Mietintö - A6-0003/2008Mietintö
A6-0003/2008

    MIETINTÖ energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta ja mahdollisuuksien toteuttamisesta

    8.1.2008 - (2007/2106(INI))

    Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
    Esittelijä: Fiona Hall


    Menettely : 2007/2106(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A6-0003/2008
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A6-0003/2008
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta ja mahdollisuuksien toteuttamisesta (2007/2106(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon komission 19. lokakuuta 2006 antaman tiedonannon, jonka otsikkona on Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen (KOM(2006)0545),

    –   ottaa huomioon edellä mainittuun, 19. lokakuuta 2006 päivättyyn komission tiedonantoon liitetyn komission työasiakirjan (SEC(2006)1173),

    –   ottaa huomioon toimintasuunnitelman vaikutusten arvioinnin (SEC(2006)1174) toimintasuunnitelman tiivistelmän (SEC(2006)1175),

    –   ottaa huomioon komission 10. tammikuuta 2007 antaman tiedonannon Energiapolitiikka Euroopalle (KOM(2007)0001),

    –   ottaa huomioon 8. ja 9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät Eurooppa-neuvoston toimintasuunnitelman (2007–2009) ‑ Euroopan energiapolitiikka (7224/07) hyväksymisestä,

    –   ottaa huomioon 22 päivänä syyskuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/75/ETY kodinkoneiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin[1],

    –   ottaa huomioon 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/91/EY rakennusten energiatehokkuudesta[2],

    –   ottaa huomioon 11 päivänä helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla[3],

    –   ottaa huomioon 6 päivänä heinäkuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista[4],

    –   ottaa huomioon 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/32/EY energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista[5],

    –   ottaa huomioon 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/1005/EY Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen tekemisestä[6] ja kyseisen sopimuksen tekstin[7],

    –   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta (KOM(2006)0576)

    –   ottaa huomioon 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta[8] ja erityisesti sen II osaston III luvun "Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma",

    –   ottaa huomioon 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007‑2013)[9],

    –   ottaa huomioon 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 761/2001 organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä)[10],

    –   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiatehokkuudesta annetusta vihreästä kirjasta "Enemmän tuloksia vähemmällä"[11],

    –   ottaa huomioon 14. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi ‑ Vihreä kirja[12],

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan

    –   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0003/2008),

    A. katsoo että, jos lämpötilat maailmassa nousevat yli kahdella celsiusasteella yli esiteollisen ajan tason, seurauksena on kaoottinen ilmastonmuutos, kuten muun muassa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin toukokuussa 2007 antamassa kertomuksessa todetaan; katsoo, että hiilidioksidipäästöjä on jyrkästi leikattava vuoteen 2015 mennessä, jos maailmanlaajuinen lämpeneminen halutaan pysäyttää kahden celsiusasteen tasolle; katsoo, että tehokkaampi energian käyttö on nopein ja kustannustehokkain keino vähentää hiilidioksidipäästöjä,

    B.  katsoo, että energiatehokkuudella on tärkeä merkitys vähennettäessä Euroopan unionin riippuvuutta energiantuonnista, pyrittäessä vastaamaan tulevaan energialähteiden puutteeseen ja rajoitettaessa energiahintojen korotusten vaikutusta,

    C. ottaa huomioon, että energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan liittyvässä vaikutusten arvioinnissa tunnustettiin täytäntöönpanomahdollisuuksien puute kaikilla hallinnon tasoilla komissiossa ja arvioitiin, että tarvitaan 20 henkilöä lisää, jotta toimintasuunnitelma saataisiin toteutettua,

    D. ottaa huomioon, että ainoastaan viisi jäsenvaltiota on saattanut direktiivin 2002/91/EY asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään,

    E.  ottaa huomioon, että direktiivissä 2006/32/EY edellytetään, että jäsenvaltiot esittävät kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmansa komissiolle 30. kesäkuuta 2007 mennessä, mutta toteaa, että 1. syyskuuta 2007 mennessä komissio oli vastaanottanut ainoastaan yhdeksän kansallista toimintasuunnitelmaa ja 30. lokakuuta 2007 mennessäkin vain 15 kansallista toimintasuunnitelmaa,

    F.  ottaa huomioon, että direktiivin 2004/8/EY soveltaminen jäsenvaltioiden toimesta on kansainvälisillä energiamarkkinoilla myöhässä ja kaikkea muuta kuin täydellistä,

    G. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on yksi maailman rikkaimpia ja teknisesti kehittyneimpiä alueita; ottaa huomioon, että Euroopan unioni on lisännyt tuotantoaan lähes 40 prosentilla ja henkeä kohti laskettua keskimääräistä tuloaan kolmanneksella vuodesta 1990 lähtien; ottaa huomioon, että energia- ja sähköntuotantoresurssien kysyntä kasvoi samanaikaisesti vain 11 prosenttia,

    H. toteaa, että - jos annetaan oikeanlaisia poliittisia signaaleja - tuottavuutta voitaisiin tieto- ja viestintätekniikalla lisätä yli EU:n 20 prosentin tavoitteen; katsoo, että tietynlaisesta teknologiasta, kuten älykkäästä sähköverkkotekniikasta, älykkäistä hallintajärjestelmistä ja Specknet-perusteisesta tietotekniikasta olisi siksi annettava toimivia poliittisia suosituksia,

    1.  on tyytyväinen edellä mainittuun energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan 2006 sekä sen tavoitteeseen ja soveltamisalaan;

    2.  katsoo, että teknisesti ja taloudellisesti on täysin mahdollista parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä autonomisista rakenteellisista vaikutuksista tai hintavaikutuksista aiheutuvien mahdollisten parannusten ohella ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että tämä tavoite sekä ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet saavutetaan;

    3.  panee syvästi huolestuneena merkille, että olemassa olevan energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa on puutteellista ja jäljessä aikataulusta;

    4.  painottaa, että energiatehokkuuspolitiikkaa on sovellettava kaikilla hallinnon tasoilla;

    5.  toteaa, että direktiiviä 2004/8/EY ei ole jäsenvaltioissa pantu täysimääräisesti täytäntöön ja että sen täytäntöönpano on pahasti myöhässä;

    6.  arvostelee sitä, ettei komissio ole palkannut riittävästi virkamiehiä huolehtimaan siitä, että niin toimintasuunnitelma kuin sen perustana oleva energiatehokkuutta koskeva lainsäädäntö pantaisiin täysin ja nopeasti täytäntöön;

    7.  pahoittelee, että toimintasuunnitelmaan sisältyvistä vuonna 2007 toteutettavista komission 21 toimenpiteestä ainoastaan kolme on pantu täytäntöön 1. syyskuuta 2007 mennessä, mutta toteaa kuitenkin, että 30. lokakuuta 2007 mennessä komissio ilmoitti vuodeksi 2007 suunnitelluista 21 toimesta 16:n edenneen mallikkaasti; pahoittelee, että ensisijaisia tuoteryhmiä koskevien energiatehokkuuden vähimmäisstandardien asettamista koskeva aikataulu on pahasti pettänyt;

    8.  arvostelee sitä, että useiden jäsenvaltioiden hallitukset eivät ole asettaneet etusijalle energiatehokuutta koskevan lainsäädännön täysimääräistä ja nopeaa saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöään eikä sen täysimääräistä ja nopeaa täytäntöönpanoa puheistaan ilmastonmuutoksen torjumisesta ja EU:n energiantuonnin vähentämisestä huolimatta;

    9.  kehottaa komissiota kiirehtimään Euroopan energia-asioiden suunnitteluneuvoston (CEER) kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelua, johon sisällytetään yhteiset suuntaviivat ja yhteiset menettelysäännöt, jotta energian loppukäyttö tehostuisi kaikilla aloilla;

    10. kehottaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita arvioimaan pikaisesti ja rehellisesti kapasiteettiaan koskevat puutteet ja muut esteet, joiden vuoksi ne eivät ole tähän mennessä kyenneet panemaan täysin täytäntöön energiatehokkuutta koskevaa lainsäädäntöä, ja arvioimaan, kuinka nämä puutteet ja esteet voitaisiin poistaa;

    11. panee erityisesti merkille vaikeudet saada helposti ja nopeasti energiatehokkuutta koskevaa tietoa ja organisatorista tukea tarvittaessa; toteaa, että tämä tarve saattaa syntyä yhtäkkiä (esimerkiksi kun kodinkone tai muu laite menee rikki) tai se voi liittyä erityisiin tapahtumiin (esimerkiksi muutto); uskoo, että kansalaisten käytännön tarpeisiin vastaamatta jättäminen vesittää monet energiatehokkuutta koskevat suunnitelmat, ja korostaa siksi käytännön avun ja etukäteisrahoituksen merkitystä;

    12. korostaa, että tieto- ja viestintätekniikoita olisi edistettävä avaintekijänä, jolla edistetään energiansäästöä useilla aloilla kuten liikenteessä, rakentamisessa, energia-alalla ja valmistuksessa; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana komission tutkimusta, jolla arvioidaan tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien useiden johtavien teknologioiden mahdollista vaikutusta energiatehokkuuden parantamiseen EU:n taloudessa ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä; kehottaa komissiota sisällyttämään tutkimuksen aihealueeseen älykkäät hallintajärjestelmät yleisesti ja älykkäät jakeluverkkotekniikat sekä sulautetut järjestelmät erityisesti;

    Koneet ja laitteet

    13. on tyytyväinen strategiaan energiatehokkuuden vähimmäisstandardien käyttöönotosta, ja kehottaa komissiota vakiinnuttamaan ne ja soveltamaan niitä vuoteen 2008 mennessä ilmastointilaitteiden ja kaikentyyppisten tv-vastaanottimiin liitettävien kotipäätteiden tapauksessa; kehottaa toteuttamaan tämän toimen dynaamisen merkintöjen uudelleentarkastelun yhteydessä, ja toteaa, että CE-merkintä voi tukea energiatehokkuutta koskevien vähimmäisstandardien täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan lisää varoja markkinoiden valvontaan;

    14. hyväksyy sen, että kotien valaistus lisätään ensisijaisten tuoteryhmien luetteloon ja painottaa, että komissio pitäytyy ehdotettuun aikatauluun tehottomimpien lamppujen vetämiseksi pois markkinoilta maaliskuussa 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti;

    15. panee merkille LED-lampputekniikan viimeaikaisen kehityksen; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuudet LED-lamppuja koskevan tutkimuksen edistämiseen ja niiden käytön lisäämiseen;

    16. vaatii komissiota vahvistamaan aikataulut kaikkien energiatehottomimpien laitteiden, välineiden ja muiden energiaa kuluttavien tuotteiden, kuten terassilämmittimien, markkinoilta poistamiseksi;

    17. on tyytyväinen lepovirtakulutuksen vähentämisen painottamiseen ja sellaisten tuotteiden ja tekniikoiden yleistymiseen, jotka varmistavat, että energiaa kuluttavat tuotteet ja välineet käyttävät energiaa vain silloin, kuin sitä todella tarvitaan; kehottaa komissiota esittämään valmiustilatoimintoa koskevan yhden watin energiatehokkuusvaatimuksen ja analyysin siitä, mitä energiasäästöjä on mahdollista saavuttaa sekä vähentämällä tarpeetonta valmiustilakulutusta että tekemällä siitä lopun varsinkin, mitä tulee passiiviseen valmiustilaan;

    18. panee tyytyväisenä merkille uuden Energy Star -sopimuksen, jossa vahvistetaan yhteiset toimistolaitteita koskevat energiatehokkuusstandardit, allekirjoittamisen Yhdysvaltojen kanssa ja erityisesti täytäntöönpanoasetukseen sisältyvän määräyksen energiatehokkuuden huomioimisen pakollisuudesta julkisten hankintojen yhteydessä; kehottaa komissiota jatkamaan neuvotteluja EU:n ja USA:n välisen Energy Star -yhteistyön laajentamisesta muihin tuotteisiin EU:n ja USA:n huippukokouksessa 30. huhtikuuta 2007 tehtyjen sitoumusten mukaisesti;

    19. pitää myönteisenä ehdotusta energiatehokkuuden vähimmäisstandardien asettamisesta kaikille muille merkittävästi energiaa käyttäville koneille ja laitteille vuoteen 2010 mennessä; kehottaa komissiota aloittamaan markkinoilla olevista vähiten energiatehokkaista tuotteista;

    20. tukee komissiota sen pyrkimyksissä kehittää kriteerit lämmitys- ja jäähdytystekniikoiden ympäristömerkinnälle, joka koskee erityisesti energian primaarikäyttöä, jotta voidaan varmistaa, että käyttäjät saavat luotettavaa tietoa rakennusten lämmitys- ja jäähdytysmarkkinoilla saatavana olevista tehokkaimmista ja ympäristöystävällisimmistä vaihtoehdoista;

    21. vaatii noudattamaan tiukasti vuonna 2006 säädettyjä älykkäiden mittareiden asentamista koskevia vaatimuksia, jotta parannetaan kuluttajien tietoisuutta sähkön käytöstä, helpotetaan sähköntoimittajien mahdollisuuksia hallita tehokkaammin kysyntää ja autetaan parantamaan energiatehokkuustilastoja koskevia vaatimuksia;

    22. kehottaa laatimaan standardin älykkäiden lämpömittareiden käytöstä keskuslämmitysjärjestelmissä ja kaukolämpöverkoissa, jotta loppukäyttäjiä voidaan kannustaa vastuullisuuteen (“maksa käytön mukaan”) ja poistaa vastuullisuutta heikentävät kiinteähintaiset järjestelmät;

    23. katsoo, että teollisuusteknologian olisi varmistettava, että tuotannossa käytetään vähemmän energiaa; uskoo, että ajoneuvojen painoa vähentämällä ja kuljetusmuotojen valinnalla voidaan saada huomattavaa energiansäästöä;

    Rakennusten energiatehokkuutta koskevat vaatimukset

    24. vaatii komissiota aloittamaan rikkomismenettelyn niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole asianmukaisesti saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään tai täysimääräisesti panneet täytäntöön direktiiviä 2002/91/EY;

    25. katsoo, että koska rakennukset ovat pitkäikäisiä, on äärimmäisen tärkeää noudattaa uudisrakentamisessa mahdollisimman korkeita energiatehokkuusstandardeja ja korjata olemassa olevat rakennukset nykyisten standardien mukaisiksi; katsoo, että energiatehottomien rakennusten purkamista yhdistettynä energiatehokkaiden uusien rakennusten rakentamiseen voitaisiin toisinaan tukea kunnostamisen vaihtoehtona;

    26. kehottaa komissiota tarkistamaan direktiiviä 2002/91/EY siten, että sen 6 artiklan soveltamisala kattaa vuodesta 2009 alkaen kaikki rakennukset, joita on tarpeen lämmittää tai jäähdyttää, niiden koosta riippumatta;

    27. kehottaa komissiota lämmityskattiloiden tehokkuutta tarkistettaessa ottamaan huomioon, että sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitetut kattilat ovat tehokkaimpia, ja vahvistamaan lämmityskattiloiden energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset sen mukaisesti;

    28. on tyytyväinen ehdotukseen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten asettamisesta uusille ja korjattaville rakennuksille sekä rakennusten osille, kuten ikkunoille ja ikkunakalvoille;

    29. kehottaa komissiota ehdottamaan sitovaa vaatimusta, että kaikki uudet rakennukset, joita on tarpeen lämmittää ja/tai jäähdyttää, on rakennettava passiivitaloja koskevien normien tai vastaavien muita kuin asuinrakennuksia koskevien normien mukaisesti vuodesta 2011 alkaen, ja vaatimusta passiivisten lämmitys- ja jäähdytyssovellusten käytöstä vuodesta 2008 alkaen;

    30. kehottaa komissiota harkitsemaan kaikkien rakennusten asteittaista yhdistämistä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoihin, jotta voidaan vähentää fossiilisen polttoaineen käyttöä lämmitykseen ja jäähdytykseen hyödyntämällä energian siirtämisessä syntyvää hävikkiä;

    31. kehottaa komissiota verotusta ja muita energiatehokkuutta edistäviä toimia miettiessään harkitsemaan passiivista lämmitystä ja jäähdyttämistä palvelevia arkkitehtonisia ratkaisuja, kuten lämpöominaisuuksiltaan soveltuvia rakenteita;

    32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään uusiutuvilla energialähteillä tuotettavaa kaukojäähdytystä tehokkaana vaihtoehtona, jolla vastataan mukavuusjäähdytyksen kasvavaan kysyntään;

    33. kehottaa komissiota luomaan avoimen tietokannan, johon unionin kansalaisilla on pääsy, kansallisista, alueellisista ja paikallisista toimenpiteistä, joilla edistetään energiatehokkuutta rakennuksissa, erityisesti rahoitustoimenpiteistä, niin että voidaan vaihtaa parhaita käytänteitä EU:ssa ja julkista tietoa ja tietoisuutta;

    Energian tuotanto ja jakelu

    34. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiinsa tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäämistä, sähkö-, lämpö- ja jäähdytyshuollon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja edistämiseen siirtymistä ja yleisemmin niiden käytön edistämistoimenpiteitä sekä pienimuotoista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa haittaavien hallinnollisten esteiden poistamista koskevia suunnitelmia; kehottaa komissiota suhtautumaan kielteisesti niihin kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiin, joista nämä kohdat puuttuvat;

    35. huomauttaa, että liikenne ja jakelu ovat energiahävikin ja sähkökatkojen aiheuttajia, ja korostaa pientuotannon sekä hajautetun ja monipuolistetun tuotannon mahdollista tehtävää toimitusvarmuuden turvaamisessa ja hävikin vähentämisessä; katsoo, että olisi luotava kannustimia, joilla tähdätään infrastruktuurin kehittämiseen, energiansiirron ja -jakelun hävikin vähentämiseksi;

    36. kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota lämpömarkkinoihin, sillä lämmön osuus on suurin energian kulutuksessa, ja välineisiin (kaupunkisuunnittelu, lämpökartoitus, kannustimet investoinneille), joiden avulla voidaan ottaa liikalämpö talteen uusiutuvista energialähteistä kehittämällä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysinfrastruktuureja;

    37. kehottaa komissiota seuraamaan tarkkaan direktiivin 2004/8/EY[13] täytäntöönpanoa ja arvioimaan, ovatko tukijärjestelmät riittäviä valjastamaan käyttöön tehokasta yhteistuotantoa koskevan kansallisen potentiaalin;

    38. kiinnittää komission huomion siihen, että olisi tarjottava paikallisia jäähdytysverkkoja tehokkaana vaihtoehtona, jolla tyydytetään mukavuusjäähdytyksen kasvavaa kysyntää ja vähennetään voimakkaasti CO2-päästöjä;

    39. kehottaa komissiota laajentamaan nykyisten taloudellisten kannustimien soveltamisalaa toimiin, joiden avulla uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa voidaan syöttää fossiilisista polttoaineista saatavaa energiaa varten rakennettuihin olemassa oleviin verkkoihin; katsoo, että nykyisten verkkojen kohentamisella voitaisiin kuitenkin tehostaa uusiutuvista energialähteistä saatavan energian tuotantoa nopeammin ja halvemmin ja että tällaisten pikaisten parannustoimien avulla voitaisiin samalla parantaa toimitusvarmuutta;

    Liikenne

    40. kehottaa komissiota asettamaan energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset kaikille liikennemuodoille julkinen liikenne mukaan luettuna; korostaa, että tarvitaan energiatehokas liikennepolitiikka, jossa asetetaan etusijalle julkinen liikenne, pyöräily ja kävely kaupunkiympäristössä; pitää myönteisenä kaupunkiliikennettä koskevaa vihreää kirjaa, ja kehottaa komissiota käynnistämään aloitteen, joka koskisi erityisesti kaupunkiliikennettä ja ilmastonsuojelun, energiansäästön ja kansanterveyden sisällyttämistä kaupunkien kestävään liikkuvuuspolitiikkaan; kehottaa Euroopan unionin kaupunkeja harkitsemaan keinoja vähentää autojen ja henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi ruuhkamaksujen avulla; muistuttaa, että kaikkia myytäviä uusia henkilöautoja koskevat sitovat vuotuiset enimmäisrajat autojen päästöille auttavat Euroopan unionia saavuttamaan sitovat hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitteensa;

    41. vaatii muuttamaan kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja[14] 13 päivänä joulukuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/94/EY siten, että voidaan säätää autojen merkitsemisestä selkeillä kodinkoneissa käytettyjen merkintöjen kaltaisilla A–G-merkeillä; ehdottaa, että vähintään 20 prosenttia uusien autojen mainontaan ja markkinointiin käytettävästä tilasta käytetään polttoainetehokkuudesta ja päästöistä tiedottamiseen;

    42. pitää valitettavana myös sitä, että neuvosto ei vieläkään ole hyväksynyt henkilöautojen verotusta koskevaa direktiiviehdotusta, jonka tarkoituksena on vähentää CO2-päästöjä Kioton pöytäkirjasta johtuvien EU:n velvoitteiden mukaisesti, ja vaatii direktiivin pikaista täytäntöönpanoa;

    43. kehottaa komissiota laatimaan puitestrategian kaupunkien ja niiden ympäristön joukkoliikenteen tehokkuuden merkittäväksi parantamiseksi, mikä edellyttää, että kaupunkien ja niiden ympäristön joukkoliikennejärjestelmien liikenteenharjoittajat tekevät tutkimuksia, mukaan lukien toteutettavuustutkimuksia, joissa huomio kohdistetaan järjestelmä-, tehokkuus- ja palvelutasoihin, ja joiden strategisena tavoitteena on, että horisontaalisten tukiohjelmien käyttöönottoa mukautetaan, ja pyritään siten kehittämään julkisen liikenteen järjestelmiä niin, että suunnitelmat täyttävät tiukemmat tehokkuus- ja jatkuvuusvaatimukset;

    44. pitää ilahduttavana Clean Sky -yhteistyritystä, jonka tavoitteena on tuottaa vihreämpiä, ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ilma-aluksia;

    Rahoitusjärjestelyt ja aluepolitiikka

    45. pitää tärkeänä mahdollisuutta saada rakennerahoitusta energiatehokkuuden rahoittamiseen sellaisista laitoksista kuin Euroopan investointipankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki sekä yksityisistä pankeista;

    46. kehottaa komissiota nostamaan kolmesta prosentista viiteen vähimmäisprosenttimäärään sitä rakennerahasto- ja koheesiorahasto-osuutta, joka pitäisi käyttää olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, ja vaatimaan jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti tätä mahdollisuutta;

    47. pahoittelee, että suuri osa energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetusta EU-rahoituksesta on liian monimutkaista JEREMIE-aloitteen (Joint European Resources for Micro to Medium Enterprises Initiative) olemassaolosta huolimatta; toteaa, että yksinkertaisen ja helposti käytettävissä olevan rahoituksen puute on valtava este sellaisille pienyrityksille ja erityisesti mikroyrityksille, joilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää monimutkaisia ohjelmia;

    48. panee merkille tutkimuksen ja kehittämisen ja innovaatioiden elintärkeän merkityksen energiatehokkuuden alalla; kehottaa jäsenvaltioita, alueviranomaisia, paikallisviranomaisia ja kansalaisjärjestöjä hyödyntämään rahoitusta, jota on tarjolla seitsemännen puiteohjelman, rakennerahastojen ja kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelman/ Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelman puitteissa, joiden tarkoituksena on stimuloida energiatehokkuutta koskevaa tutkimusta ja edistää uusiutuvaa energiatekniikkaa sekä uusien energian siirtämisen ja varastoimisen muotojen kehittämistä energiahukan vähentämiseksi; kehottaa komissiota vastaamaan avokätisesti energiatehokkuustutkimusta koskeviin rahoituspyyntöihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että energiatehokkuus asetetaan etusijalle pyrittäessä hyödyntämään EU:n tutkimus- ja kehittämisohjelmia mahdollisimman hyvin;

    49. pyytää, että mikroyrityksiä kohdellaan samoin kuin kotitalouksia ja että niille tarjotaan hyvin yksinkertaista rahoitusta, kuten etukäteistukia, energiatehokkuutta koskeviin parannuksiin;

    50. kehottaa komissiota tukemaan valtiontukisääntöjä, jotka ovat suotuisampia energiatehokkuutta koskevia toimia kohtaan (esim. ekoinnovointi ja tuottavuuden parantaminen); katsoo, että niiden sääntöjen olisi oltava yksinkertaisia, käytännöllisiä ja avoimia ja että niillä olisi poistettava esteitä energiatehokkuutta koskevien toimenpiteiden tehokkaalta toteuttamiselta;

    51. kehottaa komissiota ehdottamaan mahdollisimman pian erityisiä toimia energiatehokkuuden parantamiseksi erittäin syrjäisillä alueilla; katsoo, että näiden toimien olisi sovelluttava kyseisten alueiden erityispiirteisiin, jotka johtuvat niiden pysyvästi vaikeista olosuhteista;

    52. korostaa paikallisten ja alueellisten energiaviranomaisten roolia energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimien tehokkaassa täytäntöönpanossa; kehottaa ottamaan kaikki (eurooppalaiset, kansalliset ja paikalliset) viranomaiset mukaan energiatehokkuutta koskevien toimintasuunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon;

    Verotus

    53. kehottaa neuvostoa rohkaisemaan jäsenvaltioita soveltamaan alennettua arvonlisäverokantaa sellaiseen työhön ja sellaisiin materiaaleihin ja rakennusten osiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta; kehottaa neuvostoa varmistamaan, että yleinen verojärjestelmä vastaa yhtenäisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamista koskevaa tavoitetta;

    54. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikin puolin mahdollisuutta soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa työhön kunnostettaessa ja korjattaessa yksityisasuntoja niiden energiatehokkuuden parantamiseksi; on tyytyväinen komission päätökseen arvioida verohelpotusten merkitystä kuluttajien saamisessa ostamaan energiatehokkaimpia laitteita ja yritysten saamisessa tuottamaan sellaisia laitteita ja edistämään niiden käyttöä;

    55. toteaa verotuksen kuuluvan jäsenvaltioiden toimivaltaan; katsoo jäsenvaltioiden valitsemien verotustoimien kuuluvan osana kaikkiin kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiin; kannattaa ympäristökustannusten sisällyttämistä hintoihin;

    56. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityisiä kannustimia rohkaistakseen kotitalouksia, mikroyrityksiä ja yksityisiä vuokranantajia toteuttamaan energiatehokkuutta edistäviä toimia;

    57. katsoo, että verokannustimia voisi joissakin olosuhteissa olla käytettävissä energian käytön kannalta tehottomien rakennusten purkamiseen silloin, kun se yhdistyy uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentamiseen;

    Energiakäyttäytymisen muuttaminen

    58. kiinnittää huomiota julkisen sektorin merkittävään rooliin energiatehokkaiden ratkaisujen edistämisessä;

    59. katsoo, että energiatehokkuutta koskevat koulutusohjelmat ovat avainasemassa erityisesti pk-yritysten kannalta; toteaa, että rakentamiseen ja energiahuoltoon soveltuvan innovatiivisen tekniikan kehittämiseen tarvitaan suuri joukko asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä; on huolestunut siitä, että jäsenvaltiot eivät ole vielä tuottaneet energiatehokkuuteen liittyviä taitoja koskevia asianmukaisia koulutusohjelmia; vaatii, että henkilöresursseja koskevat vaatimukset kuuluvat olennaisesti kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiin;

    60. kannustaa alue- ja paikallisviranomaisia tiiviin yhteistyökumppanuuden kehittämiseen alueellisten energiaviranomaisten kanssa energia-alalla ja siihen liittyvillä aloilla toimivien ammattilaisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi; korostaa, että on tarpeen luoda paremmin koordinoituja verkostoja paikallisten toimijoiden välille, jotta energiatehokkuuden alan parhaita käytäntöjä voidaan välittää vähemmän kehittyneille alueille;

    61. korostaa, että julkisten hankintojen sekä energiakatselmusten kaltaisten palvelujen avulla voitaisiin vähentää jätteitä ja hyödyntää kunkin rakennuksen energiapotentiaalia tähänastista paremmin; kehottaa jäsenvaltioita ja niiden alue- ja paikallisviranomaisia sekä muita julkisviranomaisia näyttämään esimerkkiä hallinnollisten rakennusten ohella myös muissa julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, yliopistoissa ja sairaaloissa sekä vesi-, energia-, liikenne- ja postipalvelujen alalla toimivissa laitoksissa;

    62. kehottaa komissiota lisäämään talouskäyttäytymistä ja inhimillistä päätöksentekoa koskevaa tutkimusta niin, että voidaan helpottaa tulevien energiatehokkuutta koskevien tiedotuskampanjoiden laatimista (kuten Kestävän energian Eurooppa -kampanja) ja siten saada niistä mahdollisimman paljon hyötyä;

    63. on sitä mieltä, että energiatehokkuuden parantaminen lähtee kotoa; kehottaa komissiota, neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ottamaan johtoaseman vaatimalla esimerkillisten energiatehokkuusstandardien asettamista kaikille EU:n toimielinten rakennuksille osana laajaa toimielinten energian käytön auditointia, minkä olisi koskettava työ- ja matkajärjestelyjä, kannustimia ja sijoittautumisia sekä koneita ja hankintoja;

    64. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään - vuosittain - eurooppalaisen energiatehokkuustoimintapäivän;

    65. katsoo, että huipputeknologian ala voi ratkaisevalla tavalla lisätä kuluttajien tietoisuutta ja halua osallistua energiatehokkuuden parantamiseen tarjoamalla tuotteita, jotka ovat sekä energiatehokkaita että paremman laatuisia;

    66. katsoo, että energiantoimittajien ja kuluttajien väliset energiapalvelusopimukset ovat tehokas keino parantaa lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden tehokkuutta; kehottaa komissiota poistamaan tämäntyyppisten sopimusten tekemisen tiellä olevat hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet;

    Kaupungit

    67. pitää tärkeänä vaihtaa tietoja kaupunkien parhaista energiatehokkuutta koskevista käytänteistä ja edistää niitä; katsoo, että olemassa oleva Eurocities-foorumi voisi olla tehokas kanava tämän tavoitteen toteuttamiseen;

    68. vaatii komissiota ja Euroopan unionin muita toimielimiä toimimaan yhteistyössä EU:n suurten kaupunkien kanssa, edistäen kumppanuusmäärärahoja ja hyvien käytänteiden jakamista tärkeimpien kaupunkien välillä;

    69. on tyytyväinen Convenant of Mayors -aloitteeseen, joka saa 20–30 pormestaria Euroopan suurimmista ja kehittyneimmistä kaupungeista toimimaan pysyvässä verkostossa, ja haluaa lisätietoja sen perustamisesta; painottaa kuitenkin, että Convenant of Mayors -verkoston olisi täydennettävä jo olemassa olevien samanlaisten verkostojen toimintoja;

    Maailmanlaajuinen ulottuvuus

    70. kannattaa komission ehdotusta perustaa energiatehokkuutta käsittelevä kansainvälinen yhteistyöfoorumi; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä energiatehokkuuden alalla sen varmistamiseksi, että uudet määräykset ja normit eivät hajaannuta maailmanmarkkinoita; katsoo, että näiden kansainvälisten - kahdenvälisten ja monenvälisten - sopimusten ei pidä merkitä ainoastaan yhteistä sitoutumista energiatehokkuuden vähimmäisstandardeihin vaan myös energiatehokkaan teknologian vaihtoon; toteaa, että teknologian vaihto on strategisesti välttämätöntä ja edellyttää yleisen edun mukaista suhtautumista teollis- ja tekijänoikeuksiin;

    71. panee merkille meneillään olevan teknisen työn yhteisistä energiatehokkuusstandardeista Kiinan kanssa; on huolestunut siitä, että työ saattaa vesittyä jäsenvaltioiden välisen koordinaation puutteen vuoksi, mikä voi aiheuttaa levottomuutta kolmansissa maissa; kehottaa standardeja koskevaan integroituun lähestymistapaan;

    72. panee merkille laajan huolestuneisuuden siitä, että Venäjä ei kykene tyydyttämään kotimaista ja sopimuksiin perustuvaan kaasun kysyntää, ja kehottaa komissiota energian toimitusvarmuuden varmistamiseksi antamaan lisäresursseja EU:n ja Venäjän väliselle energiatehokkuutta koskevalle vuoropuhelulle niin, että erityistä huomiota kiinnitetään Venäjän kaukolämpöverkkojen ajantasaistamiseen ja öljykentillä nykyisin palavan kaasun hyödyntämiseen;

    73. on tyytyväinen neuvoston aloitteeseen Afrikan ja EU:n energiakumppanuudesta ja pyytää, että tässä kumppanuudessa annetaan etusija Afrikan energiatehokkaalle ja kestävälle kasvulle;

    o

    o o

    74. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

    • [1]  EYVL L 297, 13.10.1992, s. 16. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
    • [2]  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 65.
    • [3]  EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50.
    • [4]  EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29.
    • [5]  EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64.
    • [6]  EUVL L 381, 28.12.2006, s. 24.
    • [7]  EUVL L 381, 28.12.2006, s. 26.
    • [8]  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15.
    • [9]  EUVL L 412, 30.12.2006, a. 1.
    • [10]  EYVL L 114, 24.4.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363 20.12.2006, s. 1).
    • [11]  EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 273.
    • [12]  EUVL C 317 E, 23.12.2006, s. 876.
    • [13]  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/8/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta (EUVL l 52, 21,2,2004, s. 50).
    • [14]  EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16. Direktiivi viimeksi muutettu asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

    PERUSTELU

    Tausta

    Viimeisin tutkimustieto osoittaa, että maailmalla on ainoastaan kahdeksan vuotta aikaa torjua maailman lämpeneminen. Jos maailmanlaajuiset lämpötilat nousevat enemmän kuin kaksi celsiusastetta esiteollisen ajan lämpötiloihin verrattuna, ilmastonmuutoksen ennustetaan riistäytyvän hallinnasta.

    Energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain ja nopein keino torjua kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatehokasta teknologiaa on jo paljon olemassa ja sitä voidaan ottaa käyttöön paljon nopeammassa tahdissa kuin uusilta suurilta rakennushankkeilta on edellytetty.

    Energiatehokkuuden parantaminen on myös ratkaisevan tärkeää EU:n pyrkimyksissä parantaa energiahuoltoa erityisesti Venäjän kaasusta riippuvaisten jäsenvaltioiden energiahuoltoa. Energiantuottajamaiden ei pitäisi myöskään väheksyä energiatehokkuuden merkitystä. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvion mukaan energiamäärä, joka vastaa viidennestä Venäjän viennistä eurooppalaisiin OECD-maihin, voitaisiin säästää kehittyneen teknologian ja tehokkaamman energiankäytön avulla Venäjällä.

    Energiatehokkuudella on myös tärkeä merkitys Lissabonin agenda toteuttamisessa: energiatehokkuus on sama kuin taloudellinen tehokkuus. Energiatehokas teollisuus on työllistää voimakkaasti, uusia työpaikkoja syntyy ennen kaikkea rakennusten korjaamisen alalla. Komission jäsenen Piebalgsin arvion mukaan (Berliini, huhtikuu 2007) 1000m2 kynnysarvon poistaminen rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin 6 artiklasta johtaisi 250 000 uuden työpaikan syntymiseen sekä merkitsisi 70 miljoonan öljyekvivalenttitonnin (Mtoe) säästöjä ja hiilidioksidipäästöjen vähenemistä 140 Mtoe:lla.

    Energiatehokkuuden strateginen sääntely on ehdottoman välttämätöntä. Vaikka energiaintensiteetti on kasvanut EU:ssa vuoden 1990 jälkeen, se ei vielä vastaa vuosittaista bruttokansantuotteen kasvua, mikä merkitsee sitä, että energian loppukäyttö on siitä huolimatta kasvanut. Päästökauppa tarjoaa nyt keskeisen maailmanlaajuisen välineen ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta ei ole mitään todisteita tai ennakkotapauksia siitä, että yksinomaan markkinamekanismeilla olisi kyetty ratkaisemaan näitä ongelmia lyhyellä aikavälillä. Energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ilmastonmuutoksen hallintaan tarvittavan ajan sisällä edellyttää, että kuluttajat valitsevat rajallisesta vaihtoehtojen joukosta tuotteita, jotka ovat entistä energiatehokkaampia.

    Komission puheenjohtaja Barroso korosti komission energiatehokkuuden toimintasuunnitelman strategista merkitystä käynnistämällä suunnitelman henkilökohtaisesti lokakuussa 2006.

    Toimintasuunnitelman vahvuudet ja heikkoudet

    Esittelijä on tyytyväinen toimintasuunnitelmaan ja erityisesti siinä painotettuun rakennusten ja laitteiden energiantuhlauksen torjumiseen.

    Toimintasuunnitelmassa hahmotellaan strateginen linja. Rakennuksiin, jotka käyttävät energiaa yli 40 prosenttia, sovelletaan uusien rakennusten tiukkoja standardeja ja niihin liittyy toimia, joita käytetään olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen – 75 prosenttia näistä toimista on edelleen käytössä vuonna 2050. Esittelijä katsoo, että energiatehokkuusstandardien on oltava tiukkoja ja että niiden on koskettava kaikkia rakennuksia, jotka vaativat lämmittämistä tai jäähdyttämistä ja siten käyttävät energiaa. Uudisrakentamisessa olisi kiirehdittävä passiivitaloja koskeviin normeihin siirtymistä. Lämmitykseen ja jäähdytykseen mahdollisimman vähän energiaa käyttävien passiivitalojen rakentamiseen tarvittava teknologia ja asiantuntemus on jo olemassa, mutta sitä on levitettävä paremmin.

    Komissio ehdottaa dynaamista merkintäsuunnitelmaa, johon liittyy toimia vähiten energiatehokkaiden tuotteiden poistamiseen markkinoilta. Nämä toimet on toteutettava tiukan aikataulun mukaisesti, jotta ne olisivat tehokkaita. Esittelijä katsoo, että laitteiden merkintään sovellettava lähestymistapa olisi myös tehokas keino autojen hiilidioksidipäästöjen torjumiseen ja että se olisi otettava käyttöön muiden komission ehdottamien toimien lisäksi.

    Esittelijä on tyytyväinen toimintasuunnitelman henkeen mutta kyseenalaistaa voimakkaasti sen toteuttamismahdollisuuden. Toimintasuunnitelma ei ole mikään erillinen asiakirja. Se liittyy ja perustuu aikaisempaan energiatehokkuutta koskevaan lainsäädäntöön, ennen kaikkea direktiiviin rakennusten energiatehokkuudesta, ekologista suunnittelua koskevaan direktiiviin ja energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annettuun direktiiviin. Jotta nykyinen toimintasuunnitelma voisi toimia, aikaisempi lainsäädäntö olisi pitänyt panna asianmukaisesti täytäntöön. Näin ei kuitenkaan ole tehty.

    Sekä komissio että jäsenvaltioiden hallitukset ovat vakavasti laiminlyöneet velvollisuutensa panna täytäntöön energiatehokkuutta koskeva lainsäädäntö. Komissio ei ole palkannut riittävästi henkilöstöä varmistaakseen nykyisen EU:n energiatehokkuuden toimintasuunnitelman kulmakivien, rakennusdirektiivin ja energiatehokkuuden kansallisten toimintasuunnitelmien, täysimääräisen ja kiireellisen täytäntöönpanon. Jäsenvaltiot eivät ole ymmärtäneet energiatehokkuuden strategista merkitystä ja tarvetta asettaa sitä ensisijaiseksi poliittiseksi tavoitteeksi.

    Euroopan parlamentin tehtävänä on nyt osoittaa poliittista johtajuutta, joka on puuttunut molemmilta muilta toimielimiltä. Valittujen EU:n edustajien on seurattava mahdollisimman tarkasti toimintasuunnitelman toteuttamista niin Euroopan parlamentissa kuin kansallisissa parlamenteissa sekä sellaisten valvontaelinten kuin Energy Watch -järjestön avulla sen varmistamiseksi, että toimintasuunnitelma pannaan täysimääräisesti ja aikataulun mukaisesti täytäntöön.

    Annexes:

    Source: "Energy and Transport in figures, 2006 - Part 2: Energy", European Commission, DG-TREN in cooperation with Eurostat.

    Implementing measures under Directive on the Ecodesign of Energy-using Products (2005/32/EC) - State of play and next steps

    Source: http://ec.europa.eu/energy/demand/legislation/images/planning_overview_first_15_products.gif

    talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (21.11.2007)

    teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

    energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta: mahdollisuuksien toteuttaminen
    (2007/2106(INI))

    Valmistelija: Heide Rühle

    EHDOTUKSET

    Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    A. ottaa huomioon, että Eurooppa tuhlaa edelleen vähintään 20 prosenttia energiastaan tehottomuuden vuoksi, ja että kyvyttömyytemme käyttää energiaa tehokkaasti aiheuttaa yli 100 miljardin euron vuosikustannukset vuoteen 2020 mennessä,

    B.  ottaa huomioon, että energiansäästön kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan 27–30 prosenttia asuinkiinteistöjen ja liikerakennusten; 25 prosenttia valmisteteollisuuden ja 26 prosenttia liikenteen käyttämästä energiasta,

    1.  pitää myönteisenä energiatehokkuuden parantamista koskevaa komission yhdennettyä lähestymistapaa; korostaa tässä yhteydessä jälleen kerran opetuksen ja tiedotuksen roolia tietoisuuden lisäämisessä ja käytöksen muuttamisen edistämisessä;

    2.  korostaa sellaisen taloudellisen toimintaympäristön merkitystä, joka edistää investoimista tutkimukseen ja kehittämiseen, ja edistää innovointia ja teknistä edistystä; toteaa jälleen kerran loppuun saatettujen energian sisämarkkinoiden etuja sekä ympäristön että Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta; kannattaa merkittävää siirtymistä työvoiman verottamisesta ympäristöveroihin;

    3.  muistuttaa, että energiasäästöjen toteuttaminen on tehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä edistää energiatehokkaiden teknologioiden ja tuotteiden suurten edelläkävijämarkkinoiden markkinoita;

    4.  korostaa, että yleistä tietoisuutta ja motivaatiota energian säästämiseen olisi vahvistettava Euroopan kansalaisten keskuudessa; katsoo, että olisi harkittava kansalaisille ja liikeyrityksille suunnattavia massiivisia tiedotuskampanjoita, joita mahdollisesti voitaisiin tukea myös EU:n yhteisrahoituksella;

    5.  katsoo, että julkisia hankintoja koskevat normit saattavat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuden parantamiseen; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia panemaan kaikilta osin täytäntöön vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY[1] ympäristölausekkeet ja sisällyttämään niihin energiatehokkuutta koskevat näkökohdat;

    6.  on samaa mieltä siitä, että energiatehokkuus rakennusalalla on ensisijainen tavoite;

    7.  pitää myönteisenä kaupunkikehityksen ja sosiaalisen asuntotuotannon uudistamisen selkeää tukemista vuosia 2007–2013 koskevan koheesiopolitiikan uusissa kehyksissä;

    8.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään täysimääräisesti hyväkseen mahdollisuutta työvoiman alennettuun arvonlisäkantaan, jotta yksityisasuntoja voidaan energiatehokkuuden parantamiseksi kunnostaa ja korjata; kehottaa neuvostoa noudattamaan yleistä verojärjestelmää yhtenäisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi;

    9.  kehottaa komissiota tarkastamaan EU:n toimielinten rakennusten energiasäästöt ja edistämään vastaavien tarkastusten täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden kaikkien julkisten rakennusten osalta;

    10. pitää äärimmäisen tärkeänä toteuttaa energiasäästöjä liikennealalla; kannattaa ympäristökustannusten sisällyttämistä hintoihin;

    11. pitää valitettavana myös sitä, että neuvosto ei vieläkään ole hyväksynyt henkilöautojen verotusta koskevaa direktiiviehdotusta, jonka tarkoituksena on vähentää CO2-päästöjä Kioton pöytäkirjasta johtuvien EU:n velvoitteiden mukaisesti, ja vaatii direktiivin pikaista täytäntöönpanoa;

    12. katsoo, että täysimääräiset säästöt liikennealalla edellyttävät merkittävää siirtymistä muihin liikennemuotoihin; pitää välttämättömänä kannustaa julkisen liikenteen, yhteiskuljetusten sekä muiden kuin moottoriliikenteeseen perustuvien liikennemuotojen käyttöä Euroopan kaupungeissa liikenteen yhä kasvavien ympäristövaikutusten vähentämiseksi;

    13. katsoo, että henkilöautojen energiatehokkuutta olisi parannettava yhdennetyllä lähestymistavalla, millä voidaan saavuttaa moottoriteknologian polttoaineensäästösäästötavoitteet ja tehostaa myös muiden toimien, kuten ympäristöystävällisen ajotavan, tieinfrastruktuurin parantamisen ja liikenteen organisoinnin ympäristönsuojelua edistävien tavoitteiden toteuttamista;

    14. muistuttaa yhtenäisten toimien merkityksestä energiatehokkuuden yhteydessä; korostaa, että EU:n ympäristötavoitteita, erityisesti energiatehokkuustavoitteita olisi noudatettava asianmukaisesti EU:n rakennerahastojen ja EU:n tutkimus- ja kehittämisaloitteiden painopistealojen valinnassa;

    15. vaatii alakohtaisia energiansäästösopimuksia ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista tärkeimmillä teollisuus- ja palvelualoilla; vahvistaa tässä yhteydessä tarpeen vahvistaa keskinäisellä tunnustamisella ja täytäntöönpanon keskinäisellä valvonnalla toimintaedellytysten yhtäläisyyttä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan varmistaa, että ympäristövaatimusten noudattaminen, energiansäästövälineet mukaan luettuina, ei vaaranna Euroopan kilpailukykyä.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    21.11.2007

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    38

    0

    1

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Slavi Binev, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, Christian Ehler, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in 't Veld, Piia-Noora Kauppi, Wolf Klinz, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Cristobal Montoro Romero, Joseph Muscat, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Manuel António dos Santos, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Cornelis Visser, Sahra Wagenknecht.

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Harald Ettl, Ján Hudacký, Werner Langen, Thomas Mann, Gianni Pittella

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

    Holger Krahmer

    • [1]  EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1.

    ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (11.10.2007)

    teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle


    Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta: Mahdollisuuksien toteuttaminen (2007/2106(INI))

    Valmistelija: Evangelia Tzampazi

    EHDOTUKSET

    Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon "Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen" ja kannattaa suunniteltuja ensisijaisia toimia kehottaen samalla panemaan ne pikaisesti täytäntöön;

    2.  panee tyytyväisenä merkille, että kevään huippukokouksessa 2007 sitouduttiin selkeästi saavuttamaan tavoite energiankulutuksen vähentämisestä 20 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä, mikä puolestaan edistää tavoitetta kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä 20 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä, Euroopan unionin yksipuolisena sitoumuksena, jota voidaan nostaa 30 prosenttiin koordinoidusti muiden teollisuusmaiden tekemien samanlaisten sitoumusten kanssa; kannattaa lisäksi vähentämistä koskevien energia-aloittain jaoteltujen välitavoitteiden asettamista;

    3.  panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen tehdä puitesopimuksia tärkeimpien ulkopuolisten kauppakumppanimaiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, ja kehottaa tekemään tällaisia sopimuksia sellaisten maiden kanssa, joilla on pitkälle kehittynyttä teknologiaa energian tehokkaan muuntamisen, jakelun ja käytön alalla;

    4.  korostaa, että energiatehokkuuden alaa koskevan voimassa olevan yhteisön lainsäädännön (esim. rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2002/91/EY, merkinnöistä annetun direktiivin 92/75/EY, ekologisesta suunnittelusta annetun direktiivin 2005/32/EY ja energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun direktiivin 2006/32/EY) pikainen täytäntöönpano ja valvonta vaikuttaisivat siihen, että prosentuaalinen tavoite saavutettaisiin puoliksi; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään asianmukaisesti, vahvistamaan ja parantamaan energiatehokkuutta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia, ja kehottaa komissiota varmistamaan jo hyväksyttyjen direktiivien asianmukaisen siirtämisen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanon vahvistettuihin määräaikoihin mennessä;

    5.  kannattaa näkemystä, jonka mukaan energiaa voidaan säästää eniten parantamalla rakennusten ja liikenteen energiatehokkuutta siten, että painotetaan mahdollisuuksia kehittää kaupunkiliikennettä ja julkisia rakennuksia; pyytää sen vuoksi, että näillä aloilla ryhdytään ensisijaisiin toimiin energiatehokkuuden parantamiseksi; pyytää lisäksi rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistamista, jotta sen soveltamisalaa voitaisiin laajentaa ja siihen voitaisiin sisällyttää tehokkuutta koskevat Euroopan unionin vähimmäisvaatimukset; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita kehittämään julkista liikennettä samoin kuin rautatie-, meri- ja sisävesiliikennettä;

    6.  kehottaa komissiota edellyttämään energiatehokkuuden lisäämistä uusissa rakennuksissa sekä laatimaan säädöksiä energiatehokkuudesta pakollisena ehtona vanhojen rakennusten kunnostamiselle, ja vaatimaan, että huomattava osa energiantarpeesta täytetään uusiutuvista energialähteistä; kehottaa komissiota tätä tarkoitusta varten tarjoamaan erityistä tukea, taloudellisten kannusteiden muodossa, rakennusten kunnostustöille, jotka toteutetaan energiatehokkuusehtojen noudattamiseksi;

    7.  myöntää, että usean perheen asuinrakennusten/yhteiskunnan tukemien asuntojen kunnostustarve on kiireellinen ongelma, joka koskee huomattavaa määrää EU:n kansalaisia, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa; kehottaa näin ollen EU:n tulevia rakennerahastoja tarkasteltaessa lisäämään rahoitusta, jota voitaisiin käyttää näiden rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen uusissa jäsenvaltioissa;

    8.  huomauttaa, että liikenne ja jakelu ovat energiahävikin ja sähkökatkojen aiheuttajia, ja korostaa pientuotannon sekä hajautetun ja monipuolistetun tuotannon mahdollista tehtävää toimitusvarmuuden turvaamisessa ja hävikin vähentämisessä; katsoo, että olisi luotava kannustimia, joilla tähdätään infrastruktuurin kehittämiseen, energiansiirron ja -jakelun hävikin vähentämiseksi;

    9.  korostaa, että markkinoihin perustuvien välineiden (esimerkiksi niin sanottujen valkoisten todistusten) sekä taloudellisten kannustimien (esimerkiksi vihreään verotuspolitiikkaan rohkaisemisen) merkitys yritysten energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa ei pelkästään riitä ja että sen vuoksi olisi otettava käyttöön tilapäistä julkista ja yhteisön rahoitusta, jotta olisi mahdollista ohjata resursseja aiempaa tehokkaammin tutkimukseen, teknologisiin innovaatioihin ja energiatehokkuuteen "saastuttaja maksaa" -periaatteen pohjalta;

    10. kannustaa jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen veropolitiikkaansa energiatehokkuuden kannalta ja jos tämä katsotaan tehokkaaksi, hyödyntämään verokannustimia ryhtyen kuitenkin samalla toimiin mahdollisten haitallisten yhteiskunnallisten vaikutusten torjumiseksi;

    11. korostaa, että energiakatselmusten kaltaisten palvelujen avulla voitaisiin vähentää jätteitä ja hyödyntää kunkin rakennuksen energiapotentiaalia tähänastista paremmin; kehottaa jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä hallinnollisten rakennusten ohella myös muissa julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, yliopistoissa ja sairaaloissa;

    12. painottaa, että tutkimusta, tietämyksen siirtoa ja ekoinnovointia energiatehokkaiden tekniikoiden alalla on edistettävä tukemalla investointeja ja vaihtamalla parhaita käytänteitä sekä siirtämällä teknologiaa, mistä saattaa seurata talouskasvua, työllisyyden lisääntymistä sekä vertailuetua eurooppalaiselle taloudelle, minkä lisäksi edellä mainitut toimet edistävät Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista; korostaa seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja muiden yhteisön rahoitusvälineiden tehtävää;

    13. kehottaa komissiota säätämään energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset osana ekologista suunnittelua koskevaa direktiiviä; pyytää merkitsemistä koskevan direktiivin tarkistamista, jotta siihen voitaisiin sisällyttää uusia tuotteita, sekä näiden kahden direktiivin välisen koheesion vahvistamista siten, että kuluttajien tietoisuus lisääntyisi ja heidän olisi helpompi tehdä valistuneita valintoja yksiselitteisen ja kokonaisvaltaisen järjestelmän puitteissa;

    14. korostaa, että on edistettävä energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa koulutus- ja tiedotuskampanjoin, jotta kuluttajilla olisi paremmat mahdollisuudet tehdä tietoon pohjautuvia valintoja kulutustavaroita hankkiessaan ja käyttää niitä myöhemmin järkevästi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti;

    15. korostaa julkisviranomaisten merkittävää asemaa energiatehokkuuden parantamisen kannustajina, ja kannattaa energiatehokkuutta koskevien vaatimusten sisällyttämistä julkisia hankintasopimuksia koskeviin yhteisön säännöksiin;

    16. kannustaa komissiota toimimaan johtavassa asemassa energiatehokkuutta koskevan sopimuksen ajamisessa; kehottaa komissiota sisällyttämään energiatehokkuuden EU:n kahdenvälisiin sopimuksiin kolmansien maiden kanssa;

    17. painottaa, että energiatehokkuuspolitiikkaa on sovellettava kaikilla hallinnon tasoilla;

    18. kehottaa komissiota laajentamaan nykyisten taloudellisten kannustimien soveltamisalaa toimiin, joiden avulla uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa voidaan syöttää fossiilisista polttoaineista saatavaa energiaa varten rakennettuihin olemassa oleviin verkkoihin; katsoo, että nykyisten verkkojen kohentamisella voitaisiin kuitenkin tehostaa uusiutuvista energialähteistä saatavan energian tuotantoa nopeammin ja halvemmin ja että tällaisten pikaisten parannustoimien avulla voitaisiin samalla parantaa toimitusvarmuutta.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    9.10.2007

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    35

    0

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Adamos Adamou, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Hiltrud Breyer, Dorette Corbey, Jill Evans, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Satu Hassi, Jens Holm, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Urszula Krupa, Peter Liese, Jules Maaten, Linda McAvan, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Vittorio Prodi, Guido Sacconi, Daciana Octavia Sârbu, Karin Scheele, Carl Schlyter, Richard Seeber, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Anja Weisgerber

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Lambert van Nistelrooij

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

    Vincenzo Aita, Manuel Medina Ortega

    aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (9.10.2007)

    teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

    energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta: Mahdollisuuksien toteuttaminen
    (2007/2106(INI))

    Valmistelija: Tiberiu Bărbuleţiu

    EHDOTUKSET

    Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa

    sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin

    hyväksyy:

    1.  suhtautuu myönteisesti energiatehokkuutta koskevaan komission tiedonantoon[1], mutta pahoittelee, että jäsenvaltioiden näkemys ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoprosessista puuttuu, että niistä tiedottaminen on puutteellista ja niitä koskevat tiedot riittämättömiä ja että eri hallintotasojen koordinointi selvästi puuttuu;

    2.  painottaa EU:n alue- ja paikallisviranomaisten keskeistä asemaa pyrittäessä saavuttamaan tavoitetta, 20 prosentin energiansäästöä vuoteen 2020 mennessä[2]: viranomaiset voivat vaikuttaa omilla toimillaan kuluttajina, hallinnoijina, toimittajina, sääntelijöinä ja neuvonantajina, joilla on velvollisuus valvoa energiapäätöksiä ja vaikuttaa niihin; suhtautuu näin ollen myönteisesti komission aikomukseen helpottaa hajautetussa tuotannossa tuotetun sähkön liittämistä yleiseen sähkönjakeluverkkoon erityisesti parempaan yhteentoimivuuteen tähtäävien toimien avulla; kehottaa komissiota antamaan etusijan hajautetulle sähköntuotannolle ja tarkentamaan lainsäädäntövälinettä, jota se aikoo ehdottaa, sekä määrittämään säännösten täytäntöönpanoaikataulun ja sen, minkälaisia toimijoita otetaan mukaan ja mitkä ovat niiden sopimusehdot;

    3.  on tyytyväinen Convenant of Mayors -aloitteeseen, joka saa 20–30 pormestaria Euroopan suurimmista ja kehittyneimmistä kaupungeista toimimaan pysyvässä verkostossa, ja haluaa lisätietoja sen perustamisesta; painottaa kuitenkin, että Convenant of Mayors ‑verkoston olisi täydennettävä jo olemassa olevia samanlaisia verkostoja;

    4.  kehottaa komissiota kiirehtimään Euroopan energia-asioiden suunnitteluneuvoston (CEER) kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelua, johon sisällytetään yhteiset suuntaviivat ja yhteiset menettelysäännöt, jotta energian loppukäyttö tehostuisi kaikilla aloilla;

    5.  kehottaa komissiota vaatimaan rakennerahastojen täytäntöönpanon painopistealoja koskevien toimenpideohjelmien tarkastamisen yhteydessä, että energiatehokkuutta tuetaan systemaattisesti kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa uusia jäsenvaltioita tukemaan tehokkaasti yhteisön varojen suuntaamista energiatehokkuuteen kannustaen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käyttöä rakennusten kunnostamiseksi asetuksen (EY) N:o 1080/2006[3] rajoissa sekä kaukolämpöjärjestelmien uudenaikaistamista ja pienimuotoista yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa;

    6.  kehottaa alueellisia ja paikallisia toimijoita hyödyntämään JASPERS-, JEREMIE- ja JESSICA -aloitteiden tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia ja teknistä tukea energiatehokkuuden parantamishankkeiden kehittämisen edistämiseksi; vaatii, että näiden aloitteiden käytännön toteutuksesta annetaan ymmärrettävää ja täsmällistä tietoa laajalti alueellisella tasolla;

    7.  kehottaa komissiota ehdottamaan mahdollisimman pian erityisiä toimia energiatehokkuuden parantamiseksi erittäin syrjäisillä alueilla; katsoo, että näiden toimien olisi sovelluttava kyseisten alueiden erityispiirteisiin, jotka johtuvat niiden pysyvästi vaikeista olosuhteista;

    8.  kehottaa kaikkia alue- ja paikallisviranomaisia laatimaan alueellisia ja paikallisia energiatehokkuussuunnitelmia ja kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole saattaneet rakennusten energiatehokkuudesta annettua direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään, niin tekemään[4]; pyytää komissiota kehittämään valvontamekanismeja koskevat suuntaviivat direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä luomaan tarkat arviointijärjestelmät;

    9.  korostaa kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ratkaisevan tärkeää asemaa energiatehokkaiden tuotteiden markkinoinnissa muun muassa olemassa olevaa lainsäädäntöä ja energiatehokkuusmerkintää koskevien julkisten tiedotuskampanjojen avulla;

    10. kannustaa alue- ja paikallisviranomaisia toimimaan esimerkkinä ottamalla käyttöön energiansäästöohjelmia julkisissa rakennuksissa ja sisällyttämällä energiatehokkuutta koskevat kriteerit julkisiin hankintoihin; kehottaa komissiota tukemaan paikallisviranomaisten sitoutumista yhteisiin energiatehokkaiden tuotteiden hankintoihin laatimalla selkeät puitteet, jotka helpottavat mitattavissa olevien tavoitteiden ja laatukriteereiden määrittämistä;

    11. kannustaa alue- ja paikallisviranomaisia tiiviin yhteistyökumppanuuden kehittämiseen alueellisten energiaviranomaisten kanssa energia-alalla ja siihen liittyvillä aloilla toimivien ammattilaisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi; korostaa, että on tarpeen luoda paremmin koordinoituja verkostoja paikallisten toimijoiden välille, jotta energiatehokkuuden alan parhaita käytäntöjä voidaan välittää vähemmän kehittyneille alueille;

    12. painottaa tarvetta levittää tietoa energiatehokkuudesta paikallisella ja alueellisella tasolla; kehottaa siksi kouluttamaan ja vahvistamaan paikallisia työryhmiä energiatehokkuuden edistämiseksi.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    4.10.2007

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    39

    1

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Jana Bobošíková, Wolfgang Bulfon, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Ambroise Guellec, Marian Harkin, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Jamila Madeira, Mario Mantovani, Sérgio Marques, Miguel Angel Martínez Martínez, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, Lambert van Nistelrooij, Markus Pieper, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Emanuel Jardim Fernandes, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Miloslav Ransdorf, Toomas Savi, Richard Seeber, Nikolaos Vakalis

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

    Mariela Velichkova Baeva, Zbigniew Zaleski

    • [1]  Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen (KOM(2006)0545).
    • [2]  Komission vihreä kirja energiatehokkuudesta ”Enemmän tuloksia vähemmällä” KOM(2005)0265).
    • [3]  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta, EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1.
    • [4]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, rakennusten energiatehokkuudesta.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    19.12.2007

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    49

    0

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Jan Březina, Jerzy Buzek, Dragoş Florin David, Den Dover, Nicole Fontaine, Romana Jordan Cizelj, Angelika Niebler, Paul Rübig, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras, Norbert Glante, Mary Honeyball, Reino Paasilinna, Anni Podimata, Dagmar Roth-Behrendt, Britta Thomsen, Catherine Trautmann, Lena Ek, Anne Laperrouze, Romano Maria La Russa, Rebecca Harms, Umberto Guidoni, Vladimír Remek, Renato Brunetta, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Herbert Reul, Ján Hudacký, Dominique Vlasto, Adam Gierek, Pia Elda Locatelli, Atanas Paparizov, Andres Tarand, Šarūnas Birutis, Jorgo Chatzimarkakis, Fiona Hall, Patrizia Toia, David Hammerstein, Claude Turmes, Miloslav Ransdorf

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Danutė Budreikaitė, Joan Calabuig Rull, Avril Doyle, Edit Herczog, Eija-Riitta Korhola, Pierre Pribetich, Lambert van Nistelrooij, Silvia-Adriana Ţicău, Vladimir Urutchev

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)