MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Maarten B. Engwirda tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

8.11.2007 - (C6‑0306/2007 – 2007/0815(CNS))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Inés Ayala Sender

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Maarten B. Engwirda tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C6‑0306/2007 – 2007/0815(CNS))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 3 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0306/2007),

–   ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli neuvoston ehdokasta tilitarkastustuomioistuimen jäseneksi 6. marraskuuta 2007 pitämässään kokouksessa ja että valiokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 2 kohdan sekä Euratom-sopimuksen 160 b artiklan 2 alakohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 101 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6‑0437/2007),

1.  antaa myönteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää Maarten B. Engwirda tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan yhteisöjen toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

PERUSTELUT

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin välinen hyvä työskentelyilmapiiri on unionin varainhoidon valvontajärjestelmän toimivuuden kannalta olennaisen tärkeä. Parlamentin rooli tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämismenettelyssä on kuitenkin melko vaatimaton. Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet jäsenvaltioiden ehdotuksesta. Parlamenttia ainoastaan kuullaan ennen nimitystä. Sen takia parlamentin ja neuvoston näkemyserot voivat kiristää suhteita. Parlamentti on pyrkinyt minimoimaan näkemyserojen vaaran julkistamalla arvioinneissa soveltamansa yleiset periaatteet kahdessa päätöslauselmassa (vuosilta 1992 ja 1995) parlamentin kuulemisesta tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämisessä[1].

Avoimuuden lisäämiseksi parlamentti julkisti erityisesti vuoden 1992 päätöslauselmassaan seuraavat ehdokkaiden arvioinnin perusteet

:

a)             Ehdokkaalla on oltava korkean tason ammattikokemusta julkisen varainhoidon tai hallinnon alalta ja hallinnon tilintarkastuksesta.

b)             Tapauksesta riippuen ehdokkaalle on oltava myönnetty vastuuvapaus aiemmista hallintotehtävistä.

c)             Hallintotehtäviä julkisella tai yksityisellä sektorilla hoitaneen ehdokkaan on oltava suoriutunut niistä täysin moitteettomasti.

d)             Ehdokkaan on nimityspäivästään alkaen luovuttava mahdollisista vaaleilla valitun edustajan tehtävistä sekä vastuutehtävistä poliittisessa puolueessa.

e)             Työn luonteen vuoksi myös ehdokkaan ikä on otettava huomioon. Esimerkiksi vaikuttaisi kohtuulliselta määrätä, että jäsen ei voi olla yli 65-vuotias ensimmäisen toimikautensa päättyessä eikä yli 70-vuotias toisen toimikautensa päättyessä. Ei olisi myöskään normaalia, että nimitys tilintarkastustuomioistuimeen antaisi ehdokkaalle mahdollisuuden kiertää kotimaassaan saman viran haltijoille asetettu ikäraja.

f)              Lopuksi parlamentin on ehdokkaiden henkilökohtaisten ansioiden arvioinnin lisäksi huolehdittava siitä, että tilintarkastustuomioistuimen kokoonpano on kokonaisuutena mielekäs ja tasapainoinen. Esimerkiksi eri maat ovat tilintarkastustuomioistuimen nykyjäsenistössä melko hyvin edustettuina, mutta naisten aliedustus on perusteetonta.

g)             Olisi toivottavaa, että sama jäsen nimitetään enintään kahdeksi toimikaudeksi.

Lähimenneisyydestä tiedämme, että edellä mainituista päätöslauselmista huolimatta näkemyseroja ei aina ole kyetty ratkaisemaan. Vuonna 2004 talousarvion valvontavaliokunta antoi kielteisen lausunnon kahdelle liittymissopimuksen mukaisesti ehdotetusta kymmenestä tilintarkastustuomioistuimen uudesta jäsenestä. Toinen luopui ehdokkuudesta, toinen ei. Vaikka kielteinen lausunto vahvistettiin täysistunnossa, neuvosto nimitti ehdokkaan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Meneillään olevassa nimitysmenettelyssä on useita jäsenvaltioiden nimeämiä ehdokkaita, jotka eivät kaikilta osin täytä parlamentin vuonna 1992 antamassa päätöslauselmassa vahvistettuja perusteita. Lisäksi jäsenvaltioiden ehdotukset heikentävät parlamentin pyrkimyksiä varmistaa tilintarkastustuomioistuimen kokoonpanon mielekäs tasapaino ja paikata naisten aliedustusta. Tällä hetkellä jäsenistä 22 on miehiä ja 5 naisia, mutta jos kaikki nimetyt ehdokkaat nimitetään, uudessa kokoonpanossa tulee olemaan 23 miestä ja 4 naista.

Edellä esitetyn perusteella esittelijä vaatii tehokkaampia keinoja varmistaa, että parlamentti ja eritoten talousarvion valvontavaliokunta saavat luotua hedelmällisen suhteen kuhunkin tilintarkastustuomioistuimen jäseneen heti nimityspäivästä alkaen. Esittelijä katsoo, että vuosien 1992 ja 1995 päätöslauselmissa esitettyjä perusteita ja menettelyjä on viipymättä tarkistettava, ne on vahvistettava ja välitettävä neuvostolle, ehdokkaiden nimeämisestä vastaaville jäsenvaltioiden viranomaisille ja yleisölle.

Lopuksi esittelijä suosittaa, että parlamentti ja neuvosto (ECOFIN) tiivistävät huomattavasti yhteistyötään nimitysmenettelyssä. Parlamentin olisi saatava jäsenvaltioiden nimeämistä ehdokkaista tiedot riittävän ajoissa. Keskipitkällä aikavälillä neuvoston ja parlamentin olisi sovittava johdonmukaisemmasta ja tehokkaammasta nimitysmenettelystä, joka olisi tärkeä osa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kiireellistä organisaatiouudistusta.

• [1]  Päätöslauselma A3-0345/92, EYVL C 337, 21.12.1992, s. 51, ja päätöslauselma A4-0001/95, EYVL C 43, 20.2.1995, s. 75.

LIITE 1: Maarten B. EngwirdaN ANSIOLUETTELO

Maarten B. Engwirda

p.m.

Opinnot

–       Keskiasteen opinnot (gymnasium alpha), Westfries Lyceum, Hoorn (1961)

–       Oikeustieteen tutkinto (ilman erikoisalaa), Groningenin valtionyliopisto (1967)

–       Kansainvälisiä suhteita koskevat jatko-opinnot Haagissa (1968)

Nykyinen toimi

–        Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kollegion jäsen (tammikuusta 1996 alkaen). Ulkoisista toimista vastaavan tarkastusryhmän (ryhmä III) puheenjohtaja (maaliskuusta 2006 alkaen). Itsearviointia ja vertaisarviointia käsittelevän ohjausryhmän puheenjohtaja.

Aiemmat tehtävät

–        Alankomaiden ylimmän tarkastuselimen neuvoston jäsen (1990–1995)

–        Varajäsen ja talouskomitean yleisesittelijä Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisessa yleiskokouksessa (1986–1989)

–        D66-puolueen tiedottaja Alankomaiden parlamentin alahuoneessa seuraavilla aloilla: varainhoito (1977–1989), valtion menot (1977–1989), ulkomaankauppa (1977–1989), puolustus (1982–1989), ulkopolitiikka (1982–1986)

–        RSV-tutkintavaliokunnan jäsen (1983–1984) ja passiasioista vastaavan tutkintavaliokunnan jäsen (1988)

–        Valtion menoja käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Alankomaiden parlamentin alahuoneessa (1981–1989)

–        D66-puolueen puolueryhmän johtaja Alankomaiden parlamentin alahuoneessa (1982–1986)

–        D66-puolueen puolueryhmän jäsen Alankomaiden parlamentin alahuoneessa (1977–1981), D66-puolueen puolueryhmän varapuheenjohtaja ja varainhoitaja (1981–1982 ja 1986–1989)

–        Neuvonantaja pitkän aikavälin energiapolitiikkaa koskevissa kysymyksissä (erityisalana energiasäästöt) Kansainvälisessä energiajärjestössä Pariisissa (1975–1977)

–        Neuvonantaja energiapolitiikkaa koskevissa kysymyksissä ulkoministeriössä (1973)

–        Euroopan parlamentin jäsen (1972–1973)

–        D66-puolueen puolueryhmän jäsen Alankomaiden parlamentin alahuoneessa vastuualueenaan kehitysyhteistyötä ja Euroopan politiikkaa koskevat kysymykset (1971–1972)

–        D66-puolueen puolueryhmän neuvonantaja Alankomaiden parlamentin alahuoneessa (1970–1971)

–  Rahoitus- ja talousalan yhteistyöstä sekä kehitysasioista vastaavan johdon neuvonantaja ulkoministeriössä (1968–1970)

–        Groningenin yliopiston opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsen (1964–1965)

–        Opiskelijayhdistyksen kansainvälisistä suhteista vastaavan ryhmän kansallinen puheenjohtaja (tällä hetkellä kunniajäsen) (1964).

Muut aiemmat toimet

–       Kirjanpidosta vastaavien asiantuntijoiden ja tilantarkastajien hallintoneuvoston (curatorium) jäsen

Julkaisut

–   Kansainvälisiä suhteita sekä talous- ja rahoitusasioita koskevia julkaisuja eri päivä- ja viikkolehdissä

LIITE 2 MAARTEN B. ENGWIRDAN LAATIMA YHTEENVETO KOKEMUKSISTAAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN JÄSENENÄ JA TAVOITTEISTAAN TULEVALLE TOIMIKAUDELLE

Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa tapahtunut kehitys: kokemukseni tammikuusta 1996 alkaen

Kun minusta tuli tammikuussa 1996 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen yllätyin useasta seikasta, johon taustani ja kokemukseni Alankomaissa sekä parlamentin jäsenenä ja sen valtion menoja käsittelevän valiokunnan puheenjohtajana (1981­–1989) että Alankomaiden ylimmän tarkastuselimen neuvoston jäsenenä (1990–1995) eivät olleet minua valmistaneet:

­  Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on taipumus hoitaa kaiken tai melkein kaiken viestintänsä ulkoisille sidosryhmilleen vuosikertomuksensa kautta, sen sijaan, että se jakaisi viestejään pitkin vuotta erityiskertomusten muodossa;

­  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksissa käytetty kieli oli vaikeaselkoista niin asiaan perehtymättömille ulkoisille sidosryhmille (talousarvion valvontavaliokunnan jäsenet, tiedotusvälineet ja eurooppalaiset veronmaksajat) kuin tilintarkastusalan asiantuntijoillekin, koska se ei kerta kaikkiaan ollut riittävän selkeää ja avointa;

­  Monien vuosien ajan en myöskään voinut ymmärtää, miksi EU:n yhteydessä oli edelleen sovellettava kielteistä tarkastuslausumaa, kun olin Alankomaissa osallistunut 1980-luvun jälkipuoliskolla ja 1990-luvun alkuvuosina prosessiin, joka mahdollisti sen, että Alankomaiden tilintarkastusvirasto saattoi muuttaa lausuntonsa kielteisestä myönteiseksi (tarkastuslausumaksi).

Monet asiat ovat paremmin sen jälkeen ja olen yrittänyt antaa panokseni tähän kehitystyöhön:

­  Suoritusta (taloudellisuus, tehokkuus ja toimivuus) koskevasta tilintarkastuksesta laadittujen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten määrä on lisääntynyt huomattavasti;

­  Tilintarkastustuomioistuimessa on alettu, muun muassa johtamani tiedotustyöryhmän työn tulosten myötä, ymmärtää yhä laajemmin, että on tärkeää tehdä tuomioistuimen vuosi- ja erityiskertomuksista lukijaystävällisempiä ja viesteistämme selkeämpiä;

­  Tarkastuslausumamme sisältävät nykyään paljon tarkempia ja usein määriä koskevia tietoja kohteena olevien siirtojen laillisuudesta ja säännönmukaisuudesta, mikä antaa komissiolle mahdollisuuden ryhtyä tarkempiin korjaaviin toimiin ja vastuuvapauden myöntäjälle (Euroopan parlamentti) mahdollisuuden arvioida kyseisten toimien tehokkuuden.

Tilintarkastustuomioistuimen toimintasuunnitelma ja vertaisarviointi

Kollegiona koolla ollut Euroopan tilintarkastustuomioistuin hyväksyi vuoden 2005 alkupuolella ehdotukseni kolmivaiheisen tuomioistuimen toiminnan tehostamiseen pyrkivän hankkeen käynnistämiseksi:

­  kaikkia tuomioistuimen työntekijöitä (jäsenet, johtajat, yksiköiden päälliköt, tilintarkastajat, hallintovirkamiehet, kääntäjät, kabinettien henkilöstö, avustajat) edustavan otoksen tekemä itsearviointi tuomioistuimen toiminnasta, jolla pyritään löytämään yhteinen näkemys tuomioistuimen vahvuuksista, heikkouksista ja parannuskohteista;

­  toimintasuunnitelma, jota koskevan ehdotuksen laatii kahdeksasta tilintarkastustuomioistuimen jäsenestä ja pääsihteeristä koostuva ja minun puheenjohdollani toimiva ohjausryhmä yhdessä projektin johtoryhmän kanssa ja jossa otetaan huomioon itsearviointitehtävän tulokset; uusien toimenpiteiden toteuttamista varten tuomioistuin on perustanut työryhmiä.

­  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vertaisarviointi, jonka toteuttavat arvostetuissa ylimmissä tilintarkastus-sisarelimissä työskentelevät virkaveljet.

Tämän hankkeen kaksi ensimmäistä vaihetta on nyt saatettu onnistuneesti päätökseen ja toimintasuunnitelman toteuttaminen on alkanut, kun taas kolmatta vaihetta varten ovat Kanadan, Norjan, Portugalin ja Itävallan ylimmät tilintarkastuselimet/tilintarkastusvirastot suostuneet toimimaan vertaisarvioijina.

Henkilökohtaiset tavoitteeni uudelle toimikaudelle

Olen ilmoittanut kotimaani hallitukselle, että haluaisin jatkaa enää puolikkaan toimikauden verran, eli kolme vuotta koko kuuden vuoden toimikauden sijaan. Alankomaiden hallitus on suostunut pyyntööni. Henkilökohtaiset tavoitteeni näille tuleville kolmelle vuodelle ovat:

­   aktiivisen panoksen antaminen toimintasuunnitelman mukaisesti aikaansaatujen, eri työryhmien tulosten täytäntöönpanoon;

­   tulevan vertaisarvioinnin tulosten odottaminen ja vertaisarviointiryhmän suositusten täytäntöönpanoon osallistuminen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toiminnan parantamiseksi;

mahdollisimman ponnekkaan tuen antaminen Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan esittämälle toiveelle strategisen kumppanuuden perustamiseksi kyseisen valiokunnan ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välille samalla kuitenkin toisen osapuolen riippumattomuus huomioon ottaen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen (Maarten B. Engwirda)
Viiteasiakirjat	N6-0018/2007 - C6-0306/2007 - 2007/0815(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	19.9.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 27.9.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Inés Ayala Sender 11.9.2007
Hyväksytty (pvä)	6.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	16 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Herbert Bösch, Paulo Casaca, Szabolcs Fazakas, Christofer Fjellner, Ingeborg Gräßle, Dan Jørgensen, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Jan Mulder, Francesco Musotto, Bill Newton Dunn, Bart Staes, Alexander Stubb, Paul van Buitenen, Kyösti Virrankoski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Chris Davies, Edit Herczog, Véronique Mathieu, Gabriele Stauner, Petya Stavreva
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	8.11.2007