MIETINTÖ uudistetusta EU:n matkailupolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi
17.10.2007 - (2006/2129(INI))
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Paolo Costa
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
uudistetusta EU:n matkailupolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission 17. maaliskuuta 2006 antaman tiedonannon nimeltä Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: Kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi (KOM(2006)0134),
– ottaa huomioon 8. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan kestävän matkailun uusista näkymistä ja haasteista[1],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0399/2007),
A. katsoo, että vaikka EY:n perustamissopimuksessa matkailu mainitaan kerran alana, jolla voidaan toteuttaa "toimenpiteitä" (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 3 artikla), sen ei katsota kuuluvan EU:n toimivaltaan tai olevan EU:n politiikan ala;
B. katsoo, että EY:llä on kuitenkin toimivalta toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden tehokas toiminta, matkailualan palvelut mukaan luettuina (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artikla), ja että kuluttajansuojan huomioon ottava lähestymistapa on erityisen tärkeä tässä yhteydessä;
C. katsoo, että matkailusektori on tienhaarassa lukuisissa EU:n politiikoissa, joilla on huomattava vaikutus sektorin tehokkuuteen ja kykyyn edistää kasvua ja työllisyyttä sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;
D. ottaa huomioon, että vaikka parlamentti esitti edellä mainitussa päätöslauselmassa Euroopan kestävän matkailupolitiikan johtavat periaatteet, joitakin tämän politiikan osia olisi korostettava, jotta ne voidaan panna täytäntöön nopeammin;
E. ottaa huomioon, että matkailun kestävää kehitystä käsittelevä ryhmä (Tourism Sustainability Group) julkisti äskettäin raportin, jossa esitettyjä suuntaviivoja käytetään perustana, kun komissio laatii tulevan Euroopan kestävää matkailua koskevan toimintaohjelman (aikaisemmin Agenda 21);
F. katsoo, ettei EU ole kyennyt kehittämään yhdenmukaista eri politiikkoja koskevaa lähestymistapaa EU:n matkailuun, mikä on haitannut ja estänyt matkailualan kehittämistä sekä lisännyt vaaraa, että Eurooppa menettää markkinaosuuttaan tällä alalla;
G. katsoo, että matkailun ekologista ja sosiaalista ulottuvuutta on korostettava voimakkaasti kestävyyttä silmällä pitäen;
H. ottaa huomioon, että tilanne tietyissä suosituissa eurooppalaisissa matkakohteissa huononee ja että näissä kohteissa on sattunut levottomuuksia ja väkivaltaisia välikohtauksia, jotka vähentävät niiden houkuttelevuutta;
I. ottaa huomioon, että 21. ja 22. kesäkuuta 2007 pidetyssä Brysselin Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltiot ryhtyivät toimiin erityisesti matkailun ottamiseksi mukaan EY:n perustamissopimuksen seuraavaan tarkistamiseen; painottaa uuden primaarioikeuteen kuuluvan oikeusperustan merkitystä, jotta voidaan puuttua tähän alaan vaikuttaviin kysymyksiin koko Euroopassa;
J. katsoo, että olisi korostettava tärkeää roolia, joka matkailulla voi olla pyrittäessä edistämään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteiskuntaan sopeutumista;
Matkailu ja EU:n viisumipolitiikka
1. korostaa myös kolmansista maista Eurooppaan suuntautuvan matkailun merkitystä Euroopalle;
2. korostaa erityisesti tarvetta yksinkertaistaa viisuminhakumenettelyjä vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti ja alentaa mihin tahansa jäsenvaltioon tuloa varten myönnettävien turistiviisumien kustannuksia;
3. korostaa jäsenvaltioiden, joita asia koskee, mahdollisuutta käyttää hyväkseen paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta 20. joulukuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1931/2006[2] uutena välineenä, joka helpottaa rajanaapureina olevista kolmansista maista tulevaa matkailua;
4. kehottaa Schengen-sopimuksessa mukana olevia jäsenvaltioita perustamaan yhteiset konsulaattiosastot, jotka vastaisivat viisumien myöntämisestä EU:n ulkopuolisten maiden hakijoille, sekä varmistamaan, että nämä osastot noudattavat samanlaisia työskentelytapoja ja soveltavat samanlaisia viisuminmyöntämiskriteereitä, ja kehottaa lisäksi parantamaan viisuminhakijoiden kohtelua esimerkiksi sovittujen tapaamisten hallinnoinnin, haastattelujen suorittamistavan ja hakemusten käsittelyyn käytetyn ajan osalta, koska siten jäsenvaltiot voivat saavuttaa huomattavia talousarviosäästöjä;
5. korostaa tarvetta tarkistaa yhteisön viisumisäännöstöön liittyvien, viisumihakijoilta vaadittujen asiakirjojen määrä ja tyyppi;
6. suosittaa voimakkaasti, että kaikkiin EU:n viisumipolitiikkoihin olisi sisällytettävä mahdollisuus myöntää toistuvaisviisumeita;
7. huomauttaa, että matkanjärjestäjät ja kuljetusyhtiöt tarvitsevat pitkäaikaisia, vähintään vuoden voimassa olevia viisumeita voidakseen palkata sopivaa henkilökuntaa vastaamaan asiakkaittensa tarpeista; korostaa tarvetta säilyttää ryhmäviisumit ja tehostaa niiden myöntämistä;
8. kehottaa Schengen-maita yksinkertaistamaan Schengen-viisumien hakemusmenettelyjä sellaisten matkailijoiden hyväksi, joille on jo myönnetty viisumi Schengeniin kuulumattomiin EU:n jäsenvaltioihin tai jotka ovat jo saapuneet näihin maihin, ja kehottaa Schengeniin kuulumattomia EU:n jäsenvaltioita toimimaan samoin Schengen-viisumin haltijoiden kohdalla;
9. myöntää kuitenkin, että yksinkertaistettaessa ja yhdenmukaistettaessa viisuminhakumenettelyjä sekä helpotettaessa yleisesti kolmansista maista tulevien matkailijoiden pääsyä Euroopan unioniin on noudatettava laittoman maahanmuuton, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden, erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden, torjunnassa vaadittavia turvallisuussääntöjä;
Tilastoja
10. muistuttaa, että matkailua koskevia asianmukaisia, luotettavia, yhtenäisiä ja ajantasaisia tietoja kaivataan kipeästi, jotta julkisella ja yksityisellä sektorilla voidaan tehdä tärkeitä strategisia ja liikkeenjohdollisia päätöksiä; muistuttaa tarpeesta kehittää EU:ssa asianmukaisia liitännäistoimenpiteitä ja ohjausta sen varmistamiseksi, että Eurooppa säilyy kansainvälisesti katsottuna suurimpana matkailukohteena ja tulee taas kilpailukykyiseksi;
