MIETINTÖ naisten asemasta teollisuudessa

20.12.2007 - (2007/2197(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta
Esittelijä: Ilda Figueiredo

Menettely : 2007/2197(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0519/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0519/2007

Keskustelut :

PV 17/01/2008 - 3
CRE 17/01/2008 - 3

Äänestykset :

PV 17/01/2008 - 6.6
CRE 17/01/2008 - 6.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0019

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

naisten asemasta teollisuudessa

(2007/2197(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 2 kohdan sekä 141 ja 157 artiklan,

– ottaa huomioon 12. joulukuuta 2007 julkistetun Euroopan unionin uuden perusoikeuskirjan[1], erityisesti sen 15, 23, 27, 28 ja 31 artiklan,

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet – Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan" (KOM(2005)0474),

– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Naisten ja miesten välisen palkkaeron torjunta” (KOM(2007)0424),

– ottaa huomioon komission kertomuksen teollisuussuhteista Euroopassa 2006,

– ottaa huomioon vuonna 2006 julkaistun komission kertomuksen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun viimeaikaisesta kehityksestä,

– ottaa huomioon kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset ja suositukset sukupuolten välisestä tasa-arvosta työmarkkinoilla,

– ottaa huomioon eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten allekirjoittaman naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan toimintasuunnitelman,

– ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 annetun päätöslauselman ”Ihmisarvoinen työ kaikille”[2],

– ottaa huomioon 25. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman naisten edustuksesta Euroopan unionin työmarkkinaosapuolissa[3],

– ottaa huomioon 3. helmikuuta 2000 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta ”Naiset ja tiede: Naiset mukaan rikastuttamaan Euroopan tutkimustoimintaa”[4],

– ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan 5. kesäkuuta 2007 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden naisten asemasta teollisuudessa,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A6‑0519/2007),

A. ottaa huomioon teollisuuden strategisen merkityksen Euroopan unionin jäsenvaltioissa hyvinvoinnin ja työpaikkojen luomisessa, minkä vuoksi teollisuuden ylläpitäminen on tärkeää,

B. katsoo, että naisten koulutuksen- ja ammatinvalinnassa edelleen voimassa olevat stereotypiat edistävät naisten epätasaista osallistumista teollisuusalalla,

C. ottaa huomioon, että naisten aseman teollisuudessa olisi aina perustuttava yhtäläisiin palkkoihin ja uramahdollisuuksiin, jotta naisten osuus kasvaisi myös sellaisilla teollisuuden aloilla, joita ei yleisesti ottaen mielletä naisten aloiksi,

D. ottaa huomioon, että naisten asema teollisuudessa vaihtelee tuotantoalan mukaan: naiset ovat yliedustettuina joillakin teollisuuden aloilla (tekstiili-, vaatetus-, pitsi-, kenkä-, korkki-, kaapeli-, sähkö- ja elektroniikkatarvike- ja elintarviketeollisuus) ja aliedustettuja huipputeknologian aloilla, minkä vuoksi heidän kohtaamansa ongelmat ovat hyvin erilaisia,

E. katsoo, että sukupuoleen liittyvät esteet haittaavat edelleen naisten etenemistä teollisuudessa mutta että esteet eivät ole yhtä näkyviä kuin aiemmin,

F. ottaa huomioon, että aloilla, joilla naisten osuus on suurin työntekijöistä, palkat ovat yleensä alhaisempia, mikä heijastaa syrjivää asennetta naisten työhön ja että työehtosopimuksissa ei yleensä oteta riittävästi huomioon sukupuoliulottuvuutta ja naisten erityistarpeita, ja että on pyrittävä varmistamaan tehokkaammin nykyisen lainsäädännön voimaansaattaminen,

G. ottaa huomioon, että EU:ssa keskimäärin noin 14 prosenttia työssä käyvistä naisista työskentelee teollisuudessa mutta joissakin maissa teollisuudessa työskentelevien naisten osuus on yli 25 prosenttia ja että tästä keskiarvosta yli 21 prosenttia tekee osa-aikatyötä ja että naisten osuus teollisuudessa työskentelevistä osa-aikatyöntekijöistä on 65 prosenttia,

H. huomauttaa, että yrityksillä on yleisesti velvollisuus noudattaa yhdenvertaisuuden periaatetta työpaikalla riippumatta niiden koosta tai toiminta-alasta,

I. ottaa huomioon, että tilapäisissä työsuhteissa työskentelevät ja osa-aikatyötä tekevät naiset ovat muita syrjitympiä, erityisesti kun he haluavat saada lapsia, ja että heidän mahdollisuutensa saada ammatillista koulutusta, koko eliniän jatkuvaa koulutusta ja täydentävää koulutusta ovat yleensä heikommat; ottaa huomioon, että tilapäisissä työsuhteissa työskentelevät ja osa-aikatyötä tekevät naiset eivät usein pysty sijoittamaan eläkerahastoon jatkuvasti ja että he ovat siksi suuremmassa vaarassa joutua elämään ilman riittäviä tuloja myöhemmin elämässään,

J. ottaa huomioon, että komission (edellä mainitussa tiedonannossa "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet – Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan") peräänkuuluttamassa teollisuuspolitiikkaa koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa ei oteta riittävästi huomioon sukupuoliulottuvuutta, vaikka sen tavoitteisiin kuuluu taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus,

K. ottaa huomioon että jalostusteollisuus, jonka työvoimasta 86 prosenttia on naisia, koostuu 99-prosenttisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset) ja että ne työllistävät noin 58 prosenttia jalostusteollisuuden kokonaistyövoimasta,

L. ottaa huomioon, että teollisuustyön kehitystä leimaa nykyään pikemminkin perinteisten työntekomallien mureneminen kuin työolosuhteiden ja uramahdollisuuksien paraneminen ja että tämä on totta erityisesti naisten kohdalla,

M. ottaa huomioon, että kulttuurinen asenne, jonka mukaan teollisuus on naisille sopimaton ala, johtaa syrjintään, joka puolestaan johtaa naispuolisten työntekijöiden motivaation laskuun, heidän työn tulostensa heikkenemiseen, heidän jättäytymiseensä pois urakehityksestä, heidän taitojensa väheksymiseen ja heidän saamiensa mahdollisuuksien vähenemiseen edelleen,

N. ottaa huomioon, että lastenhoitoa koskevat puutteet, vastentahtoinen osa-aikatyö ja koulutusmahdollisuuksien ja työhön palaamista koskevan avun puute liittyvät kiinteästi toisiinsa, minkä vuoksi vaarana on, että naiset ajautuvat vähemmän ammattitaitoa vaativiin työtehtäviin ja jäävät vaille riittäviä urakehitysmahdollisuuksia,

O. ottaa huomioon, että työnjakoa eri ammattialoilla ja eri teollisuudenalojen palkkatasoja koskevista tilastotiedoista puuttuu usein sukupuolen mukaan tehty erittely,

P. ottaa huomioon että terveysriskit ja ammattitaudit voivat olla erilaisia naisilla ja miehillä, minkä vuoksi on tärkeää analysoida tarkemmin nykyisiä olosuhteita ja niiden seurauksista sekä ottaa huomioon niiden erityiset vaikutukset äitiyteen,

Q. katsoo, että jatkuva ja tehostettu koulutus lisää naisten tuottavuutta ja heidän talouteen antamaansa panosta,

R. ottaa huomioon, että vain syrjimättömässä työympäristössä voidaan lisätä sekä nais- että miespuolisten työntekijöiden tuotantopotentiaalia ja että on olennaista luoda ympäristö, jossa jokaista yksilöä arvostetaan ja jossa jokaisen tavoitteet tunnustetaan,

1. korostaa naisten asemaa teollisuudessa ja rohkaisee edistämään palkkatasoon, työoloihin, uramahdollisuuksiin, ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin liittyvää naisten ja miesten tasa-arvoa, myös kunnioittamalla vanhemmuutta perustavana sosiaalisena arvona;

2. kannustaa jäsenvaltioita edistämään naisten yrittäjyyttä teollisuusalalla ja tukemaan naisten yritysten perustamista taloudellisesti;

3. korostaa, että teollisuudessa työskenteleviä naisia on jatkuvasti kannustettava hankkimaan taitoja, joita he tarvitsevat menestyäkseen uralla;

4. kiinnittää huomiota siihen, että urakehityksen jokaisessa vaiheessa on monia syitä, jotka johtavat torjuvaan suhtautumiseen teollisuudessa työskenteleviä naisia kohtaan, kuten työvoiman rekrytointi- ja vuokrauskäytännöt, joilla luodaan tosiasiallisia esteitä naisten tulolle työmarkkinoille, seksuaalinen häirintä, erilaiset vaatimukset naisille ja miehille, erot korkeaa ammattitaitoa edellyttävien työtehtävien jaossa ja sukupuoleen perustuvat palkkaerot; katsoo siksi, että kuhunkin näistä taustalla olevista syistä on puututtava komission ja jäsenvaltioiden suunnittelemilla erityisillä toimintatavoilla;

5. tunnustaa sellaisen kokonaisvaltaisen teollisuuspolitiikan tarpeen, jossa otetaan huomioon kilpailukyvyn välttämättömyys mutta jossa myös taataan työntekijöiden sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet;

6. pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot kehottavat suuria yrityksiä laatimaan ja ottamaan käyttöön omia pakollisia tasa-arvo-ohjelmia ja rohkaisemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä tekemään samoin;

7. katsoo, että ihmisarvoisten työmuotojen edistäminen on olennainen osa Euroopan unionin arvoja, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin sosiaalisten normien noudattamiseksi ja ihmisarvoisen työn takaamiseksi teollisuuden eri aloilla ja varmistamaan myös työntekijöiden ja erityisesti naisten asianmukaiset tulot, oikeuden työterveyteen ja -turvallisuuteen, sosiaaliseen suojeluun ja järjestäytymisvapauteen ja siten edistämään laajasti kaikenlaisen työssä tapahtuvan naisten ja miesten välisen syrjinnän vähentämistä mahdollisimman paljon;

8. kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tietyillä aloilla, kuten tekstiilialalla havaitun työssä käyvien naisten hyväksikäytön tehokkaaksi torjumiseksi, jotta varmistettaisiin työntekijöiden, erityisesti naisten, perusoikeuksien kunnioittaminen ja jotta estettäisiin sosiaalinen polkumyynti;

9. katsoo, että naisten roolia ei voida millään teollisuuden alalla tarkastella erillään teollisuuden tilanteesta Euroopan unionissa yleensä, EU:n teollisuuden kohtaamista haasteista tai tarpeesta löytää asianmukaisia ratkaisuja;

10. panee tyytyväisenä merkille, että viimeisimpien tilastojen mukaan EU:n ulkopuolisiin maihin kohdistuneen viennin osuus kokonaisliikevaihdosta useilla aloilla on pysynyt edelleen samana, mikä on osoitus EU:n kilpailukyvystä kyseisillä aloilla; on kuitenkin huolestunut kansallisen kysynnän pysähtymisestä tietyissä jäsenvaltioissa, EU:n ulkopuolisten maiden tuonnin kasvusta ja alakohtaisesta työpaikkojen jatkuvasta häviämisestä EU:ssa, mikä usein vaikuttaa naisiin;

