SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta(2007–2013)

    14.5.2007 - (16369/2/2006 – C6‑0100/2007 – 2005/0042A(COD)) - ***II

    Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
    Esittelijä: Antonios Trakatellis

    Menettely : 2005/0042A(COD)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A6-0184/2007
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A6-0184/2007
    Hyväksytyt tekstit :

    LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

    neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta

    (2007–2013)

    (16369/2/2006 – C6‑0100/2007 – 2005/0042(COD))

    (Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (16369/2/2006 – C6‑0100/2007),

    –   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan[1] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0115)[2],

    –   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2006)0234)[3],

    –   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

    –   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6‑0184/2007),

    1.  hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

    2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

    Neuvoston yhteinen kantaParlamentin tarkistukset

    Tarkistus 1

    Johdanto-osan 7 kappale

    (7) Kahdeksan tärkeintä ei-tarttuvista taudeista johtuvaa kuolleisuuden ja sairastavuuden syytä WHO:n Euroopan alueella ovat sydän- ja verisuonitaudit, neuropsykiatriset häiriöt, syöpä, ruoansulatussairaudet, hengitystiesairaudet, aistinelinten häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä diabetes.

    (7) Kahdeksan tärkeintä ei-tarttuvista taudeista johtuvaa kuolleisuuden ja sairastavuuden syytä WHO:n Euroopan alueella ovat sydän- ja verisuonitaudit, neuropsykiatriset häiriöt, syöpä, ruoansulatussairaudet, hengitystiesairaudet, aistinelinten häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä diabetes. Sen mukaisesti komission olisi annettava tämän puiteohjelman voimassaolon aikana ehdotuksia neuvoston suosituksiksi, jotka koskevat merkittävien sairauksien ennaltaehkäisyä, määritystä ja valvontaa.

    Perustelu

    Palautetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 105 (uusi paikka). Näitä merkittävimpiä sairauksia koskevien parhaiden käytäntöjen Euroopan laajuinen levittäminen lisää epäilemättä kansallisten terveydenhuoltostrategioiden arvoa. EU:n toimet ovat perusteltuja myös tehokkuuden kannalta ja siinä mielessä, että puututaan jäsenvaltioiden välisiin eroihin vähentämällä kansallisten politiikkojen yhteensopimattomuutta. Sairaudet ovat jo vaihtelevasti kiinnittäneet EU:n huomion, mutta epäjohdonmukaisesti seuraa, että Euroopan olisi tuettava nyt ennaltaehkäisyä, diagnosointia ja valvontaa näillä aloilla. Merkittävimpiä sairauksia Euroopassa ovat sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja henkiset sairaudet.

    Tarkistus 2

    Johdanto-osan 10 kappale

    (10) Ohjelman olisi perustuttava kansanterveysalaa koskevan yhteisön aiemman toimintaohjelman (2003–2008) saavutuksiin. Ohjelmalla olisi myötävaikutettava fyysisen terveyden ja mielenterveyden korkean tason sekä entistä paremman terveyttä koskevan tasa-arvon saavuttamiseen koko yhteisössä kohentamalla kansanterveyttä, ehkäisemällä ihmisten sairauksia ja häiriötiloja sekä väestöön kohdistuvalla sairauksien ja terveysongelmien ehkäisyllä sekä poistamalla terveyttä vaarantavien tekijöiden syitä sairastavuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämiseksi.

    (10) Ohjelman olisi perustuttava kansanterveysalaa koskevan yhteisön aiemman toimintaohjelman (2003–2008) saavutuksiin. Ohjelmalla olisi myötävaikutettava fyysisen terveyden ja mielenterveyden korkean tason sekä entistä paremman terveyttä koskevan tasa-arvon saavuttamiseen koko yhteisössä kohentamalla kansanterveyttä, ehkäisemällä ihmisten sairauksia ja häiriötiloja sekä väestöön kohdistuvalla sairauksien ja terveysongelmien ehkäisyllä sekä poistamalla terveyttä vaarantavien tekijöiden syitä sairastavuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämiseksi. Sen olisi lisäksi tarjottava kansalaisille paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja siten lisätä heidän kykyään tehdä päätöksiä parhaiden etujensa mukaisesti.

