MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille annetun direktiivin 2004/40/EY muuttamisesta (kahdeksastoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

28.1.2008 - (KOM(2007)0669 – C6‑0394/2007 – 2007/0230(COD)) - ***I

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Jan Andersson
(Yksinkertaistettu menettely - työjärjestyksen 43 artiklan 1 kohta)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille annetun direktiivin 2004/40/EY muuttamisesta (kahdeksastoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

(KOM(2007)0669 – C6‑0394/2007 – 2007/0230(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0669),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 137 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0394/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0012/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät)[1] aiheutuville riskeille on kahdeksastoista yksittäinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi.

Direktiivi on osa neljän direktiivin pakettia, joka koskee työntekijöiden altistumista fysikaalisista tekijöistä aiheutuville riskeille, kuten melulle, tärinälle, sähkömagneettisille kentille ja optiselle säteilylle. Direktiivin toimilla suojataan työntekijöitä riskeiltä, jotka liittyvät sähköisiin, magneettisiin ja sähkömagneettisiin kenttiin. Se ei kuitenkaan koske pitkäaikaisia, esimerkiksi karsinogeenisiä, vaikutuksia, jotka saattavat johtua altistumisesta sähköisille, magneettisille ja sähkömagneettisille kentille, koska syy- ja seuraussuhdetta ei ole todistettu tieteellisesti.

Suunnitelluilla toimilla luodaan perussuojelun taso kaikille unionin alueen työntekijöille, mutta jäsenvaltioilla on mahdollisuus säilyttää tai ottaa käyttöön tiukempia määräyksiä. Direktiivin täytäntöönpanoa ei myöskään voida käyttää perusteena kussakin jäsenvaltiossa sovellettavien (mahdollisesti tiukempien) määräysten heikentämiselle ennen direktiivin voimaantuloa.

Direktiivissä määritellään kaksi erilaista työntekijöiden altistumista koskeva tyyppiarvoa:

· "altistumisen raja-arvot", jotka direktiivin liitteen taulukossa 1 määritellään niiden taajuuksien perusteella, joiden tunnistetaan aiheuttavan haitallisia vaikutuksia ihmisen sydän- ja verisuonijärjestelmään tai keskushermostoon tai jotka voivat aiheuttaa koko kehoon kohdistuvaa lämpörasitusta sekä liiallista kudosten paikallista kuumenemista;

· "toiminta-arvot" eli arvot, joiden ylittäminen edellyttää työnantajilta tässä direktiivissä määriteltyjä toimia. Näiden toiminta-arvojen noudattamisella varmistetaan asiaa koskevien altistumisen raja-arvojen noudattaminen. Nämä toiminta-arvot on otettu ionisoimattoman säteilyn komitean (ICNIRP) laatimista ohjeista. Ne sisältyvät direktiivin liitteen taulukkoon 2 (13 taajuutta, joita sovelletaan kaikkiin sähkömagneettisiin kenttiin ja jotka perustuvat suoraan mitattavissa oleviin parametreihin).

Direktiivissä määritellään myös eri tyyppisiä velvoitteita, joita työnantajien on noudatettava.

Altistumisen määrittely ja riskien arviointi

· pätevien palveluntuottajien suorittama säännöllinen arviointi, mittaus ja laskenta sähkömagneettisista kentistä, joille työntekijät altistuvat;

· tämän arvioinnin säilyttäminen soveltuvassa tallennusmuodossa, jotta sitä voidaan tutkia myöhemmin;

· riskien arvioinnissa (muiden muassa altistumisen tason, taajuusspektrin, keston ja tyypin suhteen) on otettava huomioon epäsuorat vaikutukset, kuten lääkinnällisten sähkölaitteiden häiriöt ja herkästi syttyvien aineiden syttymisestä aiheutuvat tulipalot ja räjähdykset.

Riskien estämistä tai vähentämistä koskevat säännökset

Kun toiminta-arvot ylitetään, työnantajien on laadittava ja toteutettava toimintasuunnitelma, joka käsittää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä raja-arvot ylittävän altistumisen estämiseksi (vaihtoehtoiset työmenetelmät, asianmukaisten työvälineiden valinta, työpisteiden parempi suunnittelu jne.). Työnantajilla ei kuitenkaan ole velvoitetta toimia näin, jos he voivat osoittaa, että työntekijöihin ei kohdistu terveydellisiä riskejä.

Jos altistumisen raja-arvot työnantajan toteuttamista toimista huolimatta ylittyvät, työnantajan on välittömästi huolehdittava siitä, että altistusta vähennetään sallitulle tasolle.

Terveydentilan seuranta

Direktiivillä säädetään altistuneiden työntekijöiden terveydentilan asianmukaisesta seurannasta, jotta sähkömagneettiselle kentälle altistumisesta aiheutuvat kielteiset seuraukset estettäisiin.

Jos altistuminen ylittää raja-arvot työntekijöille on annettava mahdollisuus lääkärintarkastukseen. Jos käy ilmi, että altistumisesta on ollut haittaa kyseisten työntekijöiden terveydelle, riskien arviointi on suoritettava uudelleen.

Hyväksymistä ja kansalliseen lainsäädäntöön sisällyttämistä koskeva määräaika

Direktiivi hyväksyttiin 29 päivänä huhtikuuta 2004 ja se tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2004, jolloin se julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Direktiivin 13 artiklassa säädettiin, että määräaika tämän direktiivin sisällyttämiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 30 päivänä huhtikuuta 2008.

Uutta tieteellistä näyttöä, kasvavia huolenaiheita

Ammatilliset järjestöt ja muuta asianosaiset ovat viime kuukausina ilmaisseet huolensa direktiivin tieteellisen perustan varmuudesta ja väittäneet erityisesti, että direktiiviin sisältyvät toiminta- ja raja-arvot ovat suhteettomia ja haittaisivat tiettyjen alojen, kuten teollisuuden, tutkimuksen ja lääketieteen työtä ja tiettyjä toimintoja, kuten magneettikuvausta, sillä arvot haittaisivat normaalia työtä ja estäisivät toiminnan kehittämistä ilman, että välineitä käyttävien työntekijöiden suojelun taso paranee.

EMPL-valiokunta halusi kuulla ensi tilassa näistä huolenaiheista ja 7. maaliskuuta 2007 pidettyyn kokoukseen kutsuttiinkin Euroopan radiologiyhdistyksen edustajat kertomaan näkemyksiään direktiivin mukanaan tuomista uhista lääketieteelliselle toiminnalle ja tutkimukselle sekä erityisesti magneettikuvaukselle. Komission edustajana johtaja Van der Pas sitoutui kuuntelemaan näitä huolenaiheita, teettämään tutkimuksia direktiivin toiminta- ja raja-arvojen liiallisesta tiukkuudesta ja pitämään tämän valiokunnan ajan tasalla tutkimuksista ilmenevien uusien elementtien ja mahdollisten lisätoimien toteuttamisvaihtoehtojen suhteen. Tähän liittyen komissio ilmoitti myös mahdollisuudesta lykätä direktiivin täytäntöönpanon määräaikaa, jos näiden tutkimusten alustavista tuloksista käy ilmi, että väitteet olivat perusteltuja.

Komissio on jo täyttänyt velvoitteensa, mutta ehdottaa nyt direktiiviä, jolla pyritään muuttamaan alkuperäisen direktiivin 2004/40/EY täytäntöönpanopäivää lykkäämällä sitä neljällä vuodella uuteen päivämäärään 30. huhtikuuta 2012. Tämän jakson aikana komissio kerää uutta tieteellistä näyttöä sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista työntekijöihin, jotka käyttävät näitä koneita eri aloilla ja erilaisissa työtehtävissä. Mitä todennäköisimmin komissio aikoo antaa uuden ehdotuksen, johon sisältyy tarkempia toimia ja raja-arvoja sähkömagneettisille kentille, jolloin voidaan varmistaa tasapaino työntekijöiden mahdollisten terveysriskien ja kyseisen tekniikan tehokkaan käytön tuomien hyötyjen välillä.

Jotkut toimet onkin jo aloitettu: Kesäkuussa 2007 julkaistiin Britannian hallituksen käynnistämä tutkimus magneettikuvauslaitteiden lähistöllä olevien sähkömagneettisten kenttien arvioinnista sekä Hollannin ja Belgian kansanterveyslaitosten yhteistutkimus EU:n direktiivin mahdollisesti aiheuttamista rajoituksista magneettikuvauslaitteille. Molemmissa asiakirjoissa selvitettiin lääketieteellisen yhteisön esittämien väitteiden todenmukaisuutta. Lisäksi ionisoimattoman säteilyn komitea (ICNIRP) on parhaillaan uudistamassa ohjeitaan staattisista magneettikentistä ja ajallisesti muuttuvista matalataajuuskentistä, joihin direktiivi alun perin perustui: nämä tutkimukset voisivat vahvistaa, että toiminta- ja raja-arvojen olisi oltava vähemmän ankaria kuin matalataajuisia kenttiä koskevassa direktiivissä. Samaan aikaan Maailman terveysjärjestö WHO on uudistamassa sähkömagneettisia kenttiä koskevia ympäristöterveysvaatimuksiaan vastaamaan paremmin tuoreimpia tieteellisiä tutkimuksia. Lisäksi komissio on käynnistänyt riippumattoman tutkimuksen, joka on lähtenyt hyvin liikkeelle: tutkimuksen tulokset ovat odotettavissa vuonna 2008.

Esittelijän kanta

Esittelijä tukee komission tavoitteita: hän katsoo komission tavoin, että on viisasta lykätä tämän direktiivin siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä, koska eräiden toimialojen ilmaisemat huolenaiheet vaikuttavat perustelluilta. Onkin syytä tutkia uutta tieteellistä näyttöä sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kyseisiä koneita käyttävien työntekijöiden terveyteen. Esittelijä harkitsi mahdollisuutta esittää tarkistus, jolla komission olisi pitänyt antaa tutkimuksen tilaa koskeva väliaikaraportti Euroopan parlamentille. Lopulta hän olla tekemättä niin, koska on parempi, että komissiolle annetaan riittävästi aikaa tarvittavan tutkimuksen tekemiseen ja tietojen analysoimiseen kokonaiskuvan ja tulosten selvittämiseksi.

Esittelijä katsoo kuitenkin, että komissio on vastuussa Euroopan parlamentille, ja siksi tämä valiokunta pitää oikeutenaan kutsua komissio koska tahansa selvittämään suoritettujen tutkimusten tilaa ja ensimmäisiä niihin liittyviä tuloksia.

Samanaikaisesti esittelijällä ei ole epäilystäkään, etteikö sähkömagneettiselle säteilylle altistumisen vaikutuksia koskeva direktiivi olisi tarpeellinen. Siksi hän katsoo, että komissio ei saa lykätä tämän alan oikeudellisen välineen täytäntöönpanoa. Käsiteltävänä olevan direktiivin voimaantulon lykkääminen vuoteen 2012 siihen sisältyvien altistusarvojen uudelleentarkastelun vuoksi vaikuttaa riittävältä, ja periaatteessa tämän määräajan lykkääminen entisestään ei ole perusteltua direktiivin ja sen voimaantulon tarkastelemiseksi uudelleen. EMPL-valiokunta aikoo tarkkailla tiiviisti komission toimintaa tässä asiassa.

Edellä mainituista syistä esittelijä ehdottaa käsiteltävänä olevan komission ehdotuksen hyväksymistä ilman tarkistuksia.

• [1]  EUVL L 159, 30.4.2004, s.1. Korjattu EUVL L 184, 24.5.2004, s.1.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Työntekijöiden altistuminen fysikaalisista tekijöistä aiheutuville riskeille (sähkömagneettiset kentät)
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0669 – C6-0394/2007 – 2007/0230(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	26.10.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 13.11.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Jan Andersson 20.11.2007
Yksinkertaistettu menettely - päätös tehty (pvä)	17.12.2007
Valiokuntakäsittely	22.1.2008
Hyväksytty (pvä)	23.1.2008
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	28.1.2008