MIETINTÖ EU:n strategiasta eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi
7.1.2008 - (2007/2185(INI))
Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Ignasi Guardans Cambó
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EU:n strategiasta eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi (2007/2185(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Globaali Eurooppa: markkinat avoimiksi Euroopan viejille vahvemman kumppanuuden avulla" (KOM(2007)0183),
– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2006)0567),
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Globaali Eurooppa – Euroopan kaupan suojakeinot muuttuvassa maailmantaloudessa – Vihreä kirja julkista kuulemista varten" (KOM(2006)0763),
– ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä[1],
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission vuosikertomuksesta Euroopan parlamentille yhteisön ulkopuolisten maiden yhteisöä vastaan toteuttamista polkumyynnin ja tukien vastaisista toimenpiteistä sekä suojatoimenpiteistä (2004)[2],
– ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen[3],
– ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Mercosurin talous- ja kauppasuhteista alueiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi[4],
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä[5],
– ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Kiinan kauppasuhteiden tulevaisuudennäkymistä [6],
– ottaa huomioon komission tiedonantoon "Talouden uudistukset ja kilpailukyky: Euroopan kilpailukykyraportin 2006 tärkeimmät viestit" (SEC(2006)1467) liittyvän komission työasiakirjan,
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet – yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan" (KOM(2005)0474),
– ottaa huomioon Brysselissä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen kevään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät[7],
– ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä[8],
– ottaa huomioon komission tiedonannon "EU ja Kiina: kumppanuus tiivistyy, vastuu kasvaa (KOM(2006)0631) ja siihen liittyvän työasiakirjan ”Kumppanuus tiivistyy, vastuu kasvaa – Toimintamalli EU:n ja Kiinan kauppaa ja investointeja varten: kilpailu ja kumppanuus" (KOM(2006)0632),
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka" (KOM(2005)0551),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A6‑0002/2008),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on keskeinen toimija maailmankaupassa ja katsoo, että sen olisi osoitettava edelleen johtajuutta globaalissa talousjärjestelmässä, jotta järjestelmästä tulisi oikeudenmukaisempi ja jotta siinä kunnioitettaisiin paremmin ympäristöllisiä ja sosiaalisia oikeuksia,
B. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on maailman suurin viejä ja palvelujen hankkija ja katsoo EU:n olevan siksi hyvin kiinnostunut varmistamaan, että uudet markkinat tavaroille, palveluille ja investoinneille avataan,
C. ottaa huomioon, että Euroopan unionin on pantava täytäntöön tavoitteellisempia ja kaukonäköisempiä strategioita, jotta se voi vastata globalisaation haasteisiin ja kohdata keskeisten nousevien kansantalouksien kasvavan kilpailun siten, että samalla säilytetään Euroopan taloudellinen, alueellinen ja sosiaalinen malli,
D. hyväksyy sen, että taloudellinen avoimuus kotimaassa ja ulkomailla on ensisijaisen tärkeää työpaikkojen ja kasvun syntymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta; katsoo, että Euroopan unionin olisi siksi markkinoillepääsystrategian puitteissa edelleen pyrittävä avaamaan EU:n markkinoita ja kannustettava kauppakumppaneita poistamaan omat esteensä ja edelleen avaamaan omia markkinoitaan,
E. katsoo, että jos Euroopan unionin omilla tuottajilla on riittävä pääsy kolmansien maiden markkinoille, niiden on mahdollista säilyttää johtoasema korkean lisäarvon omaavien tavaroiden ja palvelujen alalla, tehdä tuotteistaan innovatiivisempia, edistää luovuutta, suojella teollis- ja tekijänoikeuksia ja saavuttaa merkittäviä mittakaavaetuja,
F. katsoo, että kansainvälisen kaupan kehityksen myötä pääsy kolmansien maiden markkinoille tulee yhtä tärkeäksi kuin Euroopan unionin markkinoiden puolustaminen epäreiluilta kaupankäyntitavoilta,
G. katsoo, että kaupan vapauttaminen ja kaupan kasvavat volyymit edistävät kansainvälistä kilpailua mutta lisäävät myös vaaraa siitä, että vientiin kohdistetaan kaupan rajoituksia, jotka vaikuttavat haitallisesti Euroopan unionin yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn,
H. ottaa huomioon, että Maailman kauppajärjestön sääntöjen vastainen protektionistinen käyttäytyminen sekä yhteisössä että sen ulkopuolella vaikuttaa väistämättä Euroopan unionin kilpailukykyyn,
I. katsoo, että kaupan esteiden poistamisella edistetään varmasti eurooppalaisten tavaroiden ja palvelujen vientiä sekä varmistetaan Euroopan unionin talouden vakaa kasvu,
J. ottaa huomioon, että EU:n kauppakumppanit kaikkialla maailmassa suojelevat puutteellisesti teollis- ja tekijänoikeuksia, mukaan luettuna maantieteelliset alkuperänimitykset,
K. katsoo, että on erittäin tärkeää erottaa toisistaan selkeästi perusteettomat kaupan esteet, jotka aiheutuvat siitä, että vakiintuneita kahden- ja monenvälisiä kauppasääntöjä pannaan täytäntöön epäjohdonmukaisesti, sekä sellaiset kaupan esteet, jotka aiheutuvat julkisten viranomaisten legitiimistä lainsäädännöllisestä ja hallinnollisesta toiminnasta, jonka alkuperä on muualla kuin kaupan alalla mutta jolla on tahattomia vaikutuksia kauppaan,
L. ottaa huomioon, että tuontia, vientiä ja kauttakuljetuksia koskevat raskaat tullimenettelyt, WTO:n voimassa oleviin sääntöihin perustumattomat hygienia- ja kasvinsuojelurajoitukset, kaupan suojakeinojen epäoikeudenmukainen käyttö sekä teollis- ja tekijänoikeuksien huono suojelu ovat selkeästi perusteettomia kaupan esteitä, joihin on puututtava, jotta voidaan helpottaa eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyä,
M. katsoo, että vaikka on äärettömän vaikeaa arvioida tarkasti, kuinka suuri osa Euroopan unionin kaupasta kärsii ulkomaisten markkinoiden rajoituksista, näyttää ilmeiseltä, että kaupan esteillä on yleisesti ottaen huomattava vaikutus Euroopan unionin vientiin,
N. ottaa huomioon, että Euroopan unionin taloudellinen läsnäolo on yleensä voimakkaampaa teollistuneissa maissa, joissa kysyntä on vakaata, mutta huomattavasti heikompaa nopeasti kasvavilla alueilla ja nousevilla markkinoilla, kuten Kiinassa ja Intiassa,
O. ottaa huomioon, että Euroopan unionia pidetään yleisesti hyvin avoimina ja seurattavina markkinoina, joilla kilpailua häiritsevään käyttäytymiseen puututaan vakavasti ja joilla kaikille tuojille taataan oikeudenmukaiset ehdot heidän alkuperästään riippumatta,
P. ottaa huomioon, että korkeat tullit muodostavat edelleen vakavan kaupan esteen erityisesti keskeisten nousevien maiden tapauksessa,
Q. katsoo, että vaikka WTO on ainoa tehokas foorumi markkinoillepääsyn varmistamiselle sekä oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen maailmankaupan aikaansaamiselle, sen sääntely on edelleen puutteellista eikä tarpeeksi sitovaa; ottaa huomioon, että eurooppalaisen hallintomallin soveltaminen voi osaltaan edistää sopivien sääntöjen kehittämistä ja varmistaa vakaamman ja kattavamman maailmankaupan sääntelyjärjestelmän,
R. ottaa huomioon, että on komission yleisen edun mukaista varmistaa, että sen kumppanien omaksumat kauppaa koskevat lait ja käytännöt noudattavat mahdollisuuksien mukaan WTO:n sääntöjä ja muita kansainvälisiä sääntöjä,
S. ottaa huomioon, että kaupan esteet ja muut kuin rajalla ilmenevät esteet eivät haittaa ainoastaan tavaroiden kauppaa vaan vaikuttavat merkittävästi myös palvelujen ja julkisten hankintojen kauppaan,
T. ottaa huomioon, että ongelmien ratkaiseminen ja tehokkaampi toiminta teollisuuden legitiimien etujen ja odotusten puolesta olisi näkyvyyden ja uskottavuuden kannalta myös Euroopan unionin edun mukaista,
U. ottaa huomioon, että tarkistetussa Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Euroopan unionin teollisuusyrityksiltä vakaan kilpailukyvyn kehittämistä ja ylläpitämistä maailman markkinoilla,
V. ottaa huomioon, että kilpailukyky perustuu etenkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk‑yritykset) osalta yhä lisääntyvässä määrin tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin,
W. ottaa huomioon, että kilpailukyvyn kehittämisen kaksi edellytystä ovat varma energiansaanti ja Euroopan unionin yritysten esteettömät mahdollisuudet käyttää uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa,
Yleiskatsaus
1. korostaa, että tarkistetun ja kunnianhimoisemman markkinoillepääsystrategian, jonka avulla pyritään avaamaan uudet maailmanmarkkinat eurooppalaisille tuotteille ja palveluille, onnistuneella täytäntöönpanolla todennäköisesti paitsi laajennetaan Euroopan unionin globaalia roolia niin myös säilytetään olemassa olevat työpaikat ja luodaan uusia työpaikkoja EU:hun sekä parannetaan Euroopan unionin kilpailukykyä ja myötävaikutetaan olennaisesti Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen;
2. palauttaa mieleen, että EU:n strategialla eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi on tarkoitus vaikuttaa erityisesti kehittyneisiin ja esiin nouseviin markkinoihin;
3. painottaa, että Euroopan Unionin vienti niin kehittyneisiin kuin kehittyviin maihin kärsii usein markkinoillepääsyn ehtoja koskevasta vastavuoroisuuden puutteesta, kansainvälisten kaupan sääntöjen puutteellisesta noudattamisesta ja epäreilujen kaupankäyntitapojen leviämisestä;
4. vaatii komissiota varmistamaan, että Euroopan unionin legitiimejä kaupallisia etuja puolustetaan kolmansien maiden petollisia tai epäreiluja kaupankäyntitapoja vastaan ja katsoo, että Euroopan unionin olisi reagoitava nopeasti ja tiukasti, jos kolmannet maat rajoittavat perusteettomasti Euroopan unionin yritysten pääsyä markkinoilleen;
5. panee merkille sääntelykysymysten kasvavan merkityksen kansainvälisessä kaupassa; kehottaa pyrkimään suurempaan johdonmukaisuuteen Euroopan unionin ja sen tärkeimpien kauppakumppanien välisissä säännöissä ja käytänteissä ja korostaa, että sääntöjen ja säännösten yhdenmukaistaminen ei saa johtaa terveyttä, turvallisuutta, ympäristöä ja sosiaalisia kysymyksiä koskevan EU:n lainsäädännön heikentämiseen vaan siihen, että Euroopan unionin tärkeimmät kauppakumppanit laativat parempia sääntöjä;
6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan pitkäjänteistä lähestymistapaa niiden rakenteellisten vääristymien suhteen, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne pysyvät ennallaan tai toistuvat myös sen jälkeen, kun komissio on toteuttanut asianomaisia toimia; kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota myös sellaisiin tapauksiin, joissa esteiden varhainen poistaminen on epätodennäköistä, vaikka niiden poistaminen on tarpeellista yhtäläisten ehtojen palauttamiseksi tärkeillä ulkomaisilla markkinoilla;
7. kehottaa komissiota pitämään vakavia ja järjestelmällisiä WTO-sopimusten velvoitteiden ja muiden kansainvälisten kauppalakien rikkomisia asioina, jotka on hoidettava viipymättä, ja varmistamaan, että tällaisten lakien noudattaminen ei riipu asiaankuulumattomista poliittisista ja taloudellisista painotuksista;
8. kehottaa kolmansia maita peruuttamaan eurooppalaisia yrityksiä koskevat omistusrajoitukset sekä poistamaan syrjivät säännöt;
9. on tyytyväinen komission ehdottamaan markkinoillepääsyn ensisijaisten tavoitteiden valintaa koskevaan lähestymistapaan mutta vaatii myös muiden kriteerien huomioon ottamista, jotta varmistetaan, että tästä aloitteesta hyötyvät mahdollisimman monet Euroopan unionin taloudelliset toimijat ja erityisesti pk-yritykset, joiden menestyminen riippuu väistämättä teollis- ja tekijänoikeuksien selkeästä määrittelystä ja monopolituottojen tiukasta rajoittamisesta;
10. korostaa, että kaupan esteiden vastaisen taistelun onnistuminen stimuloi kasvua, tuotantoa ja kauppaa Euroopan unionissa ja kaikkialla maailmassa tekemällä markkinoille pääsyn edellytyksistä avoimempia, ennustettavampia ja kilpailukykyisempiä sekä luomalla yhteyden Euroopan unionin ja kansainvälisten markkinoiden välille tai vahvistamalla sitä;
11. uskoo, että Euroopan unionin kohdemaiden kanssa tehtävät vapaakauppasopimukset ovat merkityksettömiä, jollei niillä turvata merkittävää markkinoille pääsyä ja todellista edistystä muiden kuin tulliesteiden vähentämisen ja viime kädessä niiden poistamisen alalla, koska on syytä muistaa, että ne häiritsevät kauppaa usein pahemmin kuin tulliesteet;
Komission tiedonanto
12. on tyytyväinen komission aloitteeseen saattaa markkinat avoimiksi Euroopan viejille vahvemman kumppanuuden avulla, jotta voidaan erityisesti saavuttaa käytännön tuloksia eurooppalaisten yritysten kannalta helpottamalla markkinoille pääsyä nousevilla markkinoilla, joilla eurooppalaiset yritykset joutuvat kohtaamaan uusia ja monimutkaisia kaupan ja investointien esteitä; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen koordinoida Euroopan unionin kauppapolitiikan ja markkinoille pääsyä koskevan strategian tavoitteita ja välineitä tavalla, joka hyödyntää tehokkaasti Euroopan unionin potentiaalia kansainvälisen kaupan ja kilpailukyvyn saroilla;
13. on erityisen tyytyväinen komission ehdotuksiin komission, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin yritysten välisen kumppanuuden vahvistamiseksi, minkä tarkoituksena on auttaa suoraan taloudellisia toimijoita ratkaisemaan kolmansien maiden markkinoille pääsyä koskevat konkreettiset ongelmat niiden toimintaedellytyksiin soveltuvalla tavalla ja aikataululla;
14. katsoo, että komissiolla voi olla merkittävä tehtävä uuden markkinoillepääsyä koskevan strategian täytäntöönpanossa siten, että se varmistaa kansallisten ja yhteisön toimien asianmukaisen koordinoinnin, yhdistää muutoin hajanaiset resurssit ja huolehtii eurooppalaisten viejien oikeuksien ja etujen tehokkaammasta suojaamisesta;
15. katsoo, että Euroopan unionilla on korvaamaton rooli, kun pyritään takaamaan kansainvälisen kaupan tasapuoliset kilpailuedellytykset läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja ottaen huomioon toissijaisuusperiaate ja nykyisten toimivaltojen tasapaino;
16. pitää tärkeänä, että markkinoillepääsystrategian tulosten laatua ja määrää arvioidaan säännöllisesti, jotta voidaan tarkastella sen tehokkuutta; kehottaa komissiota kehittämään asianmukaisen markkinoille pääsyä koskevan toimintasuunnitelman ja esittämään Euroopan parlamentille samanlaisen vuotuisen markkinoillepääsykertomuksen kuin tällä hetkellä on esitetty kaupan suojakeinojen osalta;
17. pahoittelee sitä, että edellä mainitussa tiedonannossa "Globaali Eurooppa: Vahvempi kumppanuus markkinoille pääsyn varmistamiseksi unionin vientiyrityksille" on jätetty huomiotta useita liike-elämän perusteltuja ja kokemusperäisiä suosituksia, ja kehottaa komissiota ottamaan ne huomioon kyseisen tiedonannon täytäntöönpanon yhteydessä;
Markkinoillepääsyä koskevat aloitteet Euroopan unionissa
18. painottaa tarvetta komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseen tiedon ja hyvien käytänteiden jakamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita luomaan kansallisia verkostoja ja tarvittaessa alueellisia neuvontapisteitä tietojen ja valitusten keskittämiseksi siten, että pienten ja keskisuurten yritysten edut ja tarpeet otetaan erityisesti huomioon;
19. katsoo, että tällaisten verkostojen tehokkuus parantuisi huomattavasti, jos kansalliset ja paikalliset eri teollisuusalojen yhdistykset, kauppakamarit, pienten ja keskisuurten yritysten yhdistykset ja kaupanedistämiselimet osallistuisivat niiden perustamiseen;
20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan markkinoille pääsyä käsittelevän neuvoa-antavan komitean sekä varmistamaan pysyvän yhteyden 133 artiklan komiteaan, kaupan esteitä käsittelevään sääntelykomiteaan ja muihin tähän liittyviin komiteoihin;
21. kehottaa komissiota luomaan pysyvän vuoropuhelujärjestelmän, joka antaa jäsenvaltioille ja tarvittaessa alueille ja muille eurooppalaisille eturyhmille mahdollisuuden jakaa tietoa sekä määritellä strategioita ja painopisteitä;
22. kehottaa komissiota ottamaan huomioon seuraavat seikat markkinoillepääsystrategian täytäntöönpanossa:
– markkinoillepääsyyn liittyviä kysymyksiä käsittelevän yksikön henkilöstön lisääminen Brysselissä;
– tehokkaan valitusrekisterin luominen kaupan pääosastoon;
– erityyppisten muiden kuin tulliesteiden käsittelyä koskevien strukturoitujen ohjeiden laatiminen;
– jäsenvaltioita ja yrityksiä (erityisosasto pk-yrityksiä varten) palvelevan neuvonnan perustaminen kaupan pääosastoon;
– komission tarjoamia markkinoillepääsyyn liittyviä palveluja koskevan tiedotuspolitiikan tarkistaminen ja parantaminen erityisesti pk-yritysten tarpeita ajatellen;
– potentiaalisten käyttäjien määrän kasvattaminen tarjoamalla perustiedot kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä (esimerkiksi esitteet);
– markkinoillepääsyä koskevan tietokannan kehittäminen yritysten tarpeita paremmin vastaavaksi ja helppokäyttöisemmäksi;
– markkinoillepääsyä koskevia kysymyksiä käsittelevien komission yksiköiden keskinäisen yhteistyön, johdonmukaisuuden ja tiedonvälityksen parantaminen;
– liike-elämän edustajien osallistumisen varmistaminen markkinoille pääsyä käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa (MAAC);
– painopisteitä koskevien jäsenneltyjen suuntaviivojen kehittäminen, mukaan luettuna se, mille markkinoille ja aloille ja mihin esteisiin olisi keskityttävä;
– aseman vahvistaminen kansainvälisissä standardointielimissä kuten kansainvälisessä standardointijärjestössä (ISO);
Markkinoillepääsyä koskevat aloitteet kolmansissa maissa
23. kehottaa parantamaan kolmansia maita koskevaa komission ja jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota, koska se mahdollistaisi markkinoillepääsyä koskevia kysymyksiä käsittelevien diplomaattisten ja hallitusten resurssien tehokkaamman käytön;
24. korostaa, että Euroopan unionin edustustoille ja hiljattain perustetuille markkinoillepääsyä käsitteleville tiimeille olisi annettava selkeä ja kunnianhimoinen tehtävä; toistaa, että markkinoillepääsystrategia voi onnistua vain, jos jäsenvaltiot ovat valmiita antamaan käyttöön omia resurssejaan (sekä henkilöstöä että varoja) mahdollisuuksiaan, etujaan ja tavoitteitaan vastaavasti;
25. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä eurooppalaisten kauppakamarien, kauppayhdistysten ja kolmansissa maissa toimivien jäsenvaltioiden kaupanedistämiselinten kanssa ja varmistamaan asianomainen tietojenvaihto EU:n lähetystöjen, jäsenvaltioiden lähetystöjen sekä muiden ulkomaankaupasta vastaavien valtiollisten elinten ja asianomaisten eurooppalaisten liike-elämän yhdistysten välillä;
26. kehottaa komissiota kohdentamaan uudelleen Euroopan unionin edustustojen käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä lisäämään niitä pitkällä aikavälillä, jotta markkinoillepääsyä käsittelevien tiimien käynnistämiseen ja menestyksekkään toiminnan varmistamiseen on käytettävissä enemmän henkilöstöä erityisesti keskeisissä edustustoissa, kuten Peking, New Delhi, Moskova ja Brasilia;
Alakohtaiset kysymykset
27. tukee markkinoillepääsystrategian mukaisten erityisaloitteiden perustamista, joiden avulla pyritään poistamaan erityisesti palveluihin, julkisiin hankintoihin, investointeihin sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin, valtionapuun ja muihin tukiin liittyvät esteet, sekä luomaan kilpailua koskevat säännöt ja huolehtimaan niiden riittävästä täytäntöönpanosta kolmansissa maissa;
28. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että pk-yritykset voivat johdonmukaisesti hyötyä markkinoillepääsyä koskevista uusista aloitteista; kehottaa komissiota määrittelemään tilapäiset toimet, joilla pyritään vahvistamaan pk-yritysten tuotteiden läsnäoloa kolmansien maiden markkinoilla ja puolustamaan niiden legitiimejä oikeuksia kolmansissa maissa noudatettuja yksipuolisia käytäntöjä vastaan;
Monenkeskinen lähestymistapa
29. pitää tärkeänä luoda synergiaa Euroopan unionin tärkeimpien kauppakumppanien (kuten Yhdysvaltojen, Kanadan ja Japanin) kanssa yhteisen markkinoillepääsystrategian määrittelemiseksi ja erittäin tarpeellisen markkinoillepääsyä koskevan monenkeskisen sopimuksen aikaansaamisen valmistelemiseksi;
30. toistaa pitävänsä tarpeellisena kansainvälisen sääntely-yhteistyön jatkuvaa syventämistä ja lähentämistä, jotta voidaan poistaa turhat päällekkäisyydet ja alentaa kuluttajille, teollisuudelle ja hallituksille aiheutuvia kustannuksia; kehottaa komissiota edistämään Euroopan unionin ja sen kauppakumppaneiden monenvälisten ja kahdenvälisten standardien ja sääntöjen asteittaista lähentämistä;
31. kehottaa komissiota edistämään erityisten WTO-mekanismien käyttöönottoa, jotta tulevien muiden kuin tulliesteiden käsittely nopeutuisi; katsoo, että komission olisi tältä osin kannustettava muita kauppakumppaneita hyödyntämään suuremmassa määrin kaupan teknisiä esteitä koskevien sopimusten mukaisia ilmoitusmenettelyjä;
32. vaatii keskittymään täytäntöönpanoon ja kolmansien maiden WTO-velvoitteiden noudattamisen varmistamiseen käyttämällä tätä oikeutta WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä;
Tulevaisuuden näkymät
33. katsoo, että jolleivät kehitysyhteistyöhön liittyvät syyt anna aihetta toimia toisin, Euroopan unionin olisi parhaansa mukaan pyrittävä saamaan kauppakumppaneiltaan myönnytyksiä, jotka ovat suhteessa niiden kehitystasoon;
34. kehottaa komissiota sisällyttämään uuden sukupolven vapaakauppasopimuksiin ja muihin kauppaan vaikuttaviin sopimuksiin niiden täytäntöönpanoa ja riitojen ratkaisua koskevia selkeitä määräyksiä, erityisesti rajantakaisten esteiden poistamiseen tarkoitettuja määräyksiä;
35. kehottaa Euroopan unionin kauppakumppaneita purkamaan kaikki tavaroiden ja palvelujen markkinoille pääsyä rajoittavat esteet ja sen sijaan optimoimaan keskinäiset kaupankäyntimahdollisuudet vastavuoroisuuden pohjalta, mukaan luettuna kahdenvälisiin, alueellisiin ja monenvälisiin neuvotteluihin perustuvien markkinoiden avaamistoimenpiteiden tyydyttävä täytäntöönpano;
36. kehottaa komissiota esittämään Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen markkinoillepääsystrategian tuloksista ja kiinnittämään siinä erityistä huomiota asetettuihin painopisteisiin;
o
o o
37. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
PERUSTELUT
Komission 18. huhtikuuta 2007 julkaisema tiedonanto "Globaali Eurooppa: markkinat avoimiksi Euroopan viejille vahvemman kumppanuuden avulla" on epäilemättä merkittävä askel Euroopan globaalien kaupallisten etujen paremmaksi ja tehokkaammaksi suojaamiseksi.
EU:n ulkomaankauppapolitiikka, jota ei ensin otettu huomioon Lissabonin strategiassa, on palannut viime vuosina silmiinpistävän ajankohtaiseksi mielenkiinnon aiheeksi. Globalisaatio on saanut meidät kyseenalaistamaan kauan sitten luotua tasapainoa, ja EU:n sisäisiä ja ulkoisia tavoitteita ja painopistealueita on punnittava perusteellisesti uudelleen.
Euroopan teollisuuden kilpailukyky on tietysti asetettava yhteisön asialistan keskiöön. Jos eurooppalaisista yrityksistä voi tulla entistä kilpailukykyisempiä, ne voivat luoda ammattitaitoista työvoimaa vaativia työpaikkoja, turvata Euroopan talouskasvun, taata eurooppalaisen hyvinvointijärjestelmän säilymisen ja varmistaa EU:n pysymisen huomattavana kauppamahtina 21. vuosisadalla.
Viime vuosina komissio on asettanut toivonsa Dohan kierroksen neuvottelujen tyydyttävään tulokseen ja on usein aliarvioinut kauppapolitiikan merkitystä Lissabonin strategian onnistumiselle. Monenkeskisten neuvottelujen epäonnistuminen ja jokseenkin tuloksettomat kilpailukyvyn parantamista koskevat EU-aloitteet ovat viime aikoina pakottaneet EU:n lähestymistapansa perinpohjaiseen uudelleenarviointiin, minkä seurauksena komission tiedonanto "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa" julkaistiin vuonna 2006.
Markkinoillepääsy on kiistatta "Globaalin Euroopan" keskeisiä näkökohtia. Tähän on monta eri syytä. EU on maailman suurin tavaroiden viejä, tärkein palvelujen tuottaja ja johtaja julkisten hankintojen sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen alalla. Toisin sanoin se on vientiin suuntautunut suuri kauppamahti.
Euroopan kilpailukyky perustuu sen työvoiman laatuun, monien vuosisatojen takaiseen osaamisen perinteeseen ja hyvin laajalti kilpailtuihin sisämarkkinoihin, joilla epäreilut kauppatavat rangaistaan ankarasti. Yhteisön markkinoiden erittäin suurelle avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle ei kuitenkaan löydy vertaa sen tärkeimpien kauppakumppanien markkinoilla.
Ongelmallisia ovat erityisesti kehittyvät maat, joiden talouskasvu on nopeinta ja jotka kuuluvat eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen lupaavimpiin markkina-alueisiin. Tämä on erityisen tärkeä näkökohta ottaen huomioon, että EU:n kaupallinen läsnäolo on paljon huomattavampi käytännöllisesti katsoen "tyydyttyneissä" teollisuusmaissa, kuten USA:ssa, kuin Kiinan ja Intian kaltaisissa kehittyvissä maissa. Korkean lisäarvon omaavien eurooppalaisten tuotteiden helpompi pääsy ulkomaisille markkinoille auttaisi hillitsemään EU:n nykyistä teollista taantumista ja edistäisi sen talouskasvua ja työllisyyttä.
Monenkeskisistä neuvotteluista ja WTO:n perustamisesta on ollut hyötyä siinä, että niiden avulla on vähennetty, vaikkakaan ei kokonaan poistettu, tulliesteitä, jotka aikanaan jarruttivat maailmankaupan kehittymistä.
Kun kyse on muista kuin tulliesteistä, kuva ei ole yhtä ruusuinen. Sekavien tullimenettelyiden, syrjivien terveys- ja teknisten määräysten, erilaisten hallinnollisten esteiden, vakavien tekijän- ja teollisoikeuksien loukkausten ja julkisia hankintoja koskevien rajoitusten vuoksi tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden markkinoille pääsy on erittäin vaikeaa ja kallista varsinkin rajalliset resurssit omaaville pk-yrityksille.
Muiden kuin tulliesteiden poistaminen ei ole helppoa. Samalla tavalla kuin kreikkalaisen mytologian taruolennon Hydran päät kasvoivat yhä uudelleen, uusia kaupan esteitä luodaan joka päivä, ja ne ovat entistä monimutkaisempia ja vaikeampia poistaa. Muiden kuin tulliesteiden kirjo on tosiasiassa niin suuri, että niiden vaikutusta maailmankauppaan ei voida arvioida luotettavasti. Vaikka ei tiedetä tarkkoja lukuja, voidaan kuitenkin olettaa niillä olevan hyvin vakavia vaikutuksia EU:n vientiin, ja siksi ne olisi torjuttava erittäin päättäväisesti.
Näiden kaupan esteiden poistaminen hyödyttäisi paitsi teollistuneimpia maita myös ennen kaikkea kehittyviä maita, jotka taloudellisen asemansa heikkouden ja varojensa niukkuuden vuoksi ovat kaikin tavoin voimattomia väärinkäytösten edessä.
Vaikka esittelijä tukee markkinoillepääsyä koskevan tiedonannon sisältöä, hänen on tuotava esiin, että komissio olisi voinut tehdä enemmän ja olisi voinut olla rohkeampi.
Komissio ei nähtävästi ole huolissaan siitä, kuinka monta virkamiestä käsittelee markkinoillepääsyyn liittyviä kysymyksiä EU:n jäsenvaltioissa tai EU:n ulkopuolisissa maissa (esimerkiksi Pekingin lähetystön kaltaisessa suuressa lähetystössä kaupallisten neuvosten määrä on ainoastaan 7 prosenttia koko henkilöstöstä). Tiedonannossa ei myöskään ole mitään mainintaa vientiyrityksille tarkoitetun eurooppalaisen tiedotus- ja tukijärjestelmän perustamiseen osoitettavista määrärahoista. Sitä paisti elinkeinoelämän taholta tuleviin ehdotuksiin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota.
Monien tiedonannossa mainittujen innovaatioiden toteuttamiseen vaaditaan jäsenvaltioiden aktiivista osallistumista. Jos ne eivät osallistu innokkaasti ja varauksettomasti, komission hahmottelema uusi markkinoillepääsystrategia on tuomittu epäonnistumaan. Jäsenvaltioiden on siksi otettava päättäväisesti vastuu ja osoitettava aloitteen onnistumiselle tarpeelliset taloudelliset ja inhimilliset resurssit. Kyseiset resurssit ovat jossain määrin jo käytettävissä, mutta niitä ei ole hyödynnetty riittävästi. Kansallisten kaupallisten resurssien yhdistäminen, säännöllinen tietojen vaihto ja kaikkien kaupan tukemisessa mukana olevien (kansallisten tai paikallisten) tahojen välisen verkoston luominen ovat toimia, jotka voivat myötävaikuttaa koko EU:n ulkoisen kilpailukyvyn paranemiseen.
Komissiolla on tärkeä tehtävä. EU:n täytyy puhua yhdellä äänellä ja saada aikaan johdonmukainen suhtautumistapa kauppakumppaneihin, jotka ovat haluttomia avaamaan markkinoitaan. Komission olisi otettava käyttöön resurssit, jotka muutoin voidaan tuhlata, EU:n aloitteiden organisoimiseen ottamatta kuitenkaan vastuulleen jäsenvaltioille kuuluvia tehtäviä ja velvollisuuksia. Lisäksi olisi perustettava valituselin, joka vastaanottaa valituksia ja tarvittaessa välittää ne edelleen asianomaisille kansallisille viranomaisille.
Komission olisi myös parannettava markkinoillepääsyä koskevaa tiedotuspolitiikkaansa järjestämällä seminaareja ja keskustelufoorumeita Brysselissä ja jäsenvaltioissa, tarjoamalla parempia peruspalveluita (esimerkiksi esitteitä ja ohjeita kaikilla EU:n kielillä) ja järjestämällä koulutusta niille virkamiehille ja liike-elämän edustajille, jotka työskentelevät markkinoillepääsyä käsittelevissä tiimeissä EU:n ulkopuolisissa maissa tai jotka ovat vastuussa markkinoillepääsyyn liittyvistä asioista jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden välistä vuoropuhelua olisi käytävä markkinoillepääsyä käsittelevissä neuvoa-antavissa komiteoissa, joille olisi annettava laajemmat valtuudet tehdä aloitteita ja antaa ohjeita.
Markkinoillepääsyä koskeva tietokanta on hyödyllinen väline muiden kuin tulliesteiden torjumista koskevissa toimissa. Sen käytettävyyttä voitaisiin kuitenkin parantaa tekemällä järjestelmästä helppokäyttöisempi ja laajentamalla sitä niin, että se sisältäisi myös liike-elämän edustajille tärkeää tietoa ja erityisiä palveluja ja julkisia hankintoja koskevia osioita.
Komission pitäisi perustaa toimintansa tarkkaan tilanteen mukaisten taloudellisten etujen arviointiin, jossa koko EU:n taloudellinen etu on asetettava tiettyjen henkilöiden tai alojen etujen edelle, vaikka ne olisivatkin oikeutettuja. Olisi myös erittäin toivottavaa vahvistaa pk-yrityksiä tukevia aloitteita, muuten vaarana on, että tästä yhteisön uudesta markkinoillepääsyä koskevasta sitoumuksesta hyötyy ainoastaan pieni joukko vahvoja, vaikutusvaltaisia talouden aloja eivätkä ne yritykset, joiden vastuulla on yhä vielä suurin osa EU:n taloudellisesta toiminnasta ja jotka joutuvat todennäköisemmin kärsimään muualla asettavista rajoittavista käytänteistä.
EU:n ei pidä pelätä sen legitiimien etujen puolustamista joko johdonmukaisen ja päättäväisen kauppapolitiikan ja diplomatian tai WTO:n taikka alueellisten tai kahdenvälisten sopimusten tarjoamin keinoin (WTO:n riitojenratkaisuelin on tästä oiva esimerkki).
Uuden sukupolven kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä suojalausekkeita, jotka mahdollistavat EU:lle muiden kuin tulliesteiden poistamisen viipymättä ja joista yrityksille ja yhteisön veronmaksajille koituvat kustannukset ovat mahdollisimman alhaisia.
Myönteinen tulos Dohan neuvotteluista olisi voinut johtaa markkinoillepääsyä koskevaan läpimurtoon. Väheksymättä EU:n tärkeimpien kauppakumppanien kanssa käytäviä kahdenvälisiä sopimuksia koskevia neuvotteluita komission olisi pyrittävä sellaisen puitesopimuksen aikaansaamiseen, jonka mukaan erityismääräyksiä voitaisiin soveltaa kysymyksiin, jotka eivät liity muiden kuin tulliesteiden poistamiseen, ja pyrittävä siihen, että sopimuksen täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai noudattamatta jättämisestä aiheutuneet riidat ratkaistaan nopeasti.
Joitakin näkökohtia olisi pitänyt käsitellä perusteellisemmin, esimerkiksi WTO:n jäsenvaltioiden velvollisuutta ilmoittaa kaikista mahdollisesti kauppaa haittaavista toimista, ja sellaisen tilapäisen elimen perustamista, jonka tehtävänä olisi ratkaista riitoja ja tarvittaessa hyväksyä kauppapoliittisia vastatoimia.
Toinen tapa vähentää muiden kuin tulliesteiden vaikutuksia on yhdenmukaistaa WTO:n jäsenvaltioiden sääntöjä. Yhdysvaltojen kanssa käytävässä sääntelyä koskevassa transatlanttisessa vuoropuhelussa saavutettujen tulosten pitäisi rohkaista komissiota ottamaan muut kauppakumppanit tämän aloitteen piiriin.
Kaupan esteiden torjumispyrkimykset riippuvat viime kädessä paremmasta kansainvälisestä neuvonpidosta. Kilpailtujen avointen markkinoiden luominen hyödyttää koko maailmantaloutta riippumatta siitä, minne tavaroiden tai palvelujen tuottajat ovat sijoittuneet. Tämä periaate koskee sekä EU:ta (eurooppalaisten yritysten olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä) ja EU:n ulkopuolisia maita, joilla on yhteiset kaupalliset edut.
Euroopan parlamentilla on avaintehtävä EU:n kaupan ensisijaisten tavoitteiden määrittämisessä. Parlamentin asianomaisten valiokuntien olisi järjestettävä säännöllisesti kuulemistilaisuuksia, olisi laadittava vuotuinen kertomus (kauppapoliittisia suojavälineitä koskevan järjestelyn mukaisesti) komission toteuttamasta järjestelmästä ja tarvittaessa Euroopan parlamentin olisi osallistuttava markkinoillepääsyä koskevien riitojen ratkaisemista koskeviin aloitteisiin ja riitojen ratkaisemiseen pyrkivien korkean tason valtuuskuntien työhön. Kaikkien näiden toimien toteuttaminen on toivottavaa ainakin uuden "perustuslakisopimuksen" voimaantulon valmistelemisen edistämiseksi.
Johtopäätökset ja suositukset
Komission hahmottelema uusi markkinoillepääsystrategia on merkittävä muttei riittävä edistysaskel. Komissio ansaitsee kiitoksen markkinoillepääsyä koskevan keskustelun uudelleen avaamisesta, mutta sen on tehtävä enemmän yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja oltava ennen kaikkea rohkeampi, jos se haluaa tämän aloitteen onnistuvan.
Tiedonantoa on siten täydennettävä uusilla ideoilla sekä yritysten tarpeista lähtevillä ja kentällä saatuihin kokemuksiin perustuvilla tuoreilla ajatuksilla. Markkinoillepääsyä käsittelevät tiimit ja markkinoillepääsyä koskevat tietokannat eivät voi menestyä, elleivät komissio ja jäsenvaltioiden hallitukset tue niitä riittävästi ja ellei niiden palveluista ole todellista hyötyä Euroopan talouselämälle. Eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, on saatava hyötyä komission palveluista, ja siihen voidaan päästä tehokkaamman tiedotuspolitiikan avulla sekä hyvin toteutetun kansallisen ja alueellisen tuen avulla.
Tiedonannossa mainittuja ulkoisia tekijöitä on epäilemättä tarpeen kehittää. Jo käytettävissä olevien resurssien paremman kohdentamisen lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön uusia monenkeskisiä välineitä (sekä WTO:ssa että vapaakauppasopimusten tai kumppanuus- ja yhteistyösopimusten tekemisen myötä), jotta muut kuin tulliesteet voidaan poistaa ja jotta voidaan toteuttaa tehokkaita toimia väärinkäytösten torjumiseksi.
Olisi myös toivottavaa tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden teollisuusmaiden kanssa, käynnistää sääntelyä koskevia vuoropuheluita ja yhdenmukaistaa vähitellen teknisiä ja terveysmääräyksiä heikentämättä kuitenkaan Euroopan unionin kansalaisille tarjottavaa suojaa.
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (27.11.2007)
kansainvälisen kaupan valiokunnalle
Eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyä koskeva EU:n strategia
(2007/2185(INI))
Valmistelija: Edit Herczog
EHDOTUKSET
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
– ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman globaalista Euroopasta – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat[1],
A. ottaa huomioon, että tarkistetussa Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Euroopan unionin teollisuusyrityksiltä vakaan kilpailukyvyn kehittämistä ja ylläpitämistä maailman markkinoilla,
B. ottaa huomioon, että kilpailukyky perustuu etenkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk‑yritykset) osalta yhä lisääntyvässä määrin tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin,
C. ottaa huomioon, että kilpailukyvyn kehittämisen kaksi edellytystä ovat varma energiansaanti ja EU:n yritysten esteettömät mahdollisuudet käyttää uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa,
D. ottaa huomioon, että EU pystyy niin yhdentyneenä markkina-alueena kuin kansainvälisenä organisaationakin asiantuntemuksensa ja neuvottelutaitojensa vuoksi tehokkaasti edistämään EU:n yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille,
1. panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen koordinoida EU:n kauppapolitiikan ja markkinoille pääsyä koskevan strategian tavoitteita ja välineitä tavalla, joka hyödyntää tehokkaasti EU:n potentiaalia kansainvälisen kaupan ja kilpailukyvyn saroilla;
2. korostaa kohdennetun ja teemakohtaisen priorisoinnin merkitystä (alakohtaisen priorisoinnin sijaan) EU:n yritysten ulkoisen kilpailukyvyn parantamisessa ja vaatii erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksia suojaavien sääntöjen kehittämistä ja tehokasta täytäntöönpanoa;
3. kehottaa jäsenvaltioita, liike-elämän järjestöjä ja muita edustusjärjestöjä yhdessä komission kanssa tehostamaan pyrkimyksiään ja myötävaikuttamaan yhteistyöhön, vertailuanalyyseihin sekä tietämyksen ja parhaiden käytänteiden vaihtoon, sillä jaettuna Euroopan unionia koskeva kaupallinen tieto palvelee paremmin EU:n yritysten tavoitteita ja etenkin kolmansien maiden markkinoilla toimivia pk-yrityksiä.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
22.11.2007 |
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
36 0 0 |
|
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jan Březina, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, David Hammerstein, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Radu Ţîrle, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Neena Gill, Lambert van Nistelrooij, Vladimir Urutchev |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Holger Krahmer, Umberto Pirilli |
||
- [1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0196.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
18.12.2007 |
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
22 5 1 |
|
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Francisco Assis, Graham Booth, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Ignasi Guardans Cambó, Jacky Hénin, Syed Kamall, Sajjad Karim, Alain Lipietz, Caroline Lucas, Marusya Ivanova Lyubcheva, Erika Mann, David Martin, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Iuliu Winkler, Corien Wortmann-Kool |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Stavros Arnaoutakis, Jean-Pierre Audy, Jens Holm, Jan Marinus Wiersma |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Guy Bono, Ulrich Stockmann |
||