MIETINTÖ Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta kestävän liikkuvuuden avaintekijänä

20.7.2007 - (2006/2228(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Inés Ayala Sender

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta kestävän liikkuvuuden avaintekijänä

(2006/2228(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon uuden Lissabonin strategian, jonka täytäntöönpanon onnistumisen edellytyksenä on tehokas logistiikkajärjestelmä, sekä neuvoston päätelmät liikennealan merkityksestä Lissabonin strategialle,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan: Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi (KOM(2006)0314),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan tavaraliikenteen logistiikka – kestävän liikkuvuuden avaintekijä (KOM(2006)0336),

–   ottaa huomioon 14. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman kevään 2007 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Lissabonin strategiaa koskevista Euroopan parlamentin näkemyksistä[1],

–   ottaa huomioon komission ehdotukset ja suuntaviivat sekä parlamentin kannat rakenne- ja koheesiorahastoista sekä tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta,

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät ilmastonmuutoksesta,

–   ottaa huomioon 12. joulukuuta 2006 kokoontuneen neuvoston päätelmät Euroopan tavaraliikenteen logistiikkaa koskevasta komission tiedonannosta,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta "Unionin politiikka logistiikan alalla”[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A6‑0000/2007),

A. ottaa huomioon, että Euroopan yhteisen liikennepolitiikan mukaisesti vuodesta 2001 lähtien toteutetut toimet eivät enää riitä vastaamaan uusiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin,

B.  ottaa huomioon, että kuljetus- ja logistiikka-ala kehittyy edelleen merkittävänä palvelujen toimialana ja avaa uusia työllisyysnäkymiä,

C. ottaa huomioon, että tehokas tavaraliikenteen logistiikka osana EU:n liikennejärjestelmää on välttämätön taloudellisen tehokkuuden ja kilpailukyvyn, luonnonvarojen järkevän käytön, työllistymismahdollisuuksien luomisen, ympäristönsuojelun sekä turvallisuuden parantamisen kannalta,

D. ottaa huomioon, että logistiikka-ala on elintärkeä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä laajentuneen Euroopan unionin syrjäisten seutujen ja alueiden mukaanpääsyn kannalta,

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta ja kannattaa sidosryhmien kuulemista nykyisten pullonkaulojen poistamiseksi;

2.  tukee komission aikomusta esittää syksyllä 2007 tavaraliikennettä koskeva toimintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on liittää logistiikka poliittiselle asialistalle ja lisätä sen näkyvyyttä korostamalla sen mahdollisuuksia, vetovoimaa ja hyödyllisyyttä;

3.  tunnustaa, että komissio tekee kiinnostavan kytköksen logistiikan ja komodaalisuuden välillä määrittelemällä sen kunkin liikennemuodon yksittäisten ominaisuuksien ja niiden logistiikkaketjuun niveltymisen kautta, ja että kaikkien liikennemuotojen tulisi toimia kilpailukykyisten ja kestävien standardien mukaisesti;

Hallinnollisen taakan keventäminen

4.  toteaa, että logistiikka on ennen kaikkea liiketoimintaa; katsoo kuitenkin, että julkiset viranomaiset voivat osallistua asiaan ja toimia helpottavina tahoina erityisesti multimodaalisen tavaraliikenteen puitteiden kehittämisessä;

5.  tunnustaa, että yhden luukun hallintoa on tärkeä kehittää alan tehokkuuden lisäämiseksi, byrokratian karsimiseksi ja kustannusten vähentämiseksi;

6.  pitää myönteisenä komission aikomusta tutkia yhtenäisen liikenneasiakirjan mahdollisen käyttöönoton yksityiskohtia ja lisäarvoa EU:n vaihtoehtona kaikelle tavarankuljetukselle kuljetusmuodosta riippumatta; katsoo kuitenkin, että tällaisen asiakirjan on tuotava kuljetusyrityksille selvää oikeusvarmuutta ja korvattava nykyiset lukuisat kuljetusasiakirjat;

7.  kehottaa komissiota tehostamaan työtä lähimerenkulun menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja merten moottoriteiden käsitteen saattamiseksi toimivammaksi; kannattaa samoin Naiades-ohjelman yhteydessä tehtäviä sisävesiväyliä koskevia lisäehdotuksia; kehottaa nimittämään piakkoin yhteisön koordinaattorin vastaamaan merten moottoriteistä, jotka kuuluvat Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ensisijaisiin hankkeisiin;

8.  tukee keskustelua, jonka komissio on käynnistänyt vihreällä kirjallaan ”Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys” (KOM(2006)0275) EU:n yhteisen merialueen perustamisen osalta ja kehottaa komissiota antamaan ehdotuksia siitä, että yhteisön sisäistä kabotaasia ei keskipitkällä aikavälillä enää käsiteltäisi kansainväliseen liikenteeseen kuuluvana;

Älykkäät liikennejärjestelmät

9.  toteaa, että logistiikka edellyttää pitkälle kehitettyjä tieto- ja viestintäjärjestelmiä sekä "älykkään liikenteen" järjestelmien kehittämistä etenkin Galileon ja esimerkiksi SESAR:n (eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä), ERTMS:n (eurooppalainen rautatieliikenteen merkinantojärjestelmän), RIS:n (jokiliikenteen tiedotuspalvelut) sekä SafeSeaNet:n kaltaisten yhteisön aloitteiden ja innovatiivisten seurantajärjestelmien pohjalta;

10. pitää erityisen tärkeinä älykkäitä liikennejärjestelmiä (ITS) kaikkien liikennemuotojen tehokkuuden lisäämisessä ja pitää ensiarvoisen tärkeänä näiden järjestelmien käyttämistä EU:ssa kiinnittäen erityistä huomiota niiden täysimääräiseen yhteentoimivuuteen sekä yhtäläisten käyttömahdollisuuksien varmistamiseen kaikille ja erityisesti pk-yrityksille;

11. korostaa, että on tärkeää kehittää sähköistä rahtikirjaa (e-freight) keinona vähentää byrokratiaa, nopeuttaa menettelyjä, antaa mahdollisuus järkiperäistämiseen ja vähentää täytettävien lomakkeiden määrää erityisesti rajatylittävässä tavaraliikenteessä;

12. katsoo, että ITS:n saattaminen täysin toimintakykyiseksi koko EU:ssa edellyttää ehdottomasti vanhojen ja uusien järjestelmien yhteensopivuuden ja -toimivuuden lisäämistä;

13. tunnustaa, että ITS:n kehittämisellä on oltava riittävä rahoitus ja asianmukaisten koulutusohjelmien tuki ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä pk-yritysten täysimääräisiin mahdollisuuksiin käyttää tietoja;

Infrastruktuurit ja investointipolitiikka

14. pahoittelee, että neuvoston kanta TEN-T-rahoitukseen aiheutti seurauksia EU:n tavaraliikenteen logistiikan kehittämiselle; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita tarttumaan mahdollisuuteen, jonka vuosien 2008–2009 keskustelut yhteisön toimintalinjojen rahoituksesta tarjoavat, jotta yhteisen liikennepolitiikan jatkuva rahoitusvaje saataisiin lopullisesti korjatuksi erityisesti TEN- ja ITS-hankkeiden tapauksissa; ehdottaa, että logistiikan lisäarvo otetaan huomioon Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevissa tulevissa rahoituspäätöksissä;

15. kehottaa komissiota Euroopan rautateiden elvyttämiseksi ja niiden tavarankuljetuskapasiteetin lisäämiseksi suunnittelemaan ja kehittämään tehokasta rautatiejärjestelmää sekä käynnistämään aloitteita, joiden tarkoituksena on sen toteuttaminen ja joissa keskitytään erityisesti rajatylittäviin liikennekäytäviin ja intermodaalisiin risteyskohtiin; kehottaa lisäksi kaikkia jäsenvaltioita tukemaan tällaisia aloitteita kansallisella tasolla;

16. pyytää komissiota varmistamaan, että toimintasuunnitelmaan sisällytetään logistiikan rahoituksen parhaiden käytäntöjen levittäminen, kuten aloitteet julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksen, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tarjoamien mahdollisuuksien sekä rakennepolitiikan välineiden käyttämisestä; kehottaa komissiota ulottamaan nyt kehitteillä olevat ratkaisut koskemaan Galileon kaltaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin EU-hankkeiden lisäksi myös muita infrastruktuurihankkeita;

Logistiikka-ammattien koulutus ja houkuttelevuus

17. pitää myönteisenä, että komissio tunnustaa koulutuksen ja elinikäisen oppimisen ensisijaisuuden, ja kannattaa ehdotusta yhteisten koulutusstandardien ja vertailuarvojen kehittämiseksi vapaaehtoiselta pohjalta sekä kaikkien liikenteen ja logistiikan parissa työskentelevien henkilöiden taitojen, tietojen ja kykyjen vastavuoroista tunnustamista;

18. katsoo, että nykyinen pätevän henkilöstön puute logistiikan kaikilla tasoilla ja aloilla voidaan korjata sopivalla koulutustarjonnalla ja sen myötä lisäämällä alan ammattien houkuttavuutta;

