MIETINTÖ Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta
26.10.2007 - (2007/2088(INI))
Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijät: Charles Tannock, Raimon Obiols i Germà
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) kehittymisen vuodesta 2004 lähtien ja erityisesti komission 4. joulukuuta 2006 antamat kertomukset ENP:n toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä (SEC(2006)1504/2, SEC(2006)1505/2, SEC(2006)1506/2, SEC(2006)1507/2, SEC(2006)1508/2, SEC(2006)1509/2, SEC(2006)1510/2, SEC(2006)1511/2, SEC(2006)1512/2),
– ottaa huomioon yhdessä Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan sekä Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, palestiinalaishallinnon ja Tunisian kanssa hyväksytyt toimintasuunnitelmat,
– ottaa huomioon eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen, joka liittyy tiiviisti yhdessä hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon ja korvaa tähän asti Tacisin ja Medan kautta välitetyn teknisen avun,
– ottaa huomioon komission 21. marraskuuta 2006 julkistaman epävirallisen asiakirjan "What the EU could bring to Belarus",
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan turvallisuusstrategian "Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa",
– ottaa huomioon komission 4. joulukuuta 2006 antaman tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille ENP:n lujittamisesta (KOM(2006)0726),
– ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Mustanmeren synergia – uusi alueellinen yhteistyöaloite (KOM(2007)0160),
– ottaa huomioon 14. ja 15. joulukuuta 2006[1] ja 21. ja 22. kesäkuuta 2007[2] kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajien päätelmät sekä puheenjohtajavaltio Saksan 15. kesäkuuta 2007 julkistaman kertomuksen edistymisestä,
– ottaa huomioon päätöslauselmansa – etenkin 19. tammikuuta 2006 hyväksytyn[3] – laajemmasta Euroopasta ja ENP:stä,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa EU:n naapurimaista ja -alueista,
– ottaa huomioon antamansa päätöslauselmat naapuruuspolitiikasta ja unionin laajentumisesta,
– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuudesta[4] ja 16. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman pohjoiseen ulottuvuuteen sisältyvästä Itämeren aluetta koskevasta strategiasta[5],
– ottaa huomioon YK:n kehitysohjelman tukeman Arabimaiden inhimillisen kehityksen raportin 2005,
– ottaa huomioon komission 3. syyskuuta 2007 järjestämän konferenssin Euroopan naapuruuspolitiikasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0414/2007),
A. katsoo, että turvallisuuden, demokraattisen vakauden ja vaurauden lujittaminen, samoin kuin hyvän hallintotavan sekä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistäminen EU:n naapurialueilla on ratkaisevaa koko Euroopan mantereen vakauden ja vaurauden kannalta,
B. katsoo, että ENP on edelleen yksi EU:n ulkopolitiikan keskeisistä prioriteeteista,
C. katsoo, että ENP on edelleen pidettävä erillään laajentumisprosessista; toteaa, että Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistuminen ei sulje pois selvästi eurooppalaisiksi maiksi tunnistettavissa olevien itäisten naapurien mahdollisia pitkän aikavälin EU-jäsenyysnäkymiä; katsoo, että ENP on kaikille siihen osallistuville maille tilaisuus lähentyä Euroopan unionia,
D. katsoo, että huolimatta uudistusohjelmien menestyksekkäästä käynnistämisestä useissa naapurimaissa ENP ei ole vielä täysin vastannut odotuksiin siinä mielessä, miten paljon se on ollut alkuun panevana voimana ENP-maiden hallitusten sitoutumiselle poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin ja miten paljon se on vahvistanut tätä kehitystä,
E. katsoo, että on kehitettävä lisää kannustimia kumppaneiden motivoimiseksi uudistuslinjalla etenemiseen; katsoo, että ENP:tä on lujitettava huomattavasti prosessin helpottamiseksi ja että sille asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös riittävästi määrärahoja,
F. toteaa, että avoimet ja lukkiutuneet konfliktit ovat edelleen ENP:n päätarkoitusten toteutumisen suuria esteitä; katsoo, että vakaus voidaan saavuttaa vasta kun nykyiset konfliktit on ratkaistu kattavasti ja pysyvästi,
G. ottaa huomioon, että EU:n Etelä-Kaukasian valtioita koskevan politiikan ja Mustaamerta koskevan alueellisen lähestymistavan erityisnäkökohtia käsitellään parlamentin ulkoasiainvaliokunnan laatimissa erillisissä mietinnöissä,
1. antaa täyden tukensa ENP:n periaatteellisille tavoitteille – ENP:n tarkoitus on vahvistaa vaurauden, vakauden ja turvallisuuden aluetta, kehittää tiiviitä yhteyksiä naapurimaidemme kanssa ja niiden välillä sekä sitoa ne pyrkimään uudistuksiin kohti demokratiaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusvaltion periaatteisiin, parempaan hallintotapaan sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen; korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvon edistämiseen, varsinkin naisten oikeuksien parantamiseen, mutta myös vähemmistöjen tilanteeseen ja naapurimaiden kykyyn ratkaista rauhanomaisesti etniset, uskonnolliset ja sosiaaliset konfliktit;
2. ilmaisee epäilyksensä ENP:n maantieteellisen ulottuvuuden tarkoituksenmukaisuudesta, koska siihen kuuluu sekä maita, jotka ovat maantieteellisesti eurooppalaisia, että ei-eurooppalaisia Välimeren maita; huomauttaa kuitenkin, ettei tällä hetkellä näytä realistiselta muuttaa perusteellisesti nykyistä kaikenkattavaa toimintakehystä; korostaa siksi, että on tehtävä suurempia ponnisteluja tämän politiikan monenvälisten tavoitteiden ja välineiden määrittelemiseksi niin, että EU ja sen naapurivaltiot kykenevät kohtaamaan yhteiset haasteet, ja kunnioitettava samalla toimintaan osallistuvien alueiden ja maiden erilaisia olosuhteita ja erityispiirteitä;
3. suosittaa tästä syystä painokkaasti, että politiikan kaikessa täytäntöönpanossa otetaan mahdollisimman pitkälti huomioon kaikkien ENP-maiden erityispiirteet asianmukaisimpien ja konkreettisimpien keskipitkän ja pitkän aikavälin uudistuskannustimien kehittämiseksi ja näiden yhteiskuntien sitoutumisen vahvistamiseksi uudistusprosessin sekä EU:n kanssa tehtävän yhteistyön ja siihen integroitumisen osalta;
4. huomauttaa, että ENP-lähestymistavassa vaalittu ehdollisuus perustuu laajentumisesta saatuihin myönteisiin kokemuksiin; katsoo, että ehdollisuus myönteisesti koettuna voi toimia sopivana kannustimena uudistusprosessien nopeuttamisessa ENP-maiden lähentämiseksi EU:n kanssa eriytetysti kunkin maan erityistarpeiden ja voimavarojen mukaisesti ja kehittäen lisäksi kumppanien kanssa yhteinen näkemys poliittisista, institutionaalisista ja taloudellisista näkökohdista;
5. painottaa, että yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen on EU:n politiikan keskeinen periaate; korostaa, että riippumatta siitä, missä määrin kumppanimaiden hallitukset ovat halukkaita yhteistyöhön ja EU:n arvojen jakamiseen, on annettava vahva tuki kansalaisyhteiskunnalle kaikissa ENP-maissa, edistettävä sen osallistumista uudistus- ja demokratisointiprosessiin ja keskeistä roolia siinä sekä tuettava vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden kehittämistä; kehottaa komissiota käymään kaikkien ENP-maiden kanssa neuvotteluja ihmisoikeuksien alivaliokuntien perustamisesta, jotta voidaan varmistaa tehokas poliittinen vuoropuhelu;
6. painottaa, että EU:n on tärkeää lisätä yhteyksiään ENP-maiden parlamentteihin, poliittisiin puolueisiin ja paikallisviranomaisiin ja muihin sidosryhmiin, jotta ne voivat osallistua toimintasuunnitelmien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon; kehottaa siksi järjestämään määräajoin kumppanuusfoorumeita;
7. korostaa laajan kansalaiskeskustelun ja ihmisten välisten entistä tiiviimpien yhteyksien huomattavaa merkitystä, sillä ne edistävät osaltaan EU:n ja ENP-maiden yhteiskuntien välistä ymmärrystä ja ovat molemmille puolille osoitus yhteistyön eduista; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä koulutus-, kulttuuri- ja tutkijavaihtoon; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti komission aloitteeseen avata yhteisön virastoja ja ohjelmia ENP-maille ja kannattaa erityisesti kaikkien ENP-maiden tiiviimpää osallistumista Erasmus Mundus ‑ohjelmaan;
8. kehottaa komissiota sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kehittämään ystävyyskaupunki- ja alueohjelmia ja tukemaan niitä riittävällä tavalla paikallis- ja aluehallinnon vahvistamiseksi naapurimaissa sekä kansalaisyhteiskunnan vaihto-ohjelmien ja mikrohankkeisiin liittyvien aloitteiden edistämiseksi;
9. korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisen sitoutumisen on oltava vahva, jotta ENP voi onnistua kestävästi; kehottaa EU:n jäsenvaltioita mukauttamaan ENP-maissa toteuttamansa omat toimensa mahdollisimman hyvin ENP:n maastrategia-asiakirjoissa määriteltyihin prioriteetteihin, jotta varmistetaan toimien yhteensopivuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys;
10. kannattaa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun syventämistä EU:n ja ENP-maiden välillä; suhtautuu myönteisesti siihen, että Ukraina, Moldova, Georgia ja Armenia yhtyvät useimpiin EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin julistuksiin ja kantoihin, ja antaa tukensa päätökselle ottaa samalla tavalla mukaan Azerbaidžan; katsoo, että tällaisen yhtymisen EU:n ulkopolitiikkaan pitäisi olla avoin kaikille muille ENP-maille;
11. suhtautuu myönteisesti komission tiedonannossa kehiteltyyn pidemmän aikavälin tavoitteeseen perustaa naapurialueet kattava vapaakauppa-alue; kannattaa sellaisten kahdenvälisten syvälle ulottuvien vapaakauppasopimusten solmimista EU:n ja kunkin ENP-maan välillä, jotka sopusoinnussa sääntelyuudistusten toteuttamisen kanssa kattavat tariffien lisäksi palvelut ja sijoitusten suojan; korostaa, että sopimuksia neuvoteltaessa on arvioitava niiden sosiaalisia vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia; pahoittelee, että EU ei ole vielä katsonut mahdolliseksi avata markkinoitaan tuotteille, joita naapurimaat erityisen hyvin pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisillä hinnoilla ja jotka täyttävät EU:n laatustandardit;
12. kannattaa sektorikohtaisia aiheita koskevan monenvälisen yhteistyön kehittämistä EU:n ja sen kumppaneiden välillä; katsoo, että yhteistyötä voitaisiin rakentaa olemassa olevien rajat ylittävien siteiden pohjalta sellaisilla aloilla kuin ympäristö, energian toimitusvarmuus, kulttuuri, liikenne sekä rajahallinto ja siirtolaisuuden hallinta; kannattaa oikeudellisesti sitovien sektorikohtaisten sopimusten neuvottelemista aina, kun se on mahdollista, koska ne helpottavat yhteisten toimintalinjojen integrointia; korostaa erityisesti tarvetta edistää investointeja Euroopan laajuisten energia- ja liikenneverkkojen laajentamiseen ENP-maihin;
13. korostaa tarvetta käyttää nykyisiä monenvälisiä organisaatioita EU:n ja ENP-maiden keskinäisen vuorovaikutuksen lujittamiseen; korostaa erityisesti Euroopan neuvoston ja Etyjin roolia ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen valvonnassa;
14. suosittelee, että kaikkien ENP-maiden kanssa neuvotellaan viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevista sopimuksista; korostaa tarvetta parantaa ENP-maiden valmiuksia hallita siirtolaisuusvirtoja, torjua tehokkaasti laitonta maahanmuuttoa ja varmistaa, että kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita noudatetaan; kehottaa jäsenvaltioita, EU:ta ja kaikkia ENP-maita tehostamaan yhteistyötään rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, ihmiskaupan ja huumekaupan torjunnassa; kannattaa naapurien osallistumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) ja Euroopan poliisiviraston (Europol) toimintaan; korostaa, että takaisinottosopimusten täytäntöönpanossa on varmistettava palauttamiskiellon periaatteen täysimääräinen noudattaminen ja pääsy oikeudenmukaiseen turvapaikkamenettelyyn; kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että ENP-maiden kanssa tehtyjen takaisinottosopimusten nojalla palautettujen ihmisten kohtelua ja varsinkin mahdollisia "ketjupalautuksia" seurataan tehokkaasti;
15. muistuttaa, että ENP muodostaa erinomaiset puitteet alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle; vaatii tehostettua alueellista yhteistyötä vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevissa asioissa sekä erityisesti rajavalvonnassa, maahanmuutossa ja turvapaikka-asioissa, järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton, terrorismin, rahanpesun ja huumekaupan torjunnassa sekä poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä; katsoo, että alueellinen yhteistyö ja verkostoituminen kyseisissä asioissa voitaisiin perustaa kokemuksiin, joita on saatu muun muassa "Söderköpingin prosessista", johon kuuluvat Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina sekä EU:n puolelta Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia ja Ruotsi;
16. pyytää painokkaasti jäsenvaltioita parantamaan viisumien käsittelyä niin että helpotetaan liikkuvuutta ja saadaan erityisesti opiskelijoiden, tutkijoiden, liikemiesten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien laillinen matkustaminen EU:hun helpommaksi ja halvemmaksi; kehottaa jäsenvaltioita hoitamaan tehokkaasti konsulipalvelujensa yhteydessä ilmenneet ongelmat; kannustaa perustamaan yhteisiä Schengen-viisumien hakukeskuksia ENP-maihin;
17. kannustaa jäsenvaltioita käynnistämään mahdollisuuksien mukaan neuvotteluja ENP-maiden kanssa tehtävistä kahdenvälisistä sopimuksista, joilla pannaan täytäntöön paikallista rajaliikennettä koskeva järjestely, joka on luotu 20. joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1931/2006 paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta[6];
18. panee kiinnostuneena merkille komission ehdotuksen, joka koskee toteutettavuustutkimuksen laatimista mahdollisesta energiasopimuksesta (Neighbourhood Energy Agreement), ja kannustaa ENP-maita noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja maailmanmarkkinoilla annettuja sitoumuksia;
19. puoltaa parempaa vuoropuhelua, koordinointia ja uusia yhteisiä toimia EU:n ja Yhdysvaltojen välillä pyrittäessä yhteisiin tavoitteisiin, kuten demokratian edistämiseen, energian toimitusvarmuuden parantamiseen ja alueellisen turvallisuuden vahvistamiseen EU:n naapurialueilla;
20. korostaa tarvetta riittävään rahoitukseen ja tiiviiseen yhteistyöhön muiden rahoituslaitosten kanssa naapuruuspolitiikan onnistumisen takaamiseksi ja katsoo, että kaudelle 2008–2009 suunniteltua vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien tarkistusta pitäisi hyödyntää eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen budjetin kasvattamiseksi; pitää myönteisenä naapuruuspolitiikan investointivälinettä, joka helpottaa varojen saamista ENP-kumppaneille; painottaa tarvetta ylläpitää yleistä tasapainoa ENP:n itäisten ja eteläisten osien välillä ilmentäen EU:n pyrkimyksiä ja tavoitteita alueilla, aiemman avun tehokkuutta ja asianomaisen väestön määrää;
21. pyytää komissiota koordinoimaan taloudellisia resurssejaan ja toiminta-analyysivalmiuksiaan kansainvälisten rahoituslaitosten (Euroopan investointipankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Maailmanpankki) resurssien ja valmiuksien kanssa synergioiden luomiseksi ja uudistusten kannustamiseksi ENP:n toimintasuunnitelmien mukaisesti;
22. suhtautuu myönteisesti ajatukseen motivoivasta hallintotaparahastosta, josta annettaisiin lisätukea parhaiten suoriutuville maille; vaatii varmistamaan, että hallintotaparahastolla palkitaan todellisesta edistymisestä ihmisoikeuksia ja demokraattista hallintoa koskevissa tavoitteissa, että siinä sovelletaan avoimia myöntämiskriteerejä ja että sitä käytetään uudistusprosessin lisätukivälineenä;
23. kehottaa kiinnittämään huomiota ja seuraamaan korruption torjuntaa kyseisissä valtioissa, jotta sen perusteella voidaan määritellä avustusten taso;
Itä-Euroopan naapurialueet
24. muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaan niillä demokraattisilla naapurivaltioilla, jotka ovat selkeästi eurooppalaisia valtioita ja jotka noudattavat oikeusvaltioperiaatetta, on periaatteessa oikeus hakea EU:n jäsenyyttä ja että yhteisen eurooppalaisen prosessin nopeuden ja syvyyden on vastattava mahdollisimman tarkkaan kykyä toteuttaa kumppanimaissa ja EU:ssa tarvittavat uudistukset ja täyttää edellytykset (Kööpenhaminan kriteerit);
25. toistaa 12. heinäkuuta 2007 antamassaan suosituksessa[7] esittämänsä näkemyksen, että Ukrainan kanssa käytävien neuvottelujen tuloksena olisi saatava aikaan assosiaatiosopimus, jolla edistetään tehokkaasti ja uskottavasti Ukrainan Eurooppa-näkymiä ja käynnistetään asianmukainen prosessi, johon sisältyy jäsenyysmahdollisuus; katsoo, että vastaavaa lähestymistapaa olisi sovellettava Moldovan-suhteisiin, koska kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ensimmäinen kymmenen vuoden jakso umpeutuu kesäkuussa 2008;
26. panee merkille komission aloitteen kutsua Valko-Venäjä tarkkailijaksi 3. syyskuuta 2007 pidettyyn ENP-konferenssiin; on kuitenkin vakavasti huolissaan siitä, ettei Valko-Venäjän hallitus ole reagoinut myönteisesti komission marraskuussa 2006 julkaisemassa epävirallisessa asiakirjassa muotoiltuun ehdolliseen yhteistyötarjoukseen; tuomitsee teloitusten jatkumisen Valko-Venäjällä, joka on ainoa Euroopan maa, jossa edelleen sovelletaan kuolemanrangaistusta, ja Valko-Venäjän viranomaisten muut perusihmisoikeuksiin ja -vapauksiin kohdistuvat rikkomukset ja vetoaa viranomaisiin kaikkien poliittisten vankien vapauttamiseksi ja kaikenlaisen demokraattisten voimien tukahduttamisen lopettamiseksi, jotta Valko-Venäjän kansa voi nauttia vapaudesta, demokratiasta ja vauraudesta ja kaikista tiiviimmän EU-integroitumisen tuomista mahdollisuuksista; korostaa, että EU:n olisi viipymättä tehostettava tukeaan kansalaisyhteiskunnalle, vapaille tiedotusvälineille ja demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sitoutuneille poliittisille puolueille; kehottaa painokkaasti Valko-Venäjää lakkauttamaan kuolemantuomioiden täytäntöönpanon ensimmäisenä askeleena kohti kuolemanrangaistuksen poistamista ja ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän toisen valinnaisen pöytäkirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen asiaan kuuluvine pöytäkirjoineen; kannustaa komissiota käyttämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä (EIDHR) tehokkaammin ja varmistamaan, että Valko-Venäjän hallitus ei voi käyttää EU:n rahoitusvälineiden varoja Valko-Venäjän kansalaisia ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan;
27. kehottaa komissiota edistämään kansojen välisiä yhteyksiä alentamalla valkovenäläisten, eritoten opiskelijoiden, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien, viisumikustannuksia ja saattamaan ne samalle tasolle kuin muissa ENP-maissa, kuten Venäjällä ja Ukrainassa, perityt kustannukset;
28. katsoo, että Valko-Venäjällä on tulevaisuus osana Eurooppaa yhtä lailla kuin Ukrainalla ja Moldovalla, kunhan siellä omaksutaan demokratia, kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja vahvistetaan oikeusvaltion periaatteita;
29. on vakuuttunut siitä, että on laadittava motivoivat puitteet, joihin kuuluu keskipitkän aikavälin täytäntöönpanotavoitteita ja jotka perustuvat sellaisten ENP-maiden kanssa neuvoteltavien assosiaatiosopimusten uuteen sukupolveen, jotka kunnioittavat eurooppalaisia perusarvoja, ovat halukkaita integroitumaan tiiviimmin EU:hun ja osoittavat objektiivisesti panneensa täytäntöön ENP-toimintasuunnitelman;
30. katsoo, että näissä sopimuksissa on huomioitava vaiheittain etenevä kehitys kahdenvälisissä suhteissa EU:hun sekä neuvoteltava konkreettisista ehdoista ja noudatettavista aikatauluista, mukaan lukien yhdessä hyväksyttävissä toimintasuunnitelmissa määritettävät sitovat täytäntöönpanokriteerit, ja että niihin on liitettävä säännöllinen valvontaprosessi; toistaa aiemman ehdotuksensa siitä, että kehitetään kyseisten selkeästi eurooppalaisiksi tunnistettavissa olevien maiden kanssa kattavia vapaakauppasopimuksia mahdollisen "Euroopan talousalue plus" ‑järjestelmän puitteissa;
31. on tyytyväinen viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevien sopimusten tekemiseen Ukrainan kanssa sekä vastaavan prosessin käynnistämiseen Moldovan kanssa ja kehottaa neuvottelemaan vastaavat sopimukset Etelä-Kaukasian maiden kanssa; on vakuuttunut siitä, että pitkällä aikavälillä on harkittava viisumivapausjärjestelmän mahdollisuutta ja määritettävä sen toteuttamiseen tarvittavat vaiheet; korostaa, että Georgian tapauksessa sisäpolitiikan keskeisten alojen uudistusten eteneminen sekä EU:n ja Venäjän federaation välisen viisumihelpotussopimuksen tahaton kielteinen vaikutus konfliktinratkaisuprosessiin Georgiasta irtautumaan pyrkivillä Etelä-Ossetian ja Abhasian alueilla edellyttävät Georgian ja EU:n välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen pikaista solmimista; vaatii, että otetaan käyttöön tehokkaat seurantamekanismit, erityisesti mitä tulee sellaisten henkilöiden perusihmisoikeuksiin, joita koskevat takaisinottosopimukset; korostaa, miten tärkeitä ovat riittävät takuut oikeudenmukaisesta turvapaikkamenettelystä henkilöille, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, erityisesti kun sovelletaan nopeutettuja takaisinottomenettelyjä raja-alueilla kiinniotettuihin henkilöihin, kuten on määrätty Ukrainan kanssa tehdyssä takaisinottosopimuksessa ja ehdotuksessa Moldovan kanssa tehtävästä takaisinottosopimuksesta;
32. korostaa tarvetta olemassa olevien EU:n tukemien liikennehankkeiden tehostettuun täytäntöönpanoon alueella, erityisesti TRASECA-liikennehankkeen, joka liittää toisiinsa Euroopan, Kaukasian ja Aasian ja hyödyntää täysimääräisesti osallistuvien maiden kauttakulkupotentiaalia;
33. katsoo, että EU:n itäiset naapurit on pyrittävä vaiheittain integroimaan Euroopan energiayhteisöön, ja vaatii energiasektoreiden uudistusten toteuttamista ensisijaisena tavoitteena siten, että vahvistetaan avoimen markkinatalouden ja avoimuuden periaatteita etenkin hintojen, verkkoihin pääsyn ja energiatehokkuuden osalta; pitää myönteisenä ponnisteluja Euroopan yhteisen ulkopolitiikan mukaisen ulkoisen energiansaannin varmuuden ottamiseksi yhdeksi ENP:n kulmakivistä;
34. korostaa ENP:n poliittisen ulottuvuuden merkitystä; puoltaa vahvempaa EU:n tukea alueellisille poliittisen yhteistyön hankkeille, kuten Community of Democratic Choice (demokraattisen valinnan yhteisö), GUAM ja BSEC, demokratian, luottamuksen, monenvälisen yhteistyön ja kestävän kehityksen edistämiseksi tehokkaammin alueella;
35. korostaa tarvetta EU:n voimakkaampaan osallistumiseen ns. lukkiutuneiden konfliktien ratkaisemisessa, muun muassa luottamusta rakentavien ohjelmien, konfliktinhallinnan ja kasvatusta, kulttuuria ja kansalaisyhteiskunnan rakentamista koskevilla hankkeilla irtautuvilla alueilla; on tyytyväinen rajavalvonnan avustusoperaatioon Ukrainan ja Moldovan välisellä rajalla; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään selväksi, että osallistuminen Euroopan naapuruuspolitiikkaan sitouttaa kyseiset maat hyviin naapurisuhteisiin ja että kaikkien ENP:n suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että kyseiset maat pyrkivät uudelleen aidosti ja tuoreesti löytämään kestäviä ja pysyviä ratkaisuja alueen konflikteihin ja pidättäytyvät sotaisista lausumista, uhkailuista ja toimista, jotka voivat edelleen heikentää tilannetta ja haitata kansainvälisen yhteisön ponnisteluja;
36. kannustaa Ukrainaa EU:n YUTP:n lausumien ja kannanottojen mukaisesti osallistumaan EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin Moldovan Transdnistrian alueen johtajia vastaan ja siten osaltaan edistämään Transdnistrian konfliktin rauhanomaista ratkaisemista;
37. pitää myönteisenä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen kautta myönnettyä avustusta luottamusta rakentaviin toimiin Georgiassa ja siitä irtautumaan pyrkivillä alueilla Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa; pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta antaa avustusta paikallisten luottamusta rakentavien toimien ja jälleenrakennustoimien muodossa Vuoristo-Karabahiin tavoitteena auttaa siellä konfliktinratkaisussa;
38. kehottaa Turkkia solmimaan normaalit diplomaattisuhteet Armeniaan ja avaamaan uudelleen Armenian vastaisen maarajansa osana luottamusta lisääviä toimia, joita tarvitaan alueen kestävän rauhan ja taloudellisen lähentymisen aikaansaamiseksi; pyytää Turkkia ja Armeniaa käynnistämään vilpittömät keskustelut kaikista avoimista kysymyksistä;
39. korostaa, kuinka tärkeää on laatia Mustanmeren alueelle pidemmälle kehitetty toimintatapa, joka täydentää Euroopan naapuruuspolitiikkaa, ja painottaa Turkin ja Venäjän merkitystä kumppaneina kehitettäessä toimivaa strategiaa kyseiselle alueelle;
40. pitää tärkeänä vahvistaa Euroopan parlamentin ja itäisten ENP-maiden poliittisen kumppanuuden parlamentaarista ulottuvuutta; ehdottaa näin ollen EU:n itäisen naapuruuspolitiikan parlamentaarisen edustajakokouksen (EURO-NEST) perustamista Euroopan parlamentilla jo olemassa olevien monenvälisten parlamentaaristen edustajakokousten mallin mukaisesti Ukrainan, Moldovan, Armenian, Georgian ja Azerbaidžanin parlamenttien sekä Valko-Venäjän demokraattisia piirejä edustavien tarkkailijoiden kanssa pidettäviä yhteyksiä varten;
41. on vakuuttunut, että tällainen kokous olisi hyödyksi vahvistetun ENP:n täytäntöönpanossa ja toisi lisäarvoa parlamenttien kahdenvälisten valtuuskuntien työhön antaen kaikille osapuolille mahdollisuuden vahvistaa yhteistyötä, solidaarisuutta ja molemminpuolista luottamusta ja tehostaa säännöllistä monenvälistä vuoropuhelua yhteisen edun mukaisista aiheista, joilla on selkeä alueellinen ulottuvuus, kuten energia, ympäristö, terrorismin torjunta, maahanmuuton hallinta, ihmisoikeudet jne.;
42. pitää myönteisenä marraskuussa 2007 järjestettäväksi kaavailtua, Euroopan itäistä naapuruuspolitiikkaa käsittelevää parlamentaarista konferenssia "Together towards the next 50 years" ja katsoo sen olevan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan;
43. korostaa tarvetta hyödyntää EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta vaadittaessa, että perusihmisoikeuksia ja -vapauksia, kansainvälistä oikeutta, demokraattista vaalitapaa ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan periaatteina, jotka hallitsevat molempien kumppaneiden suhtautumista yhteiseen naapuruuteen; kehottaa Venäjän viranomaisia huolehtimaan vastuustaan ENP-maiden alueellisen koskemattomuuden palauttamisessa, noudattamaan Venäjän velvoitteita suojella vähemmistöjä alueilla, joilla se osallistuu rauhanturvaoperaatioihin, ja olemaan vastustamatta eurooppalaisten mahdollista osallistumista siviili- ja sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin lukkiutuneiden konfliktien alueilla, mitä eräät tahot ovat vaatineet; pitää valitettavana energiavarojen käyttöä poliittisten tavoitteiden toteuttamisvälineenä; pyytää Venäjää käymään EU:n ja yhteisten naapurimaiden kanssa rakentavaa vuoropuhelua mahdollisuuksista syventää monenvälistä yhteistyötä Mustanmeren alueella;
44. suhtautuu myönteisesti aloitteeseen vahvistaa strategisesti suhteita itäisten ENP-maiden naapureihin, erityisesti Keski-Aasian maihin; huomauttaa tähän liittyen, että ENP:n ja hiljattain hyväksytyn Keski-Aasian strategian välille voitaisiin luoda yhteyksiä; painottaa, että koska Kazakstanilla on keskeinen poliittinen, taloudellinen ja energiaan liittyvä rooli alueella samoin kuin leimallinen ja menestyksekäs sekulaarinen monietninen rakenne, on harkittava vakavasti sen ottamista mukaan ENP:hen antaen sille mahdollisuus saada tulevaisuudessa täysimääräinen ENP-maan asema, kuitenkin sillä edellytyksellä, että se ryhtyy laajoihin poliittisiin uudistuksiin ja kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamiseen;
45. painottaa, että ENP:n täytäntöönpanon olisi oltava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteinen poliittinen tehtävä; ehdottaa komissiolle, että otettaisiin oppia Euroopan unioniin 2000-luvulla liittyneiden jäsenvaltioiden ainutlaatuisista siirtymäkauden uudistuskokemuksista, jotta voidaan kehittää edelleen ja parantaa parhaillaan toimivia uusia mekanismeja, jotka voivat olla hyödyksi ENP-maille;
Välimeren eteläpuoliset naapurialueet
46. korostaa EU:n ja Välimeren eteläpuolisten maiden vahvoja ja pitkäaikaisia siteitä ja painottaa, että tiivis yhteistyö on molempien osapuolten etujen mukaista;
47. muistuttaa, että Euroopan unionin on tuettava ja rohkaistava aktiivisesti ENP:n eteläisten kumppanimaiden uudistusprosesseja, koska syvällisten poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten mahdolliset hyödyt ovat moninkertaisesti uudistusten kustannuksia suurempia; muistuttaa lisäksi, että kyse on asteittaisesta prosessista, joka riippuu myös kumppanimaiden sitoutumisesta uudistusten toteutumiseen;
48. kehottaa komissiota jatkamaan eteläisten ENP-maiden kanssa tehtävien laaja-alaisten sopimusten seuraavan sukupolven eri vaihtoehtojen tarkastelua; vaatii sisällyttämään näihin sopimuksiin ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpanoa koskevia mekanismeja; huomauttaa, ettei näitä kahdenvälisiä sopimuksia pidä tehdä koko alueen kattavan monenvälisen yhteistyön ja ennen kaikkea Barcelonan prosessin tavoitteiden, muun muassa vapaakauppa-alueen luomista koskevan tavoitteen, edistämisen kustannuksella; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisia keinoja yhteistyön syventämiseksi muun muassa lisäämällä joustavuutta maatalous- ja työmarkkinoiden avaamisessa edelleen tulevaisuudessa sosiaalisen suojelun ja oikeudenmukaisuuden kanssa yhteensopivalla tavalla; kehottaa eteläisiä ENP-maita lisäämään ponnistelujaan talousjärjestelmien avaamisessa edelleen ja taloudellisen sääntelynsä yhdenmukaistamisessa EU-säännöstön keskeisten osien kanssa; korostaa tarvetta antaa Välimeren maille oikeus valita kaupallisen avautumisensa rytmi ja sosiaalista ja taloudellista kehitystä koskevat kansalliset strategiansa; katsoo, että eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen tehokkaampi käyttö alueellisten hankkeiden hyväksi mahdollistaa tilanteen paranemisen ja edistää muun muassa todellista yhdentynyttä alueellista talousaluetta;
49. painottaa jälleen kerran, että yleismaailmalliset ihmisoikeudet ovat EU:n arvojen perusta; pahoittelee, että sen jälkeen kun Euro–Välimeri-kumppanuus alkoi, demokratian ja ihmisoikeuksien suhteen saavutettu merkittäväkään edistyminen ei ole ollut riittävää, ja kehottaa painokkaasti komissiota jatkamaan työtä näiden maiden hallitusten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa; korostaa ilmaisunvapauden merkitystä demokraattisen kulttuurin luomisessa ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa; kehottaa painokkaasti komissiota käymään todellista ihmisoikeusvuoropuhelua ja kehittämään aktiivisesti yhteisiä koulutuspolitiikkoja ja -ohjelmia, joilla voidaan lisätä keskinäistä ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja naisten oikeuksia erityisesti uusien sukupolvien keskuudessa; katsoo, että eteläisten kumppaneiden on oltava tässä tarkoituksessa avoimempia ja valmiita ottamaan vastaan kansalaisyhteiskunnan panos; on kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että ihmisoikeusvuoropuhelu ei saa estää EU:ta esittämästä julkista kritiikkiä ja ryhtymästä muihin toimenpiteisiin, jos perusoikeuksia rikotaan vakavasti;
50. on tietoinen kunkin eteläisen maan erilaisista olosuhteista, intresseistä ja ensisijaisista tavoitteista, jotka on otettu huomioon toimintasuunnitelmia koskevissa neuvotteluissa ja suunnitelmien täytäntöönpanossa; korostaa Euro-Välimeri-kumppanuuden puitteissa tehtävän alueellisen yhteistyön lisäämisen huomattavaa merkitystä; painottaa, ettei ENP millään tavoin korvaa Euro-Välimeri-kumppanuutta tai kilpaile sen kanssa vaan että nämä kaksi politiikkaa täydentävät toisiaan, mikä mahdollistaa Barcelonan prosessin monenvälisen lähestymistavan yhdistämisen kahdenväliseen perspektiiviin; kehottaa komissiota lisäämään tiedotusponnistuksiaan näiden politiikkojen välisen yhteyden selventämiseksi sekä kumppanuusmaille että eurooppalaiselle yleisölle;
51. korostaa jälleen, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden taholta tarvitaan enemmän poliittista tahtoa osallistua aktiivisesti alueen konfliktinratkaisuun huolehtien samalla siitä, että konfliktit eivät estä ENP:n kehitystä; painottaa, ettei ENP:n koko potentiaalia voida hyödyntää ratkaisematta konflikteja, jotka tekevät alueellisesta yhteistyöstä vaikeaa tai mahdotonta; korostaa jälleen, että konfliktien ennaltaehkäisyä edistäviä ENP-toimia on vahvistettava ja keskitettävä luottamusta rakentaviin toimenpiteisiin, kuten rajavalvontaan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason sovitteluprosesseihin ja kansalaisjärjestöjen tukemiseen; korostaa hallintotaparahaston merkittävää roolia konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa; painottaa tässä yhteydessä tarvetta johdonmukaisuuteen ja täydentävyyteen ENP:n ja muiden välineiden ja poliittisten toimien välillä sekä tarvetta jäsenneltyyn konfliktien analysointiin ja niiden huomioon ottamiseen ohjelmien suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa;
52. painottaa toistamiseen, että ENP yhdessä Euro-Välimeri-kumppanuuden kanssa muodostaa puitteet kaikille yhteistyön aloille; katsoo, että yhteistyön lisäämisen asiasta kiinnostuneiden kumppaneiden välillä on oltava mahdollista ja sitä on jopa helpotettava; toteaa, että uusiin aloitteisiin yhteistyön tehostamiseksi Välimeren alueella on joka tapauksessa sisällytettävä uusia sysäyksiä Euro–Välimeri-kumppanuudelle, mikä edellyttää viime vuosina kohdattujen rajoitusten ja vaikeuksien perusteellista tarkastelua; on ehdottomasti sitä mieltä, että Välimeren on pysyttävä kaikkien jäsenvaltioiden yhteisenä poliittisen mielenkiinnon kohteena; muistuttaa Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen merkityksestä; toivoo, että tämän elimen piirissä voitaisiin arvioida Euro–Välimeri-aluetta koskevien politiikkojen kehitystä;
53. pitää tärkeänä läheisempien suhteiden luomista, myös uusien suhteiden avulla, naapurimaidemme naapurien, kuten Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvien maiden kanssa;
Euroopan parlamentin rooli
54. korostaa jälleen sitoumustaan jatkaa ENP:n täytäntöönpanon tarkastelua erityisesti hyödyntämällä toimivaltaansa, viime kädessä myös talousarvioon liittyvää toimivaltaansa, ja jatkamalla eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen täytäntöönpanosta komission kanssa käytävää vuoropuhelua, joka alkoi vuonna 2007 ja jota on tarkoitus jatkaa tavoitteena vuodelle 2009 suunniteltu tarkistus; aikoo tarkastella säännöllisesti kertomuksia ENP:n toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä; pahoittelee kuitenkin, ettei sitä kuulla ENP-toimintasuunnitelmista, niiden täytäntöönpanon arvioinnista eikä ihmisoikeuksien alivaliokunnissa käytävien keskustelujen edistymisestä;
55. on tietoinen roolistaan merkittävänä mielipidevaikuttajana ja julkisen keskustelun foorumina ja aikoo vahvistaa yhteistyötään ENP-maiden parlamenttien ja kansalaisyhteiskuntien kanssa; ryhtyy tästä syystä hyödyntämään tehokkaammin valtuuskuntiaan parlamenttien välisissä elimissä; korostaa tähän liittyen valtiosta riippumattoman ulottuvuuden eli Euro–Välimeri-alueen kansalaisfoorumin merkitystä poliittisen dynamiikan vahvistamisessa eteläisissä kumppanuusmaissa;
o
o o
56. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä kaikkien ENP-maiden hallituksille ja parlamenteille.
aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (31.7.2007)
ulkoasiainvaliokunnalle
Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta
(2007/2088(INI))
Valmistelija: Tunne Kelam
EHDOTUKSIA
Aluekehitysvaliokunta kehottaa asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) lujittamisesta ja korostaa, että kyseinen politiikka on tärkeä työkalu, jonka avulla naapurimaita kannustetaan tulemaan lähemmäs unionia ja toteuttamaan Euroopan arvojärjestelmää sekä nopeutetaan unionin raja-alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä, mikä on sekä EU:n että sen naapureiden edun mukaista;
2. pitää myönteisenä ENP:n temaattista ulottuvuutta etenkin energia-alalla (aivan erityisesti energiatehokkuuden edistämistoimet) sekä ilmastonmuutoksen, liikenteen, televiestinnän, tutkimuksen ja tietoyhteiskunnan aloilla, ja tähdentää alueellisen yhteistyön merkitystä;
3. katsoo, että tehokas ja kumpaakin hyödyttävä ENP rohkaisee tulevasta EU-jäsenyydestä kiinnostuneita naapurimaita kiinnittämään huomiota valmistelutoimiensa laatuun ja niiden nopeuttamiseen ja saa EU:n osoittamaan avoimuutensa ja tukensa kyseisten maiden valmistelujen edistyessä konkreettisesti;
4. korostaa, että ENP:n tehokkuus riippuu myös jäsenvaltioiden valmiudesta soveltaa unionin neljän perusvapauden perustana olevia periaatteita kumppanimaissaan, ja on sitä mieltä, että sektorikohtaiset ja alueelliset sopimukset olisi nähtävä tähän tavoitteeseen tähtäävinä käytännön toimina;
5. kehottaa komissiota ja naapurimaita välttämään ENP:n rahoituksen suhteetonta keskittämistä suuriin kaupunkeihin;
6. korostaa rajat ylittävien ja alueiden välisten yhteistyöohjelmien sekä koko EU:n laajuisten vaihtojen ratkaisevan tärkeää merkitystä ENP:n täytäntöönpanossa ja katsoo, että näissä ohjelmissa olisi otettava huomioon taloudelliset, ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät seikat ja edistettävä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;
7. kehottaa komissiota sekä rajat ylittävään ja alueiden väliseen yhteistyöhön ja EU:n laajuisiin vaihtoihin osallistuvia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia ottamaan käyttöön yhteenkuuluvuuspolitiikan periaatteisiin, kumppanuuteen ja monivuotiseen suunnitteluun, perustuvan hajautetun lähestymistavan ja lisäämään perustason yhteistyön kannustimia;
8. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja naapurimaita edistämään kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista ENP:n täytäntöönpanoon ja seurantaan; kiinnittää huomiota positiivisiin kokemuksiin, joita on saatu kumppanuusperiaatteen toimeenpanosta koheesiopolitiikan yhteydessä; kehottaa näin ollen komissiota järjestämään koheesiopolitiikan ja ENP:n toimeenpanosta saatujen kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden ja naapurimaiden viranomaisten välillä;
9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin ENP:n näkyvyyden varmistamiseksi;
10. kehottaa komissiota laatimaan paikallisille ja alueellisille viranomaisille suuntaviivoja, jotka koskevat heidän erityisasemaansa ENP:n toimintaohjelmien toteuttamisessa ja ENP:n kehittämisessä edelleen;
11. kehottaa komissiota sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kehittämään ystävyyskaupunki- ja alueohjelmia ja tukemaan niitä riittävällä tavalla paikallis- ja aluehallinnon vahvistamiseksi naapurimaissa sekä kansalaisyhteiskunnan vaihto-ohjelmien ja mikrohankkeisiin liittyvien aloitteiden edistämiseksi;
12. korostaa tiiviin alueyhteistyön merkitystä rajojen ja maahanmuuton valvomiseksi;
13. pitää tärkeänä paikallista rajaliikennettä ja erityisiä väestöryhmiä (mukaan lukien opiskelijat, tutkijat, taiteilijat, liikemiehet ja toimittajat) koskevien viisumivaatimusten tehokasta lievittämistä, koska se edistää unionin raja-alueiden ja naapurimaiden taloudellista, ympäristöpoliittista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä kaikkia hyödyttäen ja vähentää EU:n ulkorajoilla vallitsevaa eriarvoisuutta;
14. katsoo, että ENP:hen olisi kuuluttava myös yhteistyö luonnononnettomuuksien ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi ja kannustaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia sisällyttämään tämän asian rajat ylittäviin yhteistyöohjelmiinsa;
15. muistuttaa komissiota, että sen pitää sisällyttää yhteisön tuen toimeenpanoa koskevaan vuosikertomukseensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle (ensimmäisen kertomuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2007 lopussa) arviointi rajat ylittävää yhteistyötä koskevasta Euroopan naapuruuspolitiikan välineestä sekä tiedot paikallisesta ja alueellisesta osallistumisesta maakohtaisesti, erilaisista yhteisistä toimintaohjelmista ja hajautetusta valmiuksien kehittämisestä.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Euroopan naapuruuspolitiikan lujittaminen |
||||||
|
Menettelynumero |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
AFET |
||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
REGI |
||||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
|
||||||
|
Valmistelija |
Tunne Kelam |
||||||
|
Alkuperäinen valmistelija |
|
||||||
|
Valiokuntakäsittely |
25.6.2007 |
28.6.2007 |
|
|
|
||
|
Hyväksytty (pvä) |
17.7.2007 |
||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
43 0 1 |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Tiberiu Bărbuleţiu, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Wolfgang Bulfon, Bairbre de Brún, Vasile Dîncu, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Pedro Guerreiro, Zita Gurmai, Marian Harkin, Jim Higgins, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Mario Mantovani, Sérgio Marques, James Nicholson, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jan Březina, Den Dover, Jill Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Samuli Pohjamo, Christa Prets, Károly Ferenc Szabó |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Péter Olajos, Thomas Ulmer |
||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
||||||
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunto (5.10.2007)
ulkoasiainvaliokunnalle
Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta
(2007/2088(INI))
Valmistelija: Adina-Ioana Vălean
EHDOTUKSET
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. painottaa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) ratkaisevaa merkitystä vakauden, turvallisuuden ja vaurauden vyöhykkeen sekä ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon perustuvan hyvän hallintotavan lujittamisessa; katsoo, siksi että EU:n olisi jatkettava Euroopan naapuruuspolitiikassa toimintaedellytysten kehittämistä ENP-maissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla laajemmilla konkreettisilla toimilla, esimerkiksi antamalla teknistä apua ja kouluttamalla henkilöitä, kuten tuomareita, poliiseja ja tulliviranomaisia;
2. muistuttaa, että kyseisestä tavoitteesta seuraa molemminpuolista etua sekä EU:lle että sen naapurimaille, koska Euroopan naapuruspolitiikka tukee vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa eurooppalaista aluetta edistämällä ihmisoikeuksien kunnioittamista ja erityisesti ilmaisunvapautta, maahanmuuton hallintaa sekä terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan ja korruption torjuntaa;
3. pitää myönteisenä Euroopan naapuruspolitiikan lujittamista koskevaa aloitetta, joka antaa kumppanimaille uusia kannustimia; katsoo, että aloitetta olisi vastedeskin sovellettava riittävää joustavuutta noudattaen ja tarjottava jokaiselle naapurimaalle sille sopiva lähestymistapa; vaatii, että kysymyksessä EU:n ja kunkin naapurimaan suhteen syvenemisestä olisi otettava huomioon se, missä määrin kyseinen maa on sitoutunut yhteisiin arvoihin ja toteuttaa sovittuja painopistealoja;
4. katsoo, että erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa hyväksyttyjen perusoikeuksien ja jäsenvaltioiden kansainvälisten sitoumusten kunnioittamisen olisi oltava keskeistä kaikissa suhteissa ENP-maihin;
5. ilmaisee huolensa siitä, että jotkut ENP-kumppanimaat eivät ole sitoutuneet riittävästi noudattamaan perusoikeuksia, ja kehottaa kumppaneita käsittelemään erityisaiheita, kuten lehdistönvapauden rajoitukset, kansalaisjärjestöjen uhkailu, poliittiset vangit ja pahoinpitelyt pidätyksen aikana;
6. pahoittelee ENP:n heikkoa esitystä demokratian alalla, mikä heikentää huomattavasti EU:n poliittista uskottavuutta ja mainetta, erityisesti eteläisissä kumppanuusmaissa; kannustaa EU:ta menemään periaatejulistustaan pidemmälle;
7. tietää, että joillakin ENP-mailla on EU:n jäsenyyttä koskevia pyrkimyksiä; muistuttaa, että Euroopan naapuruuspolitiikka, joka on osa EU:n ulkopolitiikkaa, on eri asia kuin Euroopan unionin jäsenyys, sillä naapuruuspolitiikalla pyritään luomaan keinoja kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen; tukee siirtymistä itsenäisenä tavoitteena ja kannustaa hyvinvointiin, vakauteen ja turvallisuuteen yhteisenä etuna;
8. pitää myönteisenä ehdotusta siitä, että ENP-kumppanimaat voisivat osallistua yhteisön virastojen sekä oikeus- ja sisäasioita koskevien ohjelmien toimintaan, mikä saattaisi toimia uudistusten alkuunpanijana, lisätä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tehostaa vastavuoroista ymmärtämystä ja kulttuurien vuoropuhelua;
9. toistaa tarpeen tehostaa ENP-maiden oikeus- ja sisäasioita käsittelevien elinten yhteistyötä sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumista (ammattiliitot, työnantajajärjestöt ja kansalaisjärjestöt sekä erityisesti järjestöt, jotka toimivat naisten oikeuksien suojelemiseksi); painottaa, että on myös tärkeää parantaa Euroopan unionin ja ENP-maiden kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä;
10. muistuttaa siitä, että on tärkeää helpottaa opiskelijoiden, tutkijoiden ja viranomaisten edustajien liikkuvuutta; muistuttaa, että liikkuvuuden helpottaminen edistää läheisempien inhimillisten siteiden luomista ja kohentaa unionin mainetta ENP-maissa; kehottaa asianmukaisten viisumivaatimusten avulla poistamaan Euroopan naapuruspolitiikan piiriin kuuluvista maista vilpittömässä tarkoituksessa tulevia henkilöitä koskevat esteet; on siksi tyytyväinen aloitteeseen vahvistetusta ENP:stä, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia lailliselle matkailulle EU:hun; on tyytyväinen viisumien saannin helpottamista koskeviin sopimuksiin Ukrainan ja Moldovan kanssa sekä siihen, että Moldovaan on perustettu yhteinen viisumihakemuskeskus, joka voi toimia pilottihankkeena tällaisten keskusten luomiselle muissa kumppanuusmaissa; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään konsulipalvelujaan ENP-maissa ja luomaan yhteisten Schengen-viisumien hakukeskuksia;
11. on tyytyväinen paikallisen rajaliikennejärjestelyn käyttöönottoon, mikä antaa raja-alueen väestölle mahdollisuuden pitää yllä perinteisiä yhteyksiä ilman kohtuuttomia hallinnollisia esteitä;
12. katsoo, että läheisempi yhteistyö rajavalvonnan ja maahanmuuton hallinnan alalla, noudattaen täysimääräisesti kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, kansainvälistä oikeutta ja henkilöiden etsimistä ja pelastamista merellä koskevia kansainvälisiä velvoitteita yhdessä takaisinottosopimusten kanssa, on tarvittava osa laajempaa laittoman maahanmuuton, terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, seksuaalisia ja muita tarkoituksia varten tapahtuvan ihmiskaupan sekä huumekaupan vastaista strategiaa, sekä myös edellytys viisumin saamisen helpottamiselle;
13. pahoittelee sitä, että seitsemän vuotta Tampereen ohjelman hyväksymisen jälkeen Euroopan unionilla ei ole yhdenmukaista yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja että tähän saakka on keskitytty laittomaan maahanmuuttoon, vaikka laillista ja laitonta maahanmuuttoa koskevia politiikkoja olisi kehitettävä yhtä aikaa ja tasapainoisesti;
14. katsoo, että EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan on perustuttava perusoikeuksien kunnioittamiseen (erityisesti turvapaikkaoikeuteen ja palauttamiskieltoon), yhteisvastuuseen sekä jaettuun vastuuseen; politiikkaa on toteutettava läheisessä yhteistyössä kolmansien alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa ja siihen on liitettävä yhteistä kehitystä koskeva politiikka, maahanmuuton taustalla olevien syiden, kuten köyhyyden, sotien, diktatuurien käsittely ja siinä on otettava huomioon maahanmuuton työntö- ja vetotekijät;
15. muistuttaa läheisestä yhteydestä laittoman ja laillisen maahanmuuton välillä, laittoman maahanmuuton torjunta sisältää laillisten maahanmuuttokanavien kehittämisen;
16. on tyytyväinen komission ehdotukseen maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä;
17. korostaa tarvetta edistää ohjelmia, joilla perustetaan organisaatioita Euroopan unioniin ENP-maista tulevien mahdollisten maahanmuuttajien hallitsemiseksi;
18. on tyytyväinen siihen, että esimerkiksi Maliin on perustettu keskuksia, joissa annetaan tietoa työmahdollisuuksista ja työn hakemisesta EU:ssa, ja suosittelee tällaisten pilottihankkeiden laajentamista ENP-kumppanuusmaihin;
19. kehottaa EU:ta kehittämään politiikkaa, jolla edistetään mahdollisimman paljon pääomasiirtojen myönteistä vaikutusta helpottamalla niiden virtaa ja välttämällä mahdollisia petoksen ja lisäverotuksen riskejä;
20. muistuttaa, että ihmiskaupan torjunnan olisi oltava yksi ENP:n ensisijaisia tavoitteita ja että erityishuomiota olisi kiinnitettävä haavoittuvien ihmisryhmien, kuten naisten ja lasten, suojeluun; katsoo, että jäsenvaltioiden ja ENP-maiden välillä tarvitaan lisää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä, jotta voidaan toisaalta parantaa ennaltaehkäisyä erityisesti toteuttamalla tiedotuskampanjoita ENP-maissa ja jäsenvaltioissa ja toisaalta hajottaa rikollisjärjestöjä, jotka hyötyvät ihmiskaupasta;
21. muistuttaa, että takaisinottosopimusten tekeminen on erittäin tärkeää ja muodostaa osan kumppanuutta kolmansien maiden kanssa laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseksi; on tässä suhteessa tyytyväinen Ukrainan ja Moldovan kanssa tehtyihin takaisinottosopimuksiin;
22. on tyytyväinen viisumien saannin helpottamista ja takaisinottoa koskeviin sopimuksiin, joita on tehty Ukrainan kanssa; pahoittelee, että Ukraina ei ole vielä laajentanut viisumien saannin helpottamista Romaniaan ja Bulgariaan; kehottaa Ukrainaa välittömästi kohtelemaan kaikkia EU:n kansalaisia samalla tavalla; on tyytyväinen EU:n päätökseen lykätä takaisinottosopimusten ratifiointia, kunnes tämä asia on ratkaistu; kehottaa panemaan kyseiset sopimukset nopeasti täytäntöön ja valvomaan niitä asianmukaisesti;
23. katsoo, että EU:n takaisinottosopimukset, joilla korvataan kahdenväliset ja monenväliset sopimukset ENP-maiden kanssa, olisi hyväksyttävä avoimesti noudattaen kansainvälisiä yleissopimuksia, mukaan luettuna Geneven yleissopimus, palauttamiskiellon periaate ja kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen YK:n yleissopimus;
24. kehottaa komissiota julkaisemaan vuosittain arviointikertomuksen EU:n takaisinottosopimuksista ja antamaan ehdotuksia, joilla sopimuksia parannetaan tarvittaessa, ja sisällyttämään parlamentin täysimääräisesti tähän prosessiin;
25. muistuttaa, että rajavalvonnan tehostaminen on erittäin tärkeää laittoman maahanmuuton, terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, mukaan luettuna ihmiskauppa, huumausaineiden ja väärentämisen torjunnassa; katsoo, että ENP tarjoaa hyvän kehyksen ENP-maiden auttamiselle ulkorajojen turvaamiseksi tällaisilta uhilta;
26. katsoo, että rajoja on valvottava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä ja EU:n ulkorajojen valvonnan aiheuttama taakka on jaettava;
27. korostaa, että viisumi- ja rajavalvontapolitiikalla on turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden lisäksi ulkopoliittinen ulottuvuus, joka antaa EU:sta huonon kuvan;
28. on erittäin tyytyväinen Frontexin perustamiseen sekä Frontexin, ENP-maiden ja muiden kolmansien maiden yhteistyön aloittamiseen; kannustaa tekemään lisää sopimuksia kyseisten ENP-kumppanuusmaiden kanssa; katsoo, että tätä yhteistyötä on tehostettava ja että Frontexin rahoitusta on lisättävä; kehottaa jäsenvaltioita pitämään kiinni lupauksistaan ja antamaan Frontexille kaikki ne logistiset resurssit ja henkilöstöresurssit, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen;
29. muistuttaa, että terrorismia, laitonta maahanmuuttoa ja järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan tuskin torjua naapurimaissa ja naapurimaista ilman komission ja jäsenvaltioiden sekä muiden EU:hun sijoittuneiden ja kansainvälisten toimijoiden resursseja;
30. vahvistaa, että on tärkeää tehostaa yhteistyötä ENP-maiden kanssa terrorismin torjunnassa, erityisesti syventämällä Europolin ja Eurojustin yhteistyötä keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi; kehottaa ENP-kumppanuusmaita lisäämään tietosuojatasoaan niin, että se vastaa tietosuojaa koskevia EU:n säädöksiä ja käytäntöjä edellytyksenä lisäyhteistyölle tällä alalla; muistuttaa, että yhteisissä terrorismin vastaisissa toimissa on noudatettava oikeutuksen, suhteellisuuden ja tehokkuuden pariaatteita;
31. muistuttaa, että ENP muodostaa erinomaiset puitteet alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle; vaatii tehostettua alueellista yhteistyötä vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevissa asioissa sekä erityisesti rajavalvonnassa, maahanmuutossa ja turvapaikka-asioissa, järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton, terrorismin, rahanpesun ja huumekaupan torjunnassa sekä poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä; katsoo, että alueellinen yhteistyö ja verkostoituminen kyseisissä asioissa voitaisiin perustaa kokemuksiin, joita on saatu muun muassa "Söderköpingin prosessista", johon kuuluvat Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina sekä EU:n puolelta Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia ja Ruotsi;
32. on tyytyväinen uuteen alueelliseen yhteistyöaloitteeseen "Mustanmeren synergia", jolla täydennetään Euroopan naapuruuspolitiikkaa Mustanmeren alueella ehdottamalla muun muassa rajavalvonnan ja tulliyhteistyön parantamista alueellisella tasolla ja edistämällä alueellista vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa; katsoo, että pyrkimykset vahvistettuun ja yhdenmukaiseen sitoutumiseen Mustanmeren alueen kehittämiseen voitaisiin perustaa Barcelonan prosessista ja pohjoisesta ulottuvuudesta saatuihin kokemuksiin; toteaa, että tämän alueellisen lähestymistavan ensisijaisina tavoitteina olisi oltava vapaus, oikeus ja turvallisuus, demokratia, kansainvälisen oikeuden noudattaminen ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyö;
33. vahvistaa ENP:n ratkaisevan merkityksen, sillä se on asianmukainen kehys vuoropuhelulle ja toimille, joilla pyritään löytämään ratkaisu lukkiutuneisiin konflikteihin, kuten Transnistrian konfliktiin; katsoo, että oikeusvaltion puuttuessa tällaiset lukkiutuneet konfliktit muodostavat mustia aukkoja järjestäytyneelle rikollisuudelle, terrorismille, ihmis- ja huumekaupalle ja ovat epävarmuuden lähde; kehottaa vahvistamaan alueellisia aloitteita, jotka tuovat yhteen ENP:n kumppanuusmaat, mikä antaa mahdollisuuden löytää yhteisiä ratkaisuja tällaisiin konflikteihin;
34. pahoittelee, että puheenjohtajavaltio ei ole kuullut parlamenttia asianmukaisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään;
35. pyytää neuvoston puheenjohtajaa ja komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille paremmin, kun ne neuvottelevat sopimuksista ENP-alueella, ja ottamaan huomioon parlamentin suositukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 ja 21 artiklan sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti;
36. kehottaa neuvostoa ja komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille paremmin ja säännöllisemmin, kun ne neuvottelevat viisumien saannin helpottamista koskevista sopimuksista ja takaisinottosopimuksista ENP-maiden kanssa EU:n toimielinten välistä vilpitöntä yhteistyötä koskevan periaatteen mukaisesti;
37. kehottaa parantamaan EU:n ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, välistä yhteistyötä, jotta niiden asiantuntemusta voidaan hyödyntää täysin esim. ihmisoikeuksien, tiedotuksen, verkkorikollisuuden, bioetiikan, ihmiskaupan, ja järjestäytyneen rikollisuuden aloilla;
38. kannattaa ajatusta "parlamentaarisesta ENP–itä-edustajakokouksesta" parlamentaarisen Euro–Välimeri-edustajakokouksen mallin mukaisesti;
39. pitää myönteisenä joustavamman Euroopan naapuruspolitiikan välineen luomista, joka mahdollistaa uusia yhteistyön muotoja ja edistymisen kohti naapurialueiden investointirahaston perustamista ja jonka olisi kiinnitettävä huomiota erityisiin yhteistyön aloihin, erityisesti rajat ylittävään yhteistyöhön;
40. pyytää komissiota koordinoimaan taloudellisia resurssejaan ja poliittisen analyysin valmiuksiaan kansainvälisten rahoituslaitosten (Euroopan investointipankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Maailmanpankki) resurssien ja valmiuksien kanssa synergioiden luomiseksi ja uudistusten kannustamiseksi ENP:n toimintasuunnitelmien mukaisesti.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
3.10.2007 |
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
26 3 0 |
|
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alexander Alvaro, Philip Bradbourn, Michael Cashman, Carlos Coelho, Fausto Correia, Panayiotis Demetriou, Bárbara Dührkop Dührkop, Kinga Gál, Roland Gewalt, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Magda Kósáné Kovács, Barbara Kudrycka, Esther De Lange, Henrik Lax, Kartika Tamara Liotard, Sarah Ludford, Viktória Mohácsi, Martine Roure, Søren Bo Søndergaard, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Ioannis Varvitsiotis |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Inés Ayala Sender, Edit Bauer, Maria da Assunção Esteves, Ona Juknevičienė, Jean Lambert, Antonio Masip Hidalgo, Siiri Oviir, Eva-Britt Svensson |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Euroopan naapuruuspolitiikan lujittaminen |
||||||
|
Menettelynumero |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
AFET |
||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
INTA REGI LIBE 26.4.2007 26.4.2007 26.4.2007 |
||||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
INTA |
||||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
|
||||||
|
Valmistelija |
Charles Tannock Raimon Obiols i Germà |
||||||
|
Alkuperäinen valmistelija |
Panagiotis Beglitis |
||||||
|
Valiokuntakäsittely |
13.9.2007 |
9.10.2007 |
22.10.2007 |
|
|
||
|
Hyväksytty (pvä) |
22.10.2007 |
||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
49 1 2 |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Christopher Beazley, Bastiaan Belder, Elmar Brok, Colm Burke, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Hélène Flautre, Hanna Foltyn-Kubicka, Michael Gahler, Georgios Georgiou, Bronisław Geremek, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Klaus Hänsch, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Metin Kazak, Maria Eleni Koppa, Joost Lagendijk, Emilio Menéndez del Valle, Willy Meyer Pleite, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Vural Öger, Ria Oomen-Ruijten, Ioan Mircea Paşcu, Béatrice Patrie, Samuli Pohjamo, Bernd Posselt, Raül Romeva i Rueda, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Marek Siwiec, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Konrad Szymański, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Jan Marinus Wiersma, Josef Zieleniec |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Ryszard Czarnecki, Alexandra Dobolyi, Patrick Gaubert, David Hammerstein, Marie Anne Isler Béguin, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Rihards Pīks, Aloyzas Sakalas, Antolín Sánchez Presedo, Adrian Severin |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
|
||||||