MIETINTÖ Euratomin toiminnan arviointi – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa

4.4.2007 - (2006/2230(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Eugenijus Maldeikis

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euratomin toiminnan arviointi – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa (2006/2230(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–     ottaa huomioon Roomassa 25. maaliskuuta 1957 allekirjoitetun Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ("Euratom-sopimus"),

–     ottaa huomioon kyseisen sopimuksen johdanto-osan, jossa muistutetaan sopimuksen alkuperäisestä tarkoituksesta perustaa "Euroopan atomienergiayhteisö, joka luo tarvittavat edellytykset sellaisen voimakkaan ydinteollisuuden kehittämiselle, joka lisää olennaisesti energiantuotantoa, nykyaikaistaa tekniikkaa sekä monin muin tavoin myötävaikuttaa heidän kansojensa hyvinvointiin",

–     ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti sen 14. marraskuuta 1978 antaman ratkaisun[1], 22. huhtikuuta 1999 antaman tuomion[2] ja 10. joulukuuta 2002 antaman tuomion[3],

–     ottaa huomioon 10. tammikuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Energiapolitiikka Euroopalle" (KOM(2007)0001),

–     ottaa huomioon komission tiedonannon "Ohjeellinen ydinalan ohjelma, osoitettu Euratomin perustamissopimuksen 40 artiklan mukaisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle lausuntoa varten" (KOM(2006)0844),

–     ottaa huomioon 14. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja[4],

–     ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa[5],

–     ottaa huomioon 14. joulukuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää apua varten[6],

–     ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta[7],

–     ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011)[8],

–     ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euratom) säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2011)[9],

–     ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta[10],

–     ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännessä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa (2007–2011)[11],

–     ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Tšekin tasavallan, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisehdoista tehtyyn asiakirjaan liitetyn Slovakiassa sijaitsevaa Bohunice V1 -ydinvoimalaitosta koskevan pöytäkirjan N:o 9 täytäntöönpanosta[12],

–     ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon tarkoitettujen varojen käytöstä[13],

–     ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kyseisestä asiasta 1. helmikuuta 2007 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden tulokset,

–     ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–     ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kertomuksen sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon (A6‑0129/2007),

A.   ottaa huomioon, että EU:n perussopimuksia on uusien tarpeiden ja haasteiden myötä muutettu monta kertaa perustavanlaatuisesti, kun taas Euratomin perustamissopimusta on sen 50-vuotisen historian aikana muutettu vain kerran[14] muuttamatta kuitenkaan sen keskeisiä määräyksiä ja alkuperäistä sisältöä,

B.    ottaa huomioon, että vaikka Euratomin perustamissopimusta on muutettu vain vähän viimeisten 50 vuoden aikana, se on kuitenkin ollut edellä mainitulla ajanjaksolla lähtökohtana laajamittaiselle johdetulle oikeudelle ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lukuisten tuomioiden kohteena, joiden perusteella on etenkin ollut mahdollista laajentaa olennaisesti sen alkuperäistä soveltamisalaa,

C.   ottaa huomioon, että Euratomin perustamissopimuksen myötä EU:ssa otettiin käyttöön radioaktiivista polttoainetta ja jätettä koskevat tiukat turvallisuusmääräykset ja että siinä määrätään työntekijöiden ja kansalaisten terveydensuojelua koskevista yhdenmukaisista turvallisuusmääräyksistä sekä näiden määräysten täytäntöönpanomenettelyistä ja että sillä estetään ydinmateriaalin käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin,

D.   katsoo, että Euratom-sopimus tarjoaa laajan ja johdonmukaisen lainsäädännöllisen kehyksen ydinenergian turvalliselle ja kaikkia jäsenvaltioita hyödyttävälle käytölle Euroopassa,

E.    ottaa huomioon, että on useita jäsenvaltioita, jotka eivät ole koskaan hyödyntäneet ydinvoimaa, toiset ovat aktiivisesti lopettamassa vaiheittain ydinvoiman käyttöä ja loput tukevat edelleen ydinvoima-alaansa,

F.    ottaa huomioon, että luonnoksessaan sopimukseksi Euroopan perustuslaista (perustuslakisopimus) valmistelukunta ehdotti Euratomin perustamissopimuksen eriyttämistä tulevan perustuslain oikeudellisesta rakenteesta; katsoo, että Euratomin perustamissopimuksen määräykset ovat säilyneet ennallaan sen liitteenä olevan pöytäkirjan muodossa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työssä ja perustuslakisopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä,

G.   ottaa huomioon, että Saksa, Irlanti, Itävalta, Unkari ja Ruotsi ovat liittäneet perustuslakisopimukseen julistuksen, jonka mukaan Euratomin perustamissopimuksen määräyksiä on ajantasaistettava, mitä varten olisi kutsuttava mahdollisimman pian koolle perustamissopimuksen uudistamista käsittelevä konferenssi,

H.   katsoo, että viimeaikaiset laajentumiset ovat monipuolistaneet entisestään Euroopan unionin ydinenergia-alan kokonaisnäkymää ja lisänneet ydinalaa koskevan yhteisön toiminnan tarvetta,

I.     katsoo, että Euratom-sopimuksen viideskymmenes vuosi tarjoaa Euroopan parlamentille tilaisuuden tarkastella sopimuksen sisältöä ja asianmukaisuutta ja ilmaista huolensa siitä, että Euratom-sopimuksen tärkeimpiä määräyksiä ei ole tarkistettu sen jälkeen, kun sopimus tuli voimaan 50 vuotta sitten,

J.     katsoo, ettei näitä Euratom-sopimuksen pysyvyyttä koskevia pohdintoja voida erottaa niistä komission tavoitteista, joilla pyritään varmempaan, kestävämpään ja kilpailukykyisempään sekä osaltaan ilmastonmuutokseen vaikuttavaan Euroopan unionin energiapolitiikkaan ja jotka käyvät ilmi edellä mainitusta 10. tammikuuta 2007 annetusta komission tiedonannosta,

Yleiskatsaus 50-vuotiaaseen Euratom-sopimukseen

1.    korostaa, että vuonna 1957 allekirjoitetun Euratom-sopimuksen jälkeen Euroopan unionista on tullut maailman ydinteollisuuden johtotekijä ja yksi tärkeimmistä ydintutkimuksen toimijoista hallitun lämpöydinfission ja -fuusion alalla; panee merkille, että Euroopan teollisuus on mukana kaikessa ydinpolttoainekierrossa ja on pystynyt kehittämään Euroopan tasolla tekniikoita, joista eräät, kuten ultrasentrifugointiin perustuva rikastustekniikka, ovat syntyneet Euroopan tason kumppanuuksien ansiosta;

2.    panee merkille, että polttoaineketjun oleminen lähestulkoon kokonaisuudessaan Euroopan unionin ydinvoimateollisuuden hallinnassa tarjoaa unionille energiariippuvuudesta käytävien nykyisten keskustelujen aikana takeet teollisesta ja teknologisesta riippumattomuudesta;

3.   muistuttaa, että ydinenergia tuotti, erityisesti juuri Euratom-sopimuksen ansiosta, vuoden 2006 lopulla 15 jäsenvaltiossa sijaitsevassa 152 reaktorissa 32 prosenttia Euroopan sähköstä eli suurimman osan ilman hiiltä tuotetusta sähköstä Euroopan unionissa tavalla, joka on yksi kilpailukykyisimpiä, ja auttaa näin osaltaan saavuttamaan edellä mainitussa 10. tammikuuta 2007 annetussa komission tiedonannossa mainittuja Euroopan energiapoliittisia tavoitteita;

