MIETINTÖ yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2007–2012

20.12.2007 - (2007/2146(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Glenis Willmott

Menettely : 2007/2146(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0518/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0518/2007

Keskustelut :

PV 15/01/2008 - 5
CRE 15/01/2008 - 5

Äänestykset :

PV 15/01/2008 - 10.2
CRE 15/01/2008 - 10.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0009

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2007–2012

(2007/2146(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2007)0062) aiheesta ”työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012” sekä liitteenä olevat komission valmisteluasiakirjat (SEK(2007)0214, SEK(2007)0215 ja SEK(2007)0216),

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 2, 136, 137, 138, 139, 140, 143 ja 152 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan[1] ja erityisesti sen 27, 31 ja 32 artiklan,

– ottaa huomioon työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset ja suositukset,

– ottaa huomioon toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12. kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY[2] (puitedirektiivi) sekä sen yksittäiset direktiivit,

– ottaa huomioon 18. syyskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/54/EY[3] työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä,

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/30/EY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi[4],

– ottaa huomioon 8.–9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

– ottaa huomioon 23. lokakuuta 2002 antamansa päätöslauselman[5] yhteisön uudesta työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2002–2006,

– ottaa huomioon 24. helmikuuta 2005 antamansa päätöslauselman[6] työterveyden ja ‑turvallisuuden edistämisestä,

– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman[7] eurooppalaisten terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaamisesta veren kautta tarttuvilta infektioilta, jotka johtuvat neulojen aiheuttamista loukkaantumisista,

– ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman[8] ihmisarvoisesta työstä kaikille,

– ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman[9] kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista,

– ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 annetun kannanoton[10] hepatiitti C ‑tartuntoihin,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0518/2007),

A. ottaa huomioon, että työterveys- ja työturvallisnormien laadun ja taloudellisten saavutusten välillä on myönteinen yhteys tarkasteltaessa yleisiä tuloksia, poissaoloja, työntekijöiden vaihtuvuutta, työntekijöiden motivaatiota, parantunutta yrityskuvaa ja tuottavuutta,

B. ottaa huomioon, että kilpailukykyisimpien talouksien työterveys- ja työturvallisuustilastot ovat parhaita ja että terveyden ja turvallisuuden korkeatasoinen suojelu vaikuttaa myönteisesti julkiseen talouteen sosiaaliturvamaksujen säästymisen ja paremman tuottavuuden takia, ottaa huomioon, että työterveys ja -turvallisuus edistävät työntekijöiden tuottavuutta, suorituskykyä ja hyvinvointia ja että se tuo myös kokonaisyhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia säästöjä,

C. katsoo, että työntekijöiden suojelun lisäämiseksi on tarpeen lisätä tutkimusta tiettyjen työtehtävien pitkäaikaisista vaikutuksista terveyteen, sillä jotkut sairaudet puhkeavat vasta useiden vuosien päästä siitä, kun työtehtävät on suoritettu,

D. ottaa huolestuneena huomioon, että työtapaturmien ja työperäisten sairauksien lukumäärä ei ole laskenut tasaisesti kaikkien työssäkäyvien kesken, sillä tiettyjen työntekijäryhmien (esimerkiksi siirtotyöläiset, epävarman sopimuksen tehneet työntekijät, naiset, nuoret ja ikääntyneet työntekijät), tiettyjen yritysten (erityisesti pk-yritykset ja mikroyritykset), tiettyjen alojen (varsinkin rakennus-, kalatalous-, maatalous- ja kuljetusala) ja tiettyjen jäsenvaltioiden osalta työtapaturmien ja työperäisten sairauksien lukumäärä on huomattavasti korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin,

E. katsoo, että työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteiden tulee olla johdonmukainen osa yrityskulttuuria ja että tämän kulttuurin tulee kulkea käsi kädessä työntekijöiden ja johdon elinikäisen oppimisen kanssa,

F. ottaa huomioon, että johdonmukaisesti yrityksissä toteutetulla työterveys- ja työturvallisuusajattelulla voidaan edistää työterveys- ja työturvallisuusmenetelmien täytäntöönpanoa ilman byrokratiaa, mikä tehostaisi työterveyssuojelua,

G. katsoo, että lepojaksot ovat erittäin tärkeitä työterveyden ja työturvallisuuden korkeatasoisen suojelun kannalta,

H. ottaa huomioon, että ILOn arvioiden mukaan EU:ssa kuoli vuonna 2006 noin 167 000 ihmistä työhön liittyvien tapaturmien tai sairauksien takia ja että komission tiedonannon arvion mukaan vuosittain 300 000 työntekijää saa eriasteisia pysyviä vammoja,

I. ottaa huomioon, että todellisen työterveys- ja työturvallisuusstrategian tulisi rakentua seuraavien välineiden sopivasta käytöstä: kunnollinen tiedottaminen, keskitetty koulutus, riittävät ennalta ehkäisevät palvelut ja kampanjat, sosiaalinen vuoropuhelu työntekijöiden kesken ja työntekijöiden osallistuminen, riittävä lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano, erityisten ryhmien, alojen ja yritysten tarpeisiin mukautuminen, tehokkaat tarkastukset ja tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset,

J. katsoo, että ikääntyvien työntekijöiden tulisi säilyttää terveytensä, työkykynsä ja työllistyvyytensä niin pitkään kuin mahdollista ja että on ryhdyttävä asiaa koskeviin toimenpiteisiin,

K. katsoo, että tarkastukset ovat tärkeässä asemassa nykyisen lainsäädännön toimeenpanossa ja näin hyväksikäytön estämisessä työpaikoilla ja siten ihmisarvoisen työn edistämisessä; katsoo, että tarkastajia on tuettava jäsenvaltioiden tarkastajien entistä tiiviimmällä yhteistyöllä ja tietojen vaihdolla,

L. katsoo, että riskiarviointia yrityksissä ei voida pitää kertaluontoisena toimintona, vaan se tulee tehdä säännöllisesti ja mukauttaa uusiin olosuhteisiin ja/tai riskeihin; katsoo, että riskiarvioinnin puutuminen tai puutteellinen toteuttaminen on lainvastaista ja yksi suurimmista syistä työtapaturmiin ja työperäisiin sairauksiin,

M. ottaa huomioon, että tilastoja tulipalojen vaikutuksista työterveyteen ja ‑turvallisuuteen ei ole saatavilla,

N. ottaa huomioon, että terveydenhoitoalan työntekijöillä on riski saada yli 20 hengenvaarallista virusta, muun muassa hepatiitti B, hepatiitti C ja HIV/aids,

O. ottaa huomioon, että Lissabonin strategian avulla pyritään nostamaan yleinen työllisyysaste 70 prosenttiin, naisten työllisyysaste 60 prosenttiin ja vanhempien työntekijöiden työllisyysaste 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä; ottaa huomioon, että kroonisista tai pitkäaikaisista sairauksista kärsineet työntekijät eivät usein palaa töihin, vaikka heidät on määritelty työkykyisiksi, ja että töihin palaavat henkilöt kohtaavat moninkertaista syrjintää esimerkiksi tulojen vähenemisen muodossa; ottaa huomioon, että näin tapahtuu etenkin syöpäpotilaille, sillä useiden äskettäisten tutkimusten mukaan viidennes kaikista entisistä rintasyöpäpotilaista ei enää palaa töihin, vaikka he olisivat siihen kykeneväisiä,

P. ottaa huomioon, että naisten osuus "pimeillä" vakuuttamattomilla työmarkkinoilla työskentelevistä on suurempi kuin miesten, millä on väistämättä merkittäviä vaikutuksia naisten työterveys- ja työturvallisuusolosuhteisiin,

Q. ottaa huomioon, etteivät naiset ja miehet muodosta homogeenistä ryhmää, joten työturvallisuuden ja työterveyden (TTT) parantamiseksi laadittavat strategiat ja toimenpiteet on erityisesti sovitettava tiettyjen työpaikkojen mukaan ottaen huomioon, että jotkut tekijät saattavat vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavalla,

1. on tyytyväinen komission kunnianhimoiseen tavoitteeseen, jonka mukaan työtapaturmia vähennetään keskimäärin 25 prosentilla koko EU:ssa; tunnustaa, että luku saattaa vaihdella maittain erilaisten lähtökohtien vuoksi, mutta pitää kuitenkin tärkeänä mitattavissa ja arvioitavissa olevia selkeitä ja hyvin kohdennettuja toimenpiteitä sekä aikataulua ja taloudellisia sitoumuksia; kehottaa näiden puuttuessa komissiota laatimaan Euroopan parlamentille kertomuksen strategian edistymisestä sen toteuttamisen puolessa välissä;

2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon eriarvoisuuden paitsi jäsenvaltioiden välillä myös yksittäisissä jäsenvaltioissa ja sitoutumaan sen vähentämiseen;

