MIETINTÖ MEDA-ohjelmasta ja rahoitustuesta palestiinalaishallinnolle – arviointi, toteuttaminen ja valvonta

7.6.2007 - (2006/2128(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Rodi Kratsa-Tsagaropoulou

Menettely : 2006/2128(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0210/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0210/2007
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

MEDA-ohjelmasta ja rahoitustuesta palestiinalaishallinnolle – arviointi, toteuttaminen ja valvonta

(2006/2128(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 28. marraskuuta 1995 pidetyssä Euro–Välimeri-konferenssissa annetun Barcelonan julistuksen, jolla perustettiin Euro–Välimeri-kumppanuus[1],

–   ottaa huomioon rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro–Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa 23. heinäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1488/1996[2] (”MEDA-asetus”),

–   ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1488/96 muuttamisesta 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2698/2000 (”MEDA II ‑asetus”)[3],

–   ottaa huomioon 1. helmikuuta 2001 antamansa päätöslauselman[4] komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Barcelonan prosessin lujittamiseksi”, jonka avulla valmisteltiin EU:n ja Välimeren alueen ulkoministerien neljättä kokousta,

–   ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman MEDA-ohjelman vuosikertomuksesta 2000[5],

–   ottaa huomioon 20. marraskuuta 2003 antamansa päätöslauselman Euro–Välimeri-kumppanuudesta[6],

–   ottaa huomioon 12. helmikuuta 2004 antamansa päätöslauselman Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa toteutettavien ihmisoikeuksiin ja demokratiakehitykseen liittyvien EU:n toimien lujittamisesta[7] ja 27. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman tarkistetusta Barcelonan prosessista[8],

–   ottaa huomioon 21. huhtikuuta 2005 laaditut Euroopan unionin puheenjohtajavaltion poliittiset tavoitteet Euro–Välimeri-alueen parlamentaarista edustajakokousta varten[9],

–   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikasta[10],

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä[11],

–   ottaa huomioon eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006[12],

–   ottaa huomioon komission 4. joulukuuta 2006 antaman tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),

–   ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2005 annetun lopullisen kertomuksen MEDA II -ohjelman väliarvioinnista[13],

–   ottaa huomioon vuosikertomuksen 2006 Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkoisen avun täytäntöönpanosta vuonna 2005[14],

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2006 MEDA‑ohjelmasta[15],

–   ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2006 annetun, vuotta 2005 koskevan vuosikertomuksen Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineestä (FEMIP)[16],

–   ottaa huomioon komission 17. lokakuuta 2006 antaman tiedonannon neuvostolle ”Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) ja sen tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi” (KOM(2006)0592),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 hyväksymän strategisen kumppanuuden Välimeren alueen maiden ja Lähi-idän kanssa[17],

–   ottaa huomioon yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Yhdistyneiden kansakuntien Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) välillä pakolaisille Lähi-idän maissa vuosina 2002–2005 annettavasta avusta 23. syyskuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen[18],

–   ottaa huomioon 23. lokakuuta 2003 antamansa päätöslauselman rauhasta ja ihmisarvosta Lähi-idässä[19],

–   ottaa huomioon rahoitus- ja teknisestä yhteistyöstä Länsirannan ja Gazan alueen kanssa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1734/94 muuttamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 669/2004[20],

–   ottaa huomioon 2. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Palestiinan vaalien tuloksista ja Itä-Jerusalemin tilanteesta[21],

–   ottaa huomioon Lähi-idän kvartettiryhmän (joka koostuu EU:n, YK:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän edustajista) 30. tammikuuta 2006[22] ja 9. toukokuuta 2006[23] antamista lausunnoista, joissa ryhmä ilmaisi vakavan huolensa tilanteen heikentymisestä palestiinalaisalueilla sekä halunsa tukea väliaikaista mekanismia, jolla toimitettaisiin palestiinalaisille suoraa tukea,

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 15. toukokuuta 2006 hyväksymät neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista[24], joissa neuvosto ilmaisi vakavan huolensa humanitaarisen, taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen huonontumisesta Länsirannalla ja Gazassa sekä piti myönteisenä kvartetin valmiutta hyväksyä väliaikainen kansainvälinen järjestely (TIM), jonka tavoitteena on Palestiinan kansalle tarkoitetun avun suora toimitus ja valvonta,

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman palestiinalaisalueiden humanitaarisesta kriisistä ja EU:n asemasta[25],

–   ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Lähi-idän tilanteesta[26],

–   ottaa huomioon Israelissa ja palestiinalaisalueilla 20.–21. joulukuuta 2006 vierailleen erikoisvaltuuskuntansa raportin,

–   ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen kansainvälisen kehitysyhteistyökomitean 31. tammikuuta 2007 antaman raportin ”Development Assistance and the Occupied Palestinian Territories”[27]8,

–   ottaa huomioon Maailmanpankin helmikuussa 2007 julkaiseman Länsirantaa ja Gazaa koskevan raportin "West Bank and Gaza – Public Expenditure Review – From Crisis to Greater Fiscal Independence[28],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0210/2007),

A.   ottaa huomioon, että MEDA-ohjelma on EU:n tärkein rahoitusväline Euro–Välimeri-kumppanuuden täytäntöönpanon tukemiseksi ja että siitä tuetaan toimenpiteitä Välimeren alueen kumppanimaiden talous- ja yhteiskuntarakenteiden uudistamiseksi pyrkimyksenä kaventaa Välimeren eri puolilla sijaitsevien maiden välistä kuilua,

B.    ottaa huomioon, että MEDA-ohjelman keskeiset toiminta-alat on otettu suoraan vuonna 1995 annetun Barcelonan julistuksen tavoitteista, jotka on vahvistettu uudelleen useaan otteeseen:

a)    politiikkaa ja turvallisuutta koskeva luku: käydään kahdenvälistä ja alueellista poliittista vuoropuhelua, toteutetaan kumppanuutta tukevia toimenpiteitä sekä sovitaan rauhaa ja vakautta koskevasta peruskirjasta; yleisenä tavoitteena on luoda rauhan ja vakauden alue ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden pohjalta;

b)    talous- ja rahoituskysymyksiä koskeva luku: luodaan Euroopan ja Välimeren maiden alueelle vapaakauppa-alue (pohjoinen-etelä- ja etelä-etelä-akselilla), annetaan EU:n rahoitustukea talouden siirtymävaihetta varten sekä yleisempää tukea taloudellisia ja sosiaalisia tarpeita varten ja lisätään investointivirtoja Välimeren alueen kumppaneille vapaakaupan seurauksena; yleisenä tavoitteena on luoda alue, jolla vauraus ja kehitys jakautuvat tasaisesti;

c)    yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja inhimillisiä näkökohtia koskeva luku: järjestetään vaihtotoimintaa, kehitetään inhimillisiä voimavaroja, tuetaan kansalaisyhteiskuntia ja yhteiskunnallista kehitystä; yleisenä tavoitteena on kehittää vapaa kansalaisyhteiskunta ja edistää eri puolten keskinäistä yhteisymmärrystä,

C.   ottaa huomioon, että vuotuiset keskimääräiset maksusitoumukset MEDA I ‑ohjelman (613 miljoonaa euroa) ja MEDA II ‑ohjelman (618 miljoonaa euroa) puitteissa ovat hyvin samanlaiset ja että alustavat tiedot vuosilta 2005–2006 osoittavat, että maksusitoumukset nostetaan 660 miljoonaan euroon,

D.   ottaa huomioon, että MEDA II ‑ohjelman puitteissa oli tarkoitus osoittaa 5 350 miljoonaa euroa vuosiksi 2000–2006 Euro–Välimeri-kumppanuutta varten,

E.    ottaa huomioon, että MEDA II ‑ohjelman mukaiset vuotuiset maksusitoumukset vaihtelivat 569 miljoonasta eurosta (vuonna 2000) 817 miljoonaan euroon (vuonna 2006) ja että siirryttäessä MEDA I -ohjelmasta MEDA II ‑ohjelmaan Algerialle, palestiinalaisalueille, Jordanialle, Marokolle, Syyrialle ja Tunisialle ja alueelliseen toimintaan osoitetut maksusitoumusmäärärahat kasvoivat ja Egyptille ja Libanonille osoitetut maksusitoumusmäärärahat vähenivät,

Maksusitoumusmäärärahat maittain, miljoonaa euroa

 

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

Yhteensä

MEDA I

Yhteensä

MEDA II

Algeria

0

0

41

95

29

30

60

50

42

51

40

66

165

339

Egypti

0

75

203

397

11

13

0

78

104

159

110

129

685

593

Jordania

7

100

10

8

129

15

20

92

43

35

58

69

254

332

Libanon

0

10

86

0

86

0

0

12

44

18

27

32

182

133

Marokko

30

0

236

219

176

141

120

122

143

152

135

168

660

980

Syyria

0

13

42

0

46

38

8

36

1

53

22

22

101

180

Tunisia

20

120

138

19

132

76

90

92

49

22

118

71

428

517

WBG

3

20

41

5

42

97

0

100

81

73

80

92

111

522

Kahden-välinen tuki yhteensä

60

337

797

743

650

409

298

582

505

562

590

649

2 587

3 596

Alue-kohtainen tuki

113

33

114

66

145

160

305

29

110

135

145

168

471

740

Yhteensä

173

369

912

809

802

569

603

612

615

698

735

817

3 057

4 336

Lähde: Europe-Aid (WBG= Länsiranta ja Gaza)

F.    ottaa huomioon, että MEDA II ‑ohjelma käsittää myös oikeus- ja sisäasiat, kansalaisyhteiskunta- ja ihmisoikeuskysymykset sekä siirtolaisuuden; katsoo, että MEDA II ‑ohjelman aikana koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tukemiseen sekä taloudelliseen institutionaaliseen tukeen osoitettiin huomattavasti enemmän rahoitusta, kun taas maatalouden, paikallisen kehityksen ja yksityisen sektorin uudistuksiin osoitettiin vähemmän rahoitusta kuin MEDA I ‑ohjelman aikana,

G.   ottaa huomioon, että MEDA II ‑asetuksessa säädetään, että Euroopan investointipankin (EIP) hallinnoimat toimet voivat saada EU:n rahoitusta MEDA-talousarviosta ympäristöhankkeita varten ja riskipääomatukitoimien toteuttamista varten Välimeren alueen kumppanimaissa; katsoo, että EIP:n hallinnoimien toimien kokonaismäärä MEDA II ‑ohjelman puitteissa on verrattavissa sen hallinnoimien toimien kokonaismäärään MEDA I ‑ohjelman puitteissa, mutta että niiden sisältö on muuttunut siten, että riskien kattamiseksi toteutettujen tukiohjelmien määrä on vähentynyt merkittävästi ja riskipääomatukitoimien määrä kasvanut,

EIP: FEMIP:n lainavaltuutus

1995–1999

4 808 miljoonaa euroa

2000–2007

6 400 miljoonaa euroa

Lähde: Ulkosuhteiden pääosasto

H.   ottaa huomioon, että EIP:n toiminta Välimeren alueen kumppanimaissa on sisällytetty Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineeseen (FEMIP) lokakuusta 2002;

I.     ottaa huomioon, että MEDA-asetuksen voimassaolo päättyi vuonna 2006 ja että uusi eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline otettiin käyttöön vuonna 2007,

J.     ottaa huomioon, että vuodesta 1994 vuoteen 2006 komissio on antanut palestiinalaisille yhteensä 2 300 miljoonaa euroa: määrä käsittää myös tuen palestiinalaispakolaisille Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan pakolaisten avustus- ja työelimen kautta (UNRWA), humanitaarisen avun Euroopan yhteisön humanitaarisen avun toimiston (ECHO) kautta, elintarviketurvan, Lähi-idän rauhanprosessiin liittyvät toimet sekä terveydenhuoltoa, koulutusta ja instituutioiden kehittämistä varten myönnetyn tuen,

K.   ottaa huomioon, että maksuosuudet palestiinalaisalueille ovat pysyneet varsin vakaina vuosina 2002–2005 eli 233–260 miljoonassa eurossa vuosittain ja että vaihtelu maksusitoumusten määrässä kertoo rauhanprosessin vaikeudesta, mutta että maksujen toteutus maksusitoumuksiin nähden on noussut alle 45 prosentista vuonna 2000 yli 90 prosenttiin vuonna 2005,

TUKI PALESTIINALAISHALLINNOLLE YLEISESTÄ TALOUSARVIOSTA VUOSINA 2000–2006

Maksusitoumusmäärärahat (miljoonaa euroa)

Maantiet./Aihep. kohtaiset ohjelmat

Ohjelma

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

Kaikki yhteensä

Maantieteelliset ohjelmat

MEDA

119

0

115

93

74

92

102 

483

UNRWA

40

57

55

58

61

64

64 

335

Israelin ja PLO:n rauhansopimus

20

43

88

47

51

51

56 

300

Maantieteelliset ohjelmat yhteensä

179

100

258

198

186

207

222 

1 118

Aihepiirikohtaiset ohjelmat

Elintarvikeapu

16

17

35

24

24

29

26 

145

Ihmisoikeudet

2

1

3

0,5

2,5

4

13

NGO

2,5

1

1,5

4

5

0

14

ECHO

18

26

35

38

37

36

84 

190

Muut

7

4

5

0

0

1

18

Aihepiirikohtaiset ohjelmat yhteensä

45,5

49

79,5

66,5

69,5

70

113 

380

Kaikki yhteensä

224,5

149

327,5

264,5

255,5

277

335 

1 842

EY:n maksusitoumusmäärärahat vuosina 2000–2006 = 1 842 miljoonaa euroa (lukuun ottamatta YUTP-toimia, noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2006)

Lähde: Budjettipääosasto, EuropeAid

Maksut (miljoonaa euroa)

Maantiet./Aihep. kohtaiset ohjelmat

Ohjelma

2000

2001

2002

2003

2004

2005

Kaikki yhteensä

Maantieteelliset ohjelmat

MEDA

31

62

81

59

93

94

420

UNRWA

40

54

57

58

60

60

329

Israelin ja PLO:n rauhansopimus

13

48

80

66

58

50

315

Maantieteelliset ohjelmat yhteensä

84

164

218

183

211

204

1 064

Aihepiirikohtaiset ohjelmat

Elintarvikeapu

0

2

7

15

17

32

73

Ihmisoikeudet

2

0

1

0

3

4

10

NGO

0

2

2

2

1

3

10

ECHO

6

9

14

33

31

14

107

Muut

5

1

4

0

0

3

13

Aihepiirikohtaiset ohjelmat yhteensä

13

14

28

50

52

56

213

Kaikki yhteensä

97

178

246

233

263

260

1 277

Lähde: Budjettipääosasto

L.    ottaa huomioon, että Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF päätti maaliskuussa 2005 tutkimuksensa, joka koski komission suoraa tukea palestiinalaishallituksen talousarvioon, ja että OLAFin lehdistötiedotteessa tähän mennessä esitettyjen tietojen perusteella ei löydetty sitovia todisteita siitä, että EY:n maksusuorituksilla palestiinalaishallinnolle olisi rahoitettu aseellisia iskuja tai laitonta toimintaa; katsoo, että OLAFin lehdistötiedotteen mukaan on kuitenkin olemassa johdonmukaisia viitteitä sellaisen olettamuksen tueksi, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että palestiinalaishallinnon varoja on saatettu käyttää muihin tarkoituksiin kuin oli tarkoitettu,

M.   toteaa, että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen sosiaalista ja taloudellista kehitystä käsittelevä Maailmanpankin työryhmä analysoi palestiinalaishallinnon julkisen talouden tilannetta perinpohjaisesti ja julkisti päätelmänsä ja suosituksensa helmikuussa 2007,

N.   ottaa huomioon, että Hamasin johtama palestiinalaishallinto ei ole tähän mennessä noudattanut kvartetin (EU, YK, Yhdysvallat ja Venäjä) periaatteita, jotka liittyvät Israelin tunnustamiseen, väkivallan torjumiseen ja kansainvälisten sopimusten hyväksymiseen,

O.   ottaa huomioon, että Israel on jättänyt tilittämättä palestiinalaishallinnon puolesta keräämiänsä verotuloja noin 50 miljoonaa euroa kuukaudessa eli noin 2/3 julkisista tuloista siitä alkaen, kun Hamas voitti palestiinalaisten parlamenttivaalit tammikuussa 2006,

P.    ottaa huomioon, että kvartetti käsitteli 9. toukokuuta 2006 palestiinalaisalueiden humanitaarista tilannetta ja ottaen huomioon katastrofin suuruuden ja palestiinalaisten suunnattomat ongelmat pyysi EU:ta laatimaan ja ehdottamaan väliaikaista kansainvälistä järjestelyä, jonka soveltamisalaa ja kestoa olisi rajoitettu, jonka toiminta olisi läpinäkyvää, jota hoidettaisiin vastuullisesti ja jolla varmistettaisiin suora apu palestiinalaisille,

Q.   palauttaa mieleen, että Euroopan unionin (EU:n talousarvio ja EU:n jäsenvaltiot) tuki palestiinalaishallinnolle oli vuonna 2006 kaikkien aikojen suurin eli lähes 700 miljoonaa euroa,

R.    ottaa huomioon, että komissio kehitti myöhemmin väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn (TIM), joka sai Eurooppa-neuvoston tuen 16. kesäkuuta 2006,

S.    ottaa huomioon, että komissio myönsi vuonna 2006 yhteensä 107,5 miljoonaa euroa väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn kolmea ns. ikkunaa varten:

-     10 miljoonaa euroa välttämättömiin hankintoihin sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten juokseviin kuluihin Maailmanpankin hätäpalvelujen tukiohjelman (Emergency Services Support Programme, ESSP) kautta (ikkuna 1),

-     40 miljoonaa euroa keskeytymätöntä energian, myös polttoaineen, toimitusta varten väliaikaisen hätäavun (Interim Emergency Relief Contribution, IERC) kautta (ikkuna 2),

-     54,5 miljoonaa euroa hädänalaisessa asemassa olevien palestiinalaisten tukemiseksi maksamalla sosiaaliavustuksia köyhimmille väestönosille sekä välttämättömiä julkisia palveluja toimittaville keskeisille työntekijöille (ikkuna 3),

-     väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn (TIM) lisäksi komissio on myöntänyt 12 miljoonaa euroa MEDA-talousarvion budjettikohdasta 19 08 02 01 palestiinalaishallinnon presidentin kanslialle teknistä apua ja valmiuksien kehittämistä varten,

Väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn (TIM)                                        miljoonaa euroa

kustannukset ja rahoitus vuonna 2006

 

EY:n talousarvio

+ rahoittajat

TIM – ikkuna 2 (EY:n osallistuminen väliaikaiseen hätäapuun (IERC) vaihe II)

€ 40,00

 

Budjettikohta 19 08 02 01 (MEDA) yhteensä

€ 40,00

 

TIM – ikkuna 1 (Maailmanpankin hätäpalvelujen tukiohjelma (ESSP))

€ 10,00

+ 46,6

TIM – ikkuna 3 (sosiaaliavustukset)

€ 57,50

+ 61,9

Budjettikohta 19 08 03 (rauhanprosessi) yhteensä

€ 67,50

 

Molemmat budjettikohdat yhteensä

€ 107,50

 

Lähde: EuropeAid

T.    ottaa huomioon, että Hamasin ja Fatahin kannattajien väliset taistelut vuoden 2007 alussa vaikeuttivat huomattavasti väliaikaiseen kansainväliseen järjestelyyn liittyviä toimia,

1.    vahvistaa tarkistetusta Barcelonan prosessista 27. lokakuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa ilmaisemansa näkemyksen, että vaikka Euro–Välimeri-kumppanuus ei ole vielä tuottanut siltä toivottua hyötyä eikä lieventänyt jännitystä alueella niin paljon kuin olisi voinut, parannuksia voidaan silti tehdä ja näin ollen Barcelonan prosessi muodostaa edelleen asianmukaisen kehyksen Välimeren-politiikalle, jossa on tehtävä muutoksia ja joka edellyttää poliittista tahtoa parempien tulosten saavuttamiseksi;

2.    toteaa, että MEDA-ohjelman väliarviointi oli kokonaisuutena myönteinen: yhteisön avun välineenä, jolla tuetaan Barcelonan prosessia ja kahdenvälisiä assosiaatiosopimuksia, sen merkitys arvioitiin tyydyttäväksi MEDA II ‑ohjelman väliarvioinnissa, jossa todetaan myös, että ohjelman merkitys on parantunut MEDA I ‑ohjelmakaudesta MEDA II ‑ohjelmakauteen ja voi parantua edelleen tulevina vuosina;

3.    korostaa, että MEDA-ohjelman hallinnoinnin tuloksellisuus ja tehokkuus sekä täytäntöönpanojärjestelyt paranevat mutta eivät ole vielä täysin tyydyttäviä;

4.    toteaa, että tarkasteltaessa rahoituksen tehokkuutta MEDA II ‑ohjelmasta on maksettu varoja nopeammin kuin MEDA I ‑ohjelmasta: verrattaessa vastaavia kausia voidaan todeta, että MEDA I ‑ohjelman aikana kesti keskimäärin kolme vuotta päästä 30 prosenttiin maksujen määrässä, mutta MEDA II -ohjelman aikana samaan tulokseen päästiin kahdessa vuodessa;

MEDA: MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT / SUORITETUT MAKSUT 1995–2006

miljoonaa euroa

 

1995–1999

2000–2006

1995–2006

 

Maksusitoumus-määrärahat

Maksut

Maksusitoumus-määrärahat

Maksut

Maksusitoumus-määrärahat

Maksut

Kahdenvälinen tuki

 

 

 

 

 

 

Algeria

164

30

339

142

504

172

Egypti

686

157

592

695

1 279

852

Jordania

254

108

331

345

585

454

Libanon

182

1

133

182

315

183

Marokko

660

128

980

917

1 640

1 045

Syyria

101

0

180

91

281

91

Tunisia

428

168

518

489

946

657

WBG

111

59

522

486

633

546

Kahdenvälinen tuki yhteensä

2 586

651

3 595

3 349

5 182

4 000

Aluekohtainen tuki

471

223

1 052

712

1 483

934

Yhteensä

3 057

874

4 647

4 060

7 705

4 934

MEDA I ja MEDA II -ohjelmien käytettävissä ollut kokonaismäärä yhteensä = 3 424 + 5 350 = 8 774 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osoitettiin noin 852 euroa Turkille vuosina 1996–2002. (Määrissä on pyöristämisestä johtuvia pieniä eroja.)

Lähde: EuropeAid

5.    toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2006 mukaan komission MEDA-ohjelman hallinnointi on selkeästi parantunut alkuvuosista ja sitä voidaan pitää tyydyttävänä ottaen huomioon menettelytavoista ja ulkoisista seikoista johtuvat rajoitteet: ohjelmasuunnittelun myötä resurssit jakautuvat ajallisesti tasaisemmin, valmistelukaudet ovat lyhentyneet ja maksut ovat lisääntyneet huomattavasti;

6.    korostaa, että MEDA II -ohjelman väliarvioinnin ja tilintarkastustuomioistuimen huomiot siitä, että hallinnointi- ja täytäntöönpanojärjestelyt tulevat koko ajan tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi "mutta ne eivät ole vielä täysin tyydyttäviä", ei voi yksin selittää sitä, miten eri tavalla MEDA-ohjelma on toiminut eri maiden ja ohjelmien kohdalla; toteaa, että ulkoisilla tekijöillä (taloudellinen sääntely, hallinto, kulttuuritekijät) on selkeästi suuri vaikutus, joka selittää havaitut erot muutosten ja maksujen suorittamisen nopeudessa; kehottaa komissiota ottamaan nämä tekijät huomioon suunnittelussaan, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa;

7.    kehottaa komissiota ja neuvostoa antamaan Barcelonan prosessille etusijan laadittaessa poliittisia linjauksia Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineelle (2007–2013) niin, että tehokkaammissa politiikoissa ja toimenpiteissä otetaan huomioon Välimeren alueen kumppanimaiden erityiset haasteet ja ongelmat;

8.    muistaa, että MEDA II ‑asetuksen 15 artiklan mukaan komissio laatii yhdessä EIP:n kanssa kokonaisarviointikertomuksen Välimeren alueen yhteistyökumppaneille siihen mennessä annetusta avusta ja ohjelmien tehokkuudesta, kumpikin arvioi omia hankkeitaan niiden päätyttyä sekä samalla tavoin tärkeimpiä toiminta-alojaan ja arvioi täytäntöönpanossa saavutettua edistystä, lisäksi ne antavat yhdessä asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä; tämän velvollisuuden huomioon ottaen kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille, missä vaiheessa yksittäisiä päättyneitä hankkeita ja aloja koskevat arvioinnit ovat sekä toimittamaan ne ja viimeisimmän vuosikertomuksen parlamentille ja neuvostolle;

9.    kehottaa komissiota ottamaan huomioon tulevien ohjelmien hallinnointia parantavat tekijät:

a)    hankkeiden ja ohjelmien lukumäärän kasvu sekä niiden sisällön, vaikutusten ja laadullisen merkityksen arviointi;

b)    entistä suurempi osa koko ohjelmalle myönnetystä tuesta on talousarviotukea;

c)    myönteinen yleisvaikutus, joka johtuu hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvän vastuun hajauttamisesta komission päätoimipaikasta sen lähetystöihin (toiminnan hajauttamisen vaikutukset);

d)    paikallisviranomaisten yhteistyö ja tehokas osallistuminen;

e)    Välimeren alueen kumppanimaiden keskinäisen yhteistyön lisääntyminen (etelä-etelä-suunnassa) alueellisten tavoitteiden toteuttamiseksi;

10.  uskoo, että muihin parannuksiin kuuluvat järjestelmällisempi seuranta ja arviointi sekä tiiviimpi vuoropuhelu ja koordinointi paikallisten kumppanien ja muiden rahoittajien kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että käytettävissä on kuhunkin hanketyyppiin soveltuvat säännöllisemmin toteutettavat arviointimenettelyt;

11.  on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että komission on

–     varmistettava, että siirtyminen uusiin maakohtaisiin ohjelmiin tapahtuu kitkattomasti ja nopeasti, jotta vastaisuudessa vältytään täytäntöönpanoon liittyviltä haittavaikutuksilta,

–     määriteltävä selkeämmin strategiset tavoitteensa uusissa maakohtaisissa ohjelma-asiakirjoissa ja laadittava asianmukaisia indikaattoreita seurannan ja vaikutustenarvioinnin parantamiseksi,

–     kohdistettava tukensa edelleen rajoitetulle määrälle toiminta-aloja johdonmukaisuuden ja ohjelmien hallinnoitavuuden varmistamiseksi,

–     pyrittävä edelleen kehittämään hankkeiden hallinnointiin sovellettavat parhaat käytännöt viipeiden välttämiseksi;

12.  tukee MEDA II -ohjelman väliarvioinnin 19:ää suositusta, jotka koskevat MEDA‑ohjelman hallinnoinnin merkitystä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta;

13.  kehottaa komissiota ottamaan yhtäläisellä tavalla huomioon yhtäältä avun tuloksellisuuden suhteessa kestävään institutionaaliseen kehitykseen ja toisaalta avun tehokkuuden, kun otetaan huomioon valmiudet ottaa vastaan apua ja maksujen suorittamisen nopeus, läpinäkyvyys ja määrärahojen hallinnoinnin valvonta;

14.  kehottaa komissiota parantamaan edelleen maakohtaisen strategisen ohjelmasuunnittelun laatua investoimalla MEDA-tietokeskukseen, johon keskitettäisiin syvällinen ymmärrys täytäntöönpano-oloista ja institutionaaliseen muutokseen vaikuttavista näkökohdista MEDA-maissa, niin kuin väliarvioinnissa ehdotettiin Euroopan naapuruuspoliittisen kumppanuusvälineen tarkistamista varten;

15.  on sitä mieltä, että kumppanuuden taloudellista puolta on ohjattava uudelleen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän taloudellisen kehityksen suuntaan, sekä katsoo, että koko alueen kannalta on tärkeää pyrkiä saavuttamaan kaikki Barcelonan prosessin tavoitteet; kehottaa komissiota tästä syystä kiinnittämään yhtä paljon huomiota instituutioiden kehittämiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon;

16.  kehottaa komissiota motivoimaan kumppaneitaan MEDA-maissa niin, että nämä sitoutuvat saavuttamaan myös MEDA-ohjelman muut kuin taloudelliset tavoitteet, sekä seuraamaan näitä tavoitteita koskevia indikaattoreita;

17.  katsoo Välimeren alueen kumppanimaiden taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, että infrastruktuurihankkeet, erityisesti liikenteeseen, terveydenhuoltoon, asumiseen ja juomaveden toimittamiseen liittyvät hankkeet, tarvitsevat merkittävää tukea;

18.  suosittaa, että komissio lisää kapasiteettiaan hallinnoida pieniä kansalaisyhteiskunnan aloitteisiin perustuvia hankkeita, ja suosittaa talouden kasvua ja yhtenäisyyttä lisäävien toimenpiteiden toteuttamista, erityisesti niin, että kumppanimaiden pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetään lainoja ja mikrolainoja;

19.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon periaatteen kunnioittaminen liittyy ihmisoikeuksiin ja demokratiaan, ja kehottaa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamisen selkeästi osaksi koko Barcelonan prosessia ja kumppanuuden kolmea pilaria;

20.  korostaa, että naisilla on merkittävä asema kumppanimaiden talouden ja yhteiskunnan kehityksessä, sekä kehottaa komissiota raportoimaan, miten MEDA-ohjelmassa asetetut rahoitussitoumukset, jotka koskevat naisten aktiivisen talous- ja yhteiskuntaelämään osallistumisen (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, työllisyys) tukemista, ovat täyttyneet ja miten niitä on tosiasiallisesti sovellettu;

21.  muistuttaa MEDA-ohjelman, EU:n muun ulkoisen toiminnan ja EIP:n toiminnan välisen täydentävyyden ja yhtenäisyyden lisäämisen merkityksestä;

22.  katsoo, että Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous voisi parlamenttien välisen vuoropuhelun foorumina olla keskeisessä asemassa parannettaessa Euro–Välimeri-kumppanuutta, koska sillä kehitetään vakaita parlamenttien välisiä suhteita, ja antaa poliittisia suuntaviivoja julkilausumissaan ja päätöslauselmissaan sekä edistää järjestelmällistä poliittista valvontaa ja MEDA-ohjelman täytäntöönpanon arviointia;

23.  pitää tervetulleena FEMIP:in perustamista vuonna 2002 EIP:n puitteissa, mutta kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja Euro–Välimeri-alueen kumppaneita jatkamaan keskusteluja, jotta tästä aloitteesta pystytään kehittämään todellinen yhteistyön rahoitusväline, joka vastaa sekä julkisen että yksityisen sektorin uusiin tarpeisiin ja haasteisiin;

24.  muistuttaa, että ulkosuhteiden pääosaston ja EuropeAidin keskinäinen tehtävienjako toimii siinä mielessä, että ohjelman poliittinen ulottuvuus on erillään ammattimaisen avun ja sen toimittamisen suunnittelemisesta, ja että ohjelman tehokkuudessa ja tuloksellisuudessa on kuitenkin yhä parantamisen varaa;

25.  tunnustaa, että komissio on edistynyt yhteisön ulkoisen yhteistyötoiminnan näkyvyyden lisäämisessä, ja kehottaa sitä jatkamaan toimintaansa; pahoittelee kuitenkin sitä, että kansalaiset eivät tiedä, että EU on tiiviisti mukana useissa hankkeissa ja ohjelmissa; kehottaa komissiota esittelemään toimintaansa kansainvälisille järjestöille ja valtiosta riippumattomille järjestöille tavoitteenaan

-   lisätä kansalaisten tietämystä EU:n tuesta ja osallistumisesta,

-   laatia säännökset, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia arviointi-, tarkastus- ja valvontatoimia myös sellaisten hankkeiden ja ohjelmien yhteydessä, joita toteutetaan yhdessä kansainvälisten järjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa tai niiden kautta;

26.  palauttaa mieleen palestiinalaisalueiden humanitaarisesta kriisistä ja EU:n asemasta 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman, jossa parlamentti kehotti komissiota ja neuvostoa kehittämään väliaikaisen kansainvälisen mekanismin laajan humanitaarisen kriisin välttämiseksi palestiinalaisalueilla; muistuttaa pitäneensä Eurooppa-neuvoston ja kvartetin kesäkuussa 2006 antamien suositusten jälkeen myönteisenä, että EU perustaa palestiinalaishallintoa varten kansainvälisen erityismekanismin, jota on sittemmin jatkettu;

27.  katsoo, että tämän rahoituspuutteita oikaisevan toimen ansiosta kyettiin avoimesti ja yhteistyössä palestiinalaishallinnon presidentin kanssa rajoittamaan räikeintä inhimillistä kärsimystä, jota eurooppalaisen ja kansainvälisen rahoitustuen jäädyttäminen, Israelin toteuttama palestiinalaisten tullitulojen tilittäminen vain osittain ja kestävän talouden kehittämisen mahdottomaksi tekevä nykyinen miehitystilanne aiheuttavat;

28.  onnittelee komissiota väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn suunnittelemisesta ja käyttöönotosta vaikeassa tilanteessa sekä pitää järjestelyn ikkunoita 2 ja 3 koskevia 5 prosentin hallinnollisia kuluja[29] vaatimattomina ja suoria maksuja edunsaajatalouksille kaupallisten pankkien välityksellä käypänä menettelynä; korostaa lisäksi, että ikkunan 3 puitteissa kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva pankki (HSBC) saa 8 euroa jokaisesta siirrosta (3 prosenttia kaikesta tuesta);

29.  korostaa, että väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn maksut eivät ole menneet palestiinalaisviranomaisen presidentin kanslialle tai valtiovarainministeriölle tai kulkeneet niiden kautta, vaan suoraan laskujen maksamiseen tai käteismaksuihin tukien yksittäisille edunsaajille; toteaa, että varoja ei ole käytetty turvallisuushenkilöstöön tai poliittisen tason menoihin;

30.  pitää kuitenkin valitettavana, että tällä rahoitusavulla ei ole voitu kompensoida Palestiinan traagista tilannetta ja että kaikkien taloudellisten, sosiaalisten ja inhimillisten näkökohtien ehdot ovat heikentyneet viime kuukausien aikana[30];

31.  pitää tervetulleena sitä, että väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn avulla on voitu toimittaa – ilman Hamasin johtamaa hallitusta – vaatimatonta mutta tarpeellista, ikkunan 3 mukaista tukea suoraan yli 140 000 pienituloiselle kotitaloudelle eli yli 800 000 henkilölle ja että väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn ikkunan 2 mukaisen, välttämättömien julkisten palveluiden keskeytymätöntä toimittamista koskevan tuen ansiosta on voitu estää sairaaloiden ja muiden peruspalvelujen toiminnan täydellinen romahtaminen;

32.  valittaa kuitenkin väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn ikkunan 1 (välttämättömät hankinnat sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten juoksevat kulut (poistetaan) Maailmanpankin hätäpalvelujen tukiohjelman (ESSP) kautta) täytäntöönpanon hitautta; toteaa, että ESSP:n kautta toimitettiin lääkkeitä Gazan alueen sairaaloille ensi kerran vasta 24. tammikuuta 2007; kehottaa komissiota analysoimaan syitä tähän viivästykseen ja ehdottamaan vaihtoehtoja ikkunan 1 tavoitteiden toteuttamiseksi aikataulussa;

33.  korostaa, että palestiinalaishallinnon vuonna 2003 käyttöön ottamat valvontamekanismit ja sisäiset tarkastukset antavat hyvät takeet petoksia ja korruptiota vastaan;

34.  kehottaa jälleen kerran Israelia noudattamaan oikeudellisia velvoitteitaan ja vapauttamaan pidättämänsä palestiinalaishallinnon vero- ja tullitulot; kehottaa Israelia, jos se ei tähän suostu, ainakin harkitsemaan pidättämiensä tulojen ohjaamista väliaikaiseen kansainväliseen järjestelyyn ja tällä tavoin antamaan palestiinalaisille mahdollisuuden tyydyttää perustarpeensa; kehottaa Israelia osallistumaan palestiinalaisten tarpeisiin elinkelpoisen autonomisen talouden luomiseksi ja lopettamaan perusteettomien esteiden kasaamisen tämän kehityksen tielle;

35.  panee merkille perinpohjaisen analyysin Länsirannan ja Gazan julkisista menoista tehdyssä Maailmanpankin selvityksessä; pitää myönteisenä, että mainitun selvityksen mukaan palestiinalaishallinto on edistynyt eritoten koulutuksessa ja terveydenhuollossa muihin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maihin verrattuna sekä hallintotavassa ja julkisessa varainhoidossa, joilla aloilla palestiinalaishallinto on vuosina 2002–2004 toteuttanut joukon uudistuksia vähentäen korruptiota ja lisäten avoimuutta; kehottaa kaikkia osapuolia herättämään henkiin uudistusprosessin ja harkitsemaan vakavasti Maailmanpankin raportin yksityiskohtaisia suosituksia, etenkin virkamieskunnan uudistamisesta ja julkisesta taloushallinnosta, johon sisältyy varainhoidon valvonta ja tilintarkastus;

36.  pitää myönteisenä, että valtiovarainministeriön tavoitteisiin ja sitoumuksiin (esim. hiljattain tehty sopimus kansainvälisen tilintarkastusyrityksen kanssa) kuuluvat julkisen talouden uudistaminen ja täydellinen avoimuus ja vastuuvelvollisuus sekä kansainvälisten tilintarkastusstandardien noudattaminen;

37.  kehottaa kaikkia osapuolia palestiinalaisalueilla tekemään parhaansa konfliktin ratkaisemiseksi rauhanomaisesti sekä sellaisen vakaan ja tehokkaan hallituksen muodostamiseksi ja koossa pitämiseksi, joka pystyy tekemään yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa ja käyttämään tehokkaasti EU:lta ja muilta kansainvälisiltä rahoittajilta saatavaa rahoitusta;

38.  pitää myönteisinä helmikuun 2007 alussa Fatahin ja Hamasin välillä tehtyjä Mekan sopimuksia, jotka voivat osoittautua keinoksi ratkaista Palestiinan sisäiset ongelmat ainakin pääosin; kannustaa käynnistämään uudelleen vuoropuhelun palestiinalaishallinnon presidentin Mahmud Abbasin ja Israelin viranomaisten välillä; toivoo, että tätä vuoropuhelua ryhdytään käymään myös kansallisen yhtenäisyyden hallituksen kanssa, jonka on sitouduttava noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja tehtyjä sopimuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaikuttamaan Lähi-idän kvartettiin siten, että konfliktiin saataisiin kestävä ratkaisu ja kansainvälinen apu Palestiinan väestölle käynnistyisi uudelleen, millä varmistettaisiin, että väliaikaista kansainvälistä mekanismia ei tarvitse jatkaa rajattomasti, koska se on puutteellinen;

39.  katsoo, että yleisen järjestyksen ylläpitämisen kannalta onkin tärkeää, että koulutetaan rauhaan ja suvaitsevaisuuteen sitoutuneita turvallisuusjoukkoja, jotka myös varustetaan muun muassa poliisiasein; katsoo, että näiden joukkojen koulutukseen ja varustamiseen on ryhdyttävä asianmukaisin suojatoimenpitein palestiinalaishallinnon presidentin Mahmud Abbasin alaisuudessa, jotta vältetään varojen käyttäminen muihin tarkoituksiin tai laittomaan toimintaan; korostaa, että virkamiesten, myös turvallisuusjoukkojen henkilöstön, palkkojen maksamatta jättämisellä heikennetään palestiinalaisalueiden poliittista, sosiaalista ja taloudellista tilannetta;

40.  korostaa Palestiinan hallintorakenteiden romahtamisesta aiheutuvia vaaroja; tähdentää, että Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön ei pidä tyytyä humanitaariseen sitoutumiseen vaan niiden on investoitava jälleen kerran myös kapasiteetin kehittämiseen ja turvallisuuteen, jotta palestiinalaisten elinolosuhteet eivät vaarannu kovin pitkällä aikavälillä;

41.  kehottaa komissiota harkitsemaan – väliaikaista kansainvälistä järjestelyä tai muuta pysyvämpää järjestelyä hyödyntäen yhteistyössä muiden rahoitusvälineiden kanssa – strategioita, joilla voitaisiin lähitulevaisuudessa vastata sekä kiireellisiin ongelmiin että useampiin ja laajempaa palestiinalaisväestön osaa koskettaviin tarpeisiin; pyrkii joka tapauksessa tukemaan poliittista ja taloudellista kehitystä, jonka ansiosta palestiinalaishallinnon tukeutuminen kansainväliseen apuun vähenee vaiheittain;

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan investointipankille, jäsenvaltioiden parlamenteille sekä Välimeren alueen kumppanimaiden hallituksille ja parlamenteille.

ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO (22.3.2007)

talousarvion valvontavaliokunnalle

MEDAsta ja Palestiinalle myönnettävästä rahoitustuesta – arviointi, toteutus ja valvonta
(2006/2128(INI))

Valmistelija: Véronique De Keyser

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä, että Fatah ja Hamas pääsivät helmikuun alussa Mekassa sopimuksiin asioista; kannustaa käynnistämään presidentti Abbasin ja Israelin viranomaisten vuoropuhelun uudelleen; toivoo, että kyseistä vuoropuhelua käydään myös kansallisen yhtenäisyyden hallituksen kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään vaikuttamaan kvartettiin, jotta se varmistaisi kestävän ratkaisun löytämisen konfliktiin, jolloin palestiinalaisille voitaisiin taas antaa kansainvälistä tukea ja varmistaa siten, että kansainvälistä erityismekanismia ei sen lukuisat puutteet huomioon ottaen jatkettaisi loputtomiin;

2.  pitää myönteisinä MEDA II -ohjelmasta saatuja tuloksia ja kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan uuden naapuruutta koskevan rahoitusvälineen puitteissa; korostaa, että palestiinalaishallinnon vuonna 2003 käyttöön ottamat valvontamekanismit ja sisäiset tarkastukset antavat hyvät takeet petoksia ja korruptiota vastaan;

3.  muistuttaa pitäneensä Eurooppa-neuvoston ja kvartetin kesäkuussa 2006 antamien suositusten jälkeen myönteisenä, että EU perustaa palestiinalaishallintoa varten kansainvälisen erityismekanismin, jota jatkettiin sittemmin;

4.  katsoo, että tämän rahoituspuutteita oikaisevan toimen ansiosta kyettiin avoimesti ja yhteistyössä palestiinalaishallinnon presidentin kanssa rajoittamaan räikeintä inhimillistä kärsimystä, jota eurooppalaisen ja kansainvälisen rahoitustuen jäädyttäminen, Israelin toteuttama palestiinalaisten tullitulojen tilittäminen vain osittain ja kestävän talouden kehittämisen mahdottomaksi tekevä nykyinen miehitystilanne aiheuttavat;

5.  panee kuitenkin merkille tämän mekanismin rajoitteet ja puutteet ja katsoo, että kansainvälistä erityismekanismia ei voida jatkaa rajattomasti, jotta voidaan lievittää palestiinalaisten kärsimyksiä ja estää suurelta osin MEDAn avulla rahoitettujen instituutioiden romahtaminen; kehottaa komissiota kartoittamaan lisätapoja kansainvälisen tuen nopeampaa mobilisointia varten; uskoo, että virkamiesten palkkojen maksaminen – joka on aloitettava pelkästään ei-sotilaallisia tehtäviä hoitavien ja EU:n COPPS-ohjelmassa jo jonkinasteista yhteistyötä tekevien palestiinalaisten poliisivoimien eri haaroista (siviilipoliisit, hätä- ja pelastuspalvelujoukot, poliisien lääkintäpalvelut) – on ainoa tapa torjua palestiinalaisalueiden poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huononemista; kyseenalaistaa paheksuttavan hitauden, jolla koulutus- ja terveydenhuoltotarpeiden sitoumuksia maksetaan Maailmanpankin hallinnoimassa ensimmäisessä toimintalinjassa, ja joka johtuu lukuisista syistä, joihin pankki itse ei voi vaikuttaa; kehottaa siksi – etenkin sen jälkeen kun muodostettiin kansallisen yhtenäisyyden hallitus, joka sitoutui noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja tehtyjä sopimuksia tunnustaen siten vuoden 1967 rajat ja pyrkien kestävään tulitaukoon – kumoamaan palestiinalaishallinnolle asetetun kansainvälisen saarron; pyrkii joka tapauksessa tukemaan poliittista ja taloudellista kehitystä, jonka ansiosta palestiinalaishallinnon tukeutuminen kansainväliseen apuun vähenee vaiheittain;

6.  korostaa Palestiinan hallintorakenteiden romahtamisesta aiheutuvia vaaroja; tähdentää, että Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön ei pidä tyytyä humanitaariseen sitoutumiseen vaan niiden on investoitava jälleen kerran myös kapasiteetin kehittämiseen ja turvallisuuteen, jotta palestiinalaisten elinolosuhteet eivät vaarannu kovin pitkällä aikavälillä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

MEDA ja Palestiinalle myönnettävä rahoitustuki – arviointi, toteutus ja valvonta

Menettelynumero

2006/2128(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

CONT

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET
15.6.2006

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Véronique De Keyser
21.6.2006

Alkuperäinen valmistelija

 

Valiokuntakäsittely

30.1.2007

21.3.2007

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

21.3.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

16

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Roberta Alma Anastase, Panagiotis Beglitis, Monika Beňová, André Brie, Elmar Brok, Véronique De Keyser, Hélène Flautre, Hanna Foltyn-Kubicka, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Bogdan Klich, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Eugen Mihăescu, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Baroness Nicholson of Winterbourne, Raimon Obiols i Germà, Janusz Onyszkiewicz, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, Hubert Pirker, Michel Rocard, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, Marek Siwiec, István Szent-Iványi, Antonio Tajani, Charles Tannock, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Kristian Vigenin, Jan Marinus Wiersma, Francis Wurtz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Giulietto Chiesa, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, David Hammerstein Mintz, Pierre Jonckheer, Evgeni Kirilov, Achille Occhetto, Lapo Pistelli, Miguel Portas, Antolín Sánchez Presedo, Luis Yañez-Barnuevo García

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Věra Flasarová, Manolis Mavrommatis, Ria Oomen-Ruijten

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

MEDA-ohjelma ja rahoitustuki palestiinalaishallinnolle – arviointi, toteuttaminen ja valvonta

Menettelynumero

2006/2128(INI)

Asiasta vastaava valiokunta
  Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT
15.6.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA
15.6.2006

DEVE
15.6.2006

AFET
15.6.2006

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

INTA
11.7.2006

DEVE
11.7.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Rodi Kratsa-Tsagaropoulou
4.5.2006

Valiokuntakäsittely

20.12.2006

28.2.2007

5.6.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.6.2007

 

Lopullisen äänestyksen tulos

Yksimielisesti

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Herbert Bösch, Paulo Casaca, Antonio De Blasio, Szabolcs Fazakas, Christofer Fjellner, Ingeborg Gräßle, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Hans-Peter Martin, Jan Mulder, Francesco Musotto, José Javier Pomés Ruiz, Alexander Stubb

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Caspary, Edit Herczog, Monica Maria Iacob-Ridzi, Bill Newton Dunn, Paul Rübig, Margarita Starkevičiūtė

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

7.6.2007

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)