MIETINTÖ johon sisältyy ehdotus Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin tehtävästä Irakissa

29.2.2008 - (2007/2181(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Ana Maria Gomes

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

Euroopan unionin tehtävästä Irakissa

(2007/2181(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Ana Maria Gomesin PSE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin tehtävästä Irakissa (B6‑0328/2007),

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Irakista, joista viimeisin on annettu 25. lokakuuta 2007[1],

–   ottaa huomioon irakilaispakolaisten humanitaarisesta tilanteesta 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman[2],

–   ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 15. marraskuuta ja 6. joulukuuta 2007 tekemät päätökset suhteista Irakiin vastaavan tilapäisen valtuuskunnan kokoonpanosta ja tehtävästä,

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 23.–24. huhtikuuta, 15.–16. lokakuuta ja 19.–20. marraskuuta 2007 antamat päätelmät EU:n osallisuudesta Irakissa,

–   ottaa huomioon komission 7. kesäkuuta 2006 antaman tiedonannon "Suositukset Euroopan unionin uudistetulle sitoutumiselle Irakiin" (KOM(2006)0283),

–   ottaa huomioon Egyptin Sharm el-Sheikhissä 3. toukokuuta 2007 tehdyn aloitteen kansainväliseksi sopimukseksi Irakin kanssa,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1546 (2004), 1770 (2007) ja 1790 (2007) sekä erityisesti sen liitteet I ja II,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin yhdennetystä oikeusvaltio-operaatiosta Irakin osalta, EUJUST LEX, 7. maaliskuuta 2005 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2005/190/YUTP[3], joka vahvistettiin Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) puitteissa, sekä myöhemmät yhteiset toiminnat, joilla sitä on muutettu ja toimeksiantoa jatkettu,

–   ottaa huomioon 12. joulukuuta 2003 hyväksytyn Euroopan turvallisuusstrategian "Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa",

–   ottaa huomioon 22. marraskuuta 2005 hyväksytyn kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

–   ottaa huomioon naisten asemasta aseellisissa selkkauksissa sekä heidän roolistaan maan konfliktinjälkeisessä jälleenrakentamisessa 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman[4],

–   ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä kehitysmaissa 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman[5],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A6-0052/2008),

A. ottaa huomioon, että vuoden 2005 jälkeen Irakin tasavalta on järjestänyt kahdet monipuoluevaalit, hyväksynyt perustuslain kansanäänestyksellä, luonut perustan liittovaltiolle ja aloittanut demokraattisten instituutioiden rakentamiseen tähtäävän vaikean prosessin,

B   ottaa huomioon, että Irakissa sekä yhteiskunta että poliittinen johto ovat hajaantuneita ja että turvallisuustilanne joissakin osissa maassa on edelleen äärimmäisen huono,

C. ottaa huomioon, että Irak kärsii uskonsuuntien välisestä konfliktista ja kapinasta sekä yleisestä oikeusvaltion periaatteiden puuttumisesta,

D. ottaa huomioon, että Irakin tasavallan turvallisuustilanne on parantunut mutta Irakin joukkojen haasteena on edelleen tämän parannuksen ylläpitäminen ja lujittaminen kansanvälisen avun turvin, ja katsoo, että poliittista ja turvallisuustilannetta on jatkuvasti parannettava, jotta voidaan ryhtyä vakaviin toimiin jälleenrakentamisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi ja EU pystyy auttamaan irakilaisia,

E.  ottaa huomioon, että vuosikymmenten ajan Irakin diktatorinen julkishallinto oli suunnattu pikemminkin väestön valvontaan kuin julkisiin palveluihin ja vuosia kestänyt tiukasti keskitetty Baath-puolueen hallinto on johtanut vakaviin puutteisiin irakilaisten kyvyssä hallinnoida talousarviota ja hoitaa taloudellisia resursseja asianomaisella tavalla, minkä seurausta on nykyinen hauras ja heikko julkinen sektori, josta puuttuu täysin kehittynyt kulttuuri sen suhteen, että etusijalle asetettaisiin julkisten palvelujen tarjoaminen irakilaisille,

F.  katsoo, että naapurimaiden on pidättäydyttävä kaikenlaisesti puuttumisesta Irakin sisäisiin asioihin ja kunnioitettava sen itsenäisyyttä, suvereenisuutta ja alueellista koskemattomuutta ja Irakin kansan halua rakentaa maan perustuslaillista ja poliittista järjestelmää omin voimin,

G. ottaa huomioon, että konflikti on tähän mennessä aiheuttanut sen, että 2,4 miljoonaa henkilöä on joutunut siirtymään kotiseudultaan Irakissa ja 2,28 miljoonaa pakolaista on siirtynyt naapurimaihin, pääasiassa Syyriaan ja Jordaniaan,

H. ottaa huomioon, että kurdialue on Irakissa alue, jossa jonkinasteinen rauha ja vakaus on taattu ja jossa kansainvälinen kehitysyhteistyö ja yksityiset investoinnit kasvavat,

I.   katsoo, että EU:n olisi globaalina toimijana kannettava vastuunsa uuden demokraattisen Irakin rakentamisesta ja että EU:n Irakin-politiikka olisi nähtävä laajempana osana EU:n strategista kumppanuutta Välimeren alueella ja Lähi-idässä,

J.   ottaa huomioon, että EU:n on oltava entistä strategisempi Irakin demokraattisen liittovaltion rakentamista koskevaa prosessia tukevissa toimissaan; ottaa huomioon, että EU myöntää, että sen tehokkaan tuen edellytyksenä on vakaa kumppanuus irakilaisten kanssa ja se, että Irakin hallitus sitoutuu jatkuvasti varmistamaan turvallisuuden, sovinnon, yhteistyöhalukkuuden sekä kehittämään voimavaroja ja demokratiaa, torjumaan korruptiota ja varmistamaan avoimuuden ja tehokkuuden, sillä ne ovat perusedellytyksiä Euroopan unionin tehtävän laajentamiselle Irakissa; katsoo, että tärkeimmät jälleenrakentamista koskevat haasteet ovat institutionaalisella ja sosiaalisella rintamalla eli instituutioiden ja hallinnon voimavarojen kehittämisessä ja oikeusvaltion periaatteiden, lainvalvonnan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen lujittamisessa,

K. ottaa huomioon, että EU on tunnistanut tarpeen ottaa käyttöön operaatioiden monivuotinen suunnittelu, joka ulottuu pidemmällä kuin nykyinen erityistoimenpiteisiin perustuva vuosittainen suunnittelu, jotta se voi parantaa apunsa tehokkuutta,

L.  katsoo, että EU:n on tarpeen mukauttaa resurssiensa käyttöä Irakin kohtaamien erityisten sisäisten, alueellisten ja humanitaaristen haasteiden mukaisesti; katsoo, että tehokkuus, avoimuus ja näkyvyys ovat perusedellytykset Euroopan unionin tehtävän laajentamiselle Irakissa,

M. katsoo, että Irak on taantunut 1970-luvun keskituloisen maan asemastaan ja että EU:n on mukautettava resurssiensa käyttö sen mukaisesti,

N. ottaa huomioon, että komissiolla on ollut joulukuusta 2005 lähtien Bagdadissa pieni edustusto, jonka toiminnallinen osasto on Ammanissa ja jonka on hyvin vaikea toimia joillakin alueilla, erityisesti Bagdadissa, sotilaallisista järjestelyistä ja turvallisuustilanteesta johtuen,

O. ottaa huomioon, että komissio on vuodesta 2003 alkaen antanut yli 800 miljoonaa euroa tukea Irakille (pääasiassa Kansainvälisen Irakin jälleenrakennusrahoitusjärjestelyn (IRFFI) kautta), ja ottaa huomioon, että EU on ollut suoraan mukana parantamassa oikeusvaltion periaatteiden noudattamista maassa vuodesta 2005 alkaen ESDP EUJUST LEX -operaation kautta; ottaa huomioon, että EUJUST LEXin toimeksiantoa on jatkettu viimeistä kertaa,

P.  ottaa huomioon, että Irakin hallitus hyväksyi yhdessä Maailmanpankin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa toukokuussa 2007 Irakin kanssa tehtävän kansainvälisen sopimuksen, joka on Irakin hallituksen visio seuraaviksi viideksi vuodeksi ja pääasiallinen viitekehys kansainvälisen yhteisön osallistumiselle maassa ja jonka Euroopan unioni yhtenä tärkeimmistä avunantajista hyväksyi täysin,

Q. ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1770 (2007) laajennettiin hiljattain merkittävästi YK:n Irakin avustusoperaation toimeksiantoa,

R.  ottaa huomioon, että vuosia kestänyt Baath-hallinto ja vuosikymmenten sotiminen ovat jättäneet jälkeensä vaurioituneen yhteiskunnan, joka kärsii sodan ja sorron aiheuttamista traumoista sekä (myös kemiallisin asein muun muassa Halabjassa toteutetuista) etnisistä puhdistuksista ja siitä, että nämä rikokset jäivät kansainvälisesti huomiotta; katsoo, että kansainvälisellä yhteisöllä ja erityisesti niillä mailla, jotka kannattivat väliintuloa, on oikeudellinen ja moraalinen velvollisuus ja myös turvallisuuteen liittyvä intressi tukea Irakin kansaa ja että Euroopan unionin on muiden kansainvälisten lahjoittajien kanssa koordinoiden otettava nopeasti ja luovasti käyttöön kaikki sen käytettävissä olevat asian kannalta olennaiset välineet oman osuutensa tekemiseksi,

S.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on päättänyt kehittää edelleen suhteitaan Irakin edustajien neuvostoon myös virallisten yhteyksien kautta,

1.   suosittaa neuvostolle, että

a)  se laatii yhdessä komission kanssa uuden strategian, jolla vahvistetaan sekä märällisesti että erityisesti laadullisesti EU:n tukea YK:n toimille, joilla autetaan rakentamaan turvallista, vakaata, yhtenäistä, vaurasta, liittovaltiomuotoista ja demokraattista Irakia, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, suojellaan vähemmistöjä ja edistetään etnisten ryhmien välistä suvaitsevaisuutta tien raivaamiseksi kohti alueellista vakautta ja turvallisuutta, ja vastaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1770 (2007), joka vahvistaa merkittävästi YK:n roolia Irakissa;

b)    se kanavoi demokraattista hallintotapaa varten tarkoitetutun EU:n tuen erityisesti kolmeen tarkoitukseen: koordinoinnin parantaminen hallituksen ja edustajien neuvoston välillä, jotta minimoidaan lainsäädäntöprosessin esteet, vaalimenettelyiden tehostaminen paikallisella tasolla, jotta varmistetaan, että maakuntavaltuustot edustavat täysimääräisesti kaikkia paikallisia väestöjä, ja paikallisen demokratian vahvistaminen kuulemismekanismeilla, jotta saadaan paikallinen väestö mukaan päätöksentekoprosessiin säännöllisesti ja toistuvasti;

c)    se keskittää EU:n tuen Irakissa yleisesti olennaiseen tekniseen tukeen ja voimavarojen kehittämiseen oikeusvaltion ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden alalla sekä ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan, talouden ja talousarvion hoidon, sukupuolten tasa-arvon, terveydenhoidon ja koulutuksen alalla sekä liittovaltion, alueellisten ja paikallisten hallintoelinten vahvistamiseen;

d)    se edellyttää komission varmistavan EU:n Irakille antaman tuen avoimuuden ja tehokkuuden

–     ryhtymällä jatkotoimiin niiden huolenaiheiden suhteen, jotka tuotiin esiin jo vuonna 2005 lausunnossa, jonka parlamentin ulkoasiainvaliokunta antoi vuoden 2006 yleisestä talousarviosta, antamalla täydellisiä, säännöllisiä ja avoimia tietoja EU:n tuen maksamisesta ja täytäntöönpanosta nykyisin erityisesti IRFFI:n kautta;

–     toimimalla suoraan paikalla, siellä missä turvallisuustilanne sen mahdollisesti sallii, eli Etelä-Irakin suoalueilla, joiden väestöä on erityisesti lyöty laimin, ja kurdialueella;

–     rohkaisemalla Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjä ja muita kansainvälisiä järjestöjä tekemään samoin;

–     varmistamalla paikallisten sidosryhmien täyden tuen – kansalaisyhteiskunta ja valtion viranomaiset mukaan luettuina – hankkeiden ja ohjelmien suunnittelulle, täytäntöönpanolle ja kestävyydelle;

–     varmistamalla, että EU:n rahoittamat hankkeet eivät mene päällekkäin muiden kansainvälisten lahjoittajien työn kanssa vaan täydentävät sitä;

–     lisäämällä EU-rahoituksen osuutta kahdenvälisessä teknisessä tuessa ja voimavarojen kehittämisessä ja parantamalla rahoitusta koskevaa suoraa komission valvontaa;

–     siirtämällä unionin tuen pääpainon kahdenvälisiin hankkeisiin, jotka suuntautuvat tekniseen apuun ja valmiuksien kehittämiseen oikeusvaltion, varainhoidon, demokraattisen hallinnon ja ihmisoikeuksien aloilla;

–     varmistamalla, että merkittävää EU:n tukea suunnataan julkiseen taloushallintoon ja talousarvion valvontaan tarkoituksena varmistaa, että Irakin hallitus voi entistä paremmin suorittaa huomattavia ja kasvavia maksuja sen käyttöön nyt annetuista julkisista varoista;

–     hyödyntämällä Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaissa toteuttamistaan tukiohjelmista saamaansa kokemusta, jotta löydetään tapoja tehostaa osallistumista Irakissa;

e)    se harkitsee mahdollisuutta, että komissio hyväksyy Irakia koskevan monivuotisen maakohtaisen strategia-asiakirjan;

f)     se edistää kahdenvälisten poliittisten, diplomaattisten, kulttuuristen ja taloudellisten suhteiden uudistamista ja vaihtoa jäsenvaltioiden ja Irakin välillä;

g)    se sisällyttää seuraavat osa-alueet uuteen EU:n ja sen jäsenvaltioiden ennakoivaan Irakin-strategiaan, joka pannaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä Irakin viranomaisten ja muiden kumppaneiden, kuten YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa, sitten kun olosuhteet – etenkin turvallisuustilanne – sen sallivat:

  –  kasvatetaan komission Bagdadin edustuston kokoa, vastuuta ja resursseja, hankkii sille omat uudet tilat ja varmistetaan, että työntekijät pystyvät elämään ja työskentelemään turvallisesti; kannustetaan niitä EU:n jäsenvaltioita, joilla ei ole edustusta Bagdadissa, palaamaan sinne ja jakamaan tilat ja niiden turvallisuudesta aiheutuvat kustannukset;

  –  varmistetaan EU:n ja komission näkyvyys Erbilissä, Nasiriyahissa, Basrassa ja muilla Irakin alueille, mikäli turvallisuustilanne sen sallii;

  –  laajennetaan oikeusvaltion ja oikeudenmukaisuuden periaatteen tukemista jatkamalla keskittymistä erityisesti tuomioistuimiin ja hallituksesta riippumattomiin elimiin seuraavilla aloilla: oikeusalan koulutuslaitoksen vahvistaminen, vakavien rikosten tutkintayksiköiden perustamisen tukeminen, ylimmän tuomarineuvoston vahvistaminen, kokeiluhankkeena Basraan perustettavan tuomioistuimen tukeminen, Irakin asianajajaliiton vahvistaminen ja oikeusapukeskusten perustamisen tukeminen;

  –  rakennetaan EUJUST LEX -operaatiosta saaduille myönteisille kokemuksille ja valmistellaan operaation jatkotoimia saatujen kokemusten perusteella operaation vaikutuksesta myös Irakin sisällä toteutettavan kattavan ulkoisen arvioinnin perusteella, tavoitteena vahvistaa edelleen Irakin poliisivoimia ja rikosoikeusjärjestelmää hyödyntämällä sekä Euroopan puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa (ETPP) että yhteisön välineitä;

  –  annetaan tukea julkisen taloushallinnon uudistamiselle ja tilivelvollisuudelle;

  –  jatketaan teknisen tuen antamista vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämiselle;

  –  tuetaan sovintoprosessia, joka koskee Kirkukia ja muita sisäisesti kiistanalaisia alueita, muun muassa Ninevehin tasankoina tunnettuja Assyrian alueita, joilla elää kristittyjä vähemmistöjä; tuetaan YK:n aloitteita, joilla pyritään alueellisen vuoropuhelun helpottamiseen erityisesti etsimällä keinoja parantaa toiminnallista kapasiteettia, lentoliikenne mukaan luettuna;

  –  käytetään hyväksi vakautusvälineen[6] tarjoamia erityisiä mahdollisuuksia merkittävän avun toimittamiseen, mikä on kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää vallitsevassa tai uhkaavassa kriisitilanteessa, kuten nyt Irakissa; tuetaan demokraattisten, uskonnollisiin ryhmiin sitoutumattomien ja moniarvoisten liittovaltion, alueellisten ja paikallisten instituutioiden kehittämistä niin, että painotetaan erityisesti edustajien neuvostoa ja sen kykyä hoitaa lainsäädäntöprosessia, hallita lainsäädäntöprosessia, valvoa toimeenpanovallan käyttäjiä ja varmistaa naisten vahvempi rooli Irakin yhteiskunnassa; edistetään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, demokratiaa ja oikeusvaltiota korostaen erityisesti naisten, vähemmistöjen ja lasten oikeuksia; tuetaan toimia, joilla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan kehitystä ja järjestäytymistä ja sen osallistumista poliittiseen prosessiin ja edistetään riippumattomia, moniarvoisia ja ammattitaitoisia tiedotusvälineitä; tuetaan miinanraivaustoimintaa; annetaan huumekaupan torjuntaan liittyviä neuvoja ja tukea kurdialueelle ja sen hallitukselle;

  –  keskitetään edelleen Irakille kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä[7] kohdennetut määrärahat vuosituhannen kehitystavoitteisiin, jotta voidaan taata korkeimpana prioriteettina elintärkeän perusterveydenhuollon yleinen saatavuus, missä tarvitaan pikaisesti instituutioiden ja voimavarojen kehittämistä akuutin rakenteellisen vajeen korjaamiseksi, ryhtyä ensisijaisiin toimiin, jotta voidaan välttää koulutusjärjestelmän rappeutumisen jatkuminen, mukaan luettuna käytännön toimenpiteiden toteuttaminen, jotta varmistetaan, että tytöt voivat täysimääräisesti osallistua koulutukseen kaikilla tasoilla, ja tukea suoalueiden ekologisen ja sosiaalisen järjestelmän elvyttämistä ja suoarabien ainutlaatuisen perinnön suojelemista;

  –  kannustetaan eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä toimimaan yhteistyössä irakilaisten vastapuoliensa kanssa – jotka toimivat jo erityisen aktiivisesti kurdialueella – ja käyttää laajasti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista välinettä[8] teknisen ja taloudellisen avun toimittamiseen kansalaisyhteiskunnan järjestöille, jotta voitaisiin puuttua seuraaviin asioihin: naisten ja miesten yhdenvertainen osallistuminen politiikkaan, talouselämään ja yhteiskuntaan, naisiin kohdistuva väkivalta, toisin sanoen pakkoavioliitot, "kunniarikokset", naiskauppa ja sukuelinten silpominen, alkuperäiskansojen sekä vähemmistöihin ja tiettyihin etnisiin ryhmiin, muun muassa assyrialaisiin (kaldealaiset, syyrialaiset ja muut kristilliset vähemmistöt), yezideihin ja turkmeeneihin, kuuluvien ihmisten oikeudet, lasten oikeudet, erityisesti lapsityövoiman käytön, lapsiprostituution ja lapsikaupan torjuminen, mielivaltaisten pidätysten ja kidutuksen torjuminen sekä kuolemanrangaistuksen poistaminen;

  –  rohkaistaan ja autetaan Irakin hallitusta erittäin pikaisesti ottamaan käyttöön hätätilalainsäädännön, jolla annetaan taloudellista tukea yli miljoonalle rutiköyhälle kotitalouksien naispuolisille vastuuhenkilöille ja heistä riippuvaisille henkilöille;

  –  laajennetaan Erasmus Mundus -ohjelman rahoitusmäärää Irakia varten; tuetaan nykyisiä ja uusia toimia, joiden tarkoituksena on luoda verkostot Irakin ja ulkomaisten akateemisten laitosten, yksittäisten tutkijoiden ja intellektuellien sekä opiskelijajärjestöjen välille akateemisen ympäristön elvyttämiseksi;

  –  vahvistetaan Irakin viranomaisten kykyä harjoittaa tehokasta rajavalvontaa, jolla olisi muun muassa vähennettävä aseiden virtaamista maahan; autetaan estämään laittomien käsiaseiden ja kevyiden aseiden virtaamisen Irakiin muun muassa tekemällä asevientiä koskevista EU:n käytännesäännöistä laillisesti sitovia, parantamalla EUFOR-Althean varastojen valvontaa Bosnia ja Hertsegovinassa, nopeuttamalla Balkanin varastojen tuhoamista ja auttamalla Irakin viranomaisia "siivoamaan" käsiaseiden ja kevyiden aseiden ylijäämän laajamittaisella aseriisunnalla, demobilisaatiolla ja sopeuttamisohjelmalla hyödyntäen sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan että yhteisön välineitä;

  –  jatketaan uutta kauppa- ja yhteistyösopimusta koskevia tervetulleita ja produktiivisia neuvotteluita ja korostetaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkitystä tekijänä, joka vaikuttaa EU:n sopimussuhteisiin kaikkien kolmansien maiden kanssa, myös terrorismin torjunnan yhteydessä;

  –  annetaan hallinnollista ja teknistä tukea ja edistetään paikallisten voimavarojen kehittämistä, jotta autetaan Irakin hallitusta panemaan täytäntöön sen äskettäin käyttöön otettu mikroluotto-ohjelma ja jakamaan parhaita käytäntöjä positiivisesta roolista, joka mikroluotoilla voi olla vahvistettaessa naisten ja erityisesti yli miljoonan rutiköyhän lesken vaikutusvaltaa heidän yhteisöissään;

  –  kehotetaan komissiota lieventämään Irakin pakolaisten ahdinkoa Jordaniassa ja Syyriassa ja muissa alueen maissa, jotka kärsivät Irakin pakolaiskriisistä, ja lisäämään merkittävästi EU:n irakilaispakolaisille kyseisissä maissa antaman avun avoimuutta ja tehokkuutta;

  –  lisätään EU:n tukea kansalaisjärjestöille ja kansainvälisille järjestöille, jotta ne pystyvät lievittämään naapurimaissa olevien irakilaispakolaisten sekä maan sisällä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden irakilaisten kärsimyksiä, mukaan luettuina 4 000 assyrialaisperhettä, jotka ovat pääasiassa etsineet turvaa Ninevehin tasangoilta; kehotetaan Irakin viranomaisia kantamaan taloudellisen avun antamista koskevan vastuunsa ja antamaan muuta tukea pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden sopeuttamiseksi yhteiskuntaan;

  –  parannetaan Irakin pakolaisten mahdollisuuksia löytää turvaa EU:n jäsenvaltioista, lakataan soveltamasta nykyisiä mielivaltaisia kriteereitä suojelun myöntämiseen sekä estetään pakolla tapahtuvat palautukset; puututaan pikaisesti niiden palestiinalaispakolaisten vaikeaan tilanteeseen, jotka ovat joutuneet ahdinkoon Irakin ja Syyrian väliselle raja-alueelle;

  –  kehotetaan Irakin hallitusta ja kansainvälisiä viranomaisia palauttamaan Irakin kansallismuseosta Bagdadista ja muista osista Irakia vuoden 2003 väliintulon jälkeen otetut antiikkiesineet Irakin historian ja kulttuurin säilyttämiseksi jälkipolville;

h)  se rakentaa sille arvokkaalle kokemukselle, jota EU ja sen jäsenvaltiot ovat saaneet alueiden jälleenrakentamisjoukkojen operaatioista Afganistanissa, ja harkitsee ottavansa osaa Irakin jälleenrakentamisjoukkoihin ensisijaisesti tuotettaessa olennaisia palveluita ja rakennettaessa infrastruktuuria;

i)   se kannustaa eurooppalaisia yrityksiä investoimaan Irakin jälleenrakennukseen osallistumalla tarjouskilpailuihin, joita rahoittavat sekä jäsenvaltioiden hallitukset että Irakin hallitus ja/tai jotka perustuvat niiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön;

j)   se rohkaisee ja auttaa eurooppalaisia yrityksiä tekemään urakkatarjouksia Irakin jälleenrakentamiseksi, olemaan läsnä paikalla ja hyödyntämään sekä sotaa edeltävältä ajalta että jälleenrakennusvaiheesta saamaansa aikaisempaa kokemustaan Irakista;

k)  se pitää myönteisenä Irakin asemaa tarkkailijana Maailman kauppajärjestössä (WTO), sillä se on tärkeä vaihe liitettäessä Irak jälleen osaksi maailmantaloutta, mikä auttaa täydentämään myönteisellä tavalla kauppa- ja yhteistyösopimuksesta käytäviä EU:n ja Irakin välisiä neuvotteluja; se suhtautuu myönteisesti Irakin liittymiseen täysimääräisesti WTO:hon sopivana ajankohtana tulevaisuudessa;

l)   se neuvottelee EU:n ja Irakin välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta tavalla, joka auttaa ja kannustaa Irakia toteuttamaan sisäisiä uudistuksia ja joka vie Irakin kauppajärjestelmää lähemmäksi monenvälisten järjestelmien sääntöjä ja järjestystä; se tiedottaa säännöllisesti parlamentille siitä, mihin vaiheeseen EU:n ja Irakin väliset kauppa- ja yhteistyösopimusta koskevat neuvottelut ovat edenneet;

m) se kannustaa Irakin hallitusta varmistamaan, että raakaöljyn myyntitulot investoidaan uudelleen Irakiin ja että asiaa hoitavat julkisista hankinnoista vastaavat elimet, jotka vastaavat työstään viime kädessä Irakin hallitukselle; se suosittelee, että tämä lähestymistapa on olennainen ennakkoehto, jotta EU voisi tukea Irakin talouden jälleenrakentamista ja kehittämistä;

n)  se kehottaa monikansallisia joukkoja Irakissa (MNF-I) ottamaan Irakin hallituksen mukaan ja antamaan selvityksen MNF-I:n huostassa olevien yli 24 000 pidätetyn tilanteesta, jotta heille varmistetaan asianmukainen oikeudenkäynti ja heidän perusihmisoikeuksiaan kunnioitetaan;

o)  se aloittaa vuoropuhelun Yhdysvaltojen kanssa ja pyrkii kehittämään kansainvälisen yhteisön asemaa Irakissa monenvälisemmäksi YK:n puitteissa; se tukee Irakin pyrkimyksiä lisätä ja syventää naapureidensa, etenkin Iranin, Syyrian, Saudi-Arabian ja Turkin, kanssa käymiänsä keskusteluja Irakin tulevaisuudesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta muiden ongelma-alueiden käsittelyä; se kehottaa Turkkia kunnioittamaan Irakin alueellista koskemattomuutta eikä reagoimaan terroritoimiin sotilastoimilla Irakin alueella; se edellyttää, etteivät Irakin viranomaiset salli Irakin alueen käyttämistä Turkin vastaisten terroritoimien tukikohtana;

p)  se julkistaa tiedot siitä, mitkä yksityiset sotilas- ja turvallisuusalan yritykset suojelevat EU-henkilöstöä Irakissa; se hyväksyy säännöt yritysten palkkaamisesta ETPP-operaatioiden aikana ja vahvistaa selkeät suuntaviivat, joiden mukaan EU:n toimielimet käyttävät yksityisiä sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä;

2.  korostaa parlamentin sitoutumista parlamentaarisen demokratian periaatteisiin ja käytäntöön; palauttaa siksi mieleen vuoden 2008 talousarvioon sisällyttämänsä aloitteen, jossa tuetaan demokratian kehittämistä kolmansien maiden parlamenttien kanssa, muistuttaa olevansa sitoutunut tukemaan aktiivisesti Irakin edustajien neuvostoa antamalla apua voimavarojen kehittämiseen, sekä palauttaa mieleen Irakista vastaavan tilapäisen valtuuskunnan kautta tekemänsä työn kahdenvälisten suhteiden edistämiseksi; päättää siksi tukea Irakin edustajien neuvoston edelleen kehittämistä

a)  kehittämällä aloitteita, joilla vahvistetaan Irakin vaaleilla valittujen edustajien valmiutta täyttää perustuslaillinen roolinsa yhteiskunnassa hyvän parlamentaarisen käytännön avulla sekä täytäntöönpanevan tason vaalipiirien yli ulottuvien tehokkaiden suhteiden avulla;

(b) rohkaisemalla siirtämään tehokkaasta hallinnosta saatua kokemusta, kouluttamaan ammattihenkilökuntaa, kehittämään täysin toiminnallista valiokuntarakennetta, kattavia menettelysääntöjä ja institutionaalista avoimuutta ja vastuuta;

(c) antamalla asiantuntija-apua laadittaessa lainsäädäntöä, joka on olennaista liittovaltiorakenteen tehokaan täytäntöönpanon kannalta;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle sekä tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Irakin tasavallan hallitukselle ja edustajien neuvostolle.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0481.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0357.
• [3]  EUVL L 62, 9.3.2005, s. 37.
• [4]  EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 287.
• [5]  EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 171.
• [6]  Ks. vakautusvälineen perustamisesta 15. marraskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006 (EUVL L, 24.11.2006, s.1).
• [7]  Ks. kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006 (EUVL L 378, 27.12.2006, s.41).
• [8]  Ks. demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006 (EUVL L 386, 29.12.2006, s.1).

PERUSTELUT

Johdanto

1.   Tässä Euroopan parlamentin suosituksessa neuvostolle käsitellään Irakin tulevaisuutta ja EU:n roolia Irakissa. Käsiteltäessä EU:n tehtävää Irakissa ei voida välttyä ottamasta esiin aiemmista virheistä opittuja asioita, vaikka painopiste mietinnössä onkin käytännöllisissä ehdotuksissa, joita esitetään neuvostolle tilanteen parantamiseksi paikan päällä Irakissa.

Irakin tilanne vuodesta 2003 alkaen

2.   Hyökkäys Irakiin vuonna 2003 oli strateginen ja inhimillinen katastrofi. Huolimatta monenlaisista Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten esittämistä perusteluista sodan aloittamiselle maaliskuussa 2003, käytännön tulokset eivät valitettavasti ole vastanneet juuri missään asioissa sodan edellä esitettyjä naiiveja, vastuuttoman optimistisia ennusteita.

3.   Strategiselta kannalta miehitys on vaarantanut Irakin yhtenäisyyden. Se on tarjonnut terroristijärjestöille (eli al-Qaidalle) valtavan suuren harjoituskentän, jolle vetää vertoja vain 1980- ja 1990-lukujen Afganistan. Se on poistanut yhden suurimmista esteistä Iranin pyrkimyksiltä alueelliseen ylivaltaan, toiminut maailmanlaajuisesti inspiraation lähteenä ääri-islamistisille näkemyksille, ja luultavasti myös toimille, sekä, ehkäpä ennen kaikkea, heikentänyt Lähi-idän demokraattisten liikkeiden kykyä edistää rauhanomaista, asteittaista ja kestävää poliittista ja taloudellista muutosta omissa maissaan.

4.   Inhimillisesti katsoen vuoden 2003 hyökkäyksen tulokset ovat vieläkin kyseenalaisemmat. Arviot uhrien määrästä vaihtelevat suuresti: 77 757–84 705[1] siviiliuhrista yli 100 000–150 000:een[2] sotaan liittyvään kuolemantapaukseen (siviilit ja muut), joihin sisältyvät rikollisjoukkioiden uhrit, puhumattakaan 392 979–942 636 irakilaisuhrista, jotka ovat kuolleet vuoden 2003 hyökkäyksen ja sitä seuranneen miehityksen seurauksena. Jälkimmäiset luvut sisältävät myös laittomuuden leviämisestä, heikentyneestä infrastruktuurista ja kehnosta terveydenhuollosta aiheutuneet kuolemantapaukset[3]. Ennen tämän mietinnön kirjoittamista Irakissa oli kuollut 3 880 amerikkalaissotilasta.

5.   Tärkeämpää kuin kuolleiden laskeminen on kuitenkin tunnustaa se, että vuoden 2003 sota ja sitä seurannut kaaos ja väkivalta ovat entisestään kasvattaneet raskasta kollektiivista traumaa yhteiskunnassa, joka jo on kärsinyt vuosikymmenien sodan, diktatuurin ja sanktioiden seurauksista. Vaikka Saddamin hallituksen poistuminen on itsessään myönteinen asia, on se ja muut vuoden 2003 hyökkäyksen positiiviset - demokratiaan ja perustuslailliseen järjestykseen liittyvät – oheisvaikutukset nähtävä vain osana yhtälöä, joka kokonaisuutena ottaen on mitä luultavimmin saattanut irakilaiset entistä huonompaan asemaan. Huolestuttavin todiste tästä on se missä määrin irakilaiset ovat äänestäneet jaloillaan. 27 miljoonan asukkaan kokonaismäärästä yli kaksi miljoonaa irakilaista on joutunut siirtymään omassa maassaan, jättämään kotinsa ennen kaikkea jatkuvan väkivallan takia, ja toiset kaksi miljoonaa on lähtenyt maasta ja elää nyt pakolaisena enimmäkseen naapurimaissa Jordaniassa ja Syyriassa. Euroopassa on 200 000 irakilaista pakolaista. Pakolaiskriisi on aiheuttanut huomattavaa aivovuotoa ja vaikuttanut suhteettoman paljon aikanaan vauraaseen, koulutettuun Irakin keskiluokkaan. YK:n Irakin avustusoperaation UNAMIn ja muiden YK-järjestöjen mukaan joistakin sairaaloista on lähtenyt yli 80 prosenttia lääkäreistä. Alueesta riippuen kouluista on suljettu 30–70 prosenttia. 70 prosentilta väestöstä puuttuu riittävä vesihuolto ja 81 prosentilta toimiva jätevesihuolto. Lapsista 23 prosenttia kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Työttömyys rehottaa; UNAMIn mukaan työttömyysaste on yli 80 prosenttia ja yli puolet väestöstä elää alle yhdellä dollarilla päivässä.

6.   Vaikka nämä luvut juontuvatkin Irakin talouden pitkään jatkuneesta taantumasta, joka alkoi 1980-luvulla sodan, sanktioiden, diktatuurin ja laiminlyöntien seurauksena, on vuonna 2003 alkanut kehityskulku tehnyt huonon tilanteen entistä pahemmaksi ja toisaalta yksinkertaisesti jättänyt vastaamatta Irakin polttaviin turvallisuus- ja kehityshaasteisiin.

Eurooppa ja Irak

7.   Vuosi 2003 jakoi Euroopan. Osa Euroopan unionin jäsenvaltioista teki poliittisen päätöksen asettua tukemaan Yhdysvaltoja sen päätöksessä kiirehtiä sotatoimia, joilla väitettiin varjeltavan maailmaa Saddamin joukkotuhoaseilta. EU:n yhtenäisyydestä kansainvälisellä näyttämöllä tuli yksi tämän kohtalokkaan päätöksen uhreista. Vuoden 2003 epäyhtenäisyyden perintö on vaikuttanut kielteisesti EU:n mahdolliseen asemaan Irakin jälleenrakentamisessa.

8.   Vuodesta 2003 alkaen EY on myöntänyt Irakin jälleenrakentamiseen noin 818 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden antaman tuen lisäksi. EU ei ole kuitenkaan pystynyt kohentamaan olennaisesti tilannetta paikan päällä. EU ei ole kuitenkaan ainoa avunantaja, jonka ponnistelut Irakin jälleenrakentamiseksi ovat tuottaneet valitettavan vähän tuloksia. Tässä suosituksessa kuitenkin väitetään, että Eurooppa voi tehdä paljon enemmän ja toimia paljon paremmin tekemällä tiiviimmin yhteistyötä irakilaisten laitosten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, vahvistamalla huomattavasti läsnäoloaan paikan päällä ja etsimällä luovempia tapoja käyttää resurssejaan.

9.   Tämän neuvostolle annettavan suosituksen peruslähestymistapa on sama kuin Euroopan parlamentin lähestymistapa sen 6. heinäkuuta 2005 antamassa päätöslauselmassa "Euroopan unioni ja Irak – Kehys suhteiden kehittämiselle"[4], toisin sanoen että tekijät, joiden on ohjattava EU:n roolia Irakissa, ovat tarve siirtyä eteenpäin menneisyyden tapahtumista ja katsoa tulevaisuuteen sekä kansainvälisen yhteisön moraalinen ja poliittinen velvollisuus auttaa Irakin kansaa.

10. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat tarjoavat tässä suosituksessa yleisen kehyksen EU:n tehtävälle Irakissa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1770, jolla laajennetaan tuntuvasti Irakin avustusoperaation (UNAMI) toimeksiantoa, korostetaan Irakin vakauden ja turvallisuuden merkitystä Irakin kansalle, koko alueelle ja kansainväliselle yhteisölle ja tähdennetään jatkuvan alueellisen ja kansainvälisen tuen merkitystä Irakin kehitykselle.

11. EU maailmanlaajuisena toimijana, jolla on omat intressinsä ja vastuunsa, ei voi eikä saa olla välinpitämätön Irakin kriisin suhteen. Irak on keskeisessä asemassa alueellisen, maailmanlaajuisen ja luonnollisesti myös Euroopan turvallisuuden kannalta. Tämä suositus perustuu oletukseen, että EU:lla on käytettävissään runsaasti taloudellisia ja poliittisia resursseja, joita voidaan käyttää hyödyllisesti edistämään sellaisen turvallisen, vakaan, yhtenäisen, vauraan ja demokraattisen Irakin syntymistä, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja suojellaan vähemmistöjä ja joka edistää osaltaan Lähi-idän vakauttamista.

Tehokkuuden, avoimuuden ja näkyvyyden merkitys

12. Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut tyytymättömyytensä monenvälisten erityisrahastojen käyttämiseen yhteisön rahoituksen kanavoimisessa. EU ei itse hallinnoi tällaisia rahastoja ja siksi on mahdotonta saada minkäänlaista tarkempaa tietoa siitä, miten varoja käytetään paikan päällä. Irakin tapauksessa Kansainvälisen Irakin jälleenrakennusrahoitusjärjestelyn (IRFFI) käyttäminen pääasiallisena kanavana yhteisön varoille on herättänyt huolta Euroopan parlamentissa avoimuuden, tehokkuuden ja näkyvyyden suhteen. Huolet ovat liittyneet erityisesti Maailmanpankin Irakin jälleenrakennuksen erityisrahastoon joka on osa IRFFI-järjestelyä. Jo vuonna 2005 antamassaan päätöslauselmassa Irakista[5] Euroopan parlamentti ilmaisi hämmästyksensä siitä, että jälleenrakennukseen myönnettyjä varoja hallinnoi osittain myös World Bank Trust eikä kokonaan YK ja korosti, että tähän päivään mennessä World Bank Trust on pannut täytäntöön vain mitättömän osan kyseiseen tarkoitukseen varatuista varoista. Ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2006 (C6-0000/2005 – 2005/2001(BUD))[6] asia ilmaistaan vielä selkeämmin, kun valiokunta pyytää ... ettei varoja ohjattaisi enää Maailmanpankkiin.

13. Komission kyvyttömyys antaa Euroopan parlamentille tietoja yhteisön varojen käytöstä johti siihen, että vuoden 2008 talousarvion lopullisen hyväksymisen yhteydessä päätettiin ottaa 20 prosenttia budjettikohdan 19.10.03 (DCI Lähi-itä) maksusitoumusmäärärahoista varaukseen. Varauksen purkamisen ehdoksi asetettiin, että Euroopan komissio antaa parlamentille kattavan selvityksen varojen käytöstä Irakissa (menot vuosina 2006 ja 2007 sekä vuoden 2008 arviot). Komission vastausta parlamentin pyyntöön on pidetty toistaiseksi epätyydyttävänä.

14. Tässä suosituksessa toistetaan Euroopan parlamentin vaatimukset avoimuuden lisäämiseksi, monenvälisten erityisrahastojen käytön yleiseksi vähentämiseksi, etenkin IRFFI:hin kuuluvan Maailmanpankin Irakin jälleenrakennuksen erityisrahaston ITF:n osalta, sekä kahdenvälisten, toisin sanoen YK-järjestöjen kanssa toteutettavien, hankkeiden suosimiseksi. Niin kauan kuin Irakin hallinnon kyky vastaanottaa apua on rajoitettu ja niin kauan kuin yhteistyö IRFFI:n kanssa ei takaa riittävää avoimuutta ja näkyvyyttä EU:n tuelle, EU:n olisi siirrettävä tukensa painopiste kahdenvälisiin hankkeisiin, jotka keskittyvät tekniseen apuun ja valmiuksien kehittämiseen oikeusvaltion, varainhoidon, demokraattisen hallinnon ja ihmisoikeuksien aloilla. Komissio on itse alkanut toimia tämänsuuntaisesti, mikä on ilahduttavaa kehitystä.

15. Erityiset suositukset EU:n tulevista tehtävistä Irakissa riippuvat luonnollisesti turvallisuusolosuhteista paikan päällä, mikä onkin suurin yksittäinen este EU:n laajemmalle toiminnalle Irakissa. Missään tapauksessa EU:n ei pidä jättää seuraamatta Yhdistyneiden kansakuntien esimerkkiä, jos/kun YK päättää vahvistaa läsnäoloaan Irakissa - Bagdadissa tai muualla maassa. Sanomattakin on selvää, ettei Yhdysvaltain joukkojen läsnäolo Irakissa kuulu tämän päätöslauselman piiriin. Oletuksena kuitenkin on, että Yhdysvallat kantaa vastuunsa Irakin turvallisuustilanteesta niin kauan kuin Irakin viranomaiset pitävät sitä välttämättömänä. Ainoa pitkän aikavälin ratkaisukeino Irakin vakauttamiseen on YK:n johdolla toteutettava Irakissa olevien kansainvälisten joukkojen monenvälistäminen ja asteittainen demilitarisointi. Juuri tässä yhteydessä EU:n toimet voivat tuoda merkittävää lisäarvoa.

16. EU:n olisi käytettävä kaikkia tarkoituksenmukaisia käytössään olevia ulkoisen toiminnan rahoitusvälineitä lisätäkseen poliittista sitoutumista Irakin vakauden ja vaurauden edistämiseen. Irak ei ole perinteinen kehitysavun kohde ja siksi tähän saakka sovellettua lähestymistapaa – kehitysyhteistyövälineen (DCI) käyttämistä ensisijaisesti – on muutettava. Komission kesäkuussa 2006 antama tiedonanto Suositukset Euroopan unionin uudistetulle sitoutumiselle Irakiin[7] sisältää käyttökelpoisia suuntaviivoja tulevaisuutta varten. On ilahduttavaa, että tiedonannossa pidetään ratkaisevina seikkoina (1) eri ryhmien osallisuutta poliittisessa prosessissa ja hallituksessa ja (2) maan turvallisuustilannetta. Jotta toimista olisi hyötyä, EU:n on käytettävä käytettävissä olevia välineitään luovasti. Sen lisäksi, että tehostetaan vuoropuhelua irakilaisten instituutioiden (ennen kaikkea edustajien neuvoston) kanssa olisi yhdistettävä eri välineet - vakautusväline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR), humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyöväline (DCI) sekä ETPP:n toimet aseistariisunta-, demobilisaatio- ja sopeuttamisohjelman ja turvallisuusalan uudistuksen osalta - niin että ne vahvistaisivat toinen toistaan ja edistäisivät sellaisen turvallisen, vakaan, yhtenäisen, vauraan ja demokraattisen Irakin rakentamista, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja suojellaan vähemmistöjä. Irakista ei puutu rahaa. Sieltä puuttuu vakautta, poliittista tahtoa, vahvoja poliittisia instituutioita ja hallinnollista kykyä käyttää rahat hyvin. Näillä aloilla EU voi tehdä paljon.

17. Yksi erityisala, johon EU:n on panostettava, on ihmisoikeudet. EU:n on pyrittävä toiminnallaan Irakissa vaikuttamaan kuolemanrangaistukseen, rankaisemattomuuskulttuuriin ja järjestelmälliseen ihmisoikeuksien loukkaamiseen kaikkialla Irakin yhteiskunnassa. Irakin uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen oikeudet olisi sisällytettävä EU:n tulevassa toiminnassa aivan ensisijaisten tavoitteiden joukkoon. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline olisi saatava laajasti käyttöön Irakissa kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi.

18. Tässä suosituksessa vaaditaan vielä Eurooppa-neuvostolta avoimuutta sen suhteen, millä tavoin EU:n henkilöstö käyttää Bagdadissa yksityisiä sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä. EU:lla ei ole selkeitä ohjeita tällaisten yritysten käyttämiseen etenkään ETPP-operaatioissa, mutta ei myöskään ohjeita siihen, miten EU:n toimielimet voisivat yleisesti ottaen käyttää niitä ulkomailla. Niin kauan kuin avoimuus ei parane tässä asiassa aivan radikaalisti eikä EU:lla ole olemassa selkeitä ohjeita siitä, miten EU:n toimielimet voivat käyttää sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä EU:n ulkopuolella, Euroopan parlamentin on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä EU:n fyysisen läsnäolon laajentamista Irakissa.

• [1]  Luvut ovat peräisin irakilaisten ruumislaskennasta 1. joulukuuta 2007.
• [2]  Irakin terveysministeriön lukuja, marraskuu 2006.
• [3]  Luvut lääketieteellisen The Lancet -lehden viimeisimmästä selvityksestä, lokakuu 2006.
• [4]  P6_TA(2005)0288.
• [5]  P6_TA(2005)0288.
• [6]  PE 360.281v02-00.
• [7]  KOM(2006)0283.

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE (B6-0328/2007) (30.8.2007  )

työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan mukaisesti

esittäjä(t): Ana Maria Gomes

PSE-ryhmän puolesta

Euroopan unionin tehtävästä Irakissa

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan,

A. ottaa huomioon Irakin keskeisen tehtävän koko alueen ja Lähi-idän vakauttamisessa,

B.  ottaa huomioon väkivaltaisuudet yhteisöjen välillä ja niiden sisällä,

C. ottaa huomioon, ettei ongelmaa voida ratkaista sotilaallisin keinoin ja vielä vähemmän ulkomaalaisten asevoimien pakottamana,

D. katsoo, että järjestyksen ylläpitämiseksi on perustettava kansalliset asevoimat, joissa on edustus kaikista yhteisöistä ja jotka nauttivat kaikkien yhteisöjen luottamusta,

E.  katsoo, että kaikkien yhteisöjen poliittiset toimijat on otettava ehdottomasti mukaan etsimään kestävää ratkaisua,

F.  katsoo, että Irakin siviiliväestön vastoinkäymisten lieventämistä on jatkettava ja varsinkin sellaisten, jotka ovat joutuneet siirtymään asuinsijoiltaan tai pakenemaan naapurimaihin,

G. ottaa huomioon avunantajien konferenssin antamat sitoumukset,

H. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on yhteisvastuussa unionin talousarvioasioista,

I.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni on vuosina 2003–2006 myöntänyt Irakille avustusta 718,5 miljoonaa euroa,

J.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin varoja on käytetty, ilman yhteisön todellista valvontaa, pääasiassa YK:n ja Maailmanpankin kautta Kansainväliseen Irakin jälleenrakennusrahoitusjärjestelyyn (IRFFI),

1.  suosittaa, että neuvosto

a)  jatkaa Euroopan unionin osallistumista yhtenäisen, vakaan, demokraattisen, sekulaarisen ja uskonnonvapautta kunnioittavan valtion luomiseen;

b)  lisää aloitteita, joilla lähennetään eri yhteisöjä toisiinsa varsinkin perustuslain uudistamiseen ja vallanjakoon liittyvissä asioissa;

c)  kehittää – tiiviissä yhteistyössä YK:n, muiden kansainvälisten toimijoiden ja Irakin viranomaisten kanssa – yhdenmukaisen, turvallisuusalan uudistamiseen tähtäävän pitkän aikavälin suunnitelman, joka perustuu asevoimien demokraattisen vastuuvelvollisuuden periaatteeseen ja korostaa miliisien kotiuttamista;

d)  osallistuu Irakin avustamiseen sen mineraalivarojen hyödyntämisessä;

e)  järjestää puolueettoman auditoinnin unionin varojen käytöstä YK:n ja Maailmanpankin välityksellä;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle sekä tiedoksi komissiolle, Irakin hallitukselle, Irakin edustajaneuvostolle, YK:lle ja Maailmanpankille.

kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO (5.2.2008)

ulkoasiainvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin roolista Irakissa
(2007/2181(INI))

Valmistelija: Ignasi Guardans Cambó

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Esittää neuvostolle seuraavat suositukset:

1.   pitää myönteisenä Irakin asemaa tarkkailijana Maailman kauppajärjestössä (WTO), sillä se on tärkeä vaihe liitettäessä Irak jälleen osaksi maailmantaloutta, mikä auttaa täydentämään myönteisellä tavalla kauppa- ja yhteistyösopimuksesta käytäviä EU:n ja Irakin välisiä neuvotteluja; odottaa Irakin liittymistä täysimääräisesti WTO:hon sopivana ajankohtana tulevaisuudessa; katsoo, että toistaiseksi olisi varmistettava jatkuva tuki maan valmiuksien luomiselle rahoitustuen avulla;

2.   neuvottelee EU:n ja Irakin välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta tavalla, joka auttaa ja kannustaa Irakia toteuttamaan sisäisiä uudistuksia ja joka vie Irakin kauppajärjestelmää lähemmäksi monenvälisten järjestelmien sääntöjä ja järjestystä;

3.   auttaa Irakia perustamaan asianmukaiset ja lailliset toimielimet, joiden välityksellä maan edustajat voivat neuvotella liittymisehdoista, ja katsoo, että EU:n pitäisi tukea jatkuvasti Irakin liittymistä ja aktiivista osallistumista kansainvälisiin järjestöihin, yleissopimuksiin ja sopimuksiin, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssiin (UNCTAD), YK:n kehitysohjelmaan (UNDP), YK:n ympäristöohjelmaan (UNEP), Kansainväliseen työjärjestöön (ILO), Kioton pöytäkirjaan sekä biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen;

4.   keskittyy siihen, että EU osallistuu International Compact with Iraq ‑suunnitelman (ICI) kehittämiseen ja että se tukee Irakin uudistamista monipuoliseksi markkinataloudeksi, joka vastaa irakilaisen yhteiskunnan tarpeisiin ja kysyntään ja kykenee selviytymään vaatimuksista ja hyödyntämään mahdollisuuksia, joita kestävä ja tasapuolinen osallistuminen maailmankauppaan tuo mukanaan;

5.   ottaa Irakin perustuslaillisten alueiden kehittämisen ja sosioekonomisen monimuotoisuuden huomioon tulevaisuudessa, kun Irakin kauppapolitiikkaa kehitetään ja maata jälleenrakennetaan; suosittaa sen vuoksi, että tukea annetaan ensisijaisesti erittäin pienten sekä pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksien kehittämiseen;

6.   keskittää EU:n jatkuvan tuen Irakin hallinto- ja talouselinten voimavarojen kehittämiseen, erityisesti institutionaalisten rakenteiden uudistamiseen, etenkin riippumattoman keskuspankin, vakaan valuutan sekä vero- ja budjettiviranomaisen kehittämiseen, sekä rahamarkkinoiden esteettömään kehittämiseen, ja kehottaa yksityistä sektoria tukemaan talousmarkkinoiden uudistusta ja lisäämään suoria ulkomaisia investointeja;

7.   kehottaa Irakin viranomaisia noudattamaan vuoden 1994 GATT-sopimuksen X artiklassa määriteltyjä avoimuusvaatimuksia sekä hyväksymään tarvittavan lainsäädännön ja kehittämään valmiuksiaan sen täytäntöön panemiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien, julkisten hankintojen, kaupan teknisten esteiden sekä kansanterveystoimien ja kasvinterveystoimien kaltaisilla aloilla;

8.   kehottaa Irakin viranomaisia varmistamaan julkisten hankintojen avoimuuden ja syrjimättömyyden ja erityisesti ulottamaan suosituimmuuskohtelun kaikkiin EU:n alueen toimittajiin kaikissa julkisissa hankinnoissa, kunnes Irak liittyy hallitusten hankintoja koskevaan monenväliseen GPA-sopimukseen;

9.   kehottaa Irakin hallitusta varmistamaan, että raakaöljyn myyntitulot investoidaan uudelleen Irakiin ja että asiaa hoitavat julkisista hankinnoista vastaavat elimet, jotka vastaavat työstään viime kädessä Irakin hallitukselle; suosittelee, että tämän lähestymistavan pitäisi olla olennainen ehto, jotta EU voisi tukea Irakin talouden jälleenrakentamista ja kehittämistä;

10. panee merkille, että EU:n ja Irakin vastavuoroisena ja merkittävänä etuna on taata Irakissa ulkomaisille sijoittajille todelliset ja oikeudenmukaiset yhtäläiset kilpailumahdollisuudet;

11. katsoo, että koska tarvitaan kestävämpiä kaupankäynnin muotoja, mahdollisuuden energiaa tuottavien luonnonvarojen käyttöön on kuuluttava monenväliseen sääntelyyn, jota ei saa heikentää kahdenvälisillä kauppasopimuksilla, jotka kilpailevat suosituimmuusasemasta;

12. varmistaa, että EU:n toimeenpanevat toimielimet ja elimet toimittavat säännöllisesti kattavia ja avoimia tietoja siitä, kuinka EU:n tukia, myös varoja, jotka on määrä käyttää epäsuoraan muiden järjestöjen, kuten Kansainvälisen Irakin jälleenrakennusjärjestelyn (IRFFI) kautta, on maksettu ja käytetty;

13. tiedottaa säännöllisesti parlamentille siitä, mihin vaiheeseen EU:n ja Irakin väliset kauppa- ja yhteistyöneuvottelut ovat edenneet;

14. kehottaa käynnistämään säännöllisen vuoropuhelun komission, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan investointipankin välillä rakenneuudistusta ja velan peruuttamista koskevien lähestymistapojen ja aloitteiden sekä keskeisten talouspoliittisten vaatimusten yhteen sovittamiseksi, jotta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys mahdollistettaisiin valtiossa Irakin kansan ilmaisemien näkemysten mukaisesti;

15. suosittelee komissiolle voimakkaasti oman tietokannan perustamista vuodesta 2008 eteenpäin YK:n ja Maailmanpankin tai muiden kansainvälisten elinten suojissa toteutettuihin hankkeisiin, jotka saavat yleistä rahoitusta EU:n talousarviosta erittäin tarkasti rajattuihin hankkeisiin; katsoo, että jokaisen hankkeen on oltava mukana tässä tietokannassa ja sen rahoituksen oltava selkeästi korvamerkittynä EU:n rahoituksen suhteen;

16. suosittelee, että jäsenvaltiot ja komissio siirtyvät hiljalleen kohti EU:n hallinnoimia ja rahoittamia hankkeita; pyytää komissiota antamaan parlamentille asiakirjan, jossa selvitetään miten tämä voidaan tehdä vuoden 2008 toukokuuhun mennessä; katsoo, että YK:n ja Maailmanpankin alaisuudessa pitemmän aikaa toimivat hankkeet olisi selvitettävä;

17. suosittelee, että EU jatkaa taloudellisen tuen antamista ohjelmille, joilla autetaan Irakin yhteiskunnan jälleenrakentamista kokonaisuudessaan;

18. kannattaa vähitellen etenevän alueellisen talousyhteistyön käynnistämistä, sillä se on merkittävä ensiaskel kohti jännitteiden lieventämistä ja sitä, että Irakiin voidaan kehittää vähitellen poliittista ja turvallisuusalan yhteistyötä;

19. kehottaa Irakia ja jäsenvaltioita edistämään luonnonvarojen käyttöä koskevaa hyvää hallintotapaa, avoimuutta ja tilivelvollisuutta varmistaen samalla, että tällaisella käytöllä ei aiheuteta ympäristöhaittoja ja luonnonvaroja käytetään pääasiassa Irakin kansan hyväksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	23.1.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Kader Arif, Francisco Assis, Graham Booth, Carlos Carnero González, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Ignasi Guardans Cambó, Jacky Hénin, Alain Lipietz, Caroline Lucas, Marusya Ivanova Lyubcheva, Erika Mann, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Peter Šťastný, Gianluca Susta, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Iuliu Winkler, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Pierre Audy, Zbigniew Zaleski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	27.2.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	62 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Monika Beňová, Elmar Brok, Colm Burke, Philip Claeys, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Michael Gahler, Bronisław Geremek, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Metin Kazak, Maria Eleni Koppa, Helmut Kuhne, Joost Lagendijk, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Emilio Menéndez del Valle, Francisco José Millán Mon, Philippe Morillon, Pasqualina Napoletano, Raimon Obiols i Germà, Vural Öger, Cem Özdemir, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Hubert Pirker, Samuli Pohjamo, Bernd Posselt, Michel Rocard, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Hannes Swoboda, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Kristian Vigenin, Zbigniew Zaleski, Josef Zieleniec
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Mariela Velichkova Baeva, Cristian Silviu Buşoi, Giulietto Chiesa, Andrew Duff, Árpád Duka-Zólyomi, David Hammerstein, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Jaromír Kohlíček, Peter Liese, Erik Meijer, Nickolay Mladenov, Borut Pahor, Józef Pinior, Antolín Sánchez Presedo, Inger Segelström
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Renate Weber