4.    huomauttaa ilmastonmuutoksen suhteen, että komissio vihreässä kirjassaan ”Energiahuoltostrategia Euroopalle” (KOM(2000)0769) esitti arvion, jonka mukaan ydinvoiman avulla vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä yli 300 miljoonaa tonnia vuoteen 2010 mennessä, mikä vastaa 100 miljoonan auton hiilidioksidipäästöjä; muistuttaa, että 10. tammikuuta 2007 antamansa tiedonannon liitteessä I komissio katsoi ydinvoiman olevan offshore-tuulienergian ja pienimuotoisen vesivoimatuotannon jälkeen energiamuodoista vähiten hiilidioksidipäästöjä tuottavaa;

5.    panee merkille, että Euroopan atomienergiayhteisön perustajamaat ovat laatineet määräyksiä, jotka on jaoteltu kymmeneen lukuun ja joilla on tarkoitus säädellä tiukasti ydinenergian kehittämistä yhteisössä; määräyksiä sovelletaan yhä ja kehitetään sitä mukaa kuin Euratom-sopimukseen perustuvaa lainsäädäntöä hyväksytään, ja määräyksillä on suuri merkitys ydinlaitosten turvalliselle käytölle Euroopassa;

6.    panee merkille, että vuoden 1957 konsensusta ydinenergiasta ei enää ole jäsenvaltioiden keskuudessa;

7.    toteaa, että 50 vuotta sitten Euratomin perustamissopimukseen sisällytetyt odotukset ydinenergian käytöstä ovat muuttuneet; katsoo, että nämä odotukset kohdistuvat nyt pikemminkin tarpeeseen laatia Euratomin perustamissopimuksen pohjalta yhtenäinen oikeuskehys, jotta voidaan hallinnoida ydinenergian käytön valvontaa Euroopan unionissa ja tukea ydinenergiaa käyttävien maiden yhdentymistä EU:hun saattamalla Euratomia koskeva yhteisön säännöstö osaksi kansallista lainsäädäntöä; myöntää, että Euratomin perustamissopimuksen II osaston tärkeiden lukujen perusteella on voitu suojella väestöä, työntekijöitä ja ympäristöä ionisoivalta säteilyltä (3 luku), kehittää jätehuoltoa ja ydinvoimaloitten turvallisuutta (1 luku) sekä ydinmateriaalivalvontaa koskevaa tutkimusta Euroopassa (7 luku);

8.    muistuttaa, että tutkimustoimintaa alettiin ensin kehittää Euratom-sopimuksen puitteissa (I luku) ja että sopimus on lisäksi synnyttänyt yhteisen tutkimuskeskuksen, EU:n ensimmäisen tutkimuslaitoksen; kehottaa sisällyttämään pikaisesti ydinvoimaa koskevan tutkimus- ja kehittämisohjelman yleisen tutkimuskehyksen talousarvioon niin, että ohjelmaa valvottaisiin ja sitä koskisi sama vastuuvelvollisuus kuin muita tutkimusohjelmia;

9.    katsoo, että Euratom-sopimuksen III luvun (terveyden suojelu) puitteissa kehitetyn lainsäädännön on pysyttävä Euroopan unionin toimivallan piirissä sen varmistamiseksi, että työntekijöiden ja väestön suojelua koskevia perusstandardeja noudatetaan ja laajennetaan siten, että ne kattavat myös ympäristön ja että siinä otetaan huomioon suojelun kehittäminen kansainvälisten tieteellisten tutkimusten tulosten perusteella;

10.  korostaa, että kyseistä lainsäädäntöä ei sovelleta vain alueisiin, joilla on ydinlaitoksia, vaan soveltamisala sisältää myös naapurijäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden suojelun Euroopan unionissa, sillä radioaktiivisen jätteen loppusijoituksia valvotaan jatkuvasti ja hyväksytään sääntelyä, joka kohdistuu käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtoihin, ravintoketjun suojeluun ja säteilyhätätilanteisiin;

11.  panee merkille, että Euratom-sopimuksen IV luvun (investoinnit) tarkoituksena oli, että Euroopan yhteisön tasolla saadaan täsmällistä tietoa jäsenvaltioiden investointihankkeista;

12.  panee kuitenkin merkille, että julkaistessaan yhteisön ohjeellisia ydinohjelmia (PINC) komissio ei ole tosiasiallisesti arvioinut, mikä on ydinenergian investointitarve, jos otetaan huomioon erityisesti energiahuollon varmuutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja Euroopan unionin kilpailukykyä koskevat ongelmat ydinvoima-alan säilymistä maailmanlaajuisesti silmällä pitäen;

13.  on kuitenkin tyytyväinen siitä, että Euratom-sopimukseen sisältyy velvoite tiedottaa kaikista uusista ydinalan investoinneista Euroopassa, koska sen avulla voidaan tehdä täydellinen kartoitus Euroopan unionin ydinalaan liittyvästä toiminnasta, eli velvoite, joka sopii Euroopan ydinteollisuudelle;

14.  katsoo, että yhteisyritykset (Euratom-sopimuksen V luku) ovat olleet arvokkaita työkaluja erityisesti julkisen tutkimustoiminnan alalla, missä tätä oikeudellista välinettä on käytetty useasti, esimerkkinä Joint European Torus -yhteisyrityksen perustaminen Culhamiin vuonna 1978 ja sen jälkeen European Legal Entity -yhteisyritys kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria koskevan hankkeen (ITER) toteuttamiseksi;

15.  katsoo, että Euratom-sopimus, jossa luodaan hankintakeskus (VI luku), joka valvoo, että unionissa sijaitsevien käyttäjien materiaalinsaanti tapahtuu yhtäläisen lähtöaineiden saannin periaatteen mukaisesti, sisältää välineen, joka on olennaisen tärkeä nyt, kun pohditaan energiahuollon varmuutta;

16.  katsoo, että turvavalvonta (VII luku) on yksi parhaiten onnistuneista kohdista sovellettaessa Euratom-sopimusta ja antaa komissiolle mahdollisuuden tuntea erittäin tarkasti Euroopan unionin ydinaineiden varastot ja materiaalivuon;

17.  panee merkille, että turvavalvonta antaa ydinmateriaalin toimittajavaltioille tosiasiallisen takuun siitä, mihin niiden toimittamia aineita käytetään, ja täydentää kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) suorittamaa ydinaineiden laittoman leviämisen estämiseen liittyvää valvontaa;

18.   toteaa, että Euratom-sopimuksen X luvun (ulkosuhteet) perusteella kansainvälisen atomienergiayhteisön jäsenyys useissa kansainvälisissä sopimuksissa, erityisesti ydinturvallisuutta koskevassa yleissopimuksessa ja käytetyn polttoaineen sekä radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevassa yhteisessä yleissopimuksessa, on mahdollistanut yhteisön osallistumisen kyseisiä aiheita koskeviin kansainvälisiin toimiin ja Euroopan unionissa toteutettuihin merkittäviin edistysaskeleisiin;

