MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetun direktiivin 92/84/ETY muuttamisesta

18.4.2007 - (KOM(2006)0486 – C6‑0319/2006 – 2006/0165(CNS)) - *

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Astrid Lulling

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetun direktiivin 92/84/ETY muuttamisesta

(KOM(2006)0486 – C6‑0319/2006 – 2006/0165(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0486)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0319/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0148/2007),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 4 KAPPALE
(4) Näiden kuulemisten perusteella laadittiin komission toinen kertomus 26 päivänä toukokuuta 2004. Kertomuksessa todetaan, että eri jäsenvaltioissa sovellettavat valmisteveron määrät on yhdenmukaistettava, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ennen kaikkea kilpailun vääristymisen ja petosten estämiseksi.	Poistetaan.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 4 A KAPPALE (uusi)
	(4 a) Verokilpailu on tehokkain tapa yhdenmukaistaa alkoholijuomien valmisteverojen määrät. Sitä edistää parhaiten mainittujen tuotteiden vapaa, rajoittamaton ja jopa helpotettu liikkuvuus yli Euroopan unionin sisärajojen siten, että vero peritään vain ostopaikassa.
Perustelu
Verokilpailu on kuluttajien ja EU:n talouden kannalta hyvä asia. Se voidaan varmistaa vain, jos sisämarkkinoiden annetaan toimia täydellä teholla ja vapaasti, kuten perussopimuksissa edellytetään. Tämä on yksi kansalaisten odottamista perusoikeuksista.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5) Sen vuoksi on tarpeen kompensoida yhteisössä sovellettavien alkoholin ja alkoholijuomien valmisteveron vähimmäismäärien reaaliarvon aleneminen. Vähimmäismäärät olisi siksi korotettava inflaation huomioon ottamiseksi.	Poistetaan.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE
(6) Jotta voitaisiin helpottaa sellaisille jäsenvaltioille mahdollisesti aiheutuvia vaikeuksia, joiden on korotettava kansallisia valmisteveron määriä huomattavasti saavuttaakseen uudet vähimmäismäärät, olisi säädettävä mahdollisuudesta myöntää siirtymäkausi.	Poistetaan.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 7 KAPPALE
(7) On myös tarpeen tehdä säännöllisestä tarkistusmenettelystä joustavampi ja vähemmän työläs sekä muutettava, kuinka usein tarkistus on tehtävä. Nykyinen kahden vuoden ajanjakso on liian lyhyt, jotta jäsenvaltioiden lakimuutoksia voitaisiin arvioida moitteettomasti. Tarkistuksia olisi tehtävä neljän vuoden välein.	Poistetaan.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 7 A KAPPALE (uusi)
	(7 a) Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen vähimmäismäärien vahvistaminen direktiivillä 92/84/ETY ei ole lähentänyt eri jäsenvaltioissa sovellettavia valmisteverojen määriä.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 7 B KAPPALE (uusi)
	(7 b) Veromäärien lähentymiseen päästään vain vahvistamalla samanaikaisesti sekä vähimmäis- että enimmäismäärät ja ottamalla käyttöön käytännesäännöt, joissa jäsenvaltioita kehotetaan yhdenmukaistamaan valmisteveromääränsä toissijaisuusperiaatetta soveltaen.
Perustelu
Usein on todettu, että viimeisinä 15 vuotena ei ole onnistuttu lähentämään kuluttajahintoihin heijastuvia valmisteverojen määriä. Syy tähän ei ole vähimmäismäärien uudelleen määrittely vaan niiden erittäin korkea ja yhä kasvava taso eri jäsenvaltioissa. Veromäärien lähentämiseksi ja jotta sisämarkkinat vääristyisivät suhteellisen vähän, tarvitaan yhteinen sopimus kehottaa korkeiden verojen jäsenvaltioita alentamaan valmisteveromääriään.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 7 C KAPPALE (uusi)
	(7 c) Jäsenvaltiot, jotka haluavat korottaa vähimmäismääriä esimerkiksi inflaation huomioon ottamiseksi, voivat vapaasti tehdä niin.
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 7 D KAPPALE (uusi)
	(7 d) Jotkut jäsenvaltiot ovat vahvistaneet alkoholin ja alkoholijuomien valmisteveron jopa yli kymmenkertaiseksi vähimmäismääriin nähden, vaikka vähimmäismäärät olisikin mukautettu inflaatioon.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 7 E KAPPALE (uusi)
	(7 e) Nykyiset valmisteverojen vähimmäismäärät toimivat merkittävänä yllykkeenä epäviralliseen talouteen, erityisesti kahdessa viimeksi liittyneessä jäsenvaltiossa, Bulgariassa ja Romaniassa.
Perustelu
BKT asukasta kohti vaihtelee EU:ssa suuresti. Sen seurauksena valmisteverojen vähimmäismäärillä on erilainen vaikutus eri jäsenvaltioissa. Niistä johtuva, kuluttajiin kohdistuva paine on Bulgarian ja Romanian kaltaisissa maissa huomattavasti suurempi. Loogisena seurauksena epävirallinen talous kukoistaa.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 7 F KAPPALE (uusi)
	(7 f) Jäsenvaltiot, jotka pelkäävät kilpailun vääristyvän yhtenäismarkkinoilla, koska rajat ylittävä kauppa kyseisen jäsenvaltion ja huomattavasti alhaisempia veromääriä soveltavan naapurivaltion välillä lisääntyy, voivat alentaa omia veromääriään.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 7 G KAPPALE (uusi)
	(7 g) Jäsenvaltiot vahvistavat itse soveltamansa valmisteveron määrät, eikä ole syytä määrätä vähimmäismääristä, jos enimmäismääriäkään ei vahvisteta.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 8 KAPPALE
(8) Sen vuoksi direktiiviä 92/84/ETY olisi muutettava.	(8) Sen vuoksi direktiivi 92/84/ETY olisi kumottava.
Tarkistus 14 1 ARTIKLA 1 artikla, 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohta, 4 artikla, 6 artikla ja 8 artikla (direktiivi 92/84/ETY)
Muutetaan direktiivi 92/84/ETY seuraavasti:	Kumotaan direktiivin 92/84/ETY 1 artikla, 3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta, sekä 4, 6 ja 8 artikla.
(1) Korvataan 1 artikla seuraavasti:
”1 artikla
Jäsenvaltioiden on sovellettava valmisteveron vähimmäismääriä tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008.
(2) Korvataan 3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Alkoholiin ja muihin kuin 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuihin juomiin sisältyvän alkoholin valmisteveron vähimmäismäärä on 1 päivästä tammikuuta 2008 vahvistettava 720 euroksi hehtolitralta puhdasta alkoholia.”
(3) Korvataan 4 artikla seuraavasti:
”4 artikla
Välituotteiden valmisteveron vähimmäismäärä on 1 päivästä tammikuuta 2008 vahvistettava 59 euroksi hehtolitralta tuotetta.”
(4) Korvataan 6 artikla seuraavasti:
”6 artikla
Oluen valmisteveron vähimmäismäärä on 1 päivästä tammikuuta 2008 vahvistettava seuraavasti:
a) 0,98 euroksi lopputuotteen hehtolitralta/platoaste; tai
b) 2,45 euroksi lopputuotteen hehtolitralta/alkoholiprosentti.”
(5) Lisätään 7a artikla seuraavasti:
”7 a artikla
Poiketen siitä, mitä 1 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot, joiden 31 päivänä joulukuuta 2007 soveltamaa valmisteveron määrää on korotettava vähintään 10 prosenttia 3, 4 ja 6 artiklassa säädettyjen vähimmäismäärien saavuttamiseksi, voivat lykätä valmisteveron uusien vähimmäismäärien soveltamista 1 päivään tammikuuta 2009. Kun määrää on korotettava vähintään 20 prosenttia, valmisteveron uusien vähimmäismäärien soveltamista voidaan lykätä 1 päivään tammikuuta 2010.”
(6) Korvataan 8 artikla seuraavasti:
”8 artikla
Komissio tarkastelee tässä direktiivissä säädettyjä valmisteveron määriä neljän vuoden välein viimeistään 31 päivästä joulukuuta 2010 alkaen. Tarvittaessa se laatii kertomuksen tai tekee ehdotuksen. Neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet perustamissopimuksen 93 artiklan mukaisesti.”
Perustelu
Jäsenvaltiot, joissa valmisteverot ovat euroina ilmaistuna muita alhaisempia, ovat usein maita, joissa on myös muita alempi BKT/asukas ja palkkataso. Lisäksi nämä välimatkaa umpeen kurovat maat joutuvat liittymään euroalueeseen heti ehdot täytettyään. Koska euroalueeseen liittyminen edellyttää alhaista inflaatiota ja sen pitämistä alhaisena, valmisteverojen korotus on pantava täytäntöön siten, ettei häiritä inflaationvastaisen politiikan ponnisteluja pitää kuluttajahintaindeksi laskussa.
Tarkistus 15 1 A ARTIKLA (uusi)
	1 a artikla
	Käytännesäännöt
	Jäsenvaltioiden on komission ehdotuksesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 säädettävä käytännesäännöt, joiden mukaan Euroopan unionin keskitasoa korkeampia valmisteveroja kantavien jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä toimiin valmisteverojensa määrien jäädyttämiseksi ja asteittaiseksi alentamiseksi suhdannevaihtelut huomioon ottaen.
	Euroopan unionin keskitasoa alempia valmisteveroja kantavien jäsenvaltioiden ei pitäisi alentaa valmisteverojaan toimenpiteiden perusteella 1 päivänä tammikuuta 2007, vaan niiden olisi harkittava valmisteverojensa korottamista sopivalla määrällä suhdannevaihtelut huomioon ottaen.
	Käytännesääntöjen täytäntöönpanoa arvioidaan ensi kerran, kun niiden hyväksymisestä on kulunut neljä vuotta.
Perustelu
Ks. tarkistus 14.
Tarkistus 16 2 ARTIKLA
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä	Poistetaan.
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

1.        Lainsäädännön tausta

Komissio hyväksyi 8. syyskuuta 2006 ehdotuksen direktiiviksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetun direktiivin 92/84/ETY muuttamisesta[1].

Ehdotuksen päämääräksi ilmoitetaan vähimmäismäärien korottaminen inflaation huomioimiseksi, jotta vähimmäismäärien reaaliarvo ei alentuisi, ja veromäärien säilyttäminen neuvoston vuonna 1992 hyväksymällä tasolla. Komissio on laskenut yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuotuista prosenttimuutosta koskevien Eurostatin tilastojen perusteella, että koko EU:n inflaatioprosentti oli vuosien 1993–2006 välisenä aikana noin 31 prosenttia.

Tuote	Valmisteveron laskentaperuste	Nykyinen vähimmäismäärä	Ehdotettu vähimmäismäärä
Viini	Hl	0 €	0 €
Olut	Hl/platoaste tai Hl/alkoholiprosentti	0,748 € tai 1,87 €	0,98 € tai 2,45 €
Välituotteet	Hl	45 €	59 €
Alkoholi	Hl / puhdasta alkoholia	550 €	720 €

Oluen, alkoholin ja välituotteiden valmisteveron vähimmäismäärän korottaminen koskisi 27 jäsenvaltiosta yhdeksää: Latvia, Malta, Tšekki, Saksa, Luxemburg, Liettua, Espanja, Romania ja Bulgaria. Muut jäsenvaltiot soveltavat jo vähimmäismääriä suurempia veromääriä.

Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa, Suomessa ja Ruotsissa, kannettavat verot ovat huomattavasti vähimmäismääriä suurempia. Esimerkiksi oluesta kannetaan valmisteveroa yli 15 € hehtolitraa / lopputuotteen alkoholiprosenttia kohti, vaikka vähimmäismäärä on 1,87 € ja tulee olemaan 2,45 €, jos komission ehdotus hyväksytään.

2.        Komission argumentit

Yksi pääargumenteista, joilla neuvosto ja komissio perustelevat alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen vähimmäismäärien korottamista, on kilpailun vääristymien vähentäminen ja yhtenäismarkkinoiden edistäminen. Vähimmäismäärien korottaminen vaikuttaisi kuitenkin minimaalisesti, sillä eri jäsenvaltioiden erot pysyisivät huomattavan suurina.

Toinen argumentti, kilpailun vääristymien vähentäminen, liittyy suoraan naapurijäsenvaltioiden erisuuruisiin veromääriin. Vähimmäismäärien korottaminen ei muuttaisi tilannetta mitenkään. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan tai Suomen ja Viron rajat ylittävä kauppa ei vähentyisi, sillä korotus ei koske kyseisiä maita.

Vähimmäismäärien korotus saattaisi vaikuttaa Saksan ja Ruotsin tai Saksan ja Tanskan rajat ylittävään kauppaan, mutta tämäkin vaikutus jäisi minimaaliseksi, koska vaikka Saksa korottaisi veromääriä, Ruotsissa kannettavat verot olisivat yhä seitsemän kertaa korkeampia ja Tanskan verot kolme kertaa korkeampia kuin Saksan.

3.        Esittelijän kanta

On selvää, että direktiivillä 92/84/ETY, jossa alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen vähimmäismäärät vahvistettiin, ei ole 15 vuodessa saatu lähennettyä mainittuja valmisteveroja, pikemminkin päinvastoin.

Esimerkiksi olutlitran (5 t-%) valmistevero on Tšekin tasavallassa ja Maltassa 0,09 € mutta Suomessa 1,43 €. Ranskassa 70 cl:sta kuohumatonta viiniä (enint. 15 t-%) joutuu maksamaan 0,02 € mutta Irlannissa 1,91 €. Samoin 70 cl:sta kuohuviiniä (enint. 15 t-%) peritään Ranskassa 0,06 € mutta Irlannissa 3,82 €. Kreikassa 70 cl:sta välituotetta (enint. 22 t-%) kannetaan 0,31 € mutta Suomessa 4,94 €. Lopuksi 70 cl:sta väkevää alkoholijuomaa (40 t-%) peritään Kyproksessa 1,68 € mutta Ruotsissa 15,41 €.

Jos jäsenvaltiot, jotka soveltavat yhä vuonna 1992 vahvistettuja vähimmäismääriä, olisivat halunneet korottaa niitä joko välttääkseen veromäärien reaaliarvon alenemisen tai lisätäkseen verotulojaan, ne olisivat voineet ja voisivat vielä nytkin sen tehdä.

Koskapa tietyt jäsenvaltiot – kolme "vanhaa" ja kuusi uutta jäsenvaltiota – eivät ole näin tehneet, on oletettava, että niillä oli siihen hyvä syy ja niiden päätöstä on kunnioitettava.

Jäsenvaltiot, jotka ovat vahvistaneet mainitut valmisteverot selvästi yli vähimmäismäärien ja jotka valittavat lisääntyvästä rajat ylittävästä kaupasta, tietävät varmasti, että rajat ylittävän kaupan kasvu tavaroiden vapaan liikkuvuuden ansiosta on yksi yhtenäismarkkinoiden tavoitteista. Verokilpailu on yhtenäismarkkinoilla täysin oikeutettua.

Kilpailu ei ole vääristynyt tilanteessa, joka johtuu eri veromääristä, jos kerran jäsenvaltioilla on vapaus itse asettaa mainittu veromäärä.

Vuonna 1992 vahvistetut vähimmäismäärät, joita vähemmistö nykyisistä jäsenvaltioista soveltaa, eivät ole estäneet eräitä jäsenvaltioita korottamasta toistuvasti veromääriään ja leventämästä näin 27 jäsenvaltiossa tällä hetkellä perittävien veromäärien haitaria.

Siksi vähimmäismäärien vahvistamisessa ei ole enää mitään mieltä ja asiaa koskeva yhteisön lainsäädäntö on kumottava.

