MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamisesta

27.2.2008 - (KOM(2006)0569 – C6‑0331/2006 – 2006/0182(COD)) - ***I

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Helmuth Markov

Menettely : 2006/0182(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0050/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0050/2008
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamisesta

(KOM(2006)0569 – C6‑0331/2006 – 2006/0182(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0569),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0331/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A6‑0050/2007),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission tekstiParlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

 

(3 a) Viime vuosina autojen suunnittelussa on tapahtunut suurta kehitystä (turvallisuustoimenpiteet sekä uusien teknologioiden kehittäminen ja soveltaminen), mikä on auttanut vähentämään tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden tai loukkaantuneiden henkilöiden määrää. Mikäli vuodeksi 2010 asetettu tavoite halutaan saavuttaa, on toteutettava toimia myös muilla aloilla. Tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtaminen tarjoaa merkittäviä uusia kehittämismahdollisuuksia, jotka on hyödynnettävä.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 4 kappale

(4) Asianmukaisten menettelyjen käyttöönotto on olennainen keino parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa. Tieturvallisuuden vaikutusarvioinneilla on määrä osoittaa strategisella tasolla infrastruktuurihankkeen eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutukset tieturvallisuuteen. Turvallisuusauditoinneilla on lisäksi määrä kartoittaa yksityiskohtaisesti tieinfrastruktuurihankkeeseen liittyvät vaaratekijät. Näin ollen on tarkoituksenmukaista vahvistaa tieturvallisuuden vaikutusarviointeihin ja turvallisuusauditointeihin sovellettavat menettelyt, jotta voidaan parantaa tieinfrastruktuurien turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa; tämä ei koske tietunneleita, jotka kuuluvat Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan.

(4) Asianmukaisten menettelyjen käyttöönotto on olennainen keino parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa. Tieturvallisuuden vaikutusarvioinneilla on määrä osoittaa strategisella tasolla infrastruktuurihankkeen eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutukset tieturvallisuuteen. Tieturvallisuuden vaikutusarviointien tulokset voidaan kirjata useisiin asiakirjoihin. Turvallisuusauditoinneilla on lisäksi määrä kartoittaa yksityiskohtaisesti tieinfrastruktuurihankkeeseen liittyvät vaaratekijät. Näin ollen on tarkoituksenmukaista vahvistaa tieturvallisuuden vaikutusarviointeihin ja turvallisuusauditointeihin sovellettavat menettelyt, jotta voidaan parantaa tieinfrastruktuurien turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa; tämä ei koske tietunneleita, jotka kuuluvat Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 4 kappale

(4) Asianmukaisten menettelyjen käyttöönotto on olennainen keino parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa. Tieturvallisuuden vaikutusarvioinneilla on määrä osoittaa strategisella tasolla infrastruktuurihankkeen eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutukset tieturvallisuuteen. Turvallisuusauditoinneilla on lisäksi määrä kartoittaa yksityiskohtaisesti tieinfrastruktuurihankkeeseen liittyvät vaaratekijät. Näin ollen on tarkoituksenmukaista vahvistaa tieturvallisuuden vaikutusarviointeihin ja turvallisuusauditointeihin sovellettavat menettelyt, jotta voidaan parantaa tieinfrastruktuurien turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa; tämä ei koske tietunneleita, jotka kuuluvat Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan.

(4) Asianmukaisten menettelyjen käyttöönotto on olennainen keino parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa. Tieturvallisuuden vaikutusarvioinneilla on määrä osoittaa strategisella tasolla infrastruktuurihankkeen eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutukset tieturvallisuuteen. Turvallisuusauditoinneilla on lisäksi määrä kartoittaa yksityiskohtaisesti tieinfrastruktuurihankkeeseen liittyvät vaaratekijät. Näin ollen on järkevää kehittää tieturvallisuuden vaikutusarviointeihin ja turvallisuusauditointeihin sovellettavat menettelyt, jotta voidaan parantaa tieinfrastruktuurien turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa; tämä ei koske tietunneleita, jotka kuuluvat Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 4 kappale

(4) Asianmukaisten menettelyjen käyttöönotto on olennainen keino parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa. Tieturvallisuuden vaikutusarvioinneilla on määrä osoittaa strategisella tasolla infrastruktuurihankkeen eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutukset tieturvallisuuteen. Turvallisuusauditoinneilla on lisäksi määrä kartoittaa yksityiskohtaisesti tieinfrastruktuurihankkeeseen liittyvät vaaratekijät. Näin ollen on tarkoituksenmukaista vahvistaa tieturvallisuuden vaikutusarviointeihin ja turvallisuusauditointeihin sovellettavat menettelyt, jotta voidaan parantaa tieinfrastruktuurien turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa; tämä ei koske tietunneleita, jotka kuuluvat Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan.

(4) Asianmukaisten menettelyjen käyttöönotto on olennainen keino parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa. Tieturvallisuuden vaikutusarvioinneilla on määrä osoittaa strategisella tasolla infrastruktuurihankkeen eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutukset tieturvallisuuteen, ja niiden pitää olla keskeisessä osassa reittejä valittaessa. Turvallisuusauditoinneilla on lisäksi määrä kartoittaa yksityiskohtaisesti tieinfrastruktuurihankkeeseen liittyvät vaaratekijät. Näin ollen on tarkoituksenmukaista vahvistaa tieturvallisuuden vaikutusarviointeihin ja turvallisuusauditointeihin sovellettavat menettelyt, jotta voidaan parantaa tieinfrastruktuurien turvallisuutta Euroopan laajuisessa tieverkossa; tämä ei koske tietunneleita, jotka kuuluvat Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan.

Perustelu

Direktiivissä on todettava selvästi, että tieturvallisuuden vaikutusarviointien tekemisen lisäksi ne on myös otettava asianmukaisesti huomioon reittien valinnassa.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

 

(4 a) Useilla jäsenvaltioilla on jo käytössään toimivia tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamista koskevia järjestelmiä. Näiden valtioiden olisi annettava jatkaa nykyisten menetelmiensä käyttämistä.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

 

(4 b) Tutkimus on ratkaisevan tärkeää Euroopan liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta. Komponenttien, toimien ja menetelmien (telematiikka mukaan luettuna) kehittämien ja esittely ja tutkimustulosten levittäminen voivat parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta merkittävällä tavalla.

Perustelu

Tutkimuksen ja kehittämisen 7. puiteohjelma sisältää merkittävät määrärahat, joilla tuetaan eurooppalaista tutkimusta myös tieninfrastruktuurin alalla (tieinfrastruktuurin suunnittelun korkeatasoisen teknisen tietämyksen kehittäminen ja riskianalyysikäytäntöjen kehittäminen mukaan luettuina). Yhteisön tutkimuksen tulosten levittäminen on mainittujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Euroopan liikenneturvallisuuden toimintaohjelman puoliväliarviointia koskevassa Euroopan parlamentin 18. tammikuuta 2007 antamassa päätöslauselmassa vaadittiin myös tutkimuksen tehostamista ja kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 5 kappale

(5) Jo käytössä olevien teiden turvallisuustasoa olisi parannettava suuntaamalla investointeja niihin tieosuuksiin, joilla onnettomuuksia tapahtuu eniten tai joilla niitä voidaan vähentää eniten. Jotta kuljettajat voisivat muuttaa käyttäytymistään ja noudattaa paremmin liikennesääntöjä, erityisesti nopeusrajoituksia, kuljettajien tulisi saada tieto onnettomuusalttiista tieosuudesta ennen saapumistaan sille.

(5) Jo käytössä olevien teiden turvallisuustasoa olisi parannettava suuntaamalla investointeja niihin tieosuuksiin, joilla onnettomuuksia sekä tapahtuu eniten ja niitä voidaan vähentää eniten. Jotta kuljettajat voisivat muuttaa käyttäytymistään ja noudattaa paremmin liikennesääntöjä, erityisesti nopeusrajoituksia, kuljettajien tulisi saada tieto tieosuuksista, joilla tapahtuu eniten onnettomuuksia.