3. on tyytyväinen komission ehdotukseen käyttää ei-sitovia välineitä tilanteissa, joissa sitovat lait eivät ole toteuttamiskelpoisia tai asianmukaisia, mikä antaa jäsenvaltioille tarpeeksi liikkumavaraa löytää ratkaisuja, joilla terveys- ja turvallisuusasioita voidaan parantaa parhaiten jäsenvaltioiden omissa erityisolosuhteissa;

4. on tyytyväinen komission päätökseen painottaa sääntelyn yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä ja muistuttaa, että samalla kun yksinkertaistamisella tarjotaan parempia etuja kansalaisille, sekä työnantajat että työntekijät voivat sen ansiosta keskittyä byrokraattisten menettelyjen sijaan terveys- ja turvallisuusasioiden käytännön hallinnointiin parempien terveys- ja turvallisuusolojen varmistamiseksi; pitää erittäin tärkeänä, että tällainen yksinkertaistaminen ei millään tavoin heikennä työntekijöiden saaman suojan tasoa;

5. pyytää komissiota asettamaan strategiansa puitteissa tärkeimmäksi painopistealaksi erityisen riskialttiit toimet ja/tai alat (esimerkiksi metalli-, rakennus-, sähkö- ja metsätyöala);

6. pyytää komissiota ottamaan Bilbaossa sijaitsevan Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston kiinteämmin osaksi prosessia ja pyytää erityisesti tekemään arvioinnin siitä, millä aloilla työtapaturmien ja työperäisten sairauksien riski on suurin ja miten siihen voidaan vastata tehokkaasti;

7. pitää erittäin hienona, että komissio on keskittänyt huomionsa pk-yritysten auttamiseen niiden työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttämisessä, ja tukee täysimääräisesti tätä toimintatapaa;

8. pahoittelee, että tiedonannossa ei aseteta tavoitteita ammattitautien vähentämiselle, mutta ymmärtää, että ammattitauteja on vaikea mitata; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan nykyisten tilastollisten menetelmien käyttöä ja toteutusta, jotta voitaisiin tunnistaa ammattitaudit ja erityisesti työhön liittyvät syöpätapaukset asianmukaisesti ja jotta voitaisiin asettaa niiden vähentämistä koskevia tavoitteita; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta siirtää ammattitauteja koskeva EU:n suositus (2003/670) vähimmäisdirektiiviksi;

9. kehottaa komissiota laajentamaan yhteisön strategian soveltamisalaa siten, että se kattaa työtapaturmien ja ammattitautien lisäksi myös sosiaaliset syyt, sillä henkilön terveydentilaan vaikuttavat useat työhön liittyvät tekijät, kuten sopimustyyppi, työehdot ja työn saatavuus; huomauttaa, että muutokset työsuhteissa ja työsuhdeturvan heikentyminen aiheuttavat myös ympäristöä koskevia ongelmia sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joihin on puututtava;

10. korostaa tarvetta valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo käsiteltäessä työterveyttä ja turvallisuutta koskevia kysymyksiä ja pitää myönteisenä komission aloitetta, jossa kehotetaan valmistelemaan erikoisia menetelmiä vaikutusten arvioimiseksi työturvallisuuden ja työterveyden alalla sukupuolispesifisyyden osalta; kritisoi kuitenkin sitä, että komissio ei ota sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista riittävästi huomioon tiedonannossaan sen paremmin sen "yhteisön strategian tavoitteissa vuosina 2007–2012" kuin missään sen "vaikutusten arvioinnissakaan"[11];

11. kehottaa komissiota arvioimaan sukupuolen mukaan eriteltyjen tilastotietojen saatavuutta yhteisön tasolla kuolemaan johtavista ja muista ammattitaudeista;

12. kehottaa jäsenvaltioita panemaan nykyiset työterveys- ja työturvallisuusdirektiivit täytäntöön niin, että otetaan entistä paremmin huomioon sukupuolinäkökohdat, ja suorittamaan näiden direktiivien sukupuolivaikutusten arvioinnin;

13. korostaa, että työntekijöiden sairastamisen tai työtapaturman jälkeen on olennaisen tärkeää antaa heille kuntoutusta ja sopeuttaa heidät takaisin työelämään; on tyytyväinen erityiseen huomioon, jota on kiinnitetty kuntouttamiseen ja sopeuttamiseen takaisin työelämään, sillä ne on asetettu painopistealoiksi myös kansallisissa strategioissa; pitää tärkeänä sitä, että hallitukset takaavat terveys- ja turvallisuusstrategioissaan velvollisuuden niiden henkilöiden työpaikan säilyttämiseen (koulutuksen, tehtävien uudelleenjaon jne. avulla), jotka ovat kärsineet henkisestä tai fyysisestä sairaudesta työelämänsä aikana;

14. pyytää komissiota keräämään enemmän lukuja ja tietoja kroonisista sairauksista kärsivistä työntekijöistä ja analysoimaan heidän työolonsa sekä laatimaan peruskirjan syöpäpotilaiden ja muiden kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi työpaikalla, jotta yritykset velvoitettaisiin mahdollistamaan potilaiden työssäkäynti hoidon aikana ja työmarkkinoille paluu hoidon päätyttyä;

15. ilmaisee syvän huolensa tilapäisille, määräaikaisille ja epäpäteville työntekijöille tapahtuvien onnettomuuksien suuresta määrästä, joka on joissakin jäsenvaltioissa ainakin kaksinkertainen verrattuna vakituisten työntekijöiden onnettomuuksien määrään; tunnustaa samalla, että on olemassa yhteys näiden työntekijäryhmien ja heidän työllistymisensä rakennusalan kaltaisille korkeamman riskiryhmän toimialoille välillä; huomauttaa, että määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä 25. kesäkuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/383/ETY vahvistetaan se yleinen sääntö, että tilapäisillä työntekijöillä on samat työterveyttä koskevat oikeudet kuin muilla työntekijöillä, mutta katsoo, että direktiivillä ei säädetä tietyistä mekanismeista, joilla periaatetta voitaisiin soveltaa käytännössä; kehottaa komissiota puuttumaan näihin epäkohtiin mahdollisimman pikaisesti;

16. panee myös merkille epätyypillisten työsopimusten kasvavan määrän ja korostaa, että niiden ehdot eivät saa aiheuttaa työntekijöiden ja sopimuspuolten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä;

17. pyytää toteuttamaan toimia, joilla huolehditaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien, esimerkiksi kodeissa sairaita henkilöitä hoitavien, naisten turvallisuutta ja terveyttä koskevista oikeuksista;

18. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon väestönmuutoksen seuraukset työterveyteen ja turvallisuuteen; pyytää niitä erityisesti vahvistamaan ennaltaehkäiseviä toimia ja ottamaan käyttöön menetelmiä, joilla pyritään puuttumaan terveysongelmiin erityisesti ergonomian ja työpaikkasuunnittelun avulla sekä menetelmillä ja aloitteilla, joiden tarkoituksena on ylläpitää ikääntyvien työntekijöiden motivaatiota, työkykyä ja terveyttä;

19. ottaa huomioon tieteellisesti todistetun yhteyden lisääntyvän työstressin ja siitä aiheutuvien sairauksien välillä erityisesti kroonisten sairauksien, sydän- ja verisuonisairauksien ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osalta;

20. katsoo, että on erittäin tärkeää varmistaa nykyisten säädösten parempi soveltaminen työterveyden ja työturvallisuuden alalla, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikki mahdolliset keinot tämän saavuttamiseksi; katsoo, että olisi harkittava muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

a) vähimmäisvaatimukset ennaltaehkäisypalvelujen ja työsuojelutarkastusten laadulle,

b) kovemmat seuraamukset,

c) lainsäädännön täytäntöönpanon parempi arviointi,

d) parhaiden käytäntöjen vaihtaminen,

e) riskien ennaltaehkäisyyn tähtäävän kulttuurin ja ennakkovaroitusjärjestelmien vahvistaminen, mihin sisältyy työterveyttä ja -turvallisuutta työpaikoilla koskevan tiedon saannin helpottaminen,

f) työntekijöiden suurempi osallistuminen työpaikan asioihin;

g) työnantajien kannustaminen työturvallisuutta ja -terveyttä koskevien sitoumusten täyttämiseen,

h) työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvien sopimusten käytön vahvistaminen;

21. katsoo, että komissiolla ei ole riittäviä resursseja valvoa asianmukaisesti sitä, onko työturvallisuutta koskevat direktiivit saatettu tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu tehokkaasti täytäntöön; katsoo, että komission tulisi hyödyntää kaikkia käytettävissään olevia keinoja, joihin kuuluu rikkomismenettelyn käyttö nykyistä useammin;

