Menettely : 2006/0163(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0245/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0245/2007

Keskustelut :

PV 23/10/2007 - 19
CRE 23/10/2007 - 19

Äänestykset :

PV 24/10/2007 - 8.18
CRE 24/10/2007 - 8.18
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0463

MIETINTÖ     ***I
PDF 225kWORD 265k
19.6.2007
PE 384.540v02-00 A6-0245/2007

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi

(KOM(2006)0479 – C6‑0294/2006 – 2006/0163(COD))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Mario Mantovani

Valmistelija(t) (*):

Milan Gaľa, kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO
 kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (*)
 naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunto
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi

(KOM(2006)0479 – C6‑0294/2006 – 2006/0163(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0479)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0294/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0245/2007),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 1 kappale

(1) Kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien kehittäminen on ehdottoman tärkeää Euroopan yhteisön kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Sen vuoksi olisi edistettävä ja parannettava elinikäistä oppimista ja tutkintojen käyttöä kansallisella ja yhteisön tasolla.

(1) Kaikkien kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien kehittäminen ja tunnustaminen sekä oppimistulosten arviointi varmistavat tutkintojen tason ja ovat ehdottoman tärkeitä Euroopan yhteisön yksilökohtaisen kehittymisen, kilpailukyvyn, työpaikkojen laadun, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta, jotta mahdollistetaan työntekijöiden ja oppijoiden valtioiden rajat ylittävä ammatillinen liikkuvuus ja täytetään kysynnän ja tarjonnan edellytykset Euroopan työmarkkinoilla. Sen vuoksi olisi edistettävä ja parannettava kaikkien ihmisten, mukaan lukien epäedullisessa asemassa olevat henkilöt, pääsyä elinikäisen oppimisen pariin ja osallistumista siihen sekä tutkintojen käyttöä kansallisella ja yhteisön tasolla.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 5 kappale

(5) Kööpenhaminan prosessin yhteydessä 15 päivänä marraskuuta 2004 neuvostossa kokoontuneiden neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmissä ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painotuksista korostettiin sellaisen joustavan ja avoimen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista, joka perustuu avoimuuteen ja keskinäiseen luottamukseen ja muodostaa yhteisen viitekohdan koulutuksen alalla.

(5) Kööpenhaminan prosessin yhteydessä 15 päivänä marraskuuta 2004 neuvostossa kokoontuneiden neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmissä ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painotuksista korostettiin sellaisen joustavan ja avoimen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista, joka perustuu avoimuuteen, ymmärrykseen ja keskinäiseen luottamukseen ja muodostaa yhteisen viitekohdan koulutuksen alalla.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

(5 a) Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tulosten validointia olisi edistettävä epävirallisen ja arkioppimisen määrittämistä ja validointia koskevista Euroopan laajuisista periaatteista 28 päivänä toukokuuta 2004 tehtyjen neuvoston päätelmien mukaisesti.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 7 kappale

(7) Tässä suosituksessa otetaan huomioon yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) 15 päivänä joulukuuta 2004 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2241/2004/EY sekä elinikäisen oppimisen avaintaidoista […] annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus.

(7) Tässä suosituksessa otetaan huomioon yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) 15 päivänä joulukuuta 2004 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2241/2004/EY sekä elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 8 kappale

(8) Tämä suositus on yhdenmukainen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteiden ja Bergenissä toukokuussa 2005 korkea-asteen koulutuksesta vastaavien ministerien hyväksymien koulutussyklien kuvausten kanssa.

(8) Tämä suositus perustuu eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteisiin ja koulutussyklien kuvauksiin, joista 45 Euroopan maan korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat kokouksessaan Bergenissä toukokuussa 2005 osana Bolognan prosessia (Bergenin kehys).

Perustelu

On tärkeää rakentaa sellaisen jo tapahtuneen kehityksen varaan, josta on tullut osa eurooppalaista koulutusta.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta 18 päivänä toukokuuta 2004 tehdyt neuvoston päätelmät1, eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhteistyön jatkamisesta 15 päivänä helmikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus2 sekä Bergenin kehyksen puitteissa toukokuussa 2005 sovitut eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusta koskevat standardit ja suuntaviivat sisältävät yhteiset laadunvarmistuksen periaatteet, joihin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanon olisi pohjauduttava. Viitekehystä koskevan yleisen lähestymistavan lisäksi huomiota olisi kiinnitettävä yliopistoihin ja myös työmarkkinoiden erityisedellytyksiin – kansallisia vastuita kunnioittaen.

 

___________

1Asiak. 9599/04.

2 EUVL L 64, 4.3.2006, s. 60.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 10 kappale

(10) Tämän suosituksen tavoitteena on luoda yhteinen viitekehys välineeksi yleissivistävän, korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välisten vastaavuuksien määrittämiselle. Tällä tavoin parannetaan eri jäsenvaltioiden kansalaisten tutkintojen avoimuutta, vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä. Lisäksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tavoitteena on tehdä toimialajärjestöille mahdolliseksi vahvistaa tutkintojärjestelmänsä ja yhteisen viitekehyksen väliset yhteydet ja tällä tavoin helpottaa näiden tutkintojen sijoittamista kansallisiin tutkintojärjestelmiin. Näin ollen tällä suosituksella osaltaan edistetään laajempia elinikäisen oppimisen tavoitteita ja lisätään työntekijöiden ja oppijoiden liikkuvuutta.

(10) Tämän suosituksen tavoitteena on luoda yhteinen viitekehys välineeksi yleissivistävän, korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välisten vastaavuuksien määrittämiselle. Tällä tavoin parannetaan eri jäsenvaltioiden kansalaisten tutkintojen avoimuutta, vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä sekä kansallisella ja alakohtaisella tasolla annettujen tutkintotodistusten käyttöä. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen olisi mahdollistettava erilaiset koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmät ja oppimisväylät. Kunkin tutkintotason olisi periaatteessa oltava saavutettavissa erilaisten koulutusreittien ja uravalintojen kautta. Lisäksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tavoitteena on tehdä toimialajärjestöille mahdolliseksi vahvistaa tutkintojärjestelmänsä ja yhteisen viitekehyksen väliset yhteydet ja tällä tavoin helpottaa yhteyksiä ja näiden tutkintojen sijoittamista kansallisiin tutkintojärjestelmiin. Näin ollen tätä suositusta olisi noudatettava johdonmukaisesti ja keskinäistä luottamusta olisi osoitettava, niin että taataan läpinäkyvät laadunvarmistuksen periaatteet, koska tämän suosituksen ei-sitovalla luonteella myös osaltaan edistetään hankittujen tietojen ja kokemusten vaihtoa samoin kuin laajempia koulutusmahdollisuuksien parantamisen tavoitteita, joilla edistetään elinikäistä oppimista ja lisätään työntekijöiden ja oppijoiden mukautuvuutta, työllistettävyyttä, sosiaalista integraatiota ja valtioiden rajat ylittävää liikkuvuutta.

Tarkistus 8

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

(10 a) Tällä suosituksella olisi myötävaikutettava koulutusjärjestelmän modernisointiin, koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhdistämiseen sekä siltojen rakentamiseen virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen välille.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

 

(10 b) Kun kyseessä on arkioppimisen kautta saavutettujen taitojen tunnustaminen ja tutkinnon saaminen, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niihin taitoihin, joita miehet ja naiset ovat saaneet lapsia tai huollettavana olevia henkilöitä hoitaessaan ja opettaessaan.