Tarkistus 8

Johdanto-osan 6 kappale

(6) Tieverkon turvallisuusjohtamisella voi olla merkittävä vaikutus jo heti sen käyttöönoton jälkeen. Kun onnettomuusalttiit osuudet on selvitetty ja korjaavat toimenpiteet toteutettu, turvatarkastusten merkitys ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä kasvaa. Säännölliset tarkastukset ovat olennainen keino ehkäistä kaikkiin tien käyttäjiin, mukaan luettuina suojattomat tielläliikkujat, kohdistuvia vaaroja, myös tietöiden tapauksessa.

(6) Tieverkon turvallisuusjohtamisella voi olla merkittävä vaikutus jo heti sen käyttöönoton jälkeen. Kun tieosuudet, joilla tapahtuu eniten onnettomuuksia, on selvitetty ja korjaavat toimenpiteet toteutettu, turvatarkastusten merkitys ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä kasvaa. Säännölliset tarkastukset ovat olennainen keino ehkäistä kaikkiin tien käyttäjiin, mukaan luettuina suojattomat tielläliikkujat, kohdistuvia vaaroja, myös tietöiden tapauksessa.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

 

(7 a) On toteutettava toimia, joilla kannustetaan testattujen käytäntöjen yleisempään ja johdonmukaisempaan vaihtamiseen jäsenvaltioiden välillä, jotta parannettaisiin turvallisuutta niillä Euroopan teillä, jotka eivät kuulu Euroopan laajuiseen tieverkkoon.

Perustelu

Onnettomuusriski on erityisen suuri yksikaistaisilla pääteillä. Toissijaisuusperiaatteen takia komissiolla ei ole toimivaltaa antaa säädöksiä tällä alalla, mutta testattujen käytäntöjen vaihtaminen olisi sekä järkevää että toivottavaa.

Tarkistus 10

Johdanto-osan 8 kappale

(8) Tieturvallisuuden korkean tason varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi sovellettava infrastruktuurin turvallisuusjohtamisen suuntaviivoja. Suuntaviivojen ilmoittaminen komissiolle ja säännöllinen raportointi niiden täytäntöönpanosta mahdollistaa sen, että infrastruktuurien turvallisuutta voidaan parantaa järjestelmällisesti yhteisön tasolla ja siirtyä ajan mittaan kohti tehokkaampaa järjestelmää. Lisäksi muut jäsenvaltiot voivat suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin ansiosta yksilöidä tehokkaimmat ratkaisut, ja ennen-jälkeentutkimuksista saatavan tiedon järjestelmällisen kokoamisen pohjalta voidaan valita tehokkaimmat toimenpiteet tulevaa toimintaa varten.

(8) Tieturvallisuuden korkean tason varmistamiseksi Euroopan laajuisen liikenneverkon teillä ja moottoriteillä jäsenvaltioiden olisi sovellettava infrastruktuurin turvallisuusjohtamisen suuntaviivoja. Suuntaviivojen ilmoittaminen komissiolle ja säännöllinen raportointi niiden täytäntöönpanosta mahdollistaa sen, että infrastruktuurien turvallisuutta voidaan parantaa järjestelmällisesti yhteisön tasolla ja siirtyä ajan mittaan kohti tehokkaampaa järjestelmää. Lisäksi muut jäsenvaltiot voivat suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin ansiosta yksilöidä tehokkaimmat ratkaisut, ja ennen-jälkeentutkimuksista saatavan tiedon järjestelmällisen kokoamisen pohjalta voidaan valita tehokkaimmat toimenpiteet tulevaa toimintaa varten.

Perustelu

Tämän direktiivin soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan moottoriteitä. Laajentaminen koskemaan pääteitä kuuluu toissijaisuusperiaatteen nojalla jäsenvaltioiden toimialaan. Toisen lisäyksen tarkoituksena on vähentää byrokratiaa.

Tarkistus 11

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) Tämän direktiivin tieturvallisuusinvestointeja koskevia säännöksiä olisi sovellettava niiden kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa tieverkon ylläpitämiseen liittyvien investointien alalla.

Perustelu

Tällä tarkastuksella korostetaan eroa tieturvallisuusinvestointien (jotka ovat tämän direktiivin kohteena) ja tieverkon ylläpitämiseen liittyvien investointien välillä, sillä jälkimmäisenä mainitut investoinnit kuuluvat jäsenvaltioiden toimialaan niiden monivuotisten rahoitusnäkymien nojalla.

Tarkistus 12

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

(10 a) Riittävät alueet tienvarsipysäköintiin ja levähdysalueet ovat erittäin tärkeitä rikosten torjunnan lisäksi myös tieturvallisuuden kannalta. Pysäköintialueiden ansioista kuljettajat voivat pitää taukoja hyvissä ajoin ja jatkaa matkaansa täysin keskittyneinä. Riittävän monien turvallisten pysäköinti- ja levähdysalueiden tarjoamisen olisi tämän takia oltava keskeisessä osassa tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamisessa.

Tarkistus 13

1 artiklan 1 a kohta (uusi)

 

1 a. Jäsenvaltiot voivat myös järjestää tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamisen muulla tavalla. Jos käytetyt menetelmät poikkeavat tässä direktiivissä esitetyistä menetelmistä, niille on saatava komission hyväksyntä.

Perustelu

Useilla jäsenvaltioilla on jo käytössään toimivia tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamista koskevia järjestelmiä. Näiden valtioiden olisi annettava jatkaa nykyisten menetelmiensä käyttämistä.

Tarkistus 14

1 artiklan 2 a kohta (uusi)

 

2 a. Jäsenvaltiot voivat myös soveltaa tämän direktiivin säännöksiä hyvinä käytäntöinä sellaiseen kansalliseen tieliikenneinfrastruktuuriin, joka ei kuulu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, mutta joka on rakennettu kokonaan tai osittain yhteisön rahoituksella.

Perustelu

Tieturvallisuuden parantamisen avulla voidaan säästää monia ihmishenkiä. Tämän takia on tarpeen varmistaa, että kansallista tieinfrastruktuuria, joka ei kuulu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, voidaan myös parantaa liikenteen turvallisuuden näkökulmasta.

Tarkistus 15

2 artiklan 2 kohta

(2) ’toimivaltaisella organisaatiolla’ tarkoitetaan kansallista, alueellista tai paikallista julkista tai yksityistä organisaatiota, joka osallistuu tämän direktiivin täytäntöönpanoon toimivaltansa vuoksi;

(2) ’toimivaltaisella organisaatiolla’ tarkoitetaan kansallista, alueellista tai paikallista julkista organisaatiota, joka osallistuu tämän direktiivin täytäntöönpanoon toimivaltansa vuoksi, mukaan luettuina ennen tämän direktiivin voimaantuloa olemassa olleet toimivaltaisiksi organisaatioiksi nimetyt yhteisöt, jos ne täyttävät tämän direktiivin vaatimukset;

Tarkistus 16

2 artiklan 6 kohta

(6) ’turvallisuuden parantamisella käytössä olevassa tieverkossa’ tarkoitetaan tulevien onnettomuuksien vähentämistä suuntaamalla korjaavat toimenpiteet sellaisiin verkon osiin, joissa onnettomuuksia on tapahtunut edellisvuosina eniten tai joissa onnettomuuskustannuksia voidaan vähentää eniten;

(6) ’verkon luokittelulla turvallisuuden parantamismahdollisuuksien perusteella’ tarkoitetaan menetelmää nykyisen tieverkon osien määrittelemiseen, analysoimiseen ja luokitteluun niiden turvallisuuden parantamista ja onnettomuuskustannusten vähentämistä koskevien mahdollisuuksien perusteella;

Perustelu

Vaarallisimpia osia olisi analysoitava ja ne olisi luokiteltava siten, että niitä voidaan parantaa.

Tarkistus 17

2 artiklan 7 kohta

(7) ’turvatarkastuksella’ tarkoitetaan käytössä olevan tien turvallisuuden säännöllistä tarkastusta;

(7) ’turvatarkastuksella’ tarkoitetaan niiden piirteiden ja puutteiden sääntömääräistä ja säännöllistä tarkistamista, jotka vaativat kunnostustöitä turvallisuussyistä;

Perustelu

Tarkastusten tarkoituksena on tunnistaa mahdollisia puutteita ja tarvittaessa puuttua niihin.

Tarkistus 18

2 artiklan 9 kohta

(9) ’infrastruktuurihankkeella’ tarkoitetaan uuden infrastruktuurin rakentamishanketta tai jo käytössä olevan infrastruktuurin kunnostamishanketta, jolla on todennäköisesti merkittävä vaikutus tieturvallisuuteen.

(9) ’infrastruktuurihankkeella’ tarkoitetaan uuden infrastruktuurin rakentamishanketta tai jo käytössä olevan infrastruktuurin kunnostamishanketta taikka infrastruktuurin korjaus- tai uudistushanketta, jolla on todennäköisesti merkittävä vaikutus tieturvallisuuteen.

Tarkistus 19

3 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieturvallisuuden vaikutusarviointi tehdään infrastruktuurihankkeen kaikista eri toteutusvaihtoehdoista.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista infrastruktuurihankkeista, jotka vaikuttavat huomattavasti tieturvallisuuteen, suoritetaan tieturvallisuuden vaikutusarviointi.

Tarkistus 20

3 artiklan 2 kohta

2. Tieturvallisuuden vaikutusarviointi on tehtävä suunnitteluvaiheessa ennen infrastruktuurihankkeen hyväksymistä liitteessä I esitettyjen perusteiden mukaisesti.

2. Tieturvallisuuden vaikutusarviointi on tehtävä suunnitteluvaiheessa ennen infrastruktuurihankkeen hyväksymistä. Arviointia tehdessään jäsenvaltioiden on pyrittävä noudattamaan liitteessä I esitettyjä perusteita.

Perustelu

Jäsenvaltioiden toiminta-alaa rajoitetaan liikaa, mikäli liitteiden säännöksistä tehdään sitovia.

Tarkistus 21

4 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista infrastruktuurihankkeista tehdään turvallisuusauditoinnit.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoinnit tehdään kaikista suurista infrastruktuurihankkeista, joiden rakennuskustannukset ovat vähintään kymmenen miljoonaa euroa.

Perustelu

Olisi vältettävä ylimääräistä byrokratiaa.

Tarkistus 22

4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

2. Turvallisuusauditoinnit on tehtävä liitteessä II esitettyjen perusteiden mukaisesti.

2. Turvallisuusauditointeja tehdessään jäsenvaltioiden on pyrittävä noudattamaan liitteessä II esitettyjä perusteita.

Perustelu

Jäsenvaltioiden toiminta-alaa rajoitetaan liikaa, mikäli liitteiden säännöksistä tehdään sitovia.

Tarkistus 23

4 artiklan 3 kohta

3. Auditoinnin on oltava erottamaton osa infrastruktuurihankkeen suunnittelua, ja se on toteutettava toteuttavuustutkimusten, suunnitelmaluonnoksen ja yksityiskohtaisen suunnittelun vaiheissa, viimeistelyvaiheessa sekä käytön alkuvaiheessa.

3. Turvallisuusauditoinnin on oltava erottamaton osa infrastruktuurihankkeen suunnittelua, ja se on toteutettava toteuttavuustutkimusten, suunnitelmaluonnoksen ja yksityiskohtaisen suunnittelun vaiheissa, viimeistelyvaiheessa sekä käytön alkuvaiheessa.

Perustelu

Kielellinen tarkistus.

Tarkistus 24

4 artiklan 4 kohta

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että auditoija osoittaa turvallisuuden kannalta ratkaisevat suunnittelutekijät infrastruktuurihankkeen kussakin vaiheessa ja tekee ehdotuksia siitä, miten mahdolliset havaitut turvallisuuspuutteet voidaan korjata. Jos turvallisuuspuutteita todetaan auditoinnin aikana, mutta suunnittelua ei muuteta ennen asianomaista liitteessä II mainittua vaihetta, toimivaltaisen organisaation on ilmoitettava syyt tähän kyseisen raportin liitteessä.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että auditoija osoittaa turvallisuuden kannalta ratkaisevat suunnittelutekijät infrastruktuurihankkeen kussakin vaiheessa. Jos turvallisuuspuutteita todetaan auditoinnin aikana, mutta suunnittelua ei muuteta ennen asianomaista liitteessä II mainittua vaihetta, toimivaltaisen organisaation on ilmoitettava syyt tähän kyseisen raportin liitteessä.

Tarkistus 25

5 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava turvallisuuden parantamisesta käytössä olevassa tieverkossa. Niiden on varmistettava, että onnettomuusalttiiden tieosuuksien hallinta ja tieverkon turvallisuusjohtaminen toteutetaan tieverkon vuositarkastelun perusteella liitteen III mukaisesti.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tieosuuksien luokittelu, joilla onnettomuuksia tapahtuu eniten, ja käytössä olevan tieverkon turvallisuuden luokitus toteutetaan vähintään joka kolmas vuosi suoritettavan tieverkon tarkastelun perusteella. Arviointia tehdessään jäsenvaltioiden on pyrittävä noudattamaan liitteessä III olevia kriteerejä.

Perustelu

Jäsenvaltioiden toiminta-alaa rajoitetaan liikaa, mikäli liitteiden säännöksistä tehdään sitovia.

Tarkistus 26

5 artiklan 4 kohta

4. Jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle liitteessä III olevassa 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä ne, joilla on paras kustannus-hyötysuhde.

Poistetaan.

Tarkistus 27

6 artiklan 4 a kohta (uusi)

 

4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on liikennemerkkejä tienkäyttäjien varoittamiseksi tieinfrastruktuurin niistä osuuksista, joita ollaan kunnostamassa ja jotka voivat näin ollen vaarantaa tienkäyttäjien turvallisuuden. Tällaisilla merkeillä tarkoitetaan myös valaistuja merkkejä, jotka on asetettu turvallisen välimatkan päähän, ja niiden on oltava liikennemerkeistä ja ‑opasteista tehdyn Wienin yleissopimuksen määräysten mukaisia.

Perustelu

Useat liikenneonnettomuudet johtuvat heikosti viitoitetuista kunnostustöistä. Jäsenvaltioiden velvollisuutena on varmistaa, että varoituskylttejä käytetään sellaisissa paikoissa, joissa tieinfrastruktuuria kunnostetaan.

Tarkistus 28

6 artiklan 2 kohta

2. Turvatarkastukset ovat rutiinitarkastuksia sekä tietöiden tarkastuksia. Ne on tehtävä liitteessä III esitettyjen perusteiden mukaisesti.

2. Turvatarkastuksiin kuuluvat tieverkon määräaikaistarkastukset ja tietöiden mahdollisia vaikutuksia liikenteen turvalliseen sujumiseen koskevat tutkimukset.

Tarkistus 29

7 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen organisaatio laatii täydellisen onnettomuusraportin jokaisesta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tiellä tapahtuneesta onnettomuudesta, joka johtaa yhden tai useamman henkilön kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Raportin on katettava kaikki liitteessä IV mainitut seikat.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen organisaatio laatii täydellisen onnettomuusraportin jokaisesta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tiellä tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta. Jäsenvaltioiden on pyrittävä sisällyttämään raporttiin kaikki liitteessä IV mainitut seikat.

Tarkistus 30

8 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta vahvistetaan suuntaviivat, jotka auttavat toimivaltaisia organisaatioita tämän direktiivin täytäntöönpanossa. Suuntaviivat on annettava kaikkien asianosaisten käyttöön.

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että jos suuntaviivoja ei vielä ole, ne vahvistetaan kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta toimivaltaisten organisaatioiden avustamiseksi tämän direktiivin täytäntöönpanossa.

Tarkistus 31

8 artiklan 2 kohta

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisesti vahvistetut suuntaviivat komissiolle kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä tai muuttamisesta.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä suuntaviivat komissiolle kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä tai muuttamisesta.

Komissio antaa ne saataville Internetissä.

 

Tarkistus 32

9 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoijien koulutusohjelmat vahvistetaan kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoijien koulutusohjelmat vahvistetaan kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta, mikäli niitä ei ole vielä olemassa.

Tarkistus 33

9 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoijien koulutusohjelmat vahvistetaan kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoijien keskenään yhdenmukaiset koulutusohjelmat vahvistetaan kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

Perustelu

Tämä on asianmukaisempi sanamuoto. Yhdenmukainen koulutusohjelma antaa paremman mahdollisuuden siirtää ja käyttää tätä erityistä pätevyyttä EU:n eri jäsenvaltioissa ja koulutusjärjestelmissä.

