MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmentymien torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin

14.11.2007 - (KOM11522/2007 – C6‑0246/2007 – 2001/0270(CNS)) - *

Uudelleen kuuleminen
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Martine Roure

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmentymien torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin

(11522/2007 – C6‑0246/2007 – 2001/0270(CNS))

(Kuulemismenettely – uudelleen kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston ehdotuksen (11522/2007),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2001)0664)[1],

–   ottaa huomioon kantansa 4. heinäkuuta 2002[2],

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

–   neuvoston kuultua sitä uudelleen EY:n perustamissopimuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti (C6‑0246/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 51 artiklan ja 55 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0444/2007),

1.  hyväksyy neuvoston ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää neuvostoa muuttamaan ehdotustaan vastaavasti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia kyseiseen luonnokseen tai korvata sen toisella tekstillä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Neuvoston teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Jäsenvaltiot toteavat, että rasismin ja muukalaisvihan torjuminen edellyttää kattavan kehyksen puitteissa toteutettavia erilaisia toimenpiteitä, eikä sitä voi rajata rikosasioihin. Tämä puitepäätös rajoittuu rasismin ja muukalaisvihan erityisen vakavien muotojen torjumiseen rikosoikeudellisin keinoin. Koska jäsenvaltioiden kulttuuriset ja oikeudelliset perinteet eroavat jossain määrin erityisesti tällä alalla, rikoslainsäädännön täydellinen yhdenmukaistaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista.	(6) Jäsenvaltiot toteavat, että rasismin ja muukalaisvihan torjuminen edellyttää kattavan kehyksen puitteissa toteutettavia erilaisia toimenpiteitä, eikä sitä voi rajata rikosasioihin. Olisi luotava valtion ja koko yhteiskunnan läpäisevä suvaitsevuuden kulttuuri. Tämä puitepäätös rajoittuu rasismin ja muukalaisvihan erityisen vakavien muotojen torjumiseen rikosoikeudellisin keinoin. Koska jäsenvaltioiden kulttuuriset ja oikeudelliset perinteet eroavat jossain määrin erityisesti tällä alalla, rikoslainsäädännön täydellinen yhdenmukaistaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Tällä puitepäätöksellä luodaan yhdenmukaistamisen vähimmäistaso, ja sen vaikuttavuutta rajoittavat siihen sisältyvät poikkeukset, 1 artiklassa tarkoitetut mukaan luettuina.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
	(6 b) Lainsäädännön olisi ilmennettävä, että demokraattisessa yhteiskunnassa rikosoikeus on aina viimeinen keino, ja siinä olisi otettava huomioon kaikki tässä kyseessä olevat arvot, erityisesti oikeus sananvapauteen ja jokaisen yksilön oikeus nauttia yhtäläisestä arvostuksesta ja kunnioituksesta.
Perustelu
Rasististen ja muukalaisvihamielisten rikosten määrittelyssä on punnittava tarkkaan sananvapauden rajoja. Lisäksi rikosoikeuden on oltava aina toissijainen.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
	(9 a) Rasistisen tai muukalaisvihamielisen rikoksen tekemistä virkamiehen toimesta olisi pidettävä koventamisperusteena.
Perustelu
Rasismin ja muukalaisvihamielisyyden uhrien on usein vaikea vedota oikeuksiinsa. Ammatillisen aseman hyväksikäyttö on katsottava koventamisperusteeksi. On syytä korostaa virkamiehen ominaisuutta.
Tarkistus 5 1 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) edellä olevassa a alakohdassa tarkoitettuun tekoon syyllistyminen levittämällä tai jakamalla julkisesti kirjoituksia, kuvia tai muuta aineistoa;	b) sellaisten kirjoitusten, kuvien ja muun materiaalin julkinen levittäminen tai jakaminen, joiden sisältö katsotaan a, c tai d alakohdassa tarkoitetuksi teoksi;
Tarkistus 6 1 artiklan 1 kohdan e alakohta
e) Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat säätää, että rangaistavaa on ainoastaan toiminta, joka on joko suoritettu siten, että se on omiaan häiritsemään yleistä järjestystä, tai toiminta, joka on uhkaavaa, alentavaa tai loukkaavaa.	e) Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat säätää, että rangaistavaa on ainoastaan toiminta, joka on suoritettu uhkaavalla, alentavalla tai loukkaavalla tavalla.
Perustelu
Ilmaus "omiaan häiritsemään yleistä järjestystä" olisi poistettava liian epämääräisenä.
Tarkistus 7 1 artiklan 1 kohdan f alakohta
f) Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi viittaus uskontoon kattaa ainakin teon, jota käytetään tekosyynä tällaisten tekojen kohdistamiseen rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen.	f) Tämän kohdan soveltamiseksi viittaus uskontoon kattaa ainakin teon, jota käytetään tekosyynä tällaisten tekojen kohdistamiseen rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen. Jäsenvaltio ei voi kuitenkaan voi jättää rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle puheita tai käyttäytymistä, jotka ovat omiaan lietsomaan vihaa. Uskonnonvapauden kunnioittaminen ei estä tämän puitepäätöksen vaikuttavuutta.
Tarkistus 8 1 artiklan 2 kohta
2. Kun neuvosto tekee tämän puitepäätöksen, jäsenvaltio voi antaa lausuman siitä, että se säätää 1 kohdan c alakohdassa ja/tai d alakohdassa mainittujen rikosten kieltämisen ja vakavan vähättelemisen rangaistavaksi vain siinä tapauksessa, että näissä kohdissa mainitut rikokset on kyseisen jäsenvaltion kansallisen tuomioistuimen ja/tai kansainvälisen tuomioistuimen tai yksinomaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettu.	2. Kun neuvosto tekee tämän puitepäätöksen, jäsenvaltio voi antaa lausuman siitä, että se säätää 1 kohdan c alakohdassa ja/tai d alakohdassa mainittujen rikosten kieltämisen ja vakavan vähättelemisen rangaistavaksi vain siinä tapauksessa, että näissä kohdissa mainitut rikokset on kyseisen jäsenvaltion kansallisen tuomioistuimen ja/tai kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettu.
Tarkistus 9 2 artiklan 2 kohta
2. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yllyttäminen jonkin 1 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitetun teon suorittamiseen säädetään rangaistavaksi.	2. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yllyttäminen jonkin 1 artiklassa tarkoitetun teon suorittamiseen säädetään rangaistavaksi.
Tarkistus 10 5 artiklan 1 kohta
1. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että oikeushenkilöt saatetaan vastuuseen sellaisesta 1 ja 2 artiklassa tarkoitetusta teosta, jonka on oikeushenkilön puolesta tai hyväksi suorittanut joko yksin tai oikeushenkilön toimielimen osana henkilö, jonka johtava asema oikeushenkilössä perustuu	1. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että oikeushenkilöt saatetaan vastuuseen sellaisesta 1 ja 2 artiklassa tarkoitetusta teosta, jonka on suorittanut henkilö, jonka johtava asema oikeushenkilössä perustuu
a) toimivaltaan edustaa oikeushenkilöä, tai	a) toimivaltaan edustaa oikeushenkilöä, tai
b) toimivaltaan tehdä päätöksiä oikeushenkilön puolesta, tai	b) toimivaltaan tehdä päätöksiä oikeushenkilön puolesta, tai
c) toimivaltaan harjoittaa valvontaa oikeushenkilössä.	c) toimivaltaan harjoittaa valvontaa oikeushenkilössä,
	ja joka on toiminut tässä ominaisuudessa.
Tarkistus 11 5 artiklan 2 kohta
2. Edellä olevassa 1 kohdassa jo tarkoitettujen tapausten lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että oikeushenkilö voidaan saattaa vastuuseen, jos 1 kohdassa tarkoitetun henkilön harjoittaman ohjauksen tai valvonnan puutteellisuus on mahdollistanut sen, että oikeushenkilön alaisena toimiva henkilö on voinut suorittaa kyseisen oikeushenkilön puolesta tai hyväksi 1 ja 2 artiklassa tarkoitettuja tekoja.	2. Edellä olevassa 1 kohdassa jo tarkoitettujen tapausten lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että oikeushenkilö voidaan saattaa vastuuseen, jos 1 kohdassa tarkoitetun henkilön harjoittaman ohjauksen tai valvonnan puutteellisuus on mahdollistanut sen, että oikeushenkilön alaisena toimiva henkilö on voinut suorittaa 1 ja 2 artiklassa tarkoitettuja tekoja, ja jos oikeushenkilön voidaan kansallisen lainsäädännön nojalla katsoa olevan vastuussa kyseisen henkilön toiminnasta.
Tarkistus 12 5 artiklan 3 kohta
3. Se, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään oikeushenkilön vastuusta, ei estä rikosoikeudenkäyntiä sellaisia luonnollisia henkilöitä vastaan, jotka ovat tekijöinä tai avunantajina 1 ja 2 artiklassa tarkoitetuissa teoissa.	3. Se, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään oikeushenkilön vastuusta, ei estä rikosoikeudenkäyntiä sellaisia luonnollisia henkilöitä vastaan, jotka ovat tekijöinä, yllyttäjinä tai avunantajina 1 ja 2 artiklassa tarkoitetuissa teoissa.
Tarkistus 13 7 a kohta (uusi)
	7 a artikla
	Vähimmäisvaatimukset
	1. Jäsenvaltiot voivat rasismin ja muukalaisvihan vastustamisessa ottaa käyttöön tai pitää voimassa suojelun tasoa, joka on korkeampi kuin mitä tämän puitepäätöksen säännöksistä johtuu.
	2. Tämän puitepäätöksen täytäntöönpano ei ole missään tapauksessa peruste alentaa jäsenvaltioissa jo saavutettua syrjinnänvastaisen suojan tasoa tämän puitepäätöksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
	3. Tätä puitepäätöstä ei voida miltään osin tulkita siten, että se vaikuttaisi kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta 7 päivänä maaliskuuta 1966 tehdystä kansainvälisestä yleissopimuksesta jäsenvaltioille kuuluviin velvoitteisiin. Jäsenvaltioiden on pantava tämä puitesopimus täytäntöön yleissopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
Perustelu
Puitepäätöksessä on oltava olemassa olevan tason takaamista koskeva lauseke, jotta voidaan varmistaa, että päätöksen täytäntöönpano ei johda direktiivin 2000/43/EY 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn nykyisen suojelun tason heikentymiseen. Puitepäätöksessä on oltava myös määräys siitä, että sen täytäntöönpano ei saa vaikuttaa mihinkään velvoitteisiin, jotka johtuvat kaikkinaisesta rotusyrjinnän poistamisesta tehdystä kansainvälisestä yleissopimuksesta (3 kohta).
Tarkistus 14 7 b artikla (uusi)
	7 b artikla
	Tämän puitepäätöksen ei voida tulkita vaikuttavan velvoitteisiin, joita jäsenvaltioilla on kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta 7 päivänä maaliskuuta 1966 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen nojalla. Jäsenvaltioiden on sovellettava tätä puitepäätöstä sopusoinnussa kyseisten velvoitteiden kanssa.
Perustelu
Esittelijän ehdotus 1 ja 2 kohdan poistamisesta: Kovempi rikosoikeudellinen rangaistus jostakin teosta on korvattava lievemmällä rikosoikeudellisella rangaistuksella, jos sellainen on annettu samasta teosta. Tämä on rikosoikeuden kumoamaton sääntö.
Tarkistus 15 7 artiklan 2 kohta
2. Tämä puitepäätös ei velvoita jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa niiden yhdistymisvapautta ja sananvapautta, erityisesti lehdistönvapautta ja muiden tiedotusvälineiden sananvapautta koskevien perusperiaatteiden kanssa sellaisina kuin ne ilmenevät valtiosääntöperinteessä tai lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden oikeuksia ja vastuuta sekä menettelyyn liittyviä takeita koskevien sääntöjen kanssa, jos kyseiset säännöt koskevat vastuun määrittämistä tai rajaamista.	2. Tämä puitepäätös ei velvoita jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa niiden yhdistymisvapautta ja sananvapautta, erityisesti lehdistönvapautta ja muiden tiedotusvälineiden sananvapautta koskevien perusperiaatteiden kanssa sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä tai lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden oikeuksia ja vastuuta sekä menettelyyn liittyviä takeita koskevien sääntöjen kanssa, jos kyseiset säännöt koskevat vastuun määrittämistä tai rajaamista.
Tarkistus 16 9 artiklan 1 kohdan c alakohta
c) rikos on tehty sellaisen oikeushenkilön hyväksi, jonka kotipaikka on kyseisen jäsenvaltion alueella.	c) rikoksesta vastuussa olevaksi katsottavan oikeushenkilön kotipaikka on kyseisen jäsenvaltion alueella.
Tarkistus 17 10 artiklan 3 kohta
3. Neuvosto tarkastelee tätä puitepäätöstä ennen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kolmen vuoden määräajan päättymistä. Tämän tarkastelun valmistelemiseksi neuvosto pyytää jäsenvaltioita ilmoittamaan, onko 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikoksiin liittyvässä oikeudellisessa yhteistyössä ilmennyt vaikeuksia. Lisäksi neuvosto voi pyytää Eurojustia toimittamaan raportin siitä, ovatko kansallisten lainsäädäntöjen erot aiheuttaneet alalla ongelmia jäsenvaltioiden välisessä oikeudellisessa yhteistyössä.	3. Neuvosto tarkastelee tätä puitepäätöstä ennen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kolmen vuoden määräajan päättymistä. Tämän tarkastelun valmistelemiseksi neuvosto pyytää jäsenvaltioita ilmoittamaan, onko 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikoksiin liittyvässä oikeudellisessa yhteistyössä ilmennyt vaikeuksia, ja kuulee Euroopan parlamenttia. Neuvosto ottaa tarkastelun yhteydessä huomioon Euroopan perusoikeusviraston ja alalla toimivien hallituksista riippumattomien järjestöjen lausunnot. Lisäksi neuvosto voi pyytää Eurojustia toimittamaan raportin siitä, ovatko kansallisten lainsäädäntöjen erot aiheuttaneet alalla ongelmia jäsenvaltioiden välisessä oikeudellisessa yhteistyössä.
Perustelu
Puitepäätöksen tarkastelun yhteydessä olisi kuultava Euroopan parlamenttia ja tutkittava hallituksista riippumattomien järjestöjen ja perusoikeusviraston lausunnot.
Tarkistus 18 12 artikla
Tätä puitepäätöstä sovelletaan Gibraltariin.	Tätä puitepäätöstä sovelletaan myös Gibraltariin.

• [1]  EYVL C 75 E, 26.3.2002, s. 269.
• [2]  EUVL C 271 E, 12.11.2003, s. 558.

PERUSTELUT

Johdanto

Euroopan perusoikeusviraston ensimmäinen raportti elokuulta 2007 osoittaa, että rasistiset rikokset ovat lisääntymässä ainakin kahdeksassa EU:n jäsenvaltiossa. Raportissa todetaan, että rasistinen väkivalta ja rasistiset rikokset ovat yhä vakava sosiaalinen ongelma kaikkialla Euroopassa. Tämä korostaa jälleen kerran sitä, että tarvitaan kiireellisiä Euroopan tason toimia rasismin, suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihan vastustamiseksi.

EU:n kaikilla jäsenvaltioilla on ainakin jonkinlaisia rasismin ja muukalaisvihan vastaisia säädöksiä, tosin erilaisia. Näiden erojen vuoksi tarvitaan Euroopan tason yhdenmukaistamista, jotta rasismia ja muukalaisvihaa voidaan vastustaa tehokkaasti yli rajojen ja kaikkialla Euroopassa.

Taustaa

Vuonna 1996 neuvosto hyväksyi rasismin ja muukalaisvihan vastustamista koskevan yhteisen toiminnan 96/443/JAI. Se sisältää määräyksiä, joilla pyritään yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden rikoslakia ja parantaman keskinäistä avunantoa rasismin ja muukalaisvihan vastustamisessa.

Komissio antoi marraskuussa 2001 ehdotuksen puitepäätökseksi rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta[1]. Ehdotuksella oli kaksi tavoitetta: asettaa samat rasistiset ja muukalaisvihamieliset käyttäytymismuodot kaikissa jäsenvaltioissa samojen rikosoikeudellisten seuraamusten alaisiksi ja parantaa alan oikeudellista yhteistyötä. Yhteiseen toimeen verrattuna uutta oli se, että sen sijaan, että jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus joko kriminalisoida tällaiset käyttäytymismuodot tai poiketa kaksoisrangaistavuuden periaatteesta, ne velvoitettiin toteuttamaan toimenpiteitä, jotta nämä käyttäytymismuodot olisivat rikosoikeudellisesti rangaistavia.

Vaikka neuvostossa on keskusteltu asiasta monta kertaa, tekstistä ei päästy yksimielisyyteen. Vuonna 2006 Italian valtuuskunta, joka siihen asti oli johdonmukaisesti vastustanut ehdotusta ja ehdottanut vuonna 2003 vaihtoehtoista tekstiä, veti pois varauksensa. Se antoi mahdollisuuden käynnistää keskustelu uudestaan puheenjohtajavaltio Luxemburgin vuonna 2005 esittämän kompromissin pohjalta. Puheenjohtajavaltio Saksan ponnistuksen ansiosta neuvosto pääsi 19. huhtikuuta 2007 poliittiseen sopimukseen[2].

Euroopan parlamentti hyväksyi alustavan lausunnon 4. heinäkuuta 2004 (Ceyhunin mietintö – T—363/2002[3]). Lausunto perustui kuitenkin komission alkuperäiseen vuoden 2001 ehdotukseen. Neuvoston teksti on tulos usean vuoden neuvotteluista ja muuttunut siten oleellisesti. Tämän vuoksi parlamenttia olisi kuultava uudestaan.

Esittelijän kanta

Esittelijä on tyytyväinen siihen, että neuvosto on lopultakin päässyt sopimukseen rasismin ja muukalaisvihan vastustamista koskevasta ehdotuksesta puitesopimukseksi. Euroopan kansalaisten perusoikeuksien suojelu ja edistäminen ja erityisesti rasismin ja muukalaisvihan vastustaminen ovat todellakin Euroopan unionin tärkeitä painopisteitä. Sen vuoksi oli erittäin huolestuttavaa, että neuvosto ei ole päässyt sopimukseen puitepäätöksestä. Euroopan unionin on annettava vahva poliittinen viesti perusoikeuksien puolesta hyväksymällä tämä teksti.

Esittelijä pahoittelee kuitenkin sitä, että neuvoston laatima teksti ei ole kunnianhimoisempi eikä rasismin ja muukalaisvihan asettaman haasteen mukainen. Jäljellä on vain muutamia elementtejä komission vuoden 2001 ehdotuksesta, jota parlamentti halusi ensimmäisessä mietinnössään vahvistaa. Esittelijä on tietoinen kompromissin välttämättömyydestä ja sen saavuttamisen vaikeudesta, mutta pahoittelee, että kompromissi saavutettiin puitepäätösehdotuksen oikeudellisen laadun kustannuksella. Esittelijä on erityisen huolissaan siitä, että päätöksen soveltamisalaa on huomattavasti rajoitettu. On myös valitettavaa, että loukkaukset ja rasistisen ryhmän toiminnan johtaminen eivät sisälly rikosten luetteloon niin, kuin komission ehdotuksessa esitettiin.

Tämän lisäksi esittelijän mielestä on liiallista, että soveltamisalaa rajoitetaan lisäämällä 1 artiklan 1 kohdan f alakohtaan lisärajoitus, jolla jätetään ulkopuolelle osa uskontoon perustuvasta rasismista. Kohta on muutettava, jotta voidaan varmistaa, että tällaisesta rasismin muodosta voidaan nostaa syyte samalla tavalla kuin muistakin. Sama koskee lisävaatimusta siitä, että 1 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan mukaan rikoksena pidetyn toiminnan on oltava ”omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan”. Joukkotuhonnan vakava vähätteleminen on yksi rasismin muoto ja jäsenvaltioiden on voitava rangaista siitä myös silloin, kun siihen ei liity yllyttämistä vihaan tai väkivaltaan.

Esittelijä katsoo kuitenkin, että puitepäätös on merkittävä ensimmäinen askel kohti rasismin ja muukalaisvihan tehokkaampaa vastustamista Euroopan tasolla ja vähimmäisharmonisoinnin saavuttamista. Päätöksen hyväksyminen on erittäin tärkeää. Tästä huolimatta esittelijä vaatii, että unionin on mentävä pitemmälle sitten, kun kolmen vuoden kuluttua puitepäätöstä tarkastellaan uudelleen, ja ehdottaa, että päätökseen lisätään luku (uusi 7a artikla), jossa on olemassa olevan tason takaamista koskeva lauseke, jotta puitepäätöksellä ei heikennetä nykyisen 'rotudirektiivin" 2000/43/EY 6 artiklaan perustuvaa suojelua, ja takuu siitä, että puitepäätöksellä ei sallita alhaisempaa suojelun tasoa kuin kaikkinaisesta rotusyrjinnän poistamisesta tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa.

Esittelijä muistuttaa, että rasismin vastustamisen tehokkuuden varmistamiseksi puitepäätöksen on oltava osa yleistä eurooppalaista kaikenlaisen syrjinnän vastaista lainsäädäntöä. Euroopan perusoikeusviraston uusimmassa kertomuksessa osoitetaan, että rotusyrjintää esiintyy yhä varsinkin työelämässä, koulutuksessa ja asumisessa. Sen vuoksi tätä rasismia koskevaa puitepäätöstä on täydennettävä hyväksymällä yleinen direktiivi kaikenlasisen syrjinnän vastustamisesta, johon perustamissopimuksen 13 artiklassa viitataan.

Lopuksi esittelijä pahoittelee sitä, että rasismin ja muukalaisvihan vastustamista koskevan puitepäätöksen soveltamisalaa on rajoitettu edellyttämällä neuvoston yksimielistä päätöstä ja vain parlamentin kuulemista. Esittelijä korostaa, että olisi siirryttävä kohti määräenemmistöäänestyksiä ja yhteispäätöksiä kaikissa kolmanteen pilariin kuuluvissa asioissa.

• [1]  KOM(20010)664, EYVL C 75 E, 26.3.2002, s 269.
• [2]  Asiakirja 5118/07 DROIPEN 1.
• [3]  EUVL C 271 E, 12.11.2003, s 379.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE (12.11.2007)

Työjärjestyksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Koenraad Dillen

Jäsenvaltiot kykenevät oman lainsäädäntönsä keinoin vallan hyvin huolehtimaan oikeudellisesta suojasta rasististen tekojen tapauksessa; yhteisön puuttuminen asiaan on ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa.

Tämä puitepäätös on sananvapauteen kohdistuva isku. Samalla kun on hyväksyttävää torjua rasismia, joka ilmenee konkreettisena väkivallan käyttönä tai siihen yllyttämisenä, ei voida hyväksyä sitä, että rasismin käsitettä käytetään harhaanjohtavalla tavalla oikeutetussa julkisessa keskustelussa, jossa vastustetaan esimerkiksi joukkomaahanmuuttoa tai islamisoitumista taikka puolustetaan kansallista identiteettiä.

Tällainen asioiden sekoittuminen on todellisuutta, kuten käy ilmi Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen lausunnosta, jossa todettiin islamofobian olevan uusi syrjinnän muoto ja että tanskalaisista pilapiirroksista syntyneeseen jupakkaan olisi reagoitava säätämällä jumalanpilkan kieltävä laki.

Tällä puitepäätöksellä kielletään "vihaan yllyttäminen" uskonnon yhteydessä, mikä tarkoittaa, että kaikki julkinen poliittinen keskustelu islamista ja islamisoitumisesta voidaan tulkita "yllyttämiseksi vihaan" muslimeja kohtaan. Tällä puitepäätöksellä tehdään mahdottomaksi kaikenlainen keskustelu maahanmuutosta ja islamista, ja siitä seuraa keskustelua johtaviin poliitikkoihin kohdistuvia mielivaltaisia valituksia ja syytteitä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen torjunta rikoslainsäädännön avulla
Viiteasiakirjat	11522/2007 – C6-0246/2007 – KOM(2001)0664 – C5-0689/2001 - 2001/0270(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	21.12.2001
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 3.9.2007
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 3.9.2007
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	JURI 3.10.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Martine Roure 21.2.2005
Valiokuntakäsittely	2.10.2007		12.11.2007
Hyväksytty (pvä)	12.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlos Coelho, Esther De Lange, Panayiotis Demetriou, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Lilli Gruber, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Barbara Kudrycka, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Roselyne Lefrançois, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Martine Roure, Luciana Sbarbati, Inger Segelström, Károly Ferenc Szabó, Søren Bo Søndergaard, Vladimir Urutchev, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Adamos Adamou, Simon Busuttil, Marco Cappato, Koenraad Dillen, Maria da Assunção Esteves, Ignasi Guardans Cambó, Luis Herrero-Tejedor, Sophia in ‘t Veld, Carlos José Iturgaiz Angulo, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Eva-Britt Svensson
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Carmen Fraga Estévez, Fernando Fernández Martín
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	14.11.2007