MIETINTÖ politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa

17.9.2007 - (2006/2250(INI))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Javier Moreno Sánchez

Oikaisut/Lisäykset

• ERR01 (PDF - 72 KB)
• ERR01 (DOC - 33 KB)
• ERR02 (PDF - 87 KB)
• ERR02 (DOC - 33 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa

(2006/2250(INI))

Euroopan parlamentti, joka

-   ottaa huomioon komission tiedonannon politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa (KOM(2006)0402),

-   ottaa huomioon komission tiedonannon laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintapoliittisesta suunnitelmasta (KOM(2005)0669) ja ……… syyskuuta 2007 annetun päätöslauselmansa[1] tästä aiheesta,

-   ottaa huomioon alueiden komitean 26. helmikuuta 2007 annetun lausunnon laillista maahanmuuttoa, laittoman maahanmuuton torjuntaa ja Euroopan muuttoliikkeiden verkoston tulevaisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (CdR 233/2006 lopull.),

-   ottaa huomioon 4. ja 5. marraskuuta 2004 Haagissa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät sekä Haagin ohjelman[2],

-   ottaa huomioon neuvostolle ja Euroopan parlamentille annetun komission tiedonannon: ”Siirtolaisuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan ensimmäinen soveltamisvuosi – tavoitteena kattava eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka” (KOM(2006)0735),

–   ottaa huomioon 15. ja 16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät aiheesta ”Siirtolaisuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa: Afrikkaa ja Välimeren aluetta koskevat ensisijaiset toimet” sellaisina kuin ne on toistettu 14. ja 15. joulukuuta 2006 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmissä,

-   ottaa huomioon 21. ja 22. kesäkuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja hallitustenvälisen konferenssin toimivaltuudet oikeuden ja sisäasioiden alalla,

-   ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman laillisen ja laittoman maahanmuuton kytköksistä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta[3],

-   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta[4], jossa se piti valitettavana, että ”seitsemän vuotta Tampereen ohjelman hyväksymisen jälkeen Euroopan unionilla ei ole yhdenmukaista maahanmuuttopolitiikkaa”,

-   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Irakin pakolaisista[5],

-   ottaa huomioon 5. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/688/EY[6] turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä jäsenvaltioiden toimenpiteitä koskevan keskinäisen tiedottamisjärjestelmän käyttöönotosta,

-   ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007[7] muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista,

-   ottaa huomioon 10. ja 11. heinäkuuta 2006 Rabatissa pidetyn EU:n ja Afrikan välisen muuttoliikettä ja kehitystä käsitelleen ministerikokouksen tulokset,

-   ottaa huomioon 22. ja 23. marraskuuta 2006 Tripolissa pidetyn EU:n ja Afrikan välisen ministerikokouksen aikana annetun EU:n ja Afrikan yhteisen julistuksen maahanmuutosta ja kehityksestä,

-   ottaa huomioon neuvoston 1.–2. joulukuuta 2005 hyväksymän ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman,

-   ottaa huomioon neuvostolle 16. marraskuuta 2006 antamansa suosituksen[8], jossa kehotetaan laatimaan EU:lle uusi strategia ihmiskaupan torjumiseksi,

-   ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon aiheesta ”Maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltaminen Euroopan unionin itäisiin ja kaakkoisiin naapurialueisiin” (KOM(2007)0247),

-   ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon kiertomuutosta ja mobiliteettikumppanuuksista Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä (KOM(2007)0248),

-   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä (KOM(2007)0249 – C6-0143/2007 – 2007/0094(COD)),

-   ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007[9] nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin käyttöön ottamisesta,

-   ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen, jossa määrätään yhteisön toimivallasta ja vastuualueista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa sekä EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan,

-   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

-   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0323/2007),

A.  ottaa huomioon, että maahanmuutto on maailmanlaajuinen ilmiö, joka lisääntyy nopeasti ja joka näin ollen vaikuttaa myös Euroopan unioniin,

B.  ottaa huomioon, että sangen eriävien arvioiden mukaan Euroopan unionissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä vaihtelee 4,5 miljoonasta 8 miljoonaan; katsoo, että käytettävissä olevien tilastotietojen laatua ja yhtenäisyyttä on parannettava,

C.  katsoo, että maahanmuuttoilmiöiden laajuus ylittää jäsenvaltioiden valmiudet käsitellä niitä yksin ja että kokonaisvaltainen ja yhdenmukainen lähestymistapa maahanmuuttoon on siksi välttämätön Euroopan unionin tasolla; katsoo, että puutteellinen reagointi säännönvastaisten maahanmuuttajien saapumiseen Euroopan unionin rajoille todistaa sekä riittämättömästä solidaarisuudesta jäsenvaltioiden välillä että politiikanalojen koordinoinnin puutteesta huolimatta annetuista julistuksista ja tehdyistä sitoumuksista,

D.  katsoo, että Euroopan unionin yhteinen maahanmuuttopolitiikka edellyttää jäsenvaltioilta seuraavien periaatteiden kunnioittamista: solidaarisuus, jaettu vastuu, keskinäinen luottamus ja avoimuus,

E.   katsoo, että maahanmuuttopolitiikan on oltava kokonaisvaltaista ja että siinä on otettava huomioon lukuisia näkökohtia, erityisesti laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta, tarve parantaa ja sovittaa yhteen laillisia maahanmuuttokanavia, syyt maastamuuttoon kolmansien maiden ulkopuolelle (luotaantyöntävät tekijät, kuten alikehitys, kurjuus, sodat, diktatuurihallitukset, heikot valtion instituutiot, ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien seuraukset jne.), houkuttelevat tekijät Euroopan unionissa (houkuttelevat tekijät, kuten elintaso, demokratia, rauha, työmahdollisuudet, myös laiton työ jne.), jäsenvaltioiden väestörakenteen kehitykseen ja talouteen liittyvät tarpeet, paikallisella ja kansallisella tasolla sekä EU:n tasolla suoritettujen toimien johdonmukaisuus, integrointikysymykset ja kulttuurien sekoittuminen, perusoikeuksien kunnioittaminen ja erityisesti oikeus turvapaikkaan ja palauttamiskieltoon, rasismin ja muukalaispelon torjunta,

F.   katsoo, että ihmiskaupan torjunta on ensisijaista unionille, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden kuten naisten ja lasten kaupan vähentämiseksi sekä ihmiskaupasta hyötyvien verkostojen ja mafioiden hajottamiseksi,

G.  ottaa huomioon, että useat epäsäännöllisessä tilanteessa olevat ihmiset saapuvat Euroopan unioniin laillisesti, mutta he eivät enää täytä maahanpääsyn ehtoja,

H.  ottaa huomioon, että laiton ja laillinen maahanmuutto liittyvät tiiviisti toisiinsa ja että on olennaista torjua laitonta maahanmuuttoa laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan kehittämiseksi,

I.    katsoo, että laillista maahanmuuttoa koskeva rajoittava politiikka on pääasiallinen syy sääntöjenvastaiseen maahanmuuttoon,

J.    katsoo, että joidenkin hallitusten haluttomuus tunnustaa siirtolaistyövoiman tarpeen laajuus voi asettaa työnantajat vaikeaan asemaan, kun ne yrittävät täyttää liike-elämän tarpeet dokumentointia koskevien lainsäädännöllisten vaatimusten mukaisesti,

K.  katsoo, että maahanmuuton alalla Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteistyö alkuperä- ja läpikulkumaina olevien kolmansien maiden kanssa on keskeistä ja että on harjoitettava tehokasta ja käytännöllistä yhteisen kehityksen politiikkaa, jotta siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puututtaisiin kolmansissa maissa varhaisessa vaiheessa,

L.   katsoo, että maahanmuuton syitä tai sen myönteisiä puolia (muun muassa talouden ja väestörakenteen kehityksen ja Euroopan yhteiskuntien kulttuurien rikastumisen osalta) ei juurikaan käsitellä julkisessa keskustelussa, vaan keskitytään sen mahdollisesti aiheuttamiin vaikeuksiin ja ongelmiin,

M.  ottaa huomioon, että maahanmuutosta on muutaman vuosikymmenen aikana muodostunut keskeinen kysymys julkisessa keskustelussa kaikkialla Euroopan unionissa ja että kyseessä on poliittisesti erittäin herkkä kysymys, jota voidaan helposti käyttää demagogisiin ja populistisiin tarkoituksiin, ja katsoo, että jokainen poliitikko, toimittaja ja tiedotusvälineiden edustaja on itse vastuussa asiasta esittämistä huomautuksistaan,

Yleinen lähestymistapa

1.  pitää myönteisenä komission lähestymistapaa, jolla on olennainen asema kannustettaessa jäsenvaltioita yhtenäisempään ja tehokkaampaan toimintaan;

2.  on tyytyväinen aloitteeseen maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamisesta Euroopan unionin itäisiin ja kaakkoisiin naapurialueisiin (KOM(2007)0247); kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan asianmukaiseen täytäntöönpanoon osoitetaan riittävästi inhimillisiä ja taloudellisia resursseja;

3.  on tyytyväinen hallitustenvälisen konferenssin toimivaltuuksissa vahvistetun uudistetun perussopimuksen institutionaalisiin vaikutuksiin, ja erityisesti maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskevaan myönteiseen kehitykseen, varsinkin EU:n toimivaltuuksien selventämiseen viisumien ja rajavalvonnan osalta, EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen turvapaikka-asioiden osalta sekä EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen laillista ja laitonta maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä;

4.  katsoo, että maahanmuuttoilmiöihin liittyvien tilastotietojen kerääminen ja yhdenmukaistaminen on olennaista; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sekä Eurostatia korjaamaan yhtenäisten ja luotettavien tietojen puutteen yhteistyössä Euroopan muuttoliikkeiden verkoston (EMN) ja kansainvälisten järjestöjen kuten OECD:n kanssa; on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen (EY) N:o 862/2007; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tarjoamaan yhteisiin määritelmiin perustuvia tilastotietoja ja tarjoamaan kaikki tarvittavat tiedot tuotettujen tilastojen tulkitsemista varten;

5.  katsoo, että maahanmuutto on EU:n tason ja maailmanlaajuisen tason haaste, joka edellyttää vastausta samoilla tasoilla; katsoo, että koko unioniin on luotava keinot tarttua taloutta, väestörakennetta ja yhteiskuntaa koskevaan kolminkertaiseen mahdollisuuteen, jota maahanmuutto voisi edustaa eurooppalaisille yhteiskunnille;

6.  katsoo, että siirtolaisuutta ei pitäisi tarkastella kiireellisenä kysymyksenä, sillä siirtolaisvirta on ollut jatkuvaa jo muutaman vuoden ajan, mikä edellyttää keskipitkän ja pitkän aikavälin lähestymistapaa;

7.  katsoo, että osana maahanmuuttopolitiikkaansa Euroopan unionin on toteutettava yhtenäisiä toimia niin rajojensa sisä- kuin ulkopuolellakin (kaksi ulottuvuutta, sisäinen ja ulkoinen);

8.  korostaa, että kansainvälisesti vaikuttavat konfliktit ympäri maailmaa aiheuttavat siirtolaisten tulvia;

9.  odottaa, että komissio esittelee yhdessä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa tutkimuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista maahanmuuttovirtoihin;

10. korostaa, että kuljettajien ja alkuperämaiden viranomaisten vastuun sekä ihmiskaupparyhmittymien, laittoman työnteon ja ihmiskaupan vastaisten oikeudellisten puitteiden vahvistaminen on olennainen osa laittoman maahanmuuton torjuntaa, jonka olisi myös perustuttava poliisien ja oikeusviranomaisten kehittyneeseen yhteistyöhön;

11. korostaa kehitysyhteistyön tärkeyttä maahanmuuttovirtojen perimmäisten syiden käsittelemiseksi; korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on täydentävä väline maahanmuuttoa ja integraatiota koskevalle unionin politiikalle eikä sen vaihtoehto;

12. muistuttaa, että nimenomaan Euroopan unionin Välimeren naapurivaltiot ja itäiset naapurivaltiot vastaanottavat suurimman osan Eurooppaan matkalla olevista maahanmuuttajista; pitää ratkaisevan tärkeänä perusihmisoikeuksien takaamista näille maahanmuuttajille kiinnittäen erityistä huomiota yksin matkustavien alaikäisten oikeuksiin; korostaa, että EU:n pitää vahvistaa yhteistyötä kaikkien Välimeren kumppanuusvaltioiden kanssa muuttovirtojen hallitsemiseksi sekä antamaan niille tukea laittoman maahanmuuton torjumiseksi; huomauttaa, että on tärkeää vahvistaa yhteyksiä Afrikan maihin Saharan pohjois- ja eteläpuolella sekä Aasian lähtömaihin;

13. korostaa, että sääntöjenvastaisesti saapuvia maahanmuuttajia ei pidä rinnastaa rikollisiin: muistuttaa, että monet heistä vaarantavat henkensä tullessaan etsimään Euroopasta vapautta tai elinkeinoa; katsoo, että poliitikkojen on vastattava laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevan yhtenäisen ja tehokkaan politiikan täytäntöönpanosta ottaen samalla huomioon yksilöiden turvatakuut ja perusoikeudet ja muistutettava kansalaisia laillisen maahanmuuton tuomasta tuesta Euroopan taloudelliselle kasvulle ja väestörakenteen kehitykselle;

14. korostaa, että kaikissa laittoman maahanmuuton torjuntakeinoissa ja ulkorajojen valvontakeinoissa on noudatettava yksilöiden perusoikeuksia ja vakuuksia Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen määräysten mukaisesti, erityisesti turvapaikkaoikeuden ja palauttamiskieltoa rajoille koskevan oikeuden osalta;

15. korostaa, että nykyisten väliaikaisten vastaanottokeskusten hallinnan sekä Euroopan unionin sisä- että ulkopuolella on oltava perusoikeuksien mukaista ja että sitä varten kaikkien asianosaisten tasojen ja järjestöjen, kuten paikallisten ja kansallisten viranomaisten, EU:n toimielinten ja kansalaisjärjestöjen, olisi vaihdettava parhaita käytäntöjä koskevaa tietoa erityisesti majoittamisen, koulutuksen, terveydenhuollon tarjoamisen, taloudellisten välineiden ja oikeusvaltion periaatteiden osalta;

16. on järkyttynyt epäinhimillisistä oloista maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille tarkoitetuissa pidätyskeskuksissa, joissa parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta vieraili;

17. toistaa vastustavansa voimakkaasti ajatusta vastaanottokeskusten tai säilöönottoyksiköiden perustamisesta laittomia maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita varten unionin rajojen ulkopuolelle ja maahanmuuttajien kotiseuduille;

18. on tyytyväinen siihen, että komissio on tarkastellut uudelleen asetusta (EY) N:o 343/2003 (”Dublin II ‑asetus”); muistuttaa, että asetusta on tarkistettava ja huomauttaa, että tarkistuksessa olisi myös puututtava asetuksen perusperiaatteeseen, toisin sanoen siihen, että turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaa ensimmäinen saapumisvaltio, sillä se on suhteeton ja kestämätön taakka joillekin jäsenvaltioille;

19. korostaa, että naisten ja lasten ja erityisesti huoltajaa vailla olevien alaikäisten ja vammaisten osalta on toteutettava erityisiä suojatoimia; korostaa, että heille on annettava mukautettuja suojakeinoja ja apua, erityisesti palauttamistoimien ollessa kyseessä;

20. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään maahanmuuttopolitiikkaansa maahanmuuttajien korkeatasoisen terveydensuojelun ja huolehtimaan ehkäisevästä terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta;

21. kehottaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä sekä työmarkkinaosapuolia tehostettuun yhteistyöhön muun muassa asumista, koulunkäyntiä ja terveydenhoidon saantia koskevien parhaiden käytäntöjen vaihdossa;

22. korostaa, että laitonta maahanmuuttoa kuvailtaessa on kiinnitettävä enemmän huomiota kielenkäyttöön, jotta parannettaisiin asenteita yhteiskunnassa; katsoo, että koulutuksella ja tiedotusvälineissä esitetyillä tiedoilla on pyrittävä välittämään unionin perusarvoja, kuten suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta ja vastavuoroista kunnioitusta sekä tarvetta torjua syrjintää ja muukalaisvihaa;

Komission esittämät painopistealueet

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

23. katsoo, että maahanmuuton moniulotteinen luonne edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien asianosaisten kolmansien maiden kanssa; katsoo, että vuonna 2006 Rabatissa ja Tripolissa pidetyt ministerikokoukset (joissa parlamentti oli edustettuna) ja Brysselissä heinäkuussa 2007 järjestetty YK:n maailmanlaajuinen siirtolaisuusfoorumi olivat alku maahanmuuton alkuperämaiden, läpikulkumaiden ja vastaanottavien Euroopan maiden välillä tarvittavalle vuoropuhelulle; korostaa, että tämän vuoropuhelun avulla voidaan luoda perusta yhteiseen kehitykseen perustuvalle todelliselle kumppanuudelle; katsoo, että laittoman maahanmuuton osalta on pyrittävä ottamaan käyttöön palauttamista koskevat sopimukset tai parantamaan niiden toimintaa;

24. mainitsee esimerkkinä hyvistä käytännöistä maahanmuuton alan yhteistyösopimukset, joita jotkut jäsenvaltiot ovat tehneet useiden Afrikan valtioiden kanssa ja joissa tunnustetaan muuttovirtojen kytkös kehitystasoon; kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota tiivistämään yhteistyötä ja jatkamaan tämänkaltaisten ohjelmien kehittämistä;

25. kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään alueellisia suojeluohjelmia yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ja kertomaan parlamentille tähän mennessä toteutettujen pilottihankkeiden perusteella saaduista kokemuksista; suhtautuu myönteisesti siihen, että EU käynnistää maahanmuuttoa ja kehitystä Afrikassa koskevan ohjelman, jonka alkuperäiset määrärahat ovat 40 miljoonaa euroa ja jonka tarkoituksena on luoda uusia työpaikkoja Afrikassa, ja pyytää komissiolta lisätietoja käytännön järjestelyistä; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana, että komissio on allekirjoittanut Malin kanssa yhteistyösopimuksen – Espanjan ja Ranskan tukemana – ensimmäisen maastamuuton tiedotus- ja hallinnointikeskuksen avaamisesta Malissa;

26. kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet lähtömaissa saatavana olevien tietolähteiden laajentamiseksi mahdollisuuksista muuttaa laillisesti EU:hun ja siihen liittyvistä ehdoista;

27. pyytää Euroopan unionia ja AKT-maiden ja muiden alkuperämaiden hallituksia panemaan täytäntöön ja soveltamaan politiikkaa, jolla pyritään lisäämään rahansiirtojen myönteisiä vaikutuksia ja saamaan aikaan merkittävämpiä, nopeampia, edullisempia ja paremmin kanavoituja rahavirtoja; katsoo, että on tärkeää ottaa maahanmuuttajat mukaan heidän alkuperämaidensa kehittämiseen;

28. pyytää komissiota tutkimaan, miten mikroluoton käyttöä voidaan tukea ja kehittää asianmukaisesti;

29. kehottaa Euroopan unionia harjoittamaan yhtenäistä ulkopolitiikkaa, jolla varmistetaan muun muassa yhteisen kauppapolitiikan sekä kehityspolitiikan tavoitteiden yhteensoveltuvuus ja lähentyminen; katsoo, että olisi harkittava EU:n Afrikalle myöntämää kehitysapua, jolla taloudellinen tuki ja kauppasopimukset liitetään demokratiaan, ihmisoikeuksien kehittämiseen ja siirtolaisuuteen, jotta ihmisille annettaisiin vaihtoehto alkuperämaansa jättämiselle;

30. pyytää, että laittomaan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä pidettäisiin painopisteenä Euroopan unionin suhteissa kolmansiin maihin, erityisesti laittomien maahanmuuttajien lähtö- ja/tai kauttakulkumaihin;

31. kehottaa komissiota esittämään parlamentille vuosittaisen tilannekatsauksen laittoman maahanmuuton torjuntaan käytetyistä varoista sekä voimassaolevasta lainsäädännöstä, sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa ja valmisteltavana olevasta lainsäädännöstä;

32. muistuttaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä Cotonoun sopimuksen 13 artiklan soveltamiseen sekä palauttamisen että sopimuksessa määrättyjen vuoropuhelumenettelyjen vahvistamisen osalta; korostaa tarvetta tukea alkuperämaiden ja läpikulkumaiden valmiuksien kehittämistä maahanmuuton hallinnan osalta, jotta vahvistetaan sen valvontaan käytettäviä elimiä ja välineitä (julkinen hallinto ja oikeudelliset puitteet, koulutus, rajavartijoiden valmiusryhmät, ihmiskaupan vastaiset turvallisuusjoukot jne.); huomauttaa, että kunkin AKT-maan on Euroopan unionin jäsenvaltion esittämästä pyynnöstä hyväksyttävä niiden kansalaistensa palaaminen ja palauttaminen, jotka oleskelevat laittomasti kyseisen jäsenvaltion alueella; toteaa, että alkuperämaiden ja läpikulkumaiden on kannettava vastuunsa ja täytettävä velvollisuutensa laittoman maahanmuuton valvomiseksi ja että tarvitaan tiedotuskampanjoita maahanmuuttoon liittyvistä riskeistä, palaamista koskevasta EU:n jäsenvaltioiden politiikasta sekä laillista maahanmuuttoa koskevista sopimuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista;

33. katsoo, että tukea, jota kolmannet maat pyytävät Euroopan unionilta torjuakseen alueillaan toimivia laittomien maahanmuuttajien salakuljettajien verkostoja, olisi osoitettava kyseisten valtioiden tekemän yhteistyön ja niiden tällä alalla toteuttamien ponnistelujen perusteella;

Ulkorajojen turvallisuus ja yhdennetty valvonta

34. korostaa rajojen valvonnan tärkeyttä laittoman maahanmuuton torjunnassa; vahvistaa, että rajavalvonta on suoritettava jäsenvaltioiden jaetun vastuun ja solidaarisuuden hengessä ja niin, että vastaanotto-olosuhteet ovat ihmisarvon mukaisia ja että oikeutta turvapaikkaan ja kansainväliseen suojelemiseen, kuten palauttamiskieltoperiaatteen eri näkökohtiin, kunnioitetaan täysimääräisesti;

35. katsoo, että Frontex-virastolle on osoitettava sen toimintaan tarvittavat varat, kuten asetuksen (EY) N:o 2007/2004 7 artiklassa (teknisen kaluston hallinnointi) korostetaan; pahoittelee syvästi sitä, että jäsenvaltiot eivät ole pitäneet lupaustaan logistisen avun ja henkilöresurssien toimittamisesta operaatioiden tueksi; katsoo, että käytössä olevien teknisten välineiden keskitetty rekisteri (Centralised Record of Available Technical Equipment, CRATE) tai niin sanottu ”työkalupakki” voi olla hyödyllinen vain, jos jäsenvaltiot täyttävät teknisiä välineitä koskevat lupauksensa; kannustaa Frontex-virastoa tekemään EU:n naapurimaiden ja muiden kolmansien maiden kanssa työskentelyä koskevia sopimuksia;

36. pitää myönteisenä jäsenvaltioiden väliselle solidaarisuusperiaatteelle perustuvan nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen hyväksymistä; panee merkille, että nopeita rajainterventioryhmiä koskevassa lakialoitteessa solidaarisuudesta maahanmuuttoasioissa on tehty ensimmäistä kertaa pakollista eikä vain valinnaista; kehottaa komissiota esittämään uuden lainsäädäntöehdotuksen, jolla solidaarisuuden periaatteesta tehdään pakollinen myös CRATE-rekisteriä koskevien jäsenvaltioiden tekemien lupausten osalta; huomauttaa, että käytännössä katsoen kunkin jäsenvaltion on varmistettava pätevän henkilökunnan läsnäolo, ja pyytää siksi jäsenvaltioita sallimaan aitojen nopeiden rajainterventioryhmien perustamisen;

37. kehottaa jäsenvaltioita perustamaan kaikilla riskialueilla ja erityisesti merirajoilla pysyviä ja yhteisiä valvontavartioita, jotka toimivat ympäri vuoden ja joita Frontex-virasto koordinoi;

38. kehottaa neuvostoa toteuttamaan toimia eurooppalaisen vartioverkoston pikaisen perustamisen ja eteläisten merirajojen eurooppalaisen valvontajärjestelmän täytäntöönpanon puolesta;

39. katsoo, että Frontex-viraston ja EU:n merirajoilla toimivien nopean toiminnan joukkojen tärkeimpänä tehtävänä pitäisi olla niiden maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden pelastaminen, jotka ovat joutuneet heidän henkeään uhkaavaan hätätilanteeseen;

40.  pyytää kaikkia jäsenvaltioita ja kolmansia maita kunnioittamaan kansainvälistä lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sitoumuksia, jotka liittyvät henkilöiden etsimiseen ja pelastamiseen merellä; katsoo, että jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa henkien pelastamisesta merillä; ottaa huomioon ehdotuksen, jonka Malta teki oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa ja joka koski EU:n jäsenvaltioiden välistä sopimusta, jonka nojalla laittomat maahanmuuttajat, jotka EU:ssa rekisteröidyt alukset pelastavat merillä sellaisen kolmannen valtion meripelastusalueella, joka ei ota asiasta vastuuta, sijoitetaan EU:n jäsenvaltioihin etukäteen hyväksytyn järjestelmän mukaisesti noudattaen tiukasti suhteellisuusperiaatetta;

41. katsoo, että Afrikan mantereelta Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisvirran takia unionin eteläisillä ulkorajoilla sijaitsevat jäsenvaltiot, erityisesti pienemmät jäsenvaltiot, kuten Malta ja Kypros, joutuvat tällä hetkellä ottamaan harteilleen suhteettoman suuren taakan, minkä perusteella on vahvistettava unionin ulkorajojen yhteistä hallinnointia koskevia toimenpiteitä;

42. pyytää komissiota lisäämään Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa konkreettisia toimenpiteitä, joilla naapurivaltioille pyritään tarjoamaan teknistä ja taloudellista tukea sekä niiden ja EU:n välisten rajojen turvaamiseen että niiden muiden rajojen turvaamiseen;

43. suosittelee, että rajavalvonnassa hyödynnettäisiin teknologiaa, että turvauduttaisiin viisumitietojärjestelmään ja että tulevaisuudessa pantaisiin täytäntöön maahantulojen ja maasta poistumisten automaattinen rekisteröintijärjestelmä;

Turvalliset matkustus- ja henkilöllisyysasiakirjat

44. korostaa, että alkuperämaiden osalta on edistettävä turvallisiin henkilöllisyysasiakirjoihin liittyvää kysymystä, jotta helpotettaisiin unionin alueelle saapuvien laittomien maahanmuuttajien tunnistamista;

45. on tyytyväinen parlamentin ja neuvoston hyväksymään viisumitietojärjestelmää koskevaan sopimukseen, joka auttaa yhteisön viisumipolitiikan tehokkaassa täytäntöönpanossa ja joka vahvistaa laittoman maahanmuuton torjumista;

46. muistuttaa, että biometristen välineiden kehittäminen asiakirjojen turvallisuuden lisäämiseksi helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden rajanylitystä ja että siinä on noudatettava tietosuojaa, ensimmäiseen pilariin kuuluvien toimien osalta direktiivin 95/46/EY mukaisesti ja kolmanteen pilariin kuuluvien toimien osalta odotetaan Saksan puheenjohtajavaltiona tukeman erityispuitepäätöksen tekemistä;

47. toistaa, että ilman asianmukaista henkilötietojen suojaa ei voida ottaa käyttöön automaattista järjestelmää, jolla hallitaan Euroopan unionin alueelle saapumista ja sieltä poistumista; katsoo, että tällainen järjestelmä helpottaisi Euroopan unionin alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten aseman varmistamista ja antaisi jäsenvaltioille paremman mahdollisuuden tarkistaa, onko kolmannen maan kansalainen ylittänyt hänelle sallitun oleskeluajan;

Ihmiskaupan torjunta

48. on vakuuttunut siitä, että on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmiskaupan torjuntaan ja ihmiskaupan uhreiksi joutuviin henkilöihin, erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin, naisiin ja alaikäisiin, ja että heidän välittäjiensä vastaisesta toiminnasta on tehtävä Euroopan unionin painopistealue;

49. toteaa, että ihmiskaupan ja erityisesti naisten ja lasten kaupan vastustaminen on eräs EU:n painopisteistä, minkä vuoksi siihen liittyviin toimiin on myönnettävä riittävät määrärahat;

50. muistuttaa, että on korkea aika asettaa selvät ja konkreettiset tavoitteet, esimerkiksi ihmiskaupan uhrimäärän puolittaminen seuraavan kymmenen vuoden aikana; katsoo kuitenkin, että ensisijaiseksi tavoitteeksi on tietenkin asetettava tällaisen rikollisuuden täydellinen poistaminen mahdollisimman pian;

51. tunnustaa, että monet ihmiskaupan uhreiksi joutuneet naiset elävät Euroopan unionissa laittomina maahanmuuttajina ja että suurimmalla osalla heistä ei ole mahdollisuutta oikeudelliseen tai sosiaaliseen suojeluun; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan heidän asemansa ja edistämään laillisen oleskeluluvan myöntämistä heille kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;

52. korostaa, että näillä toimilla ei pidä syyllistää ihmiskaupan uhreja eikä vahingoittaa heidän etujaan;

53. muistuttaa, että laittoman maahanmuuton yhteydessä siirretään suuria rahamääriä mafioille, jotka johtavat ihmiskaupparenkaita ja edistävät korruptiota, petoksia ja siirtolaistyövoiman hyväksikäyttöä, ja että tämä estää laittoman maahanmuuton torjumista;

54. ilmaisee syvän järkytyksensä jo yksinomaan niiden rikollisverkostojen olemassaolosta, jotka ovat vastuussa Afrikasta Eurooppaan suuntautuvista laivoilla tehtävistä rajanylitysmatkoista, sekä EU:n kykenemättömyydestä pysäyttää kyseisiä verkostoja; huomauttaa, että Eurooppaan saapuvat laivat ovat samankokoisia, yleensä 30 henkilöllä lastattuja samanvärisiä aluksia, joiden moottorit ovat samanlaisia ja joihin on varattu ruokaa, juomaa ja muita tarvikkeita, jotka ovat samaa merkkiä ja tekoa, mikä osoittaa selvästi, että rikollisuus on tähän asti ollut tehokkaampaa kuin EU:n yhteiset toimet; on vakuuttunut siitä, että tämä häikäilemätön verkosto on vastuussa satojen merellä menehtyneiden ihmisten kuolemista; kehottaa komissiota ja neuvostoa tehostamaan ponnistelujaan ihmiskaupan torjumiseksi;

55. kehottaa toimielimiä, jäsenvaltioita ja Europolia ryhtymään toimiin ihmiskaupan torjuntaa koskevan keskipitkän aikavälin toimintaohjelman täytäntöön panemiseksi ja kohdistamaan sen salakuljettajiin, välittäjiin ja mafiaan;

56. ottaa huomioon oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi, 29. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/81/EY sekä joulukuussa 2005 hyväksytyn EU:n suunnitelman parhaista käytännöistä, vaatimuksista ja menettelyistä ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi ja pitää myönteisenä Afrikan maiden ja EU:n Libyassa 22.–23. marraskuuta 2006 pidetyssä EU:n ja Afrikan maiden muuttoliike- ja kehityskysymysten ministerikonferenssissa antamaa yhteistä julkilausumaa;

57. korostaa komission vuonna 2003 perustaman ihmiskauppaa käsittelevän asiantuntijaryhmän tärkeää panosta valvonnassa ja poliittisten suositusten antamisessa ja odottaa, että ryhmä jatkaa toimintaansa;

Laillistamisen tarkastelu

58. muistuttaa, että monet valtiot ovat suorittaneet laillistamisia tai ovat ilmoittaneet haluavansa suorittaa niitä ja että nykyisessä oikeusjärjestyksessä nämä päätökset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta että usein ne kertovat aiemmasta byrokraattisesta taitamattomuudesta käsitellä ilmiötä, joka on osa useimpien jäsenvaltioiden yhteiskuntaa; katsoo, että laittomien maahanmuuttajien kokonaisvaltainen laillistaminen ei ole riittävä reaktio, sillä tällaisella toimenpiteellä ei ratkaista todellisia ja perimmäisiä ongelmia;

59. on tietoinen siitä, että muutos yhden jäsenvaltion maahanmuuttopolitiikassa voi vaikuttaa maahanmuuttovirtoihin ja kehitykseen toisessa jäsenvaltiossa; katsoo, että lojaalia yhteistyötä ja keskinäistä solidaarisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden on käytettävä vuonna 2007 käyttövalmiiksi tulevaa keskinäistä tiedotusjärjestelmää (joka koskee turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kansallisen tason toimia, joilla todennäköisesti on vaikutuksia toisissa jäsenvaltioissa tai koko yhteisössä) parhaita käytäntöjä koskevien tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi;

Puuttuminen keskeiseen houkuttelevaan tekijään eli pimeän työvoiman käyttöön

60. katsoo, että pimeän työvoiman torjuntaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotossa on aikailtu liikaa, sillä pimeä työvoima on yksi laittoman maahanmuuton keskeisimmistä houkuttelevista tekijöistä, joka myös edistää hyväksikäyttöä; pitää siksi myönteisenä, että komissio on tehnyt ehdotuksen direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä (KOM(2007)0249);

61. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita toteuttamaan vakaita toimia maahanmuuttajien laittoman työnteon torjumiseksi ottamalla käyttöön erilaisia työnantajiin kohdistuvia rangaistuksia, tehostamalla työpaikoilla tehtäviä tarkastuksia niiden inhimillisten ja materiaalisten voimavarojen perusteella, joita tarvitaan laittoman työhönoton torjumiseksi, sekä edistämällä toimenpiteitä maahanmuuttajien suojelemiseksi;

62. korostaa, että pimeän työn torjuntaan kuuluu paitsi taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus, myös psykologinen ulottuvuus: koska toimilla poistetaan joitakin tekijöitä, jotka saavat Euroopan vaikuttamaan houkuttelevalta (mahdollisuus löytää työtä, vaikkakin sellaisilla ehdoilla, jotka rikkovat räikeästi perusoikeuksia), niillä pyritään vähentämään kannustamista Euroopan unioniin kohdistuvaan maastamuuttoon sekä vähentämään pimeän talouden asemaa unionin talouksissa;

63. katsoo, että pimeän työvoiman torjuntaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotossa on aikailtu liikaa, vaikka pimeä työvoima on yksi laittoman maahanmuuton keskeisimmistä houkuttelevista tekijöistä ja edistää riistämistä;

64. kehottaa asiasta vastaavia neuvoston kokoonpanoja vahvistamaan koordinointia koskevia ponnistelujaan tämän direktiivin käsittelyssä;

65. kehottaa siksi jäsenvaltioita soveltamaan vakaasti laitonta työntekoa koskevia kansallisia säädöksiään, joiden on pian oltava yhdenmukaisia tulevan direktiivin kanssa;

66. katsoo, että jäsenvaltioiden on pyrittävä tuomaan pimeä työvoima esiin, erityisesti niillä aloilla, joilla työllistetään paljon maahanmuuttajia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tarmokkaasti tähän hyväksikäyttöön; toteaa, että näiden toimien yhtenä muotona voisivat olla työnantajille ja työntekijöille suunnatut tiedotuskampanjat, joilla kiinnitetään huomiota laittoman työnteon kielteisiin vaikutuksiin kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin, julkiseen talouteen, oikeudenmukaiseen kilpailuun, taloudellisiin tuloksiin ja itse työntekijöihin; muistuttaa, että tällaiseen prosessiin on otettava mukaan alan molempien osapuolten edustajia;

Palauttamispolitiikka

67. muistuttaa alkuperä- ja kauttakulkumaiden vastuusta palauttamisessa ja kannustaa unionia harjoittamaan palauttamispolitiikkaa, joka on sekä tehokasta että ihmisten ruumiillista koskemattomuutta ja ihmisarvoa kunnioittavaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Geneven yleissopimuksen mukaisesti;

68. toivoo, että palauttamista koskeva direktiiviehdotus hyväksytään Portugalin puheenjohtajakauden aikana, sillä palauttamispolitiikan säännöt ja ehdot on määriteltävä EU:n tasolla; korostaa tehokkaan palauttamispolitiikan merkitystä laitonta maahanmuuttoa estävänä tekijänä;

69. pyytää komissiota arvioimaan palauttamispolitiikkaa (kaikkien jäsenvaltioiden voimassa olevien sopimusten tehokkuus, kolmansien maiden kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia koskevien neuvottelujen viivästymisten syiden analyysi, käytännöt alkuperä- ja läpikulkumaissa jne.);

70. kehottaa neuvostoa ja komissiota kehittämään laittomien maahanmuuttajien palauttamisen alalla eurooppalaisia sopimuksia asianosaisten kolmansien maiden kanssa;

Tiedonvaihdon parantaminen nykyisten välineiden avulla

71. kehottaa kaikkia asianosaisia toimijoita parantamaan tietojen vaihtoaan ja sisällyttämään siihen aina tarvittaessa Frontex-viraston ja Europolin; katsoo, että maahanmuuton yhteyshenkilöiden välinen yhteistyö on ensisijaista; katsoo, että parlamentille on tiedotettava säännöllisesti ICONet-verkoston kehitysvaiheista ja tuloksista;

Liikenteenharjoittajien vastuu

72. katsoo, että on välttämätöntä arvioida tällä alalla toteutettuja toimia ja erityisesti 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi 28. kesäkuuta 2001 annetun direktiivin 2001/51/EY[10] täytäntöönpanoa ja vuonna 2001 perustettua, jäsenvaltioiden, liikennealan ja avustusoikeusjärjestöjen edustajista koostuvaa foorumia;

* *

73. kehottaa komissiota ja neuvostoa osallistumaan parlamentissa käytävään vuosittaiseen keskusteluun Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikasta; pyytää komissiota esittämään tässä yhteydessä maahanmuuttotilannetta Euroopassa koskevan täydellisen, erityisesti tilastoja koskevan taulukon;

74. kehottaa toimivaltaista valiokuntaansa käymään tiivistä ja säännöllistä vuoropuhelua maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä vastaavien kansallisten parlamenttien valiokuntien kanssa ja jatkamaan yhteistyötään Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen maahanmuutosta, pakolaisista ja väestöstä vastaavan valiokunnan kanssa;

75. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulle ja kansainväliselle siirtolaisjärjestölle.

• [1]  P6_TA-PROV(2007)0xxx.
• [2]  Eurooppa-neuvoston päätelmät, liite I, kohta III.
• [3]  EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 535.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0386.
• [5]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0056.
• [6]  EUVL L 283, 14.10.2006, s. 40.
• [7]  EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23.
• [8]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0498.
• [9]  EUVL L 199, 31.7.2007, s. 30.
• [10]  EYVL L 187, 10.7.2001, s. 45.

PERUSTELUT

Mutta hän pysäytti minut ja tahtoi tietää, millaiseksi kuvittelin tämän toisen elämän. Silloin huudahdin hänelle: ”sellaiseksi, että voisin muistaa tämän elämän”

Albert Camus, Sivullinen

Tuhannet laittomat siirtolaiset eivät tule muistamaan elämäänsä alkuperämaassaan sen paremmin kuin tavoittelemaansa uutta parempaa elämääkään, koska he hukkuvat matkalla kohti Eurooppaa. Heidän kuolemansa, josta meille välittyy kuvia koteihimme kuukausi toisensa jälkeen, on varmastikin laittoman maahanmuuton näkyvin ja dramaattisin puoli. Se myös muistuttaa meitä siitä, että Euroopan unionin on toimittava ja nopeasti. Euroopan unionin uskottavuus ja laillinen oikeutus ovat vaakalaudalla.

Osa maahanmuuttajista onnistuu ylittämään Euroopan rajat lento-, meri- tai maateitse joko omin keinoin tai mafiaverkoston uhreina. He asettuvat työskentelemään yhteiskunnissamme pimeän talouden piirissä, hyväksyvät usein epäasianmukaiset työolot ja palkat sekä jäävät vaille minkäänlaisia oikeuksia.

Euroopan unionin on kehitettävä kokonaisvaltaista yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, ja laittomien maahanmuuttajavirtojen hallinta ja torjuminen muodostavat varmastikin kyseisen politiikan hankalimman ulottuvuuden.

Laiton maahanmuutto muodostaa huomattavan poliittisen, taloudellisen, väestöllisen ja sosiaalisen haasteen, ja lisäksi se koettelee Euroopan unionin valmiuksia toteuttaa yhdenmukaisia toimia niin unionin sisä- kuin ulkopuolellakin.

Laittoman maahanmuuttopolitiikan torjumisen eri näkökohdat herättävät lukuisia kysymyksiä. Ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa antamassaan tiedonannossa komissio ehdottaa vastauksia kysymyksiin ja toimia, joita käsitellään tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä.

Euroopan parlamentti on muistuttanut tarpeesta kokonaisvaltaiseen maahanmuuttostrategiaan, jossa otetaan huomioon päätöslauselmaesityksessä esitetyt monenlaiset näkökohdat.

Suomen puheenjohtajakaudella 14.–15. joulukuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätteeksi laadituissa puheenjohtajan päätelmissä tähän huoleen yritettiin vastata kokoamalla yhteen EU:n kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan eri osatekijöitä. Kyseisen politiikan on tarkoitus konkretisoitua tänä vuonna siten, että ryhdytään toimiin seuraavilla aloilla: kansainvälinen yhteistyö ja vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa; jäsenvaltioiden yhteistyö laittoman maahanmuuton torjumisessa; unionin rajojen hallinta; laillinen maahanmuutto; laillisten maahanmuuttajien integrointi, eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteutuminen vuoteen 2010 mennessä; asianmukainen rahoitus.

On muistutettava, että päätöksentekomenettelyt ovat vielä tässä vaiheessa erilaisia laittoman maahanmuuton osalta (yhteispäätösmenettely määräenemmistöllä sen jälkeen, kun EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan siirtymälauseke otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2005) ja laillisen maahanmuuton osalta (joka jää suurilta osin jäsenvaltioiden toimivaltaan). Parlamentti on ehdottanut useita kertoja yhteispäätösmenettelyn laajentamista, millä maahanmuuttopolitiikan johdonmukaisuutta vahvistettaisiin. Euroopan unionin perustuslakiprosessin etenemissuunnitelmasta 7. kesäkuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (joka perustuu Enrique Barón Crespon ja Elmar Brokin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa laadittuun mietintöön) muistutetaan uudelleen, että unionille on annettava valtuudet johdonmukaisen maahanmuuttopolitiikan toteuttamiseen.

Laillinen ja laiton maahanmuutto ovat erityisen tiiviissä vuorovaikutuksessa. Näin ollen laillista maahanmuuttoa sääntelevän politiikan ankaruus voi johtaa laittoman maahanmuuton lisääntymiseen. Tämä salakuljettajien ja välittäjien harjoittama Eurooppaan suuntautuva laiton maahanmuutto noudattaa reittejä, jotka vaihtelevat ajan mittaan ja jäsenvaltioiden harjoittamasta politiikasta riippuen.

Komission tiedonannon sisällön arviointi

Kun otetaan huomioon 30. tammikuuta 2007 pidetyn kuulemisen tulokset ja ensimmäisen vuosipuoliskon aikana suunnitellut tai hyväksytyt toimet sekä tilanteen kehitys, on syytä esittää joitakin huomioita komission tiedonannossa esitetyistä ensisijaisista tavoitteista. Huomioilla täydennetään kuulemisessa esitettyä työasiakirjaa.

-          Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

Maahanmuuton moniulotteinen luonne edellyttää muun muassa tiiviimpää yhteistyötä kaikkien maahanmuuton osapuolina olevien kolmansien maiden kanssa.

Vuonna 2006 järjestetyt Rabatin ja Tripolin ministerikokoukset (joissa Euroopan parlamenttia edustivat puheenjohtaja Jean-Marie Cavada ja tämän mietinnön esittelijä) ovat merkittävä alku maahanmuuton alkuperämaiden, läpikulkumaiden ja vastaanottavien Euroopan maiden välillä tarvittavalle vuoropuhelulle. Kyseisellä vuoropuhelulla on pyrittävä luomaan näiden maiden välille todellinen kumppanuus ja yhteisen kehityksen perusta.

Laittoman maahanmuuton torjumisen osalta on mahdollistettava palauttamista koskevien sopimusten käyttöönotto tai toiminnan parantaminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Cotonoun sopimuksen 13 artiklan toteuttamiseen palauttamisen ja sopimuksessa määrättyjen vuoropuhelumenettelyiden osalta. On niin ikään tärkeää kehittää alkuperä- ja läpikulkumaiden hallinnollisia ja maastamuuttoa koskevia valmiuksia, jotta kyseisissä maissa olisi maastamuuton valvomiseen tarvittavat toimielimet ja keinot (asianmukainen julkishallinto ja lainsäädäntö, rajavartijoiden ja poliisien riittävä koulutus ja varustus salakuljettajien torjumiseen jne.).

Vuoropuhelun on määrä jatkua ja johtaa konkreettisiin tuloksiin. Heinäkuussa 2007 Belgiassa järjestetään maahanmuuttoa ja kehitystä koskeva maailmanlaajuinen foorumi, jossa parlamentin on määrä olla läsnä.

-          Turvalliset rajat – ulkorajojen yhdennetty valvonta

Rajojen vartioiminen on eittämättä laittoman maahanmuuton torjumisen ensimmäinen ehto. Ilman sitä politiikka ei ole uskottavaa. Frontex-virastolle on osoitettava sen toimintaan tarvittavat varat, ja jäsenvaltioiden on pidettävä lupauksensa logistisen avun ja henkilöresurssien toimittamisesta operaatioiden tueksi. Frontexin on voitava koordinoida yhteisten valvontapartioiden käyttöä. Kyseiset partiot toimivat pysyvästi ja ympärivuotisesti erittäin riskialttiiksi arvioiduilla alueilla. Nopean toiminnan joukkojen luominen (Rabit-asetuksella) on erittäin kannatettavaa, ja on niin ikään toivottavaa, että kyseiset joukot ovat mahdollisimman pian toimintavalmiudessa.

Rajavartioinnin on lisäksi tapahduttava oloissa, joissa vastaanottamista tarvitsevat henkilöt otetaan vastaan ihmisarvoisesti erityisesti niiltä osin, että oikeutta turvapaikkaan ja palauttamiskieltoon kunnioitetaan täysimääräisesti.

-          Turvalliset matkustus- ja henkilöllisyysasiakirjat

Komissio suhtautuu luottavaisesti biometristen välineiden kehittämiseen asiakirjojen turvallisuuden lisäämiseksi. Tämä kehitys on hyödyllistä, mutta siinä on noudatettava tietosuojaa. Ensimmäiseen pilariin kuuluvissa kysymyksissä sovelletaan direktiiviä 95/46/EY; toiseen pilariin kuuluvien kysymysten osalta parlamentti on monta kertaa korostanut tarvetta hyväksyä erityinen puitepäätös (ks. Martine Rouren aloitteesta hyväksytty mietintö). Kuten puheenjohtajan päätelmissä joulukuussa 2006 todettiin, ilman asianmukaista henkilötietojen suojaa ei voida ottaa käyttöön automaattista järjestelmää, jolla hallitaan Euroopan unionin alueelle saapumista ja sieltä poistumista. Komission olisi tarjottava kaikki asianmukaiset tiedot tämän alan hankkeistaan.

-          Ihmiskaupan torjunta

Jäsenvaltioiden ja toimielinten on osallistuttava ihmiskaupan torjumiseksi laaditun keskipitkän aikavälin toimintaohjelman toteuttamiseen, ja kaikki tarvittavat keinot on otettava käyttöön. Tähän tarkoitukseen on käytettävä Europolia sekä kaikkia Euroopan unionin poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä käytettäviä välineitä.

Ihmiskaupan torjunta on kohdennettava siitä hyötyviin salakuljettajiin, välittäjiin ja mafiaan. Sen sijaan on ehdottomasti vältettävä ihmiskaupan uhrien asettamista syytteeseen tai vahingon aiheuttamista heille.

-          Laillistamisen tarkastelu

Kuten komissio muistuttaa, nykyisessä oikeusjärjestyksessä nämä päätökset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Monet jäsenvaltiot ovat tehneet, tekevät parhaillaan tai aikovat tehdä päätöksiä asiassa. Espanjan tapausta on kommentoitu hyvin runsaasti koko Euroopassa, välillä hyvinkin positiivisesti, mutta erityisesti OECD-maissa usein negatiivisesti. Asiaan on syytä esittää joitakin tarkennuksia. Espanjan hallitus ilmaisi selkeästi, että maahanmuuttajien aseman laillistaminen olisi ainutkertainen teko. Näin pyrittiin välttymään laittomien maahanmuuttajien saapumiselta maahan sankoin joukoin. Tällaisella valikoivalla, ainutkertaisella ja laajamittaiseksi osoittautuneella maahanmuuttajien aseman laillistamisella pyrittiin vastaamaan konkreettisesti ja tehokkaasti Espanjan alueella asuvien satojen tuhansien laittomien maahanmuuttajien aiheuttamaan ongelmaan. Heille haluttiin luoda oikeudet ja velvollisuudet, ja pimeän talouden osuutta haluttiin vähentää. Tästä syystä laillistamiseen ryhdyttiin ainoastaan työsopimuksen perusteella, millä vastattiin talouden työvoiman tarpeeseen. Kyseisellä politiikalla, joka syntyi työnantajien, ammattijärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien etukäteen antaman suostumuksen perusteella, Espanjan talouden piiriin onnistuttiin lisäämään lähes 700 000 laillista työntekijää. Tätä Espanjan hallituksen hyväksymää toimenpidettä täydennetään kaudella 2007–2010 integroidulla toimintaohjelmalla maahanmuuttajien kotouttamiseksi espanjalaiseen yhteiskuntaan. Toimintaohjelmalle on osoitettu yli 2 miljardia euroa asianomaiseksi kaudeksi.

On niin ikään myönteistä, että lojaalia yhteistyötä ja keskinäistä solidaarisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti vuonna 2007 on otettu käyttöön keskinäinen tiedottamisjärjestelmä (joka koskee turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kansallisen tason toimia, joilla todennäköisesti on vaikutuksia toisissa jäsenvaltioissa tai koko yhteisössä). Sekin on myönteistä, että viimeisimmissä oikeus- ja sisäasioiden neuvostoissa Alankomaat ja Saksa ovat ilmoittaneet toisille jäsenvaltioille aikeistaan laillistaa suuren määrän maahanmuuttajia. Komission olisi toimitettava tarkempaa tietoa tutkimuksesta, jonka se aikoo käynnistää kyseisestä aiheesta.

-          Puuttuminen keskeiseen houkuttelevaan tekijään eli pimeän työvoiman käyttöön

On erittäin myönteistä, että tämä on yksi perusteellisimmin käsiteltyjä aiheita komission tiedonannossa. Tähän saakka toimia tällä alalla on viivytetty liikaa, vaikka kyse on yhdestä laittoman maahanmuuton pääasiallisesta syystä sekä olennaisesta syystä siihen, että laittomia maahanmuuttajia saapuu edellä mainittuun tapaan sankoin joukoin. Komission tiedonannossa mainitut jäsenvaltioiden tasolla yhdenmukaistetut seuraamukset pimeää työvoimaa käyttäville työnantajille (sulkeminen pois julkisista hankintasopimuksista, rikosoikeudelliset seuraamukset, velvoittaminen maksamaan palauttamiskustannukset) ovat askel oikeaan suuntaan.

Populistisessa ajattelussa ylläpidetään usein ajatusta siirtolaisuuden ja työttömyyden välisestä kiinteästä yhteydestä, mutta päinvastoin on korostettava, että laittomat siirtolaiset tekevät erityisesti rakennus-, ja maatalousaloilla sekä kotitöiden alalla usein töitä, joita syntyperäiset eurooppalaiset hylkivät. Hyväksymällä muita huonommat työolot ja alemmat palkat siirtolaisilla on huomattava vaikutus tiettyjen oikeudellisten puitteiden piiriin kuulumattomien talouden alojen toimintaan (erityisesti kausityön alalla).

Laittoman työn torjumisessa on merkittävä psykologinen ulottuvuus: sillä pyritään vähentämään Euroopan houkuttelevia tekijöitä (mahdollisuus työpaikan saamiseen, vaikka sitten perusoikeuksien vastaisissa oloissa), jotta kannusteet unioniin kohdistuvaan siirtolaisuuteen vähenisivät ja pimeän talouden osuus eurooppalaisissa talouksissa laskisi.

-          Palauttamispolitiikka

On tärkeää, että parlamentti hyväksyy ensimmäisessä käsittelyssä laatimansa kannan komission direktiiviin mahdollisimman pian. On harmillista, että neuvoston työskentely näyttää olevan pysähdyksissä, eikä palauttamisdirektiivin antaminenkaan kuulu puheenjohtajavaltio Saksan ensisijaisiin tavoitteisiin.

Kuten parlamentti korostaa, palauttamispolitiikan säännöt ja ehdot on määriteltävä Euroopan tasolla ja oikeuksia kunnioittaen. Kyseisen direktiivin antaminen Manfred Weberin mietinnön pohjalta on välttämätöntä rahaston toteuttamiseksi.

Komission olisi hyödyllistä siirtyä arvioimaan palauttamispolitiikkaa (voimassaolevien sopimusten tehokkuutta, syitä neuvottelujen myöhästymiseen jne.)

-          Tiedonvaihdon parantaminen nykyisten välineiden avulla

On selvää, että lukuisten toimijoiden on vahvistettava tiedonvaihtoaan osallistamalla siihen aina tarvittaessa Frontex ja Europol. Maahanmuuton yhteyshenkilöiden välinen yhteistyö on ensisijainen tavoite. Parlamentille on tiedotettava säännöllisesti ICONet-verkoston kaltaisista kehityskuluista ja niiden tuloksista.

-          Liikenteenharjoittajien vastuu

Vaikuttaa tarpeelliselta arvioida toteutettuja toimia erityisesti direktiivin 2001/51/EY toteuttamisen osalta. Komissio viittaa tiedonannossaan vuonna 2001 perustettuun jäsenvaltioiden, kuljetusalan ja avustusjärjestöjen edustajista koostuvaan foorumiin.

Johtopäätökset

Edellä esitettyjen ensimmäisten havaintojen lisäksi on syytä korostaa seuraavaa:

-       Laiton maahanmuutto on EU:n tason haaste, jota on käsiteltävä EU:n tasolla koordinoidusti sekä jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden, yhteisvastuun, avoimuuden ja keskinäisen luottamuksen hengessä. Solidaarisuuden on ilmettävä erityisesti suhteessa unionin eteläisiin ja itäisiin jäsenvaltioihin, joiden on kohdattava huomattavimmat laittomat maahanmuuttovirrat.

-      On tarpeen ottaa käyttöön EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan siirtymälauseke EU:n maahanmuuttopolitiikan tehostamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

-      Kyseessä olevat ongelmat ovat moninaisia, mikä käy hyvin ilmi komission tiedonannosta. Tähän moninaisuuteen olisikin vastattava kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jolle on ominaista erityisesti

·       tehokas rajavalvonta, jota tasapainotetaan ihmisarvoisilla ja lainmukaisilla vastaanotto-olosuhteilla,

·       tiivis yhteistyö alkuperä- ja läpikulkumaiden kanssa, mihin kuuluu näiden maiden rajavalvonta sekä palauttamissopimusten noudattaminen,

·       yhteiseen kehitykseen perustuva, rahoituksen ja konkreettisten hankkeiden avulla toteutettava politiikka, jolla vähennetään syitä asianomaisista maista pois muuttamiseen, ja onkin tarpeen korostaa enemmän parhaita esimerkkejä viime vuosina loppuun saatetuista toimista,

·       laittoman työskentelyn määrätietoinen torjuminen Euroopassa,

·       yksityiskohtaisen tutkimuksen laatiminen laitonta maahanmuuttoa aiheuttavista tekijöistä ja ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista maahanmuuttajavirtoihin,

·       saatavilla olevien talousarviomäärärahojen aikaisempia vuosia selvästi suurempi täytäntöönpano.

Lopuksi on korostettava, mikäli tällainen maininta on tarpeen, että laittomia maahanmuuttajia ei saa rinnastaa rikollisiin. Kyse on ihmisistä, jotka vaarantavat henkensä etsiäkseen Euroopasta vapautta tai elinkeinoja. On poliittisten päättäjien vastuulla muistuttaa kansalaisia tästä samalla, kun laitonta maahanmuuttoa torjutaan kokonaisvaltaisella, johdonmukaisella ja tehokkaalla politiikalla.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Hylkäämme tämän ehdotuksen seuraavista syistä:

– Ennen kuin EU toteuttaa laittoman maahanmuuton vastaisia toimia, sen olisi noudatettava tehokasta laillista maahanmuuttoa koskevaa politiikkaa, joka tarjoaa laillisia pääsykanavia EU:hun; jäsenvaltioiden tähänastiset toimet ovat komission tiedonannon mukaisia ja ne perustuvat tukahduttavaan lähestymistapaan ja ovat osoittautuneet alkuperäisten tavoitteiden kannalta tuloksettomiksi;

– ehdotuksessa kannustetaan Frontexin toimia, jotka ovat sekä vaikutuksiensa että kustannustensa kannalta hyvin epätyydyttäviä; niinpä katsomme, että Frontex-strategiaa toteutetaan pelkästään propagandan varjolla;

– vastustamme jyrkästi Cotonoun sopimuksen avulla institutionalisoitua ja ehdotuksessa kannustettua EU:n takaisinottopolitiikkaa, sillä maahanmuuttajille ei anneta riittäviä oikeudellisia takeita;

– ehdotuksessa tunnustetaan nimenomaisesti maahanmuuttajien hallinnollinen pidättäminen; tuomitsemme jyrkästi pidättämisen laittoman maahanmuuton torjuntakeinona; näissä rakenteissa loukataan usein ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, kuten Euroopan parlamentin jäsenet ovat voineet havaita pidätyskeskuksiin tekemiensä vierailujen aikana.

ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO (17.4.2007)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa
(2006/2250(INI))

Valmistelija: Ioannis Kasoulides

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  on huolissaan siitä, että Euroopan unioni on jatkuvan paineen alaisena laittoman maahanmuuton vuoksi, joka johtaa humanitaarisiin kriiseihin, ihmiskauppaan ja ihmisten hyväksikäyttöön sekä ihmishenkien menetykseen;

2.  on vakuuttunut, että laittoman maahanmuuton tehokas torjuminen voidaan varmistaa vain yhteisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan avulla, johon sisältyy eurooppalainen maahanmuutto- ja kehittämispolitiikka; pitää myönteisenä komission tiedonantoa poliittisista painopisteistä kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa;

3.  muistuttaa, että laiton maahanmuutto koskettaa kaikkia jäsenmaita, ja suhteettoman suuren määrän laittomia maahanmuuttajia vastaanottavien jäsenmaiden tulee saada solidaarisuutta Euroopan unionilta;

4.  uskoo, että ulkoista ulottuvuutta koskevan strategian tulee vahvistaa Euroopan unionin vaikutusta maailmanlaajuisiin muuttovirtoihin yhdistämällä ulkoisten rajojen turvaaminen ja ihmiskaupan torjunta muuttovirtojen hallintaa koskevaan läheisempään yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, jonka tarkoituksena on lieventää lähtömaiden työntötekijöitä ja ohjata maahanmuuttoa laillisiin kanaviin; tukee Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 hyväksymän maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tehokasta soveltamista ja Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 hyväksymiä toimia;

5.  painottaa, että jokaisen Euroopan unionin tai sen yhteistyössä kolmansien maiden kanssa aloittaman laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevan toimenpiteen tulee olla perusihmisoikeuksien mukainen, eikä sen perusteella voida kieltäytyä antamasta kansainvälistä suojelua apua tarvitseville pakolaisille;

6.  kehottaa jäsenvaltioita antamaan käyttöön kaikki tarvittavat tekniset, logistiset sekä työvoimaa ja rahoitusta koskevat välineet rajavalvontaviraston toiminnallisen kapasiteetin edistämiseksi sekä tehostamaan jäsenvaltioiden yhteistyötä rajavalvonnassa, jolla pyritään pelastamaan ihmishenkiä merellä, torjumaan laitonta maahanmuuttoa sekä ihmiskauppaa ja myöntämään nopeasti apua jäsenvaltioille, jotka joutuvat vastaamaan suurista maahanmuuttajamääristä aiheutuviin hätätilanteisiin;

7.  toteaa, että ihmiskaupan ja erityisesti naisten ja lasten kaupan vastustaminen on eräs EU:n painopisteistä, minkä vuoksi siihen liittyviin toimiin on myönnettävä riittävät määrärahat;

8.  pyytää, että laittomaan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä pidettäisiin painopisteenä Euroopan unionin suhteissa kolmansiin maihin, erityisesti laittomien maahanmuuttajien lähtö- ja/tai kauttakulkumaihin;

9.  kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään muuttovirtojen hallintaa koskevia kumppanuussuhteita lähtömaiden ja kauttakulkumaiden kanssa, ottaen huomioon toimielimet ja valmiuksien kehittäminen, tekninen apu, takuu kansainvälisen lainsäädännön noudattamisesta, takaisinottovelvoitteet, ihmiskauppaan erikoistuneiden mafioiden vastustaminen, tiedotuskampanjat sekä laillisen maahanmuuton kiintiöt; kehottaa komissiota tehostamaan ponnistuksiaan takaisinottosopimusten tekemiseksi laittomien maahanmuuttajien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa;

10. pahoittelee, että Euroopan unionilla on yhä esteitä, jotka estävät laittomien maahanmuuttajien tehokkaan paluun, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa luomaan toiminnallisen järjestelmän, josta EU:n matka-asiakirjat saa oikeaan aikaan ja kolmansien maiden hyväksyminä;

11. kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet lähtömaissa saatavana olevien tietolähteiden laajentamiseksi mahdollisuuksista muuttaa laillisesti EU:hun ja siihen liittyvistä ehdoista;

12. kehottaa niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet takaisinottosopimuksia, toteuttamaan tarvittavat toimet sopimusten allekirjoittamiseksi mahdollisimman pian;

13. kannattaa komission suunnitelmaa vahvistaa muuttovirtojen hallintaa koskevaa näkökantaa Euroopan naapuruuspolitiikassa ja kehottaa parantamaan maahanmuuttoa koskevaa yhteistyötä alueellisella tasolla EU:n eteläisten ja itäisten naapurimaiden kanssa;

14. muistuttaa, että nimenomaan Euroopan unionin Välimeren naapurivaltiot ja itäiset naapurivaltiot vastaanottavat suurimman osan Eurooppaan matkalla olevista maahanmuuttajista; pitää ratkaisevan tärkeänä perusihmisoikeuksien takaamista näille maahanmuuttajille kiinnittäen erityistä huomiota yksin matkustavien alaikäisten oikeuksiin; korostaa, että EU:n pitää vahvistaa yhteistyötä kaikkien Välimeren kumppanuusvaltioiden kanssa muuttovirtojen hallitsemiseksi sekä antamaan niille tukea laittoman maahanmuuton torjumiseksi; huomauttaa, että on tärkeää vahvistaa yhteyksiä Afrikan maihin Saharan pohjois- ja eteläpuolella sekä Aasian lähtömaihin;

15. kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään alueellisia suojeluohjelmia yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ja kertomaan parlamentille tähän mennessä toteutettujen pilottihankkeiden perusteella saaduista kokemuksista; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana, että komissio on allekirjoittanut Malin kanssa yhteistyösopimuksen – Espanjan ja Ranskan tukemana – ensimmäisen maastamuuton tiedotus- ja hallinnointikeskuksen avaamisesta Malissa;

16. on vakuuttunut, että keskeisintä laittoman maahanmuuton menestyksekkäässä hallinnassa on, että puututaan tekijöihin, jotka saavat ihmiset lähtemään kotimaistaan, ja myös EU:n vahvempi sitoutuminen konfliktien ratkaisemiseen, tehokas kehitysapu voimakkaalla investoimisella terveydenhuoltoon ja koulutukseen ja vuosituhattavoitteiden saavuttaminen; katsoo, että jäsenvaltioiden ei pitäisi hyväksyä kansallisia toimia laittomien maahanmuuttajien aseman laillistamiseksi, koska se aiheuttaa imuvaikutusta; kehottaa komissiota tiivistämään EU:n ja Afrikan välistä vuoropuhelua kehityksestä ja muuttovirroista sekä kaupankäyntiä ja maataloutta koskevista toimenpiteistä;

17. kehottaa EU:n jäsenvaltioita toteuttamaan komission hyväksymän uuden Afrikka-strategian puitteissa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan toteuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet YK:n asettamassa aikataulussa;

18. tukee laillisten maahanmuuttokanavien avaamista; painottaa, että kiertosiirtolaisuutta tulee vahvistaa tehokkaammin, jotta lähtömaiden aivoviennin kielteiset vaikutukset voitaisiin poistaa; katsoo, että tällaiset pyrkimykset ovat olennainen osa kahdenvälisiä suhteita lähtömaiden kanssa;

19. painottaa, että on tärkeää ottaa käyttöön naisten, lasten ja vammaisten suojelua koskevat erityiset normit;

20. puoltaa lujempien taloussuhteiden edistämistä lähtömaiden kanssa, mukaan lukien avoimempi, luotettavampi ja edullisempi varojensiirtojärjestelmä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla; katsoo, että tällaisella järjestelmällä on keskeinen tehtävä tuottavan investoinnin edistämisessä lähtömaissa ja että se on tärkeä järjestäytyneen rikollisuuden rahoituksen sekä terrorismin torjumiseksi;

21. pyytää komissiota ja neuvostoa tarkistamaan huolellisesti ja säännöllisin väliajoin yhteistyön, jota kolmannet maat tarjoavat EU:lle laittoman maahanmuuton alalla, ja kiinnittää tässä yhteydessä huomiota merkitykseen, jota laittoman maahanmuuton vastustamisessa on kolmansien maiden seuranta- ja arviointimekanismilla, jonka neuvosto perusti vuonna 2003 pidetyn Thessalonikin Eurooppa-neuvoston kokouksen käskystä;

22. pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuuksia tehokkaan yhteistyön luomiseksi YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR), Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) ja asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kanssa; pitää ilahduttavana, että joulukuussa 2006 Eurooppa-neuvosto päätti tukea Brysselissä heinäkuussa 2007 pidettävää kansainvälistä muuttoliikettä ja kehitystä koskevan maailmanlaajuisen foorumin ensimmäistä kokousta ja kehottaa Euroopan parlamenttia olemaan mukana valmisteluissa ja varmistamaan osallistumisensa maailmanlaajuiseen foorumiin.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Politiikan ensisijaiset tavoitteet kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa
Menettelynumero	2006/2250(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	LIBE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 26.10.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Ioannis Kasoulides 28.11.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	27.2.2007		12.4.2007
Hyväksytty (pvä)	12.4.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Christopher Beazley, Panagiotis Beglitis, Michael Gahler, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Richard Howitt, Georgios Karatzaferis, Bogdan Klich, Eugen Mihăescu, Francisco José Millán Mon, Cem Özdemir, Ioan Mircea Paşcu, Tobias Pflüger, Bernd Posselt, Jacek Saryusz-Wolski, Gitte Seeberg, Marek Siwiec, Konrad Szymański, Antonio Tajani, Jan Marinus Wiersma
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Laima Liucija Andrikienė, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Glyn Ford, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Aloyzas Sakalas
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Wiesław Stefan Kuc, Marcin Libicki
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO (1.3.2007)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa
(2006/2250(INI))

Valmistelija: Manolis Mavrommatis

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa askeleena oikeaan suuntaan laadittaessa maahanmuuttovirtojen tehokasta hallintaa koskevaa EU:n strategiaa yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa siten, että pitkän aikavälin tavoitteena on EU:n yhteinen politiikka tällä alalla;

2.   pitää myönteisenä, että 14.–15. joulukuuta 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tunnusti jälleen kerran Euroopan unionin tarvitsevan kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka perustuu jäsenvaltioiden keskinäiseen solidaarisuuteen, kumppanuuteen kolmansien maiden kanssa sekä maahanmuuttajien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, ja sopi alan konkreettisista toimista, jotka toteutetaan vuoden 2007 aikana;

3.   uskoo kokonaisvaltaisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan kuitenkin edellyttävän, että yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa ja määräenemmistöäänestystä neuvostossa laajennetaan uusille aloille, kuten laillinen maahanmuutto ja kolmansien maiden kansalaisten integraatio, EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan mukaisesti, kuten puheenjohtajavaltio Alankomaat vuonna 2004 esitti, sekä pyytää neuvostoa ryhtymään tarvittaviin toimiin;

4.   kehottaa Euroopan unionia torjumaan laitonta maahanmuuttoa kiinnittämällä huomiota massamuuton perussyihin, torjumalla köyhyyttä ja tehostamalla kehitystä, talouskasvua, hyvää hallintoa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta alkuperämaissa;

5.   mainitsee esimerkkinä hyvistä käytännöistä maahanmuuton alan yhteistyösopimukset, joita jotkut jäsenvaltiot ovat tehneet useiden Afrikan valtioiden kanssa ja joissa tunnustetaan muuttovirtojen kytkös kehitystasoon; kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota tiivistämään yhteistyötä ja jatkamaan tämänkaltaisten ohjelmien kehittämistä;

6.   kehottaa EU:n jäsenvaltioita panemaan täytäntöön laitonta maahanmuuttoa koskevat politiikkansa perusihmisoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen ja etenkin noudattaen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä eurooppalaista yleissopimusta;

7.   korostaa, että ihmisillä ja etenkin vailla huoltajaa olevilla alaikäisillä käytävän kaupan ja maahanmuuttoon liittyvän kaikentyyppisen orjuuden torjunta on asetettava EU:ssa etusijalle ja että tälle toiminnalle on osoitettava riittävästi taloudellisia resursseja; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi allekirjoitettava asiaan liittyvät kansainväliset yleissopimukset ja noudatettava niitä: Yhdistyneiden kansakuntien pöytäkirja ihmiskaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta, Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta, kansainvälinen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen YK:n yleissopimus sekä YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista;

8.   kehottaa EU-maita ja Afrikan maita panemaan täytäntöön ihmisillä ja erityisesti naisilla ja lapsilla käytävän kaupan torjuntaa koskevan EU:n ja Afrikan yhteisen toimintasuunnitelman sekä kehittämään lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden yhteistyötä uhrien tunnistamisessa, avustamisessa, suojelussa, kotimaahan palauttamisessa ja yhteiskuntaan sopeuttamisessa; katsoo, että lisäksi olisi edistettävä tiedotuskampanjoiden järjestämistä mainituissa maissa laittoman maahanmuuton riskeistä ja ihmiskaupasta;

9.   suhtautuu myönteisesti siihen, että EU käynnistää maahanmuuttoa ja kehitystä Afrikassa koskevan ohjelman, jonka alkuperäiset määrärahat ovat 40 miljoonaa euroa ja jonka tarkoituksena on luoda uusia työpaikkoja Afrikassa, ja pyytää komissiolta lisätietoja käytännön järjestelyistä; iloitsee siitä, että komissio on allekirjoittanut Malin kanssa yhteistyösopimuksen Espanjan ja Ranskan tuella, sillä se mahdollistaa ensimmäisen maastamuuton tiedotus- ja hallinnointikeskuksen avaamisen mainitun ohjelman varoin;

10. korostaa, että tarvitaan alkuperämaiden ja kohdemaiden välistä yhteistyötä torjuttaessa laitonta maahanmuuttoa, ja katsoo, että AKT–EU-kumppanuus muodostaa erityisen sopivat puitteet maahanmuuttokysymyksiä koskevien yhteisten ratkaisujen ehdottamiseksi Cotonoun sopimuksen 13 artiklan perusteella;

11. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä lähtömaiden kanssa investoimaan resursseja laittomien maahanmuuttajien lähtömaissa järjestettäviin tiedotuskampanjoihin niistä fyysisistä riskeistä ja vaaroista, joita liittyy laittomaan maahanmuuttoon ja sitä seuraavaan syrjäytymiseen kohdemaassa; katsoo, että tiedotuskampanjoissa olisi hyödynnettävä kaikkia mahdollisia kanavia, kuten joukkoviestimiä, paikallisradioita ja televisiota;

12. pitää myönteisenä, että 14.–15. joulukuuta 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti varmistaa EU:n toteuttavan johdonmukaisia toimia kansainvälisestä muuttoliikkeestä ja kehityksestä syyskuussa 2006 järjestetyn YK:n korkean tason vuoropuhelun pohjalta; katsoo, että Belgiassa heinäkuussa 2007 pidettävä kansainvälistä muuttoliikettä ja kehitystä koskevan maailmanlaajuisen foorumin ensimmäinen kokous on erittäin tärkeä edistysaskel; kehottaa EU:ta varmistamaan, että maailmanlaajuiseen foorumiin osallistutaan laajalti; toteaa, että EU aikoo ottaa johtoaseman muuttoliike- ja kehitysasioiden saattamisessa foorumin asialistalle; katsoo, että parlamentin on osallistuttava EU:n maailmanlaajuisen foorumin kontribuution valmisteluun ja että sen on oltava siinä asianmukaisesti edustettuna;

13. muistuttaa komissiota, että ainakin 90 prosenttia varoista, jotka on tarkoitettu eri alojen yhteistyötä varten, on jaettava siten, että täytetään OECD:n kehitysapukomitean (DAC) vahvistamat virallista kehitysapua koskevat kriteerit 18. joulukuuta 2006 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006[1] 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

14. ottaa huomioon oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi, 29. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/81/EY[2] sekä joulukuussa 2005 hyväksytyn EU:n suunnitelman parhaista käytännöistä, vaatimuksista ja menettelyistä ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi[3] ja pitää myönteisenä Afrikan maiden ja EU:n Libyassa 22.–23. marraskuuta 2006 pidetyssä EU:n ja Afrikan maiden muuttoliike- ja kehityskysymysten ministerikonferenssissa antamaa yhteistä julkilausumaa;

15. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita liittymään YK:n pöytäkirjaan maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämisestä ja pöytäkirjaan ihmiskaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta;

16. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään maahanmuuttopolitiikkaansa maahanmuuttajien korkeatasoisen terveydensuojelun ja huolehtimaan ehkäisevästä terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Politiikan ensisijaiset tavoitteet kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa
Menettelynumero	2006/2250(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	LIBE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 26.10.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Manolis Mavrommatis 6.11.2006
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	30.1.2007		28.2.2007
Hyväksytty (pvä)	28.2.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrietus van den Berg, Josep Borrell Fontelles, Danutė Budreikaitė, Marie-Arlette Carlotti, Corina Creţu, Nirj Deva, Koenraad Dillen, Hélène Goudin, Filip Kaczmarek, Glenys Kinnock, Maria Martens, Luisa Morgantini, José Javier Pomés Ruiz, Miguel Portas, Horst Posdorf, Toomas Savi, Pierre Schapira, Frithjof Schmidt, Jürgen Schröder, Feleknas Uca, Luis Yañez-Barnuevo García, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Fiona Hall, Alain Hutchinson, Jan Jerzy Kułakowski, Miguel Angel Martínez Martínez, Manolis Mavrommatis, Atanas Paparizov, Anne Van Lancker, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Elena Valenciano Martínez-Orozco
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.
• [2]  EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19.
• [3]  EUVL C 311, 9.12.2005, s. 1.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	12.9.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	51 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alexander Alvaro, Alfredo Antoniozzi, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Michael Cashman, Giuseppe Castiglione, Giusto Catania, Carlos Coelho, Fausto Correia, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Claudio Fava, Patrick Gaubert, Roland Gewalt, Lilli Gruber, Adeline Hazan, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Roger Knapman, Magda Kósáné Kovács, Barbara Kudrycka, Esther De Lange, Henrik Lax, Roselyne Lefrancois, Sarah Ludford, Jaime Mayor Oreja, Dan Mihalache, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Martine Roure, Luciana Sbarbati, Inger Segelström, Søren Bo Søndergaard, Károly Ferenc Szabó, Vladimir Urutchev, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Inés Ayala Sender, Edit Bauer, Simon Busuttil, Gérard Deprez, Iratxe García Pérez, Ignasi Guardans Cambó, Sophia in 't Veld, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Metin Kazak, Jean Lambert, Antonio Masip Hidalgo, Hubert Pirker, Antonio Tajani
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Iles Braghetto, Kyriacos Triantaphyllides