Tarkistus 10

Johdanto-osan 11 kappale

(11) Tämä suositus on perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sen tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia helpottamalla edelleen jäsenvaltioiden yhteistyötä avoimuuden lisäämiseksi sekä liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Tämä suositus on kyseisessä artiklassa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sillä ei korvata eikä siinä määritellä kansallisia tutkintojärjestelmiä ja/tai tutkintoja. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä ei kuvata tiettyjä tutkintoja tai yksittäisen henkilön pätevyyksiä, ja tietty tutkinto olisi sijoitettava soveltuvalle eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasolle asiaankuuluvan kansallisen tutkintojärjestelmän kautta,

(11) Tämä suositus on perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sen tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia helpottamalla edelleen jäsenvaltioiden yhteistyötä avoimuuden lisäämiseksi sekä liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi, ja se pannaan täytäntöön kansallisen lainsäädännön ja käytänteiden mukaisesti. Tämä suositus on kyseisessä artiklassa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sillä ei korvata eikä siinä määritellä kansallisia tutkintojärjestelmiä ja/tai tutkintoja. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä ei kuvata tiettyjä tutkintoja tai yksittäisen henkilön pätevyyksiä, ja tietty tutkinto olisi asetettava soveltuvalle eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasolle asiaankuuluvien kansallisten tutkintojärjestelmien kautta,

Tarkistus 11

Suositus 1

1. käyttävät eurooppalaista tutkintojen viitekehystä viitekohtana vertailleessaan eri tutkintojärjestelmien tutkintotasoja elinikäisen oppimisen näkökulmasta;

1. käyttävät eurooppalaista tutkintojen viitekehystä viitekohtana vertaillessaan eri tutkintojärjestelmien tutkintotasoja elinikäisen oppimisen näkökulmasta siten, että samalla kunnioitetaan Euroopan unionin alueiden monimuotoisuutta ja erityisvahvuuksia samoin kuin kansallisten koulutusjärjestelmien erilaisuutta ja tapaa, jolla ne toimivat vuorovaikutuksessa kansallisten työmarkkinoiden kanssa, erityisesti kulttuurisesta, taloudellisesta, demokraattisesta, sosiaalisesta ja yksilökohtaisesta näkökulmasta, vaalien samalla osaamiseen perustuvaa Euroopan taloutta ja mahdollisimman laajaa integraatiota Euroopan työmarkkinoilla ketään syrjimättä ja jättämättä ketään ulkopuolelle;

Tarkistus 12

Suositus 2

2. vahvistavat vuoteen 2009 mennessä yhteydet kansallisen tutkintojärjestelmänsä ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välillä erityisesti liittämällä avoimesti tutkintotasonsa liitteessä I oleviin tasoihin sekä luomalla kansallisen tutkintojen viitekehyksen soveltuvin osin kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöä noudattaen;

2. vahvistavat vuoteen 2010 mennessä yhteydet kansallisen tutkintojärjestelmänsä ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välillä erityisesti liittämällä avoimesti tutkintotasonsa liitteessä I oleviin tasoihin sekä luomalla vapaaehtoisesti kansallisen tutkintojen viitekehyksen kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöä noudattaen kansalaisten koulutuksen ja ammattipätevyyden laadun parantamiseksi;

Tarkistus 13

Suositus 2 a (uusi)

 

2 a. sitoutuvat elinikäisen oppimisen ohjelmissa tarkoitettuja tutkintoja koskeviin ehdotuksiin ja toteuttavat niitä kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla, jotta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen onnistuminen taataan;

Perustelu

Tämän aloitteen onnistuminen riippuu kansallisen, alueellisen ja paikallisen tasojen välisestä koordinoinnista, sillä kaksi jälkimmäistä tasoa levittävät tietoa EQF:stä.

Tarkistus 14

Suositus 3

3. varmistavat, että vuoteen 2011 mennessä kaikissa toimivaltaisten viranomaisten myöntämissä uusissa tutkinnoissa ja Europass-asiakirjoissa on selkeä viittaus asianmukaiseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoon;

3. toteuttavat asianmukaiset toimet siten, että vuoteen 2012 mennessä kaikissa toimivaltaisten viranomaisten myöntämissä uusissa todistuksissa ja muissa muodollista kelpoisuutta osoittavissa asiakirjoissa ja Europass-asiakirjoissa on selkeä viittaus – kansallisten tutkintojärjestelmien kautta – asianmukaiseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoon;

Tarkistus 15

Suositus 4 a (uusi)

 

4 a. edistävät ja soveltavat liitteessä II olevia koulutuksen laadunvarmistuksen periaatteita vahvistettaessa yhteydet kansallisissa tutkintojärjestelmissä käytettyjen korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välillä;

Tarkistus 16

Suositus 4 b (uusi)

 

4 b. kiinnittävät erityistä huomiota sellaisten työntekijäryhmien hankkiman arkioppimisen validointiin, jotka todennäköisimmin joutuvat työttömiksi tai kokemaan epävarman työllisyyden muotoja, jotta heidän olisi helpompi vaihtaa työpaikkaa ja varmistaa, että heitä ei jätetä työmarkkinoiden ulkopuolelle;

Perustelu

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen on mahdollistettava sellaisen työelämän pätevyyden tunnustaminen, joka on olemassa, mutta jota ei ole vielä tunnustettu todistuksen tai tutkinnon avulla. Tämä on erityisen ratkaisevaa niiden aktiiviväestöön kuuluvien ryhmien kohdalla, joita uhkaa riski joutua etsimään uusi työpaikka teollisuuden uudelleenjärjestelyjen vuoksi.

Tarkistus 17

Suositus 4 c (uusi)

 

4 c. nostavat elinikäistä oppimista koskevien ohjelmiensa tasoa edistämällä innovatiivisia opetusmenetelmiä ja oppimisohjelmia;

Perustelu

Elinikäisen oppimisen ohjelmilla on pyrittävä innovatiivisuuteen ja tuettava innovatiivista ajattelua työmarkkinoiden vaatimusten täyttämiseksi.

Tarkistus 18

Suositus 4 d (uusi)

 

4 d. kehittävät ja edistävät jatkuvan viestinnän järjestelmää, jotta Euroopan kansalaisille voidaan jatkuvasti tiedottaa kaikista rajat ylittävien hankkeiden tuloksista sellaisten menettelyjen avulla, joissa hyödynnetään aiemmin saatuja kokemuksia ja varmistetaan hyvien käytäntöjen levitys;

Perustelu

Hyvien käytäntöjen levittäminen lisää Euroopan laajuisten koulutusmahdollisuuksien näkyvyyttä.

Tarkistus 19

Suositus4 e (uusi)

 

4 e. tunnistavat verkkopalvelujen kasvavan merkityksen, niiden tarjoaman joustavuuden sekä vapauden, joka mahdollistaa käyttäjälle oman oppimisreittinsä luomisen, samalla kun ne asettavat etusijalle sellaisten moitteettomien tiedotuskanavien luomisen, joiden avulla kansalaiset voivat hankkia tietoa näistä palveluista ja niiden laadusta;

Perustelu

Työmarkkinoiden luonne on muuttumassa, mikä edellyttää joustavampia koulutusmalleja. Vastauksena muutoksiin on syntynyt uusia oppimisreittejä, joita on mainostettava, jotta niiden käyttö lisääntyisi.

Tarkistus 20

Suositus 5, johdantokappale

5. nimeävät kansallisen keskuksen tukemaan ja koordinoimaan kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita.

5. nimeävät kansallisia koordinointipisteitä, jotka kussakin tapauksessa liittyvät jäsenvaltioiden rakenteisiin ja edellytyksiin, tukemaan ja ohjaamaan kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita, jotta edistetään näiden suhteiden laatua ja avoimuutta.

