MIETINTÖ konventionaalisista energianlähteistä ja energiateknologiasta

26.9.2007 - (2007/2091(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Herbert Reul

Menettely : 2007/2091(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0348/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0348/2007
Hyväksytyt tekstit :

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAKSI

konventionaalisista energianlähteistä ja energiateknologiasta

(2007/2091(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon komission antaman tiedonannon "Energiapolitiikka Euroopalle" (KOM(2007)0001),

–    ottaa huomioon komission antaman tiedonannon "Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: tavoitteena kivihiilen päästöjen lähes täydellinen eliminointi vuodesta 2020" (KOM(2006)0843),

–    ottaa huomioon komission antaman tiedonannon "Ohjeellinen ydinalan ohjelma osoitettu Euratomin perustamissopimuksen 40 artiklan mukaisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle lausuntoa varten" (KOM(2006 )0844),

–    ottaa huomioon komission antaman tiedonannon "Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman laatiminen" (KOM(2006)0847),

–    ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman "Euratomin toiminnan arviointi – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa"[1],

–    ottaa huomioon 14. joulukuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja[2],

–    ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman energiatehokkuudesta annetusta vihreästä kirjasta "Enemmän tuloksia vähemmällä"[3],

–    ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman energian toimitusvarmuudesta Euroopan unionissa[4],

–    ottaa huomioon liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston 23. marraskuuta 2006 tekemät päätelmät energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta,

–    ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 8.–9. maaliskuuta 2007 antamat päätelmät Eurooppa-neuvoston toimintasuunnitelman (2007–2009) "Euroopan energiapolitiikka" hyväksymisestä,

–    ottaa huomioon Salvador Garriga Polledon työjärjestyksen 113 artiklan mukaisesti esittämän päätöslauselman puhtaasta hiiliteknologiasta[5],

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–    ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0348/2007),

A.  katsoo, että energian toimitusvarmuus, uusiutuvat energianlähteet, energiansäästö, energiatehokkuus ja energiahuollon monipuolistaminen ovat yhä keskeisempiä kysymyksiä energiapolitiikassa, koska EU:n on suuresti riippuvainen energian tuonnista,

B.   ottaa huomioon, että tavanomaisilla energianlähteillä (hiili, öljy, maakaasu, ydinvoima) on jatkossakin merkittävä rooli energiahuollossa,

C.  ottaa huomioon, että jos ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, EU:n riippuvuus tuonnista kasvaa fossiilisten polttoaineiden osalta 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja että on maakaasun ja öljyn toimitukset ovat epävarmoja riskien sekä lisääntyvän kysyntäkilpailun vuoksi,

D   ottaa huomioon taloudellisen ja sosiaalisen vaikutuksen, joka hiilentuotannon alasajolla on alueisiin, joilla ei ole juurikaan vaihtoehtoja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi,

E.   ottaa huomioon, että autot, joissa on sähköinen voimansiirto, tarjoavat mahdollisuuksia merkittäviin tehokkuusparannuksiin sillä edellytyksellä, että niihin ladataan sähköä vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista lähteistä,

F.   ottaa huomioon, että riippuvuutta öljystä voidaan vähentää myös toimilla, joilla torjutaan autojen merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä,

G.  ottaa huomioon, että EU:n sähkön bruttotuotannosta 31 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla, 29 prosenttia hiilellä, 19 prosenttia kaasulla, 14 prosenttia uusiutuvilla energianlähteillä ja 5 prosenttia öljyllä,

H.  katsoo, että fossiilisten energianlähteiden käyttö edellyttää lisätoimenpiteitä ilmastonsuojelun alalla,

I.    ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi EU on asettanut kunnianhimoisia kasvihuonekaasujen vähentämisen tavoitteita,

J.    ottaa huomioon, että tavanomaisia energialähteitä voidaan käyttää polttoaineiden tuottamiseen,

K.  katsoo, että EU:n kivihiilikaivosten rakenneuudistuksen yhteydessä on järkevää hyödyntää ylläpitää nykyisen tasoisia huomattavia kotimaisia kivihiilivaroja toimitusvarmuuden kannalta,

L.   katsoo, että EU:n lainsäädäntö, kuten sähköntuotannon edistämistä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla koskeva, 27. syyskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/77/EY[6], on edistänyt teknistä kehitystä ja yksityisen sektorin tutkimusta ja kehitystä,

Yleiskatsaus

1.   pitää myönteisinä komission edellä mainittuja tiedonantoja kestävästä sähköntuotannosta fossiilisilla polttoaineilla, Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta sekä ohjeellisesta ydinalan ohjelmasta;

2.   korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen edistää merkittävällä tavalla kestävyyttä ja toimitusvarmuutta ja parantaa samalla eurooppalaisten tuottajien vientimahdollisuuksia;

3.   korostaa energiavarojen jatkuvan vähentymisen vuoksi energianlähteiden monipuolistamisen merkitystä; tunnustaa myös ydinfission merkityksen ja ydinfuusion tulevan merkityksen joissakin maissa; kiinnittää huomiota toimitusvarmuuden merkitykseen energiavarojen alueellisen käytön kannalta;

4.   katsoo, että fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvan voimalateknologian tehokkuutta ja ydinvoimaloiden turvallisuusstandardeja on parannettava edelleen, ja että ydinfuusioteknologiaa on kehitettävä nopeasti, mikä edellyttää myös tutkimusrahoituksen lisäämistä vastaavalla tavalla;

5.   kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia monipuolistamaan ja hajauttamaan energiantuotantoa käyttämällä tarkoituksenmukaisimpia energiavaroja Euroopan unionin eri alueilla ja ottamalla huomioon paikalliset erityispiirteet;

6.   huomauttaa, että kestävän energian saatavuuden parantaminen on avainasemassa, jotta kehitysmaat voivat saavuttaa vuosituhattavoitteensa, ja toteaa, että arviolta 2 miljardia ihmistä kärsii tällä hetkellä energian saannin rajoituksista, mikä vaikeuttaa heidän taloudellisen kehityksen ja elintason parantamisen mahdollisuuksiaan;

7.   korostaa, että markkinahäiriöt leimaavat sisäisiä energiamarkkinoita siihen saakka, kunnes energiapolitiikkaan sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta, josta määrätään EY:n perustamissopimuksen 174 artiklassa; kehottaa siksi jälleen kerran jäsenvaltioita kerran sisällyttämään ulkoiset kustannukset energiakustannuksiin, ympäristö- ja seurannaiskustannukset mukaan luettuina;

8.   huomauttaa, että energianhinnoissa on otettava huomioon energiantuotannon todelliset ulkoiset kustannukset, kuten ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset;

9.   katsoo, että kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää energia-alalla vain käyttämällä entistä enemmän vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia teknologioita, kuten ydinteknologiaa, puhdasta hiiliteknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä;

Energiateknologia

10. korostaa, että Euroopassa energiahuollon kestävyys voidaan saavuttaa vain huomattavien tutkimusponnistusten ja kuluttajien käyttäytymisen muuttumisen avulla;

11. pitää myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttiseen kumppanuuteen sisältyvää EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttista talousneuvostoa, jota koskeva sopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 30. huhtikuuta 2007, sekä sitä, että mainittu talousneuvosto auttaa lisäämään transatlanttista yhteisymmärrystä energiaan liittyvissä kysymyksissä; korostaa tarvetta vahvistaa siteitä energiakysymyksissä, missä yhteydessä on otettava huomioon myös lainsäädännölliset näkökohdat;

12. toteaa, että Eurooppa on innovatiivisten energiateknologioiden, kuten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen tutkimuksen ja kehittämisen alalla sekä erityisesti ydinfuusioteknologian alalla johtavassa asemassa koko maailmassa;

13. kehottaa jäsenvaltioita, alueita ja muita toimijoita hyödyntämään tehokkaasti koheesiopolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia ja investoimaan uusiin energiateknologioihin, jotka perustuvat sekä uusiutuviin energialähteisiin että kestäviin fossiilisiin polttoaineisiin ("vähäpäästöiset voimalat");

14. kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia parantamaan energian toimitusvarmuutta lisäämällä suoraa yhteistyötä energia-alalla erityisesti raja-alueilla;

15. suosittelee tehokkaita investointeja innovointiin ja sovellettuun tutkimukseen sekä pääomainvestointeja älykkäisiin energiaverkkoihin ja älykästä sähköverkkoa koskevaan teknologiaan;

16. panee merkille, että EU:n ulkopuoliset valtiot ja alueet sijoittavat tällä hetkellä valtavia summia tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä saattaa keskipitkällä aikavälillä vaarantaa Euroopan johtavan aseman teknologiassa, ja että toisaalta on vältettävä rahoituksen liiallista keskittämistä mihinkään yksittäiseen alaan; korostaa, että ilmastonmuutoksen rajoittamisen maailmanlaajuisen velvoitteen vuoksi on pidettävänä toivottavana, että kehitysmaat eivät jää jälkeen hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa, ja korostaa, että tässä yhteydessä on ehdottomasti toimittava läheisessä yhteistyössä Intian ja Kiinan kanssa;

17. korostaa, että EU:n teknologinen etumatka, joka perustuu EU:n ja jäsenvaltioiden tutkimustoimintaan, vahvistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja luo työpaikkoja Eurooppaan;

18. kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja yrityksiä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tehostamaan energiaan liittyvää tutkimusta ja kehittämistä siten, että erityisiä tavoitteita ovat energiantuotannon ja energiatoimitusten tehokkuuden parantaminen, ympäristövaikutusten vähentäminen, nykyisten teknologioiden turvallisuuden lisääminen, uusiutuvien energiamuotojen varastointiteknologian kehittäminen sekä uusien ydinreaktorisukupolvien ja ydinfuusion kaltaisten uusien energiateknologioiden kehittäminen;

19. suosittelee niiden energiavarojen osalta, joiden saatavuus on rajoitettua ja jotka ovat tulevina vuosina ratkaisevan tärkeitä jäsenvaltioiden energiaturvallisuuden ja riippumattomuuden kannalta, että tulevassa Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa suositaan sellaisen teknologian kehittämistä, jossa hyödynnetään optimaalisesti teknologian mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää;

20. pitää myönteisenä komission ilmoitusta esittää kevään 2008 huippukokoukseen mennessä strateginen energiateknologiasuunnitelma; kysyy kuitenkin, mistä sen rahoitus aiotaan hankkia;

21. kehottaa komissiota tukemaan synteettisten polttoaineiden teknologiaa, koska sen avulla voidaan vahvistaa energian toimitusvarmuutta ja vähentää tieliikennealan päästöjä Euroopan unionissa;

22. huomauttaa, että uusien energiateknologioiden julkisen käynnistystuen on oltava määrältään asianmukaista, että sen myöntämisessä on otettava huomioon uuden energiateknologian kaupallinen elinkelpoisuus, ja että käynnistystuki on lopetettava viimeistään siinä vaiheessa, kun mainitulla tavalla tuettu uusi teknologia on kilpailukykyinen;

23. kiinnittää neuvoston tavoin huomiota tarpeeseen varmistaa, että uutta kapasiteettia rakennettaessa käytetään tehokkainta käytettävissä olevaa teknologiaa, mukaan luettuna yhteistuotanto, kaukolämmitys ja jäähdytyslämpö sekä teollisuuden tähdelämpö;

24. painottaa, että vähintään Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen ja maailmanlaajuisen ehdotuksen esittäminen talousarviotulojen vähimmäisosuuden osoittamisesta tutkimukselle edistäisi ilmastonmuutoksen torjuntaa;

Fossiiliset polttoaineet

25. painottaa, että fossiiliset polttoaineet säilyttävät tärkeän asemansa EU:n energian toimitusvarmuuden takaamisessa, ja korostaa maakaasun merkitystä vähiten hiiltä sisältävänä fossiilisena polttoaineena;

26. painottaa, että fossiilisia polttoaineita on pitkällä aikavälillä pakko käyttää sähköntuotantoon siihen saakka, kunnes perustarpeet voidaan täyttää uusiutuvilla energialähteillä;

27. tähdentää, että kotimaiset fossiiliset energianlähteet, ennen kaikkea suuret hiiliesiintymät ja hyödyntämättömät öljy- ja kaasuvarat joissakin jäsenvaltioissa ja Norjassa, parantavat osaltaan energian toimitusvarmuutta; suosittelee, että tulevaisuudessa energiatuotantolaitokset on varustettava CCS-teknologialla aina kun se on teknisesti mahdollista; katsoo, että sovellettavien lakeihin perustuvien ja hallinnollisten sääntöjen olisi edistettävä optimaalisia tuotanto-olosuhteita;

28. katsoo, että fossiilisten polttoaineiden tehokkuutta on lisättävä ja että niiden päästöjen vähentämistä on tehostettava tukemalla muun muassa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa; toteaa kuitenkin, että jotkut eurooppalaiset voimalaitokset ovat jo nyt maailman tehokkaimpia;

29. kehottaa komissiota kannustamaan investointeja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon; toteaa, että sähkön ja lämmön tehokas yhteistuotanto voi kaksinkertaistaa tavallisen hiilivoimaa käyttävän lauhdutuslaitoksen tehokkuuden;

30. huomauttaa, että toimitusvarmuuden ja kustannustehokkuuden kannalta ei ole järkevää vaikeuttaa moderneimpien ja tehokkaimpien hiilivoimaloiden rakentamista väärin suunnattujen markkinakannustimien avulla;

31. kehottaa komissiota varmistamaan, ettei päästökauppajärjestelmä estä nykyisten laitosten korvaamista nykyaikaisilla ja ilmastoystävällisillä laitoksilla, kuten ydinvoimaloilla;

32. kehottaa parantamaan edelleen Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismia, jotta sen avulla voidaan sen tarkoituksen mukaisesti siirtää tehokasta, puhdasta ja soveltuvaa energiateknologiaa kehitysmaihin;

33. kehottaa komissiota varmistamaan päästökauppajärjestelmän toimintaa tarkistaessaan, että asianmukaista huomiota kiinnitetään lämmöntuotantomarkkinoiden erityisongelmaan, jonka muodostavat lähinnä yksittäiset fossiilisia polttoaineita käyttävät polttimet (boilerit), jotka polttimen pienen koon takia eivät kuulu päästökauppajärjestelmän piiriin;

34. kehottaa soveltamaan kansallista tukea ja yhteisön tukea nykyisiin fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimaloihin niiden elinkaaren loppuajan, jotta niiden energiatehokkuutta voidaan parantaa ja jotta niiden vaikutusta ympäristöön voidaan vähentää;

35.     toteaa, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologia (CCS-teknologia) vähentää voimalaitosten tehokkuutta ja että hiilidioksidin varastointiin liittyvät tekniset, oikeudelliset ja ympäristöongelmat voidaan ratkaista vain tutkimuksen ja poliittisten aloitteiden avulla; pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että CCS-teknologian laitteet olisi asennettava fossiilisiin voimalaitoksiin niin pian kuin se on käytännössä mahdollista;

36. on vakuuttunut siitä, että tehokkain tapa varmistaa, että kasvihuonekaasut eivät vaikuta ilmastonmuutokseen, on vähentää nopeasti ja huomattavasti kasvihuonekaasujen tuotantoa; katsoo tässä yhteydessä, että CCS-teknologia on vain yksi väline, jolla ilmastonmuutosta voidaan hidastaa;

37. katsoo, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi eivät ole välttämättä kannattava vaihtoehto pienille voimalaitoksille, jotka tuottavat vain suhteellisen pieniä määriä energiaa ja ovat olemassa lähinnä toimitusvarmuuden takia;

38. vaatii, että CCS-teknologian puitteissa tutkimuksella on tehostettava myös tehokkuustappioiden minimoimista, hiilidioksidin turvallisen varastoinnin edistämistä ja käytettävien kemiallisten ja biologisten menetelmien selventämistä hiilidioksidin sitomisessa;

39. vaatii laajan geologisen kartoituksen käynnistämistä mahdollisuuksien ja sopivimpien paikkojen löytämiseksi hiilidioksidin turvallista varastointia varten;

40. korostaa, että vaikka CCS perustuu osittain jo testattuihin yksittäiskomponentteihin, se ei perustu teollisessa mittakaavassa testattuun kokonaiskonseptiin;

41. viittaa asianmukaisten tietojen puuttumiseen hiilidioksidin varastoinnin sivuvaikutuksista maaperän kerroksiin;

42. ei pidä hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa kaikissa hiilivoimaloissa koskevia sitovia tavoitteita järkevinä, koska siinä vaiheessa, kun mainittu teknologia on kehitetty ja käyttövalmis, CCS:n käyttöä ohjaa EU:n päästökauppajärjestelmä; kehottaa siitä huolimatta teollisuutta soveltamaan "talteenottovalmiuden" käsitettä uusia fossiilivoimaloita kehittäessään;

43. kehottaa komissiota esittämään nopeasti CCS:ää koskevan lakiehdotuksen hiilidioksidin varastointia koskeviin oikeudellisiin kysymyksiin vastaamiseksi sekä mainittujen hankkeiden investointiturvan varmistamiseksi;

44. kehottaa komissiota arvioimaan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin mahdollisia riskejä ja vahvistamaan vaatimukset hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitoimien lupia ja havaittujen riskien ja vaikutusten hallintaa varten;

45. vaatii, että samalla kun tutkitaan mahdollisuuksia geologiseen varastointiin osana CCS-teknologiaa, on taattava, että hiilidioksidi varastoidaan turvallisesti ja pysyvästi paikkoihin, joista hiili ei vuoda takaisin ilmakehään;

46. katsoo, että saastuttamattomiin hiiliteknologioihin liittyvät esittelyhankkeet on toteutettava alueilla, joilla on perinteisesti harjoitettu hiilikaivostoimintaa ja jotka kärsivät tuotannon alasajon vaikutuksista ja joilla rahoitusta on supistettu nykyisen rahoituskehyksen (2007–2013) soveltamiskaudella;

47. kehottaa komissiota esittämään selkeät poliittiset suuntaviivat CCS-teknologiaan liittyvän tutkimuksen edistämiseksi tavoitteena tutkia tapoja, joilla CCS-teknologiaa voidaan käyttää kaupallisessa sähköntuotannossa, ja kehottaa komissiota antamaan ehdotuksia, joiden tarkoituksena on välttää CCS-menettelyjen ja päästökauppajärjestelmän väliset epäjohdonmukaisuudet niiden soveltamisessa, ja kehottaa komissiota samaan aikaan varmistamaan, että mainitut suuntaviivat ja ehdotukset eivät estä uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden kehittämistä;

48. korostaa, että on tärkeää tiedottaa kivihiilivoimaloiden läheisyydessä olevien alueiden asukkaille niihin liittyvistä vaaroista, ja huomauttaa, että olisi hyödyllistä julkaista suunnitelmia nykyisten voimaloiden uudenaikaistamiseksi ja niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi;

49. tunnustaa, että teknologisen edistyksen nykyvaiheessa arvioidaan, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisuilla tuotettu sähkö tulee yhtä kalliiksi kuin uusiutuvista energialähteistä saatava sähkö;

50. korostaa entistä läheisemmän yhteistyön merkitystä komission ja yksityisen sektorin välillä, jotta saastuttamattoman hiiliteknologian käyttöön saaminen helpottuisi;

51. painottaa, että vaikka CCS:n tutkimuksen ja kehittämisen rahoitusta on lisättävä, sitä ei saa tehdä uusiutuvia energialähteitä koskevan tutkimuksen kustannuksella;

52. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään CCS-teknologioita koskevia tiedotuskampanjoita, joihin sidosryhmät ja poliittiset päättäjät osallistuvat;

53.     varoittaa yksipuolisesta riippuvuudesta tietyistä kaasun toimittajista tai toimitusreiteistä ja korostaa nestekaasun merkitystä kaasuntuonnin monipuolistamisessa;

54. kehottaa komissiota tekemään entistä laajempia geologisia tutkimuksia, joilla pyritään löytämään uusia fossiilisten polttoaineiden esiintymiä EU:n jäsenvaltioiden alueelta;

55.     pahoittelee, ettei komissio käsitellyt energiapaketissa yksityiskohtaisemmin öljyn toimitusvarmuutta, ja kehottaa komissiota esittämään asiaa koskevan tiedonannon;

56. muistuttaa, että fossiiliset polttoaineet muodostavat tärkeän perustan, jota voitaisiin käyttää vedyn laajamittaiseen tuotantoon energian kantajaksi ja polttoaineeksi;

57. on huolissaan hiilivoimaloiden mittavista rakennustöistä Kiinassa ja Intiassa (jotka kehittyvinä maina eivät ole sidottuja Kioton pöytäkirjan noudattamiseen) korostaen sitä seikkaa, että Kiinan odotetaan ohittavan Yhdysvallat hiilidioksidipäästöjen määrässä vuoden 2007 aikana; ottaa kuitenkin huomioon, että Kiina ja Intia etsivät monipuolisempia energialähteitä; painottaa eurooppalaisen ympäristöä säästävän energiateknologian vientimahdollisuuksia; korostaa, että hiilipäästöjen vähentämisen on oltava EU:n kehitysmaihin tekemien infrastruktuuri-investointien ensisijaisena tavoitteena samalla kun EU tukee talouskasvua, puhtaan energian teknologiaa ja valmiuksien kehittämistä kehitysmaissa;

58. kannattaa komission yhteistyötä Kiinan kanssa, varsinkin vuonna 2005 solmittua EU:n ja Kiinan välistä kumppanuutta ilmastonmuutosasioissa sekä myöhempää, lähes päästötöntä energiantuotantoteknologiaa koskevasta yhteistyöstä vuonna 2006 allekirjoitettua yhteisymmärryspöytäkirjaa, jonka pitäisi kannustaa kehittämään puhdasta energiateknologiaa; kehottaa komissiota työskentelemään Kiinan kanssa puhtaan energiateknologian kehittämistä koskevan etenemissuunnitelman laatimiseksi Kiinalle ja määrittämään keskeisiä toimia ja välitavoitteita puhtaan energiateknologian kehittämistä ja käyttöönottoa varten Kiinassa; kehottaa komissiota luomaan vastaavanlaisia suhteita myös muiden kehittyvien talouksien, varsinkin Intian ja Brasilian kanssa, joilla myös saattaa olla laajoja hiilivaroja;

59. panee merkille Kansainvälisen energiajärjestön (IAEA:n) vuonna 2005 julkaiseman tutkimuksen tulokset, joiden mukaan joidenkin teknologioiden käyttöönotto OECD:n ulkopuolisissa maissa saattaisi olla huomattavasti kustannustehokkaampaa ja olla erityisen tärkeää silloin, kun mainittujen välillä on suuria eroja geologisissa piirteissä ja luonnonvarojen laajuudessa; katsoo, että tällaisissa tapauksissa teollisuusmaiden olisi harkittava kehitysmaille annettavaa taloudellista tukea, joka auttaisi kehitysmaita saavuttamaan kansalliset käyttöönottotavoitteensa; korostaa, että mahdollisuus myydä käyttöönottovälineitä yli rajojen parantaisi tehokkuutta ja varmistaisi, että käyttöönotto tapahtuu siellä, missä se on kustannustehokkainta;

60. kehottaa komissiota tukemaan Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien pyrkimyksiä luoda energian investointikehys, jonka yhteydessä käsitellään kustannuksia, riskejä ja institutionaalisia ja tietoa koskevia esteitä vain vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia tuottavaa teknologiaa tukevien julkisen ja yksityisen alan kumppanuuksien lisäämiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan eri mekanismeja, jotka on suunniteltu helpottamaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä, kuten puhdasta kehitystä ja ilmastoa koskevaa Aasian ja Tyynenmeren kumppanuutta ja hiilen sitomista käsittelevää foorumia CSLF sekä muita teknologian siirtotavoitteita; kehottaa komissiota kehittämään kansainvälistä rahoitusta, tiedon jakamista sekä tutkimus- ja kehitysmekanismeja koskevia arviointikriteerejä, jotka perustuvat pitkällä aikavälillä vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia tuottavan teknologian kehityksen tukemiseen;

61. kehottaa komissiota arvioimaan energiapolitiikan alaa koskevien ehdotustensa alueellisia vaikutuksia ja antamaan tulokset jäsenvaltioiden käyttöön;

62. kehottaa tilanteen kiireellisyyden vuoksi lisäämään välittömästi tukea kehitysmaille sellaisen puhtaan hiiliteknologian käytössä, joka on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi;

63. tukee sellaisen teknologian ja sellaisten hankkeiden edistämistä, joilla parannetaan kehitysmaiden energiatehokkuutta ja energian saatavuutta niissä ja jotka mukautetaan erityisesti kehitysmaiden tarpeisiin ja olosuhteisiin esimerkiksi siten, että ihmisiä opetetaan itse valmistamaan energiatehokkaita uuneja; katsoo, että täten voidaan sekä luoda työpaikkoja että torjua aavikoitumisen ja ilmastonmuutoksen etenemistä sekä parantaa ihmisten terveyttä;

Ydinvoima

64. pitää myönteisenä sitä, että ohjeellista ydinalan ohjelmaa koskeva tiedonanto muodostaa perustan eurooppalaisen ydinvoimavaihtoehdon seikkaperäiselle tarkastelulle;

65. painottaa, että ydinenergia on välttämätöntä sen kannalta, että perusenergiantarve halutaan täyttää Euroopassa keskipitkällä aikavälillä;

66. tukee Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 antamaa ehdotusta käydä ennakkoluulotonta keskustelua ydinenergian mahdollisuuksista ja riskeistä;

67. muistuttaa, että tällä hetkellä ydinenergia-alan tutkimuksen rahoituksessa keskitytään pääasiassa turvallisuusteknologiaan;

68. tunnustaa ydinenergian merkityksen merkittävänä osana sähköntuotantoa 15:ssä 27 jäsenvaltiosta ja siten koko EU:ssa, ja ottaa huomioon, että ydinvoimalla tuotetaan kolmannes EU:n sähköntuotannosta;

69. panee merkille, että EU:n ydinenergiantuotantoa on kehitetty teollisesti ja laajamittaisesti neljän vuosikymmenen ajan ja sen luotettavuus ja turvallisuus ovat parantuneet koko ajan;

70. panee merkille, että Suomi, Ranska, Bulgaria, Romania, Slovakia, Liettua (yhteistyössä Latvian ja Viron kanssa), Iso-Britannia, Puola ja Tšekin tasavalta rakentavat tai suunnittelevat uusia ydinvoimaloita tai tutkivat rakentamisen mahdollisuutta;

71. toteaa, että ydinenergia on tällä hetkellä EU:n merkittävin hiilidioksidipäästöiltään vähäinen energianlähde, ja korostaa ydinenergian ratkaisevan tärkeää roolia ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta;

72. viittaa IPCC:n (hallitustenvälisen ilmastopaneelin) kolmanteen raporttiin, jossa ydinenergia mainitaan ilmastonmuutoksen hidastamisen keinona;

73. toteaa, että vaikka valinta, jonka kukin jäsenvaltio tekee ydinenergian hyväksi tai sitä vastaan, kuuluu sen yksinomaiseen toimivaltaan, valinta saattaa vaikuttaa sähkön hintakehitykseen muissa jäsenvaltioissa;

74. kehottaa komissiota ehdottamaan toimia, joilla pyritään ylläpitämään EU:ssa korkeaa osaamisen tasoa, jota vaaditaan, jos ydinenergiavaihtoehto aiotaan säilyttää toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona;

75. huomauttaa, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin päätökset ydinenergian käytöstä vaikuttavat suoraan myös ilmastotavoitteisiin, joita EU voi realistisesti asettaa; huomauttaa, että jos ydinenergiasta luovutaan, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista koskevia tavoitteita ei voida saavuttaa;

76. muistuttaa, että ydinenergiaa käyttävät jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisesti sovellettavia turvallisuus- ja ydinsulkunormeja, ja tunnustaa tässä yhteydessä Euratom-sopimuksen erityisen merkityksen;

77. pitää myönteisenä korkean tason työryhmän "Ydinturvallisuus ja ydinjätehuolto" perustamista ja pitää ydinenergiafoorumin perustamista tärkeänä toimijoiden foorumina, jolla toimijat voivat käsitellä ydinalan investointien etenemissuunnitelmaa, joka edistää läpinäkyvää, asianmukaista, dokumentoitua ja tasapainoista vuoropuhelua kaikista ydinenergiaan ja sen käyttöön liittyvistä kysymyksistä;

78. pitää myönteisenä komission kehotusta asettaa EU:n yhteiset ydinturvallisuuden vertailutasot; katsoo tässä yhteydessä, että parhaiden käytäntöjen vertaisarvioinnin perusteella kyseisten vertailutasojen olisi oltava korkeimpien mahdollisten turvallisuusstandardien mukainen;

79. korostaa syyskuussa 2007 perustetun kestävän ydinenergiatekniikan foorumin merkitystä ydinfissiota koskevan eurooppalaisen strategisen tutkimusohjelman laatimisessa;

80. korostaa, että tunnetut maailmanlaajuiset uraaniesiintymät riittävät arvioiden mukaan yli 200 vuoden ajaksi ja että esiintymät mahdollistavat joitakin tulevaisuuden vaihtoehtoja, jotka koskevat poliittisten riskien hajauttamista toimitusvarmuuden varmistamiseksi tai kompromissien tekemistä ydinpolttoaineiden lähteiden riskejä, hintoja ja paikkoja koskevien vaihtoehtojen välillä;

81. painottaa, että neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevän kansainvälisen foorumin (GIF), jonka jäsen Euroopan atomienergiayhteisö on, suunnitelmien mukaan ydinenergialla voi olla kestävä tulevaisuus sen ansiosta, että ydinenergia perustuu laajalti sellaisen energiamuodon käyttämiseen, joka mahdollistaa ydinenergian mahdollisten sovellusten kehittämisen aikajakson ulottamisen tuhansiin vuosiin, ja joka vähentää merkittävästi lopputuotteena syntyvän ydinjätteen määrää ja radioaktiivisuutta;

82. tukee komission lausuntoja ydinenergian kilpailukyvystä ja huomauttaa, että yhteisön rahoitus Euratomin tutkimuksen seitsemännelle puiteohjelmalle käytetään suurimmaksi osaksi turvallisuus- ja ydinfuusiotutkimukseen; huomauttaa, että EU:n strategiset kriteerit voidaan täyttää parhaiten siten, että yhteisön toimet yhdistetään tutkimukseen, jolla kehitetään uuden sukupolven kestävää ydinteknologiaa;

83. huomauttaa, että uraanin hinnan vaihtelut eivät vaikuta merkittävästi ydinenergian tuotantoon, koska ydinpolttoaineen osuus sähkön hinnasta on vähäinen;

84. korostaa pitkät investointikaudet huomioon ottaen vakaan oikeudellisen ja poliittisen toimintakehyksen välttämättömyyttä;

85. viittaa vuonna 2006 tehtyyn Eurobarometri-kyselyyn, jonka mukaan väestön tietämyksen taso vaikuttaa erittäin paljon sen suhtautumiseen ydinenergiaan; korostaa näin ollen ydinenergiaa koskevan avoimen ja julkisen keskustelun merkitystä kaikissa jäsenvaltioissa yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ydinvoiman myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista ennen poliittisten päätösten tekemistä;

86. huomauttaa, että loppusijoituskysymys on ratkaistu teknisesti ja että loppusijoitusta vaativan jätteen määrä on pieni ja arvioitavissa;

87. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vihdoinkin edistymään loppusijoituskysymyksessä, jotta välivarastointi lähellä maanpintaa voidaan lopettaa;

88. muistuttaa, että neljännen sukupolven reaktoreiden odotetaan parantavan polttoaineen tehokasta käyttöä ja vähentävän jätteen määrää; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään rakennemateriaalien kehittämiseen ja ydinpolttoaineen käytön optimointiin sekä tukemaan hankkeita, joilla pyritään kehittämään neljännen sukupolven reaktoreiden prototyyppejä;

89. toteaa, että ydinenergian käyttö voi luoda synergioita uusiutuvien energialähteiden kanssa, esimerkiksi tarjoamalla omaperäisiä menetelmiä vedyn tai biopolttoaineiden tehokkaaseen ja edulliseen tuotantoon;

90. muistuttaa, että maailmassa ollaan suunnittelemassa tai rakentamassa kymmeniä ydinvoimaloita ja että on ratkaisevan tärkeää, että EU osallistuu niiden rakentamiseen sekä teollisuusstrategian kannalta että mahdollisimman tiukkojen turvallisuusperiaatteiden edistämiseksi koko maailmassa;

91. viittaa vielä Euratomin lainojen rooliin ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tämän tärkeän välineen saatavuuden myös tulevaisuudessa;

*

*        *

92. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

  • [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA-(2007)0181.
  • [2]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0603.
  • [3]  EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 273.
  • [4]  EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 112.
  • [5]  B6-0143/2007, RE\659926.
  • [6]  EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33.

PERUSTELUT

1.        Johdanto

Fossiilisten energianlähteiden osuus 25 jäsenvaltion EU:n kotimaisesta bruttokulutuksesta oli vuonna 2004 79 prosenttia. Suurin energianlähde oli öljy (37,2 prosenttia), jota seurasivat maakaasu (23,9 prosenttia) ja hiili (17,9 prosenttia). Hiilellä on huomattava merkitys sähköntuotannossa, ja öljy hallitsee liikennesektorilla. Maakaasua taas käytetään suunnilleen yhtä paljon sähköntuotannossa kuin lämmityksessä. Tämän huomattavan roolin ja hinnaltaan yhtä edullisten ja yhtä tehokkaiden vaihtoehtojen puuttumisen takia fossiiliset energianlähteet tulevat kaikkien ennusteiden mukaan myös vuonna 2020 ja sen jälkeen muodostamaan keskeisen osan EU:n energianlähteiden yhdistelmää.

Samaan aikaan tuontiriippuvuus fossiilisten energianlähteiden kohdalla kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 70 prosenttiin, kun se vuonna 1990 oli vain 47 prosenttia. Erityisen suuri tulee olemaan riippuvuus öljyntuonnista, 94 prosenttia. Mutta myös maakaasun kohdalla tuontiriippuvuus nousee 47,5 prosentista vuonna 2004 85 prosenttiin vuonna 2030. Molempien osuuksien kasvu johtuu pääosin kotimaisen tuotannon vähenemisestä öljy- ja maakaasuesiintymien ehtymisen takia. Samalla energian kysyntä kasvaa noin prosentin vuodessa. Sähkövirran kysyntä kasvaa suunnilleen kaksi kertaa niin nopeasti kuin muiden energianlähteiden.

EU:n on jo nyt määritettävä energiahuollon tulevaisuuden suunta. Sen on etenkin vastattava haasteeseen, joka muodostuu energiapolitiikan kolmen pilarin, kilpailukyvyn, kestävyyden ja toimitusvarmuuden, saattamisesta tasapainoon. Komission kolme tiedonantoa ovat askel tähän suuntaan.

2.        Teknologian merkitys

Innovatiiviset energiateknologiat eivät ole ainoastaan merkittävä taloudellinen tekijä vaan edistävät osaltaan ratkaisevasti energian toimitusvarmuutta. EU:n, jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten yritysten on ponnisteltava edelleen edistääkseen uusien energiateknologioiden tutkimusta ja kehittämistä. Erityisen merkittäviä ovat tässä yhteydessä nykyisten laitosten ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden lisääminen, uusien energianlähteiden käyttöönotto, fossiilisten energiamuotojen tehokkaampi ja puhtaampi hyödyntäminen sekä ydinfissio- ja ydinfuusioteknologioiden kehittäminen edelleen.

Samalla näiden teknologioiden vientipotentiaali saa yhä enemmän merkitystä. Jo vuonna 2004 EU:sta vietiin esimerkiksi ympäristöteknologiaa yhteensä 22 miljardin euron arvosta. Maailmanlaajuisesti energiateknologian markkinoiden kokonaisarvo saattaa vuoteen 2020 mennessä kasvaa noin 2 200 miljardiin euroon. Yhteisön teknologiaan kohdistuvan tuen tavoitteena on oltava varmistaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisimman suuri osuus tästä markkinoiden kokonaisarvosta kaikki teknologian alat mukaan lukien. Tämä edistää osaltaan huomattavasti myös työpaikkojen turvaamista ja luomista EU:ssa.

Tämä voi onnistua vain, jos energia-alan tutkimustuki, joka EU:ssa vuoteen 2004 mennessä oli 0,04 prosenttia BKT:stä, mukautetaan USA:n ja Japanin selvästi korkeampaan tasoon ja organisoidaan tehokkaammin. Se on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti keskitettävä teknologioihin, jotka ovat koko EU:n strategisen edun mukaisia ja samalla tuovat painokasta ja näkyvää lisäarvoa yksittäisten valtioiden tukeen nähden. Välttämätöntä on myös koordinoida paremmin kansallisia ja yhteisön tutkimusohjelmia.

Tutkimustuen lisäksi myös käynnistysrahoitus on tärkeä väline tulevaisuuden teknologioiden edistämisessä. Tällainen rahoitus on kuitenkin lopetettava tuotteen ollessa valmis markkinoille kilpailun vääristymisen ja ansiottomien voittojen välttämiseksi. Suurempi painoarvo on siksi annettava eurooppalaisen innovatiivisten teknologioiden foorumin luomiselle. Euroopan komissio ehdottaa tällaisen viestintäfoorumin perustamista valmistajien ja asiakkaiden välille. Sen pitäisi mahdollistaa nopea yleiskatsaus kaikkialla Euroopassa olemassa oleviin ja kehitettävänä oleviin innovatiivisiin energia-alan teknologioihin.

3.        Fossiiliset energianlähteet

Tällä hetkellä sähköntuotannon kustannukset fossiilisten energianlähteiden kohdalla EU:ssa ovat puolet uusiutuvista energianlähteistä tuotettavan sähkön kustannuksista (4,7 senttiä/kWh suhteessa 9,5 senttiin/kWh). Varsinkin mitä tulee eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla, on fossiilisista energianlähteistä luopuminen edesvastuutonta niin kauan, kuin vaihtoehdot aiheuttavat huomattavia lisäkustannuksia sekä yrityksille että kuluttajille. Tämä vaarantaisi myös välittömästi EU:n kasvutavoitteet ja Lissabonin tavoitteet.

Yhtä lailla sekä tulevan toimitusvarmuuden että ympäristönsuojelun kannalta ratkaisevaa on vanhentuneiden sähköntuotantolaitosten korvaaminen uusilla laitoksilla, joiden tehokkuusaste on jopa 55 prosenttia. Kolmanneksen EU:n hiilivoimaloista korvaaminen vuoteen 2020 mennessä nykyaikaisilla laitoksilla merkitsee EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kolmanneksella. Se mikä energianlähde uusia tuotantolaitoksia rakennettaessa valitaan, on kuitenkin jätettävä sähköntuottajien harkintaan, sillä niillä on paras kokonaiskäsitys yksittäisten energianlähteiden kustannuksista ja eduista.

Toimitusvarmuuden takia ilmastonsuojeluponnistelut eivät saa johtaa siihen, että jotakin energianlähdettä syrjitään. Tämä pätee erityisesti hiileen, jonka maailmanlaajuiset varannot riittävät vielä ainakin 200 vuotta. Näin ollen hiili on maailmanlaajuisesti laajimmalle levinnyt fossiilinen energianlähde. Varannoista 26 prosenttia sijaitsee USA:ssa ja 23 prosenttia entisen Neuvostoliiton alueella. EU:n alueella Saksalla (7 prosenttia) ja Puolalla (2 prosenttia) on hallussaan huomattava osuus maailman varannoista. Ratkaisevaa on, että useimmat varannot sijaitsevat poliittisesti vakaissa valtioissa ja – toisin kuin öljyn ja maakaasun kohdalla – hinnanvaihtelut ovat erittäin pieniä. Juuri tämä tekee hiilestä EU:lle välttämättömän fossiilisen energianlähteen.

Myöskään teknologisista syistä hiiltä ei voida jättää huomiotta. Vain jos sitä käytetään EU:ssa edelleen sähköntuotantoon, voivat eurooppalaiset yritykset aikaansaada teknologista edistystä ja viedä sitä kehittyviin valtioihin, kuten Kiinaan ja Intiaan, joilla itsellään on merkittävät hiilivarannot. Tämä turvaa työpaikkoja EU:ssa ja edistää samalla merkittävästi maailmanlaajuista ympäristönsuojelua.

Se miten menestyksekkäitä eurooppalaiset yritykset tässä suhteessa ovat, näkyy siitä, että huolimatta sähkön kysynnän selvästä kasvusta vuodesta 1990 lähtien sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet vain hieman. Sen sijaan liikenteen osuus Euroopan hiilidioksidipäästöistä on kasvanut selvästi. Ponnistelujen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on näin ollen koskettava kaikkia energianlähteitä.

Hiilidioksidin loppusijoituksen – joka periaatteessa on myönteinen asia – yhteydessä on huomioitava, että tämä teknologia heikentää väistämättä hiilivoimaloiden tehokkuutta 14 prosenttia. Tämä vaikuttaa fossiilisten energianlähteiden toimitusvarmuuteen tulevaisuudessa ja tuo esiin myös ekologisia kysymyksiä. Lisäksi hiilidioksidin erottamiseen ja varastointiin liittyvien teknisten ja oikeudellisten kysymysten selvittäminen on vielä kesken.

4.        Ydinenergian rooli

Ydinvoimalat vastaavat 31 prosentilla EU:n sähköntuotannosta huomattavasta osasta peruskuormaa. Sen lisäksi, että niillä on keskeinen osuus toimitusvarmuuden takaamisessa, mikä todistaa niiden kilpailukyvyn, ne edistävät merkittävästi ympäristönsuojelua. Esimerkiksi pelkästään viidennen ydinvoimalan rakentaminen Suomeen vähentää siellä hiilidioksidipäästöjä 15 prosenttia. Pelkästään Saksassa nykyiset ydinvoimalat saavat aikaan 160 miljoonan tonnin säästön hiilidioksidipäästöissä, ja maailmanlaajuisesti luku on jopa 700 miljoonaa tonnia. Eurooppa-neuvosto totesi 8.–9. maaliskuuta 2007 perustellusti, että ydinenergia edistää huomattavasti toimitusvarmuutta ja vähentää osaltaan hiilidioksidipäästöjä.

Ydinvoiman suuren osuuden ja energiatalouden vähäisten hiilidioksidipäästöjen välistä yhteyttä korostaa myös Kansainvälinen energiajärjestö viimeisimmässä, vuotta 2006 koskevassa raportissaan. Hiilidioksidipäästöt 17:ta ydinvoimalaa pyörittävässä Saksassa ovat noin kuusi kertaa suuremmat kuin Ranskassa, missä käytössä on 59 reaktoria. Maailmassa tällä hetkellä suunnitteilla tai jo rakenteilla olevat 50 ydinvoimalaa edistävät siis osaltaan huomattavasti ilmastonsuojelua ja energian toimitusvarmuutta. Tätä tosiasiaa korostivat myös kansainväliset ilmastoasiantuntijat uusimmassa ilmastonmuutosta koskevassa IPCC-raportissa. Tämä panos tulee olemaan vielä suurempi siksi, että uusimman ydinvoimalasukupolven tehokkuusaste on korkeampi, mikä alentaa entisestään käyttökustannuksia ja parantaa vielä ympäristötasetta. Lisäksi suurimmat uraanivarannot sijaitsevat poliittisesti vakaissa valtioissa, kuten Australiassa ja Kanadassa.

Nykyaikaisten voimaloiden polttoaineenkäytön korkea kierrätysaste edistää lisäksi huomattavasti toimitusvarmuutta, varsinkin kun useille sukupolville riittäviä uraanivarantoja voidaan selvästi venyttää käyttämällä uusinta voimalasukupolvea. Samalla tämä korkea kierrätysaste auttaa välttämään korkea-aktiivista jätettä. On painotettava, että kysymys radioaktiivisen jätteen loppusijoituksesta on ratkaistavissa. Usein loppusijoitusta ei estetä tieteellisistä vaan poliittisista syistä. Komission ja jäsenvaltioiden on tässä yhteydessä vihdoinkin esitettävä ja hyväksyttävä yksiselitteinen loppusijoituskonsepti.

Myöskään uraanin hinnannousu, toisin kuin hinnannousu öljyn ja maakaasun kohdalla, ei ole huolenaihe, sillä ydinvoimalan käyttökustannukset muodostavat vain viisi prosenttia sen kokonaiskustannuksista. Näin taataan pitkälti riippumattomuus hinnanvaihteluista. Samoin ydinsähkön tuottaminen on jo nyt selvästi edullisempaa kuin sähkön tuottaminen fossiilisista energianlähteistä ja uusiutuvista energiamuodoista. Nykyaikaiset ydinvoimalat ovatkin kilpailukykyisiä jo öljynhinnan ollessa 40–45 Yhdysvaltain dollaria tynnyriltä ja maakaasun hinnan 4,70–5,70 Yhdysvaltain dollaria/Mbtu.

Lisäpanoksen ympäristönsuojeluun ja energian toimitusvarmuuteen voisi tarjota ydinfuusio. Kansainvälisen lämpöydinkoereaktorin rakentaminen, jossa EU:lla on huomattava rooli, on tärkeä askel energiahuollon varmistamiseksi tulevaisuudessa. EU:n vuoden 2007 talousarvion tutkimusbudjetista on jo kuusi prosenttia kohdistettu fuusiotutkimukseen. EU:n energiabudjetista käytetään lisäksi 27 prosenttia ydinenergiaan, suurin osa perinteisesti ydinturvallisuuteen.

Eurooppalaisten ydinvoimaloiden turvallisuusnormit ovat vastaavasti erittäin tiukat. Ydinvoiman maailmanlaajuisen renessanssin yhteydessä EU:n on huolehdittava siitä, että tiukkoja eurooppalaisia turvallisuusnormeja sovelletaan myös muualla maailmassa. Näin EU voi edistää huomattavasti maailmanlaajuista energian toimitusvarmuutta ja ympäristönsuojelua. Samalla näin syntyy tärkeät markkinat eurooppalaiselle huipputeknologialle, mikä turvaa työpaikkoja EU:ssa.

kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO  (10.9.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

konventionaalisista energianlähteistä ja energiateknologiasta
(2007/2091(INI))

Valmistelija: Margrete Auken

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  painottaa tarvetta kiireellisiin toimiin energian saatavuuden, konventionaalisten energianlähteiden ja energiateknologian alalla taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä ja ilmastonmuutosta koskevan ongelman ratkaisemiseksi;

2.  huomauttaa, että kestävän energian parempi saatavuus on avainasemassa, jotta kehitysmaat voivat saavuttaa vuosituhattavoitteensa; toteaa, että arviolta 2 miljardia ihmistä kärsii tällä hetkellä huonosta energian saatavuudesta, joka rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan taloudelliseen kehitykseen ja elintason parantamiseen;

3.  katsoo, että teknologian luotettavuutta koskevien ratkaisemattomien ongelmien vuoksi hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologia (CCS) ei ole kestävä ratkaisu eikä myöskään ydinenergia siihen liittyvien huomattavien turvallisuusriskien vuoksi;

4.  kehottaa EU:ta lisäämään yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa sekä tehostamaan tukeaan ja kestävään ja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuvaa teknologian ja resurssien siirtoa kyseisille maille; ottaa huomioon suotuisten ilmasto-olosuhteiden ilmeiset edut esimerkiksi aurinkoenergian alalla, minkä avulla voidaan tehokkaasti vastata jyrkästi nousevaan öljyn hintaan;

5.  korostaa kuitenkin, että tietyt uusiutuvat energiamuodot, kuten maatalouden raaka-aineista valmistettava bioetanoli, voivat haitata perinteistä maanviljelyä ja vaikuttaa negatiivisesti maailmanlaajuiseen elintarviketuotantoon ja että niillä voi olla tuhoisia vaikutuksia ympäristölle (esimerkiksi Amazonin alueen metsien häviäminen); korostaa myös, että tätä vaihtoehtoista ratkaisua on tutkittava erittäin tarkasti näiden kielteisten vaikutusten vuoksi, ja kehottaa siksi komissiota jatkamaan biopolttoaineiden kestävyyttä koskevien kriteerien kehittämistä;

6.  kehottaa parantamaan edelleen Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismia, niin että sen avulla voidaan sen tarkoituksen mukaisesti siirtää tehokasta, puhdasta ja soveltuvaa energiatekniikkaa kehitysmaihin;

7.  myöntää mahdollisuudet, joita Euroopan unionin energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto (GEEREF) tarjoaa maailmanlaajuisena riskipääomarahastona, jonka avulla voidaan tehdä yksityisiä investointeja energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskeviin hankkeisiin kehitysmaissa;

8.  kehottaa komissiota lisäämään yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevia toimiaan, jotta varmistetaan, että kehitysmaissa toimivat monikansalliset energiayhtiöt tekevät parhaansa energiatehokkuuden, uusiutuvien energiamuotojen ja puhtaampien fossiilisia polttoaineita koskevien tekniikoiden edistämiseksi sekä asianmukaisten henkilöstönsä terveyttä ja turvallisuutta koskevien olosuhteiden varmistamiseksi;

9.  katsoo, että siirtymäkauden ajaksi tarvitaan myös fossiilisia polttoaineita kehitysmaiden oikeutettuihin vaatimuksiin vastaamiseksi, ja kehottaa toteuttamaan toimia paikallisten resurssien kestävän käytön edistämiseksi kustannustehokkaimmalla tavalla; panee merkille uhan, jonka maatalousperäiset polttoaineet aiheuttavat kehitysmaissa luonnon monimuotoisuudelle ja elintarvikkeiden saatavuudelle;

10. kehottaa tilanteen kiireellisyyden vuoksi lisäämään välittömästi tukea kehitysmaille sellaisen puhtaan hiiliteknologian käytössä, joka on osoittautunut luotettavaksi ja toimivaksi;

11. toteaa, että olisi välittömästi nopeutettava hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian esiintuomista ja käyttöönottoa, jotta voidaan rajoittaa päästöjä sinä ajanjaksona, kun kehitysmaat siirtyvät fossiilisista polttoaineista uusiutuviin; kehottaa tähän liittyen lisäämään tukea tutkimusohjelmille, kehittämään tarvittavat oikeudelliset ja taloudelliset puitteet sekä toimimaan yhteistyössä teollisuuden kanssa, jotta varmistetaan, että kaikki uudet hiilivoimalat käyttävät hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa vuodesta 2010 alkaen;

