhdenmukaistettu yhteinen aseidenviennin valvontapolitiikka, joka perustuu oikeudellisesti sitoviin menettelysääntöihin, voi olla ratkaisevassa asemassa terrorismin torjunnassa, konfliktien ehkäisyssä, alueellisessa vakaudessa ja ihmisoikeuksien edistämisessä; kehottaa puheenjohtajavaltiota, neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan kansainvälisen asekauppasopimuksen tukemista;

110.  korostaa, että tässä vaiheessa, kun EU:lla ei ole mahdollisuuksia tarjota Valko-Venäjälle täysimääräistä osallistumista naapuruuspolitiikkaan, EU:n pitäisi kuitenkin ponnistella keinojen löytämiseksi, jotta vältettäisiin demokratian vastainen kehitys ja ihmisoikeusrikkomukset kyseisessä EU:n naapurivaltiossa; pyytää tästä syystä neuvostoa ja komissiota tarkkailemaan Valko-Venäjän tilannetta ja lisäämään tukeaan kansalaisyhteiskunnan toimille, kansalaisjärjestöille ja poliittiselle oppositiolle;

Komission ulkoisen avun ohjelmat

Eurooppalainen demokratia- ja ihmisoikeusaloite (EIDHR)

111.  on tyytyväinen siihen, että komissio ja neuvosto sopivat Euroopan parlamentin kanssa viimeksi mainitun vaatimuksesta, että tarvitaan erityistä rahoitusvälinettä (EIDHR) demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi maailmanlaajuisesti;

112.  on tyytyväinen kuulemisiin, joita komissio järjesti kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa uuden EIDHR:n täytäntöönpanosta; kehottaa täyteen avoimuuteen sen suhteen, miten rahoja käytetään ja miten hankkeita valitaan ja arvioidaan kyseisen välineen puitteissa;

113.  pitää tervetulleena EIDHR:n yhteydessä hyväksyttyä uutta toimenpidettä (joka on yksi kyseisen aloitteen yhteydessä äskettäin käyttöön otetuista tapauskohtaisista toimenpiteistä), jonka myötä on mahdollista ryhtyä kiireellisiin toimiin ihmisoikeusaktivistien suojelemiseksi ilman, että tästä pitää järjestää tarjouskilpailu; kehottaa komissiota panemaan kyseinen uusi toimenpide täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti;

114.  panee merkille, että Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntiin käytettyjen EIDHR:n määrärahojen osuus vuonna 2006 oli 23 prosenttia kaikista EIDHR:n määrärahoista (35 176 103 euroa) ja että kyseisiä valtuuskuntamatkoja tehtiin 13 maahan, mukaan luettuna Aceh, Fidzi ja Kongon demokraattinen tasavalta;

115.  panee merkille, että suuri osa (49 prosenttia) kaikista EIDHR:n määrärahoista vuonna 2006 meni suuriin aihekohtaisiin hankkeisiin ja vain pieni osa (24 prosenttia) komission lähetystöjen toteuttamiin pieniin hankkeisiin; odottaa, että uusi rahoitusväline antaa komissiolle mahdollisuuden rahoittaa niitä kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat keskeisessä osassa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä omissa maissaan, mutta joita kyseisten maiden viranomaiset eivät tunnusta laillisiksi;

116.  katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen hallinnollista taakkaa rahoituksen vastaanottajina on vähennettävä ja että määrärahojen maksun joustavuutta on lisättävä sallimalla uudelleenrahoitus, pienemmät määrärahat ruohonjuuritason järjestöille ja rahoitus rekisteröimättömille kansalaisjärjestöille;

117.  suosittaa, että komissio laatii selkeät suuntaviivat, jotta mahdolliset rahoituksen vastaanottajat ymmärtävät tavoitteet ja rahoituksen myöntämisperusteet;

Avustusohjelmat yleensä

118.  on tyytyväinen siihen, että komissio on alkanut valtavirtaistaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, demokratian periaatteita, oikeusvaltioperiaatetta ja hyvää hallintotapaa suunnitellessaan kokouksia ja asiakirjoja, jotka liittyvät välineiden oikeusperustan, maakohtaisten strategioiden, maaohjelmien, alakohtaisten ohjelmien, yksittäisten hankkeiden ja arviointien kehittämiseen; on tyytyväinen siihen, että hankkeita tai ohjelmia valmistelevilla virkamiehillä on suuntaviivat siitä, miten kyseiset asiat on valtavirtaistettava;

119.  on tyytyväinen siihen, että komissio (EuropeAid-yhteistyötoimisto) on teettämässä tutkimusta siitä, miten valtavirtaistaa toimiinsa monia hallinnonaloja, kuten demokratisointi, ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu, oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen ja oikeudenkäyttö, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen sekä julkisen hallinnon uudistus, mukaan luettuna korruption torjunta, hajauttaminen ja paikallishallinto; tukee komission työtä kyseisen tutkimuksen kehittämisessä käytännön työkaluksi, jota käytetään hallinnon valtavirtaistamiseksi EY:n kehitysyhteistyöhön ohjelmajohtajien avuksi lähetystöjen ja keskustoimistojen tasolla ja niiden neuvonantajien avuksi, jotka osallistuvat EY:n ohjelmien suunnitteluun tai täytäntöönpanoon; odottaa kiinnostuneena saavansa tutkimuksen, kunhan se valmistuu;

120.  on tyytyväinen siihen, että komissio on laatimassa hallintoprofiileja kaikista AKT-maista 10. Euroopan kehitysrahaston ohjelman yhteydessä; kehottaa kuitenkin suurempaan avoimuuteen hallintoprofiilien laatimisessa niin, että prosessi käsittää kaikkien osapuolien, AKT-kumppanit ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt mukaan lukien, todellisen ja tosiasiallisen kuulemisen; kehottaa komissiota sisällyttämään sosiaalihallintoa koskevaan osuuteen hallituksen suoritustason sosiaalisten peruspalvelujen tarjoamisessa koko väestölleen;

121.  on tyytyväinen siihen, että kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusväline (ECDCI) on jaettu kahtia siten, että kehitysmaat on nyt erotettu teollisuusmaista; on kuitenkin edelleen huolissaan siitä, ettei mikään väline näytä koskevan konfliktien ehkäisemistä;

Ihmisoikeus- ja demokratialausekkeiden täytäntöönpano ulkoisissa sopimuksissa

122.  muistuttaa edellä mainitusta 14. helmikuuta 2006 annetusta päätöslauselmasta, joka koskee EU:n politiikkaa ihmisoikeuslausekkeiden soveltamisesta kaikkiin EU:n sopimuksiin; panee merkille ensireaktiona, että komissio esittää useita toimia lausekkeen soveltamisen parantamiseksi, kuten ihmisoikeuskomiteoiden asteittaista ulottamista useampiin kolmansiin maihin; korostaa, että neuvosto ei ole vielä vastannut edellä mainittuun päätöslauselmaan pitäen parempana jatkaa lausekkeen täytäntöönpanoa yleisemmällä ulkopolitiikan tasolla; on tyytyväinen siihen, että komission valtuuskuntien päälliköitä kolmansissa maissa vaaditaan osana valtuutustaan korostamaan ihmisoikeuksia entistä ponnekkaammin; on kuitenkin huolissaan komission äskettäin tekemästä ehdotuksesta myöntää Intialle EU:n ja Intian vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen yhteydessä poikkeus sääntöön, jonka mukaan kaikissa EU:n tekemissä sopimuksissa on oltava mukana ihmisoikeus- ja demokratialauseke; katsoo, että tällainen toiminta merkitsisi askelta huonompaan suuntaan ja saattaisi olla huolestuttava ennakkotapaus tulevia kauppasopimusneuvotteluja silmällä pitäen; pyytää tämän vuoksi, että komissio ja neuvosto hyväksyisivät selkeän kannan yksityiskohtaisiin ehdotuksiin, jotka sisältyvät 14. helmikuuta 2006 annettuun päätöslauselmaan; korostaa erityisesti tarvetta ottaa käyttöön valvontamekanismi, säännöllisen arvioinnin ihmisoikeuksiin liittyvien velvoitteiden noudattamisesta ja noudattamatta jättämisestä asetettavia asteittaisia rangaistuksia koskevan järjestelmän, joilla varmistetaan EU:n ja kolmansien maiden välillä tehtäviin sopimuksiin sisältyvien ihmisoikeus- ja demokratialausekkeiden asianmukainen noudattaminen;

123.  panee merkille, että komissio aikoo suunnitella uusia toimenpiteitä demokratialausekkeen täytäntöönpanon parantamiseksi, kuten ihmisoikeusvaliokuntien vaiheittainen laajentaminen niin, että ne käsittävät suuremman määrän kolmansia maita, tai EU:n lähetystöjen päälliköille kaikkialla maailmassa esitettävä pyyntö kiinnittää enemmän huomiota ihmisoikeuksiin; katsoo kuitenkin, että komission on otettava käsiteltäväksi poliittista strategiaa koskeva suunnitelma ja erityinen lainsäädäntöaloite demokratialausekkeen uudistamiseksi laaja-alaisesti, kuten Euroopan parlamentti on esittänyt, koska kyseessä on strateginen ongelma, joka liittyy Euroopan unionin yleiseen tapaan lähestyä ihmisoikeuskysymystä;

124.  pyytää neuvostoa ja komissiota kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, että ihmisoikeuslauseke on sisällytettävä järjestelmällisesti kaikkiin uuden sukupolven sektorikohtaisiin sopimuksiin, kuten kauppasopimuksiin, jotta ihmisoikeuksien edistämistä, suojelua ja toimeenpanoa voitaisiin entisestään tehostaa kyseisille sopimuksille asetettujen tavoitteiden yhteydessä;

Ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen

125.  tukee edelleen neuvostoa sen ponnistuksissa ihmisoikeuksien ja demokratian valtavirtaistamiseksi kaikessa EU:n toiminnassa, erityisesti keskittymällä tiettyjen EU:n ihmisoikeussuuntaviivojen säännölliseen tarkistamiseen ja täytäntöönpanoon;

126.  korostaa, että lukuisilla unionin sisäpolitiikan aloilla ja erityisesti niillä, jotka liittyvät turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksiin ja terrorismin vastaisiin toimenpiteisiin, on merkittävä vaikutus ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kolmansissa maissa; katsoo, että on ponnisteltava enemmän, jotta kyseisillä sisäpolitiikan aloilla noudatetaan ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä; huomauttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen luoman oikeuskäytäntökokoelman mukaan Euroopan unionin valtiot eivät voi missään tapauksessa palauttaa henkilöitä valtioihin, missä he ovat vaarassa joutua kidutettavaksi tai julman, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun kohteeksi;

127.  on tyytyväinen neuvoston ja komission käynnissä olevaan työhön EU:n ihmisoikeuspolitiikan ja muun kansainvälisen politiikan johdonmukaisuuden vahvistamiseksi; pitää uskottavan EU:n ihmisoikeuspolitiikan kannalta erittäin tärkeänä, että tätä johdonmukaisuutta vahvistetaan; katsoo unionille olevan välttämätöntä toimia tulevaisuudessa yhteistyössä; panee tyytyväisenä merkille puheenjohtajavaltio Suomen ja Euroopan komission Helsingissä joulukuussa 2006 järjestämän EU:n ihmisoikeusfoorumin keskeisen teeman ”Ihmisoikeuksien ja demokratian valtavirtaistaminen EU:n politiikan eri aloilla”;

128.  kehottaa komissiota valvomaan edelleen tarkasti GSP+ -etuuksien myöntämistä maille, joilla on vakavia puutteita niiden kahdeksan ILO:n yleissopimuksen täytäntöönpanossa, jotka liittyvät keskeisiin työnormeihin, kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien rikkomusten tai vankityövoiman käytön takia; pyytää komissiota kehittämään kriteerejä sille, milloin GSP-etuudet olisi peruutettava ihmisoikeuksien perusteella;