22. huomauttaa, että työsuojelun ja työterveyden tulee koskea kaikkia työntekijöitä Euroopan unionissa samalla tavalla, että työsuojelussa ja työterveydessä on viime kädessä kyse ruumiillista koskemattomuutta koskevasta perusoikeudesta ja että työterveys- ja työturvallisuus lainsäädännön noudattamatta jättäminen vaarantaa työntekijöiden terveyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumisen ja saattaa johtaa alhaisimpaan mahdolliseen sääntelytasoon;

23. kehottaa komissiota sitoutumaan työterveyteen ja työturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin samalla tavoin kuin ympäristön ollessa kyseessä;

24. katsoo, että työsuojelutarkastukset ovat olennainen osa työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanoa, ja kehottaa siksi komissiota

a) tarjoamaan johtavien työsuojelutarkastajien komitealle tarvittavat resurssit, jotka ovat tarpeen sen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi, ja tutkimaan ensin, miten se voisi olla mahdollisimman tehokas ja tuoda mahdollisimman paljon hyötyä,

b) kehittämään edelleen tiedonvaihtojärjestelmiä sen varmistamiseksi, että tieto- ja yhteistyöpyyntöihin vastataan tehokkaasti,

c) käynnistämään arviointitutkimusta tarkastustoimien tehokkuudesta ja vaikutuksesta, kuten johtavien työsuojelutarkastajien komitea on ehdottanut, jotta tarkastuksille luodaan yhteiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet, ja siten edistämään tarkastajien käyttöä tavalla, joka auttaa luomaan tehokkaan työterveys- ja työturvallisuuskulttuurin kaikkien työntekijöiden keskuuteen,

d) esittämään kansallisten tarkastusjärjestelmien arviointikeinoja ja -tapoja erityisesti ottamalla käyttöön tulostauluja;

ja kehottaa jäsenvaltioita

e) tarjoamaan riittävää henkilöstöä ja rahoitusta kansallisille tarkastuselimilleen,

f) tiivistämään työsuojelutarkastuksia ja takaamaan, että 10 000 työntekijää kohden on ainakin yksi tarkastaja, kuten ILOn suosituksissa esitetään,

g) parantamaan työsuojelutarkastusten laatua tarjoamalla entistä monialaisempaa koulutusta psykologian, ergonomian, hygienian, ympäristöriskien ja toksikologian kaltaisilla aloilla,

h) kohdistamaan tarkastuksia keskeisiin aloihin, sektoreihin ja yrityksiin, joilla onnettomuusriski on suuri ja joilla työskentelee suuri määrä haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä, kuten siirtotyöläisiä, tilapäisiä vuokratyöntekijöitä, vähän koulutettuja työntekijöitä sekä nuoria, ikääntyviä ja vammaisia työntekijöitä;

25. tunnustaa, että ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että strategialla

a) varmistetaan, että työnantajat tunnustavat ja täyttävät velvollisuutensa tarjota asianmukaisia ennaltaehkäiseviä palveluja kaikille työpaikoille, ja tunnustetaan , että myös työntekijöiden vastuullinen suhtautuminen omaan terveyteensä ja turvallisuuteensa on tärkeää,

b) kannustetaan siihen, että ennaltaehkäisevät palvelut ovat täysin monialaisia ja että ne kuvastavat niiden toimenpiteiden arvojärjestystä, joista säädetään puitedirektiivillä 89/391/ETY,

c) korostetaan, että riskinarvioinnin pitäisi olla jatkuva prosessi eikä vain yhdellä kerralla hoidettava velvollisuus ja että työntekijän olisi osallistuttava siihen täysimääräisesti,

d) varmistetaan, että yhtiön sisällä toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä,

e) varmistetaan, että terveyden seuranta liittyy ennaltaehkäisyyn,

f) mukautetaan säännöllisesti työturvallisuus- ja työterveyslainsäädäntöä vastaamaan tekniikan kehitystä;

26. korostaa jäsenvaltioiden vastuuta maksuttomien työturvallisuutta ja -terveyttä kansallisella tasolla käsittelevien teknisten asiakirjojen ja normien saatavuuden varmistamisessa;

27. onnittelee komissiota tiedonantoon sisältyvistä koulutukseen liittyvistä ehdotuksista ja katsoo, että tämä on keskeinen tekijä ennaltaehkäisevän kulttuurin kehittämisessä ja että sen pitäisi olla työpaikan uuteen teknologiseen tilanteeseen mukautettu jatkuva prosessi, joka koskee myös niitä työntekijöitä, jotka palaavat työhön sairauden tai perhevelvollisuuksista johtuvan sapattivapaan jälkeen;

28. katsoo, että työntekijöille ja työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaaville asiamiehille on tarjottava yksilöllistä ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusta työterveyden ja -turvallisuuden alalla ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä alihankintaan, tilapäistyöhön, osa-aikatyöhön, naisiin ja siirtotyöläisiin; katsoo, että kansallisia varoja ja EU:n varoja on edelleen käytettävä tähän tarkoitukseen;

29. katsoo, että työnantajat olisi velvoitettava tarjoamaan lääkärikäynnit päivätyöläisille ja osa-aikaisille työntekijöille;

30. pyytää komissiota käyttämään täysimääräisesti nykyiset yhteisön varat (erityisesti Euroopan sosiaalirahaston varat) työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviin asioihin (ennaltaehkäisevät toimet ja ennaltaehkäisyyn tähtäävän kulttuurin kehittäminen, tiedotus, ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen, työtapaturmasta tai työperäisestä sairaudesta kärsineiden työntekijöiden kuntoutus ja työhön sopeuttaminen) ja kohdistamaan ne erityisesti pk-yrityksiin; katsoo, että muita yhteisön varoja (esimerkiksi tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman varat) ja kansallisia varoja tulisi kohdistaa työperäisten sairauksien tutkimukseen;

31. pitää kaivosteollisuudessa, metallintuotannossa, rauta- ja terästeollisuudessa sekä telakkateollisuudessa työskenteleviin henkilöihin kohdistuvien merkittävien vaarojen vuoksi tarpeellisena, että jäsenvaltiot ja komissio varaavat riittävät varat työterveyden ja turvallisuuden takaamiseen tarvittavia investointeja varten;

32. pyytää jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan järjestelmällisen, sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan lähestymistavan noudattamisen kehitettäessä kansallisia ja yhteisön TTT-strategioita sekä kerättäessä tilastotietoja, laadittaessa selvityksiä ja suoritettaessa TTT-asioita koskevaa tutkimusta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyödyntämään PROGRESS-ohjelman tässä asiassa, erityisesti sen miesten ja naisten tasa-arvoa koskevassa osassa, tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia;

33. kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan taloudellisten kannusteiden antamista työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi, erityisesti verovähennyksiä tai turvallisten ja työturvallisuus- ja työterveyssertifioitujen yritysten suosimista tarjouskilpailuissa, bonus-malus-järjestelmän käyttöönottoa vakuutuksissa ja sosiaaliturvamaksuissa sekä taloudellisten kannusteiden tarjoamista vanhentuneiden tai vaarallisten laitteiden korvaamiseksi;

34. ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltiot harkitsisivat mahdollisuutta liittää julkisiin hankintasopimuksiin tietyt terveys- ja turvallisuusnormit;

35. ottaen huomioon meneillään olevat sosiaaliset ja taloudelliset muutokset, jotka vaikuttavat myös työmarkkinoihin ja muuttavat niitä, pyytää komissiota kannustamaan hyvän työllisyyspolitiikan ja oikeudenmukaisten työehtojen soveltamiseen ja kannustamaan työnantajia terveellisten elämäntapojen edistämiseen työpaikoilla työterveyden edistämisohjelmien, työpaikalla täytäntöönpantavien tupakointikieltojen ja tupakoivien työntekijöiden tupakoinnin lopettamista tukevien ohjelmien avulla ja varmistamaan toimintalinjojen johdonmukaisuuden suhteessa muihin alueisiin, erityisesti kansanterveyteen;

36. kehottaa komissiota käynnistämään toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY tarkistamisen;

37. katsoo, että asbestille altistumisesta johtuvat terveysongelmat tunnetaan hyvin ja että asbestia koskevaa Eurooppa-asetusta voidaan pitää hyväksyttävänä; painottaa, että asbestin Euroopassa aiheuttamien sairauksien esiintyvyyden ennustetaan olevan korkea vuosien ajan; pyytää siksi komissiota järjestämään kuulemisen siitä, kuinka puuttua valtaviin työterveys- ja työturvallisuusongelmiin, jotka liittyvät asbestia sisältäviin rakennuksiin ja muihin rakennelmiin, kuten laivoihin, juniin ja koneisiin; kehottaa myös jäsenvaltioita luomaan kansallisia toimintasuunnitelmia asbestin vaiheittaiseksi poistamiseksi, mukaan lukien velvollisuudet kartoittaa asbestia sisältävät rakennukset ja poistaa asbestin turvallisesti käytöstä;

38. pahoittelee, että Euroopan parlamentin toistuvista ja nimenomaisista pyynnöistä huolimatta komissio ei ole vielä tehnyt lainsäädännöllistä tarkistusta direktiiviin 2000/54/EY käsitelläkseen neuloista ja terävistä lääkinnällisistä tarvikkeista terveysalan työntekijöille aiheutuviin vakaviin riskeihin; kehottaa komissiota kiirehtimään vaikutusten arviointia tarjouspyynnön (2007/S 139-171103) avulla ja odottaa direktiivin asianmukaisen tarkistuksen hyväksymistä hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua vuoden 2009 puolivälissä Euroopan parlamentin päätöslauselman T6-305/2006 mukaisesti; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaiset ehkäisyyn ja seulontaan liittyvät toimet, jotta voitaisiin pienentää C-hepatiitin kaltaisten veren välityksellä leviävien tautien tartuntariskiä;

39. pyytää komissiota näyttämään esimerkkiä terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden ehkäisyä koskevien EU:n menettelysääntöjen kehittämisessä ja niistä sopimisessa;

40. pyytää komissiota parantamaan työterveyttä ja -turvallisuutta terveydenhoitoympäristössä, mukaan lukien hoitokodeissa, käynnistämällä terveydenhoitohenkilökunnan säännöllisiin tarkistuksiin kannustavia toimenpiteitä työpaikalla saatujen tai työpaikalla tarttuvien tautien, kuten MRSA-sairaalabakteerin, aikaisen havaitsemisen ja hoidon aloittamisen mahdollistamiseksi;

41. on tyytyväinen jäsenvaltioille esitettyyn vaatimukseen kansallisten strategioiden laatimisesta; korostaa, että näitä strategioita olisi toteuttava samaan aikaan ja että niiden olisi käynnistyttävä samana vuonna, jotta kansallisia strategioita ja niiden tuloksia voitaisiin vertailla, ja katsoo, että niissä olisi myös asetettava selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja keskityttävä erityisesti pk-yrityksiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten siirtotyöläisiin, nuoriin ja ikääntyviin työntekijöihin, naisiin, tilapäisiin vuokratyöntekijöihin ja vammaisiin työntekijöihin;

42. painottaa, että on tärkeää tehdä työpaikasta turvallinen ja esteetön vammaisille työntekijöille tarjoamalla asianmukaiset asuinolot sekä erityisvarusteita, jotka on mukautettu käyttäjien henkilökohtaisia tarpeita vastaaviksi, ja vammaisten erityisesti vammansa takia tarvitsemia terveyspalveluja, mukaan lukien palveluja, jotka on suunniteltu vähentämään ja estämään uusien vammojen syntymistä;

43. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan puitedirektiiviä ja työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia nykyisiä määräyksiä täysimääräisesti kaikkiin työntekijöihin heidän oikeudellisesta asemastaan riippumatta ja muuttamaan lainsäädäntöä tiettyjen riskialttiiden ammattien suhteen, jos se on osoittautunut tehottomaksi, ja kehottaa ottamaan huomioon myös usein huomiotta jäävät ryhmät, kuten maataloustyöntekijät, terveydenhoitoalan työntekijät, ammattikuljettajat, kotiapulaiset ja kotona työtä tekevät sekä mahdollisesti sotilashenkilöstön; kehottaa myös varmistamaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevan yleisen puitedirektiivin (2000/78/EY) täysimääräisen soveltamisen ja täytäntöönpanon; pyytää niitä myös tarkastelemaan kaikkia vaihtoehtoja EU:n terveys- ja turvallisuusmääräysten soveltamisalan laajentamiseksi itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja vammaisille työntekijöille tarjottuihin tuettuihin työpaikkoihin;

44. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan vakavasti huomioon työturvallisuuteen ja -terveyteen kohdistuvat vaarat, jotka ovat nais- ja miestyöntekijöiden kohdalla erilaiset, ja turvaamaan erilaiset sosiaaliset ja materiaaliset perusrakenteet niiden torjumista varten;

45. korostaa, että tarve analysoida riskejä, joita naiset ja miehet kohtaavat, ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä ei merkitse sellaisen menettelyn ottamista uudelleen käyttöön, joka perustuu suojelutarkoituksessa tapahtuvaan poissulkemiseen, eikä se tarkoita sitä, että naisille ja miehille kehitetään erilaiset työt;

46. katsoo, että turvallisuutta koskevat työnantajan velvollisuudet eivät rajoitu ainoastaan niihin tehtäviin, joihin työnantaja on oikeudellisesti sitoutunut työsopimuksella, vaan että ne koskevat myös alihankintasopimuksia; katsoo siksi, että jäsenvaltioiden olisi harkittava alihankintaketjujen rajoittamista ja asetettava pääasiallinen toimeksisaaja yhteisvastuuseen työntekijöitä koskevien alihankkijan velvollisuuksien osalta;

47. odottaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksia koskevan työmarkkinaosapuolten kuulemisen toisen vaiheen tuloksia ja pyytää komissiota harkitsemaan direktiiviehdotusten tekemistä, kun otetaan huomioon, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia esiintyy yhä enemmän ja että nykyinen lainsäädäntö vaikuttaa riittämättömältä, koska sillä ei puututa kaikkiin työtilanteisiin eikä se koske kaikkia työperäisiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyviä riskejä; toteaa, että tieteelliset periaatteet on otettava täysin huomioon;

48. Odottaa vuonna 2004 annettua karsinogeenidirektiiviä koskevan työmarkkinaosapuolten kuulemisen toisen vaiheen tuloksia ja katsoo, että suositeltavana toimena olisi direktiivin tarkistaminen siten, että sitä sovellettaisiin myös lisääntymiselle vaarallisiin aineisiin; katsoo, että olisi myös ehdotettava direktiivissä lueteltuja karsinogeeneja ja mutageenejä koskevien sitovien työperäisten altistusrajojen tarkistamista ja uusien sitovien työperäisten altistusrajojen luomista niiden karsinogeenien, mutageenien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden osalta, joihin ei vielä sovelleta direktiivin säännöksiä, varsinkin kiteisen kvartsin osalta;

49. muistuttaa, että työterveyteen ja työturvallisuuteen kohdistuvat uhat eivät rajoitu ruumiilliseen työhön; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota psyykkisten sairauksien kehittymisen perimmäisiin syihin ja mielenterveyteen, riippuvuuksiin ja psyykkisiin työterveysriskeihin kuten stressiin, häirintään ja ahdisteluun sekä väkivaltaan; kehottaa lisäksi korostamaan tehokkaammin työnantajapolitiikan merkitystä hyvän fyysisen ja henkisen terveyden edistämisessä;

50. katsoo, että on olennaista lisätä koordinointia uuden, Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kanssa ja selventää niitä muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006[12] ja muiden työterveyttä koskevien direktiivien väliseen yhteyteen;

51. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon yhteisön strategian ja REACH-asetuksen samanaikaisen täytäntöönpanon ja katsoo, että strategialla olisi pyrittävä täydentämään kemiallisilta vaaroilta suojelua koskevaa REACH-asetusta ja että sillä pitäisi hyödyntää mahdollisuus tehostaa kemiallisilta vaaroilta suojelemista työpaikoilla koskevia ennalta ehkäiseviä toimia REACH-asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä;

52. on tyytyväinen työmarkkinaosapuolten välisiin puitesopimuksiin, jotka koskevat työn aiheuttamaa stressiä sekä häirintää ja väkivaltaa työpaikalla; pahoittelee kuitenkin, että jälkimmäisessä sopimuksessa ei yksiselitteisesti käsitellä kolmannen osapuolen väkivaltaa; kehottaa siksi työmarkkinaosapuolia tekemään usean alan välisen sopimuksen tästä asiasta ja kehottaa komissiota esittämään asiasta ehdotuksia, jos tällaista sopimusta ei saada tehtyä; huomauttaa, että tutkimusten mukaan erityisesti tilapäiset ja määräaikaiset työntekijät ovat erityisen suuressa vaarassa joutua häirinnän ja väkivallan uhreiksi työpaikalla; kehottaa siksi kiinnittämään sopimuksissa erityistä huomiota näihin ryhmiin;

53. korostaa monien Euroopan halki ajavien kuorma-autonkuljettajien vaikeita työoloja, jotka johtuvat kunnollisten levähdyspaikkojen riittämättömästä määrästä; muistuttaa, että asetuksen (EY) N:o 561/2006 ajo- ja lepoaikoja koskevassa 12 artiklassa tunnustetaan erityisesti turvallisten ja valvottujen levähdyspaikkojen riittävän määrän tärkeys EU:n moottoriteillä ajaville ammattiautoilijoille; kehottaa siksi komissiota jatkamaan Euroopan parlamentin alullepanemaa valvottuja pysäköintialueita koskevaa pilottihanketta ja huomioimaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa TEN/290-CESE annetut turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevat suositukset;

54. pyytää komissiota tutkimaan, mitä etuja työterveydelle ja -turvallisuudelle sekä koko yhteiskunnalle olisi vaatimuksesta, jonka perusteella kaikkiin työpaikoiksi suunniteltuihin rakennuksiin asennettaisiin automaattiset palosammuttimet silloin kun se olisi turvallista;

55. korostaa, että jatkuva vuoropuhelu kaikkien osapuolten välillä, mukaan luettuna julkiset viranomaiset, työnantajat, työntekijät ja heidän edustajansa sekä kansalaisyhteiskunta, on keskeinen väline terveyttä ja turvallisuutta koskevien korkeiden normien tehokkaassa kehittämisessä; katsoo, että tämän vuoropuhelun pitäisi lisätä tietoa työntekijöiden todellisista terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä tiettyjen työntekijäryhmien erityistarpeista ja vaatimuksista koko alan tasolla ja että sen pitäisi myös johtaa parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen;

56. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että naiset ovat asianmukaisesti edustettuina päätöksenteossa työterveys- ja työturvallisuusasioissa kaikilla tasoilla;

57. korostaa yritysten sosiaalista vastuuta yhtenä tehokkaana keinona parantaa kilpailukykyä, työturvallisuutta ja -terveyttä ja työympäristöä ja kannustaa tässä yhteydessä hyvien käytäntöjen vaihtoa paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasoilla jäsenvaltioiden välillä ja globaalisti monikansallisella tasolla sekä edelleen soveltamaan yritysten sosiaalista vastuuta vapaaehtoisesti mutta sisällytettynä yritysten kehitysstrategiaan;

58. katsoo, että työntekijöiden edustus on erittäin tärkeää kaikessa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa politiikassa; katsoo, että työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaavien asiamiesten läsnäolon ja paremman tuloksen välistä myönteistä yhteyttä ei voida korostaa liikaa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään osallistumista ja varmistamaan, että mahdollisimman monilla työntekijöillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaaviin asiamiehiin;

59. korostaa, että pysyvä työpaikka on tärkeä työterveyttä ja -turvallisuutta edistävä osatekijä;

60. katsoo, että liialliset työtunnit ja riittämättömät lepoajat vaikuttavat suuresti työtapaturmien ja ammattisairauksien lisääntymiseen, ja kehottaa pyrkimään asianmukaiseen tasapainoon työn ja perhe-elämän välillä;

61. kiittää Bilbaon virastoa ja Dublinin säätiötä tähän mennessä tehdystä työstä ja katsoo, että näiden elinten ammattitaitoa ja toimivaltaa täytyy hyödyntää kokonaisvaltaisesti; katsoo, että niitä olisi jatkossakin käytettävä välineinä, joilla voidaan tiedottaa asioista yleisölle, kerätä, analysoida ja vaihtaa tietoja, vaihtaa hyviä käytäntöjä ja tehdä tutkimusta, jolla pyritään ennakoimaan uusia ja kasvavia riskejä, jotka johtuvat sosiaalisesta muutoksesta tai liittyvät teknisiin innovaatioihin;

62. katsoo, että on olennaista tunnistaa ajoissa ja valvoa uusia ja tulevia riskejä, eli nanoteknologiaa ja psykososiaalisia riskejä; kehottaa siksi Bilbaon viraston riskinseurantakeskusta lisäämään riskinarviointiin ja ennaltaehkäisyyn liittyvää työtään (saatavien tietojen hallinnan suhteen) ja odottaa, että komissio toimii havaintojen pohjalta ja esittää tarpeellisia ehdotuksia sitä mukaan kuin uusia riskejä tunnistetaan;

63. suosittelee jäsenvaltioille, että ne panevat täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, jotta raskaisiin tai vaarallisiin töihin liitetään niitä vastaavat sosiaaliturvaoikeudet, joita kyseiset työntekijät voivat hyödyntää sekä työelämässä että eläkkeelle jäätyään;

64. kehottaa Bilbaon virastoa tekemään erityistä tutkimusta tilapäisten työntekijöiden, vuokratyöntekijöiden ja alihankintayrityksissä työskentelevien työntekijöiden ongelmista ja riskeistä, jotta komissiota ja jäsenvaltioita autettaisiin torjumaan esiintyneitä riskejä ja jotta näitä ryhmiä koskevaa nykyistä lainsäädäntöä pantaisiin täytäntöön asianmukaisesti; tunnustaa samalla, että rakennustyöntekijöiden kaltaisten työntekijäryhmien tekemä työ on sen tyyppistä, että se on tietyissä jäsenvaltioissa luonteenomaisesti onnettomuusalttiimpaa;

65. katsoo, että globalisoituneessa ympäristössä on tarpeen tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen (WTO, WHO, ILO) kanssa ja varmistaa, että kaikki osapuolet hyväksyvät ja panevat täytäntöön työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja sopimuksia; katsoo, että tämä on tärkeää EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja sen välttämiseksi, että EU:n yritykset siirrettäisiin EU:n ulkopuolelle työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan suvaitsevamman oikeudellisen ympäristön takia; katsoo lisäksi, että kyseessä on ihmisoikeuksien suojeleminen ja että asiaan olisi näin ollen puututtava kolmansien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa;

66. kehottaa siksi jäsenvaltioita kunnioittamaan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia kansainvälisiä määräyksiä ja erityisesti ratifioimaan ILOn yleissopimuksen nro 187 ja panemaan täytäntöön suosituksen nro 197;

67. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

[1] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.
[2] EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.
[3] EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21.
[4] EUVL L 165, 27.6.2007, s. 21.
[5] EUVL C 300, 11.12.2003, s. 165.
[6] EUVL C 304, 1.12.2005, s. 278.
[7] EUVL C 303 E, 13.12.2006, s. 654.
[8] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0206.
[9] Hyväksytyt tekstit, P6_TA-PROV(2007)0501.
[10] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0102.
[11] SEC(2007)0214, 0215, 0216.
[12] EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

PERUSTELUT

Komission tiedonanto yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2007–2012

Komission tiedonantoa on kiitettävä erityisen suuresta keskittymisestä työtapaturmiin (25 prosentin vähentämistä koskevan EU:n laajuisen tavoitteen asettaminen). Lisäksi voidaan olla tyytyväisiä siihen, että tiedonannossa sitoudutaan tukemaan pk-yrityksiä nykyisten sääntelypuitteiden täytäntöönpanossa. On myös myönteistä, että tiedonannossa keskitytään koulutukseen ja ammattikoulutukseen, taloudellisten kannusteiden käyttöön ja ehdotettuihin kansallisiin strategioihin. Esittelijä kuitenkin katsoo, että tiedonannossa ei käsitellä riittävästi ammattitauteja ja syöpiä, jotka ovat vakavampia ja yleisempiä ongelmia kuin tapaturmat ja joiden kustannukset työntekijöiden terveydelle, yritykselle, tuottavuudelle ja yhteiskunnalle ovat kaiken kaikkiaan suuremmat. Esittelijä on myös pettynyt siihen, että tiedonannossa ei esitetä todellisia yksityiskohtia siitä, miten komissio aikoo toteuttaa aikomuksensa ja saavuttaa asettamansa tavoitteet. Tarvitaan yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia, joissa tehdään taloudellisia ja ajallisia sitoumuksia, joiden perusteella kehitystä voidaan arvioida ja valvoa. Vaikka on selvää, että tiedonannossa esitetyt suunnitelmat ovat myönteisiä, ne ovat merkityksettömiä, jos ne eivät johda konkreettisten toimien toteuttamiseen.

Täytäntöönpano ja valvonta

On mahdotonta korostaa, miten merkittävästi tehokkaan täytäntöönpanon ja valvonnan epäonnistuminen on vaikuttanut asiaan ja miten kovasti tämän on kehityttävä. Esittelijä on kuitenkin vakuuttunut siitä, että tämä ei saisi johtaa siihen, että erityisesti uusista ja tulevista riskeistä ei enää esitetä uusia aloitteita. Tarvitaan tiukempia ja parempia työsuojelutarkastuksia, tehokasta ennaltaehkäisyä ja asianmukaisia kannusteita ja seuraamuksia. Lisäksi on vaihdettava parhaita käytäntöjä ja lisättävä työntekijöiden osallistumista työpaikan asioihin.

Suuressa riskissä olevat ryhmät ja yritykset

Huolestuttava tilastollinen tosiasia on se, että työtapaturmat ja työhön liittyvät sairaudet eivät jakaudu tasaisesti kaikkien työntekijöiden kesken. Siirtotyöläisten, tilapäisten vuokratyöntekijöiden, naisten sekä nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden kaltaiset työntekijäryhmät EU:ssa kärsivät työtapaturmista ja ammattitaudeista keskimääräistä useammin.

Tapauksia esiintyy muita enemmän myös pk-yritysten ja mikroyritysten kaltaisissa yrityksissä sekä rakennus-, kalastus-, maatalous- ja liikennealojen kaltaisilla aloilla samoin kuin tietyissä jäsenvaltioissa. Esittelijä katsoo, että näihin helposti tunnistettavissa oleviin ongelma-aloihin olisi puututtava painopistealana.

Ongelma on erityisen polttava tiettyjen, edellisessä kappaleessa mainittujen haavoittuvassa asemassa olevien työntekijäryhmien osalta. Näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt tekevät epätyypillistä työtä, kuten työskentelevät kotona, tekevät töitä määräaikaisten sopimusten nojalla tai ovat suuremmassa riskissä ulkoistamisesta tai alihankinnasta johtuvien sekavien velvollisuuksien takia. Suurin osa näistä ryhmistä sijoittuu tulovertailussa heikommille sijoille. Ryhmät ovat myös suuremmassa riskissä siksi, että ryhmiin kuuluvilla työntekijöillä ei ole koulutusta ja he eivät tiedä oikeuksistaan tai työhön liittyvistä riskeistä.

Jäsenvaltioiden olisi otettava riskiryhmät ja -alat täysimääräisesti huomioon kansallisissa strategioissaan ja keskityttävä epätyypillisiin työsopimuksiin liittyviin ongelmiin.

Koska useat riskiryhmät eivät tällä hetkellä kuulu työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan puitedirektiivin soveltamisalaan, esittelijä katsoo, että direktiiviä olisi sovellettava mahdollisimman moneen työntekijään ja että sen periaatteen noudattamista, jonka mukaan kaikilla työntekijöillä on samanlaiset työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat oikeudet, olisi valvottava asianmukaisesti.

Myös raskaana olevien naisten suojeluun on sitouduttu vahvasti. Nyt onkin aika tarkistaa raskaana olevia työntekijöitä koskevaa direktiiviä.

Uudet aloitteet

Tällä alalla on käynnissä kaksi kuulemismenettelyä, joissa komissio kuulee työmarkkinaosapuolia tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja karsinogeeneistä. Esittelijä katsoo, että sääntelypuitteet ovat puutteellisia molemmilla aloilla. Siksi hän katsoo, että on toteutettava toimia työmarkkinaosapuolten kuulemisen toisen vaiheen asiakirjoissa esitetyn komission suosiman toimintatavan mukaisesti.

Kansainväliset mahdollisuudet

Kansainvälisen yhteistyön edut ovat eittämättä erittäin tärkeitä. Yhteistyö on hyödyllistä siksi, että EU:n jäsenvaltiot voivat parantaa työterveyden ja työturvallisuuden tasoa omilla alueillaan. Lisäksi voidaan varmistaa, että kauppakumppanimme ja naapurimme eivät pyri asettamaan itseään lyhyellä aikavälillä etuasemaan (mikä kuitenkin pohjimmiltaan vaikuttaisi niihin haitallisesti) soveltamalla alaan löyhempiä normeja kustannusten vähentämiseksi ja että ne eivät aseta korkeatasoisempaa työterveyden ja työturvallisuuden suojaa tarjoavia osapuolia heikompaan asemaan. Tärkeintä olisi kuitenkin keskittyä työntekijöiden kunnioittamiseen ja heidän asemansa parantamiseen kaikissa valtioissa. EU:lla on hyvät mahdollisuudet varmistaa tämä kauppaneuvottelujen, tuen ja porkkanana toimivan EU:n jäsenyyden avulla.

Muut asiat

Tässä mietintöluonnoksessa ei tilanpuutteen vuoksi käsitellä kaikkia kysymyksiä ja näkökohtia, joita esittelijä pitää tärkeinä. Ne ansaitsevat kuitenkin maininnan Euroopan parlamentin lopullisessa päätöslauselmassa.

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (22.11.2007)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2007–2012
(2007/2146(INI))

Valmistelija: Georgs Andrejevs

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti yhteisön työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanoa ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, mikäli sitä ei noudateta, sekä määrittelemään alueet, joilla esiintyy puutteita ja joilla tarvitaan uusia tai tarkistettuja lainsäädäntötoimia, jotta vältettäisiin eriarvoisuutta jäsenvaltioiden välillä;

2. pyytää kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole tätä tehneet, laatimaan kansallisia strategioita ja asettamaan laadullisia tavoitteita terveyden ja turvallisuuden alalla saavutettavan edistyksen arvioimiseksi; edelleen pyytää jäsenvaltioita arvioimaan näitä strategioita säännöllisin väliajoin ja raportoimaan tuloksista komissiolle;

3. kannustaa voimakkaasti komissiota käyttämään rakennerahastoja, erityisesti sosiaalirahastoa ja kaikkia muita saatavilla olevia välineitä, taloudellisina kannustimina yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta ne noudattaisivat työterveys- ja työturvallisuussääntöjä;

4. ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltiot harkitsisivat mahdollisuutta liittää julkisiin hankintasopimuksiin tietyt terveys- ja turvallisuusnormit;

5. muistuttaa, että työterveyteen ja työturvallisuuteen kohdistuvat uhat eivät rajoitu ruumiilliseen työhön; kehottaa määrittelemään paremmin palvelualan työhön liittyvät työterveysriskit; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota mielisairauksien kehittymisen perimmäisiin syihin ja mielenterveyteen, riippuvuuksiin ja psyykkisiin työterveysriskeihin kuten stressiin, häirintään ja ahdisteluun sekä väkivaltaan; kehottaa lisäksi korostamaan tehokkaammin työnantajapolitiikan merkitystä hyvän fyysisen ja henkisen terveyden edistämisessä;

6. pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota teknologiseen, organisatoriseen ja taloudelliseen kehitykseen, esimerkiksi nopeaan uuden teknologian ja uusien työmuotojen käyttöönottoon, mikä voi johtaa uusien työterveys- ja työturvallisuusriskien ilmaantumiseen;

7. ottaen huomioon meneillään olevat sosiaaliset ja taloudelliset muutokset, jotka vaikuttavat myös työmarkkinoihin ja muuttavat niitä, pyytää komissiota kannustamaan hyvän työllisyyspolitiikan ja oikeudenmukaisten työehtojen soveltamiseen ja kannustamaan työnantajia terveellisten elämäntapojen edistämiseen työpaikoilla työterveyden edistämisohjelmien, työpaikalla täytäntöönpantavien tupakointikieltojen ja tupakoivien työntekijöiden tupakoinnin lopettamista tukevien ohjelmien avulla ja varmistamaan toimintalinjojen johdonmukaisuuden suhteessa muihin alueisiin, erityisesti kansanterveyteen;

8. kehottaa neuvostoa ja komissiota asettamaan aikataulun työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY[1] tarkistamiselle, jotta siihen sisällytettäisiin lisääntymiselle vaaralliset aineet ja jotta asetettaisiin pakolliset raja-arvot niille karsinogeeneille, mutageeneille ja lisääntymiselle vaarallisille aineille, joita on vaikea kieltää;

9. katsoo, että on olennaista lisätä koordinointia uuden, Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kanssa ja selventää niitä muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006[2] ja muiden työterveyttä koskevien direktiivien väliseen yhteyteen;

10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon yhteisön strategian ja REACH-asetuksen samanaikaisen täytäntöönpanon ja katsoo, että strategialla olisi pyrittävä täydentämään kemiallisilta vaaroilta suojelua koskevaa REACH-asetusta ja että sillä pitäisi hyödyntää mahdollisuus tehostaa kemiallisilta vaaroilta suojelemista työpaikoilla koskevia ennalta ehkäiseviä toimia REACH-asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä;

11. kehottaa komissiota tunnustamaan työntekijöiden edustuksen merkityksen työtapaturmien torjuntaa koskevassa politiikassa ja ottamaan asianmukaisesti huomioon toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12. kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY[3], sillä se on parantanut merkittävästi turvallisuutta ja ennaltaehkäisyä koskevia ehtoja yrityksissä, joissa työntekijät ovat edustettuina parhaiten;

12. katsoo, että on olennaisen tärkeää sitoutua ympäristövaikutusten arviointien lisäksi samalla tavoin myös työterveys- ja työturvallisuusvaikutusten käynnissä olevaan arviointiin;

13. katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava lisätoimia paitsi suuririskisten tuotantoalojen määrittelemiseksi, kuten tähän mennessä on tehty, myös heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten maahanmuuttajien, nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden, määrittelemiseksi;

14. kehottaa komissiota laajentamaan yhteisön strategian soveltamisalaa siten, että se kattaa työtapaturmien ja ammattitautien lisäksi myös sosiaaliset syyt, sillä henkilön terveydentilaan vaikuttavat useat työhön liittyvät tekijät, kuten sopimustyyppi, työehdot ja työn saatavuus; huomauttaa, että muutokset työsuhteissa ja työsuhdeturvan heikentyminen aiheuttavat myös ympäristöä koskevia ongelmia sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joihin on puututtava;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon eriarvoisuuden paitsi jäsenvaltioiden välillä myös yksittäisissä jäsenvaltioissa ja sitoutumaan sen vähentämiseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	21.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Georgs Andrejevs, Margrete Auken, Irena Belohorská, Johannes Blokland, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Jill Evans, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jens Holm, Marie Anne Isler Béguin, Dan Jørgensen, Eija-Riitta Korhola, Linda McAvan, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Miroslav Ouzký, Dimitrios Papadimoulis, Dagmar Roth-Behrendt, Karin Scheele, Carl Schlyter, Richard Seeber, Antonios Trakatellis, Thomas Ulmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Kathalijne Maria Buitenweg, Philip Bushill-Matthews, Milan Gaľa, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Alojz Peterle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

[1] EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50.
[2] EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
[3] EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (27.11.2007)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

työn laadun ja tuottavuuden parantamisesta: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012
(2007/2146(INI))

Valmistelija: Romano Maria La Russa

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. ilmaisee huolestumisensa siitä, että vaikka käytettävissä olevat tilastotiedot osoittavat, että kuolemaan johtavien ja vakavien tapaturmien määrä Euroopan unionissa vähenee edelleen, suuri osa työntekijöistä EU:ssa katsoo yhä, että työ vaarantaa heidän terveytensä tai turvallisuutensa;

2. panee myös merkille epätyypillisten työsopimusten kasvavan määrän ja korostaa, että niiden ehdot eivät saa aiheuttaa työntekijöiden ja sopimuspuolten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä;

3. katsoo, että työnantajat olisi velvoitettava tarjoamaan ensiksi lääkärikäynnit päivätyöläisille ja osa-aikaisille työntekijöille sekä toiseksi työntekijöiden suojelua ja tapaturmien torjuntaa työpaikalla koskevaa koulutusta kaikille työntekijäryhmille;

4. pitää kaivosteollisuudessa, metallintuotannossa, rauta- ja terästeollisuudessa sekä telakkateollisuudessa työskenteleviin henkilöihin kohdistuvien merkittävien vaarojen vuoksi tarpeellisena, että jäsenvaltiot ja komissio varaavat riittävät varat työterveyden ja turvallisuuden takaamiseen tarvittavia investointeja varten;

5. pitää myönteisenä komission ehdottamaa tavoitetta vähentää työtapaturmien esiintymistä EU:ssa 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä;

6. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään kaikkien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi täysimääräisesti, myös epävirallisessa taloudessa työskentelevien, osa-aikatyöntekijöiden ja sopimussuhteisten työntekijöiden sekä alihankkijoiden;

7. muistuttaa tavoitteesta lisätä työssäkäyvien naisten osuutta ja korostaa tarvetta harkita työn kestoa, työaikoja ja ennakoitavuutta, pitäen silmällä työ- ja yksityiselämän välisen suotuisamman tasapainon varmistamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan painopisteeksi investoinnit puoli- tai kokopäivähoitoa tarjoaviin päiväkoteihin ja lastentarhoihin, jotta nuoret vanhemmat voisivat yhdistää perhe- ja työelämän;

8. korostaa pk-yritysten roolia työnantajina, sillä ne työllistävät yli 65 prosenttia EU:n työväestöstä; panee huolestuneena merkille, että alat, joilla työpaikkojen tarjoajina on useimmiten pk-yrityksiä, ovat vaarallisten maineessa; kehottaa näin ollen ponnistelemaan enemmän pk-yritysten avustamiseksi työterveys- ja -turvallisuuskysymyksissä; pitää tässä yhteydessä myönteisinä aloitteita, jotka on kohdennettu tietojen levittämiseen ja teknisen avun tarjoamiseen, mutta korostaa edelleen tarvetta antaa pk-yrityksille taloudellista tukea; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen sekä ponnistelemaan yhdessä, jotta erityisesti osa-aikaisilla työntekijöillä ja sopimussuhteisilla työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet päästä ammatilliseen koulutukseen ja löytää näin pysyvämpi työpaikka;

9. kehottaa jäsenvaltioita säätämään lakeja, jotka velvoittavat työtapaturmien ja ammattitautien tapauksessa vakuutusturvan myöntävät vakuutusyhtiöt antamaan pk-yrityksille taloudellista tukea;

10. kehottaa jäsenvaltioita säätämään lakeja, jotka velvoittavat talouden toimijat tarjoamaan työntekijöille psykologisia palveluja; suosittelee tässä yhteydessä, että pk-yritykset käyttäisivät asiantuntijapalveluita ja että työnantajien, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, olisi tarjottava yksi asiantuntija (psykologi, terapeutti tai pappi) 500 työntekijää kohti;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategioita ja toimenpiteitä työkykyisten ja -haluisten vammaisten integroimiseksi työmarkkinoille; katsoo, että näihin toimiin olisi sisällytettävä myös vammaisten ammatillista täydennyskoulutusta;

12. suosittelee jäsenvaltioille, että ne panevat täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, jotta raskaisiin tai vaarallisiin töihin liitetään niitä vastaavat sosiaaliturvaoikeudet, joita kyseiset työntekijät voivat käyttää sekä työelämässään että eläkkeelle jäätyään;

13. tukee eurooppalaisiin ammattiyhdistyksiin liittymisen aktiivista edistämistä ja kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntökehystä työmarkkinaosapuolten kannustamiseksi rajat ylittäviin neuvotteluihin; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia oikeuksia puolustavien ja edistävien työntekijöiden edustajien koulutusta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	22.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	35 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Březina, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Giles Chichester, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, David Hammerstein, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Andres Tarand, Radu Ţîrle, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Joan Calabuig Rull, Neena Gill, Lambert van Nistelrooij, Vladimir Urutchev
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Umberto Pirilli

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (20.11.2007)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2007–2012
(2007/2146(INI))

Valmistelija: Edit Bauer

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että työhön liittyviä, naisten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä on aliarvioitu ja jätetty vähälle huomiolle verrattuna miesten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuviin riskeihin, sekä ehkäisyn että tutkimuksen osalta[1],

B. ottaa huomioon, että naisten osuus "pimeillä" vakuuttamattomilla työmarkkinoilla työskentelevistä on suurempi kuin miesten, millä on väistämättä merkittäviä vaikutuksia naisten työterveys- ja työturvallisuusolosuhteisiin,

C. ottaa huomioon, että tutkimusten ja mittausten mukaan suurimmat työturvallisuus- ja työterveysriskit kohdistuvat sellaisilla aloilla työskenteleviin naisiin, joille työn tehostuminen ja asianmukaisten ergonomisten järjestelyjen puuttuminen on luonteenomaista,

D. ottaa huomioon, että merkittävimmät terveysongelmat, joita naisilla esiintyy työolosuhteistaan johtuen, ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä psykologiset ongelmat,

E. ottaa huomioon, että yhteisön työturvallisuus- ja työterveysdirektiivit ovat lähestymistavassaan "sukupuolineutraaleja", ja ettei tämä mahdollista sitä, että naistyöntekijöihin kohdistuviin erityisiin työturvallisuus- ja työterveysriskeihin kiinnitettäisiin riittävää huomiota,

F. ottaa huomioon, että monet työntekijät, miehet ja naiset, kaikkialla EU:ssa ovat alttiina erilaisille riskeille työpaikoillaan: kemiallisille, biologisille ja fysikaalisille tekijöille, epäsuotuisille ergonomisille olosuhteille, tapaturmavaarojen ja turvallisuusriskien monimutkaiselle yhdistelmälle yhdessä erilaisten psykososiaalisten riskitekijöiden kanssa,

G. ottaa huomioon, etteivät naiset ja miehet muodosta homogeenistä ryhmää, joten työturvallisuuden ja työterveyden (TTT) parantamiseksi laadittavat strategiat ja toimenpiteet on erityisesti sovitettava tiettyjen työpaikkojen mukaan, ottaen huomioon, että jotkut tekijät saattavat vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavalla,

H. ottaa huomioon, että naistyöntekijöiden työpaikoilla kohtaamat vaarat eroavat merkittävästi niistä, joita miestyöntekijät kohtaavat, koska käytännössä naiset tapaavat työskennellä tietyissä "naisten ammateissa" ja toisaalta koska heidän kannettavakseen työpaikalla tulevien lisääntyneiden velvoitteiden ja työpaikan ulkopuolisten lisääntyneiden velvoitteiden yhdistelmä synnyttää heidän psyykkiseen ja fyysiseen terveyteensä kohdistuvia lisätaakkoja ja riskejä,

I. katsoo, että toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19. lokakuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/85/ETY sekä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin, maatalousalalla toimivat ammatinharjoittajat mukaan lukien, ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten suojeluun raskauden ja synnytyksen perusteella 11. joulukuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/613/ETY olisi pidettävä mielessä,

J. katsoo, että ilmoitettujen tapaturmien ja sairauksien tilastot voisivat tarjota suorimman indikaattorin naisiin ja miehiin kohdistuvien riskien vertailemiseksi,

K. katsoo, että toimintalinjojen vaikutuksen hallintaa voidaan parantaa vain ottamalla huomioon naisten ja miesten väliset terveyserot,

1. korostaa tarvetta valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo käsiteltäessä työterveyttä ja turvallisuutta koskevia kysymyksiä ja pitää myönteisenä komission aloitetta, jossa kehotetaan valmistelemaan erikoisia menetelmiä vaikutusten arvioimiseksi työturvallisuuden ja työterveyden alalla sukupuolispesifisyyden osalta; kritisoi kuitenkin sitä, että komissio ei ota sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista riittävästi huomioon tiedonannossaan sen paremmin sen "yhteisön strategian tavoitteissa vuosina 2007–2012" kuin missään sen "vaikutusten arvioinnissakaan"[2];

2. panee pahoitellen merkille, että vajavainen tapaturmien ja sairauksien ilmoittaminen on tavanomainen käytänne, eivätkä viralliset ilmoittamisvaatimukset useinkaan kata kaikkia työntekijäluokkia, esimerkiksi niitä, jotka työskentelevät harmaassa taloudessa, ja heistä useimmat ovat naisia;

3. kehottaa komissiota arvioimaan sukupuolen mukaan eriteltyjen tilastotietojen saatavuutta yhteisön tasolla kuolemaan johtavista ja muista ammattitaudeista;

4. kehottaa jäsenvaltioita panemaan nykyiset työterveys- ja työturvallisuusdirektiivit täytäntöön tavalla, jossa otetaan paremmin huomioon sukupuolinäkökohdat, suorittamaan näiden direktiivien sukupuolivaikutusten arvioinnin sekä ratifioimaan ILOn vuonna 2006 hyväksymän työterveyden ja työturvallisuuden edistämispuitteita koskevan yleissopimuksen;

5. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan vakavasti huomioon työturvallisuuteen ja -terveyteen kohdistuvat vaarat, jotka ovat nais- ja miestyöntekijöiden kohdalla erilaiset, ja turvaamaan erilaiset sosiaaliset ja materiaaliset perusrakenteet niiden torjumista varten;

6. kehottaa jäsenvaltioita ikääntyneempien työntekijöiden työllistymisen edistämisen yhteydessä ottamaan käyttöön työterveyden ja -turvallisuuden suojelutoimia, jotka on mukautettu ikääntyneiden työntekijöiden tarpeisiin ja joissa otetaan huomioon naisten ja miesten erityispiirteet;

7. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tehokkaan tarkastuselimen toiminnan, tavoitteena parantaa työterveys- ja turvallisuuslainsäädännön soveltamista kiinnittäen erityistä huomiota naisiin ja äitiyteen;

8. korostaa, että pysyvä työpaikka on tärkeä työterveyttä ja -turvallisuutta edistävä osatekijä;

9. korostaa tarvetta tutkia työvälineiden käytön ja työympäristön vaikutuksia raskaana oleviin ja imettäviin naisiin;

10. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että naiset ovat asianmukaisesti edustettuina päätöksenteossa työterveys- ja työturvallisuusasioissa kaikilla tasoilla;

11. kehottaa komissiota varmistamaan naisten osallistumisen johtavien työsuojelutarkastajien komitean työhön, jotta varmistetaan naisten työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien erilaisten ja erityisten oikeuksien ja tarpeiden parempi huomioon ottaminen;

12. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan työperäisten sairauksien ja työelämän riskien ehkäisemistä osana holistista lähestymistapaa TTT:hen, painottaen erityisesti työntekijöille tiedottamista ja heidän kouluttamistaan, ja sisällyttämään työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon parantamisen TTT-kysymyksiin, jotta naisten kantama kaksinkertainen työtaakka tulisi otetuksi huomioon, ja lisäksi edistämään tätä tasapainoa; katsoo, että tässä yhteydessä olisi myös otettava huomioon, että naiset ovat suuremmassa määrin kuin miehet epävarmoissa työsuhteissa työmarkkinoilla;

13. panee merkille, että täysimääräisen terveydenhoitopalvelujen saannin turvaaminen on kiireellisin ja tarpeellisin äitiyden suojelun muoto; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta täysimääräinen pääsy terveydenhuoltoon turvattaisiin yhtäläisin ehdoin myös niille äideille, jotka työskentelevät talouden harmaalla sektorilla "pimeissä", vakuuttamattomissa, työsuhteissa tai jotka tekevät palkatonta kotityötä;

14. korostaa, että tarve analysoida riskejä, joita naiset ja miehet kohtaavat, ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, ei merkitse sellaisen toimintalinjan ottamista uudelleen käyttöön, joka perustuu suojelutarkoituksessa tapahtuvaan poissulkemiseen, eikä se tarkoita sitä, että naisille ja miehille kehitetään erilaiset työt;

15. pyytää jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan järjestelmällisen, sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan lähestymistavan noudattamisen kehitettäessä kansallisia ja yhteisön TTT-strategioita sekä kerättäessä tilastotietoja, laadittaessa selvityksiä ja suoritettaessa TTT-asioita koskevaa tutkimusta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyödyntämään PROGRESS-ohjelman tässä asiassa, erityisesti sen miesten ja naisten tasa-arvoa koskevassa osassa, tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia;

16. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kiinnittämään enemmän huomiota uusiin riskitekijöihin kuten asiakkaiden työpaikoilla harjoittama häirintä, väkivalta ja kiusaaminen julkisten palvelujen aloilla, joilla valtaosa työntekijöistä on naisia;

17. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimia mahdollistaakseen sellaisten henkilöiden onnistuneen paluun työelämään, joiden on täytynyt tilapäisesti lakkauttaa työskentelynsä työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi; panee merkille, että naiset, vaikka he yleisesti altistuvat miehiä vähäisemmässä määrin, kärsivät kuitenkin enemmän tietyistä terveysongelmista kuten tuki- ja liikuntaelinten sairauksista;

18. pyytää toteuttamaan toimia, joilla huolehditaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien, esimerkiksi kodeissa sairaita henkilöitä hoitavien, naisten turvallisuutta ja terveyttä koskevista oikeuksista;

19. kiinnittää huomiota siihen, että pienten ja keskisuurten yritysten työntekijöiden hygieniaolosuhteet saattavat olla heikommat kuin suurten yritysten, jopa samalla tai samankaltaisella teollisuudenalalla; näin ollen kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön riittäviä toimenpiteitä pitäen silmällä TTT:n edistämistä ja tukemista pk-yrityksissä ja varmistamaan, että työntekijöiden suojelun taso on korkea alihankintatyötä koskevien sopimusten puitteissa, jolla alueella merkittävä osa työntekijöistä on naisia;

20. korostaa tarvetta harkita vaaran, riskien ja ennaltaehkäisyn käsitteiden huomioon ottamista koulujen opetusohjelmissa ja yleensä koulutusjärjestelmissä tehokkaana keinona rakentaa vahva ja kestävä, ennaltaehkäisevä turvallisuus- ja terveyskulttuuri.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	20.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Lívia Járóka, Piia-Noora Kauppi, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Esther De Lange, Roselyne Lefrançois, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Anni Podimata, Christa Prets, Teresa Riera Madurell, Eva-Britt Svensson, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jill Evans, Iratxe García Pérez, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Donata Gottardi, Anna Hedh, Filiz Hakaeva Hyusmenova
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

[1] EU-OSHA, julkaisu 42.
[2] SEC(2007)0214, 0215, 0216.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	18.12.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	40 2 0:
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Edit Bauer, Emine Bozkurt, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Luigi Cocilovo, Jean Louis Cottigny, Proinsias De Rossa, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Joel Hasse Ferreira, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Jean Lambert, Raymond Langendries, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Jan Tadeusz Masiel, Jiří Maštálka, Ana Mato Adrover, Maria Matsouka, Elisabeth Morin, Csaba Őry, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Rovana Plumb, Bilyana Ilieva Raeva, José Albino Silva Peneda, Kathy Sinnott, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Françoise Castex, Sepp Kusstatscher, Claude Moraes, Ria Oomen-Ruijten, Thomas Ulmer, Glenis Willmott
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö