MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta

2.7.2007 - (KOM(2006)0787 – C6‑0053/2007 – 2006/0276(CNS)) - *

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Jeanine Hennis-Plasschaert

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta

(KOM(2006)0787 – C6‑0053/2007 – 2006/0276(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0787),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0053/2007),

–   ottaa huomioon neuvoston 1.–2. joulukuuta 2005 esittämät päätelmät elintärkeitä infrastruktuureja koskevasta unionin ohjelmasta,

–   ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2005 Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle antamansa suosituksen kriittisten infrastruktuurien suojaamisesta osana terrorismin torjuntaa,[1]

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A6‑0270/2007),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Otsikko
Neuvoston direktiivi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta	Neuvoston direktiivi Euroopan elintärkeisiin infrastruktuureihin kuuluvien painopistealojen määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta
Perustelu
Jäsenvaltioita ei voi vaatia kertomaan komissiolle konkreettisia elintärkeitä infrastruktuurejaan. Tämä olisi kansallisten turvallisuusnäkökohtien vastaista. Elintärkeitä infrastruktuureja koskevaa EU:n laajuista luetteloa ei saa olla tällaisessa muodossa olemassa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale
(2) Marraskuun 17 päivänä 2005 komissio hyväksyi vihreän kirjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmasta. Siinä esitetään eri vaihtoehtoja suojaamisohjelman ja elintärkeiden infrastruktuurien varoitusjärjestelmän (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN) toteuttamista varten. Vihreän kirjan perusteella saadusta palautteesta käy selkeästi ilmi, että elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista varten on tarpeen perustaa yhteisön kehys. Kommenttien mukaan on syytä parantaa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisvalmiutta Euroopassa ja vähentää niiden haavoittuvuutta. Lisäksi kommenteissa korostetaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisen ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun merkitystä.	(2) Marraskuun 17 päivänä 2005 komissio hyväksyi vihreän kirjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmasta. Siinä esitetään eri vaihtoehtoja suojaamisohjelman ja elintärkeiden infrastruktuurien varoitusjärjestelmän (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN) toteuttamista varten. Vihreä kirja korosti mahdollista lisäarvoa, jota saadaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista varten perustettavalla yhteisön kehyksellä. Kommenttien mukaan on syytä parantaa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisvalmiutta Euroopassa ja vähentää niiden haavoittuvuutta. Lisäksi kommenteissa korostetaan keskeisten periaatteiden, kuten toissijaisuuden, suhteellisuuden ja täydentävyyden samoin kuin sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun merkitystä.
Perustelu
Vastaa paremmin todellisuutta.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Joulukuussa 2005 kokoontunut oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi EU:n ohjelmaksi. Neuvosto päätti, että vaikka ohjelman avulla olisi pyrittävä suojautumaan kaikkia uhkatekijöitä vastaan, ensisijaisena uhkatekijänä pidettäisiin kuitenkin terrorismia. Tämän lähtökohdan mukaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisessa tulisi ottaa huomioon sekä ihmisen aiheuttamat että teknologiset uhkatekijät ja luonnononnettomuudet, mutta terrorismia tulisi pitää ensisijaisena uhkatekijänä. Jos jotakin erityisen suurta uhkaa koskevien suojaamistoimien katsotaan olevan jollakin elintärkeiden infrastruktuurien alalla riittävällä tasolla, sidosryhmien olisi keskityttävä torjumaan muita uhkatekijöitä, jotka voivat edelleen vahingoittaa kyseistä infrastruktuuria.	(3) Joulukuussa 2005 kokoontunut oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi EU:n ohjelmaksi. Neuvosto päätti, että vaikka ohjelman avulla olisi pyrittävä suojautumaan kaikkia uhkatekijöitä vastaan, ensisijaisena uhkatekijänä pidettäisiin kuitenkin terrorismia. Tämän lähtökohdan mukaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisessa tulisi ottaa huomioon sekä ihmisen aiheuttamat että teknologiset uhkatekijät ja luonnononnettomuudet sekä rakenteelliset uhkatekijät.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Ensisijainen vastuu elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta kuuluu nykyään jäsenvaltioille ja elintärkeiden infrastruktuurien omistajille/ylläpitäjille. Tätä tilannetta ei pitäisi muuttaa.	(4) Ensisijainen ja viime käden vastuu elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta kuuluu jäsenvaltioille ja elintärkeiden infrastruktuurien omistajille/ylläpitäjille. Koska kansalliset yksiköt tietävät parhaiten, mitä niiden kotimaissa tapahtuu, Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suhteen olisi noudatettava alhaalta ylös ‑menettelyä.
Perustelu
On käytävä selväksi, että ensisijainen ja viime käden vastuu kuuluu jäsenvaltioille. Yhteisön toimien ei pitäisi aiheuttaa kaksinkertaisuutta jäsenvaltioiden toimiin nähden.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
	(4 a) Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisella on suuri merkitys Euroopan unionin sisäiselle turvallisuudelle ja unionin kansalaisten hyvinvoinnille. Tiettyjen infrastruktuurien tuhoutumisen tai vahingoittumisen seurauksena voidaan menettää ihmishenkiä, ympäristöä ja aineellista omaisuutta voi tuhoutua ja suuren yleisön luottamus valtiolliseen suojaan ja huolenpitoon voi heikentyä pysyvästi.
Perustelu
Tiettyjen infrastruktuurien tuhoutumisen tai vahingoittumisen vaikutuksia on korostettava. Vasta mahdolliset seuraukset tai niiden ehkäiseminen oikeuttavat direktiiviehdotuksen sisältämät säännökset.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 5 kappale

(5) Yhteisössä on tiettyjä elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi kahteen tai useampaan jäsenvaltioon tai johonkin toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseinen infrastruktuuri sijaitsee. Tähän saattaa liittyä valtioiden rajat ylittäviä seurauksia, jotka johtuvat toisiinsa liitettyjen, eri alojen infrastruktuurien keskinäisestä riippuvuudesta. Tällaiset Euroopan elintärkeät infrastruktuurit olisi määritettävä ja nimettävä yhteisellä menettelyllä. Myös tarvetta parantaa tällaisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista olisi arvioitava yhteiseltä pohjalta. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevat jäsenvaltioiden kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt ovat vakiintunut ja tehokas keino vaikuttaa valtioiden rajat ylittäviin elintärkeisiin infrastruktuureihin. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan EU:n ohjelman tulisi perustua tällaiseen yhteistyöhön.	(5) Yhteisössä on tiettyjä elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi kolmeen tai useampaan jäsenvaltioon tai ainakin kahteen muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseinen infrastruktuuri sijaitsee. Tähän saattaa liittyä valtioiden rajat ylittäviä seurauksia, jotka johtuvat toisiinsa liitettyjen, eri alojen infrastruktuurien keskinäisestä riippuvuudesta. Tällaiset Euroopan elintärkeät infrastruktuurit olisi nimettävä yhteisellä menettelyllä. Yhteisten perusteiden avulla tulisi laatia luettelo Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien painopistealoista. Tällaisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista varten olisi laadittava yhteinen toimintakehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vähentää alueellaan sijaitsevaan elintärkeään infrastruktuuriin kohdistuvaa mahdollista vaaraa asianmukaisten toimien avulla. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevat jäsenvaltioiden kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt ovat vakiintunut ja tehokas keino vaikuttaa valtioiden rajat ylittäviin elintärkeisiin infrastruktuureihin. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan EU:n ohjelman tulisi perustua tällaiseen yhteistyöhön.

Tarkistus 7 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
	(5 a) Joillakin aloilla on jo useita toimenpiteitä, joilla säännellään elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä, nimeämistä ja suojaamista. Tuleva yhteisön laajuinen sääntely ei saisi johtaa kyseisillä aloilla päällekkäissääntelyyn ilman turvallisuuden lisääntymistä.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Eri toimialoilla on kertynyt erityistä kokemusta ja asiantuntemusta elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta, ja ne asettavat myös omat vaatimuksensa tälle toiminnalle. Siksi elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan yhteisön menettelyn suunnittelussa ja toteutuksessa olisi otettava huomioon eri alojen erityisominaisuudet. Menettelyn tulisi perustua EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla jo toteutettaviin eri alojen toimenpiteisiin, ja tarvittaessa myös elintärkeiden infrastruktuurien omistajien/ylläpitäjien välillä jo tehtyihin valtioiden rajat ylittäviin keskinäisiin avustussopimuksiin. Koska yksityisellä sektorilla on erittäin merkittävä vastuu riskien valvonnasta ja hallinnasta, liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelusta ja katastrofin jälkeisistä elpymistoimista, yhteisön menettelyjen on kannustettava yksityistä sektoria osallistumaan toimintaan täysipainoisesti. Elintärkeistä infrastruktuurialoista on laadittava yhteinen luettelo, koska näin voidaan helpottaa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan alakohtaisen toimintamallin toteuttamista.	(6) Eri toimialoilla on kertynyt erityistä kokemusta ja asiantuntemusta elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta, ja ne asettavat myös omat vaatimuksensa tälle toiminnalle. Siksi elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan yhteisön menettelyn suunnittelussa ja toteutuksessa olisi otettava huomioon eri alojen erityisominaisuudet. Menettelyn tulisi perustua EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla jo toteutettaviin eri alojen toimenpiteisiin, ja tarvittaessa myös elintärkeiden infrastruktuurien omistajien/ylläpitäjien välillä jo tehtyihin valtioiden rajat ylittäviin keskinäisiin avustussopimuksiin. Koska yksityisellä sektorilla on erittäin merkittävä vastuu riskien valvonnasta ja hallinnasta, liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelusta ja katastrofin jälkeisistä elpymistoimista, yhteisön menettelyjen tulisi taata yksityisen sektorin täysipainoinen osallistuminen toimintaan. Elintärkeistä infrastruktuurialoista on laadittava yhteinen luettelo, koska näin voidaan helpottaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan alakohtaisen toimintamallin toteuttamista.
Perustelu
Koska keskeisen infrastruktuurin omistajat ja ylläpitäjät ovat yksityisiä, yksityissektori pitäisi ottaa täysin huomioon EU:n toimissa ja toimet tulisi perustaa olemassa oleviin alakohtaisiin suojatoimiin eri alojen erityispiirteet huomioon ottaen.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Elintärkeät infrastruktuurit olisi suunniteltava siten, että minimoitaisiin kytkökset ja sijainti kolmansissa maissa. Elintärkeiden infrastruktuurien sijainti Euroopan unionin ulkopuolella lisää terroristihyökkäysten riskiä koko infrastruktuuriin leviävine vaikutuksineen, EU:n ulkopuolella varastoidun tiedon saatavuutta terroristeille sekä riskejä, ettei yhteisön lainsäädäntöä noudateta, jolloin koko infrastruktuuri tulee haavoittuvammaksi.
Perustelu
Äskettäinen SWIFT-tapaus osoitti, että elintärkeitä tietoja on suojattava ulkomaalaisten viranomaisten tai yksityisten toimijoiden laittomalta käytöltä.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 7 kappale
(7) Jokaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän olisi laadittava turvallisuussuunnitelma, jossa määritetään elintärkeät omaisuuserät ja esitetään niiden suojaamiseksi tarvittavat turvallisuusratkaisut. Turvallisuussuunnitelmassa olisi otettava huomioon infrastruktuurin haavoittuvuus, uhkien ja riskien arviointi sekä muut jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamat asiaa koskevat tiedot.	(7) Jokaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän olisi laadittava turvallisuussuunnitelma, jossa määritetään elintärkeät omaisuuserät ja esitetään niiden suojaamiseksi tarvittavat turvallisuusratkaisut. Turvallisuussuunnitelmassa olisi otettava huomioon infrastruktuurin haavoittuvuus, uhkien ja riskien arviointi sekä muut jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamat asiaa koskevat tiedot. Turvallisuussuunnitelmat on välitettävä elintärkeän infrastruktuurin yhteyspisteelle jäsenvaltioissa. Olemassa olevien alakohtaisten suojatoimien noudattaminen voisi täyttää vaatimuksen, joka koskee turvallisuussuunnitelman laatimista ja päivittämistä.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Jokaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän olisi nimettävä turvallisuusyhteyshenkilö, jotta voidaan helpottaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa.	(8) Jokaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän olisi nimettävä turvallisuusyhteyshenkilö, jotta voidaan helpottaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa. Olemassa olevien alakohtaisten suojatoimien noudattaminen voisi täyttää vaatimuksen, joka koskee turvallisuusyhteyshenkilön nimittämistä.
Perustelu
Yhteisön toimien tulisi perustua olemassa oleviin alakohtaisiin suojatoimiin eri alojen erityispiirteet huomioon ottaen. Ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä on pyrittävä välttämään kaikin keinoin.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 10 kappale
(10) Jotta voitaisiin helpottaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen parantamista, olisi kehitettävä yhteisiä menetelmiä infrastruktuuriomaisuuteen liittyvien heikkouksien, uhkatekijöiden ja riskien määrittämistä ja luokittelua varten.	(10) Jotta voitaisiin helpottaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen parantamista, olisi kehitettävä ja toteutettava yhteisiä menetelmiä infrastruktuuriomaisuuteen liittyvien uhkatekijöiden, riskien ja niihin vaikuttavien rakenteellisten heikkouksien määrittämistä ja luokittelua varten.
Perustelu
Tarpeellinen konkretisointi.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamistoimenpiteiden johdonmukainen toteuttaminen ja kaikkien sidosryhmien vastuualueiden selkeä määritteleminen edellyttävät yhteistä toimintakehystä. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajilla/ylläpitäjillä tulisi olla mahdollisuus tutustua elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskeviin parhaisiin käytänteisiin ja menetelmiin.	(11) Kaikkien sidosryhmien vastuualueiden määrittämisen avulla yhteinen toimintakehys voi antaa yhteisen pohjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamistoimenpiteiden johdonmukaiselle toteuttamiselle. Jäsenvaltioilla sekä Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajilla/ylläpitäjillä tulisi olla mahdollisuus tutustua elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskeviin parhaisiin käytänteisiin ja menetelmiin.
Perustelu
Alkuperäinen sanamuoto on liian voimakas.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Elintärkeiden infrastruktuurien tehokas suojaaminen edellyttää tietojenvaihtoa, koordinointia ja yhteistyötä sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Tämä tavoite voidaan saavuttaa parhaiten nimeämällä kussakin jäsenvaltiossa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen yhteyspiste, joka koordinoi tähän liittyviä kysymyksiä kansallisella tasolla sekä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa.	(12) Elintärkeiden Euroopan infrastruktuurien tehokas suojaaminen edellyttää tietojenvaihtoa, koordinointia ja yhteistyötä sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Tämä tavoite voidaan saavuttaa parhaiten nimeämällä kussakin jäsenvaltiossa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen yhteyspiste, joka koordinoi tähän liittyviä kysymyksiä kansallisella tasolla sekä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa.
Tarkistus 15 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Jotta elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä toimia voidaan suunnitella luottamuksellisuutta edellyttävillä aloilla, olisi varmistettava, että tietoja voidaan vaihtaa tämän direktiivin puitteissa johdonmukaisesti ja turvallisesti. Tietyt elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyvät tiedot ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden julkistaminen veisi pohjan yleiseen turvallisuuteen liittyvän yleisen edun suojaamiselta. Koska yksityiskohtaisia tietoja jostakin elintärkeän infrastruktuurin omaisuuserästä voidaan käyttää hyväksi sellaisten toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa, joiden tarkoituksena on aiheuttaa infrastruktuurijärjestelmien toiminnalle kestämättömiä seurauksia, tällaiset tiedot olisi luokiteltava salaisiksi, niin että tietoihin voisivat tutustua sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla ainoastaan ne, jotka niitä todella tarvitsevat.	(13) Jotta Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä toimia voidaan suunnitella luottamuksellisuutta edellyttävillä aloilla, olisi varmistettava, että tietoja voidaan vaihtaa tämän direktiivin puitteissa johdonmukaisesti ja turvallisesti. Tietyt Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyvät tiedot ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden julkistaminen veisi pohjan yleiseen turvallisuuteen liittyvän yleisen edun suojaamiselta. Koska yksityiskohtaisia tietoja jostakin elintärkeän infrastruktuurin omaisuuserästä voidaan käyttää hyväksi sellaisten toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa, joiden tarkoituksena on aiheuttaa infrastruktuurijärjestelmien toiminnalle kestämättömiä seurauksia, tällaiset tiedot olisi luokiteltava salaisiksi, niin että tietoihin voisivat tutustua sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla ainoastaan ne, jotka niitä todella tarvitsevat.
Tarkistus 16 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Elintärkeitä infrastruktuureja koskevan tietojenvaihdon tulisi tapahtua luottamuksellisesti ja suojatussa ympäristössä. Tietojen jakaminen edellyttää luottamuksellisia suhteita, jotta yritykset ja organisaatiot voivat olla varmoja siitä, että niiden arkaluonteiset tiedot suojataan riittävän hyvin. Teollisuuden toimijoita tulisi kannustaa jakamaan elintärkeitä infrastruktuureja koskevia tietoja korostamalla, että tietojenvaihdosta koituva hyöty on teollisuuden ja koko yhteiskunnan kannalta tärkeämpää kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyvää tietojenvaihtoa olisi näin ollen pyrittävä edistämään.	(14) Elintärkeitä Euroopan infrastruktuureja koskevan tietojenvaihdon tulisi tapahtua luottamuksellisesti ja suojatussa ympäristössä. Tietojen jakaminen edellyttää luottamuksellisia suhteita, jotta yritykset ja organisaatiot voivat olla varmoja siitä, että niiden arkaluonteiset tiedot suojataan riittävän hyvin.
Perustelu
Ei tarpeen.
Tarkistus 17 Johdanto-osan 15 kappale
(15) Tällä direktiivillä täydennetään yhteisössä ja jäsenvaltioissa voimassa olevia alakohtaisia toimenpiteitä. Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä olisi jatkettava, sillä ne edistävät osaltaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa.	(15) Tällä direktiivillä täydennetään yhteisössä ja jäsenvaltioissa voimassa olevia alakohtaisia toimenpiteitä. Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja ja säännöksiä, ne olisi pantava täytäntöön ja niitä olisi sovellettava yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Samalla on vältettävä päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia tämän direktiivin kanssa sekä ylimääräisiä kustannuksia, mikäli turvallisuus ei samalla parane.
Perustelu
Kyse ei ole ainoastaan direktiivin täytäntöönpanosta. Tavoitteena on ennemminkin oltava yleisen turvallisuuden parantaminen. Säännöksillä pyritään saamaan aikaan toivottu vaikutus lisäämällä tekstiin päällekkäisyyksien ja ristiriitaisuuksien välttäminen. Tarvitaan siis välttämättä yhtenäinen ja tehokas järjestelmä, jonka osat eivät hankaloita toistensa toimintaa. Lisäksi on vältettävä turhaa byrokraattista kuormitusta, jos sillä ei pystytä parantamaan turvallisuutta.
Tarkistus 18 Johdanto-osan 17 kappale
(17) Tämän direktiivin tavoitteita, eli menettelyn laatimista Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteisen lähestymistavan määrittelyä tällaisten infrastruktuurien suojaamisen parantamistarpeiden arviointia varten, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.	(17) Tämän direktiivin tavoitteita, eli menettelyn laatimista Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien painopistealojen määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteisen lähestymistavan määrittelyä tällaisten infrastruktuurien suojaamisen parantamistarpeiden arviointia varten, ei voida kaikissa tapauksissa riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suhteellisuuden vuoksi omistajien tai ylläpitäjien sekä jäsenvaltioiden kohdalla on otettava erityisesti huomioon taloudellinen kohtuus.
Tarkistus 19 1 artikla
Tällä direktiivillä otetaan käyttöön menettely Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteinen lähestymistapa niiden suojaamisen parantamiseen liittyvien tarpeiden arvioimista varten.	Tällä direktiivillä otetaan käyttöön menettely Euroopan elintärkeisiin infrastruktuureihin kuuluvien painopistealojen määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteinen lähestymistapa niiden suojaamisen parantamiseen liittyvien tarpeiden arvioimista varten.
Perustelu
Jäsenvaltioiden ei pitäisi joutua ilmoittamaan komissiolle konkreettisia elintärkeitä infrastruktuurejaan. Tämä olisi kansallisten turvallisuusnäkökohtien vastaista. Elintärkeitä infrastruktuureja koskevaa EU:n laajuista luetteloa ei saa olla tällaisessa muodossa olemassa.
Tarkistus 20 2 artiklan b alakohta
b) ’Euroopan elintärkeällä infrastruktuurilla’ sellaisia elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen aiheuttaisi huomattavia seurauksia kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa tai vain yhdessä jäsenvaltiossa siinä tapauksessa, että kyseinen infrastruktuuri sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa. Tällaiset seuraukset voivat johtua myös siitä, että toimialat ovat riippuvaisia muiden toimialojen infrastruktuureista;	b) ’Euroopan elintärkeällä infrastruktuurilla’ sellaisia elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen aiheuttaisi huomattavia seurauksia kolmessa tai useammassa jäsenvaltiossa tai ainakin kahdessa jäsenvaltiossa siinä tapauksessa, että kyseinen infrastruktuuri sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa. Tällaiset seuraukset voivat johtua myös siitä, että toimialat ovat riippuvaisia muiden toimialojen infrastruktuureista;
Perustelu
Euroopan tason menettely on perusteltu, jos vaikutus kohdistuisi ainakin kahteen muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa elintärkeä infrastruktuuri sijaitsee.
Tarkistus 21 2 artiklan d alakohta
d) ’haavoittuvuudella’ elintärkeän infrastruktuurin suunnittelun, toteutuksen tai toiminnan osan ominaisuutta, joka tekee siitä alttiin jonkin uhkatekijän aiheuttamalle vahingoittumiselle tai tuhoutumiselle; tällä tarkoitetaan myös riippuvuutta muuntyyppisistä infrastruktuureista;	d) ’rakenteellisella haavoittuvuudella’ elintärkeän infrastruktuurin suunnittelun, toteutuksen tai toiminnan osan ominaisuutta, joka tekee siitä alttiin jonkin uhkatekijän aiheuttamalle vahingoittumiselle tai tuhoutumiselle; tällä tarkoitetaan myös riippuvuutta muuntyyppisistä infrastruktuureista;
	(Tämä tarkistus koskee koko direktiiviehdotusta. Tarkistuksen hyväksymisen jälkeen muutokset on tehtävä koko tekstiin.)
Or. de
Perustelu
Tarpeellinen tarkennus.
Tarkistus 22 3 artiklan 1 kohta
Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisessä tarvittavat horisontaaliset ja alakohtaiset kriteerit hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä. Kriteerejä voidaan muuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	1. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisessä tarvittavat horisontaaliset ja alakohtaiset kriteerit perustetaan jo käytössä oleviin suojelukriteereihin ja ne hyväksytään ja niitä tarkistetaan EY:n perustamissopimuksen 308 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 203 artiklassa tarkoitetulla menettelyllä.
Horisontaaliset kriteerit, joita sovelletaan kaikkiin eri alojen elintärkeisiin infrastruktuureihin, laaditaan tietyn infrastruktuurin vahingoittumisen tai tuhoutumisen seurausten vakavuuden perusteella. Kriteerit hyväksytään viimeistään [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].	Horisontaaliset kriteerit, joita sovelletaan kaikkiin Euroopan eri alojen elintärkeisiin infrastruktuureihin, laaditaan tietyn infrastruktuurin vahingoittumisen tai tuhoutumisen seurausten vakavuuden perusteella. Kriteerit hyväksytään viimeistään [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].
Painopistealoja varten laaditaan alakohtaiset kriteerit eri alojen elintärkeiden infrastruktuurien ominaispiirteiden ja tarvittaessa sidosryhmien kuulemisen perusteella. Alakohtaiset kriteerit hyväksytään erikseen kutakin painopistealaa varten viimeistään vuoden kuluttua siitä kun kyseinen ala on nimetty painopistealaksi.	Painopistealoja varten laaditaan olemassa olevien alakohtaisten suojelukriteerien perusteella alakohtaiset kriteerit eri alojen elintärkeiden infrastruktuurien ominaispiirteiden ja kaikkien sidosryhmien kuulemisen perusteella, koska aloilla on erityistä kokemusta ja ammattitaitoa ja koska ne täyttävät vaatimukset niiden elintärkeän infrastruktuurin suojelemiseksi. Alakohtaiset kriteerit hyväksytään erikseen kutakin painopistealaa varten viimeistään vuoden kuluttua siitä kun kyseinen ala on nimetty painopistealaksi.
	Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä olisi jatkettava. Eri säädösten tai määräysten päällekkäisyyttä ja niiden välisiä ristiriitoja on vältettävä kaikin tavoin.
Tarkistus 23 3 artiklan 2 kohta
2. Komissio valitsee liitteessä I olevan luettelon perusteella kerran vuodessa painopistealat, joita varten 1 kohdassa tarkoitetut alakohtaiset kriteerit laaditaan. Liitettä I voidaan muuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä, kunhan tämä ei laajenna tämän direktiivin soveltamisalaa.	Poistetaan.
Perustelu
Komission ehdotuksessa ei anneta jäsenvaltioille mahdollisuutta vaikuttaa painopistealojen valintaan. Koska elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen on viime kädessä jäsenvaltioiden vastuulla, niiden olisi voitava valita kyseiset painopistealat. Jäsenvaltiot pystyvät arvioimaan paremmin, mitkä alat ovat niille tärkeitä.
Tarkistus 24 3 artiklan 3 kohta
3. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä sellaiset joko sen alueella tai sen ulkopuolella sijaitsevat elintärkeät infrastruktuurit, jotka voivat aiheuttaa seurauksia sen alueella ja jotka täyttävät 1 ja 2 kohdassa säädetyt kriteerit.	3. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä sellaiset joko sen alueella tai sen ulkopuolella sijaitsevat mahdolliset Euroopan elintärkeät infrastruktuurit, jotka voivat aiheuttaa seurauksia sen alueella ja jotka täyttävät 1 ja 2 kohdassa säädetyt kriteerit, viimeistään vuoden kuluttua määrittämisessä käytettävien kriteerien hyväksymisestä ja sen jälkeen jatkuvasti.
Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiedot tällä tavoin määritetyistä elintärkeistä infrastruktuureista viimeistään vuoden kuluttua määrittämisessä käytettävien kriteerien hyväksymisestä ja sen jälkeen jatkuvasti.
Tarkistus 25 4 artiklan otsikko
Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien nimeäminen	Painopistealueiden määrittäminen ja nimeäminen
Perustelu
Jäsenvaltioiden ei pitäisi joutua ilmoittamaan komissiolle Euroopan elintärkeitä infrastruktuurejaan. Tämä olisi kansallisten turvallisuusnäkökohtien vastaista. Koska elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen on viime kädessä jäsenvaltioiden vastuulla, niiden olisi voitava itse valita kyseiset painopistealat ja ne olisi velvoitettava ilmoittamaan komissiolle ainoastaan painopistealansa.
Tarkistus 26 4 artiklan -1 kohta (uusi)
	-1. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä sellaiset sen alueella ja sen ulkopuolella sijaitsevat painopistealat, jotka voivat aiheuttaa seurauksia sen alueella ja joita varten laaditaan 3 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt kriteerit.
	Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiedot tällä tavoin määritetyistä painopistealoista viimeistään vuoden kuluttua määrittämisessä käytettävien kriteerien hyväksymisestä ja sen jälkeen jatkuvasti.
Perustelu
Komission ehdotuksessa ei anneta jäsenvaltioille mahdollisuutta vaikuttaa painopistealojen valintaan. Koska elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen on viime kädessä jäsenvaltioiden vastuulla, niiden olisi voitava valita kyseiset painopistealat. Jäsenvaltiot pystyvät arvioimaan paremmin, mitkä alat ovat niille tärkeitä.
Tarkistus 27 4 artiklan 1 kohta
1. Komissio laatii ehdotuksen Euroopan elintärkeitä infrastruktuureja koskevaksi luetteloksi 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla saamiensa ilmoitusten ja muiden käytettävissään olevien tietojen perusteella.	1. Komissio laatii ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien painopistealoja koskevaksi luetteloksi -1 kohdan nojalla saamiensa ilmoitusten ja muiden käytettävissään olevien tietojen perusteella.
Tarkistus 28 4 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Euroopan elintärkeät infrastruktuurit on suunniteltava siten, että minimoidaan kytkökset kolmansiin maihin ja sijainti niissä.
Perustelu
Äskettäinen SWIFT-tapaus osoitti, että elintärkeitä tietoja on suojattava ulkomaalaisten viranomaisten tai yksityisten toimijoiden laittomalta käytöltä.
Tarkistus 29 4 artiklan 2 kohta
2. Luettelo Euroopan elintärkeistä infrastruktuureista hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	2. Neuvosto hyväksyy luettelon Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien painopistealoista ja muuttaa sitä.
Luetteloa voidaan muuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.
Tarkistus 30 4 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Euroopan elintärkeissä infrastruktuureissa tehtävä ja niiden toimintaan tarvittava henkilötietojen käsittely suoraan tai välikäden kautta toteutetaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[2] säännösten ja tietosuojaan sovellettavien periaatteiden mukaisesti. Tiedot käsitellään Euroopan unionissa eikä tietojen peilausta sallita kolmansissa maissa turvallisuussyistä.
Perustelu
Äskettäinen SWIFT-tapaus osoitti, että elintärkeitä tietoja on suojattava ulkomaalaisten viranomaisten tai yksityisten toimijoiden laittomalta käytöltä.
Tarkistus 31 5 artiklan 1 ja 2 kohta
1. Kunkin jäsenvaltion on edellytettävä, että jokainen sen alueella sijaitsevan Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistaja/ylläpitäjä laatii turvallisuussuunnitelman ja pitää sen ajan tasalla sekä tarkistaa sen vähintään kahden vuoden välein.	1. Kunkin jäsenvaltion on edellytettävä, että jokainen sen alueella sijaitsevan Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistaja/ylläpitäjä laatii turvallisuussuunnitelman ja pitää sen ajan tasalla sekä tarkistaa sen vähintään kahden vuoden välein.
	Komissio ja neuvosto hyväksyvät luettelon liitteessä I mainittuihin erityisaloihin jo sovellettavista suojaamistoimista. Yhden tai useamman luetteloidun suojaamistoimen noudattaminen täyttää turvallisuussuunnitelman laatimista ja päivittämistä koskevan vaatimuksen.
2. Turvallisuussuunnitelmassa on eriteltävä Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omaisuuserät ja esitettävä niiden suojaamiseksi tarvittavat turvallisuusratkaisut liitteen II mukaisesti. Turvallisuussuunnitelmaa koskevia alakohtaisia vaatimuksia, joissa otetaan huomioon voimassa olevat yhteisön toimenpiteet, voidaan hyväksyä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	2. Turvallisuussuunnitelmassa on eriteltävä Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omaisuuserät ja esitettävä niiden suojaamiseksi tarvittavat turvallisuusratkaisut liitteen II mukaisesti. Neuvosto voi hyväksyä turvallisuussuunnitelmaa koskevia alakohtaisia vaatimuksia, joissa otetaan huomioon voimassa olevat yhteisön toimenpiteet.
Komissio voi päättää 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että turvallisuussuunnitelman laatimista ja päivittämistä koskevan vaatimuksen voi täyttää noudattamalla liitteessä I luetelluilla aloilla sovellettavia toimenpiteitä.
Tarkistus 32 5 artiklan 3 kohta
3. Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän on esitettävä turvallisuussuunnitelma toimivaltaiselle jäsenvaltion viranomaiselle vuoden kuluessa siitä kun kyseinen infrastruktuuri on nimetty Euroopan elintärkeäksi infrastruktuuriksi.	3. Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän on esitettävä turvallisuussuunnitelma toimivaltaiselle elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen yhteyspisteelle vuoden kuluessa siitä kun kyseinen infrastruktuuri on nimetty Euroopan elintärkeäksi infrastruktuuriksi.
Kun 2 kohdan nojalla hyväksytään turvallisuussuunnitelmaa koskevia alakohtaisia vaatimuksia, turvallisuussuunnitelma on esitettävä toimivaltaiselle jäsenvaltion viranomaiselle vasta vuoden kuluttua alakohtaisten vaatimusten hyväksymisestä.	Kun 2 kohdan nojalla hyväksytään turvallisuussuunnitelmaa koskevia alakohtaisia vaatimuksia, turvallisuussuunnitelma on esitettävä toimivaltaiselle elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen yhteyspisteelle vasta vuoden kuluttua alakohtaisten vaatimusten hyväksymisestä.
Perustelu
Yhden toimipisteen periaate.
Tarkistus 33 5 artiklan 5 kohta
5. Noudattamalla satamien turvallisuuden parantamisesta 26 päivänä lokakuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/65/EY täytetään turvallisuussuunnitelman laatimista koskeva vaatimus.	Poistetaan.
Perustelu
Mainitsemalla yksi suljetaan pois muut. Katso ehdotettua lisäystä 1 kohtaan.
Tarkistus 34 6 artiklan 1 kohta
1. Kunkin jäsenvaltion on edellytettävä, että jokainen sen alueella sijaitsevan Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistaja/ylläpitäjä nimeää turvallisuusyhteyshenkilön, joka vastaa turvallisuuskysymyksiin liittyvästä yhteydenpidosta kyseisen infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän ja näiden infrastruktuurien suojaamisesta vastaavien jäsenvaltion viranomaisten välillä. Turvallisuusyhteyshenkilö on nimettävä vuoden kuluessa siitä kun infrastruktuuri on nimetty Euroopan elintärkeäksi infrastruktuuriksi.	1. Kunkin jäsenvaltion on edellytettävä, että jokainen sen alueella sijaitsevan Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistaja/ylläpitäjä nimeää turvallisuusyhteyshenkilön, joka vastaa turvallisuuskysymyksiin liittyvästä yhteydenpidosta kyseisen infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän ja jäsenvaltion elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen yhteyspisteen välillä. Turvallisuusyhteyshenkilö on nimettävä vuoden kuluessa siitä kun infrastruktuuri on nimetty Euroopan elintärkeäksi infrastruktuuriksi.
	Komissio ja neuvosto hyväksyvät luettelon liitteessä I mainittuihin erityisaloihin jo sovellettavista suojaamistoimista. Yhden tai useamman luetteloidun suojaamistoimen noudattaminen täyttää turvallisuusyhteyshenkilön nimittämistä koskevan vaatimuksen.
Tarkistus 35 6 artiklan 2 kohta
2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava havaittuja riskejä ja uhkatekijöitä koskevat tiedot asianomaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin turvallisuusyhteyshenkilölle.	2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava havaittuja riskejä ja uhkatekijöitä koskevat tiedot asianomaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin turvallisuusyhteyshenkilölle elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen kansallisen yhteyspisteen kautta.
Perustelu
Yhden toimipisteen periaate. Hallinnollisen taakan pitäisi olla mahdollisimman vähäinen.
Tarkistus 36 7 artiklan 2 kohta
2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiivistelmä kullakin liitteessä I tarkoitetulla alalla havaituista heikkouksista, uhkatekijöistä ja riskeistä 18 kuukauden kuluessa siitä kun 4 artiklan 2 kohdassa säädetty luettelo on hyväksytty ja sen jälkeen jatkuvasti kahden vuoden välein.	2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiivistelmä Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien rakenteellisista heikkouksista, uhkatekijöistä ja riskeistä 12 kuukauden kuluessa siitä kun 4 artiklan 2 kohdassa säädetty luettelo on hyväksytty ja sen jälkeen jatkuvasti kahden vuoden välein.
Näitä kertomuksia varten vahvistetaan yhteinen malli 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	Komissio kehittää näitä kertomuksia varten yhteisen mallin, jonka neuvosto hyväksyy.
Tarkistus 37 7 artiklan 3 kohta
3. Komissio arvioi, tarvitaanko Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi erityisiä alakohtaisia toimenpiteitä.	3. Komissio ja jäsenvaltiot arvioivat, tarvitaanko Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi erityisiä alakohtaisia toimenpiteitä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon olemassa olevat hyvät käytännöt ja menetelmät.
Perustelu
Jäsenvaltioiden on saatava osallistua alojen arvioimiseen.
Tarkistus 38 7 artiklan 4 kohta
4. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien heikkouksien sekä niihin kohdistuvien uhkatekijöiden ja riskien arvioimiseksi voidaan laatia yhteisiä alakohtaisia menetelmiä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	4. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien rakenteellisten heikkouksien sekä niihin kohdistuvien uhkatekijöiden ja riskien arvioimiseksi voidaan tarvittaessa laatia yhteisiä alakohtaisia menetelmiä. Tällaisissa yhteisissä menettelyissä otetaan huomioon jo olemassa olevat menettelyt.
Tarkistus 39 8 artikla
Komissio tukee Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajia/ylläpitäjiä antamalla niille mahdollisuuden hyödyntää elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä parhaita käytänteitä ja menetelmiä.	Komissio ja jäsenvaltiot tukevat Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajia/ylläpitäjiä antamalla niille mahdollisuuden hyödyntää elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä parhaita käytänteitä ja menetelmiä.
Tarkistus 40 10 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on laadittava asianmukainen turvallisuusselvitys jokaisesta henkilöstä, joka käsittelee niiden puolesta luottamuksellisia tietoja tämän direktiivin mukaisesti.	2. Jäsenvaltioiden on laadittava optimaalinen turvallisuusselvitys jokaisesta henkilöstä, joka käsittelee niiden puolesta luottamuksellisia tietoja tämän direktiivin mukaisesti.
Tarkistus 41 10 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäsenvaltioille tai komissiolle toimitettuja elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevia tietoja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen.	3. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että niille toimitettuja Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevia tietoja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen ja että otetaan asianmukaisella tavalla huomioon suhteellisuusperiaate aineellisesta näkökulmasta katsottuna sekä suojeltavat perusoikeudet ja käytännöt.
Tarkistus 42 11 artikla
1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu kunkin elintärkeän infrastruktuurin yhteyspisteen edustajista.	Poistetaan.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.
4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
Perustelu
Täytäntöönpanotoimenpiteitä annettaessa tai parhaita käytänteitä jaettaessa olisi sovellettava väestönsuojelujärjestelmässä jo olemassa olevia rakenteita (esimerkiksi työryhmiä). Uuden komitean perustaminen ei ole tarpeen.
Tarkistus 43 12 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.	1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
Perustelu
Voimaan saattamista koskevan määräajan lykkääminen on tarpeen, koska voimaan saattaminen vuoden 2007 loppuun mennessä ei ole realistista.
Tarkistus 44 Liite I, otsikko
Luettelo elintärkeään infrastruktuuriin kuuluvista toimialoista	Luettelo elintärkeään infrastruktuuriin mahdollisesti kuuluvista toimialoista
Perustelu
Tarkennus.
Tarkistus 45 Liite I, toimiala III, alatoimiala 9
9. Radioviestintä ja navigointi	9. Radioviestintä, navigointi ja radiotaajuuden tunnistus (RFID)
Tarkistus 46 Liite I, toimiala VII, alatoimiala 19
19. Maksujärjestelmät sekä arvopapereiden selvitys- ja toimitusinfrastruktuurit ja -järjestelmät	19. Maksujärjestelmät sekä arvopapereiden selvitys- ja toimitusinfrastruktuurit ja -järjestelmät sekä niiden palveluntarjoajat.
Tarkistus 47 Liite I, toimiala VII, alatoimiala 19 a (uusi)
	19 a. Pankki- ja vakuutusala

• [1]  EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 250.
• [2]  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

PERUSTELUT

TAUSTAA

Kesäkuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan kokonaisstrategian.

Komissio hyväksyi tämän vuoksi 20. lokakuuta 2004 tiedonannon "Kriittisen infrastruktuurin suojelu terrorismin torjunnassa". Tiedonannossa esitetään, miten Euroopassa voitaisiin entistä paremmin ehkäistä elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuvia terrori-iskuja sekä varautua ja reagoida niihin.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 terrori-iskujen ehkäisemistä, niihin varautumista ja niihin reagoimista koskevat päätelmät sekä terroriuhkien ja -iskujen seurauksia koskevan EU:n yhteisvastuuohjelman. Samalla se antoi hyväksyntänsä komission aikomukselle esittää elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskeva EU:n ohjelma (European Programme for Critical Infrastructure Protection, EPCIP) ja perustaa elintärkeiden infrastruktuurien varoitusjärjestelmä (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN).

Marraskuussa 2005 komissio hyväksyi vihreän kirjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmasta. Siinä esitetään vaihtoehtoja suojaamisohjelman ja varoitusjärjestelmän toteuttamista varten.

Joulukuussa 2005 oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi EU:n ohjelmaksi kesäkuuhun 2006 mennessä.

Tässä direktiiviehdotuksessa esitetään komission ehdotukset toimenpiteistä, joiden avulla voidaan määrittää ja nimetä Euroopan elintärkeät infrastruktuurit ja arvioida tarvetta parantaa niiden suojaamista.

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artikla. Tietoja on kerätty kaikilta sidosryhmiltä, joita asia koskee.

Koska tällä hetkellä ei ole olemassa elintärkeän infrastruktuurin suojaamista koskevia horisontaalisia säännöksiä EU:n tasolla, komission ehdotuksella pyritään luomaan horisontaalinen kehys Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien tunnistamiselle ja määrittämiselle sekä niiden suojelutarpeen parantamisen arvioimiselle.

Komission ehdotuksen jälkeen voidaan vain direktiivin avulla luotavan yhteisen toimintakehyksen avulla varmistaa, että Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien turvaamisen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä toteutetaan johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Näin voidaan myös määritellä selkeästi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien sidosryhmien vastuualueet. Vapaaehtoisuuteen perustuvien toimien etuna on joustavuus, mutta ne eivät anna työlle riittävän vakaata pohjaa. Jos toiminta perustuisi yksinomaan vapaaehtoisuuteen, tehtävänjako ei olisi kyllin selkeä eikä tilanne olisi liioin omiaan selkeyttämään Euroopan elintärkeisiin infrastruktuureihin liittyvien sidosryhmien oikeuksia ja velvollisuuksia.

ESITTELIJÄN KANTA

Esittelijä tukee ajatusta yhteisestä kehyksestä. Jonkin infrastruktuurin osan vaurioituminen tai tuhoutuminen yhdessä jäsenvaltiossa voi todellakin aiheuttaa ikäviä seurauksia monille muille jäsenvaltioille tai koko Euroopan talouselämälle. Huomattava osa infrastruktuurista on nivottu osaksi laajempaa verkkoa mm. uusien teknologioiden (esim. Internetin) ja markkinoiden vapautumisen myötä (esim. sähkö- ja kaasutoimitukset). Tällaisessa tilanteessa suojaamistoimenpiteiden muodostama kokonaisuus on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

Elintärkeiden infrastruktuurien haavoittuvuus ja samalla niihin liittyvien palveluiden haavoittuvuus edellyttävät toimia. Haavoittuvien elintärkeiden infrastruktuurien ja palvelujen tehokas suojelu edellyttää tiedonvaihtoa, koordinointia ja yhteistyötä sekä kansallisesti että EU:n tasolla samoin kuin kaikkien osapuolten osallistumista.

Lisäksi aiemmin saadut kokemukset osoittavat, että jos terroristihyökkäys tapahtuu, EU:n valtioiden päämiehet vaativat uusia turvallisuutta koskevia ehdotuksia kahden vuorokauden kuluessa, mikä heikentää mahdollisten ehdotusten laatua. Pahimmassa tapauksessa voidaan esittää toimia, jotka ovat suhteettomia ja joilta puuttuu avoimuus, mistä esimerkkinä voidaan mainita toimet, jotka koskevat lentokoneisiin vietävien nesteiden rajoittamista.

Sellaisten EU:n tason horisontaalisten säännösten laatiminen, joiden yhteydessä otetaan huomioon elintärkeisiin rajat ylittäviin infrastruktuureihin liittyvät monimutkaiset prosessit ja liittymät, on siksi asianmukainen huolenaihe.

Samalla olisi kuitenkin tunnustettava, että EU:n tulisi tukea jäsenvaltioiden työtä sen kahdentamisen asemesta. Tulisi soveltaa alhaalta ylös -menettelyä muistaen, että kansalliset yksiköt tietävät parhaiten, mitä niiden maissa tapahtuu.

Tähän liittyen esittelijä katsoo, että yhteisön menettely on perusteltu vain, jos vaikutukset koskisivat vähintään kolmea jäsenvaltiota tai ainakin kahta muuta jäsenvaltioita kuin se, jossa elintärkeä infrastruktuuri sijaitsee.

On tärkeää muistuttaa, että ensisijainen ja viime käden vastuu astuu elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta kuuluu jäsenvaltioille ja elintärkeiden infrastruktuurien omistajille/ylläpitäjille. Lisäksi koska yksityissektorilla on erityistä kokemusta ja ammattitaitoa ja se täyttää elintärkeiden infrastruktuuriensa suojaamista koskevat edellytykset, sen ottaminen täysin mukaan on äärimmäisen tärkeää.

Lisäksi esittelijä haluaa korostaa, että eri säädösten ja määräysten välistä kaksinkertaisuutta sekä ristiriitaa on vältettävä kaikin keinoin. Mahdollisissa tulevissa yhteisissä arviointimenettelyissä, jos ne katsotaan tarpeellisiksi, olisi siksi otettava huomioon nykyiset menetelmät. Monialaisten ja alakohtaisten perusteiden tulisi siksi pohjautua alakohtaisiin suojelutoimiin niin, että otetaan huomioon yksittäisten elintärkeiden infrastruktuurialojen ominaispiirteet. Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä olisi jatkettava. Yhden tai useamman olemassa olevan suojelutoimen noudattaminen voisi täyttää vaatimuksen, joka koskee turvallisuussuunnitelman laatimista ja päivittämistä tai turvallisuusyhteyshenkilön nimittämistä.

Lopuksi esittelijä toteaa, että hallinnollisen kuormituksen tulisi olla mahdollisimman vähäinen niin, että noudatettaisiin muun muassa "yhden toimipisteen" periaatetta.

LAUSUNTO talous- ja raha-asioiden valiokunnalta (6.6.2007)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta
(KOM(2006)0787 – C6‑0053/2007 – 2006/0276(CNS))

Lausunnon valmistelija: Harald Ettl

LYHYET PERUSTELUT

Esillä on komission ehdotus Euroopan kriisinhallinnan parantamistoimenpiteistä, jossa otetaan huomioon 5. marraskuuta 2005 hyväksytty Haagin ohjelma, joka koskee sekä rajat ylittävien kriisien tehokasta hallintaa että parempaa suojautumista katastrofeilta ja elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista unionissa terrorismin torjumisen puitteissa, sekä komission esivalmistelut 17. marraskuuta 2005 hyväksytyn vihreän kirjan parissa.

Elintärkeät infrastruktuurit ovat aineellisia ja tietoteknisiä laitoksia, verkkoja, palveluja ja tuotantohyödykkeitä, joiden häiriöillä tai tuhoamisella olisi vakavia vaikutuksia kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen tai taloudelliseen hyvinvointiin sekä jäsenvaltioiden hallitusten tehokkaaseen toimintaan. Elintärkeitä infrastruktuureja on useilla talouden aloilla, muun muassa pankki- ja rahoitusalalla, liikenne- ja jakelualalla, energia-alalla, eläkelaitoksissa, terveydenhuollossa, elintarvikehuollossa ja viestintäalalla sekä tärkeissä valtion palveluissa.

Elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen EU:ssa on yhdessä sisäisen turvallisuuden kanssa yksi eurooppalaisen yhteiskuntajärjestelmän keskeisistä kysymyksistä. Elintärkeiden infrastruktuurien tuhoutuminen voisi johtaa EU:ssa psykologisesta näkökulmasta täydelliseen suuren yleisön luottamuksen menettämiseen. Tällä hetkellä EU:n jäsenvaltioiden kansallisen tason kriisinhallintajärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Erityisesti tästä syystä komission esillä olevan ehdotuksen tavoitteena on määrittää elintärkeät eurooppalaiset infrastruktuurit yhtenäisessä menettelyssä sekä osoittaa niiden tärkeys.

Tehokkaan kriisinhallinnan edellytyksenä on tietotekniikan ja televiestinnän alan välttämättömien viestintäjärjestelmien ylläpito. Kyseiset alat muodostavat läpileikkausinfrastruktuurin ja ovat samalla elintärkeä infrastruktuuri muille elintärkeille infrastruktuureille, kuten esimerkiksi raha-, talous- ja vakuutusalalle. Euroopan keskuspankin, jonkin suurpankin tai Frankfurtin pörssin tietoverkkoon tehtyä suoraa hyökkäystä vastaan on toimittava nopeasti sekä teknisesti että institutionaalisesti.

Suurkonserneille rajat ylittävä työskentely on välttämätöntä. Vuonna 2000 laaditusta eurooppalaisesta kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että yli puolet asianosaisista yrityksistä ei tee turvallisuustarkastuksia. Verkkopalvelinten mahdollinen väärinkäyttö helpottaa myös radikaalia toimintaa ja on tärkeä osa tietotekniikan alalla tapahtuvaa terrorismia.

Kaikenlaisissa katastrofitilanteissa erityisen alttiita ovat infrastruktuurit, jotka ovat kansainvälisiä ja joiden väliaikainen pysäyttäminen on hankalaa. Kyseinen heikkous tuli hätkähdyttävän selkeästi esille eurooppalaisessa sähkönjakeluverkossa 4. marraskuuta 2006 sattuneen sähkökatkoksen yhteydessä. Samalla tavoin rajat ylittävä ja valtioiden välinen vedenjakelu saattaa kansallisista vesijohtoverkoista huolimatta muuttua ongelmaksi pohja-, lähde- ja virtaavan veden kautta.

Myös rajat ylittävän rautatieliikenteen sekä lentokenttien, joilla on lennonjohtojärjestelmä, on kriisitilanteessa voitava turvautua eurooppalaisiin vastatoimenpiteisiin.

Vakuutus- ja jälleenvakuutusyhtiöt ovat käsitelleet riskinhallinnan kysymyksiä alakohtaisesti jo vuosien ajan. Direktiiveissä, kuten ensimmäisestä vakavaraisuutta koskevasta toimenpidepaketista annetuissa direktiiveissä, on jo otettu huomioon vakuutusten riskinhallintaa koskevat kysymykset sekä tietojen että aineellisten vakuuksien osalta. Kyseiset seikat on sopeutettava kasvaneiden riskien nykytilanteeseen toisessa vakavaraisuushankkeessa. Vakuutuksissa on välttämättömästä suhteellisuusperiaatteesta huolimatta harkittava ylimääräisen – mahdollisesti myös valtiollisen – vastuuriskin soveltamista.

Lausunnon valmistelija pitää myönteisenä ja tukee komission aietta koordinoida toimenpiteitä elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi eurooppalaisella tasolla. On kuitenkin korostettava, että jo olemassa olevien alakohtaisten toimenpiteiden päällekkäissääntely on estettävä, sillä kyseiset toimenpiteet on annettu esimerkiksi suosituksissa, jotka koskevat arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää sekä arvopaperikaupan laskutuksen ja arvopaperikaupan selvityksen standardeja EU:ssa sekä EKPJ:n lainakaupassa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien käytön standardeja EU:ssa.

Sitovien ja sitomattomien toimenpiteiden yhdistelmästä on työstettävä eurooppalaiselle lisäarvolle realistinen kustannus–hyöty-suhde.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission ehdotus	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Joulukuussa 2005 kokoontunut oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi EU:n ohjelmaksi. Neuvosto päätti, että vaikka ohjelman avulla olisi pyrittävä suojautumaan kaikkia uhkatekijöitä vastaan, ensisijaisena uhkatekijänä pidettäisiin kuitenkin terrorismia. Tämän lähtökohdan mukaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisessa tulisi ottaa huomioon sekä ihmisen aiheuttamat että teknologiset uhkatekijät ja luonnononnettomuudet, mutta terrorismia tulisi pitää ensisijaisena uhkatekijänä. Jos jotakin erityisen suurta uhkaa koskevien suojaamistoimien katsotaan olevan jollakin elintärkeiden infrastruktuurien alalla riittävällä tasolla, sidosryhmien olisi keskityttävä torjumaan muita uhkatekijöitä, jotka voivat edelleen vahingoittaa kyseistä infrastruktuuria.	(3) Joulukuussa 2005 kokoontunut oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi EU:n ohjelmaksi. Neuvosto päätti, että vaikka ohjelman avulla olisi pyrittävä suojautumaan kaikkia uhkatekijöitä vastaan, ensisijaisena uhkatekijänä pidettäisiin kuitenkin terrorismia. Tämän lähtökohdan mukaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisessa tulisi ottaa huomioon sekä ihmisen aiheuttamat että teknologiset uhkatekijät ja luonnononnettomuudet. Tähän on sisällytettävä myös rakenteelliset uhkatekijät. Terrorismia tulisi kuitenkin pitää ensisijaisena uhkatekijänä Jos jotakin erityisen suurta uhkaa koskevien suojaamistoimien katsotaan olevan jollakin elintärkeiden infrastruktuurien alalla riittävällä tasolla, sidosryhmien olisi keskityttävä torjumaan muita uhkatekijöitä, jotka voivat edelleen vahingoittaa kyseistä infrastruktuuria.
Perustelu
Tarpeellinen täydennys.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Ensisijainen vastuu elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta kuuluu nykyään jäsenvaltioille ja elintärkeiden infrastruktuurien omistajille/ylläpitäjille. Tätä tilannetta ei pitäisi muuttaa.	(4) Ensisijainen vastuu elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta kuuluu jäsenvaltioille ja elintärkeiden infrastruktuurien omistajille/ylläpitäjille. Näin on oltava myös tulevaisuudessa.
Perustelu
Täsmennetään kansallista vastuuta.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 5 kappale
(5) Yhteisössä on tiettyjä elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi kahteen tai useampaan jäsenvaltioon tai johonkin toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseinen infrastruktuuri sijaitsee. Tähän saattaa liittyä valtioiden rajat ylittäviä seurauksia, jotka johtuvat toisiinsa liitettyjen, eri alojen infrastruktuurien keskinäisestä riippuvuudesta. Tällaiset Euroopan elintärkeät infrastruktuurit olisi määritettävä ja nimettävä yhteisellä menettelyllä. Myös tarvetta parantaa tällaisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista olisi arvioitava yhteiseltä pohjalta. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevat jäsenvaltioiden kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt ovat vakiintunut ja tehokas keino vaikuttaa valtioiden rajat ylittäviin elintärkeisiin infrastruktuureihin. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan EU:n ohjelman tulisi perustua tällaiseen yhteistyöhön.	(5) Yhteisössä on tiettyjä elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi kolmeen tai useampaan jäsenvaltioon tai kahteen muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseinen infrastruktuuri sijaitsee. Tähän saattaa liittyä valtioiden rajat ylittäviä seurauksia, jotka johtuvat toisiinsa liitettyjen, eri alojen infrastruktuurien keskinäisestä riippuvuudesta. Tällaiset Euroopan elintärkeät infrastruktuurit olisi määritettävä ja nimettävä yhteisellä menettelyllä. Myös tarvetta parantaa tällaisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista olisi arvioitava yhteiseltä pohjalta. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevat jäsenvaltioiden kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt ovat vakiintunut ja tehokas keino vaikuttaa valtioiden rajat ylittäviin elintärkeisiin infrastruktuureihin. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan EU:n ohjelman tulisi perustua tällaiseen yhteistyöhön.
Perustelu
Toissijaisuusperiaate.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
	(5 a) Joillakin aloilla on jo useita toimenpiteitä, joilla säännellään elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä, nimeämistä ja suojaamista. Tuleva yhteisön laajuinen sääntely ei saisi johtaa kyseisillä aloilla päällekkäissääntelyyn ilman turvallisuuden lisääntymistä.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Elintärkeät infrastruktuurit olisi suunniteltava siten, että minimoitaisiin kytkökset ja sijainti kolmansissa maissa. Elintärkeiden infrastruktuurien sijainti Euroopan unionin ulkopuolella lisää terroristihyökkäysten riskiä koko infrastruktuuriin leviävine vaikutuksineen, EU:n ulkopuolella varastoidun tiedon saatavuutta terroristeille sekä riskejä, ettei yhteisön lainsäädäntöä noudateta, jolloin koko infrastruktuuri tulee haavoittuvammaksi.
Perustelu
Äskettäinen SWIFT-tapaus osoitti, että elintärkeitä tietoja on suojattava ulkomaalaisten viranomaisten tai yksityisten toimijoiden laittomalta käytöltä.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 10 kappale
(10) Jotta voitaisiin helpottaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen parantamista, olisi kehitettävä yhteisiä menetelmiä infrastruktuuriomaisuuteen liittyvien heikkouksien, uhkatekijöiden ja riskien määrittämistä ja luokittelua varten.	(10) Jotta voitaisiin helpottaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen parantamista, olisi kehitettävä yhteisiä menetelmiä infrastruktuuriomaisuuteen liittyvien rakenteellisten heikkouksien, uhkatekijöiden ja riskien määrittämistä ja luokittelua varten.
Perustelu
Tarpeellinen konkretisointi.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Elintärkeitä infrastruktuureja koskevan tietojenvaihdon tulisi tapahtua luottamuksellisesti ja suojatussa ympäristössä. Tietojen jakaminen edellyttää luottamuksellisia suhteita, jotta yritykset ja organisaatiot voivat olla varmoja siitä, että niiden arkaluonteiset tiedot suojataan riittävän hyvin. Teollisuuden toimijoita tulisi kannustaa jakamaan elintärkeitä infrastruktuureja koskevia tietoja korostamalla, että tietojenvaihdosta koituva hyöty on teollisuuden ja koko yhteiskunnan kannalta tärkeämpää kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyvää tietojenvaihtoa olisi näin ollen pyrittävä edistämään.	(14) Elintärkeitä infrastruktuureja koskevan tietojenvaihdon tulisi tapahtua luottamuksellisesti ja suojatussa ympäristössä. Tietojen jakaminen edellyttää luottamuksellisia suhteita, jotta yritykset ja organisaatiot voivat olla varmoja siitä, että niiden arkaluonteiset tiedot suojataan riittävän hyvin.
Perustelu
Toissijaisuusperiaatteen huomiointi.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 15 kappale
(15) Tällä direktiivillä täydennetään yhteisössä ja jäsenvaltioissa voimassa olevia alakohtaisia toimenpiteitä. Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä olisi jatkettava, sillä ne edistävät osaltaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa.	(15) Tällä direktiivillä täydennetään yhteisössä ja jäsenvaltioissa voimassa olevia alakohtaisia toimenpiteitä. Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä olisi jatkettava, sillä ne edistävät osaltaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa aiheuttamatta lisäkustannuksia päällekkäisillä vaatimuksilla, jotka eivät lisää turvallisuutta.
Perustelu
Vältetään tarpeeton byrokraattinen taakka, jolla ei lisätä turvallisuutta.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 15 a kappale(uusi)
	(15 a) Tämä direktiivi ei koske kriittisten infrastruktuurien ulkoisen ulottuvuuden erityistä merkitystä, joka on ominaista esimerkiksi finanssi- tai energia-alalla.
Perustelu
Täsmennetään, että myös Euroopan unionin ulkopuolisilla kriittisillä infrastruktuureilla voi erityisesti finanssi- ja energia-alalla olla voimakkaita vaikutuksia, ja toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi ovat tarpeen.
Tarkistus 10 1 artikla
Tällä direktiivillä otetaan käyttöön menettely Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteinen lähestymistapa niiden suojaamisen parantamiseen liittyvien tarpeiden arvioimista varten.	Tällä direktiivillä otetaan käyttöön menettely Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteinen lähestymistapa niiden kaikenlaisilta vaaroilta suojaamisen parantamiseen liittyvien tarpeiden arvioimista varten.
Perustelu
Strategialla on pyrittävä suojelemaan kaikenlaisilta vaaroilta, myös sellaisilta, jotka eivät aiheudu terrorismista tai luonnonkatastrofeista, mutta voivat kuitenkin pysyvästi vahingoittaa infrastruktuurin toimintaa ja eheyttä. Niihin kuuluvat muun muassa inhimilliset erehdykset, henkilöstön ammattitaidon puute, yritykselle elintärkeiden infrastruktuurien ulkoistaminen, epidemiat/tartuntataudit, lisääntyvä riippuvuus tietotekniikasta, tietoteknisten järjestelmien maailmanlaajuinen verkottuminen ja poliittiset levottomuudet.
Tarkistus 11 2 artiklan b alakohta
b) ’Euroopan elintärkeällä infrastruktuurilla’ sellaisia elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen aiheuttaisi huomattavia seurauksia kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa tai vain yhdessä jäsenvaltiossa siinä tapauksessa, että kyseinen infrastruktuuri sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa. Tällaiset seuraukset voivat johtua myös siitä, että toimialat ovat riippuvaisia muiden toimialojen infrastruktuureista;	b) ’Euroopan elintärkeällä infrastruktuurilla’ sellaisia elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen aiheuttaisi huomattavia seurauksia kolmessa tai useammassa jäsenvaltiossa tai ainakin kahdessa jäsenvaltiossa siinä tapauksessa, että kyseinen infrastruktuuri sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa. Tällaiset seuraukset voivat johtua myös siitä, että toimialat ovat riippuvaisia muiden toimialojen infrastruktuureista;
Tarkistus 12 2 artiklan c alakohdan 1 luetelmakohta
– vaikutuksia väestöön (kohteena olevan väestön määrä);	– vaikutuksia väestöön;
Perustelu
Tarpeellinen konkretisointi.
Tarkistus 13 2 artiklan c alakohdan 2 luetelmakohta
– taloudellisia vaikutuksia (taloudellisten menetysten ja/tai tuotteiden tai palvelujen laadun heikkenemisen suuruusluokka),	– vaikutuksia sisämarkkinoihin (taloudellisten menetysten ja/tai tuotteiden tai palvelujen laadun heikkenemisen suuruusluokka);
Perustelu
Tarpeellinen konkretisointi.
Tarkistus 14 2 artiklan d alakohta
d) ’haavoittuvuudella’ elintärkeän infrastruktuurin suunnittelun, toteutuksen tai toiminnan osan ominaisuutta, joka tekee siitä alttiin jonkin uhkatekijän aiheuttamalle vahingoittumiselle tai tuhoutumiselle; tällä tarkoitetaan myös riippuvuutta muuntyyppisistä infrastruktuureista;	d) 'rakenteellisella haavoittuvuudella' elintärkeän infrastruktuurin suunnittelun, toteutuksen tai toiminnan osan ominaisuutta, joka tekee siitä alttiin jonkin uhkatekijän aiheuttamalle vahingoittumiselle tai tuhoutumiselle; tällä tarkoitetaan myös riippuvuutta muuntyyppisistä infrastruktuureista;
Perustelu
Tarpeellinen konkretisointi.
Tarkistus 15 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisessä tarvittavat horisontaaliset ja alakohtaiset kriteerit hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä. Kriteerejä voidaan muuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	1. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisessä tarvittavat horisontaaliset ja alakohtaiset kriteerit perustetaan jo käytössä oleviin suojelukriteereihin ja hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä. Kriteerejä voidaan muuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.
Tarkistus 16 3 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Horisontaaliset kriteerit, joita sovelletaan kaikkiin eri alojen elintärkeisiin infrastruktuureihin, laaditaan tietyn infrastruktuurin vahingoittumisen tai tuhoutumisen seurausten vakavuuden perusteella. Kriteerit hyväksytään viimeistään [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].	Horisontaaliset kriteerit, joita sovelletaan kaikkiin eri alojen elintärkeisiin eurooppalaisiin infrastruktuureihin, laaditaan tietyn infrastruktuurin vahingoittumisen tai tuhoutumisen seurausten vakavuuden perusteella. Kriteerit hyväksytään viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].
Perustelu
Menettelyn lyhentäminen.
Tarkistus 17 3 artiklan 1 kohdan 3 alakohta
Painopistealoja varten laaditaan alakohtaiset kriteerit eri alojen elintärkeiden infrastruktuurien ominaispiirteiden ja tarvittaessa sidosryhmien kuulemisen perusteella. Alakohtaiset kriteerit hyväksytään erikseen kutakin painopistealaa varten viimeistään vuoden kuluttua siitä kun kyseinen ala on nimetty painopistealaksi.	Painopistealoja varten laaditaan alakohtaiset kriteerit eri alojen elintärkeiden infrastruktuurien ominaispiirteiden ja kaikkien sidosryhmien kuulemisen perusteella ja ottaen huomioon eri aloilla jo käytössä olevat suojaamistoimet, koska eri toimialoilla on kertynyt erityistä kokemusta ja asiantuntemusta omien elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta. Alakohtaiset kriteerit hyväksytään erikseen kutakin painopistealaa varten viimeistään vuoden kuluttua siitä kun kyseinen ala on nimetty painopistealaksi.
Tarkistus 18 3 artiklan 1 kohdan 3 a alakohta (uusi)
	Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä on jatkettava. Eri säännösten tai määräysten päällekkäisyyttä ja ristiriitoja on vältettävä kaikin mahdollisin keinoin.
Tarkistus19 3 artiklan 3 kohdan 1 alakohta
3. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä sellaiset joko sen alueella tai sen ulkopuolella sijaitsevat elintärkeät infrastruktuurit, jotka voivat aiheuttaa seurauksia sen alueella ja jotka täyttävät 1 ja 2 kohdassa säädetyt kriteerit.	Kunkin jäsenvaltion on määritettävä sellaiset joko sen alueella tai sen ulkopuolella sijaitsevat elintärkeät infrastruktuurit, jotka voivat aiheuttaa seurauksia sen lainkäyttöalueella ja jotka täyttävät 1 ja 2 kohdassa säädetyt kriteerit.
Perustelu
Tarpeellinen konkretisointi.
Tarkistus 20 4 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Euroopan elintärkeät infrastruktuurit on suunniteltava siten, että minimoidaan kytkökset kolmansiin maihin ja sijainti niissä.
Perustelu
Äskettäinen SWIFT-tapaus osoitti, että elintärkeitä tietoja on suojattava ulkomaalaisten viranomaisten tai yksityisten toimijoiden laittomalta käytöltä.
Tarkistus 21 4 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Euroopan elintärkeissä infrastruktuureissa tehtävä ja niiden toimintaan tarvittava henkilötietojen käsittely suoraan tai välikäden kautta toteutetaan direktiivin 95/46/EY säännösten ja tietosuojaan sovellettavien periaatteiden mukaisesti. Tiedot käsitellään Euroopan unionissa eikä tietojen peilausta sallita kolmansissa maissa turvallisuussyistä.
Perustelu
Äskettäinen SWIFT-tapaus osoitti, että elintärkeitä tietoja on suojattava ulkomaalaisten viranomaisten tai yksityisten toimijoiden laittomalta käytöltä.
Tarkistus 22 5 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. Turvallisuussuunnitelmassa on eriteltävä Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omaisuuserät ja esitettävä niiden suojaamiseksi tarvittavat turvallisuusratkaisut liitteen II mukaisesti. Turvallisuussuunnitelmaa koskevia alakohtaisia vaatimuksia, joissa otetaan huomioon voimassa olevat yhteisön toimenpiteet, voidaan hyväksyä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	2. Turvallisuussuunnitelmassa on eriteltävä Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omaisuuserät ja esitettävä niiden suojaamiseksi tarvittavat turvallisuusratkaisut liitteen II mukaisesti. Turvallisuussuunnitelmaa koskevat alakohtaiset vaatimukset, joissa otetaan huomioon voimassa olevat yhteisön toimenpiteet, voidaan hyväksyä kokonaisuudessaan 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.
Perustelu
Vakuutusyhtiöt ja pankit toimivat aloilla, joilla sijoitetaan jatkuvasti suuria summia turvallisuuteen, kuten kulunvalvontaan ja tietojärjestelmien turvallisuuteen. Valtiolliset toimenpiteet eivät saa kaksinkertaistaa jo olemassa olevia alakohtaisia toimenpiteitä. Siksi tulevalla sääntelyllä olisi varmistettava olemassa olevien turvallisuussuunnitelmien täysi hyväksyminen.
Tarkistus 23 7 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiivistelmä kullakin liitteessä I tarkoitetulla alalla havaituista heikkouksista, uhkatekijöistä ja riskeistä 18 kuukauden kuluessa siitä kun 4 artiklan 2 kohdassa säädetty luettelo on hyväksytty ja sen jälkeen jatkuvasti kahden vuoden välein.	2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiivistelmä kullakin liitteessä I tarkoitetulla alalla havaituista heikkouksista, uhkatekijöistä ja riskeistä 12 kuukauden kuluessa siitä kun 4 artiklan 2 kohdassa säädetty luettelo on hyväksytty ja sen jälkeen jatkuvasti kahden vuoden välein.
Perustelu
Menettelyn lyhentäminen.
Tarkistus 24 7 artiklan 4 kohta
4. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien heikkouksien sekä niihin kohdistuvien uhkatekijöiden ja riskien arvioimiseksi voidaan laatia yhteisiä alakohtaisia menetelmiä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	4. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien heikkouksien sekä niihin kohdistuvien uhkatekijöiden ja riskien arvioimiseksi voidaan laatia yhteisiä alakohtaisia menetelmiä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä. Tällaisissa yhteisissä menetelmissä otetaan huomioon jo käytössä olevat menetelmät.
Tarkistus 25 8 artikla
Komissio tukee Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajia/ylläpitäjiä antamalla niille mahdollisuuden hyödyntää elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä parhaita käytänteitä ja menetelmiä.	Komissio tukee jäsenvaltioiden pyynnöstä Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajia/ylläpitäjiä antamalla niille mahdollisuuden hyödyntää elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä parhaita käytänteitä ja menetelmiä.
Perustelu
Varmistetaan jäsenvaltioiden osallistuminen.
Tarkistus 26 10 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on laadittava asianmukainen turvallisuusselvitys jokaisesta henkilöstä, joka käsittelee niiden puolesta luottamuksellisia tietoja tämän direktiivin mukaisesti.	2. Jäsenvaltioiden on laadittava optimaalinen turvallisuusselvitys jokaisesta henkilöstä, joka käsittelee niiden puolesta luottamuksellisia tietoja tämän direktiivin mukaisesti.
Tarkistus 27 10 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäsenvaltioille tai komissiolle toimitettuja elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevia tietoja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäsenvaltioille tai komissiolle toimitettuja elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevia tietoja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen ja että suhteellisuusperiaate aineellisesta näkökulmasta katsottuna sekä suojeltavat perusoikeudet ja käytännöt otetaan ehdottomasti huomioon.
Perustelu
Muihin suojeltaviin perusoikeuksiin ja käytäntöihin lukeutuvat esimerkiksi tietosuoja ja puhelinsalaisuus.
Tarkistus 28 11 artiklan 1 kohta
1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu kunkin elintärkeän infrastruktuurin yhteyspisteen edustajista.	1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden asiasta vastaavista edustajista.
Perustelu
Toissijaisuusperiaatteen huomiointi.
Tarkistus 29 Liite I, toimiala III, alatoimiala 9
9. Radioviestintä ja navigointi	9. Radioviestintä, navigointi ja radiotaajuuden tunnistus (RFID)
Tarkistus 30 Liite I, toimiala VII, alatoimiala 19
19. Maksujärjestelmät sekä arvopapereiden selvitys- ja toimitusinfrastruktuurit ja -järjestelmät	19. Maksujärjestelmät sekä arvopapereiden selvitys- ja toimitusinfrastruktuurit ja -järjestelmät sekä niiden palveluntarjoajat.
Tarkistus 31 Liite I, toimiala VII, alatoimiala 19 a (uusi)
	19 a. Pankki- ja vakuutusala

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittäminen, nimeäminen ja suojaaminen
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0787 – C6-0053/2007 – 2006/0276(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	LIBE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 1.2.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Harald Ettl 24.1.2007
Valiokuntakäsittely	10.4.2007		8.5.2007
Hyväksytty (pvä)	5.6.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, David Casa, Manuel António dos Santos, Christian Ehler, Jonathan Evans, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Dariusz Maciej Grabowski, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Piia-Noora Kauppi, Guntars Krasts, Andrea Losco, Astrid Lulling, Cristobal Montoro Romero, Joseph Muscat, Joop Post, John Purvis, Alexander Radwan, Dariusz Rosati, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Cristian Stănescu, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Ieke van den Burg, Sahra Wagenknecht
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Harald Ettl, Ján Hudacký, Werner Langen, Maria Petre, Andreas Schwab
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Anne Ferreira

LAUSUNTO teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta (12.6.2007)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta
(KOM(2006)0787 – C6‑0053/2007 – 2006/0276(CNS))

Valmistelija: Norbert Glante

LYHYET PERUSTELUT

Elintärkeitä infrastruktuureja ovat aineelliset ja tietotekniset laitokset, verkot, palvelut ja varat, joiden toimintahäiriöt tai tuhoutuminen aiheuttaisi vakavia seurauksia kansalaisten terveydelle, turvallisuudelle tai taloudelliselle hyvinvoinnille ja jäsenvaltioiden hallitusten toiminnalle.

Elintärkeät infrastruktuurit ovat Euroopan unionissa verkottuneet tiiviisti keskenään, ja alalla vallitsee suuri keskinäinen riippuvuus, minkä vuoksi kyseiset infrastruktuurit ovat alttiita toimintahäiriöille tai tuhoutumiselle.

Euroopan perustuslakisopimuksessa vahvistetaan: "Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnonmullistuksen tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi."

Unionin kansalaisia on yhdennetyn eurooppalaisen strategian puitteissa suojeltava terrori-iskujen lisäksi myös luonnonmullistuksilta ja onnettomuuksilta. Näistä aiheutuu usein rajatylittäviä seurauksia, joten jäsenvaltioiden on autettava toisiaan ja luotava yhteisön tasolla sovellettava kriisinhallintajärjestelmä.

Toimivassa strategiassa on painotettava sekä ennaltaehkäisyä että toimenpiteitä iskujen ja suuronnettomuuksien seurauksien hoitamiseksi.

Elintärkeän infrastruktuurin suojaamiseksi tarkoitettu yhteisön varhaisvaroitusjärjestelmä voi toimia menestyksekkäästi vain sillä ehdolla, että sillä edesautetaan yhteisiä vaaroja koskevien tietojen vaihtoa ja että sen puitteissa kehitetään toimia ja strategioita, joiden avulla voidaan minimoida riskit ja suojata kyseinen infrastruktuuri entistä tehokkaammin.

Toimivalta

Koska monet infrastruktuurien keskeiset osat eivät kuulu valtioille, turvallisuus- ja valvontatoimiin on kytkettävä sekä julkisia että yksityisiä tahoja. Unionissa infrastruktuurien suojaaminen kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Siitä huolimatta unionille olisi annettava asiassa koordinoijan rooli, koska yksittäisten valtioiden toimien tehokkuus on monissa tapauksissa riippuvainen rajatylittävästä yhteistyöstä.

Yhteistyö ja koordinointi

Elintärkeän infrastruktuurin suojaamisessa on välttämätöntä turvautua asianomaisten infrastruktuurilaitosten omistajien ja ylläpitäjien ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten jatkuvaan ja yhteistyöhenkiseen kumppanuuteen.

Yhteentoimivuuden varmistamiseksi olisi luotava yhteisön tasolla sovellettava riskianalyysijärjestelmä. On erittäin tärkeää, että normit, säännöt ja niiden täytäntöönpano ovat kaikkialla samanlaiset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että järjestelmien olisi oltava identtisiä. Tärkeää on pikemminkin järjestelmien parempi yhteensopivuus ja suurempi tehokkuus. Niitä tapauksia varten, joihin ei ole olemassa alakohtaisia tai kansainvälisiä normeja, Euroopan standardointikomitean (CEN) ja muiden toimivaltaisten standardointielinten olisi ehdotettava kaikille asianomaisille aloille yhtenäisiä alakohtaisia ja mukautettuja turvallisuusnormeja. Myös ISO:n olisi kansainvälisellä tasolla esitettävä vastaavia normeja, jotta saadaan aikaan yhdenmukaiset edellytykset.

Asiaa koskevia tietoja olisi niiden lähteestä riippumatta käsiteltävä huolellisesti, luotettavasti ja tarpeen vaatiessa luottamuksellisina vaikkakin parlamentaarisesta valvonnasta on aina huolehdittava.

Tietotekniikka

Viestintäverkoista ja tietojärjestelmistä on tullut merkittävä tekijä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä. Siksi turvallisuuden ja ennen kaikkea näiden verkkojen ja järjestelmien käytettävyyden merkitys kasvaa koko ajan.

On tunnettu tosiasia varsinkin järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä, että tietojärjestelmiin kohdistetaan hyökkäyksiä, ja yhä suurempaa huolta aiheuttavat mahdolliset terrori-iskut sellaisiin järjestelmiin, jotka ovat osa jäsenvaltioiden elintärkeää infrastruktuuria. Vaarassa on tavoitteena olevan turvallisen tietoyhteiskunnan ja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittäminen. Siksi tarvitaan unionin tasolla toteutettavia vastatoimia. Nykyaikaisten tietojärjestelmien rajatylittävästä luonteesta johtuen järjestelmiin kohdistuviin hyökkäyksiin liittyy usein rajatylittävä ulottuvuus, minkä vuoksi on pikaisesti toteutettava lisätoimia relevanttien rikosoikeudellisten säännösten lähentämiseksi.

Tutkimus

Turvallisuustutkimuksen kasvaneen merkityksen vuoksi komissio on ehdottanut vuosibudjetin lisäämistä vuosittain huomattavasti vuodesta 2007 lähtien 15 miljoonasta eurosta noin 250 miljoonaan euroon.

Vuodesta 2007 alkavaan uuteen rahoituskauteen valmistavana toimena luotiin huhtikuussa 2005 turvallisuustutkimuksen neuvoa-antava komitea, joka koostuu turvallisuusalan yksityisten ja julkisten sidosryhmien edustajista ja joka neuvoo komissiota tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvan turvallisuustutkimuksen sisällön ja täytäntöönpanon osalta.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 kappale
(2) Marraskuun 17 päivänä 2005 komissio hyväksyi vihreän kirjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmasta. Siinä esitetään eri vaihtoehtoja suojaamisohjelman ja elintärkeiden infrastruktuurien varoitusjärjestelmän (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN) toteuttamista varten. Vihreän kirjan perusteella saadusta palautteesta käy selkeästi ilmi, että elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista varten on tarpeen perustaa yhteisön kehys. Kommenttien mukaan on syytä parantaa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisvalmiutta Euroopassa ja vähentää niiden haavoittuvuutta. Lisäksi kommenteissa korostetaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisen ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun merkitystä.	(2) Marraskuun 17 päivänä 2005 komissio hyväksyi vihreän kirjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmasta. Siinä esitetään eri vaihtoehtoja suojaamisohjelman ja elintärkeiden infrastruktuurien varoitusjärjestelmän (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN) toteuttamista varten. Vihreän kirjan perusteella saadusta palautteesta käy selkeästi ilmi elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista varten perustettavan yhteisön kehyksen mahdollinen lisäarvo. Kommenttien mukaan on syytä parantaa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisvalmiutta Euroopassa ja vähentää niiden haavoittuvuutta. Lisäksi kommenteissa korostetaan keskeisten periaatteiden, kuten toissijaisuuden, suhteellisuuden ja täydentävyyden sekä sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun merkitystä.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Joulukuussa 2005 kokoontunut oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi EU:n ohjelmaksi. Neuvosto päätti, että vaikka ohjelman avulla olisi pyrittävä suojautumaan kaikkia uhkatekijöitä vastaan, ensisijaisena uhkatekijänä pidettäisiin kuitenkin terrorismia. Tämän lähtökohdan mukaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisessa tulisi ottaa huomioon sekä ihmisen aiheuttamat että teknologiset uhkatekijät ja luonnononnettomuudet, mutta terrorismia tulisi pitää ensisijaisena uhkatekijänä. Jos jotakin erityisen suurta uhkaa koskevien suojaamistoimien katsotaan olevan jollakin elintärkeiden infrastruktuurien alalla riittävällä tasolla, sidosryhmien olisi keskityttävä torjumaan muita uhkatekijöitä, jotka voivat edelleen vahingoittaa kyseistä infrastruktuuria.	(3) Joulukuussa 2005 kokoontunut oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi EU:n ohjelmaksi. Neuvosto päätti, että vaikka ohjelman avulla olisi pyrittävä suojautumaan kaikkia uhkatekijöitä vastaan, ensisijaisena uhkatekijänä pidettäisiin kuitenkin terrorismia. Tämän lähtökohdan mukaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisessa tulisi ottaa huomioon sekä ihmisen aiheuttamat että teknologiset uhkatekijät ja luonnononnettomuudet.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Ensisijainen vastuu elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta kuuluu nykyään jäsenvaltioille ja elintärkeiden infrastruktuurien omistajille/ylläpitäjille. Tätä tilannetta ei pitäisi muuttaa.	(4) Ensisijainen vastuu elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta kuuluu nykyään jäsenvaltioille ja elintärkeiden infrastruktuurien omistajille/ylläpitäjille. Unionille olisi kuitenkin annettava asiassa koordinoijan rooli, koska yksittäisten valtioiden toimien tehokkuus on monissa tapauksissa riippuvainen rajatylittävästä yhteistyöstä.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 5 kappale
(5) Yhteisössä on tiettyjä elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi kahteen tai useampaan jäsenvaltioon tai johonkin toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseinen infrastruktuuri sijaitsee. Tähän saattaa liittyä valtioiden rajat ylittäviä seurauksia, jotka johtuvat toisiinsa liitettyjen, eri alojen infrastruktuurien keskinäisestä riippuvuudesta. Tällaiset Euroopan elintärkeät infrastruktuurit olisi määritettävä ja nimettävä yhteisellä menettelyllä. Myös tarvetta parantaa tällaisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista olisi arvioitava yhteiseltä pohjalta. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevat jäsenvaltioiden kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt ovat vakiintunut ja tehokas keino vaikuttaa valtioiden rajat ylittäviin elintärkeisiin infrastruktuureihin. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan EU:n ohjelman tulisi perustua tällaiseen yhteistyöhön.	(5) Yhteisössä on tiettyjä elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi kolmeen tai useampaan jäsenvaltioon tai ainakin kahteen muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseinen infrastruktuuri sijaitsee. Tähän saattaa liittyä valtioiden rajat ylittäviä seurauksia, jotka johtuvat toisiinsa liitettyjen, eri alojen infrastruktuurien keskinäisestä riippuvuudesta. Tällaiset Euroopan elintärkeät infrastruktuurit olisi määritettävä ja nimettävä yhteisellä menettelyllä. Myös tarvetta parantaa tällaisten Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista olisi arvioitava yhteiseltä pohjalta. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevat jäsenvaltioiden kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt ovat vakiintunut ja tehokas keino vaikuttaa valtioiden rajat ylittäviin elintärkeisiin infrastruktuureihin. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan EU:n ohjelman tulisi perustua tällaiseen yhteistyöhön.
Perustelu
Euroopan tason menettely on perusteltu, jos vaikutus kohdistuisi ainakin kolmeen jäsenvaltioon tai ainakin kahteen muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa elintärkeä infrastruktuuri sijaitsee.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Eri toimialoilla on kertynyt erityistä kokemusta ja asiantuntemusta elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta, ja ne asettavat myös omat vaatimuksensa tälle toiminnalle. Siksi elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan yhteisön menettelyn suunnittelussa ja toteutuksessa olisi otettava huomioon eri alojen erityisominaisuudet. Menettelyn tulisi perustua EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla jo toteutettaviin eri alojen toimenpiteisiin, ja tarvittaessa myös elintärkeiden infrastruktuurien omistajien/ylläpitäjien välillä jo tehtyihin valtioiden rajat ylittäviin keskinäisiin avustussopimuksiin. Koska yksityisellä sektorilla on erittäin merkittävä vastuu riskien valvonnasta ja hallinnasta, liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelusta ja katastrofin jälkeisistä elpymistoimista, yhteisön menettelyjen on kannustettava yksityistä sektoria osallistumaan toimintaan täysipainoisesti. Elintärkeistä infrastruktuurialoista on laadittava yhteinen luettelo, koska näin voidaan helpottaa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan alakohtaisen toimintamallin toteuttamista.	(6) Eri toimialoilla on kertynyt erityistä kokemusta ja asiantuntemusta elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta, ja ne asettavat myös omat vaatimuksensa tälle toiminnalle. Siksi elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan yhteisön menettelyn suunnittelussa ja toteutuksessa olisi otettava huomioon eri alojen erityisominaisuudet. Menettelyn tulisi perustua EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla jo toteutettaviin eri alojen toimenpiteisiin, ja tarvittaessa myös elintärkeiden infrastruktuurien omistajien/ylläpitäjien välillä jo tehtyihin valtioiden rajat ylittäviin keskinäisiin avustussopimuksiin. Koska yksityisellä sektorilla on erittäin merkittävä vastuu riskien valvonnasta ja hallinnasta, liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelusta ja katastrofin jälkeisistä elpymistoimista, yhteisön menettelyjen olisi taattava yksityisen sektorin täysipainoinen osallistuminen toimintaan. On määriteltävä alakohtaisia kriteereitä elintärkeän infrastruktuurin määrittämistä ja tunnistamista varten ja laadittava elintärkeistä infrastruktuurialoista yhteinen luettelo, koska näin voidaan helpottaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan alakohtaisen toimintamallin toteuttamista.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 7 kappale
(7) Jokaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän olisi laadittava turvallisuussuunnitelma, jossa määritetään elintärkeät omaisuuserät ja esitetään niiden suojaamiseksi tarvittavat turvallisuusratkaisut. Turvallisuussuunnitelmassa olisi otettava huomioon infrastruktuurin haavoittuvuus, uhkien ja riskien arviointi sekä muut jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamat asiaa koskevat tiedot.	(7) Jokaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän olisi laadittava turvallisuussuunnitelma, jossa määritetään elintärkeät omaisuuserät ja esitetään niiden suojaamiseksi tarvittavat turvallisuusratkaisut. Turvallisuussuunnitelmassa olisi otettava huomioon infrastruktuurin haavoittuvuus, uhkien ja riskien arviointi sekä muut jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamat asiaa koskevat tiedot. Vaatimus laatia ja pitää ajan tasalla turvallisuussuunnitelma olisi katsottava täytetyksi, mikäli nykyisiä alakohtaisia suojatoimia noudatetaan.
Perustelu
Yhteisön toimien tulisi perustua nykyisiin alakohtaisiin suojatoimiin eri alojen erityispiirteet huomioon ottaen. Ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä on pyrittävä välttämään kaikin keinoin.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Jokaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän olisi nimettävä turvallisuusyhteyshenkilö, jotta voidaan helpottaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa.	(8) Jokaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin omistajan/ylläpitäjän olisi nimettävä turvallisuusyhteyshenkilö, jotta voidaan helpottaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta vastaavien kansallisten ja yhteisön viranomaisten kanssa. Vaatimus nimetä turvallisuusyhteyshenkilö olisi katsottava täytetyksi, mikäli nykyisiä alakohtaisia suojatoimia noudatetaan.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 10 kappale
(10) Jotta voitaisiin helpottaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen parantamista, olisi kehitettävä yhteisiä menetelmiä infrastruktuuriomaisuuteen liittyvien heikkouksien, uhkatekijöiden ja riskien määrittämistä ja luokittelua varten.	(10) Jotta voitaisiin helpottaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen parantamista, olisi kehitettävä ja sovellettava yhteisiä menetelmiä infrastruktuuriomaisuuteen liittyvien uhkatekijöiden, riskien ja rakenteellisten heikkouksien määrittämistä ja luokittelua varten.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamistoimenpiteiden johdonmukainen toteuttaminen ja kaikkien sidosryhmien vastuualueiden selkeä määritteleminen edellyttävät yhteistä toimintakehystä. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajilla/ylläpitäjillä tulisi olla mahdollisuus tutustua elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskeviin parhaisiin käytänteisiin ja menetelmiin.	(11) Yhteinen toimintakehys voi luoda tarvittavan perustan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamistoimenpiteiden johdonmukaiselle toteuttamiselle, koska siinä määritellään selkeästi kaikkien sidosryhmien vastuualueet. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajilla/ylläpitäjillä tulisi olla mahdollisuus tutustua elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskeviin tietoihin ja osallistua hyviksi osoittautuneiden kokemusten, käytänteiden ja menetelmien vaihtoon.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Elintärkeiden infrastruktuurien tehokas suojaaminen edellyttää tietojenvaihtoa, koordinointia ja yhteistyötä sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Tämä tavoite voidaan saavuttaa parhaiten nimeämällä kussakin jäsenvaltiossa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen yhteyspiste, joka koordinoi tähän liittyviä kysymyksiä kansallisella tasolla sekä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa.	(12) Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien tehokas suojaaminen edellyttää tietojenvaihtoa, koordinointia ja yhteistyötä sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Tämä tavoite voidaan saavuttaa parhaiten nimeämällä kansallisella ja yhteisön tasolla Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisen yhteyspiste, joka koordinoi tähän liittyviä kysymyksiä kansallisella tasolla sekä muiden jäsenvaltioiden ja unionin kanssa.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Jotta elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä toimia voidaan suunnitella luottamuksellisuutta edellyttävillä aloilla, olisi varmistettava, että tietoja voidaan vaihtaa tämän direktiivin puitteissa johdonmukaisesti ja turvallisesti. Tietyt elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyvät tiedot ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden julkistaminen veisi pohjan yleiseen turvallisuuteen liittyvän yleisen edun suojaamiselta. Koska yksityiskohtaisia tietoja jostakin elintärkeän infrastruktuurin omaisuuserästä voidaan käyttää hyväksi sellaisten toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa, joiden tarkoituksena on aiheuttaa infrastruktuurijärjestelmien toiminnalle kestämättömiä seurauksia, tällaiset tiedot olisi luokiteltava salaisiksi, niin että tietoihin voisivat tutustua sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla ainoastaan ne, jotka niitä todella tarvitsevat.	(13) Jotta Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä toimia voidaan suunnitella luottamuksellisuutta edellyttävillä aloilla, olisi varmistettava, että tietoja voidaan vaihtaa tämän direktiivin puitteissa johdonmukaisesti ja turvallisesti. Tietyt Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyvät tiedot ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden julkistaminen veisi pohjan yleiseen turvallisuuteen liittyvän yleisen edun suojaamiselta. Koska yksityiskohtaisia tietoja jostakin elintärkeän infrastruktuurin omaisuuserästä voidaan käyttää hyväksi sellaisten toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa, joiden tarkoituksena on aiheuttaa infrastruktuurijärjestelmien toiminnalle kestämättömiä seurauksia, tällaiset tiedot olisi luokiteltava salaisiksi, niin että tietoihin voisivat tutustua sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla ainoastaan ne, jotka niitä todella tarvitsevat.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Elintärkeitä infrastruktuureja koskevan tietojenvaihdon tulisi tapahtua luottamuksellisesti ja suojatussa ympäristössä. Tietojen jakaminen edellyttää luottamuksellisia suhteita, jotta yritykset ja organisaatiot voivat olla varmoja siitä, että niiden arkaluonteiset tiedot suojataan riittävän hyvin. Teollisuuden toimijoita tulisi kannustaa jakamaan elintärkeitä infrastruktuureja koskevia tietoja korostamalla, että tietojenvaihdosta koituva hyöty on teollisuuden ja koko yhteiskunnan kannalta tärkeämpää kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyvää tietojenvaihtoa olisi näin ollen pyrittävä edistämään.	(14) Elintärkeitä infrastruktuureja koskevan tietojenvaihdon tulisi tapahtua luottamuksellisesti ja suojatussa ympäristössä. Tietojen jakaminen edellyttää luottamuksellisia suhteita, jotta yritykset ja organisaatiot voivat olla varmoja siitä, että niiden arkaluonteiset tiedot suojataan riittävän hyvin.
Perustelu
Toissijaisuusperiaatteen huomiointi.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 15 kappale
(15) Tällä direktiivillä täydennetään yhteisössä ja jäsenvaltioissa voimassa olevia alakohtaisia toimenpiteitä. Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä olisi jatkettava, sillä ne edistävät osaltaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa.	(15) Tällä direktiivillä täydennetään yhteisössä ja jäsenvaltioissa voimassa olevia alakohtaisia toimenpiteitä. Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä olisi jatkettava, sillä ne edistävät osaltaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa. Samalla on taattava, ettei aiheuteta lisäkustannuksia päällekkäisillä vaatimuksilla, jotka eivät lisää turvallisuutta. Tämä direktiivi olisi otettava huomioon tulevissa alakohtaisissa toimenpiteissä päällekkäisyyksien ja ristiriitaisuuksien välttämiseksi.
Perustelu
Hallinnollisen taakan pitäisi olla mahdollisimman vähäinen.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
	(15 a) Tässä direktiivissä ei oteta huomioon elintärkeiden infrastruktuurien "ulkoisen ulottuvuuden" erityistä merkitystä esimerkiksi rahoitus- tai energia-aloilla.
Perustelu
Täsmennetään, että myös Euroopan unionin ulkopuolisilla elintärkeillä infrastruktuureilla voi erityisesti rahoitus- ja energia-alalla olla voimakkaita vaikutuksia, ja toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi ovat tarpeen.
Tarkistus 15 Johdanto-osan 17 kappale
(17) Tämän direktiivin tavoitteita, eli menettelyn laatimista Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteisen lähestymistavan määrittelyä tällaisten infrastruktuurien suojaamisen parantamistarpeiden arviointia varten, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.	(17) Tämän direktiivin tavoitteita, eli menettelyn laatimista Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteisen lähestymistavan määrittelyä tällaisten infrastruktuurien suojaamisen parantamistarpeiden arviointia varten, ei voida kaikissa tapauksissa riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Perustelu
Alkuperäinen sanamuoto on liian voimakas.
Tarkistus 16 2 artiklan b alakohta
b) ’Euroopan elintärkeällä infrastruktuurilla’ sellaisia elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen aiheuttaisi huomattavia seurauksia kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa tai vain yhdessä jäsenvaltiossa siinä tapauksessa, että kyseinen infrastruktuuri sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa. Tällaiset seuraukset voivat johtua myös siitä, että toimialat ovat riippuvaisia muiden toimialojen infrastruktuureista;	b) ’Euroopan elintärkeällä infrastruktuurilla’ sellaisia elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen aiheuttaisi huomattavia seurauksia kolmessa tai useammassa jäsenvaltiossa tai ainakin kahdessa jäsenvaltiossa siinä tapauksessa, että kyseinen infrastruktuuri sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa. Tällaiset seuraukset voivat johtua myös siitä, että toimialat ovat riippuvaisia muiden toimialojen infrastruktuureista.
Perustelu
Euroopan tason menettely on perusteltu, jos vaikutus kohdistuisi ainakin kolmeen jäsenvaltioon tai ainakin kahteen muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa elintärkeä infrastruktuuri sijaitsee.
Tarkistus 17 2 artiklan c alakohdan 1 ja 2 luetelmakohta
– vaikutuksia väestöön (kohteena olevan väestön määrä);	– vaikutuksia väestöön,
– taloudellisia vaikutuksia (taloudellisten menetysten ja/tai tuotteiden tai palvelujen laadun heikkenemisen suuruusluokka);	– vaikutuksia sisämarkkinoihin (taloudellisten menetysten ja/tai tuotteiden tai palvelujen laadun heikkenemisen suuruusluokka);
Perustelu
Tarpeellinen konkretisointi.
Tarkistus 18 2 artiklan d alakohta
d) ’haavoittuvuudella’ elintärkeän infrastruktuurin suunnittelun, toteutuksen tai toiminnan osan ominaisuutta, joka tekee siitä alttiin jonkin uhkatekijän aiheuttamalle vahingoittumiselle tai tuhoutumiselle; tällä tarkoitetaan myös riippuvuutta muuntyyppisistä infrastruktuureista;	d) 'rakenteellisella haavoittuvuudella' elintärkeän infrastruktuurin suunnittelun, toteutuksen tai toiminnan osan ominaisuutta, joka tekee siitä alttiin jonkin uhkatekijän aiheuttamalle vahingoittumiselle tai tuhoutumiselle; tällä tarkoitetaan myös riippuvuutta muuntyyppisistä infrastruktuureista;
	(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)
Perustelu
Tarpeellinen konkretisointi.
Tarkistus 19 3 artiklan 1 ja 2 kohta
1. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisessä tarvittavat horisontaaliset ja alakohtaiset kriteerit hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä. Kriteerejä voidaan muuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	1. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisessä tarvittavat horisontaaliset ja alakohtaiset kriteerit perustetaan nykyisiin suojakriteereihin ja hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä. Kriteerejä voidaan muuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä. Kun komissio esittää neuvostolle toimenpiteitä tai ehdotuksia toteutettaviksi toimenpiteiksi, asiasta ilmoitetaan viipymättä Euroopan parlamentille.
Horisontaaliset kriteerit, joita sovelletaan kaikkiin eri alojen elintärkeisiin infrastruktuureihin, laaditaan tietyn infrastruktuurin vahingoittumisen tai tuhoutumisen seurausten vakavuuden perusteella. Kriteerit hyväksytään viimeistään [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].	Horisontaaliset kriteerit, joita sovelletaan kaikkiin eri alojen Euroopan elintärkeisiin infrastruktuureihin, laaditaan tietyn infrastruktuurin vahingoittumisen tai tuhoutumisen seurausten vakavuuden perusteella. Kriteerit hyväksytään viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].
Painopistealoja varten laaditaan alakohtaiset kriteerit eri alojen elintärkeiden infrastruktuurien ominaispiirteiden ja tarvittaessa sidosryhmien kuulemisen perusteella. Alakohtaiset kriteerit hyväksytään erikseen kutakin painopistealaa varten viimeistään vuoden kuluttua siitä kun kyseinen ala on nimetty painopistealaksi.	Painopistealoja varten laaditaan nykyisten alakohtaisten suojatoimien pohjalta alakohtaiset kriteerit eri alojen elintärkeiden infrastruktuurien ominaispiirteiden ja kaikkien sidosryhmien kuulemisen perusteella, koska kullakin toimialalla on erityistä kokemusta ja asiantuntemusta sekä omat vaatimuksensa omien elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisesta. Alakohtaiset kriteerit hyväksytään erikseen kutakin painopistealaa varten viimeistään vuoden kuluttua siitä kun kyseinen ala on nimetty painopistealaksi.
	Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä on jatkettava. Tämä direktiivi on otettava huomioon tulevissa alakohtaisissa toimenpiteissä päällekkäisyyksien ja ristiriitaisuuksien välttämiseksi.
2. Komissio valitsee liitteessä I olevan luettelon perusteella kerran vuodessa painopistealat, joita varten 1 kohdassa tarkoitetut alakohtaiset kriteerit laaditaan.	2. Painopistealat, joita varten 1 kohdassa tarkoitetut alakohtaiset kriteerit laaditaan, valitaan liitteessä I olevan luettelon perusteella kerran vuodessa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Liitettä I voidaan muuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä, kunhan tämä ei laajenna tämän direktiivin soveltamisalaa.
Tarkistus 20 4 artiklan 1 kohta
1. Komissio laatii ehdotuksen Euroopan elintärkeitä infrastruktuureja koskevaksi luetteloksi 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla saamiensa ilmoitusten ja muiden käytettävissään olevien tietojen perusteella.	1. Komissio laatii ehdotuksen Euroopan elintärkeitä infrastruktuureja koskevaksi luetteloksi 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla saamiensa ilmoitusten ja muiden käytettävissään olevien tietojen perusteella. Komissio ilmoittaa parlamentille tämän luettelon yksityiskohdista viipymättä ja tyhjentävästi.
Tarkistus 21 7 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiivistelmä kullakin liitteessä I tarkoitetulla alalla havaituista heikkouksista, uhkatekijöistä ja riskeistä 18 kuukauden kuluessa siitä kun 4 artiklan 2 kohdassa säädetty luettelo on hyväksytty ja sen jälkeen jatkuvasti kahden vuoden välein.	2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiivistelmä kullakin liitteessä I tarkoitetulla alalla havaituista heikkouksista, uhkatekijöistä ja riskeistä 12 kuukauden kuluessa siitä kun 4 artiklan 2 kohdassa säädetty luettelo on hyväksytty ja sen jälkeen jatkuvasti kahden vuoden välein.
Perustelu
Menettelyn lyhentäminen.
Tarkistus 22 7 artiklan 4 kohta
4. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien heikkouksien sekä niihin kohdistuvien uhkatekijöiden ja riskien arvioimiseksi voidaan laatia yhteisiä alakohtaisia menetelmiä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä.	4. Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien heikkouksien sekä niihin kohdistuvien uhkatekijöiden ja riskien arvioimiseksi voidaan laatia yhteisiä alakohtaisia menetelmiä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä ja sidosryhmiä kuullen.
Tarkistus 23 8 artikla
Komissio tukee Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajia/ylläpitäjiä antamalla niille mahdollisuuden hyödyntää elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä parhaita käytänteitä ja menetelmiä.	Komissio koordinoi asiaa jäsenvaltioiden kanssa ja tukee Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien omistajia/ylläpitäjiä antamalla niille mahdollisuuden hyödyntää elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä tietoja, käytänteitä ja menetelmiä ja vaihtaa hyviksi osoittautuneita kokemuksia.
Tarkistus 24 10 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on laadittava asianmukainen turvallisuusselvitys jokaisesta henkilöstä, joka käsittelee niiden puolesta luottamuksellisia tietoja tämän direktiivin mukaisesti.	2. Jäsenvaltioiden on laadittava optimaalinen turvallisuusselvitys jokaisesta henkilöstä, joka käsittelee niiden puolesta luottamuksellisia tietoja tämän direktiivin mukaisesti.
Tarkistus 25 10 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäsenvaltioille tai komissiolle toimitettuja elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevia tietoja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäsenvaltioille tai komissiolle toimitettuja Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevia tietoja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen.
Tarkistus 26 11 artiklan 1 kohta
1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu kunkin elintärkeän infrastruktuurin yhteyspisteen edustajista.	1. Komissiota avustaa komitea, jossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta.
Perustelu
Toissijaisuusperiaatteen huomiointi.
Tarkistus 27 12 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.	1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2008. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
Perustelu
Realistisempi aikataulu.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittäminen, nimeäminen ja suojaaminen
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0787 – C6-0053/2007 – 2006/0276(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	LIBE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 1.2.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Norbert Glante 27.2.2007
Valiokuntakäsittely	11.4.2007		2.5.2007		5.6.2007		7.6.2007
Hyväksytty (pvä)	7.6.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Philippe Busquin, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Silvia Ciornei, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Romano Maria La Russa, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Vladimír Remek, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexander Alvaro, Pilar Ayuso, Christian Ehler, Robert Goebbels, Edit Herczog, Erika Mann, John Purvis, Esko Seppänen, Silvia-Adriana Ţicău
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Albert Deß

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

LAUSUNTO liikenne- ja matkailuvaliokunnalta (7.6.2007)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta
(KOM(2006)0787 – C6‑0053/2007 – 2006/0276(CNS))

Valmistelija: Renate Sommer

rej

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus

Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2004, hiukan Madridissa tapahtuneiden juna-attentaattien jälkeen, komissiota laatimaan strategian elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi terrorismilta. Tämä johti siihen, että komissio hyväksyi marraskuussa 2005 vihreän kirjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmasta, jossa esitettiin eri vaihtoehtoja suojaamisohjelman ja elintärkeiden infrastruktuurien varoitusjärjestelmän (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN) toteuttamiseksi. Joulukuussa 2005 oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota laatimaan kesäkuuhun 2006 mennessä ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi EU:n ohjelmaksi. Komission joulukuussa 2006 antamaan suojaamisohjelmaa koskevaan tiedonantoon sisältyy useita tällaisen ohjelman osatekijöitä. Tämä direktiiviehdotus on yksi ohjelman osa. Ehdotukseen sisältyy menettely Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämistä ja nimeämistä varten, joiden suojaamista on tarkoitus parantaa.

Direktiivillä on tarkoitus täydentää tärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen tarkoitettuja kansallisia infrastruktuureja ja sen on tarkoitus perustua nykyisiin elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen tarkoitettuihin alakohtaisiin toimiin. Komissio ehdottaa, että infrastruktuuria pidetään Euroopan kannalta elintärkeänä, jos sen vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi kahteen tai useampaan jäsenvaltioon tai johonkin toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseinen infrastruktuuri sijaitsee. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä alueellaan sijaitsevat elintärkeät eurooppalaiset infrastruktuurit sekä sellaiset alueensa ulkopuolella sijaitsevat infrastruktuurit, jotka voivat vaikuttaa jälkimmäiseen, ja ilmoitettava ne komissiolle. Tältä pohjalta komissio laatii keskitetysti komitologiamenettelyssä luettelon Euroopan elintärkeistä infrastruktuureista.

Jo olemassa olevat alakohtaiset säännökset jäävät myös voimaan tämän Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämiseen ja nimeämiseen tarkoitettua menettelyä koskevan direktiiviehdotuksen lisäksi. Esimerkiksi liikenteen alalla on jo olemassa muun muassa laivojen, satamien, lentokenttien, siviili-ilmailun ja vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuutta koskevia säännöksiä.

Esittelijän esittämät tarkistukset

Esittelijä katsoo, että komissio ylittää tässä direktiiviehdotuksessa toimivaltansa, kun se tulkitsee tehtävänsä vääristä lähtökohdista käsin ja pyrkii tavoitteeseen, joka loukkaa toissijaisuusperiaatetta. Elintärkeiden infrastruktuurien suojeluun tarkoitetun aloitteen on taattava sisäinen turvallisuus. Kyse ei ole aloitteesta sisämarkkinoiden vakauden säilyttämiseksi. Komissio haluaa ilmeisesti korvata jäsenvaltioiden nykyiset toimet, vaikka sen varsinainen tehtävä olisi täydentää jäsenvaltioiden toimia. Ehdotettu järjestelmä, johon sisältyy kertomuksenantovelvollisuus, lisää byrokratiaa ja johtaa myös tavoitteiden vastaisten byrokraattisten rakenteiden syntymiseen. Ehdotuksella ei myöskään täytetä annettua tehtävää, vaan delegoidaan se komiteamenettelyyn osallistuvalle komitealle. Voidaan kysyä, tarvitaanko tätä direktiiviä ylipäänsä.

Esittelijä katsoo, että elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisen ja luetteloimisen olisi oltava yksinomaan jäsenvaltioiden tehtävä. Esittelijä vastustaa sitä, että jäsenvaltiot velvoitettaisiin ilmoittamaan komissiolle konkreettiset elintärkeät infrastruktuurit. Se olisi jäsenvaltioiden turvallisuusetujen vastaista, koska eurooppalaisten elintärkeiden infrastruktuurien luettelo olisi kiintoisa tietolähde terroristeille. Ainoastaan elintärkeiden eurooppalaisten infrastruktuurien hajautettu hallinnointi jäsenvaltioissa vähentänee riskejä.

Eurooppalaisina elintärkeinä infrastruktuureina olisi pidettävä vain sellaisia infrastruktuureja, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi vähintään kolmeen jäsenvaltioon tai kahteen muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa kyseinen elintärkeä infrastruktuuri sijaitsee. Komission olisi keskitetysti vain yleisesti määriteltävä ja inventoitava riskialttiit eurooppalaiset painopistealat sekä laadittava peruskriteerit, joissa otetaan huomioon infrastruktuurin merkitys väestön turvallisuudelle sekä tavaroiden ja palvelujen toimitusvarmuudelle.

Päätettäessä siitä, onko infrastruktuuri elintärkeä vai ei, on siis myös otettava huomioon ihmiset. On selvennettävä, että kansalaiset ovat suoritettavien toimien keskipisteenä, ja että ehdotetut toimet toteutetaan heidän hyväkseen. Direktiiviehdotuksen on myös lisättävä yleistä turvallisuutta ja siten parannettava kansalaisten elämänlaatua.

Alat, joilla mahdollisesti on elintärkeitä infrastruktuureja, on lueteltu liitteessä I. Esittelijä ehdottaa, että liikenteen alalla mahdollisesti olevien elintärkeiden osa-alueiden nimityksiä täydennetään tekstin selkeyttämiseksi. Tekstiin olisi siksi sisällytettävä myös tunnelit, sillat, asemat, sulut, satamat ja lentokentät.

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa esittämään komission ehdotuksen hylkäämistä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittäminen, nimeäminen ja suojaaminen
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0787 – C6-0053/2007 – 2006/0276(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	LIBE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 1.2.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Renate Sommer 31.1.2007
Valiokuntakäsittely	8.5.2007		4.6.2007
Hyväksytty (pvä)	5.6.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 16 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Robert Atkins, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Arūnas Degutis, Christine De Veyrac, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Georg Jarzembowski, Timothy Kirkhope, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Sepp Kusstatscher, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Robert Navarro, Seán Ó Neachtain, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Georgios Toussas, Yannick Vaugrenard, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Markus Ferber, Pedro Guerreiro, Elisabeth Jeggle, Anne E. Jensen, Corien Wortmann-Kool

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittäminen, nimeäminen ja suojaaminen
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0787 – C6-0053/2007 – 2006/0276(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	22.1.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 1.2.2007
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 1.2.2007		ENVI 1.2.2007		ITRE 1.2.2007		IMCO 1.2.2007
	TRAN 1.2.2007
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	ENVI 27.2.2007		IMCO 1.3.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Jeanine Hennis-Plasschaert 25.1.2007
Valiokuntakäsittely	8.5.2007
Hyväksytty (pvä)	27.6.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	46 3 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alexander Alvaro, Alfredo Antoniozzi, Kathalijne Maria Buitenweg, Giuseppe Castiglione, Giusto Catania, Carlos Coelho, Fausto Correia, Elly de Groen-Kouwenhoven, Esther De Lange, Panayiotis Demetriou, Bárbara Dührkop Dührkop, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Roland Gewalt, Lilli Gruber, Adeline Hazan, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Roger Knapman, Magda Kósáné Kovács, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Barbara Kudrycka, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Edith Mastenbroek, Dan Mihalache, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Athanasios Pafilis, Luciana Sbarbati, Inger Segelström, Károly Ferenc Szabó, Vladimir Andreev Urutchev, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Adamos Adamou, Edit Bauer, Simon Busuttil, Gérard Deprez, Koenraad Dillen, Iratxe García Pérez, Ignasi Guardans Cambó, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Metin Kazak, Jörg Leichtfried, Marianne Mikko, Herbert Reul, Rainer Wieland
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	2.7.2007