MIETINTÖ EU:n Keski-Aasian strategiasta

    11.12.2007 - (2007/2102(INI))

    Ulkoasiainvaliokunta
    Esittelijä: Cem Özdemir

    Menettely : 2007/2102(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A6-0503/2007
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A6-0503/2007
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    EU:n Keski-Aasian strategiasta

    (2007/2102(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Keski-Aasiasta, erityisesti 26. lokakuuta 2006 Uzbekistanista[1], 12. toukokuuta 2005 Kirgisiasta[2] ja 16. maaliskuuta 2006 Kazakstanista[3] antamansa päätöslauselmat,

    –   ottaa huomioon EU:n sekä Uzbekistanin, Kirgisian tasavallan ja Kazakstanin välillä tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, jotka kaikki ovat olleet voimassa vuodesta 1999 lähtien, 11. lokakuuta 2004 allekirjoitetun EU:n ja Tadžikistanin välisen väliaikaisen sopimuksen kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä[4], EU:n ja Tadžikistanin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jota ei vielä ole ratifioitu, sekä komission ehdotuksen EU:n ja Turkmenistanin väliseksi väliaikaiseksi sopimukseksi kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä,

    –   ottaa huomioon kyseisiin sopimuksiin sisältyvät ihmisoikeuslausekkeet,

    –   ottaa huomioon EU:n sitoumuksen edistää YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden ja kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen saavuttamista,

    –   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 21.–22. kesäkuuta 2007 hyväksymän uutta kumppanuutta Keski-Aasian kanssa koskevan EU:n strategian,

    –   ottaa huomioon Euroopan energiapolitiikkaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (maaliskuu 2007) ja EU:n ja Mustanmeren ja Kaspianmeren rannikkovaltioiden ja niiden naapurimaiden välisen energiayhteistyön,

    –   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman tavoitteesta luoda EU:lle yhteinen energiapolitiikka[5],

    –   ottaa huomioon Bakun aloitteen EU:n ja Mustanmeren ja Kaspianmeren maiden välisen energia- ja kuljetusyhteistyön kehittämiseksi,

    –   ottaa huomioon Azerbaidžanin ja Kazakstanin kanssa tehdyt yhteisymmärrysmuistiot, jotka liittyvät unionin energiaan liittyviä etuja palvelevan ulkopolitiikan kehittämiseen,

    –   ottaa huomioon asiaa koskevat neuvoston päätelmät, mukaan luettuna 23. toukokuuta, 13. kesäkuuta, 18. heinäkuuta, 3. lokakuuta ja 14. marraskuuta 2005, 13. marraskuuta 2006 ja 5. maaliskuuta, 14. toukokuuta sekä 15. lokakuuta 2007 Uzbekistanista annetut päätelmät ja Keski-Aasiasta 23. huhtikuuta 2007 annetut päätelmät,

    –   ottaa huomioon EU:n Uzbekistanille Andijanin joukkomurhan jälkeen määräämät sanktiot, joita on jatkettu, ja näiden viisumipakotteiden osittaisen poistamisen ja ehdollisen poistamisen kuudeksi kuukaudeksi toukokuussa ja lokakuussa 2007,

    –   ottaa huomioon vuonna 2003 käynnistetyn demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen, jonka tavoitteena on edistää ihmisoikeuksia ja tukea rangaistusjärjestelmän uudistamista, demokratiaa, hyvää hallintotapaa, tiedotusvälineiden vapautta, oikeusvaltiota, turvallisuusrakenteita (poliisi/asevoimat) ja konfliktien ehkäisyä,

    –   ottaa huomioon Berliinissä 30. kesäkuuta 2007 pidetyn ulkoministerien troikan ja Keski-Aasian kokouksen, jossa olivat läsnä EU:n erityisedustaja Morel ja Portugalin pääministeri,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

    –   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A6‑0503/2007),

    A. ottaa huomioon, että yhteisesti Keski-Aasiaksi kutsutut viisi maata (Kazakstan, Kirgisian tasavalta, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) sijaitsevat Euroopan ja Aasian keskeisellä yhtymäalueella, ja katsoo, että ne ovat historiallisesti ja perinteisesti muodostaneet tärkeän kohtaamis- ja kauttakulkualueen näiden mantereiden kesken,

    B.  katsoo, että EU:lla on selkeä intressi nähdä kaikkialla Keski-Aasiassa kehitystä kohti suurempaa vakautta sekä taloudellisen, demokraattisen ja inhimillisen kehityksen ja ihmisten turvallisuuden tason parantumista ja että sen on aina pidettävä kiinni sitoumuksestaan valtavirtaistaa ihmisoikeuksia kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa ja edistettävä demokratiaa ja noudatettava siinä johdonmukaista politiikkaa ja käytettävä siihen parhaiten sopivia keinoja; katsoo, että näin voidaan turvata sen uskottavuus ja viime kädessä auttaa tekemään siitä entistä tehokkaampi toimija alueella ja sen ulkopuolella,

    C. katsoo, että Keski-Aasian vakaus on maailmanlaajuisesti tärkeä asia, koska vakavalla ja pitkäaikaisella epävakaudella jossakin näistä viidestä maasta voi olla tuhoisat seuraukset koko alueelle ja se voi vaikuttaa monin tavoin myös EU:hun ja sen jäsenvaltioihin,

    D. ottaa huomioon riskit, joita aiheutuu riippuvuudesta tuontiin epävakailta alueilta ja toimittajilta, sekä tarpeen saada aikaan luotettavia, käytettävissä olevia ja toimivia energiakanavia,

    E.  katsoo, että EU:n edun mukaista on Keski-Aasian valtioiden turvallisuus ja vakaus sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen näissä maissa, koska strateginen, poliittinen ja taloudellinen kehitys sekä kasvavat useita alueita koskevat haasteet Keski-Aasiassa vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti Euroopan unionin etuihin; katsoo, että Keski-Aasian valtiot, joilla on huomattavia energiavaroja ja jotka pyrkivät monipuolistamaan kauppakumppaneitaan ja toimitusreittejään, voivat auttaa täyttämään energiavarmuuteen ja energiansaantiin liittyvää EU:n tarvetta,

    F.  katsoo toisaalta, että on hyvä syy alueen maiden väliseen yhteistyöhön, mutta toisaalta tällaisia ajatuksia ja toimia vastustetaan voimakkaasti erityisesti sijainniltaan keskeisen ja väkimäärältään suurimman Uzbekistanin valtion hallituksen taholta,

    G. katsoo, että eristäytymispolitiikka johtuu yleisesti huolesta säilyttää sisäinen järjestys – ääriesimerkkejä tästä on nähtävissä Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa – ja katsoo, että tällainen huoli on tosiasia hallintojärjestelmissä, joissa ei ole nähtävissä paljoakaan kiinnostusta pyrkiä hankkimaan kansan hyväksyntää, jolle näiden järjestelmien vallan tulisi perustua,

    H. toteaa, että asianomaiset viisi Keski-Aasian tasavaltaa ovat virallisen kehitysavun saajia, minkä vuoksi EU:n apu näille maille katsotaan kehitysavuksi,

    I.   katsoo, että EU:n turvallisuus- ja muista intresseistä sekä sen arvoista ja tuesta vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi seuraa, että lukuisten ihmisten kohtaamat vaikeudet ja mahdollisuuksien puute tällä osittain köyhällä alueella, uhkat ihmisten turvallisuudelle, jotka liittyvät myös Afganistanin kaltaisten naapurimaiden turvallisuusongelmiin, ja epävakauden ja konfliktien uhkat on asetettava EU:n Keski-Aasiaa koskevien menettelytapojen ytimeen,

    J.   toteaa, että EU:n kehitysyhteistyön ensisijainen tavoite on köyhyyden poistaminen kestävän kehityksen yhteydessä sekä vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteisiin pyrkimisen yhteydessä,

    K. toteaa, että EU:n apu alueelle on ollut suurelta osin teknistä tukea, jota on toteutettu Tacis-ohjelman kautta, ja toteaa, että Tacis-ohjelman tehokkuudesta on esitetty ristiriitaisia arvioita,

    L.  toteaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 25 artiklan mukaan oikeus terveyteen on perustava ihmisoikeus ja että terveydenhoidon yleinen saanti on keskeisellä sijalla vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että terveystilanne on huonontunut kaikissa Keski-Aasian tasavalloissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja että terveydenhuoltojärjestelmät ovat kriisissä; katsoo, että hivin/aidsin ja lääkeresistentin tuberkuloosin kaltaisten epidemioiden mahdolliset laajalle ulottuvat vaikutukset muodostavat pitkän aikavälin uhkan EU:lle; katsoo, että lintuinfluenssakriisi on osoittanut, että tarttuvat taudit voivat levitä nopeasti koko Eurooppaan; katsoo, että eri maiden terveydenhuoltokriisien sosiaaliset seuraukset uhkaavat maiden yleistä vakautta ja kehitysnäkymiä ja niillä on unionin turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia,

    M. katsoo, että energia ja vesi ovat ihmisten turvallisuuden ja alueen valtioiden välisten suhteiden kannalta keskeisiä kysymyksiä ja koskevat erityisesti Kirgisian tasavaltaa, Tadžikistania ja Uzbekistania ja että köyhyyden vähentäminen on edelleen keskeisellä sijalla sosiaalisen epävakauden vähentämisen kannalta,

    N. katsoo, että EU:lla on intressi tuoda enemmän öljyä ja kaasua Keski-Aasiasta, mieluummin käyttäen uusia kuljetusreittejä, sekä saada aikaan selvä ja avoin kehys energian tuotannolle ja siirrolle, ja että tässä yhteydessä relevantit maat ovat Kazakstan ja Turkmenistan,

    O. toteaa, että Keski-Aasian maissa on vaihtelevassa määrin öljyä, kaasua, mineraaleja ja vesivoimaa; katsoo, että tällaisten resurssien hyödyntämisen tulisi merkittävästi helpottaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä mutta että vääränlaisissa olosuhteissa voi esiintyä kielteisiä sivuvaikutuksia, kuten ympäristön tilan vakavaa huononemista, muiden taloudenalojen kilpailukyvyn vähentymistä, varallisuutta koskevaa valtavaa epätasa-arvoa sekä entistä suurempia poliittisia ja yhteiskunnallisia jännitteitä, ja ne voivat jopa olla merkittävämpiä kuin myönteiset vaikutukset (niin kutsuttu "luonnonvarojen kirous"),

    P.  toteaa, että 10. lokakuuta 2007 Ukrainan, Puolan, Azerbaidzanin ja Georgian edustajat tapasivat Liettuassa keskustellakseen uudesta öljynsiirtoverkosta, jolla pyritään siirtämään raakaöljy Kaspianmereltä Bakun ja Odessa kautta Puolassa sijaitsevaan Gdanskin satamaan,

    Q. toteaa, että Venäjä ja Kiina yrittivät säilyttää vaikutuspiirinsä Keski-Aasiassa perustamalla vuonna 1996 Shanghai 5 -ryhmän, johon kuuluivat Kiina, Venäjä, Kirgistan, Kazakstan ja Tadžikistan, joka muodosti foorumin rajat ylittävien kysymysten käsittelyyn ja josta tuli Shanghain yhteistyöjärjestö (CRO) vuonna 2001; toteaa sen olevan tällä hetkellä Keski-Aasian suurin alueellinen järjestö, johon kuuluvat tällä hetkellä Uzbekistan täysjäsenenä ja Pakistan, Intia, Iran ja Mongolia tarkkailijoina,

    R.  toteaa, että eri mailla on historiallisesti tai viime aikoina ollut omia etuja alueella; toteaa, ettei kaikilla jäsenvaltioilla ole suurlähetystöjä alueella; toteaa, että jäsenvaltioiden välinen koordinointi alueen suhteen on usein puutteellista,

    S.  toteaa, että amerikkalaisen henkilöstön ja materiaalin lähtö Karshi-Khanabadin (K2) lentotukikohdasta 21. marraskuuta 2005 vähensi Yhdysvaltain Keski-Aasiassa sijaitsevat tukikohdat yhteen tukikohtaan, joka sijaitsee Manasissa lähellä Kirgisian pääkaupunkia Biškekiä,

    T.  ottaa huomioon, että poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja muut olosuhteet vaihtelevat paljon Keski-Aasian valtioiden välillä ja joissakin tapauksissa myös niiden sisällä, ja katsoo, että tämän vuoksi EU:n on ehdottoman tärkeää eriyttää politiikkaansa sen mukaisesti,

    U. ottaa huomioon, että Keski-Aasian maat ovat hyvin uusia valtioita, ja katsoo, että niiden pyrkimykset valtiorakenteiden kehittämiseen ja siirtymiseen uuteen poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään ovat johtaneet niitä eri suuntiin ja aiheuttaneet sen, että ne ovat ottaneet eriasteisesti etäisyyttä entiseen neuvostojärjestelmään; katsoo, että hallintoon liittyvien kysymysten käsittely on edelleen ensisijaisen tärkeää – useiden valtioiden osalta vakauden ja turvallisuuden vuoksi ja kaikkien valtioiden osalta poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vuoksi,

    V. katsoo, että EU:n ajamiin asioihin on kuuluttava Keski-Aasiasta tai sen kautta kulkevan huumekaupan tyrehdyttäminen, järjestäytyneen rikollisuuden, myös ihmiskaupan, torjunta ja terrorismin kasvun ehkäiseminen; katsoo, että joissakin tapauksissa "terrorismin torjuntaa" käytetään verukkeena sortotoimille hallituksen arvostelijoita, ihmisoikeuksien puolustajia, uskonnollisia liikkeitä ja tavallisia liikemiehiä vastaan; katsoo, että tällaiset henkilöt ovat olleet myös Uzbekistanin naapurimaidensa kanssa harjoittaman turvallisuusyhteistyön kohteina; tunnustaa, että käynnissä on lapsityövoiman muuttoliike, joka vaatii uusia kansainvälisen ja yhteiskunnallisen kumppanuuden muotoja, joihin osallistuvat kaikki osapuolet kattavan ratkaisun saamiseksi ongelmaan,

    W. toteaa, että ihmisoikeustilanne on erilainen Keski-Aasian eri tasavalloissa ja se on yleisesti ottaen hyvin kaukana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) asettamista normeista; toteaa, että erityisesti Uzbekistan ja Turkmenistan rikkovat perusoikeuksia järjestelmällisesti ja niiltä puuttuu demokraattinen ja moniarvoinen kehitys,

    X. katsoo, että Keski-Aasian tasavaltojen on vielä järjestettävä presidentin- tai parlamenttivaalit, joita demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto pitää täysin vapaina ja oikeudenmukaisina,

    Y. ottaa huomioon, että nämä kaikki viisi Keski-Aasian valtiota ovat Etyjin jäseniä ja ovat sen puitteissa ottaneet asiakseen sitoutua laajasti perusvapauksien, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen; katsoo, että näiden sitoumusten noudattaminen vaihtelee näiden valtioiden kesken;

    Z.  toteaa, että Kazakstan erottuu edukseen useimpiin alueen valtioihin nähden; toteaa sen edellisten 18. elokuuta 2007 pidettyjen parlamenttivaalien kuitenkin osoittavan, että joistakin parannuksista huolimatta maa ei vielä täysin noudata sitoumuksiaan eikä Etyj:n tai muiden tahojen kansainvälisiä normeja, jotka koskevat demokraattisia vaaleja,

    Aa. toteaa, että kansalaisyhteiskunta on erityisen aktiivinen useimmissa Keski-Aasian maissa paikallisten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten verkon ansiosta, jota on suojeltava ja arvostettava, sillä se osoittaa kansalaisten halua osallistua maidensa demokratisoitumiseen ja yhteiskunnalliseen prosessiin,

    Ab.     toteaa, että poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia parannuksia voidaan saavuttaa alueella tehokkaasti perustamalla aidosti riippumaton oikeuslaitos ja todella taistelemalla rehottavaa lahjontaa vastaan,

    Ac. toteaa, että EU:n perustaviin periaatteisiin kuuluu perusoikeuksien ja -vapauksien puolustaminen, mikä koskee myös sananvapautta ja ihmisoikeusaktivistien suojelua,

    Ad.     katsoo, että alueella esiintyvä laajamittainen sorto, korruptio ja riisto, ihmisten perusoikeuksien ja elinolojen parantamismahdollisuuksien epääminen sekä se, että epäkohtien esille tuomiselle ja poliittisiin prosesseihin osallistumiselle ei ole hyväksyttyjä kanavia, voimistavat ääriliikkeiden ja terrorismin kasvun uhkaa,

    Ae. toteaa, että useimmat Keski-Aasian maat kärsivät ihmisoikeusloukkauksista, asianmukaisen oikeuslaitoksen puutteesta, oppositiopuolueisiin ja riippumattomiin kansalaisyhteiskunnan elimiin kohdistetuista rajoitteista sekä tiedotusvälineiden vapauden puutteesta,

    Af. panee merkille EU:n Uzbekistaniin kohdistamat pakotteet toukokuussa 2005 tapahtuneen Andijanin joukkomurhan, mutta Uzbekistaninin hallitus estää edelleen tapahtumien riippumattoman kansainvälisen tutkinnan ja jatkaa sortopolitiikkaansa esimerkiksi vainoten ihmisoikeuksien puolustajia; toteaa, että lokakuussa 2007 neuvosto päätti kuitenkin poistaa kuudeksi kuukaudeksi viisumikiellon kahdeksalta henkilöltä, jotka olivat suoraan vastuussa mielivaltaisesta voimankäytöstä Andijanissa; toteaa, että neuvosto yrittää tällä kiellon poistamisella saada Uzbekistanin viranomaiset muuttamaan politiikkaansa ja että kielto tulee jälleen automaattisesti voimaan (huhti–toukokuussa) vuonna 2008, elleivät tietyt neuvoston päätöksen osana hyväksytyt vaatimukset täyty,

    Ag. katsoo, että alueella on huomattavasti kiinnostusta yhteistyöhön EU:n kanssa tieteen, terveydenhoidon ja koulutuksen alalla ja että tällainen yhteistyö voi auttaa tiivistämään kansalaisyhteiskunnan kontakteja ja levittämään eurooppalaisia arvoja ja demokratiaa, oikeusvaltiota sekä ihmisoikeuksia,

    Ah. katsoo, että sekä Mongolialla että Afganistanilla on vaihtelevassa määrin tiettyjä yhteisiä piirteitä Keski-Aasian viiden tärkeimmän valtion kanssa, mutta niihin ei keskitytä neuvoston strategia-asiakirjassa, vaan ne kuuluvat EU:n muiden välineiden piiriin,

    Ai. toteaa, että alueen läheisyys Afganistaniin on tehnyt tietyistä maista arvokkaita kumppaneita terrorismin vastaisessa taistelussa; toteaa, että myös EU:n jäsenvaltiot ovat käyttäneet alueen lentokenttiä tai ilmatilaa; katsoo, että samanaikaisesti EU:n toimet ihmisoikeuksien edistämiseksi Keski-Aasiassa yleensä ja erityisesti tietyissä maissa ovat olleet aivan liian heikkoja,

    Aj. toteaa, että Keski-Aasian kautta kulkee jopa 30 prosenttia afganistanilaisesta heroiinista suurelta osin Venäjän markkinoille, mikä synnyttää huumekauppaan liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota sekä riippuvuutta ja siihen liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, millä on huomattavia vaikutuksia alueen vakauteen,

    Ak.     toteaa, että Mongolialla on samanlainen tausta kuin Keski-Aasian tasavalloilla, ja sillä on historiallisia, kulttuurisia ja taloudellisia piirteitä sekä ympäristö- ja energiapolitiikka, joita on käsiteltävä johdonmukaisella tavalla EU:n Keski-Aasian-strategian yhteydessä,

    1.  ilmaisee tyytyväisyytensä EU:n huomion keskittymiseen pontevammin Keski-Aasiaan, minkä selvin ilmaus on EU:n Keski-Aasian strategian hyväksyminen; panee kuitenkin merkille alueen viittä maata koskevien hankkeiden täytäntöönpanon hitauden;

    2.  on vakuuttunut siitä, että samalla kun ne arvot, joita EU:n on edistettävä, pysyvät aina samoina, EU:n edut samoin kuin vallitsevat olosuhteet ja mahdollisuudet alueen viidessä maassa vaihtelevat huomattavasti;

    3.  vaatii määrittelemään selvät tavoitteet ja painopisteet EU:n suhteille kunkin näiden viiden maan kanssa käyttäen siinä hyväksi alueen yleistä analyysia ja hyväksyttyyn EU:n strategiaan sisältyviä EU:n yleisiä poliittisia tavoitteita;

    4.  pitää tärkeänä, että EU edistää syrjimätöntä ja kestävää taloudellista kehitystä alueella sekä tukee talouskehitykseen liittyviä paikallisia aloitteita, yritystoiminnan sääntelykehyksen uudistuksia ja köyhyyden poistamista kestävän kehityksen yhteydessä; korostaa terrorismin aiheuttamaan haasteeseen liittyen, että turvallisuusyhteistyön laajentaminen on tarpeellista, mutta radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden vastustaminen tavalla, joka johtaa epätasapainoon turvallisuuteen liittyvien tarpeiden ja toisaalta ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan välillä, haittaa tulosten saavuttamista; pitää myönteisenä Keski-Aasian maiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun tehostamista; kehottaa neuvostoa ja komissiota edelleen edistämään hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja koulutusta sekä kehottaa niitä harkitsemaan yhteyksien luomista kaikenlaisiin uskonnollisiin yhteisöihin; kehottaa sekä neuvostoa että komissiota varmistamaan, että ihmisoikeuskysymyksillä on sama painoarvo kuin EU:n voimakkaiden energiaan, turvallisuuteen ja kauppaan liittyvillä toimilla;

    5.  on vakuuttunut siitä, että tiettyjä kysymyksiä voidaan käsitellä tehokkaasti vain alueellisen lähestymistavan avulla, mikä johtaa alueellisiin ratkaisuihin (esimerkiksi terrorismin torjunta, ihmiskaupan ja huumekaupan torjunta, vesienhoito) ja edellyttää tehostettua alueellista yhteistyötä; kehottaa EU:n toimielimiä siksi antamaan tarvittaessa teknistä apua ja etenkin levittämään taitotietoa ja toimimaan välittäjinä Keski-Aasian maiden välisen vuoropuhelun edistämisessä; korostaa kuitenkin, että Keski-Aasian mailla on erilainen kehitystaso ja että niiden välillä on huomattavia kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia eroja; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio ja neuvosto pyrkivät sekä maakohtaiseen että alueelliseen lähestymistapaan tulevan kumppanuuden ja yhteistyön suunnittelussa;

    6.  vaatii eriyttämään EU:n politiikkaa alueen maita koskevan lähestymistavan suhteen siten, että se perustuu erityisesti kunkin maan ihmisoikeustilanteeseen, siihen, miten ne noudattavat Etyjin sitoumuksia, niiden kehitystarpeisiin ja niiden hallitusten sitoutumiseen kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen, niiden nykyiseen ja mahdolliseen tärkeyteen EU:lle kumppaneina kaupan ja energiayhteistyön alalla ja muilla aloilla, vuoropuheluun kansainvälisistä kysymyksistä ja EU:n toimien, myös erimuotoisen avun, onnistumisen mahdollisuuksiin;

    7.  pitää hyvin tärkeänä rajat ylittävää yhteistyötä ja erityisesti sen ymmärtämistä, että sen avulla voidaan tehostaa ihmis- ja huumekaupan vastaisia yhteisiä toimia; kehottaa EU:n toimielimiä siksi antamaan tarvittaessa teknistä apua ja etenkin levittämään taitotietoa ja toimimaan välittäjinä Keski-Aasian maiden välisen vuoropuhelun edistämisessä;

    8.  korostaa johdonmukaisen EU:n politiikan tarvetta Keski-Aasiassa, ja tästä syystä muistuttaa, että strategian on oltava johdonmukainen kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen[6] kanssa; korostaa lisäksi, että kaiken kehitysyhteistyön rahoitusvälineen[7] perusteella annetun avun on täytettävä sen kaiken kattavat tavoitteet, joita ovat köyhyyden kitkeminen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen;

    9.  panee merkille, että köyhyyden kitkeminen on mainittu strategian liitteessä Euroopan yhteisön kahdenvälisen avun 2007–2013 tärkeimpänä painopistealueena; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille säännöllistä ja yksityiskohtaista tietoa siitä, miten kahdenvälinen ja alueellinen apu liittyy yksittäisiin vuosituhannen kehitystavoitteisiin, sekä terveydenhoito- ja peruskoulutusalalle suunnitellusta talousarviosta;

    10. korostaa, että sosiaalialaan, terveydenhuoltoon ja elintarvikevarmuuteen liittyvät uudistukset sekä lahjonnan vastustaminen ja keskittyminen kestävään ja syrjimättömään taloudelliseen kehitykseen ovat keskeisellä sijalla taattaessa pitkän aikavälin vakaus, turvallisuus ja hyvinvointi Keski-Aasian maissa; katsoo siksi, että kansallisen ja alueellisen tason tarpeiden arviointi antaa EU:lle selvän mahdollisuuden saada näkyvyyttä ja avoimuutta niin, että käydään avointa keskustelua kaikkien toimijoiden kanssa mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, parlamentit sekä paikalliset viranomaiset;

    11. uskoo, että Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyys on tärkeä saavutus alueen taloudellisen vakauden kannalta, mutta tämä tavoite voidaan saavuttaa vain noudattaen ulkomaisia investointeja koskevia kansainvälisiä normeja ja riippumattoman oikeuslaitoksen avulla;

    12. kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään asianmukaisiin toimiin kannustaakseen Keski-Aasian tiiviimpää integrointia maailmanlaajuiseen talous- ja kauppajärjestelmään etenkin liittämällä WTO:hon ne neljä alueen maata, jotka eivät vielä ole sen jäseniä;

    13. katsoo alueen maiden talouskehityksen edellyttävän syvällisiä muutoksia pankki- ja vakuutusjärjestelmään, toimivan mikroluottojärjestelmän perustamista ja pankkitoiminnan parempaa sääntelyä ja valvontaa, valtion pankkien yksityistämistä sekä todella kilpailukykyisten ja ulkomaisille pankeille avointen kansallisten rahoitusmarkkinoiden luomista;

    14. on tyytyväinen neuvoston tuoreeseen päätökseen sallia Euroopan investointipankin (EIP) antaa luottoa Keski-Aasiaan yhdessä alueella jo toimivan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EJKP) kanssa;

    15. kehottaa komissiota käyttämään johdonmukaisella tavalla kaikkia sen käytettävissä olevia välineitä, kuten poliittista vuoropuhelua ja yhteisön politiikkaa (etenkin kauppa, kehitysyhteistyö-, kilpailu-, tutkimus- ja ympäristöpolitiikkaa) sekä tukia ja lainoja, myös EIP:n, EJKP:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämiä tukia ja lainoja, näiden hankkeiden toteutuksen nopeuttamiseksi;

    16. kannustaa alueen valtioita varmistamaan suorien ulkomaisten investointien paremman suojaamisen;

    17. pyytää komissiota ja neuvostoa ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin yleisen tullietuusjärjestelmän käytön tehostamiseksi Keski-Aasian maissa sekä alueiden välisen kaupan kehittämiseksi;

    18. pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan alueen valtioille asianmukaista talouden ja hallinnon alan teknistä tukea paikallisten julkisten rakenteiden lujittamiseksi, tehokkaamman ja monipuolisemman taloudellisen perustan luomiseksi sekä paikallisten tuotteiden markkinaosuuden kasvattamiseksi ulkomaisilla ja etenkin Euroopan unionin markkinoilla;

    19. katsoo, että strategia ei ole riittävän kunnianhimoinen ihmisoikeuksia koskevan kahdenvälisen yhteistyön, oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallintotavan ja demokratiakehityksen kannalta;

    20. katsoo, että ihmisoikeustilannetta arvioitaessa EU:n olisi kiinnitettävä erityinen huomio siihen, ovatko kyseiset hallitukset sitoutuneet uskottavasti ihmisoikeustilanteen parantamiseen, ja kohdistettava huomio osoitettavissa olevaan edistykseen, suhtautumiseen ihmisoikeuksien puolustajiin sekä siihen, missä määrin hallitukset toimivat yhteistyössä YK:n erityisraportoijien ja mekanismien sekä muiden asianomaisten kansainvälisten toimijoiden kanssa;

    21. kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota jatkamaan johdonmukaista ja yhtenäistä suhtautumista ihmisoikeuskysymyksiin, jotta demokratiasta, hyvästä hallinnosta sekä oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien noudattamisesta tehdään erottamaton osa Keski-Aasian strategiaa, ja asettamaan yhdessä keski-aasialaisten kumppanuusvaltioiden kanssa näitä alueita koskevat selvät mittapuut, indikaattorit ja tavoitteet, kuten muilla yhteistyön aloilla on tehty;

    22. tuomitsee ihmisoikeuksien puolustajien vainot Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa; kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin suojellakseen heidän toimintaansa ja ruumiillista koskemattomuuttaan ja vaatii kyseisiä hallituksia heti vapauttamaan kaikki vangitut tai psykiatrisissa sairaaloissa pakkokeinoin pidetyt ja/tai poliittisista syistä pidätetyt ihmisoikeuksien puolustajat;

    23. korostaa, että EU:n yhteydet turvallisuusrakenteisiin tai tuki turvallisuusyhteistyölle, johon osallistuu laajamittaista sortoa harjoittavia valtioita, olisi minimoitava ja että kaikkia tällaisia yhteyksiä olisi aina hoidettava avoimesti;

    24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan erityistukea oikeuslaitoksen uudistamiseksi ja parantamiseksi alueella niin, että se voisi toimia entistä riippumattomammin ja tehokkaammin myös lahjonnan vastustamisessa;

    25. kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään läheistä yhteistyötä Keski-Aasian maiden kanssa koulutusuudistusten toteuttamisessa ja poistamaan henkilön kansalaisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien yhteys kiinteistön omistajuuteen uudistamalla asumisen rekisteröintijärjestelmä (jonka mukaan henkilön passiin merkitään asumisen rekisteröintileima henkilön tultua kansalaiseksi;

    26. katsoo, että aidon kansalaisyhteiskunnan kehittäminen ja tukeminen on kaiken edistyksen perusedellytys; pitää valitettavana kansalaisjärjestöjen vaikeaa asemaa eräissä Keski-Aasian valtioissa, joissa hallitukset jatkuvasti vaikeuttavat näiden järjestöjen toimintaa; korostaa, että EU:n on jatkettava tukeaan kansalaisyhteiskunnalle sekä rahallisen avun kautta että takaamalla näkyvyys (erilaisten foorumien ja kuulemisten avulla), mikä helpottaisi osallistuvan demokratian aikaansaamisessa; katsoo, että EU:n tulisi pitää kansalaisyhteiskuntaa kumppanina, joka auttaa pääsemään kestäviin yhteiskuntiin ja sosiaaliseen vakauteen sekä edistämään EU:n arvoja ja normeja;

    27. panee merkille, että Euroopan unionin Keski-Aasian politiikan olisi perustuttava kaikkien osapuolten kanssa käytäviin syvällisiin keskusteluihin ja ajatustenvaihtoon; kehottaa tästä syystä Euroopan unionia sitoutumaan laajaan poliittiseen keskusteluun, jonka seurauksena parlamentit, kansalaisyhteiskunta ja paikallisviranomaiset osallistuvat strategian ja ohjelmien täytäntöönpanoon ja valvontaan;

    28. kiinnittää huomiota laajalle levinneeseen naisten hyväksikäyttöön monilla Keski-Aasian alueilla (tästä esimerkkinä muun muassa pakkoavioliitot, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävä ihmiskauppa ja raiskaukset) ja kehottaa Keski-Aasian maiden hallituksia panemaan täytäntöön naisten suojelua koskevat nykyiset lait ja kehottaa komissiota sisällyttämään tukiohjelmiin asiaa koskevia toimia;

    29. kehottaa Keski-Aasian hallituksia tiukentamaan voimassa olevia naisten oikeuksia koskevia lakeja ja tehostamaan niiden täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota tukemaan edelleen ihmisoikeuksien kunnioittamista ja naisten erityisasemaan liittyviä demokratiahankkeita; kehottaa EU:ta tukemaan naisten kaikkinaisen syrjinnän vastaisen yleissopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa ja käyttämään sitä mittapuuna yhteistyön syventämiselle; korostaa, että naisten asema on huononemassa eri puolilla Keski-Aasiaa, koska heillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen, terveydenhoitoon ja työn saantiin, ja korostaa, että vuosituhannen vaihteen kolmas tavoite eli sukupuolten välisen tasa-arvon sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen tulisi asettaa ensisijaiseen asemaan EU:hun liittyvissä toimissa;

    30. pitää myönteisenä ihmisarvoista työtä koskevien Kansainvälisen työjärjestön normien ja yleissopimusten täytäntöönpanolle annettavaa tukea ja korostaa, että näillä standardeilla on oltava keskeinen asema taloudellisessa yhteistyössä, investoinneissa ja kauppasuhteissa; panee merkille, että lapsityövoima aiheuttaa edelleen suurta huolta erityisesti Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa, ja korostaa, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa on tuettava;

    31. panee merkille laajamittaisen lapsityövoiman käytön useissa Keski-Aasian valtioissa, erityisesti puuvillan korjuussa, tupakan viljelyssä ja hiilikaivoksissa sekä kotiteollisuudessa; kehottaa asianomaisia viranomaisia toteuttamaan tehokkaammin asianomaisia toimia tämän epäkohdan torjumiseksi sekä laatimaan lapsityövoiman torjumista koskevaa johdonmukaista kansallista politiikkaa ja tukemaan täysipainoisesti ja osallistumaan kansainvälisten järjestöjen ja valtioista riippumattomien järjestöjen käynnistämiin lapsityövoiman torjumista koskeviin hankkeisiin; kehottaa komissiota perustamaan asiaa koskevan erityisohjelman kehitysyhteistyön rahoitusvälineen puitteissa;

    32. kehottaa komissiota kehittämään todellisen ja osallisuuteen perustuvan muuttoliikettä koskevan vuoropuhelun avulla, jossa käsitellään muuttoliikkeen perussyitä, kuten maaseutualueiden taloudellisten näkymien puutetta, erityisten paikallisten taloudellisten kehitysohjelmien avulla, jotta estetään köyhyyden lisääntyminen kaupungeissa;

    33. kehottaa neuvostoa ja komissiota hyödyntämään täysin kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjä siirtolaisten ja erityisesti turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ihmisoikeuksien edistämisessä; tuomitsee Keski-Aasian hallitusten suorittamat turvapaikanhakijoiden ja erityisesti uzbekkipakolaisten pakkoluovutukset ja kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään yhteystyötä Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston (UNHCR) kanssa poliittisten pakolaisten puolustamisessa ja tukemisessa;

    34. kiinnittää huomiota tosiasiaan, että suuri määrä uiguureita on luovutettu Keski-Aasiasta Kiinan pyynnöstä Kiinaan, mikä kuvastaa Kiinan kasvavaa painostusta alueen hallituksia kohtaan, ja toteaa, että pakolaisiin kohdistuu vakavien ihmisoikeusloukkausten uhka;

    35. katsoo, että koska tartuntataudit, kuten hiv, ovat lisääntyneet alueella voimakkaasti, terveysalan ja julkisen terveydenhoidon uudistamisen pitäisi olla avunantajayhteisön, myös komission ensisijainen tehtävä;

    36. kannattaa voimakkaasti EU:n perus- ja jatkokoulutukseen antamaa tukea, mikä tarjoaa keski-aasialaisille opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet opiskella EU:ssa ja harjoittaa vaihtoa EU:n yliopistojen opiskelijoiden kanssa;

    37. korostaa Keski-Aasian geopoliittista tilannetta sekä muiden taloudellisten ja poliittisten mahtien, kuten Venäjän, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Turkin, kasvavaa kiinnostusta alueella; pitää siksi erittäin tärkeänä läheistä Keski-Aasiaan liittyvää yhteistyötä kyseisten maiden kanssa aloilla, joilla edut ovat yhteneväiset ilman, että aiheutuu ihmisoikeuskysymyksiä koskevia ristiriitoja; kehottaa neuvostoa ja komissiota etsimään tapoja parantaa EU:n jäsenvaltioiden yksittäisten toimien ja politiikkojen koordinointia tällä alueella sekä EU:n ja muiden asiaan liittyvien valtioiden kanssa; korostaa tässä yhteydessä Turkin keskeistä asemaa EU:n Keski-Aasian ehdokasvaltiona ja kehottaa neuvostoa ja komissiota hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla Turkin historiallisia, taloudellisia ja kulttuurisia suhteita alueen tiettyjen maiden kanssa ja ottamaan tämän EU:n ehdokasvaltion täysimittaisesti mukaan strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen;

    38. pitää tärkeänä kehittää edelleen alueiden välistä yhteistyötä erityisesti Mustanmeren alueen maiden kanssa;

    39. pahoittelee, että neuvoston Keski-Aasian-strategiassa Mongolia ei kuulu maihin, joista käytetään yhteisnimitystä "Keski-Aasia" (Kazakstan, Kirgisian tasavalta, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan), etenkin ottaen huomioon merkittävä kehitys, jota Mongolia on saavuttanut demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon perustuvan valtion luomisessa alueella; kehottaa neuvostoa ja komissiota pyrkimään saamaan aikaan päätöslauselman EU:n tasolla ja valmistelemaan lausunnon Mongolian kehityksestä;

    40. kehottaa neuvostoa ja komissiota takaamaan, että yhteiskunnan kaikki alat kussakin maassa otetaan mukaan poliittiseen keskusteluun ja kumppanuuteen EU:n kanssa ja että sen politiikkaan integroidaan entistä laajempi toimijoiden joukko, mikä koskee erityisesti parlamentteja ja kansalaisyhteiskuntaa;

    41. pitää myönteisenä EU:n Keski-Aasian erityisedustajan Pierre Morelin nimittämistä ja kehottaa neuvostoa vahvistamaan hänen mandaattiaan ja määrittelemään hänen asemansa nykyistä paremmin muun muassa tukemalla aluetta koskevan jäsenvaltioiden politiikan entistä parempaa koordinointia;

    42. kehottaa komissiota ryhtymään viipymättä toimiin täysivaltaisten lähetystöjen perustamiseksi kaikkiin niihin Keski-Aasian maihin, joissa olosuhteet sen sallivat, koska täysimääräinen edustus näissä maissa on EU:n tehokkaan toiminnan edellytys; panee merkille suunnitelmat perustaa Biškekiin ja Dušanbeen vuonna 2008 täysivaltaiset lähetystöt, mikä lisää merkittävästi EU:n näkyvyyttä Kirgisian tasavallassa ja Tadžikistanissa ja minkä tulisi johtaa yhteistyön lujittumiseen;

    43. ilmaisee tyytyväisyytensä neuvoston päätökseen tehdä kesäkuussa 2008 ja ainakin joka toinen vuosi sen jälkeen selvitys strategian täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä; katsoo, että tämä selvitys antaa tilaisuuden liittää Keski-Aasian strategia tiiviimmin Euroopan naapuruuspolitiikkaan;

    Kazakstan

    44. toteaa, että Kazakstan on keskeinen liittolainen ja strateginen kumppani kansainvälisen terrorismin, huumekaupan ja uskonnollisten ääriliikkeiden vastaisessa taistelussa; panee merkille Kazakstanin perinteen rodullisen ja uskonnollisen sopusoinnin edistämisessä maassa, jossa on yli 100 erilaista etnistä ryhmää ja 45 erilaista uskontoa; kehottaa neuvostoa ja komissiota asettamaan etusijalle tuen Kazakstanin hallitukselle ja sen kansalaisyhteiskunnalle tarkoituksena lujittaa oikeusvaltioperiaate ja edistää edelleen demokraattisia vaaleja tulevaisuudessa;

    45. korostaa Kazakstanin merkitystä EU:n energiakaupan kannalta sen tärkeimpänä kauppakumppanina Keski-Aasiassa; muistuttaa allekirjoitetusta yhteisymmärrysmuistiosta, jossa keskitytään yhteistyön edistämiseen EU:n kanssa tavoitteena kehittää turvallinen energia- ja teollisuusyhteistyö; panee merkille, että Kazakstanilla on maailman kolmanneksi suurimmat uraanivarat, ja muistuttaa, että tätä muistiota on täydennetty Euratomin ja Kazakstanin tasavallan hallituksen välisellä energiayhteistyötä koskevalla sopimuksella sekä ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevalla julistuksella;

    46. pitää myönteisenä Kazakstanin kiinnostusta yhteistyön lujittamiseen Euroopan unionin kanssa ja panee merkille EU:n ja Kazakstanin välisten poliittisten ja taloudellisten suhteiden vahvistamisen tärkeyden kummankin osapuolen kannalta; katsoo, että EU:n tulisi jatkaa myönteistä sitoutumistaan Kazakstaniin nähden, mutta korostaa samalla, että EU:n ja Kazakstanin välisten suhteiden kehittämistä ei voida erottaa Kazakstanin pyrkimyksestä kunnioittaa kansanvälisiä sekä Etyjiin liittyviä sitoumuksiaan ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja demokratian alalla;

    47. korostaa, että 18. elokuuta 2007 pidetyt viime parlamenttivaalit eivät eräistä parannuksista huolimatta täyttäneet Etyjin normeja eivätkä muita kansainvälisiä normeja; on huolissaan siitä, että parlamentin kaikki paikat menivät hallitsevalle ja presidenttiä tukevalle puolueelle, mikä johtaa vallan keskittymiseen presidentti Nazarbajeville ja hänen tukijoilleen; kehottaa Kazakstanin hallitusta poistamaan kaikki uusien puolueiden rekisteröimistä koskevat suhteettomat rajoitukset ja esimerkiksi poliittisen puolueen perustamiseksi tarvittavan epärealistisen jäsenmäärän (50 000); panee merkille, että jos mitään ratkaisevaa kehitystä kohti demokraattisten normien täyttämistä ei saavuteta, Kazakstania ei voida pitää valmiina Etyjin puheenjohtajuuteen, ja kehottaa voimakkaasti Kazakstania toteuttamaan tarvittavat uudistukset, jotta sen anomus hyväksyttäisiin; kehottaa Kazakstania noudattamaan Etyjin sääntöjä ja täyttämään muut kansainväliset velvoitteensa, mukaan lukien poliittiseen moniarvoisuuteen, vaalilakiin, avoimuuteen, tiedotusvälineiden vapauteen ja mielipiteenvapauteen liittyvät velvoitteensa, jotta se on valmis ottamaan vastaan puheenjohtajuuden;

    48. kehottaa hallitusta siirtymään entistä päättäväisemmin kohti demokraattista institutionaalista järjestelmää muistuttaen jatkuvasta kehityksestä, jota on saavutettu Kazakstanin julistauduttua itsenäiseksi vuonna 1991;

    49. korostaa todellisen lehdistönvapauden puutetta ja on huolissaan siitä, että presidentti valvoo kaikkia tärkeimpiä tiedotusvälineitä ja että oppositioon kuuluvia toimittajia vainotaan järjestelmällisesti; on huolissaan myös uudesta tiedotusvälineitä koskevasta lakiluonnoksesta, jonka mukaan toimittajat olisivat vastuussa halventavien tietojen levittämisestä ja herjauksen ja kunnianloukkauksen seuraamuksia kovennettaisiin, millä voitaisiin hyökätä ketä tahansa sellaista toimittajaa vastaan, joka julkistaa julkisuudessa olevan henkilön yksityiselämää koskevia tietoja; panee merkille, että nykyiset lait antavat riittävät suojan epäeettisiä toimittajia vastaan;

    50. pitää myönteisenä sitä, että Kazakstan on allekirjoittanut YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, ja kehottaa ratifioimaan ja panemaan sen täytäntöön nopeasti;

    Kirgisian tasavalta

    51. katsoo, että Kirgisian tasavallan demokraattisten instituutioiden lujittamiseksi ja tukemiseksi olisi tehtävä kaikki voitava; katsoo, että tällä maalla on mahdollisuudet tulla demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion alalla esikuvaksi kaikille muille Keski-Aasian valtioille; kehottaa neuvostoa ja komissiota lisäämään apua tälle maalle ja siten osaltaan varmistamaan, että se ottaa vastuulleen ja toteuttaa tuloksekkaasti luvatut uudistukset;

    52.tukee voimakkaasti Kirgisian kehitystä liittyen lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauteen sekä poliitikkojen ja kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä saada aikaan perustuslakiuudistus; kehottaa Kirgisian hallitusta takaamaan maan toimittajien turvallisuuden, saattamaan päätökseen luvatut tiedotusvälineitä ja lahjonnan vastustamista koskevat uudistukset ja saavuttamaan entistä enemmän edistystä poliittisessa ja budjettia koskevassa hajauttamisessa;

    53. on huolissaan siitä, että uusi perustuslakiluonnos, josta äänestettiin kansanäänestyksellä 21. lokakuuta 2007, voi muuttaa merkittävästi voimatasapainoa; on huolissaan siitä, että Kirgisian viranomaiset eivät käyneet laajaa julkista keskustelua tästä tärkeästä kysymyksestä niin, että Kirgisian yhteiskunnan kaikki osat olisi otettu mukaan; kehottaa Kirgisian viranomaisia turvaamaan eri alojen toimivallan erottamisen ja riippumattomuuden;

    54. toteaa, että Kirgisian tasavallan presidentti Kurmanbek Bakijev on hajottanut kansallisen parlamentin ja vaatinut uusia vaaleja vuonna 2007; kehottaa EU:ta vastaamaan tähän pyytämällä Kirgisian hallitusta kunnioittamaan keskeisiä demokraattisia periaatteita näiden vaalien järjestämisessä;

    Tadžikistan

    55. ilmaisee tyytyväisyytensä Tadžikistanissa vuonna 1997 päättyneen sisällissodan jälkeen tapahtuneeseen myönteiseen monipuolue- ja vallanjakojärjestelmän kehitykseen mutta panee merkille, että Tadžikistan on siitä lähtien elänyt epävakauden tilassa, ja vaikka presidentillä on nähtävästi kansan aito tuki, hän on systemaattisesti sortanut kaikkia opposition edustajia ja määrännyt tiukkoja lehdistöön ja radio-ohjelmiin kohdistuvia rajoituksia; pitää valitettavana, että maassa ei ole aitoa kansalaisyhteiskuntaa, mikä horjuttaa demokratian kehitystä tulevaisuudessa, ja korostaa, että uudistuksia on jatkettava ja ihmisoikeuksia kunnioitettava; kehottaa tähän liittyen hyväksymään kaikki tarpeelliset toimet, jotta noudatettaisiin kidutuksen vastaista kansainvälistä yleissopimusta, erityisesti saattamalla oikeuden tuomittaviksi virkamiehet, jotka ovat syyllistyneet halventavaan tai huonoon kohteluun;

    56. on huolissaan uudesta uskontoa koskevasta lakiluonnoksesta, sillä jos se hyväksytään, se sisältää määräyksiä, jotka heikentävät uskonnollisten yhteisöjen oikeudellista asemaa ja erityisesti oikeudellisen aseman saavuttamista muiden kuin muslimiyhteisöjen osalta; panee merkille, että monet tämän lain määräyksistä loukkaavat Tadžikistanin perustuslakia ja maan hyväksymiä kansainvälisiä normeja; on myös huolissaan siitä, että moskeijoiden johtajilla teetetään Tadžikistanissa uskonnollisia kokeita, ja kehottaa maan hallitusta kunnioittamaan uskonnollisten vähemmistöjen uskoa ja olemassaoloa;

    57. toteaa, että Tadžikistan, jolla ei ole luonnonvaroja kuten öljyä ja kaasua, kuuluu maailman 20 köyhimmän maan joukkoon ja että naisten ja lasten riisto on erittäin vakava huolenaihe käytännöllisesti katsoen yksinomaan puuvillanviljelyä harjoittavassa maassa samoin kuin Uzbekistanissa;

    58. kannustaa valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet kumppanuus- ja yhteistyösopimusta Tadžikistanin kanssa, ratifioimaan sen mahdollisimman pian, koska tarpeettomat viivytykset voisivat lähettää Tadžikistanille lannistavia ja haitallisia signaaleja; aikoo itse pyrkiä hyväksymään kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lähitulevaisuudessa;

    59. kiinnittää huomion Tadžikistanissa oleviin räjähtämättömiin rypälepommeihin, vaatii niiden raivaamiseen tarvittavan rahoituksen lisäämistä ja korostaa, että kansainvälinen rypälepommit kieltävä sopimus on saatava aikaan;

    60. kehottaa EU:ta, kun otetaan huomioon Tadžikistanin rooli naapurimaasta Afganistanista peräisin olevien huumeiden kauttakulkumaana, voimistamaan tähän liittyviä tukitoimintoja Tadžikistanissa;

    Turkmenistan

    61. panee merkille myönteisenä, joskin yhä hyvin vaatimattomana merkkinä muutoksesta Turkmenistanissa uuden presidentin Berdymukhammedovin tavoitteen toteuttaa suuria uudistuksia koululaitoksessa; katsoo, että EU toimii järkevästi vastatessaan Turkmenistanin avoimuuteen tehdä yhteistyötä tällä alueella;

    62. pitää myönteisenä presidentti Berdymuhammedovin päätöstä armahtaa 11 poliittista vankia, jotka oli tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin heidän vastustettuaan edesmenneen presidentti Saparmurat Nijazovin politiikkaa; kehottaa toteuttamaan lisätoimia maan kaikkien poliittisten vankien vapauttamiseksi;

    63. korostaa kuitenkin, että Turkmenistanin on saavutettava edistystä keskeisillä aloilla, jotta EU voisi edistyä väliaikaisen sopimuksen suhteen, ja maan on muun muassa myönnettävä Punaisen ristin kansainväliselle komitealle vapaa ja esteetön pääsy, vapautettava ehdoitta kaikki poliittiset vangit ja mielipidevangit, poistettava kaikki hallituksen asettamat matkustusesteet ja sallittava kaikille kansalaisjärjestöille ja ihmisoikeuselimille vapaa toiminta maassa;

    64. kiinnittää huomiota siihen, että vakavaa ihmisoikeustilannetta on kiireellisesti parannettava, ja vaatii, että kaikkeen tulevaan EU:n ja Turkmenistanin suhteiden kehittämiseen, mihin kuuluu myös mahdollisen väliaikaisen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan sopimuksen tekeminen samoin kuin myöhemmin tehtävä täysin toimiva kumppanuus- ja yhteistyösopimus, on liityttävä kiinteästi selvä näyttö siitä, että tällä alueella on käynnissä merkittävä kehitysprosessi, ja myös todelliset merkit siitä, että se jatkuu;

    65. on hyvin huolissaan Turkmenistanissa äskettäin puhjenneesta flunssan kaltaisesta epidemiasta, joka liittyy hyvin todennäköisesti puuvillan viljelyyn ja korjaamiseen; kehottaa komissiota tarjoamaan kehitysavun rahoitusvälineen puitteissa Turkmenistanin terveysministeriölle apua sairauden ja sen syiden luonteen selvittämiseksi ja tehokkaimpien parannuskeinojen löytämiseksi; kehottaa komissiota avustamaan Keski-Aasian maita, jotta ne voisivat vähentää torjunta-aineiden käyttöä puuvillan viljelyssä ja ottaa käyttöön ympäristöystävällisiä menetelmiä;

    Uzbekistan

    66. vahvistaa, että se tukee EU:n Uzbekistanille Andijanin joukkomurhan jälkeen määräämiä sanktioita; pitää valitettavana, että ihmisoikeustilanteen yleisen kehityksen arvioimiseksi asetettujen kriteerien suhteen on saavutettu vain rajallista kehitystä; panee merkille neuvoston 15. lokakuuta 2007 tekemään päätökseen, jonka mukaan aseidenvientikieltoa jatketaan edelleen 12 kuukaudella ja viisumirajoitukset voidaan ehdollisesti poistaa alun perin kuudeksi kuukaudeksi; kehottaa Uzbekistanin viranomaisia hyödyntämään tätä mahdollisuusikkunaa ja toteuttamaan konkreettisia toimia ihmisoikeustilanteen parantamiseksi, sen asiaa koskevien kansainvälisten velvoitteiden kunnioittamiseksi ja EU:n asettamien ehtojen täyttämiseksi;

    67. tukee ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun käynnistämistä EU:n ja Uzbekistanin välillä; kiinnittää huomiota siihen liittyviin suuriin vaikeuksiin ja korostaa, että odotukset olisi pidettävä realistisina; torjuu kaikki pyrkimykset käyttää tämän vuoropuhelun pelkkää olemassaoloa puolustuksena sanktioiden poistamiselle tai sille, että ihmisoikeuskysymykset esitettäisiin nyt asianmukaisesti hoidetuiksi; toistaa, että ainoastaan tulokset merkitsevät, ja korostaa, että Uzbekistanin sitoutuminen oikeuden ja avoimuuden takaamiseen Andijanin joukkomurhan yhteydessä on olennainen tekijä kaiken EU:n kanssa tulevaisuudessa tehtävän yhteistyön kannalta;

    68. kehottaa komissiota määrittämään konkreettisia velvoitteita ja toteuttamaan entistä tehokkaampia valvontamekanismeja ihmisoikeuslausekkeen ja EU:n pakotteiden lisäksi, jotta Uzbekistanin ihmisoikeustilanteessa saataisiin aikaan todellista parannusta;

    69. pitää myönteisenä Uzbekistanin rikosoikeudellisen järjestelmän uudistamiseen liittyvänä askeleena sitä, että maan parlamentti hyväksyi 1. tammikuuta 2008 lait kuolemanrangaistuksen poistamisesta sekä tuomioistuinten vallasta esittää pidätysmääräyksiä; kehottaa Uzbekistanin hallitusta sitoutumaan virallisesti kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämiseen ennen sen täydellisen poistamisen voimantuloa; kehottaa suorittamaan rikosoikeusjärjestelmän täydellisen uudistuksen, joka edistäisi käytännössä tehokkaasti näiden uudistusten täytäntöönpanoa;

    70. kehottaa Uzbekistanin hallitusta noudattamaan kansainvälisiä normeja liittyen uskonnon- ja mielipiteenvapauteen; on huolissaan siitä, että rekisteröityminen on evätty rauhanomaisilta uskonnollisilta ryhmiltä, jotka eivät häiritse yleistä järjestystä eivätkä uhkaa kansallista turvallisuutta; kehottaa Uzbekistania tunnustamaan rekisteröimättömille yhteisöille uskonnon harjoittamiseen ja kokoontumiseen liittyvän vapauden ja lopettamaan niiden toiminnan kriminalisoinnin;

    Valtion haurauden käsittely

    71. kehottaa EU:ta kunnioittamaan sitoumustaan parantaa panostaan vaikeisiin kumppanuuksiin ja hauraisiin valtioihin liittyen ja kehottaa sitä tukemaan valtioiden haurauden estämistä hallintouudistusten, oikeusvaltion, lahjonnan vastaisten toimien sekä elinkelpoisten valtion instituutioiden perustamisen avulla, jotta näitä maita voitaisiin auttaa tiettyjen perustehtävien hoitamisessa ja niiden kansalaisten tarpeisiin vastaamisessa esimerkiksi liittyen koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kaikkiin peruspalveluihin;

    72. panee merkille, että EU on sitoutunut tukemaan katastrofien estämistä ja valmiutta maissa, jotka ovat alttiita luonnonkatastrofeille, ilmastonmuutokselle, ympäristön tilan huononemiselle ja ulkoisille taloudellisille iskuille; korostaa siksi Keski-Aasian maiden tämänhetkinen tilanne huomioon ottaen, että nämä sitoumukset on otettava täysin huomioon EU:n strategiassa;

    Ympäristö

    73. toteaa, että suuressa osassa aluetta on runsaasti luonnonvaroja, joita on kuitenkin vuosikymmenten ajan käytetty ja jalostettu teollisuuden tarpeisiin, mikä on johtanut ympäristön vakavaan saastumiseen, maaperän pilaantumiseen ja jokien ja järvien, kuten Araljärven, dramaattiseen kutistumiseen; ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Kazakstan on vuoden 1990 itsenäiseksi julistautumisen jälkeen kieltänyt ydinkokeet alueellaan, mutta kiinnittää huomiota siihen, että alueella olevien, huonosti ylläpidettyjen radioaktiivisen jätteen varastointipaikkojen ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistoimintaa;

    74. toteaa, että suuri osa alueesta käyttää paljon vesilähteitä kasteluun maanviljelyssä, mutta menettely ei ole kehittynyttä, ja se aiheuttaa valtavia ongelmia joille, järville (esimerkiksi Araljärvelle) ja muulle kehitykselle ei ainoastaan maanviljelysalalla; suosittelee siksi, että otetaan käyttöön uutta tekniikkaa ja uusia menetelmiä maatalouden vesitalouden parantamiseksi esimerkiksi kastelukanavien entistä paremman patoamisen avulla;

    75. ilmaisee tyytyväisyytensä niihin vaikuttaviin toimiin, joita Kirgisian tasavalta on toteuttamassa ympäristönsuojelun alalla, erityisesti lukuisiin kahdenvälisiin hankkeisiin, joihin se osallistuu ja jotka tuovat Kirgisian tasavallalle merkittäviä hyötyjä;

    76. tukee ehdotusta, jonka mukaan Biškekiin perustetaan kaikkien Keski-Aasian maiden niin kutsuttu "vesi- ja energia-akatemia" tarkoituksena saavuttaa asianmukainen kestävä vedenkäyttö ja vesivoima ja parantaa teknologian siirtoa, suojella biologista monimuotoisuutta ja parantaa maanviljely- ja kastelumenetelmiä;

    77. toteaa, että Tadžikistanin ainoa runsaasti esiintyvä luonnonvara on vesi ja että koska ympäristöä säästävät vesivoimahankkeet vaativat mittavia pääomainvestointeja, ulkomaisten investointien lisääminen auttaisi Tadžikistania monipuolistamaan talouttaan ja siirtymään pois yksinomaisesta puuvillanviljelystä ja siihen liittyvistä ympäristö-, terveys- ja lapsityövoimakustannuksista ja toisi suuremman taloudellisen, hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvän hyödyn; kehottaa Tadžikistanin hallitusta työskentelemään lainsäädäntöympäristönsä ja julkistaloutensa rakenteen sekä julkisen hallintonsa vahvistamiseksi, puuttuvan perusinfrastruktuurinsa korjaamiseksi ja laajalle levinneen korruption torjumiseksi maahan suuntautuvien investointien edistämiseksi;

    78. kehottaa käymään avointa ja tehokasta vuoropuhelua Keski-Aasian kaikkien maiden kanssa liittyen ympäristöön ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön ja kehottaa toteuttamaan asiat käytännössä;

    Energia

    79. katsoo, että EU:n on puhuttava energiapolitiikassa yhdellä äänellä, kun otetaan huomioon alueella toteutettava hankkeet, jotka ovat hyvin tärkeitä Euroopan energiansaannin kannalta;

    80. katsoo, että Euroopan unionin Keski-Aasian-strategian yhteydessä on suuri merkitys sen energiaulkopolitiikkaan liittyvällä yhteistyöllä; tukee siksi Euroopan unionin pyrkimystä lisätä maakaasun ja öljyn tuontia Kazakstanista ja Turkmenistanista sekä monipuolistaa kuljetusreittejä; vaatii EU:n aktiivista energia-alan yhteistyötä kyseisen alueen, erityisesti Kirgisian tasavallan, Tadžikistanin ja, mikäli mahdollista, Uzbekistanin kanssa, jotta voitaisiin käsitellä erityisen tärkeitä energiaan liittyviä ongelmia ja niihin liittyviä valtavia inhimillisiä ja taloudellisia kehitystarpeita, valtioiden välisiä vaikeita suhteita sekä herkkää toimitusvarmuutta;

    81. katsoo, että Keski-Aasian ja Mustanmeren alueen entistä tehokkaampi yhteistyö energia- ja kuljetusalalla on olennaisen tärkeää EU:n edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että siihen olisi sisällyttävä investoiminen vaihtoehtoisten energianlähteiden kehittämiseen, energiatehokkuuteen ja energian säästämiseen sekä energia-alan uusiin infrastruktuureihin samalla nykyisiä modernisoiden; tunnustaa Kazakstanin roolin johtavana taloudellisena toimijana Keski-Aasiassa, jossa tärkein kauppakumppani on EU ja jossa Kazakstan harjoittaa edistynyttä sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen modernisoinnin strategiaa;

    82. katsoo, että EU:n tulisi edistää alueen luonnonvarojen vastuullista ja kestävää käyttöä muun muassa tukemalla tulojen avoimuutta tukemalla valtioiden ja valtioista riippumattomien järjestöjen osallistumista kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaan aloitteeseen tarpeen mukaan;

    83. pyytää kiinnittämään erityistä huomiota hankkeisiin, joilla yhdistetään Keski-Aasian öljy- ja kaasukenttiä ja jakelujärjestelmä Euroopan unioniin kulkeviin putkiin, sekä Nabuccon kaltaisiin tuleviin hankkeisiin;

    °

    °         °

    84. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n Keski-Aasian erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Etyjille sekä Kazakstanin, Kirgisian tasavallan, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin presidenteille, hallituksille ja parlamenteille.

    • [1]  EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 466.
    • [2]  EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 390.
    • [3]  EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 416.
    • [4]  EUVL L 340, 16.11.2004, s. 2.
    • [5]  Hyväksytyt tekstit P6_TA(2007)(0413.
    • [6]  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: Eurooppalainen konsensus, EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.
    • [7]  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta, EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

    kehitysyhteistyövaliokunnan lausunto (6.11.2007)

    ulkoasiainvaliokunnalle

    EU:n Keski-Aasian strategiasta
    (2007/2102(INI))

    Valmistelija: Josep Borrell Fontelles

    EHDOTUKSET

    Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1.  on huolissaan siitä, että EU:n Keski-Aasian strategiaa koskevassa tärkeimmässä asiakirjassa (strategia) ei mainita köyhyyden kitkemistä ja sosiaalista osallisuutta ensisijaisina painopistealueina, vaikka köyhyys on edelleen huomattava ongelma useimmissa Keski-Aasian maissa; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että köyhyyden lieventämistä ja yhteiskunnallista kehitystä koskevat tavoitteet sisällytetään asianmukaisesti vuoropuheluun ja yhteistyöohjelmiin;

    2.  on lisäksi huolissaan siitä, että kansanterveyttä ei ole lueteltu ensisijaisena kysymyksenä strategiassa, kun otetaan huomioon nykyinen terveydenhoitoalan kriisi ja tartuntatautien, kuten hiv/aids ja tuberkuloosi, leviäminen, jotka uhkaavat alueen kokonaiskehitystä; painottaa, että Euroopan unionin on asianmukaisesti tuettava seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien noudattamista;

    3.  panee tyytyväisenä merkille, että alemman perusasteen koulutus on mainittu yhtenä yhteistyöalana eurooppalaisessa koulutusaloitteessa ja toivoo, että tästä tulee todellinen painopistealue, sillä monet lapset pääsevät kouluun vain rajoitetusti tai eivät ollenkaan, ja Keski-Aasian alue ei todennäköisesti saavuta kaikille kuuluvaa alemman perusasteen koulutusta koskevaa vuosituhannen kehitystavoitetta;

    4.  katsoo, että alueen strategiaan olisi sisällytettävä kaksiosainen sukupuoliasioita koskeva lähestymistapa, joka koostuisi naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja sukupuolinäkökohtia ja naisten vaikutusvallan lisäämistä tukevista erityistoimenpiteistä; kannattaa kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa kaikilta osin;

    5.  korostaa johdonmukaisen EU:n politiikan tarvetta Keski-Aasiassa, ja tästä syystä muistuttaa, että strategian on oltava johdonmukainen kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen[1] kanssa; korostaa lisäksi, että kaiken kehitysyhteistyön rahoitusvälineen[2] perusteella annetun avun on täytettävä sen kaiken kattavat tavoitteet eli köyhyyden kitkeminen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen;

    6.  panee merkille, että köyhyyden kitkeminen on mainittu strategian liitteessä Euroopan yhteisön kahdenvälisen avun 2007–2013 tärkeimpänä painopistealueena; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille säännöllistä ja yksityiskohtaista tietoa siitä, miten kahdenvälinen ja alueellinen apu liittyy yksittäisiin vuosituhannen kehitystavoitteisiin, sekä terveydenhoito- ja peruskoulutusalalle suunnitellusta talousarviosta;

    7.  korostaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä rahoitetuilla energiahankkeilla on oltava suora vaikutus köyhyyden vähentämiseen, ja kehottaa komissiota toimittamaan ajantasaisia ja säännöllisiä tietoja parlamentille näiden hankkeiden vaikutuksista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin Keski-Aasiassa;

    8.  korostaa myös, että muuttoliikkeen ja rajavalvonnan alalla kehitysyhteistyön rahoitusvälineen alaisen toiminnan on kohdistuttava haavoittuvimpien ryhmien tarpeisiin ja sisällettävä toimia maahanmuuttajien suojelemiseksi;

    9.  katsoo, että strategia on kohdistettava maahanmuuton perimmäisiin syihin, kuten riittämättömiin taloudellisiin mahdollisuuksiin, tukemalla talouden alan paikallisia erityiskehitysohjelmia etenkin maaseutualueilla;

    10. panee merkille, että Euroopan unionin Keski-Aasian politiikan olisi perustuttava kaikkien osapuolten kanssa käytäviin syvällisiin keskusteluihin ja ajatustenvaihtoon; kehottaa tästä syystä Euroopan unionia sitoutumaan laajaan poliittiseen keskusteluun, jonka seurauksena parlamentit, kansalaisyhteiskunta ja paikallisviranomaiset osallistuvat strategian ja ohjelmien täytäntöönpanoon ja valvontaan;

    11. korostaa, että EU:n avun ja yhteistyön on perustuttava kussakin kumppanuusmaassa konkreettisiin kriteereihin, jotka on kehitetty ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan tulevan vuoropuhelun puitteissa;

    12. pitää myönteisenä ihmisarvoista työtä koskevien Kansainvälisen työjärjestön normien ja yleissopimusten täytäntöönpanolle annettavaa tukea ja korostaa, että näillä standardeilla on oltava keskeinen asema taloudellisessa yhteistyössä, investoinneissa ja kauppasuhteissa; panee merkille, että lapsityövoima aiheuttaa edelleen suurta huolta erityisesti Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa, ja korostaa, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa on tuettava;

    13. panee tyytyväisenä merkille sitoumuksen, jolla edistetään kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaa aloitetta Keski-Aasiassa köyhyyden lieventämiseksi ja kestävän kehityksen lujittamiseksi; lisäksi suhtautuu myönteisesti suunniteltuun yhteistyöhön, jonka avulla pyritään saavuttamaan puhtaan juomaveden saatavuutta ja tehokkaita saniteettitiloja koskevat vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    5.11.2007

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    13

    0

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Margrete Auken, Thijs Berman, Josep Borrell Fontelles, Danutė Budreikaitė, Nirj Deva, Alain Hutchinson, Maria Martens, Luisa Morgantini, Pierre Schapira, Frithjof Schmidt

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    John Bowis, Manolis Mavrommatis, Anders Wijkman

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

     

    • [1]  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: Eurooppalainen konsensus, EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.
    • [2]  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta, EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

    kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO (20.11.2007)

    ulkoasiainvaliokunnalle

    EU:n Keski-Aasian strategiasta
    (2007/2102(INI))

    Valmistelija: Cristiana Muscardini

    EHDOTUKSET

    Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1.  muistuttaa vaatineensa vankkumattomasti, että neuvosto soveltaisi järjestelmällisesti ihmisoikeus- ja demokratialauseketta suhteisiin kumppanuus- ja yhteistyösopimusten kaikkien allekirjoittajien kanssa; kehottaa neuvostoa selvittämään, miten se aikoo soveltaa tätä lauseketta niiden Keski-Aasian valtioiden osalta, joiden kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset ovat jo tulleet voimaan;

    2.  on tyytyväinen pysyvien edustajien komitean 30. toukokuuta 2007 hyväksymään asiakirjaan ”Euroopan unioni ja Keski-Aasia: uusi kumppanuusstrategia”; pitää mainittua asiakirjaa tärkeänä kehitysaskeleena kohti tiiviimpiä talous- ja kauppasuhteita Euroopan unionin ja alueen maiden välillä; pahoittelee kuitenkin yhteisön aloitteiden viivästymistä ja kunnianhimon puutetta;

    3.  kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään asianmukaisiin toimiin kannustaakseen Keski-Aasian tiiviimpää integrointia maailmanlaajuiseen talous- ja kauppajärjestelmään etenkin liittämällä Maailman kauppajärjestöön (WTO) ne neljä alueen maata, jotka eivät vielä ole sen jäseniä; panee merkille, että Kirgisian tasavalta on jo WTO:n jäsen; kehottaa Turkmenistania hakemaan WTO:n jäsenyyttä;

    4.  kehottaa komissiota arvioimaan Keski-Aasian valtioiden geostrategista merkitystä ja tutkimaan uusia mahdollisuuksia kehittää entisestään yhteistyötä alueen kanssa ja näin ollen edistämään liiketoimintaympäristön ja turvallisuuden parantamista alueella;

    5.  korostaa Keski-Aasian geopoliittista tilannetta ja Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisten muiden talousvaltojen kasvavaa kiinnostusta alueeseen; katsoo siksi, että on erittäin tärkeää, että yhteistyöstä Keski-Aasian kanssa tehdään tärkein painopisteala;

    6.  kehottaa tiivistämään taloudellista yhteistyötä Keski-Aasian valtioiden välillä, sillä se edistää yhdenmukaistamista kauppaa ja taloutta koskevien EU:n normien ja säännösten kanssa; katsoo, että on erittäin tärkeää kehittää Keski-Aasian valtioiden ja EU:n välisiä kauppa- ja taloussuhteita sekä kahdenvälisesti että monenvälisesti, sillä ne vaikuttavat myönteisesti kaikkeen kahden osapuolen väliseen vuorovaikutukseen;

    7.  korostaa, että BKT:n reaalikasvu Keski-Aasian valtioissa vaihtelee suuresti; korostaa, että BKT:n reaalikasvu vuonna 2006 oli Kazakstanissa 10,6 prosenttia, kun taas Kirgisiassa vuonna 2006 BKT:n reaalikasvu oli vain 2,7 prosenttia;

    8.  pyytää komissiota antamaan vahvaa poliittista tukea ja kohdistettua teknistä tukea kannustaakseen niiden Keski-Aasian valtioiden pyrkimyksiä, jotka haluavat poistaa WTO:hon liittymistä hankaloittavat hallinnolliset ja taloudelliset esteet;

    9.  katsoo, että ILO:n yleissopimusten, kansainvälisten ympäristönsuojelunormien ja WTO:n sääntöjen täysi kunnioittaminen on näiden maiden kestävän talouskehityksen, talouden monipuolistamisen ja edelleen yleisen köyhyyden torjunnan olennainen ennakkoedellytys;

    10. kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan lisätoimia ja liitännäistoimenpiteitä, joiden avulla Euroopan unioni voi parantaa taloudellista ja kaupallista tilannettaan ja helpottaa eurooppalaisten taloustoimijoiden pääsyä alueelle ja joiden avulla helpotetaan ja edistetään yhteistyötä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten välillä Keski-Aasian valtioissa ja EU:n jäsenvaltioissa; korostaa tässä yhteydessä, että on otettava huomioon investointiolojen parantaminen siten, että niillä tuetaan valtion sisäisiä toimijoita;

    11. katsoo, että kauppa, liikenne, energia, tiede ja teknologia, koulutus ja ympäristö ovat tärkeitä yhteistyöaloja alueen tulevan talouskehityksen ja menestyksekkään integraation varmistamiseksi;

    12. kehottaa komissiota kannustamaan Keski-Aasian valtioita kertomaan WTO:n jäsenyyden hyödyistä omille kansalaisilleen omissa valtioissaan;

    13. katsoo, että on ratkaisevan tärkeää parantaa alueen teknologista kehittymistä luonnonvarojen, myös niiden maanalaisen louhinnan ja jalostamisen osalta; korostaa, että on annettava tukea energia-, metalli- ja maatalousaloilla tehtäville investoinneille, jotka edistävät yhteistyötä ja yhdentymistä, ja näin ollen taattava investointien turvallisuus ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojeleminen;

    14. panee huolestuneena merkille, että Keski-Aasian maiden kanssa solmitut ja jo voimaan astuneet kumppanuus- ja yhteistyösopimukset eivät ole aina johtaneet toivottuihin tuloksiin; kehottaa niitä maita, jotka eivät ole vielä hyväksyneet sopimuksia, ratifioimaan sopimukset ja soveltamaan täysimääräisesti niihin sisältyviä talous- ja kauppasäännöksiä; pyytää viimeistelemään viipymättä Kirgisian ja Kazakstanin toimintasuunnitelmat sekä laatimaan alueen kolmea muuta maata koskevat suunnitelmat heti tilanteen salliessa; kehottaa ratifioimaan viipymättä jo tehdyt väliaikaiset sopimukset;

    15. katsoo, että Keski-Aasian tiiviimpää yhteistyötä EU:n markkinoiden ja maailmanlaajuisten markkinoiden kanssa olisi tuettava monipuolistamalla niiden talouksia ja monipuolistamalla kaupankäyntiä siten, että siinä ei keskitytä vain energiaan; huomauttaa, että viennin monipuolistaminen on keskeinen tekijä, joka edistää luotettavasti tulevaa talouskasvua Keski-Aasian valtioissa;

    16. on tyytyväinen neuvoston tuoreeseen päätökseen sallia Euroopan investointipankin antaa luottoa Keski-Aasiaan yhdessä alueella jo toimivan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa;

    17. pyytää komissiota ja neuvostoa ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) käytön tehostamiseksi Keski-Aasian maissa sekä alueiden välisen kaupan kehittämiseksi;

    18. katsoo, että on kehitettävä ja luotava suotuisia viisumi- ja tullijärjestelmiä investointiolojen parantamiseksi ja tiiviimmän taloudellisen yhteistyön ja kauppaa koskevan yhteistyön varmistamiseksi; katsoo myös, että yhteistyö matkailun kaltaisilla muilla aloilla vaikuttaa myönteisesti kansalaisten sitoutumiseen EU:n arvoihin;

    19. katsoo alueen maiden talouskehityksen edellyttävän syvällisiä muutoksia pankki- ja vakuutusjärjestelmään, toimivan mikroluottojärjestelmän perustamista ja pankkitoiminnan parempaa sääntelyä ja valvontaa, millä luodaan perusta niiden rahoitusmarkkinoiden myöhemmälle avaamiselle;

    20. kannustaa alueen valtioita varmistamaan suorien ulkomaisten investointien paremman suojaamisen, investoimaan paikallisen, alueellisen ja rajatylittävän infrastruktuurin kehittämiseen ja parantamiseen, koulutukseen sekä vahvoihin sosiaaliturvaverkostoihin, sillä ne ovat välttämättömänä edellytyksenä alueellisen tason taloudellisten toimien kehittymiselle ja vakaudelle; kannustaa antamaan lainsäädäntöä, jolla yritysten yhteiskuntavastuuta, yritystarkastusta ja yritysten julkista vastuuvelvollisuutta koskevat parhaimmat kansainväliset käytännöt saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä;

    21. vaatii alueen valtioita ryhtymään tarvittaviin toimiin korruption torjumiseksi julkishallinnossa sekä tullilaitoksen tehokkaan ja avoimen toiminnan takaamiseksi Maailman tullijärjestön sääntöjen mukaisesti;

    22. pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan alueen valtioille asianmukaista talouden ja hallinnon alan teknistä tukea, myös yhteistyössä Keski-Aasian talousasioita käsittelevien alueellisten järjestöjen kanssa, sillä se mahdollistaa tässä yhteydessä paikallisten julkisten rakenteiden lujittamisen, tehokkaamman ja monipuolisemman taloudellisen perustan luomisen sekä paikallisten tuotteiden markkinaosuuden kasvattamisen ulkomaisilla ja etenkin Euroopan unionin markkinoilla; katsoo, että EU:n kanssa tehtävän taloutta ja kauppaa koskevan yhteistyön tehostaminen edistää poliittisia uudistuksia kyseisissä valtioissa;

    23. katsoo, että on tärkeää, että Keski-Aasiaa koskevassa yleisessä lähestymistavassa otetaan huomioon erot alueen valtioiden talouskehityksessä; korostaa merkitystä, joka kyseisellä alueella on Kazakstanin kaltaisella erittäin kehittyneen talouden omaavalla valtiolla, ja korostaa merkittäviä mahdollisuuksia, joita talous- ja kauppasuhteiden vahvistaminen kyseisen valtion kanssa voi tarjota varsinkin koko alueen kanssa tehtävän yhteistyön kannalta;

    24. pyytää neuvostoa ja komissiota harkitsemaan huolellisesti Kazakstanin pyyntöä osallistua Euroopan unionin hiljattain käynnistämään Euroopan naapuruuspolitiikkaan, ja uuden geopoliittisen tilanteen sekä alueen tärkeyden Euroopan unionille huomioon ottaen, pyytää neuvostoa ja komissiota arvioimaan yleisemmin mahdollisuuksia laajentaa Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaa;

    25. katsoo, että kauppasuhteita olisi aina tarkasteltava kyseisten maiden ihmisoikeustilanteen perusteella.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    20.11.2007

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    20

    4

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Graham Booth, Daniel Caspary, Françoise Castex, Christofer Fjellner, Eduard Raul Hellvig, Jacky Henin, Caroline Lucas, Marusya Ivanova Lyubcheva, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Corien Wortmann-Kool, Zbigniew Zaleski

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Danutė Budreikaitė, Małgorzata Handzlik, Jan Tadeusz Masiel, Carl Schlyter

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

     

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    20.11.2007

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    20

    2

    2

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    André Brie, Colm Burke, Bronisław Geremek, Ana Maria Gomes, Klaus Hänsch, Helmut Kuhne, Cem Özdemir, Justas Vincas Paleckis, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, Mirosław Mariusz Piotrowski, Samuli Pohjamo, Libor Rouček, Katrin Saks, Jacek Saryusz-Wolski, Marek Siwiec, Charles Tannock, Ari Vatanen, Josef Zieleniec

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Giulietto Chiesa, Árpád Duka-Zólyomi, David Hammerstein, Milan Horáček, Marie Anne Isler Béguin, Gisela Kallenbach, Aloyzas Sakalas

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)