Keskuksen tehtäviin kuuluu

Näiden koordinointipisteiden tehtäviin kuuluu

Tarkistus 21

Suositus 5, c alakohta

(c) sen varmistaminen, että menetelmät kansallisten tutkintotasojen yhdistämiseksi eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ovat avoimia ja että yhdistämisen tuloksia koskevat päätökset julkistetaan;

(c) sellaisen avoimen menetelmän luominen ja edistäminen, joka mahdollistaa kansallisten tutkintotasojen vertaamisen ja suhteuttamisen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, ja tähän liittyvän tiedon julkistaminen;

Tarkistus 22

Suositus 5, d alakohta

(d) sidosryhmille annettava neuvonta yhteyksistä, joita kansallisilla tutkinnoilla on eurooppalaisen tutkintojen viitekehykseen kansallisten tutkintojärjestelmien kautta;

(d) sen varmistaminen, että sidosryhmät saavat tietoa yhteyksistä, joita kansallisilla tutkinnoilla on eurooppalaisen tutkintojen viitekehykseen kansallisten tutkintojärjestelmien kautta;

Tarkistus 23

Suositus 5, e alakohta

(e) sen varmistaminen, että kaikki kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaiset asiaankuuluvat kansalliset sidosryhmät, myös korkea-asteen ja ammatilliset koulutuslaitokset, työmarkkinaosapuolet, toimialat ja asiantuntijat, osallistuvat tutkintojen vertailuun ja käyttöön Euroopan tasolla.

(e) sen varmistaminen, että kaikki kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaiset asiaankuuluvat sidosryhmät, myös korkea-asteen ja ammatilliset koulutuslaitokset, talouselämän osapuolet, työmarkkinaosapuolet, toimialat ja asiantuntijat, osallistuvat tutkintojen vertailuun ja käyttöön Euroopan tasolla.

Perustelu

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti koulutusta on järjestettävä jäsenvaltioissa paitsi kansallisella myös alueellisella tasolla. Näin ollen on otettava mukaan osapuolet kaikilla tasoilla.

Tarkistus 24

Suositus 6, i alakohta

(i) ’pätevyydellä’ tarkoitetaan todistettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opintotilanteissa ja ammatillisen ja/tai henkilökohtaisen kehityksen tarkoituksiin. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä pätevyyttä kuvataan vastuun ja itsenäisyyden perusteella.

(i) ’pätevyydellä’ tarkoitetaan todistettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia, kulttuurienvälisiä ja menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opintotilanteissa ja ammatillisen ja/tai henkilökohtaisen kehityksen tarkoituksiin. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä pätevyyttä kuvataan vastuun ja itsenäisyyden perusteella.

Tarkistus 25

Aikomus 1

1. tukea jäsenvaltioita edellä esitettyjen toimien toteutuksessa ja kansainvälisiä toimialajärjestöjä tässä suosituksessa vahvistetun eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen viitetasojen ja periaatteiden käytössä erityisesti helpottamalla yhteistyötä ja testausta sekä kehittämällä tuki- ja ohjemateriaalia;

1. tukea jäsenvaltioita edellä esitettyjen toimien toteutuksessa ja kansainvälisiä toimialajärjestöjä tässä suosituksessa vahvistetun eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen viitetasojen ja periaatteiden käytössä erityisesti helpottamalla yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja testausta, mukaan lukien vapaaehtoiset vertausryhmäarvioinnit ja pilottihankkeet, jotka kuuluvat yhteisön ohjelmiin, käynnistämällä tiedotustoimia ja neuvotteluja ammattialojen ja alakohtaista vuoropuhelua käyvien komiteoiden kanssa yhteisön tasolla, sekä kehittämällä tuki- ja ohjemateriaalia;

Tarkistus 26

Aikomus 2

2. perustaa eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevä neuvoa-antava ryhmä (jossa kansalliset keskukset, eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät ovat tarvittaessa edustettuina) seuraamaan, koordinoimaan ja lujittamaan tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisten yhteyksien vahvistamisprosessin laatua ja johdonmukaisuutta;

2. perustaa vuoden kuluessa päivästä, jona tämä suositus hyväksytään, eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevä neuvoa-antava ryhmä (jossa kansalliset koordinointipisteet, eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ja talouselämän osapuolet ja muut sidosryhmät ovat tarvittaessa edustettuina) seuraamaan, koordinoimaan ja lujittamaan tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisten yhteyksien vahvistamisprosessin laatua ja johdonmukaisuutta; jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava ryhmän tehtävänkuvaa ja toiminnan kestoa uudelleen sovittuna ajankohtana;

Tarkistus 27

Aikomus 3

3. seurata tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia ja antaa viiden vuoden kuluttua sen hyväksymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus saaduista kokemuksista ja vaikutuksista tulevaisuuteen sekä tämän suosituksen mahdollisesta tarkistamisesta.

3. arvioida yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja sen jälkeen, kun asianomaisia sidosryhmiä on kuultu, tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia, kerätä iän ja sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja antaa viiden vuoden kuluttua sen hyväksymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus saaduista kokemuksista ja vaikutuksista tulevaisuuteen sekä tämän suosituksen mahdollisesta tarkistamisesta ja korjaamisesta;

Tarkistus 28

Aikomus 3 a (uusi)

 

3 a. edistää epävirallisen ja arkioppimisen määrittämistä ja validointia koskevien Euroopan laajuisten periaatteiden pohjalta ammatillisen koulutuksen eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää (ECVET), jolla on tarkoitus edesauttaa oppimistulosten siirtoa, kertymistä ja tunnustamista riippumatta siitä, missä tiedot on hankittu;

Tarkistus 29

Aikomus 3 b (uusi)

 

3 b. varmistaa, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys on joustava, jotta sitä voidaan käyttää yhdessä nykyisten, tutkintojen kehittämistä koskevien alakohtaisten aloitteiden kanssa, ja kannustaa jäsenvaltioita viemään eteenpäin kansallisia prioriteetteja ja lähentymään strategisesti keskenään.

Tarkistus 30

Liite I, alaviite **

** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen ensimmäisen syklin kuvaus vastaa EQF-tason 6 oppimistuloksia.

** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen ensimmäisen syklin kuvaus, josta korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat kokouksessaan Bergenissä toukokuussa 2005 osana Bolognan prosessia, vastaa EQF-tason 6 oppimistuloksia.

Tarkistus 31

Liite I, alaviite ***

*** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen toisen syklin kuvaus vastaa EQF-tason 7 oppimistuloksia.

*** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen toisen syklin kuvaus, josta korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat kokouksessaan Bergenissä toukokuussa 2005 osana Bolognan prosessia, vastaa EQF-tason 7 oppimistuloksia.

Tarkistus 32

Liite I, alaviite****

**** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kolmannen syklin kuvaus vastaa EQF-tason 8 oppimistuloksia.

**** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kolmannen syklin kuvaus, josta korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat kokouksessaan Bergenissä toukokuussa 2005 osana Bolognan prosessia, vastaa EQF-tason 8 oppimistuloksia.

Tarkistus 33

Liite II, otsikko

Koulutuksen alalla noudatettavat laadunvarmistusperiaatteet

Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä noudatettavat korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen yhteiset laadunvarmistusperiaatteet

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


PERUSTELUT

Euroopan unionin jatkuvien laajentumisprosessien ja globalisaation edustaman jatkuvan taloudellis-sosiaalisen työntövoiman johdosta eurooppalaisen yhteiskunnan tuleva kehitys on yhä enemmän sidoksissa yksilön koulutusta koskeviin avainalueisiin, joita ovat opiskelu, tutkimus, innovointi ja teknologia.

Näitä aihealueita on pidettävä Lissabonin strategiassa vahvistetun kehitysprosessin perusedellytyksinä, jotta voidaan luoda vauras tulevaisuus unionille poliittisena elimenä ja ennen kaikkea sen kansalaisille sosiaalisena yhteisönä.

Nämä neljä tekijää liittyvät läheisesti toisiinsa. Yhteiskuntamme tulevaisuudessa kasvu ja työllisyys voidaan saavuttaa vain innovaatioiden ja edistyksen kautta, kun taas koulutus ja tutkimus edustavat sellaisia luovuuden voimavaroja, jotka tulevat epäilemättä edistämään EU:n järjestelmän myönteistä kehitystä.