Tarkistus 34

9 artiklan 2 kohta

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun turvallisuusauditoijat hoitavat tähän direktiiviin perustuvia tehtäviä, he suorittavat viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta peruskoulutuksen, jonka tuloksena heille myönnetään pätevyystodistus, sekä säännöllisen täydennyskoulutusjakson vähintään seitsemän vuoden välein.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun turvallisuusauditoijat hoitavat tähän direktiiviin perustuvia tehtäviä, he suorittavat peruskoulutuksen, jonka tuloksena heille myönnetään pätevyystodistus, ja osallistuvat säännöllisesti täydennyskoulutukseen.

Tarkistus 35

9 artiklan 3 kohta

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoijilla on pätevyystodistus. Ennen tämän direktiivin voimaantuloa myönnetyt todistukset on otettava huomioon.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuusauditoijilla on pätevyystodistus. Ennen tämän direktiivin voimaantuloa myönnetyt todistukset on tunnustettava.

Tarkistus 36

9 artiklan 4 kohdan 1 alakohdan a alakohta

(a) heillä on kokemusta tiesuunnittelusta, tieliikenteen turvallisuustekniikasta sekä onnettomuusanalyysista;

(a) heillä on asiaankuuluva kokemus tai koulutus tiesuunnittelusta, tieliikenteen turvallisuustekniikasta sekä onnettomuusanalyysista;

Tarkistus 37

9 artiklan 4 kohdan 1 alakohdan b alakohta

(b) kahden vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat vahvistaneet 8 artiklan mukaiset suuntaviivat, turvallisuusauditointeja saavat tehdä ainoastaan auditoijat, jotka täyttävät 2 ja 3 kohdassa asetetut vaatimukset;

(b) kahden vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat antaneet 8 artiklan mukaiset suuntaviivat, turvallisuusauditointeja saavat tehdä ainoastaan auditoijat tai tarkastusryhmät, joissa on auditoijia, jotka täyttävät 2 ja 3 kohdassa asetetut vaatimukset;

Tarkistus 38

9 artiklan 4 kohdan 1 alakohdan c alakohta

(c) auditoija ei olla osallisena auditoimansa infrastruktuurihankkeen suunnittelussa tai toiminnassa.

(c) auditoija ei saa olla auditoinnin aikana osallisena auditoimansa infrastruktuurihankkeen suunnittelussa tai toiminnassa.

Tarkistus 39

9 a artikla (uusi)

 

9 a artikla

 

Jäsenvaltioita koskevat velvoitteet

 

Jäsenvaltioiden on perustettava Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuulumattomien Euroopan unionin teiden turvallisuuden parantamiseksi yhdenmukainen järjestelmä, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä, kuten olemassa olevan tieinfrastruktuurin turvallisuushankkeita ja hyväksi havaittua tieturvallisuustekniikkaa.

Tarkistus 40

10 artikla

Täytäntöönpanon raportointi

Turvallisuusjohtamista koskevan menettelyn jatkuva parantaminen

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle tämän direktiivin täytäntöönpanosta viisi vuotta sen voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen joka neljäs vuosi.

Komissio edistää ja jäsentelee tiedon ja hyväksi havaittujen käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä hyödyntäen tässä yhteydessä kokemusta, joka on saatu nykyisillä asiaa käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla, jotta tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamista koskevia menettelyjä voitaisiin parantaa jatkuvasti Euroopan unionissa.

2. Raportissa on oltava:

 

a) selvitys suuntaviivojen täytäntöönpanosta vastaavista organisaatiorakenteista;

 

b) arviointi tarpeesta muuttaa teiden suunnitteluun ja liikennemerkkeihin ja -opasteisiin sovellettavia ohjeistoja sekä luettelo ja kuvaus tiesuunnitelmista, jotka ovat osoittautuneet hyvin riskialttiiksi tai joiden myötä riskiä voidaan merkittävästi vähentää;

 

c) tiedot 7 artiklan 2 kohdan mukaisista kustannuksista sekä niiden laskentaan käytetyistä menetelmistä ja kustannustekijöistä;

 

d) toimivaltaisten organisaatioiden yhteystiedot.

 

3. Yhteinen raporttimuoto voidaan vahvistaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

 

4. Komissio analysoi raportit ja saadut tiedot ja antaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta.

 

5. Jos on tarpeen varmistaa yhdenmukainen korkea turvallisuuden taso koko Euroopan laajuisessa tieverkossa, 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset vahvistetaan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

 

Tarkistus 41

10 a artikla (uusi)

 

10 a artikla

 

Mukauttaminen tekniseen kehitykseen

 

Tämän direktiivin liitteitä mukautetaan ottamaan huomioon tekninen kehitys 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti. Asiasta vastaavia kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat tieinfrastruktuurien turvallisuuden ja hallinnon alalla, voidaan tarvittaessa kuulla teknisiin turvallisuusnäkökohtiin liittyvistä kysymyksistä.

Tarkistus 42

11 artiklan 2 a kohta (uusi)

 

2 a. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Perustelu

Säädökseen sisällytetään uusi valvonnan käsittävä komitologiamenettely, jota käytetään suuntaviivojen sisältöä koskevia vähimmäisvaatimuksia käsittelevässä 10 artiklan 5 kohdassa sekä 10 a artiklassa (uusi), joka käsittelee liitteiden mukauttamista tekniikan kehitykseen.

Tarkistus 43

12 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säädökset sekä niiden ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko kirjallisina komissiolle.

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säädökset sekä niiden ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltiot säätävät siitä, miten viittaukset tehdään.

Tarkistus 44

Liite I, 1 kohta, d alakohta

d) ehdotettujen vaihtoehtojen vaikutusanalyysi;

d) ehdotettujen vaihtoehtojen vaikutusanalyysi, paras käytettävissä oleva turvallisuustekninen taitotieto huomioon ottaen;

Perustelu

Turvallisuustekninen tietämys ja telematiikka voivat parantaa tieinfrastruktuurin osatekijöiden turvallisuuden tasoa. Tieto- ja viestintäteknologian sovellukset, kuten älykkäät liikennejärjestelmät, voivat säästää valtavan määrän ihmishenkiä. Paras käytettävissä oleva taitotieto olisi näin ollen otettava huomioon vaihtoehtojen arvioimisen yhteydessä.

Tarkistus 45

Liite I, 2 kohta, e a alakohta (uusi)

 

e a) vuodenaikojen vaihtelu ja ilmasto-olosuhteet

Tarkistus 46

I liitteen 2 kohdan e a alakohta (uusi)

 

e a) riittävät turvalliset pysäköinti- ja levähdysalueet.

Perustelu

Riittävät alueet tienvarsipysäköintiin ja levähdysalueet ovat erittäin tärkeitä rikosten torjunnan lisäksi myös tieturvallisuuden kannalta. Pysäköintialueiden ansioista kuljettajat voivat pitää taukoja hyvissä ajoin ja jatkaa matkaansa täysin keskittyneinä. Riittävän monien turvallisten pysäköinti- ja levähdysalueiden tarjoamisen olisi tämän takia oltava keskeisessä osassa tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamisessa.

Tarkistus 47

Liite I, 2 kohta, e b alakohta (uusi)

 

e b) seisminen toiminta.

Tarkistus 48

Liite II, 1 ja 2 kohta

1. Toteutettavuustutkimusvaiheessa sovellettavat perusteet:

1. Suunnitelmaluonnoksen vaiheessa sovellettavat perusteet:

a) maantieteellinen sijainti (alttius maanvieremille, tulville, lumivyöryille jne.);

a) maantieteellinen sijainti (esimerkiksi alttius maanvieremille, tulville, lumivyöryille jne.), vuodenaikojen vaihtelu ja ilmasto-olosuhteet sekä seisminen toiminta;

b) liittymien tyypit ja niiden väliset etäisyydet;

b) liittymien tyypit ja niiden väliset etäisyydet;

c) kaistojen lukumäärä ja tyyppi;

c) kaistojen lukumäärä ja tyyppi;

d) uudella tiellä sallittava liikenne.

d) uudella tiellä sallittava liikenne;

2. Suunnitelmaluonnoksen vaiheessa sovellettavat perusteet:

e) tien toimivuus tieverkossa;

 

a) mitoitusnopeus;

f) sääolot;

 

g) ajonopeudet;

b) poikkileikkaus (ajoväylän leveys, pyörä- ja kävelykaistat jne.)

h) poikkileikkaus (ajoväylän leveys, pyörä- ja kävelykaistat jne.);

 

i) tielinjaus ja -profiili;

c) näkyvyys;

j) näkyvyys;

d) liittymien järjestely;

 

k) liittymien järjestely;

e) linja-auto‑ ja raitiovaunupysäkit;

l) julkisen liikenteen järjestelyt ja infrastruktuuri;

f) tasoristeykset.

m) tasoristeykset.

