MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä

24.10.2007 - (KOM(2007)0169 – C6‑0110/2007 – 2007/0058(CNS)) - *

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Iles Braghetto

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä

(KOM(2007)0169 – C6‑0110/2007 – 2007/0058(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0169),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0110/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6‑0408/2007),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 3 a artikla (uusi)
	3 a artikla
	Vähintään kuukautta ennen kuin ne lähettävät komissiolle 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut luettelot aluksista ja tonnikalarysistä jäsenvaltioiden on esitettävä sähköisesti kalastussuunnitelma, jossa ilmoitetaan niiden alusten ja tonnikalarysien määrä, joille ne aikovat hakea kalastuslupia, ja tiedot suunnitellusta pyyntiponnistuksesta.
	Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kalastussuunnitelmaan sisältyvien alusten ja tonnikalarysien määrä on suhteutettu kyseisen jäsenvaltion tonnikalakiintiöön.
Perustelu
Komissio pyytää esittämään kalastussuunnitelmat kalastussopimusten puitteissa, vaikka kyseessä olisivat biologisesti hyväkuntoiset kannat. Tonnikalan kalastuksessa suurin ongelma on laivaston ylikapasiteetti verrattuna kiintiöihin, joten suunnitelmien esittäminen on paljon perustellumpaa tässä tapauksessa, kuten komissio on itse myöntänyt. Se on myös sitoutunut sisällyttämään tekstiin tämän vaatimuksen.
Tarkistus 2 4 artiklan 1 kohta
1. Kukin jäsenvaltio voi jakaa tonnikalakiintiönsä niiden lippunsa alla purjehtivien alustensa ja rekisteröimiensä tonnikalarysien kesken, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa aktiivisesti.	1. Kukin jäsenvaltio voi jakaa tonnikalakiintiönsä niiden lippunsa alla purjehtivien alustensa ja rekisteröimiensä tonnikalarysien kesken, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa aktiivisesti ja jotka sisältyvät 3 a artiklassa tarkoitettuihin kalastussuunnitelmiin.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 3 a artiklaan (uusi) ehdotetun tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 3 4 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Kunkin jäsenvaltion on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että sen lihotus- ja kasvatuskapasiteetti on yhdenmukainen Itä-Atlantin ja Välimeren suurimpien sallittujen tonnikalasaaliiden kanssa.
Perustelu
Kuten esittelijä täsmentää, tonnikalan lihotuslaitosten määrä on moninkertaistunut ilman että se olisi missään suhteessa lajin suurimpiin sallittuihin kalastussaaliisiin. Jokaisen jäsenvaltion pitää suhteuttaa lihotuslaitostensa määrä kalastuskiintiöihinsä, sillä muuten kalakantoihin kohdistuva paine ei hellitä elvytyssuunnitelman tavoitteen mukaisesti.
Tarkistus 4 5 artiklan 1 kohta
1. Tonnikalan kalastus suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä, lukuun ottamatta aluetta, joka sijaitsee pituuspiiriin 10° W länsipuolella ja leveyspiiriin 42° N pohjoispuolella, 1 päivän kesäkuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana.	1. Tonnikalan kalastus suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivän kesäkuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana.
Perustelu
Kalastusalueita koskevat poikkeukset ovat ristiriidassa kaikkien tieteellisten asiantuntijoiden neuvojen ja jäsenvaltioiden enemmistön esittämän kannan kanssa. Poikkeukset eivät ole perusteltuja myöskään biologiselta kannalta sen vuoksi, että Välimeren ja Atlantin kalakanta on ainutlaatuinen. Lisäksi poikkeukset vääristäisivät voimakkaasti kilpailumekanismeja ja johtaisivat siihen, että myös sellainen laivasto, joka perinteisesti ei ole ollut kiinnostunut kalastamaan kyseisillä alueilla, alkaisi niin tehdä.
Tarkistus 5 5 artiklan 4 a kohta (uusi)
	(4 a) Pyyntikieltojaksojen aikana kalastajille (aluksilla työskentelevälle miehistölle ja alusten omistajille) jaetaan Euroopan kalastusrahastosta rahallisia korvauksia asetuksen (EY) N:o 2371/2002 5 artiklassa säädettyjen elvytyssuunnitelmien mukaisesti.
Perustelu
On tarpeen säätää pyyntikieltojen aikana kalastajille maksettavista rahallisista korvauksista.
Tarkistus 6 7 artiklan 2 kohta
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan (Thunnus thynnus) 8 kilogramman vähimmäiskokoa sovelletaan seuraaviin tonnikaloihin, sanotun kuitenkaan estämättä 10 artiklan soveltamista:	Poistetaan.
a) vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla pyydetyt tonnikalat;
b) Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyydetyt tonnikalat.
Perustelu
Vähimmäiskokoa koskevat poikkeukset ovat ristiriidassa kaikkien tieteellisten asiantuntijoiden neuvojen ja jäsenvaltioiden enemmistön esittämän kannan kanssa. Poikkeukset eivät ole perusteltuja myöskään biologiselta kannalta sen vuoksi, että Välimeren ja Atlantin kalakanta on ainutlaatuinen. Lisäksi poikkeukset vähentäisivät tarkastusten tehokkuutta. On korostettava, että Biskajanlahdella on jo voimassa poikkeus (6,4 kilogrammaa 10:n asemesta).
Tarkistus 7 12 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi)
	Luettelon alusten määrä vastaa 3 a artiklassa tarkoitetun kalastussuunnitelman mukaisia ehtoja ja pyyntiponnistuksen laskutapaa.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 3 a artiklaan (uusi) ehdotetun tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 8 13 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi)
	Luettelon tonnikalarysien määrä vastaa 3 a artiklassa tarkoitetun kalastussuunnitelman mukaisia ehtoja ja pyyntiponnistuksen laskutapaa.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 3 a artiklaan (uusi) ehdotetun tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 9 17 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Komissio varmistaa välittömästi, että tonnikalan kalastustoimet keskeytetään niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät noudata 5 artiklassa tiedottamiselle asetettuja määräaikoja.
Perustelu
Eräät jäsenvaltiot eivät noudattaneet ilmoitusvelvollisuutta vuonna 2007, mistä seurasi eräiden kansallisten kiintiöiden ylityksiä, joten kalastustoiminta on keskeytettävä, jos jäsenvaltio ei toimita saalistietoja.
Tarkistus 10 21 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Komissio laatii yhteistyössä ICCATin sihteeristön kanssa tonnikalarysien saalistietojen perusteella tonnikalakantojen seuraamisen kannalta oleellisten tietojen saamiseksi Atlantin tonnikalarysien kunnostussuunnitelman ja Välimerellä toimintansa lopettaneiden tonnikalarysien elvytyssuunnitelman.
Perustelu
On säilytettävä kestävä ja hyvin valikoiva tonnikalan kalastusmenetelmä.
Tarkistus 11 24 artiklan 4 a kohta (uusi)
	4 a. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä yhdenmukaistaakseen kansallisten lainsäädäntöjensä täytäntöönpanotoimia, joita sovelletaan niiden lipun alla purjehtiviin tämän asetuksen velvoitteita laiminlyöviin aluksiin.
Perustelu
Rangaistustoimien yhdenmukaistaminen on välttämätöntä, jotta vältetään eri maiden väliset erot tämän asetuksen täytäntöönpanossa.

PERUSTELUT

Marraskuun lopussa vuonna 2006 kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) esitteli suositusten muodossa kyseessä olevan suunnitelman vastatakseen tiedepiirien huolestuneisuuteen kalakannan kriittisestä tilanteesta, joka johtuu liikakalastuksesta. Suunnitelman tärkeimmät osat ovat saaliskiintiöiden vähentäminen (20 prosentilla vuodesta 2006 vuoteen 2010), vähimmäisko'on lisääminen 10:stä 30 kilogrammaan, mukaan lukien poikkeukset (8 kilogrammaa) kalastuksessa Biskajanlahdella ja altaissa kasvatettavaksi Adrianmerellä pyydettyjen saaliiden osalta. On huomattava, että Biskajanlahtea koskeva poikkeus (6,4 kilogrammaa 10:n asemesta) on jo voimassa; lisäksi on säädetty pitkäsiima-alusten kalastuskausien rajoituksista kesäkuun 1. päivästä kunkin vuoden loppuun ja nuotta-alusten rajoituksista heinäkuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään. On myös lisättävä tarkastuksia laittoman kalastuksen estämiseksi.

Yleisesti ottaen esittelijä toivoo myönteistä suhtautumista asetusehdotukseen. Tietyt asiat ovat kuitenkin vielä avoimia.

Tonnikalakannan elvytyssuunnitelmaa on kritisoitu monella tapaa, mikä kuvastaa asiantuntijoiden ja kalastajien erilaista suhtautumista kantojen suojelutarpeeseen.

On kiinnitettävä huomiota kerättyjen tietojen laajempaan levittämiseen ja määritettävä yhdenmukaiset tietojentulkintaperusteet, jotta kalakantojen tilannetta voidaan arvioida tieteellisten tosiasioiden pohjalta.

Poikkeukset

Esittelijä on tyytyväinen siihen, että vähimmäiskokoa nostetaan 30 kilogrammaan, edellyttäen että kaikkien kalastuslaivastojen on noudatettava samoja rajoja. Erilainen kohtelu voi kuitenkin olla perusteltua perinteisesti harjoitetun kalastuksen erityispiirteiden takia.

Jos kalakannan selviytyminen todella on kriittisessä tilanteessa, poikkeuksia vähimmäiskokoon ja pienemmässä määrin pyyntikieltokausiin ei voida hyväksyä. Itse asiassa poikkeuksia ei voitaisi perustella biologiselta kannalta, koska Välimeressä ja Atlantissa on vain yksi tonnikalakanta. Lisäksi se vähentäisi tarkastusten tehokkuutta.

Tarkastukset

Laitonta kalastusta pidetään yhtenä tonnikalakannan suojelun pahimmista vitsauksista. Asetusehdotuksessa tätä ongelmaa kuvataan ja käsitellään osuvasti. Kalastuksen eri vaiheissa olisi tehtävä laajoja tarkastuksia. Miten tehokkaita nämä tarkastukset ovat laittoman kalastuksen torjunnassa, jää nähtäväksi. Tarkastusten tehokkuutta voitaisiin parantaa, jos kalastuksen eri vaiheissa työskentelevät henkilöt toimisivat paremmin yhteistyössä kansallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Tätä varten jäsenvaltiot on ehdottomasti saatava mukaan Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin ottamalla käyttöön jäsenvaltioiden aloiteoikeutta koskeva periaate.

Se, keitä kohtaan ja kuinka seuraamukset olisi määrättävä, on edelleen avoin kysymys, johon liittyy tehokkaita yhteisesti hyväksyttyjä toimia laittoman kalastuksen torjumiseksi eri maissa sekä järjestelyjä niiden suojelemiseksi, jotka toimivat avoimesti.

Laivastojen vähentäminen

Asetusehdotuksessa pyritään kokonaispyyntikiintiöiden asteittaiseen vähentämiseen noin 20 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Tämän vuoksi tiedot laivastojen alusten määrän lisääntymisestä ovat ristiriitaisia ja hämmentäviä. Yhtä lailla huolestuneisuutta herättää tonnikalojen lihottamiseen tarkoitettujen allaskasvattamojen voimakas kasvu: niiden kapasiteetti ylittää reilusti käytettävissä olevien kiintiöiden kokonaismäärän. Ylimääräisen lihotuskapasiteetin olemassaolo, joka ei ole missään suhteessa tonnikalan pyyntikiintiöiden määrään, johtaa väistämättä muun muassa pyyntiponnistusten lisääntymiseen.

Vastavuoroisuus kolmansien maiden laivastojen kanssa

Kalakantojen hallinnointi on monitahoinen asia Välimerellä, jossa on läsnä muitakin, ICCATin ulkopuolisia maita. Tokiossa järjestettiin 29.–31. tammikuuta ICCATin kokous, jonka tarkoituksena oli jakaa kokonaiskiintiö osapuolten kesken. EU:n osaksi tuli 55,7 prosenttia kokonaiskiintiöstä eli hieman vähemmän kuin se oli saanut vuonna 2006 (57,1 %). Näin ollen erityisesti Välimerellä on kilpailutilanne muiden maiden laivastojen kanssa – etenkin Libyan ja Turkin mutta myös Japanin ja Kiinan.

Asetuksen tavoite tulee siis täyttymään ainoastaan, jos sen periaatteita ja säännöksiä soveltavat myös edellä mainitut EU:n ulkopuoliset maat.

Sosiaalis-taloudelliset vaikutukset

Tonnikalanpyynti on vanha ja syvälle juurtunut perinne. Esittelijä kysyykin, onko otettu huomioon ne sosiaalis-taloudelliset vaikutukset, joita sen vähentämisestä kalatalouden toimijoiden taloudellisen tasapainon takaamiseksi aiheutuu?

Asetusehdotuksesta puuttuu viittaus yhteisön lainsäädännössä (asetuksen 2371/2002 5 artikla) säädettyihin elvytyssuunnitelmiin, vaikka se olisi olennaisen tärkeä, jotta kalastajille – sekä alusten miehistöille että omistajille – voitaisiin maksaa korvauksia Euroopan kalastusrahastosta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Tonnikalakannan elvyttäminen Itä-Atlantilla ja Välimerellä
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0169 - C6-0110/2007 - 2007/0058(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	19.4.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	PECH 26.4.2007
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 26.4.2007
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	ENVI 3.5.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Iles Braghetto 25.4.2007
Hyväksytty (pvä)	22.10.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 3 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jim Allister, Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Marie-Hélène Aubert, Iles Braghetto, Luis Manuel Capoulas Santos, Paulo Casaca, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Avril Doyle, Emanuel Jardim Fernandes, Carmen Fraga Estévez, Hélène Goudin, Pedro Guerreiro, Ian Hudghton, Heinz Kindermann, Rosa Miguélez Ramos, Philippe Morillon, Seán Ó Neachtain, Luca Romagnoli, Struan Stevenson, Catherine Stihler, Margie Sudre
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Thomas Wise
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Willem Schuth
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	24.10.2007