Myönteisen kehityksen käsite ei ole muuta kuin myötävaikuttamista Euroopan unionin kansainväliseen kilpailukykyyn Lissabonin strategiassa hahmoteltuja suuntaviivoja noudattaen.

Tässä mielessä on rohkaistava liikkuvuutta yli Euroopan unionin sisäisten työmarkkinoiden rajojen, ja tämän saavuttamiseksi on myös tuettava mahdollisuutta hyödyntää erilaisia kansallisia koulutusjärjestelmiä.

Bolognassa vuonna 1999 jäsenvaltiot asettivat tavoitteekseen luoda eurooppalaisen korkeakoulutusalueen vuoteen 2010 mennessä. Näin luotiin "eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä" (ECTS), jonka avulla tunnustetaan muissakin maissa opintojen aikana saavutetut oppimistulokset.

Maaliskuussa 2002 Barcelonan huippukokouksessa Eurooppa-neuvosto teki päätöksen vastaavanlaisen järjestelmän perustamisesta ammatillisen koulutuksen alalla: "ammatillisen koulutuksen eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä" (ECVET).

Neuvoston ja komission helmikuussa 2004 laatimassa yhteisessä väliraportissa "Koulutus 2010" ‑työohjelman toteuttamisesta ilmaistiin halukkuus luoda "eurooppalainen tutkintojen viitekehys" (EQF).

Lisäksi maaliskuussa 2005 Eurooppa-neuvosto vahvisti, että EQF on hyväksyttävä vuoteen 2006 mennessä.

Syyskuun 2006 lopulla Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luomisesta(1).

Tarkasteltuaan perusteellisesti EQF:ää käsitteleviä asiakirjoja esittelijä katsoo, että komission esittämä teksti(2) on tasoltaan hyvä. Sen lisäksi, että ehdotuksen laatimiseen on osallistunut 32 Euroopan valtiota, jotka osallistuvat EQF-hankkeeseen ja siis ovat mukana "Koulutus 2010" ‑työohjelmassa, siihen ovat osallistuneet myös työmarkkinaosapuolet, alan järjestöt, koulumaailman asiantuntijat sekä hallituksista riippumattomat järjestöt. Tällainen yhteensovittava menettely on mahdollistanut kaikkien sellaisten instanssien, havaintojen ja ehdotusten keräämisen yhteen, joiden avulla tekstistä on saatu sellainen, että kaikki voivat sen hyväksyä.

Eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä on pääasiassa kolme tehtävää: ensinnäkin sillä luodaan yhteys kansallisten ja alakohtaisten viitekehysten välille, toiseksi sillä varmistetaan ammatillisen koulutuksen kautta saadun pätevyyden tunnustaminen, vertailtavuus ja siirrettävyys ja kolmanneksi sillä lisätään menettelyjen avoimuutta, kansallisten järjestelmien välistä hyödynnettävyyttä sekä yksilöiden liikkuvuutta.

EQF:n rakenne perustuu kahdeksaan vertikaaliseen tasoon, ns. "viitetasoon", jotka liittyvät kolmeen horisontaaliseen ympäristöön: tiedot, taidot ja pätevyydet, siten että voidaan paremmin luokitella henkilöt oppimistulosten perusteella.

Pohjimmiltaan EQF:n on toimittava eri tutkintojärjestelmien, tutkintojen ja niiden tasojen yhteisenä viitekehyksenä ja niiden välisten vastaavuuksien määrittämisen välineenä sekä yleissivistävän, korkea-asteen että ammatillisen koulutuksen osalta. Vaikka tämä rakenne onkin mukana olevien tahojen eli jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolien ja muiden osapuolien vapaaehtoisesti sovellettavissa, se edellyttää toteutuakseen asianmukaista samanmielisyyttä. Muutoin ei voitaisi ajatella, että näin laaja ja tärkeä hanke jätettäisiin oman onnensa nojaan, vaille kansallisten ja alakohtaisten toimijoiden tarpeellista tukea.

Tässä valmistelutyössä ei myöskään saa unohtaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean(3) esittämiä myönteisiä huomioita eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä. Komitea vahvistaa päätelmissään kannan, jonka mukaan EQF:n toteuttaminen laajentaa ja helpottaa Euroopan työmarkkinoille pääsyä, koska tietyssä jäsenvaltiossa hankitut ja toisessa jäsenvaltiossa käytetyt todistukset tunnustetaan vastavuoroisesti.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen onnistumiseksi on ehdottoman välttämätöntä, että jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet toimivat EQF:n toteuttamisvaiheessa keskinäisen luottamuksen pohjalta ja että loppukäyttäjille tai koulutuksen alalla työskenteleville koituu siitä käytännön hyötyä.

(1)

P6_TA(2006)0368 (esittelijä: Thomas Mann).

(2)

KOM(2006)0479.

(3)

SOC/256 Elinikäinen oppiminen.


teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (8.5.2007)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi

(KOM(2006)0479 – C6‑0294/2006 – 2006/0163(COD))

Valmistelija: Pilar del Castillo Vera

LYHYET PERUSTELUT

Bergenissä 2005 järjestetyssä konferenssissa korkea-asteen koulutuksesta vastaavat EU:n ministerit olivat selvästi yhtä mieltä tarpeesta vahvistaa tutkintojen yleinen viitekehys, jotta elinikäisen oppimisen kurssien arvo työmarkkinoille selkeytyisi. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) elinikäisen oppimisen edistämiseksi odotetaan täyttävän tämä tehtävä.

EQF on osa Euroopan unionin pyrkimystä tulla tietoyhteiskunnaksi, joka on hyvin valmistautunut globalisaation haasteisiin. Tietoyhteiskunnassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden asukkaiden on sopeuduttava kilpailukykytavoitteiden ohjaamien työmarkkinoiden tarpeisiin. Nämä uudet muutokset tuovat mukanaan haasteita, jotka edellyttävät innovatiivisempaa ja joustavampaa koulutusta, joka valmistelee eurooppalaisia menestymään nykyajan työmarkkinoilla, joilla ennakkoedellytyksenä on oppiminen kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Kun tutkintojen selkeyttäminen lisääntyy koko EU:ssa eikä pelkästään yksittäisissä jäsenvaltioissa, joissa ne luotiin ja otettiin käyttöön, tämä rohkaisee väistämättä työvoiman laajempaan vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionissa ja mahdollistaa, että jäsenvaltiot voivat paremmin hyötyä Euroopan sisämarkkinoiden koosta. Käytännössä selkeyttämisen lisääntyminen tällä alalla auttaa työnantajia päättämään nopeammin, olisiko jonkin muun jäsenvaltion kansalainen pätevämpi tiettyyn työhön niiden elinikäiseen oppimiseen liittyvien kurssien ansiosta, joita hän on käynyt.

Nykyinen ehdotus on erityisen tervetullut, koska uusien teknologioiden vyöry ja niiden saatavuus kansalaisille on avannut oven koulutussektorin muutokselle tarjoamalla uusia verkko-opiskelun mahdollisuuksia. Näihin palveluihin liittyy paljon kaivattua joustavuutta ja vapautta käyttäjälle, jotta hän voi päättää omasta oppimisreitistään. Lisäksi ne antavat jäsenvaltioille, joiden pitäisi jatkuvasti pyrkiä nostamaan koulutusohjelmien tasoa, mahdollisuuden tukea ja hyödyntää innovatiivisempia opetusmenetelmiä ja oppimismalleja. Kuitenkin näiden palvelujen ja oppimismahdollisuuksien onnistumisen varmistamiseksi ja tehostamiseksi niiden laatu on mitattava ja niiden olemassaolosta on tiedotettava Euroopan kansalaisille asianmukaisten tiedotuskanavien kautta.

Kiireellistä huomiota on kiinnitettävä sosiaaliseen syrjäytymiseen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen elinikäisen oppimisen prosessissa sekä ilman muodollista pätevyyttä olevien jäämiseen muiden jälkeen. Kaikkialla Euroopassa nuoria, aikuisia, maahanmuuttajia ja ruumiillisen työn tekijöitä, jotka ovat hankkineet taitonsa epävirallisesti ja joilla ei ole siitä virallisia todistuksia, on tuettava sitoutumaan elinikäisen oppimisen ohjelmiin, jotta he voivat välttää sosiaalisen syrjäytymisen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen ja kasvattaa liikkuvuuttaan Euroopan unionissa. Jos näin ei tehdä, näitä ryhmiä uhkaa entistä suurempi marginalisoituminen, kun muut sitoutuvat elinikäisen oppimisen ohjelmiin ja tutkintokuilu levenee. Nämä ongelmat on ratkaistava nyt, ja kansalaisille on opetettava nuorena alkaneen koulutuksen arvo ja merkitys.

On elintärkeää, että jäsenvaltiot sitoutuvat näihin ehdotuksiin kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla ja alkavat toteuttaa niitä, jotta tämän aloitteen onnistuminen taataan. Koordinointi on erittäin tärkeää, joten siksi ehdotetaan kansallisten keskusten luomista yhdistämään kansallisten tutkintojen viitekehysjärjestelmät eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja levittämään tietoa edistyksestä tällä alalla.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti(1)  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 1 kohta

1. käyttävät eurooppalaista tutkintojen viitekehystä viitekohtana vertaillessaan eri tutkintojärjestelmien tutkintotasoja elinikäisen oppimisen näkökulmasta;

1. käyttävät eurooppalaista tutkintojen viitekehystä viitekohtana vertaillessaan eri eurooppalaisten tutkintojärjestelmien tutkintotasoja elinikäisen oppimisen näkökulmasta pyrkimyksenä varmistaa, että niiden arvo tunnustetaan työmarkkinoilla, ja vahvistaa elinikäisen oppimisen merkitystä Euroopan unionissa;

Perustelu

Euroopassa, jossa työmarkkinoiden laatu muuttuu ja joustavia lähestymistapoja oppimiseen tarvitaan, jäsenvaltioiden olisi käytettävä EQF:ää elinikäisen oppimisen ohjelmien profiilin nostamiseen. Lisäksi on tärkeää, että tutkintojen käytännön arvoa selkeytetään sekä työnantajille että oppilaille, jotta helpotetaan laajempaa liikkuvuutta Euroopan unionissa.

Tarkistus 2

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot" 1 a kohta (uusi)

 

1 a. käyttävät eurooppalaista tutkintojen viitekehystä helpottaakseen virallisen koulutuksen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen validointia, jotta varmistetaan, että ammattitaitoisilla henkilöillä on pääsy heidän ammatillista osaamistaan tarvitseville työmarkkinoille ja että he voivat jatkaa virallisia opintojaan.

Perustelu

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen olisi tarjottava tarvittavat välineet, jotta henkilöt, joilla ei ole virallisen koulutuksen tarjoamia etuja, voivat hankkia ammattitaitoaan vastaavat tutkinnot ja edistää omaa virallista koulutustaan.

Tarkistus 3

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 2 a kohta (uusi)

 

2 a. sitoutuvat elinikäisen oppimisen ohjelmissa tarkoitettuja tutkintoja koskeviin ehdotuksiin ja toteuttavat niitä kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla, jotta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen onnistuminen taataan;

Perustelu

Tämän aloitteen onnistuminen riippuu kansallisen, alueellisen ja paikallisen tasojen välisestä koordinoinnista, sillä kaksi jälkimmäistä tasoa levittävät tietoa EQF:stä.

Tarkistus 4

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 4 a kohta (uusi)

 

4 a. nostavat elinikäistä oppimista koskevien ohjelmiensa tasoa edistämällä innovatiivisia opetusmenetelmiä ja oppimisohjelmia;

Perustelu

Elinikäisen oppimisen ohjelmilla on pyrittävä innovatiivisuuteen ja tuettava innovatiivista ajattelua työmarkkinoiden vaatimusten täyttämiseksi.

Tarkistus 5

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 4 b kohta (uusi)

 

4 b. edistävät elinikäisen oppimisen ohjelmissaan tieto- ja viestintätekniikan laajempaa ja parempaa hyödyntämistä kiinnittämällä erityistä huomiota alueiden ja sukupuolten välisiin eroihin teknologian tasossa, jotta voidaan poistaa digitaalisen kahtiajaon eri ilmenemismuodot;

Perustelu

Tieto- ja viestintätekniikka voi olla merkittävä väline ammattitaidon hankinnassa, jos sen avulla voidaan laajentaa ja demokratisoida koulutustarjontaa, joten on tasoitettava eriarvoisuutta, joita digitaalinen kahtiajako voi aiheuttaa alueiden ja sukupuolten välillä.

Tarkistus 6

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 4 c kohta (uusi)

 

4 c. tunnistavat verkkopalvelujen kasvavan merkityksen, niiden tarjoaman joustavuuden sekä vapauden, joka mahdollistaa käyttäjälle oman oppimisreittinsä luomisen, samalla kun ne asettavat etusijalle sellaisten moitteettomien tiedotuskanavien luomisen, joiden avulla kansalaiset voivat hankkia tietoa näistä palveluista ja niiden laadusta;

Perustelu

Työmarkkinoiden luonne on muuttumassa, mikä edellyttää joustavampia koulutusmalleja. Vastauksena muutoksiin on syntynyt uusia oppimisreittejä, joita on mainostettava, jotta niiden käyttö lisääntyisi.

Tarkistus 7

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 4 d kohta (uusi)

 

4 d. toimivat sen varmistamiseksi, että kaikkialla Euroopassa nuoret, aikuiset ja ruumiillisen työn tekijät, jotka ovat hankkineet taitonsa epävirallisesti ja joilla ei ole siitä virallisia todistuksia, saavat taitonsa virallisesti tunnustetuksi, ja että heitä, samoin kuin niitä, joilla ei ole perustaitoja eikä tutkintoja, tuetaan sitoutumaan elinikäisen oppimisen ohjelmiin, jotta he voivat välttää sosiaalisen syrjäytymisen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen ja lisätä liikkuvuuttaan Euroopan unionissa;

Perustelu

Niitä, joilla ei ole perustaitoja, on rohkaistava tulemaan uudelleen mukaan koulutusjärjestelmän piiriin.

Tarkistus 8

Jakso "Kannattavat komission aikomusta", 1 kohta

1. tukea jäsenvaltioita edellä esitettyjen toimien toteutuksessa ja kansainvälisiä toimialajärjestöjä tässä suosituksessa vahvistetun eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen viitetasojen ja periaatteiden käytössä erityisesti helpottamalla yhteistyötä ja testausta sekä kehittämällä tuki- ja ohjemateriaalia;

1. tukea jäsenvaltioita edellä esitettyjen toimien toteutuksessa ja kansainvälisiä toimialajärjestöjä tässä suosituksessa vahvistetun eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen viitetasojen ja periaatteiden käytössä erityisesti helpottamalla yhteistyötä, parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja testausta sekä kehittämällä tuki- ja ohjemateriaalia;

Perustelu

Parhaiden käytäntöjen vaihdolla voidaan kerätä tietoa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen käyttöönoton parantamiseksi.

