MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lentoasemamaksuista
10.12.2007 - (KOM(2006)0820 – C6‑0056/2007 – 2007/0013(COD)) - ***I
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Ulrich Stockmann
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lentoasemamaksuista
(KOM(2006)0820 – C6‑0056/2007 – 2007/0013(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0820),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0056/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja talousarvion valvontavaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0497/2007),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Komission teksti | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale | |
(1) Lentoasemien tärkein tehtävä ja kaupallisen toiminnan kohde on varmistaa ilma-aluksista sekä matkustajista ja rahdista huolehtiminen laskeutumisesta nousuun, jotta lentoliikenteen harjoittajat voivat tarjota lentoliikennepalveluja. Tätä varten lentoasemat tarjoavat ilma-alusten käyttöön sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn liittyviä tiloja ja palveluja, joiden kustannukset ne yleensä kattavat lentoasemamaksuilla. |
(1) Lentoasemien tärkein tehtävä ja kaupallisen toiminnan kohde on varmistaa ilma-aluksista sekä matkustajista ja rahdista huolehtiminen laskeutumisesta nousuun, jotta lentoliikenteen harjoittajat voivat tarjota lentoliikennepalveluja. Tätä varten lentoasemat tarjoavat ilma-alusten käyttöön sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn liittyviä tiloja ja palveluja, joiden kustannukset ne yleensä kattavat lentoasemamaksuilla. Tiloja ja palveluja, joista maksuja peritään, olisi tarjottava kustannustehokkaalta pohjalta. |
Perustelu | |
Lentoasemat olisi velvoitettava tarjoamaan palveluja kustannustehokkuutta noudattaen. | |
Tarkistus 2 Johdanto-osan 6 kappale | |
(6) Riippumaton sääntelyviranomainen olisi perustettava jokaiseen jäsenvaltioon, jotta voidaan varmistaa kyseisen viranomaisten päätösten puolueettomuus ja tämän direktiivin asianmukainen ja tehokas soveltaminen. Viranomaisella olisi oltava kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittava henkilöstö, asiantuntemus ja rahoitus. |
(6) Jokaiseen jäsenvaltioon olisi nimitettävä tai perustettava yksi riippumaton sääntelyviranomainen, jotta voidaan varmistaa kyseisen viranomaisen päätösten puolueettomuus ja tämän direktiivin asianmukainen ja tehokas soveltaminen. Viranomaisella olisi oltava kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittava henkilöstö, asiantuntemus ja rahoitus, jotta varmistetaan, että lentoasemat tarjoavat palvelujaan tehokkaalta ja taloudelliselta pohjalta. |
Perustelu | |
Viranomainen olisi perustettava valvomaan lentoasemien taloudellisia, sosiaalisia, kaupallisia ja rahoituksellisia käytäntöjä. Sen olisi keskityttävä sovittamaan yhteen lentoyhtiöiden, lentoasemien, matkustajien ja huolitsijoiden edut, eliminoimaan kilpailuvääristymät ja luomaan todella tasapuoliset kilpailuedellytykset. Sääntelyviranomaisen olisi voitava toimia toisen osapuolen pyynnöstä, eikä se saa delegoida toimivaltaansa alemmille viranomaisille, koska tämä heikentäisi sen vastuuta ja vaikutusvaltaa. Sen olisi oltava todella riippumaton kaikista osapuolista: jos näin ei ole, on perustettava kansallinen muutoksenhakuelin. | |
Tarkistuksella johdanto-osan kappale saatetaan 10 artiklan 1 kohdan mukaiseksi. Riippumaton sääntelyelin olisi nimettävä aina, kun se on mahdollista, jotta voidaan välttää byrokratian lisääntyminen entisestään jäsenvaltioissa. | |
Tarkistus 3 Johdanto-osan 9 kappale | |
(9) Viime aikoina markkinoille on tullut lentoliikenteen harjoittajia, jotka tarjoavat lentoliikennepalveluja alhaisin kustannuksin. Näiden lentoliikenteen harjoittajien käyttämien lentoasemien olisi voitava soveltaa maksuja, jotka vastaavat tarjottua infrastruktuuria ja/tai palvelun tasoa, koska lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus edellyttää, että lentoaseman tarjoamien palvelujen hinta vastaa niiden laatua. Mahdollisuus tällaiseen supistettuun infrastruktuurin tai palvelujen käyttöön olisi kuitenkin annettava syrjimättä kaikille lentoliikenteen harjoittajille, jotka sitä haluavat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, käyttöoikeus on määriteltävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein, jotka lentoaseman pitäjä vahvistaa. |
(9) Viime aikoina markkinoille on tullut lentoliikenteen harjoittajia, jotka tarjoavat lentoliikennepalveluja alhaisin kustannuksin. Näiden lentoliikenteen harjoittajien käyttämien lentoasemien olisi voitava soveltaa maksuja, jotka vastaavat tarjottua infrastruktuuria ja/tai palvelun tasoa, koska lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus edellyttää, että lentoaseman tarjoamien palvelujen hinta vastaa niiden laatua. Mahdollisuus tällaiseen erilaiseen infrastruktuurin tai palvelujen käyttöön olisi kuitenkin annettava syrjimättä kaikille lentoliikenteen harjoittajille, jotka sitä haluavat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, käyttöoikeus on määriteltävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein, jotka lentoaseman pitäjä vahvistaa. Erisuuruisten maksujen ja/tai maksuihin tehtävien korotusten olisi perustuttava avoimiin, objektiivisiin ja selkeisiin arviointiperusteisiin. Erisuuruisten maksujen voidaan katsoa houkuttavan avaamaan uusia reittejä ja edistävän näin aluekehitystä sellaisilla alueilla, jotka kärsivät maantieteellisistä ja luonnonoloista johtuvista haittatekijöistä, syrjäisimmät alueet mukaan luettuina. |
Perustelu | |
Kyse ei välttämättä ole "supistetusta" hinnasta, vaan se voi olla korkeampi, joten termi "erilainen" vaikuttaa sopivammalta | |
Tarkistuksella vahvistetaan perusteet erisuuruisten maksujen määräämiselle. | |
Tarkistus 4 Johdanto-osan 10 kappale | |
(10) Koska turvakustannuksista aiheutuvien maksujen vahvistamiseen ja perimiseen sovelletaan yhteisössä erilaisia menetelmiä, on tarpeen yhdenmukaistaa turvakustannuksista johtuvien maksujen perimisen perusteet niillä yhteisön lentoasemilla, jolla turvakustannukset vaikuttavat lentoasemamaksuihin. Näillä lentoasemilla maksun määrän olisi oltava sidoksissa turvaamisesta aiheutuviin kustannuksiin, ottaen huomioon turvakustannusten mahdollinen julkinen rahoitus. |
(10) Koska turvakustannuksista aiheutuvien maksujen vahvistamiseen ja perimiseen sovelletaan yhteisössä erilaisia menetelmiä, on tarpeen yhdenmukaistaa turvakustannuksista johtuvien maksujen perimisen perusteet niillä yhteisön lentoasemilla, jolla turvakustannukset vaikuttavat lentoasemamaksuihin. Näillä lentoasemilla maksun määrän olisi oltava sidoksissa turvaamisesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin siten, että turvakustannusten kattamiseen myönnettyä mahdollista julkista rahoitusta ja valtion tukea hoidetaan tarkasti, ja palvelujen tarjoamisen olisi tapahduttava omakustannushintaan, jonka tuloksena ei saada voittoa. Turvatoimista aiheutuvien menojen kattamiseksi käyttöön otetuista lentoasemamaksuista saadut tulot olisi käytettävä ainoastaan turvatoimien täytäntöönpanoon. |
Perustelu | |
Tarkistuksella täsmennetään sanamuotoa. Valtion tuki ja muu julkinen rahoitus eivät saa johtaa lentoasemamaksujen nousuun. | |
Turvamaksuja voidaan periä vain turvallisuustoimenpiteistä todellisuudessa aiheutuneiden kustannusten verran. | |
Matkustajien turvallisuuden ja lentoaseman välttämättömien infrastruktuurien varmistamiseksi tarvitaan investointeja, joiden kustannukset katetaan lentoasemamaksuilla. | |
Tarkistus 5 Johdanto-osan 11 kappale | |
(10) Lentoaseman käyttäjillä olisi oltava oikeus tiettyyn vähimmäispalvelutasoon vastineena suorittamistaan maksuista. Tämän vuoksi palvelutasosta olisi lentoasemalla tehtävä säännöllisin väliajoin lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjiä edustavan organisaation tai organisaatioiden välinen sopimus. |
(11) Lentoaseman käyttäjillä olisi oltava oikeus tiettyyn palvelutasoon vastineena suorittamistaan maksuista. Tämän vuoksi palvelutasosta olisi lentoasemalla tehtävä säännöllisin väliajoin lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjiä edustavan organisaation tai organisaatioiden välinen sopimus. |
Perustelu | |
Palvelutason määrittelyssä ei pitäisi keskittyä ainoastaan vähimmäistasoon. | |
Tarkistus 6 1 artiklan 1 kohta | |
1. Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset periaatteet lentoasemamaksujen perimiselle yhteisön lentoasemilla. |
1. Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset periaatteet lentoasemamaksujen perimiselle yhteisön lentoasemilla. Se ei vaikuta lentoaseman pitäjän vapauteen päättää, soveltaako se single till vai dual till -mallia tai niiden sekamuotoa |
Perustelu | |
Euroopan unionissa on erilaisten liiketoimintamallien johdosta erilaisia maksujen laskentatapoja. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti liiketoimintamallin sekä maksujen laskentamenetelmien valinta on lentoasematoiminnan harjoittajan vastuulla. | |
Tarkistus 7 1 artiklan 2 kohdan 1 alakohta | |
2. Tätä direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuotuinen liikennemäärä on enemmän kuin miljoona matkustajaa tai 25 000 tonnia rahtia. |
2. Tätä direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuotuinen liikennemäärä on enemmän kuin 5 miljoonaa matkustajaa tai joilla vuotuinen matkustajamäärä on yli 15 prosenttia jäsenvaltion matkustajamäärästä. |
|
Jäsenvaltiot voivat, kansallisten kilpailuviranomaisten tutkittua asian perusteellisesti, soveltaa tätä direktiiviä myös muihin lentoasemiin, jos tämä osoittautuu tarpeelliseksi. |
Perustelu | |
Zweck der vorliegenden Richtlinie ist es, den eventuellen Missbrauch einer marktbeherrschenden Stellung von Flughäfen zu unterbinden. Die Erfahrung zeigt jedoch, dass insbesondere an den kleineren Flughäfen ein solches Missbrauchsrisiko nicht gegeben ist. Vor diesem Hintergrund stellt die von der Europäischen Kommission vorgeschlagene Schwelle für den Anwendungsbereich von 1 Million Fluggastbewegungen oder mehr als 25.000 Tonnen Luftfrachtaufkommen keinen sinnvollen Indikator für das Vorhandensein von Marktmacht dar. Entsprechend der Kategorisierung durch die Europäische Kommission in den "Gemeinschaftlichen Leitlinien für die Finanzierung von Flughäfen und die Gewährung staatlicher Anlaufbeihilfen für Luftfahrtunternehmen auf Regionalflughäfen" vom September 2005 sollte diese Richtlinie lediglich auf Flughäfen mit mehr als 5 Mio. jährlichen Fluggastbewegungen Anwendung finden, d.h. auf Flughäfen der Kategorie B („nationale Flughäfen“ mit 5 bis 10 Mio. Passagieren jährlich) und der Kategorie A („große Gemeinschaftsflughäfen“ mit über 10 Mio. Passagieren jährlich) sowie auf alle Flughäfen mit mindestens 15% der Fluggastbewegungen ihres Mitgliedstaates, so dass eine EU-weite Anwendung der Richtlinie sichergestellt ist. Ebenso sollten Flughafennetzwerke und alle in Flughafennetzwerken organisierten Flughäfen unter den Anwendungsbereich der vorliegenden Richtlinie fallen. | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Direktiiviä olisi sovellettava kaikkiin lentoasemiin, joilla on tietty hallitseva asema markkinoilla, eli sen soveltamisalaa olisi voitava laajentaa kilpailuviranomaisen tekemän tutkimuksen perusteella. | |
Tarkistus 8 1 artiklan 2 kohdan 1 a alakohta (uusi) | |
|
Jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo alueellaan toimivista lentoasemista, joihin tätä direktiiviä sovelletaan. Luettelon on perustuttava Eurostatin tietoihin ja sitä on päivitettävä vuosittain. |
Perustelu | |
Direktiivin soveltamisalan piiriin olisi otettava ainoastaan lentoasemat, joiden markkina-asema on (mahdollisesti) määräävä. | |
Tarkistus 9 1 artiklan 2 kohdan 2 a alakohta (uusi) | |
|
Tätä direktiiviä sovelletaan lisäksi kaikkiin perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemaverkkoihin ja niihin järjestäytyneisiin lentoasemiin. |
Perustelu | |
Zweck der vorliegenden Richtlinie ist es, den eventuellen Missbrauch einer marktbeherrschenden Stellung von Flughäfen zu unterbinden. Die Erfahrung zeigt jedoch, dass insbesondere an den kleineren Flughäfen ein solches Missbrauchsrisiko nicht gegeben ist. Vor diesem Hintergrund stellt die von der Europäischen Kommission vorgeschlagene Schwelle für den Anwendungsbereich von 1 Million Fluggastbewegungen oder mehr als 25.000 Tonnen Luftfrachtaufkommen keinen sinnvollen Indikator für das Vorhandensein von Marktmacht dar. Entsprechend der Kategorisierung durch die Europäische Kommission in den "Gemeinschaftlichen Leitlinien für die Finanzierung von Flughäfen und die Gewährung staatlicher Anlaufbeihilfen für Luftfahrtunternehmen auf Regionalflughäfen" vom September 2005 sollte diese Richtlinie lediglich auf Flughäfen mit mehr als 5 Mio. jährlichen Fluggastbewegungen Anwendung finden, d.h. auf Flughäfen der Kategorie B („nationale Flughäfen“ mit 5 bis 10 Mio. Passagieren jährlich) und der Kategorie A („große Gemeinschaftsflughäfen“ mit über 10 Mio. Passagieren jährlich) sowie auf alle Flughäfen mit mindestens 15% der Fluggastbewegungen ihres Mitgliedstaates, so dass eine EU-weite Anwendung der Richtlinie sichergestellt ist. Ebenso sollten Flughafennetzwerke und alle in Flughafennetzwerken organisierten Flughäfen unter den Anwendungsbereich der vorliegenden Richtlinie fallen. | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Tarkistus 10 1 artiklan 2 kohdan 2 alakohta | |
Tätä direktiiviä ei sovelleta maksuihin, joita peritään korvaukseksi lennonvarmistuspalveluista reitillä ja lentoasemalla lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1794/2006 mukaisesti, eikä maksuihin, joita peritään korvaukseksi maahuolintapalveluista, joita tarkoitetaan pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla annetun neuvoston direktiivin 96/67/EY liitteessä. |
Tätä direktiiviä ei sovelleta maksuihin, joita peritään korvaukseksi lennonvarmistuspalveluista reitillä ja lentoasemalla lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1794/2006 mukaisesti, eikä maksuihin, joita peritään korvaukseksi maahuolintapalveluista, joita tarkoitetaan pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla annetun neuvoston direktiivin 96/67/EY liitteessä, tai maksuihin, jotka peritään vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien avustamisen rahoittamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä, mukaisesti. |
|
1 EUVL L 204, 26.7.2006, s. 1. |
Perustelu | |
Asetusta (EY) N:o 1794/2006 ja direktiiviä 96/67/EY vastaavasti myös asetuksen (EY) N:o 1107/2006 sääntelyn kohde olisi suljettava tämän lainsäädännön ulkopuolelle. | |
Tarkistus 11 2 artiklan b alakohta | |
(b) "lentoaseman pitäjällä" yhteisöä, jolle kansallisten lakien tai asetusten nojalla on annettu tehtäväksi huolehtia muun toimintansa ohella tai yksinomaisesti lentoasemien infrastruktuurien hallinnasta sekä eri tahojen toiminnan yhteensovittamisesta ja valvonnasta kyseisillä lentoasemilla; |
(b) "lentoaseman pitäjällä" yhteisöä, jolle kansallisten lakien tai asetusten nojalla on annettu tehtäväksi huolehtia muun toimintansa ohella tai yksinomaisesti lentoasemien tai lentoasemaverkon infrastruktuurien hallinnasta sekä eri tahojen toiminnan yhteensovittamisesta ja valvonnasta kyseisillä lentoasemilla tai kyseisessä lentoasemaverkossa; |
Perustelu | |
Täsmällisempi sanamuoto vastaa 2 artiklan a a kohtaan tehtyä tarkistusta. | |
Tarkistus 12 2 artiklan d alakohta | |
(d) "lentoasemamaksulla" tarkoitetaan lentoaseman pitäjän hyväksi kerättävää maksua, jonka maksajia ovat lentoaseman käyttäjät ja/tai lentomatkustajat ja jolla katetaan kokonaan tai osittain lentoaseman pitäjän yksinomaisesti käyttöön antamien tilojen ja palvelujen kustannukset, jotka liittyvät ilma-alusten laskeutumiseen ja lähtöön, valaistukseen ja ilma-alusten pysäköintiin sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn; |
(d) "lentoasemamaksulla" lentoaseman pitäjän hyväksi kerättävää maksua, jonka maksajia ovat lentoaseman käyttäjät ja/tai lentomatkustajat ja jolla katetaan lentoaseman pitäjän yksinomaisesti käyttöön antamien tilojen ja palvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät ilma-alusten laskeutumiseen ja lähtöön, valaistukseen ja ilma-alusten pysäköintiin sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn; |
Perustelu | |
Direktiivissä esitettävän lentoasemamaksun määritelmän ei pitäisi sisältää viittausta tekijöihin, jotka määrittelevät lentoasemamaksujen tason. | |
Tarkistus 13 2 artiklan e alakohta | |
(e) "turvamaksulla" maksua, jolla on erityisesti tarkoituksena kattaa kokonaan tai osittain niistä turvatoimista aiheutuvat kustannukset, jotka toteutetaan siviili-ilmailun suojaamiseksi laittomilta teoilta. |
(e) "turvamaksulla" maksua, jolla on erityisesti tarkoituksena kattaa kokonaan tai osittain niistä vähimmäisturvatoimista aiheutuvat kustannukset, jotka toteutetaan siviili-ilmailun suojaamiseksi laittomilta teoilta ja jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2320/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä1. |
|
1 EYVL L 355, 30.12.2002, s. 1. |
Perustelu | |
Selvennys. | |
Tarkistus 14 2 artiklan e a alakohta (uusi) | |
|
(e a) "lentoasemaverkolla" tarkoitetaan jäsenvaltiossa toimivien lentoasemien ryhmää, jonka toiminnasta vastaa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen määräämä lentoaseman pitäjä. |
Perustelu | |
Eräissä EU-maissa (Espanja, Portugali, Kreikka, Ruotsi, Suomi) lentoliikennettä hoitavat lentoasemien yhteenliittymät, jotta voidaan ottaa huomioon maantieteelliset erityispiirteet ja mahdollistaa kaikkien kansalaisten ja yritysten pääsy lentoasemille. Tämä on syytä ottaa aiheellisesti huomioon. | |
Tarkistus 16 3 a artikla (uusi) | |
|
3 a artikla |
|
Lentoasema verkossa |
|
Sen varmistamiseksi, että lentoasemaverkon lentoasemia on mahdollisuus käyttää lentomatkustajien määrään nähden kohtuulliseen hintaan, jäsenvaltiot voivat sallia, että lentoasemaverkkojen toiminnanharjoittajat ottavat käyttöön yhdenmukaisen ja avoimen maksujärjestelmän kaikille lentoasemaverkkoon kuuluville lentoasemille. Lupa voidaan myöntää ainoastaan sillä edellytyksellä, että eri jäsenvaltioiden lentoasemien välinen kilpailu ei vääristy esimerkiksi matkailun näkökulmasta. Riitatapauksessa kantaja voi valittaa asiasta komissiolle asianmukaisen Euroopan yhteisön kilpailulainsäädännön perusteella. |
Perustelu | |
Lähekkäiset lentoasemat, jotka sijaitsevat matkailun kannalta erityisen tärkeillä alueilla, ovat toistensa kilpailijoita, ja lentoasemamaksuihin tehtävät muutokset ja direktiivin seuraukset voivat vaikuttaa merkittävästi niiden liikenteeseen ja siitä johtuvaan kilpailuun. | |
Tarkistus 17 4 artiklan 1 kohta | |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullakin lentoasemalla otetaan käyttöön pakollinen menettely, jonka mukaisesti lentoaseman pitäjä ja lentoaseman käyttäjät tai näiden edustajat kuulevat säännöllisesti toisiaan lentoasemamaksujärjestelmän toiminnasta ja maksujen tasosta. Tällainen kuuleminen on järjestettävä vähintään kerran vuodessa. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullakin lentoasemalla, johon tätä direktiiviä sovelletaan, otetaan käyttöön pakollinen menettely, jonka mukaisesti lentoaseman pitäjä ja lentoaseman käyttäjät tai näiden edustajat kuulevat toisiaan lentoasemamaksujärjestelmän toiminnasta ja maksujen tasosta, mukaan lukien palvelun laatu, jota lentokentän pitäjältä odotetaan vastineeksi lentoasemamaksusta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällainen kuuleminen toteutetaan ennen kuin lentoaseman pitäjät tai lentoaseman käyttäjät haluavat ottaa käyttöön tai tehdä merkittäviä muutoksia lentoasemamaksujärjestelmään tai maksujen tasoon. Kun lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien tai lentoaseman käyttäjien edustajien välillä on monivuotinen sopimus, kuuleminen on toteutettava kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti. |
Perustelu | |
Kuuleminen on tarpeen ainoastaan ennen maksuihin tehtäviä muutoksia. | |
Tarkistus 18 4 artiklan 2 kohta | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksujärjestelmän tai maksujen tason muutokset tehdään lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien yhteisellä sopimuksella aina, kun se on mahdollista. Tätä varten lentoaseman pitäjän on toimitettava lentoaseman käyttäjille kaikki ehdotukset lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamiseksi sekä tiedot ehdotettujen muutosten syistä viimeistään neljä kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Jos kuka tahansa lentoaseman käyttäjistä sitä pyytää, lentoaseman pitäjän on järjestettävä ehdotetuista muutoksista lentoaseman käyttäjien kuuleminen ja otettava näiden näkemykset huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Lentoaseman pitäjän on julkaistava lopullinen päätöksensä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen voimaantuloa. Lentoaseman pitäjän on perusteltava lentoaseman käyttäjien näkemyksiä koskeva päätöksensä, jos ehdotetuista muutoksista ei päästä sopimukseen lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välillä. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksujärjestelmän tai maksujen tason muutokset tehdään lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien yhteisellä sopimuksella aina, kun se on mahdollista. Tätä varten lentoaseman pitäjän on toimitettava lentoaseman käyttäjille kaikki ehdotukset lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamiseksi sekä tiedot ehdotettujen muutosten syistä viimeistään kuusi kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Jos kuka tahansa lentoaseman käyttäjistä sitä pyytää, lentoaseman pitäjän on järjestettävä ehdotetuista muutoksista lentoaseman käyttäjien kuuleminen ja otettava näiden näkemykset huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Lentoaseman pitäjän on julkaistava lopullinen päätöksensä kohtuullisen ajoissa ennen sen voimaantuloa. Lentoaseman pitäjän on perusteltava lentoaseman käyttäjien näkemyksiä koskeva päätöksensä, jos ehdotetuista muutoksista ei päästä sopimukseen lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välillä. |
Perustelu | |
Noudatetaan ICAO:n periaatetta (asiakirja 9082/7): "kohtuullisen ajoissa". | |
Tarkistus 19 4 artiklan 3 kohta | |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos lentoasemamaksuja koskevasta päätöksestä ei päästä sopimukseen, kumpikin osapuoli voi vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen, jonka on tutkittava lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamista koskevat perustelut. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos lentoasemamaksuja koskevasta päätöksestä ei päästä mitenkään sopimukseen, lentoaseman pitäjät tai lentoaseman käyttäjät, mikäli he edustavat vähintään kahta toisistaan riippumatonta lentoyhtiötä tai vähintään 10:tä prosenttia lentoaseman vuotuisista lentojen määristä tai vuotuisista matkustajamääristä, voivat vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen, jonka on tutkittava lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamista koskevat perustelut. |
|
Jäljempänä 10 artiklan mukaisesti nimitetty tai perustettu riippumaton sääntelyviranomainen: |
|
(i) laatii menettelyn, jolla ratkaistaan lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien tai heidän edustajiensa väliset riidat lentoasemamaksujen tasoon tai rakenteeseen tehtävistä muutoksista, mukaan luettuna palvelun laatu, |
|
(ii) määrittää ehdot, joiden mukaisesti riita voidaan ratkaista, |
|
(iii) määrittää kriteerit, joiden mukaisesti riitoja arvioidaan. |
|
Nämä ehdot ja kriteerit eivät saa olla syrjiviä, ja niiden on oltava avoimia ja vastattava kilpailulainsäädännön ja tämän direktiivin periaatteita. |
|
Lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamisen tutkinnalla ei ole lykkäävää vaikutusta. |
Perustelu | |
Palautetaan esittelijän esittämä tarkistus 5 ja sen perustelut, mutta lisätään siihen, että riippumaton sääntelyelin puuttuu lentoasemamaksuja koskevasta päätöksestä mahdollisesti vallitsevaan erimielisyyteen viimeisenä keinona, toisin sanoen vasta sen jälkeen, kun säännösten kohteena olevat osapuolet ovat käyttäneet loppuun kaikki muut sovittelukeinot. | |
Tarkistus 20 4 artiklan 3 a kohta (uusi) | |
|
3 a. Lentokentän käyttäjän on toimitettava alustavia todisteita siitä, että asianomainen lentoasema on toteuttanut toimia, joilla rikotaan EY:n kilpailulainsäädäntöä. |
Perustelu | |
Lentoasemien ja lentoyhtiöiden rajoittamaton oikeus vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen aina, kun maksuista ei päästä sopimukseen, saisi nämä toimimaan muulla kuin toivotulla tavalla ja vähentäisi osapuolten yritystä neuvotella tavanomaisia liikesopimuksia. | |
On selvennettävä, että maksujen perimistä ei lykätä tai keskeytetä, kun riidan ratkaisu on kesken. Olisi oltava alustavia todisteita siitä, että hinnat ovat ylittäneet merkittävästi asianomaiset kustannukset tai että voitot ovat olleet merkittävästi kilpailukykyisen tason yläpuolella. | |
Tarkistus 21 4 artiklan 3 b kohta (uusi) | |
|
3 b. Näitä säännöksiä sovelletaan, ellei mistään voimassa olevasta riitojenratkaisu- tai lakisääteisestä valitusmenettelystä muuta johdu. |
Perustelu | |
Lentoasemien ja lentoyhtiöiden rajoittamaton oikeus vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen aina, kun maksuista ei päästä sopimukseen, saisi nämä toimimaan muulla kuin toivotulla tavalla ja vähentäisi osapuolten yritystä neuvotella tavanomaisia liikesopimuksia. | |
On selvennettävä, että maksujen perimistä ei lykätä tai keskeytetä, kun riidan ratkaisu on kesken. Olisi oltava alustavia todisteita siitä, että hinnat ovat ylittäneet merkittävästi asianomaiset kustannukset tai että voitot ovat olleet merkittävästi kilpailukykyisen tason yläpuolella. | |
Tarkistus 22 5 artiklan 1 kohdan b alakohta | |
b) maksujen laskentamenetelmä, |
b) maksujen määräämiseen käytetty menetelmä ja maininta siitä, onko sovellettu niin sanottua single till vai dual till -mallia tai niiden sekamuotoa, |
Perustelu | |
Olisi liian yksinkertaista olettaa, että maksut lasketaan käyttäen ennalta määrättyä laskentamenetelmää. Lentoasemien olisi voitava tehdä markkinoilta tulevan paineen ja kilpailun edellyttämiä mukautuksia. | |
Lentoaseman pitäjän valitsema liiketoimintamalli vaikuttaa suoraan maksujen laskentamenetelmään. Avoimuuden nimissä asia on syytä tehdä selväksi. | |
Tarkistus 23 5 artiklan 1 kohdan c alakohta | |
c) lentoaseman yleinen kulurakenne, |
c) lentoaseman yleinen kulurakenne, joka liittyy toimitiloihin ja palveluihin, jotka lentoasemamaksuilla on tarkoitus kattaa, jos se on lentoasemamaksujen laskennan kannalta olennaista ja jos se on esitettävä vuosikertomuksissa; |
Perustelu | |
Kustannusrakenteen olisi viitattava selkeämmin toimitiloista ja palveluista aiheutuviin kustannuksiin, jotka liittyvät laskeutumiseen, nousuun, valaistukseen, lentokoneiden pysäköintiin sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn. | |
Lentoaseman yleinen kulurakenne esitetään vuosikertomuksissa. Tarvitaan kuitenkin kulurakenteen erittelyä, jos sitä käytetään liiketoimintamallin mukaisesti lentoasemamaksujen laskennassa. | |
Tarkistus 24 5 artiklan 1 kohdan d a alakohta (uusi) | |
|
d a) lentoasemien valtiontuesta, taloudellisista tuista ja muista rahallisista tuista saamat tulot suhteessa maksuista saatuihin tuloihin; |
Perustelu | |
Johdonmukaisen avoimuuden varmistamiseksi olisi ilmoitettava valtiontuista ja muista taloudellisista tuista tai virallisista tuista saadut tulot. | |
Tarkistus 25 5 artiklan 1 kohdan d a alakohta (uusi) | |
|
d b) lentoasemalle myönnetty valtion- tai aluetuki sekä keskushallinnon julkisen palvelun velvoitteiden hoitamiseen myöntämästä rahoitustuesta saatujen varojen määrä; |
Perustelu | |
Lentoaseman pitäjän on vähintään kerran vuodessa toimitettava lentoaseman käyttäjille tiedot tekijöistä, joiden perusteella kaikki lentoasemalla perittävät maksut määrätään. Avoimuuden varmistamiseksi tietojen yhteydessä on ilmoitettava lentoasemille myönnettyjen valtion- ja aluetukien määrä sekä keskushallinnon julkisen palvelun velvoitteiden hoitamiseen myöntämästä rahoitustuesta saatujen varojen määrä. | |
Tarkistus 26 5 artiklan 1 kohdan f alakohta | |
f) ennuste lentoaseman maksuista, liikenteen kasvusta ja suunnitelluista investoinneista, |
f) ennuste lentoaseman maksuista, liikenteen kasvusta ja suunnitelluista merkittävistä investoinneista, |
Perustelu | |
Tulevien maksujen ilmoittaminen johtaisi "hintavaroituksiin" ja saattaisi haitata kilpailua, sillä se saattaisi rohkaista kartellikäyttäytymiseen. Maksujen taso määritellään sen jälkeen, kun osapuolia on kuultu, eikä ennustuksia ole saatavilla. Säännellyssä ympäristössä toimivat lentoasemat eivät voi ennustaa maksujen tasoa. | |
Tarkistus 27 5 artiklan 1 kohdan h alakohta | |
h) investointien tuottavuus mitattuna niiden vaikutuksena lentoaseman kapasiteetin lisäämiseen ja palvelujen laadun parantamiseen. |
h) ehdotettujen merkittävien investointien ennustettu tuotto mitattuna niiden vaikutuksena lentoaseman kapasiteetin lisäämiseen ja palvelujen laadun parantamiseen. |
Perustelu | |
"Tuottavuus" voidaan tulkita monella tavalla. | |
Tarkistus 28 5 artiklan 2 kohdan johdantokappale | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjät antavat lentoaseman pitäjälle säännöllisesti erityisesti seuraavat tiedot: |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjät antavat lentoaseman pitäjälle ennen odotettavissa olevaa lentokenttämaksujen tason muuttamista tai uusien lentokenttämaksujen käyttöönottoa erityisesti seuraavat tiedot: |
Perustelu | |
Tietojen antaminen on tarpeen ainoastaan tulevien muutosten tai uusien maksujen käyttöönoton yhteydessä. | |
Tämä tarkistus korvaa mietintöluonnoksen tarkistuksen 10. | |
Tarkistus 29 5 artiklan 3 kohta | |
3. Lentoaseman pitäjälle tämän artiklan nojalla annettuja tietoja on pidettävä luottamuksellisina ja niitä on käsiteltävä sen mukaisesti. |
3. Lentoaseman pitäjälle 1 ja 2 kohdan nojalla annettuja tietoja on pidettävä luottamuksellisina ja niitä on käsiteltävä sen mukaisesti. Ne kuuluvat tietojen salassapitoa koskevan kansallisen lainsäädännön piiriin. Pörssinoteerattujen lentoasemien tapauksessa on erityisesti otettava huomioon pörssilainsäädännölliset vaatimukset. |
Perustelu | |
Tarkistuksella pyritään varmistamaan, että teksti vastaa uutta 3 a kohtaa, jossa otetaan käyttöön lentoasemien käyttäjien ja lentoliikenteen harjoittajien asiakkaiden välistä avoimuutta koskeva vaatimus. | |
Tietojen luottamuksellisuus on taattava kansallisella lainsäädännöllä. Lisäksi on otettava huomioon pörssinoteerattuja lentoasemia koskevat pörssilainsäädännölliset erityisvaatimukset. | |
Tämä tarkistus korvaa mietintöluonnoksen tarkistuksen 11. | |
Tarkistus 30 5 artiklan 3 a kohta (uusi) | |
|
3 a. Riippumattomalla sääntelyviranomaisella on asianmukaisten salassapitosääntöjen puitteissa oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tehtävänsä hoitamisen yhteydessä. |
Perustelu | |
On tärkeää, että avoimuutta koskevia sääntöjä sovelletaan myös riippumattoman viranomaisen oikeuteen saada tietoja. | |
Tarkistus 31 6 artikla | |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä kuulee lentoaseman käyttäjiä ennen uusia infrastruktuurihankkeita koskevien lopullisten suunnitelmien tekemistä. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä kuulee lentoaseman käyttäjiä ennen uusia infrastruktuurihankkeita koskevien lopullisten suunnitelmien tekemistä. Lentoaseman pitäjä voi enintään viisi vuotta ennen investoinnin toteuttamista turvata etunsa etukäteisrahoituksen avulla, kun lentoasemamaksut asetetaan. |
Perustelu | |
Etukäteisrahoitus on olennaisen tärkeä infrastruktuurien kehittämiselle. Jotta etukäteisrahoitusta saataisiin, on mahdotonta välttää maksuihin tehtäviä huomattavia yhtäkkisiä korotuksia. Lentoyhtiöiden etujen turvaamiseksi on kuitenkin säädettävä, että etukäteisrahoitus voi alkaa vasta sen jälkeen, kun lentoaseman pitäjä on ilmoittanut lentoaseman käyttäjille infrastruktuuri-investointeja koskevien suunnitelmien toteuttamisesta, ja aikaisintaan viisi vuotta ennen investoinnin toteuttamista. | |
Tarkistus 32 6 a artikla (uusi) | |
|
6 a artikla |
|
Lentoaseman pitäjä voi etukäteisrahoittaa uusia infrastruktuurihankkeita lentoasemamaksujen vastaavilla korotuksilla. Edellytyksenä on, että |
|
a) lentoaseman käyttäjille tiedotetaan avoimesti lentoasemamaksujen korotusten suuruudesta ja soveltamisajasta, |
|
b) kaikki lisätulot käytetään yksinomaan sovitun infrastruktuurin perustamiseen, |
|
c) asiaan on saatu kaikki viranomaisluvat. |
Perustelu | |
Koska eturistiriidat ovat mahdollisia, on vältettävä tilanne, jossa lentoaseman käyttäjien "veto-oikeus" tekee etukäteisrahoituksen mahdottomaksi; siksi heille olisi vain ilmoitettava, mutta avoimella tavalla. | |
Tarkistus 33 7 artiklan 1 kohta | |
1. Lentoaseman sujuvan ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä sekä lentoaseman käyttäjiä edustava organisaatio tai organisaatiot, käynnistävät neuvottelut palvelutasosopimuksen tekemiseksi lentoaseman terminaalissa tai terminaaleissa annettavien palvelujen laadusta sekä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, lentoaseman käyttäjien suunnittelemistaan toimista toimittamien tietojen oikeellisuudesta ja toimitusajasta, jotta lentoasema voi noudattaa velvollisuuksiaan. Tällainen sopimus on tehtävä vähintään joka toinen vuosi, ja siitä on ilmoitettava kunkin jäsenvaltion riippumattomalle sääntelyviranomaiselle. |
1. Lentoaseman sujuvan ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä sekä lentoaseman käyttäjiä edustava organisaatio tai organisaatiot, käynnistävät neuvottelut palvelutasosopimusten tekemiseksi maksujen suhteuttamista koskevan 8 artiklan säännösten mukaisesti lentoaseman terminaalissa tai terminaaleissa annettavien palvelujen laadusta sekä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, lentoaseman käyttäjien suunnittelemistaan toimista toimittamien tietojen oikeellisuudesta ja toimitusajasta, jotta lentoasema voi noudattaa velvollisuuksiaan. Tällainen sopimus on tehtävä vähintään joka toinen vuosi, ja siitä on ilmoitettava kunkin jäsenvaltion riippumattomalle sääntelyviranomaiselle. |
Perustelu | |
Maksujen mahdollisen suhteuttamisen (ks. direktiiviehdotuksen 8 artikla) perusteella on tarpeen tehdä eri sopimukset kustakin palvelutasosta. | |
Tarkistus 34 8 artiklan otsikko | |
Maksujen suhteuttaminen |
Maksuissa olevat erot |
Perustelu | |
On toteutettava toimia sen varmistamiseksi, etteivät lentoasemat harjoita syrjintää lentoyhtiöiden välillä myöntämällä etuuskohtelua ja tekemällä erillisiä sopimuksia ja liikesopimuksia, joissa määrätään poikkeuksista. Lisäksi toimilla olisi varmistettava, etteivät lentoyhtiöt voi saada suurempia palvelusopimuksia, minkä avulla ne takaisivat itselleen etuja ja kaupallisia myönnytyksiä tavalla, joka ei ole avoin ja kaikkien saatavilla, sekä tekemällä erillisiä sopimuksia, joita ei julkaista. | |
Tarkistus 35 8 artiklan 1 kohta | |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä voi vaihdella tiettyjen lentoasemapalvelujen laatua ja laajuutta tai tarjota erilaatuisia ja ‑kokoisia terminaaleja tai terminaalien osia, kun se haluaa tarjota räätälöityjä palveluja taikka varata terminaalin tai terminaalin osan tietylle käyttäjälle. Lentoasemamaksujen taso voidaan suhteuttaa tällaisten palvelujen laatuun ja laajuuteen. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä voi vaihdella tiettyjen lentoasemapalvelujen laatua ja laajuutta tai tarjota erilaatuisia ja ‑kokoisia terminaaleja tai terminaalien osia, kun se haluaa tarjota räätälöityjä palveluja taikka varata terminaalin tai terminaalin osan tietylle käyttäjälle. Lentoasemamaksujen taso voidaan suhteuttaa tällaisten palvelujen laatuun ja laajuuteen, mutta maksut voidaan eriyttää myös ympäristönsuojelun tason, melusaasteen tai muiden yleistä etua koskevien perusteiden mukaisesti, mikäli nämä määräytyvät asianmukaisten, objektiivisten ja avoimien kriteerien perusteella. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että lentoasemat perivät saman maksun samasta palvelusta. Lentoaseman pitäjä voi myöntää lentoaseman käyttäjille alennuksia maksuista käytettyjen palvelujen laadun perusteella sillä edellytyksellä, että kyseinen alennus on kaikkien lentoaseman käyttäjien saatavilla julkaistuin, avoimin ja objektiivisin ehdoin. Se voi myöntää alennuksen uusia reittejä avaaville käyttäjille sillä edellytyksellä, että alennus myönnetään niin ikään julkisella ja syrjimättömällä tavalla ja se on kaikkien lentoaseman käyttäjien saatavilla samalla tavalla EY:n kilpailulainsäädännön mukaisesti. |
Perustelu | |
Lentoasemien olisi voitava eriyttää lentoasemamaksut mm. ympäristönsuojelun tason, melusaasteen tai muiden yleistä etua koskevien perusteiden mukaisesti, jotta käytössä oleva kapasiteetti voidaan hyödyntää optimaalisesti. | |
On toteutettava toimia sen varmistamiseksi, etteivät lentoasemat harjoita syrjintää lentoyhtiöiden välillä myöntämällä etuuskohtelua ja tekemällä erillisiä sopimuksia ja liikesopimuksia, joissa määrätään poikkeuksista. Lisäksi toimilla olisi varmistettava, etteivät lentoyhtiöt voi saada suurempia palvelusopimuksia, minkä avulla ne takaisivat itselleen etuja ja kaupallisia myönnytyksiä tavalla, joka ei ole avoin ja kaikkien saatavilla, sekä tekemällä erillisiä sopimuksia, joita ei julkaista. | |
Tarkistus 36 8 artiklan 2 kohta | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjällä, joka haluaa käyttää räätälöityjä palveluja taikka tietylle käyttäjälle varattua terminaalia tai terminaalin osaa, voi saada käyttöönsä nämä palvelut, terminaalin tai terminaalin osan. |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä voi vaihdella tiettyjen lentoasemapalvelujen laatua ja laajuutta tai tarjota erilaatuisia ja ‑kokoisia terminaaleja tai terminaalien osia, kun se haluaa tarjota räätälöityjä palveluja taikka varata terminaalin tai terminaalin osan tietylle käyttäjälle. |
Jos käyttäjiä, jotka haluavat saada käyttöönsä räätälöityjä palveluja ja/tai tietylle käyttäjälle varatun terminaalin tai terminaalin osan, on useampia kuin kapasiteetin rajoissa on mahdollista, käyttöoikeus on määriteltävä asianmukaisin, objektiivisin, avoimin ja syrjimättömin perustein. |
Lentoasemamaksujen taso voidaan suhteuttaa tällaisten palvelujen laatuun ja laajuuteen. |
Perustelu | |
On toteutettava toimia sen varmistamiseksi, etteivät lentoasemat harjoita syrjintää lentoyhtiöiden välillä myöntämällä etuuskohtelua ja tekemällä erillisiä sopimuksia ja liikesopimuksia, joissa määrätään poikkeuksista. Lisäksi toimilla olisi varmistettava, etteivät lentoyhtiöt voi saada suurempia palvelusopimuksia, minkä avulla ne takaisivat itselleen etuja ja kaupallisia myönnytyksiä tavalla, joka ei ole avoin ja kaikkien saatavilla, sekä tekemällä erillisiä sopimuksia, joita ei julkaista. | |
Tarkistus 37 9 artiklan 1 kohta | |
Turvamaksuja saa käyttää ainoastaan turvakustannusten kattamiseen. Nämä kustannukset on määriteltävä kussakin jäsenvaltiossa yleisesti hyväksyttyjen kirjanpito- ja arvostusperiaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että otetaan erityisesti huomioon seuraavat: |
Turvamaksuja saa käyttää ainoastaan turvakustannusten kattamiseen eivätkä ne saa ylittää näitä kustannuksia. Turvamaksuilla ei saa pyrkiä voittoihin. Nämä kustannukset on määriteltävä kussakin jäsenvaltiossa yleisesti hyväksyttyjen, taloudellista ja yritystoiminnallista tehokkuutta koskevien periaatteiden sekä kirjanpito- ja arvostusperiaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti kunkin lentoaseman eri käyttäjäryhmien kesken. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että otetaan erityisesti huomioon seuraavat: |
Perustelu | |
On oikeastaan kunkin jäsenvaltion velvollisuus vastata lentoasemien turvatoimien kustannuksista ainakin osittain, koska turvatoimet eivät palvele ainoastaan lentoyhtiöiden matkustajien vaan myös suuren yleisön etua. Jos lentoyhtiöt tai matkustajat kuluttajina joutuvat tästä huolimatta maksamaan nämä kustannukset kokonaan tai osittain, yhtiöitä ja matkustajia ei saa lisäksi rasittaa turvatoimien toteuttamisen yhteydessä tapahtuvalla voitontavoittelulla. Lisäksi huomioon olisi otettava lentoyhtiöiden tai matkustajien ohella myös muut lentoasemien turvatoimista hyötyvät tahot. | |
Tarkistus 38 9 artiklan 2 luetelmakohta | |
– turvatoimista ja niistä vastaavasta henkilökunnasta aiheutuvat menot |
– turvatoimista ja niistä vastaavasta henkilökunnasta aiheutuvat menot lukuun ottamatta lyhytaikaisesti tiukennetuista turvatoimista aiheutuvia kustannuksia; tämän toimen säännöksiä ei sovelleta erityisestä riskinarvioinnista annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti määrättyihin toimiin, jotka aiheuttavat ylimääräisiä kuluja. |
Tarkistus 39 9 artiklan 3 luetelmakohta | |
– viranomaisten turvaamistarkoituksiin myöntämät tuet ja avustukset. |
– viranomaisten turvaamistarkoituksiin myöntämät tuet ja avustukset, joita on painotettava asianmukaisesti. |
Perustelu | |
Vältetään kaksinkertainen rahoitus. Katso johdanto-osan 10 kappaletta koskeva perustelu. | |
Tarkistus 40 9 artiklan 1 a kohta (uusi) | |
|
Tietyllä lentoasemalla perityistä turvamaksuista saadut tuotot saa käyttää ainoastaan lentoaseman turvatoimista aiheutuvien menojen kattamiseen siellä, missä maksut perittiin. Lentoasemaverkkojen tapauksessa turvamaksuista saadut tuotot saa käyttää ainoastaan verkkoon kuuluvilla lentoasemilla turvatoimista aiheutuviin menoihin. |
Perustelu | |
On varmistettava, ettei yhdessä jäsenvaltiossa perittyjä turvamaksuja kanavoida toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalla lentoasemalla, jos esimerkiksi sen omistaja on sama. | |
Tarkistus 41 9 a artikla (uusi) | |
|
9 a artikla |
|
Jäsenvaltiot vastaavat yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2320/2002 säädettyjä vähimmäisturvatoimia tiukempien turvatoimien toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. |
Perustelu | |
Jäsenvaltiot voivat hyväksyä asetuksen (EY) N:o 2320/2002 edellyttämiä turvatoimia tiukempia turvatoimia, mutta tässä tapauksessa niiden on vastattava aiheutuvista kustannuksista, jotta voidaan välttää kilpailun vääristyminen. | |
Tarkistus 42 10 artiklan 1 kohta | |
1. Tämän direktiivin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja 4 ja 7 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi jäsenvaltioiden on nimitettävä tai perustettava riippumaton elin, joka toimii niiden riippumattomana sääntelyviranomaisena. Kyseinen elin voi olla sama taho, jolle jäsenvaltio on antanut tehtäväksi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen muiden sääntelytoimenpiteiden soveltamisen, mukaan luettuna maksujärjestelmän ja/tai maksujen tason hyväksyminen, jos kyseinen taho täyttää 2 kohdassa säädetyt vaatimukset. |
1. Tämän direktiivin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden asianmukaisen soveltamisen ja 4 ja 7 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden on nimitettävä tai perustettava riippumaton elin, joka toimii niiden riippumattomana sääntelyviranomaisena. Kyseinen elin voi olla sama taho, jolle jäsenvaltio on antanut tehtäväksi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen muiden sääntelytoimenpiteiden soveltamisen, mukaan luettuna maksujärjestelmän ja/tai maksujen tason hyväksyminen, jos kyseinen taho täyttää 2 kohdassa säädetyt vaatimukset. |
Perustelu | |
Riippumattoman sääntelyviranomaisen organisoinnista vastaavat jäsenvaltiot, joiden on varmistettava 4 ja 7 artiklassa säädettyjen tehtävien sekä tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen. | |
Tarkistus 43 10 artiklan 1 a kohta (uusi) | |
|
1 a. Riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen voi siirtää tämän direktiivin säännösten tai niiden osien toteuttamisen valvonnassaan toimiville alueellisille riippumattomille sääntelyviranomaisille edellyttäen, että toteuttaminen tapahtuu saman standardin mukaisesti. Riippumattoman kansallisen sääntelyviranomaisen tehtävänä on edelleen varmistaa tämän direktiivin säännösten lainmukainen soveltaminen. Tämän direktiivin 10 artiklan 2 kohdan säännöksiä sovelletaan myös alueellisiin riippumattomiin sääntelyviranomaisiin. |
Perustelu | |
Tällä tarkistuksella pyritään ottamaan huomioon se tosiseikka, että 10 artiklan soveltaminen Euroopan komission esittämässä muodossa ei ole kaikissa jäsenvaltioissa ongelmatonta. | |
Tämä tarkistus korvaa mietintöluonnoksen tarkistuksen 17. | |
Tarkistus 44 10 artiklan 4 kohta | |
4. Jos lentoaseman pitäjä tai lentoaseman käyttäjä haluaa tehdä valituksen jostakin tämän direktiivin soveltamisalaan liittyvästä asiasta, se voi osoittaa valituksensa riippumattomalle sääntelyviranomaiselle, jonka on tehtävä riitojen ratkaisijana toimivana viranomaisena asiasta päätös kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Riippumattomalla sääntelyviranomaisella on oltava oikeus pyytää osapuolilta päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot. Sääntelyviranomaisen päätökset ovat sitovia. |
4. Tehtäessä 4 artiklassa tarkoitettua tutkimusta siitä, onko lentoasemamaksujen rakenteen tai tason muuttamiselle perusteita, riippumaton sääntelyviranomainen voi pyytää tarvittavia tietoja asianomaisilta osapuolilta ja sen on kuultava asianomaisia osapuolia ja kaikkia muita osapuolia, joihin asia vaikuttaa, voidakseen tehdä päätöksensä. Riippumattoman sääntelyviranomaisen on tehtävä päätöksensä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua valituksen vastaanottamisesta, ja sen on julkaistava päätös sekä sen perustelut. Sääntelyviranomaisen päätökset ovat sitovia. |
Perustelu | |
Kaksi kuukautta ei ole riittävän pitkä aika, jotta riippumaton sääntelyviranomainen voisi tehdä kattavan tutkimuksen maksujen tason ja rakenteen perusteista. | |
Tarkistus 45 11 artiklan 1 kohta | |
1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin toimintaa koskevan kertomuksen sekä tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. |
1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin toimintaa koskevan kertomuksen, jossa se arvioi tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä, sekä tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. |
Perustelu | |
Direktiivin toimintaa koskeva arviointi olisi kytkettävä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneeseen edistykseen. |
PERUSTELUT
Komission ehdottaman lentoasemamaksudirektiivin tarkoituksena on estää yksittäisten lentoasemien määräävän markkina-aseman mahdollinen väärinkäyttö. Näin halutaan edistää Euroopan lentoliikennealan tasapainoista kehitystä. Kaikki tämän direktiivin säännösten soveltamisalaan kuuluvat lentoasemat ja lentoyhtiöt saavat yhtenäiset säännökset keskinäisestä tiedonantovelvollisuudesta, avoimuusvaatimuksista sekä lentoasemamaksujen laskentamenetelmistä. Suunnitellulla riippumattoman kansallisen sääntelyviranomaisen perustamisella varmistetaan direktiivin täysimääräinen soveltaminen.
Yhteisön säännökset ovat tarpeen, koska kaikissa jäsenvaltioissa ei ole toimivaa, syrjimätöntä ja selkeää menettelyä maksujen laskemista varten. Ehdotetulla toimenpiteellä voidaan estää kilpailun vääristymät sekä lentoasemien välillä että yksittäisillä lentoasemilla eri hintoja maksavien yksittäisten lentoyhtiöiden välillä. Toimivan mekanismin vakiinnuttaminen kuulemisiin ja maksujen vahvistamiseen vahvistaa myös lentoliikenteen järjestelmäkumppanuutta.
Esittelijän kanta yksittäisiin tarkistuksiin:
Direktiivin säännösten ehdotettu soveltamisala (lentoasemat, joiden vuotuinen liikennemäärä on enemmän kuin miljoona matkustajaa tai 25 000 tonnia rahtia) kattaa noin 150 yhteisön lentoasemaa. Vaikka periaatteessa on mielekästä saattaa mahdollisimman moni lentoasema yhteisön sääntelyn piiriin, ehdotetun soveltamisalan mielekkyys on kovin kyseenalainen. Varsinkin brittien taholta on kuulunut vastaväitteitä, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että Isossa-Britanniassa on havaittavissa päinvastainen suuntaus eli alan sääntelyn purkaminen. Mutta on myös muita syitä harkita uudelleen direktiivin soveltamisalaa. Varsinkaan alueellisilla lentokentillä ei ole määräävän markkina-aseman väärinkäytön vaaraa. Lentoyhtiöt ovat niillä usein asemassa, josta koituu niille etua lentoasemamaksuista neuvoteltaessa. Kun otetaan huomioon luokittelu, joka on esitetty syyskuussa 2005 julkaistuissa yhteisön suuntaviivoissa lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta, esittelijä ehdottaa soveltamisalan ulottamista koskemaan viittä miljoonaa matkustajaa vuodessa, so. lentoasemia, jotka kuuluvat luokkaan B (kansalliset lentoasemat, joiden vuotuinen liikennemäärä on 5–10 miljoonaa matkustajaa) ja A (yhteisön suuret lentoasemat, joiden vuotuinen liikennemäärä on yli 10 miljoonaa matkustajaa) (tarkistus 1).
Eräissä EU-maissa (Espanja, Portugali, Kreikka, Ruotsi, Suomi) lentoasemien pito on järjestetty lentoasemien yhteenliittymien toimesta. Siksi näissä jäsenvaltioissa sovelletaan ehtoja, jotka eivät ehkä ole yhteensopivia tämän direktiivin säännösten kanssa. Epäselvyyksien ja mahdollisten oikeusjuttujen välttämiseksi olisi mainittava nimenomaisesti, että rakenteellisista erityispiirteistä voidaan pitää kiinni myös tämän direktiivin säännöksiä sovellettaessa (tarkistukset 3 ja 15).
Komissio ehdottaa riippumattoman kansallisen sääntelyviranomaisen perustamista jokaiseen jäsenvaltioon. Sen tehtävänä on huolehtia määräysten täytäntöönpanosta. Yhden ainoan keskusviranomaisen perustamisesta aiheutuu kuitenkin suuria ongelmia erityisesti Saksassa sen liittovaltiorakenteen vuoksi. Siksi on syytä harkita, onko yhden tietyn institutionaalisen rakenteen luominen välttämätöntä. Etusijalle olisi asetettava tämän direktiivin periaatteiden tehokas täytäntöönpano institutionaalisesta rakenteesta riippumatta (tarkistukset 16 ja 17).
Lisäksi esittelijä ehdottaa muutamia tarkistuksia, jotka koskevat kuulemisvelvollisuutta, koska komission lentoasemille (osittain myös lentoyhtiöille) kaavailemat ilmoitusvelvollisuudet menevät direktiivin välttämättömiä vaatimuksia pidemmälle (tarkistukset 4, 7, 8, 9, 10, 11 ja 13).
Komissio esittää perusteluissaan, että sekä julkiset että yksityiset lentoasemat pyrkivät yleensä voiton maksimointiin. Tämä voi johtaa kohtuuttoman suuriin maksuihin ja aiheuttaa siten häiriöitä lentoliikennejärjestelmään. Kritiikki on yksittäistapauksissa osuvaa. Esittelijä on kuitenkin sitä mieltä, että lentoasemia, kuten ei muitakaan liikeyrityksiä, saa estää keräämästä kohtuullista pääoman tuottoa lentoasemamaksujen avulla. Samalla olisi kuitenkin varmistettava, että lentoasemien käyttäjät saavat lentoasemien pitäjiltä riittävästi tietoa perustana olevasta liiketoimintamallista (tarkistukset 2 ja 6).
Lentoasemien käyttäjien oikeuteen vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen lentoasemamaksupäätöksiin liittyvissä erimielisyystapauksissa sisältyy se vaara, että yksittäiset lentoyhtiöt estävät uudistamasta lentoasemamaksujärjestelmiä. Siksi esittelijä ehdottaa vetoamiskynnyksen korottamista. Lisäksi on syytä varmistaa, että mahdollisilla kiistoilla ei blokata päätöksiä (tarkistus 5).
Uusien lentoasemainfrastruktuurien luomisesta on kehittymässä yksi Euroopan lentoliikennejärjestelmän suurimmista haasteista. Siksi esittelijä ehdottaa uutta artiklaa, jolla mahdollistetaan hyväksyttyjen infrastruktuurihankkeiden huomioiminen lentoasemamaksujen laskennassa. Näin lentoasemien on helpompi toteuttaa uusia hankkeita ja välttää maksujen äkilliset ja kohtuuttomat korotukset. Koska uusien infrastruktuurien rakentaminen on yleensä pitkällinen hanke, josta ei koidu lyhytaikaista hyötyä lentoaseman käyttäjille, maksuilla kerättävä ennakkorahoitus olisi mahdollista vain lentoyhtiöiden suostumuksella, ja sen määrästä ja soveltamisajasta olisi annettava tietoa. Näin otetaan huomioon ICAO:n laatimat periaatteet infrastruktuurihankkeiden ennakkorahoituksesta (ks. asiakirjan "ICAO´s Policies on Charges for Airports and Air Navigation Services Doc 9082/7" kohta "Pre-funding of projects" (tarkistus 12).
talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (27.6.2007)
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lentoasemamaksuista
(KOM(2006)0820 – C6‑0056/2007 – 2007/0013(COD))
Valmistelija: Eoin Ryan
LYHYET PERUSTELUT
Lentoasemamaksuja koskevalla asetuksella olisi ensisijaisesti pyrittävä varmistamaan, että merkittävässä markkina-asemassa olevat kaupalliset lentoasemat eivät käytä väärin määräävää asemaansa ja peri liian suuria maksuja toimitilojen ja palvelujen käytöstä. Samalla olisi varmistettava, että taloudellisesti kannattava sijoittaminen tällaisten lentoasemien kehittämiseen voidaan rahoittaa.
Monissa jäsenvaltioissa on jo otettu käyttöön mekanismeja, joilla lentoasemamaksuja säännellään itsenäisesti. Taloudellisesti kannustavaan sääntelymalliin, jota useissa jäsenvaltioissa käytetään, kuuluu yleensä, että riippumaton sääntelyelin tarkastaa palvelusta perittävät maksut säännöllisin väliajoin tiettyjen kriteerien perusteella ja määrää tehokkaan kustannusrakenteen perusteella toimitilan maksut ja mahdollistaa kohtuullisen tuoton taloudellisesti kannattavalle sijoitukselle. Tämä sääntelyjärjestelmä antaa yleensä mahdollisuuden kuulla lentoyhtiöiden käyttäjiä ja järjestää laajempi kuuleminen prosessin yhteydessä. Tavanomaisena käytäntönä on myös, että maksut määrätään useiden vuosien ajaksi, sillä tämä edistää oikeusvarmuutta ja helpottaa taloudellisesti kannattavien sijoitusten rahoittamista mahdollisimman houkuttavin ehdoin.
Komission esittämä ehdotus ei ole selkeästi johdonmukainen tämän mallin kanssa. Käsillä olevan direktiivin tavoitteeksi ilmoitetaan, että otetaan käyttöön yhteiset periaatteet ja annetaan jäsenvaltioiden päättää itse, miten ne toteuttavat nämä periaatteet käytännössä. Itse asiassa direktiivin lähestymistapa on kuitenkin melko määräävä.
Arveluttavaa on esimerkiksi se, että direktiiviä ehdotetaan sovellettavaksi kaikkiin lentoasemiin, joiden kautta kulkee vähintään miljoona matkustajaa. Ratkaisevaa on kuitenkin se, onko lentoasemalla merkittävä markkina-asema maksuja määrätessään. Todellisuudessa monet lentoasemat, joiden kautta kulkee reilusti yli miljoona matkustajaa, eivät ole määräävässä markkina-asemassa. Tämä koskee erityisesti pääasiassa julkisella rahoituksella toimivia lentoasemia.
Kun säädetään maksuja koskevasta pakollisesta vuosittaisesta kuulemisesta ja yksityiskohtaisten tietojen vaihdosta sekä otetaan huomioon, että kuulemisella tarkoitetaan lentoasemaa nykyisin käyttäviä lentoyhtiöitä – kuten edellä mainittujen nykyisten kannustavien sääntelyjärjestelmien mukaisesti tehdään – maksut määrätään yleensä tietyksi ajanjaksoksi, eikä niitä muuteta ilman painavaa syytä. Ei ole selvää, mihin tällä direktiivin säännöksellä pyritään. Jos tarkoituksena on, että maksuja voitaisiin tarkistaa vuosittain, erittäin lyhyellä varoitusajalla ilmaantuvat käytännön vaikeudet hankaloittaisivat lentoasemien liiketoiminnan hoitoa. Olisi painotettava kuulemisen ja avoimuuden periaatteita ja jätettävä yksityiskohtaiset mekanismit jäsenvaltioiden päätettäviksi.
Arveluttavaa on myös se, että mikä tahansa direktiivin soveltamisalaan kuuluva asia voidaan viedä riitojenratkaisuviranomaisen ratkaistavaksi ja viranomaisen päätökset ovat sitovia, erityisesti kun otetaan huomioon, että kyseisten riitojen ratkaisussa sovellettavia kriteerejä ei ole ilmoitettu eikä ole täsmennetty, voiko jäsenvaltio käyttää harkintavaltaansa kyseisiä kriteerejä määritettäessä. Mitä kriteerejä riidan ratkaisuun sovellettaisiin esimerkiksi silloin, kun riita aiheutuu siitä, että lentoyhtiöiden käyttäjien lyhyen aikavälin tarpeet ja lentoaseman pitkän aikavälin kehitystarpeet ovat ristiriidassa keskenään? Kannustavaan sääntelymalliin kuuluu, että riippumattomien sääntelyelinten on yleensä pyrittävä löytämään tasapaino nykyisten käyttäjien tarpeiden ja lentoaseman tulevien kehitystarpeiden välillä taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi. Avoimuus ja kustannustehokkuus ovat toki tärkeitä periaatteita maksuja määrättäessä, mutta lisäksi on tärkeää tunnustaa, että nykyisten lentoyhtiöiden käyttäjien edut eivät välttämättä merkitse samaa kuin lentoaseman kapasiteetin lisääminen, mikä saattaa johtaa siihen, että kilpailevien lentoyhtiöiden on helpompi lisätä markkinaosuuttaan lentoasemalla tai markkinoille voi tulla uusia kilpailijoita tulevaisuudessa.
Kun direktiiviin sisällytetään maksujen eriyttämistä koskevia säännöksiä – kun tavoitteena kerran on vahvistaa yhteiset periaatteet eikä määrätä tiettyjä maksujärjestelmiä – on parasta jättää toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden päätettäväksi, olisiko eriytetyn hinnoittelun tarjoamista helpotettava vai ei.
On tärkeää, ettei millään toimella yritetä asettaa sellaista tiukkaa kehystä, joka on vastoin merkittävässä markkina-asemassa olevien lentoasemien kannustavaan sääntelyyn keskittymisen periaatetta, tai synnyttää epävakaan ilmapiirin, joka haittaa lentoasemainvestointeja tulevaisuudessa. Joustamaton pitäytyminen riitojenratkaisumalliin maksujen sääntelyn yhteydessä – yhdistettynä siihen, että sääntelyelimelle ei ole annettu selvästi tehtäväksi, että sen on annettava merkittävässä markkina-asemassa olevia lentoasematoiminnan harjoittajia koskevia kannustavia säädöksiä – merkitsee, että direktiiviluonnos saattaa läpäistä nykyään käytössä olevat kannustavat sääntelymallit, mikä olisi epätoivottavaa. Samoin kriteerit, joita riippumattoman sääntelyelimen on sovellettava maksuja määrätessään tai riitoja ratkaistessaan, ovat niin ikään ratkaisevan tärkeitä, mutta direktiiviluonnoksessa ei mainita niistä mitään. Olisi vähintäänkin säädettävä selvästi, että jäsenvaltiot voivat perustaa riippumattomia sääntelyelimiä, jotka määräävät lentoasemamaksut tiettyjen kriteerien mukaisesti avoimesti ja objektiivisesti, mikä olisi vaihtoehto riitojenratkaisulle.
TARKISTUKSET
Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Komission teksti[1] | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale | |
(1) Lentoasemien tärkein tehtävä ja kaupallisen toiminnan kohde on varmistaa ilma-aluksista sekä matkustajista ja rahdista huolehtiminen laskeutumisesta nousuun, jotta lentoliikenteen harjoittajat voivat tarjota lentoliikennepalveluja. Tätä varten lentoasemat tarjoavat ilma-alusten käyttöön sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn liittyviä tiloja ja palveluja, joiden kustannukset ne yleensä kattavat lentoasemamaksuilla. |
(1) Lentoasemien tärkein tehtävä ja kaupallisen toiminnan kohde on varmistaa ilma-aluksista sekä matkustajista ja rahdista huolehtiminen laskeutumisesta nousuun, jotta lentoliikenteen harjoittajat voivat tarjota lentoliikennepalveluja. Tätä varten lentoasemat tarjoavat ilma-alusten käyttöön sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn liittyviä tiloja ja palveluja, joiden kustannukset ne yleensä kattavat lentoasemamaksuilla. Olisi huomattava, että lentoasemilla, joiden matkustajamäärät ovat pienemmät, on huonommat mahdollisuudet kattaa kustannukset kyseisillä maksuilla. |
Tarkistus 2 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) | |
|
(13 a) Lentoasemien välillä on jonkin verran kilpailua, mutta kilpailun tiellä on edelleen esteitä. |
Tarkistus 3 1 artiklan 2 kohdan 1 alakohta | |
2. Tätä direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuotuinen liikennemäärä on enemmän kuin miljoona matkustajaa tai 25 000 tonnia rahtia. |
2. Tätä direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuotuinen liikennemäärä on enemmän kuin 1 prosentti yhteisön sisäisestä matkustajaliikennemäärästä yhteensä. |
Perustelu | |
Yhden (1) miljoonan kynnysarvo ei ole perusteltu millään objektiivisella kriteerillä arvioiden, eikä se ole minkään nykyisen lentokenttäluokituksen mukainen. Se merkitsisi raskasta sääntelytaakkaa toimivaltaisille viranomaisille ja korkeita kustannuksia alueellisille lentoasemille. Direktiivillä olisi säädeltävä lentoasemia, joilla on merkittävä markkina-asema. Lukumäärään perustuvalla kynnysarvolla saatetaan tarpeettomasti ulottaa sääntely moniin sellaisiin lentoasemiin, joita ei tarvitse säädellä, kun taas jotkut lentoasemat, joita on säädeltävä, saattavat jäädä sen ulkopuolelle. Tästä syystä olisi sovellettava liikennemääriä koskeviin EU:n kriteereihin perustuvaa yleistä kynnysarvoa. | |
Tarkistus 4 1 artiklan 2 a kohta (uusi) | |
|
2 a. Ellei 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, jäsenvaltiot voivat: |
|
(i) soveltaa tätä direktiiviä kaikkiin perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuosittainen liikennemäärä on enemmän kuin 20 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion matkustajaliikennemäärästä yhteensä; tai |
|
(ii) päättää sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan tai sulkea sen ulkopuolelle, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tekemän markkinatutkimuksen perusteella, perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvalla alueellaan sijaitsevan lentoaseman, jolla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä. Kyseinen markkinatutkimus on tehtävä sen jälkeen, kun on kuultu kaikilta osin lentoaseman pitäjää ja kyseisen lentoaseman käyttäjiä. |
Perustelu | |
Liikennemääriä koskeviin EU:n kriteereihin perustuvan yleisen kynnysarvon tueksi olisi säädettävä sopeutusmekanismista, joka antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden varmistaa, että ainakin yksi lentoasema maata kohden kuuluu sääntelyn piiriin, ja lisäksi niiden olisi voitava valita, otetaanko lentoasema direktiivin soveltamisalan piiriin vai suljetaan sen ulkopuolelle markkinatutkimuksen perusteella, jolla varmistetaan esimerkiksi, että sääntelyä on purettava jollain tietyllä lentoasemalla, koska markkina-aseman väärinkäyttöä ei selvästi tapahdu. | |
Tarkistus 5 1 artiklan 2 b kohta (uusi) | |
|
2 b. Jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo tämän direktiivin piiriin kuuluvista lentoasemista paljastamatta luottamuksellisia yritystietoja. |
Perustelu | |
Lisätään lentoasemien ja lentoasemien käyttäjien välistä avoimuutta paljastamatta luottamuksellisia yritystietoja. | |
Tarkistus 6 4 artiklan 1 kohta | |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullakin lentoasemalla otetaan käyttöön pakollinen menettely, jonka mukaisesti lentoaseman pitäjä ja lentoaseman käyttäjät tai näiden edustajat kuulevat säännöllisesti toisiaan lentoasemamaksujärjestelmän toiminnasta ja maksujen tasosta. Tällainen kuuleminen on järjestettävä vähintään kerran vuodessa. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullakin lentoasemalla otetaan käyttöön pakollinen menettely, jonka mukaisesti lentoaseman pitäjä ja lentoaseman käyttäjät tai näiden edustajat kuulevat säännöllisesti toisiaan lentoasemamaksujärjestelmän toiminnasta ja maksujen tasosta. Tällainen kuuleminen on järjestettävä maksujen tarkistamista tai uusien maksujen käyttöönottoa suunniteltaessa ja joka tapauksessa vähintään 24 kuukauden välein. |
Perustelu | |
Tarkistus lisää joustavuutta ja keventää erityisesti pienempien lentoasemien hallinnollista taakkaa, kun siinä vahvistetaan, että kuuleminen olisi järjestettävä säännöllisin väliajoin, vaikka ehtoja ei muutettaisikaan. | |
Tarkistus 7 4 artiklan 2 kohta | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksujärjestelmän tai maksujen tason muutokset tehdään lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien yhteisellä sopimuksella aina, kun se on mahdollista. Tätä varten lentoaseman pitäjän on toimitettava lentoaseman käyttäjille kaikki ehdotukset lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamiseksi sekä tiedot ehdotettujen muutosten syistä viimeistään neljä kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Jos kuka tahansa lentoaseman käyttäjistä sitä pyytää, lentoaseman pitäjän on järjestettävä ehdotetuista muutoksista lentoaseman käyttäjien kuuleminen ja otettava näiden näkemykset huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Lentoaseman pitäjän on julkaistava lopullinen päätöksensä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen voimaantuloa. Lentoaseman pitäjän on perusteltava lentoaseman käyttäjien näkemyksiä koskeva päätöksensä, jos ehdotetuista muutoksista ei päästä sopimukseen lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välillä. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksujärjestelmän tai maksujen tason muutokset tehdään lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien yhteisellä sopimuksella aina, kun se on mahdollista. Tätä varten lentoaseman pitäjän on toimitettava lentoaseman käyttäjille kaikki ehdotukset lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamiseksi sekä tiedot ehdotettujen muutosten syistä viimeistään neljä kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Jos kuka tahansa lentoaseman käyttäjistä sitä pyytää, lentoaseman pitäjän on järjestettävä ehdotetuista muutoksista lentoaseman käyttäjien kuuleminen ja otettava näiden näkemykset huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Lentoaseman pitäjän on julkaistava lopullinen päätöksensä viimeistään neljä kuukautta ennen sen voimaantuloa. Lentoaseman pitäjän on perusteltava lentoaseman käyttäjien näkemyksiä koskeva päätöksensä, jos ehdotetuista muutoksista ei päästä sopimukseen lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välillä. |
Perustelu | |
Jos lentoasemamaksujen korotuksista ilmoitetaan vasta 2 kuukautta ennen niiden voimaantuloa, tästä voisi aiheutua haittaa hyvissä ajoin lomamatkansa varaaville asiakkaille, joiden määrä kasvaa jatkuvasti. Lisäkustannukset tulisivat joko matkatoimiston tai asiakkaan maksettaviksi lisämaksun muodossa, jonka he joutuisivat maksamaan matkapaketin jo maksettuaan. Joissakin maissa matkanjärjestäjät eivät myöskään voi nostaa hintojaan lentoasemamaksuissa tapahtuneiden muutosten vuoksi, jos sopimus on tehty alle 4 kuukautta ennen lähtöpäivää. Tämän vuoksi kaikista päätöksistä olisi parempi ilmoittaa vähintään 4 kuukautta ennen niiden voimaantuloa. | |
Tarkistus 8 5 artiklan 1 kohdan b alakohta | |
b) maksujen laskentamenetelmä, |
b) maksujen määräämiseen käytetty menetelmä, |
Perustelu | |
Maksuja ei lasketa käyttäen ennalta määrättyä laskentamenetelmää. Tästä syystä lentoasemien olisi voitava tehdä markkinoilta tulevan paineen ja kilpailun edellyttämiä mukautuksia. | |
Tarkistus 9 5 artiklan 1 kohdan c alakohta | |
c) lentoaseman yleinen kulurakenne, |
c) lentoaseman yleinen kulurakenne, joka liittyy toimitiloihin ja palveluihin, jotka lentoasemamaksuilla on tarkoitus kattaa, |
Perustelu | |
Kustannusrakenteen olisi viitattava selkeämmin toimitiloista ja palveluista aiheutuviin kustannuksiin, jotka liittyvät laskeutumiseen, nousuun, valaistukseen, lentokoneiden pysäköintiin sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn. | |
Tarkistus 10 5 artiklan 1 kohdan d alakohta | |
d) tulot ja kustannukset kunkin lentoasemalla perittävän maksuryhmän osalta, |
d) tulot kunkin lentoasemalla perittävän maksuryhmän osalta, |
Perustelu | |
Maksujen mukauttamistapoja on enemmän kuin yksi, sillä lentoasemat mukauttavat maksut eri tavoilla säilyttääkseen kilpailukykynsä. Maksut eivät ole sidoksissa kustannuksiin. Yksittäisten maksujen tasolla lentoasemat jakavat monia yhteisiä kustannuksia ja kehittävät erilaisia toimintoihin perustuvia kustannusmalleja; yhteen ja samaan kassaan perustuva lähestymistapa on epäjohdonmukainen kustannussidonnaisuuden käsitteen kanssa ja kustannusten esittäminen kunkin maksuryhmän osalta kävisi kalliiksi erityisesti pienemmille lentoasemille. | |
Tarkistus 11 5 artiklan 1 kohdan f alakohta | |
f) ennuste lentoaseman maksuista, liikenteen kasvusta ja suunnitelluista investoinneista, |
f) ennuste lentoaseman maksuista, liikenteen kasvusta ja suunnitelluista merkittävistä investoinneista, |
Perustelu | |
Tulevien maksujen ilmoittaminen johtaisi "hintavaroituksiin" ja saattaisi haitata kilpailua, sillä se saattaisi rohkaista kartellikäyttäytymiseen. Maksujen taso määritellään sen jälkeen, kun osapuolia on kuultu, eikä ennustuksia ole saatavilla. Säännellyssä ympäristössä toimivat lentoasemat eivät voi ennustaa maksujen tasoa. | |
Tarkistus 12 5 artiklan 1 kohdan h alakohta | |
h) investointien tuottavuus mitattuna niiden vaikutuksena lentoaseman kapasiteetin lisäämiseen ja palvelujen laadun parantamiseen. |
h) merkittävien investointien ennustettu tuotto mitattuna niiden vaikutuksena lentoaseman kapasiteetin lisäämiseen ja palvelujen laadun parantamiseen. |
Perustelu | |
Tuottavuudelle ei ole selkeää määritelmää, joten kyseinen termi voitaisiin tulkita monella eri tavalla. | |
Tarkistus 13 5 artiklan 2 kohdan johdantokappale | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjät antavat lentoaseman pitäjälle säännöllisesti erityisesti seuraavat tiedot: |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava luottamuksellisia yritystietoja paljastamatta, että lentoaseman käyttäjät antavat lentoaseman pitäjälle erityisesti seuraavat tiedot: |
Perustelu | |
Noudatetaan ICAO:n periaatetta (asiakirja nro 9082/07). Maksuja ja muita tietoja koskevasta vuosittaisesta kuulemisesta ei ole mitään lisäarvoa. Jotta lentoasemien ja asiakkaiden välille ei synny tarpeetonta byrokratiaa, yksityiskohtainen kuuleminen olisi vaadittava järjestämään ainoastaan, jos lentoasemamaksuja aiotaan muuttaa. Vuosittainen kuuleminen merkitsisi vuodesta toiseen jatkuvaa prosessia, joka olisi hallinnollisesti tehoton. Näin artiklasta tulee 4 artiklan 1 kohdan säännösten mukainen. | |
Tarkistus 14 6 artiklan 1 kohta | |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä kuulee lentoaseman käyttäjiä ennen uusia infrastruktuurihankkeita koskevien lopullisten suunnitelmien tekemistä. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä kuulee lentoaseman käyttäjiä ennen uusia infrastruktuurihankkeita koskevien lopullisten suunnitelmien tekemistä. |
|
1 a. Jos tämän direktiivin piiriin kuuluvan lentoaseman käyttäjien lukumäärä on alle puolet lentoaseman käyttäjien keskimääräisestä lukumäärästä, ennakkorahoitusta sovelletaan automaattisesti. Se voidaan aloittaa vähintään kolme vuotta ennen käytön aloittamista, ja sitä ennen olisi saavutettava asianmukainen yhteisymmärrys lentoaseman käyttäjien kanssa ja saatava tarvittavat hallinnolliset luvat. |
Tarkistus 15 7 artiklan 1 kohta | |
1. Lentoaseman sujuvan ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä sekä lentoaseman käyttäjiä edustava organisaatio tai organisaatiot, käynnistävät neuvottelut palvelutasosopimuksen tekemiseksi lentoaseman terminaalissa tai terminaaleissa annettavien palvelujen laadusta sekä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, lentoaseman käyttäjien suunnittelemistaan toimista toimittamien tietojen oikeellisuudesta ja toimitusajasta, jotta lentoasema voi noudattaa velvollisuuksiaan. Tällainen sopimus on tehtävä vähintään joka toinen vuosi, ja siitä on ilmoitettava kunkin jäsenvaltion riippumattomalle sääntelyviranomaiselle. |
1. Lentoaseman sujuvan ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä sekä lentoaseman käyttäjiä edustava organisaatio tai organisaatiot käynnistävät vähintään kerran kahdessa vuodessa kuulemisen laatiakseen ja tehdäkseen yleisen palvelutasosopimuksen, jossa vahvistetaan vähimmäisvaatimukset niiden palvelujen laadusta, jotka kaikkien osapuolten on tarjottava matkustajalle lentoaseman terminaalissa tai terminaaleissa. |
Perustelu | |
Kaikkien palveluntarjoajien olisi vahvistettava palvelun vähimmäisvaatimukset. Palvelusopimuksessa olisi kuitenkin vahvistettava ainoastaan vähimmäislaatuvaatimukset, jotta säilyisi kaupallinen vapaus tehdä ylimääräisiä sopimuksia. Toisekseen riippumattoman sääntelyelimen tehtävän olisi rajoituttava siihen, että se soveltaa valitusmenettelyä direktiivin pääasialliseen kohteeseen eli lentoasemamaksuihin. | |
Tarkistus 16 8 artiklan 1 kohta | |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä voi vaihdella tiettyjen lentoasemapalvelujen laatua ja laajuutta tai tarjota erilaatuisia ja ‑kokoisia terminaaleja tai terminaalien osia, kun se haluaa tarjota räätälöityjä palveluja taikka varata terminaalin tai terminaalin osan tietylle käyttäjälle. Lentoasemamaksujen taso voidaan suhteuttaa tällaisten palvelujen laatuun ja laajuuteen. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä voi vaihdella tiettyjen lentoasemapalvelujen laatua ja laajuutta tai tarjota erilaatuisia ja ‑kokoisia terminaaleja tai terminaalien osia, kun se haluaa tarjota räätälöityjä palveluja taikka varata terminaalin tai terminaalin osan tietylle käyttäjälle. Lentoasemamaksujen taso voidaan suhteuttaa tällaisten palvelujen laatuun ja laajuuteen. Samoja reittejä käyttäviltä lentoaseman eri käyttäjiltä ei saa periä eri maksuja samoista palveluista. Maksujen taso ei saa olla sidoksissa siihen, miten paljon asianomainen lentoaseman käyttäjä käyttää lentoasemaa. |
Tarkistus 17 8 artiklan 1 a kohta (uusi) | |
|
1 a. Lentoasemamaksuissa mahdollisesti olevien erojen on perustuttava olennaisiin, objektiivisiin, avoimiin ja syrjimättömiin arviointiperusteisiin. |
Perustelu | |
Tällä lisäyksellä sallitaan maksuissa mahdollisesti olevat erot, kunhan erot ovat olennaisia, objektiivisia, avoimia ja syrjimättömiä, esimerkiksi alennusjärjestelmiä, joilla houkutellaan avaamaan uusia reittejä. | |
Tarkistus 18 10 artiklan 1 a kohta (uusi) | |
|
1 a. Riippumattoman sääntelyelimen päätöksistä on voitava valittaa. Valitusmenettelyn on oltava nopea ja kustannustehokas, ja komission tulkinta tästä direktiivistä sitoo kaikkia riippumattomia sääntelyelimiä. |
Tarkistus 19 10 artiklan 1 b kohta (uusi) | |
|
1 b. Jäsenvaltioiden on määrättävä seuraamuksia tässä direktiivissä vahvistettujen säännösten rikkomisesta, jotta voidaan varmistaa niiden asianmukainen soveltaminen ja täytäntöönpanon valvonta. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia. |
Perustelu | |
Seuraamuksia tarvitaan direktiivin säännösten asianmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon valvonnan varmistamiseksi. | |
Tarkistus 20 10 artiklan 4 kohta | |
4. Jos lentoaseman pitäjä tai lentoaseman käyttäjä haluaa tehdä valituksen jostakin tämän direktiivin soveltamisalaan liittyvästä asiasta, se voi osoittaa valituksensa riippumattomalle sääntelyviranomaiselle, jonka on tehtävä riitojen ratkaisijana toimivana viranomaisena asiasta päätös kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Riippumattomalla sääntelyviranomaisella on oltava oikeus pyytää osapuolilta päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot. Sääntelyviranomaisen päätökset ovat sitovia. |
4. Jos lentoaseman pitäjä tai lentoaseman käyttäjä haluaa tehdä valituksen tämän direktiivin 1, 4 ja 5 artiklaan liittyvästä asiasta, se voi osoittaa valituksensa riippumattomalle sääntelyviranomaiselle, jonka on tehtävä riitojen ratkaisijana toimivana viranomaisena asiasta päätös kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Riippumattomalla sääntelyviranomaisella on oltava oikeus pyytää osapuolilta päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot. Sääntelyviranomaisen päätökset ovat sitovia, ja niitä on noudatettava, ellei mistään voimassa olevasta riitojenratkaisu- tai lakisääteisestä valitusmenettelystä muuta johdu. |
Perustelu | |
Jos kaikista direktiivin soveltamisalaan liittyvistä asioista on valitusoikeus, lentoasemat ovat vaarassa joutua järjestelmällisesti lentoyhtiöiden haastamiksi. Jotta voidaan myös välttyä tilanteelta, että eri puolilla EU:ta sovelletaan 27:ää erilaista menettelyä, tarkistuksella pyritään säätämään yksityiskohtaisemmin valitusmenettelyn määräajoista, vaiheista ja muodosta. Riippumattomalla sääntelyelimellä olisi oltava kaksi tehtävää: valita direktiivin soveltamisalaan kuuluvat lentoasemat omassa maassaan ja, lentoyhtiön tai lentoaseman tapauksessa, vaatia, milloin on suunniteltava maksujen tarkistamista tai uusien maksujen käyttöönottoa. |
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Lentoasemamaksut |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2006)0820 - C6-0056/2007 - 2007/0013(COD) |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
TRAN |
|||||||
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ECON 13.3.2007 |
|
|
|
||||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Eoin Ryan 13.2.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
5.6.2007 |
27.6.2007 |
|
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
27.6.2007 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
19 2 12 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, David Casa, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Cristobal Montoro Romero, Joseph Muscat, Lapo Pistelli, John Purvis, Alexander Radwan, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Margarita Starkevičiūtė, Ieke van den Burg |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Katerina Batzeli, Harald Ettl, Werner Langen, Gianni Pittella, Kristian Vigenin |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Slavi Binev, Adam Gierek, Philip Bushill-Matthews |
|||||||
- [1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
aluekehitysvaliokunnan lausunto (17.9.2007)
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lentoasemamaksuista
(KOM(2006)0820 – C6‑0056/2007 – 2007/0013(COD))
Valmistelija: Antonio De Blasio
LYHYET PERUSTELUT
Komissio esittää lentoasemamaksuja koskevaa direktiiviä osana nk. lentoasemapakettia[1]002C jonka yleistavoitteena on Lissabonin ohjelman tavoitteiden mukaisesti lisätä Euroopan lentoasemien merkitystä yhtenä avaintekijänä, jolla varmistetaan Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen kilpailukyky. Tähän saakka Euroopan lentoasemat ovat kapasiteetti-, rahoitus- ja ympäristökysymyksissä joutuneet vastaamaan erilaisiin sääntelyä koskeviin, taloudellisiin ja ulkopuolelta tuleviin haasteisiin. Uusien toimien tarkoituksena on vahvistaa yhteiset säännöt, joita sovelletaan ja valvotaan yhdenmukaisesti. Ehdotuksessa keskitytään lentoasemien merkitykseen Euroopan sisäisten lentoliikennemarkkinoiden tulevassa kehityksessä ja kilpailukyvyssä, ja se antaa leimansa lentoasemia koskevalle tulevalle sääntelylle Euroopassa, sillä direktiivillä varmistetaan sääntelyn lähentäminen jäsenvaltioiden välillä ja perustetaan riippumaton kansallinen viranomaiselin, joka vastaa riita-asioiden ratkaisusta.
Valmistelija pyrkii keskittymään lausunnossa aluekehitystä koskeviin näkökohtiin ja aiheen hallinnolliseen ulottuvuuteen, sääntelyelimen tehtävään. Myös monia muita kysymyksiä, kuten avoimuutta koskevaa artiklaa, muusta kuin lentoliikenteestä saatavia voittoja sekä turvamaksuja, tutkittiin perinpohjaisesti, mutta niiden ei katsota kuuluvan aluekehitysvaliokunnan toimialaan.
Euroopan sisäinen lentoliikenne tuo taloudellista arvoa, ja sillä vastataan käyttäjäkunnan sosiaalisiin tarpeisiin. Valmistelija korostaa, että yhdeksän kymmenestä Euroopan unionin kansalaisesta asuu pääkaupunkien ulkopuolella. Lentoliikenne kytkee EU:n suuret keskukset alueisiin, mikä helpottaa niiden 90 prosentin EU:n kansalaisen elämää, jotka asuvat pääkaupunkien ulkopuolella, ja lisää näin EU:n alueiden houkuttavuutta, mikä taas vähentää EU:n syrjäisiltä alueilta poispäin tapahtuvaa muuttoliikettä. Pääsy kaikille alueille ja lentomatkustajien edut ovat ratkaisevan tärkeitä. Direktiiviin on olennaista sisällyttää myös se ei lainkaan vähäinen merkitys, joka lentoliikenteellä on sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä eri puolilla unionia, sillä lentoasemat edistävät omalta osaltaan yritysten perustamista ja kehitystä, postin kulkua ja kiireellistä rahtiliikennettä sekä tavaroiden toimittamista oikea-aikaisesti vastaanottajalle, mikä edistää erityisesti EU:n aluekehitystä. Lisäksi lentoliikenne luo työpaikkoja lentoasemilla ja niiden läheisyydessä. Liikenneyhteyksiä tarvitaan, jotta voidaan edelleen tukea investointeja Euroopan alueiden korkeaan laatuun.
Lentoasemamaksut määrätään ja peritään yleensä vahvistettujen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti. Nämä muodostavat yhdessä lentoasemamaksujärjestelmän. Tiettyjä maksuja muuttamalla lentoasemat voivat yrittää lisätä lentoasemainfrastruktuurien käyttöä ja vähentää lentoliikenteen ympäristövaikutuksia. Komission tavoitteena on määritellä uudelleen lentoasematoiminnan harjoittajien ja lentoasemien käyttäjien välinen suhde, siten että vaaditaan täydellistä avoimuutta, käyttäjien kuulemista ja syrjimättömyyden periaatteen soveltamista laskettaessa käyttäjiltä samasta palvelusta perittäviä maksuja. Valmistelija pitää tätä myönteisenä. Hallinnollisen taakan keventämiseksi lentoasemamaksuista olisi järjestettävä kuuleminen lentoasemien ja lentoasemien käyttäjien välillä ainoastaan silloin, kun on aihetta keskusteluun, esimerkiksi maksuja tarkistettaessa tai uusia maksuja määrättäessä.
Samalla olisi varmistettava, että lentoasemat ja lentoasemien käyttäjät kääntyvät riippumattoman sääntelyelimen puoleen ainoastaan silloin, kun kaikki mahdollisuudet vuoropuheluun on käytetty loppuun ja vain, jos vetoomuksen esittämiselle on vakavat perusteet. Tämän vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus vahvistaa kriteerit sille, milloin osapuolet voivat vedota.
Kun tavoitteena on Euroopan lentoasemajärjestelmän kapasiteetin lisääminen, alueellisissa lentoasemissa on kehittämisvaraa, ja ne voivat osaltaan helpottaa ruuhkia Euroopan suurilla lentoasemilla. Direktiiviä ei pitäisi soveltaa alueellisiin lentoasemiin, sillä lisäsäädökset merkitsisivät alueellisille lentoasemille vain hallinnollista taakkaa, joka jarruttaisi niiden kehitystä ja näin ollen alueelle pääsyä. Suurimpia liikenteen solmukohtia sekä tärkeimpiä eurooppalaisia ja kansallisia lentoasemia olisi kuitenkin säänneltävä siinä missä muitakin lentoasemia, jotka toimivat monopolistisilla markkinoilla. Monet pienemmät lentoasemat ovat jo kilpailutilanteessa, mikä laskee lentoasemamaksuja.
Lisäksi kansallisten viranomaisten on tunnettava lentoasemansa tarkka tilanne, jotta ne voivat laatia kyseiset aluekehityssuunnitelmat. Tämän vuoksi voitaisiin solmia julkisten viranomaisten ja alueellisten lentoasemien kumppanuussopimuksia, jotta voidaan kehittää aluetta ja luoda yhteistä kaupallista toimintaa.
TARKISTUKSET
Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Komission teksti[2] | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 kappale | |
(2) On tarpeen vahvistaa yhteiset puitteet, joissa säännellään lentoasemamaksujen keskeisiä tekijöitä ja sitä, miten nämä maksut asetetaan. Tällaisten puitteiden puuttuminen voi vaarantaa lentoaseman pitäjien ja sen käyttäjien välisten suhteiden perusvaatimusten noudattamisen. |
(2) On tarpeen vahvistaa yhteiset puitteet, joissa säännellään lentoasemamaksujen keskeisiä tekijöitä ja sitä, miten nämä maksut asetetaan. Tällaisten puitteiden puuttuminen voi vaarantaa lentoaseman pitäjien ja sen käyttäjien välisten suhteiden perusvaatimusten noudattamisen. Kyseisissä puitteissa olisi tunnustettava alueellisten lentoasemien merkitys alueiden sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle, erityisesti alueilla, jotka ovat erittäin riippuvaisia matkailusta, sekä alueilla, jotka kärsivät maantieteellisistä ja luonnonoloista johtuvista haittatekijöistä, kuten syrjäisimmillä alueilla ja saarilla. |
Perustelu | |
Direktiivissä on tunnustettava lentoliikenteen merkitys EU:n taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, ja olisi kannustettava alueellisten lentoasemien kehittämistä kaikkialla Euroopan unionissa. | |
Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) | |
|
(2 a) Lentoasemat, lentoyhtiöt ja vastaavat infrastruktuurit edistävät omalta osaltaan merkittävästi sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa, sillä ne kytkevät alueita toisiinsa, parantavat työllisyyttä ja houkuttelevat yrityksiä. |
Perustelu | |
Euroopan sisäinen lentoliikenne tuo taloudellista arvoa, ja sillä vastataan käyttäjäkunnan sosiaalisiin tarpeisiin. Yhdeksän kymmenestä EU:n kansalaisesta asuu pääkaupunkien ulkopuolella. Lentoliikenne kytkee EU:n suuret keskukset alueisiin ja pitää täten EU:n alueet houkuttavina ja vähentää poismuuttoa syrjäisemmiltä alueilta. | |
Lentoasemat ja lentoyhtiöt ovat lisäarvon tuotannon kaksi päätekijää lentoliikennealalla ja edistävät omalta osaltaan kehitystä EU:ssa. | |
Asianmukainen lentoasemaverkosto hyödyttää paitsi unionin sosiaalista ja taloudellista myös alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa. | |
Tarkistus 3 Johdanto-osan 2 b kappale (uusi) | |
|
(2 b) Olisi solmittava paikallis- ja alueviranomaisten, lentoyhtiöiden ja alueellisten lentoasemien kumppanuussopimuksia, jotta voidaan kehittää aluetta, jolla lentoasema sijaitsee, ja luoda yhdessä taloudellista toimintaa. |
Perustelu | |
Lisäksi kansallisten viranomaisten on tunnettava lentoasemansa tarkka tilanne, jotta ne voivat laatia kyseiset aluekehityssuunnitelmat. Tätä varten voitaisiin solmia julkisten viranomaisten ja alueellisten lentoasemien kumppanuussopimuksia, jotta voidaan kehittää aluetta ja luoda yhteistä kaupallista toimintaa. | |
Aluekehityssuunnitelmien laatimiseksi kansallisten viranomaisten on tunnettava lentoasemansa tarkka tilanne. Tätä varten voitaisiin solmia julkisten viranomaisten ja alueellisten lentoasemien kumppanuussopimuksia, jotta voidaan kehittää aluetta ja luoda yhteistä kaupallista toimintaa. Lentoasemien lisäksi lentoyhtiöt ovat lisäarvon tuotannon toinen päätekijä lentoliikennealalla. Tästä syystä kumppanuussopimuksia olisi solmittava myös lentoyhtiöiden kanssa. | |
"Taloudellinen toiminta" on käsitteenä laajempi kuin "kaupallinen toiminta", sillä lentoasemien ympäristöön syntyy usein tiede/tekniikkapuistoja, joissa muut, lentoasemien kanssa välittömässä yhteistyössä toimivat yritykset käynnistävät toimintansa. | |
Tarkistus 4 Johdanto-osan 3 kappale | |
(3) Tätä direktiiviä olisi sovellettava yhteisön alueella sijaitseviin lentoasemiin, jotka ylittävät tietyn vähimmäiskoon, koska pienten lentoasemien pitäminen ja rahoittaminen ei edellytä yhteisön puitteita. |
(3) Tätä direktiiviä olisi sovellettava yhteisön alueella sijaitseviin lentoasemiin, jotka ylittävät tietyn vähimmäiskoon, koska pienten lentoasemien pitäminen ja rahoittaminen ei edellytä yhteisön puitteita, sillä useimmat niistä toimivat liiketoimintaympäristössä, jolla ne joutuvat kilpailemaan yhä kovemmin, ja kilpailulla on taipumus aiheuttaa laskupaineita lentoasemamaksuihin. |
Perustelu | |
Monet pienet lentoasemat ovat yksityisessä omistuksessa, eivätkä ne usein ole ainoita toimijoita alueella. Ne joutuvat siis vastaamaan kovaan kilpailuun, millä on taipumus laskea lentoasemamaksuja. | |
Tarkistus 5 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) | |
|
(4 a) Lentoaseman pitäjän tulojen sääntelykehys olisi vahvistettava yhteisön suuntaviivoissa lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta1. |
|
_____________ 1EUVL C 312, 9.12.2005, s. 1. |
Perustelu | |
Jotta voidaan varmistaa reilu kilpailu ja vastata todellisia kustannuksia, lentoasemien pitäjien lentoasemamaksuista saamien tulojen lisäksi on otettava huomioon myös mm. julkisista varoista saadut tulot (esim. valtiontuet ja muut tuet). Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan parantaa EU:n rahoitusvälineiden tehokkuutta. | |
Tarkistus 6 Johdanto-osan 5 kappale | |
(5) Lentoasemamaksujen olisi oltava syrjimättömiä. Olisi säädettävä lentoaseman pitäjien ja käyttäjien välistä säännöllistä kuulemista koskevasta pakollisesta menettelystä, jossa kummallakin osapuolella on mahdollisuus vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen, jos lentoaseman käyttäjät vastustavat lentoasemamaksuja koskevaa päätöstä tai maksujärjestelmän muutosta. |
(5) Lentoasemamaksujen olisi oltava syrjimättömiä ja vastattava todellisia kustannuksia. Olisi säädettävä lentoaseman pitäjien ja käyttäjien välistä säännöllistä kuulemista koskevasta pakollisesta menettelystä, jossa kummallakin osapuolella on mahdollisuus vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen, jos lentoaseman käyttäjät vastustavat lentoasemamaksuja koskevaa päätöstä tai maksujärjestelmän muutosta. Riippumattoman sääntelyviranomaisen täsmälliset toimivaltuudet olisi määriteltävä selkeästi, erityisesti mahdolliset valtuudet määrätä rangaistuksia. |
Tarkistus 7 Johdanto-osan 6 kappale | |
(6) Riippumaton sääntelyviranomainen olisi perustettava jokaiseen jäsenvaltioon, jotta voidaan varmistaa kyseisen viranomaisten päätösten puolueettomuus ja tämän direktiivin asianmukainen ja tehokas soveltaminen. Viranomaisella olisi oltava kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittava henkilöstö, asiantuntemus ja rahoitus. |
(6) Riippumaton sääntelyviranomainen olisi nimitettävä tai perustettava jokaiseen jäsenvaltioon, jotta voidaan varmistaa kyseisen viranomaisten päätösten puolueettomuus ja tämän direktiivin asianmukainen ja tehokas soveltaminen. Viranomaisella olisi oltava kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittava henkilöstö, asiantuntemus ja rahoitus. |
Perustelu | |
Tarkistuksella johdanto-osan kappale saatetaan 10 artiklan 1 kohdan mukaiseksi. Riippumaton sääntelyelin olisi nimettävä aina, kun se on mahdollista, jotta voidaan välttää byrokratian lisääntyminen entisestään jäsenvaltioissa. | |
Tarkistus 8 Johdanto-osan 9 kappale | |
(9) Viime aikoina markkinoille on tullut lentoliikenteen harjoittajia, jotka tarjoavat lentoliikennepalveluja alhaisin kustannuksin. Näiden lentoliikenteen harjoittajien käyttämien lentoasemien olisi voitava soveltaa maksuja, jotka vastaavat tarjottua infrastruktuuria ja/tai palvelun tasoa, koska lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus edellyttää, että lentoaseman tarjoamien palvelujen hinta vastaa niiden laatua. Mahdollisuus tällaiseen supistettuun infrastruktuurin tai palvelujen käyttöön olisi kuitenkin annettava syrjimättä kaikille lentoliikenteen harjoittajille, jotka sitä haluavat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, käyttöoikeus on määriteltävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein, jotka lentoaseman pitäjä vahvistaa. |
(9) Viime aikoina markkinoille on tullut lentoliikenteen harjoittajia, jotka tarjoavat lentoliikennepalveluja alhaisin kustannuksin. Näiden lentoliikenteen harjoittajien käyttämien lentoasemien olisi voitava soveltaa maksuja, jotka vastaavat tarjottua infrastruktuuria ja/tai palvelun tasoa, koska lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus edellyttää, että lentoaseman tarjoamien palvelujen hinta vastaa niiden laatua. Mahdollisuus tällaiseen supistettuun infrastruktuurin tai palvelujen käyttöön olisi kuitenkin annettava syrjimättä kaikille lentoliikenteen harjoittajille, jotka sitä haluavat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, käyttöoikeus on määriteltävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein, jotka lentoaseman pitäjä vahvistaa. Erisuuruisten maksujen ja/tai maksuihin tehtävien korotusten olisi perustuttava avoimiin, objektiivisiin ja selkeisiin arviointiperusteisiin. Erisuuruisten maksujen voidaan katsoa houkuttavan avaamaan uusia reittejä ja edistävän näin aluekehitystä sellaisilla alueilla, jotka kärsivät maantieteellisistä ja luonnonoloista johtuvista haittatekijöistä, syrjäisimmät alueet mukaan luettuina. |
Perustelu | |
Tarkistuksella vahvistetaan perusteet erisuuruisten maksujen määräämiselle. | |
Tarkistus 9 1 artiklan 2 kohta | |
2. Tätä direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuotuinen liikennemäärä on enemmän kuin miljoona matkustajaa tai 25 000 tonnia rahtia. |
2. Tätä direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuotuinen liikennemäärä on enemmän kuin 0,5 prosenttia yhteisön sisäisestä matkustajaliikennemäärästä yhteensä. |
|
3. Ellei 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, jäsenvaltio voi: |
|
i) soveltaa tätä direktiiviä kaikkiin alueillaan sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuosittainen liikennemäärä on enemmän kuin 10 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion matkustajaliikennemäärästä yhteensä; |
|
ii) soveltaa tätä direktiiviä kaikkiin alueellaan sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä, toimivaltaisen kansallisen viranomaisensa tekemän markkinatutkimuksen perusteella. Kyseinen markkinatutkimus on tehtävä sen jälkeen, kun on kuultu kaikilta osin lentoaseman pitäjää ja kyseisen lentoaseman käyttäjiä. |
|
4. Kaikkien jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo lentoasemistaan, joihin tätä direktiiviä sovelletaan, ja varmistettava, että kaikki asianomaiset voivat tutustua 3 kohdan ii alakohdassa tarkoitetun markkinatutkimuksen tuloksiin paljastamatta luottamuksellisia yritystietoja. |
Tätä direktiiviä ei sovelleta maksuihin, joita peritään korvaukseksi lennonvarmistuspalveluista reitillä ja lentoasemalla lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1794/2006 mukaisesti, eikä maksuihin, joita peritään korvaukseksi maahuolintapalveluista, joita tarkoitetaan pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla annetun neuvoston direktiivin 96/67/EY liitteessä. |
5. Tätä direktiiviä ei sovelleta maksuihin, joita peritään korvaukseksi lennonvarmistuspalveluista reitillä ja lentoasemalla lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1794/2006 mukaisesti, eikä maksuihin, joita peritään korvaukseksi maahuolintapalveluista, joita tarkoitetaan pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla annetun neuvoston direktiivin 96/67/EY liitteessä. |
Tämä direktiivi ei rajoita kunkin jäsenvaltion oikeutta soveltaa alueellensa sijoittautuneeseen lentoaseman pitäjään muita sääntelytoimenpiteitä, jos ne eivät ole yhteensopimattomia tämän direktiivin tai muiden yhteisön lainsäädännön säännösten kanssa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla erityisesti maksujärjestelmien ja/tai maksujen tason hyväksyminen kilpailulainsäädännön perusteella. |
6. Tämä direktiivi ei rajoita kunkin jäsenvaltion oikeutta soveltaa alueellensa sijoittautuneeseen lentoaseman pitäjään muita sääntelytoimenpiteitä, jos ne eivät ole yhteensopimattomia tämän direktiivin tai muiden yhteisön lainsäädännön säännösten kanssa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla erityisesti maksujärjestelmien ja/tai maksujen tason hyväksyminen kilpailulainsäädännön perusteella. |
Perustelu | |
Direktiiviä ei pitäisi soveltaa alueellisiin lentoasemiin, sillä lisäsäädökset merkitsisivät alueellisille lentoasemille vain hallinnollista taakkaa, joka jarruttaisi niiden kehitystä ja näin ollen alueelle pääsyä. Suurimpia liikenteen solmukohtia sekä tärkeimpiä eurooppalaisia ja kansallisia lentoasemia olisi kuitenkin säänneltävä siinä missä muitakin lentoasemia, jotka toimivat monopolistisilla markkinoilla. Monet pienemmät lentoasemat ovat jo kilpailutilanteessa, mikä laskee lentoasemamaksuja. | |
Tarkistus10 2 artiklan e a alakohta (uusi) | |
|
(e a) 'kuluttajalla' luonnollista tai oikeushenkilöä, joka ostaa kuljetuspalvelun lentokentän käyttäjältä. |
Tarkistus 11 3 artikla | |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksuista ei aiheudu syrjintää lentoaseman käyttäjien tai lentomatkustajien välillä. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksuista ei aiheudu syrjintää samaa palvelua käyttävien lentoaseman käyttäjien tai lentomatkustajien välillä. |
Perustelu | |
Jos lentoaseman käyttäjät käyttävät eri lentoasemainfrastruktuureja ja -palveluja, lentoasemamaksut saavat vaihdella. Syrjintää ei saa tapahtua, jos lentoaseman käyttäjät ja lentomatkustajat käyttävät samaa palvelua. | |
Tarkistus 12 4 artiklan 1 kohta | |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullakin lentoasemalla otetaan käyttöön pakollinen menettely, jonka mukaisesti lentoaseman pitäjä ja lentoaseman käyttäjät tai näiden edustajat kuulevat säännöllisesti toisiaan lentoasemamaksujärjestelmän toiminnasta ja maksujen tasosta. Tällainen kuuleminen on järjestettävä vähintään kerran vuodessa. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullakin lentoasemalla otetaan käyttöön pakollinen menettely, jonka mukaisesti lentoaseman pitäjä ja lentoaseman käyttäjät tai näiden edustajat kuulevat säännöllisesti toisiaan lentoasemamaksujärjestelmän toiminnasta ja maksujen tasosta. Tällainen kuuleminen on järjestettävä maksujen tarkistamista tai uusien maksujen käyttöönottoa suunniteltaessa ja joka tapauksessa vähintään kerran kahdessa vuodessa. |
Perustelu | |
Tarkistuksella pyritään vähentämään hallinnollista taakkaa, siten että lentoasemamaksuja koskevia kuulemisia järjestetään ainoastaan, kun on aihetta keskusteluun. Siinä otetaan huomioon myös tilanne, jossa lentoasemat ja lentoyhtiöt ovat sopineen hinnoista useiden vuosien ajan. | |
Tarkistus 13 4 artiklan 2 kohta | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksujärjestelmän tai maksujen tason muutokset tehdään lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien yhteisellä sopimuksella aina, kun se on mahdollista. Tätä varten lentoaseman pitäjän on toimitettava lentoaseman käyttäjille kaikki ehdotukset lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamiseksi sekä tiedot ehdotettujen muutosten syistä viimeistään neljä kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Jos kuka tahansa lentoaseman käyttäjistä sitä pyytää, lentoaseman pitäjän on järjestettävä ehdotetuista muutoksista lentoaseman käyttäjien kuuleminen ja otettava näiden näkemykset huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Lentoaseman pitäjän on julkaistava lopullinen päätöksensä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen voimaantuloa. Lentoaseman pitäjän on perusteltava lentoaseman käyttäjien näkemyksiä koskeva päätöksensä, jos ehdotetuista muutoksista ei päästä sopimukseen lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välillä. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksujärjestelmän tai maksujen tason muutokset tehdään lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien yhteisellä sopimuksella aina, kun se on mahdollista. Tätä varten lentoaseman pitäjän on toimitettava lentoaseman käyttäjille kaikki ehdotukset lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamiseksi sekä tiedot ehdotettujen muutosten syistä viimeistään neljä kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Jos kuka tahansa lentoaseman käyttäjistä sitä pyytää, lentoaseman pitäjän on järjestettävä ehdotetuista muutoksista lentoaseman käyttäjien kuuleminen ja otettava näiden näkemykset huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Lentoaseman pitäjän on julkaistava lopullinen päätöksensä viimeistään kuusi kuukautta ennen sen voimaantuloa. Sääntelyviranomaisen on vahvistettava julkaisemista koskevat perusteet. Lentoaseman pitäjän on perusteltava lentoaseman käyttäjien näkemyksiä koskeva päätöksensä, jos ehdotetuista muutoksista ei päästä sopimukseen lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välillä. |
Perustelu | |
Kahden kuukauden määräaika on liian lyhyt. Tällä saattaisi olla huomattavat vaikutukset matkailusta riippuvaisiin alueisiin, sillä matkanjärjestäjät tarvitsevat pidemmän ajan päätökseen sopeutuakseen, koska niiden on usein tehtävä palvelusopimukset hyvissä ajoin. | |
Tarkistus 14 5 artiklan 1 kohta | |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä antaa kullekin lentoaseman käyttäjälle tai näiden edustajille tai organisaatioille vuosittain tiedot tekijöistä, joiden perusteella kaikkien lentoasemalla perittävien maksujen taso on määritelty. Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat: |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maksujen tarkistamista tai uusien maksujen käyttöönottoa suunniteltaessa lentoaseman pitäjä antaa kullekin lentoaseman käyttäjälle tai näiden edustajille tai organisaatioille tiedot, joiden perusteella kaikkien lentoasemalla perittävien maksujen taso määritellään. Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat: |
Perustelu | |
Vastaa 4 artiklan 1 kohtaa. | |
Tarkistus 15 5 artiklan 2 kohta | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjät antavat lentoaseman pitäjälle säännöllisesti erityisesti seuraavat tiedot: |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjät antavat lentoaseman pitäjälle maksujen tarkistamista tai uusien maksujen käyttöönottoa suunniteltaessa erityisesti seuraavat tiedot: |
Perustelu | |
Vastaa 4 artiklan 1 kohtaa. | |
Tarkistus 16 6 artikla | |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä kuulee lentoaseman käyttäjiä ennen uusia infrastruktuurihankkeita koskevien lopullisten suunnitelmien tekemistä. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä kuulee lentoaseman käyttäjiä ennen uusia infrastruktuurihankkeita koskevien lopullisten suunnitelmien tekemistä. Uusien maksujen käyttöönottoa koskevien ehtojen olisi noudatettava lentoaseman ydintoimintoja, joilla saattaa olla vaikutusta lentoaseman käyttäjiin ja kuluttajiin. |
Tarkistus 17 7 artiklan 2 kohta | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos palvelutasosopimusta ei saada tehtyä, kumpikin osapuoli voi vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos palvelutasosopimusta ei saada tehtyä, kumpikin osapuoli voi vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen. Jäsenvaltioiden on määritettävä tarkat ehdot, joiden mukaisesti kumpikin osapuoli voi vedota riippumattomaan sääntelyviranomaiseen. |
Perustelu | |
Olisi varmistettava, että lentoasemat ja lentoasemien käyttäjät kääntyvät riippumattoman sääntelyelimen puoleen ainoastaan silloin, kun kaikki mahdollisuudet vuoropuheluun on käytetty loppuun ja vain, jos vetoomuksen esittämiselle on vakavat perusteet. | |
Tarkistus 18 8 artiklan 1 kohta | |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä voi vaihdella tiettyjen lentoasemapalvelujen laatua ja laajuutta tai tarjota erilaatuisia ja –kokoisia terminaaleja tai terminaalien osia, kun se haluaa tarjota räätälöityjä palveluja taikka varata terminaalin tai terminaalin osan tietylle käyttäjälle. Lentoasemamaksujen taso voidaan suhteuttaa tällaisten palvelujen laatuun ja laajuuteen. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä voi vaihdella tiettyjen lentoasemapalvelujen laatua ja laajuutta tai tarjota erilaatuisia ja -kokoisia terminaaleja tai terminaalien osia, kun se haluaa tarjota räätälöityjä palveluja taikka varata terminaalin tai terminaalin osan tietylle käyttäjälle ja täyttää näin julkisia palveluja koskevat velvoitteensa. Lentoasemamaksujen taso voidaan suhteuttaa tällaisten palvelujen laatuun ja laajuuteen, ja niillä voidaan varmistaa, että palvelut ovat kaikkien kuluttajien saatavilla EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa mainituilla alueilla. |
Perustelu | |
Tarkistuksella pyritään takaamaan julkisia palveluja koskevien velvoitteiden täyttyminen sekä varmistamaan, että kaikilla kuluttajilla on syrjäisimmillä alueilla mahdollisuus käyttää tätä liikennemuotoa, sillä nämä saaret sijaitsevat erittäin kaukana mantereesta ja ovat tämän vuoksi riippuvaisia lentoliikenteestä. | |
Tarkistus 19 8 artiklan 2 kohdan 1 alakohta | |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjällä, joka haluaa käyttää räätälöityjä palveluja taikka tietylle käyttäjälle varattua terminaalia tai terminaalin osaa, voi saada käyttöönsä nämä palvelut, terminaalin tai terminaalin osan. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava syrjimätön kohtelu, jotta lentoaseman käyttäjä, joka haluaa käyttää räätälöityjä palveluja taikka tietylle käyttäjälle varattua terminaalia tai terminaalin osaa, voi saada käyttöönsä nämä palvelut, terminaalin tai terminaalin osan. |
Tarkistus 20 10 artiklan 4 kohta | |
4. Jos lentoaseman pitäjä tai lentoaseman käyttäjä haluaa tehdä valituksen jostakin tämän direktiivin soveltamisalaan liittyvästä asiasta, se voi osoittaa valituksensa riippumattomalle sääntelyviranomaiselle, jonka on tehtävä riitojen ratkaisijana toimivana viranomaisena asiasta päätös kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Riippumattomalla sääntelyviranomaisella on oltava oikeus pyytää osapuolilta päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot. Sääntelyviranomaisen päätökset ovat sitovia. |
4. Jos lentoaseman pitäjä tai lentoaseman käyttäjä haluaa tehdä valituksen jostakin tämän direktiivin soveltamisalaan liittyvästä asiasta, se voi osoittaa valituksensa asianomaisen jäsenvaltion vahvistamin ehdoin riippumattomalle sääntelyviranomaiselle, jonka on tehtävä riitojen ratkaisijana toimivana viranomaisena asiasta päätös kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta, ellei mistään voimassa olevasta riitojenratkaisu- tai lakisääteisestä valitusmenettelystä muuta johdu. Riippumattomalla sääntelyviranomaisella on oltava oikeus pyytää osapuolilta päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot. Sääntelyviranomaisen päätökset ovat sitovia. |
Perustelu | |
Olisi varmistettava, että lentoasemat ja lentoasemien käyttäjät kääntyvät riippumattoman sääntelyelimen puoleen ainoastaan silloin, kun kaikki mahdollisuudet vuoropuheluun on käytetty loppuun ja vain, jos vetoomuksen esittämiselle on vakavat perusteet. Vetoamisoikeus olisi varmistettava kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestelmän mukaisesti. | |
Tarkistus 21 10 artiklan 5 kohta | |
5. Riippumattoman sääntelyviranomaisen on julkaista toiminnastaan vuosikertomus. |
5. Riippumattoman sääntelyviranomaisen on julkaista toiminnastaan vuosikertomus vuoden viidennen kuukauden aikana. Sen on saatettava kertomuksensa käyttäjien, komission ja suuren yleisön saataville. |
Tarkistus 22 11 artiklan 1 kohta | |
1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin toimintaa koskevan kertomuksen sekä tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. |
1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin toimintaa koskevan kertomuksen, jossa se arvioi tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä, sekä tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. |
Perustelu | |
Direktiivin toimintaa koskeva arviointi olisi kytkettävä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneeseen edistykseen. |
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Lentoasemamaksut |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2006)0820 – C6-0056/2007 – 2007/0013(COD) |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
TRAN |
|||||||
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
REGI 13.3.2007 |
|
|
|
||||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Antonio De Blasio 20.3.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
12.4.2007 |
7.6.2007 |
|
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
13.9.2007 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
36 2 2 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Antonio De Blasio, Bairbre de Brún, Vasile Dîncu, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Ambroise Guellec, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Jamila Madeira, Mario Mantovani, Sérgio Marques, Miguel Angel Martínez Martínez, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Margie Sudre, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jan Březina, Den Dover, Emanuel Jardim Fernandes, Louis Grech, Ljudmila Novak, Zita Pleštinská, Richard Seeber, László Surján, Nikolaos Vakalis |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Olle Schmidt |
|||||||
- [1] Tähän kuuluvat: lentoasemamaksuja koskeva direktiivi, Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva tiedonanto sekä lentoasemien maahuolinnasta annetun direktiivin täytäntöönpanoa koskeva kertomus. (hyväksytty 24. tammikuuta 2007).
- [2] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Lentoasemamaksut |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2006)0820 – C6-0056/2007 – 2007/0013(COD) |
|||||||
Annettu EP:lle (pvä) |
24.1.2007 |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
TRAN 13.3.2007 |
|||||||
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ECON 13.3.2007 |
ENVI 13.3.2007 |
IMCO 13.3.2007 |
REGI 13.3.2007 |
||||
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
ENVI 27.2.2007 |
IMCO 11.4.2007 |
|
|
||||
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Ulrich Stockmann 6.3.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
8.5.2007 |
11.9.2007 |
8.10.2007 |
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
21.11.2007 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
38 1 0 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Michael Cramer, Christine De Veyrac, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Francesco Ferrari, Mathieu Grosch, Georg Jarzembowski, Stanisław Jałowiecki, Timothy Kirkhope, Dieter-Lebrecht Koch, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Sepp Kusstatscher, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Seán Ó Neachtain, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Paweł Bartłomiej Piskorski, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Brian Simpson, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Lars Wohlin, Roberts Zīle |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Zsolt László Becsey, Johannes Blokland, Luigi Cocilovo, Markus Ferber, Armando França, Nathalie Griesbeck, Pedro Guerreiro, Jan Olbrycht, Leopold Józef Rutowicz, Corien Wortmann-Kool |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Inger Segelström, Dan Mihalache |
|||||||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
10.12.2007 |
|||||||