Muistettakoon, että valmisteverosta ja muista kulutusveroista saatavien tulojen osuus 25 jäsenvaltion BKT:sta on keskimäärin 2,7 %. Öljytuotteista ja tupakasta sekä eräissä maissa energiasta perittävät valmisteverot muodostavat pääosan tästä prosenttimäärästä. Jäsenvaltioissa, jotka perivät alkoholijuomista lähellä vähimmäismääriä olevia valmisteveroja, saadut verotulot muodostavat vain häviävän pienen osan mainitusta BKT-osuudesta.

Saksassa saatiin vuonna 2002 oluen valmisteverosta verotuloina 808,99 miljoonaa euroa mutta savukkeiden valmisteverosta 13346,42 miljoonaa euroa – siis yli 13 miljardia euroa. Lyijyttömän bensiinin valmistevero tuotti verotuloina 22,7 miljardia euroa. Näin ollen alkoholijuomien valmistevero tuottaa veroviranomaisille suhteellisen vähän, kun vertauskohtana ovat tupakasta tai öljytuotteista saadut verotulot.

Lopuksi, kun otetaan huomioon valmisteveron perimiseen liittyvä byrokratia ja hallinnolliset kustannukset, alkoholijuomien valmisteverot kattavat useimmiten juuri ja juuri perimisen kustannukset ja nettotulot jäävät minimaalisiksi tai jopa olemattomiksi vähimmäismääriä soveltavissa jäsenvaltioissa. Miksi niitä varten täytyisi vahvistaa vähimmäismäärät, kun ne itse voivat budjettitarpeidensa mukaan periä suurempia veroja?

4.        Päätelmät

Vähimmäismäärien olemassa olo ei ole 15 vuonna lainkaan lähentänyt alkoholin ja alkoholijuomin valmisteveroja eikä auta ratkaisemaan väitettyä kilpailun vääristymistä. Rajat ylittävä kauppa ei ole vilkastunut vähimmäismäärien vuoksi, vaan koska pohjoismaiset jäsenvaltiot perivät liian suuria valmisteveroja.

Komissio korostaa, että sen ehdotus korottaa alkoholijuomien valmisteverojen vähimmäismääriä vaikuttaa erittäin vähän loppuhintoihin. Se unohtaa, että kaikki vähimmäismäärien korotukset heijastuvat loppuhintoihin kerroinvaikutusten kautta (alv ja voittomarginaali) ja kiihdyttävät siten inflaatiota eritoten uusissa jäsenvaltioissa, jotka perustellusti ovat korotuksia vastaan.

Toimenpiteestä ei olisi hyötyä kuluttajille eikä tuottajille. Vallitsevassa asiaintilassa alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen vähimmäismäärät eivät enää ole perusteltuja. Ne voidaan siis poistaa käytöstä, mikä ei estä jäsenvaltioita perimästä edelleen nykyisentasoisia veroja tai jopa korottamasta veromääriä omalla vastuullaan.

• [1]  KOM(2006)0486, 8.9.2006.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Alkoholin ja alkoholipitoisten juomien valmisteveron lähentäminen
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0486 - C6-0319/2006 - 2006/0165(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	26.9.2006
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 28.9.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 28.9.2006		AGRI 28.9.2006
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	ENVI 3.10.2006		AGRI 3.10.2006
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Astrid Lulling 25.9.2006
Valiokuntakäsittely	24.1.2007		28.2.2007		27.3.2007
Hyväksytty (pvä)	11.4.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 15 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Udo Bullmann, David Casa, Manuel António dos Santos, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Christoph Konrad, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Cristobal Montoro Romero, Lapo Pistelli, Joop Post, John Purvis, Alexander Radwan, Dariusz Rosati, Heide Rühle, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Lydia Shouleva, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Ieke van den Burg
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jorgo Chatzimarkakis, Pilar del Castillo Vera, Harald Ettl, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Thomas Mann, Maria Petre, Gianni Pittella
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Gianluca Susta, Martin Dimitrov
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	18.4.2007