MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Michel Cretin tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

8.11.2007 - (C6‑0305/2007 – 2007/0814(CNS))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Inés Ayala Sender

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Michel Cretin tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C6‑0305/2007 – 2007/0814(CNS))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 3 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0305/2007),

–   ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 6. marraskuuta 2007 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi ja käsitteli ehdokkaan pätevyyttä EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 2 kohdassa ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 2 kohdassa vahvistettujen perusteiden pohjalta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 101 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6‑0438/2007),

1.  antaa myönteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää Michel Cretin tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan yhteisöjen toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

PERUSTELUT

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin välinen hyvä työskentelyilmapiiri on unionin varainhoitojärjestelmän toimivuuden kannalta olennaisen tärkeä. Parlamentin rooli tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämismenettelyssä on kuitenkin melko vaatimaton. Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet jäsenvaltioiden ehdotuksesta. Parlamenttia vain kuullaan ennen nimitystä. Sen takia parlamentin ja neuvoston näkemyserot voivat kiristää suhteita. Parlamentti on pyrkinyt minimoimaan näkemyserot julkistamalla arvioinneissa soveltamansa yleiset periaatteet kahdessa päätöslauselmassa (vuosilta 1992 ja 1995) parlamentin kuulemisesta tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämisessä[1].

Avoimuuden lisäämiseksi parlamentti julkisti erityisesti vuoden 1992 päätöslauselmassaan seuraavat ehdokkaiden arvioinnin perusteet:

a)             Ehdokkaalla on oltava korkean tason ammattikokemusta julkisen varainhoidon tai hallinnon alalta ja hallinnon tilintarkastuksesta.

b)             Tapauksesta riippuen ehdokkaalle on oltava myönnetty vastuuvapaus aiemmista hallintotehtävistä.

c)             Hallintotehtäviä julkisella tai yksityisellä sektorilla hoitaneen ehdokkaan on oltava suoriutunut niistä täysin moitteettomasti.

d)             Ehdokkaan on nimityspäivästään alkaen luovuttava mahdollisista vaaleilla valitun edustajan tehtävistä sekä vastuutehtävistä poliittisessa puolueessa.

e)             Työn luonteen vuoksi myös ehdokkaan ikä on otettava huomioon. Esimerkiksi vaikuttaisi kohtuulliselta määrätä, että jäsen ei voi olla yli 65-vuotias ensimmäisen toimikautensa päättyessä eikä yli 70-vuotias toisen toimikautensa päättyessä. Ei olisi myöskään normaalia, että nimitys tilintarkastustuomioistuimeen antaisi ehdokkaalle mahdollisuuden kiertää kotimaassaan saman viran haltijoille asetettu ikäraja.

f)              Lopuksi parlamentin on ehdokkaiden henkilökohtaisten ansioiden arvioinnin lisäksi huolehdittava siitä, että tilintarkastustuomioistuimen kokoonpano on kokonaisuutena mielekäs ja tasapainoinen. Esimerkiksi eri maat ovat tilintarkastustuomioistuimen nykyjäsenistössä melko hyvin edustettuina mutta naisten aliedustus on perusteetonta.

g)             Olisi toivottavaa, että sama jäsen nimitetään enintään kahdeksi toimikaudeksi.

Lähimenneisyydestä tiedämme, että edellä mainituista päätöslauselmista huolimatta näkemyseroja ei aina ole kyetty ratkaisemaan. Vuonna 2004 talousarvion valvontavaliokunta antoi kielteisen lausunnon kahdelle liittymissopimuksen mukaisesti ehdotetusta kymmenestä tilintarkastustuomioistuimen uudesta jäsenestä. Toinen luopui ehdokkuudesta, toinen ei. Vaikka kielteinen lausunto vahvistettiin täysistunnossa, neuvosto nimitti ehdokkaan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Meneillään olevassa nimitysmenettelyssä on useita jäsenvaltioiden nimeämiä ehdokkaita, jotka eivät täysin täytä parlamentin vuonna 1992 antamassa päätöslauselmassa vahvistettuja perusteita. Lisäksi jäsenvaltioiden ehdotukset heikentävät parlamentin pyrkimyksiä varmistaa tilintarkastustuomioistuimen kokoonpanon mielekäs tasapaino ja paikata naisten aliedustusta. Tällä hetkellä jäsenistä 22 on miehiä ja 5 naisia, mutta jos kaikki nimetyt ehdokkaat nimitetään, uudessa kokoonpanossa tulee olemaan 23 miestä ja 4 naista.

Edellä esitetyn perusteella esittelijä vaatii tehokkaampia keinoja varmistaa, että parlamentti ja eritoten talousarvion valvontavaliokunta saavat luotua hedelmällisen suhteen kuhunkin tilintarkastustuomioistuimen jäseneen heti nimityspäivästä alkaen. Esittelijä katsoo, että vuosien 1992 ja 1995 päätöslauselmissa esitettyjä perusteita ja menettelyjä on viipymättä tarkistettava, ne on vahvistettava ja välitettävä neuvostolle, ehdokkaiden nimeämisestä vastaaville jäsenvaltioiden viranomaisille ja yleisölle.

Lopuksi esittelijä suosittaa, että parlamentti ja neuvosto (ECOFIN) tiivistävät huomattavasti yhteistyötään nimitysmenettelyssä. Parlamentin olisi saatava jäsenvaltioiden nimeämistä ehdokkaista tiedot riittävän ajoissa. Keskipitkällä aikavälillä neuvoston ja parlamentin olisi sovittava johdonmukaisemmasta ja tehokkaammasta nimitysmenettelystä, joka olisi tärkeä osa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kiireellistä organisaatiouudistusta.

• [1]  Päätöslauselma A3-0345/92, EYVL C 337, 21.12.1992, s. 51, ja päätöslauselma A4-0001/95, EYVL C 43, 20.02.1995, s. 75.

LIITE 1: Michel CretinIN ANSIOLUETTELO

Michel CRETIN

Ranskan ylimmän tarkastuselimen osaston presidentti (président de chambre)

Kansalaisuus: Ranskan kansalainen

Syntymäaika ja -paikka: 27. maaliskuuta 1942, Lons-le-Saunier (Jura), Ranska

Naimisissa, yksi lapsi

KOULUTUS

1963               Kauppatieteen tutkinto, Ecole des Hautes Etudes Commerciales (HEC), Pariisi

1964               Taloustieteen jatkotutkinto (oikeus- ja taloustieteen tiedekunta, Pariisi)

1967–1969     Opinnot Ranskan hallintokorkeakoulussa (ENA)

ASEPALVELUS

1966–1967     Vapaaehtoinen asepalvelus Algeriassa

URA

1969–6/1973              Tarkastaja (auditeur), Ranskan ylin tarkastuselin, Pariisi

1973–1977                 Strategisen suunnittelun virasto (Commissariat Général du Plan), Pariisi: talousosaston erityisneuvonantaja, VII suunnitelmasta vastaavan kehitystoimikunnan sihteeristö

3/1977                        Nimitys Ranskan ylimmän tarkastuselimen vanhemmaksi tarkastajaksi (conseiller référendaire), Pariisi

8/1977–1980              Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki(IBRD), Washington DC, Yhdysvallat:

suunnitteluneuvoja, suunnittelu teknisen avun jaosto

2/1980–1981              Vanhempi tarkastaja, Ranskan ylin tarkastuselin, Pariisi

1982–1984                Ranskan kansallinen elokuvakeskus, Pariisi:

apulaispääjohtaja, vastuualueina tuotanto, jakelu ja kansainväliset suhteet

1985                           Vanhempi tarkastaja, Ranskan ylin tarkastuselin, Pariisi

6/1985–1986              Radiotoiminnan rahoitusyhtiö SOFIRAD (Société Financière de Radiodiffusion), Pariisi: varatoimitusjohtaja

9/1986–1989              Yhdistyneet kansakunnat, New York:

Ranskan ylimmän tarkastuselimen presidentin (premier président) pysyvä edustaja, YK:n tilintarkastuslautakunnan johtaja

5/1989                        Nimitys Ranskan ylimmän tarkastuselimen johtavaksi tarkastajaksi (conseiller maître) (samanaikaisesti YK:n tehtävissä New Yorkissa)

9/1989                        Johtava tarkastaja, Ranskan ylin tarkastuselin, Pariisi

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tilintarkastuslautakunnan erityisryhmän johtaja, Geneve

(Ranskan ylimmän tarkastuselimen presidentin edustajana)

6/1991–1992              Viestintäministerin kabinettipäällikkö

5/1992                       Ranskan ylin tarkastuselin, Pariisi

9/1994–1998              Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailman elintarvikeohjelma (WFP), Rooma: Ranskan ylimmän tarkastuselimen presidentin pysyvä edustaja, FAO:n ja WFP:n ulkoisesta tarkastuksesta vastaava johtaja

1/1998–2002              Pohjois-Atlantin liiton (NATO) kansainvälisen tilintarkastuslautakunnan jäsen, Bryssel (tammikuuhun 2002 saakka)

1/2002–10/2005         Ranskan ylin tarkastuselin, Pariisi

2/2003–5/2005           Euroopan maatalouden ohjaus- ja takuurahaston (EMOTR) tukiosaston menot maksavien elinten tilien vahvistamisesta vastaavan toimikunnan puheenjohtaja sekä Ranskan ylimmän tarkastuselimen johtava tarkastaja

10/2005–3/2007         Ranskan ylimmän tarkastuselimen kuudennen osaston presidentti

4/2007                       Ranskan ylimmän tarkastuselimen osaston presidentti

MUUT TOIMET

–    Ranskan edustaja Kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) julkisen sektorin komiteassa, toukokuu 1989–toukokuu 1991

–    Valtion tilinpäätösstandardeista vastaavan komitean jäsen, kesäkuu 2002–lokakuu 2005

KUNNIAMERKIT

–    Kunnialegioonan upseeri

–    Ranskan ansioritarikunnan upseeri

LIITE 2: Michel CretinIN VASTAUKSET KYSELYLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1.  Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa?

Ammattikokemukselleni on ollut leimallista Ranskan ylimmän tilintarkastuselimen jäsenyys. Olen toisin sanoen suuntautunut pääasiassa julkisen talouden tarkastukseen ja julkisen politiikan tehokkuuden valvontaan. Lisäksi olen hoitanut vastuutehtäviä julkishallinnon alalla kuten ylimmän tarkastuselimen jäsenillä on tapana. Ammattiurani voidaan jakaa kolmeen pääsuuntaukseen:

a)  Hallinnossa olen toiminut pääasiassa julkisella audiovisuaalisella sektorilla:

–   vuosina 1982–1984 toimin Ranskan kansallisen elokuvakeskuksen apulaispääjohtajana ja hallinnoin julkista tukijärjestelmää, josta tuettiin ranskalaisten elokuvien ja audiovisuaalisten tuotteiden tuotantoa ja vientiä sekä yhteistuotantohankkeita muiden (pääasiassa eurooppalaisten ja Välimeren eteläpuolisten) maiden kanssa;

–   vuosina 1985–1986 toimin varatoimitusjohtajana ja talousjohtajana julkisessa rahoitusyhtiössä SOFIRADissa, joka hallinnoi valtion rahoitusosuuksia radiotoimintaa ja audiovisuaalisten tuotteiden tuotantoa tai levitystä harjoittavissa yrityksissä;

–   hallintotehtävinä voitaneen pitää myös tehtäviäni ministerin kabinettipäällikkönä. Toimiessani viestintäministerin kabinettipäällikkönä vuosina 1991–1992 hoidin suhteita alan ammattilaisiin ja seurasin lehdistön sekä radio- ja televisiotoiminnan harjoittajien toimintaa koskevan lainsäädännön kehitystä.

b)  Julkistalouden tarkastuksessa toimiessani hoidin Ranskan ylimmän tarkastuselimen jäsenenä eri vastuutehtäviä: urani alussa tarkastajana ja lopulta vuosina 2005–2007 osaston presidenttinä. Näissä eri tehtävissä ja sen mukaan, mihin ylimmän tarkastuselimen osastoon kuuluin, tarkastin ja myöhemmin johdin tarkastusryhmiä sekä valvoin hyvin erityyppisten julkisten laitosten tilien ja varainkäytön tarkastusta: alue- ja paikallisyhteisöjen, keskushallintojen, riippumattomien julkisten laitosten ja julkisyhtiöiden.

Viimeiseksi toimiessani ylimmän tarkastuselimen sosiaaliturvasta ja terveydenhuoltoalasta vastaavan osaston presidenttinä valvoin tarkastuselimen niistä kyseisellä alalla toimittamista tarkastuksista tehtävien päätelmien valmistelua ja laatimista, jotka annetaan tiedoksi parlamentille ja yleisölle. Erityisesti valvoin ulkoisen tilintarkastustyön käynnistämistä ja kulkua, minkä päätteeksi sosiaaliturvaelinten varainhoitovuotta 2006 koskevat tilit vahvistettiin vuonna 2007 ensimmäistä kertaa ylimmän tarkastuselimen toimesta.

c)  Kolmanneksi haluan korostaa merkittävää työkokemustani kansainvälisessä ympäristössä:

–   vuosina 1986–1989 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen annettua ensimmäistä kertaa toimeksiannon Ranskan ylimmälle tarkastuselimelle johdin New Yorkissa ranskalaisten tarkastajien ryhmää, jonka tehtävänä oli muun muassa mainitun järjestön tilien ulkoinen tarkastus;

–   vuosina 1989–1991, samalla kun toimin Ranskan ylimmässä tarkastuselimessä, olin jäsenenä Kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) julkisen sektorin komiteassa;

–   vuosina 1994–1998 johdin Ranskan ylimmälle tarkastuselimelle annetun toimeksiannon mukaisesti kahden Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestön tilien ulkoista tarkastusta: elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailman elintarvikeohjelma (WFP), jotka molemmat toimivat Roomassa;

–   vuosina 1998–2002 olin Naton kansainvälisen tilintarkastuslautakunnan jäsen Brysselissä. Lautakunta vastaa kaikkien Naton pääsihteerin valvonnan alaisten järjestöjen tilien ja varainkäytön tarkastuksesta.

Lopuksi mainittakoon, että toimin vuosina 2003–2005 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosaston Ranskassa aiheutuneiden menojen vahvistamisesta vastaavan kansallisen elimen puheenjohtajana. Kyseinen elinhän on osa yhteisön talousarvion toteuttamisen sisäisen valvonnan järjestelmää ja tekee tarkastustyöstään selkoa Euroopan komissiolle.

2.  Mitä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana?

Ensimmäiseksi mainitsisin päätöksen vahvistaa Ranskan valtiolle suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteisiin pohjautuvat tilinpäätösstandardit. Julkisen tilinpäätösstandardikomitean jäsenenä osallistuin vuosina 2002–2003 aktiivisesti mainittujen standardien määrittelyyn, ja ne tulivat voimaan tammikuussa 2004 uudistaen perusteellisesti Ranskan julkisen tilinpidon.

Toiseksi olin osallisena päätöksessä esittää ensimmäistä kertaa Ranskan ylimmän tarkastuselimen ehdokkuutta YK:n tilintarkastuslautakuntaan YK:n yleiskokouksessa vuonna 1985, minkä johdosta asetuin kolmen vuoden ajaksi järjestön tilien tarkastuksesta vastanneen ranskalaisten tarkastajien ryhmän johtoon. Tällä kansainvälisellä toimeksiannolla oli erittäin myönteisiä vaikutuksia: se kartutti työhön osallistuneiden tarkastajien kokemusta ja auttoi kehittämään ylimmän tarkastuselimen työmenetelmiä.

Lopuksi haluaisin mainita FAO:n ulkoisena tilintarkastajana tekemäni päätöksen taivutella kyseinen järjestö uudistamaan tilinpäätöksensä (tase, tuloslaskelma ja liitteet) esitystapa: siitä piti tehdä yksinkertaisempi, selkeämpi ja tärkeimpiin kirjanpitotietoihin keskittyvä, jotta se olisi helpommin järjestön jäsenvaltioiden edustajien luettavissa, sillä juuri niille tilinpäätös osoitetaan. Järjestö hyväksyi lopulta suosituksen, jolla oli kiistatta myönteinen vaikutus tilinpäätöksen laatuun ja jäsenvaltioille tiedottamiseen.

Riippumattomuus

3.  EY:n perustamissopimuksessa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on oltava "täysin riippumattomia" tehtäväänsä hoitaessaan. Miten sovellatte tätä vaatimusta tulevissa tehtävissänne?

Olen pitkään toiminut elimessä, jonka jäsenet ovat tuomareita, joten olen erityisen tietoinen riippumattomuusvaatimuksesta, joka perustamissopimuksessa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenille asetetaan. Pidän riippumattomuutta välttämättömänä, jotta kyseistä tehtävää voi hoitaa unionin yleisen edun mukaisesti.

Tehtävää hoitaessani varmistaisin täysin riippumattoman päätöksentekoni

–   noudattamalla tiukasti perustamissopimuksen määräyksiä ja eritoten olemalla pyytämättä ja vastaanottamatta ohjeita miltään hallitukselta (oman maani hallitus mukaan lukien) taikka elimeltä,

–   pidättymällä kaikesta ammatillisesta tai muusta toiminnasta, jota voidaan pitää yhteensopimattomana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenyyden kanssa,

–   pidättymällä poliittisista tehtävistä ja varmistamalla, ettei minulla ole taloudellisia tai muita intressejä, jotka voivat johtaa eturistiriitoihin tai edes ulkonaisesti muistuttaa eturistiriitaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenyyden kanssa.

Yleisesti ottaen noudattaisin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vahvistamia periaatteita, joilla taataan sen jäsenten riippumattomuus.

4.  Oletteko saanut vastuuvapauden aikaisemmin hoitamistanne hallintotehtävistä, mikäli sellaista menettelyä sovelletaan?

Ranskassa mainittua menettelyä ei sovelleta tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviin, enkä ole hoitanut muita hallintotehtäviä.

5.  Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena meneillään olevissa oikeuskäsittelyissä, voisitteko kertoa niistä?

Minulla ei ole liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia eikä muitakaan sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. En ole myöskään osapuolena missään oikeudenkäyntimenettelyssä.

Olen täysin valmis ilmoittamaan kaikki taloudelliset etuni ja muut sitoumukseni Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne hänen päättämällään tavalla.

6.  Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin teidät on valittu, ja luopumaan kaikista vastuutehtävistä poliittisissa puolueissa, kun Teidät on nimitetty tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Kyllä. Täsmennettäköön, etten toimi vaaleilla valittuna edustajana enkä kuulu poliittiseen puolueeseen.

7.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne toimijoita?

Perustamissopimuksen 248 artiklassa määrätään, että tilintarkastustuomioistuin "ilmoittaa (...) erityisesti kaikista epäkohdista". Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten vastuu on ilmaistu selvästi, vaikka kansainvälisissä tilintarkastusstandardeissa todetaankin, ettei ulkoisen tarkastajan pääasiallinen velvollisuus ole pyrkiä paljastamaan petos- tai lahjontatapauksia.

Jos havaitsisin tai jos alaisuudessani toimiva tarkastaja havaitsisi, että sääntöjä on rikottu vakavasti tai että on syytä epäillä petosta tai lahjontaa, pyytäisin täysin riippumatta siitä, minkä maan kansalaisia osallisina olevat henkilöt ovat, että tilintarkastustuomioistuin välittää asiaa koskevat tiedot tavanomaisten menettelyjen mukaisesti Euroopan petostentorjuntavirastolle tapauksen tutkimiseksi, tarvittavien seuraamusten langettamiseksi ja oikeudellisten toimien käynnistämiseksi.

Tehtävien hoitaminen

8.  Mitkä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun terveessä varainhoitokulttuurissa?

Vaatimus, että yhteisön taloutta on hoidettava "moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti" on kirjattu perustamissopimukseen (274 artikla) ja toistetaan myös varainhoitoasetuksessa. Havaintoni mukaan myös toimielinten sopimuksessa vuodelta 2006 painotettiin jälleen näiden periaatteiden merkitystä. Lopuksi perustamissopimuksen 248 artiklassa täsmennetään tilintarkastustuomioistuimen tarkastavan, että "varainhoito on ollut moitteetonta".

Nämä periaatteet luovat perustan komission ja tilintarkastustuomioistuimen työlle. Periaatteiden sisältö selitetään, ainakin osittain, kansainvälisissä tilintarkastuksen perussäännöissä. Niiden mukaan moitteettoman varainhoidon on oltava

–   taloudellista (määrältään riittävät resurssit saadaan käyttöön oikeaan aikaan ja hinta-laatusuhde on hyvä),

–   tehokasta (käytettyjen resurssien ja saavutettujen tulosten suhde on paras mahdollinen) ja

–   vaikuttavaa (käytettyjen resurssien ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden suhde on paras mahdollinen).

Näiden moitteettoman varainhoidon ominaisuuksien turvaamiseksi on hyväksyttävä tiettyjä sisäistä organisaatiota koskevia sääntöjä: selkeä tavoitteenmäärittely, vastuiden määrittely ja tehtävienjako, avoin tiedonkulku, tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, tehokas sisäinen tarkastus jne.

Mainitut periaatteet tunnustetaan laajalti kaikissa organisaatioissa, mutta mielestäni julkisen palvelun varainhoidon on täytettävä vielä muutamia lisävaatimuksia:

–   ensiksi on noudatettava laillista toimeksiantoa, jossa määritellään asianomaisen julkisen palvelun tarkoitus ja toimintakehys; ne on syytä määritellä selkeästi, jotta asianomaisen elimen henkilöstö osaa huolehtia moitteettomasta täytäntöönpanosta (yhteisön ohjelmille tämä on suuri haaste);

–   toiseksi varainhoito on alistettava asianmukaiselle ulkoiselle tilintarkastukselle: koska julkiset palvelut yleensä välttyvät kilpailun edellyttämältä kurinalaisuudelta, on ulkoisen tarkastajan tehtävä huomauttaa puutteista moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamisessa; ulkoisen tilintarkastuksen on voitava tukeutua sisäiseen valvontaan, jonka on oltava riittävää, muttei liiallista;

–   lopuksi siihen on sisällyttävä tilintekovelvollisuus poliittiselle taholle, joka on myöntänyt palvelulle resursseja tiettyä tarkoitusta varten.

9.  EY:n perustamissopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvan talousarvion toteuttamista koskevan valvontavallan hoitamisessa. Miten kuvailisitte raportointitehtäväänne Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle?

Perustamissopimuksen 248 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa. Perustamissopimuksessa myös täsmennetään, millä tavoin parlamenttia tässä työssä avustetaan. Pidän tärkeimpänä velvollisuutenani osallistua täysimittaisesti tehtäviin, jotka perustamissopimuksessa tilintarkastustuomioistuimelle määrätään.

Jokaisen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tärkein tehtävä on johtaa kertomusten laatimisprosessia, jotta Euroopan parlamentille ja talousarvion valvontavaliokunnalle välitetyt tiedot olisivat moitteettomia eli sekä paikkansapitäviä (lukujen ja todettujen tosiseikkojen osalta) että luotettavia, mikä taataan antamalla tarkastetuille yksiköille tilaisuus vastaväitteisiin ("erityisarviointien" tapauksessa). Tilintarkastustuomioistuimelle on annettu laaja tutkintavalta kertomustensa laatimista varten, ja sen jäsenten on varmistettava, että tarkastajat myös hyödyntävät sitä.

Toiseksi tulen kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että vakavista säännönvastaisuuksista ja hallinnon epäkohdista ilmoitetaan asianmukaisesti, kuten perustamissopimuksessa edellytetään.

Kolmanneksi pidän tärkeänä, että varainhoitoa ja ‑käyttöä koskevissa tarkastuksissa hyödynnetään kaikkia mahdollisia välineitä. Tällä tarkoitan paitsi vuosittaista tarkastuslausumaa myös nk. erityisarviointeja, joita tilintarkastustuomioistuin tekee vuosikertomuksessaan, sekä sen julkaisemia erityiskertomuksia ja lausuntoja. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksia usein Euroopan parlamentin (tai neuvoston) pyynnöstä, mikä on normaalia. Sen vuoksi uskon, että Euroopan parlamentin (eritoten talousarvion valvontavaliokunnan) ja tilintarkastustuomioistuimen välinen tietojenvaihto voisi olla hyödyllistä ennen kuin tilintarkastustuomioistuin vahvistaa työohjelmansa (mikä voidaan luonnollisesti toteuttaa niin, ettei tilintarkastustuomioistuimen riippumattomuus vaarannu).

Kotimaani tilanteen perusteella voin todeta, että tämän tyyppistä vuorovaikutusta Ranskan ylimmän tarkastuselimen ja maan parlamentin välillä on viime vuosina kehitetty merkittävästi. Olen myös itse tarkastuselimen osaston presidenttinä osallistunut sen kehittämiseen ja parlamentin valiokunnat ovat useaan otteeseen kuulleet minua. Kehitys on vaikuttanut hyödylliseltä kaikille osapuolille.

Yleensä ottaen pidän välttämättömänä, että julkisen talouden valvontaelin työskentelee yhdessä parlamentin kanssa vuoropuhelun, yhteistyön ja keskinäisen kunnioituksen hengessä.

10. Mitä lisäarvoa mielestänne on toiminnantarkastuksilla, ja miten niiden tulokset pitäisi ottaa huomioon johtamisessa?

Toiminnantarkastuksessa tarkastellaan varainhoidon laatua ja tuloksia. Toiminnantarkastuksen päätelmistä voidaan aina keskustella, mutta niiden lisäarvo riippuu suuresti siitä, ovatko ne realistisia ja sovellettavissa, sekä siitä, tunnustaako tarkastetun yksikön johto päätelmät perustelluiksi. Siksi lisäarvo riippuu suuresti tarkastuksen toimittamisolosuhteista.

On erotettava toisistaan sisäinen ja ulkoinen tarkastus.

Sisäisessä toiminnantarkastuksessa aloite tulee useimmiten johdolta, ja tarkastuspäätelmät osoitetaan sille. Lisäarvoa mitataan pääasiassa sen tiedon laadulla, jota tarkastus tuottaa johdon käyttöön (tarkastus voi vahvistaa tai osoittaa vääräksi johdon vakiintuneen käsityksen, antaa sille viitteitä mahdollisista ratkaisuista, joita se ei ole tullut ajatelleeksi jne.). Joka tapauksessa johto päättää, mihin toimiin tarkastuspäätelmien johdosta ryhdytään.

Ulkoisessa toiminnantarkastuksessa tilanne on toinen. Ulkoisen tarkastuksen lisäarvo tulee yhtäältä siitä, että tarkastuksen toimittaa tarkastettavan elimen johdon ulkopuolinen ja siitä riippumaton taho, ja toisaalta siitä, että tarkastuksen on määrä palvella paitsi johtoa myös elintä, jolle tämä on vastuullinen, tässä tapauksessa Euroopan parlamenttia. Ulkoinen tarkastaja päättää, mikä ala tarkastetaan, mihin aiheisiin keskitytään, mitä menetelmiä käytetään ja miten laajalti tietoja kerätään. Tästä näkökulmasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö on suunniteltu niin, että se kattaa kaikki unionin toiminta-alueet useita vuosia kestävän tarkastussyklin aikana. Mutta jotta tarkastuksen päätelmiä ja suosituksia voitaisiin myös soveltaa, ulkoinen tarkastus on tehtävä tiettyjen sääntöjen mukaisesti, jotka itse asiassa voidaan tiivistää yhteen: tarkastusilmapiirin on suosittava ammattimaista vuoropuhelua tosiasioiden pohjalta sen varmistamiseksi, että elimen johto tunnustaa annettujen suositusten arvon (vaikkei välttämättä haluaisikaan hyväksyä niitä, kuten usein on). Jos nämä edellytykset täyttyvät, tarkastetun elimen johtoa kannustetaan ottamaan suositukset huomioon ja panemaan ne täytäntöön, varsinkin kun valvonnasta vastaava poliittinen taho tulee sitä edellyttämään ja vaatimaan johtoa tilille.

11. Miten tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa Euroopan unionin talousarvion tarkastamista koskevassa asiassa?

Tiedän, että tämä kysymys on Euroopan unionissa erittäin ajankohtainen ja että siitä on tehty lukuisia aloitteita ja ehdotuksia. Tyydyn esittämään varovaisen arvion, koska olen pohtinut asiaa vain ulkopuolisena.

1.   Ensinnäkin on huomattava, että kansalliset tilintarkastuselimet tarkastelevat säännöllisesti kukin omassa maassaan rahoitustoimia, jotka liittyvät unionin eri alojen politiikan täytäntöönpanoon. Ne julkistavat havaintonsa, jotka täten tulevat unionin toimielinten käyttöön. Esimerkiksi Ranskan ylin tarkastuselin julkaisi vastikään helmikuun 2007 vuosikertomuksessa erittäin kriittisiä arvioita unionin talousarviosta rahoitettujen korkotukilainojen jakamisesta maataloustuottajille.

2.   Olen myös pannut merkille, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja kansallisten tilintarkastuselinten presidentit ovat alusta alkaen kokoontuneet vuosittain yhteyskomiteaan tarkastelemaan yhteisen edun mukaisia kysymyksiä ja tekemäänsä yhteistyötä. Komiteassa pohditaan etenkin yhteisten tarkastusstandardien laatimista ja sellaisten vertailukelpoisten tarkastuskriteerien hyväksymistä, jotka soveltuvat yhteisön toimintaympäristöön.

3.   Lopuksi pidän keskeisen tärkeänä, että tällä alalla tukeudutaan perustamissopimuksen määräyksiin ja kansainvälisesti tunnustettuihin tilintarkastusalan standardeihin.

a) Perustamissopimuksessa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset jäsenvaltioissa toimitetaan "yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa" ja että tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet "toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen".

    Siksi on tärkeää kannustaa kansallisia tilintarkastuselimiä seuraamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastustehtäviä omassa maassaan, sillä se voi vain edistää vertauskohtien ja yhteisten työmenetelmien kehittämistä.

b) Perustamissopimuksessa todetaan myös on erittäin selkeästi, että talousarvion toteuttaminen on vain ja ainoastaan komission vastuulla ja että talousarvion toteuttamisen ulkoinen tarkastus kuuluu yksinomaan tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaan. Unionin talousarvion valvontavastuuta ei ole jaettu tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tilintarkastuselinten kesken.

c) Kansainvälisissä tilintarkastusstandardeissa (ja erityisesti Kansainvälisen tilintarkastajaliiton standardissa 600) täsmennetään olosuhteet, joissa tarkastaja voi tukeutua toisen tarkastajan työhön: jos Euroopan tilintarkastustuomioistuin haluaisi hyödyntää kansallisten tilintarkastuselinten työn tuloksia omassa työssään, sen olisi varmistuttava kansallisten elinten tarkastustyön asianmukaisuudesta ja laadukkuudesta.

    Tämänkaltainen tilanne vaikeuttaisi varmasti, ehkä korjaamattomasti, tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tilintarkastuselinten suhteita.

Nämä seikat huomioon ottaen Euroopan tilintarkastustuomioistuin antoi heinäkuussa 2007 asiasta lausunnon, jossa mielestäni ehdotetaan järkevää keinoa parantaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin yhteistyötä.

Itse tiivistäisin periaatteet, joita noudattaen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin yhteistyötä voitaisiin parantaa, seuraavasti:

–   Euroopan tilintarkastustuomioistuin ottaa huomioon kansallisten tarkastuselinten työn tulokset,

–   Euroopan unionissa sovellettavat tarkastustyön standardit yhdenmukaistetaan,

–   Euroopan tilintarkastustuomioistuin vastaa yksin siitä, että se omilla toimillaan saavuttaa riittävän luottamustason voidakseen antaa vuosittaisen tarkastuslausuman,

–   Euroopan tilintarkastustuomioistuin kiinnittää enemmän huomioita Euroopan parlamenttia (ja erityisesti talousarvion valvontavaliokuntaa) kiinnostaviin, varainhoidon asianmukaisuutta ja laatua koskeviin tarkastusaiheisiin. Juuri tällä alalla tilintarkastustuomioistuin voi parhaiten hyödyntää kansallisten tilintarkastuselinten tekemiä havaintoja.

Muita kysymyksiä

12. Luopuisitteko ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen?

Edellä palautettiin mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia unionin talousarvion toteutumisen valvonnassa, ja samassa yhteydessä korostin tarvetta vuoropuheluun, yhteistyöhön ja keskinäiseen kunnioitukseen tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin välillä. Kielteinen lausunto nimitysehdotuksesta saattaisi muodostaa esteen tämänkaltaisten suhteiden jatkamiselle.

Perustamissopimuksessa viitataan nimenomaisesti tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomuuteen ja ammattimaisuuteen. Jos Euroopan parlamentti katsoo aiheelliseksi kyseenalaistaa minun riippumattomuuteni ja ammatillisen pätevyyteni ja siltä pohjalta antaa kielteisen lausunnon ehdotuksesta, joka koskee nimittämistäni Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, olen valmis luopumaan ehdokkuudesta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen (Michel Cretin)
Viiteasiakirjat	N6-0017/2007 – C6-0305/2007 – 2007/0814(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	19.9.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 27.9.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Inés Ayala Sender 11.9.2007
Hyväksytty (pvä)	6.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Herbert Bösch, Paulo Casaca, Szabolcs Fazakas, Christofer Fjellner, Ingeborg Gräßle, Dan Jørgensen, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Jan Mulder, Francesco Musotto, Bill Newton Dunn, Bart Staes, Alexander Stubb, Paul van Buitenen, Kyösti Virrankoski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Chris Davies, Edit Herczog, Véronique Mathieu, Gabriele Stauner, Petya Stavreva