12. tukee sellaisten hankkeiden ja tekniikoiden edistämistä, joilla parannetaan kehittyvien maiden energiatehokkuutta ja energian saatavuutta niissä ja jotka mukautetaan erityisesti näiden maiden tarpeisiin ja olosuhteisiin, esimerkiksi opettamalla ihmisiä valmistamaan itse energiatehokkaita uuneja; katsoo, että täten voidaan sekä luoda työpaikkoja että torjua aavikoitumisen ja ilmastonmuutoksen etenemistä sekä parantaa ihmisten terveyttä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Konventionaaliset energianlähteet ja energiateknologia

Menettelynumero

2007/2009(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE
26.4.2007

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Margrete Auken
17.7.2007

Alkuperäinen valmistelija

 

Valiokuntakäsittely

27.8.2007

 

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

10.9.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

9

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Thijs Berman, Nirj Deva, Alain Hutchinson, Romana Jordan Cizelj, Maria Martens, Luisa Morgantini, José Javier Pomés Ruiz, Horst Posdorf, Pierre Schapira, Jürgen Schröder, Feleknas Uca, Johan Van Hecke, Luis Yañez-Barnuevo García, Jan Zahradil, Mauro Zani

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Irena Belohorská, John Bowis, Atanas Paparizov, Ralf Walter

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...

kansainvälisen kaupan valiokunnaN lAUSUNTO (7.6.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

perinteisistä energialähteistä ja energiateknologiasta
(2007/2091(INI))

Valmistelija: Sajjad Karim

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   ottaa huomioon, että komissio on ylikorostanut hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS), vaikka sen toimivuutta energiantuotannossa ei ole vielä todistettu, eikä se tule olemaan kelvollinen vaihtoehto arviolta 10 vuoteen; on edelleen syvästi huolestunut yhä ratkaisematta olevista merkittävistä kysymyksistä, jotka koskevat kehittyvän CCS-teknologian turvallisuutta, ympäristövaikutuksia, teknologista toteutettavuutta, oikeudellista asemaa ja kustannuksia; korostaa, että CCS:n keskeinen ongelma on kustannusongelma, koska kustannuksia olisi leikattava jopa 100:sta USA:n dollarista tonnilta noin 10:een USA:n dollariin tonnilta, jotta siitä voisi tulla laajalti omaksuttu ja käytettävissä oleva vaihtoehto; pitää kiinni siitä, että painopistettä ei siirretä uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä, joka on käytettävissä oleva, kelvollinen vaihtoehto; painottaa, että hiilidioksidipäästöjen vakauttamiseksi on ajateltava, että siirtymävaiheessa hiilidioksidin talteenotto ja varastointi täydentävät uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämistä, eikä niitä pidä käyttää edistämään hiilen käytön lisäämistä;

2.   kehottaa komissiota tutkimaan EU:n päästöoikeuksien kaupan järjestelmän liittämistä yhteen muiden kansainvälisten järjestelmien kanssa, jotta voidaan luoda hiiltä koskeva hintasignaali sosiaalimenot huomioon otettuna ja käyttää hiilen rahoitusta kehitysmaiden toimien nopeuttamiseksi; puoltaa EU:n hiilidioksidipäästöjen kauppajärjestelmän laajentamista mahdollisimman monille aloille; korostaa, että hiilidioksidipäästöjen sosiaalimenojen sisällyttäminen markkinahintoihin tukee joidenkin vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teknologioiden rahoittamista edistämällä niiden kilpailukykyisyyden lisäämistä suhteessa heikosti ympäristömyötäisiin teknologioihin;

3.   panee merkille, että CCS-teknologian roolia EU:n päästökauppajärjestelmässä tullaan käsittelemään vuoden 2012 jälkeisen päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelun yhteydessä; panee kuitenkin merkille, että jotkin kaupalliset CCS-hankkeet voivat tulla toimintavalmiiksi jo ennen vuotta 2012, käsittäen jäsenvaltioissa ja Norjassa kehitettäviä hankkeita – Norja liittyy EU:n päästökauppajärjestelmään ETA-sopimuksen (sopimus Euroopan talousalueesta) kautta 1. tammikuuta 2008; kehottaa päästökauppajärjestelmää käsittelevää työryhmää tutkimaan, missä määrin CCS voitaisiin tunnustaa päästökauppajärjestelmässä ottaen huomioon tarpeen kohdella yhtäläisesti niitä toimintoja, jotka aiheuttavat vähän tai eivät aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä, sekä tarpeen luoda CCS-teknologioihin tehtäville investoinneille tasavertaiset edellytykset eri CCS-vaihtoehtojen välillä ja kautta koko EU:n;

4.   on huolissaan hiilivoimaloiden mittavista rakennustöistä Kiinassa ja Intiassa (maissa, jotka kehitysmaina eivät ole sidottuja Kioton pöytäkirjan noudattamiseen) korostaen sitä seikkaa, että Kiinan odotetaan ohittavan Yhdysvallat hiilidioksidipäästöjen määrässä vuoden 2007 aikana, mutta ottaa huomioon, että nämä maat etsivät monipuolisempia energialähteitä; painottaa eurooppalaisen ympäristöä säästävän energiateknologian vientimahdollisuutta; painottaa, että Euroopan investoidessa kehitysmaiden infrastruktuuriin on ympäristöä säästävän teknologian ja sen kapasiteetin lisäämisen oltava etusijalla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja talouskasvun tukemiseksi;

5.   kannattaa komission yhteistyötä Kiinan kanssa, varsinkin vuonna 2005 solmittua EU:n ja Kiinan välistä kumppanuutta ilmastonmuutosasioissa sekä myöhempää, lähes päästötöntä energiantuotantoteknologiaa koskevasta yhteistyöstä vuonna 2006 allekirjoitettua yhteisymmärryspöytäkirjaa, jonka pitäisi kannustaa kehittämään puhdasta energiateknologiaa; kehottaa komissiota työskentelemään Kiinan kanssa puhtaan energiateknologian kehittämistä koskevan etenemissuunnitelman laatimiseksi Kiinalle ja määrittämään keskeisiä toimia ja virstanpylväitä puhtaan energiateknologian kehittämistä ja käyttöönottoa varten Kiinassa; kehottaa komissiota luomaan vastaavanlaisia suhteita muidenkin kehittyvien talouksien kanssa, varsinkin Intian ja Brasilian, joilla myös voi olla laajoja hiilivarantoja;

6.   panee merkille Kansainvälisen energiajärjestön (IEA:n) vuonna 2005 julkaiseman tutkimuksen tulokset, joiden mukaan joidenkin teknologioiden käyttöönotto OECD:n ulkopuolisissa maissa saattaisi osoittautua huomattavasti kustannustehokkaammaksi ja voisi olla erityisen tärkeää silloin, kun maiden välillä on suuria eroja geologisten varannoiden ja luonnonvarojen laajuudessa; katsoo, että tällaisissa tapauksissa maiden olisi harkittava kehitysmaille annettavaa taloudellista tukea, joka auttaisi kyseisiä maita saavuttamaan kansalliset käyttöönottotavoitteensa; korostaa, että kyky käydä rajat ylittävää kauppaa käyttöönottovälineillä parantaisi näin ollen tehokkuutta, koska tämän avulla varmistettaisiin, että käyttöönotto tapahtuu siellä, missä se on kustannustehokkainta;

7.   panee merkille, että käyttöönottoa koskevat toimintalinjat, kuten uusiutuvan energian tukimekanismit, pannaan yleensä täytäntöön kansallisella tasolla ja että yhdenmukaistamista ei ole vielä yritetty toteuttaa; myöntää, että nykyisten välineiden yhdenmukaistaminen saattaa olla käytännössä vaikeaa, mutta katsoo, että puhtaan energian teknologian käyttöönottoa koskevien toimintalinjojen odotettu laaja-alainen käyttöönotto seuraavien 5–10 vuoden aikana tarjoaa merkittävän tilaisuuden tutkia, kuinka nämä käyttöönottoa koskevat toimintalinjat voitaisiin suunnitella siten, että kansainvälisestä kaupankäynnistä saatavat tehokkuushyödyt maksimoitaisiin; kehottaa komissiota tutkimaan, mitä mahdollisuuksia olisi sisällyttää kaupankäynnin elementti sen poliittiseen lähestymistapaan, jotta mahdollistettaisiin ponnistelujen yhdistäminen laajoilla markkinoilla, kustannusten minimoiminen kautta alueiden tai eriytettyjen ratkaisujen säilyttäminen eri kehitystasoilla olevissa maissa; katsoo, että tällainen yhdenmukaistaminen mahdollistaisi suuremman rajojen yli tapahtuvan yhteensovittamisen ja voisi vauhdittaa kustannusten alentamista ulkomailla, erityisesti kehitysmaissa, olevien uusien markkinoiden kasvun kiihdyttämisen kautta;

8.   kehottaa komissiota tukemaan Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien pyrkimyksiä luoda energian investointikehys, jonka yhteydessä käsitellään kustannuksia, riskejä ja institutionaalisia ja tietoa koskevia esteitä vain vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia tuottavaa teknologiaa tukevien julkisen ja yksityisen alan kumppanuuksien lisäämiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan eri mekanismeja, jotka on suunniteltu helpottamaan tutkimus- ja kehitysyhteistyötä sekä muita teknologiansiirtotavoitteita, kuten puhdasta kehitystä ja ilmastoa koskevaa Aasian ja Tyynenmeren kumppanuutta ja hiilen sitomista käsittelevää foorumia CSLF; kehottaa komissiota kehittämään kansainvälistä rahoitusta, tiedon jakamista sekä tutkimus- ja kehitysmekanismeja koskevia arviointikriteerejä, jotka perustuvat pitkän aikavälin vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia tuottavan teknologian kehityksen tukemiseen;

9.   korostaa, että puhtaan energiateknologian siirtäminen kehitysmaihin on keskeinen asia pitäen silmällä ilmastonmuutosta koskevien ongelmien ratkaisemista ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista; panee merkille, että vuoden 2005 Gleneaglesin huippukokouksessa G8-maiden johtajat tunnustivat laajennetun kansainvälisen yhteistyön ja energiateknologioita koskevan tutkimuksen ja kehityksen yhteensovittamisen tarpeen; panee lisäksi merkille, että samanaikaisesti Brasilian, Meksikon, Etelä-Afrikan, Kiinan ja Intian hallitusten päämiehet antoivat yhteisen julkilausuman, jossa tähdättiin uuden paradigman rakentamiseen tulevaisuudessa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä varten, käsittäen tehokkaamman osallistumisen tutkimukseen ja kehitykseen, teknologiasiirron kansainvälisen rahoituksen ja keskitetyn ponnistelun teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien kysymysten hoitamiseksi; kehottaa komissiota käsittelemään teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä esteitä, jotka liittyvät puhdasta energiantuotantoa koskevan valmistajakohtaisen tekniikan käyttöönottoon, vuoropuhelun avulla ja sen seikan lisäanalysoinnin pohjalta, kuinka kansainväliset rahastot ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset aloitteet ovat edistäneet teollis- ja tekijänoikeuksien alaisen teknologian siirtoa muilla aloilla; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia luoda uudentyyppisiä maailmanlaajuisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia teknologioiden alalla ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi hyödyntäen kokemuksia kansainvälisistä sopimuksista antiretroviraalisten lääkkeiden teollis- ja tekijänoikeuksien saamisesta kehitysmaille.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Perinteiset energialähteet ja energiateknologiat

Menettelynumero

2007/2091(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA
26.4.2007

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Sajjad Karim
27.2.2007

Valiokuntakäsittely

11.4.2007

8.5.2007

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

4.6.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

12

2

 

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Graham Booth, Carlos Carnero González, Daniel Caspary, Françoise Castex, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Eduard Raul Hellvig, Jacky Henin, Sajjad Karim, Erika Mann, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Tokia Saïfi, Corien Wortmann-Kool

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.9.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

perinteisistä energialähteistä ja energiateknologiasta
(2007/2091(INI))

Valmistelija: Bogusław Sonik

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaehdotukseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  on tyytyväinen tiedonantoon "kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: tavoitteena kivihiilen päästöjen lähes täydellinen eliminointi vuodesta 2020" (KOM(2006)0843);

2.  korostaa, että tarvitaan toimia, jotka koskevat EU:n energiahuollon turvallisuutta ja monipuolistamista, ja korostaa samalla, että tällaisten toimien olisi oltava täysin yhdenmukaisia kestävän kehityksen strategian ja ilmastonmuutosta koskevan politiikan tavoitteiden kanssa;

3.  panee merkille fossiilisten polttoaineiden aseman EU:n energialähteiden yhdistelmän tärkeänä osana; panee merkille, että yli 50 prosenttia EU:n sähköstä tuotetaan tällä hetkellä fossiilisilla polttoaineilla (lähinnä hiilellä ja maakaasulla); muistuttaa, että fossiiliset polttoaineet vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutokseen; pyytää jälleen kerran komissiota ja jäsenvaltioita edistämään energian säästötoimia ja siirtymistä kestäviin energianlähteisiin;

4.  on syvästi huolestunut fossiilisista polttoaineista peräisin olevista hiilidioksidipäästöistä, jotka ovat tällä hetkellä ilmaston muutoksen suurin syy, mutta tunnustaa, että jos fossiiliset polttoaineet säilyttävät jonkinlaisen aseman energialähteiden kokonaisuudessa, on kiireesti toteutettava ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tuntuvasti;

5.  suosittelee EU:n päästökauppajärjestelmän arvioimiseksi alustavien jako-osuuksien täysimääräistä huutokauppaamista sähköntuotantosektorille hiilidioksidipäästöjen ulkoisten kustannusten parempaa sisällyttämistä varten ja tehokkaampaan sähköntuotantoon sijoittamisen kannustamiseksi;

6.  huomauttaa, että hiili voi tulevaisuudessakin antaa arvokkaan panoksensa energian toimitusvarmuuteen ja EU:n ja koko maailman talouksille sillä edellytyksellä, että käytetään asianmukaisia tekniikoita; muistuttaa, että saastuttamattomia hiiliteknologioita on kehitetty, mutta ne eivät ole laajassa käytössä sähköntuotannossa;

7.  korostaa, että koska saastuttamattomien hiiliteknologioiden teolliseen soveltamiseen menee ainakin vielä toinen vuosikymmen, kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän vähentämisen on säilyttävä EU:n ilmastonmuutospolitiikan kulmakivenä Eurooppa-neuvoston maaliskuun 2007 päätelmien mukaisesti;

8.  tunnustaa, että saastuttamattomien hiiliteknologioiden soveltaminen voisi heikentää energiantuotannon tehokkuutta;

9.  korostaa, että teknologiat ja prosessit hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi voisivat olla asianmukaisia teknologioita, vaikka ne ovatkin vasta koevaiheessa ja vaativat lisäarviointia ja tutkimusta;

10. painottaa, että CCS:n tutkimiseen varattuja EU:n määrärahoja on käytettävä vain hiilidioksidin varastoinnin ja sen ympäristövaikutusten tutkimiseen ja kehittämiseen, kun taas energiayhtiöiden on itse rahoitettava hiilivoimaloiden hiilidioksidipäästöjen poistamista koskevat tutkimukset;

11. tunnustaa, että teknologisen edistyksen nykyvaiheessa arvioidaan, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisuilla tuotettu sähkö tulee yhtä kalliiksi kuin uusiutuvista energialähteistä saatava sähkö;

12. kehottaa komissiota lisäämään tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta energia-alalla, erityisesti saastuttamattomien hiiliteknologioiden rahoitusta, ja tekemään kestävien fossiilisten polttoaineiden demonstroinnista yhden lähitulevaisuuden ensisijaisista tavoitteista; kehottaa samalla jäsenvaltioita osoittamaan vastaavaa sitoumusta tutkimukseen, kehitykseen ja demonstrointiin tällä alalla;

13. painottaa, että vaikka CCS:n tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta on lisättävä, sitä ei saa tehdä uusiutuvia energialähteitä koskevan tutkimuksen kustannuksella;

14. pyytää komissiota laatimaan Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman, joka perustuu systeemiselle ja yhtenäiselle lähestymistavalle ja jolla tarjotaan asianmukainen väline tutkimuksen, kehityksen ja demonstroinnin yleiselle koordinoinnille ja synergioiden maksimoinnille EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

15. kehottaa voimakkaasti komissiota kuitenkin asettamaan hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita koskevien esittelyhankkeiden tulokset vapaasti siirtymätalousmaiden käyttöön, kuten Kiinan ja Intian, joissa tällaiset teknologiat auttaisivat merkittävästi vähentämään hiilidioksidin kokonaispäästöjä;

16. tunnustaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kansainvälisen ulottuvuuden ja sen merkittävän roolin ilmaston muutoksen torjunnassa muissa hiiltä käyttävissä talouksissa (mukaan luettuna Yhdysvallat, Japani, Intia ja Kiina);

17. korostaa entistä läheisemmän yhteistyön merkitystä komission ja yksityisen sektorin välillä, jotta saastuttamattomien hiiliteknologioiden käyttöön saaminen helpottuisi;

18. kehottaa komissiota ehdottamaan hiilen talteenottoa ja varastointia koskevien lainsäädäntöehdotustensa hyväksymisen yhteydessä, että uusilla hiili- ja ruskohiilivoimaloilla olisi lakisääteinen velvollisuus soveltaa hiilen talteenotto- ja varastointiteknologioita;

19. kehottaa komissiota arvioimaan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin mahdollisia riskejä ja vahvistamaan vaatimukset hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitoimien lupia ja havaittujen riskien ja vaikutusten hallintaa varten;

20. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita luomaan selkeät vakuutus- tai vastuumekanismit ennen kaupallisten hiilenvarastointihankkeiden kehittämistä; korostaa, että tällaisten mekanismien avulla varmistettaisiin korkeat ympäristönormit ja oikeudellisesti sitova vastuujärjestelmä hiilidioksidivuotojen varalta;

21. kehottaa komissiota perinpohjaisesti tutkimaan mahdollisia toimia, joiden avulla pystytään demonstroimaan kestäviä fossiilisia polttoaineita ja erityisesti teknologioita vähän hiilidioksidia tuottavaa hiilen polttoa varten.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Perinteiset energialähteet ja energiateknologia

Viiteasiakirjat

2007/2091(INI)

Annettu EP:lle (pvä)

ITRE

Asiasta vastaava valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI
26.4.2007

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Bogusław Sonik
18.4.2007

Alkuperäinen esittelijä

 

Valiokuntakäsittely

26.6.2007

Hyväksytty (pvä)

11.9.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+: 42

–: 0

0: 3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Liam Aylward, John Bowis, Frieda Brepoels, Hiltrud Breyer, Dorette Corbey, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Matthias Groote, Satu Hassi, Jens Holm, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Aldis Kušķis, Linda McAvan, Marios Matsakis, Alexandru-Ioan Morţun, Roberto Musacchio, Péter Olajos, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Guido Sacconi, Daciana Octavia Sârbu, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Kathy Sinnott, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Thomas Ulmer, Marcello Vernola, Anders Wijkman, Glenis Willmott

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Kathalijne Maria Buitenweg, Jutta Haug, Andres Tarand

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

 

aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (25.7.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

perinteisistä energialähteistä ja energiateknologiasta
(2007/2091(INI))

Valmistelija: Francisca Pleguezuelos Aguilar

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa tavanomaisten energialähteiden pitkän aikavälin merkitystä Euroopan energiantuotannon ja aluekehityksen kannalta;

2.  korostaa tavanomaisten energialähteiden vaikutusta työllisyyteen ja tulotasoon kaivosteollisuusalueilla (noin 300 000 työpaikkaa pelkästään hiilikaivosteollisuudessa) ja alueilla, joilla sijaitsee voimaloita;

3.  korostaa erityisesti hiilen ja ydinvoiman strategista merkitystä (hiilen osuus Euroopan unionin sähköntuotannosta on 29 prosenttia ja ydinvoiman puolestaan 31 prosenttia) yhteisön nykyisessä ja tulevassa energialähdevalikoimassa; panee merkille huomattavan riippuvuuden energiantuonnista turvallisuuspoliittisesti ongelmallisilta alueilta yhteisön ulkopuolelta;

4.  kehottaa parantamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvan voimalatekniikan tehokkuutta, parantamaan edelleen ydinvoimaloiden turvallisuusstandardeja, kehittämään ripeästi fuusiotekniikkaa ja lisäämään vastaavasti tutkimusrahoitusta;

5.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia monipuolistamaan ja hajauttamaan energiantuotantoa käyttämällä tarkoituksenmukaisimpia energiavaroja Euroopan unionin eri alueilla ja ottaen huomioon paikalliset erityispiirteet;

6.  pitää myönteisenä komission neljännessä taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevässä kertomuksessa (KOM(2007)0273) havaittua seikkaa, että alueilla, joilla BKT henkeä kohden on kaikkein korkein, energiankulutus taloudellisen tuotoksen yksikköä kohden näyttää olevan kaikkien pienin; korostaa kuitenkin innovaation ja kestävän kilpailukykyisen energiapolitiikan tuomia talouskasvumahdollisuuksia, joita sijoittaminen kestävään energiantuotantoon fossiilisista polttoaineista tarjoaa kaikille Euroopan unionin alueille; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita selvittämään ne tekijät, joilla voitaisiin tukea tällaista sijoittamista ja lisätä kyseiseen tarkoitukseen suunniteltujen hyvien käytäntöjen vaihtoa;

7.  kehottaa komissiota ja alue- ja paikallisviranomaisia toteuttamaan toimia järkevän energiankäytön – sekä sähkö- että lämpöenergian – edistämiseksi erityisesti kannattamalla entistä enemmän älykästä energiahuoltoa edustavaa rakentamista, järkeviä katuvalaistusjärjestelmiä, lämpöenergian siirtojärjestelmien asianmukaista eristämistä (erityisesti kaupunkitaajamissa) ja vanhentuneiden sähkölaitteiden korvaamista laitteilla, jotka säästävät energiaa, jne.;

8.        on tyytyväinen 9. maaliskuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin ja etenkin sen päätökseen asettaa Euroopan unionin tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä tai 30 prosentilla, jos asiasta sovitaan muiden teollisuusmaiden kanssa kansainvälisillä sopimuksilla; palauttaa kuitenkin mieleen 14. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman aiheesta Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja, jossa asetetaan tavoitteeksi, että 25 prosenttia energiasta tulee uusiutuvista lähteistä vuoteen 2020 mennessä, ja kehottaa jäsenvaltioita laatimaan ja toteuttamaan tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarkoitetut kansalliset suunnitelmat tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa;

9.        korostaa jälleen, että syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla on maantieteellisten ja ilmastollisten erityispiirteidensä vuoksi valtavasti uusiutuviin energialähteisiin liittyviä voimavaroja; vaatii painokkaasti hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla näitä poikkeuksellisen otollisia olosuhteita;

10.      panee merkille biomassaan perustuvan energiantuotannon huomattavat mahdollisuudet osana Euroopan unionin energialähdevalikoimaa ja sen tuntuvan työllisyyttä edistävän vaikutuksen maaseutualueilla; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että biomassaan, samoin kuin fossiilisiin polttoaineisiin, perustuvassa energiantuotannossa syntyy huomattavia hiilidioksidipäästöjä ja että jäsenvaltioiden olisi myös mahdollisuuksien mukaan käytettävä hiilidioksidin talteenottotekniikkaa; panee merkille, että biomassan laajamittainen tuotanto olisi hoidettava kestävällä tavalla vahingoittamatta ympäristöä Euroopan unionin sisällä tai kolmansissa maissa;

11.      katsoo, että Euroopan unionilla on huomattava maailmanlaajuinen asema puhtaiden, tehokkaiden ja vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien energiateknologioiden alalla, mikä voi myös olla aluekehityksen kannalta ratkaiseva tekijä, ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia edistämään näihin teknologioihin tehtäviä investointeja;

12.      painottaa, että jäsenvaltioiden, alueiden ja muiden asianosaisten osapuolten on hyödynnettävä tehokkaasti koheesiopolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia ja investoitava uusiin energiateknologioihin, jotka perustuvat sekä uusiutuviin energialähteisiin että kestäviin fossiilisiin polttoaineisiin ("vähäpäästöiset voimalat");

13.      kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia toteuttamaan toimia energian toimitusvarmuuden parantamiseksi lisäämällä suoraa yhteistyötä energia-alalla erityisesti raja-alueilla;

14.      katsoo, että on tärkeää investoida muun muassa kestäviin energiateknologioihin, ja pitää kiinni siitä, että tämänkaltaisia hankkeita olisi rahoitettava myös rakennerahastovaroista;

15.      pahoittelee, ettei energian kulutuksesta, hinnoista ja tuotannosta ole saatavilla perinpohjaisempia ja täsmällisempiä aluekohtaisia tietoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhteisvoimin Euroopan unionin laajuisen tutkimuksen, joka sisältää kyseiset tiedot;

16.      kehottaa painokkaasti komissiota arvioimaan sen energiapolitiikan alaa koskevien ehdotusten alueelliset vaikutukset ja antamaan tulokset jäsenvaltioiden käyttöön;

17.      toistaa, että maailman kivihiilivarat ovat hyvin hajanaiset ja että osa niistä kuuluu Euroopan unionille, mikä turvaa saatavuuden; suhtautuu näin ollen myönteisesti komission ehdotukseen investoida sellaisiin demonstrointihankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää hiilidioksidin keräämiseen ja varastointiin perustuvia puhtaaseen kivihiiliteknologiaan integroituja ratkaisuja, jotta nämä kivihiilisähkön kestävät tuotantoteknologiat saadaan taloudellisesti kannattaviksi;

18.      kannattaa sedimenttialtaiden käyttöä hiilidioksidin varastointiin, mutta toteaa, että ilmastonmuutosta käsittelevän YK:n hallitustenvälisen paneelin mukaan Euroopassa on vain muutamia varteenotettavia sedimenttialtaita, joita voitaisiin käyttää hiilidioksidin varastointiin, ja että suurin osa niistä sijaitsee Pohjanmerellä, Välimerellä ja Mustallamerellä; korostaa, että tuotantoprosesseista talteenotetun hiilidioksidin kuljettamiseksi varastointiin parhaiten soveltuville alueille on käytettävä joko putkia tai laivausta ja että tämä olisi otettava huomioon laskettaessa tällaisten hankkeiden hiilidioksidikustannuksia;

19.      toteaa, että kolmannes Euroopan unionin kivihiilivoimaloista tulee todennäköisesti teknisen käyttöikänsä päähän ennen kuin "kestävästä kivihiiliteknologiasta" tulee kaupallisesti kannattavaa, ja vaatii ympäristölainsäädännöllisiä ja taloudellisia siirtymäajan ratkaisuja, jotka ovat sopusoinnussa ympäristövaatimusten ja taloudellisten vaatimusten kanssa;

20.      korostaa, että ilmastonmuutosta käsittelevän YK:n hallitustenvälisen paneelin mukaan hiilidioksidipitoisuuksien on havaittu lisäävän veden happamuutta; katsoo näin ollen, että mitkään vedenalaiset hiilidioksidivarastot eivät saa vaikuttaa haitallisesti meriympäristöön tai elintarvikeketjuun eikä niitä pitäisi sallia alueilla, joilla meren ekosysteemi on epätavallisen haavoittuva;

21.      kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita myöntämään yhtä paljon varoja tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan kuin puhtaan kivihiiliteknologian kehittämiseen tarkoitettuihin demonstrointihankkeisiinkin;

22.      korostaa, että on tärkeää tiedottaa kivihiilivoimaloiden läheisyydessä olevien alueiden asukkaille niihin liittyvistä vaaroista, ja huomauttaa, että olisi hyödyllistä julkaista suunnitelmia nykyisten voimaloiden uudenaikaistamiseksi ja niiden ympäristövaikutusten parantamiseksi;

23.      kehottaa myöntämään enemmän rahoitusta ympäristövaikutusten kirjaamiseen ja kivihiilivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevilla alueilla toteutettaviin parannuksiin.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Perinteiset energialähteet ja energiateknologia

Menettelynumero

2007/2091(INI)]

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI
26.4.2007

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Francisca Pleguezuelos Aguilar

7.6.2007

Alkuperäinen valmistelija

Valiokuntakäsittely

7.6.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

17.7.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Tiberiu Bărbuleţiu, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Wolfgang Bulfon, Bairbre de Brún, Vasile Dîncu, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Pedro Guerreiro, Zita Gurmai, Marian Harkin, Jim Higgins, Filiz Husmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Mario Mantovani, Sérgio Marques, James Nicholson, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Březina, Den Dover, Jill Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Samuli Pohjamo, Christa Prets, Károly Ferenc Szabó

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Thomas Ulmer

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Perinteiset energialähteet ja energiateknologia

Viiteasiakirjat

2007/2091(INI)

Annettu EP:lle (pvä)

ITRE

Asiasta vastaava valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI
26.4.2007

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI
26.4.2007

DEVE
26.4.2007

INTA
26.4.2007

ENVI
26.4.2007

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

TRAN
28.2.2007

IMCO
7.5.2007

ECON
13.3.2007

AFET
8.5.2007

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Herbert Reul
27.2.2007

Alkuperäinen esittelijä

 

Valiokuntakäsittely

3.5.2007

7.6.2007

12.9.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

13.9.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:37

–: 7

0: 3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Šarūnas Birutis, Jan Březina, Philippe Busquin , Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Romano Maria La Russa, Patrick Louis, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Lydia Schenardi, Andres Tarand, Britta Thomsen, Radu Ţîrle, Alejo Vidal-Quadras, Dominique Vlasto

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Danutė Budreikaitė, Joan Calabuig Rull, Manuel António dos Santos, Neena Gill, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Edit Herczog, Vittorio Prodi, Bernhard Rapkay, Esko Seppänen, Peter Skinner, Dirk Sterckx, Silvia-Adriana Ţicău, Vladimir Urutchev

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

26.9.2007

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)