Menettely : 2007/2113(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0326/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0326/2007

Keskustelut :

PV 26/09/2007 - 17
CRE 26/09/2007 - 17

Äänestykset :

PV 27/09/2007 - 9.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0417

MIETINTÖ     
PDF 145kWORD 98k
18.9.2007
PE 390.493v02-00 A6-0326/2007

eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta

(2007/2113(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Tomáš Zatloukal

OIKAISUT/LISÄYKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta

(2007/2113(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta (KOM(2006)0481),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (KOM(2006)0479),

–   ottaa huomioon toisessa käsittelyssä 25. lokakuuta 2006 hyväksymänsä kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta(1), ja ottaa huomioon elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2006/1720/EY(2),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki (KOM(2006)0614),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 26. syyskuuta 2006 hyväksymänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista(3) ja elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY(4),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 13. lokakuuta 2005 hyväksymänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa(5) ja ottaa huomioon eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa 15. helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/143/EY(6),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6‑0326/2007),

A. ottaa huomioon, että julkisten varojen riittämättömyyden, globalisaatiosta johtuvien haasteiden, väestömuutosten ja teknisten innovaatioiden vuoksi kaikkialla Euroopassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota koulutusalan tehokkuuden parantamiseen,

B.  katsoo, että vuotta 2003 koskevasta PISA-raportista ilmenevät huomattavat erot EU:n koulutusjärjestelmien tuloksissa antavat syytä huoleen,

C. katsoo, että tämä voi lisätä eroja jäsenvaltioiden taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä ja vaarantaa Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisen,

D. ottaa huomioon, että oikeus koulutukseen on periaate, joka tunnustetaan sekä kansainvälisellä tasolla että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa,

E.  ottaa huomioon, että useimmat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmät toisintavat tai jopa kumuloivat olemassa olevia epätasapuolisia piirteitä,

F.  ottaa huomioon, että koulutukseen liittyvästä epätasapuolisuudesta aiheutuu valtavasti piilokustannuksia,

G. ottaa huomioon, että koulutukseen tehtävillä investoinneilla saadaan pitkän aikavälin taloudellista ja sosiaalista hyötyä ja että niitä on suunniteltava pitkällä aikavälillä,

H. katsoo, että koulutusjärjestelmien sisälle on tarpeen luoda arviointikulttuuri, jotta järjestelmien kehitystä voidaan seurata tehokkaasti pitkällä aikavälillä,

I.   ottaa huomioon tarpeen luoda yhteyksiä koulutuspolitiikan sekä työllisyyteen, talouteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien politiikkojen välille,

J.   ottaa huomioon, että koulutus on keskeisessä asemassa monikulttuuriseen koulutukseen ja rauhaan perustuvan eurooppalaisen sekaidentiteetin luomisessa,

K. ottaa huomioon, että nuorten naisten työttömyys on edelleen todennäköisempää kuin nuorten miesten, sillä 27 jäsenvaltion Euroopan unionissa nuorten naisten työttömyysaste oli 18,1 prosenttia vuonna 2006, kun taas nuorilla miehillä se oli 16,9 prosenttia; ottaa huomioon, että johtavissa asemissa on vähemmän naisia huolimatta siitä, että useimmissa jäsenvaltioissa naiset saavuttavat korkean koulutustason miehiä useammin,

TEHOKKUUS JA TASAPUOLISUUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NÄKÖKULMASTA

1.  kannattaa pitkän aikavälin suunnitteluprosessia elinikäisen oppimisen alalla, koska tähän alaan tehtävillä investoinneilla saadaan pitkäaikaista taloudellista ja sosiaalista hyötyä;

2.  on yhtä mieltä siitä, että johonkin koulutusasteeseen tehdyillä investoinneilla voidaan paitsi tukea asiantuntemusta ja pätevyyttä kyseisellä tasolla myös luoda perusteet muiden pätevyyksien ja taitojen hankkimiselle muilla oppimisen tasoilla;

3.  kannattaa aikomusta luoda elinikäisen oppimisen edistämiseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehys, jonka avulla voidaan helpottaa koulutussaavutusten tunnustamista ja tehdä mahdolliseksi näkyvä ja avoin siirtyminen eri opintovaihtoehtojen välillä;