129.  tuomitsee ehdoitta kaikenlaisen lasten hyväksikäytön, olipa kyseessä seksuaalinen hyväksikäyttö käsittäen lapsipornografian ja lapsia hyväksikäyttävän seksimatkailun, tai lasten pakkotyö, sekä kaikenlaisen ihmiskaupan; panee tyrmistyneenä merkille, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ei todellisuudessa ole vähentynyt lainkaan erityisesti Internetin käytön takia; katsoo, että kyseessä ovat vakavat rikokset, joihin syyllistyvät on asetettava syytteeseen ja heitä on rangaistava;

130.  kehottaa komissiota jatkamaan yritysten sosiaalisen vastuun edistämistä eurooppalaisissa ja paikallisissa yrityksissä; pyytää komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille kaikesta yrityksistä ja ihmisoikeuksista vastaavalta YK:n erityisedustajalta saamastaan palautteesta, jossa selvitetään normeja ylikansallisten yritysten ja muiden liikeyritysten vastuusta ja vastuuvelvollisuudesta ihmisoikeuksien alalla;

131.  on tyytyväinen yleisten asioiden neuvoston 13. marraskuuta 2006 tekemiin päätelmiin, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoa ja sen valtavirtaistamista kriisinhallinnassa;

132.  tunnustaa, että maahanmuuttopolitiikka on EU:n sisä- ja ulkopoliittisessa ohjelmassa asetettu ensisijaiseen asemaan ja että unioni on teksteissään pyrkinyt yhdistämään maahanmuuton ja kehityksen ja varmistamaan, että maahanmuuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan; katsoo kuitenkin, että todellisuudessa kyseiset tekstit ovat osoittautuneet turhiksi; ilmaisee erityisen huolensa siitä, että laittomien maahanmuuttajien takaisinottoa koskevia sopimuksia tehdään sellaisten kolmansien maiden kanssa, joilla ei ole tarvittavaa laillista ja institutionaalista koneistoa kansalaistensa takaisin ottamiseksi ja heidän oikeuksiensa suojelemiseksi; kehottaa neuvostoa ja komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille asiassa saavutetusta edistyksestä sen jälkeen, kun vuonna 2005 julkaistiin ensimmäinen vuosittainen valvonta- ja arviointiraportti kolmansien maiden tekemästä yhteistyöstä laittoman maahanmuuton torjumiseksi; suosittelee, että Euroopan parlamentti olisi mukana alusta alkaen, kun takaisinottoa koskevista sopimuksista neuvotellaan ja sopimukset tehdään; katsoo lisäksi, että maahanmuuttopolitiikan on oltava yhteistä politiikkaa ja ennen kaikkea mieluummin ennalta ehkäisevää kuin rankaisevaa politiikkaa;

133.  toistaa, että EU:n sisäpolitiikka on merkittävä tekijä kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön noudattamisen edistämisessä ja että jäsenvaltioiden on säädettävä lakeja yhdenmukaisesti muun muassa Geneven yleissopimusten, kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, joukkotuhonnan ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen ja ICC:n Rooman perussäännön asettamien velvoitteiden kanssa; panee myönteisenä merkille yleisen tuomiovallan soveltamisessa joissakin jäsenvaltioissa saavutetun edistyksen; kannustaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään vakavista kansainvälisistä rikoksista rankaisematta jäämistä torjuvat toimet vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan EU:n yhteisen alueen kehittämistä koskevaan työhön, pyrittäessä parantamaan sisä- ja ulkopolitiikan alojen välistä yhdenmukaisuutta;

Euroopan parlamentin toimien tehokkuus ihmisoikeustapauksissa

134.  on tyytyväinen Euroopan parlamentin tärkeään asemaan ihmisoikeuksien ja demokratian alalla ja sellaisten sitoumusten takaamisessa, joilla edistetään ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa, ja toteaa, että parlamentti toteuttaa tätä tehtävää tarkastelemalla muiden elinten toimia ja erityisesti myöntämällä Saharov-palkinnon;

135.  pyytää neuvostoa ja komissiota panemaan merkille eurooppalaisen ihmisoikeuksia ja demokratisointia käsittelevän maisterikoulutusohjelman tutkimuksen ”Beyond Activism: The impact of the resolutions and other activities of the European Parliament in the field of human rights outside the European Union”, joka valmistui lokakuussa 2006;

136.  on tyytyväinen ulkoasiainvaliokunnan puitteissa toimivan ihmisoikeuksien alivaliokunnan toimintaan, johon kuuluvat unionin puheenjohtajavaltion, komission ja henkilökohtaisen edustajan ihmisoikeusasioissa laatimat säännölliset mietinnöt, keskustelut (erityisesti YK:n erityistarkkailijoiden ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa), lukuisat kuulemiset, asiantuntijoiden todistajanlausunnot ja tutkimukset; ehdottaa, että alivaliokunnan toiminnan tuloksia voidaan tehostaa yhdistämällä se järjestelmällisesti toisten valiokuntien, kuten kehitysyhteistyövaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja budjettivaliokunnan, toimintaan;

137.  myöntää, että Euroopan parlamentin alivaliokunta on toistuvasti sitoutunut arvioimaan EU:n ihmisoikeuksien ja demokratian alalla käyttämien välineiden toimeenpanoa kiinnittäen erityistä huomiota kidutusta koskeviin EU:n suuntaviivoihin, saamaan komissio ja neuvosto kantamaan vastuunsa alalla suorittamista toimistaan, käynnistämään kansainvälisten instituutioiden kanssa käytävä jatkuva vuoropuhelu ihmisoikeuskysymyksistä, tarjoamaan asiantuntijafoorumi ja samanaikaisesti ihmisoikeus- ja demokratianäkökohtia koskevaa tietoa ulkoasiainvaliokunnan laatimia mietintöjä varten, laatimaan valiokunta-aloitteisia mietintöluonnoksia ihmisoikeuksiin liittyvistä erityisvälineistä, valtavirtaistamaan ihmisoikeuskysymykset Euroopan parlamentissa (valiokunnissa ja valtuuskunnissa), huolehtimaan Saharov-palkinnon myöntämiseen liittyvistä järjestelyistä ja valmisteluista ja tarjoamaan foorumi kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa käytävälle jatkuvalle vuoropuhelulle;

138.  korostaa olevan tärkeää vahvistaa yhteistyötä kansallisten parlamenttiedustajien kanssa ihmisoikeuspolitiikkojen valvonnan koordinoimiseksi; katsoo, että ihmisoikeuksien alivaliokunnan pitäisi pyrkiä avaamaan kanavia kommunikoinnille ja järjestää tapaamisia EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansallisten parlamenttien vastaavien valiokuntien kanssa;

139.  vaatii ihmisoikeuksien alivaliokunnalle entistä rakentavampaa asemaa yhtenäisten ja avointen kriteerien kehittämisessä kiireellisten aiheiden valintaan, jotta varmistetaan, että parlamentti puuttuu kyseisiin asioihin ajoissa ja että sen toimilla on mahdollisimman suuri vaikutus; ehdottaa, että keskustelut ja äänestykset kiireellisistä päätöslauselmista järjestetään niin, että neuvosto voi osallistua niihin;

140.  suosittaa, että Euroopan parlamentin valtuuskuntavierailuja kolmansiin maihin koskevat suuntaviivat pannaan täysimääräisesti täytäntöön;

141.  suosittelee ihmisoikeuksia käsittelevien päätöslauselmien ja muiden keskeisten asiakirjojen kääntämistä kohdemaiden kielille;

142.  on tyytyväinen ihmisoikeuksien alivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan ja parlamentin puhemiehen aktiivisuuteen näiden vastustaessa epäoikeudenmukaisuutta kaikkialla maailmassa, erityisesti Saharov-palkinnon välityksellä; katsoo, että parlamentin pitäisi pyrkiä saamaan näkyvyyttä muutenkin kuin vain hetkellisesti ja että sen olisi täytettävä odotukset paremmin esimerkiksi pitämällä järjestelmällisesti yhteyttä aikaisempiin palkinnonsaajiin ja antamalla heille jatkuvaa tukea; katsoo, että Euroopan parlamentin pitäisi auttaa luomaan Saharov-palkinnon saajien verkosto, jolla on säännöllisiä tapaamisia Euroopan parlamentissa, pyrkien näin siihen, että Saharov-palkinnon saajat voivat yhtyä parlamentin ihmisoikeuksien alalla tekemään työhön; pahoittelee syvästi Burman ja Kuuban viranomaisilta saamaansa vastausta sen pyyntöön suostua lähettämään valtuuskunta vierailemaan aikaisempien Saharov-palkinnon saajien luona;

143.  pyytää ihmisoikeuksien alivaliokuntaa lisäämään julkisten kuulemisten näkyvyyttä parantamalla parlamentin jäsenten osallistumista ja medianäkyvyyttä; kehottaa alivaliokuntaa kutsumaan edelleenkin kuulemisiin tunnettuja asiantuntijoita ja keskeisiä toimijoita ja harkitsemaan kutsujen lähettämistä kolmansien maiden edustajille ja EU:n edustustojen päälliköille; pyytää alivaliokuntaa laatimaan toiminnalliset päätelmät kaikista kokouksista ja keskusteluista, jotta sitoumuksia, saatuja tietoja ja poliittisia vaihtoehtoja seurattaisiin;

144.  on tyytyväinen antamiinsa päätöslauselmiin, joissa vaaditaan Guantánamo Bayn pidätyskeskuksen sulkemista, ja kirjoituksiin, joita se on julkaissut tiedon lisäämiseksi kyseisestä keskuksesta ja siihen liittyvistä ihmisoikeusongelmista; kehottaa neuvostoa ja komissiota vaatimaan Yhdysvaltain hallitusta löytämään mekanismin, jolla autetaan vankien asettamista syytteeseen tai vapauttamista kansainvälisten lakien nojalla; on huolestunut siitä, että jo pelkkä Guantánamo Bayn pidätyskeskuksen olemassaolo antaa kielteistä viestiä siitä, miten terrorismia torjutaan;

145.  katsoo, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan parlamentin työn tehokkuutta voitaisiin lisätä asettamalla toimet tärkeysjärjestykseen, erityisesti keskittymällä aiheisiin, joissa voidaan saavuttaa poliittinen yksimielisyys; katsoo, että sen alivaliokunnan olisi perustettava pieniä työryhmiä seuraamaan kutakin ihmisoikeuksia koskevaa suuntaviivaa; katsoo, että nykyistä muodollista toimivaltaa, erityisesti talousarviota koskevaa toimivaltaa ja hyväksymisoikeutta, olisi käytettävä paremmin ihmisoikeuksien edistämiseksi;

146.  ehdottaa, että Euroopan parlamentissa voitaisiin yhdistää paremmin keskenään eri politiikan aloja ihmisoikeuksista, talousarviosta ja kansainvälisestä kaupasta vastaavien valiokuntien tekemän työn kautta siten, että talousarvio- ja kauppa-asiat sisällytettäisiin paremmin ihmisoikeuskysymysten käsittelyyn, jotta ihmisoikeuskysymysten saavutukset olisivat realistisempia ja ne olisivat paremmin sopusoinnussa Euroopan parlamentin muodollisen toimivallan kanssa;

147.  kehottaa neuvostoa kutsumaan parlamentin jäseniä järjestelmällisesti valmisteleviin tilaisuuksiin ja kuulemisiin, joita järjestetään esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kanssa ja jotka koskevat ihmisoikeusvuoropuhelua kolmansien maiden kanssa, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä ihmisoikeuksia käsitteleviin alivaliokuntiin;

148.  pitää ensisijaisen tärkeänä läheisen yhteistyön jatkamista Yhdistyneiden Kansakuntien, erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston ja Euroopan neuvoston edustajien ja elinten kanssa; katsoo, että on samoin tärkeää luoda läheisemmät yhteistyösuhteet AKT-maiden, Euro–Välimeri-alueen sekä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaaristen edustajakokousten kanssa asiantuntemuksen vaihtamiseksi ja ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvien toimien parannetun yhdenmukaisuuden varmistamiseksi;

149.  panee merkille Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevän väliaikaisen valiokunnan toiminnan ja erityisesti väliaikaisen valiokunnan 14. helmikuuta 2007 hyväksymän mietinnön[18]; on tyytyväinen pyrkimykseen kerätä tietoa, tutkia väitteitä ja saada selville tosiasiat tästä asiasta ja nostaa esiin kysymys poikkeuksellisista luovutuksista ja EU-maiden käyttämisestä CIA:n koneiden kauttakulkupaikkana uhrien kuljettamisessa ihmisoikeusloukkauksena ja kansainvälisten lakien rikkomuksena; panee merkille kritiikin ja suositukset, joita on esitetty neuvostolle ja sen pääsihteerille/korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioille; panee merkille toimivaltaisten valiokuntiensa aseman edellä mainitun mietinnön asianmukaisen poliittisen seurannan varmistamisessa; pyytää Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita tekemään kaikilla tasoilla yhteistyötä poikkeuksellisten luovutusten käytännön tuomiseksi julki nyt ja tulevaisuudessa;

150.  pitää tervetulleena Intian dalitien ihmisoikeustilanteesta 1. helmikuuta 2007 antamaansa päätöslauselmaa[19];

Ihmisoikeustyölle omistetut voimavarat

151.  on tyytyväinen siihen, että komissio antaa ihmisoikeuksille merkittävämmän aseman komission lähetystöjen päälliköiden valtuutuksissa kolmansissa maissa;

152.on tyytyväinen siihen, että käynnissä olevassa prosessissa EU:n erityisedustajien valtuutusten uudistamiseksi viittaus ihmisoikeuksiin on lisätty kaikkiin valtuutuksiin;

153.  kannattaa sitä, että kaikkien neuvoston nimittämien erityisedustajien käyttöön annetaan enemmän henkilökuntaa;

°

°         °

154.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille Kansakunnille, Euroopan neuvostolle, Etyjille, tässä päätöslauselmassa mainittujen valtioiden hallituksille sekä tärkeimmille EU:ssa toimiville ihmisoikeusjärjestöille.