Tarkistus 9

Jakso "Kannattavat komission aikomusta", 2 kohta

2. perustaa eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevä neuvoa-antava ryhmä (jossa kansalliset keskukset, eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät ovat tarvittaessa edustettuina) seuraamaan, koordinoimaan ja lujittamaan tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisten yhteyksien vahvistamisprosessin laatua ja johdonmukaisuutta;

2. perustaa eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevä neuvoa-antava ryhmä (jonka edustajina on yhtä paljon naisia ja miehiä ja jossa kansalliset keskukset, liikeyritykset, eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet, koulutusta sukupuolinäkökulmasta tarkastelevat asiantuntijajärjestöt ja muut sidosryhmät ovat tarvittaessa edustettuina) kehittämään, seuraamaan, koordinoimaan ja lujittamaan tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisten yhteyksien vahvistamisprosessin laatua ja johdonmukaisuutta;

Perustelu

Koska elinikäisen oppimisen ohjelmat on pääasiassa suunnattu niille, joiden on hankittava oman alansa työhön liittyviä taitoja tai tietoja, on olennaisen tärkeää kuulla tässä prosessissa myös liikeyrityksiä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Elinikäistä oppimista koskevat todistukset

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0479 - C6-0294/2006 - 2006/0163(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

EMPL

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

12.10.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

12.10.2006

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Pilar del Castillo Vera

23.11.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

27.3.2007

3.5.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

3.5.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Šarūnas Birutis, Renato Brunetta, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Silvia Ciornei, Pilar del Castillo Vera, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, David Hammerstein, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Romana Jordan Cizelj, Romano Maria La Russa, Pia Elda Locatelli, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivo Belet, Philip Dimitrov Dimitrov, Robert Goebbels, Satu Hassi, Eija-Riitta Korhola, Erika Mann, John Purvis, Hannes Swoboda, Silvia-Adriana Ţicău

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Zuzana Roithová

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (*) (8.5.2007)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi

(KOM(2006)0479 – C6‑0294/2006 – 2006/0163(COD))

Valmistelija (*): Milan Gaľa

(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla

LYHYET PERUSTELUT

A. YHTEENVETO EHDOTUKSESTA

Nopeat taloudelliset ja yhteiskunnalliset muutokset sekä väestön ikääntyminen ovat Euroopalle tyypillisiä ilmiöitä, joiden vuoksi elinikäisestä oppimisesta on tullut välttämätöntä. Kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien jatkuva kehittäminen ja tunnustaminen on ehdottoman tärkeää EU:n kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta.

Nykyjärjestelmien esteet haittaavat yksittäisten kansalaisten koulutukseen pääsyä ja eri laitosten myöntämien tutkintojen yhdistämistä. Ne heikentävät heidän mahdollisuuksiaan todelliseen elinikäiseen oppimiseen ja vaikeuttavat liikkumista Euroopan työmarkkinoilla.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) on tarkoitettu pääasiassa välineeksi, jolla määritetään tutkintojen vastaavuudet ja vertaillaan neutraalisti erilaisia koulutusjärjestelmiä sekä lujitetaan yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta eri sidosryhmien välillä. Näin pyritään lisäämään avoimuutta ja helpottamaan tutkintojen siirtoa ja käyttöä eri koulutusjärjestelmissä ja koulutustasoilla, kansallisessa ja kansainvälisessä ympäristössä.

EQF:n keskeisen osan muodostavat kahdeksan viitetasoa, jotka tarjoavat yhteisen vertailupohjan kansallisille ja eri toimialojen koulutuksesta vastaaville viranomaisille. Kyseiset kahdeksan tasoa kattavat koko tutkintojen kirjon oppivelvollisuuskoulutuksen päättymisestä korkeimpaan akateemisen ja ammatillisen koulutuksen tasoon.

EQF:n ensisijaisia käyttäjiä ovat kansallisista ja/tai toimialojen tutkintojärjestelmistä ja viitekehyksistä vastaavat elimet.

B. VALMISTELIJAN KOMMENTIT

EQF:n tulisi toimia yhteistyökehyksenä ja koulutusalan kansallisten sidosryhmien ja kansainvälisten toimialajärjestöjen keskinäisen luottamuksen lujittajana.

Valmistelija huomauttaa, että EQF:n onnistunut toteutus edellyttää kuitenkin kansallisilta koulutusviranomaisilta ja toimialajärjestöiltä vapaaehtoista sitoutumista. EQF:n tavoitteena on myös luoda tiiviimmät yhteydet kansallisten tutkintojärjestelmien välille. Valmistelija yhtyy näkemykseen, että kansallisten tutkintojen viitekehysten kehittäminen parantaisi hankkeen onnistumismahdollisuuksia.

Lisäksi valmistelija katsoo, että EQF olisi rakennettava sellaisen jo tapahtuneen kehityksen varaan, josta on tullut osa eurooppalaista koulutusta, kuten Bolognan prosessin tulokset.

Valmistelija painottaa myös, että kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen on ehdottoman tärkeää EU:n kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä yksittäisten kansalaisten liikkuvuuden kannalta.

Korostettakoon vielä, että EQF:n käytöstä tehtävien kansallisten tai toimialakohtaisten päätösten perustana on oltava sitoutuminen laadunvarmistukseen. Laadunvarmistusjärjestelmien käyttöönotto kaikilla asiaankuuluvilla koulutustasoilla ja itse yhteistyömenettelyssä on ehdottoman tärkeää keskinäisen luottamuksen kehittymisen kannalta. Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta toukokuussa 2004 tehdyt neuvoston päätelmät, eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhteistyön jatkamisesta helmikuussa 2006 annettu suositus sekä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusta koskevat standardit ja suuntaviivat ovat tärkeimmät asiaan liittyvät viiteasiakirjat.

Lopuksi valmistelija on vakuuttunut, että on seurattava tiiviisti EQF:n oppimistuloksiin – epävirallisen ja arkioppimisen tulokset mukaan lukien – perustuvan toimintatavan vaikutuksia tietojen, taitojen ja pätevyyksien luokitteluun.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti(1)  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 1 kappale

(1) Kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien kehittäminen on ehdottoman tärkeää Euroopan yhteisön kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Sen vuoksi olisi edistettävä ja parannettava elinikäistä oppimista ja tutkintojen käyttöä kansallisella ja yhteisön tasolla.

(1) Kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien kehittäminen ja tunnustaminen on ehdottoman tärkeää Euroopan yhteisön kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Sen vuoksi olisi edistettävä ja parannettava pääsyä ja osallistumista elinikäiseen oppimiseen sekä tutkintojen tunnustamista ja käyttöä kansallisella ja yhteisön tasolla.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 8 kappale

(8) Tämä suositus on yhdenmukainen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteiden ja Bergenissä toukokuussa 2005 korkea-asteen koulutuksesta vastaavien ministerien hyväksymien koulutussyklien kuvausten kanssa.

(8) Tämä suositus perustuu eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteisiin ja koulutussyklien kuvauksiin, joista 45 Euroopan maan korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat kokouksessaan Bergenissä toukokuussa 2005 osana Bolognan prosessia (Bergenin kehys).

Perustelu

On tärkeää rakentaa sellaisen jo tapahtuneen kehityksen varaan, josta on tullut osa eurooppalaista koulutusta.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta toukokuussa 2004 tehdyt neuvoston päätelmät1, eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhteistyön jatkamisesta 15. helmikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus2 sekä Bergenin kehys sisältävät yhteiset laadunvarmistuksen periaatteet, joihin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanon olisi pohjauduttava.

 

________________________

1 9599/04.

2 EUVL L 64, 4.3.2006, s. 60.

Tarkistus 4

Suositus jäsenvaltioille, 2 kohta

2. vahvistavat vuoteen 2009 mennessä yhteydet kansallisen tutkintojärjestelmänsä ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välillä erityisesti liittämällä avoimesti tutkintotasonsa liitteessä I oleviin tasoihin sekä luomalla kansallisen tutkintojen viitekehyksen soveltuvin osin kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöä noudattaen;

2. vahvistavat vuoteen 2009 mennessä yhteydet kansallisen tutkintojärjestelmänsä ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välillä erityisesti liittämällä avoimesti tutkintotasonsa liitteessä I oleviin tasoihin sekä luomalla kansallisen tutkintojen viitekehyksen kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöä noudattaen;

Tarkistus 5

Suositus jäsenvaltioille, 4 a (uusi)

 

4 a. edistävät ja soveltavat liitteessä II olevia koulutuksen laadunvarmistuksen periaatteita vahvistettaessa yhteydet kansallisissa tutkintojärjestelmissä käytettyjen korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välillä;

Tarkistus 6

Suositukset jäsenvaltioille, 5 kohdan 1 alakohta

5. nimeävät kansallisen keskuksen tukemaan ja koordinoimaan kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita.