Kaupunkiliikenne

19. kannattaa komission aikomusta laatia valkoinen kirja kaupunkiliikenteestä ja kehottaa sisällyttämään siihen kaupunkilogistiikkaa koskevan luvun painottaen erityisesti parhaiden käytäntöjen levittämistä;

Standardointi

20. kehottaa komissiota kaikkia asianosaisia täysimääräisesti kuultuaan laatimaan perinpohjaisen selvityksen tavaraliikenteen alalla käytettävien erilaisten paino- ja mittastandardien järkevyydestä tekniikan muutosten ja nykyisten olosuhteiden valossa;

21. katsoo, että logistiikka-alan toimintasuunnitelmalla olisi tuettava innovatiivista logistiikkaa, komodaalisuutta sekä turvallista ja kestävää liikkuvuutta; ehdottaa, että komissio sallisi jäsenvaltion pyynnöstä 60 tonnia painavien kuorma-autojen käytön vain tietyillä teillä ja kyseisen jäsenvaltion alueella; katsoo, että tällaisten pyyntöjen käsittelyssä on otettava huomioon erityisesti sellaiset tekijät kuin olemassa olevat infrastruktuurit ja turvallisuusharkinta;

Turvallisuus

22. toteaa, että liikenteen turvallisuus on teema, johon komissio aikoo puuttua toimintasuunnitelmassaan; vaatii toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan turvallisuuden korkein taso samalla, kun vahvistetaan EU:n asemaa kansainvälisesti; korostaa kuitenkin samalla, että turvallisuusmenettelyillä ja tavaroiden vapaalla liikkuvuudella on oltava tasapainoinen suhde, kuten komissio on esittänyt;

23. huomauttaa, että toimintasuunnitelmassa ei todennäköisesti käsitellä asianmukaisesti tavaraliikenteen lastien turvallisuutta varkauksien, ryöstöjen ja kaappausten estämiseksi; vaatii, että ryhdytään toimiin järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi erityisesti rajanylitysalueilla ja kansainvälisessä tavarankuljetuksessa, johon kuuluu unionin ulkopuolisia maita;

Suunnittelu

24. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan tavaraliikenteen logistiikkaa koskevat kansalliset toimintasuunnitelmansa EU:n toimintasuunnitelman puitteissa;

25. kannattaa komission ehdotusta seurantaryhmien perustamisesta pullonkaulojen poistamiseksi, mutta korostaa, että tätä toimintaa ei pidä rajoittaa liikennemuotojen erilliseen tarkasteluun ilman kokonaisnäkemystä; korostaa tässä yhteydessä, että hallinnointistrategiat kaluston käytön tehostamiseksi ja infrastruktuurin joustavan käytön varmistamiseksi ovat merkittäviä kestävän tavaraliikenteen logistiikan kannalta;

26. kehottaa kaikkia liikenne- ja logistiikka-alan sidosryhmiä ryhtymään tiiviiseen ja pysyvään kansallisen ja unionin tason yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on muun muassa poistaa konkreettisesti nykyiset pullonkaulat;

27. kehottaa komissiota käsittelemään Euroopan tavaraliikenteen logistiikan tulevia haasteita ja ratkaisumahdollisuuksia vuosittain järjestettävässä Euroopan logistiikkafoorumissa;

Tilastot

28. kehottaa komissiota edistymään mahdollisimman nopeasti EU:n logistiikka-alan sellaisen ajanmukaisen ja tehokkaan tilastotietokannan kehittämisessä, jossa on ainoastaan tehokasta ja tarpeellista tietoa ja joka ei aiheuta tarpeetonta vaivannäköä asianomaisille yrityksille, ja huolehtimaan tässä yhteydessä, ettei eurooppalaisten yritysten raportointivelvollisuuksia lisätä;

29. vaatii saavuttamaan edistystä yhteisten mittayksikköjen ja sovitun tilastollisen terminologian käyttöönotossa kaikissa jäsenvaltioissa sekä konttien liikkumista koskevien tietojen saamisessa;

30. korostaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden merkitystä yhteisössä ja pyytää siksi komissiota lisäämään ponnistelujaan, joilla tehostetaan nykyisten asetusten ja direktiivien asianmukaista täytäntöönpanoa ja niiden noudattamisen valvontaa;

o

o o

31. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0040.
• [2]  EUVL C 97, 28.4.2007, s. 16.

PERUSTELUT

Taustaa

Logistiikalla tarkoitetaan tehokkaan tavara- ja palveluvirran sekä niihin liittyvien tietojen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa sekä siirtämistä alkuperäpaikasta lopullisille kuluttajille. Tämän yleismääritelmän lisäksi tehokkaalla ja kestävällä logistiikalla on kuitenkin usein suuri, mutta kätketty vaikutus kaikkien Euroopan kansalaisten elämään. Sen mahdollisuudet elämänlaadun parantamisessa ovat huomattavat monilla aloilla ja kaikilla tasoilla paikallisesta maailmanlaajuiseen.

Vaikka logistiikka on ollutkin lähinnä teollisuuden asia, valtion elinten on autettava luomaan sille myönteinen ympäristö, annettava ratkaisumalleja olemassa oleviin pullonkauloihin sekä lisättävä kansalaisten tietoisuutta alan myönteisistä mahdollisuuksista. Tähän liittyen komission aikomus laatia tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva Euroopan tason toimintasuunnitelma on erittäin myönteinen.

Tavaraliikenteen logistiikka on ollut tärkeä osa Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Logistiikalla on keskeinen rooli EU:n talouden tehokkaan toiminnan varmistajana, ja kokonaisuudessaan logistiikka-ala vastaa noin 13 prosentista EU:n bruttokansantuotteesta. Samaan aikaan keskimääräiset logistiikkakustannukset (kuljetukset ja varastointi) edustavat 10–15 prosenttia tuotteen loppukustannuksista Euroopassa. Sen taloudellinen merkitys on valtaisa.

Koska tavaraliikenteen kasvun odotetaan jatkuvan – noin 50 prosenttia vuosien 2000 ja 2020 välillä – logistiikan rooli vastaisuudessa on vieläkin suurempi tehokkaan, kestävän, helppokäyttöisen ja turvallisen liikennejärjestelmän aikaansaamisessa. Tässä mielessä logistiikalla on oma oleellinen osuutensa Lissabonin tavoitteissa.

Vastaavasti, koska liikennesektorin osuus on noin 20 prosenttia kaikesta Euroopan primäärienergian kulutuksesta, josta 98 prosenttia on fossiilisista polttoaineista, sen ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Maaliskuun 9 päivänä 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan:

–   EU:n energiankulutusta on vähennettävä 20 prosenttia vuoden 2020 ennusteisiin verrattuna,

–   kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä ainakin 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä,

–   sitovan tavoitteen mukaan EU:n kokonaisenergiankulutuksesta 20 prosenttia tulee uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2020 mennessä,

–   sitovan tavoitteen mukaan vähintään 10 prosenttia EU:n alueen liikenteessä kulutettavasta bensiinistä ja dieselöljystä on biopolttoainetta vuoteen 2020 mennessä.

Liikennealan on myös osaltaan vastattava näiden päätösten täytäntöönpanosta.

Näiden tietojen valossa tehokkuuden lisääminen on välttämätöntä. Logistiikka voi tavaraliikenteessä saavuttamansa aseman vuoksi olla keskeisessä asemassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja muiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä muissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia torjuvissa yhteistoimissa. Kasvihuonekaasupäästöjen ja öljyriippuvuuden vähentäminen ovat Euroopan unionin ensisijaisia tavoitteita.

Euroopan unionin yhtenäismarkkinoiden luominen ja kaupan globalisoituminen ovat johtaneet liikenne- ja logistiikka-alan kasvuun sekä lisänneet sen taloudellista merkitystä. Oikeaan aikaan tapahtuvan toimituspalvelun ("just in time delivery") käytäntö on myös osaltaan vaikuttanut alan toiminnan kasvuun. Tavaraliikenne 25 EU-valtiossa on lisääntynyt 28 prosentilla vuodesta 1995 vuoteen 2004 (miljardeissa kilometritonneissa mitattuna). Tämä on suurempi kasvu kuin bkt:llä.

Tavaraliikenteen logistiikka-alan kasvu tarjoaa haasteita ja luo mahdollisuuksia. Näistä syistä komissio on laatinut logistiikkaa koskevan asiakirjan tavaraliikenteen intermodaalisuuden edistämisestä. Virallisemmin se palasi asiaan vuonna 2006 neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antamallaan tiedonannolla "Euroopan tavaraliikenteen logistiikka – kestävän liikkuvuuden avaintekijä" (KOM(2006)0336 lopull.).

Näiden aloitteiden perusteella komissio aikoo tänä vuonna kehittää puitestrategian tavaraliikenteen logistiikasta ja antaa sen jälkeen tavaraliikenteen logistiikkaa koskevan toimintasuunnitelman. Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö ja siihen liittyvä päätöslauselma auttavat muokkaamaan toimintasuunnitelmaa ilmaisemalla parlamentin prioriteetteja ja huolenaiheita Euroopan unionin logistiikkapolitiikan kehittämisessä. Neuvosto hyväksyi silloisen komission tiedonannon päätelmät 12. joulukuuta 2006 ja oli suurelta osin samaa mieltä sen lähestymistavasta.

Samaan aikaan ja rinnakkain sen kanssa komissio on käynnistänyt liikenteen valkoista kirjaa koskevan väliaika-arvioinnin. Esittelijä haluaa varmistaa, että parlamentin kanta tavaraliikenteen logistiikasta ja liikenteen valkoisen kirjan väliaika-arvioinnista ovat yhteismitallisia.

Komission yksilöimät prioriteetit

Komissio näkee tavaraliikenteen logistiikan ennen kaikkea liiketoimintana ja oman roolinsa lähinnä asianmukaisten puitteiden tarjoamisen helpottajana. Näiden puitteiden mukaisesti ja kuulemisprosessinsa jälkeen komissio on yksilöinyt prioriteetteja ja konkreettisten toimien kohteita. Näitä ovat pullonkaulojen yksilöiminen ja poistaminen, sähköisten rahtikirjojen kaltaisten älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) käyttö, logistiikan koulutus; tilastotiedot; infrastruktuurin käyttö, palvelun taso, multimodaalisten ketjujen edistäminen ja yksinkertaistaminen sekä lastausstandardit.

Pullonkaulojen suhteen komissio aikoi perustaa joukon "yhteystahoja", jotka koostuvat jäsenvaltioiden edustajista, logistiikkapalvelujen tarjoajista ja asiakkaista. Pullonkaulojen yksilöitäisiin ja poistettaisiin parantamalla viestintää ja organisointia sekä tarvittaessa sääntelyllä ja infrastruktuurin parantamisella.

Komissio tunnustaa viestintätekniikan merkityksen ja kannattaa yhteisiä standardeja ja parempaa yhteentoimivuutta eri järjestelmien välillä. Galileolla tulee olemaan myönteinen vaikutus tässä asiassa, ja yhtä lailla vaikuttavat SESAR, RIS, SafeSeaNet jne. Tavaraliikenteen logistiikka on edelleen tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman painopistealue. Yleisellä tasolla olisi kehitettävä sähköistä rahtikirjaa "yhden luukun asioinnin" kehittämiseksi ja paperitöiden vähentämiseksi.

Koulutuksen suhteen komissio harkitsee, onko aiheellista edistää tavaraliikenteen logistikkojen vastavuoroisesti tunnustettavan sertifioinnin kehittämistä vapaaehtoisuuden pohjalta.

Komissio toivoo voivansa kehittää sopivia menetelmiä tilastollisille indikaattoreille, jotka tällä hetkellä puuttuvat Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta.

Komissio tunnustaa, että nykyistä infrastruktuuria on käytettävä optimaalisesti osittain parantamalla välivarastoinnin tehokkuutta. Mahdollisesti tarvittava uusi infrastruktuuri olisi rahoitettava Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) sekä rakenne- ja koheesiorahastojen kautta.

Komissio ehdottaa myös palvelun parantamista laatua koskevien Euroopan laajuisten vertailuarvojen käyttöönotolla, rautatieverkostojen yhteentoimivuuden edistämisellä sekä tavaraliikenteelle omistettujen rautatiekäytävien kannustamisella.

Komissio haluaa palvelujen keskittämistä yksittäisiin yhteyspisteisiin sekä maailmanlaajuisten multimodaalisten sääntelyrakenteiden luomista vastaamaan korvausvastuujärjestelmien epäyhtenäisyyteen. Komissio tutkii jälleen myös intermodaalisia lastausstandardeja.

Näkökulmia komission lähestymistapaan

Yleisiä huomioita

Esittelijä pitää komission tiedonantoa myönteisenä ja odottaa innolla logistiikkaa koskevan toimintasuunnitelman antamista parlamentin käsittelyyn. Ennen ehdotettujen toimien tarkastelua on syytä painottaa tiettyjä seikkoja, jotka eivät käy täysin selväksi tiedonannosta. Tavaraliikenteen logistiikan taloudellisten kokonaisvaikutusten lisäksi esittelijä on hyvin tietoinen tavaraliikenteen logistiikan asemasta Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. Ilman tehokasta logistiikkaa ei voida saavuttaa kasvua ja työllisyyttä koskevia tavoitteita eikä tehdä EU:ta houkuttelevammaksi sijoittajille ja työntekijöille. Esittelijä on huolissaan siitä, että tämä laajempi perspektiivi ja sen potentiaali ympäristövaikutusten vähentämisessä jää huomiotta toimintasuunnitelman kehittämisen yhteydessä.

Oikeaan aikaan tapahtuvan toimituspalvelun kokonaiskustannukset ja hyödyt on arvioitava uudelleen. Logistiikkapolitiikan ei pitäisi alkaa siitä oletuksesta, että tiettyä käytäntöä on helpotettava ennen kuin sen todelliset kustannukset liikenneruuhkien, turvallisuuden ja ympäristötuhojen suhteen on arvioitu.

Komodaalisuuden mukanaan tuoma liikennemuotojen välinen tasapaino tulee riippumaan kunkin liikennemuodon suhteellisista kustannuksista käyttäjälle. Siksi on tärkeää, että kaikkien liikennemuotojen todelliset kustannukset ovat mukana sen käyttämisen hinnassa. Tällä alalla voisi olla hyödyllistä seurata mitä muissa maissa, kuten esimerkiksi Sveitsissä on tehty komodaalisen logistiikan suhteen. Esittelijä pitää kehittynyttä ja toimivaa tavaraliikennesektoria keskeisen tärkeänä yleisen liikennepolitiikan onnistumisen ja liikenteen valkoisen kirjan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Logistiikkapolitiikka ei voi olla vapaaehtoinen lisäys liikennepolitiikkaan, vaan se on keskeinen liikennealan taloudellisen, ympäristöä koskevan ja sosiaalisen edistymisen kannalta.

Logistiikka on myös elintärkeä laajentuneen EU:n syrjäisimpien alueiden tehokkaan taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta, mitä komissio ei suoraan tuo ilmi.

Erityisiä huomioita

Esittelijä varoittaa ottamasta päätöslauselmaan lähestymistapaa, joka erottelee pullonkaulat liikennemuotojen mukaan. Esimerkiksi satamassa esiintyvien pullonkaulojen syyt saattavat olla todella moninaiset ja ulottua sataman toimivallan tai meriliikenteen alan ulkopuolelle. Komission olisi vältettävä jäykkää alakohtaista lähestymistapaa ottaessaan käyttöön yhteyspisteitä ja käsitellessään pullonkaulojen ongelmaa yleensä.

Eri liikennemuotojen käyttäminen tuotantoketjun varrella on välttämätöntä. Silloin on tarpeen arvioida uudelleen heikoimpien liikennemuotojen asemaa (vähiten käytetyt ja siten suurimman potentiaalin omaavat ovat rautatieliikenne ja sisävesiliikenne), ja tässä asiassa on toimittava. Tähän liittyy ehdotus tavaraliikenteelle omistetusta rautatiekäytävien verkostosta, jota esittelijä tukee. Tässä välissä on mainittava, että komissio mainitsee TEN-T-verkoston, jonka rahoituksen vähentäminen vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä tarkoittaa sitä, että painopisteen on nyt siirryttävä tärkeimpiin rajatylittäviin hankkeisiin. Lisäksi on aika poistaa viimeisetkin maantieteelliset esteet vapaalta liikkuvuudelta, eli Alppien ja Pyreneitten läpi pääsemistä on selkeästi helpotettava. Elleivät jäsenvaltiot lisää kansallisia investointeja TEN-T-hankkeisiin, on hyvinkin mahdollista, että ohjelmalla ei voida tehdä Euroopan talouden ja ympäristön tarvitsemia toimia tavaraliikenteen logistiikan alalla. Kyseisten investointien puute tulee ainakin jättämään infrastruktuurin rajoitteista johtuvat pullonkaulat ratkaisematta.

Tiedonkulun ja tilastollisen perustan parantamista tarvitaan logistiikkapolitiikan kehittämiseen. Nykyinen tilastollinen perusta ei anna luotettavia tietoja tavaraliikenteen logistiikan taloudellisista vaikutuksista Euroopassa ja asettaa poliitikot ja teollisuuden epäsuotuisaan asemaan. Esittelijä odottaa, että komissio antaa pikaisesti ehdotuksen sopivien menetelmien ja indikaattorien kehittämisestä, koska kaikkien politiikkaa koskevien aloitteiden perustana on oltava luotettavat suoritusindikaattorit.

Toinen komission yksilöimistä toiminta-aloista on logistiikkakoulutus. Esittelijä tukee ehdotusta tavaraliikenteen alan logistikkojen sertifioinnin vastavuoroisen hyväksymisen kehittämisestä. Se olisi toteutettava yhdessä alan toimijoiden, operaattoreiden ja nykyisten koulutuksen tarjoajien kanssa. Harmonisoidulla sertifioinnilla olisi selkeitä etuja sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta. Tässä yhteydessä on palautettava mieliin valiokunnan logistiikkaa koskevassa kuulemistilaisuudessa esitetty asiantuntijamielipide, jonka mukaan 45 prosenttia menestyksekkäästä toiminnasta riippuu ihmisistä ja 10 prosenttia infrastruktuurista. Koulutus on keskeinen osa tehokasta logistiikkasektoria. Koulutuksen ja kehittämistä koskevien aloitteiden ei kuitenkaan pidä rajoittua johtajiin tai ylemmissä asemissa oleviin. Tähän liittyen on olemassa selkeitä todisteita siitä, että alalle on vaikea löytää työvoimaa. Esittelijän mielestä tilanne voidaan korjata vain parantamalla sosiaalisia oloja ja työehtoja kaikilla tasoilla.

Esittelijän mielestä komission tiedonannossa ei kuitenkaan painoteta riittävästi "älykkäitä" liikennejärjestelmiä. Komission tarkoittama tekninen kehitys ja yhteisten standardien tarve ovat toki tärkeitä, mutta muutoksen kohteena on oltava rahoitusjärjestelmät, jos tavoitteena on älykkäiden liikennejärjestelmien todellinen kehitys, eurooppalaisen telematiikka-arkkitehtuurin levittäminen kaikkiin jäsenvaltioihin ja kaikkien järjestelmien yhteentoimivuus.

Konttien standardoiminen vaatii lisätutkimuksia ja -arviointeja. Tämä ehdotus (KOM(2004)0361) ainakin odottaa neuvoston yhteistä kantaa, vaikka se on ollut kollegamme Stockmannin esittelemänä jo parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä. Vaikka tämä sisävesiliikenteen kannalta vaikuttaisikin itsestään selvältä, monien muiden alojen, kuten rautatieliikenteen suhteen komission ehdotukset eivät vastaa arkipäivän realiteetteja, ja komission standardointilainsäädäntö ei helpottaisi logistiikkaa ja siirtymisiä liikennemuotojen välillä.

Toisaalta on vaarana, että Kiinan tai Yhdysvaltojen kaltaisten toisten suurten markkina-alueiden standardeista tulee de facto -normeja. Vaikka tieliikenteen tehokkuuden lisäämisen tiedetään vähentävän kustannuksia ja ympäristön kuormitusta, yhtä lailla on olemassa näyttöä siitä, että 60 tonnia painavien rekkojen päästäminen maanteille lisäsi liikennemääriä eikä vähentäisi niitä, kun kustannukset tiekilometriä kohti vähenisivät, mikä puolestaan lisäisi maanteiden tavaraliikennettä.

Johtopäätös

Komissio on oikeassa pitäessään yllä keskustelua tavaraliikenteen logistiikasta tiedonantonsa välityksellä ja alkaessaan kehittää erityisiä toiminta-ehdotuksia etenkin koulutuksesta, tilastotiedoista ja infrastruktuurin käytön optimoimisesta. Tämä aloite on arvokas, kunhan se etenee sidosryhmien tiiviin kuulemisen kautta ja on yhteydessä Lissabonin tavoitteiden ja liikennepolitiikan väliaika-arvioinnin kaltaisiin laajempiin poliittisiin näkökohtiin. Ei pitäisi otaksua, että tämän kaiken tarkoituksena on uusien lainsäädäntöehdotusten tekeminen, vaikka tietyillä aloilla tämä saattaakin olla kaikkein tehokkain vaihtoehto. Joillakin aloilla komissio on valmiina toimimaan. Sillä on tärkeä rooli yhteisten koulutusstandardien hakemisessa ja tilastollisen perustan parantamisessa. Toisilla aloilla, kuten lastausyksikköjen standardeissa tai rekka-autojen kokokysymyksissä jo annetut ehdotukset edellyttävät tarkkaa poliittista valvontaa, jotta varmistetaan parantavatko ne tavaraliikenteen logistiikkaa ilman kohtuuttomia ympäristöhaittoja tai muita kustannuksia. Esittelijä odottaa innolla, että komissio jättää ehdotetun toimintasuunnitelmansa parlamentin käsiteltäväksi myöhemmin tänä vuonna.

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO  (28.3.2007)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta kestävän liikkuvuuden avaintekijänä
(2006/2228(INI))

Valmistelija: Satu Hassi

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  uskoo, että toiminnassa EU:n tasolla pitäisi:

a)  keskittyä toimenpiteisiin, jotka kuuluvat selkeästi EU:n toimielinten toimialaan eivätkä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason asioihin tai pääasiallisesti teollisuuden toimijoiden tehtäviin,

b)  asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi liikenteen logistiikan tukemisen sopusoinnussa eurooppalaista liikennepolitiikkaa vuoteen 2010 käsittelevän valkoisen kirjan ja sen väliarvioinnin kanssa sekä erityisesti liikennejärjestelmien kehittämisen kestävämmiksi niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisia normeja sekä maailmanlaajuisia ja paikallisia ympäristöseurauksia ajatellen,

c)  tehdä uusien jäsenmaiden logistiikasta, maiden välisiä rautatie- ja vesiliikenneyhteyksiä koskevista ohjelmistoista ja -laitteista keskeinen osa Euroopan kestävää liikenne- ja teollisuuspolitiikkaa,

d)  nähdä liikennealan ulkoisten sosiaali- ja ympäristökustannusten sisäistäminen enenevässä määrin mahdollisuutena kehittää liikenteen logistiikkaa, minkä pitäisi johtaa parempaan teiden ja rautateiden infrastruktuurin käyttöön, kuten Sveitsin toimiva raskaan liikenteen suoriteperusteinen käyttömaksukäytäntö (Leistungsabhängige Schwerverkehrsabgabe – LSVA) osoittaa,

e)  kiinnittää huomiota logististen prosessien rationalisoinnin suureen merkitykseen taloudellista tehokkuutta ja ympäristönsuojelua silmällä pitäen,

f)   kiinnittää huomiota olemassa olevien ajoneuvokantojen ja infrastruktuurin suuremman tehokkuuden, paremman käytettävyyden ja korkeamman käyttöasteen varmistamiseen sekä siitä huolehtimiseen, että pienten ja keskisuurten yritysten rooli ja kapasiteetti Euroopan unionin ohjelmissa, kuten Marco Polo ‑ohjelmassa sekä intermodaalisia lastausyksiköitä (ILY) koskevassa aloitteessa, on mahdollisimman suuri,

g)  yhdistää liikenteen eri alojen väliset tavanomaiset tietojenvaihtojärjestelmät yhteisiin standardeihin, jotta varmistetaan, että logistiikan tehokkuus lisääntyy,

h)  kiinnittää huomiota siihen, miten älykkäisiin liikennejärjestelmiin pääsyn kustannukset vaikuttavat pk-yrityksiin,

i)   keskittyä sellaisiin logistisiin menetelmiin, jotka tiheämpään intermodaaliseen verkostoon ja solmukohtiin pohjautuen edistävät liikenteen siirtymää rautatie- ja vesiliikenteen eduksi ja vähentävät siten öljyriippuvuutta ja kuljetusalan ilmastovaikutuksia.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan tavaraliikenteen logistiikka kestävän liikkuvuuden avaintekijänä
Menettelynumero	2006/2228(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	TRAN
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 28.9.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Satu Hassi 4.10.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	26.2.2007		27.3.2007
Hyväksytty (pvä)	27.3.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	45 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Březina, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Silvia Ciornei, Den Dover, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, András Gyürk, Fiona Hall, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Anne Laperrouze, Eugenijus Maldeikis, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Radu Ţîrle, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexander Alvaro, Konstantin Dimitrov, Avril Doyle, Matthias Groote, Satu Hassi, Eija-Riitta Korhola, Lambert van Nistelrooij, Esko Seppänen, Hannes Swoboda
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan tavaraliikenteen logistiikka kestävän liikkuvuuden avaintekijänä

Menettelynumero

2006/2228(INI)

Asiasta vastaava valiokunta   Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN 28.9.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE 28.9.2006

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)

ENVI 3.10.2006

Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)

Inés Ayala Sender 5.9.2006

Alkuperäinen esittelijä

Valiokuntakäsittely

29.12.2006

7.5.2007

26.6.2007

Hyväksytty (pvä)

12.7.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+: –: 0:

39 1 1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Christine De Veyrac, Luis de Grandes Pascual, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Mathieu Grosch, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Timothy Kirkhope, Dieter-Lebrecht Koch, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Sepp Kusstatscher, Jörg Leichtfried, Marian-Jean Marinescu, Erik Meijer, Robert Navarro, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Gilles Savary, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Silvia-Adriana Ţicău,

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Zsolt László Becsey, Johannes Blokland, Philip Bradbourn, Fausto Correia, Anne E. Jensen, Rosa Miguélez Ramos, Salvatore Tatarella, Corien Wortmann-Kool,

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Edite Estrela,

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

0.0.0000

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...