11. kehottaa tarkistamaan matkailualaa koskevien tilastotietojen keräämisestä 23. marraskuuta 1995 annettua neuvoston direktiiviä 95/57/EY[3], jotta voidaan varmistaa paremmin jäsenvaltioiden keräämien tietojen yhdenmukaisuus sekä toimitettujen tietojen määrän että laadun suhteen;
12. panee tyytyväisenä merkille aloitteen kehyksen uudistamisesta uuden, kaikkialla EU:ssa yhdenmukaisesti täytäntöön pantavan asetuksen avulla; huomauttaa, että uudistus olisi toteutettava ripeästi;
13. kehottaa komissiota etsimään mahdollisuuksia panna täytäntöön matkailun satelliittitilinpito (Tourism Satellite Accounts, TSA) jäsenvaltioissa, koska tällaisten mittausten avulla matkailua voidaan verrata tarkasti muiden talouden alojen kanssa ja ne voivat osaltaan lisätä matkailualan todellisen koon ja arvon ymmärtämistä;
14. korostaa, että on lisättävä tietoisuutta matkailun merkityksestä taloudelle ja aluekehitykselle; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään kaikilta osin matkailun satelliittitilinpidon ja saattamaan tilastonsa vuosittain ajan tasalle varmistaakseen ajantasaisten ja asianmukaisten tietojen saatavuuden, jotta voidaan tukea matkailun integroimista talous- ja työllisyyspolitiikkaan kaikilta osin ja asianmukaisesti;
15. kehottaa komissiota tutkimaan, onko tarpeen kerätä tilastollista ja laatua koskevaa tietoa matkailun talouteen, ympäristöön ja suosittujen matkakohteiden asukkaiden elämänlaatuun kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi;
16. kehottaa komissiota julkaisemaan kertomuksen voimassa olevista eri kansallisista suunnitelmista erityisten luonnontilaisten ja historiallisten kohteiden suojelemiseksi erityisten kaupunkisuunnittelua ja rakennuksia koskevien säännösten avulla ja tarvittaessa edistämään parhaita käytäntöjä näillä aloilla julkaisemalla suuntaviivoja;
17. kehottaa komissiota laatimaan yhtenäisen tulostaulukon, jossa kuvataan luonnontilaisten ja historiallisten kohteiden tilaa ja erityisesti matkailijoiden vaikutusta näihin kohteisiin, ja pyrkimään näin sääntelemään vierailujen määrää ja varmistamaan, että kohteet säilytetään asianmukaisesti tuleville sukupolville;
Matkailijoiden majoituksen laatustandardien yhdenmukaistaminen Euroopassa
18. panee merkille luokittelujärjestelmien runsauden jäsenvaltioissa ja katsoo, että tällä on kuluttajan näkökulmasta haitallinen vaikutus matkailualan luotettavuuteen ja avoimuuteen;
19. toteaa, että kuluttajat pitävät luokittelujärjestelmää tärkeänä välineenä valitessaan hotellia tai muuta majoitusta; pitää sen vuoksi tärkeänä, että tarkat tiedot luokituksen merkityksestä eri valtioissa ovat helposti kuluttajien saatavilla ja että niissä otetaan heidän tarpeensa tarkkaan huomioon;
20. katsoo, että on järkevää ja mahdollista laatia yhteinen pohja, yhteiset asiakaskriteerit, jotta asiakkaat voivat tehdä valintansa selkeiden ja todennettavien luokittelukriteereiden perusteella tehdessään päätöksen ulkomaille matkustamisesta;
21. huomauttaa tältä osin, että eräisiin kansallisiin ja alueellisiin järjestelmiin sisältyvien kriteereiden suuren määrän vuoksi nykyisiä standardeja yksinkertaistamalla voitaisiin selkiyttää ja helpottaa kuluttajatiedotusta ja lisäksi varmistaa suurempi avoimuus matkailijoiden majoituksen suhteen;
22. kehottaa Euroopan matkailualaa
– jatkamaan eri luokittelujärjestelmien keskeisten näkökohtien vertailuanalyysia ja jatkamaan toimiaan, joilla se pyrkii lähentämään näitä järjestelmiä häiritsemättä olemassa olevien järjestelmien toimintaa, mikä olisi kuluttajien ja alan kannalta haitallista,
– jatkamaan toimiaan helpottaakseen tähtiluokitusten merkityksen ymmärtämistä jäsenvaltioissa,
– tiedottamaan yhteisön toimielimille säännöllisesti saavutetusta edistyksestä;
23. kehottaa paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia, aina kun ne ovat tekemisissä luokittelujärjestelmien kanssa, tukemaan asianmukaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa Euroopan matkailualan nykyistä työtä sekä avoimuuden että lähentämisen suhteen olemassa olevia luokittelujärjestelmiä koskevan vertailuanalyysin avulla;
24. on tietoinen siitä, että yhteinen luokitus on hyvin vaikea toteuttaa EU:n tasolla, kun otetaan huomioon paikallisista vaatimuksista, kulttuureista ja mieltymyksistä johtuva erilaisten hotellityyppien ja muun matkailijoiden käyttämän majoituksen laaja kirjo sekä nykyisten luokittelujärjestelmien hyvin erilaiset rakenteet;
25. katsoo kuitenkin, että yhteisiin ja yhtenäisiin kriteereihin perustuvissa koko EU:lle yhteisissä suuntaviivoissa voitaisiin ottaa huomioon kuluttajan edut samalla ympäristöä ja paikallisia erityispiirteitä kunnioittaen;
26. kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä eurooppalaisten hotelli- ja ravitsemisalan järjestöjen, kuten HOTRECin (Hotels, Restaurants & Cafés in Europe), ja eurooppalaisten kuluttajansuojelujärjestöjen kanssa menetelmät majoituspalvelujen turvallisuutta ja laatua koskevien vähimmäisstandardien luomiseksi; korostaa, että menetelmien yhteydessä voitaisiin harkita sellaisen EY:n majoitusluokituksen käyttöönottoa, joka käsittäisi yleiseurooppalaiset yhteiset kriteerit, jotka varmistaisivat kuluttajille laadun vähimmäistason, jota he voivat odottaa mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon matkustaessaan;
Laadunvarmistusjärjestelmät
27. kehottaa Euroopan matkailualaa jatkamaan työtään kattavan eurooppalaisen ylätason järjestelmän luomiseksi laadunvarmistusjärjestelmille ja tiedottamaan yhteisön toimielimille säännöllisesti saavutetusta edistyksestä;
28. kannustaa Euroopan matkailualan sidosryhmiä kehittämään edelleen eurooppalaisia normeja tavoitteenaan muun muassa helpottaa tiedon välittämistä vastaanottajille ja parantaa palvelujen laatua; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan niiden ponnisteluja tarvittaessa;
29. kehottaa paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia, aina kun ne ovat tekemisissä laadunvarmistusjärjestelmien kanssa, tukemaan asianmukaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa Euroopan matkailualan nykyistä työtä kattavan eurooppalaisen ylätason järjestelmän luomiseksi laadunvarmistusjärjestelmille;
30. pitää ympäristönsuojelua koskevien luokitusten lisääntymistä myönteisenä mutta katsoo, että luokitusten voimakas lisääntyminen paikallisella tasolla saattaa hämmentää matkailijoita ja haitata avoimuutta, mikä antaa aihetta parantaa turisteille tiedottamista ja vahvistaa nykyisiä luokituksia niiden tunnistettavuuden parantamiseksi kansainvälisesti;
31. panee tyytyväisenä merkille, että ympäristönsuojeluun liittyvät luokitukset lisääntyvät;
32. kehottaa komissiota yhteistyössä HOTRECin, Euroopan ravitsemisalan ammattijärjestön, kanssa edistämään matkailijoiden majoitusta koskevia luokitusmenettelyjä eri jäsenvaltioissa sekä tukemaan muissa maissa tehokkaiksi osoittautuneita laatuluokituksia (esimerkiksi Qualmark Uudessa-Seelannissa) näkyvyyden lisäämiseksi;
33. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä edistämään ekologisiin ja sosiaalisiin kriteereihin perustuvan kestävän luokitusprosessin vahvistamista korostamalla ja välittämällä parhaita käytänteitä sekä tukemalla matkailualan johtavien tahojen aloitteita;
34. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ekologisten luokitusten käyttöä matkailijoiden palveluissa ja kohteissa;
Kuluttajansuoja
35. on tietoinen siitä, että yhä useampi matkailija varaa matkansa (kuljetus, majoitus jne.) suoraan sähköisten välineiden kautta välttäen välikäsiä, toisin sanoen matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja, joiden markkinaosuus on hiipumassa (98 prosentista vuonna 1997 60 prosenttiin vuonna 2007), mutta että näihin sovelletaan edelleen lainsäädäntöä, kuten matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista 13. kesäkuuta 1990 annettua neuvoston direktiiviä 90/314/ETY[4]; korostaa, että tämä puute on korjattava ottamalla direktiivin 90/314/ETY piiriin kaikki verkkosivut, joiden välityksellä tarjotaan useampaa kuin yhtä palvelua, esimerkiksi halpalentoyhtiöiden ja muiden näillä markkinoilla olevien toimijoiden palvelut;
36. pitää sen vuoksi myönteisenä komission äskettäistä 26. heinäkuuta 2007 antamaa tausta-asiakirjaa direktiivin 90/314/ETY tarkistamisesta, koska siinä käsitellään kysymystä erilaisten sääntelyjärjestelmien soveltamisesta perinteisiin matkanjärjestäjiin ja niihin, jotka tarjoavat kattavia matkapaketteja Internetin kautta;
37. korostaa uuden teknologian keskeistä roolia matkailualalla, erityisesti matkailutuotteiden markkinoinnin ja kulttuurihyödykkeiden ja -tapahtumien edistämisen kannalta;
38. katsoo, että tieto- ja viestintätekniikoiden käytön nopea lisääntyminen turistipalveluissa edellyttää kuluttajansuoja- ja henkilötietosuojakehyksen luomista sähköisiä varauksia varten, joka voisi perustua komission matkailumarkkinoista laatimaan analyysiin; katsoo, että kehyksellä varmistettaisiin online-periaatteella matkansa varaavien kuluttajien oikeuksien ja henkilötietojen suojelu sekä se, että kuluttajat saavat luotettavaa, ajankohtaista ja selkeää tietoa, joka ei johda harhaan; suosittaa siksi kuluttajansuojan vuoksi sertifioimaan verkkosivut, jotka tarjoavat tietoa ja sähköisiä turistipalveluja (varaukset ja maksut);
39. korostaa sosiaalisen matkailun alalla toimivien järjestöjen positiivista roolia tällä alalla ja katsoo, että niiden toimintaa olisi kannustettava ja tuettava;
40. pitää myönteisenä komission 7. kesäkuuta 2007 antamaa ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajien suojaamisesta aikaosuuksiin, pitkäkestoisiin lomatuotteisiin, jälleenmyyntiin ja vaihtoon liittyvien tiettyjen seikkojen osalta (KOM(2007)0303), koska sen tarkoituksena on laajentaa nykyistä sääntelykehystä kattamaan uudet viime vuosina markkinoille tulleet pitkäaikaiset lomatuotteet sekä tietyt osa-aikaiseen käyttöoikeuteen liittyvät kaupalliset toimet, kuten jälleenmyynnin ja vaihdon; katsoo, että ehdotus parantaa kuluttajansuojaa matkailualalla ja että sillä luodaan yhdenvertaiset lähtökohdat ja suojataan rehellistä osa-aikaiseen käyttöoikeuteen perustuvaa alaa vilpilliseltä kilpailulta;
41. pahoittelee, ettei ole olemassa erityistä lainsäädäntövälinettä palvelujen turvallisuutta varten, joka on matkailualalle tärkeää, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan mahdollisuutta käsitellä tätä kysymystä ja puuttua siten useiden parlamentin jäsenten ilmaisemiin huolenaiheisiin;
42. kehottaa komissiota toteuttamaan Euroopassa liikenneturvallisuuskampanjan, jossa kiinnitetään huomiota uusiin yhteisiin valvontatoimiin, joilla matkailijoille tiedotetaan muissa jäsenvaltioissa kuin heidän omassa asuinvaltiossaan voimassa olevista säännöistä;
43. kehottaa komissiota yksinkertaistamaan vaara-analyysin ja kriittisten valvontapisteiden järjestelmän (HACCP-järjestelmä) menettelyjä siten, että niissä otetaan huomioon pienten yritysten, varsinkin erittäin pienten yritysten, tarpeet;
Terveyteen liittyvä matkailu
44. korostaa, että on tärkeää käyttää kaikkia tarjolla olevia yhteisön ohjelmia, myös toista yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmaa, terveyteen liittyvän matkailun edistämiseksi;
45. korostaa, että vakuutusalan yrityksillä on oltava suurempi rooli terveyteen liittyvän matkailun tukemisessa; korostaa lisäksi, että vakuutusalan yrityksiä olisi tuettava pyrittäessä löytämään ratkaisuja rajat ylittävään yhteistyöhön terveyteen liittyvän matkailun rahoittamiseksi;
46. katsoo terveyteen liittyvän matkailun vähenemisen vuoksi, että on syytä hyväksyä erityinen yhteisön direktiivi, jossa määritellään kylpylöiden tunnustaminen ja käyttö sekä yleisemmin terveyteen liittyvän matkailun ja kylpylähoitojen rooli eri jäsenvaltioiden matkailupalveluissa – erillään terveyteen, sosiaaliturvaan ja vakuutuksiin liittyvistä näkökohdista – ja annetaan myös käyttöön riittävät määrärahat, jotta tämä strategisesti tärkeä jäsenvaltioiden talouden ala voi kehittyä asianmukaisesti ja lisätä huomattavasti suoraan ja välillisesti uusia työpaikkoja;
Esteetön matkailu
47. pitää tervetulleina aloitteita, joilla EU:ssa pyritään koordinoimaan esteetöntä matkailua koskevaa tiedotusta, jotta liikuntarajoitteiset ja heidän perheensä saisivat tietoa matkakohteiden esteettömyydestä; kehottaa jäsenvaltioita, matkailupalvelujen tarjoajia sekä kansallisia ja paikallisia matkailuyrityksiä hyväksymään ja/tai tukemaan tämänkaltaisia aloitteita;
48. kehottaa samalla komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta laatia Euroopan matkailijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva peruskirja eurooppalaisissa matkakohteissa eurooppalaisten matkailijoiden aiheuttamien levottomuuksien ja väkivaltaisten välikohtausten vuoksi sekä mahdollisuutta laatia matkailualan yritysten eurooppalaiset käytännesäännöt;
49. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön EY:n luokituksen Access for all, joka takaisi keskeiset palvelut liikuntarajoitteisille matkailijoille ja kattaisi muun muassa majoitukseen, ravintolapalveluihin, vapaa-ajan viettoon, luontokohteisiin, teatteri- ja konserttisaleihin, muistomerkkeihin ja museoihin liittyviä palveluja;
50. korostaa lisäksi tarvetta suojella, säilyttää ja restauroida Euroopan kulttuuriperintökohteita ja kehottaa hallinnoimaan tiukemmin tällaisia kohteita ja niissä vierailua koskevia ehtoja sekä tehostamaan toimia vammaisten pääsyn helpottamiseksi, koska he matkustavat vapaa-aikanaan yhä enemmän;
51. kehottaa komissiota laatimaan tiedonannon ja sisällyttämään siihen toimintasuunnitelman, joka koskee komission suorittamaan työhön perustuvan luokitusjärjestelmän parantamista, kansallisia ja paikallisia kokemuksia sekä parhaita käytänteitä ja jossa tehdään yhteenveto EU:n saavutuksista liikenteen alalla;
52. huomauttaa, että pääsy matkakohteisiin on kysymys, joka liittyy myös tarjottaviin tai käytettävissä oleviin liikennepalveluihin; kehottaa sen vuoksi komissiota yhteisön uuden matkailupolitiikan ja yhteisön liikennepolitiikan kehittämistä varten ottamaan asianmukaisesti huomioon, että matkakohteisiin pääsyyn liittyvät ongelmat koskevat alueita, joilla on erityiset luonnon- tai maantieteelliset olosuhteet, kuten syrjäisiä alueita, saaria ja vuoristoalueita sekä harvaan asuttuja pohjoisia alueita;
Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä matkailu
53. toteaa, että uutta matkailupolitiikkaa tarvitaan, jotta Euroopan matkailu olisi kestävää taloudellisesti, sosiaalisesti, alueellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti; hyväksyy näin ollen komission toimet taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun edistämiseksi Euroopassa; antaa komissiolle tunnustusta myös aloitteesta Euroopan matkailua koskevan Agenda 21 -toimintaohjelman laatimiseksi; odottaa lisäksi kyseisen ehdotuksen antamista, minkä on tarkoitus tapahtua tänä vuonna;
54. pitää myönteisenä, että komissio vaatii edellä mainitussa tiedonannossaan erityisesti kestävän matkailun edistämistä, ja korostaa, että sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys on kaiken matkailutoiminnan kehittämisen ja säilyttämisen perusedellytys;
55. korostaa tarvetta tukea ja edistää kestävämpiä ja sosiaalisesti vastuullisempia käytäntöjä matkailualalla ja arvioida niiden tehokkuutta, jotta ala olisi näkyvämmin esillä uudistetussa Lissabonin strategiassa;
56. pitää myönteisenä komission aloitetta esittää matkailua koskeva Agenda 21 -toimintaohjelma matkailupolitiikan perustaksi; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeet, jotka mahdollistavat matkailun kehittämisen paremman poliittisen koordinoinnin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä parantavat matkailutoiminnan kestävyyttä;
57. korostaa, että ympäristöuhkien, erityisesti hiilidioksidipäästöjen, vuoksi, matkailuala on otettava mukaan ympäristöasioita koskevaan matkailijoiden valistukseen laadittaessa ympäristöpolitiikkaa;
58. katsoo, että matkailu on osasyy ympäristölle aiheutuviin haittoihin, jotka johtuvat matkojen määrän lisääntymisestä, ja siksi matkailualan edustajien olisi osallistuttava toimintaan, joka koskee ympäristösuojelun kannalta keskeisiä kysymyksiä ja niiden suunnittelua;
Matkustajien oikeudet
59. ottaa huomioon, että EU:ssa on huomattava määrä lentoliikenteessä matkustajiin sovellettavia oikeuksia, jotka helpottavat matkustamista ja mahdollistavat oikeudenmukaisen korvauksen lennon myöhästyessä tai peruuntuessa tai onnettomuuden sattuessa;
60. korostaa, että parlamentti pyrkii parhaillaan varmistamaan, että laaditaan merkittäviä täydentäviä määräyksiä, joilla vahvistetaan juna- ja laivaliikenteen matkustajille tällaisia oikeuksia yhdenmukaisen järjestelmän luomiseksi EU:hun;
61. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että matkustajille tarjotaan tietoa ja varsinkin että matkustajien ja erityisesti lentomatkustajien oikeudet pannaan asianmukaisesti täytäntöön sekä varmistamaan, että jäsenvaltioissa on olemassa helposti käytettävissä olevat välitysmenettelyt sellaisia tilanteita varten, joissa epärehellinen matkanjärjestäjä ei korvaa vahinkoja;
62. kehottaa komissiota pohtimaan lähestymistapaa, jonka avulla EU voisi tarjota suojan matkustajille, jotka epärehellinen tilausmatkanjärjestäjä, välikädet tai reittiliikenteenharjoittajat ovat sivuuttaneet konkurssin ja tahallisen väärinkäytön seurauksena; ehdottaa EU:n laajuisen mustan listan laatimista tällaisista matkanjärjestäjistä sellaisten kriteereiden perusteella, jotka komissio on laatinut kuultuaan liikenteenharjoittajia ja/tai matkanjärjestäjiä ja kuluttajansuojajärjestöjä;
Eurooppalaisten matkakohteiden suosiminen
63. pitää myönteisenä eurooppalaisten matkakohteiden portaalin (European Tourist Destinations Portal) perustamista komission rahoituksen turvin; kehottaa komissiota jatkamaan Euroopan suosimista matkakohteena tai lukuisten houkuttelevien matkakohteiden muodostamana kokonaisuutena esimerkiksi ottamalla käyttöön ja julkaisemalla eurooppalaisen laatumerkinnän ja järjestämällä tilaisuuksia ja kanavia tiedon keräämiselle eurooppalaisista matkakohteista ja sen jakamiselle matkailualalla työskenteleville henkilöille Euroopan ulkopuolella;
64. kannattaa ajatusta valita kerran vuodessa Vuoden paras eurooppalainen matkakohde, kuten edellä mainitussa 8. syyskuuta 2005 annetussa päätöslauselmassa ehdotettiin; katsoo, että tällaiset aloitteet ovat arvokkaita siinä mielessä, että ne parantavat eurooppalaisten kohteiden moninaisuuden ja runsauden näkyvyyttä; painottaa, että EU:n olisi suosittava mahdollisuuksien mukaan etenkin uusien jäsenvaltioiden vähemmän tunnettuja kohteita;
65. pitää tarpeellisena matkailun laadun turvaamista suosituissa eurooppalaisissa matkakohteissa ja kannattaa siksi tämän ohjelman käyttämistä vastuullisen ja kestävän matkailun kehittämiseen kaikilla EU:n matkailualueilla;
66. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita, ottaen huomioon, että rajat ylittävä infrastruktuuri on tärkeää Euroopan matkailualan kannalta, parantamaan tällaista infrastruktuuria, virkistyskäyttöön tarkoitetut (sisävesi)väylät mukaan luettuina;
67. kehottaa komissiota edistämään tarmokkaammin Euroopan liikennettä ja teollista perinnettä;
68. rohkaisee tästä syystä tekemään aloitteita, joiden tarkoituksena on Euroopan kulttuuriperinnön hyödyntäminen Euroopan neuvoston kulttuurireittien tyyliin, ja kehottaa korostamaan niiden näkyvyyttä; ehdottaakin, että luodaan eurooppalaista perintöä koskeva merkintä, jolla pyritään korostamaan Euroopan unionin matkakohteiden ja monumenttien eurooppalaista ulottuvuutta;
69. korostaa välitöntä tarvetta suojella perinteistä kulttuuria, erityisesti katoamassa olevaa kansantaidetta ja käsiteollisuutta sekä katoamassa olevia ammatteja ja tietämystä, koska niillä on keskeinen merkitys kansallisen identiteetin säilyttämisessä ja maaseudun tekemisessä houkuttelevaksi matkakohteeksi;
70. kehottaa komissiota tekemään eurooppalaisia kohteita tunnetuksi maissa, joiden lomasesonki osuu Euroopan unionin hiljaiseen sesonkiin, sekä harkitsemaan mahdollisuutta hyväksyä yhteisymmärryspöytäkirjojen kaltaisia sopimuksia tällaisten kolmansien maiden kanssa tavoitteena kehittää matkailua optimaalisesti eri sesonkien välillä;
71. kehottaa komissiota korostamaan eurooppalaisen matkailun kulttuuriulottuvuutta edistämällä Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvia eurooppalaisia kohteita osoituksena eurooppalaisesta kulttuurista;
72. kehottaa komissiota tukemaan entisen rautaesiripun linjaa pitkin kulkevaa historiasta muistuttavaa rajat ylittävää pyörätietä esimerkkinä niin kutsutusta pehmeästä liikkuvuudesta matkailun piirissä sekä Euroopan uuden yhdentymisen symbolina;
Matkailun kehittäminen
73. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, alueita, paikallisviranomaisia ja matkailualaa koordinoimaan matkailuun suoraan tai välillisesti vaikuttavia toimintalinjojaan, tekemään tiiviimpää yhteistyötä keskenään ja käyttämään paremmin kaudella 2007–2013 käytettävissä olevia yhteisön rahoitusvälineitä, jotta voidaan kehittää Euroopan matkailua, keskittyä matkailualan ja matkakohteiden kilpailukykyyn, matkailualan yritysten, palvelujen ja kohteiden kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen, liikkuvuuteen ja matkailualan ammattikoulutukseen sekä Euroopan alueiden taloudelliseen monipuolistamiseen ja kehittämiseen, erityisesti epäsuotuisilla alueilla;
74. kehottaa komissiota laatimaan kertomuksen, jossa otetaan huomioon yhteisön politiikan aloihin kuuluvien toimien ja ehdotuksen todennäköiset vaikutukset matkailualaan;
75. kehottaa kaikkia sidosryhmiä suosimaan liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden matkakohteita, mutta pitää välttämättömänä, että mahdollinen matkailuun liittyvä EU:n rahoitus yhdistetään tiukkojen laatunormien edistämiseen matkailupalvelujen tarjoamisessa;
76. on tietoinen linja-automatkojen eduista pienituloisille matkailijoille sekä matkailun kehittämiselle alueilla, joilla ei ole alueellista lentokenttää tai rautatietä; kiinnittää huomiota pienten ja keskisuurten linja-autoyhtiöiden erityistilanteeseen, joka liittyy tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 15. maaliskuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 561/2006[5] erityisesti kiertomatkojen suhteen; kehottaa komissiota puuttumaan tähän kysymykseen tutkimalla mahdollisuuksia lykätä lepoaikaa kiertomatkojen jälkeen (enintään 12 päivää);
77. tähdentää, että pk-yritysten osuus matkailuun liittyvistä yrityksistä on huomattava ja että olisi löydettävä mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä rahoitustuen saamiseksi; korostaa lisäksi, että EU:n tukemia koulutusohjelmia ja parhaiden käytäntöjen omaksumista koskevia ohjelmia olisi käynnistettävä alueilla, erityisesti valtioissa, jotka ovat liittyneet EU:hun vuoden 2004 jälkeen;
78. ehdottaa, että komissio tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön Erasmus-, Leonardo- tai Comenius -ohjelmasta tukea saaville tai vapaaehtoista siviilipalvelua Euroopan unionissa suorittaville nuorille tarkoitettu niin kutsuttu nuorten liikennekortti, jotta heidän olisi helpompi matkustaa ja tutustua isäntämaahansa;
79. korostaa, että Leonardo da Vinci -ohjelma on matkailualalla ainutlaatuinen monissa valtioissa, joten sen mahdollisuuksia olisi kehitettävä ja edistettävä; tähdentää, että tämä johtaisi huomattaviin parannuksiin koulutusalan ohjelmassa; painottaa, että ohjelman täytäntöönpanon lisäksi saavutettuja tuloksia olisi tutkittava;
Muuta
80. kiinnittää jälleen kerran huomiota siihen, että EU:n väestörakenteessa tapahtuvien tulevien muutosten laajuuden vuoksi on tarpeen panna täytäntöön eläkeläisille tarkoitettu sesongin ulkopuolella matkustamista koskeva yhteisön matkailuohjelma, joka parantaisi iäkkäiden elämänlaatua EU:ssa, loisi työpaikkoja ja lisäisi kysyntää ja kasvua Euroopan taloudessa; esittää, että ohjelmaa kutsuttaisiin Odysseus-ohjelmaksi;
81. kehottaa komissiota vaatimaan, että laaditaan yleinen vaikutustenarviointi ajallisesti ja alueellisesti porrastettuja eurooppalaisten lomia koskevasta ideasta;
82. korostaa, että yhteisön tuki on tarpeen jäsenvaltioissa, joiden matkailu on kärsinyt luonnonmullistuksista;
83. korostaa monikielisyyden merkitystä matkailupolitiikassa ja suosittaa levittämään tietoa matkailukohteista mahdollisimman monella jäsenvaltion kielellä;
o
o o
84. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunto (29.3.2007)
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
uudistetusta EU:n matkailupolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi
(2006/2129(INI))
Valmistelija: Marie-Hélène Descamps
EHDOTUKSET
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. palauttaa mieliin, että matkailulla on keskeinen asema kaikissa jäsenvaltioissa, se myötävaikuttaa laajalti talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen, erityisesti nuorille;
2. korostaa, että ollakseen elinvoimainen matkailualan on parannettava paikallisväestöjen elinoloja, suojeltava ympäristöä ja tuettava paikallista taloutta (paikallisten tuotteiden suosiminen, kulttuuriperinnön suojelu jne.);
3. toteaa lisäksi, että matkailu suosii liikkuvuutta, Euroopan integraatiota, kansojen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä kulttuurien tuntemusta ja myötävaikuttaa tältä osin Euroopan kansalaisuuden tietoisuuden kehitykseen erityisesti nuorten keskuudessa;
4. katsoo, että Euroopan unionia on tarpeen mainostaa ensisijaisena matkakohteena, jotta sen matkailualan toimintaa ja kilpailukykyä voidaan lisätä maailmanlaajuisesti;
5. pyytääkin jäsenvaltioita sekä paikallisia ja alueellisia viranomaisia parantamaan alueidensa vetovoimaa kehittämällä kulttuurimatkailua ja ottamaan huomioon uudet matkailumuodot, kuten maaseutu- ja maatilamatkailun, viini- ja ruokamatkailun, uskonnollisiin ja historiallisiin kohteisiin suuntautuvan matkailun, virkistysmatkailun sekä vieraiden kielten opiskeluun tähtäävän matkailun, sekä mukautumaan uudentyyppisen asiakaskunnan tarpeisiin samalla kun korostetaan ympärivuotisen Euroopan sisäisen matkailun merkitystä;
6. korostaa, että yhteisön tuki on tarpeen maissa, joiden matkailu on kärsinyt luonnonmullistuksista;
7. on tyytyväinen kaikkiin aloitteisiin, joilla pyritään lähentämään Euroopan kansalaisia toisiinsa, kuten sosiaalisen matkailun sekä maaseutu- ja kulttuurimatkailun eurooppalaiset verkostot, ja pyytää lisäämään näiden aloitteiden näkyvyyttä tiedotusvälineissä;
8. rohkaisee tekemään aloitteita, joiden tarkoituksena on Euroopan kulttuuriperinnön arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen Euroopan neuvoston kulttuurireittien tapaan; ehdottaakin, että tuetaan sellaisen Euroopan kulttuuriperinnön laatumerkin luomista, jolla pyritään hyödyntämään Euroopan unionin matkailukohteiden ja monumenttien eurooppalaista ulottuvuutta;
9. korostaa Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen kaltaisten yhteisön ohjelmien sekä kaikenlaisten kulttuuritapahtumien, kuten musiikki-, teatteri- ja kansanperinnefestivaalien, suurta merkitystä matkailulle, sillä ne lujittavat kansojen identiteettiä;
10. ehdottaa Euroopan kulttuuriperinnön laatumerkin saaneiden monumenttien ja matkailukohteiden luetteloimista ja julkistamista kaikin mahdollisin tiedonvälityskeinoin;
11. korostaa välitöntä tarvetta varmistaa perinteiden ja etenkin käsi- ja taideteollisuuden sekä katoamassa olevien ammattien ja taitojen suojelu, koska niillä on keskeinen merkitys kansallisen identiteetin säilyttämisessä ja maaseudun tekemisessä houkuttelevaksi matkakohteeksi;
12. korostaa lisäksi, että Euroopan kulttuuriperintöä on tarpeen suojella, säilyttää ja restauroida, ja kehottaa hoitamaan kohteita ja niiden vierailujärjestelyjä tarkemmin sekä parantamaan vammaisten mahdollisuuksia päästä tutustumaan kyseisiin kohteisiin, sillä he matkustavat yhä enemmän;
13. katsoo, että on syytä varmistaa kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän ympäristön ja luonnon suojelu;
14. kehottaa lisäksi jäsenvaltioita sekä paikallisia ja alueellisia viranomaisia suuntautumaan kestävään ja laadukkaaseen matkailuun;
15. kannustaa vaihtamaan ja levittämään matkailualan ammattilaisten koulutusta koskevia hyviä käytänteitä sekä ehdottaa hotellien luokitusjärjestelmän yhdenmukaistamista;
16. korostaa uuden teknologian kasvavaa merkitystä matkailussa erityisesti matkailutuotteiden markkinoinnissa ja kulttuurikohteiden ja -tapahtumien esilletuonnissa;
17. on siksi tyytyväinen siihen, että komissio on ottanut käyttöön "visiteurope.com"-portaalin, jolla voidaan edistää Eurooppaan suuntautuvaa matkailua, sekä kannustaa jäsenvaltioita digitalisoimaan kulttuuriperintönsä ja saattamaan se sähköiseen muotoon Internetiin;
18. katsoo, että Euroopan kansalaisten liikkuvuuden edistäminen edellyttää kansalaisten viestintämahdollisuuksien parantamista, ja on sen vuoksi tyytyväinen ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla pyritään alentamaan kansainvälisten verkkovierailupalvelujen hintatasoa yhteisössä;
19. ehdottaa, että lisätään matkailualan toimijoiden mahdollisuuksia saada tietoa eurooppalaisista rahoitusvälineistä, kuten rakennerahastot, ja tavoista käyttää niitä;
20. korostaa tarvetta parantaa ja tehostaa jäsenvaltioiden yhteistyötä sellaisten matkaoppaiden ammatinharjoittamisen helpottamiseksi, jotka asuvat muussa kuin kotijäsenvaltiossaan;
21. kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan kansallisten ja kansainvälisten urheilutapahtumien kasvavan merkityksen matkailualalla ja kehittämään urheilumatkailua kiinnittäen erityistä huomiota tämäntyyppisen matkailun tärkeään rooliin terveyden vaalimisessa;
22. korostaa monikielisyyden merkitystä matkailupolitiikassa ja kannustaa levittämään tietoa matkailukohteista mahdollisimman monella EU:n jäsenvaltion kielellä.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi |
||||||
|
Menettelynumero |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
TRAN |
||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
CULT |
||||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
|
||||||
|
Valmistelija |
Marie-Hélène Descamps |
||||||
|
Alkuperäinen valmistelija |
|
||||||
|
Valiokuntakäsittely |
29.1.2007 |
27.2.2007 |
|
|
|
||
|
Hyväksytty (pvä) |
22.3.2007 |
||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
28 0 0 |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Maria Badia I Cutchet, Ivo Belet, Giovanni Berlinguer, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Viorica-Pompilia-Georgeta Moisuc, Vasco Graça Moura, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Bernat Joan i Marí, Sándor Kónya-Hamar, Manolis Mavrommatis, Marianne Mikko, Ljudmila Novak, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Pál Schmitt, Gheorghe Vergil Şerbu, Nikolaos Sifunakis, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Giusto Catania, Michael Cramer, Mario Mauro, Nina Škottová |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
||||||
aluekehitysvaliokunnan lausunto (3.7.2007)
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
uudistetusta EU:n matkailupolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi
(2006/2129(INI))
Valmistelija: Stavros Arnaoutakis
EHDOTUKSET
Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
– ottaa huomioon rakennerahastoja koskevat säännökset vuosiksi 2007–2013,
– ottaa huomioon 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista vuosiksi 2007–2013,
A. ottaa huomioon, että Euroopan aluekehitysrahastosta ohjelmakaudeksi 2007–2013 annetussa asetuksessa viitataan erityisesti siihen, että matkailulla on tärkeä merkitys kestävälle yhdennetylle alue- ja paikalliskehitykselle,
B. katsoo, että matkailu on eri alojen välistä toimintaa, joka kattaa monia erilaisia palveluja ja ammatteja ja alalla toimivat yritykset ovat pääasiassa perheyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä,
1. painottaa matkailualan mahdollisuuksia edistää kasvua ja työllisyyttä, koska se vaikuttaa konkreettisesti kaikkien jäsenvaltioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja on joillakin alueilla (erityisesti maaseutualueilla ja taantuvilla alueilla sekä syrjäisimmillä ja saaristo- ja rannikkoalueilla, erityisesti niillä, jotka ovat riippuvaisia kalastuksesta) ensisijainen tulonlähde ja vaikuttaa suoraan muiden alojen kasvuun; korostaa, että matkailuala edesauttaa näiden talouksien lähentämistä kohti yhteisön kehityksen keskiarvoa;
2. pitää myönteisenä, että komissio myöntää tiedonannossaan, että olisi laadittava matkailualan Agenda 21 -toimintaohjelma, ja vaatii erityisesti kestävän matkailun edistämistä; korostaa, että kestävä kehitys ja parempi poliittinen koordinointi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ovat matkailutoiminnan tehokkaan kehittämisen perusedellytyksiä, ja samalla on estettävä kyseisten toimien liiallinen keskittyminen;
3. on vakuuttunut siitä, että Euroopan luonnonperintö, historia ja kulttuuriperintö yhdistettyinä ympäristönsuojeluun ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kilpailuedun kehittämiselle matkailualalla, samalla kun pyritään takaamaan Euroopan eri alueiden, kaupunkien, maaseudun ja rannikkoalueiden kehitys;
4. on sitä mieltä, että komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa kannustettava ja tuettava taloudellisesti uusia matkailumuotoja (esim. ympäristömatkailua, maaseutumatkailua, sosiaalista matkailua, terveysmatkailua jne.), sillä nämä ovat keinoja, joilla voidaan edistää työllisyyttä, korjata kausivaihtelun vaikutuksia sekä luoda taloudellista kasvua alueiden luonnonvaroja ja kulttuuriperintöä kunnioittaen; pitää tarpeellisena, että tuetaan erityisten matkailumuotojen edellyttämiä infrastruktuureja ja palveluja, varmistetaan asiaankuuluvat ja kestävät liikenneyhteydet ja otetaan alueella tuotetut laatutuotteet mukaan matkailutuotteiden ja -palvelujen kehitykseen ja markkinointiin;
5. katsoo, että tuotteiden ja palvelujen laadun sertifiointi, esimerkiksi yhteiset majoitusluokituskriteerit ja ammattikuvien yhdenmukaistaminen mahdollisimman pitkälle, sekä toisaalta tarjottavien tuotteiden ja palvelujen monipuolisuus ovat tämän alan laajentumisen perusedellytyksiä; painottaa tässä yhteydessä inhimillisten voimavarojen ja ammatillisen pätevyyden merkitystä kaikille matkailumuodoille, mutta eritoten niille, joissa tarvitaan hoitoalan ja lääketieteellistä asiantuntemusta, ja kannustaa voimakkaasti kaikkia jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään Euroopan sosiaalirahaston ja muiden EU:n ja kansallisten välineiden tarjoamia mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;
6. katsoo, että EU:n uudistetun matkailupolitiikan onnistuminen riippuu siitä, miten asiaankuuluvat sidosryhmät kaikilla tasoilla ottavat ne vastaan ja osallistuvat niihin aktiivisesti, sekä siitä, miten tehokkaasti ne edistävät kestävää matkailua ja edistävät omalta osaltaan aktiivisesti tehokkaiden teemakohtaisten verkostojen luomista; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita kannustamaan ja tukemaan verkostojen ja kumppanuussopimusten perustamista matkailualalla kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten ja varmistamaan samalla, että menneisyyden virheistä otetaan opiksi eikä samoja virheitä tehdä uudestaan, ja tutkimaan uusia yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi kumppanuustoimintaa, ja harkitsemaan mahdollisuutta luoda nykyisten yhteisön aloitteiden ja ohjelmien pohjalta muun muassa erityinen koulutusverkosto, joka kykenisi vaikuttamaan työmarkkinoihin, sekä kestävää matkailua koskeva tiedon verkosto ottaen erityisesti huomioon paikallisen Agenda 21:n yhteydessä tehdyt aloitteet;
7. korostaa pk-yritysten (erityisesti sellaisten matkailun parissa toimintansa aloittavien yksiköiden, jotka tarjoavat uusia matkailutuotteita tai ryhtyvät toimimaan uusissa kohteissa tai matkailun uusilla osa-alueilla) roolia matkailualan taloudellisessa kehittämisessä; painottaa, että pk-yritysten mahdollisuuksia saada tietoa siitä, miten ne voivat hyötyä olemassa olevista EU:n rahoitusvälineistä (tutkimuksen 7. puiteohjelma, IST-ohjelmat, rahasto-ohjelmat, Jeremie jne.) on parannettava;
8. korostaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimusten merkitystä matkailualan kehittämisen rahoitusvälineenä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita määrittämään selkeämmin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimuksia koskevan yhteisön lainsäädäntökehyksen; kannustaa alue- ja paikallisviranomaisia tukemaan sellaisten hankkeiden kehitystä, jotka rahoitetaan sekä paikallisilla ja alueellisilla julkisilla varoilla että yksityisillä varoilla, ja kehottaa lisäämään yksittäisten matkailutuotteiden myynninedistämisen ja mainonnan saamaa huomiota;
9. korostaa, että on lisättävä tietoisuutta matkailun merkityksestä taloudelle ja aluekehitykselle; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään kaikilta osin matkailun satelliittitilinpidon (Tourism Satellite Accounts, TSA) ja saattamaan tilastonsa vuosittain ajan tasalle varmistaakseen ajantasaisten ja asianmukaisten tietojen saatavuuden, jotta voidaan tukea matkailun integroimista talous- ja työllisyyspolitiikkaan kaikilta osin ja asianmukaisesti;
10. katsoo, että uuden, kokonaisvaltaisen ja kilpailukykyisen matkailupolitiikan kehittäminen edellyttää integroitua lähestymistapaa sekä matkailualaan välillisesti tai välittömästi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti vaikuttavien paikallisten, alueellisten, kansallisten ja yhteisön toimien tehokasta koordinointia; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan infrastruktuureja, helpottamaan rahoituksensaantimahdollisuuksia sekä edistämään lainsäädännön ja verotuksen yhdenmukaistamista EU:ssa, jotta matkailuala saadaan vakautettua maailmanlaajuisesti;
11. pyytää uudestaan komissiota esittämään ehdotuksia ravintolapalveluiden ja mahdollisesti myös muiden matkailupalvelujen, jotka eivät vielä kuulu tämän välineen piiriin, sisällyttämiseksi niiden toimialojen luetteloon, joihin sovelletaan pysyvästi alennettua arvonlisäveroprosenttia, jotta voidaan tukea alan kestävien työpaikkojen syntymistä, nykyaikaistaa kyseisiä ammatteja ja parantaa Euroopan matkailun asemaa kansainvälisessä kilpailussa;
12. muistuttaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti lepo- ja vapaa-aika ovat kaikille ihmisille annettuja oikeuksia, ja korostaa, että on tarjottava asianmukaisia vastauksia, edistettävä paremmin ja käytettävä parempia tiedonantomenetelmiä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki kansalaisryhmät (erityisesti perheet, ikääntyneet ja vammaiset) voivat käyttää näitä oikeuksia ja hyötyä parannetusta infrastruktuurista ja majoitustiloista sekä paremmasta saatavuudesta, kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia noudattamaan vammaisten esteetöntä pääsyä koskevaa vaatimusta EU:n rakennerahastomäärärahoja myönnettäessä;
13. pitää myönteisenä, että EU ratifioi 6. heinäkuuta 2006 Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen matkailupöytäkirjan, jonka tavoitteena on edistää erityistoimin ja suosituksin Alppien kestävää kehitystä ja ympäristön kannalta kestävää matkailua, mikä on alueen asukkaiden ja matkailijoiden edun mukaista; katsoo, että muiden alueiden olisi pidettävä kyseistä pöytäkirjaa esikuvana;
14. katsoo, että matkailun kestävä kehitys perustuu aluekohtaisiin strategioihin, jotka on laadittu julkisten viranomaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan lujien kumppanuussopimusten perusteella; pitää myönteisenä, että Euroopan komissio kehottaa vuoropuheluun ja kumppaneiden mukaan ottamiseen; suosittaa Euroopan komissiolle, että sen olisi matkailuhankkeiden tukemisen yhteydessä kiinnitettävä erityishuomiota kumppaneiden mukaan ottamiseen.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi |
||||||
|
Menettelynumero |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
TRAN |
||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
REGI |
||||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
|
||||||
|
Valmistelija |
Stavros Arnaoutakis |
||||||
|
Alkuperäinen valmistelija |
|
||||||
|
Valiokuntakäsittely |
2.5.2007 |
|
|
|
|
||
|
Hyväksytty (pvä) |
26.6.2007 |
||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
40 1 0 |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Jana Bobošíková, Bernadette Bourzai, Wolfgang Bulfon, Antonio De Blasio, Bairbre de Brún, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Marian Harkin, Filiz Hyusmenova, Gisela Kallenbach, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Jamila Madeira, Mario Mantovani, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, Lambert van Nistelrooij, Maria Petre, Markus Pieper, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Margie Sudre, Andrzej Jan Szejna, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák, Vladimír Železný |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jan Březina, Brigitte Douay, Den Dover, Ovidiu Victor Ganţ, Zita Pleštinská, Toomas Savi, László Surján, Nikolaos Vakalis |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
||||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
9.10.2007 |
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
33 1 0 |
|
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Luis de Grandes Pascual, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Mathieu Grosch, Jaromír Kohlíček, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Sepp Kusstatscher, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Erik Meijer, Robert Navarro, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Georgios Toussas, Yannick Vaugrenard, Roberts Zīle. |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Aldis Kušķis, Ioan Mircea Paşcu, Leopold Józef Rutowicz. |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Ovidiu Victor Ganţ. Bilyana Ilieva Raeva, Olle Schmidt |
||