5. nimeävät kansallisen keskuksen tukemaan ja koordinoimaan kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita, ja joka muun muassa huolehtii tiedottamisesta sidosryhmille ja edistää ammattitutkintojen tunnustamista.

Perustelu

Tällä tarkistuksella korostetaan, että sidosryhmille tiedottamisen ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen edistämisen on kuuluttava keskusten tärkeimpiin tehtäviin.

Tarkistus 7

Suositukset jäsenvaltioille, 5 kohdan c alakohta

(c) sen varmistaminen, että menetelmät kansallisten tutkintotasojen yhdistämiseksi eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ovat avoimia ja että yhdistämisen tuloksia koskevat päätökset julkistetaan;

(c) sellaisen avoimen menetelmän luominen ja edistäminen, joka mahdollistaa kansallisten tutkintotasojen vertaamisen ja suhteuttamisen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, ja tähän liittyvän tiedon julkistaminen;

Perustelu

Keskusten on luotava avoin menetelmä, jolla varmistetaan, että kansallisia tutkintotasoja voidaan verrata eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja että ne voidaan suhteuttaa toisiinsa. Keskusten on lisäksi edistettävä kyseistä menetelmää.

Tarkistus 8

Suositukset jäsenvaltioille, 5 kohdan d alakohta

(d) sidosryhmille annettava neuvonta yhteyksistä, joita kansallisilla tutkinnoilla on eurooppalaisen tutkintojen viitekehykseen kansallisten tutkintojärjestelmien kautta;

(d) sen varmistaminen, että sidosryhmät saavat tietoa yhteyksistä, joita kansallisilla tutkinnoilla on eurooppalaisen tutkintojen viitekehykseen kansallisten tutkintojärjestelmien kautta;

Perustelu

Keskusten eräänä tärkeimmistä tehtävistä on oltava tiedon saannin varmistaminen sidosryhmille.

Tarkistus 9

Suositus jäsenvaltioille, 6 kohdan i alakohta

(i) ’pätevyydellä’ tarkoitetaan todistettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opintotilanteissa ja ammatillisen ja/tai henkilökohtaisen kehityksen tarkoituksiin. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä pätevyyttä kuvataan vastuun ja itsenäisyyden perusteella.

(i) ’pätevyydellä’ tarkoitetaan todistettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia, kulttuurienvälisiä ja menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opintotilanteissa ja ammatillisen ja/tai henkilökohtaisen kehityksen tarkoituksiin. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä pätevyyttä kuvataan vastuun ja itsenäisyyden perusteella.

Tarkistus 10

Liite I, alaviite **

** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen ensimmäisen syklin kuvaus vastaa EQF-tason 6 oppimistuloksia.

** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen ensimmäisen syklin kuvaus, josta korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat kokouksessaan Bergenissä toukokuussa 2005 osana Bolognan prosessia, vastaa EQF-tason 6 oppimistuloksia.

Tarkistus 11

Liite I, alaviite ***

*** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen toisen syklin kuvaus vastaa EQF-tason 7 oppimistuloksia.

** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen toisen syklin kuvaus, josta korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat kokouksessaan Bergenissä toukokuussa 2005 osana Bolognan prosessia, vastaa EQF-tason 7 oppimistuloksia.

Tarkistus 12

Liite I, alaviite****

**** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kolmannen syklin kuvaus vastaa EQF-tason 8 oppimistuloksia.

** Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kolmannen syklin kuvaus, josta korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat kokouksessaan Bergenissä toukokuussa 2005 osana Bolognan prosessia, vastaa EQF-tason 8 oppimistuloksia.

Tarkistus 13

Liite II, otsikko

Koulutuksen alalla noudatettavat laadunvarmistusperiaatteet

Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä noudatettavat korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen yhteiset laadunvarmistusperiaatteet

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Elinikäistä oppimista koskevat todistukset

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0479 - C6-0294/2006 - 2006/0163(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

EMPL

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CULT

12.10.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

12.10.2006

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Milan Gaľa

18.12.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

22.3.2007

10.4.2007

7.5.2007

 

Hyväksytty (pvä)

7.5.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ivo Belet, Marie-Hélène Descamps, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Karin Resetarits, Pál Schmitt, Nikolaos Sifunakis, Tomáš Zatloukal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gyula Hegyi, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunto (12.4.2007)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi

(KOM(2006)0479 – C6‑0294/2006 – 2006/0163(COD))

Valmistelija: Christa Prets

LYHYET PERUSTELUT

Nykyinen ehdotus suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi on tekninen väline, jonka yleistavoitteena on tutkintojen selkeyttäminen ja siten se, että jäsenvaltioiden, yksittäisten kansalaisten, työnantajien ja koulutuksen tarjoajien on helpompi verrata EU:n eri koulutusjärjestelmien tutkintoja. Tarkemmin sanottuna ehdotuksella on kaksitahoinen tavoite. Koulutukseen ja työntekoon liittyvän liikkuvuuden helpottamiseksi ja tätä kautta kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi EQF:ää pyritään toisaalta käyttämään välineenä tutkintojen vastaavuuksien määrittämisessä. Toisaalta se taas toimii oppimistuloksiin perustuvana neutraalina vertailukohtana. EQF kattaa erilaisia koulutusjärjestelmiä, joihin sisältyy yleissivistävä ja aikuiskoulutus sekä ammatillinen ja korkea-asteen koulutus. Sen keskeisen osan muodostavat kahdeksan viitetasoa, jotka kuvaavat, mitä oppija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään – toisin sanoen oppimistulokset.

Valmistelija asettaa ensisijaiseksi sukupuolinäkökulman sen varmistamiseksi, että EQF:stä tulee työkalu, joka auttaa siinä, että eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä tulee avoimempia, syrjimättömiä ja yhtä lailla saatavilla olevia sekä naisille että miehille. Ehdotetuissa tarkistuksissa viitataan sukupuolten tasa-arvoon liittyviin seikkoihin tutkintojen määrittelyssä ja kuvauksessa, naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen kaikissa kansallisissa sidosryhmissä, sukupuoleen perustuvien tietojen keräämiseen sekä sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseen elinikäisen oppimisen puitteissa ylipäätään.

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti(1)  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 1 kappale

(1) Kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien kehittäminen on ehdottoman tärkeää Euroopan yhteisön kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Sen vuoksi olisi edistettävä ja parannettava elinikäistä oppimista ja tutkintojen käyttöä kansallisella ja yhteisön tasolla.

(1) Kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien kehittäminen on ehdottoman tärkeää Euroopan yhteisön kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Sen vuoksi olisi edistettävä ja parannettava pääsyä elinikäisen oppimisen pariin ja osallistumista siihen ja virallisten epävirallisten ja arkioppimisen tutkintojen käyttöä ja tunnustamista sekä työn laatua ja sukupuolten tasa-arvoa kansallisella ja yhteisön tasolla.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 2 kappale

(2) Lissabonissa vuonna 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään tutkintojen selkeyttämisen yhdeksi päätekijöistä pyrittäessä mukauttamaan koulutusjärjestelmiä osaamisyhteiskunnan vaatimuksiin yhteisössä. Lisäksi Barcelonassa vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti lisäämään yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen alalla ja sekä parantamaan avoimuutta ja tunnustamismenetelmiä ammatillisen koulutuksen alalla.

(2) Lissabonissa vuonna 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään tutkintojen selkeyttämisen yhdeksi päätekijöistä pyrittäessä mukauttamaan koulutusjärjestelmiä osaamisyhteiskunnan vaatimuksiin ja naisten ja miesten henkilökohtaisiin valintoihin yhteisössä. Lisäksi Barcelonassa vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti lisäämään yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen alalla ja sekä parantamaan avoimuutta ja tunnustamismenetelmiä ammatillisen koulutuksen alalla.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 10 kappale

(10) Tämän suosituksen tavoitteena on luoda yhteinen viitekehys välineeksi yleissivistävän, korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välisten vastaavuuksien määrittämiselle. Tällä tavoin parannetaan eri jäsenvaltioiden kansalaisten tutkintojen avoimuutta, vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä. Lisäksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tavoitteena on tehdä toimialajärjestöille mahdolliseksi vahvistaa tutkintojärjestelmänsä ja yhteisen viitekehyksen väliset yhteydet ja tällä tavoin helpottaa näiden tutkintojen sijoittamista kansallisiin tutkintojärjestelmiin. Näin ollen tällä suosituksella osaltaan edistetään laajempia elinikäisen oppimisen tavoitteita ja lisätään työntekijöiden ja oppijoiden liikkuvuutta.

(10) Tämän suosituksen tavoitteena on luoda yhteinen viitekehys välineeksi yleissivistävän, korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välisten vastaavuuksien määrittämiselle. Tällä tavoin parannetaan eri jäsenvaltioiden kansalaisten virallisten, epävirallisten ja arkioppimisen tutkintojen avoimuutta, vertailukelpoisuutta, siirrettävyyttä ja edistetään niiden tunnustamista. Lisäksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tavoitteena on tehdä toimialajärjestöille mahdolliseksi vahvistaa tutkintojärjestelmänsä ja yhteisen viitekehyksen väliset yhteydet ja tällä tavoin helpottaa näiden tutkintojen sijoittamista kansallisiin tutkintojärjestelmiin. Näin ollen tällä suosituksella osaltaan edistetään laajempia elinikäisen oppimisen tavoitteita lisätä työntekijöiden ja oppijoiden liikkuvuutta ja parantaa työhön pääsyä.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

(10 a) Kun kyseessä on arkioppimisen kautta saavutettujen taitojen tunnustaminen ja tutkinnon saaminen, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niihin taitoihin, joita miehet ja naiset ovat saaneet lapsia tai huollettavana olevia henkilöitä hoitaessaan ja opettaessaan.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

 

(10 b) Tämän suosituksen täytäntöönpanoon olisi liitettävä opetusta ja oppimista koskevien rakenteiden ja mahdollisuuksien joustava mukauttaminen.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

 

(11 a) Miesten ja naisten tasa-arvo olisi sisällytettävä kaikkiin toimiin, jotka koskevat tämän suosituksen laatimista, täytäntöönpanoa ja arviointia.

Tarkistus 7

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 4 kohta

4. noudattavat oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa tutkintojen määrittelyssä ja kuvauksessa sekä edistävät epävirallisen ja arkioppimisen validointia 28 päivänä toukokuuta 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä sovittujen yhteisten Euroopan laajuisten periaatteiden mukaisesti;

4. noudattavat oppimistuloksiin ja sukupuolten valtavirtaistamiseen perustuvaa lähestymistapaa tutkintojen määrittelyssä ja kuvauksessa sekä edistävät epävirallisen ja arkioppimisen validointia 28 päivänä toukokuuta 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä sovittujen yhteisten Euroopan laajuisten periaatteiden mukaisesti;

Tarkistus 8

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 5 kohdan e alakohta

(e) sen varmistaminen, että kaikki kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaiset asiaankuuluvat kansalliset sidosryhmät, myös korkea-asteen ja ammatilliset koulutuslaitokset, työmarkkinaosapuolet, toimialat ja asiantuntijat, osallistuvat tutkintojen vertailuun ja käyttöön Euroopan tasolla.

(e) sen varmistaminen, että kaikki kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaiset asiaankuuluvat kansalliset sidosryhmät, myös korkea-asteen ja ammatilliset koulutuslaitokset, työmarkkinaosapuolet, toimialat ja asiantuntijat, osallistuvat tutkintojen vertailuun ja käyttöön Euroopan tasolla samalla kun pyritään myös naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen.

Tarkistus 9

Jakso "Suosittavat, että jäsenvaltiot", 6 kohdan c alakohta

(c) ’kansallisella tutkintojen viitekehyksellä’ tarkoitetaan välinettä, jolla tutkinnot luokitellaan saavutettuja oppimistasoja vastaavien tiettyjen kriteerien perusteella. Tavoitteena on liittää toisiinsa ja koordinoida kansallisia tutkintojen alajärjestelmiä ja parantaa tutkintojen avoimuutta, suorittamismahdollisuuksia, kehittämistä ja laatua suhteessa työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan;

(c) ’kansallisella tutkintojen viitekehyksellä’ tarkoitetaan välinettä, jolla tutkinnot luokitellaan saavutettuja oppimistasoja vastaavien tiettyjen kriteerien perusteella. Tavoitteena on liittää toisiinsa ja koordinoida kansallisia tutkintojen alajärjestelmiä, varmistaa syrjimättömyys ja parantaa tutkintojen avoimuutta, suorittamismahdollisuuksia, kehittämistä ja laatua suhteessa työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan;

Tarkistus 10

Jakso "Kannattavat komission aikomusta", 3 kohta

3. seurata tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia ja antaa viiden vuoden kuluttua sen hyväksymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus saaduista kokemuksista ja vaikutuksista tulevaisuuteen sekä tämän suosituksen mahdollisesta tarkistamisesta.

3. seurata tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia, kerätä iän ja sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja antaa viiden vuoden kuluttua sen hyväksymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus saaduista kokemuksista ja vaikutuksista tulevaisuuteen sekä tämän suosituksen mahdollisesta tarkistamisesta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Elinikäistä oppimista koskevat todistukset

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0479 - C6-0294/2006 - 2006/0163(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

EMPL

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

FEMM

12.10.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

12.10.2006

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Christa Prets

17.1.2007

 

 

Valiokuntakäsittely

26.2.2007

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

12.4.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Katerina Batzeli, Věra Flasarová, Nicole Fontaine, Lissy Gröner, Esther Herranz García, Lívia Járóka, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Urszula Krupa, Pia Elda Locatelli, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Christa Prets, Eva-Britt Svensson, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gabriela Creţu, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg

(1)

EUVL C …, 30.1.2007, s. ….


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Elinikäistä oppimista koskevat todistukset

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0479 - C6-0294/2006 - 2006/0163(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

5.9.2006

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

12.10.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

12.10.2006

CULT

12.10.2006

FEMM

12.10.2006

 

Tehostettu yhteistyö

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CULT

12.10.2006

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Mario Mantovani

26.10.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

20.3.2007

8.5.2007

5.6.2007

 

Hyväksytty (pvä)

7.6.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Andersson, Alexandru Athanasiu, Emine Bozkurt, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Luigi Cocilovo, Proinsias De Rossa, Harlem Désir, Harald Ettl, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Joel Hasse Ferreira, Stephen Hughes, Ona Juknevičienė, Jan Jerzy Kułakowski, Jean Lambert, Raymond Langendries, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Ana Mato Adrover, Mary Lou McDonald, Elisabeth Morin, Csaba Őry, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Kathy Sinnott, Jean Spautz, Gabriele Stauner, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Udo Bullmann, Françoise Castex, Monica Maria Iacob-Ridzi, Sepp Kusstatscher, Mario Mantovani, Dimitrios Papadimoulis, Evangelia Tzampazi

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Antonio Tajani, Bilyana Ilieva Raeva

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

19.6.2007

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö