MIETINTÖ aikuiskoulutuksesta: Oppia ikä kaikki

11.12.2007 - (2007/2114(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Doris Pack
Valmistelija (*):
Jan Andersson, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

aikuiskoulutuksesta: Oppia ikä kaikki

(2007/2114(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki" (KOM(2006)0614),

–   ottaa huomioon elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15 päivänä marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2006/1720/EY[1],

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 antamansa suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista[2],

–    ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta[3],

–    ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa‑neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–    ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan,

–    ottaa huomioon kantansa ensimmäisessä käsittelyssä 25. syyskuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä[4],

–    ottaa huomioon kantansa ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi[5],

–    ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta[6],

–    ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmasta 2006–2010[7] ja 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2007[8],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–    ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0502/2007),

A. katsoo, että aikuiskoulutuksesta on tulossa poliittinen painopiste, joka tarvitsee konkreettisia ja asianmukaisia ohjelmia, näkyvyyttä, mahdollisuuksia ja voimavaroja,

B.  katsoo, koulutus on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet eli talouskasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen,

C. katsoo, että vielä neljän miljoonan aikuisen olisi osallistuttava elinikäiseen oppimiseen, jotta saavutettaisiin jäsenvaltioiden Koulutus 2010 -työohjelman puitteissa tavoitteeksi asettama osallistumisaste,

D. katsoo, että elinikäistä oppimista koskevien strategioiden puitteissa toteutettu tehokas aikuiskoulutusjärjestelmä, jonka painopistealueet ovat selkeitä ja jonka täytäntöönpanoa valvotaan, voi tukea koulutuksensa yleisesti keskeyttävien syrjäytyneiden ryhmien, kuten maahanmuuttajien ja romanien, kielellistä, sosiaalista ja kulttuurista kotouttamista,

E.  katsoo, että aikuiskoulutukseen tehdyt investoinnit edistävät yhteiskunnallisia ja kulttuuriin liittyviä etuja lisäämällä yksilöiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen sekä aktiivista kansalaisuutta,

F.  katsoo, että aikuiskoulutus ja sen kautta hankitut keskeiset taidot edistävät olennaisella tavalla työllistyvyyttä ja liikkuvuutta työmarkkinoilla sekä yhteiskuntaan integroitumista,

G. katsoo, että aikuiskoulutustarjonnan monien vaihtoehtojen seurantaan, vertailuun ja arviointiin ja toimintastrategioiden kehittämiseen tarvitaan luotettavia tietoja,

H. ottaa huomioon, että aikuiskoulutusjärjestelmiä koskeva tieto ja mahdollisuudet osallistua näihin järjestelmiin eroavat suuresti jäsenvaltioittain,

I.   katsoo, että virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen tunnustaminen ja validointi muodostavat elinikäisen oppimisstrategian perustan,

J.   katsoo, että on välttämätöntä yhdistää aikuiskoulutus tutkintojen tunnustamista koskeviin eurooppalaisiin puitteisiin ja parantaa niiden tarjoamia mahdollisuuksia keskeisten taitojen sekä sosiaalisten ja yksilöllisten taitojen kehittämiseen,

1.   pitää myönteisenä komission ehdotusta aikuiskoulutusta koskevaksi toimintasuunnitelmaksi;

2.   myöntää, että toimenpiteitä olisi toteutettava monella eri tasolla, jotta edistetään, tehostetaan ja vahvistetaan etenkin aikuisille suunnatun oppimiskulttuurin kehittämistä, ja jäsenvaltioiden lisäksi myös EU:n on osallistuttava toimenpiteisiin;

3.   kehottaa jäsenvaltioita kehittämään pääasiassa aikuiskoulutukseen keskittyvän elinikäisen oppimisen kulttuurin toteuttamalla strategioita ja toimia, joiden tavoitteena on tietojenhankinnan edistäminen, sen houkuttelevuuden ja sen mahdollisuuksien lisääminen sekä tutkintojen jatkuva päivittäminen;

4.   korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on tärkeää elinikäiseen oppimiseen liittyvissä ohjelmissa, jotta sekä miehet että naiset voivat yhtä lailla hyödyntää tällaisen oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä luonteeltaan herkän tasa-arvopolitiikan seurannassa aikuiskoulutusta valmisteltaessa yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa;

Lisää motivaatiota aikuiskoulutukseen osallistumiseen

5.   vaatii aikuiskoulutuksen tarkoituksenmukaisempaa edistämistä, jotta useammilla ihmisillä olisi motivaatio osallistua tällaiseen koulutukseen; katsoo, että aikuiskoulutuksella pitäisi olla keskeinen asema eri politiikan aloilla yleisen oppimiskulttuurin edistämiseksi mediakampanjoilla, tiedotuksella sekä opastus- ja neuvontapalveluilla ja etenkin heikommassa asemassa oleville ryhmille suunnatuilla tiedotus-, opastus- ja neuvontapalveluilla; katsoo, että ollakseen tehokasta tällainen tuki olisi yhdistettävä jäsenvaltioiden aktiivisiin poliittisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät oppimisen yhdistämistä perhe- ja työelämään;

6.   on samaa mieltä siitä, että erityisten puhelinpalvelujen ja verkkosivujen avulla edistämään aikuiskoulutusta hyvin menestyksekkäästi;

7.   katsoo, että mediataitojen edistäminen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa on keskeistä sukupolvien välisen digitaalisen kuilun kaventamiseksi;

Tilastotiedot

8.   katsoo, että vertailukelpoisia tilastotietoja tarvitaan aikuiskoulutusalan toimien kehittämistä, valvontaa ja arviointia varten sekä elinikäisen oppimisen integroitua toimintaohjelmaa koskevien tietojen ja suuntaviivojen antamiseksi;

9.   katsoo, että eurooppalaista aikuiskoulutustutkimusta on tuettava sekä aikuiskoulutusta koskevien vertailukelpoisten tietojen keräämiseksi että yhteisen käsitteistön luomiseksi;

10. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa;

Työ- ja perhe-elämän, elinikäisen oppimisen ja tehokkaan toteutuksen yhteensovittaminen

11. muistuttaa 15.–16. maaliskuuta 2002 pidetyn Barcelonan Eurooppa-neuvoston tavoitteista ja korostaa jäsenvaltioiden saavuttamaa edistymistä päiväkoti- ja lastentarhapaikkojen sekä esikouluopetuksen tarjoamista koskevan tavoitteen saavuttamisessa sekä lastenhoitoa ja muiden huollettavien henkilöiden hoitoa koskevan teemapäivän perustamisessa; huomauttaa samalla, että jotkut jäsenvaltiot ovat selvästi jäljessä Barcelonan tavoitteiden saavuttamiselle asetetusta aikataulusta;

12. korostaa, että perhe- ja työelämän sekä elinikäisen oppimisen yhteensovittaminen edellyttää paitsi joustavampaa ajan ja välimatkojen hallintaa myös yhteiskunnallisia ja taloudellisia kannustimia sekä verokannustimia, jotta edistetään aikuisten mahdollisuuksia osallistua koulutusohjelmiin;

13. korostaa, että uusia teknologioita on hyödynnettävä tehokkaammin, ja panee tässä suhteessa merkille, että Internetiin pääsyn ja digitaalista integraatiota koskevien ohjelmien kehittämistä olisi tuettava digitaalisen kuilun kaventamiseksi ja että uusia tietolähteitä ja uusia oppimistapoja, kuten etäopiskeluohjelmia ja opiskelupaikkojen tarjoamista, olisi samoin edistettävä ja pääsy niihin olisi mahdollistettava kaikille;

14. painottaa tarvetta laajentaa naisten pääsyä uusien teknologioiden alalle, mukaan luettuna syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla asuvat ja iäkkäät naiset, ja tarvetta tarjota heille yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla työmarkkinoilla; painottaa myös tarvetta tukea toimia naisten ja miesten välisen eron kaventamiseksi teknisen ja tieteellisen pätevyyden suhteen;

15. korostaa, että on tarpeen laajentaa julkisia ja yksityisiä lastenhoitopalveluita ja ottaa mukaan ja kannustaa työnantajia, jotka voivat tarjota yritysten lastenhoitopalveluita; toteaa, että on parannettava vanhempien ja erityisesti äitien mahdollisuutta palata työhön niin, että vanhemmat voivat jatkaa elinikäistä oppimista samanaikaisesti ja työtuntien aikana; korostaa myös tarvetta parantaa julkisia palveluita muista riippuvaisten sekä iäkkäiden henkilöiden auttamiseksi;

Ikäsyrjinnän torjuminen sukupolvien välisen solidaarisuuden avulla ja kulttuurien välinen solidaarisuus

16. muistuttaa, että demografinen muutos asettaa jäsenvaltioille monisyisen joukon toisiinsa liittyviä haasteita ja että yhteiskuntiemme on kehitettävä uudenlaisia yhteisvastuun muotoja eri kulttuureiden ja sukupolvien välille;

17. kehottaa näin ollen parantamaan aikuisten – ja etenkin ikääntyneiden – osaamisen, taitojen ja kokemuksen siirtämistä yritys- ja käsiteollisuustoimintaa tukevilla mentorointijärjestelmillä; pitää tärkeänä myös sitä, että nämä mentorit muodostavat yhteysverkoston, jonka kautta he voivat jakaa ja vaihtaa tietoja;

18. pitää tärkeänä "perheessä oppimisen mallia", jossa vanhemmat ovat motivoituneita palaamaan uudelleen oppimisen pariin, koska haluavat auttaa omia lapsiaan menestymään koulussa;

19. tukee sukupolvien välisen solidaarisuuden sekä kokemuksen ja tutkintojen tunnustamisen kannalta merkityksellisten vapaaehtoisohjelmien kehittämistä;

20. korostaa, että liikkuvuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ajatellen on välttämätöntä tarjota etenkin maahanmuuttajille joustavia mahdollisuuksia osallistua koulutusohjelmiin sekä luoda asianmukaiset edellytykset tällaisten ohjelmien toteuttamiselle;

Kielten oppimisen merkitys ja riskiryhmien erityistarpeet

21. pitää maahanmuuttajien kansallisten ja paikallisten tukikeskusten perustamista keskeisenä välineenä, jonka avulla voidaan jakaa hyödyllistä tietoa ja tuoda selvyyttä kysymyksiin, jotka koskevat maahanmuuttajien täydellistä integroitumista yhteiskuntaan;

22. korostaa, että on tärkeää tukea entistä enemmän etenkin maahanmuuttajille suunnattuja kielikursseja;

23. kannattaa ajatusta maahanmuuttajien, vähän koulutettujen ja vammaisten henkilöiden "taitokartoitusten" järjestämisestä; katsoo, että tällaisten taitokartoitusten tuomien taloudellisten etujen lisäksi niillä voidaan myös vähentää rasismia, muukalaisvihaa, syrjintää ja syrjäytymistä;

Pääsy korkea-asteen koulutukseen

24. katsoo, että laajemmalla väestönosalla pitäisi olla mahdollisuus korkea-asteen koulutukseen – myös työelämässä olleilla aikuisilla ja ikääntyneillä, minkä vuoksi koulutusjärjestelmiä on mukautettava ja tehtävä joustavammiksi tätä tarkoitusta varten; toteaa, että vastaavia infrastruktuuritoimia ja henkilöstöresursseja on tuettava;

25. korostaa, että ylemmän perusasteen koulutusjärjestelmien uudistaminen on välttämätöntä niiden kilpailukyvyn, joustavuuden, saatavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi;

Laadun, opetuksen ja tarjonnan monipuolisuuden parantaminen

26. korostaa, että aikuiskoulutuksen alalla tarvitaan pätevää henkilöstöä; katsoo, että on tuettava aikuiskouluttajille tarkoitettuja erityisohjelmia, ja tukee aikuiskoulutusalan tutkintoon johtavien korkeakoulutusohjelmien perustamista;

27. tukee esimerkiksi seuraavia toimia, joiden tavoitteena on edistää osaamisen siirtoa ja liikkuvuutta aikuiskoulutuksessa:

a)   tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten puitteiden ja Europass‑todistuksen toteuttaminen ja laajentaminen;

b)   perustaitojen, keskeisten taitojen, virallisessa koulutusjärjestelmässä ja sen ulkopuolella sekä arkioppimisen kautta saadun pätevyyden ja koulutuksen tunnustaminen ja validointi, jotta varmistetaan oppimistulosten avoimuus ja helpotetaan oppimistulosten tunnustamista sekä siirtymistä oppimisväylältä toiselle;

Työllisyysnäkymät

28. yhtyy kantaan, jonka mukaan elinikäisellä oppimisella on suuri vaikutus ensisijaisesti yhteiskuntaan integroitumisen ja työllistettävyyden edistämiseen mutta myös henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseen sekä työmarkkinoiden ristiriitojen voittamiseen ja yli 50-vuotiaiden työntekijöiden osallistumisasteen nostamista koskevan Lissabonin tavoitteen saavuttamiseen samoin kuin kilpailukykyyn;

29. korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä parempien työpaikkojen luomista ja työpaikkojen määrän lisäämistä koskevan tavoitteen saavuttamisessa Euroopassa sekä elämänlaadun parantamisessa, henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämisessä, itsensä toteuttamisessa sekä aktiivisessa kansalaisuudessa; kiinnittää huomiota siihen, että yritysten on tärkeää voida ennakoida uusia pätevyyksiä ja työmarkkinoiden vaatimuksia niin, että tarjottava aikuiskoulutus vastaa vaadittavia taitoja; katsoo, että koulutuksen sisällön on vastattava ammatillisia ja käytännön vaatimuksia; korostaa tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolten yhteistyön merkitystä;

30. huomauttaa, että elinikäinen oppiminen ei ainoastaan lisää työntekijöiden työllistettävyyttä vaan myös heidän sopeutuvuuttaan sekä maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuuttaan, mikä on tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta; pitää tärkeänä toisen (ja kolmannen) kielen oppimisen edistämistä työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi;

31. korostaa, että alhainen koulutustaso, joka koskettaa tällä hetkellä kolmannesta Euroopan työvoimasta (72 miljoonaa työntekijää), merkitsee työttömyysriskiä, mutta koulutuksen avulla yksilöt voivat säilyttää tai hankkia työllistymistä varten tarvittavat valmiudet ja parantaa työnsä laatua; pitää tärkeänä vapaamuotoisen koulutuksen ja arkioppimisen kautta hankitun pätevyyden tunnustamista ja hyväksymistä, mikä tarjoaa pohjan elinikäisen oppimisen kehittämiselle sekä kansallisten ammattitutkintojen että eurooppalaisen tutkintokehyksen yhteydessä;

32. painottaa, että kaikilla kansalaisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua elinikäisen oppimisen ohjelmiin, ja pitää tässä yhteydessä valitettavana, että niiden, joilla koulutuksen lähtötaso on alhaisin, naisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden henkilöiden, naisten, maaseutualueiden väestön ja vammaisten henkilöiden osallistuminen yhteiskuntaan on epätodennäköisintä; katsoo, että näille ihmisille on tarjottava erilaisia ja heille soveltuvia ohjelmia sekä menetelmiä; katsoo tässä yhteydessä, että pitäisi erityisesti painottaa työntekijöille ja työttömille annettavaa uutta teknologiaa käsittelevää koulutusta; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä opetustarkoituksiin, sillä se on keskeisessä osassa yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamisessa kaikille antaen mahdollisuuden osallistua elinikäiseen oppimiseen, ja katsoo vähiten koulutusta saaneiden tarvitsevan erityistä tukea ja rahoitusta;

33. pitää tärkeänä aikuisopetusta esimerkiksi kielen ja ammattivalmiuksien opettamiseksi maahanmuuttajille, mikä edistää heidän integroitumistaan ja parantaa heidän työllistyvyyttään sekä heidän osallistumistaan työmarkkinoille vahvistaen samalla heidän sosiaalista osallisuuttaan;

34. painottaa työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, aktiivisen osallistamisen merkitystä, sillä työnantajat ja työntekijät voivat toimia samalla tasolla vain toimivien työmarkkinaosapuolten avulla; katsoo, että työmarkkinaosapuolten luomista olisi tuettava niissä jäsenvaltioissa, joissa työmarkkinaosapuolia koskevat rakenteet eivät ole kehittyneitä;

35. korostaa Euroopan sosiaalirahaston ja muiden rakennerahastojen merkitystä kaikkien ihmisten elinikäistä oppimista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja kehottaa takaamaan, että nykyistä enemmän rahoitusta osoitetaan niille, jotka eniten tarvitsevat elinikäistä oppimista; pahoittelee, että joissakin jäsenvaltioissa erityisesti iäkkäämpien ja kouluttamattomien työntekijöiden aikuiskoulutusmahdollisuuksien parantamiselle ei anneta riittävää painoarvoa tai rahoitusta; pyytää, että jäsenvaltiot käyttäisivät aktiivisemmin rakennerahastoja ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa; kehottaa komissiota vahvistamaan erityisohjelmia tällä alalla;

36. painottaa, että aikuiskoulutuksen toteutuksen parantaminen, tiedon tarjoaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen ovat olennaisen tärkeitä, jotta osallistumisastetta saataisiin nostettua, ja nämä toimet ovat stimuloivia, jos ne yhdistetään kannustimiin; katsoo, että toteutusta parantaviin toimiin kuuluu myös opiskeluun tarkoitettujen paikkojen saatavuus, työssä oppimisen mahdollistaminen työtunteja mukauttamalla, paikallinen lastenhoito, etäopiskeluun liittyvien palvelujen tarjoaminen syrjäisillä alueilla asuville vammaisille tai heikossa asemassa oleville henkilöille, elinikäiseen oppimiseen ja työmahdollisuuksiin liittyvät tiedot ja ohjaus, räätälöidyt ohjelmat ja joustavien opetusjärjestelyjen käytettävyys; katsoo, että nämä toimet on myös tunnustettava yleisesti ja niiden tulee edistää ammatillista kehittymistä;

37. kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin ikääntyneiden työntekijöiden ja erityisesti niiden, joiden työura poikkeaa tavallisesta tai joilla ei ole riittäviä atk-taitoja, alhaisen työllisyysasteen käsittelemiseksi ja järjestämään tarpeelliset olosuhteet elinikäisen oppimisen palveluiden tarjoamiseksi kaikilla tasoilla, jotta voidaan helpottaa edistymistä työssä, kun on kyse työllistymisestä ensimmäistä kertaa, työelämään palaamisesta tai toiveesta jatkaa työuraa; pitää yhtä tärkeänä, että yrityksiä rohkaistaan siksi kannustimin työllistämään ikääntyneitä työntekijöitä pidempään tai nimeämään heitä työtehtäviin pidemmäksi aikaa, sillä he ovat yleensä erittäin päteviä, kokeneita, luotettavia ja korkeasti koulutettuja;

38. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työntekijät, joiden on pakko vaihtaa työtään työtapaturman tai sairauden takia, voivat osallistua jatkokoulutukseen ja parantaa uranäkymiään;

39. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan taloudellisia ja muita kannustimia sekä työntekijöille pidemmän työuran varmistamiseksi että työnantajille ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamiseksi ja pitämiseksi työelämässä antamalla mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä parantamalla työoloja ja työn laatua;

40. kehottaa komissiota varmistamaan, että kukin jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin oikeudellisiin ja taloudellisiin toimiin elinikäisen oppimisen tarjoamiseksi ja sen piiriin pääsyyn mahdollistamiseksi kaikille työntekijöille ja työnhakijoille;

Rahoitus

41. kehottaa investoijia kiinnittämään huomiota sellaisten ohjelmien, taitojen ja pätevyyden kehittämiseen, joiden avulla naiset voivat hankkia perustan johtamis- ja yrittäjyystaitoja varten ja parantaa pätevyyttään johtotehtäviin etenemistä varten;

42. kehottaa ottamaan rahoitusjärjestelyt ja työnantajien järjestämän henkilöstökoulutuksen yleiseen käyttöön ja tukemaan niitä verohelpotuksilla, sillä työntekijöiden pätevyys ja taidot ovat keskeinen innovaatio-, tuottavuus- ja kilpailutekijä;

43. katsoo, että aikuiskoulutuksessa on saavutettava kaikilla aloilla korkeita pätevyystasoja koulutus- ja kulttuuritoimilla ja korkealaatuisilla koulutusmalleilla, joilla taataan, että ihmisten tiedot ja valmiudet täsmäävät ammattiprofiilien muuttuvien vaatimusten sekä työorganisaatioiden ja työmenetelmien kanssa;

44. vaatii, että lainsäädäntötoimenpiteiden sekä aikuiskoulutuslaitosten tai ‑järjestöjen toimielinten, verkostojen ja kumppanuuksien välistä koordinointia, yhteistyötä, tehokkuutta ja avoimuutta edistetään hyödyntämällä paikallista, alueellista, kansallista ja EU:n (julkista tai yksityistä) rahoitusta;

45. katsoo, että on oleellista tarjota taloudellisia kannustimia, jotta ihmisillä on esteetön mahdollisuus koulutukseen ja sen tuomiin hyötyihin; korostaa, että tällaiset kannustimet voisivat olla verokannustimia, avustuksia, apurahoja, osarahoitusta tai verovähennyksiä taikka alennuksia sellaisten työnantajien sosiaaliturvamaksuihin, jotka tarjoavat aikuiskoulutusta edistävät työskentelyolosuhteet;

46. tähdentää yritysten sisäisen koulutuksen merkitystä ja korostaa, että pk-yritykset, mikroyritykset ja uudet yritykset on asetettava etusijalle, sillä niillä on vähiten varaa kouluttaa työntekijöitään;

47. kannustaa työnantajia rahoittamaan yritysten yhteiskuntavastuun nojalla elinikäistä oppimista edistäviä ammatillista koulutusta koskevia ohjelmia erityisesti naispuolisille työntekijöille, jotta jatkettaisiin aikaa, jolloin he toimivat aktiivisesti työelämässä, ja jotta edistettäisiin naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille ja kehittyä ammatillisesti;

o    o

o

48. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45.
• [2]  EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.
• [3]  EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 131.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0400.
• [5]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0463.
• [6]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0417.
• [7]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0063.
• [8]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0423.

PERUSTELUT

Lokakuussa 2006 komissio julkaisi tiedonannon "Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki" ja valmistelee parhaillaan "Aikuiskoulutusta koskevaa toimintasuunnitelmaa 2007", joka on määrä hyväksyä syyskuun lopussa tai lokakuun alussa. Tiedonannossa korostetaan, että aikuiskoulutuksella voidaan edistää ratkaisevasti työllistymistä ja liikkuvuutta nykyaikaisilla työmarkkinoilla sekä yhteiskuntaan integroitumista.

Nykyiset laajat taloudelliset ja yhteiskunnalliset muutokset, nopea siirtyminen osaamisyhteiskuntaan ja Euroopan väestön ikääntymisestä johtuvat väestörakenteen muutokset ovat kaikki haasteita, jotka edellyttävät uutta lähestymistapaa koulutukseen elinikäisen oppimisen avulla.

Koulutus ei voi enää rajoittua peruskoulutukseen ja sen jälkeisiin vuosiin, vaan sitä on ajantasaistettava ja jatkettava koko työelämän ajan: se on kaikkia elämänaloja koskeva elinikäinen prosessi. Koulutus ja etenkin aikuiskoulutus edistävät yksilön kehitystä, itseluottamusta, aktiivista kansalaisuutta, yhteiskuntaan integroitumista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Jo huomattava osa Euroopan Unionin kansalaisista on suoraan sen koulutusohjelmien piirissä, mutta osallistuminen vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain.

Aikuiskoulutusta koskevaa toimintaohjelmaa on edistettävä tarmokkaasti. Aikuisten osallistuminen koulutukseen on liian vähäistä, jos EU aikoo saavuttaa aikuiskoulutukselle tavoitteeksi asettamansa 12,5 prosentin osallistumisasteen vuoteen 2010 mennessä.

Esittelijä hyväksyy komission valitseman edistyksellisen lähestymistavan ja tukee parhaillaan valmisteltavaa tulevaa toimintasuunnitelmaa pohtimalla seuraavia haasteita:

a)   Osallistumisen esteiden poistaminen. Koulutukseen osallistuminen on edelleen vähäistä. Jäsenvaltioiden on kehitettävä korkealuokkaiset ohjaus- ja tiedotusjärjestelmät sekä annettava kohdennettuja rahallisia kannustimia yksityishenkilöille ja tuettava paikallisia yhteistyökumppanuuksia.

b)   Aikuiskoulutuksen laadun varmistaminen. Aikuiskoulutuksen laadun varmistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota moniin erilaisiin laatunäkökohtiin ja korostettava etenkin henkilöstön kehittämistä sekä laadunvarmistusmekanismeja, ‑menetelmiä ja ‑aineistoa.

c)   Oppimistulosten tunnustamis- ja validointijärjestelmien kehittäminen. Jäsenvaltioita kehotetaan liittämään nämä järjestelmät tutkintojen tunnustamista koskeviin kansallisiin puitteisiin tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten puitteiden yhteydessä.

d)   Investoinnit ikääntyvään väestöön ja siirtolaisiin. Jäsenvaltioiden olisi investoitava ikääntyneisiin ja siirtolaisiin sellaisella koulutuksella, joka vastaa oppijoiden tarpeisiin, ja samalla jäsenvaltioiden olisi tiedostettava paremmin siirtolaisten ja iäkkäiden merkittävä rooli EU:n yhteiskunta- ja talouselämässä.

e)   Kyky arvioida edistymistä. Luotettavat tiedot sekä asianmukaiset indikaattorit ja vertailuarvot ovat keskeisiä näyttöön perustuvien toimintastrategioiden kehittämiseksi. Tietojen laatua ja vertailukelpoisuutta on edelleen parannettava.

Esittelijä pitää tiedonantoa ajankohtaisena ja toimintasuunnitelmaa lupaavana ja katsoo, että toimenpiteitä olisi toteutettava monella eri tasolla, jotta edistetään, tehostetaan ja vahvistetaan etenkin aikuisille tarkoitetun oppimiskulttuurin kehittämistä.

Esittelijä viittaa näihin toimenpiteisiin mietinnössään toistuvasti mainitsemalla jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä sekä ehdottamalla mahdollisesti toteutettavia toimia.

Toimenpiteissä kiinnitetään huomiota pääasiassa

1.   motivaatioon

2.   tilastoihin

3.   työ- ja perhe-elämän sekä elinikäisen oppimisen ja tehokkaan toteutuksen yhteensovittamiseen

4.   sukupolvien väliseen solidaarisuuteen ja kulttuurien väliseen solidaarisuuteen

5.   kielten oppimisen merkitykseen ja riskiryhmien erityistarpeisiin

6.   korkeakoulutusmahdollisuuksiin

7.   laadun, opetuksen ja tarjonnan monipuolisuuden parantamiseen

8.   rahoitukseen.

Esittelijä korostaa ajatusta, jonka mukaan aikuiskoulutus on keskeinen osa elinikäistä oppimista ja hyvin monitahoinen ala. Aikuisten on yhdistettävä oppiminen osaamiseensa, kokemukseensa ja kulttuuritaustaansa. Aikuiskoulutuksen on sovelluttava heidän tehtäviinsä ja siitä on oltava heille yksilökohtaista hyötyä.

Nämä toimenpiteet on onnistuttava toteuttamaan mahdollisimman pian siksi, että aikuiskoulutuksesta on tullut nykyisin yhä tärkeämpää, kun globaalistuminen, väestökehityksen asettamat haasteet ja Euroopan taloudelliset ja yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät tutkintojen ja taitojen suurempaa sopeuttamista yksityis-, yhteiskunta- ja työelämässä.

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (11.10.2007)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

aikuiskoulutuksesta: oppia ikä kaikki
(2007/2114(INI))

Valmistelija(*): Jan Andersson(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   yhtyy kantaan, jonka mukaan elinikäisellä oppimisella on suuri vaikutus ensisijaisesti yhteiskuntaan integroitumisen ja työllistettävyyden edistämiseen mutta myös henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseen sekä työmarkkinoiden ristiriitojen voittamiseen ja yli 50-vuotiaiden työntekijöiden osallistumisasteen nostamista koskevan Lissabonin tavoitteen saavuttamiseen samoin kuin kilpailukykyyn;

2.   korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä parempien työpaikkojen luomista ja työpaikkojen määrän lisäämistä koskevan tavoitteen saavuttamisessa Euroopassa sekä elämänlaadun parantamisessa, henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämisessä, itsensä toteuttamisessa sekä aktiivisessa kansalaisuudessa; kiinnittää huomiota siihen, että yritysten on tärkeää voida ennakoida uusia pätevyyksiä ja työmarkkinoiden vaatimuksia niin, että tarjottava aikuiskoulutus vastaa vaadittavia taitoja; katsoo, että koulutuksen sisällön on vastattava ammatillisia ja käytännön vaatimuksia; korostaa tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolten yhteistyön merkitystä;

3.   korostaa, että eurooppalaisten oppilaitosten on otettava vastaan haaste opetuksen ja koulutuksen tavoitteiden laadun parantamisesta kaikilla tasoilla sekä opetuksen arvioinnissa käytettävien menetelmien laadun parantamisesta luoden näin vahvan pohjan elinikäiselle oppimiselle;

4.   huomauttaa, että elinikäinen oppiminen ei ainoastaan lisää työntekijöiden työllistettävyyttä vaan myös heidän sopeutuvuuttaan sekä maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuuttaan, mikä on tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta; pitää tärkeänä toisen ja kolmannen kielen oppimisen edistämistä työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi;

5.  korostaa, että alhainen koulutustaso, joka koskettaa tällä hetkellä kolmannesta Euroopan työvoimasta (72 miljoonaa työntekijää), merkitsee työttömyysriskiä, mutta koulutuksen avulla yksilöt voivat säilyttää tai hankkia työllistymistä varten tarvittavat valmiudet ja parantaa työnsä laatua; pitää tärkeänä vapaamuotoisen koulutuksen ja arkioppimisen kautta hankitun pätevyyden tunnustamista ja hyväksymistä, mikä tarjoaa pohjan elinikäisen oppimisen kehittämiselle sekä kansallisten ammattitutkintojen että eurooppalaisen tutkintokehyksen yhteydessä;

6.  painottaa, että kaikilla kansalaisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua elinikäisen oppimisen ohjelmiin ja pitää tässä yhteydessä valitettavana, että niiden, joilla koulutuksen lähtötaso on alhaisin, naisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden henkilöiden, naisten, maaseutualueiden väestön ja vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan on epätodennäköisintä; katsoo, että näille ihmisille on tarjottava erilaisia ja heille soveltuvia ohjelmia sekä menetelmiä; katsoo tässä yhteydessä, että pitäisi erityisesti painottaa työntekijöille ja työttömille annettavaa uutta teknologiaa käsittelevää koulutusta; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä opetustarkoituksiin, sillä se on keskeisessä osassa yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamisessa kaikille antaen mahdollisuuden osallistua elinikäiseen oppimiseen, ja katsoo vähiten koulutusta saaneiden tarvitsevan erityistä tukea ja rahoitusta;

7.  painottaa, että kansalaisille osoitettava valmiuksien saamiseen tähtäävä uudelleenkoulutus ja jatkokoulutus on mahdollista vain, jos heille annetaan aikaa opiskeluun tarjoamalla joko päivähoitopalveluja tai mahdollisuus opiskella työaikana;

8.  pitää tärkeänä aikuisopetusta esimerkiksi kielen ja ammattivalmiuksien opettamiseksi maahanmuuttajille, mikä edistää heidän integroitumistaan ja parantaa heidän työllistyvyyttään sekä heidän osallistumistaan työmarkkinoille vahvistaen samalla heidän sosiaalista osallisuuttaan;

9.  korostaa myös, että aikuiskoulutukseen on sekä henkilökohtaisten että ammatillisten syiden takia tärkeää sisällyttää vertaisoppimisen ja parhaiden käytäntöjen kaltaisia menetelmiä;

10. painottaa työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, aktiivisen osallistamisen merkitystä, sillä työnantajat ja työntekijät voivat toimia samalla tasolla vain toimivien työmarkkinaosapuolten avulla; katsoo, että työmarkkinaosapuolten luomista olisi tuettava niissä jäsenvaltioissa, joissa työmarkkinaosapuolia koskevat rakenteet eivät ole kehittyneitä;

11. korostaa Euroopan sosiaalirahaston ja muiden rakennerahastojen merkitystä kaikkien ihmisten elinikäistä oppimista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja kehottaa takaamaan, että nykyistä enemmän rahoitusta osoitetaan niille, jotka eniten tarvitsevat elinikäistä oppimista; pahoittelee, että joissakin jäsenvaltioissa erityisesti iäkkäämpien ja kouluttamattomien työntekijöiden aikuiskoulutusmahdollisuuksien parantamiselle ei anneta riittävää painoarvoa tai rahoitusta; pyytää, että jäsenvaltiot käyttäisivät rakennerahastoja ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa aktiivisemmin; kehottaa komissiota vahvistamaan erityisohjelmia tällä alalla;

12. painottaa, että aikuiskoulutuksen toteutuksen parantaminen, tiedon tarjoaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen ovat olennaisen tärkeitä, jotta osallistumisastetta saataisiin nostettua, ja nämä toimet ovat stimuloivia, jos ne yhdistetään kannustimiin; katsoo, että toteutusta parantaviin toimiin kuuluu myös opiskeluun tarkoitettujen paikkojen saatavuus, työssä oppimisen mahdollistaminen työtunteja mukauttamalla, paikallinen lastenhoito, etäopiskeluun liittyvien palvelujen tarjoaminen syrjäisillä alueilla asuville vammaisille tai heikossa asemassa oleville henkilöille, elinikäiseen oppimiseen ja työmahdollisuuksiin liittyvät tiedot ja ohjaus, räätälöidyt ohjelmat ja joustavien opetusjärjestelyjen käytettävyys; katsoo, että nämä toimet on myös tunnustettava yleisesti ja niiden tulee edistää ammatillista kehittymistä;

13. kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin ikääntyneiden työntekijöiden ja erityisesti niiden, joiden työura poikkeaa tavallisesta tai joilla ei ole riittäviä atk-taitoja, alhaisen työllisyysasteen torjumiseksi ja järjestämään tarpeelliset olosuhteet elinikäisen oppimisen palveluiden tarjoamiseksi kaikilla tasoilla, jotta voidaan helpottaa edistymistä työssä, kun on kyse työllistymisestä ensimmäistä kertaa, työelämään palaamisesta tai toiveesta jatkaa työuraa; pitää yhtä tärkeänä, että yrityksiä rohkaistaan kannustimin työllistämään ikääntyneitä työntekijöitä pidempään tai nimeämään heitä työtehtäviin pidemmäksi aikaa, sillä he ovat yleensä erittäin päteviä, kokeneita, luotettavia ja korkeasti koulutettuja;

14. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työntekijät, joiden on pakko vaihtaa työtään työtapaturman tai sairauden takia, voivat osallistua jatkokoulutukseen ja parantaa uranäkymiään;

15. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan taloudellisia ja muita kannustimia sekä työntekijöille pidemmän työuran varmistamiseksi että työnantajille ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamiseksi ja pitämiseksi työelämässä antamalla mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä parantamalla työoloja ja työn laatua;

16. katsoo, että korkeakoulujen ja teollisuuden välisen yhteistyön vahvistaminen on perusta innovoinnille ja paremmalle kilpailukyvylle; pahoittelee, että korkeakoulutusta ei uudisteta joissakin jäsenvaltioissa;

17. kehottaa komissiota varmistamaan, että kukin jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin oikeudellisiin ja taloudellisiin toimiin elinikäisen oppimisen tarjoamiseksi ja sen piiriin pääsyyn mahdollistamiseksi kaikille työntekijöille ja työnhakijoille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.10.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Alexandru Athanasiu, Jean-Luc Bennahmias, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Jean Louis Cottigny, Harald Ettl, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Ona Juknevičienė, Jan Jerzy Kułakowski, Jean Lambert, Raymond Langendries, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Jan Tadeusz Masiel, Maria Matsouka, Elisabeth Morin, Csaba Őry, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Françoise Castex, Richard Howitt, Rumiana Jeleva, Dieter-Lebrecht Koch, Jamila Madeira, Mario Mantovani, Kyriacos Triantaphyllides, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnAN LAUSUNTO (27.6.2007)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

aikuiskoulutuksesta: oppia ikä kaikki
(2007/2114(INI))

Valmistelija: Věra Flasarová

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  katsoo, että elinikäinen oppiminen, joka sisältyy Lissabonin strategiaan, on avainasemassa taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemisessa EU:ssa,

B.   ottaa huomioon, että rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston kautta voidaan tukea elinikäisen oppimisen kehittämistä, ja ottaa huomioon elinikäistä oppimista koskevan ohjelman osana toteutettavan Grundtvig-ohjelman valmistelut ohjelmakaudelle 2007–2013,

C.  katsoo, että elinikäistä oppimista koskevien strategioiden puitteissa toteutettu tehokas aikuiskoulutusjärjestelmä, jonka painopistealueet ovat selkeitä ja jonka täytäntöönpanoa valvotaan, voi tukea koulutuksensa yleisesti keskeyttävien syrjäytyneiden ryhmien, kuten maahanmuuttajien ja romanien, kielellistä, sosiaalista ja kulttuurista kotouttamista,

1.   korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on tärkeää elinikäiseen oppimiseen liittyvissä ohjelmissa, jotta sekä miehet että naiset voivat yhtä lailla hyödyntää tällaisen oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota hyödyntämään kaikkia välineitä arkaluontoisen tasa-arvopolitiikan seurannassa aikuiskoulutusta valmisteltaessa, yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa;

2.   pahoittelee, että komission tiedonannossa ei oteta riittävästi huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista;

3.   painottaa, että on poistettava syrjintä koulutuksessa ja edistettävä toimenpiteitä, joiden avulla naiset, erityisesti äidit äitiysloman päättyessä ja huollettavia hoitavat naiset, voivat entistä paremmin osallistua elinikäisen oppimisen prosessiin ja päästä tai palata työmarkkinoille;

4.   kehottaa jäsenvaltioita takaamaan riittävän sijoittamisen iäkkäämpien naisten ja naispuolisten siirtolaisten koulutukseen, mutta ennen kaikkea varmistamaan sellaisen koulutuksen, joka vastaa oppijan tarpeita;

5.   painottaa tarvetta laajentaa naisten pääsyä uusien teknologioiden alalle, mukaan luettuna syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla asuvat ja iäkkäät naiset, ja tarjota heille yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla työmarkkinoilla; painottaa myös tarvetta tukea toimia naisten ja miesten välisen eron kaventamiseksi teknisen ja tieteellisen pätevyyden suhteen;

6.   muistuttaa 15.–16. maaliskuuta 2002 pidetyn Barcelonan Eurooppa-neuvoston tavoitteista ja korostaa jäsenvaltioiden saavuttamaa edistymistä päiväkoti- ja lastentarhapaikkojen sekä esikouluopetuksen tarjoamista koskevan tavoitteen saavuttamisessa sekä lastenhoitoa ja muiden huollettavien henkilöiden hoitoa koskevan teemapäivän perustamisessa; huomauttaa samalla, että jotkut jäsenvaltiot ovat selvästi jäljessä Barcelonan tavoitteiden saavuttamiselle asetetusta aikataulusta;

7.   kehottaa investoijia kiinnittämään huomiota ohjelmien, taitojen ja pätevyyden kehittämiseen, jonka myötä naiset voivat hankkia perustan johtamis- ja yrittäjyystaitoja varten ja parantaa pätevyyttään johtotehtäviin etenemistä varten;

8.   kehottaa jäsenvaltioita investoimaan aikuisten elinikäistä oppimista koskeviin ohjelmiin, erityisesti naisten osalta, jotta tasoitettaisiin niitä eroja virallisessa koulutuksessa tai arkioppimisessa, jotka ovat syntyneet perhettä koskevien velvollisuuksien epätasa-arvoisesta jakautumisesta, ja jotta käytettäisiin hyväksi taitoja ja kykyjä, joita he ovat hankkineet työskennellessään kotona tai maataloudessa ja kasvattaessaan lapsia tai hoitaessaan muita huollettavia;

9.   suosittelee, että työnantajat kantavat vastuuta lapsia hoitavien äitien ja isien asianmukaisten työolojen luomisessa ja että näillä vanhemmilla on samanaikaisesti mahdollisuus jatkaa elinikäistä oppimista; katsoo, että tällaisissa tilanteissa työnantajat olisi palkittava tästä veronkevennyksin;

10. kannustaa työnantajia rahoittamaan yritysten yhteiskuntavastuun nojalla elinikäistä oppimista edistäviä ammatillista koulutusta koskevia ohjelmia erityisesti naispuolisille työntekijöille, jotta jatkettaisiin aikaa, jolloin he toimivat aktiivisesti työelämässä, ja jotta edistettäisiin naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille ja kehittyä ammatillisesti;

11. huomauttaa, että on tarpeen luoda asianmukaiset olosuhteet elinikäistä oppimista varten erityisesti kansallisten ja etnisten vähemmistöjen, maahanmuuttajien ja vammaisten osalta;

12. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yhdenmukaisuutta ja käyttämään varoja tehokkaammin koordinoimalla ja luomalla kumppanuuksia omien kansallisten uudistusohjelmien puitteissa, jotta erot koulutuksen saatavuudessa voitaisiin tasoittaa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tukemaan avointa opiskelua ja etäopiskelua koskevia palveluja, edistämään tiedotusta ja opastusta, luomaan yksilöllisesti suunniteltuja ohjelmia ja joustavia opetusjärjestelyjä ja reagoimaan lukutaidottomuuden uusiin muotoihin tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien tarjoamisen sekä sen käyttämisen avulla.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Aikuiskoulutus: "Oppia ikä kaikki"
Menettelynumero	2007/2114(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	CULT
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	FEMM 21.6.2007
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Věra Flasarová 20.3.2007
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	2.5.2007		25.6.2007
Hyväksytty (pvä)	25.6.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Emine Bozkurt, Esther De Lange, Edite Estrela, Věra Flasarová, Esther Herranz García, Urszula Krupa, Pia Elda Locatelli, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Christa Prets, Raül Romeva i Rueda, Eva-Britt Svensson, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gabriela Creţu, Anna Hedh, Mary Honeyball, Elisabeth Jeggle, Maria Petre, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Badia i Cutchet, Katerina Batzeli, Ivo Belet, Guy Bono, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Ovidiu Victor Ganţ, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Manolis Mavrommatis, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Henri Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Visser Cornelis, Ewa Tomaszewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)