4.  katsoo, että koulutusjärjestelmien sisälle on tarpeen luoda arviointikulttuuri ja siksi tehokkaiden pitkän aikavälin politiikkojen on perustuttava luotettavaan mittaukseen;

5.  pitää myönteisenä komission pyrkimystä ottaa koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus huomioon laadittaessa osoittimien ja viitearvojen kehystä Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen arviointia varten;

6.  katsoo, että Euroopan koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta koskevien tutkimusten jatkamiseksi on selvennettävä terminologiaa sekä tehokkuuden että tasapuolisuuden osalta; katsoo, että jälkimmäistä tarkasteltaessa olisi kiinnitettävä huomiota myös henkilöiden ominaispiirteisiin, kuten sukupuoleen, etniseen alkuperään tai vammaisuuteen (muihin kuin sosioekonomisiin piirteisiin);

7.  on yhtä mieltä siitä, että investoiminen elinikäiseen oppimiseen siten, että pyritään parantamaan koulutukseen pääsyä ja tasapuolisuutta, lisää sosiaalista koheesiota ja antaa yksilöille mahdollisuuden ratkaista ongelmia, mukautua muutoksiin, kasvattaa itsetuntoaan ja selviytyä muutoksista, mikä auttaa heidän henkilökohtaisessa kehittymisessään ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan selvitä muista elämään kuuluvista muutoksista;

8.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan sukupuolen huomioon ottavaa koulutuspolitiikkaa ja ottamaan käyttöön asiaa koskevia aineistoja sukupuolten välisen epätasa-arvon poistamiseksi koulutuksesta ja sukupuoleen liittyvän kaavamaisen ajattelun hävittämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan nuoria ihmisiä, mukaan luettuna lapset ennen ikää, jolloin tärkeimmät koulutus- ja uravalinnat tehdään, tekemään sukupuolelle epätyypillistä työtä (esimerkiksi enemmän miesopettajia peruskouluihin ja enemmän naisia tieteellisiin ammatteihin) sukupuoleen perustuvan erottelun vähentämiseksi; toistaa, että sukupuolen ja iän mukaan eritellyt parempilaatuiset tiedot ovat edellytyksenä kaikelle politiikalle;

TEHOKKUUDEN JA TASAPUOLISUUDEN VARMISTAMINEN KOULUTUSPOLITIIKASSA

Esiopetus: varhaisiän oppimista korostetaan

9.  uskoo, että tehokkuus ja tasapuolisuus saavutetaan yksilöllisesti, jos investoinnit ja uudistukset keskitetään opetuksen varhaisiin vaiheisiin;

10. korostaa tarvetta kehittää esikouluvaiheesta lähtien toteutettavia toimenpiteitä, joilla edistetään Euroopan unionin alueella oleskelevien kolmansista maista kotoisin olevien lasten kotouttamista;

11. kehottaa jäsenvaltioita investoimaan enemmän lastentarhoissa tapahtuvaan esiopetukseen, koska siihen investoiminen voi olla tehokas tapa luoda perusta tulevalle koulutukselle, kehittää lapsen älyä ja parantaa yleisiä taitoja ja se voi lisätä huomattavasti koulutusjärjestelmän tasapuolisuutta;

12. katsoo kuitenkin, että EU:n tasolla on vielä tehtävä esiopetusta koskevaa tutkimusta, erityisesti varhaisten ja kohdennettujen toimien alalla, jotta voidaan määrittää odotettuihin tuloksiin johtavat käytännöt;

13. katsoo, että esiopetuksen laatu on osittain riippuvainen riittävän koulutetuista opettajista, joten on syytä noudattaa taloudellisesti kestävää strategiaa, jonka ansiosta koulutus on laadukasta ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ja opettajan ura on tyydyttävä;

14. tunnustaa, että luokkien ja järjestelmän sosiaalinen monimuotoisuus on taattava esikouluvaiheesta lähtien, jotta vältetään opetussuunnitelmien ja odotusten erilaistuminen;

15. pitää vanhempien ottamista mukaan opetustoimintaan opetus- ja tiedotusohjelmien avulla (erityisesti kun kyseessä ovat muita heikommassa asemassa olevat lapset) tärkeänä esiopetuksen onnistumisen kannalta;

16. kannattaa kaikenlaista esiopetusta ja puuttumista ongelmiin varhaisessa vaiheessa, (kun lasten kognitiiviset taidot ovat kehittymässä), koska koko elinikäisen oppimisen prosessin kaikista vaiheista tämä vaihe tuottaa suurimman tuloksen;

17. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tuettujen paikkojen määrää esiopetuksessa ja tällä tavoin antamaan niille kouluikäisille lapsille, joiden taloudellinen tilanne ei ole turvattu, mahdollisuuden hyötyä koulutusjärjestelmästä;

Perusasteen ja toisen asteen koulutus: parempaa peruskoulutusta kaikille

18. korostaa, että oppivelvollisuuskoulutuksen olisi annettava kaikille peruskoulutus ja avaintaidot; korostaa lisäksi, että koulutus ja asianmukaiset avaintaidot auttavat saavuttamaan sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusarvoja, vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttavat parantamaan henkilökohtaista pätevyyttä ja työllistyvyyttä;

19. huomauttaa myös, että koulutuksessa, erityisesti ala- ja yläastetasolla, olisi ensisijaisesti otettava huomioon monikulttuuriset arvot ja rauhankasvatus, sillä nämä ovat eurooppalaisen sekaidentiteetin kulmakiviä;

20. katsoo, että ennenaikainen eriyttäminen vaikuttaa haitallisesti koulutusjärjestelmien tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen;

21. katsoo, että heikossa asemassa olevien henkilöiden tasavertaiset mahdollisuudet osallistua laadukkaaseen koulutukseen voivat myös parantaa Euroopan koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta;

22. kannattaa toisaalta useiden joustavien opintovaihtoehtojen luomista toisen asteen koulutukseen, mikä ei saa estää eri vaihtoehdon valitsemista myöhemmässä koulutusvaiheessa;

23. kehottaa jäsenvaltioita valvomaan kaikkia opintoja, erityisesti valinta- ja perehdyttämisvaiheissa, ja varmistamaan, että niiden koulutusjärjestelmissä tuetaan oppilaita ja opiskelijoita motivoimalla heitä heidän pyrkiessään kehittämään itseään;

24. ottaa huomioon eritasoisen tuen, jota kukin oppilas saa kotonaan opintojensa ajan, sekä tarjotun koulutuksen toisinaan erittäin epätasa-arvoisen luonteen, ja kannattaa näin ollen pyrkimyksiä ottaa lasten vanhemmat mukaan koulutusprosessiin ja vähentää siten huomattavasti sosiaalisen syrjäytymisen riskiä tulevaisuudessa;

25. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan opettajien perus- ja jatkokoulutusta, parantamaan heidän motivaatiotaan sekä kouluolojen laatua, koska nämä ovat ratkaisevia tekijöitä pyrittäessä tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen;

26. kehottaa jäsenvaltioita edistämään monikielisyyttä kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla ja siten parantamaan lasten, nuorten ja aikuisten liikkuvuutta EU:n alueella ja tehostamaan koulutusprosessia EU:ssa;

27. kehottaa jäsenvaltioita edistämään naisten ja miesten tasa-arvoisuuden tiedostamista opettajien ja kasvatuksen ammattilaisten keskuudessa, jotta he kykenisivät välittämään tasa-arvon periaatteen nuorille sukupolville;

Korkeakoulutus: lisää investointeja ja laajempi osallistuminen

28. on yhtä mieltä siitä, että korkeakoulutus on osaamistalouden ja -yhteiskunnan avaintekijä;

29. kannattaa suunnitelmia yliopistojen uudenaikaistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että korkeakoulutuksesta tulee kilpailukykyisempää, että kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus osallistua siihen ja että se pysyy taloudellisesti kestävänä ja tehokkaana;

30. kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan sekä tehokkuutta että tasapuolisuutta luomalla olosuhteet ja kehittämällä kannustimia, jotka tuovat lisää julkisia ja yksityisiä investointeja;

31. on yhtä mieltä siitä, että ilmainen korkeakoulutus ei välttämättä sinällään takaa tasapuolisuutta; kehottaa tässä yhteydessä tekemään lisätutkimuksia oletuksesta, jonka mukaan lukukausimaksut eivät ole irrallinen kysymys vaan osa monien tekijöiden kokonaisuutta, joka liittyy taloudellisiin kannustimiin ja taloudelliseen tukeen, jolla voidaan vähentää muita heikommassa asemassa olevien epätasa-arvoa korkeakoulutuksen saamisessa;

32. katsoo, että lukukausimaksut eivät ole irrallinen kysymys vaan osa monien tekijöiden kokonaisuutta, joka liittyy taloudellisiin kannustimiin ja taloudelliseen tukeen, jolla voidaan vähentää muita heikommassa asemassa olevien epätasa-arvoa korkeakoulutuksen saamisessa;

33. korostaa, että korkeakouluilla on oltava kattavat tiedottamiseen ja opiskelijoiden valintaan liittyvät toimintalinjat, jotta ne voivat vastata nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tarpeisiin;

Ammatillinen koulutus: laadun ja merkityksellisyyden parantaminen

34. katsoo, että väestön ikääntyessä korkealla tasolla pysyttelevä nuorisotyöttömyys on yhä vakavampi ongelma;

35. kannattaa väestön ikääntymisestä aiheutuvan ongelman vuoksi parempien aikuisopiskelumahdollisuuksien tarjoamista, jotta ihmisten on helpompi mukautua työmarkkinoiden vaatimuksiin ja vähän koulutetut saadaan opintojen pariin;

36. tähdentää, että nuorilla, joilla on vähiten koulutusta, on suuria vaikutuksia päästä työmarkkinoille ja he ovat haavoittuvimpia taloudellisen laskusuhdanteen aikana, ovat suuremmassa vaarassa jäädä työttömiksi ja joutuvat todennäköisesti tekemään vähän taitoja vaativaa tai tilapäistä työtä;

37. kehottaa jäsenvaltioita edistämään nuorten naisten, erityisesti syrjäisiltä alueilta ja heikommassa asemassa olevista ryhmistä peräisin olevien naisten, kuten maahanmuuttajanaisten, etnisistä vähemmistöistä tulevien naisten, vammaisten naisten ja heikon ammattitaidon omaavien naisten, mahdollisuuksia koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita määrittelemään ja vaihtamaan alan parhaita käytäntöjä ja kehottaa työmarkkinaosapuolia sekä yksityisiä ja julkisia yrityksiä poistamaan kaikenlaisen syrjinnän ja edistämään aktiivisesti työssä tapahtuvaa koulutusta poistaen kaikki ikään liittyvät esteet sekä tukemaan heikommassa asemassa olevien koulutusvapaita;

38. pyytää jäsenvaltioita edistämään työttömien naisten ja niiden, jotka eivät ole suorittaneet oppivelvollisuuttaan, pääsyä osallisiksi julkisesti rahoitetuista aikuiskasvatusjärjestelmistä;

39. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön politiikkaa, jolla helpotetaan nuorten ihmisten siirtymistä koulusta työelämään ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin naisiin, joilla on siirtymisessä usein enemmän vaikeuksia; korostaa, että koulutuksen parempi laatu, paremmat koulutusmahdollisuudet ja investoinnit nuoriin vaikuttavat työmarkkinoilla elämän myöhemmissä vaiheissa; kehottaa ottamaan käyttöön arviointimekanismin, jolla voidaan arvioida hallitusten koulutusmenojen tehokkuutta ja vaikutuksia työttömiin nuoriin, erityisesti naisiin;

40. pyytää jäsenvaltioita tukemaan huippuyliopisto-ohjelmia, sillä ne tarjoavat eri aloille erittäin ammattitaitoisia asiantuntijoita, jolloin työmarkkinoiden tarpeisiin vastataan tehokkaammin;

41. kiinnittää huomiota tarpeeseen varmistaa opetus- ja koulutusjärjestelmissä naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet käyttää uusia teknologioita sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kuromiseksi umpeen;

42. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään naisten osuutta ja vahvistamaan heidän asemaansa tieteellisillä ja teknisillä aloilla; kehottaa kansallisia hallituksia kasvattamaan naisten määrää johtavissa asemissa ja mittaamaan edistystä ottamalla käyttöön laadulliset ja määrälliset tavoitteet;

43. suosittelee parantamaan mahdollisuuksia päästä korkea-asteen koulutukseen ja tarjoamaan koulutuksen päättäneille tilaisuuksia jatkaa opintojaan ja samalla työskentelemään;

44. korostaa, että tarjottavien koulutusohjelmien olisi oltava joustavia, jotta ne voivat vastata työmarkkinoiden kysyntään, koska tämä on erityisen tehokas tapa lisätä heikossa asemassa olevien työllistymismahdollisuuksia; tunnustaa tässä yhteydessä, että julkisia investointeja olisi keskitettävä heikossa asemassa oleviin ryhmiin, sillä ne hyötyvät kaikista vähiten jatkuvasta koulutuksesta;

45. kehottaa jäsenvaltioita ehdottamaan yhdessä korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa opintojen joustavaa organisointia, jotta voitaisiin paremmin vastata työssä käyvien tai perheestä huolehtivien ja samalla opiskelevien nuorten tarpeisiin ja välttää opintojen ennenaikainen keskeyttäminen;

46. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan koulutuslaitokset, yhtiöt, työmarkkinaosapuolet ja muut kumppanitahot sekä julkisen sektorin mukaan yhteiseen kumppanuuteen onnistuneiden koulutusohjelmien toteuttamiseksi;

Euroopan unionin toimet

47. korostaa, että EU:n toimien perustavoitteena on edistää EU:n koulutusjärjestelmien lähentymistä parempien tulosten saavuttamiseksi;

48. katsoo, että EU:n toimien kohdistamisen paremmin on tarpeen kehittää menettely, joka perustuu jäsenvaltioiden kausittain toimittamiin raportteihin ja riippumattomiin arviointeihin ja jossa arvioidaan EU:n koulutusjärjestelmien tuloksia kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten oppilaat ovat oppineet perustaidot ja miten tasapuolisuustavoite on täytetty;

49. pyytää komissiota antamaan Euroopan koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta säännöllisiä kertomuksia, jotta valvottaisiin parempien tulosten saavuttamista;

°

° °

50. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 187.

(2)

EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45.

(3)

EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 165.

(4)

EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(5)

EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 100.

(6)

EUVL L 64, 4.3.2006, s. 60.


PERUSTELUT

Maaliskuussa 2000 Lissabonin päätelmissä korostettiin, että koulutus on avain Euroopan talouden kehitykseen. Vuonna 2001 Tukholman Eurooppa-neuvosto sopi koulutuksen alan työohjelmasta, jossa korostettiin koulutuksen laatua, tehokkuutta ja tasapuolisuutta.

Tasapuolisilla järjestelmillä taataan, että koulutuksen tulokset eivät riipu yksilön sosioekonomisesta taustasta tai muista epätasa-arvoa aiheuttavista tekijöistä. Koulutusjärjestelmä on tehokas silloin, kun siihen annetulla panoksella saadaan paras mahdollinen tuotos. Koulutusjärjestelmien tehokkuutta mitataan yleensä koe- ja tutkintosuorituksilla. Marraskuussa 2006 meillä oli tilaisuus tutustua tällaisiin tuloksiin valiokuntamme järjestämässä EU:n koulutusjärjestelmiä koskevassa kuulemistilaisuudessa.

Tehtävänä on siis tukea yksittäisiä koulutusjärjestelmiä ottamalla mukaan oppilaat, opiskelijat ja aikuiset kaikista yhteiskuntaryhmistä. Koulutusjärjestelmien tehokkuuden ja tasapuolisuuden suhteen nykyinen tilanne on epätyydyttävä. Jos heikossa asemassa oleviin yhteiskuntaryhmiin kuuluvien lasten saamisessa esiopetuksen piiriin ei saada aikaan huomattavia parannuksia, koulunsa ennen aikojaan keskeyttävien lasten määrää ei pystytä vähentämään, keskiasteen koulutuksen suorittaneiden tasoa ei pystytä nostamaan eikä avaintaitoja opettamaan. Yhä useammat ovat vaarassa syrjäytyä, joutua työttömiksi tai muuhun yhteiskunnallisesti epätoivottavaan toimintaan, joka rasittaa heitä itseään, taloutta ja yhteiskuntaa.

Mitä erityisiä sosiaalisia ja taloudellisia etuja on odotettavissa, jos eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta lisätään?

Koulutus vaikuttaa talouskasvuun lisäämällä inhimillistä pääomaa ja innovointivalmiuksia, ja se mahdollistaa teknologian siirron. Jokainen lisävuosi keskimääräiseen koulunkäyntiin lisää EU:n jäsenvaltion tuottavuutta selektiivisesti 6,2 prosentilla ja pitkällä aikavälillä vielä 3,1 prosentilla, mikä johtuu sen panostuksesta tekniikan kehityksen nopeuttamiseen. Koulutusjärjestelmien tehokkuuden lisääminen tuottaa sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle vuosittain jopa kahdeksan prosentin investoinnit. Lisäetuna on työttömyyden aleneminen. Perusasteen tai toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työttömyysaste on EU:ssa tällä hetkellä keskimäärin 12 prosenttia, kun korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden työttömyysaste on viisi prosenttia. Lisäksi viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että 75 miljoonaa EU:n kansalaista – eli 32 prosenttia työvoimasta – on saanut riittämättömän koulutuksen. Vuonna 2010 vain 15 prosenttia uusista työpaikoista on tämän ryhmän ulottuvilla, ja heistä suurin osa kuuluu yhteiskunnan heikossa asemassa oleviin ryhmiin.

Koulutuspolitiikalla voi olla huomattava positiivinen vaikutus sosiaalisiin ja taloudellisiin tuloksiin, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, mutta tehottomuudella ja epätasapuolisuudella on suuret kustannukset: verotulojen menetys, lisääntynyt tarve käyttää terveydenhoitoon ja sen tukemiseen julkisia varoja sekä epäsosiaalisen käyttäytymisen lisääntymisestä aiheutuvat kustannukset.

Koulutus on Euroopan talouskasvuun, kilpailukykyyn ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen vaikuttava perustekijä.

Näistä syistä esittelijä ehdottaa lisävarojen sijoittamista esiopetukseen, jossa niistä saa suurimman hyödyn. Esittelijä katsoo myös, että liian varhainen eriyttäminen vaikuttaa haitallisesti koulutusjärjestelmien tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen mutta toisen asteen koulutuksessa eriyttäminen on tehokasta. Esittelijä kannattaa ajatusta yliopistojen uudenaikaistamisesta, jotta voidaan varmistaa, että korkeakoulutuksesta tulee kilpailukykyisempää, että kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus osallistua siihen ja että se pysyy taloudellisesti kestävänä ja tehokkaana.


naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (17.7.2007)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta

(2007/2113(INI))

Valmistelija: Christa Prets

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään päätöslauselmaesitykseensä seuraavat ehdotukset, joissa valiokunta:

A. ottaa huomioon, että nuorten naisten työttömyys on edelleen todennäköisempää kuin nuorten miesten, sillä 27 jäsenvaltion Euroopan unionissa nuorten naisten työttömyysaste oli 18,1 prosenttia vuonna 2006, kun taas nuorilla miehillä se oli 16,9 prosenttia; ottaa huomioon, että johtavissa asemissa on vähemmän naisia huolimatta siitä, että useimmissa jäsenvaltioissa naiset saavuttavat korkean koulutustason miehiä useammin,

1.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön sukupuolen huomioon ottavaa koulutuspolitiikkaa ja ottamaan käyttöön asiaa koskevia aineistoja sukupuolten välisen epätasa-arvon poistamiseksi koulutuksesta ja sukupuoleen liittyvän kaavamaisen ajattelun hävittämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan nuoria ihmisiä, mukaan luettuna lapset ennen ikää, jolloin tärkeimmät koulutus- ja uravalinnat tehdään, tekemään sukupuolelle epätyypillistä työtä (esimerkiksi enemmän miesopettajia peruskouluihin ja enemmän naisia tieteellisiin ammatteihin) ja siten vähentämään sukupuoleen perustuvaa erottelua; toistaa, että sukupuolen ja iän mukaan eritellyt parempilaatuiset tiedot ovat edellytyksenä kaikelle politiikalle;

2.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään naisten ja miesten tasa-arvoisuuden tiedostamista opettajien ja kasvatuksen ammattilaisten keskuudessa, jotta he kykenisivät välittämään tasa-arvon periaatteen nuorille sukupolville;

3.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään nuorten naisten, erityisesti syrjäisiltä alueilta ja/tai heikommassa asemassa olevista ryhmistä peräisin olevien naisten, kuten maahanmuuttajanaisten, etnisistä vähemmistöistä tulevien naisten, vammaisten naisten ja heikon ammattitaidon omaavien naisten mahdollisuuksia koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita määrittelemään ja vaihtamaan alan parhaita käytäntöjä ja kehottaa työmarkkinaosapuolia sekä yksityisiä ja julkisia yrityksiä poistamaan kaikenlaisen syrjinnän ja edistämään aktiivisesti työssä tapahtuvaa koulutusta poistaen kaikki ikään liittyvät esteet sekä tukemaan heikommassa asemassa olevien koulutusvapaita;

4.  pyytää jäsenvaltioita edistämään työttömien naisten ja niiden, jotka eivät ole suorittaneet oppivelvollisuuttaan, pääsyä osallisiksi julkisesti rahoitetuista aikuiskasvatusjärjestelmistä;

5.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön politiikkaa, jolla helpotetaan nuorten ihmisten siirtymistä koulusta työelämään ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin naisiin, joilla on siirtymisessä usein enemmän vaikeuksia; korostaa, että koulutuksen parempi laatu, paremmat koulutusmahdollisuudet ja investoinnit nuoriin vaikuttavat työmarkkinoilla elämän myöhemmissä vaiheissa; kehottaa ottamaan käyttöön arviointimekanismin, jolla voidaan arvioida hallitusten koulutusmenojen tehokkuutta ja vaikutuksia työttömiin nuoriin, erityisesti naisiin;

6.  kehottaa jäsenvaltioita ehdottamaan yhdessä korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa opintojen joustavaa organisointia, jotta voitaisiin paremmin vastata yhtäaikaisesti työssä käyvien tai perheellisten nuorten tarpeisiin ja välttää opintojen ennenaikainen keskeyttäminen;

7.  kiinnittää huomiota tarpeeseen varmistaa opetus- ja koulutusjärjestelmissä naisten ja miesten yhtäläinen pääsy uusiin teknologioihin sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kuromiseksi umpeen;

8.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään naisten osuutta ja vahvistamaan heidän asemaansa tieteellisillä ja teknisillä aloilla; kehottaa kansallisia hallituksia kasvattamaan naisten määrää johtavissa asemissa ja mittaamaan edistystä ottamalla käyttöön laadulliset ja määrälliset tavoitteet.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus

Menettelynumero

2007/2113(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

CULT

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

FEMM
6.6.2007

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Christa Prets
11.4.2007

Alkuperäinen valmistelija

Valiokuntakäsittely

4.6.2007

16.7.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

16.7.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27
0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Věra Flasarová, Nicole Fontaine, Claire Gibault, Lissy Gröner, Zita Gurmai, Esther Herranz García, Anneli Jäätteenmäki, Urszula Krupa, Roselyne Lefrancois, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Christa Prets, Karin Resetarits, Teresa Riera Madurell, Amalia Sartori, Eva-Britt Svensson, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gabriela Creţu, Jill Evans, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Anna Hedh, Marusya Ivanova Lyubcheva,

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Ján Hudacký, Peter Šťastný

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

10.9.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ivo Belet, Giovanni Berlinguer, Marie-Hélène Descamps, Milan Gaľa, Ovidiu Victor Ganţ, Vasco Graça Moura, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Doris Pack, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Henri Weber, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Erna Hennicot-Schoepges, Elisabeth Morin, Christel Schaldemose, Ewa Tomaszewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö