MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin päätökseksi perusoikeuskirjan hyväksymisestä

    14.11.2007 - (2007/2218(ACI))

    Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
    Esittelijä: Jo Leinen

    Menettely : 2007/2218(ACI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A6-0445/2007
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A6-0445/2007
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

    Euroopan parlamentin päätökseksi perusoikeuskirjan hyväksymisestä

    (2007/2218(ACI))

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon puhemiehen 25. lokakuuta 2007 päivätyn kirjeen,

    –   ottaa huomioon Nizzassa 7. joulukuuta 2000 allekirjoitetun ja julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan[1],

    –   ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöksen Euroopan unionin perusoikeuskirjaehdotuksen hyväksymisestä[2] 14. marraskuuta 2000,

    –   ottaa huomioon Euroopan parlamentin 23. lokakuuta 2002 antaman päätöslauselman Euroopan unionin perusoikeuskirjan vaikutuksista ja sen tulevasta asemasta[3],

    –   ottaa huomioon Euroopan parlamentin 24. syyskuuta 2003 antaman päätöslauselman ehdotuksesta sopimukseksi Euroopan perustuslaista ja Euroopan parlamentin kannasta hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumiseen[4], ja erityisesti sen 4 kohdan,

    –   ottaa huomioon Euroopan parlamentin 12. tammikuuta 2005 antaman päätöslauselman Euroopan perustuslaista tehdystä sopimuksesta[5], ja erityisesti sen 5 kohdan a alakohdan ja 6 kohdan,

    –   ottaa huomioon Euroopan parlamentin 11. heinäkuuta 2007 antaman päätöslauselman hallitustenvälisen konferenssin (HVK) koollekutsumisesta: Euroopan parlamentin lausunto (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artikla)[6], ja erityisesti sen 8, 12 ja 17 kohdan,

    –   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan, sellaisena kuin se muutettuna vuoden 2007 hallitustenvälisen kokouksen hyväksymässä uudistussopimuksen luonnoksessa,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 120 artiklan 1 kohdan,

    –   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0445/2007),

    A. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan oikeudellisen sitovuuden vahvistamisen myötä uudistussopimuksen luonnos varmistaa Euroopan perustuslakisopimuksen II osan tärkeimpien tavoitteiden toteutumisen,

    B.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on jo hyväksynyt muutokset, jotka on tehty perusoikeuskirjaan sellaisena kuin se alun perin juhlallisesti julistettiin Nizzassa 7. joulukuuta 2000, edellä mainitussa 24. syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa, jossa parlamentti arvioi Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työn tuloksia, ja ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on jo hyväksynyt vuoden 2004 hallitustenvälisen kokouksen (HVK) työn tuloksena tehdyn perustuslaillisen sopimuksen edellä mainitussa 12. tammikuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa,

    C. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on jo edellä mainitussa 11. heinäkuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa antanut lausuntonsa HVK:n kokoontumisesta vuoden 2007 aikana, ja pitänyt siinä yhteydessä myönteisenä sitä, että HVK:n toimivaltuudet turvaavat perusoikeuskirjan oikeudellisen sitovuuden, ja ilmaissut siinä yhteydessä vakavan huolensa pöytäkirjasta N:o 7, jolla joissakin jäsenvaltioissa pyritään rajoittamaan perusoikeuskirjan sovellettavuutta tuomioistuimissa,

    D. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on jo edellä mainitussa 11. heinäkuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa korostanut aikovansa tutkia huolellisesti vuoden 2007 HVK:n tuloksia siinä yhteydessä, kun parlamentti antaa lausunnon uudistussopimuksesta viimeksi mainitun allekirjoittamisen jälkeen,

    1.  hyväksyy EU:n perusoikeuskirjan sellaisena kuin se on tämän mietinnön liitteenä;

    2.  myöntää puhemiehelle valtuudet osallistua ennen uudistussopimuksen allekirjoittamista perusoikeuskirjan juhlalliseen julistamiseen yhdessä neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan kanssa, ja kehottaa puhemiestä ryhtymään tarvittaviin toimiin perusoikeuskirjan julkaisemiseksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

    3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle.

    • [1]  EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.
    • [2]  EYVL C 223, 8.8.2001, s. 74. (Duffin/Voggenhuberin mietintö).
    • [3]  EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 432 (Duffin mietintö).
    • [4]  EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 255. (Gil-Robles Gil-Delgadon/Tsatsosin mietintö).
    • [5]  EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 88 (Corbett/Méndez de Vigon mietintö).
    • [6]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0328 (Leinenin mietintö).

    LIITE: EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA

    Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antavat juhlallisesti seuraavan tekstin Euroopan unionin perusoikeuskirjaksi, jolla muutetaan 7. joulukuuta 2000 annettua perusoikeuskirjan tekstiä, ja joka tulee voimaan samana päivänä kuin Lissabonin sopimus:

    EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA

    JOHDANTO-OSA

    Euroopan kansat ovat luomalla välilleen yhä läheisemmän liiton päättäneet jakaa keskenään rauhanomaisen, yhteisiin arvoihin perustuvan tulevaisuuden.

    Unioni perustuu ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun jakamattomiin ja yleismaailmallisiin arvoihin, ja se on tietoinen henkisestä ja eettisestä perinnöstään. Se rakentuu kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteille. Se asettaa ihmisen toimintansa keskipisteeksi ottamalla käyttöön unionin kansalaisuuden ja luomalla vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen.

    Unioni edistää osaltaan näiden yhteisten arvojen vaalimista ja kehittämistä kunnioittaen Euroopan kansojen kulttuurien ja perinteiden monimuotoisuutta sekä jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä ja niiden tapaa järjestää hallintonsa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Unioni pyrkii edistämään tasapainoista ja kestävää kehitystä sekä varmistaa henkilöiden, palvelujen, tavaroiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden sekä sijoittautumisvapauden.

    Tämän vuoksi on välttämätöntä yhteiskunnan muutoksen, sosiaalisen edistyksen sekä tieteen ja tekniikan kehityksen mukaisesti vahvistaa näiden perusoikeuksien suojaa ja tuoda ne paremmin näkyviin perusoikeuskirjana.

    Tässä perusoikeuskirjassa vahvistetaan unionin toimivallan ja tehtävien sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen, unionin ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Unionin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet tulkitsevat tätä perusoikeuskirjaa tämän mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjan laatineen valmistelukunnan puheenjohtajiston alaisuudessa laaditut ja Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajiston johdolla ajan tasalle saatetut selitykset.

    Nämä oikeudet tuovat mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia sekä muita ihmisiä että koko ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan.

    Tämän vuoksi unioni tunnustaa jäljempänä esitetyt oikeudet, vapaudet ja periaatteet.

    I OSASTO
    IHMISARVO

    1 artikla
    Ihmisarvo

    Ihmisarvo on loukkaamaton. Sitä on kunnioitettava ja suojeltava.

    2 artikla
    Oikeus elämään

    1.        Jokaisella on oikeus elämään.

    2.        Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa.

    3 artikla
    Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen

    1.        Jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen.

    2.        Lääketieteen ja biologian alalla on noudatettava erityisesti seuraavia vaatimuksia ja kieltoja:

    a)      asianomaisen henkilön vapaaehtoinen ja asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena annettu suostumus, joka on hankittu laissa säädettyjä menettelytapoja noudattaen;

    b)     ihmisten geneettiseen jalostamiseen tähtäävien käytäntöjen kielto, erityisesti sellaisten, joiden tavoitteena on ihmisten valikointi;

    c)      kielto hankkia taloudellista hyötyä ihmisruumiista ja sen osista sellaisinaan;

    d)     ihmisten jäljentämistarkoituksessa tapahtuvan kloonauksen kielto.

    4 artikla
    Kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto

    Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

    5 artikla
    Orjuuden ja pakkotyön kielto

    1.        Ketään ei saa pitää orjana tai maaorjana.

    2.        Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.

    3.        Ihmiskauppa kielletään.

    II OSASTO
    VAPAUDET

    6 artikla
    Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen

    Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

    7 artikla
    Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen

    Jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan.

    8 artikla
    Henkilötietojen suoja

    1.        Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.

    2.        Tällaisten tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi.

    3.        Riippumaton viranomainen valvoo näiden sääntöjen noudattamista.

    9 artikla
    Oikeus solmia avioliitto ja oikeus perustaa perhe

    Oikeus solmia avioliitto ja oikeus perustaa perhe taataan tämän oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti.

    10 artikla
    Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus

    1.        Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta ja vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.

    2.        Oikeus kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon syistä tunnustetaan tämän oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti.

    11 artikla
    Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus

    1.        Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta.

    2.        Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan.

    12 artikla
    Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

    1.        Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla erityisesti poliittisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, mihin sisältyy, että jokaisella on oikeus perustaa yhdessä muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

    2.        Unionin tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat unionin kansalaisten poliittisen tahdon ilmaisemiseen.

    13 artikla
    Taiteen ja tutkimuksen vapaus

    Taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan. Akateemista vapautta kunnioitetaan.

    14 artikla
    Oikeus koulutukseen

    1.        Jokaisella on oikeus koulutukseen ja oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta.

    2.  Tähän oikeuteen kuuluu mahdollisuus saada maksutta oppivelvollisuuteen perustuvaa opetusta.

    3.        Vapautta perustaa oppilaitoksia demokratian periaatteita kunnioittaen sekä vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen omien uskonnollisten, aatteellisten ja kasvatuksellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus kunnioitetaan kyseisen vapauden ja kyseisen oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti.

    15 artikla
    Ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä

    1.        Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.

    2.        Jokaisella unionin kansalaisella on vapaus hakea työtä, tehdä työtä, sijoittautua tai tarjota palveluja missä tahansa jäsenvaltiossa.

    3.        Kolmansien maiden kansalaisilla, joilla on lupa tehdä työtä jäsenvaltioiden alueella, on oikeus samanlaisiin työehtoihin kuin unionin kansalaisilla.

    16 artikla
    Elinkeinovapaus

    Elinkeinovapaus tunnustetaan unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

    17 artikla
    Omistusoikeus

    1.        Jokaisella on oikeus nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta sekä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan muutoin kuin yleisen edun sitä vaatiessa laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen ehtojen mukaisesti ja siten, että hänelle suoritetaan kohtuullisessa ajassa oikeudenmukainen korvaus omaisuuden menetyksestä. Omaisuuden käyttöä voidaan säännellä lailla siinä määrin kuin se on yleisen edun mukaan välttämätöntä.

    2.        Teollis- ja tekijänoikeudet turvataan.

    18 artikla
    Oikeus turvapaikkaan

    Oikeus turvapaikkaan taataan pakolaisten oikeusasemaa koskevan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan määräysten sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä perussopimukset, mukaisesti.

    19 artikla
    Suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa

    1.        Joukkokarkotukset kielletään.

    2.        Ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu.

    III OSASTO
    TASA-ARVO

    20 artikla
    Yhdenvertaisuus lain edessä

    Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

    21 artikla
    Syrjintäkielto

    1.        Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan.

    2.        Kielletään kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden erityismääräysten soveltamista.

    22 artikla
    Kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus

    Unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta.

    23 artikla
    Naisten ja miesten välinen tasa-arvo

    Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien.

    Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.

    24 artikla
    Lapsen oikeudet

    1.        Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä. Lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa.

    2.        Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

    3.        Jokaisella lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista.

    25 artikla
    Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

    Unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja kunnioittaa näitä oikeuksia.

    26 artikla
    Vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan

    Unioni tunnustaa vammaisten oikeuden päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään, ja kunnioittaa tätä oikeutta.

    IV OSASTO
    YHTEISVASTUU

    27 artikla
    Työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä

    Työntekijöille tai heidän edustajilleen on asianmukaisilla tasoilla taattava mahdollisuus saada riittävän ajoissa tietoa ja tulla kuulluksi unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisissa tapauksissa ja niissä määrätyin edellytyksin.

    28 artikla
    Neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin

    Työntekijöillä ja työnantajilla tai näiden järjestöillä on unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti oikeus asianmukaisilla tasoilla neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien.

    29 artikla
    Oikeus työnvälityspalveluihin

    Jokaisella on oikeus maksuttomiin työnvälityspalveluihin.

    30 artikla
    Suoja perusteettoman irtisanomisen yhteydessä

    Jokaisella työntekijällä on oikeus suojaan perusteettomalta irtisanomiselta unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

    31 artikla
    Oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot

    1.        Jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin.

    2.        Jokaisella työntekijällä on oikeus enimmäistyöajan rajoitukseen sekä päivittäisiin ja viikoittaisiin lepoaikoihin ja palkalliseen vuosilomaan.

    32 artikla
    Lapsityövoiman käytön kielto ja nuorten suojelu työssä

    Lapsityövoiman käyttö on kielletty. Työhön pääsemiseksi vaadittava vähimmäisikä ei saa olla alempi kuin ikä, jolloin oppivelvollisuus päättyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta nuorille suotuisampien sääntöjen soveltamista ja rajoitettuja poikkeuksia.

    Työhön otetuille nuorille on annettava heidän ikänsä mukaiset työolot ja -ehdot ja heitä on suojeltava taloudelliselta hyväksikäytöltä ja työltä, joka saattaa vahingoittaa heidän turvallisuuttaan, terveyttään tai fyysistä, henkistä, moraalista tai sosiaalista kehitystään tai haitata heidän koulutustaan.

    33 artikla
    Perhe- ja työelämä

    1.        Perheen oikeudellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen suoja varmistetaan.

    2.        Voidakseen sovittaa yhteen perhe- ja työelämänsä jokaisella on oikeus suojaan irtisanomiselta äitiyteen liittyvän syyn vuoksi sekä oikeus vanhempainlomaan ja palkalliseen äitiyslomaan lapsen syntymän tai lapseksiottamisen johdosta.

    34 artikla
    Sosiaaliturva ja toimeentuloturva

    1.        Unioni tunnustaa oikeuden sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin, joilla taataan suoja muun muassa raskauden ja synnytyksen aikana ja sairauden, työtapaturman, hoidon tarpeen ja vanhuuden varalta sekä työpaikan menetyksen yhteydessä unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, ja se kunnioittaa tätä oikeutta.

    2.        Jokaisella unionissa laillisesti asuvalla ja siellä laillisesti liikkuvalla on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalisiin etuihin unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

    3.        Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen tarkoituksena turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle, jolla ei ole riittävästi varoja, unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, ja se kunnioittaa tätä oikeutta.

    35 artikla
    Terveyden suojelu

    Jokaisella on oikeus saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisin edellytyksin. Ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu varmistetaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa.

    36 artikla
    Mahdollisuus käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja

    Edistääkseen unionin sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unioni tunnustaa mahdollisuuden käyttää kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja perussopimusten mukaisesti, ja se kunnioittaa tätä oikeutta.

    37 artikla
    Ympäristönsuojelu

    Ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

    38 artikla
    Kuluttajansuoja

    Unionin politiikoissa varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja.

    V OSASTO
    KANSALAISTEN OIKEUDET

    39 artikla
    Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa

    1.        Jokaisella unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omilla kansalaisilla.

    2.        Euroopan parlamentin jäsenet valitaan yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla.

    40 artikla
    Äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa

    Jokaisella unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omilla kansalaisilla.

    41 artikla
    Oikeus hyvään hallintoon

    1.        Jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa.

    2.        Tähän oikeuteen sisältyy erityisesti:

    a)      jokaisen oikeus tulla kuulluksi ennen kuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaa häneen epäedullisesti;

    b)     jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin ottaen huomioon oikeutetun luottamuksellisuuden, salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimukset;

    c)      hallintoelinten velvollisuus perustella päätöksensä.

    3.        Jokaisella on oikeus saada unionilta korvaus niistä vahingoista, joita unionin toimielimet tai sen henkilökuntaan kuuluvat ovat aiheuttaneet tehtäviään suorittaessaan, jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

    4.        Jokainen voi ottaa yhteyttä unionin toimielimiin jollakin perussopimusten kielistä, ja hänen on saatava vastaus samalla kielellä.

    42 artikla
    Oikeus tutustua asiakirjoihin

    Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin niiden tallennemuodosta riippumatta.

    43 artikla
    Euroopan oikeusasiamies

    Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä.

    44 artikla
    Oikeus esittää vetoomus

    Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus vedota Euroopan parlamenttiin.

    45 artikla
    Liikkumis- ja oleskeluvapaus

    1.        Jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella.

    2.        Liikkumis- ja oleskeluvapaus voidaan perussopimusten mukaisesti myöntää jäsenvaltion alueella laillisesti asuville kolmansien maiden kansalaisille.

    46 artikla
    Diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antama suojelu

    Jokainen unionin kansalainen saa kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset.

    VI OSASTO
    LAINKÄYTTÖ

    47 artikla
    Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen

    Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.

    Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään.

    Maksutonta oikeusapua annetaan vähävaraisille, jos tällainen apu on tarpeen, jotta asianomainen voisi tehokkaasti käyttää oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

    48 artikla
    Syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen

    1.        Jokaista syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

    2.        Jokaiselle syytetylle taataan oikeus puolustukseen.

    49 artikla
    Laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhteisuuden periaate

    1.        Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä rikos kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan. Rikoksesta ei saa määrätä sen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta. Jos rikoksen teon jälkeen laissa säädetään lievemmästä rangaistuksesta, sitä on sovellettava.

    2.        Tämän artiklan määräykset eivät estä panemasta vireille oikeudenkäyntiä henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka kansakuntien yhteisesti tunnustamien yleisten periaatteiden mukaan oli tekohetkellä rikos.

    3.        Rangaistus ei saa olla epäsuhteessa rikoksen vakavuuteen.

    50 artikla
    Kielto syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta

    Ketään ei saa panna syytteeseen tai rangaista rikoksesta, josta hänet on jo unionissa lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi lain mukaisesti.

    VII OSASTO
    PERUSOIKEUSKIRJAN TULKINTAA JA SOVELTAMISTA
    KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

    51 artikla
    Soveltamisala

    1.        Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa mukaisesti ja unionille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoja noudattaen.

    2.        Tällä perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi eikä luoda unionille uutta toimivaltaa tai uusia tehtäviä eikä muuteta perussopimuksissa määriteltyjä toimivaltuuksia ja tehtäviä.

    52 artikla
    Oikeuksien ja periaatteiden ulottuvuus ja tulkinta

    1.        Tässä perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.

    2.        Tässä perusoikeuskirjassa tunnustettuja oikeuksia, joista on määräyksiä perussopimuksissa, sovelletaan niissä määriteltyjen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti.

    3.        Siltä osin kuin tämän perusoikeuskirjan oikeudet vastaavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa taattuja oikeuksia, niiden merkitys ja ulottuvuus ovat samat kuin mainitussa yleissopimuksessa. Tämä määräys ei estä unionia myöntämästä tätä laajempaa suojaa.

    4.        Siltä osin kuin tässä perusoikeuskirjassa tunnustetaan perusoikeudet sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä, näitä perusoikeuksia on tulkittava mainitun perinteen mukaisesti.

    5.  Tämän perusoikeuskirjan periaatteita sisältävät määräykset voidaan panna täytäntöön unionin toimielinten, elinten tai laitosten oman toimivaltansa puitteissa hyväksymillä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävillä säädöksillä, täytäntöönpanosäädöksillä sekä säädöksillä, joita jäsenvaltiot antavat unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. Ne voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistaviksi vain sikäli kuin on kyse tällaisten säädösten tulkinnasta tai niiden laillisuuden valvonnasta.

    6.        Kansalliset lainsäädännöt ja käytännöt on otettava täysin huomioon siten kuin tässä perusoikeuskirjassa määrätään.

    7.        Unionin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet ottavat asianmukaisesti huomioon tämän perusoikeuskirjan tulkitsemisen ohjaamiseksi laaditut selitykset.

    53 artikla
    Suojan taso

    Tämän perusoikeuskirjan määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne rajoittaisivat tai loukkaisivat niitä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, jotka asianomaisella soveltamisalalla tunnustetaan unionin oikeudessa, kansainvälisessä oikeudessa ja niissä kansainvälisissä yleissopimuksissa, joiden osapuolina unioni tai kaikki jäsenvaltiot ovat, ja erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, sekä jäsenvaltioiden valtiosäännöissä.

    54 artikla
    Oikeuksien väärinkäytön kielto

    Tämän perusoikeuskirjan määräysten ei saa tulkita antavan oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä perusoikeuskirjassa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa sitä laajemmalti kuin tässä perusoikeuskirjassa on sallittu.

    Yllä oleva teksti käsittää mukautuksin 7 päivänä joulukuuta 2000 julistetun perusoikeuskirjan ja korvaa sen Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivästä.

    Allekirjoitukset

    Euroopan parlamentin puolesta

    Euroopan unionin neuvoston puolesta

    Euroopan komission puolesta

    ________________________

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    12.11.2007

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    16

    3

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Jim Allister, Enrique Barón Crespo, Jens-Peter Bonde, Richard Corbett, Brian Crowley, Jean-Luc Dehaene, Andrew Duff, Bronisław Geremek, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jo Leinen, Rihards Pīks, József Szájer, Johannes Voggenhuber, Bernard Wojciechowski, Dushana Zdravkova]

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Costas Botopoulos, Jean-Louis Bourlanges, Panayiotis Demetriou, Roger Helmer, György Schöpflin

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)