19.  toteaa myös, että Euroopan atomienergiayhteisö on juuri Euratom-sopimuksen X luvun perusteella tehnyt useita tutkimuksen alan yhteistyösopimuksia ja osallistunut kansainvälisiin hankkeisiin, esimerkiksi neljännen sukupolven ydinenergiajärjestelmien foorumiin, joka koskee tulevaisuuden reaktorien malleja, ja käynyt ITER-hanketta koskevia kansainvälisiä neuvotteluja;

Institutionaalinen keskustelu

20.  panee merkille, että Euratom-sopimuksen tärkeimpiä määräyksiä ei ole tarkistettu sen jälkeen, kun sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 1958;

21.  vahvistaa, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kunkin jäsenvaltion asiana on päättää turvautuvatko ne ydinenergian käyttöön vai eivät;

22.  panee lisäksi merkille, että joitakin jäsenvaltioita, jotka ovat avoimesti vastustaneet ydinenergiaa ja jotka ovat yhteisöjen (Euroopan yhteisö ja Euratom-yhteisö) jäseniä, ei ole koskaan millään tavoin vaadittu tuottamaan ydinenergiaa maaperällään; panee näin ollen merkille, että monien vuosien ajan on hyväksytty se, että ydinenergian käyttöä edistävä Euratom-sopimuksessa ei aseteta velvoitteita, mutta se luo lainsäädännöllisen kehyksen, joka on tarkoitettu sovellettavaksi kaikille;

23.  korostaa, että Euratomin perustamissopimus ei haittaa sähkön sisämarkkinoiden kehitystä eikä myöskään estä tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaata liikkuvuutta; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen yleisiä määräyksiä sovelletaan ydinenergiaa koskeviin kysymyksiin, ja mainitsee esimerkkinä, että ydinmateriaalin, siihen liittyvien laitteiden ja teknologioiden liikkumista Euroopan unionissa tai sen rajojen ulkopuolella säännellään unionissa valmistettavien kaksikäyttötuotteiden valvontaa koskevilla määräyksillä, jotka on hyväksytty EY:n perustamissopimuksessa tarkoitetun kauppapolitiikan perusteella; huomauttaa lisäksi, että Euratomia koskevaa lainsäädäntöä sitovat kilpailulainsäädäntö ja valtiontukia koskevat, EY:n perustamissopimuksen VI osastossa mainitut määräykset; päättelee näin ollen, että Euratomin perustamissopimus ei missään tapauksessa muodosta ydinenergiaa koskevaa protektionistista kehystä;

24.  toteaa, että Euratom-sopimus tarjoaa ydinvoimavaihtoehdon valinneille maille välineitä kehittää ydinvoimaa (yhteisyritykset, tutkimuksen ja kehityksen tuki, Euratomin lainat), mutta liittää näiden välineiden käyttöönottoon tiukan oikeudellisen kehyksen (terveyden suojelu, turvavalvonta, hankinta), jonka tarkoituksena on rauhoittaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole valinneet tätä vaihtoehtoa;

25.  panee merkille, että Euratomin oikeudellista kehystä sovelletaan myös, yhteisön edun vuoksi, niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät tuota ydinvoimaa, mutta joiden maaperällä on ydintutkimusreaktoreita, ja kehys tarjoaa näille jäsenvaltioille välineitä (esimerkiksi Euratomin tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmia), joiden avulla valtiot voivat saada rahoitusta esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen;

26.  katsoo, ydinenergiaa koskevista eriävistä näkemyksistä huolimatta, että ne Euratomin perustamissopimuksen määräykset, jotka ovat auttaneet ehkäisemään ydinmateriaalien leviämistä, ja terveyttä, turvallisuutta ja radioaktiiviselle säteilylle altistumista koskevat määräykset, ovat olleet varsin hyödyllisiä ja niitä tulisi koordinoida huolellisesti EY:n perustamissopimuksen terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten kanssa;

Korjattavat puutteet

27.  pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin toimivaltuuksien kehittymistä ja erityisesti niiden laajentamista niin, että yhteispäätösmenettelyä sovelletaan suurimmassa osassa unionin lainsäädäntöä, ei ole otettu huomioon Euratom-sopimuksessa; katsoo, että huolimatta kyseisen sopimuksen teknisestä luonteesta Euroopan parlamentilla on oikeus olla virallisesti mukana käsittelemässä lakitekstejä, joiden oikeusperusta on Euratom-sopimus;

28.  pitää tuomittavana demokratiavajeena sitä, että parlamentti on lähes täysin suljettu Euratomia koskevan lainsäädäntötyön ulkopuolelle, ja sitä, että parlamenttia ylipäätään pyydetään antamaan lausunto ainoastaan yhdestä Euratomin perustamissopimuksen kymmenestä luvusta;

29.  huomauttaa kuitenkin, Euroopan parlamentti on toimielinten välisen sopimuksen nojalla mukana neuvotteluissa, jotka koskevat Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemättä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmaa (2007–2011); huomauttaa myös, että Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa äskettäin käsittelyssä olleet asiakirjat (Euratomin ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirron valvontaa koskeva direktiivi[15], ydinturvallisuuteen liittyvän avun väline jne.) huomioon ottaen vaikka menettelyssä on tarkoitus kuulla Euroopan parlamenttia, neuvosto on säännöllisesti huomioinut kokonaisuudessaan tai osittain Euroopan parlamentin Euratomia koskeviin teksteihin ehdottamat tarkistukset; katsoo kuitenkin, että tätä ei voida pitää riittävänä;

30.  korostaa Euratom-sopimuksen 203 artiklan merkitystä, koska se tarjoaa joustavuutta – kuten ydinalan yhteistyövälineen perustamisen yhteydessä – tehdä sellaisia lainsäädäntöaloitteita, joista Euratom-sopimuksessa ei alun perin määrätty; katsoo, että on olemassa tarve tutkia sitä, miten 203 artiklaa voitaisiin hyödyntää uusien aloitteiden luomiseksi ja mahdollisesti Euratom-sopimuksen mukauttamiseksi;

31.  pitää valitettavana, että sopimuksesta puuttuu ydinturvallisuutta, radioaktiivisten jätteiden huoltoa ja ydinlaitosten käytöstäpoistoa koskevat harmonisoidut standardit sisältävä lainsäädäntö, jolla on todellista lisäarvoa etenkin nykyiseen kansainväliseen kehykseen verrattuna;

32.  kehottaa komissiota käyttämään hyväkseen IAEA:n hallinnoimien yleissopimusten (ydinturvallisuutta koskeva yleissopimus sekä käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yhteinen yleissopimus) täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia ja ottamaan huomioon arvioinnit kehittyneimmistä radioaktiivisten jätteiden huoltoa koskevista kansallisista käytännöistä, joita OECD:n ydinenergiajärjestö (NEA) ohjaa; panee merkille, että yhdessä sovitut hankkeet, kuten läntisen Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten järjestön (WENRA) johtamat hankkeet, joiden tarkoituksena on laatia yhteinen ydinturvallisuutta koskeva lähestymistapa, voivat auttaa laatimaan lainsäädännön rungon;

33.  muistuttaa, että kuten edellä mainitussa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 10. joulukuuta 2002 annetussa tuomiossa (asia C-29/99 komissio vs. neuvosto) vahvistetaan, komissiolla on toimivaltaa ydinturvallisuuden alalla Euratom-sopimuksen nojalla, ja sillä on valtuudet tehdä asiaa koskevia ehdotuksia;

Tulevaisuuden suuntaviivat

34.  katsoo, että Euratom-sopimus on vakavista puutteistaan huolimatta vielä tällä hetkellä välttämätön oikeudellinen kehys niin niille jäsenvaltioille, jotka haluavat kehittää ydintuotantoaan, kuin myös niille jäsenvaltioille, jotka haluavat pelkästään oikeudellisia välineitä suojatakseen itseään, väestöään ja ympäristöään;

35.  huomauttaa, että Euratom-sopimuksen määräykset ovat keskeisessä asemassa, koska niissä käsitellään Lissabonin strategiaan liittyviä teollisuutta koskevia kysymyksiä sekä energiakysymyksiä energiahuollon näkökulmasta hetkellä, jolloin Euroopan unioni pyrkii määrittelemään eurooppalaisen energialähteiden yhdistelmän, joka olisi vähähiilinen, kilpailukykyinen ja mahdollisimman "kotimainen";

36.  toistaa tähän liittyen, että ydinenergialla tuotetaan tällä hetkellä 32 prosenttia Euroopan unionin energiasta ja että komissio katsoo 10. tammikuuta 2007 antamassaan tiedonannossa sen olevan yksi tärkeimmistä hiilidioksidittomista energialähteistä Euroopassa ja Euroopan kolmanneksi edullisin energianlähde sisällyttämättä kustannuksia hintoihin; katsoo tästä johtuen, että Euroopan unionin olisi Euratom-sopimus huomioiden puolustettava teollista ja teknologista johtavaa asemaansa, kun otetaan huomioon muiden toimijoiden (Venäjä, USA) ydinvoimaan liittyvän toiminnan voimakas elvyttäminen ja se, että ydinvoima-alalle on ilmaantunut uusia toimijoita (Kiina ja Intia), joista tulee Euroopan unionin kilpailijoita keskipitkällä aikavälillä;

37.  katsoo, että Euratom-sopimuksen muodostaman oikeudellisen kehyksen puuttuminen johtaisi Euroopan ydinvoimapolitiikan uuteen kansallistamiseen eli yhteisön säännöstön taantumiseen, mikä aiheuttaisi vaaran oikeudellisesta epävarmuudesta kaikille 27 jäsenvaltiolle;

38.  kehottaa noudattamaan reilun kilpailun ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteita eri energiamuotojen yhteydessä;

39.  katsoo myös, että yhden tai useamman luvun poistaminen Euratom-sopimuksesta tai joidenkin määräysten liittäminen Euroopan yhteisön perustamissopimukseen saattaisi Euratom-sopimuksen epätasapainoon, koska nämä toimet heikentäisivät ydinenergian käytön valvontaa Euroopassa; lisää vielä, että johdonmukaisen lainsäädännöllisen kehyksen puuttuminen saisi aikaan sen, että tulevien jäsenvaltioiden olisi entistä vaikeampaa hyväksyä Euratomin säännöstö;

40.  katsoo, että ydinenergian käytön valvonta Euroopassa vaatii kyseisen energiamuodon erityisominaisuudet huomioiden Euratom-sopimuksen kaltaisen asialle omistetun lainsäädännöllisen kehyksen säilyttämistä, koska sopimus on jo 50 vuoden ajan osoittanut kaikkien sen sisältämien määräysten hyödyllisyyden; katsoo lisäksi, että sopimuksen osittainen sisällyttäminen mahdolliseen energiaa käsittelevään lukuun Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa heikentäisi ydinenergian lainsäädännöllistä valvontaa Euroopassa ja poistaisi tällä hetkellä Euratom-sopimuksessa olevat erityiset ydinvoiman valvontamenettelyt;

41.  katsoo kuitenkin, että Euratom-sopimusta on jossain määrin uudistettava;

42.  katsoo, että vaikka Euratom-sopimukseen tehtäisiinkin lyhyen aikavälin muutoksia, on sille myös tehtävä laaja-alainen tarkistus demokratiavajeen korjaamiseksi ja yleistä turvallisuutta koskevien kysymysten saattamiseksi unionin ja sen jäsenvaltioiden ydinvoimatoimintojen keskipisteeseen;

43.  pyytää, että Euratom-sopimukseen sisällytettyjä päätöksentekomenettelyjä uudistettaisiin siten, että Euroopan parlamentti voisi olla tiiviisti mukana ydinalan lainsäädäntötyössä, ja että menettelyissä päästäisiin parempaan avoimuuteen ja unionin kansalaiset voisivat osallistua niihin täysipainoisesti; pyytää siksi neuvostoa ja komissiota käsittelemään Euratom-sopimuksen sisäsyntyistä demokratiavajetta ja laajentamaan yhteispäätösmenettelyn soveltamista kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksyttävään lainsäädäntöön;

44.  katsoo, että nämä muutokset voidaan tehdä Euratom-sopimuksen 203 artiklan mukaisesti ilman, että kyseisen sopimuksen yleistä rakennetta ja sisältöä olisi välttämättä mullistettava; kehottaa neuvostoa harkitsemaan tätä mahdollisuutta;

45.  korostaa, että tilanteessa, jossa Euroopan energiapolitiikkaa on mukautettava ja ydinvoimaloiden käyttöikää pidennettävä, on kiireellisesti kehitettävä vahvaa yhteisön lainsäädäntöä ydinturvallisuuden, radioaktiivisten jätteiden huollon ja ydinlaitosten käytöstäpoiston aloille ja toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että ydinenergia turvallista käyttöä edistävään tutkimus- ja kehitystyöhön kiinnitetään mahdollisimman paljon huomiota ja sitä tuetaan mahdollisimman hyvin; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen tekemiään lainsäädäntöehdotusten luonnoksia ja antamaan uusia ehdotuksia direktiiveiksi, jotka koskevat ydinlaitosten turvallisuutta, jätehuoltoa, sulkemista ja käytöstä poistamista ja joissa otetaan huomioon aiheuttamisperiaate;

46.  pyytää hartaasti, että komissio ja neuvosto tutkisivat nopeasti tämän kysymyksen ja työskentelisivät läheisessä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa;

47.  kehottaa laatimaan eurooppalaisia ydinalan koulutusohjelmia ja takaamaan rahoituksen kunnianhimoisille tutkimusohjelmille, joiden avulla voidaan vastata ydinfission (turvallisuus, jätehuolto, tulevat reaktorit) ja säteilysuojelun haasteisiin ja varmistaa, että henkilöstön pätevyys ja resurssit riittävät; katsoo, että tällä tavoin ydinvoimaa koskeva vaihtoehto pidetään avoimena kestävän ja kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisuuden varmistamisen pohjalta;

48.  kehottaa luomaan hyvien kansallisten käytäntöjen koordinointimekanismin työntekijöiden ja väestön suojelemiseksi säteilyltä Euroopassa Euratom-sopimuksen myötä alalla saavutetun lähentymisen täydentämiseksi;

49.  kannustaa voimakkaasti komissiota laatimaan säännöllisesti sellaisia Euratom-sopimuksen edellyttämiä PINC-ohjelmia, jotka todella käsittelevät tulevaisuuden ydinvoimatuotanto- ja -investointitavoitteita alan kasvavaa kilpailua koskeva laajempi yhteys huomioiden ja joissa otetaan huomioon myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet; huomauttaa tässä yhteydessä, että muiden energiamuotojen käyttäminen kuuluu kansallisen toimivallan piiriin, mutta että tavoitteet (toisinaan jopa sitovat tavoitteet) asetetaan kuitenkin yhteisön tasolla, kuten tehdään uusiutuvien energialähteiden yhteydessä;

50.  pyytää neuvostoa luomaan koordinoidun toimintaperiaatteen – toimitusvarmuutta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevaa tavoitetta unohtamatta – jolla kannustettaisiin investointeihin turvallisuusmääräyksiä noudattaen, pyrkien näin pidentämään nykyisten reaktorien käyttöikää ja parantamaan niiden suorituskykyä, sekä uusiin toimintavalmiuksiin kohdistuviin investointeihin;

51.  panee merkille neuvoston aloitteen harkita eurooppalaisen ydinturvallisuutta, ydinlaitosten turvaamista ja ydinjätehuoltoa käsittelevän korkean tason työryhmän perustamisesta;

52.  pitää tervetulleena aloitetta Euroopan atomienergiafoorumin (European Nuclear Forum) perustamisesta poliittiset edustajat, teollisuuselämän ja kansalaisyhteiskunnan kattavan korkean tason vuoropuhelun varmistamiseksi;

53.  kehottaa palauttamaan Euratomin hankintakeskukselle sen merkittävän aseman ja käyttämään täysimääräisesti hyväksi niitä laajennettuja valtuuksia, jotka sille on myönnetty Euratom-sopimuksessa; katsoo, että keskuksen merkitys ei liity niinkään uraanin puutteeseen kuin kilpailukykyyn ja toimitusvarmuuteen, valmistetun ydinpolttoaineen toimitus mukaan lukien; katsoo, että Euratom-sopimuksen määräykset antavat keskukselle mahdollisuuden olla todellinen energian seurantakeskus ydinalalla, ja kannustaa jatkamaan nykyisiä Euratomin hankintakeskuksen aseman parantamista koskevia pohdintoja tätä silmällä pitäen;

54.  kehottaa jatkamaan vilkasta kansainvälistä yhteistyötä, jonka perusta on pystytty luomaan Euratom-sopimuksella, ja vahvistamaan jatkuvasti yhteistyötä IAEA:n kanssa, jotta voitaisiin välttää päällekkäinen toiminta viimeksi mainitun järjestön ja Euroopan atomienergiayhteisön välillä ja jotta säteilysuojelu, ydinturvallisuus ja ydinaineiden laittoman leviämisen estäminen olisivat korkeimmalla mahdollisella tasolla;

55.  kehottaa jatkamaan tutkimusta ja kehitystä koskevaa korkean tason kansainvälistä yhteistyötä ITER-hankkeessa tai neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevässä kansainvälisessä foorumissa tehtävän yhteistyön tapaan;

°                     °

°

56.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  Ratkaisu asiassa 1/78, Kokoelma 1978, s. 2151.
• [2]  Asia C-161/97, Kernkraftwerke Lippe-Ems Gmbh vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, Kokoelma 1999, s. I-02057.
• [3]  Asia C-29/99, Euroopan yhteisön komissio vastaan Euroopan unionin neuvosto, Kokoelma 2002, s. I-11221.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0603.
• [5]  EUVL C 292E, 1.12.2006, s. 112.
• [6]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0599.
• [7]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0300.
• [8]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0266.
• [9]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0517.
• [10]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0524.
• [11]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0523.
• [12]  EUVL C 280E, 18.11.2006, s.108.
• [13]  EUVL C 280E, 18.11.2006, s.117.
• [14]  Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella, joka allekirjoitettiin Maastrichtissa 7. helmikuuta 1992.
• [15]  Neuvoston direktiivi 2006/117/Euratom, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta (EUVL L 337, 5.12.2006, s. 21).

PERUSTELUT

Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta (jäljempänä ”sopimus”) on sovellettu viisikymmentä vuotta, ja parhaillaan pohditaan määritelmää eurooppalaisesta energiapolitiikasta. Nyt esittelijänne tehtäväksi on annettu tutkia, soveltuuko sopimus Euroopan unionin nykyiseen ydinenergiatilanteeseen ja tarjoaako se keinot, joilla voidaan vastata tulevaisuuden energiaa koskeviin haasteisiin.

Ensisilmäyksellä Euratom-sopimuksen oikeudellinen kehys näyttää muodoltaan vanhentuneelta, sillä sen institutionaalinen rakenne ei ole seurannut Euroopan unionin kehitystä. Sopimus on alun perin suunniteltu toimintojen integroinnin välineeksi, ja se voi tietyssä määrin vaikuttaa myös sisällöltään vanhentuneelta, koska jotkut sen määräyksistä ovat vanhentuneita tai niitä ei sovelleta sopimuksen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti.

Esittelijä kuitenkin katsoo, että sopimuksen rajoituksista huolimatta on muistettava, että tietyt sen määräyksistä ovat ajankohtaisempia kuin koskaan ja että niiden perusteella on hyväksytty runsaasti johdettua lainsäädäntöä. Tällä lainsäädännöllä säädellään velvoittavalla tavalla ydinteollisuuden toimintaa, eikä suinkaan pyritä edistämään ydinvoiman käyttöä. Tämän vuoksi tässä mietinnössä tarkastellaan, missä määrin sopimus voi jäädä mukautetuksi oikeudelliseksi kehykseksi vahvistettaessa lainsäädäntöä vielä kesannolla olevilla aloilla eli yhteisen turvallisuussäännöstön hyväksymisessä ja radioaktiivisten jätteiden huollossa. Mietinnössä tutkitaan myös, voiko sopimus osaltaan parantaa Euroopan taloudellista kilpailukykyä, energiaomavaraisuutta ja toimitusvarmuutta.

I - Sopimus on taattu ja tasapuolinen kehys kilpailukykyisen ydinteollisuuden kehittämistä varten:

·   50 vuotta aloitteita ja kunnianhimoisia toteutuksia osoittavat, että tämä sopimus on tasapuolinen ja tehokas.

–   Sopimus on saanut aikaan sen, että ydinenergia on Euroopan energiavalikoiman tärkeä osatekijä, jonka nykyään sitä paitsi myönnetään vähentävän hiilidioksidipäästöjä noin 312 Mt vuodessa (seitsemän prosenttia kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä).

Euroopan unionin ydinenergiatuotanto oli vuonna 2005 yli 920 TWh eli 1/3 maailman koko ydinvoimakapasiteetista, joka on arviolta 2470 TWh. Jäsenvaltioiden sähköstä tuotetaan keskimäärin 32 prosenttia ydinvoimalla, ja tilanne eri valtioissa on hyvin erilainen: ydinvoimaloita on 15 jäsenvaltiossa, ja joissakin valtioissa ydinvoima on tärkein sähköntuotannon lähde. Euroopan teollisuus riittää kattamaan polttoainekierron kokonaisuudessaan ja se on kehittänyt autoktonista teknologiaa (polttoaineen rikastaminen, reaktorien suunnittelu, käytetyn polttoaineen käsittely/uudelleenkäyttö). Esittelijän silmissä tämä on merkittävä osa Euroopan ydinvoiman kokonaiskuvaa, varsinkin kun parhaillaan käydään kansainvälistä keskustelua "monenvälisistä lähestymistavoista ydinpolttoainekiertoon".

–   Jos tarkastellaan tutkimusta, Euratomin tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuuden puiteohjelman kannustavan vaikutuksen ansiosta eurooppalainen tutkimus on pysynyt maailman kehityksen etulinjassa; tämä koskee erityisesti hallittua ydinfuusiota.

·   Useat sopimuksen määräykset ovat todisteena sopimuksen elinvoimaisuudesta ja mukautumiskyvystä.

–   Terveyden suojelusta on tullut tärkein huolenaihe:

Sopimuksessa edellytetään, että Euratom ”laatii yhtenäiset turvallisuusmääräykset väestön ja työntekijöiden terveyden suojelemiseksi sekä huolehtii niiden noudattamisesta”. Tämä luku on antanut aiheen runsaalle johdetulle lainsäädännölle, joka muodostaa kehyksen säteilysuojelua koskeville kansallisille laeille: yhteisten ”perusnormien” hyväksyminen, suurimpien sallittujen säteilykontaminaatioasteiden määrääminen elintarvikkeille, tietojenvaihtoa koskevat muodollisuudet ja säteilyhätätilanteet, ympäristön säteilyn valvonta sekä ydinlaitosten radioaktiivisten jätteiden valvonta, siviili-ilmailun työntekijöiden suojelu.

–   Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) toimintaa täydentävä ydinaineiden turvavalvonta:

VII luvussa on esitelty täydellinen valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan, ettei malmeja ja erityisiä halkeamiskelpoisia aineita käytetä muuhun kuin käyttäjän ilmoittamaan tarkoitukseen.

Turvavalvonta, jonka perustana on operaattorien hallussaan pitämien aineiden kirjanpitoa koskeva ilmoitusmenettelyyn perustuva järjestelmä, nivoutuu ydinmateriaalivalvontaan (”Safeguards”), jota IAEA käyttää jäsenvaltioiden ja Euratom-yhteisön kanssa tehtyjen kolmikantasopimusten yhteydessä. Ydinaineiden laittoman leviämisen estämiseen tähtäävään järjestelmään, jota vahvistettiin ydinmateriaalivalvontasopimuksiin vuonna 1998 liitetyillä lisäpöytäkirjoilla, liittyen Euratom toimittaa säännöllisesti IAEA:lle jäsenvaltioiden hallussa olevia ydinaineita koskevat kirjanpitotiedot. Esittelijä katsoo, että nämä kaksi järjestelmää ovat osoittautuneet toisiaan täydentäviksi ja että parannettavaa voisi olla lähinnä käytännön asioissa. Tutkintamenetelmien vastavuoroisuutta ja tarkastusten sujuvuutta voisi parantaa, jotta kaikkinainen päällekkäisyys vältettäisiin.

–   Vahvalla ulkopolitiikalla on lievennetty Euratom-sopimuksen käytännön puutteita:

Euratom on toimivaltansa puitteissa kehittänyt tiheän verkon kansainvälisiä sopimuksia

–         kansainvälisten organisaatioiden kanssa: Euratom on liittynyt suurimpaan osaan IAEA:n piirissä tehdyistä yleissopimuksista. Tämä täydentävyys voidaan ymmärtää siten, että IAEA:n laatimat suositukset ja sopimukset tähtäävät samaan kuin Euratomin vastaavat politiikat, ja Euratom, joka on tarkkailijan asemassa IAEA:han nähden, on voinut luoda aktiivisen kumppanuuden rikastuttamia suhteita.

–         kahdenvälisesti: Euratomin suhteet ovat perinteisesti keskittyneet kolmen suuren ydinaineiden ja ydinteknologian toimittajan kanssa tehtyihin sopimuksiin. Nämä maat ovat Kanada, Australia ja Yhdysvallat, joiden kanssa tehdyt sopimukset ovat sittemmin laajentuneet ydinturvallisuuden ja ydintutkimuksen aloille. Sopimukset ovat nykyään yhä enemmän vastavuoroisen yhteistyön sopimuksia (sopimukset Japanin, Argentiinan, Kazakstanin ja Ukrainan kanssa), jotka koskevat turvallisuutta, ydinaineiden valvontaa, ydinaineiden laittoman kaupan torjuntaa ja hallitun ydinfuusion tutkimusta (ITER:in juridinen rakenne). Ulkosuhteita käsittelevä luku on mahdollistanut myös Euratomin erittäin aktiivisen toiminnan peräkkäisten laajentumisten yhteydessä (Phare-ohjelma).

Esittelijä katsoo, että juuri tämä on Euratomin tärkeimpiä osia, koska sen elinvoimaisuus todistaa, että sopimus on ajankohtainen.

II – Riittämätön oikeudellinen mukauttaminen ja puutteet aiheuttavat kuitenkin sen, että Euratomissa on selviä heikkouksia.

–   Demokratiavaje:

Institutionaalista epätasapainoa on korjattava Euroopan parlamentin hyväksi, ja sen yhteispäätösmenettelyä koskevat valtuudet sopimukseen liittyvissä asioissa on tunnustettava. Esittelijä korostaa Euroopan parlamentin tärkeää panosta, jota ei voi jättää huomiotta. Jos sitä vain kuullaan, sen osallistuminen keskusteluihin on kuitenkin osoittautunut usein ratkaisevaksi, on kyse sitten ollut lukkiutuneista tilanteista Euratomin seitsemännen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman hyväksymisen yhteydessä, ”luovutusdirektiivistä” käydyissä keskusteluissa tai tarkistuksissa, joita tehtiin ydinvoimaa koskevaan yhteistyövälineeseen.

–   Ydinturvallisuusnormien hyväksyminen Euroopan unionissa, radioaktiivisten jätteiden huolto ja pitkäaikaisten kustannusten rahoituksen turvaaminen:

Jo vuonna 2003 tehtiin lainsäädäntöesitys, jonka tarkoituksena oli määritellä periaatteet järjestelylle, jonka avulla ydinturvallisuus voitaisiin hoitaa riittävän hyvin ja saada tarpeeksi varoja laitosten käyttöä ja käytöstäpoistoa varten. Koska yhteisymmärrystä ei syntynyt, neuvosto hyväksyi vuonna 2004 vuoteen 2006 ulottuvaa toimintasuunnitelmaa koskevan lähentymismenettelyn, jonka takana on ydinalan turvallisuutta koskeva työryhmä (WPNS).

Esittelijä panee merkille, että ryhmän antamat suositukset ovat yhteneviä 10. tammikuuta 2007 annetun PINC-luonnoksen suositusten kanssa, ja katsoo, että ainakin ajatusta perustaa ydinturvallisuutta koskeva korkean tason työryhmä on kannatettava. Lakien säätäminen näillä aloilla ei vaadi sopimuksen perusteellista tarkistamista, koska sen 203 artiklaan sisältyy riittävä oikeudellinen perusta uusien toimenpiteiden hyväksymistä varten.

III - EURATOM-sopimuksen avulla on voitava vastata tulevaisuuden energiahaasteisiin

Vaikka työvälineet, joilla oli tarkoitus turvata ydinenergian kehittäminen, eivät ole toimineet sopimuksen perustajien toivomalla tavalla, esittelijä katsoo, että syy ei ole sopimuksen ja että kyse on vastedes siitä, käytetäänkö olemassa olevia mekanismeja täysimääräisen tehokkaasti:

–   Yhteisön ohjeelliset ydinohjelmat (PINC):

Komissio on julkaissut useita PINC-ohjelmia, vuosina 1966, 1972, 1984, 1990 ja 1997. Esittelijä pitää valitettavana, että PINC-ohjelmien ennakoiva luonne ja ohjelmanluonteisuus ovat kadonneet ja että tämä ohjelma ei ole toiminut odotetulla tavalla.

Esittelijä panee merkille, että viimeisimmässä PINC-ohjelmaluonnoksessakaan ei näytä tulevan esiin tulevaisuuden visiota ydinvoiman teollisen kapasiteetin mukauttamisesta yhteisön energiapolitiikan tavoitteisiin eikä ydinturvallisuuden ja radioaktiivisten jätteiden huollon alojen tutkimuksen ja kehityksen rakenteiden vaatimia investointeja. Esittelijä suosittelee, että ennakkoarvioinnissa voitaisiin tarvittaessa ottaa huomioon myös toteuttamiseen tarvittavat työvälineet (erityisesti Euratomin lainat).

–   Hankintakeskuksen valtuudet on palautettava ottaen huomioon markkinoiden vapauttaminen:

Euratomin tavoitteena on valvoa, että kaikki yhteisössä sijaitsevat käyttäjät voivat hankkia säännöllisesti ja tasapuolisesti tarvitsemansa malmin ja ydinpolttoaineet (Euratomin yksinoikeus ydinaineiden hankintasopimuksiin, optio-oikeus kaikkiin jäsenvaltioiden alueella tuotettuihin malmeihin ja halkeamiskelpoisiin aineisiin, hankintakeskuksen organisointi kaupalliselta pohjalta).

Tosiasiassa keskuksen valtuuksia on rajoitettu, jos ajatellaan sen yksioikeutta tehdä sopimuksia, ja jotkut jäsenvaltiot ovat ottaneet keskuksen kanssa toimiessaan käyttöön yksinkertaistettuja menettelyjä, mikä on aiheuttanut sen, että keskus huomaa joutuneensa nykyään tyytymään kirjurin rooliin. Hankintakeskuksen asema on palautettava, jotta energiahuolto voidaan tulevaisuudessa turvata.

Kuten monet muutkin sopimuksen luvut, tämän luvun kehittäminen on mahdollistettu erityisellä tavalla, sillä siihen sisältyy tarkistusmekanismi. Esittelijä näkee tässä tilaisuuden tehdä keskuksesta todellinen ydinenergian seurantakeskus, joka sopisi komission suosittelemaan Euroopan energiapolitiikkaan.

Institutionaalista keskustelua ja sopimuksen tulevaisuutta koskevat johtopäätökset:

Kaikkien näiden syiden vuoksi esittelijä katsoo, että

Ø sopimus on vahvistettava ennen kaikkea siksi, että se on osoittanut tehokkuutensa ja että eurooppalaisissa energiaa koskevissa eri skenaarioissa on välttämätöntä ottaa huomioon ydinenergian merkitys, jos ajatellaan toimitusvarmuutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa,

Ø Euratomin institutionaalisen rakenteen on mahdollistettava Euroopan parlamentin asettaminen neuvottelujen keskiöön,

Ø sopimuksen täytäntöönpanoon on kiireellisesti sisällytettävä uusia toiminta-aloja; näiden järjestelyjen perustat ovat jo nyt olemassa sopimuksessa,

Ø sopimuksen avulla on luotava olosuhteet, joilla voidaan taata tarvittava rahoitus ydinturvallisuutta koskevaan tutkimukseen ja kehitykseen, radioaktiivisten jätteiden huoltoon ja tulevaisuuden reaktorimallien rahoitukseen, sekä kehitettävä koulutusohjelmia, jotka osoittavat, että ydinvoimalla on paikkansa energiavalikoimassa,

Ø sopimuksella on pyrittävä osaltaan määrittelemään koordinoitua ja kannustavaa investointipolitiikkaa: sopimukseen sisältyvien mukautettujen työvälineiden avulla voidaan varmistaa markkinaseuranta ja antaa suosituksia siitä, miten Euroopan unionin energiapolitiikan toteuttamiseksi tarvittavat olosuhteet voidaan säilyttää.

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (23.3.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euratomin arvioinnista – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa
(2006/2230(INI))

Valmistelija: Johannes Voggenhuber

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että EU:n perussopimuksia on uusien tarpeiden ja haasteiden myötä muutettu monta kertaa perustavanlaatuisesti, kun taas Euratomin perustamissopimusta on sen 50-vuotisen historian aikana muutettu vain kerran[1] muuttamatta kuitenkaan sen keskeisiä määräyksiä ja alkuperäistä sisältöä,

B.  ottaa huomioon, että vaikka Euratomin perustamissopimusta on muutettu vain vähän viimeisten 50 vuoden aikana, se on kuitenkin ollut edellä mainitulla ajanjaksolla lähtökohtana laajamittaiselle johdetulle oikeudelle ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lukuisten tuomioiden kohteena, joiden perusteella on etenkin ollut mahdollista laajentaa olennaisesti sen alkuperäistä soveltamisalaa,

C. katsoo, että viimeaikaiset laajentumiset ovat monipuolistaneet entisestään Euroopan unionin ydinvoima-alan kokonaisnäkymää ja lisänneet ydinalaa koskevaa yhteisön toiminnan tarvetta; ottaa huomioon, että 27 jäsenvaltiosta 11:llä ei ole koskaan ollut ydinvoimalaa alueellaan; ottaa huomioon, että Italia ei enää tuota sähköä ydinenergian avulla ja että myös Belgia, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi ovat päättäneet luopua ydinenergiasta,

D. ottaa huomioon, että parlamentti pyysi jo 18. kesäkuuta 1998 antamassaan päätöslauselmassa (Päätöslauselma komission tiedonannosta: Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet – Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja), että "neuvosto Euroopan unionista tehtyä sopimusta tarkistettaessa sisällyttää sopimukseen energiaa koskevan luvun, jossa asianmukaisesti otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen kestävän ja ympäristöä säästävän energiapolitiikan takaamiseksi Euroopassa"[2],

E.  ottaa huomioon, että luonnoksessaan sopimukseksi Euroopan perustuslaista (perustuslakisopimus) valmistelukunta ehdotti Euratomin perustamissopimuksen eriyttämistä tulevan perustuslain oikeudellisesta rakenteesta; katsoo, että Euratomin perustamissopimuksen määräykset ovat säilyneet ennallaan sen liitteenä olevan pöytäkirjan muodossa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työssä ja perustuslakisopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä,

F.  ottaa huomioon, että parlamentti kannatti Euratomin perustamissopimuksen eriyttämistä 24. syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa (Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta sopimukseksi Euroopan perustuslaista ja Euroopan parlamentin kanta hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumiseen), jossa se vaati hallitustenvälistä konferenssia kutsumaan koolle "perustamissopimuksen uudistamista käsittelevän konferenssin, jotta perustamissopimuksen lähinnä ydinenergian edistämiseen ja demokraattisten päätöksentekomenettelyjen puutteeseen liittyvät tarpeettomat ja vanhentuneet säädökset kumottaisiin"[3],

G. ottaa huomioon, että Saksa, Irlanti, Itävalta, Unkari ja Ruotsi ovat liittäneet perustuslakisopimukseen julistuksen, jonka mukaan Euratomin perustamissopimuksen määräyksiä on ajantasaistettava, mitä varten olisi kutsuttava mahdollisimman pian koolle perustamissopimuksen uudistamista käsittelevä konferenssi,

H. ottaa huomioon, että Euratomin perustamissopimuksen myötä EU:ssa otettiin käyttöön radioaktiivista polttoainetta ja jätettä koskevat tiukat turvallisuusmääräykset ja että siinä määrätään työntekijöiden ja kansalaisten terveydensuojelua koskevista yhdenmukaisista turvallisuusmääräyksistä sekä näiden määräysten täytäntöönpanomenettelyistä ja että sillä estetään ydinmateriaalin käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin,

1.  toteaa, että 50 vuotta sitten Euratomin perustamissopimukseen sisällytetyt odotukset ydinenergian käytöstä ovat muuttuneet; katsoo, että nämä odotukset kohdistuvat nyt pikemminkin tarpeeseen laatia Euratomin perustamissopimuksen pohjalta yhtenäinen oikeuskehys, jotta voidaan hallinnoida ydinenergian käytön valvontaa Euroopan unionissa ja tukea ydinenergiaa käyttävien maiden yhdentymistä EU:hun saattamalla Euratomia koskeva yhteisön säännöstö osaksi kansallista lainsäädäntöä; myöntää, että Euratomin perustamissopimuksen II osaston tärkeiden lukujen perusteella on voitu suojella väestöä, työntekijöitä ja ympäristöä ionisoivalta säteilyltä (3 luku), kehittää jätehuoltoa ja ydinvoimaloitten turvallisuutta (1 luku) sekä ydinmateriaalivalvontaa koskevaa tutkimusta Euroopassa (7 luku);

2.  pitää tuomittavana demokratiavajeena sitä, että parlamentti on lähes täysin suljettu Euratomia koskevan lainsäädäntötyön ulkopuolelle, ja sitä, että parlamenttia ylipäätään pyydetään antamaan lausunto ainoastaan yhdestä Euratomin perustamissopimuksen kymmenestä luvusta;

3.  huomauttaa, että huolimatta johdanto-osansa ydinvoimamyönteisestä sävystä Euratomin perustamissopimus ei velvoita jäsenvaltioita kehittämään maaperällään ydinvoimavaihtoehtoa vaan kunnioittaa jäsenvaltioiden suvereenia oikeutta kehittää oma energialähteiden yhdistelmä;

4.  viittaa toukokuussa 1999 hyväksyttyyn Amsterdamin sopimukseen, jossa taataan Euroopan parlamentin oikeus yhteispäätösmenettelyyn; pahoittelee, että parlamentin toimivaltuuksien laajentamista ja erityisesti niiden ulottamista koskemaan myös yhteispäätösmenettelyä useimmissa eurooppalaisissa lainsäädäntömenettelyissä ei ole otettu huomioon Euratomin perustamissopimuksessa; katsoo, että Euratomin perustamissopimuksen teknisestä luonteesta huolimatta parlamentin olisi osallistuttava muodollisesti niiden tekstien laadintaan, joiden oikeusperustana on Euratomin perustamissopimus;

5.  korostaa, että Euratomin perustamissopimus ei haittaa sähkön sisämarkkinoiden kehitystä eikä myöskään estä tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaata liikkuvuutta; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen yleisiä määräyksiä sovelletaan ydinenergiaa koskeviin kysymyksiin, ja mainitsee esimerkkinä, että ydinmateriaalin, siihen liittyvien laitteiden ja teknologioiden liikkumista Euroopan unionissa tai sen rajojen ulkopuolella säännellään unionissa valmistettavien kaksikäyttötuotteiden valvontaa koskevilla määräyksillä, jotka on hyväksytty EY:n perustamissopimuksessa tarkoitetun kauppapolitiikan perusteella; huomauttaa lisäksi, että Euratomia koskevaa lainsäädäntöä sitovat kilpailulainsäädäntö ja valtiontukia koskevat, EY:n perustamissopimuksen VI osastossa mainitut määräykset; päättelee näin ollen, että Euratomin perustamissopimus ei missään tapauksessa muodosta ydinenergiaa koskevaa protektionistista kehystä;

6.  toistaa vaatimuksensa hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumisesta, jotta Euratomin perustamissopimus voidaan tarkistaa kokonaisuudessaan ja jotta voidaan poistaa sen vanhentuneet määräykset ja säilyttää ydinteollisuuden sääntelyjärjestelmä EU:ssa, muuttaa sen säilytettävät osat nykyaikaisen ja kestävän energiapolitiikan mukaisiksi ja tämän jälkeen sisällyttää muutetut osat omana energia alaa koskevana lukunaan Euroopan perustuslakia koskevaan sopimukseen;

7.  katsoo, ydinenergiaa koskevista eriävistä näkemyksistä huolimatta, että ne Euratomin perustamissopimuksen määräykset, jotka ovat auttaneet ehkäisemään ydinmateriaalien leviämistä, ja terveyttä, turvallisuutta ja radioaktiiviselle säteilylle altistumista koskevat määräykset, ovat olleet varsin hyödyllisiä ja niitä tulisi koordinoida huolellisesti EY:n perustamissopimuksen terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten kanssa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euratomin arviointi – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa
Menettelynumero	2006/2230(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFCO 12.10.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Johannes Voggenhuber 4.10.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	22.1.2007		1.3.2007
Hyväksytty (pvä)	19.3.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Philip Dimitrov Dimitrov, Andrew Duff, Maria da Assunção Esteves, Bronisław Geremek, Anneli Jäätteenmäki, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jo Leinen, Íñigo Méndez de Vigo, Rihards Pīks, Johannes Voggenhuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pervenche Berès, Georgi Bliznashki, Elmar Brok, Carlos Carnero González, Gérard Onesta, Georgios Papastamkos, Bogdan Pęk, György Schöpflin, Alexander Stubb
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella, joka allekirjoitettiin Maastrichtissa 7. helmikuuta 1992.
• [2]  EYVL C 210, 6.7.1998, s. 215, kohta 39.
• [3]  EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 255, kohta 14.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euratomin toiminnan arviointi – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa

Menettelynumero

2006/2230(INI)

Asiasta vastaava valiokunta   Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE 28.9.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFCO 12.10.2006

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)

Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)

Eugenijus Maldeikis 12.9.2006

Alkuperäinen esittelijä

Valiokuntakäsittely

19.12.2006

30.1.2007

26.2.2007

26.3.2007

Hyväksytty (pvä)

27.3.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+: –: 0:

41 4 4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Attard-Montalto, Jan Březina, Philippe Busquin, Jerzy Buzek, Giles Chichester, Jorgo Chatzimarkakis, Silvia Ciornei, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Mary Honeyball, Anne Laperrouze, Romana Jordan Cizelj, Eugenijus Maldeikis, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Radu Ţîrle, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Konstantin Dimitrov, Avril Doyle, Robert Goebbels, Satu Hassi, Edit Herczog, Eija-Riitta Korhola, Esko Seppänen, Hannes Swoboda, Lambert van Nistelrooij

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Gintaras Didžiokas

4.4.2007

4.4.2007

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...