  • [1]  Neuvoston asiakirja 13522/1/06.
  • [2]  Katso tämän mietinnön liite.
  • [3]  EYVL C 379, 7.12.1998, s. 265; EYVL C 262, 18.9.2001, s. 262; EYVL C 293 E, 28.11.2002, s. 88; EUVL C 271 E, 12.11.2003, s. 576.
  • [4]  EUVL C 311, 9.12.2005, s. 1.
  • [5]  EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.
  • [6]  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3; EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27.
  • [7]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0097.
  • [8]  EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.
  • [9]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0018.
  • [10]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0008.
  • [11]  EUVL C 327, 23.12.2005, s. 4.
  • [12]  EUVL L 150, 18.6.2003, s. 67.
  • [13]  7. helmikuuta 2007, Ranska, Italia, Latvia, Puola ja Espanja ovat allekirjoittaneet mutta eivät ratifioineet: Protocol No. 13 to the ECHR, concerning the abolition of the death penalty in all circumstances.
  • [14]  Allekirjoittaneet mutta eivät vielä ratifioineet (tammikuussa 2007): Itävalta (2003), Belgia (2005), Kypros (2004), Suomi (2003), Ranska (2005), Saksa (2006), Italia (2003), Luxemburg (2005), Alankomaat (2005), Portugali (2006) ja Romania (2007). Allekirjoittaneet ja ratifioineet: Tšekin tasavalta, Tanska, Puola, Espanja, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Malta, Viro ja Slovenia. Näin ollen Kreikka, Unkari, Irlanti, Latvia, Liettua ja Slovakia eivät ole tähän mennessä allekirjoittaneet eivätkä ratifioineet OPCAT-pöytäkirjaa.
  • [15]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0501.
  • [16]  EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19.
  • [17]  Neuvoston päätelmät, 12. joulukuuta 2005, 15293/1/05 REV 1, liite, s. 14.
  • [18]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0032.
  • [19]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0016.

ANNEX I

ANNEX I - INDIVIDUAL CASES RAISED BY THE EUROPEAN PARLIAMENT

FOLLOW-UP OF CASES RAISED BY THE EUROPEAN PARLIAMENT BETWEEN 2000 AND APRIL 2006

PEOPLE RELEASED

Algeria

Ahmed Benaoum

Head of the Erraï Elarm press group, acquitted by a court in Oran on 19 June 2005.

 

Mohamed Benchicou

Editor of “Le Matin”, he was sentenced to two years of imprisonment on 14 June 2004 for infringement of the law concerning exchange control and capital movements, while his newspaper went into compulsory liquidation in June 2004. He was released on 14 June 2006.

Belarus

Paval Mazhejka

Journalists from the newspapers “Pahonia”and “Rabočy”; all sentenced to between 6 and 9 months in prison. Mr Mazhejka is currently working as a press officer for Mr Milinkevitch, laureate of the Sakharov Prize 2006.

 

Mikola Markievic

Viktar Ivaskievic

Valery Levonesky

Promoters of a demonstration on 1 May 2004, sentenced for defamation and insult of the president in a satirical leaflet.

The European Parliament called on the Belarussian authorities to immediately release them and all other imprisoned political opponents of the regime in its resolutions adopted on 16 September 2004 and on 10 March 2005.

Alexander Vacilyev

Belarus (continued)

Mikhail Marynich

A prominent opposition activist, former Minister for External Economic Relations, Ambassador and presidential candidate in 2001, released on parole on 14 April 2006 after almost two years of imprisonment .

The European Parliament in its resolutions adopted on 10 March and on 16 February 2006 considered that he in fact was convicted for political reasons rather than for committing a crime.

Cambodia

Sam Rainsy

A politician, accused of libel and slander. The National Assembly overturned his immunity and he was convicted. He was pardoned by King Norodom on 5 February 2006 and returned to Cambodia on 10 February 2006.

In its resolution of 10 March 2005, the European Parliament focused on the case of three parliamentarians of the liberal Sam Rainsy Party, whose immunity was lifted on 3 February 2005 by the National Assembly of Cambodia. The European Parliament called upon the government of Cambodia for the immediate and unconditional release of Cheam Chany and re-imposition of the immunity of the members of the opposition parties.

Cheam Channy

Member of the Sam Rainsy Party, he was stripped off his immunity and convicted. He was pardoned by King Norodom on 5 February 2006 and released on 6 February 2006.

Chea Poch

Member of the Sam Rainsy Party, stripped off his immunity and convicted. He returned home in August 2005; he is said to be hiding, but his true fate remains unknown.

China

Mgr Francis An Shuxin

Auxiliary bishop of the diocese of Baoding, Hebei, aged 54; released in August 2006 after 10 years of arbitrary detention.

The European Parliament demanded in its resolution of 8 September 2005, the unconditional release of all Chinese catholics incarcerated because of their religious convictions, and the immediate cessation of all kinds of violence towards them. Francis An Shuxin was the only one released.

Cuba

Oscar Espinsa Chepe

Political prisoner, released on 30 November 2004.

The imprisonment of dissidents in Cuba gave special rise of concern to the European Parliament, which sharply denounced the ongoing breach of fundamental rights by the local regime, for instance in its resolution adopted on 17 November 2004.

Paul Riveiro

Political prisoner, poet, released on 30 November 2004.

Edel Jose Garcia

Political prisoner, journalist, released on 30 November 2004.

Indonesia/Aceh

Muhammad Nazar

Human rights activist, released in August 2005

 

Iran

Leyla Mafi

Girl aged about 20, charged with acts contrary to chastity; released in February 2006.

 

Akbar Ganji

Journalist, sentenced to six years of imprisonment in July 2001, released on 17 March 2006.

Both President Borrell and the chair of the Delegation for Relations with Iran sent letters to the Ambassador of Iran concerning the situation of Ganji. During its visit to Teheran on 21-24 April 2005, the Bureau of the EP Delegation was not allowed to visit him. Akbar Ganji was released on 17 March 2006.

Hanif Mazroi

Journalist, released on 11 November 2004.

In resolutions adopted on 28 October 2004 and on 13 January 2005 the European Parliament expressed its concerns on the fundamental rights of journalists in Iran.

Rozbeh Ebrahimi

Journalist, released on 26 November 2004.

Hassan Yuseffi Eshkevari

Journalist, released in February 2005 after serving about two thirds of his prison sentence.

Saleh Kamrani

Iranian Azerbaijani lawyer and human rights defender, released on 18 September 2006.

With regard to the situation of Iranian minorities, the European Parliament adopted a resolution on 15 November 2006, in which the Iranian authorities were called upon to eliminate all forms of discrimination based on religious or ethnic grounds or against persons belonging to minorities.

Masoud Bastani

Journalist, released on 22 January 2006.

In its resolution adopted on 15 November 2006, the European Parliament raised concerns regarding various human rights violations in Iran and among others called for the release of all imprisoned journalists and webloggers, including Masoud Bastani.

Iran (continued)

Omid Memariam

Blogger journalists. They were detained without being formally charged and their access to lawyers and to their family members was refused. They were arrested in a crackdown on news websites and spent several months in prison in 2004; later they were released on bail.

The European Parliament in resolutions adopted on 13 January 2005, on 28 October 2004 and on 12 February 2004 repeatedly expressed its concerns on the situation of fundamental rights of journalists in Iran. In its resolutions of 28 October 2004 and 13 January 2005 it demanded the Iranian Parliament to repeal all criminal provisions dealing with the peaceful expression of opinions and provisions affecting the press. The European Parliament also called upon the authorities to release all prisoners prosecuted or sentenced for press- and opinion-related offences. The European Parliament urged in particular the release of online journalists who allegedly contributed to the content of reformist orientated Internet sites.

Javad Ghoam Tamayomi

Sharam Rafihzadeh

Rozbeh Ebrahimi

Iraq

Simona Torretta

Italian aid workers, released on 16 September 2004.

The European Parliament was concerned about the constant threat of abduction of aid workers and journalists, as reflected also by its resolution adopted on 16 September 2004.

Simona Pari

Christian Chesnot

French journalists, kidnapped on 20 August 2004, released in December 2004.

Both hostages were released on 21 December 2004, as a result of media pressure and public protests.

Georges Malbrunot

Maldives

Mohamed Nasheed

Member of the Parliament, released on 22 September 2006.

He was among those prominent political leaders who were mentioned by a resolution of the European Parliament of 16 September 2004, which criticised the Maldives for the large-scale incommunicado detention practices and demanded the release of pro-democracy reformers. This resolution also called for reforms to give way to democratisation and the respect of human rights.

Sudan

Dr Mudawi Ibrahim Adam

The Chairperson of the Sudanese Social Development Organisazion (SUDO), he was arrested several times, the last time shortly before he was due to travel to Ireland to receive Front Line's Human Rights Defender award from the President of Ireland. He was released on 16 May 2006 after two weeks of detention.

The European Parliament condemned his arrest and called on the Sudanese authorities to release him and others without delay in its resolution adopted on 12 May 2005.

Syria

Hasan Zeino

Civil activist, arrested in July 2005 for his membership to the unlicensed National Democratic Gathering. He was released at the end of 2006 following a presidential amnesty.

On 8 October 2005 the European Parliament passed a resolution on several individual cases in Syria, with mention to these persons.

Yassin al-Hamwi

Civil activist, arrested in July 2005 after funding the Committee of the Families of Prisoners of Opinion and Conscience in Syria. He was released in August 2005 and convicted on 27 September 2006 to ten days in prison.

Muhammad Ali al-Abdullah

The civil activist was arrested and released at the same time at with the same circumstances as Yassin al-Hamwi.

Haytham Al-Hamwi

Civil activist, arrested in 2003 and sentenced to four years imprisonment after an allegedly unfair trial. He was released in November 2005, following a presidential amnesty.

Muhammad Ali Al-Abdullah

The civil activist was arrested and released at the same time than Yassin al-Hamwi and in the same circumstances.

Khalil Hussein

Civil society activists, arrested and tortured in May 2006 after signing a petition for improved Syrian-Lebanese relations. Khalil Hussein and Suleyman Shummar were released on 25 September 2006. They still are believed to be in imminent danger of arrest on the same or similar charges. Fateh Jamous was released on 12 October 2006. Dr Sawafan Tayfour, Nidal Derwiche and Ghalem Amer were also released on 28 July 2006.

In a resolution adopted on 15 June 2006, the European Parliament urged the Syrian authorities to release immediately all activists still detained on grounds of signing the referred petition.

Dr Safawan Tayfour

Fateh Jamous

Nidal Derwiche

Suleiman Shummar

CASES OF CONCERN

Algeria

Farid Alilat

Journalists working for a privately owned French language newspaper sentenced for violating the media law.

The European Parliament in its resolution adopted on 9 June 2005 called on the Algerian authorities to release the journalists sentenced to imprisonment for libel without delay and to end judicial persecution of the Algerian private media for their opinions, also to halt the legal proceedings initiated against the Algerian private media.

Fouad Boughanem

Haakim Laâlam

Abla Cheérif

Hassane Zerrouky

Youssef Rezzoug

Yasmine Ferroukhi

Hafnaoui Ghoul

Belarus

Vieronika Cherkasova

Journalist, stabbed to death in her home in Minsk on 20 October 2004. Despite all the evidence suggested that she was assassinated because of her professional activity, the authorities accused her son and her stepfather.

In its resolution of 28 October 2004, the European Parliament urged the Belarussian authorities to investigate thoroughly her murder. In its resolution adopted on 7 July 2005 furthermore, the European Parliament strongly condemned the Belarussian regime’s indiscriminate attacks on the media, journalists, members of the opposition, human rights activists, and on any other person who criticises the President and the regime; Ms Cherkasova was mentioned in this resolution as well.

Mikola Statkievic

Leader of the Belarussian Social Democratic Party; sentenced to three years of corrective labour on 31 May 2005; later the sentence was shortened to two years.

Both political leaders were arrested together with about 50 other demonstrators and freed after strong criticism from of the European Parliament on 1 and 4 November 2004 respectively. The European Parliament reiterated its call on the Belarussian authorities for their immediate release in its resolution of 10 March 2005. None of them were released and they will probably serve their full term.

Paval Seviarynec

Leader of the Malady Front; sentenced to three years of corrective labour on 31 May 2005, which sentence later was shortened to two years

Yuri Zakharenko

Former Minister of Interior, disappeared.

The European Parliament called for an independent inquiry to their disappearance in its resolution of 10 March 2005. Their present situation still remains unknown.

Victor Gonchar

Deputy chairman of the 13th Supreme Soviet of Belarus, disappeared

Dmitry Zavadski

Camera-man of the Russian Television Channel ORT, disappeared.

Anatoly Krasovsky

Businessman, disappeared.

Burma (Myanmar)

Daw Aung San Suu Kyi

Sakharov Prize laureate of 1990, has been under house arrest since 31 May 2003. She spent 10 of the last 16 years in detention without trial. In May 2006, her detention order was extended by one year.In December 2005, the NLD submitted an appeal to the junta, claiming her house arrest was legally flawed.

The European Parliament in its resolutions of 11 March 2004, of 16 September 2004 and of 12 May 2005, continued to urge for the release and for ensuring full freedom of movement and expression for Daw Aung San Suu Kyi and other leading NLD members as well as for other political prisoners held by the ruling junta. Heavy pressure from the European Union and the US government lead to reopening constitutional talks in February 2005. On 14 December 2006, the European Parliament adopted a resolution on the situation in Burma, demanding her immediate and unconditional release as well as of all the other political prisoners. On 17 January 2007, the Presidency made a declaration on behalf of the European Union on the release of five student leaders and the situation of Suu Kyi. The Parliament's planned ad-hoc delegation to Burma to hand over the Sakharov Prize to her, was informed that the Burmese authorities would allow for a visit to the country, but not to meet with Suu Kyi. Therefore the visit of the delegation is pending.

Hkun Htun Oo

Chair of the Shan Nationalities League for Democracy, held in prison since February 2005 and sentenced to 90 years of imprisonment.

The European Parliament in a resolution adopted on 17 November 2005 demanded the immediate release and full freedom of movement and of expression for all political prisoners held by the State Peace and Development Council.

General Hso Hten

President of the Shan State Peace Council, held in prison since February 2005 and sentenced to 109 years of imprisonment.

Cambodia

Kem Sokha

President of the Cambodian Centre for Human Rights (CCHR).

On 3 February 2006, the government lawyers officially withdrew criminal complaints against them. The European Parliament in resolutions adopted on 13 January 2005, on 10 March 2005 and on 19 January 2006 reiterated its strong condemnation of the human rights situation in Cambodia.

Pa Nguon Teang

Acting Director of the Cambodian Centre for Human Rights and Radio Director.

Rong Chhung

President of the Cambodian Independent Teachers´ Association.

Cambodia (continued)

Mam Sonando

Director of the Beehive Radio.

 

Prince Sisowath Thomico

Secretary to former King Sihanouk.

Chea Mony

President of the Free Trade Union of Workers.

Ea Channa

Deputy Secretary General of the Student’s Movement for Democracy Criminal. Crimial charges remained pending against him. He has been in exile in Northern countries since the beginning of 2006.

The European Parliament in its resolutions of 13 January 2005, of 10 March 2005 and of 19 January 2006, reiterated its strong condemnation of the human rights situation in Cambodia, where in the recent years human rights activists, journalists, trade unionists and opposition supporters have been intimidated, arrested and killed, creating a climate of political violence in the country.

Men Nath

President of the Cambodian Independent Civil Servant’s Association. He has been in exile in Northern countries since the beginning of 2006.

Say Bory

Advisor to the former Prime Minister, King Sihanouk. He is free to carry out his activities in Cambodia, although criminal charges remain pending against him.

China

James Su Zimin

Bishop of the diocese of Baoding, Hebei, aged 74, disappeared in 1997. Later on he was seen in a hospital in 2003 being watched by policemen.

The European Parliament in its resolution of 8 September 2005 demanded the unconditional release of all Chinese catholics imprisoned because of their religious convictions and the immediate cessation of all kinds of violence against them. The resolution also mentioned the disappeared and arrested clergy members.

Han Dingxian

Diocese of Yongnian/Handan, Hebei, aged 67; disappeared in January 2006 after being held in house arrest.

Cosma Shi Enxiang

Diocese of Yixian, Hebei, aged 83; disappeared in 2001.

Philip Zhao Zhendong

Diocese of Xuanhua, Hebei, 86; had been detained between 2000 and June 2004 and was arrested again in December 2004; his fate remains unknown

Paul Huo Junlong

Administrator of the diocese of Baoding, aged 50; arrested in August 2004 and has been under house arrest since January 2006.

Zhang Zhenquan

Diocese of Baoding, Hebei.

Ma Wuyong

China (continued)

Fr Li Wenfeng

Diocese of Shijiazhuang, Hebei; arrested in October 2003.

The European Parliament in its resolution of 8 September 2005 demanded the unconditional release of all Chinese catholics imprisoned because of their religious convictions and the immediate cessation of all kinds of violence against them. The resolution also mentioned the disappeared and arrested clergy members.

Fr Liu Heng

Fr Dou Shengxia

Fr Chi Huitian

Diocese of Baoding, Hebei.

Fr Kang Fuuliang

Diocese of Baoding, Hebei; arrested in July 2003.

Chen Guozhen

Pang Guangzhao

Yin Ruose

Li Shunjun

Fr Lu Xiaozhou

Diocese of Wenzhou, Zhejiang; arrested in June 2003.

Fr Lin Daoming

Diocese of Fuzhou, Fujian; arrested in May 2003.

Fr Zheng Ruipin

Diocese of Fuzhou, Fujian; arrested in April 2003, imprisoned at an undisclosed location.

Fr Pang Yongxing

Diocese of Baoding, Hebei.

Fr Ma Shunbao

Fr Wang Limao

Fr Liu Deli

Convicted to six years of imprisonment in 2001.

Pastor Zhang Rongliang

One of the founders of the China for Christ church; convicted to seven and a half years of imprisonment in 2006; currently he is in a very bad health condition.

Cuba

Oswaldo Paya Sardinas

Sakharov Prize laureate of 2002, author of the Manifesto ‘Todos Unidos’, which is the origin of the Varela Project calling for a referendum on open elections and for the freedom of speech, for freedom for political prisoners and for free enterprise. He has been systematically denied to leave Cuba and to accept the invitations issued by the European Parliament and by other European Union institutions. In January 2007, he appealed to the EU to support a resolution at the UNHCR demanding the Cuban government to liberate all Cuban political prisoners. Mr. Oswaldo Payá is up to this day subjected to close surveillance by the intelligence services and by members of the communist organizations in Havana.

The European Parliament planned an ad-hoc delegation to Cuba, which would hand over the Sakharov Prize to Mr Paya Sardinas and to the Ladies In White. The Cuban authorities condemned the interventionist attitude of the Parliament and refused to be subjected to any pressure. With its various resolutions of 17 March 2004, of 22 April 2004, of 28 April 2005, of 2 February 2006, the European Parliament renewed its invitation to Mr Payá and reiterated its call to the Cuban authorities to permit him to travel to Europe in order to visit the Community institutions.

Ladies in White (Damas de Blanco)

Sakharov Prize laureates of 2005. Wives and mothers of the 75 independent journalists and dissidents arrested in March 2003, they continue to demand the immediate release of their relatives. 59 of them whom are still in prison. Many of the Ladies in White suffer severe repression by the authorities, especially those who live in the countryside. Some of them suffered “acts of repudiation”, received threats and were even physically attacked in the past months. The women are usually obstructed from travelling to Havana when a Ladies in White event takes place. On the International Human Rights Day on 10 December 2006, some were forced to travel in secret at night in order to avoid police control.

Egypt

Dr Ayman Nour

Former journalist and lawyer, now leader of Al-Ghad Party and member of the Egyptian Parliament, was sentenced to 5 years of imprisonment on 24 December 2005.

Following the protests of the European Parliament in its resolution of 23 February 2005 and of other international organisation, he was released on bail on 11 March 2005. Ten days later he was formally charged with forging signatures in an effort to obtain formal party status for his Al-Ghad camp.The European Parliament in its resolution of 9 February 2006 strongly urged the Egyptian authorities to ensure that he is not subjected to torture or to other forms of ill-treatment and that he is given prompt, regular and unrestricted access to his lawyers, his doctors (as he is diabetic) and his family. In its resolution of 6 April 2006, the European Parliament renewed its demand on his release and also expressed its concern regarding his trial at the Court of Cassation on 18 May 2006. A letter of concern was sent on 22 May 2006. The European Parliament also proposed an ad hoc delegation to visit him if he remains in prison following the Court hearing.

Ethiopia

Mesfin Woldemariam

Founder and former President of the Ethiopian Human Rights Council, the country’s first independent human rights organisation, arrested in May 2005. His trial resumed in February 2006. Under Ethiopian law, the possible sentence ranges from three years’ imprisonment to the capital punishment. He was nominated to the Sakharov Prize in 2006.

The European Parliament in its resolution of 17 May 2001 raised the cases of eminent human rights activists and political prisoners in Ethiopia and focused on these two cases. In its resolution of 15 November 2006 the European Parliament called on the Ethiopian authorities to refrain from acts of intimidation and harassment and to immediately and unconditionally release all political prisoners.

Berhanu Nega

Well-known economist and the leader of the main opposition Coalition for Unity and Democracy (CUD) party, arrested in May 2005. His rial resumed in February 2006. Under Ethiopian law, his possible sentence ranges from three years of imprisonment to capital punishment.

Iran

Emadeddin Baghi

Iranian writer and critic, subject to a travel ban since 4 October 2004. He tried to travel to France in 2006 to receive a Human Rights prize, but he did not succeed.

The European Parliament urged the authorities in its resolution of 28 October 2004 to immediately lift the travel ban imposed on him.

Hossein Ghazian

Journalists, imprisoned

The European Parliament in its resolution of 28 October 2004, condemned the imprisonment of these prominent journalists, which act clearly obstructs the right to freedom of expression.

Abbas Abdi

Reza Alidjani

Taghi Rahmani

Hoda Rezazadeh-Saber

Ensalfali Hedayat

Zhila Izadi

13 years old girl, initially convicted to death by stoning, which sentence was later reduced to 55 lashes.

In its resolution of 28 October 2004 the European Parliament denounced these two cases of minors sentenced to death and urged the Iranian authorities to respect the provisions of he International Covenant on the Rights of the Child, which Iran is party to. Futhermore the resolution called on Iran to prevent any further application of the death penalty to minors. In addition, the European Parliament called on the Iranian authorities to immediately end all stoning penalties and to provide evidence that they were willing to implement their publicly declared moratorium on stoning.

Bakhtiar Izadi

Her 15 years old brother, convicted to 150 lashes, which sentence was later reduced to 55 lashes.

Kazakhstan

Altynbeck Sarsenbayev

A prominent politician and the co-chairman of the True Ak Zhol opposition party, murdered on 13 February 2006, together with his bodyguard and driver.

In its resolution of 16 March 2006 the European Parliament condemned these murders and expressed its great concerns regarding the imprisonment of opposition activists and journalists for holding a rally on 26 February 2006 in memory of Altynbeck Sarsenbayev. The European Parliament called on the Kazakh authorities to carry out the investigation into the circumstances of his death in a full, independent and transparent manner. According to the International Helsinki Federation of Human Rights, an investigation was carried out by the authorities on this murder and some suspects were found guilty, but the investigation and the trial did not see into the whole truth of this case.

Nurkadilov Zamanbek

Opposition leader, was found shot dead in unexplained circumstances on 12 November 2005. He died after he had accused the government of corruption. The official investigation concluded that he had committed suicide.

Laos

Pa Fue Khang

Local escort of a journalist team.

The Belgian journalist, Thierry Falise and the French camera-man, Vincent Reynaud, were arrested together with their Laotian escorts while producing a report on the Hmong ethnicity, which assembled to the US during the Vietnam war and has a long history of resistance and aspirations to independence vis-à-vis the Laotian government. After the Western reporters were released on 9 July 2003, the escorts of the journalists were subjected to a collective trial, the outcome of which was predetermined and which did not allow for legal representation. Pa Fue Khang and Thao Moua face a 15 and 12 years imprisonment in Samkhe prison, one of most cruel prison of Laos. The third guide arrested managed to escape.

Thao Moua

Local escort of a journalist team.

Maldives

Dr Mohamed Munavvar

Member of the Parliament, former Attorney General

In its resolution adopted of 16 June 2004, the European Parliament sharply criticised the large-scale detention incommunicado used in the Maldives and demanded the release of pro-democracy reformers. The resolution also urged the authorities to give way to democratisation and to the respect of human rights. Following demonstrations on 12 and 13 August 2004 in the capital, Male, which were directed against the slow pace of political reforms of president Gayoom´s government, at least 69 people were detained. On 22 August 2004 the government allegedly released 62 detainees, while hundreds remained to be detained. According to Amnesty International the exact numbers of political prisoners are difficult to assess. An EU delegation visiting the Maldives was denied access. The above mentioned resolution of the European Parliament raised the case of prominent leaders of the Maldives Democratic Party detained in August 2004.

Ali Faiz

Member of the Parliament

Ilyas Hussein

Member of the Parliament

Ahmed Shafeeq

Member of the Parliament

Ahmed Adil

Member of the Parliament

Dr Hussein Rasheed Hassan

Member of the Parliament, member of the National Human Rights Commission

Ibrahim Hussain Zaki

A widely respected diplomat and former secretary-general of the South Asian Association for Regional Cooperation (SAARC).

Ibrahim Ismail

Member of the Parliament

Ahmed Athif

Member of the Parliament

Gasim Ibrahim

Member of the Parliament, former President of the SAARC Chamber of Commerce and the pro-reform candidate of Speaker of the Maldivian Parliament.

Husnoo Alsnood

Lawyer and member of the National Human Rights Commission .

Fathimeen Nisreen

 

Mohammed Niyaz

Ahmed Ibrahim Didi

Mohamed Zaki

Ibrahim Zaki

Maria Manike

Jennifer Latheef

Aminath Najeeb

Asad Whaeed

Pakistan

Javed Hashmi

Leader of the opposition Alliance for the Restoration of Democracy, sentenced to 23 years in prison in April 2004. He was convicted for having allegedly prepared a critical letter on the military staff. The supporters of the Alliance reckon the verdict to be politically motivated. He is still imprisoned. He was released on parole for two days in December 2006 to attend the wedding of his daughter.

The European Parliament expressed its concerns on his detention several times, for instance in resolutions adopted on 22 April 2004. It called for his immediate release and stressed that politically motivated trials and sentences could not be accepted.

Philippines

Francisco Larranaga

European citizen, sentenced to death for rape and murder of two sisters. His death sentence was confirmed in July 2005 without further possibilities for appeal. However, on 21 November 2005, the Spanish Defence Minister José Bono received assurances from Philippine President Gloria Macapagal-Arroyo that Larrañaga would not be executed while she remained in power. He is still imprisoned. At this point it is still unclear whether he would fall under the category of former death row inmates who may get parole at some stage, or he would have to remain in prison indefinitely.

The European Parliament asked the President of the Philippines to exercise her power by granting an absolute pardon to him and securing his immediate release from prison. Furthermore, the European Parliament called for a review of the legal procedure in this case and asked for a fair trial to be held respecting all legal, penal and jurisdictional guarantees. The European Parliament also asked for commuting the death penalty of the prisoners on death row, particularly the 18 child offenders. The death penalty was abolished in the Philippines in June 2006. Mr Larranaga submitted a communication to the United Nations Human Rights Committee, which condemned in September 2006 the violation of the authorities of Philippines of Articles 6, 7 and 14 of the International Covenant on Civil and Political Rights.

Russia

Stanislav Dmitriyevsky

Chief executive for the Russian-Chechen Friendship Society and editor in chief for the Nizhni Novgorod newspaper “Pravo-zaschita” (“Human Rights Activism”), sentenced to two years suspended imprisonment because he published Aslan Mashkado´s appeal for peace in Chechnya. The Russian-Chechen Friendship Society (RCFS) was deregistered due to a Russian Supreme Court decision in January 2007.

On 19 January 2006, the European Parliament called for dropping all charges against him. Furthermore, the European Parliament urged the Russian authorities to respect the freedom of the media and journalists and recalled its precedent calls on Russia to protect human rights defenders, who were increasingly under attack. The resolution also called for granting access to Chechnya to UN Special Rapporteurs and other international human rights monitors, independent media and international humanitarian organisations and also to provide all the necessary security conditions for carrying out their work.

Sudan

Amouna Mohamed Ahmed

The four girls were attacked on 6 March 2006 outsidethe Al Shareif camp. The aggression lead to the death of the attacker and the police referred the case of the four girls to the Prosecution Attorney with charges of murder. Amouna Mohamed Ahmed should be tried soon. The three other girls were released.

In its resolution adopted on 6 April 2006, the European Parliament called on the Government of Sudan to release the girls. The Parliament also considered that the girls should be given appropriate care as victims of attempted rape in a resolution..

Fayza Ismail Abaker

Houda Ismail Abdel Rahman

Zahra Adam Abdela

Syria

Riad Seif

Member of Parliament, detained

On 8 November 2005, the European Parliament passed a resolution concerning several individual cases in Syria; these persons were also mentioned therein.

Mamoun al-Homsi

Member of Parliament, detained

Riad al-Hamood

Kurdish civil society activists, Arab language teacher and active member of the Committee for Rival of Civil Society, arrested on 4 June 2005. He was sentenced in April 2006 to five years of prison.

 

Tunisia

Maître Mohammed Abbou

Well-known lawyer and human rights defender, sentenced to three and a half years in prison on 28 April 2005 because of publishing critical articles causing “defamation of the judiciary” and “public disorder”. His lawyers reportedly were denied on a number of occasions to visit him in prison.

The European Parliament in its resolution of 29 September 2005 condemned this conviction, who was sentenced for Later the European Parliament adopted a new resolution on his case and on the general situation of human rights in Tunisia on 15 June 2006. A letter of concern was sent on February 2007 expressing preoccupation with regards to the situation of Mr Abbou.

Vietnam

Thich Huyen Quang

Roman catholic priests, held in the Z30A camp for more than 18 years.

In its resolution of 1 December 2005, the European Parliament expressed its concern about the dramatic conditions suffered by prisoners in the Z30A camp in Xuan Loc, in particular by these religious leaders.

Thich Quang Do

Pham Minh Tri

Nguyen Duc Vinh

Ngo Quang Vinh

Member of the Buddhist Hoa Hao sect, aged 87, held in the Z30A camp for more than 18 years.

FOLLOW-UP OF CASES BETWEEN APRIL 2006 AND MARCH 2007

Bangladesh

Salah Uddin Shoaib Choudhury

Journalist and director of the newspaper "Weekly Blitz", which promotes dialogue among the religions and for the recognition of Israel. He was arrested on 29 November 2003. He is in danger of being sentenced to death at his trial for sedition, which was due to open on 13 November 2006.

In its resolution of 15 November 2006, the European Parliament called for the review of his trial and for his release. The charges against him are contrary to all standards of international law and to all conventions on violations of press freedom. The resolution was also deploring recent acts of violence and strongly condemned the physical attacks on journalists, NGO staff, trade unionists and others. The resolution also expressed disapproval regardig the violence related to the forthcoming general elections and the transition.

Cambodia

Hu Vuthy

President of the Free Trade Union of Workers in the Kingdom of Cambodia (FTUWKC) at the Suntex garment factory, was shot dead on 24 February 2007.

The European Parliament adopted a resolution on 15 March 2007, which condemned the killing of Hy Vuthy and all other acts of violence against trade unionists as well as urged the Cambodian authorities to launch an urgent, impartial and effective investigation into these murders.

Chea Vichea

FTUWKC President at the Trinunggal Komara factory, was murdered in May 2004.

Ros Sovannarith

FTUWKC President, was shot dead in January 2004.

Yim Ry

A worker at a garment factory, was killed on 13 June 2003, when the police shot into the crowd of protesting workers.

Bulgaria

Michael Shields

A 18 years-old British citizen, subjected to an unfair trial and sent to prison in Bulgaria, in spite of the fact that another person confessed to the crime in question.

A letter of concern was sent on 13 June 2006.

Guatemala

Eduardo José D'Aubuisson Munguía

Members and the driver of the Central American Parliament (Parlacen). They were brutally murdered as they were driving to the Parlacen plenary session. The alleged murderers were subsequently killed in prison among suspicious circumstances.

These killings were expressly mentioned by the European Parliament resolution on Guatemala adopted on 14 March 2007.

William Rizziery Pichinte Chávez

José Ramón González Rivas

Gerardo Napoleón Ramírez

Ecuador

Mirek Krygier

Polish citizen, imprisoned.

A letter of concern was sent on 15 November 2006.

Iran

Keyvan Ansari

Prisoner of conscience.

In a resolution adopted on 15 November 2006, the European Parliament raised concerns regarding various human rights violations in Iran, including the ill-treatment of political prisoners, the prosecution of juvenile offenders, also concerning the issue of minority rights, freedom of religion and of the press, and women's rights. In the resolution, the Iranian authorities were called on to unconditionally release all prisoners of conscience; these five persons were explicitly mentioned.

Keyvan Rafii

Prisoner of conscience.

Kheirollah Derakhshandi

Prisoner of conscience.

Abolfazl Jahandar

Prisoner of conscience.

Koroush Zaim

Prisoner of conscience.

Abdullah Suleymani

Executed on 19 December 2006

Despite the European Parliament resolution adopted on 15 November 2006 and the exchange of letters between President Borrell and the Iranian embassy in Brussels, the Iranian authorities decided to execute these persons.

Malek Banitamim

Executed on 19 December 2006

Ali Matouri Zaadeh

Executed on 19 December 2006

Mohammad Jaab Pour

Executed on 24 January 2007

Abdulamir Farjallah Jaab

Executed on 24 January 2007

Alireza Asakreh

Executed on 24 January 2007

Khalaf Derhab Khudayrawi

Executed on 24 January 2007

Abdulreza Sanawati Zergani

Executed on 14 February 2007

Qasem Salamat

Executed on 14 February 2007

Majed Alboghubaish

Executed on 14 February 2007

Farshid Yadollahi

Lawyers, imprisoned while defending Sufis in Qom

In its resolution of 15 November 2006, the European Parliament also addressed the freedom of religion and expressed concerns about the arrests of these persons.

Omid Behrouzi

Ayatollah Sayad Hossein Kazemeyni Boroujerdi

He was advocating for years that politics and religion should be separated; he was arrested reportedly with more than 400 of his followers.

 

Motjaba Saminejad

Imprisoned journalist/webblogger.

In tits resolution of 15 November 2006, the European Parliament called for the release of all imprisoned journalists and webloggers.

Ahmad Raza Shiri

Imprisoned journalist/webblogger.

Arash Sigarchi

Imprisoned journalist/webblogger.

Iran (continued)

Akbar Mahdavi Mohammadi

Student activist, died as a result of his hunger strike

The resolution adopted on 15 November 2006 strongly condemned the open call by President Ahmadinejad for a purge of liberal and secular academics in the universities and called for all those expelled to be allowed to return and to teach according to the elementary rights of academic freedom.

Valiollah Feyz

Political prisoner, died as a result of his hunger strike

The European Parliament deeply deplored the death of these two activists.

Manoucher Mohammadi

Student activist, imprisoned

The European Parliament called for his release, requesting that students should not be barred from higher education due to their peaceful political activities.

Mausavi Khoini

 

A letter of concern was sent on 20 October 2006.

Delara Darabi

Sentenced to death and on death row . They were minors (17 years old), when committing the crimes in question.

Regarding their case, a letter of concern was sent on 17 April 2006.

Shahram Pour Mansouri

Kobra Rahmanpoor

Convicted in January 2002 and is still uncertain about when the sentence is to be executed, if at all.

These four women were sentenced to death despite Iran is a party to the International Covenant on Civil and Political Rights, therefore it is obliged under international law to abolish the death penalty. In addition, two of the convicted are minors. A letter of concern was sent on 13 July 2006 regarding their case.

Nazanin Mahabad Fatehi

Convicted in March 2005 for killing one of the three men, who tried to rape her and her cousin. She was released on 15 January 2007, after the court of appeal declared her innocence. However, she still has to pay compensation of € 25.000.

Fatemeh Hagigat Prozheh

 

Delara Darabi

She broke into an house with her partner, allegedly killed the woman, whose house she and her partner broke into. She denied the crime but. She is still imprisoned, on death row. On 20 January she attempted suicide in her cell.

Sa'id Masouri

Sentenced to death and awaiting execution, she has been held in solitary confinement in Section 209 of Evin Prison since late 2004

With regards to their case a letter of concern was sent on 17 May 2006.

Khaled Hardiani

Sentenced to death and on death row, involved in hijacking a plane in 2001

Farhang Pour Mansouri

Sentenced to death and on death row, involved in hijacking a plane in 2001

Shahram Pour Masori

Sentenced to death as a minor and on death row, involved in hijacking a plane in 2001

Israel

Jigo Faust

 

A letter of concern was sent on 29 August 2006

Ziyad Hmeidan

Student and human rights worker, detained in May 2005

A letter of concern was sent on 20 July 2007.

North Korea

Son Jong Nam

He is Christian believer. He was reportedly tortured by the National Security Agency, and was then sentenced to death for alleged reasons without a trial and without procedural safeguards required by the international human rights law.

In a resolution adopted on 15 June 2006, the European Parliament urged the government of the DPRK to provide information on his case and not to proceed with his execution. The European Parliament also called on the government of North Korea to comply with the principles set out in the international human rights treaties it has ratified (such as the International Covenant on Civil and Political Rights) and incorporate these principles into domestic law, to abolish the death penalty and to release all people detained or imprisoned for the peaceful exercise of fundamental human rights.

Pakistan

Tahir Hussain

British citizen, released on 17 November 2006 after spending 18 years on death row for the murder of a taxi driver in 1988.

A letter of concern was sent on 20 November 2006.

Russia

Mikhael Khodorkovsky

Russian citizen, convicted after an unfair trial and subjected to difficult prison conditions; detained in a prison in Siberia.

With regards to their case, a letter of concern was sent on 22 November 2006.

Platon Lebedev

Russian citizen convicted after an unfair trial and subjected to difficult prison conditions. Suffers from serious health problems.

Anna Politkovskaya

Journalist, murdered on 7 October 2006. A highly respected investigative reporter, known as the symbol of honest journalism in Russia, she was awarded many prizes, among others the Prize Olof Palme. She courageously stood up defending human life and dignity. She exposed and objectively reported on various forms of crimes against humanity, especially in Chechnya.

In its resolution of October 2006, the European Parliament paid tribute to her work and merits. The European Parliament called on the Russian authorities to conduct an independent and efficient investigation to find and punish those responsible for this cowardly crime. The President of the Parliament also expressed his concerns regarding the issue in a letter of concern. In November 2006, a hearing took place on the Subcommittee on Human Rights on Human rights defenders in Russia. At the EU-Russia Summit, the European Union insisted that Russia must to respect human rights in every field of its cooperation of the EU-Russia cooperation.

Russia (continued)

Galina Kozlova

Board member of Mari Ušem, which is a national organisation for the Mari Finno-Ugric minority in Russia. She is also the editor of the literary magazine Ontšõko. She was attacked on 25 January 2007, which act - according to her - could not be considered as a simple robbery attempt. His husband, Valdimir Kozlov, was nominated to the Sakharov Prize.

In its resolution of 17 March 2007 the European Parliament strongly condemned this attack and also the continuing harassment and assaults on activists, leading cultural figures and independent journalists in Mari El.

Sri Lanka

Lieutenant General Sarath Fonseka

Commander of the Sri Lankan Army, he suffered an assasination attempt on 25 April 2006.

In a resolution adopted on 18 May 2006, the European Parliament severely condemned the renewed campaign of attacks by the LTTE, the high number of human rights violations committed by both sides and the constant breaches of the ceasefire agreement. The Parliament also considered that tensions have been deliberately exacerbated by this assassination attempt, and the attack on the Batticaloa district office of the Sri Lanka Monitoring Mission (SLMM) on 13 January 2006 in a deliberate attempt to undermine the ceasefire agreement.

Lakshman Kadirgamar

Minister of Foreign Affairs, assassinated in August 2005.

Joseph Pararajasingha

Member of the Parliament, assassinated in December 2005.

Syria

Anwar al Bunni

Lawyer

In May 2006 several civil society activists were arrested and tortured because of signing a petition for improving the Syrian-Lebanese relations in view of the UN Security Council Resolution n° 1680,. There were also these persons among them. In its resolution of 15 June 2006, the European Parliament urged Syrian authorities to reconsider all cases of political prisoners and to release immediately all prisoners of conscience. The Parliament also requested that all detained or imprisoned persons are given prompt, regular and unrestricted access to their lawyers, doctors and families. The European Parliament pointed out that respect for human rights constitutes a vital component of any future EU-Syria Association Agreement and called on Syria to respect its commitments within the framework of the Barcelona Process and along the lines of the European Neighbourhood Policy.

Michel Kilo

Writer, released on 19 October 2006, but he was brought before the Criminal Court in Damascus again on 31 October 2006 to face new charges. His trial was postponed, for the second time, to 19 February 2007

Kamal Al-Labwani

Peace activist, he is facing a life sentence for expressing his views.

Mahmoud Issa

Civil society activist, detained for signing the petition.

Professor Suleiman Achmar

Civil society activist, detained for signing the petition.

Muhammad Mahfud

Civil society activist, detained for signing the petition.

Mahmoud Meri'i

Civil society activist, detained for signing the petition.

Yasser Melhem

Civil society activist, detained for signing the petition.

Omar Adlabi

Civil society activist, detained for signing the petition.

Tibet

Kelsang Namtso

Nun, seventeen years old, killed by the Chinese People’s Armed Police Force (PAP). On 30 September 2006 more than 70 Tibetans attempted to cross the glaciated Nangpa Pass in the Himalayan region of Tibet, approximately two hours walk from the Nepalese border, in order to seek refugee status in Nepal. Against the rule of international law, the PAP opened fire to the unarmed Tibetan civilians,including women and children. Video and photo evidence of the incident shows that the Tibetan group was moving slowly away from the Chinese forces firing on them, did not approach the Chinese forces and did not represent a threat to them. There were unconfirmed eyewitness reports of more than one death. A group of Tibetans, including children, was arrested after continuing to flee.

On 25 October 2006, the European Parliament adopted a resolution condemning the excessive use of force by the Chinese People’s Armed Police Force in firing upon unarmed Tibetan civilians, including children. It urged the Chinese authorities to guarantee that the Tibetans detained during the incident would not be ill-treated in detention and that international human rights and humanitarian law standards were being respected. The Parliament also called upon the Chinese authorities to conduct a full investigation into the events at Nangpa Pass and to ensure that those responsible for any crimes committed, were to be brought to justice.

Pancen Lama

 

Regarding their case, a letter of concern was sent on 9 October 2006.

Tanzin Delek

Turkey

Behic Asci

Lawyer, started a hunger strike on 5 April 2005 to show solidarity with the political prisoners subjected to poor Turkish prison conditions. On 22 January 2007, after 293 days, he stopped the strike, but announced his intention to resume it later.

A letter of concern was sent on 15 November 2006.

Michal Majevski

Polish citizen arrested in July 2006. He was a minor when committing the crime and the punishment was disproportionate.

A letter of concern was sent on 28 September 2006.

Jonathan Sugden

Well-known expert on Turkey, detained by Turkish security forces and was subjected to deportation.

A letter of concern was sent on 24 April 2006.

United States of America

Pablo Ibar

Spanish citizen found guilty of murder and condemned to death by the Court of Florida in 2000. On 9 March 2006, the Supreme Court reaffirmed his conviction and refused to grant him a new trial.

A letter of concern was sent on 26 April 2006.

Allen W. Bridgers

Sentenced to death, on death row.

A letter of concern was sent on 6 July 2006.

Yemen

Ali Al-Dailami

 

A letter of concern was sent on 26 October 2006.

Vietnam

Nguyen Van Ly

Catholic priest and co-editor of the underground online magazine Tu do Ngôn luan (Free Speech). He was imprisoned from May 2001 to early 2005. He was arrested again on 19 February 2007 and is currently under house arrest.

 

Nguyen Gia Thieu

Sentenced to 20 years of imprisonment and a fine of 25 million USD.

A letter of concern was sent on 27 July 2006.

ANNEX II

ANNEX II. LIST OF RESOLUTIONS

List of resolutions adopted by the European Parliament between July 1999 and April 2006, and relating directly or indirectly to human rights violations in the world

(http://www.europarl.europa.eu/comparl/afet/droi/others/default.htm)

Country

Date of adoption of resolution

 

AFRICA

 

 

ALGERIA

18.01.2001 / 17.05.2001 /30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 09.06.2005 / 16.02.2006

ANGOLA

17.02.2000 / 15.03.2001 /14.06.2001 / 06.09.2001 / 11.04.2002 / 04.07.2002

BURUNDI

18.11.1999 / 17.02.2000 (UNCHR) / 07.09.2000 / 07.02.2002 (UNCHR) / 23.10.2003 / 30.01.2003 (UNCHR) / 15.01.2004 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR)

CAMEROON

20.01.2000 / 17.05.2001 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR)

CENTRAL AFRICAN REPUBLIC

14.06.2001 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR)

CHAD

20.01.2000 / 14.06.2001 / 24.02.2005 (UNCHR) / 15.03.2006

COTE D'IVOIRE

20.01.2000 / 16.11.2000 / 14.12.2000 / 10.10.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) 10.02.2004 (UNCHR) / 18.11.2004 / 24.02.2005 (UNCHR)

CONGO (BRAZZAVILLE)

30.01.2003 (UNCHR)

DEMOCRATIC REPUBLIC OF CONGO

17.02.2000 (UNCHR)/ 18.01.2001 (UNCHR) / 15.02.2001 / 13.12.2001 / 07.02.2002 / 07.02.2002 (UNCHR) / 13.06.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) /15.05.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 16.12.2004 / 24.02.2005 (UNCHR)

DJIBOUTI

16.12.1999

EQUATORIAL GUINEA

18.05.2000 / 13.06.2002 / 16.01.2003

ERITREA

07.02.2002 / 18.11.2004 / 24.02.2005 (UNCHR)

ETHIOPIA

17.05.2001 / 07.07.2005 / 15.12.2005 /16.11.2006

GUINEA

15.02.2001 / 15.02.2007

LIBERIA

04.09.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 14.12.2006

LIBYA

10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 14.04.2005 / 18.01.2007

MADAGASCAR

07.02.2002 / 16.05.2002

MAURITANIA

06.09.2001 / 24.02.2005 (UNCHR) / 06.07.2007

MOROCCO

10.02.2004 (UNCHR)

MOZAMBIQUE

14.12.2000

NAMIBIA

05.04.2001

NIGERIA

15.02.2001 / 15.11.2001 / 07.02.2002 (UNCHR) / 11.04.2002 / 05.09.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 13.03.2003 / 05.06.2003 / 22.04.2004

RWANDA

18.11.1999 / 17.02.2000 (UNCHR)

SENEGAL

17.11.2005

SIERRA LEONE

16.12.1999 / 17.02.2000 (UNCHR) / 18.05.2000 / 07.09.2000 / 18.01.2001 (UNCHR) / 24.02.2005

SOMALIA

05.04.2001 / 04.07.2002 / 24.02.2005 (UNCHR) / 06.07.2006

SOUTH AFRICA

05.07.2001

SUDAN

17.02.2000 (UNCHR) / 18.01.2001(UNCHR) / 21.11.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 16.09.2004 / 24.02.2005 (UNCHR) / 12.05.2005 / 06.04.2006 / 28.09.2006 / 15.02.2007

TANZANIA

05.07.2001

TOGO

16.09.1999 / 06.09.2001 / 13.12.2001 / 08.04.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 24.02.2005 / 12.05.2005

TUNISIA

15.06.2000 / 14.12.2000 / 14.03.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 29.09.2005 / 15.12.2005 / 15.06.2006

UGANDA

17.02.2000 (UNCHR) / 06.07.2000 / 03.07.2003

WESTERN SAHARA

16.03.2000 / 14.04.2005 / 27.10.2005

ZIMBABWE

13.04.2000 / 18.05.2000 / 06.07.2000 / 15.03.2001 / 06.09.2001 / 13.12.2001 / 07.02.2002 (UNCHR) /14.03.2002 / 16.05.2002 / 04.07.2002 / 05.09.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 13.02.2003 / 05.06.2003 / 15.01.2004 / 10.02.2004 (UNCHR) / 16.12.2004 / 24.02.2005 (UNCHR) / 07.07.2005 / 07.09.2006

ASIA

 

 

AFGHANISTAN

16.12.1999 / 17.02.2000 (UNCHR)/ 05.10.2000 / 18.01.2001 (UNCHR) / 14.06.2001 / 13.12.2001 / 05.09.2002 / 12.02.2004 / 24.02.2005 (UNCHR)

AZERBAIJAN

09.06.2005 / 27.10.2005 / 16.02.2006

BANGLADESH

21.11.2002 / 14.04.2005 / 16.11.2006

BURMA (MYANMAR)

16.09.1999 / 18.05.2000 / 07.09.2000 / 16.11.2000 / 18.01.2001 (UNCHR) / 04.10.2001 / 13.12.2001 / 07.02.2002 (UNCHR) / 11.04.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 13.03.2003 / 05.06.2003 / 04.09.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 11.03.2004 / 16.09.2004 / 24.02.2005 (UNCHR) / 12.05.2005 / 17.11.2005 / 14.12.2006

CAMBODIA

17.12.2000 / 18.01.2001 / 06.09.2001 / 07.02.2002 / 11.04.2002 / 13.03.2003 / 03.07.2003 / 12.02.2004 / 13.01.2005 / 24.02.2005 (UNCHR) / 10.03.2005 / 01.12.2005 / 19.01.2006 / 15.03.2007

CHINA

 

 

 

 

 

 

20.01.2000 / 17.02.2000 (UNCHR) / 18.01.2001 (UNCHR) / 15.02.2001 / 05.04.2001 (UNCHR) / 07.02.2002(UNCHR)/ 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 07.07.2005 / 08.09.2005 / 07.09.2006 / 15.02.2007

BEIJING'S APPLICATION TO HOST THE 2008 OLYMPIC GAMES

05.07.2001

EAST TIMOR

16.09.1999 / 18.11.1999 / 17.02.2000 (UNCHR)/ 18.01.2001 (UNCHR) / 04.10.2001 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 15.06.2006

FIJI

06.07.2000 / 14.12.2006

GEORGIA

18.12.2003 / 26.10.2006

HONGKONG

19.12.2002 / 15.12.2005

INDIA

16.03.2000 / 07.02.2002 / 16.05.2002 / 10.02.2004 (UNCHR) / 16.12.2004 / 24.02.2005 (UNCHR) / 01.02.2007

INDONESIA

16.12.1999 / 18.01.2001 (UNCHR) / 13.12.2001 / 07.02.2002 (UNCHR) / 16.05.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 05.06.2003 / 20.11.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR)

KALIMANTAN

15.03.2001

MOLUCCAN ISLANDS

07.10.1999 / 20.01.2000 / 06.07.2000

KASHMIR

16.03.2000 / 17.11.2005

KAZAKHSTAN

13.02.2003 / 23.10.2003 / 16.03.2006

KYRGYZSTAN

14.03.2002 / 23.10.2003 / 12.05.2005

LAOS

15.02.2001 / 15.11.2001 / 03.07.2003 / 01.12.2005

MALAYSIA

14.06.2001 / 13.06.2002

MONGOLIA

07.02.2002 (UNCHR)

MALDIVES

16.04.2004

NEPAL

07.09.2000 / 14.06.2001 / 13.12.2001 / 13.06.2002 / 24.10.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 23.10.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 24.02.2005 / 29.09.2005 / 18.05.2006

NORTHERN KOREA

07.02.2002 (UNCHR) / 16.01.2003 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 15.06.2006

PAKISTAN

18.11.1999 / 15.02.2001 / 05.04.2001 / 10.02.2004 (UNCHR) / 12.02.2004 / 22.04.2004 / 24.02.2005 (UNCHR)

PHILIPPINES

18.05.2000 / 18.12.2003 / 17.11.2005

SOLOMON ISLANDS

06.07.2000

SOUTHERN CAUCASUS

(Armenia, Azerbaijan and Georgia )

04.10.2001

SRI LANKA

18.05.2000 / 14.03.2002 / 20.11.2003 / 07.09.2006

TAIWAN

13.04.2000 / 15.05.2003 / 07.07.2005 / 18.05.2006

TAJIKISTAN

23.10.2003

TIBET

17.02.2000 (UNCHR) / 13.04.2000 / 06.07.2000 / 18.01.2001 (UNCHR) / 07.02.2002 (UNCHR) / 19.12.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004(UNCHR) / 18.11.2004 / 13.01.2005 / 24.02.2005 (UNCHR) / 15.12.2005 / 26.10.2006 / 15.02.2007

TURKMENISTAN and CENTRAL ASIA

15.03.2001 / 23.10.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR)

UZBEKISTAN

04.10.2001 / 23.10.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 09.06.2005 / 27.10.2005 / 26.10.2006

VIETNAM

16.11.2000 / 05.07.2001 / 04.10.2001 / 11.04.2002 / 15.05.2003 / 20.11.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 01.12.2005

AUSTRALIA

 

 

AFGHAN REFUGEES / ASYLUM

06.09.2001

EUROPE

 

 

BELARUS

07.10.1999 / 05.07.2001 / 13.06.2002 / 04.07.2002 / 10.02.2004 (UNCHR) / 28.10.2004 / 24.02.2005 (UNCHR) / 10.03.2005 / 07.07.2005 / 29.09.2005 / 16.02.2006 / 06.04.2006

BULGARIA

15.12.2005

BOSNIA-HERZEGOVINA (Banja Luca)

17.05.2001

CYPRUS

05.04.2001

FEDERAL REPUBLIC OF YUGOSLAVIA

17.02.2000 (UNCHR) / 16.03.2000 / 15.06.2000 / 14.12.2000

FORMER YUGOSLAV REPUBLIC OF MACEDONIA (FYROM)

05.10.2000

IRELAND (Immigration)

13.12.2001

KOSOVO

22.07.1999 / 16.09.1999 / 07.10.1999 / 18.11.1999 / 17.02.2000 (UNCHR) / 17.02.2000 / 15.06.2000 / 15.02.2001 / 01.04.2004

MALTA (Refugees camps)

06.04.2006

MOLDOVA

14.03.2002 / 11.04.2002 / 18.12.2003 / 24.02.2005 / 16.03.2006

ROMANIA

15.12.2005 / 05.09.2006

RUSSIA

18.11.1999 / 17.02.2000 (UNCHR) / 18.01.2001 (UNCHR) / 18.01.2001 / 07.02.2002 / 07.02.2002 (UNCHR) / 04.07.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 26.05.2005 / 15.12.2005 / 15.06.2006 / 25.10.2006 / 13.12.2006 / 15.02.2007 / 15.02.2007 / 15.03.2007

RUSSIAN REPUBLIC OF CHECHNYA

07.10.1999 / 18.11.1999 / 20.1.2000 / 17.02.2000 / 17.02.2000 (UNCHR) / 16.03.2000 / 13.04.2000 / 18.01.2001 (UNCHR) / 15.02.2001 / 07.02.2002 (UNCHR) / 16.01.2003 / 30.01.2003 (UNCHR) / 03.07.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 19.01.2006

RUSSIAN REPUBLIC OF DAGESTAN

16.09.1999

RUSSIAN REPUBLIC OF MARI EL

12.05.2005

SERBIA AND MONTENEGRO

16.09.2004 / 07.07.2005 / 29.09.2005

TURKEY

22.07.1999 / 13.04.2000 / 07.09.2000 / 18.01.2001 / 13.12.2001 / 15.05.2003 / 22.04.2004 / 28.09.2005 / 16.02.2006 / 27.09.2006

UKRAINE

11.03.2004 / 28.10.2004 / 02.12.2004 / 13.01.2005 / 06.04.2006

AMERICA

 

 

ARGENTINA

04.07.2002

BOLIVIA

23.10.2003 / 09.06.2005

CENTRAL AMERICA

16.11.2000

CHILE

14.12.2000

COLOMBIA

07.09.2000 / 18.01.2001 (UNCHR) / 04.10.2001 / 07.02.2002 (UNCHR) / 14.03.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR)

CUBA

30.01.2003 (UNCHR) / 10.04.2003 / 04.09.2003 / 10.02.2004 (UNCHR) / 22.04.2004 / 17.11.2004 / 24.02.2005 (UNCHR) / 02.02.2006

GUATEMALA

18.05.2000 / 14.06.2001 / 11.04.2002 / 10.04.2003 / 07.07.2005 / 15.03.2007

HAITI

15.01.2004 / 10.02.2004 (UNCHR) / 11.03.2004 / 24.02.2005 (UNCHR) / 14.12.2006

MEXICO

05.04.2001

NICARAGUA

16.12.1999

PARAGUAY

15.06.2000

PERU

16.03.2000 / 15.06.2000 / 05.10.2000 / 19.01.2006

UNITED STATES

17.02.2000 / 13.04.2000 / 06.07.2000 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) 22.04.2004 / 15.12.2005 / 16.02.2006 / 13.06.2006 / 14.02.2007 / 14.02.2007

VENEZUELA

13.02.2003 / 11.03.2004

MIDDLE EAST

 

 

EGYPT

20.01.2000 / 14.06.2001 / 04.07.2002 / 05.09.2002 / 10.04.2003 / 19.01.2006 / 16.02.2006 / 06.04.2006

IRAN

16.09.1999 / 17.02.2000 (UNCHR) / 13.04.2000 / 18.05.2000 / 07.02.2002 (UNCHR) / 24.10.2002 / 21.11.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 12.02.2004 / 28.10.2004 / 13.01.2005 / 24.02.2005 (UNCHR) / 15.02.2006 / 16.11.2006

IRAQ

20.01.2000 / 13.04.2000 / 06.07.2000 / 07.02.2002 (UNCHR) / 30.01.2003 (UNCHR)/ 10.02.2004 (UNCHR) / 16.09.2004 / 24.02.2005 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 06.04.2006 / 15.02.2007

ISRAEL

19.12.2002 / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR)

JORDAN

16.02.2006

KUWAIT

16.12.1999

LEBANON

10.03.2005

PALESTINE

16.11.2006

SAUDI ARABIA

17.02.2000 (UNCHR) / 18.01.2001 (UNCHR) / 07.02.2002 (UNCHR) / 30.01.2003 (UNCHR) / 10.02.2004 (UNCHR) / 24.02.2005 (UNCHR) / 10.03.2005

SYRIA

13.06.2002 / 08.09.2005 / 15.06.2006 / 26.10.2006

MISCELLANEOUS

 

 

UNITED NATIONS

 

EU's rights, priorities and recommendations for the session of the UN Commission on Human Rights in Geneva

17.02.2000 (56th) / 18.01.2001 (57th)/ 07.02.2002 (58th)/ 30.01.2003 (59th) / 10.02.2004 (60th) / 24.02.2005 (61st) /

UN Outcome of the negotiations on the Human Rights Council and on the 62nd session of the UNCHR

16.03.2006

UN World Food Summit

16.05.2002

UN World Day to Overcome Extreme Poverty

04.10.2001

UN Conference on Least Developed Countries

05.04.2001

Reform of the UN

09.06.2005

Reform of the UN, Millennium Development Goals

29.09.2005

Small arms and lights weapons (UN prepcom)

26.05.2005

International Convention for the Protection of All Persons from Enforced Disappearance

1st session, UNHRC, 29.06.2006

The right to development

1st session, UNHRC, 30.06.2006

Human rights and extreme poverty

2nd session, UNHRC, 27.11.2006

Human rights in the occupied Syrian Golan

2nd session, UNHRC, 27.11.2006

Israeli settlements in the Occupied Palestinian Territory, including East Jerusalem, and in the occupied Syrian Golan

2nd session, UNHRC, 27.11.2006

DEATH PENALTY

 

Death Penalty in the World

 

07.10.1999 / 18.11.1999 / 16.12.1999 /

13.04.2000 / 06.07.2000 / 26.10.2000 /

05.07.2001

Moratorium on capital punishment

01.02.2007

Abolition of Death Penalty in Japan, South Korea and Taiwan

13.06.2002

INTERNATIONAL

CRIMINAL COURT

16.12.1999 / 18.01.2001 / 28.02.2002 /

04.07.2002 / 26.09.2002 / 24.10.2002

CHILDREN

 

Trafficking in Children and Child Soldiers

 

03.07.2003

Forced Child Labour (Africa)

 

17.05.2001 / 17.11.2005

Child Labour in the Production of Sports Equipment

13.06.2002

EU Position for the Session of the UN GA on the Rights of Child

 

11.04.2002

 

UN GA Special Session on the Rights of Child

05.07.2001

 

 

European Parliament resolution on the 10th Anniversary of the UN Convention on the Rights of the Child

18.11.1999

Children kidnapped by their parents

15.03.2001

RACISM AND XENOPHOBIA

17.02.2000 / 16.03.2000 (European Union) / 16.03.2000 (Candidate Countries) / 06.07.2000 / 03.10.2001 (World Conference against Racism)

PRESS FREEDOM

17.05.2001

COMBATTING TERRORISM

24.10.2002 / 14.02.2007 (CIA)

Detainees in Guantanamo Bay

07.02.2002 / 10.03.2004/ 28.10.2004 / 16.02.2006 / 13.06.2006

MINES AND BOMBS

 

Review of Ottawa Treaty on anti-personnel mines

22.04.2004

Cluster Bombs

13.12.2001

Landmines

07.07.2005

REFUGEES

 

Refugees - Channel Tunnel

11.04.2002

Refugees (Lampedusa and Western Sahara)

14.04.2005

Sakharov Prize (monitoring)

14.12.2006

WOMEN

 

Women in South-East Europe

22.04.2004

Female Genital Mutilation

20.09.2001

Harassment at the Workplace

20.09.2001

Violence towards Catholic Nuns

05.04.2001

FREEDOM OF EXPRESSION, RESPECT OF RELIGIOUS BELIEFS

16.02.2006

Freedom of expression on the Internet

06.07.2006

Homophobia

19.01.2006

Aung San Suu Kyi and Leyla Zana

(Sakharov Prize Laureates)

13.12.2001

Sport products for the Olympic games

22.04.2004

Mediterranean

20.11.2003 / 12.02.2004 / 23.02.2005

ANNEX III

ANNEX III - BASIC TEXTS

 

INTERNATIONAL HUMAN RIGHTS INSTRUMENTS

DATE

OF

ADOPTION

 

UNITED NATIONS

http://www.un.org

Human Rights Council : http://www.ohchr.org/english/bodies/hrcouncil/

Charter of the United Nations

24 October 1945

 

Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of Genocide

9 December 1948

 

Universal Declaration on Human Rights

10 December 1948

 

 

First Geneva Convention "for the Amelioration of the Condition of the Wounded and Sick in Armed Forces in the Field"

first adopted in 1864, last revision on 12 August 1949

 

Second Geneva Convention "for the Amelioration of the Condition of Wounded, Sick and Shipwrecked Members of Armed Forces at Sea"

12 August 1949

 

Third Geneva Convention "relative to the Treatment of Prisoners of War"

first adopted in 1929, last revision on 12 August 1949

 

Fourth Geneva Convention "relative to the Protection of Civilian Persons in Time of War"

12 August 1949

 

International Covenant on Civil and Political Rights

16 December 1966

 

Optional Protocol to the International Covenant on Civil and Political Rights

16 December 1966

 

Second Optional Protocol to the International Covenant on Civil and Political Rights, aiming at the abolition of the death penalty

15 December 1989

 

International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights

16 December 1966

 

International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination

21 December 1965

 

Protocol Additional I to the Geneva Conventions of 12 August 1949, and relating to the Protection of Victims of Non-International Armed Conflicts

8 June 1977

 

Protocol Additional II to the Geneva Conventions of 12 August 1949, and relating to the Protection of Victims of Non-International Armed Conflicts

8 June 1977

 

Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women

18 December 1979

 

Optional Protocol to the Convention on the Elimination of Discrimination against Women

6 October 1999

 

Convention on the Rights of the Child

20 November 1989

 

Optional Protocol to the Convention on the Rights of the Child on the involvement of children in armed conflicts

25 May 2000

 

Optional Protocol to the Convention on the Rights of the Child on the sale of children, child prostitution and child pornography

25 May 2000

 

Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment

10 December 1984

 

Optional Protocol to the Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment

18 December 2002

 

UN Declaration on the Elimination of All Forms of Intolerance and Discrimination Based on Religion or Belief

25 November 1981

 

UN Declaration on the Right and Responsibility of Individuals, Groups and Organs of Society to Promote and Protect Universally Recognised Human Rights and Fundamental Freedoms

9 December 1998

 

UN Declaration on Human Rights Defenders

9 December 1998

 

United Nations Millennium Declaration

8 September 2000

 

International Convention Against Enforced Disappearances

20 December 2006

 

UNITED NATIONS CONFERENCES

World Conference on Human Rights (Vienna)

Declaration and Programme of Action

25 June 1993

 

World Conference on Women and Development (Beijing)

Declaration and Platform for Action

September 1995

 

World Conference against Racism, Racial Discrimination, Xenophobia and Related Intolerance (Durban)

Declaration and Programme of Action

8 September 2001

 

 

 

 

ROME STATUTE OF THE INTERNATIONAL CRIMINAL COURT

http://www.ohchr.org/english/law/criminalcourt.htm

1 July 2002

 

 

 

 

INTERNATIONAL LABOUR ORGANISATION

http://ilolex.ilo.ch

 

 

Minimum Age Convention

26 June 1973

 

Convention on Indigenous and Tribal Peoples

27 June 1989

 

Convention to eliminate the Worst Forms of Child Labour

17 June 1999

 

 

EUROPEAN PARLIAMENT

http://www.europarl.europa.eu/comparl/afet/droi/others/default.htm

Annual Human Rights Reports

1983 - 2005

 

Resolution on the communication from the Commission to the Council and the European Parliament on the European Union's role in promoting human rights and democratisation in third countries (COM (2001) 252)

25 April 2002

 

Resolution on the Commission communication on EU election assistance and observation (COM (2000) 191 - C5-0259/2000)

15 March 2001

 

Resolution on countering racism and xenophobia in the European Union, on the Commission communication: "Countering racism, xenophobia and anti-Semitism in the candidate countries" (COM (1999) 256 – C5-0094/1999), and on the World Conference against Racism

16 March 2000

 

Resolution on the communication from the Commission to the Council and the European Parliament on “The European Union and the external dimension of human rights policy: from Rome to Maastricht and beyond” (COM (1995) 567 – C4-0568/1995)

17 December 1998

 

Resolution on the report from the Commission on the implementation of measures intended to promote observance of human rights and democratic principles (for 1995) (COM (1996) 672 - C4-0095/1997)

19 December 1997

 

Resolution on setting up a single co-ordinating structure within the Commission, responsible for human rights and democratisation

19 December 1997

 

Resolution on the communication from the Commission on the inclusion of respect for democratic principles and human rights in agreements between the Community and third countries (COM (1995) 216 – C4-0197/1995)

20 September 1996

 

 

Charter of Fundamental Rights of the European Union

 

 

European Parliament resolution on the human rights and democracy clause in European Union agreements

14 February 2006

 

 

 

COUNCIL

 

http://ue.eu.int/cms3_fo/showPage.asp?id=822&lang=en&mode=g

http://www.europa.eu.int/pol/rights/index_de.htm

Guidelines for EU policy towards third countries on the death penalty of 29 June 1998

29 June 1998

 

Regulations (EC) No 975/1999 and (EC) No 976/1999 on the development and consolidation of democracy and the rule of law and respect for human rights and fundamental freedoms

Official Journal L 120 , 08/05/1999 P. 0001 - 0014

29 April 1999

 

Cotonou Agreement

23 June 2000

 

Guidelines for EU policy towards third countries on torture and other cruel, inhuman or degrading treatment or punishment

9 April 2001

 

Conclusions on the communication from the Commission to the Council and the European Parliament on the European Union's role in promoting human rights and democratisation in third countries (COM (2001) 252)

25 June 2001

 

EU guidelines on Human rights dialogues

13 December 2001

 

Action Plan to follow-up on the Common Position of 22 January 2001 on the International Criminal Court

27 May 2002

 

Common Position amending Common Position of 22 January 2001 on the International Criminal Court

20 June 2002

 

Conclusions on human rights and democratisation in third countries, together with practical measures endorsed for the implementation of the Council's conclusions of 25 June 2001

10 December 2002

 

EU Common Position on the International Criminal Court

16 June 2003

 

EU Guidelines on Children in Armed Conflicts

8 December 2003

 

EU Guidelines on Promoting Compliance with International Humanitarian Law

23 December 2005

 

 

COMMISSION

http://europa.eu.int/comm/external_relations/human_rights/doc/eidhr02_04.htm

 

 

 

COUNCIL OF EUROPE

http://conventions.coe.int

 

 

Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms

Protocol No. 13 to the Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms, concerning the abolition of the death penalty in all circumstances

4 November 1950

3 May 2002

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Vuosittainen ihmisoikeusraportti 2006 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikka

Menettelynumero

2007/2020(INI)

Asiasta vastaava valiokunta
  Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET
12.2.2007

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

 

 

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Simon Coveney

28.11.2006

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Valiokuntakäsittely

25.1.2007

28.2.2007

19.3.2007

22.3.2007

 

Hyväksytty (pvä)

27.3.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Roberta Alma Anastase, Robert Atkins, Christopher Beazley, Panagiotis Beglitis, Bastiaan Belder, Vito Bonsignore, Elmar Brok, Marco Cappato, Simon Coveney, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Hélène Flautre, Hanna Foltyn-Kubicka, Michael Gahler, Jas Gawronski, Bronisław Geremek, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Richard Howitt, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Ioannis Kasoulides, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Willy Meyer Pleite, Francisco José Millán Mon, Philippe Morillon, Pasqualina Napoletano, Baroness Nicholson of Winterbourne, Vural Öger, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, João de Deus Pinheiro, Bernd Posselt, Michel Rocard, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, Katrin Saks, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Antonio Tajani, Charles Tannock, Inese Vaidere, Kristian Vigenin, Josef Zieleniec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Kinga Gál, Milan Horáček, Anneli Jäätteenmäki, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Jaromír Kohlíček, Aloyzas Sakalas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

10.4.2007

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...