MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viinin yhteisestä markkinajärjestelystä ja eräiden asetusten muuttamisesta
28.11.2007 - (KOM(2007)0372 – C6‑0254/2007 – 2007/0138(CNS)) - *
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: Giuseppe Castiglione
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viinin yhteisestä markkinajärjestelystä ja eräiden asetusten muuttamisesta
(KOM(2007)0372 – C6‑0254/2007 – 2007/0138(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0372),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0254/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6‑0477/2007),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| Komission teksti | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 1 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(1 a) Euroopan unionin alueella toimii yli puolitoista miljoonaa viinitilaa, ja se on maailman suurin viinin tuottaja, ja lisäksi se on maailmanlaajuisesti suurin viinin viejä sekä kuluttaja. |
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 2 KAPPALE | |
|
(2) Viinin kulutus yhteisössä on vähentynyt tasaisesti, ja viinin vienti yhteisöstä on vuodesta 1996 kasvanut paljon hitaammin kuin tuonti. Tämä on johtanut tarjonnan ja kysynnän epätasapainoon, joka vuorostaan aiheuttaa tuottajahintoihin ja -tuloihin kohdistuvaa painetta. |
(2) Vaikka laatuviinien myynti sekä viinien vienti yhteisöstä ovat kasvaneet, viinin kokonaiskulutus yhteisössä on vähentynyt tasaisesti, ja joidenkin viinien vienti yhteisöstä on vuodesta 1996 kasvanut paljon hitaammin kuin samantyyppisten viinien tuonti. Tämä on johtanut joidenkin viinien tarjonnan ja kysynnän yleiseen epätasapainoon, joka vuorostaan aiheuttaa tuottajahintoihin ja -tuloihin kohdistuvaa painetta. |
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE | |
|
(3) Kaikki asetukseen (EY) N:o 1493/1999 nykyisellään sisältyvät välineet eivät ole onnistuneet lisäämään viinialan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet, kuten erityinen tislaustoimenpide, ovat osoittautuneet kustannustehokkuudeltaan huonoiksi, koska ne ovat edistäneet rakenteellisen ylijäämien syntymistä eikä niihin ole liittynyt vaatimusta parantaa asianomaisten rakenteiden kilpailukykyä. Lisäksi jotkin sääntelytoimenpiteet ovat rajoittaneet perusteettomasti kilpailukykyisten tuottajien toimia. |
(3) Kaikki asetukseen (EY) N:o 1493/1999 nykyisellään sisältyvät välineet eivät ole onnistuneet lisäämään viinialan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Jotkin markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet ovat osoittautuneet kustannustehokkuudeltaan huonoiksi, koska ne ovat edistäneet rakenteellisen ylijäämien syntymistä eikä niihin ole liittynyt vaatimusta parantaa asianomaisten rakenteiden kilpailukykyä. Lisäksi jotkin sääntelytoimenpiteet ovat rajoittaneet perusteettomasti kilpailukykyisten tuottajien toimia. |
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 3 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(3 a) Yhteisön tuotannosta on käytettävissä yli 14 prosenttia, jonka arvo on noin 5 200 000 000 euroa. Se voitaisiin muuttaa rahaksi hankkimalla kohdennetusti 75 miljoonaa uutta sisäistä kuluttajaa tai edistämällä vientiä kolmansiin maihin, joissa on satojen miljoonien maksukykyisten kuluttajien luoma kysyntä, joka merkitsisi huomattavaa tulojen lisäystä alalla. |
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 3 B KAPPALE (uusi) | |
|
|
(3 a) Yhteisen markkinajärjestelyn markkinamekanismeihin liittyvien toimenpiteiden välitön lopettaminen vaikuttaisi alaan erittäin kielteisesti, ja siksi olisi säädettävä siirtymäajasta nykyisen yhteisen markkinajärjestelyn ja tulevan yhteisen markkinajärjestelyn välille. |
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE | |
|
(5) Saatujen kokemusten perusteella yhteisön viinialan järjestelmä on asianmukaista muuttaa perusteellisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: EU:n viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen, EU:n alueen laatuviinien maineen vahvistaminen maailman parhaina, vanhojen markkinoiden takaisinvaltaus ja uusien markkinoiden valloittaminen yhteisössä ja muualla maailmassa, sellaisen viinijärjestelmän luominen, jonka selkeät, yksinkertaiset ja tehokkaat säännöt tasapainottavat tarjontaa ja kysyntää, sekä sellaisen viinijärjestelmän luominen, joka säilyttää yhteisön viinintuotannon parhaat perinteet, vahvistaa monien maaseutualueiden yhteiskuntarakennetta ja varmistaa, että kaikki tuotanto on ympäristöystävällistä. Sen vuoksi on tarpeen kumota asetus (EY) N:o 1493/1999 ja korvata se uudella asetuksella. |
(5) Saatujen kokemusten perusteella yhteisön viinialan järjestelmä on asianmukaista muuttaa perusteellisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: EU:n viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen, EU:n alueen laatuviinien maineen vahvistaminen maailman parhaina, vanhojen markkinoiden takaisinvaltaus ja uusien markkinoiden valloittaminen yhteisössä ja muualla maailmassa, ottaen erityisesti huomioon Aasian kehittyvien markkinoiden tasaisesti kasvava kysyntä, josta on seurauksena kilpailua ja mahdollisuuksia Euroopan viinintuottajille, sellaisen viinijärjestelmän luominen, jonka selkeät, yksinkertaiset ja tehokkaat säännöt tasapainottavat tarjontaa ja kysyntää, sekä sellaisen viinijärjestelmän luominen, joka säilyttää yhteisön viinintuotannon parhaat perinteet, parantaa viljelijöiden elintasoa, vahvistaa monien maaseutualueiden yhteiskuntarakennetta ja varmistaa, että kaikki tuotanto on ympäristöystävällistä. Sen vuoksi on tarpeen kumota asetus (EY) N:o 1493/1999 ja korvata se uudella asetuksella. |
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 5 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(5 a) Viinin yhteisellä markkinajärjestelyllä olisi luotava edellytykset sille, että viiniala voi vastata itsenäisesti markkinoiden vaatimuksiin ottaen huomioon kuluttajien edut, viininviljelijöiden ja jalostajien yhdenvertaiset mahdollisuudet jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä sekä ympäristöä koskevat kysymykset. |
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 9 KAPPALE | |
|
(9) On tärkeää säätää tukitoimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa kilpailurakenteita. Vaikka kyseisten toimenpiteiden rahoitus ja määrittely on komission tehtävä, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet omia alueitaan varten ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja sisällyttää ne kansallisiin tukiohjelmiinsa. Näiden ohjelmien täytäntöönpanon pitäisi olla jäsenvaltioiden vastuulla. |
(9) On tärkeää säätää tukitoimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa kilpailurakenteita. Vaikka tiettyjen toimenpiteiden rahoitus ja määrittely on komission tehtävä, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet omia alueitaan varten ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja sisällyttää ne kansallisiin tukiohjelmiinsa. Näiden ohjelmien täytäntöönpanon pitäisi olla jäsenvaltioiden vastuulla. |
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 9 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(9 a) Uudistuksen vuosittaisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 1 300 000 000 euroa, mikä vastaa viinialan menojen nykytasoa. Tämä määrä on jaettava kansallisten määrärahojen ja yhteisön tasolla toteutettavien toimenpiteiden kesken. Kun kansallisille ohjelmille myönnettyjä määrärahoja jaetaan jäsenvaltioiden kesken, olisi käytettävä perusteena määrärahojen aiempia osuuksia, viljelyalaa ja aiempaa tuotantoa. |
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE | |
|
(10) Kun määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kansallisille tukiohjelmille, tärkeimmäksi jakoperusteeksi olisi otettava jäsenvaltioiden aiemmat osuudet viinialan määrärahoista, viiniköynnöstä kasvava ala ja aiempi tuotanto. |
Poistetaan. |
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 10 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(10 a) Jäsenvaltioiden kansallisille tukiohjelmille tarkoitettujen määrärahojen – menekinedistämistoimia lukuun ottamatta – on vastattava vähintään kyseiselle jäsenvaltiolle rakenneuudistusta varten vuonna 2008 osoitettua kokonaismäärää. |
Perustelu | |
Rakenneuudistusta varten käytettävien varojen osalta jäsenvaltiot eivät saa joutua aiempaa huonompaan tilanteeseen. Tämä olisi vastoin uudistuksen tavoitteita ja periaatteita. | |
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 11 KAPPALE | |
|
(11) Ohjelmien yhtenä tärkeimpänä toimenpiteenä olisi oltava yhteisön viinien menekinedistäminen ja markkinointi kolmansissa maissa, ja siihen olisikin varattava tietty osuus määrärahoista. Määrärahoja olisi edelleen myönnettävä rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, koska nämä toimet vaikuttavat alaan positiivisesti. Ennaltaehkäisevien välineiden, joita ovat satovakuutus, sijoitusrahastot ja rypäleiden korjaaminen raakana, olisi oltava tukiohjelmissa tukikelpoisia, jotta tuottajia kannustettaisiin toimimaan kriisitilanteissa vastuullisesti. |
(11) Ohjelmien yhtenä tärkeimpänä toimenpiteenä olisi oltava yhteisön viinien menekinedistäminen, tiedotus viinin kohtuullisen kulutuksen myönteisistä vaikutuksista ja alkoholin liiallisen käytön haitallisista vaikutuksista, markkinoiden tuntemus ja markkinointi, ja siihen olisikin varattava tietty osuus määrärahoista. Määrärahoja olisi edelleen myönnettävä rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, koska nämä toimet vaikuttavat alaan positiivisesti. Sekä ennaltaehkäisevien välineiden että alan kehitysvälineiden, joilla pyritään parantamaan tuotteiden laatua ja niiden kaupallisia markkinointimahdollisuuksia ja löytämään vaihtoehtoisia markkinointimahdollisuuksia, olisi oltava tukiohjelmissa tukikelpoisia, jotta tuottajia kannustettaisiin toimimaan kriisitilanteissa vastuullisesti. |
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 12 KAPPALE | |
|
(12) Kun yhteisö rahoittaa tukikelpoisia toimenpiteitä, rahoituksen edellytyksenä olisi mahdollisuuksien mukaan oltava se, että asianomaiset tuottajat noudattavat eräitä ympäristöön liittyviä sääntöjä. Jos noudattamatta jättämisiä havaitaan, tukia olisi alennettava. |
Poistetaan. |
Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE | |
|
(13) Alaa olisi tuettava myös Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisista rakennetoimenpiteistä. |
Poistetaan. |
Perustelu | |
Varoja on siirrettävä kansallisissa rahoituspuitteissa, jotta jäsenvaltiot voivat käyttää niitä mahdollisimman tehokkaasti. | |
Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE | |
|
(14) Seuraavat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaiset toimenpiteet lienevät kiinnostavia viinialan kannalta: nuorten viljelijöiden toiminnan aloittaminen, tekniset investoinnit ja markkinoinnin kehittäminen, ammatillinen koulutus, tuottajaorganisaatioille tiedotus- ja menekinedistämistoimiin myönnettävä tuki laatujärjestelmään liittymisen jälkeen, maatalouden ympäristötoimenpiteet sekä varhaiseläketuki viljelijöille, jotka lopettavat lopullisesti kaupallisen maatalouden harjoittamisen siirtääkseen tilan toiselle viljelijälle. |
(14) Kansallisten määrärahojen puitteissa toimenpiteiden, jotka koskevat nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista, teknisiä investointeja, markkinoinnin kehittämistä, ammatillista koulutusta, tuottajaorganisaatioille tiedotus- ja menekinedistämistoimiin myönnettävää tukea laatujärjestelmään liittymisen jälkeen, maatalouden ympäristötoimenpiteitä sekä varhaiseläketukea viljelijöille, jotka lopettavat lopullisesti kaupallisen maatalouden harjoittamisen siirtääkseen tilan toiselle viljelijälle, olisi oltava tukikelpoisia. |
Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 15 KAPPALE | |
|
(15) Jotta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaiset määrärahat lisääntyisivät, määrärahoja olisi siirrettävä asteittain sen mukaiseen talousarvioon. |
Poistetaan. |
Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 16 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(16 a) Kuluttajien luottamus eurooppalaisten viinien laatuun on ensisijaisen tärkeää viinien myynnille unionin sisällä ja kolmansissa maissa. Tämän luottamuksen säilyttämiseksi sääntelytoimenpiteissä olisi korostettava laadunhallintaa ja tiedottamista. |
Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 16 B KAPPALE (uusi) | |
|
|
(16 b) Menekinedistämistoimissa olisi otettava huomioon tehdyt tutkimukset viinin ainesosista ja siitä, minkälaisia vaikutuksia viinin kohtuullisella kulutuksella voi olla ihmisten terveyteen. |
Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 19 KAPPALE | |
|
(19) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet olisi tuotettava noudattaen eräitä viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia koskevia sääntöjä, joilla taataan, että terveysnäkökohdat ja kuluttajien odotukset laadun ja tuotantomenetelmien suhteen otetaan huomioon. Joustavuuden varmistamiseksi kyseisten menetelmien päivittämistä ja uusien menetelmien hyväksymistä koskeva vastuu olisi siirrettävä komissiolle, lukuun ottamatta väkevöimistä ja happamuuden lisäämistä koskevia menetelmiä, sillä ne ovat poliittisesti herkkiä aiheita, joiden muuttamiseksi toimivallan tulisi pysyä neuvostolla. |
(19) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet olisi tuotettava noudattaen eräitä viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia koskevia sääntöjä, joilla taataan, että terveysnäkökohdat ja kuluttajien odotukset laadun ja tuotantomenetelmien suhteen otetaan huomioon. Näin ollen on tarpeen laatia luettelo sallituista viininvalmistusmenetelmistä, ja kyseisten menetelmien päivittämistä ja uusien menetelmien hyväksymistä koskevan toimivallan tulisi pysyä neuvostolla. |
Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 21 KAPPALE | |
|
(21) Rypäleiden liikapuristaminen olisi kiellettävä, koska siten saatava viini on huonolaatuista. |
(21) Rypäleiden liikapuristaminen olisi kiellettävä, koska siten saatava viini on huonolaatuista, ja olisi luotava mekanismeja, joiden avulla voidaan varmistaa kyseisen kiellon noudattaminen. |
Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 21 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(21 a) Ympäristön suojelemiseksi on tarpeen vahvistaa velvollisuus toimittaa tislaukseen kaikki viininvalmistusprosessista saadut sivutuotteet, joskin tietyin poikkeuksin. |
Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 22 KAPPALE | |
|
(22) Komission olisi kansainvälisten vaatimusten täyttämiseksi otettava yleiseksi perustaksi kansainvälisen viinijärjestön (OIV) hyväksymät viininvalmistusmenetelmät. Jotta yhteisön tuottajien toimintaa ulkomarkkinoilla ei estettäisi, näitä vaatimuksia olisi sovellettava myös vietäväksi tarkoitettuihin yhteisön viineihin, vaikka yhteisössä sovellettaisiinkin tiukempia sääntöjä. |
Poistetaan. |
Tarkistus 23 JOHDANTO-OSAN 29 KAPPALE | |
|
(29) Rekisteröidyillä alkuperänimityksillä ja maantieteellisillä merkinnöillä olisi oltava suoja sellaista käyttöä vastaan, joka hyödyntää perusteettomasti edellytykset täyttävien tuotteiden mainetta. Rehellisen kilpailun edistämiseksi ja kuluttajien harhauttamisen estämiseksi suojan olisi koskettava myös tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, perustamissopimuksen liitteeseen 1 kuulumattomat tuotteet mukaan luettuina. |
(29) Rekisteröidyillä alkuperänimityksillä ja maantieteellisillä merkinnöillä sekä nimityksillä, jotka vastaavat pienempiä maantieteellisiä yksikköjä kuin perustana oleva alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä ja joilla on eri nimi kuin alkuperänimitys, olisi oltava suoja sellaista käyttöä vastaan, joka voi haitata edellytykset täyttävien tuotteiden mainetta tai hyödyntää perusteettomasti tätä mainetta.. Rehellisen kilpailun edistämiseksi ja kuluttajien harhauttamisen estämiseksi suojan olisi koskettava myös tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, perustamissopimuksen liitteeseen 1 kuulumattomat tuotteet mukaan luettuina. |
Perustelu | |
Paikallisen viinin tarkistettujen alkuperänimitysten on oltava erottamaton osa alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä. | |
Tarkistus 24 JOHDANTO-OSAN 33 KAPPALE | |
|
(33) Uutta tarkastelumenettelyä ei pitäisi oikeusvarmuuden vuoksi soveltaa yhteisössä nykyisin voimassa oleviin alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi kuitenkin annettava komissiolle tiedoksi perustiedot ja säännökset, joiden perusteella tällaiset nimitykset ja merkinnät on hyväksytty kansallisella tasolla, ja jollei näitä tietoja toimiteta, alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä voisi menettää suojansa. Nykyisten alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen peruuttamisen olisi oikeusvarmuuden vuoksi oltava rajoitettua. |
(33) Uutta tarkastelumenettelyä ei pitäisi oikeusvarmuuden vuoksi soveltaa yhteisössä nykyisin voimassa oleviin alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi kuitenkin annettava komissiolle tiedoksi perustiedot ja säännökset, joiden perusteella tällaiset nimitykset ja merkinnät on hyväksytty kansallisella tasolla. |
Tarkistus 25 JOHDANTO-OSAN 34 KAPPALE | |
|
(34) Maantieteellisiä nimiä ei pitäisi enää voida suojata alkuperänimityksinä tai maantieteellisinä merkintöinä kansallisella tasolla. |
Poistetaan. |
Perustelu | |
Maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien kansallisen tason menekinedistämisellä pitäisi edistää viinien myyntiä jäsenvaltion ulkopuolella vaikuttamatta haitallisesti tämän valtion muihin viineihin. | |
Tarkistus 26 JOHDANTO-OSAN 37 KAPPALE | |
|
(37) Säännöissä olisi velvoitettava käyttämään eräitä ilmaisuja tuotteen tunnistamiseksi myyntinimityksen perusteella ja eräiden tärkeiden tietojen antamiseksi kuluttajalle. Eräiden muiden vapaaehtoisten tietojen käytöstä olisi myös säädettävä yhteisön kehyksessä. |
(37) Säännöissä olisi velvoitettava käyttämään eräitä ilmaisuja tuotteen tunnistamiseksi myyntinimityksen perusteella ja eräiden tärkeiden tietojen, muun muassa pullottajaa koskevien tietojen, antamiseksi kuluttajalle. Eräiden muiden vapaaehtoisten tietojen käytöstä olisi myös säädettävä yhteisön kehyksessä. |
Perustelu | |
Tällä hetkellä viinipullojen etiketeissä ei edellytetä tietoja pullottajasta. Kuluttaja ei myöskään tiedä, tuleeko hänen ostamansa viini tukkukauppiaalta, osuuskunnalta vai riippumattomalta viininviljelijältä. Kuluttajien suurin huolenaihe viiniä ostettaessa on kuitenkin se, kuka on valmistanut viinin. | |
Maininnalla pullottajasta voidaan antaa kuluttajalle tietoja, joiden perusteella hän voi valita viinin, koska silloin hän tietää, miten viini on pakattu ja millainen on sen tuotantoketju. | |
Tarkistus 27 JOHDANTO-OSAN 38 KAPPALE | |
|
(38) Jollei muutoin säädetä, viinialan merkintäsääntöjen olisi täydennettävä myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY vahvistettuja sääntöjä, joita sovelletaan horisontaalisesti. Kokemusten mukaan merkintäsääntöjä ei kannata eriyttää viinituotteen luokan mukaan. Sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin viiniluokkiin, myös tuontituotteisiin. Säännöissä olisi erityisesti sallittava rypälelajikkeen ja satovuoden merkitseminen vailla alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää oleviin viineihin siten, että merkintöjen todenperäisyyttä ja seurantaa koskevia vaatimuksia noudatetaan. |
(38) Jollei muutoin säädetä, viinialan merkintäsääntöjen olisi täydennettävä myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY vahvistettuja sääntöjä, joita sovelletaan horisontaalisesti. Kokemusten mukaan merkintäsääntöjä ei kannata eriyttää viinituotteen luokan mukaan. Sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin viiniluokkiin, myös tuontituotteisiin. |
Tarkistus 28 JOHDANTO-OSAN 38 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(38 a) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kuvauksella, nimityksellä ja tarjontamuodolla on ratkaiseva vaikutus niiden markkinoitavuuteen. Tuotteiden merkitsemisessä on huolehdittava eri viiniluokkien ja nykyistä alkuperänimitysten suojaa koskevan järjestelmän mukaisista eroista, jotta tuote voidaan yksilöidä ja jotta kuluttajille voidaan antaa tiettyjä välttämättömiä tietoja. |
Tarkistus 29 JOHDANTO-OSAN 39 KAPPALE | |
|
(39) Yhteisön tasolla määriteltyihin viinialan tarpeisiin vastaamista voidaan edelleen edistää jo olemassa olevien ja perustettavien tuottajaorganisaatioiden avulla. Ne ovat hyödyllisiä jäsenilleen tarjoamiensa palvelujen laajuuden ja tehokkuuden vuoksi. Sama pätee myös toimialakohtaisiin organisaatioihin. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä organisaatiot, jotka ovat eräiden yhteisön tasolla määriteltyjen vaatimusten mukaisia. |
(39) Yhteisön tasolla määriteltyihin viinialan tarpeisiin vastaamista voidaan edistää jo olemassa olevien ja perustettavien tuottajaorganisaatioiden avulla. Ne ovat hyödyllisiä jäsenilleen tarjoamiensa palvelujen laajuuden ja tehokkuuden vuoksi. Sama pätee myös toimialakohtaisiin organisaatioihin. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä organisaatiot, jotka ovat eräiden yhteisön tasolla määriteltyjen vaatimusten mukaisia. On kuitenkin tarpeen tehdä ero näiden kahden organisaatiotyypin toimivaltuuksien välille. |
Perustelu | |
Yhteisön lainsäädännöllä ei pidä suosia vain sellaisia tuottajajärjestöjä, jotka harjoittavat omaisuudensiirtoa eli ostavat jäsentensä tuotteita myydäkseen ne uudelleen. | |
Viinialan toimijat ovat hyvin erilaisia, ja kunkin ominaislaatua on kunnioitettava. Yhteisön lainsäädännöllä on kannustettava erilaisia ryhmittymisaloitteita, sillä tarjonnan keskittymiseen ei välttämättä tarvita omaisuuden siirtoa. | |
Tarkistus 30 JOHDANTO-OSAN 42 KAPPALE | |
|
(42) Kauppavirtojen seuranta liittyy ennen kaikkea hallinnointiin, joka olisi hoidettava joustavasti. Komission olisi sen vuoksi tehtävä päätös todistuksia kokevista vaatimuksista ottaen huomioon tuonti- ja vientitodistusten tarve kyseisten markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta. Todistuksia koskevat yleiset edellytykset olisi kuitenkin vahvistettava tässä asetuksessa. |
(42) Kauppavirtojen seuranta liittyy ennen kaikkea hallinnointiin, joka olisi hoidettava joustavasti kyseisten markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta. Todistuksia koskevat yleiset edellytykset olisi kuitenkin vahvistettava tässä asetuksessa. |
Tarkistus 31 JOHDANTO-OSAN 43 KAPPALE | |
|
(43) Kun tuonti- ja vientitodistuksista säädetään, olisi säädettävä myös vakuudesta niiden toimien toteutumisen varmistamiseksi, joille tällaisia todistukset myönnetään. |
Poistetaan. |
Tarkistus 32 JOHDANTO-OSAN 46 KAPPALE | |
|
(46) Viinimarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti markkinahäiriöiden välttämiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta kieltää sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn käyttö. Tällaista markkinoiden hallintovälinettä on yleensä sovellettava ilman merkittävämpiä viiveitä, jotta se saavuttaisi tavoitteensa. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava asiaankuuluva toimivalta. |
(46) Viinimarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti markkinahäiriöiden välttämiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta kieltää sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn käyttö. |
Tarkistus 33 JOHDANTO-OSAN 55 KAPPALE | |
|
(55) Koska markkinatasapainoa ei ole vielä saavutettu ja koska raivausjärjestelmän kaltaisten liitännäistoimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä, on tärkeää pitää voimassa uusien viljelmien istutuskielto 31 päivään joulukuuta 2013, jolloin se olisi lopullisesti lakkautettava, jotta kilpailukykyiset tuottajat voivat vapaasti toimia markkinaedellytysten mukaisesti. |
(55) Koska markkinatasapainoa ei ole vielä saavutettu ja koska raivausjärjestelmän kaltaisten liitännäistoimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä, on tärkeää pitää voimassa uusien viljelmien istutuskielto periaatteessa 31 päivään joulukuuta 2013. Vuoden 2012 aikana olisi tarkistettava vuonna 2007 toteutetun viinin markkinauudistuksen aikana päätettyjen toimenpiteiden tehokkuus ja päätettävä istutusjärjestelmän jatkamisesta tai lakkauttamisesta. |
Tarkistus 34 JOHDANTO-OSAN 55 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(55 a) On kuitenkin tarpeen taata istutusoikeuksien suurempi joustavuus, jotta kilpailukykyiset tuottajat voivat vapaasti toimia markkinaedellytysten mukaisesti. |
Tarkistus 35 JOHDANTO-OSAN 55 B KAPPALE (uusi) | |
|
* |
(55 a) Kun markkinatilanne on huomattavasti parantunut, joustolausekkeen avulla voidaan myöntää täydentäviä määräaikaisia istutusoikeuksia kyseisten alueiden viiniviljelmille ja sille laatutasolle, jolla myynti todennäköisesti kasvaa. |
Perustelu | |
Tarjonnan tehokkaassa hallinnassa on mukautettava tarjonta kysyntään, mikä merkitsee sitä, että kysynnän lisääntymisen on johdettava tarjonnan lisääntymiseen. | |
Tarkistus 36 JOHDANTO-OSAN 58 KAPPALE | |
|
(58) Lisäksi jäsenvaltion olisi voitava sallia paikkausistutusoikeuksien siirto toiselle tilalle, jos valvonta on riittävää ja siirto tehdään laadun parantamiseksi, siirto koskee emoviiniköynnösten varttamisoksien kasvatukseen tarkoitettuja aloja tai siirtoon liittyy tilan osan siirtäminen. Siirtojen olisi tapahduttava jäsenvaltion sisällä. |
(58) Lisäksi jäsenvaltion olisi voitava sallia paikkausistutusoikeuksien siirto toiselle tilalle, jos valvonta on riittävää ja siirto tehdään laadun parantamiseksi, siirto koskee emoviiniköynnösten varttamisoksien kasvatukseen tarkoitettuja aloja tai siirtoon liittyy tilan osan siirtäminen. |
Tarkistus 37 JOHDANTO-OSAN 62 A KAPPALE (uusi) | |
|
|
(62 a) Komission on tarpeen tehdä liitännäistoimenpiteiden ja markkinoiden tervehdyttämisen vaikutusten arviointi, ennen kuin se esittää ehdotuksen istutusoikeuksien vapauttamisesta sellaisilla viljelyaloilla, joita eivät koske suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien tuotantoeritelmät. |
Tarkistus 38 JOHDANTO-OSAN 63 KAPPALE | |
|
(63) Niiden jäsenvaltioiden tuotanto, joissa tuotetaan alle 25 000 hehtolitraa viiniä vuodessa, ei vaikuta merkittävästi markkinoiden tasapainoon. Kyseisiin jäsenvaltioihin ei sen vuoksi tulisi soveltaa uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskieltoa, ja ne olisi jätettävä myös raivausjärjestelmän ulkopuolelle. |
63) Niiden jäsenvaltioiden tuotanto, joissa tuotetaan alle 25 000 hehtolitraa viiniä vuodessa, ei vaikuta merkittävästi markkinoiden tasapainoon. Kyseisiin jäsenvaltioihin ei sen vuoksi tulisi soveltaa uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskieltoa, ja ne olisi jätettävä myös raivausjärjestelmän ulkopuolelle, mikäli niiden tuotanto jää alle 25 000 hehtolitran. |
Tarkistus 39 JOHDANTO-OSAN 67 KAPPALE | |
|
(67) Raivattujen alojen vastuullisen käsittelyn varmistamiseksi palkkio-oikeuden edellytyksenä olisi oltava, että asianomainen tuottaja noudattaa sovellettavia ympäristösääntöjä. Jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, raivauspalkkiota tulisi vähentää samassa suhteessa. |
Poistetaan. |
Tarkistus 40 4 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tukiohjelmista, ja niiden on varmistettava, että tukiohjelmat laaditaan ja pannaan täytäntöön puolueettomasti ottaen huomioon asianomaisten tuottajien taloudellinen tilanne ja tarve välttää tuottajien perusteetonta eriarvoista kohtelua. |
2. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tukiohjelmien täytäntöönpanosta, ja niiden on varmistettava, että tukiohjelmat laaditaan ja pannaan täytäntöön puolueettomasti ottaen huomioon asianomaisten tuottajien taloudellinen tilanne ja tarve välttää tuottajien perusteetonta eriarvoista kohtelua. |
Perustelu | |
Jäsenvaltiot eivät voi olla yksin vastuussa tukiohjelmista. Komission olisi hyväksyttävä ohjelmat ja varmistettava, että ne ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia ja että ne eivät aiheuta yhteisön tuottajien välisen kilpailun vääristymistä. | |
Tarkistus 41 4 ARTIKLAN 3 KOHTA | |
|
3. Tukea ei myönnetä: |
Poistetaan. |
|
a) tutkimushankkeisiin tai toimenpiteisiin tutkimushankkeiden tukemiseksi; |
|
|
b) asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kattamiin toimenpiteisiin. |
|
Perustelu | |
Viinitiloilla on oltava käytössään yksi ainoa "asiointitiski" alaa koskevia toimia varten. Ainoastaan siten on mahdollista yksinkertaistaa kyseistä järjestelmää. | |
Tarkistus 42 5 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA | |
|
1. Kunkin liitteessä II tarkoitetun tuottajajäsenvaltion on jätettävä ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2008 komissiolle luonnos viisivuotisesta tukiohjelmasta, joka sisältää tämän jakson mukaisia toimenpiteitä. |
1. Kunkin liitteessä II tarkoitetun tuottajajäsenvaltion on jätettävä ensimmäisen kerran viimeistään tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta komissiolle luonnos viisivuotisesta tukiohjelmasta, joka sisältää tämän jakson mukaisia toimenpiteitä. |
Perustelu | |
Komission ehdottamaa aikataulua on mahdotonta noudattaa. Tarvitaan pidempi ajanjakso, jotta täytäntöönpanoasetukset voidaan hyväksyä ennen uusien ohjelmien esittelyä. | |
Tarkistus 43 5 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
Kukin jäsenvaltio voi jättää komissiolle tarkistetun tukiohjelman vuoden kuluttua alkuperäisen ohjelman esittämisestä, mikäli ilmenee, että tietyt alkuperäisessä ohjelmassa esitetyt toimet ovat ristiriitaisia ja voivat siten vaarantaa ohjelman johdonmukaisen täytäntöönpanon. Tarkistettua tukiohjelmaa aletaan soveltaa kahden kuukauden kuluttua sen jättämisestä. |
Perustelu | |
Uudistuksella pyritään pääasiassa lisäämään viinialan kilpailukykyä. Toimenpiteiden tietty, tiukasti valvottu joustavuus voi edistää uudistuksen tavoitteiden saavuttamista erityisesti uusien jäsenvaltioiden osalta, joilla on ollut vaikeuksia liittymisprosessin aikana. | |
Tarkistus 44 5 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Tukitoimenpiteet on laadittava jäsenvaltion sopivimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Tukiohjelmasta on ennen sen komissiolle jättämistä järjestettävä kuuleminen toimivaltaisten viranomaisten ja asianmukaisen alueellisen tason organisaatioiden kanssa. |
Tukitoimenpiteet on laadittava yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa jäsenvaltion sopivimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Tukiohjelmasta on ennen sen komissiolle jättämistä järjestettävä kuuleminen toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten ja alueellisen ja paikallisen tason organisaatioiden, tuottajajärjestöjen, kaupallisten yritysten ja alan toimialakohtaisten organisaatioiden kanssa. |
Tarkistus 45 5 ARTIKLAN 1 KOHDAN 3 ALAKOHTA | |
|
Kukin jäsenvaltio voi jättää yhden ohjelmaluonnoksen, joka voi olla mukautettu alueellisten erityispiirteiden mukaan. |
Kukin jäsenvaltio voi jättää yhden ohjelmaluonnoksen, joka voi olla mukautettu alueellisten erityispiirteiden mukaan mutta jossa on otettava ennen kaikkea huomioon niiden alueiden tarpeet, joissa olosuhteet ovat hankalat tiettyjen rypälelajikkeiden kasvattamiselle ja viinintuotannolle (muun muassa vuoristoalueet). |
Perustelu | |
Laatuviinien viljely ja tuotanto on yleisesti ottaen hajautunutta. Siksi rahoituksen kaltaisten tärkeiden päätösten tekemistä varten on pyrittävä takaamaan yhteistyö yhden kansallisen järjestelmän eri päätöksentekotasojen välillä viisivuotisen luonnoksen laatimiseksi. Tässä yhteydessä on myös tärkeää käsitellä vaikeita viljely- ja tuotanto-olosuhteita (muun muassa jyrkkärinteisyys). | |
Tarkistus 46 5 ARTIKLAN 1 A KOHTA(uusi) | |
|
|
1 a. Jäsenvaltiot voivat tukiohjelmissa määrittää ja määritellä 54 artiklassa tarkoitettujen tuottajaorganisaatioiden aseman. |
Perustelu | |
Olisi hyödyllistä, jos jäsenvaltiot voisivat hyötyä 54 artiklassa tarkoitetuista tuottajaorganisaatioista tarkasteltaessa kansallisten tukiohjelmien puitteissa alan elimiin liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Siten edistettäisiin mahdollisimman paljon tuotantotoimien todellista integrointia, jonka suhteen komissiossakin on hajaannusta. | |
Tarkistus 47 5 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 ALAKOHTA | |
|
2. Tukiohjelmaa voi soveltaa kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun se on jätetty komissiolle. |
2. Komissio hyväksyy tukiohjelman 30 päivän kuluessa siitä, kun se on esitelty. Sitä voi soveltaa kahden kuukauden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty. |
Perustelu | |
Komission olisi hyväksyttävä ohjelmat ja varmistettava, että ne ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia ja että ne eivät aiheuta yhteisön tuottajien välisen kilpailun vääristymistä. | |
Tarkistus 48 5 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Jos jätetty ohjelma ei ole tässä jaksossa vahvistettujen edellytysten mukainen, komissio ilmoittaa tästä asianomaiselle jäsenvaltiolle. Tällöin jäsenvaltion on jätettävä komissiolle tarkistettu ohjelma. Tarkistettua ohjelmaa voi soveltaa kahden kuukauden kuluttua sen tiedoksiantamisesta, ellei se ole vieläkin yhteensopimaton, missä tapauksessa sovelletaan tätä alakohtaa. |
Jos jätetty ohjelma ei ole tässä jaksossa vahvistettujen edellytysten mukainen, komissio ilmoittaa tästä asianomaiselle jäsenvaltiolle 30 päivän kuluessa. Tällöin jäsenvaltion on jätettävä komissiolle tarkistettu ohjelma. Tarkistettua ohjelmaa voi soveltaa kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt, ellei se ole vieläkin yhteensopimaton, missä tapauksessa sovelletaan tätä alakohtaa. |
Tarkistus 49 7 ARTIKLAN 1 ALAKOHTA | |
|
Tukiohjelmiin on sisällyttävä 9 artiklan mukaisia kolmansien maiden markkinoilla toteutettavia menekinedistämistoimia. |
Tukiohjelmiin on sisällyttävä 9 artiklan mukaisia menekinedistämistoimia ja markkinoiden tuntemusta edistäviä toimia. |
Tarkistus 50 7 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
a a) alan rakenneuudistus; |
Tarkistus 51 7 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN A B ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
a b) kriisien ennaltaehkäisy; |
Tarkistus 52 7 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN D A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
d a) tutkimus ja kehittäminen; |
Tarkistus 53 ARTICLE 7, ALINÉA 2, POINT D B (uusi) | |
|
|
d b) viljelykäytännöt ja ympäristönormit; |
Tarkistus 54 7 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN D C ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
d c) viinirypäleiden ja viinin laadun parantaminen; |
Tarkistus 55 7 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN D D ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
d d) viinin, alkoholin ja rypäleen puristemehun yksityinen varastointi. |
Tarkistus 56 7 ARTIKLAN 2 A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
Yksi tuottaja voi saada tukea useammasta toimesta saman viinivuoden aikana. |
|
|
Jäsenvaltiot voivat komission suostumuksella sisällyttää tukiohjelmiin myös uusia toimia. |
Perustelu | |
Niiden toimenpiteiden valikoiman laajentaminen, joista jäsenvaltiot sopivat komission kanssa, antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden hyödyntää varoja paremmin ja käyttää niitä omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. | |
Tarkistus 57 8 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi) | |
|
|
1 a. Edellä 1 kohdan perusteella laskettu määrä – lukuun ottamatta menekinedistämistoimia – ei voi olla alhaisempi kuin kyseiselle jäsenvaltiolle rakenneuudistusta varten vuonna 2008 osoitettu määrä. |
Perustelu | |
Rakenneuudistusta varten käytettävien varojen osalta jäsenvaltiot eivät saa joutua aiempaa huonompaan tilanteeseen. Tämä olisi vastoin uudistuksen tavoitteita ja periaatteita. | |
Tarkistus 58 9 ARTIKLAN OTSIKKO | |
|
Menekinedistäminen kolmansien maiden markkinoilla |
Menekinedistäminen ja markkinoiden tuntemus |
Tarkistus 59 9 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Tämän artiklan mukainen tuki kattaa kolmansissa maissa toteutettavat yhteisön viinejä koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joilla parannetaan yhteisön viinien kilpailukykyä kyseisissä maissa. |
1. Tämän artiklan mukainen tuki kattaa yhteisön viinejä koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joilla parannetaan yhteisön viinien kilpailukykyä |
|
|
a) sisämarkkinoilla, |
|
|
b) kolmansissa maissa. |
Tarkistus 60 9 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat viinejä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike. |
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat viinejä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä. Muihin nautittavaksi tarkoitettuihin viineihin sovelletaan yksinomaan 1 kohdan a alakohtaa. |
Tarkistus 61 9 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi) | |
|
|
2 a. Edellä olevassa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua |
|
|
a) vastuullista viininkulutusta koskevia edistämistoimia sekä tuotteita ja niiden ominaisuuksia koskevia tiedotustoimia; |
|
|
b) toimia, joilla parannetaan markkinoiden tuntemusta markkinoiden kehittämisen mahdollistamiseksi ja toimijoihin kohdistuvan tiedotuksen parantamiseksi. |
|
|
Jäljempänä 55 artiklassa tarkoitetut toimialakohtaiset organisaatiot tai muut vastaavat edustuselimet voivat toteuttaa edellä mainitut toimet. |
|
|
c) myynninedistämistä ja mainontaa, jolla pyritään varmistamaan alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen tunnustaminen korostamalla niiden laatua, ympäristöturvallisuutta ja panosta ympäristönsuojeluun. |
Tarkistus 62 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
3. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua |
3. Edellä olevassa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua |
Tarkistus 63 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN A ALAKOHTA | |
|
a) PR-toimintaa ja myynninedistämistä tai mainontaa, jossa korostetaan erityisesti yhteisön tuotteiden hyviä ominaisuuksia, etenkin laatua, turvallisuutta tai ympäristöystävällisyyttä; |
a) PR-toimintaa ja myynninedistämistä tai mainontaa, jossa korostetaan erityisesti yhteisön tuotteiden sekä niiden alkuperämerkintöjen ja merkkien hyviä ominaisuuksia, etenkin laatua, terveydelle koituvia etuja, turvallisuutta tai ympäristöystävällisyyttä; |
Tarkistus 64 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN B ALAKOHTA | |
|
b) osallistumista kansainvälisesti merkittäviin tapahtumiin, messuihin tai näyttelyihin; |
b) osallistumista kansainvälisesti merkittäviin tapahtumiin, messuihin tai näyttelyihin, yksittäin tai ryhmänä; |
Tarkistus 65 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN C ALAKOHTA | |
|
c) tiedotuskampanjoita erityisesti yhteisön alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja luonnonmukaisen tuotannon järjestelmistä; |
c) tiedotuskampanjoita erityisesti yhteisön alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen, luonnonmukaisen tuotannon järjestelmistä sekä viinien merkinnöistä; |
Tarkistus 66 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN C A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
c a) tukiohjelmia viinien maantieteellisten merkintöjen suojelemiseksi kansainvälisellä tasolla sekä kolmansissa maissa tapahtuvaan viinituotteiden väärentämisen ja teknisten tai kasvinsuojelullisten esteiden torjuntaan liittyviä toimia tai tutkimuksia; |
Tarkistus 67 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN D ALAKOHTA | |
|
d) laajempien markkinointimahdollisuuksien kannalta tarpeellisia uusia markkinoita koskevat tutkimukset; |
d) laajempien markkinointimahdollisuuksien kannalta tarpeellisia valloitettavia, kehitettäviä ja uusia markkinoita koskevia tutkimuksia; |
Tarkistus 68 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN E A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
e a) tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia valistustoimia, jotka koskevat kohtuullisen viininkulutuksen myönteisiä vaikutuksia, sekä menekinedistämistoimia, joilla edistetään vastuullista viininkulutusta, ja tuotetta ja sen ominaisuuksia koskevia tiedotustoimia, jotka perustuvat asiaankuuluviin tieteellisiin tutkimuksiin; |
Perustelu | |
Menekinedistämistoimilla on pyrittävä avaamaan uusia markkinoita ja valloittamaan takaisin menetettyjä markkinoita kaikkien tarkasteltavana olevassa asetuksessa mainittujen tuotteiden osalta. On erityisen tärkeää kasvattaa rypäleen puristemehun (alkoholiton juoma) kaupallisia markkinoita viinituotannon monipuolistumisen tukemiseksi. | |
Tarkistus 69 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN E B ALAKOHTA(uusi) | |
|
|
e b) toimia, joilla parannetaan markkinoiden tuntemusta markkinoiden kehityksen edistämiseksi ja toimijoihin kohdistuvan tiedotuksen parantamiseksi; |
Tarkistus 70 9 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi) | |
|
|
3 a. Tuki on tarkoitettu ensisijaisesti toimille, jotka toteutetaan unionin toimijoiden kumppanuuksina. |
Tarkistus 71 9 ARTIKLAN 4 KOHTA | |
|
4. Yhteisön rahoitusosuus on menekinedistämistoimissa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista. |
4. Yhteisön rahoitusosuus on menekinedistämistoimissa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista. Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisiksi lähentymistavoitealueiksi luokitelluilla alueilla yhteisön rahoitusosuus edistämistoimien kustannuksista voi olla enintään 75 prosenttia. |
|
|
Osuus voidaan kuitenkin nostaa 100 prosenttiin ohjelmissa, joilla pyritään suojelemaan maantieteellisiä merkintöjä kansainvälisellä tasolla sekä edistämään kolmansissa maissa tapahtuvaan viinituotteiden väärentämisen ja teknisten tai kasvinsuojelullisten esteiden torjuntaan liittyviä toimia tai tutkimuksia. |
Perustelu | |
Nämä toimenpiteet pitäisi rahoittaa 100-prosenttisesti yhteisen markkinajärjestelyn varoista teknisen yhteistyön toimenpiteiden ja kansainvälisten neuvottelujen liitännäistoimien johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden varmistamiseksi. | |
Tarkistus 72 9 ARTIKLAN 5 KOHTA | |
|
5. Jäsenvaltioiden on varattava kolmansien maiden markkinoilla toteutettavia menekinedistämistoimia varten vähintään liitteessä II esitetyt yhteisön varat. Tähän varattuja varoja ei saa käyttää muihin toimenpiteisiin. |
5. Jäsenvaltioiden on varattava unionin ja kolmansien maiden markkinoilla toteutettavia markkinoiden tuntemusta edistäviä toimia ja menekinedistämistoimia varten vähintään liitteessä II esitetyt yhteisön varat. Tähän varattuja varoja ei saa käyttää muihin toimenpiteisiin. |
Tarkistus 73 9 ARTIKLAN 5 A KOHTA (uusi) | |
|
|
5 a. Sellaisten viinien osalta, jotka on tuotettu alueilla, joilla viljely- ja tuotanto-olosuhteet ovat hankalat (esimerkiksi vuoristoalueilla), on pantava täytäntöön mukautettuja erityistoimenpiteitä, jotka määritellään kyseisten alueiden alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. |
Tarkistus 74 10 ARTIKLAN 3 KOHDAN 1 ALAKOHDAN C A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
c a) Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän kattamilla alueilla voidaan tukea viiniviljelmien tavanomaista uudistamista niiden luonnollisen elämänkaaren päätteeksi enintään 50 prosentilla 6 kohdassa tarkoitetuista määristä. |
Perustelu | |
Rakenneuudistukseen ja siirtymiseen uusiin lajikkeisiin on sovellettava tukiohjelmaa tunnustetun laatutuotannon alueilla, jotka ovat usein alueita, joilla on erityishaittoja. | |
Tarkistus 75 10 ARTIKLAN 3 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Tukea ei voida myöntää tavanomaiseen uudistamiseen yli-ikäisillä viinitarhoilla. |
Poistetaan. |
Tarkistus 76 10 ARTIKLAN 5 KOHDAN A ALAKOHTA | |
|
a) sen estämättä, mitä V osaston II luvussa säädetään, vanhojen ja uusien viiniköynnösten samanaikaiselle esiintymiselle myönnetty lupa, joka voi olla voimassa enintään kolme vuotta kestävän vahvistetun kauden, voi olla voimassa enintään istutusoikeuksia koskevan siirtymäjärjestelyn päättymiseen eli 31 päivään joulukuuta 2013 saakka; |
a) sen estämättä, mitä V osaston II luvussa säädetään, vanhojen ja uusien viiniköynnösten samanaikaiselle esiintymiselle myönnetty lupa, joka voi olla voimassa enintään kolme vuotta kestävän vahvistetun kauden; |
Tarkistus 77 10 A ARTIKLA (uusi) | |
|
|
10 a artikla |
|
|
Alan rakenneuudistus |
|
|
1. Alan rakenneuudistuksen tukemiseen tarkoitetuilla toimenpiteillä pyritään kehittämään toimijoiden välistä synergiaa viinintuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi rakennemuutoksen avulla. |
|
|
2. Tuen myöntämisen ehtona on sellaisten kehityshankkeiden esitteleminen tukiohjelman puitteissa, jotka liittyvät yhteen tai useampaan seuraavista toiminnoista: |
|
|
a) monisäikeisten ja useita alueita kattavien tarjontajärjestelmien kehittäminen; |
|
|
b) operatiivisten ja strategisten reaalipalvelujen jakaminen yritysten kesken; |
|
|
c) laitteiden ja valmistusvaiheiden hallinnointi; |
|
|
d) markkinoiden tuntemuksen ja markkinoiden suojelun kehittäminen; |
|
|
e) innovaatioiden kehittäminen; |
|
|
f) tarjonnan yhdistäminen ja myöhemmissä tuotantovaiheissa toimivien yritysten rakenneuudistus. |
|
|
3. Rakenneuudistukseen myönnetään tukea korvauksena toiminnan toteuttamisesta aiheutuneista todellisista kustannuksista, ja se voi joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia kustannuksista. Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisiksi lähentymistavoitealueiksi luokitelluilla alueilla yhteisön rahoitusosuus edistämistoimien kustannuksista voi olla enintään 75 prosenttia. |
Tarkistus 78 10 B ARTIKLA (uusi) | |
|
|
10 b artikla |
|
|
Kriisien ennaltaehkäisy |
|
|
1. Kriisien ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia viljely- ja maatalouskäytäntöjä ja viininvalmistusmenetelmiä, joiden avulla pyritään rajoittamaan tuotettavien viinirypäleiden määrää tai vähentämään viinirypäleiden jalostamisesta viiniksi saatavia tuotoksia. |
|
|
2. Kriisien ennaltaehkäisytoimille myönnettävä tuki voi kattaa korvauksen myöntämisen määritettyä käytäntöä noudattamalla aikaansaatuun viinirypäleiden tai tuotetun viinin määrien vähenemiseen suhteutetun avustuksen muodossa. |
|
|
3. Jäsenvaltioiden on valittava omien ominaispiirteidensä perusteella sopivat käytännöt tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäljempänä 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyttävillä täytäntöönpanotoimenpiteillä vahvistetaan erityisesti tukimäärien enimmäistaso sekä hyväksyttävät käytännöt. |
Tarkistus 79 11 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Tämän artiklan soveltamiseksi rypäleiden raakana korjaamisella tarkoitetaan raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä lohkolta ei tule lainkaan satoa. |
1. Tämän artiklan soveltamiseksi rypäleiden raakana korjaamisella tarkoitetaan raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä viiniköynnöstä kasvavalta alalta ei tule lainkaan satoa. |
Tarkistus 80 11 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Rypäleiden raakana korjaamiseen myönnettävällä tuella pyritään palauttamaan tarjonnan ja kysynnän tasapaino yhteisön viinimarkkinoilla markkinakriisien ehkäisemiseksi. |
2. Rypäleiden raakana korjaamiseen myönnettävällä tuella pyritään palauttamaan tarjonnan ja kysynnän tasapaino yhteisön viinimarkkinoilla markkinakriisien ehkäisemiseksi ja laadukkaampien tuotteiden tuottamiseksi. |
Tarkistus 81 11 ARTIKLAN 3 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Tuki voi olla enintään 50 prosenttia rypäleterttujen hävittämisestä tai poistamisesta aiheutuvien suorien kustannusten ja tulonmenetysten summasta. |
Tuki voi olla enintään 75 prosenttia rypäleterttujen hävittämisestä tai poistamisesta aiheutuvien suorien kustannusten ja tulonmenetysten summasta. |
Perustelu | |
Suunnitellun kertamaksun enimmäismäärää on asianmukaista nostaa 75 prosenttiin, jotta korvauksista tulee oikeudenmukaisempia niille viininviljelijöille, jotka päättävä käyttää hyväkseen tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä. | |
Tarkistus 82 11 ARTIKLAN 4 A KOHTA (uusi) | |
|
|
4 a. Asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava käyttöön valvontatoimenpiteitä, joita on sovellettava 100 prosenttiin hakijoista. |
Tarkistus 83 13 A ARTIKLA (uusi) | |
|
|
13 a artikla |
|
|
Tutkimus ja kehittäminen |
|
|
1. Tutkimuksen ja kehittämisen tuella rahoitetaan tutkimustoimintaa, jossa keskitytään markkinoiden tuntemuksen parantamiseen, tuotteiden laadun ja erityisesti jäljitettävyyden parantamiseen, tuotannon ympäristövaikutuksiin, terveysturvaan, tyypillisiin ominaisuuksiin sekä geneettiseen parantamiseen. |
|
|
2. Yhteisön rahoitusosuus tutkimus- ja kehittämishankkeista voi olla enintään 50 prosenttia kustannuksista. |
Tarkistus 84 13 B ARTIKLA (uusi) | |
|
|
13 b artikla |
|
|
Viljelykäytännöt ja ympäristönormit |
|
|
1. Kaikentyyppisiä viinejä varten on määriteltävä maatalouden erityiskäytännöt sekä ympäristönormit, kasvinsuojeluun liittyvät normit ja muut normit. |
|
|
Näillä käytännöillä ja normeilla edistetään ympäristönsuojelua, alkutuotannon valvontaa, mahdollisen tuotoksen vähentämistä ja laadun parantamista. |
|
|
2. Edellä mainittuja käytäntöjä ja normeja noudattaville viininviljelijöille myönnetään rahoitusta hehtaarikohtaisina maksuina niiltä aloilta, jotka kuuluvat näiden sitoumusten piiriin. |
|
|
3. Edellä mainitut käytännöt ja normit määritellään yhteisön tasolla ja eritellään sitten yksityiskohtaisesti jäsenvaltioissa ja alueilla vallitsevien erityisolosuhteiden mukaisesti. |
|
|
4. Ohjelmien valvonta ja tarvittaessa hallinta viininviljelijöille tämän artiklan nojalla kuuluvien velvoitteiden noudattamisen osalta kuuluu ensisijaisesti alan organisaatioille, siinä määrin kuin jäsenvaltiot valtuuttavat ne siihen. |
|
|
5. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun rahoituksen määrä ja tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
Perustelu | |
Euroopan parlamentin 15. helmikuuta 2007 antamassa päätöslauselmassa (P6_TA(2007)0049) todetaan, että yhteisen markkinajärjestelyn yleisten periaatteiden mukaisesti ”viininviljelijät noudattavat täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä sekä oikeita viljelykäytäntöjä (…) jotka edistävät tuotannon parempaa määrällistä ja laadullista valvontaa sekä ympäristönsuojelua, pitkän aikavälin tavoitteena viininviljelijöiden tulojen säilyttäminen kohtuullisella tasolla sekä tuotteen laadun parantaminen” (1 kohdan e alakohta). | |
Tarkistus 85 13 C ARTIKLA (uusi) | |
|
|
13 c artikla |
|
|
Viinirypäleiden ja viinin laadun parantaminen |
|
|
1. Viinirypäleiden laadun parantamisella tarkoitetaan kaikkia sellaisia viljely- ja maatalouskäytäntöjä, jotka aiheuttavat sellaista tuotannon laadullista paranemista, jota voidaan arvioida puolueettomin perustein. |
|
|
2. Viinin laadun parantamisella tarkoitetaan toimia, joilla parannetaan myyntiin tarkoitetun viinin laatua ja varmistetaan viinituotteiden vaihtoehtoiset markkinointimahdollisuudet ja erityisesti toimitukset juotavaksi tarkoitettua alkoholia valmistavalle teollisuudelle, joka on perinteisesti käyttänyt kyseisiä tuotteita omassa tuotannossaan. |
|
|
3. Laadun parantamistoimenpiteille myönnettävä tuki voidaan maksaa kiinteämääräisenä korvauksena. |
|
|
4. Viinirypäleiden laadun parantamistoimenpiteiden tuki koskee viiniviljelmiä, joilla tuotetaan alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä. |
|
|
5. Täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, ja niillä vahvistetaan erityisesti tuonnin enimmäistaso, hyväksyttävät käytännöt sekä vaihtoehtoiset markkinointimahdollisuudet. |
|
|
6. Jäsenvaltioiden on määriteltävä omien ominaispiirteidensä perusteella käytännöt, joilla edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa, sekä maksujen määrät arvioimalla käytäntöjen noudattamisesta aiheutuvia suoria kustannuksia. |
Tarkistus 86 13 D ARTIKLA (uusi) | |
|
|
13 d artikla |
|
|
Viinin, alkoholin ja rypäleen puristemehun yksityinen varastointi |
|
|
1. On pantava täytäntöön viinin, alkoholin ja rypäleen puristemehujen yksityisen varastoinnin tukijärjestelmä. |
|
|
2. Varastointituen myöntämistä varten kyseisten viinin, alkoholin ja rypäleen puristemehun tuottajien ja interventioelinten on allekirjoitettava varastointisopimus. Sopimukset tehdään 16 päivän joulukuuta ja seuraavan vuoden 15 päivän helmikuuta välisenä aikana enintään 30 päivän marraskuuta asti ja vähintään |
|
|
– 1 päivään elokuuta asti rypäleen puristemehujen osalta |
|
|
– 1 päivään syyskuuta asti viinien osalta. |
|
|
3. Komissio esittää kertomuksen yksityistä varastointia koskevan toimenpiteen soveltamisesta sekä ehdotuksia sen voimassaolon jatkamiseksi, mukauttamiseksi tai lakkauttamiseksi. |
Perustelu | |
On tärkeää liittää mukaan tämä edullinen toimenpide, jonka voimakas ja myönteinen vaikutus markkinoiden sääntelyyn on osoitettu, etenkin kun julkista varastointia koskevat toimenpiteet on lopetettu. | |
Tarkistus 87 14 ARTIKLA | |
|
14 artikla |
Poistetaan. |
|
Täydentävät ehdot |
|
|
Jos viljelijän todetaan milloin tahansa viiden vuoden aikana rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevassa tukiohjelmassa maksettujen tukien suorittamisesta tai milloin tahansa yhden vuoden aikana rypäleiden raakana korjaamista koskevassa tukiohjelmassa maksettujen tukien suorittamisesta jättäneen noudattamatta tilallaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 3–7 artiklassa tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta viljelijästä suoraan johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena, tukea alennetaan tai se peruutetaan osittain tai kokonaan noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden mukaan, ja viljelijä on tapauksen mukaan velvoitettava maksamaan se takaisin mainituissa säännöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. |
|
|
Säännöt vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianomaisen jäsenvaltion suorittaman tuen osittaisen tai täydellisen alennuksen tai takaisinperinnän osalta. |
|
Tarkistus 88 15 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi) | |
|
|
1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin voidaan mahdollisesti liittää tukiohjelmien mukauttamista koskevia ehdotuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja niiden tehokkuuden lisäämiseksi. |
Tarkistus 89 17 ARTIKLA | |
|
17 artikla |
Poistetaan. |
|
Määrärahojen siirto maaseudun kehittämiseen |
|
|
1. Varainhoitovuodesta 2009 alkaen asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtäviä interventioita varten 2 kohdassa vahvistetut määrät, jotka perustuvat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisiin aiempiin menoihin, ovat käytettävissä kalenterivuosittain yhteisön lisävaroina viinintuotantoalueilla asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti rahoitettavissa maaseudun kehittämisohjelmissa toteutettavia toimenpiteitä varten. |
|
|
2. Seuraavina kalenterivuosina käytettävissä ovat seuraavat määrät: |
|
|
– 2009: 100 miljoonaa euroa, |
|
|
– 2010: 150 miljoonaa euroa, |
|
|
– 2011: 250 miljoonaa euroa, |
|
|
– 2012: 300 miljoonaa euroa, |
|
|
– 2013: 350 miljoonaa euroa, |
|
|
– vuodesta 2014 alkaen: 400 miljoonaa euroa. |
|
|
3. Edellä olevassa 2 kohdassa vahvistetut määrät jaetaan jäsenvaltioille liitteen III mukaisesti. |
|
Tarkistus 90 II A LUKU (uusi), 17 A ARTIKLA(uusi) | |
|
|
II A LUKU |
|
|
MARKKINAMEKANISMIT |
|
|
17 a artikla |
|
|
Määritellyn käytön tuet |
|
|
Otetaan käyttöön tuki seuraavien tuotteiden käyttöä varten: |
|
|
a) tiivistetty rypäleen puristemehu, |
|
|
b) puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, |
|
|
mikäli ne on tuotettu yhteisössä ja mikäli niitä käytetään lisäämään sellaisten viinituotteiden alkoholipitoisuutta, joille lisäys on tämän asetuksen mukaan luvallista. |
Perustelu | |
Koska arvioidaan, että rypäleen puristemehun käyttäminen tiivistämisessä edistää konkreettisesti markkinoiden tasapainon takaamista, on säädettävä tuesta tiivistetylle rypäleen puristemehulle ja puhdistetulle tiivistetylle rypäleen puristemehulle, joita käytetään väkevöimisessä. | |
Konkreettisemmin tämän tuen avulla on voitava suojata yhteisön monille alueille levinneitä viininvalmistusmenetelmiä, ottaa huomioon tuottajien investoinnit ja välttää tuotteiden tarjontaa laajentavien kauppavirtojen mahdollisia häiriöitä. | |
Tarkistus 91 19 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Komissio voi päättää lisätä liitteeseen IV rypäletuotteiden luokkia. |
Poistetaan. |
Tarkistus 92 20 ARTIKLA | |
|
Tässä luvussa vahvistetaan sallitut viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset sekä menettely, jota noudattaen komissio voi päättää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotannossa ja kaupan pitämisessä sovellettavista menetelmistä ja rajoituksista. |
Tässä luvussa vahvistetaan sallitut viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset, joita sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden valmistuksessa. |
Tarkistus 93 21 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA | |
|
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita yhteisössä tuotettaessa saa käyttää vain yhteisön lainsäädännössä sallittuja viininvalmistusmenetelmiä. |
Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita yhteisössä tuotettaessa saa käyttää vain liitteissä IV a, V ja VI vahvistettuja viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä sekä rajoituksia. |
Tarkistus 94 21 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Viininvalmistusmenetelmiä saa käyttää ainoastaan kyseisten tuotteiden asianmukaiseen valmistukseen, säilytykseen tai jälkikäsittelyyn. |
2. Viininvalmistusmenetelmiä saa käyttää ainoastaan kyseisten tuotteiden asianmukaiseen valmistukseen, säilytykseen tai jälkikäsittelyyn Euroopan perinteisiä tuotantotapoja kunnioittaen. |
Perustelu | |
Viininvalmistusmenetelmillä on mahdollistettava asianmukainen valmistus, säilytys tai jälkikäsittely, mutta niissä on myös kunnioitettava viinin perinteisiä tuotantomenetelmiä. | |
Tarkistus 95 21 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi) | |
|
|
2 a. Jos viinin valmistukseen käytetään muuntogeenistä hiivaa, tästä on ilmoitettava selvästi kuluttajalle merkitsemällä myyntipakkaukseen sanat ”valmistettu käyttämällä muuntogeenisiä organismeja”. |
Perustelu | |
Selkeät merkinnät, jotka eivät riipu geneettisestä muuntamisesta peräisin olevan DNA:n tai proteiinin havaittavuudesta valmiissa tuotteessa, vastaavat kuluttajien selkeän enemmistön lukuisissa kyselytutkimuksissa ilmaisemiin vaatimuksiin, helpottavat tietoon perustuvan valinnan tekemistä ja estävät kuluttajien mahdollisen harhaanjohtamisen valmistus- tai tuotantomenetelmän osalta. | |
Tarkistus 96 21 ARTIKLAN 5 KOHTA | |
|
5. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin, vientiä varten tuotettaviin tuotteisiin sovelletaan kuitenkin yhteisön sallittujen viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten sijasta kansainvälisen viinijärjestön (OIV) hyväksymiä viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia. |
Poistetaan. |
|
Tuottajan on ilmoitettava tällaisesta tuotannosta jäsenvaltiolle, jonka on tarkistettava vientivaatimuksen noudattaminen. |
|
Tarkistus 97 23 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotantoon ja säilyttämiseen liittyvien viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten sallimisesta päätetään 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, liitteessä V lueteltuja väkevöimistä, happamuuden lisäämistä ja happamuuden vähentämistä koskevia viininvalmistusmenetelmiä ja liitteessä VI lueteltuja rajoituksia lukuun ottamatta. |
1. Sallitut väkevöimistä, happamuuden lisäämistä ja happamuuden vähentämistä koskevat viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt vahvistetaan liitteessä V. |
Tarkistus 98 23 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi) | |
|
|
1 a. Komissio vahvistaa rikkidioksidipitoisuutta, haihtuvien happojen enimmäispitoisuutta sekä sallittuja viininvalmistusmenetelmiä ja ‑käsittelyjä koskevat säännöt sekä väkevien viinien, kuohuviinien ja laatukuohuviinien valmistusta koskevat säännöt 45 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
Tarkistus 99 23 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten viininvalmistusmenetelmien, jotka eivät ole sallittuja, koekäytön 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu menettelyä noudattaen vahvistettavin edellytyksin. |
Poistetaan. |
Perustelu | |
Kokeellisten viininvalmistusmenetelmien käyttäminen haittaa usein perinteisiä tuotantotapoja. Niiden suojelemiseksi onkin asianmukaista, että ei sallita sitä, että pelkkä hallintokomiteamenettely riittää valtuuttamaan ja aloittamaan nämä kokeelliset viininvalmistusmenetelmät. | |
Tarkistus 100 24 ARTIKLA | |
|
24 artikla |
Poistetaan. |
|
Sallimisen perusteet |
|
|
Kun komissio sallii viininvalmistusmenetelmän 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, se: |
|
|
a) ottaa huomioon OIV:n hyväksymät viininvalmistusmenetelmät ja sellaisten viininvalmistusmenetelmien, jotka eivät ole vielä sallittuja, koekäytön tulokset; |
|
|
b) ottaa huomioon ihmisten terveyden suojelemisen; |
|
|
c) ottaa huomioon mahdolliset riskit siitä, että kuluttajia johdetaan harhaan odotusten ja käsitysten suhteen, sekä tällaisten riskien poistamiseen käytettävien tiedotusmenetelmien saatavuuden ja käytettävyyden; |
|
|
d) varmistaa, että viinin luonnolliset ja olennaiset ominaisuudet säilyvät eikä asianomaisen tuotteen koostumus muutu merkittävästi; |
|
|
e) varmistaa, että ympäristöstä huolehtimisen osalta noudatetaan hyväksyttävää vähimmäistasoa; |
|
|
f) noudattaa liitteissä III ja IV vahvistettuja viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia koskevia yleisiä sääntöjä. |
|
Tarkistus 101 26 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
Tämän luvun sekä liitteiden III ja IV soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen |
Tämän luvun sekä liitteiden IV a, V ja VI soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
Tarkistus 102 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHTA | |
|
a) kuohuviinien sallittuja valmistusmenetelmiä ja rajoituksia; |
Poistetaan. |
Tarkistus 103 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHTA | |
|
b) väkevien viinien sallittuja valmistusmenetelmiä ja rajoituksia; |
Poistetaan. |
Tarkistus 104 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN D ALAKOHTA | |
|
d) viininvalmistusmenetelmissä käytettyjen aineiden puhtaus- ja tunnistetietoja, jollei niistä ole yhteisön sääntöjä; |
d) viininvalmistusmenetelmissä käytettyjen aineiden puhtaus- ja tunnistetietoja, liitteissä IV a ja V tarkoitettuja viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevia rajoituksia ja tiettyjä käyttöehtoja; |
Tarkistus 105 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN E ALAKOHTA | |
|
e) sallittujen viininvalmistusmenetelmien toteuttamista koskevia hallinnollisia sääntöjä; |
e) viininvalmistusmenetelmien toteuttamista koskevia hallinnollisia sääntöjä, päätöksiä, poikkeuksia, ehtoja ja liitteisiin IV a ja V sisältyviä luetteloita; |
Tarkistus 106 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN G A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
g a) luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/20071 täytäntöönpanosäännösten mukaisesti tuotetuille viineille sallittuja menettelyjä ja käsittelyjä. |
|
|
_____________ 1 EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1. |
Perustelu | |
Johdonmukaisuuden ja yksinkertaisuuden saavuttamiseksi kaikkien viinien, myös luonnonmukaisesti tuotettujen viinien valmistusmenetelmiä on säädeltävä viiniä koskevalla erityisellä lainsäädännöllä yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa. | |
Tarkistus 107 III OSASTO, II A LUKU (uusi), 26 A ARTIKLA (uusi) | |
|
|
II a luku |
|
|
Laatuun ja monipuolistamiseen liittyvät toimenpiteet |
|
|
26 a artikla |
|
|
Viininvalmistuksen sivutuotteet |
|
|
1. Murskattujen tai murskaamattomien viinirypäleiden ylipuristaminen ja viinisakan puristaminen on kiellettyä. Kiellettyä on myös puristejäännöksen uudelleen käyttäminen muihin kuin tislaustarkoituksiin. |
|
|
2. Sellaisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden tai henkilöryhmittymien, jotka valmistavat viiniä, on toimitettava tislaukseen kaikki itse viininvalmistusprosessista saadut sivutuotteet. |
|
|
3. Sivutuotteiden alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 10 prosenttia tuotetun viinin alkoholitilavuudesta, jos viini on valmistettu suoraan rypäleistä. Lukuun ottamatta poikkeuksia teknisesti perustelluissa tapauksissa sen on oltava vähintään 5 prosenttia, jos viini on valmistettu viiniyttämällä rypäleen puristemehusta, osittain käymistilassa olevasta rypäleen puristemehusta tai käymistilassa olevasta uudesta viinistä. |
|
|
Jos asianomaista pitoisuutta ei saavuteta, niiden, joita tämä velvollisuus koskee, on toimitettava tietty määrä tuottamaansa viiniä, jolla osoitetaan näiden pitoisuuksien noudattaminen. |
|
|
Jäsenvaltiot voivat joidenkin tuottajaryhmien ja tuotantoalueiden kohdalla sallia poikkeuksia 2 kohtaan ja tämän kohdan ensimmäiseen alakohtaan. Kyseisissä poikkeuksissa määrätään erityisesti jalostuksen ja viiniyttämisen sivutuotteiden poistamisesta valvonnan alaisena ja erikseen määritettävin edellytyksin, kompostoinnista tai muusta toimenpiteestä, jonka avulla sivutuotteet hävitetään ympäristöä saastuttamatta. |
|
|
4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu velvollisuus toimittaa sivutuotteet tislaukseen voidaan täyttää toimittamalla 3 kohdassa tarkoitetut tuotteet ja tarvittaessa viini tislaukseen muille henkilöille kuin tislaajille, joista laaditaan luettelo 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
|
|
5. Henkilöt tai henkilöryhmittymät, joita koskevat 2 kohdassa tarkoitetut velvollisuudet, voivat täyttää velvollisuutensa poistamalla viiniyttämisen sivutuotteet valvonnan alaisena ja erikseen määritettävin edellytyksin. |
|
|
6. Tislaajat voivat saada tukea sivutuotteiden talteenottoon ja käsittelyyn. Kyseisen tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään täytäntöönpanoasetuksessa. |
|
|
7. Mikäli tietyn vuoden ilmasto-olot ovat poikkeukselliset tai ylituotannon välttämiseksi toteutetuista viljelyn sääntelytoimenpiteistä huolimatta on odotettavissa hyvin korkeita tuotantotasoja, jotka uhkaavat vääristää markkinoita vakavasti, sivutuotteiden alkoholipitoisuutta voidaan nostaa 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen markkinoiden ylituotannon leviämisen estämiseksi. Näin voidaan tehdä tietyissä jäsenvaltioissa tai tietyillä alueilla markkinaolosuhteiden mukaisesti. |
|
|
Tällaisissa tapauksissa tuottajille myönnetään kiinteämääräinen korvaus. |
|
|
8. Tästä tislauksesta saatua alkoholia ei missään tapauksessa saa tarkoittaa nautittavaksi. |
Tarkistus 108 III OSASTO, II A LUKU (uusi), 26 B ARTIKLA (uusi) | |
|
|
26 b artikla |
|
|
Jalostustuki |
|
|
1. Yhteisö voi vahvistaa tukia viinin jalostukseen elintarvikkeiden valmistamiseksi, jotta voidaan tukea viinimarkkinoita ja siten alkoholijuomien markkinoita, mikäli niitä hyödynnetään perinteisesti ja ne voidaan siten saattaa markkinoille. |
|
|
2. Tuki myönnetään viinintuottajien ja ‑valmistajien välisiin sopimuksiin perustuvan järjestelmää noudattaen. Tätä varten vahvistetaan vähimmäishinta, jonka valmistajat maksavat tuottajille. |
|
|
3. Tukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
Perustelu | |
On taattava toimitukset alkoholijuomia perinteisesti hyödyntäville tuotannonaloille, jotta säilytettäisiin tiettyjen niistä saatavien juomien perinteinen ja tärkeä laatu. | |
Tarkistus 109 27 ARTIKLA | |
|
1. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: |
1. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: |
|
a) ’alkuperänimityksellä’ tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai poikkeustapauksissa maan nimeä, jota käytetään kuvaamaan viiniä, väkevää viiniä, kuohuviiniä, hiilihapotettua kuohuviiniä, helmeilevää viiniä tai ylikypsistä rypäleistä valmistettua viiniä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen: |
a) ’alkuperänimityksellä’ tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai poikkeustapauksissa maantieteelliseltä alaltaan pienen jäsenvaltion nimeä, jota käytetään kuvaamaan tältä alueelta, tästä tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tästä jäsenvaltiosta peräisin olevaa viiniä, väkevää viiniä, kuohuviiniä, helmeilevää viiniä, kuivatuista rypäleistä valmistettua viiniä tai ylikypsistä rypäleistä valmistettua viiniä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen: |
|
i) sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen; |
i) sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen; |
|
ii) sen tuotannossa käytetyt rypäleet tulevat yksinomaisesti kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta; |
ii) sen tuotannossa käytetyt rypäleet tulevat yksinomaisesti kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta; |
|
iii) se on saatu lajiin Vitis vinifera kuuluvista rypälelajikkeista;
|
iii) se on saatu lajiin Vitis vinifera kuuluvista rypälelajikkeista; |
|
|
iii a) sen tuotanto, myös jalostus, valmistus ja tarvittaessa sekoitus ja pullotus tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä vyöhykkeellä. |
|
b) ’maantieteellisellä merkinnällä’ tarkoitetaan merkintää, joka viittaa alueeseen, tiettyyn paikkaan tai poikkeustapauksissa maahan ja jota käytetään kuvaamaan viiniä, väkevää viiniä, kuohuviiniä, hiilihapotettua kuohuviiniä, helmeilevää viiniä tai ylikypsistä rypäleistä valmistettua viiniä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen: |
b) ’maantieteellisellä merkinnällä’ tarkoitetaan merkintää, joka viittaa alueeseen tai poikkeustapauksissa maantieteelliseltä alaltaan pieneen jäsenvaltioon tai tiettyyn paikkaan ja jota käytetään kuvaamaan tältä alueelta, tästä tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tästä jäsenvaltiosta peräisin olevaa viiniä, väkevää viiniä, kuohuviiniä, helmeilevää viiniä, kuivatuista rypäleistä valmistettua viiniä tai ylikypsistä rypäleistä valmistettua viiniä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen: |
|
i) sen laatu, maine tai muut ominaisuudet johtuvat kyseisestä maantieteellisestä alkuperästä; |
i) sen laatu, maine tai muut ominaisuudet johtuvat kyseisestä maantieteellisestä alkuperästä; |
|
ii) vähintään 85 prosenttia sen tuotannossa käytetyistä rypäleistä tulee yksinomaan kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta; |
ii) vähintään 85 prosenttia sen tuotannossa käytetyistä rypäleistä tulee yksinomaan kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta; |
|
iii) se on saatu lajiin Vitis vinifera kuuluvista rypälelajikkeista tai mainitun lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä. |
iii) se on saatu lajiin Vitis vinifera kuuluvista rypälelajikkeista; |
|
|
iii a) sen tuotanto, myös jalostus, valmistus ja tarvittaessa sekoitus ja pullotus tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä vyöhykkeellä. |
|
|
1 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdan iii a alakohdassa ja b alakohdan iii a alakohdassa säädetään, alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettua viiniä voidaan tuottaa tai valmistaa tarkoin rajatun maantieteellisen alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla alueella, jos asianomainen jäsenvaltio on nimenomaisesti sallinut tämän, ja tiettyjen ehtojen mukaisesti. |
|
2. Perinteistä nimeä pidetään alkuperänimityksenä, jos se |
2. Perinteistä nimeä pidetään alkuperänimityksenä, jos se |
|
a) kuvaa viiniä; |
a) kuvaa viiniä; |
|
b) viittaa maantieteelliseen nimeen; |
b) viittaa maantieteelliseen nimeen; |
|
c) on 1 kohdan a alakohdan i–iii alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukainen. |
c) on 1 kohdan a alakohdan i–iii a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukainen. |
|
3. Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, mukaan luettuina kolmansissa maissa sijaitseviin maantieteellisiin alueisiin liittyvät nimitykset ja merkinnät, voidaan suojata yhteisössä tässä luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. |
3. Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, mukaan luettuina kolmansissa maissa sijaitseviin maantieteellisiin alueisiin liittyvät nimitykset ja merkinnät, voidaan suojata yhteisössä tässä luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. |
|
|
3 a. Tuottajajäsenvaltiot voivat moitteettomat ja vakiintuneet käytännöt huomioon ottaen määritellä suojatulla alkuperämerkinnällä ja suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetuille viineille täydentäviä tai tiukempia ominaisuuksia tai tuotantoedellytyksiä sekä valmistusta ja liikkeeseen luovuttamista koskevia vaatimuksia. |
Tarkistus 110 28 ARTIKLAN 1 KOHDAN A ALAKOHTA | |
|
a) suojattava nimi; |
a) suojattava nimi sekä perinteisesti nimetty pieni maantieteellinen alue, joka kuvaa alkuperää kokonaisuutena; |
Perustelu | |
Paikkojen tai alueiden, jotka muodostavat viininviljelyalueen, olisi tulevaisuudessakin nautittava EU:n suojaa. Tällä muotoilulla varmistetaan, että esimerkiksi alkuperämerkinnän ”Franken” ohella myös perinteisesti alkuperäalueeseen kuuluvat paikat suojataan yhtenäisensä alkuperäkokonaisuutena. | |
Tarkistus 111 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
Siinä on oltava |
Siinä on oltava vähintään |
Tarkistus 112 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN -A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
-a) suojattava nimi; |
Tarkistus 113 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN A ALAKOHTA | |
|
a) viinin ja sen tärkeimpien fyysisten, kemiallisten, mikrobiologisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus; |
a) viinin tai viinien ja tarvittaessa sen tai niiden tärkeimpien fyysisten, kemiallisten, mikrobiologisten tai aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus; |
Perustelu | |
Tarkistuksella selvitetään nimenomaisesti, ettei viljelyaluetta tarvitse liittää tiettyyn viinityyppiin suojan saamiseksi. | |
Tarkistus 114 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
a a) viljelykäytännöt; |
Tarkistus 115 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN A B ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
a b) viinin valmistuksessa käytettävät viiniyttämismenetelmät ja erityiset viininvalmistusmenetelmät; |
Tarkistus 116 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN C ALAKOHTA | |
|
c) asianomaisen maantieteellisen alueen rajaus; |
c) asianomaisen maantieteellisen alueen, jolla tuotetaan viinirypäleitä ja viiniytetään, valmistetaan, sekoitetaan ja pullotetaan viiniä, rajaus; |
Perustelu | |
Teksti on tarpeen saattaa yhdenmukaiseksi asetuksen (EY) N:o 510/2006 kanssa korostamalla periaatetta, jonka mukaan tuotannon on tapahduttava alusta loppuun samalla tarkoin rajatulla maantieteellisellä alueella. | |
Tarkistus 117 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN E ALAKOHTA | |
|
e) maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini on saatu; |
e) maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on saatu; |
Perustelu | |
Tarkistuksella selvitetään nimenomaisesti, ettei viljelyaluetta tarvitse liitää tiettyyn viinityyppiin suojan saamiseksi. | |
Tarkistus 118 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN F ALAKOHTA | |
|
f) tiedot viinin laadun, maineen tai ominaisuuksien sekä maantieteellisen ympäristön välisestä yhteydestä; |
f) tiedot, jotka vahvistavat |
|
|
i) viinin laadun tai ominaisuuksien sekä 27 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen ympäristön välisen yhteyden, tai, tapauksen mukaan, |
|
|
ii) viinin määrätyn laadun, maineen tai muun ominaisuuden sekä 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen alkuperän välisen yhteyden; |
Tarkistus 119 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN F A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
f a) mahdolliset säiliöiden valmistusta, sulkimia sekä materiaaleja, tilavuutta ja tyyppejä koskevat määräykset; |
Tarkistus 120 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN F B ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
f b) mahdolliset tunnukset, joiden perusteella voidaan tunnistaa pakkausmerkinnöissä pakollisesti tai vapaaehtoisesti käytettävä nimitys; |
Tarkistus 121 30 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa voivat hakea tuottajaryhmittymät tai poikkeustapauksissa yksittäiset tuottajat. Muut osapuolet, joita asia koskee, voivat olla osallisina hakemuksessa. |
1. Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa voivat hakea tuottajia edustavat ryhmittymät tai poikkeustapauksissa yksittäiset tuottajat. Muut osapuolet, joita asia koskee, voivat olla osallisina hakemuksessa. Ryhmittymän edustavuus on todistettava asianmukaisesti asiakirjoilla. |
Tarkistus 122 30 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi) | |
|
|
3 a. Alkuperämerkintää tai maantieteellistä merkintää koskevat hakemukset on jätettävä siinä jäsenvaltiossa, jossa suurin osa kyseisestä 2 kohdan c alakohdan mukaisesti rajatusta alueesta sijaitsee. |
Perustelu | |
Alkuperämerkintää tai maantieteellistä merkintää koskevat hakemukset on jätettävä siinä jäsenvaltiossa, jossa suurin osa kyseisestä alueesta sijaitsee. | |
Tarkistus 123 31 ARTIKLAN 3 KOHTA | |
|
3. Jäsenvaltion on tutkittava, onko suojahakemus tässä luvussa vahvistettujen edellytysten mukainen. |
3. Jäsenvaltion on tutkittava suojahakemus asianmukaisin keinoin selvittääkseen, onko se perusteltu ja täyttääkö se tässä luvussa vahvistetut edellytykset. |
|
Jäsenvaltion on toteutettava kansallinen menettely hakemuksen julkaisemiseksi asianmukaisesti ja vahvistettava julkaisemista seuraava, vähintään kahden kuukauden pituinen ajanjakso, jonka aikana kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet kyseiseen jäsenvaltioon tai asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla jäsenvaltiolle asianmukaisesti perustellun lausuman. |
Jäsenvaltion on toteutettava kansallinen menettely hakemuksen julkaisemiseksi asianmukaisesti ja vahvistettava julkaisemista seuraava kohtuullinen ajanjakso, jonka aikana kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet kyseiseen jäsenvaltioon tai asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla jäsenvaltiolle asianmukaisesti perustellun lausuman. |
Perustelu | |
Tarkistuksen tarkoituksena on tekstin saattaminen yhdenmukaiseksi asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 4 ja 5 kohdan kanssa. Ainoastaan yhden vähimmäisaikarajan vahvistaminen ehdotuksen vastustamiselle ei takaa kansallisen menettelyn saattamista päätökseen kohtuullisessa ajassa. | |
Tarkistus 124 32 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Komissio tutkii, ovatko 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut suojahakemukset tämän luvun edellytysten mukaiset. |
2. Komissio tutkii 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua hakemusta asianmukaisin keinoin selvittääkseen, onko se perusteltu ja tämän luvun edellytysten mukainen. Tutkimus ei saisi kestää yli 12 kuukautta. |
Perustelu | |
Tarkistuksen tarkoituksena on tekstin saattaminen yhdenmukaiseksi asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan kanssa. | |
Tarkistus 125 33 ARTIKLAN 1 ALAKOHTA | |
|
Kahden kuukauden kuluessa 32 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä julkaisupäivästä kaikki jäsenvaltiot, kolmannet maat sekä luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet muuhun jäsenvaltioon tai asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin suojahakemuksen jättänyt jäsenvaltio tai jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan tai asuvat kolmannessa maassa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla komissiolle asianmukaisesti perustellun lausuman. |
Kuuden kuukauden kuluessa 32 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä julkaisupäivästä kaikki jäsenvaltiot, kolmannet maat sekä luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet muuhun jäsenvaltioon tai asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin suojahakemuksen jättänyt jäsenvaltio tai jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan tai asuvat kolmannessa maassa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla komissiolle asianmukaisesti perustellun lausuman. |
Perustelu | |
Tarkistuksen tarkoituksena on tekstin saattaminen yhdenmukaiseksi asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan kanssa, jossa säädetään eri aikarajasta ehdotuksen vastustamiselle unionin tasolla. | |
Tarkistus 126 33 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA | |
|
Kolmanteen maahan sijoittautuneiden tai kolmannessa maassa asuvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden on toimitettava lausuma komissiolle joko suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä ensimmäisessä kohdassa asetetussa kahden kuukauden määräajassa. |
Kolmanteen maahan sijoittautuneiden tai kolmannessa maassa asuvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden on toimitettava lausuma komissiolle joko suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä ensimmäisessä kohdassa asetetussa määräajassa. |
Tarkistus 127 35 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Nimi, joka on homonyyminen suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän kanssa, voidaan suojata alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä, jos se eroaa riittävästi suojatusta nimestä siten, ettei kuluttajaa johdeta harhaan viinien todellisen maantieteellisen alkuperän suhteen. |
1. Nimi, joka on homonyyminen suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän kanssa, voidaan suojata alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä, jos 45 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen on vahvistettu käytännön ehdot, jotka sopivia erottavia tekijöitä esille tuomalla mahdollistavat sen, että asianomaiset tuottajat voivat saada tasavertaista kohtelua ja että kuluttajaa ei johdeta harhaan. |
Tarkistus 128 37 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA | |
|
1. Jos alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on suojattu tämän asetuksen mukaisesti, jotakin 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta vastaavan ja johonkin liitteessä IV lueteltuun luokkaan kuuluvaa tuotetta koskevan tavaramerkin rekisteröintihakemus on hylättävä, jos tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty sen päivän jälkeen, jona alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojahakemus toimitettiin komissiolle, ja alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä suojataan. |
1. Jos alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on suojattu tämän asetuksen mukaisesti, jotakin 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta vastaavan ja johonkin liitteessä IV lueteltuun luokkaan kuuluvaa tuotetta koskevan tavaramerkin rekisteröintihakemus on hylättävä, jos tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty sen päivän jälkeen, jona alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojahakemus toimitettiin jäsenvaltiolle, ja alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä suojataan. |
Perustelu | |
TRIPS-sopimusten mukaan maantieteellisen merkinnän tai alkuperänimityksen suoja ei voi olla vähäisempi kuin asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 tällä hetkellä tarjottava suoja. | |
Tarkistus 129 37 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Tavaramerkin, jonka käyttö vastaa jotakin 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti yhteisön alueella tapahtuneella käytöllä ennen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamista koskevan hakemuksen jättämistä komissiolle, käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos neuvoston direktiivissä 89/104/ETY tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/94 säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 2 kohdan soveltamista |
Poistetaan. |
|
Tällöin alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän käyttö on sallittua samanaikaisesti asianomaisen tavaramerkin kanssa. |
|
Tarkistus 130 38 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä saa käyttää kuka tahansa asianomaisen eritelmän mukaisesti tuotettua viiniä kaupan pitävä toimija. |
Poistetaan. |
Tarkistus 131 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHDAN 2 LUETELMAKOHTA | |
|
– jos nimen käytöllä hyödynnetään alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän mainetta; |
– jos nimen käytöllä pystytään vahingoittamaan alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän mainetta tai vaikuttamaan siihen; |
Tarkistus 132 38 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi) | |
|
|
2 a. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, yhteisön lainsäädännössä määritelty alkoholijuoma, joka ei ole viini eikä rypäleen puristemehu, saadaan varustaa suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän nimellä sillä edellytyksellä, että se jäsenvaltio, jossa kyseinen alkuperänimitys ja maantieteellinen merkintä on suojattu, on myöntänyt kyseisen nimen. |
Tarkistus 133 38 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi) | |
|
|
3 a. Tuotteita, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, ei saa pitää hallussa myyntiä varten eikä saattaa kulutettavaksi yhteisön markkinoilla eikä viedä yhteisön ulkopuolelle. |
Tarkistus 134 38 ARTIKLAN 4 KOHTA | |
|
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen 2 kohdassa tarkoitetun lainvastaisen käytön. |
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen 2 kohdassa tarkoitetun lainvastaisen käytön ja ilmoitettava kyseisistä toimenpiteistä komissiolle. Komissio ryhtyy jäsenvaltion, kolmannen maan tai luonnollisen tai oikeushenkilön, jonka oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä toimiin taatakseen suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän asianmukaisen suojan. |
Tarkistus 135 38 ARTIKLAN 4 A KOHTA (uusi) | |
|
|
4 a. Komissio määrää seuraamuksia tapauksissa, joissa ei ole noudatettu velvollisuutta hyväksyä tarvittavia toimenpiteitä. |
Tarkistus 136 38 ARTIKLAN 4 B KOHTA (uusi) | |
|
|
4 b. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai hyväksyä sellaisia kansallisia säännöksiä, joissa taataan suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen vielä vahvempi suoja. |
Tarkistus 137 40 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tässä luvussa säädettyjen velvoitteiden valvonnasta asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti. Jäsenvaltio voi nimetä toimialakohtaisen organisaation vastaamaan valvonnasta, jos organisaatio antaa riittävät takeet objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta. |
1. Jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tässä luvussa säädettyjen velvoitteiden valvonnasta asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti. Jäsenvaltio voi myös nimetä toimialakohtaisen organisaation vastaamaan valvonnasta, jos organisaatio antaa riittävät takeet objektiivisuudesta, pätevyydestä ja puolueettomuudesta. |
Tarkistus 138 41 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
1. Yhteisössä sijaitsevaan alueeseen liittyvien suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen osalta eritelmien noudattamisen tarkastamisesta vuosittain huolehtii viinin tuotannon aikana sekä kauppakunnostuksen aikana tai sen jälkeen |
1. Yhteisössä sijaitsevaan alueeseen liittyvien suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen osalta eritelmien noudattamisen valvonnasta huolehtii viinin tuotannon aikana sekä kauppakunnostuksen aikana tai sen jälkeen |
Tarkistus 139 41 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Tarkastuskustannuksista vastaa tarkastuksen kohteena oleva toimija. |
Valvontakustannuksista voi vastata tarkastuksen kohteena oleva toimija. |
Tarkistus 140 43 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
Komission aloitteesta tai jäsenvaltion, kolmannen maan tai luonnollisen tai oikeushenkilön, jonka oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, voidaan päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen peruuttaa alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja, jos asianomaisen eritelmän edellytysten täyttymistä ei enää voida taata. |
Komission aloitteesta tai jäsenvaltion, kolmannen maan tai luonnollisen tai oikeushenkilön, jonka oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, voidaan päättää 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen peruuttaa alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja, jos asianomaisen eritelmän edellytysten täyttymistä ei enää voida taata.
|
Perustelu | |
Kyseessä on sääntelykomitea eikä hallintokomitea. | |
Tarkistus 141 44 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
a) 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat; |
Poistetaan. |
Tarkistus 142 44 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHTA | |
|
b) kansallinen päätös niiden pätevyydestä. |
Poistetaan. |
Tarkistus 143 44 ARTIKLAN 3 KOHTA | |
|
3. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut nimitykset, joista ei toimiteta 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä, menettävät tämän asetuksen mukaisen suojan. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asianomaisten nimitysten poistamiseksi 39 artiklassa säädetystä rekisteristä. |
Poistetaan. |
Tarkistus 144 44 ARTIKLAN 4 KOHTA | |
|
4. Poiketen siitä, mitä 43 artiklassa säädetään, komission aloitteesta voidaan 31 päivään joulukuuta 2013 saakka päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen peruuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja, jos se ei ole suojaa koskevien edellytysten mukainen. |
Poistetaan. |
Tarkistus 145 45 ARTIKLAN 1 ALAKOHTA | |
|
Tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
Tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt antaa komissio sääntelykomitean avustamana. |
|
|
Päätöksen (EY) N:o 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa sovelletaan. |
|
|
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 2 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi. |
Perustelu | |
Täytäntöönpanotoimet on hyväksyttävä sääntelykomitean eikä hallintokomitean puitteissa. | |
Tarkistus 146 III OSASTO, IV LUKU, OTSIKKO | |
|
Päällysmerkinnät |
Tiettyjen tuotteiden kuvaus, nimitys, tarjontamuoto ja suoja |
Perustelu | |
Otsikko viinin yhteistä markkinajärjestelyä koskevassa nykyisessä asetuksessa (N:o 1493/1999) kuvaa paremmin IV luvun artiklojen kattamia näkökohtia. | |
Tarkistus 147 47 ARTIKLA | |
|
Tätä asetusta sovellettaessa ilmaisulla ’merkintä’ tarkoitetaan tuotteeseen liittyvää mainintaa, tietoa, tavaramerkkiä, kaupallista merkkiä, kuvaa tai tunnusta, joka on tehty mihin tahansa kyseistä tuotetta seuraavaan tai siihen viittaavaan pakkaukseen, asiakirjaan, tiedotteeseen, etikettiin, renkaaseen tai kaulukseen. |
Tätä asetusta sovellettaessa ilmaisulla ’merkintä’ tarkoitetaan tuotteeseen liittyvää mainintaa, tietoa, tavaramerkkiä, kaupallista merkkiä, kuvaa tai tunnusta, joka on tehty mihin tahansa kyseistä kuluttajalle suunnattua tuotetta seuraavaan tai siihen viittaavaan pakkaukseen, asiakirjaan, tiedotteeseen, etikettiin, renkaaseen tai kaulukseen. |
Tarkistus 148 47 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi) | |
|
|
Päällysmerkintöjä koskevissa määräyksissä on otettava huomioon kuluttajien oikeutettujen etujen suoja, tuottajien oikeutettujen etujen suoja, sisämarkkinoiden toimivuus ja laatutuotannon kehittäminen. |
Tarkistus 149 48 A ARTIKLA (uusi) | |
|
|
48 a artikla |
|
|
Yhdysnimikkeiden käyttö |
|
|
Jäsenvaltiot voivat sallia ilmaisun 'viini' käytön yhdessä hedelmän nimen kanssa yhdysnimikkeen muodossa kuvaamaan tuotteita, joka on valmistettu käymisellä muista hedelmistä kuin viinirypäleistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevia säännöksiä. |
|
|
Jäljempänä oleva 52 artikla ei vaikuta tähän mahdollisuuteen. |
Perustelu | |
Voimassa olevassa asetuksessa (EY) N:o 1493/99 tunnustetaan mahdollisuus käyttää kaupallista nimitystä ”viini” muiden kuin viinirypäleistä valmistettujen viinituotteiden merkitsemisessä. On valitettavaa, ettei uudessa asetusluonnoksessa säilytetä oikeutta käyttää kaupallisia nimityksiä kuten ”hedelmäviini”, ”omenaviini” tai ”herukkaviini”. | |
Muista kuin viinirypäleistä valmistetut viinit ovat olleet tuotteita useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuosisatojen ajan ja juurtuneet syvälle kuluttajien mieliin. Puolassa viinintuotannon perinteet ulottuvat 1200-luvulle. | |
Tarkistus 150 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
a a) liitteen IV 5 ja 7 kohdassa tarkoitettuja viinituotteiden luokkia ei voida käyttää sellaisten viinien merkinnöissä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä; |
Tarkistus 151 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHDAN 1 LUETELMAKOHTA | |
|
– ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” tai ”suojattu maantieteellinen merkintä”, ja |
– ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” tai merkintä «Vino dela tierra», «οίνος τοπικός», «zemské víno», «regional vin», «Landwein», «ονομασία κατά παράδοση», «regional wine», «vin de pays», «indicazione geografica tipica», «tájbor», «inbid ta’ lokalità tradizzjonali,», «landwijn», «vinho regional», «deželno vino PGO», «deželno vino s priznano geografsko oznako», «geograafilise tähistusega lauavein», «lantvin», ja |
Tarkistus 152 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN C A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
c a) määrä; |
Tarkistus 153 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN C B ALAKOHTA(uusi) | |
|
|
c b) liitteen IV 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tiedot tuotteen lajista; |
Perustelu | |
Nykyisen lainsäädännön mukaan tuotteen laji ja siten kuohuviinin/Sektin jäännössokeripitoisuus ovat pakollisia tietoja. Kuluttajat ovat tottuneet tähän tärkeään tietoon, ja siksi se on säilytettävä. | |
Tarkistus 154 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN C C ALAKOHTA(uusi) | |
|
|
c c) toiseen jäsenvaltioon lähettämistä tai vientiä varten lähtöisyysmerkintä sekä sen jäsenvaltion nimi, josta tuote on peräisin; |
Tarkistus 155 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN C D ALAKOHTA(uusi) | |
|
|
c d) pullottajan nimi tai toiminimi, kunta, johon pääasiallinen toiminta sijoittuu, sekä jäsenvaltio. |
|
|
Ne merkitään samankokoisin kirjaimin ja niitä edeltää aina sanamuoto ”Pullottanut” tai jokin muu yhteisön tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä hyväksytty sanamuoto. |
|
|
Mikäli pullotus tai lähetys tapahtuu muussa kuin pullottajan tai lähettäjän kunnassa tai naapurikunnassa, edellisessä alakohdassa annettuihin merkintöihin lisätään tarkka maininta kunnasta tai mahdollisesti toisesta jäsenvaltiosta, jossa toiminta on suoritettu. |
Tarkistus 156 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN D ALAKOHTA | |
|
d) viinin lähtöisyysmerkintä; |
d) viinirypäleiden, rypäleen puristemehun ja viinin alkuperämerkintä; |
Tarkistus 157 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN F A ALAKOHTA(uusi) | |
|
|
f a) maininta mahdollisista nimikkeistä tai tiedoista, jotka ovat pakollisia kansanterveyden suojelemiseksi 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määriteltävien soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. |
Perustelu | |
Kansanterveyttä koskevan maininnan soveltamisehdot on määriteltävä komission soveltamisasetuksilla viinin yhteisen markkinajärjestelyn erityispuitteissa johdonmukaisuuden takia ja jotta viinien päällysmerkintöjä koskevien määräysten erityispiirteet otettaisiin huomioon ja jotta ei hankaloitettaisi entisestään viinien vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Lukuisat jäsenvaltiot vaativat viineihin pakollisena maininnan tietyistä allergiaa aiheuttavista aineista viitaten kansanterveydellisiin syihin (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 30 artikla) ja estävät näin muista jäsenvaltioista peräisin olevan viinin tuomisen alueelleen. | |
Tarkistus 158 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN F B ALAKOHTA(uusi) | |
|
|
f b) erän numero; |
Tarkistus 159 49 ARTIKLAN 3 KOHDAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” tai ”suojattu maantieteellinen merkintä” voidaan jättää pois seuraavissa tapauksissa: |
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” voidaan jättää pois seuraavissa tapauksissa: |
Tarkistus 160 49 ARTIKLAN 3 KOHDAN B ALAKOHTA | |
|
b) merkinnässä on suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän nimi silloin kun kyseessä ovat 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävät poikkeukselliset olosuhteet. |
b) merkinnässä on suojatun alkuperänimityksen nimi silloin kun kyseessä ovat 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävät poikkeukselliset olosuhteet. |
Tarkistus 161 49 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi) | |
|
|
3 a. Pakolliset tiedot on koottava yhteen säiliön kohtaan ja kiinnitettävä pysyvästi selkeillä, luettavissa olevilla kirjaimilla, jotka ovat riittävän suuria, jotta ne erottuvat taustasta helposti ja ne voi havaita vaivattomasti. |
Tarkistus 162 50 ARTIKLAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
Edellä olevan 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä voi olla seuraavat vapaaehtoiset tiedot: |
Edellä olevan 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä voi olla myös seuraavat vapaaehtoiset tiedot, poikkeuksena liitteen IV 5 ja 7 kohdassa tarkoitetut tuotteet: |
Perustelu | |
Vapaaehtoiset tiedot olisi rajoitettava, kuten nykyisessäkin lainsäädännössä, tuotteisiin, jotka valmistetaan ensimmäisessä tai toisessa käymisessä. | |
Tarkistus 163 50 ARTIKLAN A ALAKOHTA | |
|
a) satovuosi; |
a) ainoastaan kun kyseessä ovat suojatulla alkuperämerkinnällä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit: |
|
|
– satovuosi, |
|
|
– yhden tai useamman rypälelajikkeen nimi, |
|
|
– perinteiset täydennysmerkinnät. |
|
|
”Perinteisellä täydennysmerkinnällä” tarkoitetaan ilmaisua, jota perinteisesti käytetään tuottajajäsenvaltiossa kuvaamaan tässä osastossa tarkoitettuja viinejä ja joka viittaa erityisesti viinin tuotanto-, valmistus- tai vanhentamismenetelmään taikka viinin laatuun, väriin, paikkaan, viinin tyyppiin tai kyseiseen viiniin liittyvään historialliseen tapahtumaan ja joka määritellään tuottajajäsenvaltion lainsäädännössä käytettäväksi kyseisten niiden alueella tuotettujen viinien kuvauksessa. |
|
|
Perinteisen täydennysmerkinnän on täytettävä seuraavat edellytykset: |
|
|
a) sen on oltava riittävän erottuva ja maineeltaan yhteisön markkinoilla tunnettu; |
|
|
b) sen on oltava vähintään kymmenen vuotta kyseisessä jäsenvaltiossa käytössä ollut; ja |
|
|
c) sen on liityttävä yhteen tai tarvittaessa useaan yhteisön viiniin tai viiniluokkaan. |
|
|
– kyseistä aluetta tai paikkakuntaa suuremmat ja pienemmät maantieteelliset yksiköt, |
|
|
– suojattua alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää kuvaava yhteisön tunnus. |
Tarkistus 164 50 ARTIKLAN B ALAKOHTA | |
|
b) yhden tai useamman rypälelajikkeen nimi; |
b) kaikkien viinien osalta: |
|
|
– sokeripitoisuus, |
|
|
– eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavat ilmaisut, |
|
|
– liitteen IV mukainen tuotetyyppi, |
|
|
– tuottajajäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukainen tietty väri, |
|
|
– tuotteiden jakeluun osallistuneen yhden tai useamman henkilön nimi, osoite ja ammattinimike. Kun kyseessä on tilauspullotus, on pullottajaa koskeva merkintä täydennettävä ilmaisulla ”pullotettu ...:lle” tai, kun merkitään myös kolmannen henkilön lukuun pullotuksen suorittaneen henkilön nimi, osoite ja ammattinimike, merkintää on täydennettävä ilmaisulla ”...:lle pullottanut ...”, |
|
|
– rekisteröity tavaramerkki, |
|
|
– tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden merkitsemisessä voidaan käyttää koodia, jossa on pullottajan tai tarvittaessa tuojan nimi ja sijoittautumiskunta, sen jäsenvaltion suostumuksella, jonka alueella tuotteet on pullotettu. Käyttö edellyttää pakollista mainintaa jakeluun osallistuvan henkilön tai henkilöryhmittymän (eri kuin pullottaja) nimestä tai toiminimestä sekä siitä kunnasta tai kunnan alueesta, jossa tämä työskentelee. |
Tarkistus 165 50 ARTIKLAN C ALAKOHTA | |
|
c) sokeripitoisuus; |
c) Omilta alueiltaan saatujen viinien osalta tuottajajäsenvaltiot voivat tehdä pakollisiksi jotkut a ja b alakohdassa tarkoitetut merkinnät, kieltää niiden käytön tai rajoittaa sitä. |
Tarkistus 166 50 ARTIKLAN C A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
c a) rikkidioksidipitoisuus prosentteina ilmaistuna; |
Perustelu | |
Rikkidioksidin käyttöä on aina pidetty välttämättömänä niin valkoviinien kuin punaviinienkin tuotantoteknologiassa. Täällä hetkellä on havaittavissa voimakas taipumus vähentää tämän lisäaineen käyttöä. | |
Koska rikkidioksidinsietokyky vaihtelee henkilöstä toiseen, olisi toivottavaa, että lisäaineen prosentuaalinen määrä merkittäisiin valinnaisesti, jotta loppukäyttäjä saisi tarkemmat tiedot tuotteesta. | |
Tarkistus 167 50 ARTIKLAN D ALAKOHTA | |
|
d) kun kyseessä ovat suojatulla alkuperämerkinnällä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, muita perinteisiä ilmaisuja kuin alkuperämerkintä tai maantieteellinen merkintä, jotka kuvaavat asianomaisen viinin tuotanto- tai vanhentamismenetelmää tai ominaisuuksia, väriä, tyyppiä tai paikkatyyppiä; |
Poistetaan. |
Tarkistus 168 50 ARTIKLAN E ALAKOHTA | |
|
e) suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää kuvaava yhteisön tunnus; |
Poistetaan. |
Tarkistus 169 50 ARTIKLAN F ALAKOHTA | |
|
f) eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavat ilmaisut. |
Poistetaan. |
Tarkistus 170 50 ARTIKLAN F A ALAKOHTA(uusi) | |
|
|
f a) alkuperämerkinnän tai maantieteellisen merkinnän perustana olevaa yksikköä pienemmän maantieteellisen yksikön nimi, jos se on eri kuin alkuperämerkinnässä tai maantieteellisessä merkinnässä, viineille, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä. |
Tarkistus 171 51 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
Suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän nimi tai kansallinen erityisnimike on kuitenkin merkittävä sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, josta viini on peräisin. |
Kuitenkin sellaiset merkinnät, jotka liittyvät |
|
|
– suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän nimeen, |
|
|
– perinteisiin ilmaisuihin, |
|
|
– viinitilojen tai niiden yhteenliittymien nimiin sekä mainintoihin pullottamisesta, |
|
|
tehdään ja esitetään pakkausmerkinnöissä vain sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jonka alueella tuote on valmistettu. |
|
|
Sellaisesta jäsenvaltiosta peräisin olevissa tuotteissa, jossa käytetään muita kuin latinalaista aakkostoa, edellisessä alakohdassa tarkoitetut merkinnät voidaan toistaa yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä. |
Tarkistus 172 52 ARTIKLAN -1 ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
Yhteisössä ei saa pitää kaupan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, joiden pakkausmerkinnöissä ei ole noudatettu tämän luvun säännöksiä. |
Tarkistus 173 52 ARTIKLA | |
|
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viiniä, jota ei ole merkitty tämän luvun mukaisesti, ei saateta markkinoille tai että se poistetaan markkinoilta. |
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viiniä, jota ei ole merkitty tämän luvun ja sen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, ei saateta markkinoille eikä viedä yhteisön ulkopuolelle tai että se poistetaan markkinoilta. |
Tarkistus 174 52 ARTIKLAN 1 A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
Komissio määrää seuraamuksia tapauksissa, joissa ei ole noudatettu velvollisuutta hyväksyä tarvittavia toimenpiteitä. |
Tarkistus 175 53 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN A ALAKOHTA | |
|
a) viinin lähtöisyysmerkintää; |
a) viinirypäleiden, rypäleen puristemehun ja viinin alkuperämerkintää; |
Tarkistus 176 53 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN D A ALAKOHTA(uusi) | |
|
|
d a) mainintaa asetuksen (EY) N:o 834/2007 täytäntöönpanosäännösten mukaisesti tuotetuista viineistä. |
Perustelu | |
Johdonmukaisuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi päällysmerkintöjä koskevia määräyksiä, myös luonnonmukaisesti tuotettujen viinien osalta, on säädeltävä viiniä koskevalla erityislainsäädännöllä. | |
Tarkistus 177 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
vii a) varmistaa tuotannon suunnittelu ja sen mukauttaminen kysyntää vastaavaksi määrän ja laadun osalta sekä elintarviketurvallisuuden vaatimuksia noudattaen; |
Tarkistus 178 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII B ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
vii b) seurata ja johtaa 13 b artiklassa tarkoitettuja maatalouskäytäntöjä sekä ympäristönormeja koskevia ohjelmia; |
Tarkistus 179 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII C ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
vii c) edistää luontoystävällisiä viljelykäytäntöjä, tuotantotekniikoita ja jätehuoltotekniikoita erityisesti vesien, maaperän ja maisemien laadun suojelemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja/tai edistämiseksi; tutkia uusia ratkaisuja kasvinsuojeluvalmisteiden käytön rajoittamiseksi; |
Tarkistus 180 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII D ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
vii d) toteuttaa logistiikkaan ja teknologiseen tutkimukseen liittyviä aloitteita; |
Tarkistus 181 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII E ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
vii e) tiedottaa kuluttajille; |
Tarkistus 182 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII F ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
vii f) edistää pääsyä uusille markkinoille ja toteuttaa tarvittavat kyselytutkimukset tuotannon kohdistamiseksi markkinoiden tarpeita ja kuluttajien mieltymyksiä paremmin vastaaviin tuotteisiin ja alan tuotteiden liikkuvuuden ja myynnin parantamiseksi; |
Tarkistus 183 54 ARTIKLAN 1 A JA 1 B KOHTA (uusi) | |
|
|
Tämän asetuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määriteltävä tuottajaorganisaatioiden tehtävät tukiohjelmien hankkeissa. |
|
|
Jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa tällaisten organisaatioiden tunnustamista pelkästään omaisuuden siirtoa harjoittaviin organisaatioihin eli tuottajaorganisaatioihin, jotka ostavat jäsentensä tuotantoa myydäkseen sen uudelleen. |
Perustelu | |
Viinialan toimijat ovat hyvin erilaisia, ja kunkin ominaislaatua on kunnioitettava. Yhteisön lainsäädännöllä on kannustettava erilaisia ryhmittymisaloitteita, sillä tarjonnan keskittymiseen ei välttämättä tarvita omaisuuden siirtoa. | |
Tarkistus 184 55 ARTIKLAN B ALAKOHTA | |
|
b) se on perustettu kaikkien tai joidenkin siihen kuuluvien tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden liittojen aloitteesta; |
b) se on perustettu a alakohdassa tarkoitettujen taloudellisen toiminnan alojen edustajien aloitteesta; |
Perustelu | |
Toimialakohtaisten organisaatioiden rakenne. Viittaus edustajiin taloudellisen toiminnan aloilta, jotka liittyvät viinin tuotantoon, jalostukseen ja kauppaan (a alakohta). | |
Tarkistus 185 55 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VIII A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
vii a) seurata ja johtaa 13 b artiklassa tarkoitettuja maatalouskäytäntöjä sekä ympäristönormeja koskevia ohjelmia; |
Tarkistus 186 55 ARTIKLAN C ALAKOHDAN X ALAKOHTA | |
|
x) toteuttaa viinin menekinedistämiskampanjoita erityisesti kolmansissa maissa; |
x) toteuttaa viinin menekinedistämiskampanjoita; |
Tarkistus 187 55 ARTIKLAN C ALAKOHDAN XII A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
xii a) toteuttaa alan rakenneuudistukseen liittyviä toimenpiteitä; |
Tarkistus 188 55 ARTIKLAN C ALAKOHDAN XII B ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
xii b) toteuttaa kaikkia yhteisön lainsäädännön mukaisia toimia. |
Perustelu | |
Jäsenvaltioiden toimialakohtaisten organisaatioiden (tai alan elinten) käytännön avulla ne vastaavat kansallisten organisaatiotapojen mukaisesti tehtävistä, joita komission ehdotus ei kata tyhjentävästi. | |
Tarkistus 189 56 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi) | |
|
|
2 a. Toimialakohtaisiin organisaatioihin, jotka on tunnustettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, ei sovelleta 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä. |
Tarkistus 190 57 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA | |
|
1. Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien ja myös rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja viinien, josta kyseiset viinit on johdettu, markkinoiden toiminnan tehostamiseksi tuottajajäsenvaltiot voivat erityisesti toimialakohtaisten organisaatioiden tekemiä päätöksiä täytäntöön panemalla vahvistaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tarjonnan sääntelemiseksi, edellyttäen, että tällaiset säännöt koskevat tuotteiden pitämistä varastossa tai vähittäistä poistamista varastosta. |
1. Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien ja myös rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja viinien, josta kyseiset viinit on johdettu, markkinoiden toiminnan tehostamiseksi tuottajajäsenvaltiot voivat erityisesti toimialakohtaisten organisaatioiden tekemiä päätöksiä täytäntöön panemalla vahvistaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tarjonnan sääntelemiseksi. |
Tarkistus 191 57 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHDAN A ALAKOHTA | |
|
a) liittyä mihinkään liiketoimeen asianomaisen tuotteen ensimmäisen markkinoille saattamisen jälkeen; |
a) liittyä mihinkään liiketoimeen niiden viinien, jotka ovat valmiina kaupan pitämiseen kuluttajille, ensimmäisen markkinoille saattamisen jälkeen; |
Perustelu | |
Tietyille tuotteille, erityisesti kuohuviineille, on olemassa raaka-aineita koskevia väliaikaisia liiketoimia. Siksi on määriteltävä tarkasti, että asetuksessa tarkoitettu ensimmäinen liiketoimi koskee tuotetta sellaisena kuin se esitetään kuluttajalle. | |
Tarkistus 192 57 A ARTIKLA (uusi) | |
|
|
57 a artikla |
|
|
Viinialan yhtenäistetyt toimenpideohjelmat |
|
|
Tuottajien ryhmittymien ja toimialajärjestöjen, kaupallisten yritysten ja viinialan toimialakohtaisten järjestöjen kansallisella ja/tai alueellisella tasolla tunnustetut toimenpiteet sisällytetään yhtenäistettyihin toimenpideohjelmiin. |
|
|
Yhtenäistettyjen toimenpideohjelmien avulla voidaan toteuttaa vähintään kaksi 54 artiklan c alakohdassa ja 55 artiklan c alakohdassa tarkoitetuista tavoitteista ja toimenpiteistä. |
Perustelu | |
Olisi aiheellista sisällyttää viinialan toimijoiden toteuttamat toimet viinialan yhtenäistettyihin toimenpideohjelmiin, jotka olisi hyväksyttävä kansallisella ja yhteisön tasolla ja rahoitettava Euroopan maatalouden tukirahastosta. | |
Tarkistus 193 61 A ARTIKLA (uusi) | |
|
|
61 a artikla |
|
|
Kansainvälisten neuvottelujen liitännäistoimenpiteet |
|
|
Komissio voi 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä kansainvälisten neuvottelujen liitännäistoimenpiteitä, kuten tekniseen yhteistyöhön, talousopintoihin, oikeudelliseen neuvontaan ja/tai talousneuvontaan liittyviä eurooppalaisia ohjelmia tai muita tähän tarkoitukseen soveltuvia välineitä. |
Tarkistus 194 62 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Voidaan päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että yhden tai useamman CN-koodiin 2009 61, 2009 69 tai 2204 kuuluvan tuotteen tuonti yhteisöön ja vienti yhteisöstä edellyttää tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä. |
1. Yhden tai useamman CN-koodiin 2009 61, 2009 69 tai 2204 kuuluvan tuotteen tuonti yhteisöön ja vienti yhteisöstä edellyttää tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä. |
Tarkistus 195 62 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon tuontitodistusten tarve kyseessä olevien markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta. |
Poistetaan. |
Tarkistus 196 64 ARTIKLA | |
|
Tuonti- ja vientitodistus on voimassa kaikkialla yhteisössä. |
Tuontitodistus on voimassa kaikkialla yhteisössä. |
Tarkistus 197 65 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuuden asettaminen, jolla taataan tuonti- ja vientisitoumuksen täyttäminen todistuksen voimassaoloaikana, jollei 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toisin säädetä. |
1. Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuuden asettaminen, jolla taataan tuontisitoumuksen täyttäminen todistuksen voimassaoloaikana, jollei 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toisin säädetä. |
Tarkistus 198 65 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus menetetään kokonaan tai osittain, jos tuontia tai vientiä ei toteuteta tai se toteutetaan ainoastaan osittain todistuksen voimassaoloaikana. |
2. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus menetetään kokonaan tai osittain, jos tuontia ei toteuteta tai se toteutetaan ainoastaan osittain todistuksen voimassaoloaikana. |
Tarkistus 199 66 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Jos liitteessä VI olevassa B.5 tai C kohdassa tarkoitettuja neuvoston poikkeuksia sovelletaan tuotuihin tuotteisiin, tuojien on annettava näiden tuotteiden osalta määrätyille tulliviranomaisille vakuus vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen yhteydessä. Vakuus vapautetaan, kun tuoja esittää sen jäsenvaltion, jossa vapaaseen liikkeeseen luovuttaminen on tapahtunut, tulliviranomaisille tyydyttävät todisteet siitä, että rypäleen puristemehuista on valmistettu viinirypälemehua, niitä on käytetty viinialaan kuulumattomissa tuotteissa tai, jos ne on viiniytetty, ne on varustettu asianmukaisin päällysmerkinnöin. |
2. Jos liitteessä VI olevassa B.5 tai C kohdassa tarkoitettuja neuvoston poikkeuksia sovelletaan tuotuihin tuotteisiin, tuojien on annettava näiden tuotteiden osalta määrätyille tulliviranomaisille vakuus vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen yhteydessä. Vakuus vapautetaan, kun tuoja esittää sen jäsenvaltion, jossa vapaaseen liikkeeseen luovuttaminen on tapahtunut, tulliviranomaisille tyydyttävät todisteet siitä, että rypäleen puristemehuista on valmistettu viinirypälemehua, niitä on käytetty viinialaan kuulumattomissa tuotteissa ja ne on varustettu asianmukaisin päällysmerkinnöin. |
Tarkistus 200 67 ARTIKLAN 2 KOHDAN D ALAKOHTA | |
|
d) tapauksen mukaan luetteloa tuotteista, joiden osalta vaaditaan tuonti- tai vientitodistus; |
d) tapauksen mukaan luetteloa tuotteista, joiden osalta vaaditaan tuontitodistus; |
Tarkistus 201 69 A ARTIKLA (uusi) | |
|
|
69 a artikla |
|
|
Ehdollinen markkinoille pääsy |
|
|
Tuontiviineiltä, joiden tuotannossa ja valmistuksessa ei noudateta yhteisön viininviljelijöitä koskevia vähimmäisvaatimuksia ympäristönsuojelun alalla, peritään maksu. Tästä maksusta saatavat tulot osoitetaan maaseudun kestävän kehittämisen tukemiseksi rahastoon, joka on käytettävissä sellaisia hankkeita varten, joilla edistetään ympäristöystävällisempiä viljelykäytäntöjä kolmansissa maissa. |
Perustelu | |
EU:n viininviljelijöiden on noudatettava yhä korkeampia ympäristönormeja. Siitä mahdollisesti syntyvien kilpailuhaittojen tasoittamiseksi on tuonnin yhteydessä perittävä maksu tuotteilta, joiden valmistuksessa ei noudateta kyseisiä normeja. Maksujen on oltava kyseisten maiden ja yritysten käytettävissä kannustimena normien nostamiselle. | |
Tarkistus 202 70 ARTIKLAN OTSIKKO | |
|
Sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn keskeyttäminen |
Sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn lakkauttaminen |
Tarkistus 203 70 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Jos yhteisön markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyn vuoksi, jonkun jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta voidaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää keskeyttää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettely kokonaan tai osittain. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. |
Poistetaan |
|
Jäsenvaltioille ilmoitetaan tällaisista toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. |
|
|
Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa ensimmäisen alakohdan mukaisesti päätetyn toimenpiteen neuvoston käsiteltäväksi viiden työpäivän kuluessa sen tiedoksisaamisesta. Neuvosto kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa tai kumota kyseisen toimenpiteen yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona se saatettiin neuvoston käsiteltäväksi. |
|
Tarkistus 204 70 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Siinä määrin kuin viinin yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, neuvosto voi kieltää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyn kokonaan tai osittain perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
Siinä määrin kuin viinin yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta ja laatumääräysten noudattamisen varmistamiseksi Euroopan viinintuotannossa on tarpeellista, neuvosto voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä kieltää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyn kokonaan tai osittain perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
Perustelu | |
Aktiivinen jalostusmenettely ei paranna yhteisön viinien markkina-asemaa, vaan vähentää viinintuotantoa raaka-aineista. | |
Tarkistus 205 72 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Jollei perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyissä sopimuksissa toisin säädetä, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet on tuotettava OIV:n suosittelemien tai yhteisön tässä asetuksessa ja sen täytäntöönpanosäännöissä sallimien viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten mukaisesti. |
2. Jollei perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyissä sopimuksissa toisin säädetä, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet on tuotettava tässä asetuksessa säädettyjen viininvalmistusmenetelmien mukaisesti ja noudattaen liitteissä I, VI ja VI a vahvistettuja ehtoja ja niiden täytäntöönpanosääntöjä. |
Tarkistus 206 72 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 A ALAKOHTA (uusi) | |
|
|
Poikkeuksia 2 kohtaan voidaan sallia jonkin kolmannen maan pyynnöstä 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen edellyttäen, että tuotteet on tuotettu OIV:n sallimien viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten mukaisesti. |
Tarkistus 207 75 ARTIKLAN 5 KOHTA | |
|
5. Jäljempänä olevassa 80 artiklan 1 kohdassa säädetyn uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskiellon päättyminen 31 päivänä joulukuuta 2013 ei vaikuta tässä artiklassa säädettyihin velvoitteisiin. |
Poistetaan. |
Tarkistus 208 76 ARTIKLAN OTSIKKO | |
|
Ennen 1 päivää syyskuuta 1998 laittomasti istutettujen alojen pakollinen säännönmukaistaminen |
Ennen 1 päivää syyskuuta 1998 sääntöjenvastaisesti istutettujen alojen säännönmukaistaminen |
Perustelu | |
Säännönmukaistamisen ei pitäisi olla pakollista. Espanjassa määrätään nyt rangaistuksia ja pakotetaan raivaamaan istutuksia, joita ei ole aiemmin säännönmukaistettu. Tällaisiin toimiin ryhtyminen nyt vaarantaisi luottamuksen kansallisiin viranomaisiin. | |
Tarkistus 209 76 ARTIKLAN -1 KOHTA (uusi) | |
|
|
– 1. Jäsenvaltiot voivat käynnistää menettelyn ennen 31 päivää joulukuuta 1998 istutettujen alojen säännönmukaistamiseksi. |
Perustelu | |
Säännönmukaistamisen ei pitäisi olla pakollista. Espanjassa määrätään nyt rangaistuksia ja pakotetaan raivaamaan istutuksia, joita ei ole aiemmin säännönmukaistettu. Tällaisiin toimiin ryhtyminen vaarantaisi luottamuksen kansallisiin viranomaisiin. | |
Tarkistus 210 76 ARTIKLAN 6 KOHTA | |
|
6. Jäljempänä olevassa 80 artiklan 1 kohdassa säädetyn uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskiellon päättyminen 31 päivänä joulukuuta 2013 ei vaikuta 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin. |
Poistetaan. |
Tarkistus 211 II LUVUN OTSIKKO | |
|
Istutusoikeuksien siirtymäjärjestely |
Istutusoikeuksia koskeva järjestely |
Tarkistus 212 80 ARTIKLAN OTSIKKO | |
|
Viiniköynnösten siirtymävaiheen istutuskielto |
Viiniköynnösten istutuskielto |
Tarkistus 213 80 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Edellä olevassa 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luokiteltuihin viiniköynnöslajikkeisiin kuuluvien viiniköynnösten istutus kielletään 31 päivään joulukuuta 2013 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan ja erityisesti sen 3 kohdan soveltamista. |
1. Edellä olevassa 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luokiteltuihin viiniköynnöslajikkeisiin kuuluvien viiniköynnösten istutus kielletään 31 päivään joulukuuta 2013 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan ja erityisesti sen 3 kohdan soveltamista. Joulukuun 31 päivän 2013 määräaikaa ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin viljelyaloihin, joita koskee 28 artiklassa tarkoitettu tuotantoeritelmä. |
Tarkistus 214 80 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Edellä olevassa 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viiniköynnnöslajikkeiden varttaminen muihin kuin kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin rypälelajikkeisiin on myös kiellettyä 31 päivään joulukuuta 2013 saakka. |
2. Edellä olevassa 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viiniköynnöslajikkeiden varttaminen muihin kuin kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin rypälelajikkeisiin on myös kiellettyä. |
Tarkistus 215 80 ARTIKLAN 4 KOHTA | |
|
4. Edellä olevassa 3 kohdassa tarkoitetut istutusoikeudet myönnetään hehtaareina. |
4. Edellä olevassa 3 kohdassa tarkoitetut istutusoikeudet myönnetään hehtaareina tai hehtaarin osina. |
Tarkistus 216 80 ARTIKLAN 5 KOHTA | |
|
5. Edellä olevaa 81–86 artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013. |
Poistetaan. |
Tarkistus 217 80 ARTIKLAN 5 A KOHTA (uusi) | |
|
|
5 a. Huolimatta edellä olevista säännöksistä viinintuotantokyvystä vastaavat paikallisviranomaiset voivat yhteisymmärryksessä alakohtaisten edustajien, toimialakohtaisten organisaatioiden tai hallintaelinten kanssa omalla alueellaan jatkaa istutuskieltoa, mikäli suurella osalla alueesta on yhden tai useamman alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja. Alueiden on tällöin pystyttävä todistamaan, että tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino on jo tyydyttävä. |
|
|
Komission tehtävänä on hyväksyä istutuskiellon jatkaminen kyseisillä alueilla asianomaisten alueiden pyynnöstä. |
|
|
Alueet, joilla komissio hyväksyy istutuskiellon jatkamisen, voivat yhteisymmärryksessä alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä vastaavien toimijoiden kanssa hyväksyä kasvimassan kasvattamisen suhteessa odotettavissa olevaan myynnin kehittymiseen siten, että tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino säilyy. |
Tarkistus 218 82 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Paikkausistutusoikeuksia ei kuitenkaan saa myöntää alueille, joista on myönnetty raivauspalkkiota III luvun mukaisesti. |
Paikkausistutusoikeuksia ei kuitenkaan saa myöntää tuottajille sellaisia alueita varten, joista on myönnetty raivauspalkkiota III luvun mukaisesti. |
Tarkistus 219 82 ARTIKLAN 5 KOHDAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että paikkausistutusoikeus voidaan siirtää kokonaan tai osittain toiselle tilalle samassa jäsenvaltiossa seuraavissa tapauksissa: |
5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että paikkausistutusoikeus voidaan siirtää kokonaan tai osittain toiselle tilalle yhteisössä seuraavissa tapauksissa: |
Tarkistus 220 83 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Jäsenvaltiot, jotka ovat luoneet istutusoikeuksien kansallisen tai alueellisen varannon asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisesti, voivat säilyttää varantonsa 31 päivään joulukuuta 2013 saakka. |
Poistetaan. |
Tarkistus 221 84 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN A ALAKOHTA | |
|
a) maksutta alle 40-vuotiaille tuottajille, joilla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja jotka ovat perustamassa ensimmäistä viinitilaansa maatalousyrittäjänä; |
a) maksutta alle 40-vuotiaille tuottajille, joilla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja joilla on viinitila tai viininvalmistusyritys; |
Perustelu | |
Nuoria viljelijöitä on tuettava, jotta he pysyisivät alalla. | |
Tarkistus 222 84 ARTIKLAN 5 KOHDAN 1 ALAKOHTA | |
|
5. Jos jäsenvaltiossa on alueellisia varantoja, se voi antaa sääntöjä, joissa sallitaan istutusoikeuksien siirto alueellisten varantojen välillä. Jos jäsenvaltiossa on sekä alueellisia että kansallisia varantoja, se voi myös sallia kyseisten varantojen väliset siirrot. |
5. Jos jäsenvaltiossa on alueellisia varantoja, sen on annettava sääntöjä, joissa sallitaan istutusoikeuksien siirto alueellisten varantojen välillä. Jos jäsenvaltiossa on sekä alueellisia että kansallisia varantoja, sen on myös sallittava kyseisten varantojen väliset siirrot. |
Tarkistus 223 87 A ARTIKLA (uusi) | |
|
|
87 a artikla |
|
|
Arviointimenettely |
|
|
Komissio esittää tässä luvussa kuvailtujen toimenpiteiden vaikutustenarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012. |
|
|
Komissio laatii kyseisen arvioinnin perusteella tarvittaessa ehdotuksen istutusoikeuksien vapauttamiseksi sellaisilla viljelyaloilla, joita eivät koske 28 artiklassa tarkoitetut tuotanto-ominaisuudet. |
Tarkistus 224 89 ARTIKLA | |
|
Raivausjärjestelmää sovelletaan viinivuoden 2012/2013 loppuun saakka. |
Raivausjärjestelmää sovelletaan viinivuoden 2011/2012 loppuun saakka. |
Tarkistus 225 90 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA | |
|
b) se ei ole saanut missään muussa yhteisessä markkinajärjestelyssä myönnettävää yhteisön tukea viiteen raivausta edeltävään viinivuoteen; |
Poistetaan. |
Tarkistus 226 90 ARTIKLAN 1 KOHDAN D ALAKOHTA | |
|
d) se on vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen; |
d) se on vähintään 0,05 hehtaarin suuruinen, |
Tarkistus 227 91 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Myönnettävien raivauspalkkioiden asteikot vahvistetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
1. Myönnettävien raivauspalkkioiden asteikot vahvistetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Asteikoissa määritellään muun muassa palkkioiden, joita jäsenvaltiot voivat myöntää tuotoksen perusteella, vähimmäis- ja enimmäistaso. |
Perustelu | |
Palkkioiden vähimmäistason määrittelyllä varmistetaan erilaisten eurooppalaisten tuottajien tasapuolinen kohtelu. Vähimmäistason pohjalta vahvistetaan lopulta palkkiosumma kussakin tapauksessa tuotoksen mukaan raivaustoimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi. | |
Tarkistus 228 92 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
1. Tuottajien on jätettävä raivauspalkkiohakemus jäsenvaltion viranomaisille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä syyskuuta. |
1. Tuottajien on jätettävä raivauspalkkiohakemus jäsenvaltion viranomaisille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä toukokuuta. |
Tarkistus 229 92 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Jäsenvaltioiden viranomaisten on käsiteltävä tukikelpoiset hakemukset ja ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta hakemusten kattama kokonaisala ja määrät alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä. |
2. Jäsenvaltioiden viranomaisten on käsiteltävä tukikelpoiset hakemukset ja ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta hakemusten kattama kokonaisala ja määrät alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä. |
Perustelu | |
Komission ehdottamat määräajat ovat riittämättömiä, ja niitä on tarpeen pidentää. | |
Tarkistus 230 92 ARTIKLAN 4 KOHTA | |
|
4. Jos jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittama kokonaismäärä ylittää käytettävissä olevat talousarviovarat, ilmoitetuille määrille vahvistetaan vuosittain viimeistään 15 päivänä marraskuuta hyväksymisprosentti 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
4. Jos jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittama kokonaismäärä ylittää käytettävissä olevat talousarviovarat, ilmoitetuille määrille vahvistetaan vuosittain viimeistään 15 päivänä joulukuuta hyväksymisprosentti 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
Tarkistus 231 92 ARTIKLAN 5 KOHDAN 1 ALAKOHDAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
5. Jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä tammikuuta hyväksyttävä hakemukset, jotka koskevat |
5. Jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä maaliskuuta hyväksyttävä hakemukset, jotka koskevat |
Tarkistus 232 92 ARTIKLAN 5 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 30 päivänä tammikuuta tiedoksi hyväksytyt hakemukset alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä sekä alueen maksamien raivauspalkkioiden kokonaismäärä. |
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä huhtikuuta tiedoksi hyväksytyt hakemukset alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä sekä alueen maksamien raivauspalkkioiden kokonaismäärä. |
Tarkistus 233 93 ARTIKLA | |
|
93 artikla |
Poistetaan. |
|
Täydentävät ehdot |
|
|
Jos viljelijän todetaan milloin tahansa viiden vuoden kuluessa raivauspalkkion suorittamisesta jättäneen noudattamatta tilallaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 3–7 artiklassa tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta viljelijästä suoraan johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena, tukea alennetaan tai se peruutetaan osittain tai kokonaan noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden mukaan, ja viljelijä on tapauksen mukaan velvoitettava maksamaan se takaisin mainituissa säännöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. |
|
|
Säännöt vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianomaisen jäsenvaltion suorittaman tuen osittaisen tai täydellisen alennuksen tai takaisinperinnän osalta. |
|
Perustelu | |
Kuten 14 artiklan tapauksessa tässäkään ei ole välttämätöntä säätää lisävaatimuksista niiden vaatimusten lisäksi, jotka on jo vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 1782/03 ja joita sovelletaan viinitilaan, jos se liittyy tilatukijärjestelmään. | |
Tarkistus 234 94 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
2. Jäsenvaltiot voivat katsoa, että vuoristoalueilla tai jyrkkärinteisillä alueilla kasvavat viiniköynnökset eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävin edellytyksin. |
2. Jäsenvaltiot voivat myös katsoa, että vuoristoalueilla, jyrkkärinteisillä alueilla, eroosion uhkaamilla alueilla, rannikkoalueilla ja saaristoalueilla kasvavat viiniköynnökset eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävin edellytyksin. |
Perustelu | |
Jäsenvaltioiden ei pitäisi soveltaa raivausjärjestelmää eroosion uhkaamilla alueilla. | |
Tarkistus 235 94 ARTIKLAN 3 KOHTA | |
|
3. Jäsenvaltio voi katsoa, että tietyt alueet eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä, jos järjestelmän soveltaminen olisi ristiriidassa ympäristönäkökohtien kanssa. Tällä tavalla tukeen kelpaamattomiksi katsottujen alojen osuus liitteessä VIII tarkoitetusta viiniköynnöstä kasvavasta alasta saa olla enintään 2 prosenttia. |
3. Jäsenvaltio voi esitettyään komissiolle perustellun pyynnön ja saatuaan sen hyväksynnän katsoa, että tietyt alueet eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä, jos järjestelmän soveltaminen olisi ristiriidassa ympäristönäkökohtien kanssa tai jos hylkääminen vaarantaa alueen taloudellisen ja yhteiskuntarakenteen. |
Tarkistus 236 94 ARTIKLAN 4 KOHDAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
4. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää 2 ja 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä elokuuta ja ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2008 tiedoksi toteutettavasta raivaustoimenpiteestä seuraavat tiedot: |
4. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää 2 ja 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä elokuuta ja ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2009 tiedoksi toteutettavasta raivaustoimenpiteestä seuraavat tiedot: |
Tarkistus 237 94 ARTIKLAN 5 KOHTA | |
|
5. Jäsenvaltioiden on myönnettävä tukeen kelpaamattomiksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti katsottujen alojen tuottajille etusija muissa tässä asetuksessa säädetyissä tukitoimenpiteissä, erityisesti tapauksen mukaan tukiohjelmien ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaisesti toteutettavassa rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevassa toimenpiteessä. |
5. Jäsenvaltioiden on myönnettävä tukeen kelpaamattomiksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti katsottujen alojen tuottajille etusija muissa tässä asetuksessa säädetyissä tukitoimenpiteissä, erityisesti tapauksen mukaan tukiohjelmien mukaisesti toteutettavassa rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevassa toimenpiteessä. |
Tarkistus 238 95 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 ALAKOHTA | |
|
2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava aloille, joilta on raivattu viiniköynnökset tämän luvun mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitettujen tukioikeuksien määrä siten, että se vastaa vastaavan alueen tukioikeuksien alueellista keskiarvoa mutta on joka tapauksessa on enintään 350 euroa hehtaarilta. |
2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava aloille, joilta on raivattu viiniköynnökset tämän luvun mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitettujen tukioikeuksien määrä siten, että se vastaa vastaavan alueen tukioikeuksien alueellista keskiarvoa. |
Tarkistus 239 98 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHTA | |
|
b) täydentäviä ehtoja koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä; |
b) alueiden hyvän ekologisen tilan säilymistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä täydentävien ehtojen periaatteiden mukaisesti; |
Perustelu | |
Julkisten varojen antaminen sidotaan uudenaikaisessa maatalouspolitiikassa siihen, että ympäristönsuojelun vähimmäisnormeja noudatetaan. Tämä periaate pätee myös viinin yhteisessä markkinajärjestelyssä. Täydentävät ehdot on käsitteenä kuitenkin sidottu suoriin tukiin, siksi tähän asetukseen voidaan sisällyttää vain sen periaatteet ja perustana olevat normit. | |
Tarkistus 240 98 ARTIKLAN 2 KOHDAN D ALAKOHTA | |
|
d) jäsenvaltioiden raportointivelvoitteita raivausjärjestelmän täytäntöönpanon osalta, mukaan luettuina seuraamukset raportoinnin viivästyessä ja tiedot, joita jäsenvaltiot antavat tuottajille järjestelmän käyttömahdollisuudesta; |
d) jäsenvaltioiden raportointivelvoitteita raivausjärjestelmän täytäntöönpanon osalta; |
Tarkistus 241 99 ARTIKLA | |
|
Jäsenvaltioiden on pidettävä viinitarharekisteriä, joka sisältää ajantasaiset tiedot tuotantokyvystä. |
Jäsenvaltioiden on pidettävä viinitarharekisteriä, joka sisältää ajantasaiset tiedot tuotantokyvystä ja joka on mukautettu tässä asetuksessa tarkoitettujen toimenpiteiden valvontaa ja suunnittelua koskeviin vaatimuksiin. |
|
|
Viinitarharekisterin sisältämien tietojen avulla voidaan valvoa viiniköynnöstä kasvavan alan ja tuotetun viinin määrän välistä suhdetta kaikissa tapauksissa sekä tässä asetuksessa tarkoitettujen maatalouskäytäntöjen täytäntöönpanoa, ympäristövelvoitteiden noudattamista ja täydentävien ehtojen soveltamista. |
|
|
Jäsenvaltioihin, joissa viiniköynnösten viljelyyn ulkoilmassa käytetyn alueen kokonaispinta-ala on alle 500 hehtaaria, ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta. |
Perustelu | |
Jäsenvaltiot, joissa viiniköynnösten viljelyyn ulkoilmassa käytetty kokonaispinta-ala on alle 500 hehtaaria, on tällä hetkellä vapautettu velvoitteesta perustaa viinitilarekisteri. Poikkeus on myönnetty kyseisille jäsenvaltioille, koska rekistereillä saavutettavia tavoitteita (eli saada ja valvoa tietoa tuotantomahdollisuuksista ja suuntauksista viinimarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi) ei voida soveltaa jäsenvaltioihin, joissa tuotanto on rajoitettua, ja ne ovat siksi turhia. | |
Tarkistus 242 100 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi) | |
|
|
Jäsenvaltioihin, joissa viiniköynnösten viljelyyn ulkoilmassa käytetyn alueen kokonaispinta-ala on alle 500 hehtaaria, ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta. |
Perustelu | |
Jäsenvaltiot, joissa viiniköynnösten viljelyyn ulkoilmassa käytetty kokonaispinta-ala on alle 500 hehtaaria, on tällä hetkellä vapautettu velvoitteesta perustaa viinitilarekisteri. Poikkeus on myönnetty kyseisille jäsenvaltioille, koska rekistereillä saavutettavia tavoitteita (eli saada ja valvoa tietoa tuotantomahdollisuuksista ja suuntauksista viinimarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi) ei voida soveltaa jäsenvaltioihin, joissa tuotanto on rajoitettua, ja ne ovat siksi turhia. | |
Tarkistus 243 101 ARTIKLA | |
|
101 artikla |
Poistetaan. |
|
Viinitarharekisterin ja tuotantokykyä koskevan selvityksen voimassaolon pituus |
|
|
Voidaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää, että 99 ja 100 artiklaa ei sovelleta enää 1 päivän tammikuuta 2014 jälkeen. |
|
Tarkistus 244 104 ARTIKLAN OTSIKKO | |
|
Hallintokomiteamenettely |
Hallinto- ja sääntelykomiteamenettely |
Tarkistus 245 104 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA | |
|
1. Jollei toisin säädetä, silloin kun komissiolle annetaan tässä asetuksessa toimivalta, sitä avustaa hallintokomitea. |
1. Jollei toisin säädetä, silloin kun komissiolle annetaan tässä asetuksessa toimivalta, sitä avustaa hallinto- ja sääntelykomitea. |
Tarkistus 246 104 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA | |
|
Päätöksen (EY) N:o 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa sovelletaan. |
Päätöksen (EY) N:o 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa sovelletaan seuraaviin lukuihin ja liitteisiin: |
|
|
– I luku Yleissäännöt |
|
|
– II luku Viininvalmistusmenetelmät |
|
|
– III luku Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät |
|
|
– IV luku Päällysmerkinnät |
|
|
– Asiaankuuluvat liitteet |
Tarkistus 247 104 ARTIKLAN 1 KOHDAN 3 ALAKOHTA | |
|
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi. |
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. |
Tarkistus 248 111 ARTIKLA | |
|
”d) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä, viinejä, joihin on merkitty rypälelajike sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja alkoholijuomia;”. |
”d) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja viinejä ja alkoholijuomia;”. |
Perustelu | |
Tarkistuksella halutaan mukauttaa teksti rypälelajikemerkinnän poistamiseen niiden viinien tapauksessa, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää. | |
Tarkistus 249 112 ARTIKLAN 1 KOHTA | |
|
”d) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä, viinejä, joihin on merkitty rypälelajike sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja alkoholijuomia, kuten myös tiedotustoimet, joiden aiheena ovat vastuullinen juomiskäyttäytyminen ja vastuuttomaan alkoholinkulutukseen liittyvät haitat;” |
”d) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja alkoholijuomia ja viinejä, kuten myös tiedotustoimet, joiden aiheena ovat vastuullinen viininkulutus ja vastuuttomaan alkoholinkulutukseen liittyvät haitat;” |
Perustelu | |
Vastuullista kulutusta koskeviin tiedotustoimiin osoitetun viinin yhteisen markkinajärjestelyn rahoituksen on pysyttävä alalla, eikä sitä saa siirtää alkoholijuomien alalle. | |
Tarkistus 250 112 ARTIKLAN 2 KOHTA | |
|
”e) mahdollisuus tiedottaa yhteisön järjestelmästä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä, viinejä, joihin on merkitty rypälelajike sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja alkoholijuomia, sekä tarve valistaa vastuullisesta juomiskäyttäytymisestä ja vastuuttomaan alkoholinkulutukseen liittyvistä haitoista;” |
”e) mahdollisuus tiedottaa yhteisön järjestelmästä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja viinejä ja alkoholijuomia, sekä tarve valistaa vastuullisesta juomiskäyttäytymisestä ja vastuuttomaan alkoholinkulutukseen liittyvistä haitoista;” |
Perustelu | |
Tarkistuksella halutaan mukauttaa teksti rypälelajikemerkinnän poistamiseen niiden viinien tapauksessa, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää. | |
Tarkistus 251 113 ARTIKLAN 10 KOHTA | |
|
Kullekin viljelijälle asetuksessa (EY) N:o [tämä asetus] vahvistetun raivausjärjestelmän puitteissa myönnettävien tukioikeuksien viitemäärän on oltava yhtä suuri kuin raivattujen hehtaarien lukumäärä kerrottuna vastaavan alueen tukioikeuksien alueellisella keskiarvolla. Maksettava määrä saa kuitenkin joka tapauksessa olla enintään 350 euroa hehtaarilta.” |
Kullekin viljelijälle asetuksessa (EY) N:o [tämä asetus] vahvistetun raivausjärjestelmän puitteissa myönnettävien tukioikeuksien viitemäärän on oltava yhtä suuri kuin raivattujen hehtaarien lukumäärä kerrottuna vastaavan alueen tukioikeuksien alueellisella keskiarvolla.” |
Tarkistus 252 113 ARTIKLAN 10 KOHTA | |
|
|
Mikäli raivaus koskee viljelmiä, joille on istutettu sekä viininvalmistukseen että muuhun käyttöön tarkoitettuja viiniköynnöksiä ja jotka kuuluvat tilatukijärjestelmään hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä 26 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1182/20071 mukaisesti, mitään lisämaksujärjestelmän määrää ei lasketa tämän asetuksen mukaisesti. |
|
|
_________ 1 EUVL L 273, 17.10.2007, s. 1. |
Tarkistus 253 114 ARTIKLA | |
|
114 artikla |
Poistetaan. |
|
Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muutokset |
|
|
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1290/2005 12 artiklan 2 kohta seuraavasti: |
|
|
”2. Komissio vahvistaa määrät, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan 2 kohdan sekä 143d ja 143e artiklan, neuvoston asetuksen (EY) N:o 387/2007 4 artiklan 1 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o [tämä asetus] 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti maaseuturahaston käytettävissä.” |
|
Tarkistus 254 117 ARTIKLAN 1 KOHDAN JOHDANTOKAPPALE | |
|
Kumotaan asetus (EY) N:o 1493/1999. Seuraavia asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan kuitenkin edelleen viinivuoteen 2008/2009 siltä osin kuin tuottajat ovat aloittaneet tai ryhtyneet toteuttamaan kyseisen asetuksen mukaisesti seuraavia tukikelpoisia toimenpiteitä ennen tämän asetuksen voimaantuloa: |
Kumotaan asetus (EY) N:o 1493/1999. Seuraavia asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan kuitenkin edelleen siltä osin kuin tuottajat ovat aloittaneet tai ryhtyneet toteuttamaan kyseisen asetuksen mukaisesti seuraavia tukikelpoisia toimenpiteitä ennen tämän asetuksen voimaantuloa: |
Perustelu | |
Tämän artiklan sanamuoto aiheuttaa vakavan oikeusturvaa koskevan ongelman, koska markkinoiden sääntelyyn liittyviä toimenpiteitä, joita tällä hetkellä säädellään asetuksella (EY) N:o 1493/1999 ja jotka on aloitettu ennen tarkasteltavana olevan asetuksen voimaantuloa, voitaisiin voimassa olevien määräaikojen mukaisesti rahoittaa vuoden 2010 toukokuuhun saakka. Komissio ei kuitenkaan ole varannut määrärahoja tälle kaudelle. Lisäksi on epäselvää, mitä tarkoittaa ”viinivuoteen 2008/2009”. | |
Tarkistus 255 117 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi) | |
|
|
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tiettyjen pullotyyppien rajoitettua käyttöä koskevia asetuksen (EY) N:o 753/2002 9 artiklan 1 kohdan ja liitteen I säännöksiä sovelletaan edelleen, kunnes pullojen muodot on suojattu alkuperänimityksin. |
Perustelu | |
Erityisten pullojen muotojen suoja, joka muuten päättyisi 117 artiklan johdosta, jää näin voimaan. | |
Tarkistus 256 118 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA | |
|
Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2008 lukuun ottamatta 5–8 artiklaa, joita sovelletaan 30 päivästä huhtikuuta 2008. |
Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2009 lukuun ottamatta 5–8 artiklaa, joita sovelletaan tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta päivästä alkaen. |
Tarkistus 257 118 ARTIKLAN 3 ALAKOHTA | |
|
Asetuksen V osaston II lukua sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013. |
Poistetaan. |
Tarkistus 258 LIITE, I, 5 A KOHTA (uusi) | |
|
|
5 a. ’Rypäleen puristemehu’ tarkoittaa nestemäistä tuotetta, joka saadaan tuoreista rypäleistä luonnollisella tai fysikaalisilla menetelmillä. Rypäleen puristemehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin todellinen alkoholipitoisuus. |
Perustelu | |
Kyseinen voimassa olevassa asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 annettu määritelmä on syytä säilyttää. | |
Tarkistus 259 LIITE II | |
|
|
Kaikki luvut korvataan merkinnällä ”p.m.”. |
Perustelu | |
Kansallisten tukiohjelmien määrärahoja on käsiteltävä yhdenmukaisesti sen perusteella, mitkä ovat jäsenvaltioiden aiemmat osuudet viinialan määrärahoista ja mikä on niiden tuotannon määrä ja viljelmien pinta-ala. Jäsenvaltioiden kesken jaetuilla viinialan määrärahoilla rahoitetaan maatalouspolitiikan ensimmäisen pilarin toimenpiteitä. | |
Tarkistus 260 LIITE III | |
|
|
Liite poistetaan. |
Tarkistus 261 LIITE IV, 3 A KOHTA (uusi) | |
|
|
3 a. Kuivatuista rypäleistä valmistettu viini |
|
|
Kuivatuista rypäleistä valmistettu viini on tuote, |
|
|
a) joka on tuotettu yhteisössä ilman väkevöimistä yhteisössä korjatuista ja auringossa tai varjossa osittain kuivuneista rypäleistä, jotka on saatu 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rypälelajikkeista; |
|
|
b) jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia; |
|
|
c) jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia; |
|
|
d) jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia. |
Tarkistus 262 LIITE IV, 3 B KOHTA (uusi) | |
|
|
3 b. ”Vin doux naturel” -erityismerkintä |
|
|
Perinteiset erityismerkinnät ”οίνος γλυκύς φυσικός”, ”vino dulce natural”, ”vino dolce naturale” ja ”vinho doce natural” varataan viineille, joilla on suojattu alkuperämerkintä tai suojattu maantieteellinen merkintä ja jotka |
|
|
a) on saatu sadoista, joista vähintään 85 prosenttia on peräisin laadittavan luettelon viiniköynnöslajikkeista; |
|
|
b) on saatu rypälemehuista, joiden alkuperäinen luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 212 grammaa litraa kohti; |
|
|
c) on saatu väkevöimällä ainoastaan alkoholia, tislettä tai tislattua alkoholijuomaa lisäämällä. |
|
|
Perinteisten tuotantotapojen sitä edellyttäessä voivat jäsenvaltiot säätää, kun kyseessä ovat niiden alueella valmistetut suojatulla alkuperämerkinnällä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetut väkevät viinit, että perinteinen erityismerkintä ”vin doux naturel” varataan väkeville viineille, joilla on suojattu alkuperämerkintä tai suojattu maantieteellinen merkintä ja jotka |
|
|
a) sadon korjanneet tuottajat ovat valmistaneet suoraan viiniksi, jos ne ovat lähtöisin yksinomaan heidän omasta Muscat-, Grenache-, Maccabeo- tai Malvoisie-sadostaan; kuitenkin sallitaan muista kuin neljällä edellä kuvatulla viiniköynnöslajikkeella istutetuilta palstoilta saadut sadot, jos ne eivät muodosta enemmän kuin 10 prosenttia näiden kokonaismäärästä; |
|
|
b) on saatu 40 hehtaarin tuoton rajoissa rypälemehusta; tämän tuoton ylittämisestä seuraa nimikkeen ”vin doux naturel” käyttöoikeuden menettäminen koko sadon osalta; |
|
|
c) on saatu edellä tarkoitetusta rypälemehusta, jonka alkuperäinen luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 252 grammaa litraa kohti; |
|
|
d) on saatu väkevöimällä ainoastaan sellaista viinistä tislattua alkoholia lisäämällä, joka vastaa puhtaana alkoholina vähintään 5:tä prosenttia edellä mainitun käytetyn rypälemehun määrästä ja enintään pienempää kahdesta seuraavasta prosenttiosuudesta: |
|
|
– joko 10:tä prosenttia edellä mainitun käytetyn rypälemehun määrästä, |
|
|
– tai 40:tä prosenttia valmiin tuotteen alkoholipitoisuuden tilavuusprosentteina, joka saadaan laskemalla yhteen todelliset alkoholipitoisuudet tilavuusprosentteina, ja potentiaalisen alkoholipitoisuuden tilavuusprosentteina, joka lasketaan siten, että 17,5 grammaa jäännössokeria vastaa yhtä tilavuusprosenttia puhdasta alkoholia, vasta-arvon yhteismääränä. |
|
|
Perinteisiä erityismerkintöjä ”οίνος γλυκύς φυσικός”, ”vino dulce natural”, ”vino dolce naturale” ja ”vinho doce natural” ei voi kääntää. Niihin voidaan kuitenkin liittää selvennys kuluttajan ymmärtämällä kielellä. Kreikassa valmistettujen ja sen alueella vapaassa liikkeessä olevien tuotteiden osalta voidaan merkintään”οίνος γλυκύς φυσικός” liittää merkintä ”vin doux naturel”. |
Tarkistus 263 LIITE IV, 4 KOHTA, A ALAKOHTA, 3 LUETELMAKOHTA | |
|
– viinistä, tai |
– yhteisössä tuotetusta viinistä, tai |
Tarkistus 264 LIITE IV, 4 KOHTA, A ALAKOHTA, 4 LUETELMAKOHTA | |
|
– viinistä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä; |
– yhteisössä tuotetusta viinistä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä; |
Tarkistus 265 LIITE IV, 4 A KOHTA (uusi) | |
|
|
4 a. Laatukuohuviini ja Sekt |
|
|
Laatukuohuviini tai "Sekt" on tuote, |
|
|
a) joka saadaan ensimmäisen tai toisen alkoholikäymisen avulla |
|
|
– tuoreista rypäleistä, tai |
|
|
– rypäleen puristemehusta, tai |
|
|
– viinistä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä; |
|
|
b) josta purkautuu säiliötä avattaessa yksinomaan käymisestä peräisin olevaa hiilidioksidia; |
|
|
c) johon muodostuu hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuva vähintään 3 baarin ylipaine, kun sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 °C:n lämpötilassa. |
|
|
Laatukuohuviinin tai Sektin hiilidioksidin on alle 25 senttilitran säiliössäkin säilytettynä aiheutettava vähintään 3 baarin ylipaine. |
|
|
d) Todellisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 10 tilavuusprosenttia. |
|
|
d) Cuvéen kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9 tilavuusprosenttia. |
|
|
f) Jos kyseessä on laatukuohuviini tai Sekt, jolla on suojattu alkuperämerkintä tai maantieteellinen merkintä, viininviljelyalueella C III cuvéen kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9,5 tilavuusprosenttia. |
|
|
g) Kuitenkin cuvéiden, jotka on valittu vielä laatimatta olevan luettelon sisältämään ja yhdestä rypälelajikkeesta valmistettavaan laatukuohuviiniin tai Sektiin, jolla on suojattu alkuperämerkintä tai maantieteellinen merkintä, kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 8,5 tilavuusprosenttia. |
|
|
h) Laatukuohuviinin valmistusajan, mukaan lukien vanhentaminen tuotantotehtaassa ja laskettuna jälkikäymisen aikaansaamiseksi tarkoitetun käymisen alkamisesta, on oltava vähintään: |
|
|
– kuusi kuukautta, jos käyminen jälkikäymisen aikaansaamiseksi tapahtuu suljetussa sammiossa, |
|
|
– yhdeksän kuukautta, jos käyminen jälkikäymisen aikaansaamiseksi tapahtuu pullossa. |
|
|
Cuvéen jälkikäymisen aikaansaamiseksi tarkoitetun käymisajan ja ajan, jonka cuvée on sakan päällä, on oltava vähintään: |
|
|
a) 90 päivää (pullokäyminen tai käyminen sammiossa ilman sekoitinta), |
|
|
b) 30 päivää, jos käyminen tapahtuu sekoittimilla varustetuissa säiliöissä. |
Perustelu | |
Laatukuohuviini on nykyisen lainsäädännön mukaan oma myyntinimike ja tarkoittaa omaa laatuluokkaa (asetuksen (EY) N:o 1493/99 liitteen VIII d kohdan 2 alakohta). Kyseinen luokka on säilytettävä, jotta sitä voidaan käyttää edelleen myyntinimikkeenä. Siksi laatukuohuviini on sisällytettävä liitteeseen IV asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteen V i kohdan, liitteen VI k kohdan ja liitteen VIII määritelmän mukaisesti. | |
Tarkistus 266 LIITE IV, 5 KOHTA, A ALAKOHTA | |
|
a) joka on valmistettu viinistä; |
a) joka on valmistettu yhteisössä tuotetusta viinistä; |
Tarkistus 267 LIITE IV, 6 KOHTA, A ALAKOHTA | |
|
a) joka on saatu viinistä, jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia; |
a) joka on saatu yhteisössä tuotetusta viinistä, jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia; |
Tarkistus 268 LIITE IV, 7 KOHTA, A ALAKOHTA | |
|
a) joka on saatu viinistä tai suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetusta viinistä; |
a) joka on saatu viinistä tai suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetusta viinistä, joka on tuotettu yhteisössä; |
Tarkistus 269 LIITE IV A (uusi) | |
|
|
Liite IV a |
|
|
Luettelo sallituista viininvalmistusmenetelmistä ja ‑käsittelyistä |
|
|
1. Viininvalmistusmenetelmät ja ‑käsittelyt, joita voidaan käyttää tuoreille rypäleille, rypäleen puristemehulle, käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, kuivuneista viinirypäleistä valmistetulle käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, tiivistetylle rypäleen puristemehulle ja käymistilassa olevalle uudelle viinille: |
|
|
a) ilmastus tai hapen lisääminen; |
|
|
b) lämpökäsittely; |
|
|
c) sentrifugointi ja suodattaminen joko inertin suodatusapuaineen kanssa tai ilman sitä, edellyttäen että sen käytöstä ei jää epätoivottavia jäännöksiä näin käsiteltyyn tuotteeseen; |
|
|
d) rikkidioksidin, argonin tai typen käyttäminen joko yksin tai sekoitettuina, inertin tilan luomiseksi ja tuotteen käsittelemiseksi suojassa ilmalta; |
|
|
e) sakkaroosin käyttäminen perinteisissä viininvalmistusmenetelmissä; |
|
|
f) viinihiivan käyttäminen; |
|
|
g) hiivan kehittymisen edistäminen yhden tai useamman seuraavan käytännön avulla: |
|
|
– lisäämällä diammoniumfosfaattia tai ammoniumsulfaattia tiettyyn rajaan asti, |
|
|
– lisäämällä ammoniumsulfiittia tai ammoniumbisulfiittia tiettyyn rajaan asti, |
|
|
– lisäämällä tiamiinihydrokloridia tiettyyn rajaan asti; |
|
|
h) rikkidioksidin, kaliumbisulfiitin tai kaliummetabisulfiitin, jota kutsutaan myös kaliumdisulfiitiksi tai kaliumpyrosulfiitiksi, käyttäminen; |
|
|
i) rikkidioksidin poistaminen fysikaalisilla menetelmillä; |
|
|
j) valkoisen rypälemehun ja vielä käymistilassa olevan uuden valkoviinin käsittely viininvalmistuskäyttöön tarkoitetulla hiilellä tiettyyn raja-arvoon saakka; |
|
|
k) kirkastaminen yhdellä tai usealla seuraavista viininvalmistuksessa käytettävistä aineista: |
|
|
– ravinnoksi kelpaava gelatiini, |
|
|
– kalaliima, |
|
|
– kaliumkaseiini ja kaliumkaseinaatti, |
|
|
– muna-albumiini ja/tai maitoalbumiini, |
|
|
– bentoniitti, |
|
|
– piidioksidi geelin tai kolloidisen liuoksen muodossa, |
|
|
– kaoliini, |
|
|
– tanniini, |
|
|
– pektolyyttiset entsyymit, |
|
|
– betaglukanaasientsyymiseos erikseen määriteltävin edellytyksin, |
|
|
– kasviperäiset proteiiniaineet; |
|
|
l) sorbiinihapon tai kaliumsorbaatin käyttäminen; |
|
|
m) viinihapon käyttäminen hapatukseen liitteen V mukaisesti; |
|
|
m) happamuuden vähentämiseksi yhden tai useamman seuraavan aineen käyttäminen liitteessä V tarkoitettujen edellytysten mukaisesti: |
|
|
– neutraali kaliumtartraatti, |
|
|
– kaliumbikarbonaatti, |
|
|
– kalsiumkarbonaatti, joka saattaa sisältää pieniä määriä L (+) viinihapon ja L (-) omenahapon kaksoiskalsiumsuolaa, |
|
|
– kalsiumtartraatti, |
|
|
– viinihappo, erikseen määriteltävin edellytyksin, |
|
|
– viinihapon ja kalsiumkarbonaatin (yhtä suurina määrinä ja hienoksi jauhettuina) homogeeninen seos; |
|
|
o) Aleppo-mäntypihkan käyttö erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
p) hiivasoluseoksen käyttäminen tiettyyn rajaan asti; |
|
|
q) polyvinyylipolypyrrolidonin käyttäminen tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
r) maitohappobakteerien käyttäminen viinisuspensiossa erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
s) lysotsyymin lisääminen tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
t) L-askorbiinihapon lisääminen tiettyyn rajaan asti. |
|
|
2. Viininvalmistuskäytännöt ja -käsittelyt, joita voidaan käyttää puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun valmistukseen tarkoitetulle rypäleen puristemehulle: |
|
|
a) ilmastus; |
|
|
b) lämpökäsittely; |
|
|
c) sentrifugointi ja suodatus inertillä suodatuksen apuaineella tai ilman sitä, jos sen käyttäminen ei jätä epätoivottuja jäännöksiä käsiteltyyn tuotteeseen; |
|
|
d) rikkidioksidin, kaliumbisulfiitin tai kaliummetabisulfiitin, jota kutsutaan myös kaliumdisulfiitiksi tai kaliumpyrosulfiitiksi, käyttäminen; |
|
|
e) rikkidioksidin poistaminen fysikaalisilla menetelmillä; |
|
|
f) käsittely viininvalmistuskäyttöön tarkoitetulla hiilellä; |
|
|
g) kalsiumkarbonaatin, joka saattaa sisältää pieniä määriä L(+)-viinihapon ja L(-)-omenahapon kaksoiskalsiumsuolaa, käyttäminen; |
|
|
h) ioninvaihtohartsin käyttäminen erikseen määriteltävin edellytyksin. |
|
|
3. Viininvalmistusmenetelmät ja ‑käsittelyt, joita voidaan käyttää sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetulle käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, viinille, kuohuviinille, hiilihapotetulle kuohuviinille, helmeilevälle viinille, hiilihapotetulle helmeilevälle viinille, väkeville viineille sekä suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetuille viineille: |
|
|
a) sellaisen tuoreen, puhtaan ja liukenemattoman sakan käyttäminen, joka sisältää kuivan viinin äskettäin tapahtuneesta valmistuksesta peräisin olevia hiivoja, pienempinä kuin 5 %:n määrinä kuivissa viineissä; |
|
|
b) ilmastus tai argonin tai typen avulla tehty kuplittaminen; |
|
|
c) lämpökäsittely; |
|
|
d) sentrifugointi ja suodattaminen joko inertin suodatusapuaineen kanssa tai ilman sitä, edellyttäen että sen käytöstä ei jää epätoivottavia jäännöksiä näin käsiteltyyn tuotteeseen; |
|
|
e) rikkidioksidin, argonin tai typen käyttäminen joko yksin tai sekoitettuina, inertin tilan luomiseksi ja tuotteen käsittelemiseksi suojassa ilmalta; |
|
|
f) hiilidioksidin lisääminen tiettyyn rajaan asti; |
|
|
g) rikkidioksidin, kaliumbisulfiitin tai kaliummetabisulfiitin, jota kutsutaan myös kaliumdisulfiitiksi, käyttäminen tämän asetuksen mukaisin edellytyksin; |
|
|
h) sorbiinihapon tai kaliumsorbaatin lisääminen, jos nautittavaksi toimitetun käsitellyn tuotteen sorbiinihapon lopullinen pitoisuus ei ole suurempi kuin 200 mg/l; |
|
|
i) L-askorbiinihapon lisääminen tiettyyn rajaan asti; |
|
|
j) sitruunahapon lisääminen viinin stabilisoimiseksi tiettyyn rajaan asti; |
|
|
k) viinihapon käyttäminen hapottamisessa liitteessä V tarkoitettujen edellytysten mukaisesti; |
|
|
l) happamuuden vähentämiseksi yhden tai useamman seuraavan aineen käyttäminen liitteessä V tarkoitettujen edellytysten mukaisesti: |
|
|
– neutraali kaliumtartraatti, |
|
|
– kaliumbikarbonaatti, |
|
|
– kalsiumkarbonaatti, joka saattaa sisältää pieniä määriä L (+) viinihapon ja L (-) omenahapon kaksoiskalsiumsuolaa, |
|
|
– kalsiumtartraatti, |
|
|
– viinihappo, erikseen määriteltävin edellytyksin, |
|
|
– viinihapon ja kalsiumkarbonaatin (yhtä suurina määrinä ja hienoksi jauhettuina) homogeeninen seos; |
|
|
m) kirkastaminen yhdellä tai usealla seuraavista viininvalmistuksessa käytettävistä aineista: |
|
|
– ravinnoksi kelpaava gelatiini, |
|
|
– kalaliima, |
|
|
– kaliumkaseiini ja kaliumkaseinaatti, |
|
|
– muna-albumiini ja/tai maitoalbumiini, |
|
|
– bentoniitti, |
|
|
– piidioksidi geelin tai kolloidisen liuoksen muodossa, |
|
|
– kaoliini, |
|
|
– betaglukanaasientsyymiseos erikseen määriteltävin edellytyksin, |
|
|
– kasviperäiset proteiiniaineet; |
|
|
n) tanniinin lisääminen; |
|
|
o) valkoviinien käsittely viininvalmistuskäyttöön tarkoitetulla hiilellä tiettyyn rajaan asti; |
|
|
p) seuraavat käsittelyt, erikseen määriteltävin edellytyksin: |
|
|
– sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetun käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, valkoviinin ja roseeviinin käsitteleminen kaliumferrosyanidilla, |
|
|
– punaviinin käsitteleminen kaliumferrosyanidilla tai kalsiumfytaatilla; |
|
|
q) metaviinihapon lisääminen tiettyyn rajaan asti; |
|
|
r) arabikumin käyttäminen; |
|
|
s) DL-viinihapon, jota kutsutaan myös raseemiseksi hapoksi, tai sen neutraalin kaliumsuolan käyttäminen erikseen määriteltävin edellytyksin ylimääräisen kalsiumin saostamiseksi; |
|
|
t) seuraavien aineiden käyttäminen sellaisen pullossa käyneen kuohuviinin valmistuksessa, jonka erottaminen sakasta on tehty juoksuttamalla: |
|
|
– kalsiumalginaatti |
|
|
tai |
|
|
– kaliumalginaatti; |
|
|
u) hiivojen, joko kuivahiivojen tai viinisuspensiohiivojen, käyttäminen viiniyttämisessä kuohuviinin valmistamiseksi; |
|
|
v) tiamiinin ja ammoniumsuolojen lisääminen perusviiniin kuohuviinin valmistamisessa hiivan kehittymisen edistämiseksi seuraavin edellytyksin: |
|
|
– ravintosuolojen, diammoniumfosfaatin tai ammoniumsulfaatin kohdalla tiettyyn rajaan asti, |
|
|
– kasvunedistäjien osalta, tiamiinihydrokloridina, tiettyyn rajaan asti; |
|
|
w) puhtaiden allyyli-isotiosyaniitissa kastettujen parafiinilevyjen käyttö steriilin tilan luomiseksi, ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa tämä on perinteistä ja joissa sitä ei ole kansallisessa lainsäädännössä kielletty, jos se suoritetaan ainoastaan suuremmissa kuin 20 litran vetoisissa säiliöissä niin, ettei viiniin jää jälkeä allyyli-isotiosyanaatista; |
|
|
x) seuraavien aineiden lisääminen tartraatin saostumisen edistämiseksi: |
|
|
– kaliumbitartraatti, |
|
|
– kalsiumtartraatti tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
y) kuparisulfaattikäsittely tiettyyn rajaan asti viinin maku- tai hajuvirheiden poistamiseksi; |
|
|
z a) hiivasoluseoksen käyttäminen tiettyyn rajaan asti; |
|
|
z b) polyvinyylipolypyrrolidonin käyttäminen tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
z c) maitohappobakteerien käyttäminen viinisuspensiossa erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
z d) elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista väriaineista 30 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/36/EY1 tarkoitetun sokerikulöörin lisääminen väkevien viinien ja sellaisten viinien, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, värin parantamiseksi; |
|
|
z e) lysotsyymin lisääminen tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
z f) dimetyylidikarbonaatin (DMDC) lisääminen viineihin niiden mikrobiologisen stabiloinnin varmistamiseksi tiettyyn rajaan asti ja erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
z g) hiivan mannoproteiinien lisääminen viinien sakka- ja proteiinipitoisuuden stabiloimiseksi. |
|
|
4. Viininvalmistusmenetelmät ja ‑käsittelyt, joita voidaan käyttää 3 kohdan johdantokappaleessa tarkoitettujen tuotteiden osalta ainoastaan erikseen määriteltävien käyttöehtojen puitteissa: |
|
|
a) hapen lisääminen; |
|
|
b) elektrodialyysikäsittely viinikiven stabiloinnin varmistamiseksi; |
|
|
c) ureaasin käyttö viinien ureapitoisuuden vähentämiseksi; |
|
|
d) viinin lisääminen viinisakkaan, rypäleen puristejäännöksestä tislattuun alkoholijuomaan tai puristetuista aszu-rypäleistä tehtyyn massaan silloin, kun kyseistä menetelmää käytetään perinteisesti Tokaji Fordításin ja Tokaji máslásin valmistuksessa Tokajhegyaljan alueella Unkarissa, erikseen määriteltävin edellytyksin; |
|
|
e) tammilastujen käyttö viinin ja rypäleen puristemehun valmistuksessa. |
|
|
_______ |
Perustelu | |
Perinteiset viininvalmistusmenetelmät on säilytettävä. | |
Tarkistus 270 LIITE V, A KOHTA | |
|
1. Kun ilmasto-olot tietyillä liitteen IX mukaisilla yhteisön viininviljelyvyöhykkeillä sitä edellyttävät, asianomaiset jäsenvaltiot voivat sallia 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista rypälelajikkeista peräisin olevien tuoreiden rypäleiden, rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan uuden viinin sekä viinin tilavuusprosentteina ilmaistun luonnollisen alkoholipitoisuuden lisäämisen. |
1. Kun ilmasto-olot tietyillä liitteen IX mukaisilla yhteisön viininviljelyvyöhykkeillä sitä edellyttävät, asianomaiset jäsenvaltiot voivat sallia 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista rypälelajikkeista peräisin olevien tuoreiden rypäleiden, rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan uuden viinin sekä viinin tilavuusprosentteina ilmaistun luonnollisen alkoholipitoisuuden lisäämisen. |
|
2. Luonnollisen alkoholipitoisuuden lisääminen on suoritettava liitteessä B tarkoitettujen viininvalmistuskäytäntöjen mukaisesti, eikä se saa ylittää seuraavia rajoja: |
2. Luonnollisen alkoholipitoisuuden lisääminen on suoritettava liitteessä B tarkoitettujen viininvalmistuskäytäntöjen mukaisesti, eikä se saa ylittää seuraavia rajoja: |
|
a) 2 tilavuusprosenttia liitteen IX mukaisilla A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä; |
a) 3,5 tilavuusprosenttia liitteen IX mukaisilla A-viininviljelyvyöhykkeillä ja 2,5 tilavuusprosenttia liitteen IX mukaisilla B-viininviljelyvyöhykkeillä; |
|
b) 1 tilavuusprosentti liitteen IX mukaisilla C-viininviljelyvyöhykkeillä. |
b) 2 tilavuusprosenttia liitteen IX mukaisilla C-viininviljelyvyöhykkeillä. |
|
3. Poikkeuksellisen epäsuotuisten ilmasto-olojen vuosina voidaan päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että 2 kohdassa tarkoitettu alkoholipitoisuuden lisäystä koskeva raja voidaan liitteen IX mukaisilla A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä nostaa 3 tilavuusprosenttiin. |
3. Poikkeuksellisen epäsuotuisten ilmasto-olojen vuosina voidaan päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että 2 kohdassa tarkoitettu alkoholipitoisuuden lisäystä koskeva raja voidaan liitteen IX mukaisilla A-viininviljelyvyöhykkeillä nostaa 4,5 tilavuusprosenttiin, B-viininviljelyvyöhykkeillä 3,5 tilavuusprosenttiin ja C-viininviljelyvyöhykkeillä 3 tilavuusprosenttiin. |
|
|
3 a. Komission vuonna 2012 toteuttaman uudistusta koskevan vaikutustenarvioinnin jälkeen voidaan hyväksyä toimenpiteitä, joilla 2 ja 3 kohdassa vahvistetut alkoholipitoisuuden lisäystä koskevat rajat lasketaan asteittain A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä 2 tilavuusprosenttiin ja C-viininviljelyvyöhykkeillä 1 tilavuusprosenttiin. |
Tarkistus 271 LIITE V, B KOHTA, 1 KOHTA | |
|
1. Edellä A kohdassa tarkoitettua luonnollista alkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina saa lisätä ainoastaan: |
1. Edellä A kohdassa tarkoitettua luonnollista alkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina saa lisätä ainoastaan: |
|
a) lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, kun kyseessä ovat tuoreet rypäleet, käymistilassa oleva rypäleen puristemehu ja käymistilassa oleva uusi viini; |
a) lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, kun kyseessä ovat tuoreet rypäleet, käymistilassa oleva rypäleen puristemehu ja käymistilassa oleva uusi viini, tai lisäämällä sakkaroosia niillä viininviljelyalueilla, joilla sen käyttö on perinteisesti hyväksytty; |
|
b) lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua taikka osittaisella tiivistämisellä, käänteinen osmoosi mukaan luettuna, kun kyseessä on rypäleen puristemehu; |
b) lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua taikka osittaisella tiivistämisellä, käänteinen osmoosi mukaan luettuna, tai lisäämällä sakkaroosia niillä viininviljelyalueilla, joilla sen käyttö on perinteisesti hyväksytty, kun kyseessä on rypäleen puristemehu; |
|
c) osittain tiivistämällä jäähdyttämisen avulla, kun kyseessä on viini. |
c) osittain tiivistämällä jäähdyttämisen avulla, kun kyseessä on viini. |
|
|
1 a. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu sakkaroosin lisääminen on sallittu vain kuivasokeroinnilla ja vain niillä viininviljelyalueilla, joilla sitä harjoitetaan perinteisesti 8 päivänä toukokuuta 1970 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, tapauksissa, joissa tämä käytäntö on tarpeen epäsuotuisten ilmasto-olojen vuoksi vähimmäisalkoholipitoisuuden saavuttamiseksi. |
Tarkistus 272 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, A ALAKOHTA | |
|
a) liitteen IX mukaisella A-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 11,5 tilavuusprosenttiin; |
a) A-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 12 tilavuusprosenttiin; |
Tarkistus 273 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, B ALAKOHTA | |
|
b) liitteen IX mukaisella B-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 12 tilavuusprosenttiin; |
b) B-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 12,5 tilavuusprosenttiin;
|
Tarkistus 274 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, B ALAKOHTA | |
|
c) liitteen IX mukaisilla C I a ja C I b-viininviljelyvyöhykkeillä enintään 12,5 tilavuusprosenttiin; |
c) C I a- ja C I b-viininviljelyvyöhykkeillä enintään 13 tilavuusprosenttiin; |
Tarkistus 275 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, D ALAKOHTA | |
|
d) liitteen IX mukaisella C II-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 13 tilavuusprosenttiin; ja |
d) C II-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 13 tilavuusprosenttiin. |
Tarkistus 276 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, E ALAKOHTA | |
|
e) liitteen IX mukaisella C III-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 13,5 tilavuusprosenttiin. |
e) C III-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 13,5 tilavuusprosenttiin. |
Tarkistus 277 LIITE V, B KOHTA, 5 ALAKOHTA, A ALAKOHTA | |
|
a) punaviinin osalta 4 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaisalkoholipitoisuus lisätään liitteen IX mukaisella A-viininviljelyvyöhykkeellä 12 tilavuusprosenttiin ja liitteen IX mukaisella B-viininviljelyvyöhykkeellä 12,5 tilavuusprosenttiin; |
a) 4 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaisalkoholipitoisuus lisätään liitteen IX mukaisella A-viininviljelyvyöhykkeellä 12 tilavuusprosenttiin ja liitteen IX mukaisella B-viininviljelyvyöhykkeellä 12,5 tilavuusprosenttiin; |
Tarkistus 278 LIITE V, B KOHTA, 5 ALAKOHTA, B ALAKOHTA | |
|
b) 4 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaisalkoholipitoisuus lisätään liitteen A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä jäsenvaltion määrittämälle tasolle. |
Poistetaan. |
Tarkistus 279 LIITE VI, B KOHTA, 5 KOHTA | |
|
5. Kolmansista maista peräisin olevia tuoreita rypäleitä, rypäleen puristemehua, käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua, tiivistettyä rypäleen puristemehua, puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, rypäleen puristemehua, jonka käyminen on estetty tai keskeytetty lisäämällä alkoholia, viinirypälemehua ja tiivistettyä viinirypälemehua ei saa viiniyttää eikä lisätä viiniin yhteisön alueella, jollei neuvosto toisin päätä yhteisön kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. |
5. Kolmansista maista peräisin olevia tuoreita rypäleitä, rypäleen puristemehua, käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua, tiivistettyä rypäleen puristemehua, puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, rypäleen puristemehua, jonka käyminen on estetty tai keskeytetty lisäämällä alkoholia, viinirypälemehua ja tiivistettyä viinirypälemehua ei saa viiniyttää eikä lisätä viiniin yhteisön alueella. |
Perustelu | |
Parlamentti toteaa 15. helmikuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa (P6_TA(2007)0049), että ”yhteisön lainsäädännöllä olisi kiellettävä tuodun rypäleen puristemehun fermentoiminen ja tuotujen rypäleen puristemehujen sekoittaminen yhteisön rypäleen puristemehuihin” (61 kohta). | |
Tarkistus 280 LIITE VI, C KOHTA | |
|
Kolmannesta maasta peräisin olevan viinin leikkaaminen yhteisön viinin kanssa samoin kuin kolmansista maista peräisin olevien viinien leikkaaminen keskenään on kielletty yhteisössä, jollei neuvosto toisin päätä yhteisön kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. |
Kolmannesta maasta peräisin olevan viinin leikkaaminen yhteisön viinin kanssa samoin kuin kolmansista maista peräisin olevien viinien leikkaaminen keskenään on kielletty yhteisössä. |
Perustelu | |
On syytä vahvistaa kieltoa, joka koskee kolmansista maista peräisin olevien puristemehujen käyttöä sekä kolmansista maista peräisin olevan viinin sekoittamista yhteisön viinin kanssa. | |
Tarkistus 281 LIITE VI, D KOHTA | |
|
D. Viininvalmistuksen sivutuotteet |
Poistetaan. |
|
1. Rypäleiden ylipuristaminen on kielletty. Jäsenvaltio voi päättää paikalliset olosuhteet ja tekniset edellytykset huomioon ottaen alkoholin vähimmäismäärästä, jonka on joka tapauksessa oltava suurempi kuin 0, joka puristejäännöksen ja sakan on sisällettävä rypäleiden puristamisen jälkeen. |
|
|
2. Alkoholia, puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa ja puristejäännöksestä valmistettua viiniä (piquette) lukuun ottamatta yhteisöstä peräisin olevasta viinisakasta ja rypäleen puristejäännöksestä ei saa valmistaa viiniä tai muuta nautittavaksi tarkoitettua juomaa. |
|
|
3. Viinisakan puristaminen ja puristejäännöksen uudelleenkäyttäminen muihin tarkoituksiin kuin tislaukseen tai piquetten tuotantoon on kielletty. Viinisakan suodatusta ja sentrifugointia ei pidetä puristamisena, jos saadut tuotteet ovat virheettömiä, kunnollisia ja myyntikelpoisia. |
|
|
4. Jos puristejäännöksestä valmistetun viinin (piquette) valmistaminen on jäsenvaltiossa sallittua, sitä saa käyttää ainoastaan tislaukseen tai viininviljelijän perheen omaan käyttöön. |
|
|
5. Luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden tai henkilöryhmittymien, joilla on hallussaan tämän viininvalmistuksen sivutuotteita, on hävitettävä ne valvonnan alaisena ja 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien edellytysten mukaisesti. |
|
Tarkistus 282 LIITE VII, A ALAKOHTA | |
|
a) viinivuonna 2008/2009 (varainhoitovuosi 2009): 430 miljoonaa euroa; |
a) viinivuonna 2009/2010 (varainhoitovuosi 2009): 510 000 000 euroa; |
Tarkistus 283 LIITE VII, B ALAKOHTA | |
|
b) viinivuonna 2009/2010 (varainhoitovuosi 2010): 287 miljoonaa euroa; |
b) viinivuonna 2010/2011 (varainhoitovuosi 2010): 337 000 000 euroa; |
Tarkistus 284 LIITE VII, C ALAKOHTA | |
|
c) viinivuonna 2009/2011 (varainhoitovuosi 2011): 184 miljoonaa euroa; |
c) viinivuonna 2011/2012 (varainhoitovuosi 2011): 223 000 000 euroa; |
Tarkistus 285 LIITE VII, D ALAKOHTA | |
|
d) viinivuonna 2011/2012 (varainhoitovuosi 2012): 110 miljoonaa euroa; |
Poistetaan. |
Tarkistus 286 LIITE VII, E ALAKOHTA | |
|
e) viinivuonna 2012/2013 (varainhoitovuosi 2013): 59 miljoonaa euroa. |
Poistetaan. |
Tarkistus 287 LIITE VIII | |
|
|
Liite poistetaan. |
PERUSTELUT
Ehdotuksen tausta
Euroopan unionilla on johtava asema kansainvälisillä viinimarkkinoilla. Sen osuus maailman viininviljelyalasta on 40 prosenttia, sen osuus viinintuotannosta on 65 prosenttia, sen alueella toimii yli puolitoista miljoonaa viinitilaa ja se on maailman suurin viinin kuluttaja (57 prosenttia viinin kulutuksesta maailmassa) sekä maailman suurin viinin viejä (65 prosenttia viininviennistä koko maailmassa).
Komissio julkaisi kesäkuussa 2007 tutkimuksen, jonka otsikkona on ”Kohti kestävää viinialaa Euroopassa” ja jonka mukaan Euroopan viininviljelyala on pienentynyt 4,5 miljoonasta hehtaarista vuonna 1976 3,2 miljoonaan hehtaariin vuonna 2004. Nyttemmin viljelyala on Romanian ja Bulgarian jäsenyyden johdosta kasvanut 3,65 miljoonaan hehtaariin.
Myös viinintuotanto on kokenut viime vuosina huomattavia vaihteluja. Vaikka 1990-luvun lopulla tendenssinä oli tuotannon väheneminen, se alkoi kuitenkin kasvaa uudelleen ja ylitti keskiarvon viinivuonna 2004/2005. On syytä ottaa huomioon, että myös huonot ilmasto-olosuhteet ovat vaikuttaneet Euroopan viinintuotannon vähenemiseen ja että viinivuonna 2005/2006 27 jäsenvaltion Euroopan unionissa tuotanto oli neljä prosenttia alhaisempi kuin keskimääräinen tuotanto vuosina 1999–2003. Viimeisin viinivuosi 2006/2007 taas oli yksi vähiten tuottoisista kymmenen viime vuoden aikana.
Suurin osa Euroopan viinintuotannosta on tarkoitettu sellaisenaan nautittavaksi. Vaikka onkin totta, että suurissa viinintuottajajäsenvaltioissa viinin kulutus on vähentynyt, toisaalta kysyntä muissa jäsenvaltioissa on samanaikaisesti kasvanut. Kulutusta 15 jäsenvaltion unionissa koskevista tilastotiedoista käy ilmi, että vuosien 1984 ja 2004 välisenä aikana viinin sisäisen kysynnän väheneminen vastasi noin 15 miljoonaa hehtolitraa 20 vuoden aikana, mikä vastaa 750 000 hehtolitraa vuodessa, eli vähennystä tapahtui 0,65 prosenttia vuodessa. On kuitenkin tarpeen korostaa, että kysynnän väheneminen koski lähinnä niin kutsuttuja pöytäviinejä, kun taas samalla aikavälillä laatuviinien kysyntä kasvoi.
Mitä tulee kansainväliseen kauppaan, vuosina 1999–2006 viinin vienti yhteisöstä kasvoi 10,8 miljoonasta hehtolitrasta nykyiseen 17,8 miljoonaan hehtolitraan vuonna 2006, mikä merkitsi 65 prosentin kasvua.
Samalla ajanjaksolla tuonnin määrä kasvoi silti vielä enemmän, sillä se nousi vuoden 1999 5,2 miljoonasta hehtolitrasta vuoden 2006 11,7 miljoonaan hehtolitraan, mikä merkitsi yhteensä 125 prosentin kasvua. Kasvun vauhti näyttää kuitenkin hidastuneen vuodesta 2004 alkaen, mistä on osoituksena se, että vuonna 2006 tuonti 27 jäsenvaltion unioniin kasvoi 0,3 miljoonaa hehtolitraa vähemmän kuin vuonna 2005.
Esittelijän yleisnäkemys
Esittelijä kannattaa komission näkemystä nykyisestä viinin yhteisestä markkinajärjestelystä sekä tarpeesta uudistaa kyseistä alaa yhteisön viinialan dynaamisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä sen mahdollistamiseksi, että eurooppalaiset tuottajat voivat valloittaa takaisin vanhoja markkinoitaan ja hankkia uusia. Vaikka onkin totta, että eurooppalaiset tuottajat kärsivät nykyään uusien tuottajien säälimättömästä kilpailusta, se ei johdu ainoastaan sisäisen kulutuksen vähenemisestä, vaan ennen kaikkea liian kalliista tuotantokustannuksista, liian tiukoista ja monimutkaisista säännöistä, jotka rajoittavat usein tuottajien kykyä mukautua kysynnän muutoksiin, sekä liian vaisuista (tai ei riittävän aggressiivisista) myynninedistämis- ja markkinointitoimenpiteistä.
Vaikka komission ehdottama uudistussuunnitelma on periaatteessa kannatettava, esittelijän mielestä on kuitenkin tarpeen edistää joitakin muutoksia, joilla pyritään parantamaan uuden järjestelmän systemaattista yhdenmukaisuutta ja korostamaan eurooppalaisten viinien laadukkuutta. Jotta Euroopan unioni voi vakiinnuttaa johtoasemansa viinialalla, viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistamisessa on painotettava laatua, eli toisin sanoen on edistettävä, turvattava ja vahvistettava viinien alueellisia merkintöjä, suojattuja alkuperänimityksiä ja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä, jotka edustavat eurooppalaista laatua maailmanmarkkinoilla.
Kansalliset tukiohjelmat
Tukiohjelmat voivat olla käypä väline eurooppalaisen viinintuotannon monimuotoisuuden korostamiseksi ja esille tuomiseksi. Juuri tästä syystä jäsenvaltioille olisi taattava suurempi joustavuus yhteisön varojen käytössä, jotta ne voivat ottaa paremmin huomioon oman kansallisen sektorinsa vaatimukset ja erityispiirteet.
Tämän välttämättömän toissijaisuuden varmistamiseksi esittelijä on katsonut tarpeelliseksi laajentaa niiden toimien määrää, joita voidaan toteuttaa tukiohjelmien kautta, laatimalla toimia koko alan vahvistamiseksi, mahdollistaa uuden tuotantoteknologian kehittäminen ja soveltaminen, hallinnoida tehokkaammin kaupallista tarjontaa ja valvoa tuotantopotentiaalia ja sen laatua.
Lisäksi eurooppalaisten viinien kilpailukyvyn parantamiseksi selvästi kasvavilla maailmanmarkkinoilla on vahvistettava välineitä, joilla voidaan edistää paremmin markkinointia ja markkinoiden tuntemusta sellaisten toimenpiteiden avulla, joilla pyritään parantamaan eurooppalaisten viinien markkina-asemaa ja valloittamaan takaisin uusien tuottajamaiden viinien unionin sisäisillä markkinoilla valtaamia osuuksia sekä valloittamaan uusia asemia nousevilla markkinoilla, kuten Kiinassa. Markkinoiden tuntemuksen ja eurooppalaisten viinien menekinedistämisen tukeminen on ehdottoman välttämätöntä, kun otetaan huomioon, että päinvastoin kuin yritysten markkinoillepääsykapasiteettia investointien avulla vahvistaneiden kolmansien maiden kilpailijoiden tapauksessa, viinin yhteisessä markkinajärjestelyssä kohdistetaan vain rajallisia varoja menekinedistämiseen (tähän mennessä hiukan yli 16 miljoonaa euroa), eikä siihen sisälly lainkaan markkinoiden tuntemukseen ja toimijoiden opastamiseen liittyviä toimenpiteitä.
Määrärahojen siirtäminen maaseudun kehittämiseen
Kollegojensa esittämien kysymysten ja ilmaisemien huolenaiheiden johdosta esittelijä katsoo olevan ensiarvoisen tärkeää, että koko viinin yhteisen markkinajärjestelyn nykyinen budjetti osoitetaan edelleenkin yksinomaan viinialalle, sillä varojen siirtäminen yhteisen maatalouspolitiikan toiseen pilariin – joka toki voisi periaatteessa tuottaa suurta hyötyä tämäntyyppiseen tuotantoon suuntautuneille alueille - johtaisi huomattavien varojen kohdistamiseen muihin tavoitteisiin kuin viininviljelyn tukemiseen.
Viininvalmistusmenetelmät
Esittelijä kannattaa komission ehdotusta sokeroinnin kieltämisestä ja on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että viininvalmistusmenetelmiä koskevasta lainsäädännöstä pitäisi tehdä joustavampi, sillä sen joustamattomuus haittaa liian usein kilpailukykyä. Uusien viininvalmistusmenetelmien tunnustamista koskevien menettelyjen keventämiseksi ja samalla kansallisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi esittelijä ehdottaa vaihtoehtona komission esittämälle ratkaisulle positiiviluettelon laatimista yhteisön alueella sallituista viininvalmistusmenetelmistä sekä päätöksen 1999/468/EY mukaisen sääntelykomitean perustamista vastaamaan lupien myöntämisestä uusille viininvalmistusmenetelmille.
Alueelliset merkinnät ja viinin laatu
Alueellisten merkintöjen järjestelmä on Euroopan viininviljelyperinteiden näkyvin ilmenemismuoto ja selvästi voitokas järjestelmä, johon turvautuvat nyttemmin myös yhteisön ulkopuoliset tuottajat, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet ainoastaan kaupallisia merkintöjä mutta jotka alkavat korostaa alueidensa arvoa maantieteellisen merkinnän avulla.
Juuri siksi, että alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät ovat eurooppalaisen laatuviinituotannon helmiä, niihin on kohdistettava erityistä huomiota ja suojelua.
Vaikka komission näkemys, jonka mukaan on tarpeen pyrkiä mukauttamaan viinien maantieteelliset merkinnät asetuksessa 510/2006 määriteltyjen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisiin merkintöihin, onkin kannatettava, niiden mukauttamisen ei kuitenkaan pidä johtaa niiden suojelun heikkenemiseen.
Ensinnäkin, kun otetaan huomioon, mitä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimityksistä ja merkinnöistä on jo säädetty, "alkuperänimityksen" ja "maantieteellisen merkinnän" määritelmää ei voi pitää erillään sen perustavanlaatuisesta ja leimaa-antavasta yhteydestä viinin tuotantoalueeseen. Viinirypäleiden alkuperän lisäksi kyseisissä määritelmissä on välttämättä viitattava kaikkiin tuotantovaiheisiin sen korostamiseksi, että joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tuotannon on tapahduttava kokonaisuudessaan asiaa koskevassa lainsäädännössä määritellyllä alueella. Vain siten voidaan taata viinien laadun valvonta ja säilyttää niiden keskeisesti alkuperäalueeseen liittyvät ominaispiirteet.
Toiseksi siirtyminen kansallisen tunnustuksen järjestelmästä yhteisön tunnustuksen järjestelmään ei saa millään tavalla kyseenalaistaa jäsenvaltioiden jo aiemmin tunnustamia nimityksiä, jotka on automaattisesti tunnustettava ja joita on suojeltava yhteisön tasolla.
Lisäksi myös tässä tapauksessa, kuten on viininvalmistusmenetelmienkin laita, täytäntöönpanotoimet olisi hyväksyttävä sääntelykomiteamenettelyn mukaisesti, jotta voidaan taata järjestelmän asianmukainen joustavuus ja varmistaa samalla alueellisten erityispiirteiden kunnioittaminen.
Lopuksi todettakoon, että myyntiin tarkoitetun viinin laadun varmistamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi perustamissopimuksen 174 artiklan mukaisesti on tarpeen säilyttää voimassa tämänhetkinen, rypäleiden ylipuristamista koskeva kielto sekä ottaa käyttöön välineitä sen noudattamisen varmistamiseksi. Kun määritellään viiniyttämisen sivutuotteiden vähimmäisalkoholipitoisuus, kiellon avulla voidaan varmistaa, että ainoastaan parhaat viinit päätyvät myyntiin. Sivutuotteet, eli viininvalmistuksessa syntyvät jätteet, ovat erittäin saastuttavia jätteitä, ja joissakin jäsenvaltioissa ne lasketaan erikoisjätteeksi, jonka hävittämisessä on noudatettava erityisjärjestelyjä. Sivutuotteiden hävittämistä koskevan asianmukaisen lainsäädännön puuttumisesta aiheutuu monenlaisia riskejä, kuten kiellon noudattamisen valvonnan puuttuminen, jonka vuoksi myyntiin saatettavan viinin laatua on mahdotonta taata, maaperän saastuminen, joka on räikeästi vastoin EY:n perustamissopimuksen 174 artiklaa, ylimääräiset tuotantokustannukset, ottaen huomioon, että tuottajat maksavat jätteiden hävittämisestä aiheutuvat kustannukset, mikä heikentää heidän kilpailukykyään maailmanlaajuisilla markkinoilla.
Edellä mainittujen riskien välttämiseksi olisi sitä vastoin tärkeää ottaa käyttöön sellainen mekanismi sivutuotteiden keräämiseksi ja hävittämiseksi, joka varmistaisi viinin laadun edellä mainitun kiellon noudattamisen valvonnan avulla, josta ei aiheutuisi viininviljelijöille lisäkustannuksia, jolla ei olisi liiallista vaikutusta yhteisön viinin yhteisen markkinajärjestelyn budjettiin, joka varmistaisi ympäristön kunnioittamisen yhteisön lainsäädännön ja johdetun oikeuden mukaisesti ja joka lisäksi mahdollistaisi viiniyttämisen sivutuotteiden käytön muun muassa vaihtoehtoisen uusiutuvan energian tuotannossa.
Viinien merkinnät
Esittelijä ei kannata komission ehdotusta vuosikerran ja rypälelajikkeen vapaaehtoisen merkitsemisen sallimisesta kaikkien viinien tapauksessa. Kyseisestä vapaaehtoisesta mahdollisuudesta olisi vain äärimmäisen vähän etua heikompilaatuisille viineille, mutta siitä koituisi valtavasti haittaa sekä laatuviinien tuottajille että kuluttajille. Vuosikerran ja rypälelajikkeen merkitseminen johtaisi siihen, että maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien kaupallinen arvo alenisi varsinkin niiden lajikkeiden tapauksessa, joiden maineikkuus liittyy kiinteästi johonkin tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Toisaalta sama merkintä voisi aiheuttaa sekaannusta ja jopa johtaa kuluttajia harhaan, koska pullon sisällön ja etiketin merkintöjen vastaavuuden valvontaa ei pystyttäisi mitenkään takaamaan.
Lisäksi jotkin maininnat, kuten erityisesti alkuperänimityksen, maantieteellisen merkinnän tai perinteisen ilmaisun nimi, on kirjoitettava ainoastaan kyseisen tuotantoalueen kielellä epäasianmukaisten käännösten ja väärinkäytösten välttämiseksi.
Raivaus ja istutusoikeuksien vapauttaminen
Raivauspalkkiojärjestelmän käyttöönotto voisi olla hyödyllinen uudistuksen liitännäistoimenpide. Jotta kyseinen toimenpide auttaisi tehokkaasti vähentämään ylituotantoa, sen pitäisi ennen kaikkea kannustaa raivaamaan sellaisia viiniviljelmiä, joiden tuotteilla ei ole minkäänlaisia markkinoita tai joilla on riittämättömät markkinat sekä ylipäätään sellaisia, joiden tuotanto on heikkolaatuista. Koska ne tuottajat, jotka päättävät luopua toiminnastaan kyseisellä alalla, tekevät päätöksen yleensä toimenpiteen soveltamisen alkuvuosina, esittelijä ehdottaa, että järjestelmän voimassaolo rajattaisiin vain kolmen viinivuoden pituiseksi ja että järjestelmän neljännelle ja viidennelle vuodelle kaavaillut varat siirrettäisiin kolmelle ensimmäiselle vuodelle. Siten tuotannosta luopuville viininviljelijöille voitaisiin taata kelvollinen palkkio, joka vastaisi mahdollisimman pitkälti heidän odotuksiaan. Kyseisen palkkion määrän pitäisi vastata kahta perustavanlaatuista vaatimusta, jotka olisivat eurooppalaisten tuottajien tasavertaisuutta koskevan periaatteen noudattaminen sekä toimenpiteen tehokkuus, jotta vältettäisiin sellaisten viljelmien raivaaminen, jotka eivät merkittävästi vaikuta tuotantoylijäämään. Edellä mainituista syistä olisi tarpeen vahvistaa raivatuista alueista riippuen palkkioiden vähimmäistasot, joiden pohjalta kukin jäsenvaltio päättäisi viljelmälle sen suoritusten mukaan maksettavan palkkion määrän.
Esittelijän mielestä jo lopullista raivausta koskevan järjestelmän kolmen voimassaolovuoden aikana pitäisi varmistaa istutusoikeuksien suurempi dynaamisuus, jotta kilpailukykyisimpien tuottajien kehityskapasiteettia ei jarrutettaisi enempää. Tällainen dynaamisuus voidaan aikaansaada istutusoikeuksien paremman yhteisön laajuisen liikkuvuuden avulla sekä käyttämällä tehokkaasti kansallisia ja alueellisia varantoja koskevia oikeuksia niissä jäsenvaltioissa, joissa sellaisia on. Mahdollisuutta vapauttaa tai olla vapauttamatta viininviljelyalat ainakin joidenkin tuotantoalojen tapauksessa voidaan tarkastella ainoastaan raivausjärjestelmän umpeuduttua raivausta, istutusoikeuksien liikkuvuuden paranemista sekä kansallisten tukiohjelmien soveltamista koskevan vaikutustenarvioinnin perusteella.
Komissio voisi tarvittaessa esittää tällaisen vaikutustenarvioinnin tulosten pohjalta ehdotuksen sellaisten viininviljelyalojen mahdolliseksi vapauttamiseksi, joilla ei tuoteta alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä.
Kyseisten alueiden tapauksessa vapauttamisella olisi kohtalokkaita vaikutuksia ja se tuhoaisi eurooppalaisen viininviljelyperinteen. Laatuviinien tuottajien tekemien suurimittaisten investointien kaupallinen arvo alenisi ja mahdollisuus valvoa viinin laatua menetettäisiin, mistä aiheutuisi vahinkoa alueellisten merkkien imagolle ja mikä johtaisi tuotteiden arvon alenemiseen.
VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
työjärjestyksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti
Diamanto Manolakou, Vicenzo Aita ja Ilda Figueiredo GUE/NGL-ryhmästä
Vastustamme sitä, että satoja tuhansia hehtaareja viiniköynnöksiä raivataan WTO:n ehtojen täyttämiseksi ja suuryritysten etujen vuoksi, jotka haluavat keskittää alaa ja lisätä tuontia.
Komission myönteisen toimenpiteen eli väkevöimisestä luopumisen hylkääminen, sallittu lisäys 4,5 tilavuusprosenttiin asti sekä ilmaisun "viini" käyttäminen muista kuin viinirypäleistä valmistetuista juomista heikentävät viinin laatua ja erityisominaisuuksia.
Katsomme, että nämä muutokset haittaavat ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta, laatutuotteiden kuluttajia sekä pieniä ja keskisuuria tuottajia erityisesti epäsuotuisilla alueilla ja vuoristoalueilla, koska he joutuvat viinituotteidensa erityisiin laatuominaisuuksiin liittyvien yhä kasvavien kustannus- ja menekkiongelmien lisäksi kohtaamaan myös huonolaatuisten viinien aiheuttamaa kilpailua.
Uskomme, että viinialalla on todellisia kasvumahdollisuuksia, kunhan ryhdytään toimiin viinin laatuominaisuuksien säilyttämiseksi ja parantamiseksi, menekin edistämiseksi, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä tuen antamiseksi pienille ja keskisuurille tuottajille, jotka muodostavat eurooppalaisten laatuviinien tuotannon perustan.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Viinialan yhteiset markkinajärjestelyt |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0372 - C6-0254/2007 - 2007/0138(CNS) |
|||||||
|
EP:n kuuleminen (pvä) |
27.7.2007 |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AGRI 3.9.2007 |
|||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
BUDG 3.9.2007 |
ENVI 3.9.2007 |
IMCO 3.9.2007 |
|
||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
BUDG 17.7.2007 |
ENVI 17.7.2007 |
IMCO 12.9.2007 |
|
||||
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Giuseppe Castiglione 5.6.2007 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
17.7.2007 |
12.9.2007 |
9.10.2007 |
21.11.2007 |
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
21.11.2007 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
31 7 2 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Vincenzo Aita, Peter Baco, Sergio Berlato, Bernadette Bourzai, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giuseppe Castiglione, Joseph Daul, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Michl Ebner, Carmen Fraga Estévez, Duarte Freitas, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Lily Jacobs, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Vincenzo Lavarra, Stéphane Le Foll, Diamanto Manolakou, Véronique Mathieu, Rosa Miguélez Ramos, Neil Parish, Radu Podgorean, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Petya Stavreva, Dimitar Stoyanov, Csaba Sándor Tabajdi, Donato Tommaso Veraldi, Janusz Wojciechowski |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Pilar Ayuso, Katerina Batzeli, Gábor Harangozó, Wiesław Stefan Kuc, Vladimír Železný |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Daniel Caspary, Anja Weisgerber |
|||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
27.11.2007 |
|||||||