    Perustelu

    Ohjelmalla on vahvistettava kansalaisten mahdollisuuksia saada terveyttä koskevaa tietoa lisäten siten tietämyksen ja valintojen laajuutta.

    Tarkistus 3

    Johdanto-osan 18 kappale

    (18) Parhaat käytännöt ovat tärkeitä, sillä terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä olisi arvioitava tehokkuuden ja vaikutusten pohjalta eikä ainoastaan taloudellisin perustein. Olisi edistettävä parhaita käytäntöjä sekä sairauksien ja vammojen uusimpia hoitomenetelmiä väestön terveydentilan heikkenemisen estämiseksi ja olisi kehitettävä eurooppalaisia osaamiskeskuksia erityisten terveysongelmien hoitoon.

    (18) Parhaat käytännöt ovat tärkeitä, sillä terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä olisi arvioitava tehokkuuden ja vaikutusten pohjalta eikä ainoastaan taloudellisin perustein. Olisi edistettävä parhaita käytäntöjä sekä sairauksien ja vammojen uusimpia hoitomenetelmiä väestön terveydentilan heikkenemisen estämiseksi ja olisi kehitettävä eurooppalaisia osaamiskeskuksia erityisten terveysongelmien hoitoon. On myös tärkeää sallia vaihtoehtoja, jotka saattavat olla soveltuvampia sosiaalisista, etnisistä tai muista yksilöllisistä syistä.

    Perustelu

    On tärkeää ottaa huomioon, että nykyinen terveydenhuolto on siinä määrin tasokasta, että yhteiskunnallisista, uskonnollisista tai muista syistä kansalaiset voivat valita jonkin muun hoitomenetelmän, joka ei ole objektiivisesti ehkä yhtä tasokas kuin jokin muu hoitomuoto. Esimerkiksi syöpää sairastava saattaa haluta viettää viimeiset hetkensä lähiomaisten kanssa eikä pidentää elinikäänsä. Kyse voi olla myös henkilöstä, joka uskonnollisista syistä ei hyväksy verenluovutusta.

    Tarkistus 4

    Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

     

    (23 a) Kansanterveyttä varten tarvitaan kokonaisvaltaista ja moniarvoista lähestymistapaa, ja sen vuoksi ohjelman tukemiin toimiin olisi sisällytettävä täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede.

    Perustelu

    Tarkistus 145 ensimmäisestä käsittelystä.

    Miljoonat EU-kansalaiset turvautuvat täydentävään ja vaihtoehtoiseen lääketieteeseen. On tärkeätä omaksua kokonaisvaltainen ja moniarvoinen lähestymistapa ohjelmaan ja sisällyttää sen toimiin täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede.

    Tarkistus 5

    Johdanto-osan 25 kappale

    (25) Tällä päätöksellä perustetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseen sopimuksen 37 kohdan mukainen budjettivallan käyttäjän ensisijainen ohje vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

    (25) Tällä päätöksellä perustetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseen sopimuksen 37 kohdan mukainen budjettivallan käyttäjän ensisijainen ohje vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Budjettivallan käyttäjä ja komissio, kun se laatii alustavaa talousarvioesitystä, sitoutuu olemaan poikkeamatta enempää kuin viisi prosenttia ohjelman koko keston ajaksi myönnetystä määrästä, paitsi jos syntyy uusia objektiivisia pitkän aikavälin olosuhteita, jotka perustellaan nimenomaisesti ja täsmällisesti, ottaen huomioon ohjelman toteuttamisesta varsinkin arvioinnin perusteella saadut tulokset. Kaikkien tällaisesta vaihtelusta aiheutuvien lisäysten on pysyttävä nykyisen enimmäismäärän puitteissa kyseisessä otsakkeessa.

    Perustelu

    Suppeiden määrärahojen takia on välttämätöntä tutkia ja käyttää kaikki toimielinten välisen sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet saada ohjelmalle lisää määrärahoja vuosittaisessa budjettimenettelyssä.

    Tarkistus 6

    Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

     

    (25 a) Budjettivallan käyttäjä voi päättää muuttaa komission vuosittaista suunnitelmaa, joka on puhtaasti viitteellinen, ja lisätä maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja ajanjakson kahden tai kolmen ensimmäisen vuoden aikana, mahdollisesti seurantaa koskevalla lausekkeella varustettuna, toimielinten välisen sopimuksen määräysten mukaisesti.

    Perustelu

    Suppeiden määrärahojen takia on välttämätöntä tutkia ja käyttää kaikki toimielinten välisen sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet saada ohjelmalle lisää määrärahoja vuosittaisessa budjettimenettelyssä.

    Tarkistus 7

    Johdanto-osan 25 b kappale (uusi)

     

    (25 b) Toimielinten välisen sopimuksen 27 kohdassa määrätään, että joustavuusvälineen vuosittainen enimmäismäärä on yhteensä 200 miljoonaa euroa (nykyhintoina), ja siitä on tarkoitus rahoittaa tietylle varainhoitovuodelle osoitettujen varojen rajoissa tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä.

    Perustelu

    Ohjelmaan myönnettyjen suppeiden määrärahojen vuoksi on tutkittava kaikki toimielinten välisen sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

    Tarkistus 8

    Johdanto-osan 27 kappale

    (27) On tarpeen lisätä Euroopan unionin investointeja terveyteen ja terveyteen liittyviin hankkeisiin. Tältä osin jäsenvaltioita olisi rohkaistava pitämään terveyden edistämistä kansallisten ohjelmiensa painopisteenä. On parannettava tietoisuutta Euroopan unionin rahoituksen mahdollisuuksista terveysalalla. Olisi edistettävä jäsenvaltioiden välistä, rakennerahastojen kautta tapahtuvaa terveysalan rahoitusta koskevien kokemusten vaihtoa.

    (27) On tarpeen lisätä Euroopan unionin investointeja terveyteen ja terveyteen liittyviin hankkeisiin. Tältä osin jäsenvaltioita rohkaistaan pitämään terveyden edistämistä kansallisten ohjelmiensa painopisteenä. On parannettava tietoisuutta Euroopan unionin rahoituksen mahdollisuuksista terveysalalla. Olisi edistettävä jäsenvaltioiden välistä, rakennerahastojen kautta tapahtuvaa terveysalan rahoitusta koskevien kokemusten vaihtoa.

    Perustelu

    Koska kaikki yhteisön maksut perustuvat yhteisrahoitukseen, jäsenvaltiot ovat vastuussa terveyden edistämisen yhteisrahoituksesta.

    Tarkistus 9

    2 artiklan 2 kohdan 2 luetelmakohta

    terveyden edistäminen,

    sellaisten politiikkojen edistäminen, jotka johtavat terveempiin elämäntapoihin ja auttavat poistamaan terveyteen liittyviä eriarvoisuuksia,

    Perustelu

    Tarkistuksessa toistetaan komission alkuperäinen ehdotus ja sisällytetään elementti ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 50.

    Tarkistus 10

    3 artiklan 1 kohta

    1. Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten 1 artiklassa tarkoitettuna ajanjaksona ovat 365 600 000 euroa.

    1. Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten 1 artiklassa tarkoitettuna ajanjaksona ovat 402 160 000 euroa.

    Perustelu

    Ehdotetulla 10 prosentin lisäyksellä korjataan hiukan määrärahojen radikaalia supistusta. Ensimmäisessä käsittelyssä parlamentti ehdotti 1 5000 miljoonan euron määrärahoja. Parlamentti hyväksyi toisessa käsittelyssä lisäyksen myös Life+-ohjelman määrärahoihin. Sen esimerkkiä seuraten tarvittavat varat olisi myönnettävä käyttämällä otsakkeen 3b marginaalia.

    Tarkistus 11

    3 artiklan 2 kohta

    2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

    2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa ja noudattaen toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdassa annettua lainsäädännöllistä joustavuutta, käyttäen toimielinten välisen sopimuksen 27 kohdassa säädettyä joustavuusvälinettä ja ottaen huomioon toimielinten välisen sopimuksen kolmannessa julistuksessa tarkoitetun puolenvälin tarkastelun.

    Perustelu

    Koska yhteisön rahoitus ei ole tasaveroista terveysohjelmalle ja muille monivuotisille ohjelmille, terveysohjelman rahoitusta pitäisi lisätä noudattaen lainsäädännöllistä joustavuutta, käyttäen joustavuusvälinettä ja ottaen huomioon rahoituskehyksen puolenvälin tarkastelu.

    Tarkistus 12

    4 artiklan 3 kohta

    3. Yhteisön rahoitustukeen voi, milloin se on saavutettavan tavoitteen luonne huomioon ottaen asianmukaista, sisältyä yhteisön ja yhden tai useamman jäsenvaltion taikka yhteisön ja muiden osallistuvien maiden toimivaltaisten viranomaisten yhteisrahoitusta. Tällöin yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 50 prosenttia lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä, ja joissa yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia. Tällainen yhteisön rahoitustuki voidaan myöntää julkisyhteisölle tai voittoa tavoittelemattomalle yhteisölle, jonka kyseinen jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen on avointa menettelyä noudattaen nimennyt ja jonka komissio on hyväksynyt.

    3. Yhteisön rahoitustukeen voi, milloin se on saavutettavan tavoitteen luonne huomioon ottaen asianmukaista, sisältyä yhteisön ja yhden tai useamman jäsenvaltion taikka yhteisön ja muiden osallistuvien maiden toimivaltaisten viranomaisten yhteisrahoitusta. Tällöin yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 50 prosenttia lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä, ja joissa yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia. Tällainen yhteisön rahoitustuki voidaan myöntää julkisyhteisölle tai voittoa tavoittelemattomalle yhteisölle, jonka kyseinen jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen on avointa menettelyä noudattaen nimennyt ja jonka komissio on hyväksynyt. Yhteisön rahoitusosuudet on myönnettävä Euroopan lääkeviraston potilas- ja kuluttajajärjestöille vahvistamien perusteiden (syyskuu 2005) nojalla.

    Perustelu

    Toistetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 54.

    Tarkistus 13

    Liite, 2.1.2. kohta

    2.1.2. Tuetaan hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden tukemiseksi aloitteita, joilla tunnistetaan jäsenvaltioiden sisäisten ja niiden välisten terveyserojen, sukupuolisidonnaiset erot mukaan lukien, syitä niihin puuttuen ja niitä vähentäen; edistetään investointeja terveyteen yhteistyössä yhteisön muiden politiikkojen ja rahastojen kanssa; parannetaan kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien välistä solidaarisuutta tukemalla yhteistyötä rajatylittävään hoitoon liittyvissä kysymyksissä.

    2.1.2. Tuetaan hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden tukemiseksi aloitteita, joilla tunnistetaan jäsenvaltioiden sisäisten ja niiden välisten terveyserojen, sukupuolisidonnaiset erot mukaan lukien, syitä niihin puuttuen ja niitä vähentäen; edistetään investointeja terveyteen yhteistyössä yhteisön muiden politiikkojen ja rahastojen kanssa; parannetaan kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien välistä solidaarisuutta tukemalla yhteistyötä rajatylittävään hoitoon ja potilaiden liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

    Perustelu

    Liitteessä olisi nimenomaisesti mainittava potilaiden liikkuvuus. Tarkistuksella toistetaan osittain ensimmäisen käsittelyn tarkistus 114.

    Tarkistus 14

    Liite, 2.1.2 a kohta (uusi)

     

    2.1.2. a. Tunnustetaan, että kansalaisilla on oikeuksia myös terveydenhuoltopalvelujen kuluttajina.

    Perustelu

    Potilaat ovat tämän päivän EU:ssa terveempiä ja informoidumpia kuin koskaan. Terveydenhuolto on muuttunut ja tullut ammattimaisemmaksi, ja siinä on mukana yhä laajempi joukko toimijoita. Potilaat eivät pelkästään tarvitse suojaa, vaan myös keinoja hyödyntää lääketieteen kehitystä ja eriytettyä terveydenhoitoa, minkä olisi heijastuttava myös lainsäädännössä, erityisesti ajatellen tiedonsaantia ja vapautta valita terveydenhoito.

    Tarkistus 15

    Liite, 2.2.1. kohta

    2.2.1 Käsitellään terveyden taustatekijöitä tavoitteena tukea ja parantaa fyysistä ja mielenterveyttä, luomalla myönteinen ympäristö terveille elintavoille ja sairauksia ehkäisemällä; toteutetaan keskeisiin tekijöihin, kuten ravitsemukseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja seksuaaliterveyteen sekä riippuvuuden aiheuttajiin, kuten tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin, liittyviä toimia, jotka kohdennetaan tärkeimpiin toimintaympäristöihin, kuten oppilaitoksiin ja työpaikkoihin, ja läpi koko elämänkaaren.

    2.2.1 Käsitellään terveyden taustatekijöitä tavoitteena tukea ja parantaa fyysistä ja mielenterveyttä, luomalla myönteinen ympäristö terveille elintavoille ja sairauksia ehkäisemällä; toteutetaan keskeisiin tekijöihin, kuten ravitsemukseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja seksuaaliterveyteen sekä riippuvuuden aiheuttajiin, kuten tupakkaan, alkoholiin, reseptilääkkeisiin ja laittomiin huumeisiin, liittyviä toimia, jotka kohdennetaan tärkeimpiin toimintaympäristöihin, kuten oppilaitoksiin ja työpaikkoihin, ja läpi koko elämänkaaren.

    Perustelu

    Tarkistus 87 ensimmäisestä käsittelystä.

    Kyseessä on selvennys, jolla varmistetaan, että terveyteen vaikuttaviin tekijöihin puuttuminen pitää sisällään myös toimet reseptilääkeriippuvuutta vastaan, sillä kyseessä on merkittävä terveyteen vaikuttava tekijä.

    Tarkistus 16

    Liite, 2.2.3. kohta

    2.2.3. Tuetaan toimia, jotka koskevat sosioekonomisten ja ympäristöön liittyvien laajempien taustatekijöiden terveysvaikutuksia.

    2.2.3. Käsitellään ympäristöön liittyvien laajempien taustatekijöiden, erityisesti sisäilman laadun ja altistumisen myrkyllisille kemikaaleille, sekä sosioekonomisten taustatekijöiden terveysvaikutuksia.

    Perustelu

    Ympäristöä ja terveyttä koskevan sanamuodon olisi oltava voimakkaampi, samaan tapaan kuin ensimmäisen käsittelyn tarkistuksessa 93.

    Tarkistus 17

    Liite, 3.1.1 a. kohta (uusi)

     

    3.1.1 a. Perustetaan järjestelmä yhteisön vertailukeskusten välistä yhteistyötä varten, jotta voidaan laajentaa parhaiden käytäntöjen soveltamista jäsenvalioissa.

    Perustelu

    Vaikka terveysjärjestelmää koskeva tavoite on poistettu, tuki olemassa olevien vertailukeskusten väliselle yhteistyölle on sisällytettävä liitteeseen. Tällä tarkistuksella palautetaan komission alkuperäinen ehdotus ja elementtejä ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 116.

    Tarkistus 18

    Liite, 3.2.1. kohta

    3.2.1. Jatketaan sellaisen kestävällä pohjalla olevan terveyden seurantajärjestelmän kehittämistä, johon kuuluu tietojen ja tietoaineistojen keruujärjestelmiä asianmukaisine indikaattoreineen; kerätään tietoja terveystilanteesta ja terveyspolitiikoista; kehitetään yhteistyössä yhteisön tilasto-ohjelman kanssa tämän järjestelmän tilasto-osuus.

    3.2.1. Jatketaan sellaisen kestävällä pohjalla olevan terveyden seurantajärjestelmän kehittämistä, johon kuuluu tietojen ja tietoaineistojen keruujärjestelmiä asianmukaisine indikaattoreineen; kerätään tietoja terveystilanteesta ja terveyspolitiikoista; luodaan yhteisön laajuisia rekistereitä merkittävistä sairauksista kuten syövästä ja ainakin aivosyövästä, rintasyövästä ja paksunsuolen syövästä niiden tietojen perusteella, joita kerättiin pantaessa täytäntöön neuvoston suositusta syöpäseulonnasta; kehitetään menetelmiä ja ylläpidetään tietokantoja; kehitetään yhteistyössä yhteisön tilasto-ohjelman kanssa tämän järjestelmän tilasto-osuus.

    Perustelu

    Palautetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 126 muutettuna.

    • [1]  EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 372.
    • [2]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
    • [3]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

    PERUSTELUT

    Taustaa

    Keväällä 2005 komissio esitti ehdotuksen yhteisestä terveys- ja kuluttajansuojaohjelmasta vuosille 2007–2013 väittäen, että yhdistämällä kaksi melko pientä ohjelmaa yhdeksi suureksi saataisiin molempiin hallintoon ja poliittiseen päätöksentekoon liittyvää synergiaa. Ohjelmalla olisi oltava myös riittävät määrärahat, 1 203 miljoonaa euroa, kansanterveyden ja kuluttajansuojapolitiikan toimenpiteiden toteuttamiseen.

    Euroopan parlamentti ei tukenut ajatusta yhteisestä ohjelmasta kahdelle täysin erilliselle politiikan alalle, vaan päätti jakaa sen kahteen osaan, terveysohjelmaan ja kuluttajasuojaohjelmaan. Määrärahat jaettiin noudattaen näiden kahden alan perinteistä jakautumaa. Kun parlamentti hyväksyi ohjelmat ensimmäisessä käsittelyssä, se säilytti alkuperäiset määrärahat kuluttajansuojaohjelmalle ja lisäsi huomattavasti terveysohjelman määrärahoja (969 miljoonasta eurosta 1 500 miljoonaan euroon). Tällä tavalla haluttiin antaa neuvostolle ja komissiolle selvä viesti parlamentin painopisteistä.

    Politiikan kaikkiin osa-alueisiin kuuluvien uusien monivuotisten ohjelmien määrärahat olivat osa uusista rahoituskehyksistä vuosille 2007–2013 käytyjä neuvotteluja. Jäsenvaltioiden kompromissi joulukuussa 2005 jätti eräiden politiikan osa-alueiden rahoituksen paljon alemmaksi kuin komissio oli alun perin ehdottanut. Euroopan parlamentti saattoi osittain korjata tilannetta neuvoston kanssa keväällä 2006 käydyissä neuvotteluissa, mutta sopimuksen seuraukset olivat joillakin politiikan aloilla heikommat kuin toisilla.

    Eräs eniten kärsimään joutuneista politiikan osa-alueista oli kansanterveys, ja terveysohjelmasta tuli suurin uhri. Komission alun perin ehdottama talousarvio oli 969 miljoonaa euroa, parlamentti oli nostanut sen 1 500 miljoonaan euroon, ja nyt se laski vain 365,6 miljoonaan euroon. Tämän johdosta komission oli virtaviivaistettava ohjelmaa, kun se esitti tarkistetun ehdotuksensa parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen ja kun rahoituskehyksestä oli sovittu.

    Esittelijä tutki varjoesittelijöiden avustuksella kaikki mahdollisuudet tilanteen korjaamiseksi. Neuvosto torjui kaikki yritykset, vaikka puheenjohtajamaa Suomi osoitti jonkin verran hyvää tahtoa neuvotteluissa parlamentin kanssa. Marraskuun lopussa 2006 neuvosto pääsi poliittiseen sopimukseen terveysohjelmasta vuosille 2007–2013 ja hyväksyi laajasti komission tarkistetun ehdotuksen tekstin, myös määrärahat.

    Toisen käsittelyn asiat

    Esittelijä tunnustaa, että määrärahoja koskeva toimintamarginaali on pieni, mutta toteaa, että rahoituskehys tarjoaa jonkin verran joustoa marginaalien suhteen, samoin kuin vuosittainen budjettimenettely. Terveysohjelman tärkeyden vuoksi olemassa olevat mahdollisuudet olisi tutkittava ja käytettävä perusteellisesti.

    Myös itse tekstiä on tarkistettava. Selvää on, että uusissa olosuhteissa, joissa määrärahoja on supistettu, ei enää ole järkevää hyväksyä ohjelmalle äärimmäisen yksityiskohtaista toimintojen luetteloa. On silti tarpeen korjata muutamia asioita, joita parlamentti piti tärkeinä ensimmäisessä käsittelyssä. Eräs niistä koskee ohjelman tavoitetta. Ensimmäisessä käsittelyssä parlamentti piti erittäin tärkeänä, että ohjelmassa nimenomaisesti puututaan terveyden eriarvoisuuksiin. Sen vuoksi tämä asia olisi mainittava ohjelman tavoitteissa ja päämäärissä. Parlamentti peräänkuulutti myös kriteereitä kansalaisjärjestöille, jotka olisivat kelpoisia saamana suoraa rahoitusta ohjelmasta, täsmällisempää sanamuotoa ympäristöä ja terveyttä koskeville toimille, yhteisön järjestelmää vertailukeskusten välistä yhteistyötä varten ja yhteisön laajuisen rekisterin luomista niistä syöpälajeista, jotka kuuluvat syöpäseulontaa koskevan neuvoston suosituksen piiriin. Esittelijä on ottanut vastaavat tarkistukset suositusluonnokseen. Ottaen huomioon parlamentin laajan yksimielisyyden näistä tarkistuksista, neuvoston olisi osoitettava joustavuutta, jos se haluaa välttää sovittelu.

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Yhteisön toimintaohjelma terveyden alalla (2007–2013)

    Viiteasiakirjat

    16369/2/2006 – C6-0100/2007 – 2005/0042A(COD)

    EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero

    16.3.2006                     T6-0093/2006

    Komission ehdotus

    KOM(2005)0115 – C6-0097/2005

    Komission muutettu ehdotus

    KOM(2006)0234

    Yhteisestä kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)

    29.3.2007

    Asiasta vastaava valiokunta

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    ENVI

    29.3.2007

    Esittelijä(t)

           Nimitetty (pvä)

    Antonios Trakatellis

    24.5.2005

     

     

    Valiokuntakäsittely

    11.4.2007

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    8.5.2007

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    42

    0

    1

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Margrete Auken, Irena Belohorská, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Martin Callanan, Dorette Corbey, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Jill Evans, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Jens Holm, Marie Anne Isler Béguin, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Urszula Krupa, Marie-Noëlle Lienemann, Peter Liese, Linda McAvan, Alexandru-Ioan Morţun, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Péter Olajos, Miroslav Ouzký, Daciana Octavia Sârbu, Karin Scheele, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Kathy Sinnott, Antonios Trakatellis, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Anders Wijkman, Glenis Willmott

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Christofer Fjellner, Adam Gierek, Alojz Peterle, Andres Tarand

    Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

    14.5.2007