11. pitää välttämättömänä toteuttaa direktiivin 75/117/ETY[5] täysimääräistä ja tehokasta täytäntöönpanoa varten kiireellisiä toimia palkkasyrjinnän torjumiseksi erityisesti ottamalla ammattiyhdistykset laajemmin mukaan ja laatimalla alakohtaisia vaiheittaisia suunnitelmia, joissa on täsmälliset tavoitteet suoran ja epäsuoran palkkasyrjinnän lopettamiseksi;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa suojelu seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää vastaan;

13. katsoo, että on tärkeää tutkia sellaisten menetelmien luomista, joilla työn sisältöä voidaan analysoida tarkasti ja joilla taataan naisille ja miehille oikeus yhdenvertaiseen palkkaan, annetaan asianmukainen tunnustus yksilöille ja ammateille ja samalla annetaan työlle korkea arvo rakenteellisena tekijänä, jotta voidaan lisätä yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja laatua ja parantaa työntekijöiden, sekä naisten että miesten, elämää;

14. katsoo, että on tärkeää arvioida EQUAL-hankkeet, joilla pyritään antamaan työlle asianmukainen asema tasa-arvoisuuden edistämisessä, ja korostaa, että on tärkeää tukea pilottihankkeita, joilla pyritään analysoimaan tarkasti työn sisältöä, jotta voidaan taata naisille ja miehille oikeus yhdenvertaiseen palkkaan ja antamaan asianmukainen tunnustus yksilöille ja ammateille;

15. korostaa, että on kannustettava aloitteita, joilla edistetään henkilöresursseihin liittyvien myönteisten toimintatapojen ja naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistävien myönteisten menettelytapojen laatimista ja täytäntöönpanoa yhtiöissä, ja on edistettävä tiedotus- ja koulutustoimenpiteitä, joilla voidaan edistää, siirtää ja yhdistää järjestöissä ja yrityksissä menestyksekkäiksi osoittautuneita käytäntöjä;

16. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, lisäämään yritysten tietoisuutta ja niiden valvontaa jokapäiväisessä työssä käytännesääntöjen ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien perusteiden mukaisesti sekä varmistamaan paremmat työolot kiinnittämällä huomiota työaikoihin, vanhempien oikeuksiin, erityisesti varmistamalla työhön palaaminen vanhempainvapaan jälkeen, sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksiin, ja vaatii, että niitä hyväksymään kyseiset oikeuden lainsäädännössä; korostaa, että on luotava olosuhteet, joilla helpotetaan perheeseen liittyvien velvollisuuksien jakamista;

17. suosittelee, että työpaikoille olisi saatava lisää valinnanmahdollisuuksia, jotta miehillä ja naisilla olisi paremmat vaihtoehdot kehittää sekä heidän perhe-elämäänsä että uraansa; katsoo, että työtä olisi oltava helpommin saatavilla miesten ja naisten vaihtuvia tarpeita ajatellen;

18. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön parempia, joustavampia ja siirrettäviä eläkeoikeuksia; palauttaa mieliin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta[6];

19. korostaa luotettavan sosiaalipalvelujen verkoston ja joustavuuden tarvetta esikouluissa ja peruskouluissa työssä käyvien naisten tukemiseksi aikana, jolloin he huolehtivat lastensa kasvatuksesta;

20. korostaa, että pitkät työpäivät aiheuttavat suurta painetta työntekijöille ja että niillä on kielteinen vaikutus työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen elämään; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään perusteellisen tutkimuksen siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat perhe-elämään ja työssä käyvien vanhempien terveyteen, sekä jäsenvaltioiden välisen vertailevan tutkimuksen pitkien työpäivien vaikutuksista perheeseen/yhteiskuntaan/terveyteen;

21. kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan yrityksiä, jotka toimivat naisten ja miesten tasa-arvon puolesta ja edistävät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, jotta alan parhaiden käytäntöjen levittämistä voitaisiin edistää;

22. pitää välttämättömänä varmistaa, että työ-, perhe-, ja yksityiselämän yhteensovittamista koskevat toimet eivät johda miesten ja naisten erilaisten roolien erottamiseen ja sukupuoleen liittyviin stereotypioihin naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 ensisijaisten tavoitteiden, etenkin naisten täysimääräisen ja tasa-arvoista osallistumista työmarkkinoille ja heidän taloudellista riippumattomuuttaan koskevien tavoitteiden vastaisesti, ja vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että on kattavasti saatavana kohtuuhintaisia sosiaalipalveluja, kuten lasten päivähoitopaikkoja ja iltapäivätoimintaa sekä tukea ikääntyneille, joista muussa tapauksessa naiset tavallisesti huolehtivat; vaatii antamaan pk-yrityksille tehokasta teknistä ja mahdollisuuksien mukaan taloudellista tukea näiden tavoitteiden ja käytäntöjen täytäntöön panemisessa;

23. korostaa neuvottelujen ja yhteisten työehtosopimusneuvottelujen tärkeyttä poistettaessa naisten syrjintää, erityisesti työllisyyden, palkkojen, työolojen, uran ja ammatillisen koulutuksen osalta;

24. kehottaa komissiota ja työmarkkinaosapuolia määrittelemään työterveyssuojelua koskevat korkeat normit, joissa otetaan huomioon sukupuoliulottuvuus ja erityisesti äitiyssuojelu niin tutkimuksessa kuin valvonnassa ja ennaltaehkäisevissä toimissa; panee merkille, että naiset ovat yliedustettuja aloilla, joilla toistuvat liikkeet aiheuttavat tuki- ja liikuntaelimistön kaltaisia ammattitauteja, ja että kyseisiin olosuhteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota;

25. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista tutkimuksissa, mielipidetutkimuksissa ja kansallisissa selvityksissä;

26. korostaa, että useimmat työssä käyvistä köyhistä tehdyt tutkimukset osoittavat, että köyhyys vaikuttaa erityisesti yhden ansaitsijan talouksiin, varsinkin niihin, joissa naiset ovat ansaitsijoita; korostaa, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamisen on oltava edelleen Euroopan unionin ensisijainen poliittinen tavoite; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään Euroopan työssä käyvien köyhien määrän vähentämistä koskevan kunnianhimoisen tavoitteen ja pyrkimään siihen;

27. kehottaa komissiota edistämään naisille suunnattuja ammattikoulutustoimia ja -ohjelmia, joihin kuuluu myös tietotekniikkataitojen kehittäminen, naisten osallisuuden lisäämiseksi eri teollisuusaloilla ottaen huomioon paikallisella, kansallisella ja yhteisön tasoilla käytettävissä oleva nykyinen rahoitustuki ja luomalla parempia kannusteita tuen hyödyntämiseksi isoissa yrityksissä ja pk-yrityksissä;

28. kehottaa komissiota tehostamaan naisille suunnattujen ammatillisen koulutuksen ohjelmien tukemista pk-yrityksissä ja tukemaan tutkimusta ja innovointia seitsemännen puiteohjelman ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tukemista koskevan Santa Maria da Feirassa kesäkuussa 2000 hyväksytyn peruskirjan mukaisesti;

29. kehottaa komissiota tukemaan koulutusta, korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta; korostaa, että koulutus on olennainen keino, jonka avulla naiset voivat selvitä sukupuolen perusteella jakautuneiden työmarkkinoiden haasteista;

30. vaatii, että tekstiili- ja vaatealaa käsittelevää eurooppalaisen teknologiayhteisön strategista tutkimusohjelmaa levitetään mahdollisimman laajalti ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä tukemaan innovatiivisia tekniikoita ja liiketoimintamalleja, joihin naiset ja miehet osallistuvat yhtäläisellä tavalla kaikilla tasoilla;

31. valittaa naisten vähäistä osallistumista työmarkkinajärjestöihin ja kehottaa työmarkkinajärjestöjä tehostamaan työehtosopimuksista neuvotteleville ja vastaaville henkilöille suunnattavaa tasa-arvokysymyksiä koskevaa koulutusta sekä lisäämään naisten osallistumista päättävien elintensä toimintaan;

32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan naisten ja miesten tasapainoista edustusta yritysten hallintoneuvostoissa, erityisesti yrityksissä, joissa jäsenvaltiot ovat osakkeenomistajia;

33. pitää myönteisenä Norjan hallituksen päätöstä panna täytäntöön toimenpiteitä, joilla lisätään naisten osuutta julkisten osakeyhtiöiden hallituksissa vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2003 mennessä ja päätöstä säätää lailla, että vuoden 2005 loppuun mennessä osakeyhtiöiden hallituksissa on oltava 40 prosenttia naisia; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan Norjan esimerkkiä;

34. korostaa, että naisverkostojen perustamista on rohkaistava yksittäisissä yhtiöissä, saman teollisuudenalan yhtiöiden välillä ja teollisuuden eri alojen välillä;

35. pitää valitettavana naisten vähäistä osuutta korkean teknologian alalla ja korostaa sellaisten luonnontieteiden ja tekniikan alan käytännön opetus- ja koulutusohjelmien merkitystä, joilla pyritään varmistamaan naisille suunnattavan koulutustarjonnan laatu ja monipuolisuus eri jäsenvaltioissa sekä tyttöjen tieteellisten ja teknisten opintojen edistäminen;

36. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön strategioita, joilla puututaan ristiriitoihin tieteen ja teknologian aloilla työskentelevien naisten työympäristössä ja urakehityksessä;

37. pitää tärkeänä levittää hyviä käytänteitä, jotka liittyvät naisten osallistumisen teolliseen tutkimukseen ja huipputeknologian yrityksiin; vaatii sellaisten teollisuusyritysten johtajia, joissa on vähän naisia, tiedostamaan sukupuolinäkökulman, minkä pitäisi heijastua määrällisiin tavoitteisiin;

38. kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan huomioon kaikissa asiaan kuuluvissa politiikoissaan naisten eritysasema teollisuudessa, etenkin aloilla, jotka kärsivät rakennemuutoksista ja maailmankaupan toimista niin työllisyyteen, ammatilliseen koulutukseen kuin työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien kysymysten alalla;

39. korostaa, että yli 50-vuotiaille naisille on tarjottava uudelleenkoulutusta heidän työllistettävyytensä edistämiseksi myös siirtymäaikoina; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen;

40. myöntää, että naisten työpanoksesta hyvin riippuvaiset tekstiili- ja vaatetusteollisuusyritykset keskittyvät voimakkaasti tietyille alueille, erityisesti EU:n heikoimmin kehittyneille alueille; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuontiin;

41. katsoo, että on välttämätöntä tukea epäsuotuisien alueiden, pysyvistä rakenteellisista haitoista kärsivien alueiden ja syrjäisimpien alueiden kehitystä sekä sellaisten alueiden kehitystä, jotka ovat kärsineet äskettäin teollisuustoiminnan lopettamisesta tai sen uudelleen suuntaamisesta, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja naisten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi kyseisillä alueilla;

42. katsoo, että yrityssiirrot ovat haitanneet naisvaltaisia teollisuusaloja, kuten tekstiili-, vaatetus-, kenkä-, kaapeli-, keramiikka-, sähkötarvike- ja elektroniikkateollisuutta sekä eri elintarviketeollisuuden haaroja; katsoo, että tilanne koettelee eniten taloudellisesti heikommin kehittyneitä jäsenvaltioita, mikä johtaa työttömyyteen ja vaarantaa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden;

43. korostaa, että yritysten uudelleensijoittamista EU:n jäsenvaltioihin on valvottava ja että on suunnattava uudelleen yhteisön varojen osoittamista koskevaa politiikkaa työpaikkojen ja alueellisen kehityksen takaamiseen;

44. pyytää, että yhteisön tukea ei myönnettäisi yhtiöille, jotka, saatuaan tietyssä jäsenvaltioissa kyseistä tukea, siirtävät tuotantonsa toiseen maahan panematta täysimääräisesti täytäntöön kyseisen jäsenvaltion kanssa tehtyjä sopimuksia;

45. suosittaa, että komissio valvoo tiiviisti nykyisiä teollisuusyritysten sulkemista ja uudelleensijoittamista koskevia prosesseja, ja pyytää, että säännönvastaisuuksien sattuessa myönnetyt varat palautettaisiin;

46. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan huomioon sukupuoliulottuvuuden jaettaessa varoja Euroopan globalisaatioon mukautumista tukevasta rahastosta, jotta varmistetaan, että tuki tavoittaa erittäin naisvaltaiset alat;

47. korostaa, että on keskityttävä tekstiilialan valvottuun rakennemuutokseen ja ohjattava ja rohkaistava naisia hankkimaan lisää koulutusta, jotta he voivat parantaa työllistettävyyttään kasvavilla teollisuusaloilla;

48. painottaa niiden yhteisön ohjelmien merkitystä, joilla kannustetaan tuotemerkkien luomiseen, tuotannon alkuperämerkintöjen puolustamiseen ja naisvaltaisten yhteisön teollisuuden alojen tuotteiden menekin edistämiseen erityisesti yhteisön ulkopuolella alan näyttelyissä ja kansainvälisillä messuilla ja joilla siten pyritään edistämään naisten työtä ja varmistamaan heidän työllistymisensä;

49. katsoo, että komission toteuttamissa toimissa, erityisesti Maailman kauppajärjestössä käytäviin neuvotteluihin liittyvissä toimissa on välttämätöntä ottaa huomioon kunkin alan kokonaistilanne ja erityispiirteet, mahdollisuudet ja haasteet sekä kunkin jäsenvaltion vaikeudet erityistesti naisten työllistämisen ja naisten oikeuksien alalla;

50. vaatii, että työntekijöiden, sekä naisten että miesten, oikeuksia puolustetaan teollisuusyritysten uudelleenjärjestelyissä, että yritysten rakenteessa ja varsinkin eurooppalaisissa yritysneuvostoissa säilytetään prosessin koko keston ajan mahdollisuus saada tietoja ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, johon kuuluu veto-oikeus, ja että määritellään kriteerit työntekijöille, sekä naisille että miehille, maksettavista korvauksista tapauksissa, joissa yritys ei noudata sopimusvelvoitteitaan;

51. kehottaa yritysten vastuuhenkilöitä sisällyttämään joustavat perhepoliittiset toimenpiteet henkilöstöhallintasuunnitelmaansa, jotta voidaan helpottaa työntekijöiden, sekä naisten että miesten, palaamista työhön työurassa olleen tauon jälkeen;

52. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EUVL C 303, 14.12.2007, s. 1.
[2] Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0206.
[3] EUVL C 273 E, 14.11.2003, s. 169.
[4] EYVL C 309, 27.10.2000, s. 57.
[5] Neuvoston direktiivi 75/117/ETY, annettu 10 päivänä helmikuuta 1975, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 45, 19.2.1975, s. 19).
[6] Hyväksytyt tekstit, 20.6.2007, P6_TA(2007)0269.

PERUSTELUT

I. Johdanto

Eurooppalaista teollisuutta koettelevat huomattavat muutokset, mutta sillä on edelleen strateginen merkitys kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kehitykselle, ja se on johtanut alaa koskevan keskusteluun naisten ja miesten tasa-arvon tiimoilta.

On hyvin heterogeenisia aloja, joilla työskentelevien naisten osallistuminen, tehtävät ja mahdollisuudet ovat hyvien erilaisia.

Perinteisesti naisia työllistävät alat ovat valmistusteollisuudessa, jossa työskentelee noin 85 prosenttia kaikista teollisuuden naistyöntekijöistä. On kuitenkin syntynyt uusia informaatio- ja viestintäteknologian aloja, joiden työntekijöistä 15 prosenttia on naisia, ja huipputeknologian alan teollisuutta (lentokoneteollisuus, kemian teollisuus), jossa naisia on vähän.

Eurostatin tutkimuksessa naisten työvoimasta Euroopan unionissa, että niistä lähes 200 miljoonasta ihmisestä, jotka ovat työssä tai harjoittavat taloudellista toimintaa Euroopan unionissa, yli 44 prosenttia on naisia. Keskimäärin yli 14 prosenttia työssä olevista naisista työskentelee teollisuudessa, mutta joissakin maissa tämä prosenttiosuus on lähellä 25:aa tai enemmän, esimerkiksi Bulgariassa 28 prosenttia ja useissa uusissa itäisissä jäsenvaltioissa, kuten Tshekin tasavallassa se on 26 prosenttia, Slovakiassa ja Romaniassa ja esimerkiksi Kreikassa, Unkarissa ja Portugalissa se on 20 prosentin tienoilla.

Todettakoon vielä, että useat työpaikat ovat osa-aikaisia (yli 21 prosenttia), ja tämän alan osa-aikatyöntekijöistä naisten osuus on lähes 65 prosenttia.

II. Työllisyys ja teollisuuspolitiikka

Naisten asemaa teollisuudessa koskeva tarkastelu edellyttää useiden yhteisön politiikanalojen analysoimista yhteisten ensisijaisten tavoitteiden, vallitsevien erityispiirteiden, eroavaisuuksien ja ristiriitaisuuksien esiin tuomiseksi.

Komissio esitti teollisuutta koskevan analyysinsa Lissabonin strategiaa koskevassa tiedonannossaan (KOM(2005)0474) "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet – Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan".

Asiakirjassa mainitaan muun muassa, että komissio aikoo noudattaa aikaisempia sitoumuksiaan edistää ja helpottaa teollisuuden innovaatio- ja muutosprosesseja ja siinä korostetaan myös, että tiedonannossa kasvua ja työllisyyttä koskevasta toimintaohjelmasta teollisuuspolitiikan katsottiin perustuvan EU:n ja jäsenvaltioiden kumppanuuteen.

Tähän asiakirjaan sisältyvien työllisyyden haasteiden joukossa ei kuitenkaan ole mainittu sukupuoliulottuvuutta eikä siinä ei tuoda esiin asianmukaisesti naisten osallistumista joillekin teollisuuden aloille, joilla suurin osa heistä on työssä, jossa ei vaadita mitään ammattitaitoa ja jotka ovat haavoittuvimpia rakennemuutoksissa. Siksi on tärkeää vaatia metodisen sukupuoliulottuvuuden järjestelmällistä sisällyttämistä yhteisön teollisuuspolitiikkaan.

Tämän järjestelmällisen lähestymistavan, jonka pitäisi kattaa kaikkien työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen, avulla pitäisi olla mahdollista arvioida alakohtaisesti asianomaisten osapuolten haasteisiin vastaamista ottaen huomioon työllistettävyyden sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden taso. Yrityksen kilpailukyvyn menettäminen voi johtua yhtä lailla siitä, että työntekijöillä ei ole valmiuksia teknologisiin muutoksiin, kuin kyvyttömyydestä pitää henkilöresursseja epäasianmukaisen sovittelupolitiikan tai sellaisten kilpailuun tai maailmankauppaan liittyvien ensisijaisten tavoitteiden vuoksi. Tästä syystä ennen kaikkea naiset ovat riskialttiita, koska asianomaiset osapuolet ovat etupäässä haavoittuvimmilla teollisuuden aloilla työskenteleviä naisia.

III. Tilastoja koskeva ongelma

Tutkimukset osoittavat, että sukupuolen ja tehtävän mukaan yrityksissä eriteltyjä tietoja ei ole saatavissa, minkä vuoksi on vaikeaa tehdä vertailuja eri alojen välillä ja mahdotonta arvioida riittävän tarkasti sukupuoleen perustuvaa tehtäväjakoa.

Nämä puutteet vaikuttavat merkitsevästi niin todellisten palkkaerojen kuin naisten urakehityksen yrityksissä arviointiin. Tiedetään, että joillakin aloilla on vielä noin 20 prosentin ero samasta työstä maksettavien miesten ja naisen palkkojen välillä. Lisäksi naisvaltaisilla aloilla on yleensä matalammat palkat ja vielä on tavallista, että tehtaissa, joiden työntekijöistä suurin osa on naisia, valtaosa päälliköistä on miehiä.

Esimerkiksi EIRO:n tutkimuksessa naisten ja miesten tasa-arvoa teollisuudessa koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta korostetaan määrällisiä tilastoja koskevaa ongelmaa. On varmasti tärkeää kerätä syvällisempiä laadullisia tietoja esimerkiksi hyvistä käytänteistä, mukaan lukien työehtosopimuksiin liittyvistä kysymyksistä ja erityisesti oikeuksia ja mahdollisuuksia koskevien tasa-arvolausekkeiden oikeudellisesta painoarvosta ja niiden noudattamisen tasosta.

On kuitenkin myös tärkeää kehittää ja syventää sukupuolen perusteella jaoteltuja tilastotietoja, jotta voidaan arvioida ja kehittää sukupuoliulottuvuutta työoloja koskevissa tutkimuksissa, mielipidetutkimuksissa ja kansallisissa selvityksissä niin, että voidaan määritellä yksityiskohtaisemmin naisten ja miesten erityisvaikeudet ja -tarpeet.

IV. Ammatillinen koulutus

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö vahvisti työoloja vuonna 2005 koskevassa tutkimuksessaan, että osa-aikatyötä tekevillä työntekijöillä (suurin osa heistä on naisia) on yleensä rajalliset mahdollisuudet päästä ammatilliseen koulutukseen.

Lisäksi on syytä korostaa, että pk-yrityksissä, jotka työllistävät noin 60 prosenttia valmistusteollisuuden työvoimasta, mahdollisuus saada ammatillista jatkokoulutusta on edelleen merkittävä ongelma, koska niissä ei ole mahdollisuutta tehtäväkiertoon henkilöstön vähäisen määrän vuoksi. Siksi on ensisijaisen tärkeää varmistaa erilaisia tukimuotoja pk-yrityksille, jotta ne voivat selviytyä kasvavista vaikeuksistaan säilyttää niissä usein epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien naisten työpaikat.

V. Stereotypiat

Stereotypiat perustuvat tyttöjen ja poikien koulutusvalintoihin mutta heijastuvat myös teollisuuden ja yritysten työnjakoon.

Vaikka tyttöjen lukumäärä teknisessä ja luonnontieteellisessä koulutuksessa on lisääntynyt, nuorten naisten kohtaamat esteet opintojen jälkeisissä vaiheissa ja työelämän alussa saavat heidät luopumaan tieteellisestä urasta teollisuuden alalla. Nykyisissä informaatio- ja viestintäteknologian alan hankkeissa pyritään määrittelemään uudelleen ammatteja, jotta ne houkuttelisivat enemmän tyttöjä hakeutumaan kyseisille työmarkkinoille.

VI. Työmarkkinaosapuolet

Euroopan parlamentti korosti 10. syyskuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa naisten edustuksesta Euroopan unionin työmarkkinaosapuolissa naisten vähäistä osallistumista päätöksentekoelimiin ja kehotti komissiota ja työmarkkinaosapuolia sitoutumaan sukupuolten tasa-arvon aktiiviseen edistämiseen tällä alalla.

Tutkimuksessaan naisten asemasta ammattiliitoissa Homa Dean[1] esittää tärkeimmät toimintalinjat naisten edustuksen vahvistamiseksi ja ennen kaikkea sukupuoliulottuvuuden tiedostamiseksi työehtosopimusneuvotteluihin liittyvissä ongelmissa ja tuo myös esiin vaatimuksen siitä, että niiden pitäisi sisältää täsmällisempiä sukupuolen perusteella jaoteltuja tilastotietoja, sisäistä koulutusta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta, sukupuolivaikutusten arvioinnista ja sukupuolinäkökulman tarkastuksesta.

Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten (UNICE/UEAPME, CEEP ja CES) hyväksymä naisten ja miesten yhtäläistä kohtelua koskevassa toimintasuunnitelmassa sitoudutaan merkittävästi lisäämään tietoisuutta naisten tilanteesta työmarkkinoilla. Pyrkimys molempien sukupuolten tasapainoista edustusta koskevalla tavoitteella voidaan saada aikaan huomattavia vaikutuksia teollisuusaloilla. Lisäksi on painotettava työmarkkinaosapuolten sitoutumista tyttöjen osuuden edistämiseen teknisillä ja luonnontieteellisillä ura-alueilla.

VII. Joitakin ehdotuksia

Tässä yhteydessä esitetään joukko perustavaa laatua olevia ehdotuksia, jotka koskevat naisten oikeuksia teollisuudessa, heidän osallistumisensa arvostamista, syrjinnän torjumista ja uraan, palkkoihin, ammatilliseen koulutukseen ja jatkokoulutukseen liittyvien yhtäläisten oikeuksien edistämistä sekä vanhemmuuden kunnioittamista perustavina sosiaalisina arvoina. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta ehdottaa muun muassa, että

– toteutetaan kiireellisiä toimia palkkasyrjinnän torjumiseksi erityisesti laatimalla alakohtaisia vaiheittaisia suunnitelmia, joissa on täsmälliset tavoitteet suoran ja epäsuoran palkkasyrjinnän lopettamiseksi;

– lisätään yritysten tietoisuutta ja niiden valvontaa, joilla pyritään varmistamaan paremmat työolot kiinnittämällä huomiota työaikoihin, vanhempien oikeuksiin ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksiin, ja vaatii, ettei mitään lainsäädäntöä, jossa näitä oikeuksia ei oteta huomioon, saa hyväksyä;

– vältetään pakollista liikkuvuutta ja sitä, että maahanmuuttajanaiset joutuisivat huonompiin työolosuhteisiin;

– varmistetaan, että työ-, perhe-, ja yksityiselämän yhteensovittamista koskevat toimet eivät johda miesten ja naisten erilaisten roolien vahvistumiseen naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 ensisijaisten tavoitteiden, etenkin naisten taloudellista riippumattomuutta koskevien tavoitteiden vastaisesti, ja vaatii, että lasten päivähoitopaikkojen ja iltapäivätoiminnan sekä ikääntyneiden tukemisen tarpeet katetaan täydellisesti;

– määritellään työterveyssuojelua koskevat kriteerit, joissa otetaan huomioon sukupuoliulottuvuus niin tutkimuksessa kuin valvonnassa ja ennaltaehkäisevissä toimissa;

– edistetään sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista työoloja ja työhönottoa koskevissa tutkimuksissa, mielipidetutkimuksissa ja kansallisissa selvityksissä,

– tehostetaan naisille suunnatun ammatillisen koulutuksen tukemista pk-yrityksissä, johon sisältyy tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen seitsemännen puiteohjelman sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tukemista koskevan Santa Maria da Feirassa hyväksytyn peruskirjan mukaisesti;

– suunnitellaan paremmin naisille suunnattavaa koulutustarjontaa heidän työolojensa parantamiseksi ja korostetaan sellaisten luonnontieteiden ja tekniikan alan käytännön koulutusohjelmien merkitystä, joilla pyritään varmistamaan naisille suunnattavan koulutustarjonnan laatu ja monipuolisuus eri jäsenvaltioissa ja levittämään hyviä käytänteitä, jotka liittyvät naisten osallistumisen teolliseen tutkimukseen ja huipputeknologian yrityksiin;

– kaikissa politiikoissa otetaan huomioon naisten eritysasema teollisuudessa, etenkin aloilla, jotka kärsivät rakennemuutoksista ja maailmankaupan toimista;

– kiinnitetään erityistä huomiota kolmansista maista ja pitää tärkeänä seurata eräiden tekstiilituotteiden tuontia koskevan Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välisen yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamista sen voimassaolon mahdollista jatkamista joulukuun 2007 jälkeen silmällä pitäen;

– tuetaan epäsuotuisia alueita, pysyvistä rakenteellisista haitoista kärsiviä alueita, syrjäisimpiä alueita ja alueita, jotka ovat kärsineet äskettäin teollisuustoiminnan lopettamisesta tai sen uudelleen suuntaamisesta taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja naisten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi;

– kiinnitetään erityistä huomiota yrityssiirtoihin, jotka ovat haitanneet naisvaltaisia teollisuusaloja, kuten tekstiili-, vaatetus-, pitsi-, kenkä-, kaapeli-, sähkötarvike- ja elektroniikkateollisuutta sekä eri elintarviketeollisuuden haaroja;

– kannustetaan tuotemerkkien luomiseen, tuotannon alkuperämerkintöjen puolustamiseen ja naisvaltaisten yhteisön teollisuuden alojen tuotteiden menekin edistämiseen erityisesti yhteisön ulkopuolella alan näyttelyissä ja kansainvälisillä messuilla edistämällä siten naisten työtä ja varmistamalla heidän työllistämisensä;

– otetaan huomioon erityisesti Maailman kauppajärjestössä käytäviin neuvotteluihin liittyvissä toimissa kunkin alan kokonaistilanteen ja erityispiirteet, mahdollisuudet ja haasteet sekä kunkin jäsenvaltion vaikeudet erityistesti naisten työllistämisen ja naisten oikeuksien alalla.

[1] "Les femmes dans les syndicats – méthodes et bonnes pratiques pour l´intégration de la dimension du genre" – Homa Dean, Institut Fédéral Belge pour l´Egalité des Femmes et des Hommes.

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (27.11.2007)

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle

naisten asemasta teollisuudessa
(2007/2197(INI))

Valmistelija: Den Dover

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. katsoo, että naisten roolia ei voida millään teollisuuden alalla tarkastella erillään teollisuuden tilanteesta Euroopan unionissa yleensä, EU:n teollisuuden kohtaamista haasteista tai tarpeesta löytää oikeita ratkaisuja;

2. suosittelee, että työpaikoille olisi saatava lisää joustavuutta, jotta miehillä ja naisilla olisi paremmat vaihtoehdot kehittää sekä heidän perhe-elämäänsä että uraansa; katsoo, että tilapäistä työtä olisi oltava helpommin saatavilla miesten ja naisten vaihtuvia tarpeita ajatellen;

3. on huolestunut kansallisen kysynnän pysähtymisestä tietyissä jäsenvaltioissa, EU:n ulkopuolisten maiden tuonnin kasvusta ja alakohtaisesta työpaikkojen jatkuvasta häviämisestä EU:ssa, mikä usein vaikuttaa naisiin; panee tyytyväisenä merkille, että viimeisimpien tilastojen mukaan EU:n ulkopuolisiin maihin kohdistuneen viennin osuus kokonaisliikevaihdosta useilla aloilla on pysynyt edelleen samana, mikä on osoitus EU:n kilpailukyvystä kyseisillä aloilla;

4. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön naisille tarkoitettuja parempia, joustavampia ja siirrettäviä eläkeoikeuksia ottaen huomioon heidän pidemmän eliniänennusteensa ja sen, että heillä ei ole mahdollisuutta sitoutua työelämään pitkiksi ajanjaksoiksi kotia ja perhettä koskevien velvoitteiden vuoksi, ja palauttaa mieliin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta[1];

5. vaatii, että tekstiili- ja vaatealaa käsittelevää eurooppalaisen teknologiayhteisön strategista tutkimusohjelmaa levitetään mahdollisimman laajalti ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä tukemaan innovatiivisia tekniikoita ja liiketoimintamalleja, joihin naiset ja miehet osallistuvat yhtäläisellä tavalla kaikilla tasoilla;

6. kehottaa toisaalta komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön politiikkoja, joilla pyritään sovittamaan yhteen sekä naisten että miesten työ- ja yksityiselämä, soveltamaan joustavampia työaikoja sekä naisten että miesten osalta ja tarjoamaan vanhemmille yleisen mahdollisuuden saada lastenhoitopalveluja Barcelonan prosessin tavoitteita noudattaen; vaatii toisaalta työnantajina toimiville pk-yrityksille tehokasta teknistä ja tarvittaessa taloudellista tukea tai toimia näiden politiikkojen ja käytäntöjen toimeenpanemiseksi;

7. kehottaa komissiota edistämään naisille suunnattuja ammattikoulutustoimia ja -ohjelmia, joihin kuuluu myös tietotekniikkataitojen kehittäminen, naisten osallisuuden lisäämiseksi eri teollisuusaloilla ottaen huomioon paikallisella, kansallisella ja yhteisön tasoilla käytettävissä oleva nykyinen rahoitustuki ja luomalla parempia kannusteita tuen hyödyntämiseksi isoissa yrityksissä ja pk-yrityksissä;

8. huomauttaa, että yrityksillä on yleisesti velvollisuus noudattaa yhdenvertaisuuden periaatetta työpaikalla riippumatta niiden koosta tai toiminta-alasta;

9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarpeellisiin toimiin sen varmistamiseksi, että oikeus yhtäläisiin mahdollisuuksiin toteutuu työpaikalla mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan naisten ja miesten välinen yhdenvertaisuus työllisyyden, työolosuhteiden, koulutuksen ja urakehityksen yhteydessä;

10. korostaa sitä, että naisten aseman teollisuudessa olisi aina perustuttava yhtäläisiin palkkoihin ja uramahdollisuuksiin, jotta naisten osuus kasvaisi myös sellaisilla teollisuuden aloilla, joita ei yleisesti ottaen mielletä naisten aloiksi;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta varmistetaan suojelu seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää vastaan;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan yrityksiä neuvottelemaan tasa-arvo-ohjelmista ja panemaan ne täytäntöön; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa suurilla yhtiöillä on velvoite neuvotella tasa-arvo-ohjelmasta työehtosopimusten yhteydessä;

13. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten ja miesten tasapainoista edustusta yritysten hallintoelimissä erityisesti sellaisissa yrityksissä, joissa jäsenvaltio on omistajana.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	22.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Březina, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, David Hammerstein, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Radu Ţîrle, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Neena Gill, Eija-Riitta Korhola, Lambert van Nistelrooij, Vladimir Urutchev
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Holger Krahmer, Umberto Pirilli, Carl Schlyter

[1] Hyväksytyt tekstit, 20.6.2007, P6_TA(2007)0269.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	17.12.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Emine Bozkurt, Hiltrud Breyer, Edite Estrela, Věra Flasarová, Claire Gibault, Zita Gurmai, Esther Herranz García, Piia-Noora Kauppi, Pia Elda Locatelli, Doris Pack, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Christa Prets, Karin Resetarits, Eva-Britt Svensson, Anne Van Lancker, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gabriela Creţu, Iratxe García Pérez, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Donata Gottardi, Anna Hedh, Kartika Tamara Liotard, Marusya Ivanova Lyubcheva, Ria Oomen-Ruijten, Maria Petre
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Árpád Duka-Zólyomi, Manolis Mavrommatis, Paul Rübig

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö