MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan välillä
12.10.2007 - (KOM(2007)0426 – C6‑0297/2007 – 2007/0149(CNS)) - *
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Adina-Ioana Vălean
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan välillä
(KOM(2007)0426 – C6‑0297/2007 – 2007/0149(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0426)[1],
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0297/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6‑0379/2007),
1. hyväksyy sopimuksen tekemisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Montenegron tasavallan hallituksille ja parlamenteille.
- [1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
PERUSTELUT
Euroopan parlamenttia kuullaan kahden toisistaan riippuvaisen ja samanaikaisen sopimuksen tekemisestä Länsi-Balkanin maiden kanssa: takaisinottosopimuksesta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Montenegron kanssa, sekä lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämistä koskevasta sopimuksesta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Albanian kanssa (Albanian kanssa on tehty takaisinottoa koskeva sopimus jo vuonna 2005).
Thessalonikissa 21. kesäkuuta 2003 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa korostettiin, että laittoman maahanmuuton hallinta edellyttää sitä, että Länsi-Balkanin maiden tehdään viisumien myöntämisen helpottamista koskevat sopimukset ja takaisinottosopimukset.
Esittelijä pitää mainittuja sopimuksia myönteisinä ja korostaa Länsi-Balkanin maiden kanssa tehtävien sopimusten merkitystä, koska ne ovat hyödyttävät kumpaakin osapuolta: sekä EU:ta että tätä EU:n kannalta strategisen tärkeää aluetta, mikä johtuu siitä, että alueella on kaksi ehdokasvaltiota (Kroatialle ja entiselle Jugoslavian tasavalta Makedonialle on myönnetty ehdokasvaltion asema).
Mainittujen viisumimenettelyä helpottavien sopimusten tekemistä on pidettävä merkittävänä askeleena, joka voi rohkaista Länsi-Balkanin maita panemaan täytäntöön asianmukaiset uudistukset ja vahvistamaan yhteistyötään alueellisella tasolla sekä EU:n kanssa aloilla, joita ovat oikeusvaltion vahvistaminen, järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta sekä Länsi-Balkanin maiden rajavalvonnan ja matkustusasiakirjojen valvonnan hallinnollisten valmiuksien tehostaminen erityisesti biometristen tunnisteiden käyttöönoton avulla.
Hyvin toimiva maahanmuuttojärjestelmä vaatii tehokkaita takaisinottosopimuksia, ja toisaalta viisumimenettelyn helpottamista koskevien sopimusten tekeminen edellyttää takaisinottosopimusten voimassaoloa. EU:n olisi kuitenkin harkittava myös muiden välineiden käyttämistä takaisinottosopimuksen tekemisen ja täytäntöönpanon edistämiseksi esimerkiksi asiaan liittyvien poliittisten, taloudellisten, kaupallisten tai kehityspoliittisten toimien avulla.
Esittelijä pitää myönteisenä sitä, että päättäessään viisumimenettelyn helpottamista koskevien neuvottelujen käynnistämisestä kolmansien maiden kanssa EY ottaa huomioon YOS-tekijät, mukaan luettuina rajavalvonta, asiakirjaturvallisuus, maahanmuutto ja turvapaikat, terrorismin torjunta, järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio. Todellisuudessa Albanian, Montenegron, entisen Jugoslavia tasavalta Makedonian, Serbian sekä Bosnian ja Hertsegovinan haasteet edellä mainituilla aloilla ovat maakohtaisia, minkä vuoksi eriytetty lähestymistapa on välttämätön.
Esittelijä suhtautuu kuitenkin edelleen hyvin kriittisesti Euroopan parlamentin hyvin rajoitettuun rooliin mainittujen sopimusten tekemisessä, mikä on valitettavaa, koska se lisää EU:n toimielinten ja EU:n kansalaisten välistä demokratiavajetta. Nämä asiat vaikuttavat suoraan EU:n kansalaisiin, mutta siitä huolimatta Euroopan parlamentille ei valitettavasti ole annettu mitään tietoja takaisinottosopimuksia ja viisumenettelyn helpottamista koskevien neuvottelujen käynnistämisestä, neuvottelujen kulusta eikä sopimusten vaikutuksista ihmisoikeuksien ja turvapaikkaoikeuksien suojaamiseen.
Näiden takaisinottoa koskevien yhteisön sopimusten tavoitteet ja viralliset kehykset edellyttävät sitä, että Euroopan parlamentille tiedotetaan sopimusten täytäntöönpanon vaikutuksista jäsenvaltioissa. Palautettujen maahanmuuttajien lukumäärää, kansallisuutta, keskimääräistä odotusaikaa pidätyksen jälkeen sekä takaisinottopyyntöä ja siirtämistä jne. koskevat tiedot olisi toimitettava parlamentille vuosikertomuksena parlamentin käsittelyä varten.
Viisumimenettelyn helpottamista koskeviin sopimuksiin olisi sisällytettävä seurantamekanismi ja sopimuksen keskeyttämistä koskeva lauseke, jonka avulla EU voi koska tahansa keskeyttää sopimuksen täytäntöönpanon odottamattoman poliittisen kehityksen vuoksi tai sen perusteella, että sopimuksen täytäntöönpanossa on ongelmia.
ulkoasiainvaliokunnan lausunto (4.10.2007)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan välillä
(KOM(2007)0426 – C6‑0297/2007 – 2007/0149(CNS))
Valmistelija: Marcello Vernola
app
LYHYET PERUSTELUT
Euroopan parlamentti on vaatinut johdonmukaisesti entisestä Jugoslaviasta itsenäistyneille maille määrättyjen liian ankarien viisumijärjestelmien lieventämistä. Nämä järjestelmät, jotka ovat paljon ankarampia kuin ennen 1990-luvun sotia Jugoslavian kansalaisia koskenut viisumijärjestelmä, ovat vahingoittaneet erityisesti Kaakkois-Euroopan maiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
Sen sijaan, että järjestelmät olisivat palvelleet alkuperäistä tarkoitustaan, erityisesti sen estämistä, että paikalliset rikollisverkostot laajentavat toimintansa oman alueensa ulkopuolelle, ne ovat estäneet rehellisiä opiskelijoita, korkeakoulujen opettajia, tutkijoita ja liikemiehiä kehittämästä läheisiä suhteita kumppaneihinsa EU:n jäsenvaltioissa. Erityisesti nuorimpien ikäluokkien keskuudessa on ollut vallalla eristetyksi joutumisen, aiheettoman syrjinnän ja ghettoutumisen tunne, joka on heikentänyt eurooppalaista identiteettiä. Euroopan unioni on vauras yhteisö, johon he haluaisivat kuulua, mutta tuntevat itsensä torjutuiksi siitä.
Samaan aikaan rikolliset ovat laajentaneet verkostojaan, liittoutuneet EU:n jäsenvaltioissa toimivien rikollisverkostojen kanssa ja laajentaneet toimintansa EU:n jäsenvaltioiden alueelle voimassa olevista viisumirajoituksista huolimatta.
Näin ollen on perusteltua asettaa kyseenalaiseksi koko se viisumipolitiikka, jota unioni on tähän saakka soveltanut Kaakkois-Euroopan maiden osalta. Paljon enemmän huomiota olisi kiinnitettävä järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjumista koskevan alueellisen yhteistyön tehostamiseen lisäämällä rahoitusta ja ohjelmia, joiden tarkoituksena on parantaa infrastruktuuria, koulutusta ja henkilöstön palkkatasoa sekä edistää edistyneemmän teknologian hyödyntämistä. Edellä mainittu vaatii rahoitusta ja sen yhteydessä EU:n olisi osoitettava solidaarisuutta. Tehokkaiden, luotettavien ja korruptiosta vapaiden rajavalvontavoimien, poliisivoimien ja julkisen hallinnon kehittäminen on sekä alueen maiden että EU:n etujen mukaista. Näin ollen liittymistä valmistelevan välineen mukaista apua olisi tehostettava siten, että edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnetään lisää varoja.
Antamalla mainittua (taloudellista ja teknistä) apua EU antaisi Kaakkois-Euroopan maille mahdollisuuden täyttää seuraavan vaiheen – viisumivapauden – vaatimukset. Euroopan parlamentti ja erityisesti ulkoasiainvaliokunta antaa vahvan tukensa Kaakkois-Euroopan maiden viisumivaatimusten poistamiselle niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Mielestämme se antaisi konkreettisen merkin siitä, että Kaakkois-Euroopan maat kuuluvat Eurooppaan erityisesti sen ansiosta, että yhdeksän kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta, joista jotkut rajoittuvat mainittuihin Kaakkois-Euroopan maihin, liittyvät lähiaikoina Schengenin alueeseen. Viisuvapaus rohkaisisi alueen maita hyväksymään uudistukset, jotka viime kädessä johtavat Euroopan unionin täysjäsenyyteen.
******
Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa esittämään komission ehdotuksen hyväksymistä.
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävät viisumit EY:n ja Montenegron välillä |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0426 - C6-0297/2007 - 2007/0149(CNS) |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE |
|||||||
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AFET 24.9.2007 |
|
|
|
||||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Marcello Vernola 12.9.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
3.10.2007 |
|
|
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
3.10.2007 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
23 0 0 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Vittorio Agnoletto, Christopher Beazley, Monika Beňová, Michael Gahler, Jas Gawronski, Alfred Gomolka, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Vytautas Landsbergis, Willy Meyer Pleite, Samuli Pohjamo, Libor Rouček, Katrin Saks, Jacek Saryusz-Wolski, Gitte Seeberg, Ari Vatanen, Josef Zieleniec |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Árpád Duka-Zólyomi, Gisela Kallenbach, Erik Meijer, Rihards Pīks, Csaba Sándor Tabajdi, Marcello Vernola |
|||||||
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävät viisumit EY:n ja Montenegron välillä |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0426 - C6-0297/2007 - 2007/0149(CNS) |
|||||||
EP:n kuuleminen (pvä) |
18.9.2007 |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
LIBE 24.9.2007 |
|||||||
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AFET 24.9.2007 |
|
|
|
||||
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Adina-Ioana Vălean 10.9.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
10.9.2007 |
2.10.2007 |
9.10.2007 |
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
9.10.2007 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
25 3 0 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alexander Alvaro, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Michael Cashman, Giuseppe Castiglione, Giusto Catania, Jean-Marie Cavada, Elly de Groen-Kouwenhoven, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Roland Gewalt, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Barbara Kudrycka, Claude Moraes, Inger Segelström, Károly Ferenc Szabó, Adina-Ioana Vălean, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Simon Busuttil, Charlotte Cederschiöld, Evelyne Gebhardt, Ona Juknevičienė, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Eva-Britt Svensson |
|||||||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
12.10.2007 |
|||||||