MIETINTÖ entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2006 edistymiskertomuksesta

8.6.2007 - (2006/2289(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Erik Meijer

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2006 edistymiskertomuksesta

(2006/2289(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Thessalonikissa 19.–20. kesäkuuta 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät; kokouksessa luvattiin kaikille Länsi-Balkanin maille, että ne liittyvät pitkällä aikavälillä Euroopan unioniin,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 16. joulukuuta 2005 tekemän päätöksen antaa ehdokasvaltion asema entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle sekä 15.–16. kesäkuuta 2006 ja 14.–15. joulukuuta 2006 pidettyjen Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon EU:n ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen toisen vakautus- ja assosiaationeuvoston 18. heinäkuuta 2005 antamat päätelmät sekä EU:n ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen kolmannen vakautus- ja assosiaationeuvoston 11. joulukuuta 2006 antamat päätelmät,

–   ottaa huomioon neuvoston 30. tammikuuta 2006 antaman päätöksen 2006/57/EY entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian Eurooppa-kumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista[1],

–   ottaa huomioon komission laatiman entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevan vuoden 2006 edistymiskertomuksen (SEK(2006)1387),

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007[2],

–   ottaa huomioon 29.–30. tammikuuta 2007 kokoontuneen EU:n ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentaarisen sekavaliokunnan suositukset,

–   ottaa huomioon työjärjestyksensä 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A6-0214/2007),

A. katsoo, että unionin laajentuminen ei ole sinänsä päämäärä, jäsenvaltioiden on ehdottomasti täytettävä Kööpenhaminan kriteerit ja kutakin ehdokasvaltiota arvioidaan sen omien ansioiden mukaan,

B.  ottaa huomioon, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on osallistunut hyvin tuloksin Euroopan unionin suhteita koskeviin neuvotteluihin, kuten vakautus- ja assosiaatiosopimukseen, Keski-Euroopan vapaakauppasopimukseen, Euroopan unionin toimiin kotimaisten näkemyserojen ratkaisemiseksi rauhanomaisesti vuonna 2001 sekä valmisteluun Euroopan unionin säännöstön täytäntöönpanemiseksi vuoteen 2011 kestävällä ajanjaksolla,

C. ottaa huomioon, että sen jälkeen kun EU myönsi entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ehdokasvaltion aseman 16. joulukuuta 2005, sen kanssa ei ole vielä aloitettu liittymisneuvotteluja,

D. ottaa huomioon, että Ohridin puitesopimukseen kuuluvat periaatteet on sisällytetty maan perustuslaillisiin ja oikeudellisiin puitteisiin, mutta tarvitaan lisätoimia säännöksien täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi erityisesti, mitä tulee hajauttamisprosessin jatkamiseen sekä etnisten ja vähemmistöryhmien tasapuoliseen edustukseen kansallisella ja paikallisella tasolla,

E.  ottaa huomioon, että 19.–20. kesäkuuta 2003 pidetty Thessalonikin Eurooppa-neuvosto toisti pyrkivänsä täysimääräisesti ja tehokkaasti tukemaan Länsi-Balkanin maiden EU‑pyrkimyksiä ja että näistä maista tulee kiinteä osa EU:ta, kun ne täyttävät asetetut kriteerit,

F.  ottaa huomioon, että taloudellisten uudistusten edistämisen onnistumista ei voida varmistaa ilman poliittista konsensusta ja etnisten ryhmien välistä luottamusta,

G. ottaa huomioon, että 14.–15. joulukuuta 2006 pidetyssä Brysselin Eurooppa-neuvostossa ilmoitettiin, että EU pitää sitoumuksensa laajentumisprosessissa mukana olevien maiden kanssa ja se toisti, että jokaisen valtion edistyminen EU:hun liittymisessä on riippuvainen sen omista ponnisteluista Kööpenhaminan kriteerien noudattamiseksi sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin ehdoista,

H. ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin maiden ulkoministerien yksimielisesti 11. maaliskuuta 2006 hyväksymässä EU:n ja Länsi-Balkanin valtioiden välisessä Salzburgin julistuksessa korostetaan edelleen hyvien naapuruussuhteiden merkitystä sekä tarvetta saavuttaa kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu naapurimaiden välillä avoinna olevista asioista,

1.  pitää tervetulleena sitä, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian esitettyä hakemuksen tullakseen Euroopan unionin jäseneksi se on edistynyt Kööpenhaminan poliittisten kriteerien noudattamisessa sekä vuoden 2005 kumppanuussopimukseen kuuluvien suositusten sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen säännösten ja vakautus- ja assosiaatioprosessin ehtojen täytäntöönpanossa; korostaa, että uudistuksia pitää vauhdittaa ja että hyväksytyt lainsäädäntömuutokset on pantava kunnolla ja tehokkaasti täytäntöön erityisesti poliisi- ja oikeuslaitosta sekä julkishallintoa koskevilla aloilla ja korruption torjumisessa, jotta voidaan perustaa todellinen markkinatalous, kannustaa talouskasvua ja työllisyyttä ja parantaa liiketoimintailmastoa;

2.  korostaa, että liittymisneuvotteluiden aloittaminen on riippuvainen näissä asioissa saavutetusta edistymisestä; kannustaa kaikkia sidosryhmiä antamaan pontta toimille ja korostaa, että hallituksen ja opposition poliittisten voimien on jatkettava tarpeellisten uudistusten täytäntöönpanoa maan integroimiseksi EU:hun;

3.  pitää tervetulleen Makedonian hallituksen yhteistyötä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) alalla ja erityisesti sen osallistumista EU:n Althea-operaatioon sekä sen halukkuutta edistää ETPP:n mahdollisuuksia sekä tulevia EU:n johtamia siviilikriisinhallintaoperaatioita ja sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2001 sisäisen konfliktin jälkeen ratkaisuun päästiin tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa Ohridin puitesopimuksella, jonka ansiosta kaikki kansalaiset etnisestä alkuperästään riippumatta voivat elää yhdessä tasa-arvoisina ja rauhassa, vahvistamalla vähemmistökielten käyttöä julkishallinnossa ja koulutuksessa, kuntien uudelleenjärjestelyllä ja kaksoisenemmistöperiaatteen soveltamisella vaalilaeissa (Badinterin periaate), joilla suojellaan etnisten vähemmistöjen asemaa parlamentaarisessa päätöksenteossa; panee merkille, että vuonna 2007 on päästy sopimukseen eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien kansallisista juhlapäivistä;

5.  korostaa, että Ohridin puitesopimus on muuttanut maata, sillä sen monietninen ja monikulttuurinen luonne otetaan täysin huomioon ja katsoo, että tämä on keskeinen osa EU:hun liittymistä koskevia poliittisia kriteerejä; huomauttaa, että sopimuksen kirjaimen ja hengen kunnioittaminen on erityisen tärkeää liittymisprosessissa; korostaa edelleen, että Badinterin periaatetta on noudatettava täysimääräisesti ja että kaikkien osapuolten on kunnioitettava ja toimittava demokraattisissa elimissä, joiden perustamiseksi valtio on suuresti ponnistellut;

6.  huomauttaa, että Badinterin mekanismin, joka vahvistetaan perustuslaissa, tarkoituksena on toimia vuoropuhelun ja konsensuksen välineenä eri etnisistä ryhmistä koostuvassa valtiossa; valittelee, että Badinterin periaatteen soveltamisesta aiheutuneen tyytymättömyyden vuoksi suurin albanialaisväestön oppositiopuolue päätti kokonaan työnsä parlamentissa vuoden 2007 alussa; suhtautuu myönteisesti siihen, että hallituksen ja opposition välisten keskusteluiden tuloksena päästiin sopimukseen, joka koskee Badminterin periaatteen mukaan hyväksyttävää lakiluetteloa, albanian kielen käyttöä julkisissa laitoksissa, entisten albanialaisten sissien sosiaaliturvaa sekä etnisten ryhmien välisiä suhteita käsittelevän elimen kokoonpanoa, mikä mahdollistaa näin ollen sen, että kaikki parlamenttiin valitut jäsenet aloittavat uudelleen työnsä parlamentissa ja voivat osoittaa poliittista vastuuta; kehottaa tämän vuoksi, että sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen EU:n vuonna 2005 myöntämää ehdokasvaltion asemaa seuraa liittymisneuvotteluiden käynnistäminen mahdollisimman pian; kehottaa lopuksi kaikkia osapuolia ylläpitämään ja vahvistamaan tätä vuoropuhelun henkeä erimielisyyksiään sovitellessaan ja toteuttamaan uudistusohjelmaa, mikä on olennaista maan jäsenyysnäkymien kannalta;

7.  pahoittelee parlamentin boikotointitoimia ja huomauttaa, että ne eivät ole yhdenmukaisia sellaisten toimivien parlamentaaristen elinten kanssa, joita edellytetään kaikilta ehdokasvaltioilta tai EU:hun pyrkiviltä valtioilta;

8.  palauttaa mieliin, että Badinterin periaatteen johdonmukaisella soveltamisella varmistetaan etnisten ryhmien välinen jatkuva yhteistyö sekä kaikkien osapuolten välinen luottamus; pahoittelee tässä yhteydessä hiljattain tapahtunutta lähetystoimintalain tarkistusten hyväksymistä, jolloin laki hyväksyttiin Badinterin periaatteen mukaan, mutta tarkistukset ainoastaan yksinkertaisella enemmistöllä; kehottaa, että pidetään ehdottomasti yllä ja toteutetaan johdonmukaisesti marraskuussa 2005 annetulla lailla perustettua riippumatonta yleisradiotoimintaa, joka on – päinvastoin kuin aiempi tilanne, jossa poliittiset tahot puuttuivat asioihin – eurooppalaisen median normien mukainen;

9.  suosittaa, että valtio ottaisi oppia eurooppalaisista julkishallintoa ja koulutusta koskevista parhaista käytännöistä, joissa otetaan huomioon etniset ja kielierot; kehottaa, että sovitaan edelleen tavasta, jolla kaksi suurinta etnistä yhteisöä ja eri vähemmistöt voivat elää keskenään tasa-arvoisesti ja harmonisesti; kehottaa panemaan tässä suhteessa tehokkaasti täytäntöön perustuslain määräykset, joiden tarkoituksena on varmistaa muiden kuin enemmistöön kuuluvien yhteisöjen oikeudenmukainen edustus julkishallinnossa;

10. kiinnittää huomion, että on toteutettava erityisiä ja kiireellisiä toimia romanien tilanteen parantamiseksi romaneja koskevalla kansallisella strategialla, johon osallistuu pääasiallisena toimijana kehittynyt romanien kansalaisyhteiskunta; katsoo, että valtion rahoituksen sovittaminen yhteen liittymistä valmistelevan tukivälineen rahoituksen kanssa olisi edistysaskel romanien sosiaalisen osallisuuden edistämisessä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa;

11. huomauttaa, että Euroopassa on maita, joiden nimi on sama kuin naapurivaltion jonkin alueen nimi ja että jokainen valtio valitsee nimensä vapaasti; pitää myönteisenä sitä, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on muuttanut lippuaan ja tehnyt tarkistuksia perustuslakiin, joilla vahvistetaan, että aluevaatimuksia ei esitetä naapurivaltioille; pitää valitettava sitä, että kansalliselle lentokentälle annettiin äskettäin uusi nimi (Aleksanteri Suuri);

12. pitää valitettavana sitä, että sen jälkeen kun entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia hyväksyttiin vuonna 1993 YK:hon, jossa sille määrättiin tilapäinen nimitys ”entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia” kansainvälisen tunnustamisen saavuttamiseksi, ja vuonna 1995 tehdyn väliaikaisen sopimuksen jälkeen naapurivaltio Kreikan kanssa ei ole päästy sopimukseen; kehottaa entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa ja Kreikkaa käsittelemään YK:n johdolla tätä kysymystä, jotta se saataisiin ratkaistua mahdollisimman nopeasti; kehottaa neuvostoa edistämään tällaisia neuvotteluita;

13. huomauttaa tässä yhteydessä, että merkittävät valtiot, kuten Yhdysvallat, Venäjän federaatio ja Kiina sekä tietyt EU:n jäsenvaltiot ovat tunnustaneet entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian sen perustuslaillisen nimensä mukaan, ja katsoo, että nimeä koskeva asia ei voi olla este neuvotteluiden avaamiselle ja maan liittymiselle EU:hun; on itse asiassa sitä mieltä, että nimeä koskeva asia ei voi olla osa maan liittymisaikataulua koskevia ehtoja ja että kaikkien muiden ehdokasvaltioiden liittyminen EU:hun on riippuvainen ainoastaan Kööpenhaminan kriteerien noudattamisesta;

14. panee merkille, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia hyväksyi Yhdistyneiden Kansakuntien erityslähettilään Matthew Nimitzin viimeisimmän, 7. lokakuuta 2005 antaman, ehdotuksen perustaksi asian ratkaisemisessa;

15. panee merkille, että 13. syyskuuta 1995 tehty väliaikainen sopimus paransi merkittävästi entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Kreikan kahdenvälisiä suhteita ja että siihen sisältyy määräyksiä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian jäsenyydestä kansainvälisiin, monenkeskisiin ja alueellisiin organisaatioihin ja instituutioihin;

16. korostaa lisäksi, että vuoden 1995 väliaikaisen sopimuksen jälkeen kummankin maan taloussuhteiden määrä on laajentunut merkittävästi jo siten, että Kreikka on entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian suurin ulkomainen investoija, ja kauppasuhteet ovat tehostuneet huomattavasti;

17. pitää tervetulleena maan rakentavaa suhtautumista Kosovon tulevan aseman määrittelemisessä; pitää valitettavana, että valmisteltaessa Kosovon tulevaa asemaa rajoja ei ole voitu enää merkitä; uskoo, että tähän teknistä toteutusta koskevaan kysymykseen löytyy ratkaisu pian ja pitää myönteisenä sitä, että viljelijät voivat edelleen käyttää niitä osia maistaan, jotka ovat rajan toisella puolella;

18. kiinnittää huomion siihen, että olisi toteutettava toimia, joilla helpotetaan joustavaa rajat ylittävää liikennettä Kosovon kanssa ja siten edistetään yhteistyötäi koulutuksen, kulttuurin ja työllisyyden alalla sekä pidetään yllä perhesuhteita;

19. kehottaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian viranomaisia edistämään alueellista yhteistyötä sekä hyvien naapuruussuhteiden kehittämistä;

20. pitää tässä suhteessa tervetulleena entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tehtävää alueellisessa yhteistyössä, sen sitoutumista kahdenvälisten suhteiden kehittämiseen sekä sen aktiivista roolia alueellisissa yhteistyöprosesseissa, kuten alueellisen yhteistyöneuvoston, Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen 2006, energiayhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisessa;

21. huomauttaa, että Vardar-joen, joka virtaa lähes koko maan läpi ja jatkuu Kreikan puolelle Axiós-jokena, veden laatua on suojeltava teollisuuden ja kaupunkien asuinalueiden aiheuttamalta saastumiselta;

22. kehottaa, että rajaseutujen järvien Ohridsko Ezeron, Prespansko Ezeron ja Dojransko Ezeron veden laatua parannetaan ja määrää lisätään sekä näitä pidetään yllä ja tehdään asiaa koskevia sopimuksia naapurimaiden Albanian ja Kreikan kanssa;

23. katsoo, että olisi parannettava yleistä suhtautumista ympäristöasioihin tuhoamalla laittomat kaatopaikat teiden ja jokien varsilta sekä metsäalueiden reunoilta ja että olisi otettava käyttöön mahdollisimman eriytetty jätteenkerjuujärjestelmä;

24. kehottaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian viranomaisia jatkamaan EU:n ympäristölainsäädännön ja standardien lähentämistä sekä panemaan täytäntöön ja toteuttamaan hyväksyttyä lainsäädäntöä;

25. korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ihmiskauppaan alueellista yhteistyötä vahvistamalla muun muassa Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteella, koska järjestäytyneiden rikollisverkostojen vastaisesta taistelusta on tulossa välttämättömyys;

26. on erityisen huolissaan, että työttömyys on edelleen korkea ja kehottaa hallitusta tämän alan suurten haasteiden vuoksi toteuttamaan tehokkaita toimintalinjoja köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden torjumiseksi; korostaa, että on oltava eri ammattiliittoja, jotta tasavertainen rinnakkaiselo on mahdollista, ja huomauttaa, että tämänhetkinen vaatimus, jonka mukaan 33 prosenttia kunkin alan työvoimasta on kuuluttava ammattiliittoihin, jotta näistä voi tulla sopimuskumppaneita johtaa siihen, että tällä hetkellä eri sidosryhmät asettavat liittojen jäsenmäärät kyseenalaisiksi;

27. on vakuuttunut siitä, että ulkomaisten pankkien lupien olisi perustuttava kaikille tasavertaisiin kriteereihin kuten yhdenmukaisuuteen valuuttakauppaa, verotusta ja kuluttajansuojaa koskevien oikeudellisten vaatimusten kanssa, eikä hyväksy joidenkin yritysten tai maiden, joissa niillä on rekisteröity toimipaikka, suosimista;

28. palauttaa mieliin, että modernin rajat ylittävän infrastruktuurin rakentaminen on vakauden ja hyvinvoinnin tärkeä kannustin ja takuu koko Kaakkois-Euroopan alueella ja kiinnittää siksi huomion siihen, että on tärkeää pitää yllä ja kehittää rautatieverkostoa, kotimaan rautatieliikennettä sekä Kreikan ja monen muun jäsenvaltion välistä kauttakulkuliikennettä; pitää myönteisenä Kosovon rautatieyhteyden kunnostamista ja pahoittelee sitä, että suunniteltu suora rautatieyhteys Bulgariaan ei ole edistynyt, ja odottaa kiinnostuneena yleiseurooppalaisten liikennekäytävien VIII ja X edistymistä edelleen;

29. katsoo, ettei ole toivottavaa, että virkamiehet menettävät työpaikkansa tai heitä kannustetaan lähtemään hallituksen vaihtuessa ja olettaa etenkin, että erityisesti EU:n säännöstön noudattamista varten koulutetut virkamiehet voivat jatkaa työtään;

30. huomauttaa edelleen, että viranomaisten olisi tutkittava olosuhteita, joissa Saksan kansalainen Khaled El-Masri siepattiin ja vietiin Afganistaniin vuonna 2003, ja että se julkistaa tutkimustulokset; kehottaa kansallista parlamenttia luomaan tutkimuskomission mahdollisimman nopeasti tämän asian ratkaisemiseksi sekä osallistumaan täysin Saksan parlamentin käynnissä olevaan tutkimukseen tosiasioiden selvittämiseksi;

31. pitää myönteisenä viisumin myöntämisen helpottamista ja palauttamista koskevia sopimuksia, jotka ovat väliaikainen toimi kohti viisumivapaata matkustuskäytäntöä ja kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan etenemissuunnitelman liikkuvuuden lisäämiseksi, mihin sisältyy laajempi osallistuminen elinikäiseen oppimiseen sekä kulttuurivaihto-ohjelmat, sekä Makedonian hallitusta jatkamaan tarvittavien eurooppalaisten standardien noudattamista oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla; pitää tervetulleena, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on ottanut käyttöön uudet passit, joihin sisältyvät biometriset turvallisuustunnisteet; kehottaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot tunnustavat täysimääräisesti Makedonian passit ja poistavat ylimääräiset kansalliset viisumimaksut sekä säännökset, joiden perusteella Kreikkaan matkustaminen on vaikeampaa kuin muihin EU:n jäsenvaltioihin;

32. kannustaa entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa käyttämään hyväkseen Slovenian ja Kroatian kokemusta EU:hun liittymistä koskevassa prosessissa, sillä molemmat valtiot ovat omaksuneet samat liittovaltiolait ja niillä on sama käytännön kokemus entisestä Jugoslaviasta;

33. kehottaa uusia jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian lähentämiseksi Euroopan unioniin, jotta se voisi hyötyä niiden uudistuksia koskevasta kokemuksesta;

34. pahoittelee, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia allekirjoitti Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen immuniteettisopimuksen, jonka perusteella Yhdysvaltojen kansalaiset ja armeijan henkilökunta suljetaan kansainvälisen rikostuomioistuimen lainkäyttövallan ulkopuolelle; huomauttaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin on kansainvälisen oikeuden keskeinen toimija ja että EU on tukenut vahvasti Rooman perussääntöä; kehottaa Makedonian hallitusta pyrkimään lakkauttamaan kahdenvälisen sopimuksen, joka heikentää kansainvälisen rikostuomioistuimen tehokkuutta;

35. toistaa tavoitteen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian sekä kaikkien muiden Länsi-Balkanin valtioiden selkeästä jäsenyydestä EU:ssa Thessalonikin toimintasuunnitelman mukaisesti; katsoo, että mahdollisuutta liittyä EU:hun on kunnioitettava, jotta vakautta ja rauhaa lujitetaan alueella;

36. katsoo, että opetus- ja koulutusjärjestelmää, inhimillisiin voimavaroihin investoimista sekä väestön mahdollisuuksia käyttää Internetiä on parannettava yhteiskunnan tarpeisiin vastaamiseksi;

37. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

• [1]  EUVL L 35, 7.2.2006, s. 57.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0568.

PERUSTELUT

1.        Yleistä tietoa maasta

Välittömästi Euroopan unionin ulkorajan jälkeen, unionin jäsenvaltion Kreikan pohjoispuolella ja unionin jäsenvaltion Bulgarian länsipuolella, sijaitsee Vardar-joen valuma-alue. Kyseinen alue oli vuoteen 1912 asti satojen vuosien ajan osa Ottomaanien valtakuntaa, ja sen merkittävin kaupunki Skopje (turkiksi Üsküb, albaniaksi Shkup) oli tuolloin Kosovon maakunnan pääkaupunki. Maakuntaan kuului myös sen pohjoispuolinen naapurialue, joka nykyään odottaa hallinnollisen asemansa varmistumista. Balkanin sodan seurauksena Vardar‑joen valuma-alue kuului Serbialle vuosina 1912–1941, minkä jälkeen siitä tuli Vardarskan maakunta. Fasistien miehityksen aikana maakunta jaettiin hallinnollisista syistä Albanian ja Bulgarian välillä etnisiä rajoja pitkin, minkä jälkeen sillä oli vuosina 1945–1991 laajat autonomiset oikeudet Makedonia-nimisenä osatasavaltana. Nimi valittiin, koska alueen suurin väestöryhmä oli kannattanut sitä jo 1800-luvulta lähtien. Nimellä on kuitenkin osansa myös Kreikan historiassa, ja sitä käytetään kolmesta Pohjois-Kreikassa sijaitsevasta rajamaakunnasta. Perustuslaillisesta nimestä ”Makedonian tasavalta” on kiistelty eteläisen naapurin Kreikan kanssa alueen itsenäistymisestä lähtien.

Ollessaan osa Jugoslaviaa alue oli tiiviissä yhteydessä Euroopan yhteisön jäsenvaltioihin itsenäistymiseensä asti vuonna 1991. Liikkuminen Euroopan sisäisten rajojen yli oli suhteellisen helppoa, koska nykyisiä viisumivaatimuksia ei vielä ollut. Alue oli yhdessä Serbian ja Kroatian kanssa tärkeä läpikulkualue EU:n jäsenvaltion Kreikan ja myöhempien EU:n jäsenvaltioiden Itävallan, Unkarin ja Slovenian sekä muiden etäisempien valtioiden välillä. Kielellisistä ja poliittisista näkemyseroista huolimatta maassa ollaan kyseisestä pitkäaikaisesta ja läheisestä suhteesta EU-alueeseen johtuen yksimielisiä siitä, että siitä olisi tultava pian EU:n jäsen.

EU:ssa maa tunnetaan kuitenkin melko huonosti, ja vielä vähemmän tunnettua on se, että se haki EU:n ehdokasvaltion asemaa 22. maaliskuuta 2004 ja sai sen 17. joulukuuta 2005. Paremmin muualla tunnetaan sen kielikiista sekä erimielisyydet nimestä Kreikan kanssa. Liittymismenettelyssä kyseisiin kahteen kysymykseen kiinnitettäneen vähintään yhtä paljon huomiota kuin tyypillisiin hallintoa, oikeusvaltiota, rikollisuutta, taloutta ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin, jotka olivat huomion kohteena suurten laajentumisten aikaan vuosina 2004 ja 2007.

2.        Kulttuurinen moninaisuus

Muinaisten Kreikan ja Illyrian miehitysten jälkeen väestö on jo vuosisatojen ajan koostunut slaavilaisista makedonialaisista, joiden puhuma kieli on läheistä sukua bulgarialle ja serbialle ja jota kirjoitetaan myös kyrillisin aakkosin. Lännessä ja luoteessa, lähinnä Vardar-joen yläjuoksulla Gostivarin ja Tetovon kaupunkien ympärillä, väestön enemmistön puhuma kieli on albania, jota kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Alueella on asunut jo pitkään vähemmistöjä, joihin kuuluu toisaalta romaneja ja turkkilaisia sekä toisaalta makedonialaisille sukua olevia slaavilaisia ryhmiä, kuten serbejä ja bosnialaisia. Tämän tuloksena alueen merkittäväksi piirteeksi on muodostunut kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus. Kirjo näkyy myös puoluepoliittisissa suhteissa.

Pitkäaikainen itsemääräämisoikeuden puuttuminen vahvisti merkittävästi makedonialaisen väestönosan kansallismielisyyttä. Aluksi kansallismielisyys kääntyi turkkilaishallintoa vastaan, sitten San Stefanon vuoden 1878 rauhansopimuksessa sovittua Bulgariaan liittymistä vastaan ja lopulta pitkäaikaista Serbiaan kuulumista vastaan. Kreikkalais-makedonialaisten historiallisten symbolien käytön vuoksi alue ajautui kiistaan myös Kreikan kanssa. Lisäksi muut kuin makedonialaiset väestöryhmät, erityisesti suuri albaniankielinen ryhmä, kokivat kyseisen kansallismielisyyden uhkana omalle kielelleen ja kulttuurilleen. Tämä koski erityisesti näkemystä, jonka mukaan olisi luotava yksikielinen valtio, jossa muiden olisi sopeuduttava slaavilaisen makedonian kielen käyttöön ainoana hallinnon ja opetuksen kielenä.

3.        Albanialaisten ja muiden ryhmien mahdollisuus kielensä käyttöön

Vuoteen 1912 asti kaikki albaniaa puhuvat asuivat seuduilla, jotka sijaitsevat nykyään Albaniassa ja entisen Jugoslavian neljällä eri alueella (Makedonian länsi- ja luoteisosat, Serbian lounaisosa, suurin osa Kosovoa, joka vapautui Serbian hallinnosta vuonna 1999, sekä Montenegron eteläosa) ja joita hallittiin Istanbulista käsin osana Ottomaanien (Turkin) valtakuntaa. Vuosina 1918–1991 kyseiset alueet pysyivät Albaniaa lukuun ottamatta yhtenäisenä osana Jugoslaviaa. Tämän seurauksena kahden suurimman albaniankielisen ryhmittymän eli Kosovon ja Vardar-joen yläjuoksun asukkaiden välit ovat säilyneet pitkään läheisinä. Albaniankielisen korkeakoulutuksen puute viimeksi mainitulla alueella sai opiskelijat hakeutumaan koulutukseen Kosovoon vuosina 1999–2001, minkä ansiosta yhteydet vahvistuivat entisestään. Vuonna 2001 selvisi väkivaltaisella tavalla, että makedonian- ja albaniankielisen väestön välille ei ollut pystytty luomaan hyviä suhteita edes kymmenen vuotta itsenäistymisen jälkeen.

Ratkaisu löytyi osittain Euroopan unionin välitystyön ja tuen tuloksena Ohridin puitesopimuksen muodossa. Vihamielisyyksien lopettamisen ja vapaaehtoisen aseistariisunnan lisäksi siinä sovittiin seuraavista asioista:

1.        Paikallisviranomaisten uudelleenjärjestely, jossa paikallishallinnolle annetaan enemmän valtaa.

2.        Vähemmistöjen syrjimättömyys ja suhteellinen edustus julkishallinnossa ja politiikassa.

3.        Parlamentaaristen menettelyjen muuttaminen niin, että arkaluontoisista asioista (kuten vähemmistöjen oikeuksista, paikallisesta itsehallinnosta ja eräistä nimityksistä) äänestettäessä on saatava kaksinkertainen enemmistö. (Tämä ”Badinterin enemmistö” tarkoittaa, että enemmistö on saatava parlamentin lisäksi myös vähemmistöjen edustajien keskuudessa.)

4.        Kielten yhdenvertaisuus hallinnossa ja koulutuksessa. Mikä tahansa kieli, jota puhuu vähintään 20 prosenttia väestöstä, on virallinen kieli, ja valtion on rahoitettava kyseisellä kielellä tarjottava yliopistokoulutus.

5.        Identiteettien moninaisuus, eli paikallisviranomaisilla on oikeus käyttää väestön enemmistön symboleja julkisissa rakennuksissa.

Puitesopimus johti yhteensä 15 tarkistuksen tekemiseen perustuslakiin sekä perustuslain uuden johdannon laatimiseen. Vuoteen 2006 asti lainsäädäntöä muokattiin Ohridin puitesopimuksen mukaiseksi ja yhdenmukaisuutta pyrittiin lisäämään. Tänä vuonna pidettyjen vaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen, jolloin albaniankielisen väestön suurin puolue jätti hallituksen, Badinterin enemmistön soveltamisesta on syntynyt merkittäviä kiistoja. BDI (DUI)- ja PDP-puolueen boikotoitua parlamentin työskentelyä on ryhdytty neuvotteluihin sovun löytämiseksi.

4.        Maan nimi ja Kreikan kanta asiaan

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentti Sobranie hyväksyi 17. marraskuuta 1991 uuden perustuslain, jossa maa määritettiin itsenäiseksi valtioksi, joka käyttää nimeä Makedonian tasavalta. Vaikka kaikki entisen Jugoslavian tasavallat olisi Badinterin perusteiden mukaan tunnustettava itsenäisiksi valtioiksi, uusi valtio otettiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi vasta 8. huhtikuuta 1993.

Syy jäsenyyden vastustukseen oli pääasiassa nimen Makedonia merkityksessä, sillä se tunnetaan historiassa valtiona, jota hallitsi Aleksanteri Suuri (356–323 eaa.), jonka onnistui laajentaa valtakuntansa joksikin aikaa Pakistaniin asti. Sen ajan kielen ja kulttuurin vuoksi maan eteläinen naapuri Kreikka pitää muinaista Makedoniaa osana omaa historiaansa ja Makedonian nimeä Kreikan sisäisenä nimenä. Saman nimen käyttö kieleltään ja kulttuuriltaan erilaisessa naapurivaltiossa herättää Kreikassa suurta vastustusta. Kreikka ei kiellä maan oikeutta itsenäisyyteen, eikä se pyri torjumaan tehokasta yhteistyötä pohjoisen naapurinsa kanssa, vaan se pyytää lisäämään valtion nimeen esimerkiksi käsitteen ”Vardar”, ”Skopje” tai ”Pohjoinen”. Tällöin kävisi ilmi, että maa, jonka perustuslaillinen nimi on Makedonian tasavalta, ei käsitä kokonaisuudessaan historiallisesti Makedoniana tunnettua aluetta.

Yhdistyneet Kansakunnat on vuodesta 1993 lähtien kutsunut maata väliaikaisen sopimuksen nojalla nimellä ”entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia”, josta käytetään usein englanninkielen lyhennettä fYRoM, joka hämmentää ihmisiä sekä kyseisessä maassa että ulkomailla. Yhdysvallat, Venäjän federaatio, Kiinan kansantasavalta ja jopa jotkut EU:n jäsenvaltiot käyttävät maasta kuitenkin sen perustuslaillista nimeä Makedonian tasavalta jättäen pois viittauksen aiempaan hallinnolliseen tilanteeseen, joka sisältyy nimeen FYRoM. Tällaiset historialliset viitteet ovat epätavallisia. Euroopassa on itsenäisen Luxemburgin valtion lisäksi samanniminen maakunta sen naapurimaassa Belgiassa ja itsenäinen Moldovan valtio käyttää samaa nimeä naapurinsa Romanian koillisosasta. Maantieteellisesti Eurooppaan kuuluvalla Azerbaidžanin valtiolla on sama nimi kuin kahdella rajanaapuri Iranin maakunnalla. Missään näistä tapauksista saman nimen käyttö ei ole aiheuttanut ongelmia. On siis selvää, että tässä tapauksessa kiistassa ei ole niinkään kyse nimestä, vaan aluevaatimusten pelosta.

Siksi onkin valitettavaa, että Skopjen itäpuolella sijaitsevan kansallisen lentokentän nimi, joka oli joulukuuhun 2006 asti Aerodrom Skopje tai Petrovec Airport, on muutettu Aleksanteri Suureksi (Aleksandar Veliki). Lentokenttä voidaan sekoittaa pohjoiskreikkalaisen Kavalan kaupungin itäpuolella sijaitsevaan Megas Alexandrosin lentokenttään, jonka nimellä on sama merkitys. Keskinäisen luottamuksen vuoksi on tärkeää, että ennen maan liittymistä Euroopan unioniin kyseiset kaksi valtiota tekevät kahdenvälisen sopimuksen nimien käytöstä maiden välisissä suhteissa sekä nimiä ja aluevaatimuksia koskevien väärinkäsitysten tai kiistakysymysten torjumisesta.

5.        Muita näkökohtia

EU:n Schengen-valtioiden viisumikäytäntö ja sitäkin tiukemmat ehdot, joita Kreikka edellyttää maahan pääsemiseksi, aiheuttavat ärtymystä ja eristävät nuoren sukupolven Euroopasta huomattavasti voimakkaammin kuin aikoinaan edeltävän sukupolven. Koska yhdentyminen EU:hun ei tapahdu riittävän nopeasti, maa suuntautuu yhä enemmän Yhdysvaltoihin. Tämä on ilmennyt muun muassa sopimuksessa, jossa maa kieltäytyy luovuttamasta Yhdysvaltain kansalaisia Haagin Kansainväliseen rikostuomioistuimeen sekä CIA:n agenttien sieppaaman ja Afganistaniin kuljettaman Saksan kansalaisen Khaled el‑Masrin tapauksessa. Myönteistä kuitenkin on, että maan osallistuminen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen sekä Keski-Euroopan vapaakauppa-alueeseen, joka on yhteydessä EU:hun, voi auttaa elvyttämään ja vahvistamaan vuodesta 1991 asti heikkoa taloutta. Sisäinen oikeusvarmuus tehostaisi vaikutusta enemmän kuin nykyinen tavoite alentaa veroaste äärimmäisen alhaiselle 10 prosentin tasolle.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2006 edistymiskertomus
Menettelynumero	2006/2289(INI)
Asiasta vastaava valiokunta   Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 14.12.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Erik Meijer 13.9.2004
Valiokuntakäsittely	8.5.2007		4.6.2007
Hyväksytty (pvä)	5.6.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+ - 0	59 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Roberta Alma Anastase, Christopher Beazley, Angelika Beer, Panagiotis Beglitis, Bastiaan Belder, André Brie, Elmar Brok, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Hanna Foltyn-Kubicka, Michael Gahler, Bronisław Geremek, Alfred Gomolka, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Georgios Karatzaferis, Bogdan Klich, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols i Germà, Vural Öger, Cem Özdemir, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, João de Deus Pinheiro, Hubert Pirker, Samuli Pohjamo, Michel Rocard, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Charles Tannock, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Jan Marinus Wiersma, Josef Zieleniec
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Laima Liucija Andrikienė, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Kinga Gál, Milan Horáček, Evgeni Kirilov, Jaromír Kohlíček, Erik Meijer, Doris Pack, Athanasios Pafilis, Józef Pinior, Dariusz Rosati, Aloyzas Sakalas, Inger Segelström, Adrian Severin, Csaba Sándor Tabajdi, Marcello Vernola
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	8.6.2007
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)