Tarkistus 49

Liite II, 3 kohta

3. Yksityiskohtaisen suunnitelman vaiheessa sovellettavat perusteet:

2. Yksityiskohtaisen suunnitelman vaiheessa sovellettavat perusteet:

a) tiekaava;

a) tiekaava;

b) tielinjaus ja profiili;

 

c) liikennemerkit ja opasteet;

b) yhdenmukaiset liikennemerkit ja ‑opasteet;

d) valaistus;

c) teiden ja tienristeysten valaistus;

e) tienvarsilaitteet;

d) tienvarsilaitteet;

f) tienvarsiympäristö, myös kasvullisuus;

e) tienvarsiympäristö, myös kasvullisuus;

g) pysyvät tienvarsiesteet.

f) pysyvät tienvarsiesteet;

 

g) turvallisten levähdys- ja paikoitusalueiden rakentaminen;

 

h) suojattomat tienkäyttäjät (jalankulkijat, pyöräilijät ja kaksipyöräiset moottoriajoneuvot).

Perustelu

Olisi toteutettava toimia, joilla pyritään yhdenmukaistamaan liikennemerkit ja ‑opasteet aidosti ja tehokkaasti EU:n tasolla ja kansainvälisellä tasolla.

Tarkistus 50

II liitteen 3 kohdan g a alakohta (uusi)

 

g a) kaiteiden ja törmäysvaimentimien ergonominen mukauttaminen (keskikaistat ja törmäysesteet suojattomiin tielläliikkujiin kohdistuvien onnettomuuksien estämiseksi).

Perustelu

Tällä tarkistuksella tekstistä saadaan täsmällisempi.

Tarkistus 51

Liite II, 4 kohta

4. Viimeistelyvaiheessa sovellettavat perusteet:

3. Viimeistelyvaiheessa sovellettavat perusteet:

a) käyttäjämukavuus eri olosuhteissa, kuten pimeässä ja huonossa säässä;

a) käyttäjän turvallisuus ja näkyvyys eri olosuhteissa, kuten pimeässä ja odotettavissa olevissa ilmastollisissa olosuhteissa;

b) liikennemerkkien ja opasteiden luettavuus;

b) liikennemerkkien ja -opasteiden luettavuus;

c) ajoradan kitka.

c) ajoradan kunto.

Tarkistus 52

III liitteen 1 kohta

1. Onnettomuusalttiiden tieosuuksien määrittely

1. Niiden tieosuuksien määrittely, joilla tapahtuu eniten onnettomuuksia

Onnettomuusalttiiden tieosuuksien määrittelyssä otetaan huomioon vähintään edellisvuosina tapahtuneiden kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrä tiepituuden yksikköä kohti ja liittymien tapauksessa tällaisten onnettomuuksien määrä liittymää kohti.

Niiden tieosuuksien määrittelyssä, joilla tapahtuu eniten onnettomuuksia, otetaan huomioon vähintään edellisvuosina tapahtuneiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä tiepituuden yksikköä kohti suhteessa liikenteen määrään ja liittymien tapauksessa tällaisten onnettomuuksien määrä liittymää kohti.

Perustelu

Ehdotus sisältää vielä onnettomuusalttiita tieosuuksia koskevan viittauksen, jota on muokattava, koska se ei vastaa direktiivin tekstiä, erityisesti 2 artiklan määritelmiä.

Samaa perustelua voidaan käyttää vakavan loukkaantumisen yhteydessä. Tämä sanamuoto ei myöskään ole tilastollisesti johdonmukainen, eikä sillä ole teknistä merkitystä (EU:ssa ei ole käytössä yhteistä määritelmää eikä verrattavissa olevia tietoja).

Lisäksi toistetaan, että 2 artiklaan voitaisiin lisätä ”kuolleisuusluvun” määritelmä (eli kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä suhteessa liikenteen määrään).

Tarkistus 53

III liitteen 3 kohdan e alakohdan 5 luetelmakohta

– liikennemerkkien ja -opasteiden näkyvyys, luettavuus ja sijainti (mihin sisältyy myös tärinäraitojen käyttö);

– liikennemerkkien ja -opasteiden yhdenmukaistaminen, näkyvyys, luettavuus ja sijainti (mihin sisältyy myös tärinäraitojen käyttö);

Perustelu

Liikennemerkit ja ‑opasteet olisi yhdenmukaistettava aidosti ja tehokkaasti.

Tarkistus 54

III liitteen 3 kohdan e alakohdan 6 luetelmakohta

putoavat kivet;

suojaaminen putoavilta kiviltä, maanvyörymiltä ja lumivyöryiltä;

Perustelu

Tällä tarkistuksella tekstistä saadaan täsmällisempi.

Tarkistus 55

Liite III, 3 kohta, f alakohta, 10 a luetelmakohta (uusi)

 

– älykkäiden liikennemerkkien sekä vastaanottojärjestelmien käyttö ja testaus nopeusrajoitustietojen siirtämiseksi ajoneuvoihin integroidusti.

Perustelu

Älykkäät liikennemerkit nopeusrajoitusten automaattiseksi ilmoittamiseksi ohi ajaville ajoneuvoille ovat suhteellisen yksinkertaista tekniikkaa, jolla voidaan kuitenkin lisätä turvallisuutta huomattavasti.

Tarkistus 56

Liite III, 3 kohta, f alakohta, 10 b luetelmakohta (uusi)

 

– toiminnan ja merkintöjen mukaan yhtenäistettyjen telematiikkapalvelujen käyttöönotto Euroopan laajuisten kuljetusverkkojen teillä sekä älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotto.

Perustelu

Telematiikka ja älykkäiden liikennejärjestelmien käyttäminen voivat parantaa merkittävästi tieinfrastruktuurien turvallisuutta, minkä vuoksi niiden käyttöönottoa olisi harkittava potentiaalisena parannuskeinona.

Tarkistus 57

Liite IV, 7 kohta

7) tiedot onnettomuudessa mukana olleista ajoneuvoista (tyyppi, ikä, rekisteröintimaa, turvavarusteet);

7) tiedot onnettomuudessa mukana olleista ajoneuvoista, kuten ajoneuvotyyppi ja ‑malli, ajoneuvon valmistenumero, rekisteröintimaa, ikä, kilometrimäärä, direktiivin 96/96/EY mukainen viimeinen katsastuspäivä, turvavarusteet (asennetut elektroniset turvajärjestelmät), aiemmat kolarivahingot, tekniset muutokset, erikoisrenkaat;

Tarkistus 58

Liite IV, 8 a kohta (uusi)

 

8 a) tiedot onnettomuusajankohdan ja onnettomuuden kirjaamisen ja tarvittaessa pelastuspalvelun saapumisen välisestä ajasta sekä onnettomuuspaikan löytämiseen käytetystä tekniikasta ja hälytysajoneuvojen paikannustekniikasta (esim. liikennetelematiikasta).

PERUSTELUT

Komission ehdotus

Komissio antoi 5. lokakuuta 2006 ehdotuksensa direktiiviksi tieinfrastruktuurin turvallisuuden parantamisesta. Vaikka ajoneuvoturvallisuudessa ja kuljettajien koulutuksessa onkin viime vuosikymmeninä saatu paljon aikaan, infrastruktuurin alalla ei vielä ole yhtenäisiä eurooppalaisia sääntöjä. Tieinfrastruktuurin turvallisuustaso vaihtelee yksittäisissä jäsenvaltioissa merkittävästi rakenteeltaan ja laajuudeltaan. Teiden suunnittelussa turvallisuusvaatimukset jäävät vähälle huomiolle. Lisäksi teiden kunnossapidossa on ongelmia: Nykyinen tieverkko ei monissa tapauksissa vastaa nykyaikaisia turvallisuusvaatimuksia, ja se on usein rakennettu nykyistä pienemmälle liikennemäärälle. Liikenteen vaarapaikkojen tutkinnasta saadut tiedot saavuttavat toimivaltaiset viranomaiset usein hyvin myöhään, ja monissa jäsenvaltioissa tienrakennusviranomaisten ongelmana on se, että ylikuormitetuille tieverkoille asetetaan tiukempia turvallisuusvaatimuksia mutta määrärahat laskevat.

Komission ehdotuksen tavoitteena on siksi ottaa infrastruktuurien turvallisuus omaksi tavoitteekseen taloudellisuuden ja ympäristönsuojelun rinnalle tieinfrastruktuurin suunnittelun ja toiminnan kaikissa vaiheissa. Kaikille teille EU:n jäsenvaltioissa on saatava aikaan yhteinen korkea turvallisuustaso, ja infrastruktuurin suunnittelijoiden turvallisuustietoisuutta on parannettava. Tieinfrastruktuurin ylläpitäjille on annettava tarvittavat suuntaviivat, koulutus ja tieto, jotta taataan, että tieverkkoa ylläpidetään nykyajan turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Lisäksi on huolehdittava siitä, että rajalliset varat suunnataan tieturvallisuuden parantamiseen.

Näiden päämäärien saavuttamiseksi direktiivissä ehdotetaan neljää menettelyä:

· tieturvallisuuden vaikutusarviointi: Infrastruktuurihankkeen kaikista eri toteutusvaihtoehdoista on tutkittava uusien teiden rakentamisen tai käytössä oleviin teihin tehtävien merkittävien muutosten vaikutukset.

· turvallisuusauditoinnit: Riippumattoman auditoijan on arvioitava kaikkien jäsenvaltioissa toteutettavien infrastruktuurihankkeiden suunnittelunäkökohtien onnettomuuspotentiaali.

· turvallisuuden parantaminen käytössä olevassa tieverkossa: Onnettomuusalttiita tieosuuksia sekä tieosuuksia, joilla onnettomuuskustannusten vähentämismahdollisuudet ovat suuret, on tutkittava tarkemmin ja tarvittaessa ryhdyttävä aiheellisiin toimenpiteisiin.

· turvatarkastukset: Koulutetun henkilöstön suorittamat tieinfrastruktuurin säännölliset tarkastukset määrätään pakollisiksi.

Joissakin jäsenvaltioissa tällaisia säännöksiä on jo olemassa. Direktiivillä pyritään ottamaan nämä toimenpiteet käyttöön koko EU:ssa. Siinä ei kuitenkaan säädetä sitovista teknisistä vaatimuksista, joten jäsenvaltioilla on mahdollisuus pitää kiinni nykyisistä säännöistään ja hyviksi osoittautuneista toimintatavoista.

Vaikka komission ehdotuksen tavoitteena onkin saavuttaa kaikilla jäsenvaltioiden teillä yhtenäinen turvallisuustaso, ehdotus koskee vain Euroopan laajuista tieverkkoa. Jotta saavutetaan Euroopan laajuista tieverkkoa koskeva yhteinen korkea turvallisuustaso, tarvitaan sitovia menetelmiä ja on luotava perusta turvallisuusmenettelyjen käyttöönotolle. Parhaiden toimintatapojen vaihto ei riitä. Direktiivillä pyritään silti myös parantamaan parhaiden toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä.

Esittelijän ensimmäinen mietintö

Esittelijä kannatti komission ehdotusta sen keskeisiltä osilta 20. maaliskuuta 2007 antamassaan ensimmäisessä mietinnössä. Hän katsoi kuitenkin, että ehdotuksen eräitä osia olisi syvennettävä ja tiukennettava. Siksi hän ehdotti muun muassa seuraavia tarkistuksia:

· Direktiiviä ei pitäisi soveltaa vain Euroopan laajuiseen tieverkkoon, vaan kaikkiin jäsenvaltioiden moottoriteihin ja pääteihin (1 artikla).

· Direktiivissä edellytettyjen suuntaviivojen vahvistamisesta ja niiden tarkistamisesta vastaavan toimivaltaisen organisaation (2 artikla) olisi oltava nimenomaisesti julkinen organisaatio.

· Kustannus-hyötyanalyysi (3 artiklan 3 kohta) olisi toteutettava kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaistettujen kriteerien mukaan.

· Säännöllisten rutiinitarkastusten aikarajat olisi asetettava tarkemmin (6 artiklan 3 kohta), ja tarkastuksia olisi tehtävä vähintään kerran talvella ja kerran kesällä.

· Direktiivin voimaantuloaikaa olisi lyhennettävä; samoin olisi nopeutettava peruskoulutuksen aloittamista ja lyhennettävä täydennyskoulutusten välistä aikaa (8 ja 9 artikla).

· Auditoijien perus- ja jatkokoulutusta varten olisi asetettava vähimmäisvaatimukset, ja siksi yhdessä jäsenvaltiossa saadut todistukset olisi tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa (9 artikla).

· Komission olisi analysoitava ja arvioitava säännöllisin väliajoin jäsenvaltioissa toteutetut toimet ja kerätyt tiedot. Tätä varten raporteissa olisi esittelijän mielestä käytettävä yhtenäistä esitystapaa (10 artikla).

· Uutta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä olisi sovellettava toimivaltaisia organisaatioita koskevien suuntaviivojen vahvistamiseen (10 artiklan 5 kohta) sekä liitteiden mukauttamiseen tekniikan kehitykseen (10 a artikla (uusi)). Uusi menettely antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden vastustaa kolmen kuukauden kuluessa komiteamenettelyssä vahvistettua toimenpidettä.

· Liitteisiin olisi turvallisuustoimenpiteiden laadun parantamiseksi lisättävä viittauksia esimerkiksi ilmasto-oloihin, pysäköinti- ja levähdysalueisiin, suojakaiteisiin ja tietyömaiden opasteisiin.

Liikennevaliokunnan niukka enemmistö (äänin 19–18) kannatti 4. kesäkuuta 2007 komission ehdotuksen hylkäämistä kokonaan. Enemmistö katsoi, että komission ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen ja että vähemmän sitovat toimet, kuten suositukset, sopisivat alalle paremmin. Täysistunto päätti heinäkuussa 2007 parlamentin työjärjestyksen 168 artiklan mukaisesti palauttaa mietinnön valiokuntakäsittelyyn. Elokuussa 2007 liikennevaliokunnan koordinaattorit antoivat esittelijän tehtäväksi esittää komission ehdotuksesta uuden mietinnön, jossa olisi otettava huomioon myös ensimmäisen mietinnön hylkäämiseen johtaneet näkökohdat.

Asian eteneminen neuvostossa

Neuvosto hyväksyi 2. lokakuuta 2007 komission ehdotusta koskevan yleisnäkemyksen. Neuvosto kannatti direktiiviä, jonka liitteet eivät ole sitovia. Näin ollen 3 artiklan sanamuodon mukaan ”jäsenvaltioiden on pyrittävä noudattamaan liitteessä I olevia kriteerejä”. Myös 4 artiklan 2 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa mainitaan, että jäsenvaltioiden on pyrittävä noudattamaan liitteessä III olevia kriteerejä. Neuvosto haluaisi rajoittaa direktiivin soveltamisalan Euroopan laajuiseen tieverkkoon.

Esittelijän toinen mietintö: tarkistukset

Esittelijä on sisällyttänyt toiseen mietintöönsä osia neuvoston yleisnäkemyksestä sekä useita tarkistuksia, joita valiokunnan jäsenet esittivät ensimmäiseen mietintöön. Tämä koskee erityisesti kohtia, joissa esitettiin kritiikkiä turhan byrokraattisista järjestelyistä, ja kohtia, joissa lainsäädäntöehdotuksen sisältöä ja sovellettavuutta on mahdollista parantaa.

