MIETINTÖ vihreästä kirjasta tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi

8.10.2007 - (2007/2026(INI))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Kurt Lechner

Menettely : 2007/2026(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0371/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0371/2007
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vihreästä kirjasta tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi

(2007/2026(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon vihreän kirjan tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi (KOM(2006)0618),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0371/2007),

A. ottaa huomioon, että muiden maksuvälineiden kuin käteisen käytössä ja rajatylittävän maksuliikenteen alalla on edistytty merkittävästi ja kehitys jatkuu tulevaisuudessa yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA)[1],

B.  ottaa huomioon, että vaikka lähes kaikissa jäsenvaltioissa on säännöksiä täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamiseksi, niitä on vaikea toteuttaa EU:n laajuisesti erilaisten oikeusjärjestelmien takia ja menettelymääräykset voidaan panna täytäntöön vain monimutkaisilla ja pitkällisillä menettelyillä, jotka jättävät velalliselle mahdollisuuden siirtää rahat ulkomaisille pankkitileille,

C. katsoo, että rajat ylittäviä tapauksia koskeva yhtenäinen eurooppalainen menettely hyödyttäisi niitä, joilla on riita-asioita vireillä monessa maassa, sekä pankkeja, jotka vastaanottavat takavarikointimääräyksiä useista jäsenvaltioista,

D. katsoo, että velkojan on voitava toimia sitä vastaan, että velallinen siirtää lyhyessä ajassa ja mahdollisesti useaan kertaan rahaa ulkomaisille pankkitileille,

1.  on tyytyväinen siihen, että komissio on tehnyt vihreän kirjan myötä aloitteen rajatylittävän eurooppalaisen menettelyn käyttöön ottamisesta pankkitilisaamisten takaamiseksi;

2.  ehdottaa, että tulevissa kartoituksissa kerätään myös tilastotietoja täytäntöönpanon raukeamisten todellisesta laajuudesta, jotta ehdotettujen toimien tarkoituksenmukaisuutta kyetään arvioimaan paremmin;

3.  kannattaa sitä, että otetaan käyttöön yhtenäinen eurooppalainen sääntely, joka toimii itsenäisesti jäsenvaltioiden kulloistenkin täytäntöönpanosäännösten rinnalla;

4.  katsoo, että sellaisen pankkitalletusten takavarikointia koskevan johdonmukaisen, helppokäyttöisen ja itsenäisen eurooppalaisen menettelyn, jossa on vahvat oikeusturvatakeet, luominen on parempi vaihtoehto kuin jäsenvaltioiden asianomaisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen;

5.  painottaa sitä, että kyseistä menettelyä sovelletaan vain rajatylittäviin tapauksiin;

6.  korostaa, että on säänneltävä vain pankkitalletusten takavarikointia ja pankkitilisaamisten takaamista mutta ei missään tapauksessa velkojan tyydyttämistä;

7.  katsoo, että tällaisen menettelyn oikeusperustaksi tulee kyseeseen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 65 artiklan c kohta;

8.  viittaa siihen, että tällaisen menetelmän käyttöönoton on oltava mahdollista jo ennen pääasiaa koskevan menettelyn vireillepanoa;

9.  muistuttaa siitä, että kyseessä on vain summaarinen menettely, jossa velkojan on saatettava voimaan vaatimuksensa uskottavasti ja osoitettava asian kiireellisyys sekä oikeuksiensa vaarantuminen;

10. katsoo, että määräyksellä olisi voitava jäädyttää pankkitalletukset mutta se ei oikeuttaisi varojen siirtämistä ennen kuin sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa velallisen pankkitili sijaitsee, on antanut asianmukaisen määräyksen, jossa olisi myös ratkaistava kaikki saatavien ensisijaisuusjärjestystä koskevat kysymykset; katsoo, että varoja, jotka ylittävät rahasaatavan määrän, kustannukset mukaan lukien, ei saisi jäädyttää;

11. katsoo, että takavarikointimääräyksen samoin kuin varojen katoamista koskevan riskin perusteleminen on välttämätöntä; katsoo, että olisi oltava suojakeinoja sen estämiseksi, että takavarikointimääräykset kattavat useampia tilejä kuin on välttämätöntä;

12. katsoo, että velkojien velanperintäoikeuksien sekä riittävän syytetyn suojan tarjonnan välillä on oltava oikea tasapaino;

13. katsoo, että on otettava huomioon pankkitalletusten takavarikointia väärin perustein vaatineen velkojan vastuu velalliselle aiheutuneista vahingoista;

14. katsoo, että riittävät tiedot on annettava pankkitilien tunnistamiseksi, vaikka pankkien olisi tehtävä perusteellisia nimeen ja osoitteeseen perustuvia hakuja; yhteistilien takavarikoinnin olisi oltava mahdollista siten, että varojen oletetaan jakautuvan tasan tilinhaltijoiden kesken ja takavarikointi koskee velallisen osuutta;

15. pitää asianmukaisena tarkastella kysymystä pankkitalletusten takavarikoinnista pankeille aiheutuvien kustannusten korvaamisesta;

16. kannattaa sitä, että velkoja velvoitetaan panemaan pääasia vireille tietyn ajan kuluessa;

17. katsoo, että takavarikkoa olisi kuitenkin voitava jatkaa, jos oikeustoimet ovat jo meneillään edellyttäen, että ne etenevät asianmukaisesti;

18. katsoo, että pankkitalletusten takavarikointia koskeva määrällinen rajoitus on välttämätön, jotta velkojalle ei anneta liian suurta takuuta ja jotta velallista voidaan suojella;

19. korostaa erityisesti velallisen suojelemista siinä mielessä, että on vältettävä velallisen maineen perusteetonta vahingoittumista ja että velallisen toimeentulominimi on taattava;

20. pitää velallisen suojelemisen ja velkojan väärinkäytösten välttämisen kannalta välttämättömänä niin kauan, kuin ei ole mitään oikeusvoimaista säännöstä, määrätä velkojalle vakuus, jonka suuruus määräytyy turvattavan rahamäärän perusteella;

21. torjuu EU:n yhtenäisen takavarikoinnista vapautetun määrän ja pitää asianmukaisena sitä, että velallinen vastaa kulloisenkin kansallisen takavarikoinnista vapautetun määrän soveltamisesta;

22. puolustaa velallisen oikeutta panna vireille muutoksenhaku ja lopettaa takavarikointi vakuudella;

23. katsoo, että erityisesti edunvalvojan tilit on suojattava takavarikoinnilta;

24. korostaa, että takavarikointipäätösten toimittamista varten on varmistettava, että Euroopan unionissa laaditaan yhdenmukaiset normit tuomioistuinten ja pankkien väliselle viestinnälle;

25. katsoo, että takavarikointimääräys olisi toimitettava pankkiin määräyksen antamista seuraavana päivänä ja että se olisi käsiteltävä 24 tunnin kuluessa tilin tunnistamisesta; katsoo, että pankin on tehtävä virallinen ilmoitus täytäntöönpanoviranomaiselle ja velkojalle perittävän saatavan turvaamisesta; katsoo, että pankin on myös virallisesti ilmoitettava velalliselle takavarikointimääräyksen voimaantulosta; pitää suotavana kaikilla EU:n kielillä saatavissa olevien vakiomuotoisten virallisten ilmoituskaavakkeiden käyttöönottoa tapauskohtaisen käännösten tarpeen poistamiseksi tai vähentämiseksi;

26. katsoo, että vastaava säädös olisi annettava tarvittaessa asetuksen muodossa;

27. kehottaa komissiota selvittämään ennen ehdotuksen antamista avoimia ja osittain vaikeita kysymyksiä perusteellisilla ja pitkälle menevillä tutkimuksilla ja erityisesti toteuttamaan lainsäädännöstä vaikutustenarvioinnin;

28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

  • [1]  Single Euro Payments Area.

PERUSTELUT

Esittelijä on tyytyväinen kaikkien keskeisten kysymysten ja ongelmien yksityiskohtaiseen käsittelyyn vihreässä kirjassa ja tukee tavoitetta ottaa EU:ssa käyttöön nopea ja tehokas menettely pankkitalletusten takavarikoimiseksi. Varsinkin euromaksuliikenteen edistymisen myötä tällainen sääntely vaikuttaa erityisen tarpeelliselta ja mielekkäältä.

Tässä mietinnössä ei käsitellä kaikkia kysymyksiä eikä siinä voidakaan niin tehdä, koska monia kohtia on tutkittava vielä lähemmin – myös oikeusvertailun avulla – ja määrittelyjen tekeminen on vielä liian varhaista. Määrittelyt on niin ikään ymmärrettävä nämä ehdot huomioon ottaen.

Lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on järjestelmiä, jotka tarjoavat velkojalle mahdollisuuden taata rahamääriä pankkitileillä. Siten on periaatteessa olemassa mahdollisuus takavarikkoon tai muuhun vastaavaan toimenpiteeseen toisessa jäsenvaltiossa. Tosiasiassa velkojan on kuitenkin vaikeaa ja kallista toteuttaa tätä mahdollisuutta jo erilaisten menettelyjen ja oikeusseuraamusten takia, kieliongelmien ja aikatekijöiden aiheuttamista esteistä puhumattakaan. Tämä tilanne johtaa siihen, että velallisen on helppoa päästä irti velkojan otteesta, mikä haittaa sisämarkkinoiden toimintakykyä. Bryssel I -asetuksessa ei käsitellä näitä ongelmia tai ainakaan niitä ei käsitellä perusteellisesti. Myöskään yhdenmukaistamalla toteutettava nykyisten kansallisten säännösten lähentäminen ei näyttäisi johtavan asianmukaiseen tulokseen, koska oikeusjärjestelmät ovat niin erilaisia, että tämä tuskin olisi mahdollistakaan.

Siksi kansallisten säännösten rinnalle olisi otettava käyttöön EU:n laajuinen itsenäinen lisämenettely. Sitä sovellettaisiin vain rajatylittäviin tapauksiin ja vain pankkitalletuksiin eikä muuhun omaisuuteen. Kyse on vain velkojan takaamisesta eikä hänen lopullisesta tyydyttämisestään. Se ei siis tarkoita rahojen maksamista velkojalle.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 65 artiklan c kohta vaikuttaa sopivalta oikeusperustalta tällaiselle menettelylle.

Jos velallista uhkaa oikeudellinen voimaansaattaminen, tämä saattaa aiheuttaa hänelle houkutuksen rahan piilottamiseen. Siksi vihreän kirjan tavoitteiden mukaisesti velkojan pitäisi voida milloin tahansa hakea talletusten takavarikointia, myös ennen pääasian vireillepanoa.

Velkojan olisi todistettava vaatimuksensa summaarisessa menettelyssä sekä takavarikointia koskevan määräyksen kiireellisyys. Kiireellisyys pätee silloin, kun on pelättävissä, että muuten ulosotto ei onnistuisi tai se vaikeutuisi huomattavasti. Koska suoritetaan pikaoikeudenkäynti, todennäköisyysnäytössä voidaan käyttää esimerkiksi valaehtoista vakuutusta asiakirjojen tai muiden kirjallisten selvitysten esittämisen ohella. Tällaisessa tapauksessa olisi määrättävä, että väärän valaehtoisen vakuutuksen antamisella on rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Perusteettomalla takavarikoinnilla voi olla velalliselle raskaita ellei jopa toimeentuloa uhkaavia seuraamuksia, ja se voi vahingoittaa luottamusta eurooppalaiseen oikeusjärjestykseen. Siksi velallisen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi velkojan vakuudella, muutoksenhakuoikeudella, takavarikoinnin suuruuden rajoittamisella, velkojan velvollisuudella käynnistää pääasian käsittely tietyn ajan sisällä jne.

EU:n määrittelemästä yhtenäisestä takavarikoinnista vapautetusta määrästä olisi luovuttava, ja velallisen olisi vastattava kulloisenkin kansallisen takavarikoinnista vapautetun määrän soveltamisesta;

Takavarikointia ei saisi periaatteessa toteuttaa, jos kyseessä on edunvalvojan tili, jonka haltija ei ole velallinen vaan esimerkiksi notaari tai asianajaja.

Edellä mainittujen ongelmien lisäksi ongelmia esiintyy yksittäisissä vaikeissa kysymyksissä, kuten tuomioistuimen toimivalta, täytäntöönpanomenettelyn yksityiskohdat tai pankin hyvittäminen, joita on vielä käsiteltävä perusteellisesti, sekä aineellisoikeudelliset näkökohdat, kuten takavarikoinnin maksunsaantijärjestys. Tällä hetkellä niitä ei ole syytä käsitellä sen enempää, vaan ne on jätettävä tulevien käsittelyjen aiheeksi.

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (20.7.2007)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

vihreä kirja tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi
(2007/2026(INI))

Valmistelija: Panayiotis Demetriou

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää suurena puutteena sitä, että vihreässä kirjassa ei ole tilastotietoja, jotka auttaisivat ymmärtämään velallisten oikeuden välttämiseen liittyvän ongelman laajuutta; katsoo, että tällaiset tilastotiedot olisivat erittäin hyödyllisiä arvioitaessa takavarikoinnin tarkoituksenmukaisuutta oikeudellisena toimenpiteenä sen täytäntöönpanossa ilmenevien käytännön vaikeuksien kannalta sekä suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden kannalta;

2.  katsoo, että ehdotus olisi muotoiltava siten, että vältetään ristiriitaa kansallisten ja yhteisön menettelyjen välillä; katsoo tässä yhteydessä, että olisi parempi käyttää yhdenmukaistettua menetelmää, mutta koska sellainen menetelmä ei näytä tällä hetkellä toteuttamiskelpoiselta, toiseksi paras keino säännellä pankkitalletusten takavarikointia on itsenäinen menettely;

3.  katsoo, että menettelyn olisi oltava yksinomaan suojeleva ja sen olisi oltava pikaisesti käytettävissä oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa ex parte -menettelyn keinoin, että takavarikointimääräyksen antaminen olisi jätettävä tuomioistuimen harkintaan ja että perusteluina pitäisi olla hyvä syy toimia, mahdollisuus onnistua ja riski epäonnistua tuomion täytäntöönpanon myöhemmässä vaiheessa, jollei takavarikointimääräystä anneta, ja että määräykseen olisi liitettävä tosiseikkojen toteaminen mieluimmin valaehtoisen todistuksen muodossa;

4.  katsoo, että takavarikointimääräyksen käytöstä olisi järjestettävä kuuleminen kohtuullisen ajan kuluessa, jotta vastaajalla olisi oikeus tulla kuulluksi ja tuomioistuimella mahdollisuus arvioida tilannetta uudelleen ja tehdä sen mukaan päätös; katsoo, että sekä pankin että tuomioistuimen olisi annettava ilmoitus vastaajalle; katsoo, että käytännön vaikeudet takavarikointimääräyksen toimittamisessa, määräyksen aitous ja sen nopea toimittaminen pankille voitaisiin hoitaa nykyaikaista viestintäteknologiaa käyttäen; katsoo, että kustannusten olisi ensiksi oltava kantajan vastuulla ja hänen olisi voitava periä ne lopulta vastaajalta tämän hävitessä;

5.  katsoo, että koska pankkitilin jäädyttäminen voi vaikuttaa myös muihin velkojiin ja luonnollisesti myös vastaajan rahaliikenteeseen, asiaan kuuluvassa määräyksessä olisi rajoitettava jäädytettävä määrä vaateen kohteena olevaksi määräksi lisättynä koroin ja kohtuullisin kustannuksin;

6.  katsoo, että määräys olisi osoitettava tietylle pankille tai pankeille, jos vaateen kohteena oleva määrä edellyttää useampien kuin yhden pankkitilin jäädyttämistä, eikä sitä saisi kohdistaa kaikkiin pankkeihin; katsoo, että vastaajan nimi ja tili tai tilit pitäisi voida tunnistaa mahdollisimman tarkoin ja että yhteisiä tilejä ja valtuutetun tiliä ei saisi sulkea pois alkuvaiheessa, vaan ne voitaisiin vapauttaa, kun vastaajaa on kuultu ja hän on todisteiden avulla saanut tuomioistuimen vakuuttuneeksi siitä, että tili tai tilit eivät kuulu vastaajalle;

7.  katsoo, että mikäli vastaaja vastustaa pankkitalletusten takavarikointimääräystä tai määräyksen peruuttamispyyntöä, olisi sovellettava vastaajan osalta samoja periaatteita, kuin mitä sovellettiin määräyksen antamisessa, kiireellisyys mukaan luettuna;

8.  korostaa, että pankkitalletusten takavarikointimääräyksen yhteydessä kantajalla olisi oltava riittävä turva vahingon kattamiseksi, minkä vastaaja voisi säilyttää, jos kanne myöhemmin hylättäisiin, ja että turvan luonne ja laajuus olisi jätettävä tuomioistuimen harkintaan;

9.  katsoo, että pankkitalletusten takavarikointimääräyksen antavan tuomioistuimen olisi oltava vastaajan tavanomaisena asuinpaikkana tai kotipaikkana olevassa maassa tai maassa, jossa kanne on nostettu tai jossa pankkitili sijaitsee; katsoo, että määräystä voitaisiin käyttää tuomion täytäntöönpanomääräyksenä tavanomaisen täytäntöönpanomenettelyn sijaan;

10. katsoo, että takavarikointiprosessin väärinkäytön välttämiseksi kantajan aiheuttamalla pääoikeudenkäynnin kohtuuttomalla pitkittämisellä pitäisi vastaajalle antaa oikeus hakea määräyksen peruuttamista tällä perusteella; katsoo, että asiaa käsittelevällä tuomioistuimella olisi oltava myös harkintavalta peruuttaa takavarikointimääräys, jos osoittautuu, että kantaja on toiminut vilpillisin mielin tai syyllistynyt vakavaan laiminlyöntiin oikeudenkäynnin kuluessa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Vihreä kirja tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi

Menettelynumero

2007/2026(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

JURI

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE
15.2.2007

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Panayiotis Demetriou
20.3.2007

Alkuperäinen valmistelija

Valiokuntakäsittely

5.6.2007

27.6.2007

17.7.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

17.7.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35
0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alexander Alvaro, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Giuseppe Castiglione, Giusto Catania, Jean-Marie Cavada, Esther De Lange, Panayiotis Demetriou, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Giovanni Claudio Fava, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Jeanine Hennis-Plasschaert, Roger Knapman, Magda Kósáné Kovács, Barbara Kudrycka, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Sarah Ludford, Dan Mihalache, Javier Moreno Sánchez, Athanasios Pafilis, Martine Roure, Søren Bo Søndergaard, Károly Ferenc Szabó, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Edit Bauer, Gérard Deprez, Iratxe García Pérez, Sophia in 't Veld, Jean Lambert, Marianne Mikko, Siiri Oviir

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (27.6.2007)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

vihreästä kirjasta tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi
(2007/2026(INI))

Valmistelija: Sharon Bowles

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   katsoo, että sellaisen pankkitalletusten takavarikointia koskevan johdonmukaisen, helppokäyttöisen ja itsenäisen eurooppalaisen menettelyn, jossa on vahvat oikeusturvatakeet, luominen on parempi vaihtoehto kuin jäsenvaltioiden asianomaisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen;

2.   katsoo, että takavarikointimääräys olisi voitava antaa samaan aikaan kun rahasaatavan perintää koskevat menettelyt aloitetaan; katsoo, että perustellusti kiireellisessä tapauksessa kyseinen määräys olisi voitava antaa aikaisemmin edellyttäen, että asianomaiset oikeudelliset menettelyt toteutetaan sen jälkeen; katsoo, että määräyksellä olisi voitava jäädyttää pankkitalletukset mutta se ei oikeuttaisi varojen siirtämistä ennen kuin sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa velallisen pankkitili sijaitsee, on antanut asianmukaisen määräyksen, jonka olisi myös ratkaistava kaikki saatavien ensisijaisuusjärjestystä koskevat kysymykset; katsoo, että varoja, jotka ylittävät rahasaatavan määrän, kustannukset mukaan lukien, ei saisi jäädyttää;

3.   katsoo, että takavarikointimääräyksen samoin kuin varojen katoamista koskevan riskin perusteleminen on välttämätöntä; katsoo, että olisi oltava suojakeinoja sen estämiseksi, että takavarikointimääräykset kattavat useampia tilejä kuin on välttämätöntä;

4.   katsoo, että takavarikko saisi kestää korkeintaan 18 kuukautta mutta että sitä olisi kuitenkin voitava jatkaa, jos oikeustoimet ovat jo meneillään edellyttäen, että ne etenevät asianmukaisesti;

5.   katsoo, että välitön varojen siirtomahdollisuus merkitsee sitä, ettei velallista voida kuulla ennen takavarikointimääräyksen antamista; katsoo, että velallisella olisi oltava oikeus valittaa takavarikointimääräyksestä sen jälkeen kun se on annettu ja että velalliselle olisi maksettava takaisin hänen kulunsa, jos hänen valituksensa hyväksytään, ja että näin ollen olisi syytä ottaa käyttöön vastatakuut; katsoo, että velkojien olisi aloitettava menettelyt viivyttelemättä;

6.   katsoo, että velallisen oikeuksien turvaamiseksi ennen takavarikointimääräyksen täytäntöönpanoa ja sen jälkeen on määriteltävä selvästi luotonantajan vastuu velalliseen kohdistuvan väärinkäytöksen tapauksessa;

7.   katsoo, että riittävät tiedot on annettava pankkitilien tunnistamiseksi, vaikka pankkien olisi tehtävä perusteellisia nimeen ja osoitteeseen perustuvia hakuja; yhteistilien takavarikoinnin olisi oltava mahdollista siten, että varojen oletetaan jakautuvan tasan tilinhaltijoiden kesken ja takavarikointi koskee velallisen osuutta;

8.   katsoo, että takavarikointimääräys olisi toimitettava pankkiin määräyksen antamista seuraavana päivänä ja että se olisi käsiteltävä 24 tunnin kuluessa tilin tunnistamisesta; katsoo, että pankin on tehtävä virallinen ilmoitus täytäntöönpanoviranomaiselle ja velkojalle perittävän saatavan turvaamisesta; katsoo, että pankin on myös virallisesti ilmoitettava velalliselle takavarikointimääräyksen voimaantulosta; pitää suotavana kaikilla EU:n kielillä saatavissa olevien vakiomuotoisten virallisten ilmoituskaavakkeiden käyttöönottoa tapauskohtaisen käännösten tarpeen poistamiseksi tai vähentämiseksi;

9.   katsoo, että pankkikulujen on vastattava palvelujen, mukaan lukien tiedonhakujen, todellisia kustannuksia;

10. katsoo, että tuomioistuimen olisi päätettävä elinkustannusten perusteella varojen jäädyttämisen ulkopuolelle jäävästä määrästä ja että päätöksestä olisi voitava valittaa; katsoo, että kyseisen määrän olisi pohjauduttava asianomaisen asuinjäsenvaltion olosuhteisiin;

11. katsoo, että olisi harkittava, pitäisikö EU-menettely rajoittaa rajat ylittäviin tapauksiin vai olisiko se myös asetettava jäsenvaltioiden sisällä käytettävissä olevaksi vaihtoehdoksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Lausunto vihreästä kirjasta tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi

Menettelynumero

2007/2026(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

JURI

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON
15.2.2007

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Sharon Bowles
24.1.2007

Alkuperäinen valmistelija

 

Valiokuntakäsittely

8.5.2007

11.6.2007

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

27.6.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Ieke van den Burg, David Casa, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Sophia in 't Veld, Othmar Karas, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Astrid Lulling, Cristobal Montoro Romero, Joseph Muscat, Lapo Pistelli, John Purvis, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Margarita Starkevičiūtė

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Katerina Batzeli, Harald Ettl, Werner Langen, Gianni Pittella, Kristian Vigenin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

4.10.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Carlo Casini, Bert Doorn, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Katalin Lévai, Hans-Peter Mayer, Manuel Medina Ortega, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Gary Titley, Diana Wallis, Rainer Wieland, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Charlotte Cederschiöld, Kurt Lechner, Jacques Toubon, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, József Szájer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Iles Braghetto, Michael Cashman, Genowefa Grabowska, Lily Jacobs