MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä ja eräiden asetusten muuttamisesta

14.5.2007 - (KOM(2007)0017 – C6‑0075/2007 – 2007/0012(CNS)) - *

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: María Isabel Salinas García

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä ja eräiden asetusten muuttamisesta

(KOM(2007)0017 – C6‑0075/2007 – 2007/0012(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0017)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0075/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A6‑0183/2007),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 2 KAPPALE
(2) Saatujen kokemusten perusteella hedelmä- ja vihannesalan järjestelmä on tarpeen muuttaa seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: alan kilpailukyvyn ja markkinasuuntautuneisuuden parantaminen sekä sisä- että ulkomarkkinoilla kilpailukykyisen kestävän tuotannon edistämiseksi, markkinakriiseistä johtuvan tuottajatulojen vaihtelun tasaaminen, hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisääminen yhteisössä ja alan tähänastisten ympäristönsäilyttämis- ja ympäristönsuojelemispyrkimysten jatkaminen.	(2) Saatujen kokemusten perusteella hedelmä- ja vihannesalan järjestelmä on tarpeen muuttaa seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: alan kilpailukyvyn ja markkinasuuntautuneisuuden parantaminen sekä sisä- että ulkomarkkinoilla kilpailukykyisen kestävän tuotannon edistämiseksi, uusien jäsenvaltioiden tilanteen huomioiminen, jotta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan vähentää eri jäsenvaltioiden ja alueiden epätasa-arvoisuutta maanviljelijöiden tulotason säilyttämiseksi, markkinakriiseistä johtuvan tuottajatulojen vaihtelun tasaaminen, hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisääminen yhteisössä ja alan tähänastisten ympäristönsäilyttämis- ja ympäristönsuojelemispyrkimysten jatkaminen, kansanterveyden ja kuluttajien edun suojeleminen sekä kolmansista maista tulevien hedelmien ja vihannesten tuonnin valvonnan tehostaminen.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5) Tämän asetuksen tulisi koskea sekä hedelmä- ja vihannesalan että hedelmä- ja vihannesjalosteiden alan yhteisten markkinajärjestelyjen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita. Tuottajaorganisaatioita sekä toimialakohtaisia järjestöjä ja sopimuksia koskevat säännökset koskevat ainoastaan hedelmä- ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, ja tämä erotus olisi säilytettävä. Hedelmä- ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn soveltamisala olisi laajennettava koskemaan myös eräitä mausteyrttejä, jotta järjestelmää voitaisiin soveltaa niihin.	(5) Tämän asetuksen tulisi koskea sekä hedelmä- ja vihannesalan että hedelmä- ja vihannesjalosteiden alan yhteisten markkinajärjestelyjen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita. Hedelmä- ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn soveltamisala olisi laajennettava koskemaan myös eräitä mausteyrttejä, jotta järjestelmää voitaisiin soveltaa niihin.
Perustelu
Nykyisessä hedelmä- ja vihannesalan YMJ:stä annetussa asetuksessa (EY/2200/96) säädetään tuottajaorganisaatioiden perustamisesta ja täsmennetään alat (hedelmät ja vihannekset, jalostettaviksi tarkoitetut tuotteet, herkkusienet, sitrushedelmät jne.). Siinä säädetään myös toimialakohtaisten järjestöjen perustamisesta.
Asetuksen perusteella Euroopan yhteisön alueella on perustettu, erityisesti hedelmien ja vihannesten jalostuksen alalla, monia tuottajaorganisaatioita ja toimialakohtaisia järjestöjä, jotka osallistuvat teollisuudenalojen kehittämiseen. Siksi on välttämätöntä, että nämä organisaatiot (tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset järjestöt) säilyvät.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 7 KAPPALE
(7) Hedelmien ja vihannesten tuotannossa ja kaupan pitämisessä olisi otettava huomioon ympäristönäkökohdat sekä viljelymenetelmien tasolla että huolehdittaessa käytetyistä tarvikkeista ja hävitettäessä tuotannosta poistettuja tuotteita, erityisesti vesien laadun suojelun, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja maisemanhoidon osalta.	(7) Hedelmien ja vihannesten tuotannossa ja kaupan pitämisessä olisi otettava huomioon ympäristönäkökohdat sekä viljelymenetelmien tasolla että huolehdittaessa käytetyistä tarvikkeista ja hävitettäessä tuotannosta poistettuja tuotteita, erityisesti vesien laadun suojelun, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja maisemanhoidon osalta. Jotta viljelijöitä ja toimijoita autettaisiin entistä paremmin muuttamaan tuotteidensa korkea laatu entistä suuremmiksi tuloiksi, komission olisi tutkittava tarkemmin eurooppalaisen laatumerkinnän mahdollista käyttöönottoa.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 8 KAPPALE
(8) Yhteisen markkinajärjestelyn perustekijöitä ovat tuottajaorganisaatiot, jotka varmistavat omalla tasollaan järjestelmän hajautetun toiminnan. Koska kysyntä keskittyy entistä enemmän, tuottajien markkina-aseman vahvistamiseksi on edelleen taloudellisesti välttämätöntä keskittää tarjontaa kyseisten organisaatioiden avulla. Tarjonnan keskittämisen olisi oltava vapaaehtoista, ja sen on osoitettava hyödyllisyytensä niiden palvelujen laajuuden ja tehokkuuden kautta, joita tuottajaorganisaatiot jäsenilleen tarjoavat.	(8) Yhteisen markkinajärjestelyn perustekijöitä ovat tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot, jotka varmistavat omalla tasollaan järjestelmän hajautetun toiminnan. Koska kysyntä keskittyy entistä enemmän, tuottajien markkina-aseman vahvistamiseksi on edelleen taloudellisesti välttämätöntä keskittää tarjontaa kyseisten organisaatioiden avulla. Todellinen tasapaino tuottajien aseman ja kauppaketjujen sekä suurten jalostusyritysten välisissä suhteissa edellyttää kuitenkin muita luonteeltaan poliittisia toimenpiteitä, jotka olisi toteutettava yhteisön tasolla. Tarjonnan keskittämisen olisi oltava vapaaehtoista, ja sen on osoitettava hyödyllisyytensä niiden palvelujen laajuuden ja tehokkuuden kautta, joita tuottajaorganisaatiot jäsenilleen tarjoavat.
Perustelu
Riippumatta tuottajaorganisaatioille annettavan tuen laajuudesta, niillä ei voida saattaa kyseisten järjestöjen tasaveroista asemaa kauppaketjujen ja suurten jalostusyritysten kanssa, sillä suurten kauppaketjujen liikevaihto on tuhat kertaa suurempi kuin vahvimpien tuottajaorganisaatioiden liikevaihto! Ainoastaan yhteisön tasolla toteutetuilla poliittisilla toimenpiteillä, eikä pelkällä hedelmien ja vihannesten markkinajärjestelyllä, voidaan tasoittaa vallitseva epätasapaino.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 9 KAPPALE
(9) Kokemusten mukaan tuottajaorganisaatiot ovat asianmukainen väline tarjonnan keskittämiseksi. Tuottajaorganisaatioiden tilanne on kuitenkin erilainen eri jäsenvaltioissa. Tuottajaorganisaatioiden kiinnostavuuden lisäämiseksi tuottajaorganisaatioiden toiminnan joustovaraa olisi kasvatettava. Joustovaran tulisi koskea erityisesti tuottajaorganisaation tuotevalikoimaa, sallitun suoramyynnin osuutta, sääntöjen soveltamisalan laajentamista ei-jäseniin, tuottajaorganisaation toimivallan tai tehtävien siirtoa tietyin edellytyksin tuottajaorganisaatioiden liitoille ja tehtävien siirtoa tytäryrityksille.	(9) Kokemusten mukaan tuottajaorganisaatiot ovat asianmukainen väline tarjonnan keskittämiseksi. Tuottajaorganisaatioiden tilanne on kuitenkin erilainen eri jäsenvaltioissa. Tuottajaorganisaatioiden kiinnostavuuden lisäämiseksi tuottajaorganisaatioiden toiminnan joustovaraa olisi kasvatettava, ja olisi vältettävä niiden liiallista keskittymistä alueille, joissa tuotanto- ja kaupanpitämisolosuhteet ovat samankaltaisia, koska se lisäisi epäsuorasti kokonaistarjontaa. Joustovaran tulisi koskea erityisesti tuottajaorganisaation tuotevalikoimaa, sallitun suoramyynnin osuutta, sääntöjen soveltamisalan laajentamista ei-jäseniin, tuottajaorganisaation toimivallan tai tehtävien siirtoa tuottajaorganisaatioiden liitoille sillä edellytyksellä, että niiden moitteeton toiminta varmistetaan, ja tehtävien siirtoa tytäryrityksille.
Perustelu
(Ensimmäinen virke ei koske suomenkielistä versiota.) Tehostetaan keinoja estää tuottajaorganisaatioiden keskittyminen alueille, joilla on parhaat mahdolliset tuotantoedellytykset, ja siten muiden alueiden laiminlyöminen, koska se olisi vastoin uudistuksen päämäärää.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 11 KAPPALE
(11) Unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden tuottajaryhmittymien, jotka haluavat saada tuottajaorganisaation aseman tämän asetuksen mukaisesti, olisi voitava saada siirtymäaika, jonka kuluessa niille voidaan myöntää kansallista ja yhteisön rahoitustukea tiettyjä sitoumuksia vastaan.	(11) Unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden tuottajaryhmittymien, jotka haluavat saada tuottajaorganisaation aseman tämän asetuksen mukaisesti, olisi voitava saada siirtymäaika, jonka kuluessa niille voidaan myöntää kansallista ja yhteisön rahoitustukea tiettyjä sitoumuksia vastaan, jos tarjonnan keskittämisaste on edelleen hyvin alhainen.
Perustelu
Tarkistus ei kaipaa perusteluja.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE
(13) Alueilla, joilla tuotannon organisointi on vähäistä, olisi sallittava kansallisen täydentävän tuen myöntäminen. Yhteisön olisi korvattava nämä tuet jäsenvaltioille, jotka ovat rakenteellisista syistä erityisen epäedullisessa asemassa.	(13) Alueilla, joilla tuotannon organisointi on vähäistä, olisi sallittava kansallisen täydentävän tuen myöntäminen. Yhteisö voi korvata nämä tuet toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä jäsenvaltioille, jotka ovat rakenteellisista syistä erityisen epäedullisessa asemassa.
Perustelu
Johdantokappaleen teksti yhdenmukaistetaan komission ehdotuksen 10 artiklan tekstin kanssa.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE
(14) Järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi toimintarahastojen osalta tukikelpoisia menoja koskevat menettelyt ja säännöt tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa maaseudun kehittämisohjelmia koskevien menettelyjen ja sääntöjen kanssa sallimalla jäsenvaltioiden laatia toimintaohjelmaa koskeva kansallinen strategia.	(14) Järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi toimintarahastojen osalta tukikelpoisia menoja koskevat menettelyt ja säännöt tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa maaseudun kehittämisohjelmia koskevien menettelyjen ja sääntöjen kanssa sallimalla jäsenvaltioiden laatia toimintaohjelmaa koskeva kansallinen strategia. Kansallisessa strategiassa samoin kuin kansallisessa strategisessa suunnitelmassa ja maaseudun kehittämisohjelmissa olisi määriteltävä jäsenvaltioiden käyttöön ottamat toimenpiteet, jotta vältettäisiin toimien päällekkäistä rahoitusta. Oikeusvarmuuden parantamiseksi ja toimintarahastojen toimien tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi lisäksi saatava laatia luetteloita menoista, jotka eivät ole tukikelpoisia.
Perustelu
Koska EAKR:sta rahoitettavien toisen pilarin ohjelmien tavoite 1 -alueet voivat olla samoja kuin toimintarahastoista rahoitettavat alueet, tuottajaorganisaatioiden olisi valittava jompikumpi rahoituskeino konkreettisten etujensa mukaisesti. Yhteisön vihannes- ja hedelmätuotannon alalla vallitsevien rakenteellisten olosuhteiden moninaisuuden ja toimintarahastoille asetettujen rahoituskehysten tiukkuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava hylätä "etukäteen" toimenpiteet, joita ne eivät pidä tarpeellisina tai ensisijaisina.
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 16 KAPPALE
(16) Eräille hedelmille ja vihanneksille on otettu asetuksilla (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 2202/96 käyttöön joukko erilaisia tukijärjestelmiä. Järjestelmien lukumäärä ja moninaisuus on tehnyt niistä vaikeasti hallinnoitavia. Koska ne ovat koskeneet tiettyjä hedelmiä ja vihanneksia, niissä ei ole otettu täysin huomioon alueellisia tuotantoedellytyksiä eivätkä ne ole koskeneet kaikkia hedelmiä ja vihanneksia. Sen vuoksi hedelmien ja vihannesten tuottajien tukemiseksi olisi oltava erilainen väline.	(16) Eräille hedelmille ja vihanneksille on otettu asetuksilla (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 2202/96 käyttöön joukko erilaisia tukijärjestelmiä. Järjestelmien lukumäärä ja moninaisuus on tehnyt niistä vaikeasti hallinnoitavia ja saattaa heikentää oikeusvarmuutta. Koska kyseiset järjestelmät ovat koskeneet tiettyjä hedelmiä ja vihanneksia, niissä ei ole otettu täysin huomioon uusien jäsenvaltioiden tuomia lajeja eikä alueellisia tuotantoedellytyksiä, eivätkä ne ole koskeneet kaikkia hedelmiä ja vihanneksia. Sen vuoksi hedelmien ja vihannesten tuottajien tukemiseksi olisi oltava erilainen väline.
Perustelu
Viittauksella oikeusvarmuuden heikentymiseen, jonka nykyinen tilanne voi aiheuttaa, pyritään perustelemaan säädösmuodon vaihtamisen välttämättömyyttä.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 18 KAPPALE
(18) Jotta hedelmä- ja vihannesalan tukijärjestelmästä saataisiin paremmin kohdennettu, joustava ja yksinkertaisempi, nykyiset tukijärjestelmät on syytä kumota ja sisällyttää hedelmät ja vihannekset kokonaisuudessaan asetuksella (EY) N:o 1782/2003 perustettuun järjestelmään. Tässä tarkoituksessa on tarpeen säätää, että tilatukijärjestelmässä tukea voivat saada viitekaudella hedelmiä ja vihanneksia tuottaneet viljelijät. Olisi säädettävä myös siitä, että jäsenvaltioiden tulee vahvistaa tilatukijärjestelmään liittyvät viitemäärät ja tukikelpoiset hehtaarit kunkin hedelmä- ja vihannesalan tuotteen markkinoiden mukaisen viitekauden ja asianmukaisten puolueettomien ja syrjimättömien kriteerien perusteella. Hedelmien ja vihannesten, joihin kuuluvat myös pysyvät hedelmä- ja vihanneskasvit, viljelyalojen olisi oltava tukikelpoisia tilatukijärjestelmässä. Kansallisia enimmäismääriä olisi mukautettava asianmukaisesti. Olisi säädettävä siitä, että komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt ja tarvittavat siirtymäkauden toimenpiteet.	(18) Jotta hedelmä- ja vihannesalan tukijärjestelmästä saataisiin paremmin kohdennettu, joustava ja yksinkertaisempi, nykyiset tukijärjestelmät on syytä kumota ja sisällyttää hedelmät ja vihannekset ainakin osittain asetuksella (EY) N:o 1782/2003 perustettuun järjestelmään. Tässä tarkoituksessa on tarpeen säätää, että tilatukijärjestelmässä tukea voivat saada viitekaudella hedelmiä ja vihanneksia tuottaneet viljelijät. Olisi määriteltävä myös kansalliset määrärahat kunkin hedelmä- ja vihannesalan tuotteen markkinoiden mukaisen viitekauden ja asianmukaisten puolueettomien ja syrjimättömien kriteerien perusteella. Hedelmien ja vihannesten, joihin kuuluvat myös pysyvät hedelmä- ja vihanneskasvit, viljelyalojen olisi oltava tukikelpoisia tilatukijärjestelmässä. Kansallisia enimmäismääriä olisi mukautettava vastaavasti ottaen huomioon hedelmien ja vihannesten markkinatilanteen kehitys uusien jäsenvaltioiden liittymisen jälkeen. Olisi säädettävä siitä, että komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt ja tarvittavat siirtymäkauden toimenpiteet.
Perustelu
Ottaen huomioon, että monia hedelmiä ja vihanneksia voidaan käyttää kahdella eri tavalla, ja sen välttämiseksi, että jalostettaviksi tarkoitetut tuotteet (erityisesti sitrushedelmät, Williams‑päärynät, Enden-luumut ja tomaatit) voivat kärsiä peruuttamattomista kysyntäänsä koskevasta epätasapainosta, jäsenvaltioiden on mahdollista korvata tilatuki pinta-alatuella, joka on samanlainen kuin nykyään pähkinöihin sovellettava tuki (asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 4 luvun 83–87 artikla). Tällä tuella edistetään tuen irrottamista tuotannosta, ja samoin kuin valkuaiskasveja, riisiä, energiakasveja ja pähkinöitä koskevat tuet, tuki täyttää ns. sinisen laatikon ehdot. Monenvälisissä neuvotteluissa tilatuki ei aiheuta ongelmia, WTO:lla ei ole vaikeuksia sen hyväksymisessä. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osastoon lisätään vastaavasti uusi 10 h luku ja siitä poistetaan viittaus pinta-aloihin, joka on kokonaan uuden johdantokappaleen aihe.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 18 A KAPPALE (uusi)
	(18 a) Tilatukijärjestelmä on suljettava pois hedelmä- ja vihannespinta-alojen osalta, jotta niitä ei voida käyttää muuhun maataloustoimintaan, kunnes niiden potentiaaliset vaikutukset hedelmä- ja vihannesmarkkinoihin ja rakenteisiin tiedetään, mikä noudattaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä1, jossa edellytetään yksityiskohtaisten vaikutusarviointien esittämistä merkittävien lainsäädännöllisten muutosten perustelemiseksi. Kertomuksessa, jonka komissio esittää neuvostolle tilatuen alueellisesta soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklan 8 kohdan mukaisesti, olisi yhtäältä analysoitava tilatukijärjestelmän vaikutusta niihin hedelmien ja vihannesten tuotantoalueisiin, jotka jo nauttivat vapaan tuotannon oikeudesta, ja toisaalta siihen olisi sisällyttävä erityinen analyysi kyseisen vapauttamisen mahdollisista vaikutuksista yhteisön koko hedelmä- ja vihannesalaan sekä peruna-alaan.
	___________ ¹ 7 päivänä syyskuuta 2006 annettu päätös asiassa C-310/04, Espanja/neuvosto, oikeustapauskokoelma 2006, s. I-07285.
Perustelu
Ottaen huomioon ne riskit ja epätasapainon, joka voi aiheutua markkinoille siitä, että hedelmien ja vihannesten viljelyyn tarkoitetut viljelyalat osoitetaan muuhun maatalouskäyttöön, kyseiset viljelyalat suljetaan pois tilatukijärjestelmästä siihen asti, että komissio esittää asianomaiset vaikutustutkimukset. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklan 8 kohdan mukaisesti esitettävä kertomus tarjoaa mahdollisuuden asiaomaisen analyysin esittämiseen ja on myös yhteisöjen tuomioistuimen asiaa koskevan vaatimuksen mukainen.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 18 B KAPPALE (uusi)
	(18 b) Vuoden 2004 laajentumisen myötä kirsikoista ja marjoista (mansikat, vadelmat, herukat) on tullut unionille sosiaalisesti ja taloudellisesti erittäin merkittäviä tuotteita, mutta ne kärsivät vaikeasta rakenteellisesta kriisistä ja tarvitsevat erityisiä tukitoimia. Näihin tuotantoihin on mahdollista soveltaa yhteisön pinta-alatukea siten, että viljelmien elinkelpoisuus taataan, ja rakenteellisia parannuksia, etenkin kysynnän keskittämistä, edistetään.
Perustelu
Jotkut uudet jäsenvaltiot ovat maailman suurimpia kirsikoiden ja marjojen tuottajia ja ovat siitä huolimatta kärsineet EU:hun liittymisestään lähtien rakenteellisesta kriisistä. Parlamentin päätöslauselmien mukaisesti erityinen, kyseisiä tuotantoja koskeva pinta-alatuki otetaan käyttöön. Tuki on pähkinöiden tuen kaltainen ja sen edellytyksenä on tarjonnan parantaminen ja viljelmien kestävyys. Tuki täyttää “sinisen laatikon" ehdot eikä aiheuta ongelmia monenvälisille neuvotteluille; WTO:lla ei ole vaikeuksia hyväksyä sitä. Tuen edellytykset määritellään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston uudessa 10 h luvussa.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 19 KAPPALE
(19) Hedelmien ja vihannesten tuotanto on vaikeasti ennakoitavaa, ja tuotteet helposti pilaantuvia. Vähäisetkin markkinoiden ylijäämät voivat häiritä markkinoita huomattavasti. Eräitä markkinoilta poistamiseen liittyviä järjestelmiä on sovellettu, mutta niiden hallinnointi on osoittautunut varsin vaikeaksi.	(19) Hedelmien ja vihannesten tuotanto on vaikeasti ennakoitavaa, ja tuotteet helposti pilaantuvia. Vähäisetkin markkinoiden ylijäämät voivat häiritä markkinoita huomattavasti. Eräitä markkinoilta poistamiseen liittyviä järjestelmiä on sovellettu, mutta niiden hallinnointi on osoittautunut varsin vaikeaksi ja tehottomaksi.
	Hedelmä- ja vihannesalaa leimaa markkinoiden epävakaisuus, ja jos hinnat romahtavat, nykyisen markkinoilta poistamisjärjestelmän tehokkuus tuottajien tulojen turvaverkostona rajoittuu riittämättömän korvauksen, liiallisen byrokratian, tuotantoalueiden organisaation puutteen ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin vuoksi sekä sen vuoksi, että markkinoiden asianmukaisen hallinnan varmistavia tuotantomahdollisuuksia ei tunneta tarpeeksi eikä markkinoilta vedettyjä tuotteita ole mahdollista suunnata toisaalle.
Olisi otettava käyttöön mahdollisimman helposti sovellettavia kriisinhallinnan lisätoimenpiteitä. Näissä olosuhteissa parhaalta vaihtoehdolta vaikuttaa kaikkien näiden toimenpiteiden sisällyttäminen tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmiin, mikä myös lisännee tuottajaorganisaatioiden kiinnostavuutta tuottajien keskuudessa.	Olisi otettava käyttöön mahdollisimman helposti sovellettavia uusia kriisinhallinnan toimenpiteitä. Näissä olosuhteissa parhaalta vaihtoehdolta vaikuttaa kaikkien näiden toimenpiteiden sisällyttäminen turvarahastoon, jota rahoitetaan erikseen tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmista, mikä myös lisännee tuottajaorganisaatioiden kiinnostavuutta tuottajien keskuudessa.
	Jäsenvaltioille annetaan lisäksi mahdollisuuksia toteuttaa toimia vakavien kansallisten ja/tai alueellisten kriisien hallitsemiseksi, ja jos ne katsovat tarpeelliseksi, rahoitusta voidaan täydentää osalla kansallista varantoa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 19 A KAPPALE (uusi)
	(19 a) Hyvin avoimissa yhteisissä markkinajärjestelyissä, kuten hedelmä- ja vihannesalalla, toimialakohtaisilla järjestöillä on erittäin tärkeä rooli tuotteiden markkinoille saattamisessa ja tuotteiden laadun suhteen. Järjestöjen avulla voidaan parantaa alan kilpailukykyä ja torjua markkinariskejä. Niiden toiminta rajoittaa huomattavasti voimakkaita markkinahäiriöitä ja suojaa tuottajia kriiseiltä.
Perustelu
Toimialakohtaisten järjestöjen rooli on voitava vahvistaa tämän YMJ:n uudistuksen yhteydessä. Pääasiallisena tarkoituksena on vahvistaa hedelmä- ja vihannesalan kilpailukykyä alan kollektiivista järjestäytymistä parantamalla.
Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 20 A KAPPALE (uusi)
	(20 a) Jos nykyiseen järjestelmään tehdään merkittäviä muutoksia, viljelyherkkusienten tuotantoalat voivat olla tukikelpoisia tilatukijärjestelmässä, josta on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1782/2003.
Perustelu
Viljelyherkkusieni kuuluu nykyään tuotteisiin, joille on vahvistettu tariffikiintiö. Kiintiö kuitenkin kehittyy kansainvälisten sopimusten myötä, jolloin eurooppalainen tuotanto on aina kilpailukykynsä puolesta vähän heikommassa asemassa kolmansista maista peräisin oleviin tuotteisiin nähden.
Jos tariffikiintiöjärjestelmä menettäisi tehonsa eurooppalaisen herkkusienituotannon tukemisen kannalta, olisi tuotantoa voitava tukea tilatukijärjestelmässä muun maataloustuotannon tapaan.
Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 20 B KAPPALE (uusi)
	(20 b) Hedelmien ja vihannesten keskimääräinen kulutus jää alle Maailman terveysjärjestön ja ravitsemusasiantuntijoiden suosittelemien määrien ottaen huomioon niiden merkityksen tasapainoiselle ruokavalion kannalta ja niiden tärkeän tehtävän kroonisten sairauksien ehkäisemisessä. Joissakin jäsenvaltioissa on lisäksi todettu hedelmien ja vihannesten kulutuksen jatkuvasti laskeneen. Tämän suunnan kääntämiseksi on välttämätöntä tehostaa tuottajaorganisaatioiden myynninedistämistoimia ja lisätä kaikille väestöryhmille ja erityisesti alle kahdeksantoistavuotiaille suunnattaviin tiedotustoimiin sekä hedelmien ja vihannesten kulutuksen edistämiseen käytettäviä varoja asetuksen (EY) N:o 2826/2000 mukaisesti.
	Lisäksi olisi syytä parantaa hedelmien ja vihannesten ilmaisjakelun edellytyksiä Euroopan unionissa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhteisön alueen lähellä sijaitsevissa kolmansissa maissa.
Perustelu
Terveysviranomaiset ja itse komissio ovat tunnustaneet hedelmien ja vihannesten merkityksen terveellisten ruokailutottumusten noudattamisessa. Terveellisellä ruokavaliolla ehkäistään ylipainoisuutta, lihavuutta ja kroonisia sairauksia. Hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäämiseksi tarvitaan yhteisön ja kansallisten viranomaisten tehokkaampia ponnisteluita kyseisten elintarvikkeiden tekemisessä houkuttelevammiksi kaikille väestöryhmille ja erityisesti kaikkein nuorimmille kansalaisille ja niiden saattamisessa kaikkien väestöryhmien ulottuville.
Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 23 KAPPALE
(23) Yhteisön yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen edellyttää kauppajärjestelmän käyttöönottoa yhteisön ulkorajoilla. Kauppajärjestelmän olisi sisällettävä tuontitullijärjestelmä, ja sen pitäisi periaatteessa vakauttaa yhteisön markkinat. Kauppajärjestelmän olisi perustuttava Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehtyihin sitoumuksiin.	(23) Yhteisön yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen edellyttää kauppajärjestelmän käyttöönottoa yhteisön ulkorajoilla. Kauppajärjestelmän olisi sisällettävä tuontitullijärjestelmä, ja sen pitäisi periaatteessa vakauttaa yhteisön markkinat. Kauppajärjestelmän olisi perustuttava Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehtyihin sitoumuksiin, mikä tarkoittaisi vihannes- ja hedelmäalalle aiemmin myönnettyjen vientitukien poistamista ja tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen siirtämistä sisäisiin toimiin, jotka ovat sopusoinnussa monenkeskisten toimien kanssa.
	Lisäksi on välttämätöntä tehostaa kolmansien maiden vihannes- ja hedelmäalan tuotteita koskevia tiedotus- ja myynninedistämistoimia maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja myynninedistämistoimista kolmansissa maissa 14 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2702/19991 mukaisesti. Komissio esittää tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen tarkistamiseksi.
	___________ EYVL L 327, 21.12.1999, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2060/2004 (EUVL L 357, 2.12.2004, s. 3).
Perustelu
Vientitukien poistaminen edellyttää sitä paitsi asetuksen (EY) N:o 2702/1999 mukaista kolmansien maiden vihannes- ja hedelmäalan tuotteita koskevien tiedotus- ja myynninedistämistoimien tehostamista.
Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 25 KAPPALE
(25) Jotta kolmansien maiden kanssa käytävään maataloustuotteiden kauppaan liittyviä määriä voitaisiin seurata, olisi säädettävä eräiden tuotteiden tuonti- tai vientitodistusten myöntämisestä niihin liittyvine vakuusvaatimuksineen, joilla taataan niiden toimien toteutuminen, joille kyseiset todistukset on myönnetty. Komission olisi sen vuoksi voitava ottaa käyttöön tällaisille tuotteille todistusjärjestelmät.	(25) Jotta kolmansien maiden kanssa käytävään maataloustuotteiden kauppaan liittyviä määriä voitaisiin seurata, olisi säädettävä eräiden tuotteiden tuonti- tai vientitodistusten myöntämisestä niihin liittyvine vakuusvaatimuksineen, joilla taataan niiden toimien toteutuminen, joille kyseiset todistukset on myönnetty. Komission olisi sen vuoksi voitava ottaa käyttöön tällaisille tuotteille todistusjärjestelmät. Kuluttajien terveyden suojelemiseksi ja viljelysten varjelemiseksi ulkopuolelta tulevien kasvitautien aiheuttamalta saastumiselta todistusjärjestelmiä olisi täydennettävä sellaisilla uusilla tähän asetukseen kuulumattomilla säännöksillä, joilla tehostetaan kasvien terveyden ja laadun valvontajärjestelmien toimintaa rajoilla. Tämän vuoksi olisi perustettava kolmansista maista tuotavien hedelmien ja vihannesten eurooppalainen laadunvalvontaviranomainen, joka toimisi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen valvonnassa.
Perustelu
Tuotteiden laadun suojelemisen, siis myös kuluttajien suojelun pitäisi olla EU:n keskeisiä tavoitteita. Tämän vuoksi ja jotta saavutettaisiin parempi vastaavuus kolmansien maiden kanssa laatukysymyksissä, tarvitaan valvontaa koskevia säännöksiä, joihin kuuluu EU:n viraston perustaminen.
Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 28 A KAPPALE (uusi)
	(28 a) On tarpeen tukea prosessia, jolla pyritään koordinoimaan yhteisön tasolla kasvinsuojelua koskevien pöytäkirjojen neuvottelemista kolmansien maiden kanssa hedelmien ja vihannesten vientiä varten.
Perustelu
Tähänastisilla monenvälisillä toimilla (WTO) sekä kahdenvälisin sopimuksin (Meksikon, Chilen, Välimeren maiden jne. kanssa) toteutetuilla toimilla ei vielä ole pystytty ratkaisemaan kasvinsuojeluun liittyvien esteiden aiheuttamaa ongelmaa yhteisön maataloustuotteiden viennissä. Kasvinsuojelua koskevien pöytäkirjojen neuvotteleminen kuuluu nykyisin EU:n jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten yksinomaiseen toimivaltaan. Komission olisi voitava neuvotella niistä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 28 B KAPPALE (uusi)
	(28 b) Tässä vaiheessa on tarpeen säilyttää vientituet, jotka ovat edelleen hyödyllinen väline hedelmien ja vihannesten viennin lisäämisessä yhteisöstä tiettyihin kolmansiin maihin.
Perustelu
Nykyinen hedelmä- ja vihannesalan YMJ tarjoaa markkinoiden hallintaan kaksi keinoa eli vientituet sekä markkinoiltapoistot. Vientitukien täydellinen ja välitön poistaminen saattaa horjuttaa paikallisesti tiettyjen hedelmien ja vihannesten markkinoita. Siksi on toimittava varoen ja ennen kaikkea odotettava vuoden 2007 lopulla valmistuvan asiaa koskevan vaikutustenarvioinnin johtopäätöksiä.
Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 30 KAPPALE
(30) Koska maataloustuotteiden yhteismarkkinat muuttuvat jatkuvasti, jäsenvaltioiden ja komission olisi ilmoitettava toisilleen asiaankuuluvista muutoksista.	(30) Koska vihannes- ja hedelmäalan kehitys on riippuvainen tuotannon ja kaupan rakennemuutoksista, jotka vaikuttavat markkinoiden toimintatapaan, jäsenvaltioiden ja komission olisi annettava toisilleen tietoja havaitsemistaan tärkeimmistä muutoksista. Olisi myös perustettava hintojen seurantaelin, joka voisi antaa täsmällisiä ja puolueettomia tietoja markkinoista ja auttaa siten komissiota toteuttamaan toimia vakavien kriisien yhteydessä. On lisäksi toivottavaa pyrkiä perustamaan sellainen yhteisön virasto, joka valvoo kaupan avoimuutta ja kilpailusääntöjen tarkkaa noudattamista varsinkin halpakauppaketjujen osalta.
Perustelu
Niin tuotantoon kuin kauppaan liittyvä vihannes- ja hedelmäalan markkinoiden kehitys edellyttää tiedotus- ja valvontajärjestelmien ajan tasalla pitämistä sekä sellaisten uusien elinten perustamista, joiden avulla komissio voi paremmin hallinnoida markkinoita ja puuttua kilpailusääntöjen noudattamatta jättämiseen. Näiden komissiota tukevien elinten toimintasäännöt sisällytetään 38 artiklassa tarkoitettuihin täytäntöönpanosääntöihin.
Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 31 KAPPALE
(31) Hedelmä- ja vihannesjärjestelmässä on eräitä velvollisuuksia. Näiden velvollisuuksien noudattamisen varmistamiseksi on tarpeen tehdä tarkastuksia ja soveltaa seuraamuksia, jos velvollisuuksia ei noudateta. Komissio olisi sen vuoksi valtuutettava antamaan säännöt, jotka koskevat myös aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperintää ja jäsenvaltioiden velvollisuuksia, jotka liittyvät tarkastuksista raportoimiseen. Koska hedelmä- ja vihannesalan erityistarkastajien elin ei ole uudessa järjestelmässä enää tarpeen, se olisi lakkautettava.	(31) Hedelmä- ja vihannesjärjestelmässä on eräitä velvollisuuksia. Näiden velvollisuuksien noudattamisen varmistamiseksi on tarpeen tehdä tarkastuksia ja soveltaa seuraamuksia, jos velvollisuuksia ei noudateta. Komissio olisi sen vuoksi valtuutettava antamaan säännöt, jotka koskevat myös aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperintää ja jäsenvaltioiden velvollisuuksia, jotka liittyvät tarkastuksista raportoimiseen.
Perustelu
Päinvastoin kuin johdantokappaleessa sanotaan, on todettava, että tuontituotteiden terveys- ja laatutarkastukset ovat riittämättömiä, maahantuotujen tuotteiden määriä koskevat tiedot ovat epäluotettavia ja erityisesti eri maiden välistä tiedonvaihtoa ei ole. Siksi ei tunnu järkevältä lakkauttaa ainoaa olemassa olevaa tarkastuselintä ilman että nykyistä asiaintilaa parannetaan.
Tarkistus 23 1 ARTIKLAN 1 KOHTA
Tässä asetuksessa vahvistetaan erityissäännöt, joita sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuihin tuotteisiin.	Tässä asetuksessa vahvistetaan erityissäännöt, joita sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuihin tuotteisiin sekä uusien jäsenvaltioiden esiintuomiin tärkeisiin tuotteisiin.
Perustelu
Nowe państwa członkowskie wniosły 19 gatunków owoców i warzyw o dużym znaczeniu dla rynku całej Unii Europejskiej(The enlargement of the EU: implications for the fruit and vegetable sector". European Commision - Directorate General for Agriculture, April 2004). Jednakże nie otrzymują one specyficznego wsparcia jakie istnieje dla wielu gatunków w starych państwach członkowskich o co wnosiła rezolucja Parlamentu Europejskiego(Rezolucja Parlamentu Europejskiego w sprawie uproszczenia wspólnej organizacji rynków owoców i warzyw (2004/2193(INI) z 11.05.2005 r.) Jest to ewidentna dyskryminacja producentów z nowych państw członkowskich zagrażająca stabilności jednolitego rynku.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus 24 1 ARTIKLAN 2 KOHTA
Tämän asetuksen III ja IV osastoa sovelletaan kuitenkin vain asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuihin tuotteisiin.	Poistetaan.
Perustelu
Le règlement de l'actuelle OCM des fruits et légumes (CE/2200/96) prévoit la création d'Organisations de Producteurs, et en précise la destination (fruits et légumes, produits destinés à la transformation, champignons, agrumes, etc.). Il prévoit également la création d'organisations interprofessionnelles.
Sur la base de ce règlement, se sont créées dans l'ensemble de la Communauté européenne de nombreuses Organisations de Producteurs et organisations interprofessionnelles, notamment dans les différentes filières de F&L destinés à la transformation, participant à la structuration de ces filières.
Il est dès lors indispensable que ces organisations (OP et organismes interprofessionnels) puissent continuer à exister.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus 25 1 ARTIKLAN 3 KOHTA
Tämän asetuksen 39 artiklaa sovelletaan CN-koodiin 0701 kuuluviin tuoreisiin tai jäähdytettyihin perunoihin.	Poistetaan.
Tarkistus 26 2 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Komissio voi säätää asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa tai asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman tuotteen kaupan pitämisen vaatimuksista.	1. Komissio voi säätää asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa tai asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman tuotteen kaupan pitämisen vaatimuksista. Tässä yhteydessä otetaan huomioon YK:n Euroopan talouskomissioon perustetun maataloustuotteiden laatuvaatimuksia käsittelevän työryhmän suosittelemat ETY/YK-standardit. Uusien vaatimusten vahvistamiseen asti sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2200/96 2 artiklan mukaisesti asetettuja vaatimuksia.
Perustelu
Kaupalliset standardit ovat erittäin tärkeitä laadun takeita kuluttajille ja ne lisäävät kaupan avoimuutta.
Tarkistus 27 2 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset:	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset:
a) on vahvistettava ottaen huomioon erityisesti asianomaisten tuotteiden erityisominaisuudet sekä tarve varmistaa kyseisille tuotteille riittävä menekki ja se, että kuluttajat saavat tuotteista riittävästi avointa tietoa;	a) on vahvistettava ottaen huomioon erityisesti asianomaisten tuotteiden erityisominaisuudet sekä tarve varmistaa kyseisille tuotteille riittävä menekki ja se, että kuluttajat saavat tuotteista riittävästi avointa tietoa;
b) voivat koskea erityisesti tuotteen laatua, luokittelua, painoa, kokoluokittelua, pakkaamista, käärimistä, varastointia, kuljetusta, tarjontamuotoa, kaupan pitämistä ja pakkausmerkintöjä.	b) koskevat erityisesti tuotteen laatua, luokittelua, painoa, kokoluokittelua, pakkaamista, käärimistä, varastointia, kuljetusta, tarjontamuotoa, kaupan pitämistä, alkuperää ja pakkausmerkintöjä mukaan lukien pakollisia alkuperämerkintöjä hedelmä- ja vihannesjalosteissa käytettäville hedelmille ja vihanneksille, sekä tuotantotapoja.
Perustelu
Korostetaan kaupan pitämisen vaatimusten sitovuutta markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Tarvitaan myös erityistä yhteisön lainsäädäntöä kyseisten vaatimusten kehittämisen varmistamiseksi ottaen huomioon integroidun tuotannon merkityksen vihannes- ja hedelmäalalla sekä sen kuluttajille ja ympäristölle tuomat edut perinteiseen tuotantoon verrattuna.
Kaupan pitämisen vaatimukset ovat välttämättömiä markkinoiden avoimuuden, tuotteiden laadun ja kuluttajansuojan varmistamiseksi.
Tarkistus 28 2 ARTIKLAN 3 KOHDAN 1 ALAKOHTA
3. Jollei komissio muuta säädä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti, tuotteita, joille on vahvistettu kaupan pitämisen vaatimukset, voi pitää kaupan yhteisössä vain kyseisten vaatimusten mukaisesti.	3. Jollei komissio muuta säädä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti, tuotteita, joille on vahvistettu kaupan pitämisen vaatimukset, on pidettävä kaupan yhteisössä vain kyseisten vaatimusten mukaisesti. Tuotteiden hallussapitäjä ei voi panna esille myyntiä varten tuotteita, joille on vahvistettu vaatimukset, eikä laittaa niitä myyntiin, myydä niitä, toimittaa niitä tai pitää niitä millään muulla tavoin kaupan Euroopan unionin alueella, elleivät ne ole vahvistettujen vaatimusten mukaisia. Hän on vastuussa siitä, että tuotteet ovat vaatimusten mukaisia.
Perustelu
Kaupalliset standardit ovat erittäin tärkeitä laadun takeita kuluttajille ja ne lisäävät kaupan avoimuutta.
On selvää, että kaupan pitoa koskevia sääntöjä on noudatettava.
Tarkistus 29 2 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi)
	3 a. Tuotteita, joille laatuvaatimukset on vahvistettu, voidaan niiden haltijan toimesta pitää esillä myyntitarkoituksessa, saattaa myyntiin tai myydä, toimittaa tai pitää kaupan jollakin muulla tavoin Euroopan unionissa ainoastaan, jos ne ovat mainittujen vaatimusten mukaisia. Tuotteiden haltija on vastuussa vaatimustenmukaisuuden noudattamisesta.
Perustelu
Kaupan pitämisen vaatimukset ovat välttämättömiä markkinoiden avoimuuden, tuotteiden laadun varmistamiseksi riippumatta siitä ovatko ne peräisin unionista tai kolmansista maista.
Tarkistus 30 2 ARTIKLAN 3 B KOHTA (uusi)
	3 b. Vähittäiskauppavaiheessa tuotteissa pitää olla vaatimusten mukaiset merkinnät asianmukaisen tiedotuksen varmistamiseksi kuluttajille. Merkinnöissä ilmoitetaan ainakin:
	a) lajike tai lajiketyyppi
	b) tuotteen alkuperä
	c) tuoteluokka.
Perustelu
Kaupan pitämisen vaatimukset ovat välttämättömiä markkinoiden avoimuuden ja tuotteiden laadun varmistamiseksi. Siksi tarvitaan vaatimuksia, joilla varmistetaan selkeiden tietojen antaminen kuluttajille.
Tarkistus 31 2 ARTIKLAN 3 C KOHTA (uusi)
	3 c. Ennen tarkastusten toteuttamista koskevien uusien säännösten antamista sovelletaan edelleen kaupan pitämisessä hedelmä- ja vihannesalalla sovellettavista vaatimustenmukaisuustarkastuksista 12 päivänä kesäkuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1148/2001¹ mukaisia vaatimustenmukaisuustarkastuksia.
	_________________________ ¹ EUVL L 156, 13.6.2001, s. 9. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 408/2003 (EUVL L 62, 6.3.2003, s. 8.)
Perustelu
In base all'attuale regolamentazione, la Commissione ha adottato norme tecniche relativamente al regime di controllo e degli standard di qualità per 35 prodotti di particolare importanza per il mercato comunitario. Considerato che a seguito della riforma saranno trasferite alla Commissione tutte le competenze in materia e che la proposta si limita ad assumere come possibile l'eventualitá che la Commissione confermi le disposizioni attualmente in vigore, che prevedono standard obbligatori e precise indicazioni sull'origine dei prodotti ortofrutticoli, è necessario integrare l'articolo 2 della proposta precisando che restano in vigore le disposizioni in materia adottate dalla Commissione nel quadro del regolamento (CE) n. 2200/96 del Consiglio del 28 ottobre 1996 relativo all'organizzazione comune dei mercati nel settore degli ortofrutticoli.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus 32 3 ARTIKLAN 1 KOHDAN A ALAKOHTA
a) se on perustettu asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen viljelijöiden aloitteesta, jotka viljelevät yhtä tai useampaa asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa luetelluista tuotteista;	a) se on perustettu asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen viljelijöiden aloitteesta, jotka viljelevät yhtä tai useampaa käsiteltävänä olevan asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista;
Perustelu
Le règlement de l'actuelle OCM des fruits et légumes (CE/2200/96) prévoit la création d'Organisations de Producteurs, et en précise la destination (fruits et légumes, produits destinés à la transformation, champignons, agrumes, etc.).
Au titre de ce Règlement, de nombreuses OP se sont créées dans le secteur des fruits et légumes à destination de la transformation, participant ainsi à une structuration de l'offre, notamment dans les négociations avec les entreprises de transformation.
Il est dès lors indispensable que le nouveau règlement puisse sans ambiguïté prévoir que les OP existantes dans le secteur des fruits et légumes transformés pourront continuer à exister, et qu'il pourra s'en créer de nouvelles.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus 33 3 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHDAN III ALAKOHTA
iii) vähentää tuotantokustannuksia ja vakauttaa tuottajahintoja;	iii) optimoida tuotantokustannuksia ja vakauttaa tuottajahintoja;
Tarkistus 34 3 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHDAN IV A ALAKOHTA (uusi)
	iv a) edistää laatutodistuksin varustettua tuotantoa;
Perustelu
Laatutodistuksin varustettua tuotantoa olisi edistettävä eurooppalaisen tuotannon erityisominaisuutena kolmansista maista peräisin olevaan tuotantoon verrattuna. Alkuperänimitykset ja muut sertifioidut nimitykset merkitsevät lisäarvoa eurooppalaiselle kuluttajalle.
Tarkistus 35 3 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 ALAKOHDAN A ALAKOHTA
a) sovellettava tuottajaorganisaation vahvistamia sääntöjä, jotka liittyvät tuotantoilmoitusvelvoitteeseen, tuotantoon, kaupan pitämiseen ja ympäristönsuojeluun;	a) sovellettava tuottajaorganisaation vahvistamia sääntöjä, jotka liittyvät tuotannon tuntemukseen, tuotantoilmoitusvelvoitteeseen, tuotantoon, kaupan pitämiseen ja ympäristönsuojeluun;
Perustelu
Tarkistus ei kaipaa perusteluja.
Tarkistus 36 3 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 ALAKOHDAN E ALAKOHTA
e) suoritettava säännöissä määrätyt maksut 7 artiklassa säädettyjen toimintarahastojen perustamiseksi ja kartuttamiseksi.	Poistetaan.
Perustelu
Kyseinen alakohta on ristiriidassa 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, sillä jos tuottajaorganisaatio päättää osallistua toimintarahastojen yhteisrahoitukseen, tuottajajäsenet vapautuvat tästä velvoitteesta.
Tarkistus 37 3 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN C ALAKOHTA
c) pitää tuottajaorganisaation luvalla kaupan toisen, oman organisaationsa osoittaman tuottajaorganisaation välityksellä tuotteita, jotka ominaispiirteidensä vuoksi eivät ensisijaisesti kuulu jäsentuottajan oman tuottajaorganisaation kaupallisen toiminnan piiriin.	c) pitää tuottajaorganisaation luvalla kaupan toisen, oman organisaationsa osoittaman tuottajaorganisaation välityksellä tai itse tuotteita, jotka ominaispiirteidensä vuoksi eivät ensisijaisesti kuulu jäsentuottajan oman tuottajaorganisaation kaupallisen toiminnan piiriin.
Tarkistus 38 3 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)
	2 a. Tässä asetuksessa 'tuottajaorganisaatioiden liitolla' tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka muodostaa kaksi tai useampi hyväksyttyä tuottajaorganisaatiota, jonka tavoitteena on erityisesti:
	a) korvata jäsenorganisaationsa 7 artiklassa säädettyjen toimintarahastojen hallinnassa sekä 8 artiklassa säädettyjen toimintaohjelmien laadinnassa, esittämisessä ja toteuttamisessa;
	b) hallita markkinakriisejä;
	c) toteuttaa muita 5 artiklan mukaisesti jäsentensä sen toimivaltaan siirtämiä toimia.
Tarkistus 39 4 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Jäsenvaltion on hyväksyttävä tässä asetuksessa tarkoitetuiksi tuottajaorganisaatioiksi hyväksyntää hakevat tuottajaryhmittymät, jos ne:	1. Jäsenvaltion on hyväksyttävä tässä asetuksessa tarkoitetuiksi tuottajaorganisaatioiksi hyväksyntää hakevat tuottajaryhmittymät, jos
a) täyttävät 3 artiklassa säädetyt vaatimukset ja esittävät riittävät todisteet muun muassa siitä, että ryhmittymällä on vähimmäismäärä jäseniä ja että se tuottaa vähimmäismäärän kaupan pidettäviä tuotteita, mitkä vähimmäismäärät jäsenvaltion on määritettävä;	a) ne täyttävät 3 artiklassa säädetyt vaatimukset ja esittävät riittävät todisteet muun muassa siitä, että ryhmittymällä on vähimmäismäärä jäseniä ja että se tuottaa vähimmäismäärän kaupan pidettäviä tuotteita, mitkä vähimmäismäärät jäsenvaltion on määritettävä;
b) antavat riittävät takeet toimintansa toteuttamisesta keston, tehokkuuden ja tarjonnan keskittämisen suhteen;	b) ne antavat riittävät takeet toimintansa toteuttamisesta keston, tehokkuuden ja tarjonnan keskittämisen suhteen;
c) auttavat jäsentuottajiaan saamaan ympäristöystävällisten viljelymenetelmien käyttämiseen tarvittavaa teknistä apua;	c) ne tarjoavat jäsentuottajilleen ympäristöystävällisten viljelymenetelmien käyttämiseen tarvittavaa teknistä apua;
d) asettavat jäsentuottajien käyttöön tarvittavia teknisiä apuvälineitä tuotteiden varastoimiseksi, pakkaamiseksi ja kaupan pitämiseksi sekä varmistavat jäsentuottajien toimiin liittyvän asianmukaisen markkinointi- ja taloushallinnon.	d) niillä on käytettävissään tarvittavat tekniset ja inhimilliset resurssit tuotteiden varastoimiseksi, pakkaamiseksi ja kaupan pitämiseksi sekä varmistavat jäsentuottajien toimiin liittyvän asianmukaisen markkinointi- ja taloushallinnon.
Perustelu
Tuottajaorganisaatioiden vapauttaminen velvollisuudestaan tarjota suoraan teknistä apua ja tarvittavia resursseja organisaatioiden tehtävien täyttämiseen (1 kohdan c ja d alakohta) on vastoin sitä organisaatioiden vahvistamista koskevaa tavoitetta, jonka mukaan niiden olisi kyettävä tarjoamaan palveluja ja luomaan mahdollisimman paljon lisäarvoa tuotannolle. Ei ole asianmukaista lisätä joustoa näissä asioissa, koska näin voi syntyä fiktiivisiä tuottajaorganisaatioita, joiden ainoana päämääränä on saada toimintaohjelmille tarkoitettuja tukia. On päinvastoin muutettava kohtia, jotka voivat aiheuttaa tulkintaongelmia, kuten asetus (EY) N:o 2200/1996 on jo aiheuttanut.
Tarkistus 40 4 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä tuottajaorganisaatioiksi tässä asetuksessa tarkoitetussa merkityksessä myös sellaiset tuottajaorganisaatiot, jotka eivät ole 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia, jos ne:	2. Asetuksen (EY) N:o 2200/96 mukaiset ennen 31 päivää joulukuuta 2007 hyväksytyt tuottajaorganisaatiot saavat kahden vuoden siirtymäajan 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen, mikäli ne täyttävät edelleen asetuksen (EY) N:o 2200/96 asiaan kuuluvien artikloiden vaatimukset. Asetuksen (EY) N:o 2200/96 mukaiset esihyväksytyt tuottajaorganisaatiot säilyttävät esihyväksynnän hyväksymissuunnitelmien toteuttamisajan päättymiseen asti.
a) olivat olemassa ennen 21 päivää marraskuuta 1996;
b) on hyväksytty neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1035/721 mukaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 1997.
Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti hyväksyttyihin tuottajaorganisaatioihin sovelletaan muita 3 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, lukuun ottamatta tapauksen mukaan mainitun artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja tämän artiklan 1 kohtaa.
Tarkistus 41 4 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi)
	3 a. Jäsenvaltioiden on vahvistettava hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden liittojen hyväksymisehdot.
Tarkistus 42 5 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Jäsenvaltio voi sallia, että tuottajaorganisaatio siirtää minkä tahansa osan toimivallastaan tuottajaorganisaatioiden liitolle, jonka jäsen asianomainen tuottajaorganisaatio on, jos jäsenvaltio katsoo, että kyseinen liitto voi käyttää tehokkaasti tuota toimivaltaa.	1. Jäsenvaltio voi sallia, että tuottajaorganisaatio siirtää koko toimivaltansa tai osan siitä hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden liitolle, jonka jäsen asianomainen tuottajaorganisaatio on, tai toissijaiselle organisaatiolle myöhemmin vahvistettavien ehtojen mukaisesti, jos jäsenvaltio katsoo, että kyseinen liitto voi käyttää tehokkaasti tuota toimivaltaa.
Tarkistus 43 6 ARTIKLAN OTSIKKO
Uudet jäsenvaltiot	Uudet jäsenvaltiot, syrjäiset alueet ja saaret
Perustelu
Syrjäiset alueet, kuten Aigeianmeren saaret, kohtaavat objektiivisia vaikeuksia hallintorakenteiden perustamisessa. Samalla on tärkeätä säilyttää tuotannon taso kyseisillä alueilla, jotka kohtaavat myös elintarviketarpeen tyydyttämiseen liittyviä toimitusongelmia. Koska tuottajaorganisaatiot ovat YMJ:n olennainen osa, on suotavaa erottaa niiden hallinto yleisistä voimassa olevista normeista, jotka koskevat muita 15 EU-maan alueita.
Tarkistus 44 6 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA
1. Unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden tuottajajärjestöille myönnetään enintään viiden vuoden siirtymäkausi 4 artiklassa säädettyjen hyväksymisedellytysten täyttämiseksi.	1. Unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden sekä Aigeianmeren saarten (asetus...) tuottajajärjestöille myönnetään enintään viiden vuoden siirtymäkausi 4 artiklassa säädettyjen hyväksymisedellytysten täyttämiseksi.
Perustelu
Syrjäiset alueet, kuten Aigeianmeren saaret, kohtaavat objektiivisia vaikeuksia hallintorakenteiden perustamisessa. Samalla on tärkeätä säilyttää tuotannon taso kyseisillä alueilla, jotka kohtaavat myös elintarviketarpeen tyydyttämiseen liittyviä toimitusongelmia. Koska tuottajaorganisaatiot ovat YMJ:n olennainen osa, on suotavaa erottaa niiden hallinto yleisistä voimassa olevista normeista, jotka koskevat muita 15 EU-maan alueita.
Tarkistus 45 6 A ARTIKLA (uusi)
	6 a artikla
	Hyväksymissuunnitelmien rahoitus
	1. Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuki myönnetään kiinteämääräisenä tukena.
	2. Kunkin tuottajaorganisaation saama tuen määrä määritellään niiden vuosittain kaupan pidetyn tuotannon arvon perusteella, ja se on
	a) ensimmäisenä vuonna 10 prosenttia, toisena vuonna 10 prosenttia, kolmantena vuonna 8 prosenttia, neljäntenä vuonna 6 prosenttia ja viidentenä vuonna 4 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta enintään 2 000 000 euroon saakka, ja
	b) ensimmäisenä vuonna 5 prosenttia, toisena vuonna 5 prosenttia, kolmantena vuonna 4 prosenttia, neljäntenä vuonna 3 prosenttia ja viidentenä vuonna 3 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta 2 000 000 euron ylittävältä osalta.
	3. Komissio määrää täytäntöönpanoa koskevissa säännöissään tuottajaorganisaatiokohtaisista tukien enimmäismääristä ja niiden maksutavoista.
Perustelu
Tässä artiklassa konkretisoidaan 6 artiklan säännökset: asianomaiset kustannukset on jo otettu huomioon otsakkeen "Tuottajaorganisaatioiden esihyväksyntä" (30–40 miljoonaa euroa vuodessa) alla olevan rahoitusselvityksen enimmäismäärissä. Nykyiset, komission asetuksen (EY) N:o 1943/2003 3 artiklan mukaiset tukien määrät siis kaksinkertaistuvat. Artiklan tärkeyden ja avoimuutta koskevan vaatimuksen vuoksi artikla on parempi sisällyttää neuvoston perusasetukseen kuin komission täytäntöönpanosääntöihin, joiden olisi pitäydyttävä hallinnollisiin näkökohtiin.
Tarkistus 46 7 ARTIKLAN 1 KOHDAN A ALAKOHTA
a) jäsenten tai tuottajaorganisaation maksuosuuksilla;	a) jäsenten tai tuottajaorganisaation maksuosuuksilla; jälkimmäisessä tapauksessa tuottajaorganisaation maksuosuus voi olla peräisin jäsenvaltion määräämästä rahoituslähteestä.
Perustelu
Tuottajaorganisaatioiden maksuosuuksien rahoituslähteitä ei pitäisi rajoittaa, kun otetaan huomioon, että nykyisin niiden rahoitus voi olla peräisin vain niiden omista varoista ja erityisesti tuotteiden myynnistä saaduista tuloista. Näissä olosuhteissa, ja jos tuottajaorganisaatioiden tarjoamat palvelut odotusten mukaisesti lisääntyvät tulevaisuudessa, niiden kirjanpito ja varainhoito tulee entistä monimutkaisemmaksi hyvin erityyppisten rahastojen syntymisen vuoksi. Kirjanpidollinen lisävaikeus, jonka vaatimus varojen alkuperän ilmoittamisesta aiheuttaa, estää käytännössä tuottajaorganisaatioita maksamasta osuuksiaan. Kokemus on osoittanut, että vaikka voimassa olevat säädökset mahdollistavat useiden rahoituslähteiden käytön, tätä mahdollisuutta on tuskin käytetty olemassa olevien rajoitusten vuoksi.
Tarkistus 47 7 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Toimintarahastosta rahoitetaan jäsenvaltioiden 12 artiklan mukaisesti hyväksymiä toimintaohjelmia.	2. Toimintarahastosta rahoitetaan jäsenvaltioiden 12 artiklan mukaisesti hyväksymiä toimintaohjelmia ja monivuotista turvarahastoa 12 a artiklan mukaisesti.
Perustelu
Toimintaohjelmien ohella tämän rahaston monivuotinen hallinnointi edellyttää kriisien ehkäisy- ja hallintajärjestelmää.
Tarkistus 48 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN B A ALAKOHTA (uusi)
	b a) kuluttajien suojelemista koskevien toimenpiteiden edistäminen;
Tarkistus 49 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN E A ALAKOHTA (uusi)
	e a) alkuperänimitysten ja maantieteellisten nimitysten edistäminen;
Perustelu
Laatutodistuksin varustettua tuotantoa olisi edistettävä eurooppalaisen tuotannon erityisominaisuutena kolmansista maista peräisin olevaan tuotantoon verrattuna. Alkuperänimitykset merkitsevät lisäarvoa eurooppalaiselle kuluttajalle.
Tarkistus 50 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN E B ALAKOHTA (uusi)
	e b) tarjonnan mukauttaminen paremmin kysyntään käynnistämällä tarvittaessa uudelleenjärjestelyohjelmia;
Perustelu
Laadun parantamiseen ja markkinointiin olisi toisinaan liitettävä entistä parempi tarjonnan mukauttaminen kysyntään.
Tarkistus 51 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN F ALAKOHTA
f) kriisinhallinta.	Poistetaan.
Perustelu
La gestione della crisi non può essere inserita nei programmi operativi. Le crisi sono eventi non prevedibili e le misure per farvi fronte non possono essere oggetto di una programmazione predisposta nell'anno precedente a quello in cui si realizza il programma operativo. Inoltre, se introdotte nei programmi operativi, tali misure di crisi andrebbero a sottrarre risorse ad altre azioni. Infine va considerato che le misure relative alle crisi di mercato devono essere accessibili a tutti i produttori, e non solo ai soci delle organizzazioni di produttori. La gestione della crisi dovrebbe essere inserita, insieme alle altre misure strutturali, come spese di funzionamento, personale o acquisto di macchinari, nei programmi di sviluppo rurale, lasciando nei piani operativi quelle misure che, avendo un'incidenza diretta sui soci, rendano le organizzazioni di produttori più attraenti per questi ultimi.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus 52 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN F A ALAKOHTA (uusi)
	f a) sellaisten toimien hyväksyntä, joiden tarkoituksena on muuttaa tuotteet käytettäviksi biopolttoaineina.
Perustelu
Uusien kaupallisten vaihtoehtojen etsiminen voitaisiin liittää operatiivisissa ohjelmissa edistettäviin toimiin.
Tarkistus 53 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN F B ALAKOHTA (uusi)
	f b) koulutus,
Perustelu
Koulutustoimet lisätään toimintaohjelmien tavoitteisiin, koska niiden ei katsota kuuluvan markkinakriisien hallintakeinoihin.
Tarkistus 54 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN F C ALAKOHTA (uusi)
	f c) satovakuutus;
Perustelu
Satovakuutus ehdotetaan sisällytettäväksi yleistavoitteisiin, koska kyseinen tavoite ei liity pelkästään "markkinakriisien" hallintaan vaan kattaa myös muita riskejä.
Tarkistus 55 8 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Kriisinhallinnalla pyritään välttämään hedelmä- ja vihannesmarkkinoilla esiintyvät kriisit ja ratkaisemaan ne seuraavin toimenpitein:	Poistetaan.
a) markkinoiltapoisto;
b) hedelmien ja vihannesten korjaaminen raakana tai niiden korjaamatta jättäminen;
c) menekinedistäminen ja tiedotus;
d) koulutustoimenpiteet;
e) satovakuutus;
f) sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukeminen.
Perustelu
Toimintaohjelmat on suunniteltu alan tuottajaorganisaatioiden rakenteellisia tehostamistoimia silmällä pitäen. Nykyinen vuotuinen suunnittelumenettely ja kriisien ehkäisy- ja hallintatoimet ovat ristiriidassa, koska jälkimmäiset edellyttävät reaktiivisuutta ja rahastoon jättämistä suotuisten markkinointivuosien aikana. Tämän rahaston monivuotinen hallinnointi edellyttää siksi ehdottomasti toimintaohjelmien ohella kriisien ehkäisy- ja hallintajärjestelmän käyttöönottoa osana hedelmä- ja vihannesalan yhteistä markkinajärjestelyä.
Tarkistus 56 8 ARTIKLAN 3 KOHTA
3. Ympäristöpaineita lisäävät investoinnit ovat sallittuja vain, jos on otettu käyttöön tehokkaat järjestelyt ympäristön suojaamiseksi näiltä paineilta.	Poistetaan.
Perustelu
Ei ole tarkoituksenmukaista lisätä tällaista ehtoa, jota pidetään liiallisena toimintaohjelmien investointeihin.
Tarkistus 57 8 ARTIKLAN 4 KOHTA
4. Toimintaohjelmiin on sisällyttävä toimia hedelmien ja vihannesten kulutuksen edistämiseksi nuorten keskuudessa paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla.	4. Toimintaohjelmiin voi sisältyä vapaaehtoisia toimia hedelmien ja vihannesten kulutuksen edistämiseksi korostaen erityisesti nuoria kuluttajia paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla myös erityistoimilla, joilla pyritään edistämään näiden tuotteiden jokapäiväistä kulutusta kouluissa.
Tarkistus 58 8 ARTIKLAN 4 A KOHTA (uusi)
	4 a. Jäsenvaltiot voivat laatia 11 artiklassa tarkoitettujen kansallisten strategioiden mukaisen luettelon toimintarahastoon kuuluvista toimenpiteistä, joita tietyn alueen tai tietyn tuotantoalan tuottajaorganisaatioiden ei ole välttämättä toteutettava kyseisellä alueella tai tuotantoalalla vallitsevien rakenteellisten erityisolosuhteiden vuoksi.
Perustelu
Esittelijän aikaisempien tarkistusten mukaisesti jäsenvaltioilla on valta päättää toimintarahastojen painopistealueista.
Tarkistus 59 9 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA
1. Yhteisön taloudellisen tuen määrä on yhtä suuri kuin jäsentuottajien tosiasiallisesti suorittamat maksuosuudet yhteensä mutta kuitenkin enintään 50 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuneista menoista.	1. Yhteisön taloudellisen tuen määrä on yhtä suuri kuin jäsentuottajien tosiasiallisesti suorittamat maksuosuudet yhteensä mutta kuitenkin enintään 50 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuneista menoista toimintaohjelmissa ja turvarahaston osalta se määräytyy 12 a artiklan 2 kohdassa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.
Perustelu
Kriisinhallintatoimet eivät saa supistaa toimintaohjelmien mukaisille rakenteellisille toimille osoitettua rahoitusta. Kriisien ehkäisy- ja hallintarahaston on oltava toimintaohjelmista riippumaton ja se on rahoitettava täydentävistä, eri budjettivaroista
Tarkistus 60 9 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Yhteisön taloudellinen tuki voi olla enintään 4,1 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta.	Yhteisön taloudellinen tuki voi olla enintään 6 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta.
Perustelu
Vaikka uudistuksen myötä tuottajaorganisaatioita vaaditaan suorittamaan uusia hankalia tehtäviä, yhteisön tuen enimmäismäärä pidetään 4,1 prosentissa kunkin tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta. Tämä merkitsee tuottajaorganisaatioiden käytössä olevien varojen supistumista. Niiden maksukyky saattaa vähetä jopa 17 prosenttia komission ehdottamissa 60 prosentin rahoituskaavailuissa. Yhteisön tuen enimmäismäärää on siis nostettava ehdotetusta 4,1 prosentista 6 prosenttiin kaupan pidetyn tuotannon arvosta.
Tarkistus 61 9 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 B ALAKOHTA (uusi)
	Yhteisön rahoitustukea voidaan täydentää osalla asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklassa tarkoitettua kansallista varantoa enintään 0,5 prosenttiin saakka kullekin jäsenvaltiolle myönnetyistä viitemääristä, mukaan lukien tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetun turvarahaston perustamista varten. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle, jos ne ovat kiinnostuneita tästä vapaaehtoisesta rahoitusvaihtoehdosta, ja ottavat sen huomioon laatiessaan 11 artiklassa tarkoitettuja kansallisia strategioitaan.
Perustelu
Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat neutraalin talousarviovaikutuksen periaatetta, jäsenvaltioiden sallitaan turvautua asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen varantoon, jos toimintarahastojen varat todetaan riittämättömiksi. Mitkä tahansa lisäkustannukset, jotka aiheutuvat toimintarahastoon maksettavien osuuksien korottamisesta tai jäsenvaltion mahdollisesta tarpeesta perustaa turvarahasto, voidaan näin ollen kattaa kansallisesta varannosta yleiseen 0,5 prosentin enimmäisrajaan saakka.
Tarkistus 62 9 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 A ALAKOHTA (uusi)
	Tuen enimmäismäärän rajoittamista ei kuitenkaan sovelleta tapauksissa, joissa prosenttiosuutta on nostettu 60 prosenttiin aiheutuneista menoista 2 kohdan mukaisissa tapauksissa.
Perustelu
Jos yhteisön rahoitusosuuden 60 prosenttiin nostamisen ehdoksi asetettaisiin rahoituksen enimmäismäärän noudattaminen, voidakseen käyttää eräille 60- prosenttisesti rahoitetuille toimille myönnetyn tuen tuottajaorganisaation pitäisi joko luopua osasta muiden omaan toimintaohjelmaan sisältyvistä 50-prosenttisesti rahoitettujen toimien toteuttamisesta tai lisätä omaa osuuttaan niissä yli 50 prosentin, mikä olisi vastoin säännöstä, jossa taataan kaikille tuottajaorganisaatioille vähintään 50 prosentin korvaaminen.
Tarkistus 63 9 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHTA
a) sen jättää useampi yhteisön tuottajaorganisaatio, joka harjoittaa eri jäsenvaltioissa kansainvälistä toimintaa;	a) sen jättää useampi yhteisön tuottajaorganisaatio, joka osallistuu yhteisiin toimiin tai harjoittaa eri jäsenvaltioissa kansainvälistä toimintaa;
Perustelu
Ehdotettu mekanismi, jolla yhteisrahoituksen osuus nostetaan 60 prosenttiin eräissä toimintaohjelmissa tai osissa niistä samaan aikaan kun yhteisön tuen enimmäismäärä säilyy 4,1 prosentissa, on ristiriidassa ehdotetun kannusteen tavoitteen kanssa, sillä se merkitsee tuottajaorganisaatioiden maksukyvyn heikentymistä 17 prosentilla (8,2 prosentista 6,83 prosenttiin, joka on 1,37 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta). Edellä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joissa yhteisrahoituksen osuus on 60 prosenttia, pitää laajentaa sisällyttämällä a- kohta kahden tai useamman tuottajaorganisaation toteuttamiin yhteisiin toimiin.
Tarkistus 64 9 ARTIKLAN 2 KOHDAN C ALAKOHTA
c) se koskee yksinomaan tukea neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 soveltamisalaan kuuluville, luonnonmukaisesti tuotetuille tuotteille;	c) se käsittää toimet neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 soveltamisalaan kuuluvien, luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tukemiseksi ja 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimet tai hedelmien ja vihannesten integroituun tuotantoon liittyvät toimet, jotka ovat niiden jäsenvaltioiden voimassa olevien sääntöjen mukaisia, jotka ovat säännelleet tämänkaltaista tuotantoa erityisten yhteisön sääntöjen puuttumisen vuoksi;
Perustelu
Toimenpiteitä, joissa yhteisrahoituksen osuus on 60 prosenttia, pitää laajentaa sisällyttämällä niihin myös toimet, joilla edistetään ympäristöystävällisten tekniikoiden käyttöönottoa.
Tarkistus 65 9 ARTIKLAN 2 KOHDAN F ALAKOHTA
f) sen jättää tuottajaorganisaatio jäsenvaltiossa, jossa tuottajaorganisaatiot pitävät kaupan alle 20 prosenttia hedelmien ja vihannesten tuotannosta;	f) sen jättää tuottajaorganisaatio jäsenvaltiossa, jossa tuottajaorganisaatiot pitävät kaupan alle 20 prosenttia hedelmien ja vihannesten tuotannosta, tai tuottajaorganisaatio, joka toimii alueella, jossa tuottajaorganisaatiot pitävät kaupan alle 20 prosenttia hedelmien ja vihannesten tuotannosta, tai hyväksytty tuottajaorganisaatio, joka on perustettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja jonka kaupan pidetyn tuotannon arvosta yli 50 prosenttia on peräisin jalosteille maksettavasta tuesta asetuksen (EY) N:o 2201/96 ja asetuksen (EY) N:o 2202/96 mukaisesti.
Perustelu
Pitää lisätä ohjelmien, joissa yhteisrahoituksen osuus on 60 prosenttia, määrää järjestäytymisen kannustamiseksi ainakin niillä alueilla tai jäsenvaltioissa, joissa tuottajaorganisaatioilla ei ole tyydyttävää markkinaosuutta.
Tarkistus 66 9 ARTIKLAN 2 KOHDAN G A ALAKOHTA (uusi)
	g a) sen jättää sellainen hyväksytty tuottajaorganisaatio, jonka edustaman tuotteen alalla tuottajien järjestäytyminen on vähäistä;
Tarkistus 67 9 ARTIKLAN 2 KOHDAN G B ALAKOHTA (uusi)
	g b) sen jättää hyväksytty tuottajaorganisaatio, joka edustaa tuotetta, jolla on suuri taloudellinen tai ekologinen, paikallinen tai alueellinen merkitys ja jolla on yhteisön markkinoilla jatkuvia vaikeuksia erityisesti voimakkaan kansainvälisen kilpailun johdosta;
Perustelu
On edistettävä sellaisten tuottajaorganisaatioiden toimia, joiden edustamat tuotteet ovat alttiina voimakkaalle ulkoiselle kilpailulle. Asetuksen (EY) N:o 2200/96 (17 artikla) mukaisesti oli mahdollista toteuttaa tällaisia tuotteita koskevia erityistoimia, mutta nykyisestä asetuksesta ne on poistettu.
Tarkistus 68 9 ARTIKLAN 2 KOHDAN G C ALAKOHTA (uusi)
	g c) sen jättää hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden liitto.
Perustelu
Ehdotettu mekanismi, jolla yhteisrahoituksen osuus nostetaan 60 prosenttiin eräissä toimintaohjelmissa tai osissa niistä samaan aikaan kun yhteisön tuen enimmäismäärä säilyy 4,1 prosentissa, on ristiriidassa ehdotetun kannusteen tavoitteen kanssa, sillä se merkitsee tuottajaorganisaatioiden maksukyvyn heikentymistä 17 prosentilla (8,2 prosentista 6,83 prosenttiin, joka on 1,37 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta). Edellä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joissa yhteisrahoituksen osuus on 60 prosenttia, pitää laajentaa lisäämällä h alakohta hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden liiton jättämille ohjelmille.
Tarkistus 69 9 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 A ALAKOHTA (uusi)
	Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun enimmäismäärän ylittävään osaan yhteisön tukea ei sovelleta saman kohdan toisen alakohdan mukaista enimmäisrajaa.
Perustelu
Vaikka uudistuksen myötä tuottajaorganisaatioita vaaditaan suorittamaan uusia hankalia tehtäviä, yhteisön tuen enimmäismäärä pidetään 4,1 prosentissa kunkin tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta. Tämä merkitsee tuottajaorganisaatioiden käytössä olevien varojen supistumista. Niiden maksukyky saattaa vähetä jopa 17 prosenttia komission ehdottamissa 60 prosentin rahoituskaavailuissa. Yhteisön tuen enimmäismäärää on siis nostettava ehdotetusta 4,1 prosentista 6 prosenttiin kaupan pidetyn tuotannon arvosta
Tarkistus 70 9 ARTIKLAN 3 KOHTA
3. Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty prosenttiosuus on 100 prosenttia silloin kun hedelmien ja vihannesten markkinoilta poistettu määrä on enintään viisi prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta ja se poistetaan markkinoilta ilmaisjakeluna:	Poistetaan.
a) jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten hyväksymille hyväntekeväisyysorganisaatioille tai ‑säätiöille niiden toimintaan sellaisten henkilöiden hyväksi, joita kansallisessa lainsäädännössä pidetään oikeutettuina valtion apuun erityisesti elämiseen tarvittavien varojen puutteellisuuden takia;
b) rangaistuslaitoksille, kouluille, oppilaitoksille ja lasten lomaleireille sekä jäsenvaltioiden nimeämille sairaaloille ja vanhainkodeille, jotka toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näin jaetut määrät ovat niiden tavallisesti ostamien määrien lisänä.
Perustelu
Markkinakriisinhallintatoimia ei sisällytetä tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmiin vaan rahoitetaan erityisrahastosta.
Tarkistus 71 11 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansalliset säännökset 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevien yleisedellytysten laatimiseksi. Säännöksissä on edellytettävä erityisesti, että vähintään 20 prosenttia toimintaohjelman kokonaismenoista liittyy kyseisiin toimenpiteisiin.	1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansalliset säännökset 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevien yleisedellytysten laatimiseksi.
Jäsenvaltion on toimitettava kansallisia säännöksiä koskeva ehdotuksensa komissiolle, joka voi vaatia siihen muutoksia kolmen kuukauden kuluessa, jos se havaitsee, ettei ehdotus mahdollista niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka esitetään perustamissopimuksen 174 artiklassa sekä Euroopan yhteisön ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevassa poliittisessa toimintaohjelmassa. Myös toimintaohjelmasta rahoitettavien yksittäisten investointien on oltava mainittujen tavoitteiden mukaisia.
Tarkistus 72 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 ALAKOHDAN JOHDANTOKAPPALE
1. Jäsenvaltioiden on laadittava hedelmä- ja vihannesmarkkinoilla toteutettaville kestäville toimintaohjelmille kansalliset strategiat. Strategiaan on sisällyttävä seuraavat osatekijät:	1. Jäsenvaltioiden on laadittava komission ohjelmien järjestelyä ja arviointia varten laatimien suuntaviivojen perusteella hedelmä- ja vihannesmarkkinoilla toteutettaville kestäville toimintaohjelmille kansalliset strategiat Strategiaan on sisällyttävä seuraavat osatekijät:
Perustelu
Toimintaohjelmien suunnittelussa jäsenvaltioiden olisi hyvä laatia kansalliset strategiat komission laatimien suuntaviivojen perusteella.
Tarkistus 73 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN C ALAKOHTA
c) toimintaohjelmien arviointi;	c) toimintaohjelmien seuranta ja arviointi;
Perustelu
Hallinnon yksinkertaistaminen ja parantaminen sekä toimintaohjelmien seuranta ovat tilintarkastustuomioistuimen asettamia vaatimuksia sen lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin kaipaa strategisemman lähestymistavan soveltamista toimintaohjelmiin. Siksi tekstiin lisätään seuranta.
Tarkistus 74 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN D A ALAKOHTA (uusi)
	d a) toimet, joita toteutetaan sen varmistamiseksi, ettei rahoituksen päällekkäisyyttä ole maaseudun kehittämisohjelmien tai kansallisten puiteohjelmien ja toimintaohjelmien välillä;
Perustelu
Hallinnon yksinkertaistaminen ja parantaminen sekä toimintaohjelmien seuranta ovat tilintarkastustuomioistuimen asettamia vaatimuksia sen lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin kaipaa strategisemman lähestymistavan soveltamista toimintaohjelmiin. Siksi toimintaohjelmiin sovelletaan samoja sääntöjä kun maaseudun kehittämisohjelmiin.
Tarkistus 75 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN D B ALAKOHTA (uusi)
	d b) tarvittaessa luettelo toimintaohjelmaan kuuluvista tiettyä aluetta tai tiettyä tuotantoalaa koskevista tukikelpoisista toimista, joita ei ole välttämätöntä toteuttaa, jos 8 artiklan 4 a kohdan ehdot täyttyvät.
Perustelu
Hallinnon yksinkertaistaminen ja parantaminen sekä toimintaohjelmien seuranta ovat tilintarkastustuomioistuimen asettamia vaatimuksia sen lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin kaipaa strategisemman lähestymistavan soveltamista toimintaohjelmiin. Siksi jäsenvaltioiden sallitaan asettaa omat painopistealueensa.
Tarkistus 76 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Strategian on sisällettävä myös 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännökset.	Poistetaan.
Tarkistus 77 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 A ALAKOHTA (uusi)
	2 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava suunnitelmat kansallisista strategioista komissiolle, joka julkaisee ne asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.
Tarkistus 78 12 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi)
	3 a. Kahdesta yhteisön maatalousrahastosta, eli maaseuturahastosta (FEADER) ja maataloustukirahastosta (FEAGA), ja tarvittaessa myös EAKR:stä myönnettävien tukien olisi oltava keskenään yhteensopivia, mutta jäsenvaltioiden on huolehdittava tarpeellisesta valvonnasta toimien päällekkäisen rahoituksen välttämisen varmistamiseksi.
Perustelu
Tarkistuksella täydennetään 11 artiklaan (uusi d a kohta) tehtyä tarkistusta. Mahdollisuus useiden rahoituslähteiden, kuten maataloustukirahaston (toimintaohjelmat) ja maaseuturahaston tai (poikkeuksellisesti) EAKR:n, käyttöön parantaa alan rahoitusta ja antaa tuottajaorganisaatioille paremmat mahdollisuudet vastata kuluttajien ja jakeluketjujen kasvaviin vaatimuksiin sekä kolmansien maiden taholta tulevaan kilpailuun markkinoiden muuttuessa yhä avoimemmiksi. Jäsenvaltioiden on kuitenkin puolestaan vahvistettava selkeät tukien yhteensopimattomuutta koskevat säännöt yhteisön varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi.
Tarkistus 79 12 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi)
	3 a. Vuoden 2007 loppuun mennessä laaditut ja asetuksen (EY) N:o 2200/96 mukaiset jo hyväksytyt toimintaohjelmat pysyvät voimassa päättymiseensä saakka, ellei tuottajaorganisaatio päätä toisin.
Tarkistus 80 II A LUKU (uusi) ja 12 A JA 12 B ARTIKLA (uusi)
	II a luku
	Turvarahasto
	12 a artikla
	'Vakavan kriisin' määritelmä
	Kukin jäsenvaltio määrittelee käsitteen 'vakava kriisi' tuotekohtaisesti asianomaisen tuotteen markkina-arvon ja aikaisempana viitekautena kirjatun keskimääräisen arvon välisen erotuksen perusteella. Huomioon otetaan hintaerot, joista voi aiheutua vakavaa vahinkoa kaikille tuottajille.
	12 b artikla
	Turvarahaston toimintaohjeet
	1. Jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin strategioihinsa mahdollisuuden perustaa turvarahasto, jonka avulla voidaan vastata alan vakaviin kriiseihin, seuraavin edellytyksin:
	a) jäsenvaltio ja/tai alue ilmoittaa vakavasta kriisistä ja mitkä tuotteet se haluaa turvarahaston kattavan kansallisen strategiansa puitteissa. Tässä yhteydessä tuottajaorganisaatiot voivat yhteistyössä jäsenvaltioiden ja/tai alueiden kanssa valita kaikki tai osan seuraavista toimista:
	– markkinoiltapoisto;
	– hedelmien ja vihannesten korjaaminen raakana tai niiden korjaamatta jättäminen;
	– menekinedistäminen ja tiedotus;
	– koulutustoimenpiteet;
	– markkina- tai tulovakuutus;
	– sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukeminen sekä tuottajaorganisaatioiden jäsenten osuudet näistä varoista
	– jalostustuki kaksikäyttöisille tuotteille;
	b) vakavan kriisin yhteydessä toteutettavat toimet koskevat kaikkia tuottajia yhdellä tai useammalla talousalueella, jotka komissio on hyväksynyt tämän osaston III luvun mukaisesti, ja ne osallistuvat rahastoon kuulumisestaan aiheutuvien menojen sekä hallinnollisten kustannusten rahoittamiseen;
	c) yhteisö osallistuu rahaston rahoittamiseen kahdella kolmasosalla ja kriisialueen tuottajaorganisaatiot vastaavat jäljellä olevan yhden kolmasosan rahoittamisesta;
	d) jos vakavasta kriisistä on ilmoitettu määrättynä ajanjaksona, kriisialueen tuottajaorganisaatioihin kuulumattomat tuottajat osallistuvat turvarahaston rahoittamiseen täydentämällä tuottajaorganisaatioiden jäsenien rahoitusosuutta, hallinnolliset kulut mukaan lukien;
	e) jos mistään vakavasta kriisistä ei ole ilmoitettu määrättynä aikajaksona, kyseiset rahastoon kertyneet varat voidaan sitoa uudelleen yleisiin markkinointitoimiin taikka jättää rahastoon myöhempiä markkinointivuosia varten.
	2. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle kiinnostuksestaan perustaa turvarahasto ja kutakin konkreettista tuotetta koskevista erityisehdoista. Komissio antaa rahaston perustamista ja toimintaa koskevan virallisen hyväksynnän.
	3. Edellä 1 kohdan c alakohdan säännösten lisäksi yhteisön rahoitusosuutta turvarahastoon voidaan täydentää osalla asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklassa tarkoitettua kansallista varantoa enintään 0,5 prosenttiin saakka tämän asetuksen 9 artiklan mukaisista jäsenvaltiokohtaisista viitemääristä. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle, jos ne ovat kiinnostuneita tästä vapaaehtoisesta rahoitusvaihtoehdosta, ja ottavat sen huomioon laatiessaan 11 artiklassa tarkoitettuja kansallisia strategioitaan.
Tarkistus 81 13 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA
1. Jos tietyllä talousalueella toimivan tuottajaorganisaation katsotaan olevan kyseisellä talousalueella edustava jonkin tuotteen tuotannon ja tuottajien osalta, asianomainen jäsenvaltio voi tuottajaorganisaation pyynnöstä velvoittaa talousalueelle sijoittautuneet mutta tuottajaorganisaatioon kuulumattomat tuottajat noudattamaan seuraavia sääntöjä:	1. Jos tietyllä talousalueella toimivan tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton katsotaan olevan kyseisellä talousalueella edustava jonkin tuotteen tuotannon ja tuottajien osalta, asianomainen jäsenvaltio voi tuottajaorganisaation pyynnöstä velvoittaa talousalueelle sijoittautuneet mutta tuottajaorganisaatioon kuulumattomat tuottajat noudattamaan seuraavia sääntöjä:
a) edellä 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut säännöt;	a) edellä 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut säännöt;
b) tuottajaorganisaation antamat markkinoilta poistamista koskevat säännöt.	b) tuottajaorganisaation antamat kriisien hallintaa ja ennaltaehkäisyä koskevat säännöt.
Tarkistus 82 13 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan, jos:	Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan, jos:
a) kyseisiä sääntöjä on sovellettu vähintään yhden markkinointivuoden ajan;
b) kyseiset säännöt ovat liitteessä I olevassa luettelossa;	a) kyseiset säännöt ovat liitteessä I olevassa luettelossa;
c) kyseisten sääntöjen noudattamiseen velvoitetaan enintään kolmen markkinointivuoden pituiseksi ajanjaksoksi.	b) kyseisten sääntöjen noudattamiseen velvoitetaan enintään kolmen markkinointivuoden pituiseksi ajanjaksoksi.
Tarkistus 83 13 ARTIKLAN 3 KOHTA
3. Tuottajaorganisaatiota pidetään edustavana 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, jos siihen kuuluu vähintään 50 prosenttia sen talousalueen tuottajista, jolla se toimii, ja jos se kattaa vähintään 60 prosenttia kyseisen talousalueen tuotannosta.	3. Tuottajaorganisaatiota tai tuottajaorganisaatioiden liittoa pidetään edustavana 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, jos siihen kuuluu vähintään 50 prosenttia sen talousalueen tuottajista tai tuottajaorganisaation jäsentuottajista, jos kyse on tuottajaorganisaatioiden liitosta, jolla se toimii, ja jos se kattaa vähintään 60 prosenttia kyseisen talousalueen tuotannosta.
Tarkistus 84 13 ARTIKLAN 5 KOHTA
5. Asetuksen (ETY) N:o 2092/91 soveltamisalaan kuuluvien luonnonmukaisten tuotteiden tuottajia ei voida velvoittaa noudattamaan sääntöjä, jollei tällaiselle toimenpiteelle ole antanut suostumustaan vähintään 50 prosenttia näistä tuottajista sillä talousalueella, jolla tuottajaorganisaatio toimii ja jolla se kattaa vähintään 60 prosenttia kyseisen talousalueen tällaisesta tuotannosta.	5. Asetuksen (ETY) N:o 2092/91 soveltamisalaan kuuluvien luonnonmukaisten tuotteiden tuottajia ei voida velvoittaa noudattamaan sääntöjä, jollei tällaiselle toimenpiteelle ole antanut suostumustaan vähintään 50 prosenttia näistä tuottajista sillä talousalueella, jolla tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden liitto toimii ja jolla se kattaa vähintään 60 prosenttia kyseisen talousalueen tällaisesta tuotannosta.
Tarkistus 85 16 ARTIKLAN JOHDANTOKAPPALE
Tässä asetuksessa 'toimialakohtaisella järjestöllä' tarkoitetaan oikeussubjektia:	Tässä asetuksessa 'toimialakohtaisella organisaatiolla' tarkoitetaan oikeussubjektia:
Perustelu
Nykyinen hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä annettu asetus (EY/2200/96) sisältää säännökset toimialakohtaisten organisaatioiden perustamisesta. Nämä organisaatiot ovat erityisen kehittyneitä hedelmä- ja vihannesjalostealalla. Näin on syytä olla jatkossakin, sillä jalostealan organisaatio poikkeaa huomattavasti tuoretuotealasta.
Tarkistus 86 16 ARTIKLAN A ALAKOHTA
a) johon kuuluu edustajia taloudellisen toiminnan aloilta, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon, kauppaan tai jalostukseen;	a) johon kuuluu edustajia taloudellisen toiminnan aloilta, jotka liittyvät tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja/tai kauppaan ja/tai jalostukseen;
Perustelu
Les organisations interprofessionnelles, qui ont un statut et des missions bien définis, ont, par leur nature, contribué à structurer les filières. En effet, ces organisations ont pour objectif de rassembler, de manière paritaire, des représentants des différents collèges qui composent les filières (production, transformation, négoce). Ce type d'organisation doit être maintenu.
Or, si elle devait être appliquée telle que proposée, la définition de ces organisations proposée par la Commission ne permettrait plus cette représentation équitable. En effet, elle pourrait avoir pour effet de reconnaître une organisation interprofessionnelle composée uniquement de producteurs ou, dans le cas des filières du transformé, de transformateurs, ce qui n'est pas acceptable.
Il est dès lors indispensable de revenir à une définition qui prévoie qu'une organisation interprofessionnelle doit impérativement, d'une part, avoir un lien direct avec la matière première agricole (production) et, d'autre part, un lien direct avec une autre partie de la filière (commerce et/ou transformationté d'anticiper et de gérer les crises.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus 87 17 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA
b) edustavat merkittävää osaa kyseisen seudun tai kyseisten seutujen hedelmien ja vihannesten sekä hedelmä- ja vihannesjalosteiden tuotannosta, kaupasta tai jalostuksesta, ja silloin kun ne toimivat useammalla alueella, jos ne voivat osoittaa olevansa kullakin alueella riittävän edustavia kunkin niihin kuuluvan ammattialan osalta;	b) edustavat merkittävää osaa kyseisen seudun tai kyseisten seutujen hedelmien ja vihannesten sekä hedelmä- ja vihannesjalosteiden tuotannosta ja/tai kaupasta ja/tai jalostuksesta, ja silloin kun ne toimivat useammalla alueella, jos ne voivat osoittaa olevansa kullakin alueella riittävän edustavia kunkin niihin kuuluvan ammattialan osalta;
Tarkistus 88 19 ARTIKLAN 3 KOHDAN A ALAKOHDAN VII ALAKOHTA
vii) luonnonmukaisen maatalouden, alkuperänimitysten, laatumerkintöjen ja maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevat toimet;	vii) luonnonmukaisen ja integroidun maatalouden sekä alkuperänimitysten, laatumerkintöjen ja maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevat toimet;
Perustelu
Jos haluamme, että maatalous on ympäristöystävällistä, on tuettava integroitua tuotantoa ja asetettava se itse uudistuksen tavoitteeksi.
Tarkistus 89 19 ARTIKLAN 3 KOHDAN B ALAKOHTA
b) niitä on täytynyt soveltaa vähintään yhden markkinointivuoden ajan;	b) niitä on täytynyt soveltaa vähintään yhden markkinointivuoden ajan paitsi kriisien ehkäisemistä ja hallinnointia koskevissa tapauksissa;
Tarkistus 90 30 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Jos kyseisen erän ilmoitettu tulohinta on korkeampi kuin kiinteä tuontiarvo, johon on lisätty asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettu marginaali, joka ei voi ylittää kiinteää arvoa yli 10 prosentilla, vaaditaan tuontitullin suuruinen kiinteän arvon perusteella määritetty vakuus.	2. Jos kiinteä tuontiarvo on alempi kuin yhteisen tullitariffin tulohinta, tuonnista kannetaan tulohintajärjestelmään kuuluville tuotteille yhteisessä tullitariffissa määrätty lisätuontitulli.
Perustelu
Varmistetaan tehokas suoja rajalla.
Tarkistus 91 30 ARTIKLAN 3 KOHTA
3. Jos kyseisen erän tulohintaa ei ole ilmoitettu tulliselvityksessä, sovelletaan yhteisen tullitariffin tullia, joka riippuu kiinteästä tuontiarvosta, tai tullilainsäädännön asiaan kuuluvia säännöksiä, jotka määritetään asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.	Poistetaan.
Perustelu
Sääntöjen soveltamisalan laajentamisen parissa tuotantoaloilla toimivat elimet ovat tuottajaorganisaatioiden liittoja, joita ovat muodostaneet hyväksytyt yritykset, tuottajaorganisaatiot tai muut kuin hyväksytyt yritykset, niin kuin on jo määrätty tuottajaorganisaatioiden liittojen hyväksymisestä voimassa olevissa säännöissä.
Tarkistus 92 31 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Lisätuontitulleja ei määrätä, jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos vaikutukset ovat epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin.	Poistetaan.
Tarkistus 93 35 ARTIKLA
Sisäisen jalostuksen menettelyn keskeyttäminen	Sisäisen jalostuksen menettelyn kumoaminen
Siinä määrin kuin yhteisten markkinajärjestelyjen asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen jalostuksen menettely voidaan kieltää kokonaan tai osittain asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.	Siinä määrin kuin yhteisten markkinajärjestelyjen asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen jalostuksen menettely kielletään asianmukaisen jäsenvaltion pyynnöstä.
Perustelu
Tätä järjestelmää on ollut mahdotonta valvoa, ja siitä on aiheutunut petoksia.
Tarkistus 94 35 A ARTIKLA (uusi)
	35 a artikla
	Vientituki
	Siinä määrin kuin on tarpeellista edistää asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen taloudellisesti merkittävien tuotteiden vientiä niiden kansainvälisten markkinahintojen perusteella sekä yhdenmukaisesti perustamissopimuksen 228 artiklan kanssa, näiden hintojen ja yhteisön markkinoiden hintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.
Perustelu
Hedelmä- ja vihannesalan vientituen myöntäminen on täysin perusteltua, kun otetaan huomioon yhteisön laajat myönnytykset kolmansista maista tuleville tuotteille sekä jatkuvasti lisääntyvä kansainvälinen kilpailu. Lisäksi vientitukien kumoamista tai pidättämistä koskeva asia on auki Dohan kierroksella. Vientitukien välitön kumoaminen ei ole toivottavaa tämänhetkisissä neuvotteluissa.
Tarkistus 95 37 ARTIKLA
Ulkoisen jalostuksen menettelyn keskeyttäminen	Ulkoisen jalostuksen menettelyn kumoaminen
Siinä määrin kuin yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ulkoisen jalostuksen menettely voidaan kieltää kokonaan tai osittain asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.	Siinä määrin kuin yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ulkoisen jalostuksen menettely kielletään.
Perustelu
Tätä järjestelmää on ollut mahdotonta valvoa, ja siitä on aiheutunut petoksia.
Tarkistus 96 V OSASTON III LUVUN II A JAKSO (uusi), 37 A ARTIKLA (uusi)
	II A Jakso
	Vientituet
	37 a artikla
	Vientitukien vahvistaminen ja myöntäminen
	Jotta yhteisöstä voitaisiin viedä taloudellisesti kannattavia määriä asetuksen (EY) N:o 2220/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tuotteita näiden tuotteiden kansainvälisillä markkinoilla käytettävien hintojen perusteella ja perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisesti tehtyihin sopimuksiin sisältyvin rajoituksin, näiden hintojen ja yhteisössä käytettävien hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.
	2. Niiden määrien myöntämisen osalta, jotka voidaan viedä vientituella, vahvistetaan menetelmä:
	a) joka sopii parhaiten tuotteen luonteeseen ja kyseiseen markkinatilanteeseen ja jolla voidaan hyödyntää käytettävissä olevia voimavaroja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja jossa otetaan huomioon yhteisön viennin tehokkuus ja rakenne ilman, että se aiheuttaa syrjintää pienten ja suurten toimijoiden välillä,
	b) joka on toimijoille kevein hallinnoimisen vaatimusten osalta,
	c) jolla voidaan välttää asianosaisten toimijoiden välistä syrjintää.
	3. Vientituki on samansuuruinen kaikkialla yhteisössä.
	Vientituki voi määrätyn tuotteen osalta vaihdella sen määräpaikan mukaisesti, jos kansainvälisen kaupan tilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset sitä edellyttävät.
	Vientituki vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 2220/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Vahvistaminen tapahtuu määräajoin.
	Tarvittaessa komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä muuttaa määräajoin vahvistettua vientitukea muuna ajankohtana.
	4. Vientituen määrän vahvistamisessa on otettava huomioon seuraavat osatekijät:
	a) tilanne ja kehitysnäkymät:
	– hedelmien ja vihannesten hinnat yhteisön markkinoilla ja niiden saatavuus,
	– kansainvälisillä markkinoilla käytetyt hinnat,
	b) kaupan pitämisen ja kuljetuksen vähimmäiskustannukset yhteisön markkinoilta satamiin tai muihin yhteisön vientipaikkoihin sekä kuljetuskustannukset määrämaihin,
	c) suunnitellun viennin taloudelliset vaikutukset,
	d) perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisesti tehtyihin sopimuksiin sisältyvät rajoitukset.
	5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hinnat yhteisön markkinoilla vahvistetaan viennin kannalta edullisimman hinnan mukaan.
	Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kansainvälisessä kaupassa käytettävät hinnat vahvistetaan ottaen huomioon:
	a) kolmansien maiden markkinoilla todetut hinnat,
	b) kolmansissa määrämaissa käytetyt, kolmansista maista tulevan tuonnin edullisimmat tuontihinnat,
	c) kolmansissa viejämaissa todetut tuottajahinnat,
	d) tarjoushinta yhteisön rajalla.
	6. Vientituki myönnetään ainoastaan hakemuksesta ja se edellyttää siihen liittyvän vientitodistuksen esittämistä.
	7. Viennissä sovellettavan tuen määrä on todistuksen hakemispäivänä voimassa oleva määrä ja eriytetyn tuen osalta määrä, jota kyseisenä päivänä sovelletaan:
	a) todistuksessa esitettyyn määräpaikkaan, tai
	b) tosiasialliseen määräpaikkaan, jos se on eri kuin todistuksessa esitetty määräpaikka. Tässä tapauksessa sovellettava määrä ei saa olla suurempi kuin todistuksessa esitettyyn määräpaikkaan sovellettava määrä.
	Tässä kohdassa säädetyn jouston väärinkäytön välttämiseksi voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä.
	8. Siitä, mitä 6 ja 7 kohdassa säädetään, voidaan poiketa elintarvikeaputoimien yhteydessä vientitukea saavien, asetuksen (EY) N:o 2220/96 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tuotteiden osalta asetuksen (EY) N:o 2220/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
	9. Vientituki maksetaan, kun esitetään todistus siitä, että tuotteet:
	– on viety yhteisön ulkopuolelle,
	– ovat peräisin yhteisöstä, ja
	– kun on kyse eriytetystä vientituesta, ovat saapuneet todistuksessa esitettyyn määräpaikkaan tai muuhun määräpaikkaan, jolle on vahvistettu vientituki, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 kohdan b alakohdan soveltamista. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa asetuksen (EY) N:o 2220/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, jos säädetään vastaavat takeet tarjoavista edellytyksistä.
	10. Perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvien määrällisten rajoitusten noudattaminen on taattava kyseisiin tuotteisiin sovellettavilla, näissä sopimuksissa määrättyjen viiteajanjaksojen mukaisesti myönnettävillä vientitodistuksilla.
	Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehdyistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden noudattamisen osalta viiteajanjakson päättyminen ei saa vaikuttaa vientitodistusten voimassaoloon.
	11. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta, mukaan lukien myöntämättömien tai käyttämättömien, vientiin tarkoitettujen määrien uudelleenjakamista koskevat säännökset, annetaan asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Perustelu
Vaikka jotkin (vähäiset) talousarviota koskevat seikat puoltavatkin hedelmä- ja vihannesalan vientitukien poistamista, kyseisenlainen yksipuolinen ja aikaistettu poistaminen on WTO-neuvottelujen tilanne huomioon ottaen poliittisesti ja taloudellisesti harkitsematonta. Tämän tarkistuksen tavoitteena on jatkaa asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklassa vahvistetun vientitukijärjestelmän soveltamista, kunnes Dohan kehitysohjelmasta tehtävä päätös mahdollisesti oikeuttaa vientitukien poistamisen.
Tarkistus 97 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHDAN I ALAKOHTA
i) 2 artiklassa tarkoitettuja kaupan pitämisen vaatimuksia koskevia sääntöjä;	i) 2 artiklassa tarkoitettuja kaupan pitämisen vaatimuksia koskevia sääntöjä sekä luetteloa tuotteista, joihin kyseisiä sääntöjä sovelletaan;
Tarkistus 98 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHDAN III ALAKOHTA
iii) vaatimuksista poikkeamista koskevia sääntöjä;	iii) vaatimuksista poikkeamista ja vapauttamista koskevia sääntöjä;
Tarkistus 99 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHDAN IV ALAKOHTA
iv) vaatimuksiin liittyviä merkintöjä koskevia sääntöjä;	iv) vaatimuksiin liittyviä merkintöjä ja markkinointia sekä pakkausmerkinnällä varustamista koskevia sääntöjä;
Perustelu
Täytäntöönpanomenettelyissä on oltava mahdollisimman tarkka.
Tarkistus 100 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHDAN II ALAKOHTA
(ii) rahoituksen aste ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt 6 artiklassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta;	(ii) rahoituksen aste ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt 6 artiklassa, 6 a artiklassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta; 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tuen osalta tukitaso on ensimmäisenä vuonna vähintään 10 prosenttia, toisena vuonna 10 prosenttia, kolmantena vuonna 8 prosenttia, neljäntenä vuonna 6 prosenttia ja viidentenä vuonna 4 prosenttia tuottajaorganisaatioiden perustamis- ja käyttökustannuksista,
Perustelu
Komissio totesi jalostettaviksi tarkoitettujen marjojen ja kirsikoiden alan tilannetta koskevassa kertomuksessa (KOM(2006)0345 lopull.), että yksi keskeisimmistä uusien jäsenvaltioiden ongelmista oli tuotantolähteiden fragmentoituminen sekä vertikaalisen ja horisontaalisen yhdentymisen matala taso. Tarkoituksella pyritään varmistamaan, että täytäntöönpanosäännöt kattavat nykyiseen lainsäädäntöön tarvittavat muutokset alan yhteistyön ja jakeluketjujen keskittymisen vauhdittamiseksi. Neuvoston asiakirjan sanamuotoa toimivallan keskittämisestä komissiolle on parannettava jonkin verran, jotta asetuksen tavoitteet saavutetaan asianmukaisesti.
Tarkistus 101 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHDAN II A–C ALAKOHTA (uusi)
	ii a) integroidun tuotannon edistämistä koskeva yleinen yhteisön lainsäädäntökehys;
	ii b) 12 a artiklassa tarkoitetun turvarahaston perustamista ja toimintaa koskeva yleinen yhteisön säädöskehys;
	ii c) asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen varantoon perustuva rahoituskehys.
Perustelu
Mainitaan joitakin esittelijän mietintöluonnokseen sisällyttämistä täytäntöönpanosäännöistä.
Tarkistus 102 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHDAN II A–C ALAKOHTA (uusi)
	ii a) säännöt tuotantoarvon laskemiseksi kaupan pitämän tuotannon arvosta 7 artiklassa tarkoitetun toimintarahaston perustamiseksi ottaen huomioon erityisesti asetusten (EY) N:o 2201/96 ja N:o 2202/96 mukaisten tukijärjestelmien kumoamisen;
	ii b) säännöt, joilla pyritään varmistamaan siirtymävaihe tuottajaorganisaatioiden ja niiden liittojen tunnustamisessa;
	ii c) säännöt, joilla pyritään varmistamaan siirtymävaihe, kun kyse on sitrushedelmien tukijärjestelmästä annetussa asetuksessa (EY) N:o 2202/96 mainituista monivuotisista sopimuksista.
Tarkistus 103 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN C ALAKOHDAN I A–C ALAKOHTA (uusi)
	i a) yhteisön hintojen seurantaviraston toimintasäännöt; viraston tehtävänä on tarjota täsmällistä ja puolueetonta tietoa markkinoiden kehityksestä komissiolle ja tuottajaorganisaatioille, jotta niiden on mahdollista ryhtyä ajoissa toimiin mahdollisten hintakriisien suhteen;
	i b) määräys, että viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2009 esitetään kertomus sellaisen eurooppalaisen viranomaisen mahdollisesta perustamisesta, joka valvoo hedelmä- ja vihannesalan kaupan avoimuutta ja määräävässä asemassa olevien toimijoiden kilpailusääntöjen tarkkaa noudattamista;
	i c) toimet kolmansien maiden vihannes- ja hedelmätuotteita koskevien tiedotus- ja myynninedistämistoimien lisäämiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2702/1999 mukaisesti.
Perustelu
Mainitaan joitakin esittelijän mietintöluonnokseen sisällyttämistä täytäntöönpanosäännöistä.
Tarkistus 104 39 artikla
39 artikla	Poistetaan.
Valtiontuet
CN-koodiin 0701 kuuluvien tuoreiden tai jäähdytettyjen perunoiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa.
Tarkistus 105 40 ARTIKLAN 1 KOHTA 1 artiklan 2 kohta (asetus (EY) N:o 2200/96)
1) Korvataan 1 artiklan 2 kohdan taulukko seuraavasti:	1) Lisätään 1 artiklan 2 kohdan taulukkoon seuraavat tuotteet:
	0701 Tuoreet tai pakastetut perunat
	089 10 20 Sahrami
	0810 00 ja 081110 Mansikat
	0810 20 10 ja 0811 20 31 Vadelmat
	0810 90 50 Herukat
	0811 20 39 Karviaismarjat
	0809 20 Hapankirsikat
	0812 10 00 Kirsikat
	0813 80 00 Luumut
	Chilimausteessa käytettävä chilipippuri
Perustelu
Nämä kuuluvat niiden 19 tuotteen luetteloon, joita uudet jäsenvaltiot ovat tuoneet ja jotka ovat merkittäviä koko EU:n kannalta.
Tarkistus 106 42 ARTIKLAN -1 KOHTA (uusi) 5 artiklan 2 kohta (asetus (EY) N:o 2826/2000)
	-1) Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:
	"2. Laatiessaan 1 kohdassa tarkoitettua strategiaa komissio voi kuulla maataloustuotannon laatua ja terveyttä koskevien kysymysten neuvoa-antavan komitean yhteydessä toimivaa pysyvää maataloustuotteiden menekinedistämistyöryhmää; strategian laatimiseksi komissio käynnistää sisäisen, toimivaltaisten yksikköjen välisen tiiviin yhteistyön, johon kansanterveydestä vastaavat elimet osallistuvat aktiivisesti."
Perustelu
Hedelmien ja vihannesten kulutusta on pidettävä keskeisenä osatekijänä eurooppalaisen kuluttajan terveyden säilyttämisessä ja kohentamisessa. Nykyisin komission terveysviranomaiset eivät järjestä asiaa koskevia toimia. Hedelmien ja vihannesten kulutuksen edistämisessä huomio olisi kiinnitettävä ennen kaikkea yhteisön omaan tuotantoon ja siihen, että toteutetaan toimia laadun ja kuluttajansuojan parantamiseen, mikä loisi selvän eron yhteisön ulkopuolelta tulevaan tuontiin, johon useimmiten ei sovelleta ympäristövaatimuksia, joita yhteisön tuottajien täytyy noudattaa. Samalla olisi luotava EU:n integroitua tuotantoa koskeva merkintä.
Tarkistus 107 42 ARTIKLAN 1 KOHTA 5 artiklan 3 kohta (asetus (EY) N:o 2826/2000)
"Tuoreiden hedelmien ja vihannesten menekinedistämisessä pääasiallinen kohderyhmä on alle 18-vuotiaat."	"Tuoreiden hedelmien ja vihannesten menekinedistämistoimet jaetaan kohderyhmittäin niin, että toimien ensisijaisia kohderyhmiä ovat matalatuloiset väestöryhmät, joiden keskuudessa hedelmien ja vihannesten kulutus on nykyään vähäisintä, ja erityisesti alle 18-vuotiaat uusien ruokailutottumusten edistämiseksi heidän keskuudessaan."
Perustelu
Tiedotus- ja menekinedistämistoimet ulotetaan myös muihin kohderyhmiin, vaikka alle 18‑vuotiaille suunnattuja toimia pidetään edelleen ensisijaisina. Tätä kohderyhmää koskevat erityistoimet on mainittu 9 artiklan 2 kohdassa.
Tarkistus 108 43 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi) 42 artiklan 5 a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	3 a) Lisätään 42 artiklaan 5 a kohta seuraavasti:
	"5 a. Jäsenvaltiot voivat käyttää osan kansallista varantoaan toimintaohjelmien ja tarvittaessa hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä ja eräiden asetusten muuttamisesta XX päivänä XXkuuta XXXX annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o XXX/20071 9 ja 12 a artiklassa tarkoitetun turvarahaston rahoittamiseen. Tämä osa varantoa, joka ei saa missään tapauksessa ylittää 0,5 prosentin yleistä enimmäisrajaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta prosentuaalisesta osuudesta, jaetaan objektiivisin perustein ja siten, että taataan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja ehkäistään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen. Komissio vahvistaa varannon käyttöä koskevat erityisehdot."
	__________ ¹ EUVL: lisätään käsiteltävänä olevan asetuksen viite.
Perustelu
Tarkistuksella täydennetään esittelijän aikaisempia tarkistuksia jäsenvaltioiden mahdollisesta kansallisen varannon käytöstä. Olemassa olevia säännöksiä on itse asiassa laajennettu ottaen huomioon, että on jo esimerkkejä, jotka osoittavat tuotannosta irrotettujen tukien uudelleen suuntaaminen on mahdollista. Esimerkiksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklan mukaisesti lisätukea myönnetään tietyille maatalouden muodoille, jotka ovat tärkeitä ympäristönsuojelun tai maataloustuotteiden laadun kannalta. Mainittakoon myös komission ehdotukset, jotka sisältyvät komission tiedonantoon kriisinhallinnasta (KOM (2005)0074), jossa ehdotetaan erityisiä toimia eri mekanismien rahoittamiseksi YMP:n toisesta pilarista kilpailukyvyn edistämistä koskevasta osasta. Jos tämä siirto merkitsee, että riskinhallintaan liittyvät toimet (vakuutukset, vakausrahastot jne.) siirretään “vihreään laatikkoon", eikä niitä enää pidetä markkinatoimenpiteinä, ei ole mitään syytä olla käyttämättä kansallista varantoa, jonka määrät jo täyttävät tukien tuotannosta irrottamista ja “vihreää laatikkoa" koskevat ehdot. Lopuksi on vielä syytä mainita, kansallista varantoa voidaan jo käyttää kattamaan alueita, jotka kuuluvat rakenneohjelmien piiriin (asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 5 kohta).
Tarkistus 109 43 ARTIKLAN 5 KOHDAN D A ALAKOHTA (uusi) 44 artiklan 2 kohdan 2 alakohta (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	d a) alat, jotka on tarkoitettu herkkusienten tuotantoon.
Perustelu
Herkkusienen tuotantoa olisi tuettava, koska se kärsii kiinalaisen tuonnin aiheuttamasta epäreilusta kilpailusta.
Tarkistus 110 43 ARTIKLAN 5 KOHDAN D A ALAKOHTA (uusi) 44 artiklan 2 kohdan 2 alakohta (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	d a) taimitarhojen istutusalat.
Tarkistus 111 43 ARTIKLAN 6 KOHTA 51 artikla (asetus (EY) N:o 1782/2003)
Viljelijät voivat käyttää 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitettuja lohkoja kaikkeen muuhun maataloustoimintaan paitsi pysyvien kasvien viljelyyn. Viljelijät voivat kuitenkin käyttää lohkoja seuraavien pysyvien kasvien viljelyyn:	Viljelijät voivat käyttää 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitettuja lohkoja kaikkeen muuhun maataloustoimintaan paitsi pysyvien kasvien viljelyyn ja asetuksen (EY) N:o 2200/96, sellaisena kuin se on muutettuna hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä ja eräiden asetusten muuttamisesta annetulla asetuksella (EY) N:o XXX/2007, 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tuotteiden tuotantoon sekä muuhun kuin tärkkelyksen tuotantoon käytettävien perunoiden viljelyyn.
	Viljelijät voivat kuitenkin käyttää lohkoja seuraavien pysyvien kasvien viljelyyn:
a) humala,	a) humala,
b) oliivipuut,	b) oliivipuut,
c) banaani,	c) banaanit.
d) pysyvät hedelmä- ja vihanneskasvit.
	Komissio antaa 60 artiklan 8 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, miten tilatukijärjestelmän täytäntöönpano alueilla, joilla on mahdollista vaihtoehtoisesti käyttää maata hedelmien ja vihannesten viljelyyn, on vaikuttanut rakenteelliseen ja markkinakehitykseen. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti, mitä mahdollisia seurauksia olisi tilatukijärjestelmän mukaiseen pinta-alatukeen oikeutettujen hedelmien ja vihannesten viljelyyn tarkoitettujen lohkojen käyttötarkoituksen yleisen muuttamisen sallimisesta erityisesti alueilla ja lohkoilla, jotka ovat erikoistuneet tämäntyyppiseen maatalouteen.
Perustelu
Yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön mukaisesti (Asia C-310/04, Espanja vs. neuvosto, tuomio 7. syyskuuta 2006) tarvitaan vaikutustutkimuksia, joilla voidaan perustella huomattavat muutokset säännöksiin, joilla voivat vaikuttaa tuotantoedellytyksiin. Pinta-alatuen soveltaminen hedelmien ja vihannesten viljelyyn tarkoitettuun tilatukeen kuuluu näihin tapauksiin. Komission on tarkoitus esittää tällainen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklan 8 kohdan mukaisesti esitettävä kertomus asianomaisten säännösten alueellisesta täytäntöönpanosta (58–63 artikla), jossa hedelmä- ja vihannesviljelmille annetaan tuotannonvapaus. Kyseistä kertomusta voitaisiin laajentaa todelliseksi vaikutustutkimukseksi, josta saadaan tietoa mahdollisen hedelmien ja vihannesten tuotannon vapauden laajentamisen rakenteellisista ja markkinavaikutuksista.
Tarkistus 112 43 ARTIKLAN 6 A KOHTA (uusi) 59 artiklan 4 a kohta (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	6 a) Lisätään 59 artiklaan 4 a kohta seuraavasti:
	"4 a. Jäsenvaltioilla on hedelmä- ja vihannesviljelyn alalla vuonna 2010/2011 päättyvänä siirtymäkautena mahdollisuus yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa vahvistaa, täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen soveltamisen lisäksi, jalostettavaksi tarkoitettuja pakollisia tuotantomääriä yhden tai useamman hedelmä- tai vihannestuotteen osalta, jotka sisältyvät tukien tuotannosta irrottamista koskeviin järjestelyihin."
Tarkistus 113 43 ARTIKLAN 8 A KOHTA (uusi) 71 artiklan 1 kohta (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	8 a) Korvataan 71 artiklan 1 kohta seuraavasti:
	1. Jäsenvaltio voi päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2004, että se alkaa soveltaa tilatukijärjestelmää siirtymäkauden jälkeen, joka päättyy joko 31 päivänä joulukuuta 2005 tai 31 päivänä joulukuuta 2006, jos tämä on perusteltua maatalouden erityisolosuhteiden vuoksi. Asetuksen (EY) XXX/20071 tapauksessa tämä siirtymäkausi päättyy 31. joulukuuta 2013. Jäsenvaltiot voivat päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2008 soveltaa uusia maksuja.
	__________ ¹ EUVL: lisätään käsiteltävänä olevan asetuksen viite.
(Ensimmäinen virke tulee asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklan 1 kohdasta)
Perustelu
Tarkistuksella luodaan vaihtoehtoinen siirtymäkausi, jonka jäsenvaltiot määrittelevät, jotta hedelmä- ja vihannesala voidaan ottaa täysimääräisesti tilatukijärjestelmän piiriin samalla tavalla kuin muutkin alat.
Tarkistus 114 43 ARTIKLAN 10 A KOHTA (uusi) XI osasto (uusi) (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	10 a) IV osastoon lisätään seuraava luku:
	"Luku [X1]
	Tomaattijalosteiden tuki
	[x1] artikla
	Määritelmä
	1. Markkinointivuosina 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 ja 2013 enintään 50 prosenttia 41 artiklassa tarkoitetuista kansallisista enimmäismääristä, jotka vastaavat tomaattijalosteiden tuen maksuja, voidaan pidättää pinta-alatuen myöntämiseksi hyväksytyille tuottajaorganisaatioille, joihin kuuluvat jäsenet viljelevät jalostamiseen tarkoitettuja tomaatteja CN-koodi ex 0702.
	2. Tässä tapauksessa jäsenvaltio päättää 1. syyskuuta 2007 mennessä tämän luvun säännösten soveltamisesta ja pidätettävän määrän vahvistamisesta.
	[x2] artikla
	Tuen määrä
	1. Jäsenvaltio vahvistaa tuen yksikkömäärän hehtaaripinta-alan mukaan
	[x3] artikla
	Tukikelpoisuus
	1. Tuki myönnetään x1 artiklassa mainituille hyväksytyille tuottajajärjestöille, jotka siirtävät sen järjestöihin kuuluville viljelijöille jalostettavien tomaattien viljelyyn käytetyn tukikelpoisen hehtaaripinta-alan perusteella.
	2. Tuen saannin ehtona on, että aluetta viljellään kokonaan alueella vallitsevien tavanomaisten maatalouskäytäntöjen mukaisesti ja että viljelyä jatketaan tomaattien kypsymiseen saakka.
	Jos tomaatit eivät ole vielä kypsyneet jäsenvaltioiden tunnustamien epätavanomaisten sääolosuhteiden vuoksi, tomaatinviljelyyn käytettävä alue on tukikelpoinen, jos sitä ei käytetä muihin tarkoituksiin edellä mainittuun kypsymishetkeen saakka.
Perustelu
Tuen erottaminen kokonaan tuotantomääristä voi aiheuttaa joidenkin tuotteiden, kuten tomaatin, osalta tuotannon liiallisen supistumisen sekä peruuttamattoman epätasapainon alalla.
Tarkistus 115 43 ARTIKLAN 10 B KOHTA (uusi) 143 b b artikla (uusi) (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	10 b) Lisätään seuraava artikla:
	143 b b artikla
	Erityistuki jalostukseen tarkoitetulle tomaatille
	1. Poiketen siitä, mitä 143 b artiklassa säädetään, yhtenäistä pinta-alatuen järjestelmää soveltavat uudet jäsenvaltiot voivat päättää myöntää järjestelmässä tukikelpoisille viljelijöille erityistukea jalostukseen tarkoitetulle tomaatille. Tukea myönnetään puolueettomien ja syrjimättömien perustein, joita ovat esimerkiksi:
	– toimitussopimusten kattama jalostukseen tarkoitetun tomaatin määrä,
	– jalostukseen tarkoitetun tomaatin viljelyhehtaarien määrä jäsenvaltion määrittelemän sellaisen ajanjakson osalta, joka vastaa yhtä tai useampaa markkinointivuotta alkaen markkinointivuodesta 2004/2005.
	2. Jalostukseen tarkoitetun tomaatin erityistuki myönnetään sitä varten tarkoitetuista määrärahoista.
	3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, kukin kyseisistä uusista jäsenvaltioista voi 31 päivään lokakuuta 2007 mennessä puolueettomia perusteita noudattaen päättää, että jalostukseen tarkoitetun tomaatin erityistuen enimmäismäärä on alhaisempi kuin liitteen VII N kohdassa vahvistettu tuki.
	4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti jalostukseen tarkoitetun tomaatin erityistukeen myönnettyjä määrärahoja ei sisällytetä 143 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin vuosittaisiin määrärahoihin. Tämän artiklan 3 kohtaa sovellettaessa liitteen VII M a kohdassa vahvistetun enimmäismäärän ja tosiasiallisesti sovelletun enimmäismäärän ero sisällytetään 143 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin vuosittaisiin määrärahoihin.
	5. Asetuksen 143 a ja 143 c artiklaa ei sovelleta jalostukseen tarkoitetun tomaatin erityistukeen."
Perustelu
Według aktualnych przepisów projektu, dotychczasowe wsparcie produckji pomidorów kierowanych do przetwórstwa zostanie podzielone równo na całość areału objętego SAPS. Polska i inne kraje stosujące system SAPS nie będzie miała możliwości skierowania wsparcia na wybrane gatunki owoców i warzyw, czyli np. wyłącznie na uprawy pomidorów.
Alokacja dodatkowych 6,7 mln euro (środków przewidzianych w ramach wsparcia do produkcji pomidorów kierowanych do przetwórstwa) na całość areału objętego SAPS w Polsce (14,4 mln ha) będzie skutkowała marginalnym wzrostem stawki dopłaty obszarowej stosowanej dla wszystkich upraw rolnych. Oznacza to, że 2,5 tys. producentów pomidorów do przetwórstwa w Polsce utraci dotychczasową formę wsparcia kosztem znikomego wzrostu dopłat w ramach SAPS. W perspektywie długoterminowej może prowadzić to nawet do zaniechania uprawy pomidorów do przetwórstwa w Polsce i innych krajach, które stosują system SAPS. Dlatego proponuje się, aby ta kwota była podzielona tylko pomiędzy producentów pomidorów kierowanych do przetwórstwa wg powierzchni upraw.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus 116 43 ARTIKLAN 10 B KOHTA (uusi) 10 h luku, 110 y–ac artikla (uusi) (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	10 b) Lisätään IV osastoon 10 h luku seuraavasti:
	"10 h luku
	Kirsikoiden ja marjojen pinta-alatuki
	110 y artikla
	Yhteisön tuki
	1. Euroopan unioniin vuonna 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden perinteisille kirsikoiden ja marjojen tuottajille myönnetään yhteisön tukea tässä luvussa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
	Tässä luvussa 'kirsikoilla ja marjoilla' tarkoitetaan seuraavia tuotteita:
	– koodeihin CN 0810 00 ja 081110 kuuluvat mansikat,
	– koodeihin CN 0810 20 10 ja 0811 20 31 kuuluvat vadelmat,
	– koodeihin CN 0810 90 50 ja 0811 20 39 kuuluvat herukat,
	– koodeihin CN 0809 20 ja 0812 10 00 kuuluvat kirsikat.
	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot voivat eriyttää tuen tuotteiden mukaan tai lisäämällä tai vähentämällä jäljempänä 110 z artiklan mukaisesti vahvistettavia taattuja kansallisia aloja aikaisempina vuosina ilmoitettujen perinteisten tuotantojen perusteella. Tiettynä vuonna myönnetyn tuen määrä ei kuitenkaan saa olla missään jäsenvaltiossa 110 z artiklassa tarkoitettua enimmäismäärää suurempi.
	110 z artikla
	Pinta-ala
	1. Jäsenvaltio myöntää yhteisön tukea sen enimmäismäärän puitteissa, joka lasketaan kertomalla sille 3 kohdassa vahvistetun taatun kansallisen alan hehtaarien määrä keskimääräisen tuen määrällä, joka on 120,75 euroa.
	2. Käyttöön otetaan 165 000 hehtaarin taattu enimmäispinta-ala. Komissio jakaa taatun enimmäispinta-alan edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kesken aikaisempina vuosina ilmoitettujen perinteisten tuotantojen perusteella.
	3. Jäsenvaltio voi jakaa taatun kansallisen alansa osa-aloihin objektiivisin perustein erityisesti alueellisella tasolla tai asianomaisiin tuotantoihin erikoistuneiden talousalueiden mukaisesti.
	110 aa artikla
	Osa-alojen ylitys
	Jos jäsenvaltio jakaa taatun kansallisen alansa osa-aloihin ja yksi tai useampi osa-ala ylittyy, viljelijäkohtaista alaa, jolle yhteisön tukea haetaan, vähennetään samassa suhteessa kyseisenä vuonna niiden osa-alueiden viljelijöiltä, joissa raja on ylitetty. Kyseinen vähennys tehdään, kun asianomaisessa jäsenvaltiossa ne tuotekohtaisten osa-alueiden alat, joilla rajoja ei ole ylitetty, on jaettu uudelleen osa-alueille, joilla kyseiset rajat on ylitetty.
	110 ab artikla
	Tukikelpoisuusedellytykset
	1. Tuet myönnetään perinteisille ammattiviljelijöille jäsenvaltioiden vahvistamin objektiivisin ja syrjimättömin perustein.
	2. Yhteisön tuen myöntämisen edellytyksenä on, että viljelijä kuuluu asetuksen (EY) N:o XXX/20071 4 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn tuottajaorganisaatioon ja sisällyttää toimintaohjelmaansa erityisiä toimia tässä luvussa tarkoitettujen tuotteiden tuotannon ja kaupanpitämisen rakenteiden parantamiseksi.
	3. Jäsenvaltiot voivat päättää maksaa 1 kohdassa tarkoitetun tuen tuottajaorganisaatiolle sen jäsenten puolesta. Tuottajaorganisaation saaman tuen määrä on maksettava organisaation jäsenille.
	110 a c artikla
	Kansallinen tuki
	1. Jäsenvaltiot voivat myöntää yhteisön tuen lisäksi kansallista tukea enintään 120,75 euroa hehtaaria kohden vuosittain.
	2. Tätä kansallista tukea voidaan myöntää ainoastaan yhteisön tukea saaville aloille."
	___________ ¹ EUVL: lisätään käsiteltävänä olevan asetuksen viite.
Perustelu
Ottaen huomioon kirsikka- ja marja-alan vaikean tilanteen uusissa jäsenvaltioissa, niille myönnetään samankaltainen pinta-alatuki kuin pähkinäalalla (120,75 €) (asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 4 luvun 83–87 artikla). Arvioidaan, että 120,75 euron ylittävä tuki voisi olla syrjivä muihin tuotannonaloihin nähden, mutta voisi pahentaa alalla jo vallitsevaa ylituotantoa. Tämä yksinomaan ammattimaisille tuottajille tarkoitettu tuki myönnetään hyväksytylle tuottajaorganisaatiolle ja sisällytetään asianomaisten toimintaohjelmien rakenneparannustoimiin alan elinkelpoisuuden takaamiseksi. Tuki täyttää “sinisen laatikon" ehdot eikä aiheuta ongelmia monenvälisille neuvotteluille; WTO:lla ei ole vaikeuksia hyväksyä sitä. Tuen edellytykset määritellään asetuksen (EY) N:o 1782 IV osaston uudessa 10 h luvussa.
Tarkistus 117 43 ARTIKLAN 10 C KOHTA (uusi) 143 a artiklan 1 a alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	10 c) Lisätään 143 artiklaan alakohta seuraavasti:
	"10 g luvussa säädetyt jalostettaviksi tarkoitettujen tomaattien pinta-alatuet ja 10 h luvussa säädetyt marjojen ja kirsikoiden pinta-alatuet maksetaan asetuksen (EY) N:o XXX/20071 voimaantulosta alkaen kokonaisuudessaan kyseisissä luvuissa säädettyjen edellytysten mukaisesti."
	___________ ¹ EUVL: lisätään käsiteltävänä olevan asetuksen viite.
Perustelu
Tarkistuksella täydennetään asetukseen(EY) N:o 1782/2003 sisällytettävää uutta 10 g lukua (tomaattijalosteet uusissa jäsenvaltioissa) ja 10 h lukua (kirsikat ja marjat).
Tarkistus 118 43 ARTIKLAN 10 D KOHTA (uusi) 10 i luku, 110 h artikla (uusi) (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	10 d) Lisätään IV osastoon 10 i luku seuraavasti:
	"10 i luku
	Valkosipulin pinta-alatuki
	110 a d artikla
	1. Perinteisille valkosipulin tuottajille myönnetään yhteisön pinta-alatukea tässä luvussa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
	2. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle viljelyhehtaarien määrän perinteisillä alueilla, jotta voidaan määritellä taattu enimmäispinta-ala, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken.
	3. Komissio vahvistaa kyseisen pinta-alan ja soveltamissäännöt asetuksen (EY) N:o 2200/92 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen."
Perustelu
Valkosipulin tuotanto on jo monta vuotta joutunut kokemaan epäreilua kilpailua Kiinasta tapahtuvan tuonnin takia. Euroopan unionin tähän mennessä käyttöön ottamat suojatoimenpiteet eivät ole antaneet toivottuja tuloksia, minkä vuoksi on löydettävä pysyvä ratkaisu.
Tarkistus 119 45 ARTIKLA
Asetuksissa (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 2202/96 säädettyjä tukijärjestelmiä, jotka kumotaan tällä asetuksella, sovelletaan edelleen kuhunkin asianomaiseen tuotteeseen sen markkinointivuoden osalta, joka päättyy vuonna 2008.	Asetuksessa (EY) N:o 2201/96 säädettyä tukijärjestelmää, joka kumotaan tällä asetuksella, sovelletaan edelleen kuhunkin asianomaiseen tuotteeseen sen markkinointivuoden osalta, joka päättyy vuonna 2008. Asetuksessa (EY) N:o 2202/96 säädettyä tukijärjestelmää sovelletaan edelleen markkinointivuosina 2008/2009 ja 2009/2010.
Perustelu
Mitä tahansa nykyisen sitrushedelmien jalostusta koskevan tukijärjestelmän radikaalia muutosta on edellettävä siirtymäaika, jotta teollisuus voi mukautua uuteen järjestelmään asteittain.
Tarkistus 120 LIITE I, 4 A KOHTA (uusi)
	4 a. Kriisien ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt
Tarkistus 121 LIITE II, 3 A KOHTA (uusi) Liite VI (asetus (EY) N:o 1782/2003)
	Lisätään liitteeseen VI seuraava rivi:
	"(Ala) Jalostettavaksi tarkoitetut hedelmät ja kasvikset.
	(Oikeusperusta) Asetuksien (EY) N:o 2201/96 ja N:o 2202/96 mukaiset asiaa koskevat artiklat
	(Huomautukset) Pinta-alatuki"
Perustelu
Lisäys on tarpeen selventämään tarkoitusperiä sekä vahvistamaan tiettyjen, asetuksen (EY) N:o 1782/03 mukaisten tai siinä suositeltujen toimien soveltamisalaa.
Tarkistus 122 LIITE II, 4 A KOHTA (uusi) Liite VII, M a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1782/2003)
Bułgaria	5 394
Tšekin tasavalta	414
Kypros	274
Malta	932
Unkari	4 512
Romania	1 738
Puola	6 715
Slovakia	1 018"
Perustelu
Tarkistus koskee poikkeusehdotusta jalostukseen tarkoitetun tomaatin tukeen SAPS-järjestelmän määrärahoista jäsenvaltioille, jotka kyseistä järjestelmää soveltavat (Asetuksen (EY) 1782/2003 uusi 143 b artikla). Muutos on talousarvion kannalta neutraali ja koskee vain jo hyväksyttyjen varojen osoittamista tiettyyn tarkoitukseen.
Tarkistus 123 LIITE II, 5 KOHTA Liite VIII, Espanjaa koskevat rivit (asetus (EY) N:o 1782/2003)
2008                                         4 830,954	2008                                        4 868,312
2009                                         4 838,536	2009                                        4 875,894
2010 ja sitä seuraavat vuodet     4 840,413	2010 ja sitä seuraavat vuodet   4 877,771
Perustelu
Espanjalle myönnettävä 37,5 miljoonan euron lisäys johtuu sitrusalalle annettavien tukien tasapuolisemmasta jaosta tuottajajäsenvaltioiden välillä. Nykyiset jalostustuet auttavat sääntelemään tuoremarkkinoita ja päästävät markkinoille huonolaatuisimpia tuotteita, minkä vuoksi komission ehdotuksessa syrjitään paremmin markkinasuuntautuneita tuottajia. Näiden kahteen tarkoitukseen soveltuvien tuotteiden, kuten sitrushedelmien, jalostukseen tarkoitettujen määrärahojen jako on muutettava oikeudenmukaisemmaksi.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

1. Hedelmät ja vihannekset – strateginen ala taloudellisista, alueellisista ja kansanterveydellisistä syistä

Hedelmien ja vihannesten osuus on 16,6 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n koko maataloustuotannosta. Vuosina 2003–2004 EU tuotti keskimäärin 38,3 miljoonaa tonnia hedelmiä. Suurimmat tuottajat olivat Italia ja Espanja, joiden yhteinen osuus oli yli 50 prosenttia. Samana ajanjaksona EU:ssa tuotettiin keskimäärin 66 miljoonaa tonnia vihanneksia, ja Italia oli alan suurin tuottaja (24 prosenttia kokonaistuotannosta), toiseksi suurin oli Espanja (19 %) ja kolmanneksi Ranska (12 %)[1]. Bulgarian ja erityisesti Romanian liittyminen EU:hun on kasvattanut hedelmä- ja vihannesalan tuotantoa 1,1 miljoonalla tonnilla vuodessa. Kahdenkymmenenseitsemän jäsenvaltion EU on nykyään maailman kolmanneksi suurin hedelmien ja vihannesten tuottaja Kiinan (35 %) ja Intian (10 %) jälkeen.

(Yhteisön sisäinen ja ulkoinen) kauppa kattaa 32,6 prosenttia tuoreiden vihannesten tuotannosta ja 54,5 prosenttia tuoreiden hedelmien (trooppisia hedelmiä lukuun ottamatta) tuotannosta, mikä lisää uskoa kaupan lisääntyvään merkitykseen alan kehitykselle. Yhteisön markkinat ovat tärkein kohde vihannesten osuuden ollessa 86 prosenttia ja hedelmien (sitrushedelmät mukaan lukien) 65 prosenttia.

Sen lisäksi, että hedelmä- ja vihannesalan merkitys on huomattava koko yhteisön maatalousalalle, alalle on tunnusomaista sen suuri monimuotoisuus. Siihen perustuu alan huomattava joustavuus ja toissijaisuuden periaatteen noudattaminen, joka myös tunnustetaan YMJ:n uudistamista koskevassa ehdotuksessa ja johon käsitykseen myös esittelijä yhtyy. Ensinnäkin on olemassa monia erilaisia tuotteita (jotka saavat suurempia tai pienempiä yhteisön tukia), viljelytapoja (yksivuotisia ja monivuotisia viljelmiä sekä kasvihuoneviljelyä) ja tuotantoja (biologinen, integroitu jne.). Toiseksi on olemassa yhä useampia kulutustapoja (kotona tai kodin ulkopuolella, tuoreet elintarvikkeet, einekset ja jalosteet). On myös erilaisia kaupan pitämisen muotoja (muun muassa suoramyynti, erikoistunut vähittäismyynti, tukkumyynti, suurmyymälät). Maataloudessa on myös hyvin erilaisia rakenteita riippuen tilojen koosta ja tuottavuudesta, erikoistumisesta ja siitä, käytetäänkö palkkatyövoimaa ja kuinka järjestäytyneitä tuottajat ovat, sekä kaupallisesta integraatiosta. Lopuksi hedelmä- ja vihannestuotannon alueellinen merkitys vaihtelee huomattavasti, eritoten Etelä-Euroopan alueilla[2], joiden hedelmä- ja vihannestuotannon osuus on yli 30 prosenttia koko maataloustuotannosta. Tämä korkea alueellisen erikoistumisen aste tekee kyseisistä alueista hyvin haavoittuvia tulokriiseille, ja tämä tekijä olisi otettava ensisijaisesti huomioon uuden YMJ:n laatimisessa, erityisesti sellaisten uusien tuottajien markkinoille tulemisen helpottamisessa, joille myönnetään tilatukea tuotteista, joista saatiin aikaisemmin muunlaisia tukia.

Hedelmien ja vihannesten kysynnän väheneminen EU:ssa viime vuosina on ehkä tärkein merkille pantava asia, mikä on erityisen hämmästyttävää, kun otetaan huomioon yleinen käsitys tasapainoisen ruokavalion tärkeydestä ja ensisijaisesta merkityksestä kroonisten sairauksien ehkäisyssä. Hedelmien ja vihannesten keskimääräinen kulutus on edelleen huomattavasti alle WHO:n ja ravitsemusasiantuntijoiden suositusten (noin 400 grammaa päivässä)[3]. Ainoastaan joissakin Välimeren maissa, kuten Kreikassa ja Italiassa, noudatetaan terveysviranomaisten suosituksia, sillä hedelmiä ja vihanneksia kulutetaan siellä keskimäärin 500 grammaa päivässä, mutta myös näissä maissa monien väestöryhmien hedelmien ja vihannesten kulutus jää alle suositettujen normien.

Tämän kehityksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että kansalliset ja yhteisön laajuiset aloitteet hedelmien ja vihannesten kulutuksen kasvattamiseksi ovat epäonnistuneet ja että ne olisi laadittava uudelleen perusteellisemmin ja kohdennettava paremmin kuluttajalähtöisesti. On selvää, että kulutuksen määrä jossakin maassa riippuu sosiaaliryhmästä ja iästä. Kaikissa EU:n maissa tehdyt haastattelut osoittavat, että matalatuloisissa kotitalouksissa käytetään vähiten hedelmiä ja vihanneksia[4]. Useissa Euroopan maissa hedelmien ja vihannesten kulutuksen olisi kaksinkertaistuttava kansanterveydellisiin syihin perustuvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio on tunnustanut yksiselitteisesti hedelmien ja vihannesten merkityksen terveellisen ruokavalion kannalta ylipainoisuuden, lihavuuden ja kroonisten sairauksien ehkäisemisessä[5]. On kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät tällaiset kiitettävät aikomukset jää pelkäksi sanahelinäksi vaan konkretisoituvat tosiasiallisiksi toimiksi uudessa YMJ:ssä siten, että hedelmien ja vihannesten käyttö tulee houkuttelevammaksi ja että ne ovat helposti saatavilla kaikille väestöryhmille, varsinkin kaikkein nuorimmille.

2. Herkkä ala, joka kärsii rakenteellisista ongelmista ja on yhä kasvavan ulkoisen ja jakeluun liittyvän paineen alla

Vaikka EU:n hedelmä- ja vihannestuotanto on merkittävä ja se on maailman toiseksi suurin viejä (11 % koko kaupasta ja USA:n jälkeen 17 prosentin osuus), EU:n vihannesten ja hedelmien kauppatase on alijäämäinen. EU:n markkinat ovat kulutus- ja tulotasonsa vuoksi EU on hyvin houkutteleva markkina ja on nykyään johtavahedelmien ja vihannesten tuoja maailmassa: EU:n osuus on 25 prosenttia hedelmien ja vihannesten kokonaistuonnista, seuraaviksi tulevat USA (20 %), Japani (12 %) ja Kanada (6 %).

Tuonti, erityisesti hedelmien tuonti kolmansista maista, EU:hun kasvaa paljon nopeammin kuin vienti, mikä johtaa vähitellen kaupatakseen alijäämäisyyden kasvamiseen: tuoreiden vihannesten kaupan alijäämä oli 90-luvun lopulla 200 miljoonaa euroa ja vuonna 2005 se oli jo yli 500 miljoonaa euroa ja hedelmien (trooppisia hedelmiä lukuun ottamatta) kaupan alijäämä kasvoi 6,5 miljardista eurosta 8,8 miljardiin euroon samalla ajanjaksolla. Kyseinen tilanne selittyy eteläisen pallonpuoliskon maiden (muun muassa Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka, Chile ja Argentiina) ja eteläisten Välimeren maiden (esimerkiksi Turkki ja Marokko) tuonnin kasvulla; tätä tuontia tuetaan säännöllisesti etuuskohtelulla.

Yhä voimakkaampi ulkoinen kilpailu alalla, jonka YMJ on ainoastaan sisäisen tuen varassa (4,1 % budjettikohdasta 1 a varainhoitovuonna 2005) ja jonka tasapaino riippuu olennaisesti tulohintojen vaikutuksesta, pahentaa jatkuvaa tuottajahintojen laskua. Tämä selittyy useiden tekijöiden summalla: tuotteiden pilaantuvuus ja sääriippuvuus, mikä näkyy voimakkaissa hintojen vaihteluissa; edellä mainittu kysynnän laantuminen, johon vaikuttaa lisäksi voimakas kausivaihtelu ja nopea ruokailutapojen muutos (ulkona syöminen, einekset, pikaruoka jne.), mikä merkitsee asteittaista jokapäiväisten hedelmien ja vihannesten korvaamista muilla tuotteilla ja myötävaikuttaa siten kotimaisen tuotannon määrän kasvuun jo ennestään täysillä markkinoilla.

Näin syntynyt markkinoiden epätasapaino johtaa yhä useampien tilojen kannattavuuden laskuun. Käytettävissä olevien nykyisten YMJ:n mekanismien avulla ei ole mahdollista ennakoida ja/tai säännellä niitä usein toistuvia tulokriisejä, joista monet hedelmien ja vihannesten tuottajat kärsivät. Koska niihin ei sovelleta suoria tukia niin kuin muihin tuotannonaloihin, markkinatoimenpiteillä (liian ankarat markkinailtapoistamishinnat) ja tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmiinsa sisällyttämillä toimilla ei ole kyetty vastamaan vakaviin kriisitilanteisiin.

Hedelmä- ja vihannesalan tulokriisit ovat kärjistyneet alan erityispiirteiden, kuten vaikeiden rakenteellisten epäkohtien vuoksi, joita ei edes YMJ ole pystynyt ratkaisemaan. Näitä epäkohtia ovat kustannusten kohoaminen, muun muassa jäljitettävyyttä, kaupan pitämistä ja työvoimaa koskevien kasvavien vaatimusten vuoksi, alan voimakas riippuvuus palkkatyövoimasta erityisesti sadonkorjuun jälkeisissä työvaiheissa, mikä johtaa kilpailun vääristymiseen sisämarkkinoilla yhtenäisen yhteisönlaajuisen sosiaali- ja verotuslainsäädännön puuttumisen vuoksi; liiallinen suuntautuminen sisämarkkinoihin, mikä lisää, kuten jo edellä mainittiin, ulkoa tulevaa kilpailua; pientilojen suuri määrä erityisesti etelässä ja hedelmäalalla ja lopuksi kaikista tarjonnan keskittämiseen liittyvistä saavutuksista huolimatta tuotantoalan voimakas kaupallinen hajautuminen, mikä merkitsee neuvotteluaseman heikentymistä suhteessa erittäin keskittyneeseen jakelualaan, jolla suurten kauppaketjujensa ja jakelukeskustensa vuoksi ole enää mitään funktiota tuottajan ja kuluttajan välisenä linkkinä ja joka määrää siten hinnanmuodostuksen koko elintarvikeketjussa.

Kuluttajien etujen tärkeimpinä takaajina esiintyvät kansainvälistyneet halpakauppaketjut valvovat markkinointikanavia kansallisten ja yhteisön rajojen sisä- ja ulkopuolella hankintakeskustensa ja logistiikkajärjestelmiensä kautta. Hedelmien ja vihannesten vähittäiskaupasta 70–90 prosenttia on nykyään suurten kauppaketjujen hallinnassa Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Skandinavian maissa. Myös Etelä-Euroopassa samansuuntainen kehitys on ollut nopeaa viime vuosina, vaikka prosenttiosuudet ovat edellä mainittuihin maihin verrattuna alhaisempia. Uusissa jäsenvaltioissa voidaan havaita sama kehitys, vaikka suuret kauppaketjut ovat hiljattain, 90‑luvun puolivälistä alkaen, saaneet siellä enemmän sijaa.

Tuloksena on ollut asteittainen tukkualan katoaminen, ja siitä on tullut toisen luokan toimija, pienten perinteisten myymälöiden markkinaosuuden jatkuva pienentyminen ja lopuksi jatkuva tuottajaorganisaatioihin kohdistuva paine, jotta ne suostuisivat ankarien hankintasopimusten tekoon ilman, että niille taataan hintoja, jotka puolestaan kattaisivat tuotantokustannusten kohoamisen. Ostovoimansa ansiosta suuret kauppaketjut pystyvät muuttamaan kaupan käytäntöjä korkealla kysynnällään, toimitusten täsmällisyydellä, ennalta määrätyillä ja pysyvillä laatustandardeilla, laajalla ja vaihtelevalla tuotevalikoimalla, joita koskevat yhä laajemmat markkinointikalenterit, ja lopuksi useiden liitännäispalvelujen tarjonnan takaamisella. Suurille kauppaketjuille hedelmät ja vihannekset ovat tärkeitä tuotteita, koska niiden avulla ne voivat soveltaa eriyttämisstrategioitaan ja siten säännellä kuluttajien käyntejä myymälöissä.

Tässä yhteydessä on syytä mainita tuotanto- ja kuluttajahintojen erilainen kehitys. Hedelmien ja vihannesten hinnat määräytyvät periaatteessa markkinoiden mukaan ja riippuvat lopulta tarjonnan ja kysynnän välisestä tasapainosta. Niiden suuri epävakaus johtuu kasvukaudella olleista säävaihteluista, tuotteiden välisestä kilpailusta, ulkoisten tuotantojen läsnäolosta sekä myynninedistämistoimista, joita jakeluketjut päättävät käynnistää. Maataloustuotteiden tuotantokustannusten osuus on yhä pienempi kaupan saatettujen lopputuotteiden hinnoissa. Jalostus-, markkinointi- ja jakelukustannuksilla on yhä suurempi merkitys, mikä selittää osin kyseisten osatekijöiden heikon keskinäisen yhteyden. Se, että hedelmien ja vihannesten vähittäishinnat aina vain nousevat, vahvistaa mielikuvaa kyseisten elintarvikkeiden kalleudesta. Siitä seuraa, että niiden määrä on vähentynyt perheiden ostovoimaa mittaavissa ruokakoreissa. Tämä kehitys on todettavissa ainakin vanhempien jäsenvaltioiden markkinoilla. Sitä vastoin uusien jäsenvaltioiden markkinoilla, joilla hedelmien ja vihannesten kulutus on ollut alun perin vähäistä, hedelmien ja vihannesten (erityisesti sellaisten tuotteiden, kuten sitrushedelmien, joita ei tuoteta kotimaassa) kysyntä ja kauppa kasvaa jatkuvasti.

3. Hedelmä- ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) uudistamista koskeva ehdotus ja esittelijän kanta

Euroopan parlamentti hyväksyi äskettäin kaksi hedelmä- ja vihannesalaa koskevaa päätöslauselmaa, jotka pohjautuivat kahteen komission kertomukseen neuvostolle ja Euroopan parlamentille[6]: ensimmäinen, 3. toukokuuta 2005 annettu kertomus koski hedelmä‑ ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn yksinkertaistamista[7] ja toinen, 12. lokakuuta 2006 annettu kertomus koski tilannetta jalostettaviksi tarkoitettujen marjojen ja kirsikoiden alalla[8]. Komission lainsäädäntöehdotus on kuitenkin paljon muuta kuin yhteisen markkinajärjestelyn yksinkertaistamista, jota pidettiin lähtökohtana.

– Lainsäädäntöehdotuksessa joustetaan ja vahvistetaan tuottajaorganisaatioiden järjestelmää muuttamalla ne uuden YMJ:n kovaksi ytimeksi niin tarjonnan hallinnan kuin markkinoinnin alalla. Tuottajaorganisaatioille siirretään kaikki vastuu tulevassa markkinoiden sääntelyssä siten, että niiden toimintaohjelmiin on mahdollista sisällyttää uusia kriisinhallintakeinoja.

– Kaikki olemassa olevat jalostustuet integroidaan tilatukijärjestelmään siten, että hedelmien ja vihannesten viljelyalat katsotaan tukikelpoisiksi, jotta niiden tukioikeudet voidaan aktivoida.

– Vahvistetaan YMJ:n ympäristöulottuvuutta ottamalla käyttöön tilatukijärjestelmä, mikä mahdollistaa täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen soveltamisen ja maatalouden ympäristötoimien vahvistamisen toimintasuunnitelmissa.

– Ehdotetaan panostamista hedelmien ja vihannesten kulutuksen edistämiseen erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa kulutustottumusten parantamiseksi ja WHO:n ravitsemussuositusten noudattamiseksi, jotta voitaisiin ehkäistä kroonisiin sairauksiin sairastumista.

Uusi YMJ perustuu lisäksi neljään periaatteeseen: a) neutraali talousarviovaikutus, mikä merkitsee sitä, että käytännössä olemassa oleva (matala) rahoituksen taso ei parane, b) mahdollisimman suuren joustavuuden ja toissijaisuusperiaatteen noudattaminen hallinnoinnissa siten, että annetaan jäsenvaltioiden tehdä lopulliset päätökset joukosta kysymyksiä ja siten sovittaa uudet tukikehykset rakenteellisten edellytystensä mukaisiksi, c) uusien jäsenvaltioiden integroiminen, siten, että on mahdollista sovittaa toimet erityisesti niiden tuotanto-oloihin, ja d) vaikka YMJ:hin liittyvät ulkoiset tekijät eivät ole muuttuneet, pyritään vahvistamaan EU:n neuvotteluasemaa meneillään olevia WTO:n neuvotteluja ajatellen siten, että vähennetään tuntuvasti "keltaiseen laatikkoon" kuuluvia toimia "vihreän laatikon" hyväksi sisäisiä tukia koskevassa luvussa, ja poistetaan kokonaan vientituet (jotka ovat nykyään jo hyvin vähäiset) viennin edistämistä koskevassa luvussa.

Esittelijä pitää komission ehdotusta hyväksyttävänä perustana työlle, vaikka joitakin näkökohtia on tarpeen korjata ja parantaa. Joitakin yleisperiaatteita on siten täsmennetty ja lainsäädäntötekstiin on esitetty useita tarkistuksia. Koska tarkistukset on jo perusteltu asianomaisissa perusteluosissaan, tässä kohdin riittää ehdotettujen tarkistusten esittely pääpiirteittäin.

a) Neutraalista talousarviovaikutuksesta. YMJ:tä koskeva talousarvio kasvaa hieman, 20 miljoonalla eurolla vuosittain, erityisen kirsikoille ja marjoille tarkoitetun pinta-alatuen sisällyttämisen vuoksi parlamentin 12. lokakuuta 2006 antaman päätöslauselman mukaisesti. Esittelijä pitää tätä lisäystä täysin oikeutettuna ottaen huomioon hedelmä- ja vihannesalalle myönnetyn rahoituksen vähäisyyden suhteessa sen tuotannon arvoon. Vastuullisen varainhoidon nimissä esittelijä vastustaa jo etukäteen uusia lisäyksiä, koska mikä tahansa muutos haittaisi muita Euroopan unionin tuottajia, joita koskevat vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä hyväksytyt tiukat enimmäisrajat. Sitä paitsi jos jäsenvaltio katsoo tarvitsevansa lisärahoitusta, se voi käyttää osaa kansallisesta varannostaan aina 0,5 prosentin enimmäisrajaan saakka asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan mukaisesti.

b) Uusille jäsenvaltioille tarkoitetusta erityistuesta. Kirsikoille ja marjoille tarkoitetun tuen, josta hyötyvät yksinomaan uudet jäsenvaltiot, lisäksi asetukseen sisällytetään erityissäännöksiä kyseisten jäsenvaltioiden tuottajaorganisaatioiden hyväksynnästä.

c) Tilatukijärjestelmän soveltamisesta hedelmä- ja vihannesalaan. Koska vaarana on hedelmä- ja vihannesalan markkinoiden ja tuotantorakenteiden joutuminen epätasapainoon, on tarpeen säilyttää olemassa oleva hedelmien ja vihannesten tuotantoon tarkoitettuja lohkoja koskeva järjestelmä. Kyseisiä lohkoja ei siten saisi ottaa mihinkään muuhun maatalouskäyttöön ennen kuin arvioidaan tarkasti tällaisen päätöksen mahdolliset seuraukset, kuten viimeaikaisessa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vaaditaan. Koska jalostettaviksi tarkoitettujen hedelmien ja vihannesten viljelyssä kyse on tuotannon kahdenlaisesta käytöstä ja koska vaarana on massiivinen tuotannosta luopuminen, jos tuet irrotetaan täysin tuotantomääristä, jäsenvaltioiden olisi syytä ottaa käyttöön valitsemilleen tuotteille nykyään pähkinöihin sovelletun kaltainen pinta-alatuki. Esittelijä katsoo, että tämä uusi tuki, jonka kokonaismäärä olisi sama kuin nykyiset jalostustuet, saattaa turvata jalostusteollisuuden hankintavarmuuden ja täyttää samalla WTO:n vaatimukset, koska siten edistettäisiin tukien irrottamista tuotantomääristä ja siirtymistä ns. siniseen laatikkoon ("blue box").

d) Toimintaohjelmien tavoitteista. Esittelijä esittää useita luonteeltaan teknisiä tarkistuksia, jotka perustuvat toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen hallinnoinnissa ja joissa mahdollistetaan kaupan pidetyn tuotannon arvon enimmäisrajan nostaminen kuuteen prosenttiin saakka niille tuottajaorganisaatioille, jotka ovat saaneet tukea aiemmin, tukien tason ennallaan pysymisen varmistamiseksi ja tarjonnan keskittämisen edistämiseksi, mitkä ovat uuden YMJ:n perustavoitteita. Tarkistuksissa ehdotetaan myös yhteisön maksuosuuden kasvattamista 60 prosenttiin toimintarahastoissa. Lopuksi vahvistetaan säännöksiä, joilla varmistetaan päällekkäisen rahoituksen saannin estäminen maaseudun kehittämisohjelmista ja toimintaohjelmista.

e) Riskinhallinnasta. Vaikka olisi asianmukaista, että tuottajaorganisaatiot kattaisivat toimintaohjelmillaan riskinhallinnan, tarvitaan joitakin lisätoimia (kuten menekinedistäminen, tiedottaminen ja koulutus), jotka kuuluvat toimintaohjelmien yleisiin tavoitteisiin ja joiden on oltava luonteeltaan pysyviä ja täsmällisiä. Jäsenvaltioille pitäisi lisäksi antaa mahdollisuus perustaa varmuusrahasto vakavien kriisien varalta. Tämän varmuusrahaston pitäisi olla kaikille tuottajille avoin riippumatta siitä, ovatko he jonkin tuottajajärjestön jäseniä vai eivät. Rahasto voisi saada varoja, kuten jo edellä mainittiin, osaksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta varannosta 0,5 prosentin enimmäismäärään saakka.

• [1]  Lähde: European Commission "Major Features of the sector of fresh fruits and vegetables in the EU", April 2006.
• [2]  Algarve (Portugal); Andalusia, Kanariansaaret, Valencia, Murcia ja La Rioja (Espanja); Korsika, Languedoc-Roussillon ja Provence-Alpes-Côte d'Azur (Ranska); käytännöllisesti katsoen koko Etelä-Italia (Sisilia, Sardinia, Calabria, Basilicata, Puglia, Campania, Lazio, Abruzzo); Borsod-Abaúj-Zemplen (Unkari); Kent ja Lincolnshire (Yhdistynyt kuningaskunta); Zuid-Holland (Alankomaat); Kreikan, Kyproksen ja Maltan alue kokonaisuudessaan.
• [3]  Ross, G., Johannsson, L., Kasmel, A. et al. (2001): Disparities in vegetable and fruits consumption: European cases from the North and the South. Public Health Nutrition, 4:35-43; WHO (2003): Diet, Nutrition and the prevention of Chronic Diseases. Report of a Joint WHO/FAO Expert Consultation. Geneva, WHO Technical Report Series 916.
• [4]  National Institute of Public Health (1999): Disparities in food habits, review of research in 15 European Countries. Helsinki, Finland.
• [5]  Komissio (2005): Vihreä Kirja - Terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistäminen: eurooppalainen ulottuvuus ylipainoisuuden, lihavuuden ja kroonisten sairauksien ehkäisemisessä: KOM (2005) 637, 8.12.2005.
• [6]  KOM (2004)0549, 10.8.2004 ja KOM(2006)0345, 28.6.2006.
• [7]  Päätöslauselma P6_TA(2005)0714, 3.5.2005, joka perustuu valiokunta-aloitteiseen mietintöön
  2004/2193/INI / A6-0121/2005.
• [8]  Päätöslauselma P6_TA-PROV(2006)0420, 12.10.2006, joka perustuu valiokunta-aloitteiseen mietintöön 2004/2193/INI

kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO (7.5.2007)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä ja eräiden asetusten muuttamisesta
(KOM(2007)0017 – C6‑0075/2007 – 2007/0012(CNS))

Valmistelija: Béla Glattfelder

LYHYET PERUSTELUT

Hedelmä- ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn uudistus tulee yli kymmenen vuotta sen edellisen tarkistuksen jälkeen sopivasti samaan aikaan kuin useat merkittävät tapahtumat, kuten yhteisen maatalouspolitiikan uudistus vuosina 2003 ja 2004, käynnissä olevat Dohan kehitysohjelmaa koskevat neuvottelut sekä EU:n vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen täytäntöönpano.

Valmistelija tukee komission ehdotuksessa kuvailtua yleistä lähestymistapaa, jolla pyritään muun muassa tekemään tuottajaorganisaatioista tehokkaampia ja kiinnostavampia alan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Komissio ei aio puuttua kansainväliseen kauppaan liittyviä näkökohtia (tulohintajärjestelmä, tariffikiintiöt, käynnistysmäärät jne.) koskevaan voimassa olevaan lainsäädäntöön, ”koska WTO-neuvottelut ovat edelleen käynnissä eikä niiden tuloksia vielä tiedetä”. Komissio on kuitenkin ehdottanut alan kaikkien vientitukien poistamista, koska niiden aseman ja taloudellisen vaikutuksen on väitetty menettävän merkitystään.

Valmistelija on samaa mieltä siitä, että hedelmien ja vihannesten ”kauppajärjestelmän olisi perustuttava Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehtyihin sitoumuksiin” (ehdotuksen johdanto-osan 23 kappale). Koska alan ulkomaankauppa on merkittävästi alijäämäistä, kolmansista maista tuleva kilpailu on lisääntynyt EU:n ja maailman markkinoilla ja yhteisön etuuskohtelu on murentunut vapaakauppasopimusten myötä, EU:n ei kannata ylittää nykyisiä velvoitteitaan.

Ensimmäisessä tarkistuksessa pyritään parantamaan EU:n valmiutta puuttua liiallisen tuonnin synnyttämästä kilpailusta johtuviin kriiseihin helpottamalla 31 artiklan erityissuojalausekkeen aktivoimista. Tämän vuoksi valmistelija ehdottaa poistettavan tietyt ehdot, jotka eivät ole WTO:n maataloudesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisia.

Toisessa tarkistuksessa pyritään yksinkertaisesti säilyttämään vientitukien myöntämisen mahdollisuus tarvittaessa hedelmä- ja vihannesalalla niin kauan, kuin EU ei ole sitoutunut (muodollisesti ja ehdottomasti) poistamaan kyseisiä tukia WTO:n puitteissa.

Taloudellisesta näkökulmasta valmistelija ei yhdy komission väitteeseen siitä, että kyseiset tuet eivät enää olisi hyödyllisiä. Kun otetaan huomioon alalla vallitsevan kilpailun kiivaus maailmanmarkkinoilla sekä se, että useat muut merkittävät tahot soveltavat yhä samaa tai samankaltaista tukijärjestelmää, kaikki EU:ssa toimiville osapuolille myönnettävä pienikin tuki voi olla tärkeää.

Ennen kaikkea valmistelija on kuitenkin huolestunut siitä, että kyseinen vientitukien yksipuolinen ja ennakoitu poistaminen saattaisi antaa WTO:n neuvottelukumppaneillemme vääränlaisen viestin rohkaisten heitä pitämään kaikkien EU:n vientitukien mahdollista poistamista itsestään selvänä ja että se on vastoin rinnakkaisuuden periaatetta (muiden tukityyppien poistaminen), joka sisältyy Hongkongin ministerikokouksen julkilausumaan mutta jota ei ole vielä ryhdytty soveltamaan käytännössä.

TARKISTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 28 A KAPPALE (uusi)
	(28 a) On tarpeen tukea prosessia, jolla pyritään koordinoimaan yhteisön tasolla kasvinsuojelua koskevien pöytäkirjojen neuvottelemista kolmansien maiden kanssa hedelmien ja vihannesten vientiä varten.
Perustelu
Tähänastisilla monenvälisillä toimilla (WTO) sekä kahdenvälisin sopimuksin (Meksikon, Chilen, Välimeren maiden jne. kanssa) toteutetuilla toimilla ei vielä ole pystytty ratkaisemaan kasvinsuojeluun liittyvien esteiden aiheuttamaa ongelmaa yhteisön maataloustuotteiden viennissä. Kasvinsuojelua koskevien pöytäkirjojen neuvotteleminen kuuluu nykyisin EU:n jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten yksinomaiseen toimivaltaan. Komission olisi voitava neuvotella niistä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 28 B KAPPALE (uusi)
	(28 b) Tässä vaiheessa on tarpeen säilyttää vientituet, jotka ovat edelleen hyödyllinen väline hedelmien ja vihannesten viennin lisäämisessä yhteisöstä tiettyihin kolmansiin maihin.
Perustelu
Nykyinen hedelmä- ja vihannesalan YMJ tarjoaa markkinoiden hallintaan kaksi keinoa eli vientituet sekä markkinoiltapoistot. Vientitukien täydellinen ja välitön poistaminen saattaa horjuttaa paikallisesti tiettyjen hedelmien ja vihannesten markkinoita. Siksi on toimittava varoen ja ennen kaikkea odotettava vuoden 2007 lopulla valmistuvan asiaa koskevan vaikutustenarvioinnin johtopäätöksiä.
Tarkistus 3 31 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Lisätuontitulleja ei määrätä, jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos vaikutukset ovat epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin.	Poistetaan.
Perustelu
Article 31 of the proposal – just like Article 33 of Regulation (EC) No 2200/96 – provides for a Special Safeguard Clause (SSG) in accordance with Article 5 of the Agreement on agriculture concluded in the framework of the Uruguay Round of multilateral trade negotiations. Paragraph 2, however, goes beyond the conditions provided for under this Agreement and makes the activation of the SSG unduly difficult. The vulnerability of certain produces in the fruit and vegetables sector to crises induced by excessive competition from imports justifies that the EU make full use of the protection possibilities under WTO rules without providing for additional conditions.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus 4 V OSASTON III LUVUN II A JAKSO (uusi), 37 A ARTIKLA (uusi)
	II A Jakso
	Vientituet
	37 a artikla
	Vientitukien vahvistaminen ja myöntäminen
	Jotta yhteisöstä voitaisiin viedä taloudellisesti kannattavia määriä asetuksen (EY) N:o 2220/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tuotteita näiden tuotteiden kansainvälisillä markkinoilla käytettävien hintojen perusteella ja perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisesti tehtyihin sopimuksiin sisältyvin rajoituksin, näiden hintojen ja yhteisössä käytettävien hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.
	2. Niiden määrien myöntämisen osalta, jotka voidaan viedä vientituella, vahvistetaan menetelmä:
	a) joka sopii parhaiten tuotteen luonteeseen ja kyseiseen markkinatilanteeseen ja jolla voidaan hyödyntää käytettävissä olevia voimavaroja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja jossa otetaan huomioon yhteisön viennin tehokkuus ja rakenne ilman, että se aiheuttaa syrjintää pienten ja suurten toimijoiden välillä,
	b) joka on toimijoille kevein hallinnoimisen vaatimusten osalta,
	c) jolla voidaan välttää asianosaisten toimijoiden välistä syrjintää.
	3. Vientituki on samansuuruinen kaikkialla yhteisössä.
	Vientituki voi määrätyn tuotteen osalta vaihdella sen määräpaikan mukaisesti, jos kansainvälisen kaupan tilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset sitä edellyttävät.
	Vientituki vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 2220/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Vahvistaminen tapahtuu määräajoin.
	Tarvittaessa komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä muuttaa määräajoin vahvistettua vientitukea muuna ajankohtana.
	4. Vientituen määrän vahvistamisessa on otettava huomioon seuraavat osatekijät:
	a) tilanne ja kehitysnäkymät:
	– hedelmien ja vihannesten hinnat yhteisön markkinoilla ja niiden saatavuus,
	– kansainvälisillä markkinoilla käytetyt hinnat,
	b) kaupan pitämisen ja kuljetuksen vähimmäiskustannukset yhteisön markkinoilta satamiin tai muihin yhteisön vientipaikkoihin sekä kuljetuskustannukset määrämaihin,
	c) suunnitellun viennin taloudelliset vaikutukset,
	d) perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisesti tehtyihin sopimuksiin sisältyvät rajoitukset.
	5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hinnat yhteisön markkinoilla vahvistetaan viennin kannalta edullisimman hinnan mukaan.
	Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kansainvälisessä kaupassa käytettävät hinnat vahvistetaan ottaen huomioon:
	a) kolmansien maiden markkinoilla todetut hinnat,
	b) kolmansissa määrämaissa käytetyt, kolmansista maista tulevan tuonnin edullisimmat tuontihinnat,
	c) kolmansissa viejämaissa todetut tuottajahinnat,
	d) tarjoushinta yhteisön rajalla.
	6. Vientituki myönnetään ainoastaan hakemuksesta ja se edellyttää siihen liittyvän vientitodistuksen esittämistä.
	7. Viennissä sovellettavan tuen määrä on todistuksen hakemispäivänä voimassa oleva määrä ja eriytetyn tuen osalta määrä, jota kyseisenä päivänä sovelletaan:
	a) todistuksessa esitettyyn määräpaikkaan, tai
	b) tosiasialliseen määräpaikkaan, jos se on eri kuin todistuksessa esitetty määräpaikka. Tässä tapauksessa sovellettava määrä ei saa olla suurempi kuin todistuksessa esitettyyn määräpaikkaan sovellettava määrä.
	Tässä kohdassa säädetyn jouston väärinkäytön välttämiseksi voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä.
	8. Siitä, mitä 6 ja 7 kohdassa säädetään, voidaan poiketa elintarvikeaputoimien yhteydessä vientitukea saavien, asetuksen (EY) N:o 2220/96 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tuotteiden osalta asetuksen (EY) N:o 2220/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
	9. Vientituki maksetaan, kun esitetään todistus siitä, että tuotteet:
	– on viety yhteisön ulkopuolelle,
	– ovat peräisin yhteisöstä, ja
	– kun on kyse eriytetystä vientituesta, ovat saapuneet todistuksessa esitettyyn määräpaikkaan tai muuhun määräpaikkaan, jolle on vahvistettu vientituki, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 kohdan b alakohdan soveltamista. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa asetuksen (EY) N:o 2220/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, jos säädetään vastaavat takeet tarjoavista edellytyksistä.
	10. Perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvien määrällisten rajoitusten noudattaminen on taattava kyseisiin tuotteisiin sovellettavilla, näissä sopimuksissa määrättyjen viiteajanjaksojen mukaisesti myönnettävillä vientitodistuksilla.
	Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehdyistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden noudattamisen osalta viiteajanjakson päättyminen ei saa vaikuttaa vientitodistusten voimassaoloon.
	11. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta, mukaan lukien myöntämättömien tai käyttämättömien, vientiin tarkoitettujen määrien uudelleenjakamista koskevat säännökset, annetaan asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Perustelu
Vaikka jotkin (vähäiset) talousarviota koskevat seikat puoltavatkin hedelmä- ja vihannesalan vientitukien poistamista, kyseisenlainen yksipuolinen ja aikaistettu poistaminen on WTO-neuvottelujen tilanne huomioon ottaen poliittisesti ja taloudellisesti harkitsematonta. Tämän tarkistuksen tavoitteena on jatkaa asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklassa vahvistetun vientitukijärjestelmän soveltamista, kunnes Dohan kehitysohjelmasta tehtävä päätös mahdollisesti oikeuttaa vientitukien poistamisen.
Tarkistus 5 40 ARTIKLAN 1 KOHTA 1 artiklan 2 kohta, taulukko, rivi 21 a (uusi) (asetus (EY) N:o 2200/96)
	0813 20 00 Luumut
Perustelu
Luumu on erikoinen siinä suhteessa, että sen jalostus tapahtuu kahdessa vaiheessa: tuottaja suorittaa kuivauksen ja jalostaja jalostuksen. Kuivauksen jälkeisellä maataloustuotteella on tullinimikkeistössä sama numero kuin jalostetulla luumulla.
Ellei luumua nimenomaisesti oteta mukaan asetukseen (EY) N:o 2200/96, se ei maataloustuotteena kuulu niiden tuotteiden joukkoon, jotka voivat hyötyä muun muassa kaupan pitämisen vaatimuksia, tuottajaorganisaatioita ja toimialakohtaisia järjestöjä koskevista järjestelyistä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöt
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0017 - C6-0075/2007 - 2007/0012(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	AGRI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 13.3.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Béla Glattfelder 28.2.2007
Valiokuntakäsittely	21.3.2007		11.4.2007
Hyväksytty (pvä)	7.5.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	8 6 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Françoise Castex, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Eduard Raul Hellvig, Jacky Henin, Caroline Lucas, Erika Mann, Helmuth Markov, Georgios Papastamkos, Tokia Saïfi, Zbigniew Zaleski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Eugenijus Maldeikis, Margrietus van den Berg
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Brian Simpson

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöt
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0017 – C6-0075/2007 – 2007/0012(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	16.2.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 13.3.2007
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 13.3.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	María Isabel Salinas García 5.4.2004
Valiokuntakäsittely	21.3.2007		11.4.2007		8.5.2007
Hyväksytty (pvä)	8.5.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Vincenzo Aita, Peter Baco, Katerina Batzeli, Thijs Berman, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Dumitru Gheorghe Mircea Coşea, Joseph Daul, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Carmen Fraga Estévez, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Bogdan Golik, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Atilla Béla Ladislau Kelemen, Heinz Kindermann, Vincenzo Lavarra, Véronique Mathieu, Rosa Miguélez Ramos, Neil Parish, Radu Podgorean, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Csaba Sándor Tabajdi, Witold Tomczak, Donato Tommaso Veraldi, Janusz Wojciechowski, Andrzej Tomasz Zapałowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alejandro Cercas, Hynek Fajmon, Ilda Figueiredo, Gábor Harangozó, Jan Mulder, James Nicholson, Zdzisław Zbigniew Podkański, Teresa Riera Madurell, Armando Veneto
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	14.5.2007