MIETINTÖ kasvua ja työllisyyttä koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista (Osa: jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat): uuden syklin käynnistäminen (2008–2010)

4.2.2008 - (KOM(2007)0803 – 2007/2275(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Margarita Starkevičiūtė

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kasvua ja työllisyyttä koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista (Osa: jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat): uuden syklin käynnistäminen (2008–2010)

(2007/0000(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon kasvua ja työllisyyttä koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista (2008–2010) (KOM(2007)0803, osa V),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian toteutus jäsenvaltioissa ja alueilla EU:n koheesiopolitiikan kautta vuosina 2007–2013” (KOM(2007)0798),

–   ottaa huomioon 27 jäsenvaltion esittämät kansalliset Lissabonin uudistusohjelmat,

–   ottaa huomioon maaliskuussa 2000, maaliskuussa 2001 ja maaliskuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon komission kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat (2005–2008) (KOM(2005)0141) (yhdennetyt suuntaviivat),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Strateginen kertomus kasvua ja työllisyyttä koskevasta uudistetusta Lissabonin strategiasta: uuden syklin käynnistäminen (2008–2010" (KOM(2007)0803),

–   ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan eduista: menestyminen globalisaation aikakaudella [1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 99 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 107 ja 45 artiklan

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0029/2008),

A. ottaa huomioon, että makrotaloudellinen vakaus turvataan erilaisten talouspolitiikkojen järkevällä yhdistelmällä; ottaa huomioon, että vakauteen kohdistuviin haasteisiin ei pitäisi vastata ainoastaan makrotaloudellisilla toimenpiteillä vaan myös panemalla täytäntöön rakenteellisia uudistuksia tavara-, työvoima- ja pääomamarkkinoilla,

B.  ottaa huomioon, että on tehtävä enemmän, jotta EU:ta ja jäsenvaltioita voidaan valmistaa globalisaatioon ja jotta voidaan lujittaa taloudellisen menestyksen perusteita ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä,

C. ottaa huomioon, että EU:n laajentumisista ja syvemmästä yhdentymisestä aiheutuvan ainutlaatuisen kilpailuedun tarjoama liikevoima voidaan ”muuttaa pääomaksi kaikille”,

D. ottaa huomioon, että yhteinen valuutta ja yhteinen rahapolitiikka antavat uuden ulottuvuuden talouden integroinnille ja poliittisten strategioiden koordinoinnille, millä voitaisiin vahvistaa euroalueen roolia luotaessa kasvua ja työpaikkoja koko EU:lle,

E.  ottaa huomioon, että yhdennetyt suuntaviivat ovat kasvun ja työpaikkojen kannalta EU:n makrotaloudellisten politiikkojen keskeinen väline, jossa keskitytään kolmen vuoden pituiseen keskipitkään jaksoon,

F.  ottaa huomioon, että EU:n ja jäsenvaltioiden on toteutettava makrotalous- ja mikrotalouspolitiikkaa, joilla Euroopasta tehdään houkuttelevampi paikka investoida ja työskennellä ja joilla vauhditetaan tietämystä ja innovaatiota kasvua varten,

G. ottaa huomioon, että rahoituspalvelut ovat erityisen tärkeitä, koska tämä sektori on keskeisessä asemassa mahdollistaessaan monien taloudellisen toiminnan alojen kehityksen,

H. ottaa huomioon, että politiikat, joilla pyritään lisäämään tietoon ja inhimillisiin voimavaroihin sekä EU:n talouden innovaatiokapasiteetin vahvistamiseen tehtäviä investointeja, muodostavat Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian ytimen,

I.   ottaa huomioon, että taloudelliset edellytykset, joilla ihmisten luova energia muunnetaan innovatiivisiksi taloudellisiksi tuloksiksi, esimerkiksi uusiksi ajatuksiksi, korkean teknologian yrityksiksi ja alueelliseksi kehitykseksi, ovat vielä kehitysvaiheessa ja edelleen hajanaisia,

J.   ottaa huomioon, että kiihtyvän globalisaation valossa lainsäädännön kansainvälinen johdonmukaisuus, mukaan luettuna sitoutuminen korkeatasoisiin ympäristöä ja yhteiskuntaa koskeviin normeihin, on ratkaisevan tärkeää,

K. ottaa huomioon, että vakaus ja luottamus voidaan taata EU:ssa ainoastaan saavuttamalla yhteisymmärrys laeista ja säännöistä, jotka ilmentävät asianmukaisesti todellisuutta,

L.  ottaa huomioon, että tietoon perustuvan yhteiskunnan luomisessa ei voida edistyä merkittävästi ilman kaikkien EU:n kansalaisten aktiivista osallistumista,

Taloudellinen kehys

Kasvun ja makrotaloudellisen vakauden turvaaminen

1.  panee merkille komission strategisen kertomuksen, jossa arvioidaan Lissabonin uudistetun kasvu- ja työllisyysstrategian täytäntöönpanoa, mukaan luettuna päivitetyt yhdennetyt suuntaviivat; pahoittelee, että komissio ehdottaa, että yhdennetyt suuntaviivat pidettäisiin pääosin muuttumattomina; pahoittelee erityisesti sitä, että komissiolla ei ole kattavaa suunnitelmaa globalisaation aiheuttamiin haasteisiin ja erityisesti ilmastonmuutokseen vastaamiseksi; kehottaa jälleen kerran komissiota olemaan irrottamatta ympäristöpolitiikkaa talous- ja työllisyyspolitiikasta; tukee neuvoston näkemystä, jonka mukaan uudistetun strategian on tarjottava yhteisön tasolla lisäarvoa, jolla parannetaan uudistusten johdonmukaisuutta ja maksimoidaan positiiviset oheisvaikutukset;

2.  korostaa jälleen kerran Lissabonin strategian ja sen yhdennettyjen suuntaviivojen tarmokkaan täytäntöönpanon merkitystä ja korostaa taloutta, yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevan kehityksen riippuvuutta toisistaan luotaessa dynaamista ja innovatiivista kestävää taloutta;

3.  katsoo, että kasvava epätasapaino, kokonaiskysyntä ja maailmanlaajuiset inflaatiopaineet voivat muodostaa merkittävän haasteen rahapolitiikalle, kun otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden pitkittyvä epävarmuus; korostaa, että terve ja vakaa makrotaloudellinen ympäristö edellyttää korkeatasoista julkista taloutta ja talousarvioita, joita vahvistetaan entisestään, sekä yksityisiä ja julkisia investointeja koskevaa älykästä politiikkaa, jolla luodaan tulevaa mukautettua infrastruktuuria ja jolla huomisen markkinat avataan jo tänään; kehottaa laatimaan paremmat suuntaviivat ja yhteisiä toimenpiteitä EU:n talouden kestävyyden parantamiseksi;

4.  katsoo, että vakaa talouspolitiikka auttaisi vahvistamaan luottamusta ja vähentäisi epävarmuutta rahoitusalan nykyisen kriisin aikana; katsoo, että EU:n on vuonna 2008 edistettävä kasvupotentiaaliaan, jotta se voi luoda työpaikkoja, erityisesti kun otetaan huomioon laajentuminen 27 jäsenvaltion unioniksi;

5.  huomauttaa, että makrotaloudellisen vakauden vuoksi tuottavuuden lisääntymisen on yhdistyttävä kasvusta saadun hyödyn oikeudenmukaisempaan jakamiseen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota pyyntöön siitä, että tulotasoa nostettaisiin yhdenmukaisesti tuottavuuden keskipitkän aikavälin kasvun kanssa;

6.  korostaa, että kasvava taloudellinen epätasapaino ja valuuttakurssien liiallinen epävakaus sekä kireä luottopolitiikka ja rahoitusmarkkinoiden pitkittyvä epävarmuus ovat merkittävä haaste makrotaloudesta vastaaville päätöksentekijöille ja erityisesti rahapolitiikalle;

7.  korostaa, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota budjettipolitiikan, palkkojen ja tuottavuuden kasvun välisen synergian parantamiseen ja että samalla olisi tarkasteltava budjettipolitiikan vaikutusta makrotalouden kehitykseen;

8.  on huolissaan euron vaihtokurssin korkeista tasoista, jotka vahingoittavat Euroopan talouden kilpailukykyä ja jotka tällaisina vähentävät rahapolitiikan liikkumavaraa; korostaa, että euron vaihtokurssin arvon nousu johtuu kasvavasta epätasapainosta kolmansissa maissa sekä sisäisen kysynnän puutteesta euroalueella;

9.  korostaa tarvetta kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen edellytyksenä olevaan vakaaseen finanssipolitiikkaan kaikissa jäsenvaltioissa asiaa koskevien perustamissopimuksen säännösten mukaisesesti EU:n yhteisenä vastuuna; korostaa julkisen talouden tehokkuuden suurta merkitystä ja katsoo, että useimmissa maissa julkisen rahoituksen konsolidointi voisi auttaa säilyttämään talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä; korostaa, että julkishallinnon nykyaikaistaminen on julkisen rahoituksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen kannalta tärkeä lähde;

Terveet rahoitusmarkkinat

10. korostaa, että hyvin integroitu rahoitusjärjestelmä voisi vahvistaa rahapolitiikan tehokkuutta erityisesti euroalueella; uskoo, että rahoitusmarkkinat voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla makrotaloudelliseen ja julkisen talouden kestävyyteen;

11. panee merkille, että pääomavaatimusten osalta riskiin perustuva lähestymistapa mahdollistaa rajat ylittävät pääomavirrat, joita ohjaavat suurten rahoituskonsernien yritysstrategiat, ja että se muodostaa pienille jäsenvaltioille makrotaloudellisen haasteen; on vakuuttunut siitä, että tehokas rahoitustarkastus ja avoimuus ovat keskeisiä tekijöitä makrotalouden epätasapainon torjumisessa;

12. korostaa jäsenvaltioiden kansantalouksien keskinäistä riippuvuutta erityisesti euroalueella; katsoo, että yhdennetyissä suuntaviivoissa on asetettava laajat kehykset tiiviimmälle talouspoliittiselle koordinoinnille, jotta kansalliset uudistussuunnitelmat saatetaan vastaamaan toisiaan; katsoo kuitenkin, että tässä yhteydessä on noudatettava lähentymispolitiikan osalta hienovaraisempaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon taloudellinen monimuotoisuus ja erilaiset perinteet, jotta voidaan varmistaa laaja tuki yhteiselle EU-hankkeelle;

13. katsoo, että jäsenvaltioiden samanaikainen ja koordinoitu lähestymistapa kasvuun – tehokkaisiin menoihin, yksityisten investointien ja yhteisten aloitteiden edistämiseen yksityisen ja julkisen yhteistyön alalla – yhdessä rahoitusalan vakauttamisen kanssa voi vapauttaa merkittäviä synergioita, parantaa Euroopan kykyä vastata nykyisiin haasteisiin tieteen ja tutkimuksen, liikenteen ja viestinnän sekä energian ja kestävän ympäristön alalla ja auttaa resurssien tehokkaassa osoittamisessa koko Euroopassa;

Vaikuttaminen ulkoisiin tekijöihin

14. korostaa, että EU:n politiikoilla ei suoraan voida vaikuttaa globaaliin rahoitusjärjestelmään, josta sääntely on poistettu ja joka voi aiheuttaa taloudellista epävakautta; korostaa, että tarvitaan valvojien ja sääntelijöiden yhtenäistä ja johdonmukaista lähestymistapaa, jotta voidaan luoda vastapaino sille, että riskit leviävät yli rajojen; pitää tarpeellisena arvioida uudelleen liiketoimintamallin ja monikansallisten rahoituskonsernien vaikutusta globaaleihin rahoitusmarkkinoihin;

15. huomauttaa, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa globalisaation kansalaisille aiheuttamiin haasteisiin, mahdollisuuksiin ja epävakauksiin vastaamisesta; on vakuuttunut siitä, että Euroopan kilpailukyvyn edistäminen globalisoituneessa maailmassa edellyttää sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden kehittämistä; muistuttaa, että Euroopan unioni ei aio sopeutua globalisaatioon passiivisesti, vaan päinvastoin aikoo muokata globalisaatiota; korostaa, että on tärkeää vahvistaa strategista yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa erityisesti transatlanttisen suhteiden avulla ja toimia yhdessä vahvemmissa kansainvälisissä organisaatioissa edistämällä EU:n keskeisiä periaatteita, joita ovat solidaarisuus, demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

16. kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä protektionismin torjumiseksi sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella; korostaa, että protektionismi ei suojaa kuluttajien ja kansalaisten oikeuksia vaan ennemminkin heikentää niitä;

Liike-elämän dynaamisuuden palauttaminen

Talouspolitiikan koordinoinnin vahvistaminen

17. katsoo, että Euroopan unionin olisi osoitettava eri monenvälisten neuvottelujen, kuten WTO-neuvottelujen, monenvälisten kierrosten aikana yhteinen näkemys, joka todella kuvaa kaikkien jäsenvaltioiden yhteistä etua;

Keskittyminen painopistealueisiin

18. kehottaa komissiota luomaan johdonmukaisen yhdennetyn politiikan, jonka tavoitteena on kestävä kehitys; uskoo, että voimavarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelun ja kasvun välisen synergian vahvistaminen sekä innovatiivisen toiminnan parantaminen voidaan saavuttaa kannustamalla ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöä sekä julkisten hankintojen "vihreyttämistä" siten, että pk-yrityksiin kiinnitetään erityistä huomiota;

19. korostaa markkinaperusteisten välineiden roolia, sillä ne voivat auttaa saavuttamaan kevään 2007 Eurooppa-neuvoston asettamat tavoittet eli tekemään Euroopasta energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin nojautuva talousalue; katsoo, että energian hintojen jatkuvan nousupaineen ja kasvavien ympäristöuhkien takia on sekä kasvun että kestävän kehityksen kannalta tärkeää edistää energiatehokkuutta; korostaa, että EU:n yritykset kuuluvat maailman kärkitekijöihin uusiutuvien energiateknologioiden kehittämisen alalla;

20. on tyytyväinen komission ehdotukseen ”viidennen vapauden”eli osaamisen vapauden luomisesta tutkimuksen ja innovoinnin yhteydessä, mikä täydentää neljää nykyistä vapautta eli tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman vapaata liikkuvuutta;

21. katsoo, että pikemmin pysyvän kuin kausittaisen elintarvikkeiden hintojen kohoamisen takia olisi uudistettava yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mekanismeja, jotka rajoittavat tarjontaa; uskoo, että YMP voi olla keskeisessä asemassa elintarvikkeiden hintojen vakauttamisessa;

22. toistaa näkemyksensä eduista, jotka saataisiin siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristön pilaamisen verotukseen, sillä se olisi tehokas keino puuttua ympäristöä ja työllisyyttä koskeviin kysymyksiin, ja katsoo, että työvoimalle asetettua taakkaa olisi pienennettävä uusien työpaikkojen luomiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi;

Sisämarkkinoiden tehostaminen

23. toteaa, että koska sisämarkkinoiden toteuttamista ei ole saatu päätökseen, EU:n tuottavuus ei ole potentiaalinsa tasalla eikä mahdollista globaalien markkinointimahdollisuuksien täyttä hyödyntämistä; katsoo, että vaikka tavaroiden sisämarkkinat ovat suhteellisen hyvin yhdentyneet, palvelujen markkinat, mukaan luettuna rahoituspalvelujen markkinat, ovat edelleen suhteellisen hajanaiset; kehottaa nopeuttamaan palvelumarkkinoiden yhdentymistä sovittujen sääntöjen johdonmukaisella ja yhtenäisellä täytäntöönpanolla ja sen valvonnalla sekä poistamalla kilpailun ja markkinoille pääsyn esteet; panee merkille, että kohtuulliseen hintaan tarjottavien yleisen taloudellisen edun mukaisten tehokkaiden palvelujen toimittamisella on tärkeä tehtävä kilpailukykyisessä ja dynaamisessa taloudessa; pyytää komissiota varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkien saatavilla olevien yleishyödyllisten palvelujen (sosiaalipalvelut mukaan luettuina) toimittamiselle;

24. korostaa, että neljän vapauden täytäntöönpano olisi toteutettava yhdenmukaisesti ja yhtä laajasti kaikkialla EU:ssa ja että niiden toteutumista olisi valvottava jatkuvasti;

25. korostaa, että verkostotoimialat on avattava kilpailulle varmistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset ja tehokas kilpailu Euroopan laajuisilla yhdentyneillä markkinoilla; katsoo tässä yhteydessä, että yksityisomistus sähkö- ja kaasumarkkinoilla on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka aiheuttaa häiriöitä yhteisön tasolla, ja että kyseisten markkinoiden kilpailua on kannustettava edelleen; on vakuuttunut siitä, että Euroopan infrastruktuurin laajentaminen, kehittäminen ja yhteen kytkeminen, jossa keskitytään erityisesti rajat ylittäviin hankkeisiin sekä vanhan ja uuden Euroopan välisiin yhteyksiin, auttaa luomaan riittävät edellytykset merkittäville parannuksille liikenne-, energia- ja tietotekniikka-aloilla;

Veropolitiikan merkitys Lissabonin strategiassa

26. panee merkille tarpeen koordinoituihin finanssipoliittisiin puitteisiin, mukaan luettuna yritysten verotusjärjestelyt, joiden pitäisi hyödyttää yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, ja edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;

27. huomauttaa, että valtion rahoituksen osalta Euroopan unionin olisi edistettävä verotusjärjestelyjä, joilla helpotetaan kilpailua maailmantaloudessa, jotta se kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä ja edistäisi teknologista innovointia; huomauttaa, että tämä voi muun muassa tarkoittaa niiden verojen alentamista, jotka heikentävät tehokkuutta ja estävät työpaikkojen luomista erityisesti tietyille sosiaaliryhmille, kuten naisille, pitkäaikaistyöttömille ja ikääntyneille kansalaisille;

Investoinnit ihmisiin ja työmarkkinoiden nykyaikaistaminen

Yrittäjyys ja luovuus

28. on vakuuttunut siitä, että yrityskulttuurin edistämisen ja pk-yrityksiä tukevan ilmapiirin luomisen kannalta on tärkeää, että innovoinnin institutionaaliseen kehykseen sovellettava ohjausjärjestelmä on virtaviivainen ja että sitä tuetaan tehokkaalla rahoitusjärjestelmällä, joka tarjoaa rahoitusta kaikissa innovointiprosessin vaiheissa idean kehittämisestä sen täytäntöönpanoon yrityksen tasolla; korostaa, että rakennepolitiikasta on tehtävä joustava, jotta se tarjoaa tilaisuuden luovaan itseilmaisuun ja mahdollistaa luovien ajatusten tuottavan hyödyntämisen;

29. uskoo lujasti, että parempi sääntely ja uudesta EU-lainsäädännöstä aiheutuvien rasitusten vähentämiselle asetettavien kunnianhimoisten tavoitteiden toteutuminen lisäävät osaltaan yritysten kilpailua ja kannustavat yksityisiä aloitteita; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan yhtä kunnianhimoisia tavoitteita kaikilla kansallisen lainsäädännön tasoilla; korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä jäsenvaltioiden institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien parantamiseen;

Elämänkaari-ajattelu

30. katsoo, että aktiivisissa työmarkkinapolitiikoissa ”joustoturvaan” keskittyvät politiikat olisi yhdistettävä turvan uusiin muotoihin, mukaan luettuna aktiivisen työnhaun motivoimiseen sekä muutosten parempaan ennakointiin ja positiiviseen hallintaan, mukaan luettuna taloudelliset rakennemuutokset, jotta voidaan minimoida sosiaalinen syrjäytyminen ja mahdollistaa mukautuminen; on vakuuttunut siitä, että kansalaisten parempaan saavuttamiseen sekä heidän odotuksiinsa ja tarpeisiinsa vastaamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota;

31. katsoo, että elämänkaari-ajattelua olisi kehitettävä aktiivisesti torjumaan demografisia haasteita, mukaan luettuna eläkejärjestelmien nykyaikaistaminen, jotta voidaan taata rahoituksellinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys;

32. katsoo, että koulutus on pitkän aikavälin kasvupotentiaalin keskeinen tekijä ja tehokas väline köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen ja että se antaa ihmisille mahdollisuuden parantaa elinolojaan; kehottaa EU:ta panemaan täytäntöön tehokkaampia toimenpiteitä ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään enemmän investointeja koulutukseen ja parantamaan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen saatavuutta kaikkien kansalaisten osalta;

33. katsoo, että koska elinikäistä oppimista koskevat strategiat edistävät jatkuvaan ja työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen osallistumista koko elinkaaren ajan erityisesti matalasti koulutettujen ja iäkkäämpien työntekijöiden osalta, ne voivat tasapainottaa EU:n väestön ikääntymisen kielteistä vaikutusta työmarkkinoihin; katsoo kuitenkin, että on toteutettava päättäväisiä toimia nuorten perustaitojen lisäämiseksi, vähennettävä merkittävästi koulun keskeyttämistä ja yleisesti taitojen vähäistä kehittymistä ja vahvistettava maahanmuuttajien ja vammaisten sosiaalista integraatiota ja sopeutumista työmarkkinoille erityisesti edistämällä taitojen kehittämistä;

Maahanmuuttopolitiikka

34. on vakuuttunut siitä, että tehokasta maahanmuuttopolitiikkaa olisi tarkasteltava tarvittavien taitojen ja työmarkkinoiden vaatimusten valossa; uskoo, että kattavan yhteisön maahanmuuttopolitiikan jatkuva kehittäminen täydentämään jäsenvaltioiden politiikkoja on ensisijainen painopiste, jotta voidaan vastata haasteisiin ja valjastaa mahdollisuudet, joita maahanmuutto edustaa globalisaation uudella aikakaudella;

35. katsoo, että kasvun ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen sekä Euroopan unionin talouden avaaminen entisestään on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan hallita maahanmuuttovirtoja ja torjua laitonta maahanmuuttoa; myöntää, että EU tarvitsee kiireellisesti yhteistä ja integroitua rajavalvontaa koskevan strategian, jossa määritellään taloudellisen maahanmuuton kriteerit ja menettelyt;

Talouden hallinnon parantaminen

36. on tyytyväinen komission laatimiin maakohtaisiin kertomuksiin; pyytää kuitenkin luomaan järjestelmällisemmän lähestymistavan, jossa korostetaan onnistumisia ja puutteita; tukee komission ehdotusta ottaa käyttöön erityisiä ”tarkkailukohtia” osana monenvälistä seurantaprosessia sekä mahdollisuutena kehittää kansallista poliittista reagointia; tunnustaa, että alueellisen tason roolia kasvun ja työpaikkojen luomisen edistämisessä olisi vahvistettava, kuten todetaan kauden 2007–2013 koheesiopolitiikan ohjelmien uudessa sukupolvessa;

37. pahoittelee Lissabonin strategian edelleen heikkoa näkyvyyttä useiden jäsenvaltioiden kansallisessa politiikassa; katsoo, että talouden kaikkien toimijoiden osallistuminen on tärkeää strategian tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; katsoo erityisesti, että työmarkkinaosapuolten, kansallisten parlamenttien, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan parempi osallistuminen parantavat Lissabonin strategian tuloksia ja edistävät julkista keskustelua asianmukaisista uudistuksista; kannattaa komission ehdotusta siitä, että jäsenvaltioiden olisi tiivistettävä yhteistyötä kansallisten ja alueellisten parlamenttien kanssa ja käytävä vuosittain keskusteluja omien kansallisten uudistusohjelmiensa täytäntöönpanosta;

38. pyytää neuvostoa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Komission suositus		Parlamentin tarkistukset

Suuntaviiva 1

Suuntaviiva 1. Talouden vakauden turvaaminen kestävän kasvun edistämiseksi	Suuntaviiva 1. Talouden vakauden turvaaminen kestävän kasvun edistämiseksi globaalissa ympäristössä
1. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti keskipitkän aikavälin finanssipoliittisia tavoitteitaan. Niin kauan kuin tavoitetta ei ole saavutettu, niiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa. Lisäksi niiden jäsenvaltioiden, joilla on liiallinen alijäämä, on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin sen nopeaksi oikaisemiseksi.	1. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti keskipitkän aikavälin finanssipoliittisia tavoitteitaan. Niin kauan kuin tavoitetta ei ole saavutettu, niiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet sen saavuttamiseksi ja varmistettava julkishallinnon uudistaminen sekä julkisen talouden vakauttaminen. Jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa. Lisäksi niiden jäsenvaltioiden, joilla on liiallinen alijäämä, on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin sen nopeaksi oikaisemiseksi.
2. Jäsenvaltioiden, joiden vaihtotaseen alijäämä on kestämättömällä pohjalla, olisi pyrittävä korjaamaan sitä toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja edistämällä ulkoista kilpailukykyä sekä tarvittaessa korjaamaan sitä finanssipolitiikan avulla.	2. Jäsenvaltioiden, joiden vaihtotaseen alijäämä on kestämättömällä pohjalla, olisi pyrittävä korjaamaan sitä toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja edistämällä ulkoista kilpailukykyä sekä tarvittaessa korjaamaan sitä finanssipolitiikan avulla sekä vakauttamalla talouskasvun tulokset ja huolehtimalla finanssipolitiikan ja tuottavuuden kasvun paremmasta synergiasta.
	2 a. Vakauden vuoksi jäsenvaltioiden ei pitäisi torjua inflaatioriskiä ainoastaan rahapolitiikalla varsinkaan nyt, kun vaihtokurssit ovat korkeita. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikkea muuta politiikkaa, jolla voidaan auttaa torjumaan inflaatioriskiä.
	2 b. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä EU:n talouden sietokykyä kehittämällä sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta, jotta voidaan puuttua kasvavaa maailmanlaajuista epätasapainoa koskeviin ongelmiin.

Suuntaviiva 2

Suuntaviiva 2. Talouden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen perustana työllisyyden lisäämiselle	Suuntaviiva 2. Talouden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen perustana paremmille kasvunäkymille
Jäsenvaltioiden olisi väestön ikääntymisestä aiheutuviin ennakoituihin kustannuksiin varautumiseksi	Jäsenvaltioiden olisi väestörakenteeseen liittyviin ennakoituihin tuleviin haasteisiin varautumiseksi
1. pyrittävä julkisen talouden vahvistamiseksi alentamaan julkista velkaa riittävästi;	1. uudistettava ja vahvistettava eläke-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiä sen varmistamiseksi, että ne ovat taloudellisesti elinkelpoisia ja kestäviä, sosiaalisesti asianmukaisia ja saatavilla;
2. uudistettava ja vahvistettava eläke-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiä sen varmistamiseksi, että ne ovat taloudellisesti elinkelpoisia, sosiaalisesti asianmukaisia ja saatavilla;	2. pyrittävä julkisen talouden vahvistamiseksi alentamaan julkista velkaa riittävästi ja parantamaan samalla velanhallintaa;
3. toteutettava toimenpiteitä työmarkkinoille osallistumisen ja työvoiman tarjonnan lisäämiseksi erityisesti naisten, nuorten ja vanhempien työntekijöiden osalta ja edistettävä elämänkaariajattelun soveltamista työelämään tehtyjen työtuntien lisäämiseksi taloudessa.	3. toteutettava toimenpiteitä työmarkkinoille osallistumisen ja työvoiman tarjonnan lisäämiseksi erityisesti naisten, nuorten ja vanhempien työntekijöiden osalta ja edistettävä elämänkaariajattelun soveltamista työelämään tehtyjen työtuntien lisäämiseksi taloudessa; ja
	4. toteutettava "viides vapaus" eli osaamisen vapaus ja edistettävä uusia taitoja sekä varmistettava kaikkien elinikäinen oppiminen ja uudistettava tutkimus-, koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmien infrastruktuureita.

Suuntaviiva 3

Suuntaviiva 3. Kasvuun ja työllisyyteen suuntautuvan tehokkaan resurssien kohdentamisen edistäminen	Suuntaviiva 3. Kasvuun ja työllisyyteen suuntautuvan tehokkaan resurssien kohdentamisen edistäminen ja taloutta koskevan luottamuksen vahvistaminen
Jäsenvaltioiden olisi talouden vakautta ja kestävyyttä koskevia suuntaviivoja noudattaen ohjattava julkisia menoja kasvua edistäviin menoluokkiin Lissabonin strategian mukaisesti, mukautettava verotusrakenteitaan kasvupotentiaalin lisäämiseksi ja varmistettava, että käytettävissä on mekanismeja julkisten varojen käytön ja toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen välisen suhteen arvioimiseksi ja uudistuspakettien yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.	Jäsenvaltioiden olisi talouden vakautta ja kestävyyttä koskevia suuntaviivoja noudattaen ohjattava julkisia menoja kasvua edistäviin menoluokkiin Lissabonin strategian mukaisesti, mukautettava verotusrakenteitaan kasvupotentiaalin lisäämiseksi edistämään tuottavuuteen perustuvaa kasvua ja varmistettava, että käytettävissä on mekanismeja julkisten varojen käytön ja toimintapoliittisten tavoitteiden, kuten Lissabonin strategian tavoitteisiin tehtävien korkealaatuisten investointien, saavuttamisen välisen suhteen arvioimiseksi ja uudistuspakettien yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Suuntaviiva 4

Suuntaviiva 4. Makrotaloudellista vakautta ja kasvua tukevan palkkakehityksen varmistaminen	Suuntaviiva 4. Makrotaloudellista vakautta ja kasvua tukevan palkkakehityksen varmistaminen
Tätä tarkoitusta varten ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi tuettava oikeiden perusedellytysten luomista palkkaneuvotteluille puuttumatta kuitenkaan työmarkkinaosapuolten tehtäviin ja pyrittävä näin edistämään nimellispalkkojen ja työvoimakustannusten kehitystä, joka vastaa keskipitkällä aikavälillä hintavakautta ja tuottavuuden kehityssuuntaa, ottaen huomioon erot ammattitaidossa ja paikallisissa työmarkkinaolosuhteissa.	Tätä tarkoitusta varten ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi tuettava oikeiden perusedellytysten luomista palkkaneuvotteluille puuttumatta kuitenkaan työmarkkinaosapuolten tehtäviin ja pyrittävä näin edistämään nimellispalkkojen ja työvoimakustannusten kehitystä, joka vastaa keskipitkällä aikavälillä hintavakautta ja tuottavuuden kehityssuuntaa, ottaen erityisesti huomioon rahoitusalan ammattilaiset sekä erot ammattitaidossa ja paikallisissa työmarkkinaolosuhteissa.

Suuntaviiva 5

Suuntaviiva 5. Makrotalous-, rakenne- ja työvoimapolitiikkojen välisen johdonmukaisuuden parantaminen	Suuntaviiva 5. Makrotalous-, rakenne- ja työvoimapolitiikkojen välisen johdonmukaisuuden parantaminen
	Jäsenvaltioiden olisi
	1. parannettava talouspolitiikan koordinointia kansallisten uudistusohjelmiensa yhdenmukaistamiseksi ottaen samalla huomioon taloudelliset erot ja erilaiset perinteet;
Jäsenvaltioiden olisi toteutettava työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksia, jotka samanaikaisesti lisäävät kasvupotentiaalia ja tukevat makrotaloudellisia puitteita lisäämällä työ- ja hyödykemarkkinoiden joustavuutta, tuotannontekijöiden liikkuvuutta ja sopeutumiskykyä vastauksena globalisaation, teknologioiden kehityksen, kysynnässä tapahtuvien muutosten ja suhdannevaihteluiden asettamiin haasteisiin. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti vauhditettava vero- ja etuisuusjärjestelmien uudistamista kannustimien parantamiseksi ja työnteon tekemiseksi kannattavaksi, lisättävä työmarkkinoiden sopeutumiskykyä yhdistämällä joustava työllistäminen ja työsuhdeturva sekä parannettava työllistettävyyttä sijoittamalla inhimilliseen pääomaan.	2. toteutettava työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksia, jotka samanaikaisesti lisäävät kasvupotentiaalia ja tukevat makrotaloudellisia puitteita, joilla varmistetaan työ- ja hyödykemarkkinoiden joustavuus uusien turvamuotojen avulla, tuotannontekijöiden liikkuvuus ja sopeutumiskyky vastauksena globalisaation, teknologioiden kehityksen, kysynnässä tapahtuvien muutosten ja suhdannevaihteluiden asettamiin haasteisiin. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti vauhditettava vero- ja etuisuusjärjestelmien uudistamista kannustimien parantamiseksi ja työnteon tekemiseksi kannattavaksi, lisättävä työmarkkinoiden sopeutumiskykyä yhdistämällä joustava työllistäminen ja työsuhdeturva sekä parannettava työllistettävyyttä sijoittamalla inhimilliseen pääomaan;
	3. kiinnitettävä erityistä huomiota institutionaalisen ja hallinnollisen tehokkuuden parantamiseen; ja
	4. edistettävä kattavan maahanmuuttopolitiikan kehittämistä EU:lle, mukaan luettuna kriteerit ja menettelyt työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavalle taloudelliselle maahanmuutolle.

Suuntaviiva 6

Suuntaviiva 6. Dynaamisen ja toimivan talous- ja rahaliiton edistäminen	Suuntaviiva 6. Dynaamisen ja toimivan talous- ja rahaliiton edistäminen
Euroalueen jäsenvaltioiden on huolehdittava talous- ja finanssipolitiikkojensa paremmasta koordinoinnista erityisesti siten, että niiden on	Euroalueen jäsenvaltioiden on huolehdittava talous- ja finanssipolitiikkojensa paremmasta koordinoinnista erityisesti siten, että niiden on
	1. maksimoitava uudistusten myönteiset seurannaisvaikutukset, sillä yhteinen valuutta ja yhteinen rahapolitiikka tuovat koordinointiin uuden ulottuvuuden;
1. vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen taloutensa finanssipolitiikan kestävyyteen;	1 a. vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen taloutensa finanssipolitiikan kestävyyteen;
2. edistettävä politiikkayhdistelmää, joka tukee talouden elpymistä eikä vaaranna hintavakautta ja siten lisää yritysten ja kansalaisten luottamusta lyhyellä tähtäimellä ja tukee kestävää kasvua pitkällä tähtäimellä;	2. edistettävä politiikkayhdistelmää, joka tukee talouden elpymistä eikä vaaranna hintavakautta ja siten lisää yritysten ja kansalaisten luottamusta lyhyellä tähtäimellä ja tukee kestävää kasvua pitkällä tähtäimellä;
3. vietävä eteenpäin rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät euroalueen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja parantavat sen tuottavuutta, kilpailukykyä ja talouden sopeutumista epäsymmetrisiin häiriöihin kiinnittäen erityistä huomiota työllisyyspolitiikkaan; sekä	3. vietävä eteenpäin rakenteellisia uudistuksia ja pyrittävä saavuttamaan Lissabonin tavoitteiden mukaisesti investointeja koskevia ensisijaisia tavoitteita, jotka lisäävät euroalueen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja parantavat sen tuottavuutta, kilpailukykyä ja talouden sopeutumista epäsymmetrisiin häiriöihin kiinnittäen erityistä huomiota työllisyyspolitiikkaan; sekä
4. varmistettava, että euroalueen vaikutus maailmanlaajuiseen talousjärjestelmään on oikeassa suhteessa sen taloudelliseen painoarvoon.	4. varmistettava, että EU:n ja euroalueen vaikutus maailmanlaajuiseen talousjärjestelmään on oikeassa suhteessa niiden taloudelliseen painoarvoon.

Suuntaviivan 7 johdantokappale ja 1–3 kohta

Suuntaviiva 7. Erityisesti yksityissektorin T&K-investointien lisääminen ja parantaminen	Suuntaviiva 7. Erityisesti yksityissektorin T&K-investointien lisääminen ja parantaminen ja yrityskulttuurin ja yksityisen aloitteellisuuden edistäminen
Yleiseksi investointitavoitteeksi vahvistetaan vuoteen 2010 mennessä 3 prosenttia BKT:sta siten, että se jakautuu asianmukaisella tavalla yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Jäsenvaltiot määrittelevät tarvittavat välitasot. Jäsenvaltioiden olisi edelleen kehitettävä toimenpidekokonaisuuksia, joilla kannustetaan tutkimusta ja kehitystä, erityisesti yritysten T&K-toimintaa seuraavin tavoin:	Jäsenvaltioiden olisi edelleen kehitettävä toimenpidekokonaisuuksia, joilla kannustetaan talouden uudistamista ja kaikenlaista innovointia seuraavin tavoin:
1. parannettava perusedellytyksiä ja varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on riittävän kilpailukykyinen ja houkutteleva;	1. kehitettävä markkinoihin reagoivia instituutioita ja parannettava perusedellytyksiä sen varmistamiseksi, että yritysten liiketoimintaympäristö on riittävän kilpailukykyinen ja että yritykset hyötyvät innovaatioiden toteutuksesta;
2. lisättävä T&K:een tarkoitettujen julkisten menojen määrää ja vaikutusta ja kehitettävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia;	2. parannettava taloudellisia kannustimia, mukaan luettuna yksinkertaistamalla verojärjestelmiä;
3. kehitettävä ja lujitettava jäsenvaltioiden koulutus- ja tutkimuslaitosten osaamiskeskuksia ja perustettava tarpeen mukaan uusia ja parannettava julkisten tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välistä yhteistyötä ja teknologian siirtoa;	3. helpotettava rahoituksen, erityisesti mikrolainojen ja muun riskipääoman saatavuutta pk-yritysten perustamisen ja kasvun edistämiseksi;
	3 a. kannustettava teollisten tutkimuskeskusten hajauttamista, jotta niitä voitaisiin liittää koulutuskeskuksiin, ja tutkittava erilaisten tutkimuskulttuurien moninaisuutta;

Suuntaviivan 11 4 kohta

4. jatkettava ilmastonmuutoksen torjuntaa panemalla täytäntöön Kioton tavoitteet kustannustehokkaalla tavalla, erityisesti pk-yritysten osalta.	4. jatkettava ilmastonmuutoksen torjuntaa panemalla täytäntöön Kioton tavoitteet kustannustehokkaalla tavalla, erityisesti pk-yritysten osalta;
	4 a. täytettävä kevään 2007 Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehdyt sitoumukset energia- ja ympäristöhaasteisiin vastaamisesta; ja
	4 b. pikemmin pysyvän kuin kausittaisen elintarvikkeiden hintojen kohoamisen takia uudistettava tarjontaa rajoittavan yhteisen maatalouspolitiikan mekanismeja.

Suuntaviivan 12 johdantokappale sekä 1 ja 6 kohta

Suuntaviiva 12. Sisämarkkinoiden laajentaminen ja syventäminen	Suuntaviiva 12. Sisämarkkinoiden laajentaminen ja syventäminen ja avointen ja kilpailukykyisten markkinoiden varmistaminen
Jäsenvaltioiden olisi	Jäsenvaltioiden olisi
1. tehostettava sisämarkkinadirektiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä;	1. tehostettava sisämarkkinadirektiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja poistettava jäljellä olevat rajat ylittävää toimintaa haittaavat esteet;
6. nopeutettava rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman johdonmukaisella täytäntöönpanolla ja valvonnalla.	6. nopeutettava palvelumarkkinoiden, myös rahoituspalvelujen yhdentymistä sisämarkkinalainsäädännön johdonmukaisella täytäntöönpanolla ja rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanolla ja valvonnalla ja parannettava samalla rahoitusmarkkinoiden vaihtoehtoisten ja perinteisten investointitoimien avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja valvontaa investoijia, markkinoita ja sääntelyviranomaisia varten;
	6 a. edistettävä tasapainoisen lähestymistavan kehittämistä taloudellisten riskien rajatylittävän leviämisen sääntelyyn;
	6 b. kehitettävä asianmukaiset edellytykset resurssien käytön tehostamiselle liikenne- ja energiainfrastruktuureissa keskittyen rajatylittäviin osuuksiin, syrjäisiin alueisiin sekä ”vanhojen” ja ”uusien” jäsenvaltioiden välisiin yhteyksiin; ja
	6 c. oltava kansainvälisellä tasolla johtoasemassa kriisinhallintaa ja nykyisten maailmanlaajuisten valvontajärjestelyjen parantamista koskevissa kysymyksissä.

Suuntaviivan 13 6 kohta

6. avoimuuden edistäminen myös monenvälisissä yhteyksissä;	6. avoimuuden edistäminen myös monenvälisissä yhteyksissä erityisesti transatlanttisten suhteiden avulla;
	6 a. transatlanttisten markkinoiden toteuttaminen;

o

o         o

39. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0533.

PERUSTELUT

Euroopassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun parlamentti antoi edellisen kertomuksensa talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista vuodelle 2007. Vaikka Euroopan talouselämässä koettu nousukausi on jatkunut ja kasvu oli miltei 3 prosenttia vuonna 2007, kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden viimeaikaiset mullistukset ja Yhdysvaltain talouden hidastuminen ovat merkittävästi lisänneet hidastumisriskiä. Komission viimeisimmässä ennusteessa vuosille 2008–2009 odotetaan siten kasvun hidastumista.

Komissio julkaisi 11. joulukuuta 2007 uudistettua Lissabonin strategiaa koskevan strategisen kertomuksen, jossa se esittää nykyisten talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen (BEPG) vahvistamista vuosille 2008–2010 osana yhdennettyjä suuntaviivoja. BEPG on yleisen Lissabonin strategian puitteissa EU:n talouspolitiikan keskeinen väline sekä vuosittaisten vakaus- ja lähentymisohjelmien vertailukohde. Komissio katsoo, että nyt olisi keskityttävä täytäntöönpanoon. Tätä näkemystä tukevat ulkopuoliset konsultit, jotka ovat arvioineet yhdennettyjä suuntaviivoja, sekä Ecofin-neuvoston 13. marraskuuta 2007 esittämät päätelmät.

Tästä vahvistamisesta huolimatta komissio myöntää, että yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanokontekstia olisi uudistettava. Olisi keskityttävä voimakkaammin toimenpiteisiin, joilla pyritään investoimaan enemmän ihmisiin sekä nykyaikaistamaan työmarkkinoita.

Komissio katsoo, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet uudistuksia yhtä päättäväisesti. Se korostaa makrotalouden vakauden tärkeyttä mutta painottaa samalla, että on toteutettava perusteellisia uudistuksia, jotta voidaan vahvistaa tulevan vakaan taloudellisen kasvun edellytyksiä ja auttaa EU:ta torjumaan maailmantalouden kielteistä kehitystä.

Koska seuraavan syklin painopisteen esitetään siirtyvän täytäntöönpanon puolelle, kunkin jäsenvaltion olisi osana täytäntöönpanokertomustaan esitettävä toimintasuunnitelma, jossa se esittelee toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa suositusten ja/tai "tarkkailukohteiden" pohjalta. Tämän mekanismin uskotaan helpottavan uudistusten koordinointia ja monenvälistä valvontaa neuvostossa. Koordinoinnin tarve on vielä suurempi euroalueella, jota varten komissio esittää ehdotuksia koordinoinnin ja hallinnon tehostamista varten ennen kesää 2008.

Euroopan parlamentti on ainoana kansalaisten suoraan valitsemana Euroopan unionin toimielimenä sopiva foorumi arvioimaan ja analysoimaan strategioita ja toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot toteuttavat parantaakseen talouspoliittista koordinointia ja pannakseen täytäntöön Lissabonin suuntaviivoja. Yhdennettyjen suuntaviivojen laatimisen ja niiden myöhemmän arvioinnin kannalta tämän pitää myös näkyä asianmukaisena osallistumisena toimielinten työhön.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	29.1.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 2 13
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sebastian Valentin Bodu, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, Manuel António dos Santos, Christian Ehler, Anne Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in 't Veld, Piia-Noora Kauppi, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Cristobal Montoro Romero, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Heide Rühle, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Cornelis Visser, Sahra Wagenknecht
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Katerina Batzeli, Daniel Dăianu, Ján Hudacký, Vladimír Maňka, Thomas Mann, Bilyana Ilieva Raeva
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Alfonso Andria