Direktiiviä ei siis pitäisi soveltaa vain Euroopan laajuiseen tieverkkoon, vaan myös kaikkiin moottoriteihin (1 artikla). Jäsenvaltiot päättävät direktiivin säännösten soveltamisalan laajentamisesta muihin teihin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Esittelijä katsoo, että 2 artiklassa tarkoitetun direktiivissä edellytettyjen suuntaviivojen vahvistamisesta ja niiden tarkistamisesta vastaavan ”toimivaltaisen organisaation” olisi oltava julkinen eikä yksityinen yksikkö. Ennen tämän direktiivin voimaantuloa olemassa olleiden toimivaltaisiksi organisaatioiksi nimettyjen yksiköiden on kuitenkin voitava toimia edelleen tässä tehtävässä.

Esittelijä katsoo myös, että liitteiden I, II ja III olisi oltava sitovia. Direktiivin soveltamismahdollisuudet joutuvat pahasti kyseenalaisiksi, jos liitteet eivät ole sitovia, koska ne sisältävät olennaisia säännöksiä.

Muutoin esittelijä kannattaa tiettyjä komission ehdotukseen tehtyjä kevennyksiä.

Esimerkiksi olemassa olevan tieverkon hallinnointia (5 artikla) koskevia määräyksiä voitaisiin helpottaa. Jäsenvaltioiden velvoite kirjata vaarallisten tieosuuksien osalta liitteessä III olevassa 3 e ja f kohdassa mainitut tukitoimet sekä tukitoimien kustannukset ei ole ehdottoman välttämätön. Riittää, että yksi 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asiantuntijaryhmän jäsen täyttää 9 artiklan 4 a alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Tärkein 6 artiklassa tarkoitettuihin turvallisuustarkastuksiin liittyvä seikka on niiden toteuttaminen säännöllisesti. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että tarkastuksista laaditaan kirjallinen raportti, jossa viitataan turvallisuuteen vaikuttaviin puutteisiin.

Toimivaltaisten organisaatioiden auttamiseksi ei ole tarpeen antaa uusia suuntaviivoja, jos tällaiset suuntaviivat ovat jo olemassa (8 artiklan 1 kohta).

Kuvailemalla uudelleen liitteissä I, II ja III olevat vaatimukset esittelijä on ottanut mahdollisimman laajasti huomioon neuvoston näkemykset.

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO  (28.3.2007)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamisesta
(KOM(2006)0569 – C6‑0331/2006 – 2006/0182(COD))

Valmistelija: Ivo Belet

LYHYET PERUSTELUT

EU asetti vuonna 2001 itselleen kunnianhimoisen tavoitteen puolittaa Euroopan tieliikennekuolemat vuoteen 2010 mennessä. Vaikka edistystä on saavutettu, EU:n liikenneonnettomuudet vaativat edelleen noin 40 000 kuolonuhria, minkä lisäksi liikenneonnettomuuksissa loukkaantuu 1,7 miljoonan henkilöä vuodessa. Tämä vastaa yhden jumbojetin syöksymistä Euroopan teille vuoden jokaisena päivänä. Liikenneonnettomuudet ovat alle 45-vuotiaiden henkilöiden yleisin kuolinsyy.

Liikenneturvallisuus vaati toimia ajoneuvon, kuljettajan ja tieinfrastruktuurin tasoilla. Viime vuosikymmeninä ajoneuvojen turvallisuuden ja liikennesääntöjen aloilla on saavutettu huomattavaa edistymistä. Tieinfrastruktuurin tasolla ei ole kuitenkaan vielä ryhdytty vastaaviin yhteisiin toimiin. Ehdotetun direktiivin tavoitteena on varmistaa, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) kuuluvan tieinfrastruktuurin hahmottamisen, suunnittelun ja toiminnan kaikissa vaiheissa. Kaikki jäsenvaltiot ovat velvollisia toteuttamaan tieturvallisuuden vaikutusarviointeja, turvallisuusauditointeja, turvallisuustarkastuksia ja tieverkon turvallisuusjohtamista. Teknisten normien ja vaatimusten asettaminen ja määrittäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Valmistelija pitää myönteisenä käsiteltävää ehdotusta, jonka avulla arvioidaan voitavan vähentää 600 liikennekuolemaa vuodessa, mikä vastaisi yli 2,4 miljardin euron hyvinvointihyötyä vuodessa. Euroopan talous ja yhteiskunta ovat suuresti riippuvaisia tieliikenteen tehokkuudesta ja turvallisuudesta. Sekä tarpeettomat liikennekuolemat että liikenneonnettomuuksien valtavat sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset (arviolta 200 miljardia euroa vuodessa) ovat vähennettävissä. Turvallisuus on ja sen on oltava tieliikenteen kaikkien osapuolten tärkeimpänä tavoitteena. Tästä syystä valmistelija näkee käsiteltävänä olevan direktiivin osana uutta "turvallisuussopimusta", joka yhdistää kaikki turvallisuusketjun osat – kuljettajat, ajoneuvot, tiet, päätöksentekijät ja kansalaiset – pyrkimään realistisella tavalla yhteisesti tuhansien turhien liikennekuolemien välttämiseen ja miljardien eurojen säästämiseen jokaisena vuotena. Huomion kiinnittäminen teiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon voi vähentää merkittävällä tavalla liikenneonnettomuuksien tiheyttä ja vakavuutta vaikuttamalla kuljettajien käyttäytymiseen ja poistamalla liikenneväylien suunnittelun puutteita. Tieinfrastruktuurin (kuten moottoriteiden ja tieverkkojen, ajokaistojen ja liikennemerkkien) tärkeyttä ja merkitystä korostettiin äskettäin myös Euroopan liikenneturvallisuuden toimintaohjelman puoliväliarviointia koskevassa Euroopan parlamentin (18. tammikuuta 2007 antamassa) päätöslauselmassa.

Valmistelija haluaisi korostaa kahta näkökohtaa. Ensimmäinen koskee käsiteltävänä olevan direktiivin soveltamisalaa, joka rajoittuu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon. Euroopan laajuinen liikenneverkko sisältää lähes 90 000 tiekilometriä, mutta koostuu lähes yksinomaan moottoriteistä tai vastaavan laatuisista teistä. Suurin osa onnettomuuksista sattuu muilla kuin Euroopan laajuisen liikenneverkon teillä. Suurin osa liikennekuolemista keskittyy kaupunkialueiden ulkopuolella oleville valtateille. Tutkimusten mukaan monet onnettomuudet voitaisiin välttää, jos nykyistä tieinfrastruktuuria olisi johdettu viimeisimmän turvallisuusteknisen käytännön mukaisesti. Toissijaisuusperiaatteen kannalta direktiivin soveltamisalan rajoittaminen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon on ymmärrettävää. Jotta myös kaikkien muiden teiden turvallisuutta voitaisiin parantaa EU:ssa, valmistelija suosittelee kuitenkin olemassa olevien, vaikkakin varsin erilaisten parhaiden käytäntöjen vaihtamista. Lisäksi valmistelija haluaisi sisällyttää ehdotukseen uudelleentarkastelua koskevan lausekkeen, ja pyytää komissiota arvioimaan ehdotuksen soveltamisalaa uudelleen muun muassa saatujen kokemusten perusteella.

Valmistelija haluaa korostaa tutkimuksen merkitystä erityisesti tieto- ja viestintäteknologian aloilla. Tutkimus on ratkaisevan tärkeä Euroopan liikenneturvallisuuden parantamisen väline. Kehittäminen, esittely, toimenpiteet ja menettelyt (telematiikka mukaan luettuna) voivat parantaa liikenneturvallisuuden osatekijöitä. Erityisesti tieinfrastruktuurin viestintäteknologian tutkimus ja kehittäminen voivat mahdollistaa turvallisen ja turvatun viestinnän ajoneuvon ja tieinfrastruktuurin välillä. Edellä mainittu on välttämätöntä, jotta uusi turvateknologia tulee käyttöön täydessä laajuudessaan. Älykkäät liikennejärjestelmät, jotka esimerkiksi rekisteröivät kauempana edessä olevat vaaratekijät ja antavat ilmoituksen kuljettajalle jo ennen kuin kuljettaja itse on havainnut vaaratekijät, saattaa pelastaa ihmishenkiä ja vähentää onnettomuuksien aiheuttamaa ruuhkautumista. Tässä suhteessa valmistelija haluaa korostaa tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman alaisten tutkimushankkeiden ja niiden tulosten levittämisen merkitystä. Lisäksi tässä yhteydessä olisi mainittava myös teiden eurooppalaisen arviointiohjelman (EuroRAP) sekä Euroopan tieliikenteen tutkimuksen neuvoa-antavan elimen (ERTRAC) kaltaisten tutkimusverkostojen kiinnostavat ja merkittävät tutkimukset.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

 

(4 a) Tutkimus on ratkaisevan tärkeä Euroopan liikenneturvallisuuden parantamisen väline. Kehittämisen ja esittelyn toimenpiteet ja menettelyt (telematiikka mukaan luettuna) ja tutkimustulosten levittäminen voivat parantaa tieinfrastruktuurin turvallisuutta merkittävällä tavalla.

Perustelu

Tutkimuksen ja kehittämisen 7. puiteohjelma sisältää merkittävät määrärahat, joilla tuetaan eurooppalaista tutkimusta myös tieninfrastruktuurin alalla (tieinfrastruktuurin suunnittelun korkeatasoisen teknisen tietämyksen kehittäminen ja riskianalyysikäytäntöjen kehittäminen mukaan luettuina). Yhteisön tutkimuksen tulosten levittäminen on mainittujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Euroopan liikenneturvallisuuden toimintaohjelman puoliväliarviointia koskevassa Euroopan parlamentin 18. tammikuuta 2007 antamassa päätöslauselmassa vaadittiin myös tutkimuksen tehostamista ja kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

(5 a) Turvallisuustason parantamiseksi edelleen nykyisillä teillä olisi kiinnitettävä huomiota sellaisten erittäin raskaiden ajoneuvojen haitallisiin vaikutuksiin, joiden kokonaispaino on enintään 60 tonnia ja pituus enintään 25,25 metriä ja jotka aiheuttavat lukuisia turvallisuusriskejä.

Perustelu

Pitkät ja painavat ajoneuvoyhdistelmät vaarantavat turvallisuuden Euroopan teillä. Monilla moottoriteillä ei ole törmäysvaimentimia, jotka pysäyttäisivät törmäyksen tällaisten ajoneuvojen kanssa. Liikenneonnettomuuksilla, joissa on osallisena tällainen ajoneuvo, olisi vakavat seuraukset, ja myös siltarakennelmiin kohdistuisi huomattavaa rasitusta.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) Jäsenvaltioiden pitäisi perustaa Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuulumattomien Euroopan unionin teiden turvallisuuden parantamiseksi yhdenmukainen järjestelmä, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä, kuten olemassa olevan tieinfrastruktuurin turvallisuushankkeita ja hyväksi havaittua tieturvallisuustekniikkaa mukaan lukien tiemerkintöihin sisältyvät heijastimet.

 

Lisäksi komission olisi arvioitava tätä direktiiviä hyvissä ajoin sen päättämiseksi, laajennetaanko direktiivin soveltamisalaa siten, että siihen sisältyvät kaikki tärkeimmät tiet jäsenvaltioissa ottaen huomioon erityisesti loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

 

(8 b) Liikenteen siirtäminen maanteiltä rautateille voi osaltaan myös olla merkittävä väline tieturvallisuuden edistämisessä.

Tarkistus 5

10 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle tämän direktiivin täytäntöönpanosta viisi vuotta sen voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen joka neljäs vuosi.

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle tämän direktiivin täytäntöönpanosta neljä vuotta sen voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen joka neljäs vuosi.

Perustelu

Tämän ehdotuksen uudelleentarkastelu on tärkeää. Jotta uudelleentarkastelu voidaan tehdä ajoissa, komission on oltava selvillä täytäntöönpanon tasosta aikaisemmassa vaiheessa.

Tarkistus 6

10 artiklan 4 kohta

4. Komissio analysoi raportit ja saadut tiedot ja antaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta.

4. Komissio analysoi raportit ja saadut tiedot ja arvioi tätä direktiiviä, jotta päätetään, laajennetaanko sen soveltamisalaa siten, että siihen sisältyvät kaikki tärkeimmät tiet jäsenvaltioissa ottaen huomioon erityisesti loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät. Komissio antaa asianmukaisen kertomuksen ja tiedot arvioinnista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tarkistus 7

11 a artikla (uusi)

 

11 a artikla

 

Jäsenvaltioita koskevat velvoitteet

 

Jäsenvaltioiden pitäisi perustaa Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuulumattomien Euroopan unionin teiden turvallisuuden parantamiseksi yhdenmukainen järjestelmä, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä, kuten olemassa olevan tieinfrastruktuurin turvallisuushankkeita ja hyväksi havaittua tieturvallisuustekniikkaa.

Tarkistus 8

Liite I, 1 kohta, d alakohta

d) ehdotettujen vaihtoehtojen vaikutusanalyysi;

d) ehdotettujen vaihtoehtojen vaikutusanalyysi, paras käytettävissä oleva turvallisuustekninen taitotieto huomioon ottaen;

Perustelu

Turvallisuustekninen tietämys ja telematiikka voivat parantaa tieinfrastruktuurin osatekijöiden turvallisuuden tasoa. Tieto- ja viestintäteknologian sovellukset, kuten älykkäät liikennejärjestelmät, voivat säästää valtavan määrän ihmishenkiä. Paras käytettävissä oleva taitotieto olisi näin ollen otettava huomioon vaihtoehtojen arvioimisen yhteydessä.

Tarkistus 9

Liite I, 2 kohta, d a alakohta

 

(d a) mahdollinen tarve parantaa tai rakentaa jalkakäytäviä ja pyöräteitä;

Tarkistus 10

Liite III, 3 kohta, f alakohta, 10 a luetelmakohta (uusi)

 

– älykkäiden liikennemerkkien sekä vastaanottojärjestelmien käyttö ja testaus nopeusrajoitustietojen siirtämiseksi ajoneuvoihin integroidusti.

Perustelu

Älykkäät liikennemerkit nopeusrajoitusten automaattiseksi ilmoittamiseksi ohi ajaville ajoneuvoille ovat suhteellisen yksinkertaista tekniikkaa, jolla voidaan kuitenkin lisätä turvallisuutta huomattavasti.

Tarkistus 11

Liite III, 3 kohta, f alakohta, 10 b luetelmakohta (uusi)

 

– toiminnan ja merkintöjen mukaan yhtenäistettyjen telematiikkapalvelujen käyttöönotto Euroopan laajuisten kuljetusverkkojen teillä sekä älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotto.

Perustelu

Telematiikka ja älykkäiden liikennejärjestelmien käyttäminen voivat parantaa merkittävästi tieinfrastruktuurien turvallisuutta, minkä vuoksi niiden käyttöönottoa olisi harkittava potentiaalisena parannuskeinona.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Liikenteen infrastruktuurin turvallisuus

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0569 - C6-0331/2006 - 2006/0182(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

TRAN

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

23.10.2006

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Ivo Belet

28.11.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

26.2.2007

27.3.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

27.3.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Silvia Ciornei, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, András Gyürk, Fiona Hall, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Anne Laperrouze, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Radu Ţîrle, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Ivo Belet, Philip Dimitrov Dimitrov, Matthias Groote, Satu Hassi, Esko Seppänen

  • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Liikenteen infrastruktuurin turvallisuus

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0569 – C6-0331/2006 – 2006/0182(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

5.10.2006

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

ITRE

9.10.2007

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Helmuth Markov

27.8.2007

 

 

Valiokuntakäsittely

22.11.2007

25.2.2008

 

 

Hyväksytty (pvä)

26.2.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

5

13

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Paolo Costa, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Brigitte Fouré, Mathieu Grosch, Georg Jarzembowski, Stanisław Jałowiecki, Dieter-Lebrecht Koch, Sepp Kusstatscher, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Seán Ó Neachtain, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Georgios Toussas, Yannick Vaugrenard, Lars Wohlin, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Zsolt László Becsey, Philip Bradbourn, Armando França, Anne E. Jensen, Helmuth Markov, Vladimír Remek, Leopold Józef Rutowicz, Ari Vatanen, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Pierre Pribetich