MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta

10.4.2008 - (KOM(2007)0535 – C6‑0345/2007 – 2004/0156(COD)) - ***I

(Uudelleen käsittely)
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Etelka Barsi-Pataky

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta

(KOM(2007)0535 – C6‑0345/2007 – 2004/0156(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely – uudelleen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0535),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0477),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 6. syyskuuta 2005 vahvistetun kantansa[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 156 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0345/2007),

–   ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) rahoittamisesta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 puitteissa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 55 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A6‑0144/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  hyväksyy ehdotukseen liitetyn yhteisen julkilausuman, joka julkaistaan virallisessa lehdessä yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.  panee merkille ehdotukseen liitetyt komission lausumat;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1

Muutettu ehdotus asetukseksi

PARLAMENTIN TARKISTUKSET^[2]*

komission ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen║,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[3],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[4],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[5],

sekä katsovat seuraavaa:

(1)    Eurooppalaisen satelliittinavigointipolitiikan tavoitteena tarjota Euroopan yhteisölle kaksi satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS). Nämä järjestelmät toteutetaan EGNOS- ja Galileo-ohjelmien (jäljempänä 'ohjelmat') avulla. Kumpaankin infrastruktuuriin sisältyy satelliitteja ja maa-asemien maailmanlaajuinen verkosto.

(2)    ▌Ohjelmat ovat kokonaisuudessaan toissijaisuusperiaatteen mukaiset. Satelliittinavigointi-infrastruktuurin rakentaminen ylittää yksin toimivan jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, ja yhteisön tason toiminta on paras tapa toteuttaa nämä ohjelmat▌.

(3)    Galileo-ohjelman tavoitteena on luoda ensimmäinen maailmanlaajuinen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitettu infrastruktuuri satelliittinavigointia ja -paikannusta varten. Galileo-järjestelmä on kokonaan riippumaton muista nykyisistä tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä maailmassa.

(4)    EGNOS-ohjelmalla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien signaalien laatua║.

(5)    Euroopan parlamentti, neuvosto sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ovat jatkuvasti ilmaisseet aukottoman tukensa eurooppalaisille GNSS-ohjelmille.

(6)    Satelliittinavigoinnin kehittäminen soveltuu täysin Lissabonin strategian mukaiseen politiikkaan ja muihin yhteisön politiikkoihin, kuten komission valkoisessa kirjassa esitettyyn liikennepolitiikkaan[6].║ Komission monivuotisessa työohjelmassa olisi tarvittaessa kiinnitettävä erityistä huomiota GNSS-sovellusten ja -palvelujen kehittämiseen.

(7)    Ohjelmat muodostavat yhden ensisijaisista hankkeista, jotka sisältyvät komission ehdottamaan ja Eurooppa-neuvoston tukemaan kasvua koskevaan aloitteeseen. Sitä pidetään myös tulevan eurooppalaisen avaruuspolitiikan merkittävänä konkretisoitumana, jollaisena se esitetään eurooppalaista avaruuspolitiikkaa koskevassa tiedonannossa[7].

(8)    Galileo-ohjelma koostuu määrittelyvaiheesta, kehittämisvaiheesta, rakennus- ja käyttöönottovaiheesta sekä käyttövaiheesta. Rakennus- ja käyttöönottovaiheen on määrä alkaa vuonna 2008 ja päättyä vuonna 2013. Järjestelmän on määrä olla toimintavalmis vuoteen 2013 mennessä.

(9)    Galileo-ohjelman määrittely- ja kehittämisvaiheet, jotka painottuvat tutkimukseen, ovat saaneet rahoituksensa Euroopan laajuisille verkoille osoitetuista yhteisön talousarviovaroista ja Euroopan avaruusjärjestöltä. Euroopan yhteisön on määrä rahoittaa rakennus- ja käyttöönottovaihe kokonaisuudessaan. Myöhemmässä vaiheessa voidaan päättää, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet tai muut sopimusjärjestelyt yksityisen sektorin kanssa ovat asianmukaisia järjestelmän hyödyntämiseksi ja täydentämiseksi vuoden 2013 jälkeen.

(9 a) On pantava merkille, että turvallisuuskeskus voi päättää tulla täysin vaatimukset täyttäväksi vastaavaksi Galileo-satelliittivalvontakeskukseksi, jonka omaisuus olisi yhteisön omaisuutta. Kehittämiseen tehtävät investoinnit eivät aiheuttaisi lisämenoja vahvistettuun yhteisön talousarvioon, joka koskee eurooppalaisia GNSS-ohjelmia vuosien 2007 ja 2013 välisenä aikana. On pantava merkille, että vaikka suunnitelma ei vaikuta Oberpfaffenhofenin ja Fucinon toimintaedellytyksiin, komissio kuitenkin varmistaa, että keskus vastaa toiminnallisesti täysin Galileo-satelliittivalvontakeskusta vuoden 2013 loppuun mennessä, edellyttäen että se täyttää tarvittavat vaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin keskuksiin, ja että se sisällytetään edellä mainittujen kolmen keskuksen Galileo-verkostoon.

(10)  On tärkeää, että Euroopan yhteisö varmistaa EGNOS-järjestelmän rahoituksen, mukaan lukien sen toiminta, jatkuvuus ja kaupallistaminen. EGNOS-järjestelmän hyödyntämisestä voidaan tehdä yksi tai useampia julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia erityisesti yksityisen sektorin kanssa, kunnes se sisällytetään Galileo-järjestelmän toimintoihin.

▌

(21)  Euroopan satelliittinavigointiohjelmat ovat nyt saavuttaneet valmiusasteen, jossa niitä ei enää voida pitää vain tutkimushankkeina. Tämän vuoksi on syytä luoda erityinen, niiden tarpeita paremmin vastaava oikeusperusta, jolla varmistetaan myös varainhoidon moitteettomuus.

(21a) Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien puitteissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi, joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjotut palvelut edistävät osaltaan erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla. Perustamissopimuksen 156 artikla on näin ollen soveltuva oikeusperusta tälle asetukselle eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien toteuttamisen jatkamiseksi.

[entinen johdanto-osan kappale 17]

(21b) Galileo- ja EGNOS-järjestelmien hyvä julkinen hallinnointi edellyttää, että toimivalta on jaettu selkeästi Euroopan komission, valvontaviranomaisen ja Euroopan avaruusjärjestön (jäljempänä 'ESA') välillä ja että komission edustama yhteisö vastaa ohjelmien hallinnoinnista. Komission on luotava tarkoituksenmukaiset välineet ja sillä on oltava tarvittavat resurssit erityisesti avun osalta.

(21 c) Eurooppalaisten GNSS-ohjelmien tärkeyden, ainoalaatuisuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen ja koska yhteisö on ohjelmista johtuvien järjestelmien omistaja ja ohjelmat rahoitetaan vuosina 2008–2013 kokonaisuudessaan yhteisön talousarviovaroin, Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio pitävät kyseisten kolmen toimielimen läheistä yhteistyötä hyödyllisenä. Tätä varten Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa yhteisen julkilausuman .../.../2008 mukaisesti.

[entinen johdanto-osan kappale 12]

(21d) Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista 12 päivänä heinäkuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1321/2004[8] perustetaan maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen (jäljempänä 'valvontaviranomainen'). Valvontaviranomainen on yhteisön virasto, jota koskevat varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettuna elimenä yhteisön virastoille asetetut velvoitteet.

(21e) Valvontaviranomaisen, joka pitää mielessä komission roolin ohjelmia hallinnoivana elimenä, olisi komission esittämien suuntaviivojen mukaisesti varmistettava järjestelmän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen ja Galileon turvallisuuskeskuksen toiminta sekä edistettävä järjestelmien kaupallistamisen valmisteluja pyrkimyksinään sujuva toiminta, saumaton palvelujen tarjoaminen ja laaja markkinaosuus. Valvontaviranomaisen olisi lisäksi kyettävä suorittamaan muita tehtäviä, jotka komissio on osoittanut sille Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan nojalla ja joihin kuuluvat erityisesti sovellusten ja palvelujen edistäminen ja järjestelmien komponenttien sertifiointi.

(21 f) Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään ehdotuksen, jotta neuvoston asetuksessa (EY) 1321/2004 säädetyt ohjelmien hallintorakenteet sovitettaisiin virallisesti komission ja valvontaviranomaisen uusiin tehtäviin.

[entinen johdanto-osan kappale 13]

(21g) Galileo- ja EGNOS-ohjelmien jatkumisen varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa tarkoituksenmukainen rahoituksellinen ja oikeudellinen kehys, jolla Euroopan yhteisö jatkaa näiden ohjelmien rahoitusta. On myös syytä ilmoittaa rahamäärä, joka ajanjaksolla 1 päivä tammikuuta 2007–31 päivä joulukuuta 2013 tarvitaan Galileo-ohjelman kehittämisvaiheen ja rakennus- ja käyttöönottovaiheen lopun, EGNOSin käytön ja ohjelmien käyttövaiheen valmistelun rahoittamiseen.

(21h) Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät[9], että Galileo- ja EGNOS-järjestelmien käyttökustannusten arvioitu kokonaismäärä on ajanjaksolla 2007–2013 nykyhinnoin 3 405 miljoonaa euroa. Tähän määrään on vielä lisätty 2 000 miljoonaa euroa budjettivallan käyttäjän päätöksellä nykyisen rahoituskehyksen (2007–2013) tarkistamisen seurauksena. Lisäksi seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta annetaan käyttöön 400 miljoonaa euroa, minkä seurauksena ohjelmien osalta käytettävissä oleva kokonaistalousarvio on 3 405 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013.

(21 i) Näiden yhteisön varojen kohdentamisessa on olennaisen tärkeää noudattaa tehokkaita hankintamenettelyjä ja sopimusneuvotteluja, joiden avulla saavutetaan paras kustannushyöty sekä taataan suoritusten saattaminen päätökseen, ohjelmien saumaton jatkuvuus, riskien hallinta ja pysyminen ehdotetuissa aikatauluissa. Komission olisi varmistettava nämä seikat.

(21 j) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 18 artiklan nojalla jäsenvaltiot, kolmannet valtiot ja kansainväliset järjestöt voivat antaa rahoitusta ohjelmiin tai osallistua niihin luontoissuorituksin asianmukaisten sopimusten mukaisesti.

[entinen johdanto-osan kappale 15]

(21 k)         On syytä todeta, että ajanjaksolle 2007–2013 toistaiseksi arvioiduissa Galileo- ja EGNOS-järjestelmien investointi- ja käyttökustannuksissa ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita Euroopan yhteisön kannettaviksi saattaa koitua, esimerkiksi järjestelmien omistamisen julkisesta luonteesta johtuvaan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen liittyviä velvoitteita erityisesti ylivoimaisen esteen tai toiminnan keskeytymisen osalta.

(21 l) Lisäksi Galileo- ja EGNOS-järjestelmistä syntyvät tuotot, jotka saadaan erityisesti Galileon kaupallisesta palvelusta (CS), on tuloutettava Euroopan yhteisölle, jotta kompensoitaisiin sen aikaisemmin kattamia investointikustannuksia. Yksityisen sektorin kanssa tehtävissä sopimuksissa voidaan kuitenkin sopia tuottojen jakamista koskevasta järjestelystä.

(21 m) Euroopan yhteisön olisi tehtävä ESAn kanssa monivuotinen tehtävien siirtämistä koskeva sopimus, joka kattaa ohjelmien tekniset ja ohjelmointinäkökohdat. Jotta Euroopan yhteisöä edustava komissio voisi käyttää valvontavaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtämistä koskevaan sopimukseen on sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti ESAlle osoitettuja varoja hallinnoidaan.

(21 n) Koska Euroopan yhteisö rahoittaa ohjelmat, niihin liittyvät julkiset hankinnat on tehtävä julkisia hankintoja koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti ja näissä hankinnoissa olisi pyrittävä ennen kaikkea saamaan rahalle vastinetta, hallitsemaan kustannukset ja minimoimaan riskit sekä parantamaan tehokkuutta ja vähentämään riippuvuutta yhdestä ainoasta hankintalähteestä. Kaikissa jäsenvaltioissa olisi oltava tavoitteena vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko teollisessa hankintaketjussa, millä tarjotaan teollisuudelle tasapainoinen mahdollisuus osallistumiseen kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti pk-yritykset. Olisi vältettävä mahdollista määräävän aseman väärinkäyttöä tai pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Jotta voidaan vähentää ohjelmien riskejä, välttää riippuvuutta yhdestä ainoasta tarjouksesta sekä varmistaa ohjelmien, kustannusten ja aikataulujen parempi yleinen hallinta, olisi noudatettava kahteen tarjoukseen perustuvaa hankintamenettelyä aina kun se on asianmukaista. Euroopan teollisuudella olisi oltava mahdollisuus käyttää muita kuin eurooppalaisia lähteitä tiettyjen komponenttien ja palvelujen hankkimiseksi, jos tällä on osoitettu olevan merkittäviä hyötyjä laadun ja kustannusten kannalta, ottaen huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien strateginen luonne sekä EU:n turvallisuutta ja vientivalvontaa koskevat vaatimukset. Olisi hyödynnettävä investointeja sekä teollista kokemusta ja osaamista, myös eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien määrittely- ja kehittämisvaiheissa saatua, varmistaen samalla, ettei kilpailuttamista rajoiteta.

(21 o) Kaikissa työosioissa, jotka ovat osa Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen kuuluvia toimia, olisi sovellettava mahdollisimman avointa kilpailua EU:n hankintaperiaatteiden mukaisesti ja olisi varmistettava, että uusilla tulokkailla ja pk-yrityksillä on entistä paremmat mahdollisuudet osallistua avaruusohjelmiin, samalla kun varmistetaan huipputeknologian käyttö ja kustannustehokkuus.

[entinen johdanto-osan kappale 20]

(21 p) Tämän asetuksen soveltamisessa komissiota avustaa komitea, jonka nimi on 'Euroopan GNSS-ohjelmakomitea'. Koska hyvä julkinen hallinto edellyttää ohjelmien hallinnoinnin yhtenäisyyttä, ripeää päätöksentekoa ja tietojen tasapuolista saatavuutta, Euroopan GNSS-ohjelmakomitean työhön voidaan ottaa mukaan valvontaviranomaisen ja ESAn edustajia.

(21 q) Asiat, jotka kuuluvat yksinomaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ja/tai VI osaston piiriin, eivät kuulu Euroopan GNSS-ohjelmakomitean toimivaltuuksiin.

(21 r) Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi hyväksyttävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[10] mukaisesti.

(21 s) Erityisesti komissiolle olisi siirrettävä valtuudet hyväksyä kaikki toimenpiteet, joita tarvitaan järjestelmien yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Koska kyseiset toimenpiteet ovat yleisluonteisia ja niillä pyritään täydentämään tätä asetusta lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti.

(21t) Euroopan yhteisön olisi oltava kaiken ohjelmissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta kuitenkin voitaisiin täysin kunnioittaa omistukseen liittyviä perusoikeuksia, olemassa olevien omistajien kanssa olisi tehtävä tarvittavat sopimukset.

(21 u) Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota EGNOS-järjestelmän sertifiointiin kaikkien liikennemuotojen, erityisesti ilmailun, osalta, jotta voitaisiin todeta järjestelmä toimintavalmiiksi ja aloittaa sen käyttö mahdollisimman pian.

(22)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman toteuttamista varten rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän olisi pidettävä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen[11] 37 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(23)  Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tarpeen tiedottaa säännöllisesti ohjelmien toteuttamisesta,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

TARKOITUS JA YLEISPERIAATTEET

1 artikla

Eurooppalaiset GNSS-järjestelmät ja -ohjelmat

1.      EGNOS- ja Galileo-ohjelmiin (jäljempänä 'ohjelmat') sisältyvät kaikki molempien eurooppalaisten maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien eli EGNOS-järjestelmän ja Galileo-ohjelmalla laaditun Galileo-järjestelmän (jäljempänä 'järjestelmät') määrittelyssä, kehittämisessä, validoinnissa, rakentamisessa, käytössä, uusimisessa ja parantamisessa tarvittavat toimet.

2.      EGNOS-järjestelmä on infrastruktuuri, joka seuraa ja korjaa olemassa olevista maailmanlaajuisista satelliittinavigointijärjestelmistä lähetettyjä signaaleja.▌ Siihen sisältyy maa-asemia ja useita geostationaarisiin satelliitteihin asennettuja transpondereita.

3.      Galileo-ohjelmalla laadittu järjestelmä on itsenäinen GNSS-infrastruktuuri, johon kuuluu ryhmä satelliitteja ja maa-asemien maailmanlaajuinen verkosto.

4.      Ohjelmien erityistavoitteet on esitetty liitteessä.

2 artikla

Tarkoitus

Tällä asetuksella vahvistetaan ohjelmien toteuttamista koskevat säännöt, myös hallinnoinnin ja Euroopan yhteisön rahoitusosuuden osalta.

3 artikla

Galileo-ohjelman vaiheet

Galileo-ohjelma koostuu seuraavista vaiheista:

– määrittelyvaihe, jonka aikana suunniteltiin järjestelmäarkkitehtuuri ja päätettiin sen osatekijöistä ja joka päättyi vuonna 2001;

– kehittämis- ja validointivaihe, joka koostuu ensimmäisten satelliittien rakentamisesta ja lähettämisestä kiertoradalleen, ensimmäisten maan päällä sijaitsevien rakenteiden toteuttamisesta sekä kaikista työvaiheista, joiden avulla järjestelmä voidaan validoida kiertoradalla. Tavoitteena on saattaa tämä vaihe päätökseen vuonna 2010;

– rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka koostuu avaruudessa ja maassa sijaitsevan infrastruktuurin toteuttamisesta ja siihen liittyvistä työvaiheista. Tavoitteena on, että tämä vaihe toteutetaan vuosina 2008–2013. Siihen sisältyvät käyttövaiheen valmistelut;

– käyttövaihe, joka käsittää infrastruktuurin hallinnan, huollon, järjestelmän jatkuvan parantamisen ja uusimisen, ohjelmaan liittyvän sertifioinnin ja standardisoinnin, järjestelmän kaupallistamisen sekä kaikki muut toimet, joita tarvitaan järjestelmän kehittämisessä ja ohjelman sujuvassa toteuttamisessa. Käyttövaiheen on määrä alkaa viimeistään rakennus- ja käyttöönottovaiheen päättyessä.

4 artikla

Galileo-ohjelman rahoitus

1.      ▌Kehittämis- ja validointivaiheen rahoittavat Euroopan yhteisö ja Euroopan avaruusjärjestö (jäljempänä 'ESA').

2.      Rakennus- ja käyttöönottovaiheen rahoittaa ▌ Euroopan yhteisö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista.

3.      Komissiota pyydetään esittämään vuonna 2010 väliarviointinsa yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2014 alkavaa rahoitussuunnitelmakautta varten asianmukainen ehdotus, joka koskee julkisia varoja ja sitoumuksia, kaikki käyttövaiheen edellyttämät velvoitteet mukaan lukien, jotka johtuvat järjestelmän omistamisen julkiseen luonteeseen liittyvästä komission vastuusta, sekä hinnoittelupolitiikan tavoitteita, joiden mukaisesti pyritään varmistamaan asiakkaalle korkealaatuisten palvelujen saanti kohtuuhintaan, ja käyttövaiheen osalta tarvittavaa tuottojen jakamista koskevaa järjestelyä. Se esittää erityisesti perustellun toteutettavuustutkimuksen yksityisen sektorin kanssa tehtyjen palveluja koskevien toimilupasopimusten tai julkisten palveluhankintasopimusten käytön eduista ja haitoista.

▌

         Komission olisi myös tarvittaessa ehdotettava väliarviointinsa yhteydessä aiheellisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan satelliittinavigointisovellusten ja -palvelujen kehittämistä.

4.      Jäsenvaltiot voivat myöntää ohjelmalle lisärahoitusta, jotta voitaisiin kattaa investoinnit sovitun järjestelmäarkkitehtuurin saavuttamiseen tietyissä tapauksissa. Näistä rahoitusosuuksista peräisin olevat tulot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen[12] 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

         Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen 14 artiklan nojalla perustetulle komitealle kaikki ohjelmaan kohdistuvat vaikutukset, jotka edellisen alakohdan soveltamisesta aiheutuu.

4 a.   Myös kolmannet valtiot ja kansainväliset järjestöt voivat myöntää ohjelmalle lisärahoitusta. Euroopan yhteisön kyseisten kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tekemissä sopimuksissa sovitaan niiden osallistumisen ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä.

5 artikla

EGNOS-järjestelmän käyttö

EGNOS-järjestelmän käyttö koostuu pääasiassa infrastruktuurin hallinnasta, huollosta, järjestelmän jatkuvasta parantamisesta ja uusimisesta, ohjelmaan liittyvästä sertifioinnista ja standardoinnista sekä ▌kaupallistamisesta.

6 artikla

EGNOS-järjestelmän käytön rahoitus

1.      Euroopan yhteisö rahoittaa EGNOSin käytön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muista lähteistä saatua rahoitusta, mukaan lukien 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu rahoitus.

2.      EGNOSin käytön osalta tehdään aluksi yksi tai useampi julkinen palveluhankintasopimus.

2 a.   Jäsenvaltiot voivat myöntää EGNOS-ohjelmalle lisärahoitusta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2 b.   Myös kolmannet valtiot ja kansainväliset järjestöt voivat myöntää ohjelmalle lisärahoitusta. Euroopan yhteisön kyseisten kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tekemissä sopimuksissa sovitaan niiden osallistumisen ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä.

6 a artikla

Järjestelmien yhteensopivuus ja yhteentoimivuus

1.      Komissio tekee kaiken mahdollisen EGNOSin ja Galileon järjestelmien, verkkojen ja palvelujen yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi, ja pyrkii hyödyntämään etuja, jotka liittyvät EGNOSin ja Galileon yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen muiden navigointijärjestelmien ja soveltuvin osin perinteisten navigointikeinojen kanssa.

2.      Kaikista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä 1 kohtaan liittyen, päätetään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

6 b artikla

Omistus

Euroopan yhteisö on kaiken ohjelmissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja, mistä syystä kolmansien osapuolten kanssa tehdään tarvittaessa sopimuksia, jotka koskevat olemassa olevia omistusoikeuksia.

II LUKU

RAHOITUSOSUUDET JA TALOUSARVIOJÄRJESTELYT

7 artikla

Rahoitettava toiminta

1.      Tällä asetuksella ohjelmille kohdennetut yhteisön talousarviomäärärahat myönnetään seuraavien toimien rahoitukseen:

         (a)    toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman kehittämis- ja validointivaiheen loppuunsaattamiseen,

         (b)    toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen, mukaan luettuina kyseisen vaiheen hallinto- ja seurantatoimet ▌,

         (c)    toimet, jotka liittyvät EGNOSin käyttöön, sekä ohjelmien käyttövaihetta edeltävät ja valmistelevat toimet.

2.      Jotta voitaisiin selkeästi määrittää ohjelmien ja ohjelmien eri vaiheiden kustannukset, komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen 14 artiklan nojalla perustetulle komitealle vuosittain 1 kohdassa esitetyille toimille osoitetut yhteisön varat.

8 artikla

Talousarviovarat

1.      Edellä 7 artiklassa esitettyjen toimien ▌toteuttamiseen kohdennettu määrä on nykyhinnoin 3 405 miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, mukaan lukien seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta käyttöön osoitettu 400 miljoonan euron määrä[13].

2.      Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittain määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Varat käytetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

3.      Ohjelmiin liittyvät talousarviositoumukset suoritetaan vuotuisissa erissä.

▌

9 artikla

Käyttötuotot

1.      Järjestelmien käytöstä koituvat tuotot tuloutetaan Euroopan yhteisölle. Tuotot maksetaan yhteisön talousarvioon ja kohdennetaan ▌ ohjelmille. Jos kohdennettujen tuottojen määrä osoittautuu ▌suuremmaksi kuin ohjelmien osalta tarvitaan, budjettivallan käyttäjä hyväksyy kohdentamisperiaatteen komission ehdotuksen pohjalta.

2.      Yksityisen sektorin kanssa tehtävässä tai tehtävissä sopimuksissa voidaan sopia tuottojen jakamista koskeva mekanismi.

III LUKU

OHJELMIEN JULKINEN HALLINNOINTI

10 artikla

Ohjelmien hallinnoinnin yleiset puitteet

1.      Ohjelmien julkinen hallinnointi perustuu periaatteeseen, että toimivalta jaetaan selkeästi komission edustaman Euroopan yhteisön, maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomaisen (jäljempänä 'valvontaviranomainen') ja ESAn välillä.

2.      Komissio, jota 14 artiklan nojalla perustettu komitea avustaa, vastaa ohjelmien hallinnoimisesta avoimella tavalla. Se välttää päällekkäisiä rakenteita ja toimintoja jakamalla tehtävät selkeästi valvontaviranomaisen ja ESAn välillä. Sitä voivat avustaa jäsenvaltioiden asiantuntijat ja se suorittaa rahoitus- tai teknisluontoisia tarkastuksia.

3.      Komissio ottaa käyttöön asianmukaiset välineet, mukaan lukien Galileo-ohjelman yhdennetyn riskinhallinnan toteuttaminen ohjelman kaikilla tasoilla sekä riskien tunnistamiseen, hallintaan, lieventämiseen ja seuraamiseen tarkoitetut rakenteelliset toimenpiteet, ja varmistaa, että sillä on tämän tehtävän loppuunsaattamiseksi tarvittavat voimavarat. Tätä varten komissio määrittää 14 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti keskeiset ratkaisuvaiheet ohjelmien toteuttamisen tarkastelua varten.

10 a artikla

Turvallisuuskysymysten hallinnointi

1.      Komissio hallinnoi kaikkia järjestelmien turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ottaen asianmukaisesti huomioon valvonnan ja turvallisuusvaatimusten sisällyttämisen ohjelmaan kokonaisuudessaan.

2.      Komissio hyväksyy 14 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteet, joissa määritellään järjestelmien turvallisuutta suojaavan teknologian saatavuuden ja käytön valvontaa koskevat tekniset päävaatimukset.

3.      Komissio varmistaa, että edellä mainittujen toimenpiteiden noudattamisen edellyttämät toimet toteutetaan ja että mahdolliset järjestelmien turvallisuuteen liittyvät lisävaatimukset täytetään ottaen täysin huomioon asiantuntijoiden lausunnot.

4.      Jos järjestelmien toiminta saattaa vaikuttaa Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen kuten yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP on esitetty, noudatetaan yhteisen toiminnan menettelyjä.

5.      Asiat, jotka kuuluvat yksinomaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ja/tai VI osaston piiriin, eivät kuulu 14 artiklan nojalla perustetun Euroopan GNSS-ohjelmakomitean toimivaltuuksiin.

10 b artikla

Turvallisuussääntöjen soveltaminen

1.      Jäsenvaltiot soveltavat kaikkiin alueellaan oleskeleviin luonnollisiin henkilöihin ja alueelleen sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin, jotka käsittelevät ohjelmia koskevia EU:n turvaluokiteltuja tietoja, sellaisia turvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY[14], Euratom liitteessä olevilla komission turvallisuussäännöillä ja 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/264/EY[15] liitteessä olevilla Euroopan unionin neuvoston turvallisuussäännöillä.

2.      Jäsenvaltiot ilmoittavat välittömästi komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisen turvallisuussääntöjen hyväksymisestä.

3.      Jotta kolmansissa valtioissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin valtioihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voisivat käsitellä ohjelmia koskevia EU:n turvaluokiteltuja tietoja, näihin henkilöihin on sovellettava kyseisissä valtioissa sellaisia turvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä olevilla komission turvallisuussäännöillä ja 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/264/EY liitteessä olevilla Euroopan unionin neuvoston turvallisuussäännöillä. ESAn turvallisuussääntöjen katsotaan olevan tässä tarkoituksessa vastaavia. Kolmannessa valtiossa sovellettujen turvallisuussääntöjen vastaavuus voidaan vahvistaa kyseisen valtion kanssa tehdyssä sopimuksessa.

11 artikla

Ohjelmointi

1.      Euroopan komissio hallinnoi ohjelmille kohdennettuja varoja tämän asetuksen mukaisesti.

2.      Komissio toteuttaa toimenpiteitä määritelläkseen strategisen kehyksen, muun muassa tärkeimmät toimet, liitteessä esitettyjen tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittava arvioitu talousarvio ja sitä koskeva aikataulu mukaan lukien, työohjelman laatimiseksi tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

▌

▌      Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4 a.   Komissio hyväksyy työohjelman, ohjelman täytäntöönpanosuunnitelman ja asiaankuuluvan rahoituksen, joita tarkistetaan vuosittain, sekä niiden mahdolliset muutokset 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

5.      Tämän asetuksen perusteella rahoitettavat toimenpiteet toteutetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, säännösten mukaisesti.

12 artikla

Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomaisen ('valvontaviranomainen') rooli

Valvontaviranomainen täyttää 10 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon komission roolin ohjelmia hallinnoivana elimenä seuraavat ohjelmiin liittyvät tehtävät komission antamien suuntaviivojen mukaisesti:

(a)    valvontaviranomainen varmistaa ohjelmien turvallisuuden osalta seuraavat seikat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 a ja 10 b artiklan soveltamista:

         –       turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen; se käynnistää tätä varten turvajärjestelyt ja seuraa niiden soveltamista sekä suorittaa järjestelmän turvallisuustarkastuksia;

         –       Galileon turvallisuuskeskuksen toiminta, joka toteutetaan ottaen huomioon sekä 10 a artiklan mukaisesti tehdyt päätökset että yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP nojalla annetut ohjeet;

(b)    valvontaviranomainen edistää järjestelmien kaupallistamisen valmistelua, mukaan lukien tarvittava markkina-analyysi;

(c)    valvontaviranomainen voi suorittaa myös muita tehtäviä, jotka komissio on sille Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla osoittanut tiettyjen ohjelmiin liittyvien kysymysten osalta, esimerkiksi:

         –       sovellusten ja palvelujen edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla;

         –       sen varmistaminen, että asiankuuluvat ja asianmukaisesti valtuutetut varmentamiselimet varmentavat järjestelmien komponentit.

12 a artikla

Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyvät hankintaperiaatteet

1.      Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen sovelletaan yhteisön julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, erityisesti vapaata osallistumista ja reilua kilpailua koko teollisessa hankintaketjussa, tarjoamista avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valintakriteerien ja sellaisten muiden asiaankuuluvien tietojen selkeää ilmoittamista, joilla annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille mahdollisille tarjoajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joita tarvitaan Euroopan yhteisön turvallisuuteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvien olennaisten etujen suojaamiseksi tai EU:n vientivalvontavaatimusten noudattamiseksi.

2.      Hankintamenettelyssä on pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:

         (a)    edistetään teollisuuden tasapainoista osallistumista kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti pk-yritykset, kaikissa jäsenvaltioissa,

         (b)    vältetään mahdollista määräävän aseman väärinkäyttöä tai pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista,

         (c)    hyödynnetään aiempia julkisen sektorin hankintoja ja aiempia tuloksia sekä alan kokemuksia ja osaamista, mukaan lukien eurooppalaisten GNSS-ohjelmien määrittely- ja kehittämisvaiheista saatu kokemus ja osaaminen varmistaen samalla, että kilpailuttamista ei rajoiteta.

3.      Tätä varten Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheen toimiin liittyvissä hankinnoissa on noudatettava seuraavia periaatteita:

         (a)    infrastruktuuriin liittyvät hankinnat jaetaan kuuteen keskeiseen työosioon (järjestelmäsuunnittelun tuki, maan päällä sijaitsevan toimintainfrastruktuurin valmiiksi saattaminen, maan päällä sijaitsevan valvontainfrastruktuurin valmiiksi saattaminen, satelliitit, kantoraketit ja operaatiot) sekä täydentäviin työosioihin jaottelemalla hankinnat kokonaisuudessaan kattavasti; tämä ei sulje pois mahdollisuutta useisiin samanaikaisiin hankintalinjoihin erillisten työosioiden puitteissa, satelliitit mukaan lukien;

         (b)    kaikki osiot kilpailutetaan ja kuuden keskeisen työosion osalta käytetään yhtä menettelyä siten, että mikä tahansa riippumaton oikeussubjekti tai ryhmä, jota edustaa tätä tarkoitusta varten ryhmään kuuluva oikeussubjekti, voi tarjoutua keskeisten työosioiden pääurakoitsijaksi enintään kahteen kuudesta keskeisestä työosiosta;

         (c)    vähintään 40 prosenttia työn kokonaisarvosta teetetään alihankintoina kilpailutuksen perusteella eri tasoilla muissa yrityksissä kuin niissä, jotka kuuluvat ryhmiin, joiden osapuolet toimivat pääsopimuspuolina jossakin keskeisessä työosiossa; komissio raportoi tämän periaatteen noudattamisesta säännöllisesti 14 artiklan mukaisesti asetettavalle komitealle. Jos näyttää, että 40 prosentin tavoitetta ei voida saavuttaa, komissio toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen;

         (d)    hankinnat hajautetaan tarvittaessa kahdelle toimittajalle ohjelman, kustannusten ja aikataulun paremman kokonaisvalvonnan varmistamiseksi.

13 artikla

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) rooli

1.      Komission edustama Euroopan yhteisö tekee 12 a artiklassa määriteltyjen periaatteiden pohjalta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn, toimivallan siirtämistä koskevan komission päätöksen nojalla ESAn kanssa monivuotisen tehtävien siirtämistä koskevan sopimuksen, joka kattaa Galileo-ohjelman toteuttamiseen liittyvät siirretyt tehtävät ja talousarvion toteuttamisen erityisesti rakennus- ja käyttöönottovaiheen osalta.

2.      Siirtämistä koskevassa sopimuksessa vahvistetaan ESAlle osoitettujen varojen hallinnan yleiset ehdot niiltä osin, kuin 1 kohdan nojalla siirrettyjen tehtävien ja talousarvion toteuttamisen osalta on tarpeen, ja erityisesti toteutettavat toimet, niihin liittyvä rahoitus, hallintomenettelyt, seuranta- ja valvontatoimenpiteet, sopimusten puutteelliseen noudattamiseen sovellettavat toimenpiteet sekä kaikkien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omistamista koskevat järjestelyt.

▌

3.      Jäljempänä olevan 14 artiklan nojalla perustettua komiteaa kuullaan toimivallan siirtämistä koskevasta päätöksestä 14 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komitealle ilmoitetaan komission edustaman Euroopan yhteisön ja ESAn välillä tehtävästä monivuotisesta tehtävien siirtämistä koskevasta sopimuksesta.

4.      Komissio ilmoittaa 14 artiklan nojalla perustetulle komitealle hankintatarjousten arvioinnin osittaisista ja lopullisista tuloksista sekä sopimuksista, jotka ESAn on määrä tehdä yksityisen sektorin kanssa.

14 artikla

Komiteamenettely

1.      Komissiota avustaa Euroopan GNSS-ohjelmakomitea.

1 a.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

2.      Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

         Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.

2 a.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

         Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.

3.      Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1 ja 4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.      Valvontaviranomaisen ja ESAn edustajat voivat osallistua Euroopan GNSS-ohjelmakomitean työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

5.      Edellä 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa Euroopan yhteisön tekemissä sopimuksissa voidaan sopia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistumisesta Euroopan GNSS-ohjelmakomitean työhön sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

14 a artikla

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja

Komissio huolehtii siitä, että henkilötietojen ja yksityisyyden suoja taataan ja sisällytetään järjestelmien teknisiin rakenteisiin.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojelu

1.      Tällä asetuksella rahoitettua toimintaa toteutettaessa komissio huolehtii yhteisön taloudellisten etujen turvaamisesta panemalla täytäntöön toimenpiteitä, joilla ehkäistään petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa, suorittamalla tehokasta valvontaa ja perimällä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä, ja väärinkäytösten ilmetessä panemalla täytäntöön tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[16], neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96[17] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[18] mukaisesti.

2.      Tämän asetuksen mukaisia yhteisön toimia rahoitettaessa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkea yhteisön oikeuden säännösten tai määräysten taikka sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi perusteettoman menon takia olla vahinko yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hoidossa oleville talousarvioille.

3.      Tämän asetuksen mukaisesti tehdyissä sopimuksissa, osallistuvien kolmansien valtioiden kanssa tehdyt sopimukset mukaan luettuina, sovitaan myös komission tai komission valtuuttaman edustajan suorittamasta rahoitustarkastuksesta ja -valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikan päällä suorittamista tarkastuksista.

16 artikla

Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavat tiedot

Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen esittämisen yhteydessä vuosittain kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelmien toteuttamisesta. Vuonna 2010 tehdään väliarviointi, jolla tiedotetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelmien edistymisestä ja johon olisi sisällytettävä arviointi Galileon tarjoamien palvelujen kustannuksista, riskeistä ja todennäköisistä tuotoista, ottaen huomioon myös tekniikan ja markkinoiden kehitys.

16 a artikla

Kumoaminen

Kumotaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002[19] 7 artikla […]^[20]*.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Parlamentin puolesta                                                             Neuvoston puolesta

Puhemies                                                                             Puheenjohtaja

                    LIITTEEN I LIITE

LIITE

Euroopan GNSS-ohjelmien erityistavoitteet

▌

Galileo-ohjelman erityistavoitteina on mahdollistaa, että järjestelmässä lähetettyjä signaaleja voidaan käyttää seuraaviin viiteen toimintoon:

–       Tarjotaan käyttäjille maksuton ns. avoin palvelu ('Open Service', OS), joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja satelliittinavigoinnin massasovelluksiin.

–       Tarjotaan ▌ihmishengen turvaava palvelu ('Safety of Life Service', SoL), joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista. Tämä palvelu täyttää myös tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä järjestelmän toimintahäiriöistä.

–       Tarjotaan ns. kaupallinen palvelu ('Commercial Service', CS), jonka avulla voidaan luoda sovelluksia ammatti- tai kaupalliseen käyttöön, koska sen suorituskyky on parempi ja sen tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimessa palvelussa.

–       Tarjotaan ns. julkisesti säännelty palvelu ('Public Regulated Service', PRS), joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia sovelluksia varten, jotka vaativat suurta jatkuvuutta. Säännellyssä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja.

–       Osallistutaan COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun ('Search and Rescue Service', SAR) poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja vastaamalla niihin.

EGNOS-ohjelman erityistavoitteina on mahdollistaa, että EGNOS-järjestelmä palvelee seuraavia kolmea toimintoa:

–       Tarjotaan käyttäjille maksuton ns. avoin palvelu, joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja satelliittinavigoinnin massasovelluksiin järjestelmän katealueella.

–       Tarjotaan ns. kaupallisluonteisten tietojen jakopalvelu, jonka avulla voidaan luoda sovelluksia ammatti- tai kaupalliseen käyttöön, koska sen suorituskyky on parempi ja sen tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimessa palvelussa.

–       Tarjotaan ▌ihmishengen turvaava palvelu ('Safety of Life Service', SoL), joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista. Tämä palvelu täyttää erityisesti tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä järjestelmän toimintahäiriöistä peittoalueella.

LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission

JULKILAUSUMA

"TOIMIELINTEN VÄLISESTÄ GALILEO-PANEELISTA"

1.      Eurooppalaisten GNSS-ohjelmien tärkeyden, ainoalaatuisuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen ja koska yhteisö on ohjelmista johtuvien järjestelmien omistaja ja ohjelmat rahoitetaan vuosina 2008–2013 kokonaisuudessaan yhteisön talousarviovaroin, Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio pitävät kyseisten kolmen toimielimen läheistä yhteistyötä tarpeellisena.

2.      Toimielinten välinen Galileo-paneeli pyrkii helpottamaan kaikkien yhteisön toimielinten toimintaa niiden täyttäessä velvoitteensa. Tätä varten perustetaan toimielinten välinen Galileo-paneeli, jonka tehtävänä on seurata tiiviisti:

         (a)    edistymistä eurooppalaisten GNSS-ohjelmien toteuttamisessa erityisesti ESAn suhteen, erityisesti hankinta- ja urakkasopimusten täytäntöönpanon osalta;

         (b)    kolmansien maiden kanssa tehtäviä kansainvälisiä sopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan määräysten soveltamista;

         (c)    satelliittinavigointimarkkinoiden valmistelua;

         (d)    hallinnointijärjestelyjen tehokkuutta; sekä

         (e)    työohjelman vuosittaista tarkistamista.

3.      Voimassa olevien sääntöjen mukaisesti toimielinten välinen Galileo-paneeli noudattaa pidättyvyyttä erityisesti tiettyjen tietojen kaupallisen luottamuksellisuuden ja arkaluontoisuuden huomioon ottaen.

4.     Komissio ottaa huomioon toimielinten välisen Galileo-paneelin esittämät näkemykset.

5.     Toimielinten välinen Galileo-paneeli koostuu seitsemästä edustajasta, joista:

        –       kolme on neuvostosta

        –       kolme on Euroopan parlamentista

        –       yksi on komissiosta.

         Se kokoontuu säännöllisesti (periaatteessa neljä kertaa vuodessa).

6.      Toimielinten välisen Galileo-paneelin toiminta ei vaikuta jo vakiintuneisiin vastuualueisiin tai toimielinten välisiin suhteisiin.

Euroopan komission lausuma

toimielinten välisen Galileo-paneelin osallistumisesta kansainvälisiin sopimuksiin

Kansainvälisten sopimusten osalta komissio ilmoittaa toimielinten väliselle Galileo-paneelille kolmansien maiden kanssa tehtävistä kansainvälisistä sopimuksista niin, että se voi seurata niitä komission ja Euroopan parlamentin välisistä suhteista 26 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn puitesopimuksen ja siihen liittyvien vastaisuudessa tehtävien sopimusten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan soveltamista.

Euroopan komission lausuma

Galileo-järjestelmän käyttöä koskevien tutkimusten käynnistämiseksi

Ottaen huomioon neuvoston pyynnön ehdotuksen tekemisestä vuonna 2010 asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa esitetystä käyttövaiheen ohjelmista, jotka koskevat erityisesti rahoitusta, hintapolitiikkaa ja tuotonjakomekanismia, komissio käynnistää tarvittavat alustavat tutkimukset vuonna 2008 ja 2009 29 ja 30 päivänä marraskuuta 2007 kokoontuneen liikenneneuvoston päätelmien mukaisesti.

Näissä tutkimuksissa selvitetään erityisesti yksityissektorin mahdollisuudet osallistua 2013 jälkeisten ohjelmien käyttövaiheen hallinnointiin sekä tätä mahdollista osallistumista, erityisesti julkisen ja yksityissektorin kumppanuutta, koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Euroopan komission lausuma

turvallisuusasiantuntijaryhmän perustamisesta ("GNSS-turvallisuuskomitea")

Asetuksen 10 a artiklan 1 kohdan säännösten täytäntöön panoa ja järjestelmien turvallisuuteen liittyvien kysymysten tarkastelua varten komissio aikoo perustaa jäsenvaltioiden edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän.

Komissio varmistaa, että tämä asiantuntijaryhmä:

–       muodostuu yhdestä edustajasta kustakin jäsenvaltiosta ja yhdestä komission edustajasta;

–         komission edustaja on sen puheenjohtaja;

–       hyväksyy työjärjestyksensä, jossa määrätään muun muassa siitä, että kannat hyväksytään konsensuksella ja että asiantuntijat voivat ottaa esille mitä tahansa järjestelmien turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Tehtäviään hoitaessaan komissio ottaa täysimääräisesti huomioon asiantuntijaryhmän lausunnot ja sitoutuu kuulemaan sitä muun muassa ennen kuin määrittelee asetuksen 10 a artiklassa säädetyt turvallisuusjärjestelmiä koskevat päävaatimukset.

Tämän lisäksi komissio katsoo, että:

–         eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomaisen, Euroopan avaruusjärjestön sekä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin edustajien olisi osallistuttava asiantuntijaryhmän työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä esitettyjen ehtojen mukaisesti;

–         Euroopan yhteisön tekemissä sopimuksissa voidaan määrätä kolmansien maiden edustajien osallistumisesta asiantuntijaryhmän työhön sen työjärjestyksessä esitettyjen ehtojen mukaisesti.

Euroopan komission lausuma

riippumattoman asiantuntijaryhmän puoleen kääntymisestä

Asetuksen 10 artiklan 3 kohdan asianmukaista soveltamista varten komissio aikoo:

–         kääntyä riippumattoman asiantuntijaryhmän puoleen hankkeen hallinnoimiseksi;

–         antaa tämän ryhmän yhdeksi tehtäväksi ohjelmien täytäntöönpanon tarkistamisen asianmukaisten suositusten tekemiseksi erityisesti riskinhallinnan osalta;

–         toimittaa nämä suositukset säännöllisesti asetuksella perustetulle komitealle.

Euroopan komission lausuma

12 a artiklan 3 c kohdan tulkinnasta

12 a artiklan 3 c kohdassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan vähintään 40 prosenttia toimien kokonaisarvosta teetetään alihankintoina kilpailutuksen perusteella eri tasoilla muissa yrityksissä kuin niissä, jotka kuuluvat ryhmiin, joiden osapuolet toimivat pääurakoitsijoina missä tahansa keskeisessä työosioissa.

Komissio seuraa tarkoin periaatteen noudattamista koko kilpailumenettelyn ajan ja ilmoittaa Galileo-paneelille sekä GNSS-komitealle vaatimuksen täyttymisestä ja sen vaikutuksesta ohjelman toteuttamiseen.

Jos menettelyn aikana näyttää, että 40 prosentin tavoitetta ei voida saavuttaa, komissio toteuttaa asiaankuuluvat toimenpiteet 12 a artiklan 3 c kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

________________

• [1]  EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 61.
• [2] ^* Poliittiset tarkistukset: uusi tai korvattu teksti on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja poistot merkinnällä ▌.
  Yksiköiden tekemät tekniset korjaukset ja mukautukset: uusi tai korvattu teksti on merkitty kursiivilla ja poistot merkinnällä║.
• [3]                 EUVL C ...
• [4]           EUVL C ...
• [5]           Euroopan parlamentin kanta xx. huhtikuuta 2008.
• [6]                 KOM(2001)0370 ║.
• [7]           KOM(2007)0212║.
• [8]           EYVL L 246, 20.7.2004, s. 1. ║Muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1942/2006 ║(EUVL L 367, 22.12.2006, s. 18).
• [9]           Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2007, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttamisesta monivuotisen rahoituskehyksen osalta (EUVL L 6, 10.1.2008).
• [10]          EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).
• [11]          Sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston 18 päivänä joulukuuta 2007 tekemällä päätöksellä 2008/29/EY.
• [12]          Asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, EYVL L 248, 19.9.2002, s. 1.
• [13]          EUVL C ...
• [14]          EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.
• [15]          EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.
• [16]          EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
• [17]          EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.
• [18]          EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.
• [19]          EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1.
• [20] ^*          Yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

PERUSTELUT

Johdanto

Maailmanlaajuisesti toimivan eurooppalaisen satelliittijärjestelmän (GNSS) muodostavat kaksi ohjelmaa: Egnos ja Galileo.[1] Egnos on GPS-signaalien uudelleen käyttöön perustuva alueellinen järjestelmä, jonka ansiosta navigaatiosignaaleja lisäämällä voidaan tarjota aikaisempaa suorituskykyisempiä satelliittinavigointijärjestelmiä käyttäjille. Galileo koostuu 30:stä koko maapallon pinta-alan kattavasta satelliitista ja niihin liittyvästä maanpäällisestä valvontainfrastruktuurista. Kyseessä on siviilihanke. Se on vaihtoehto Yhdysvaltain Global Positioning System -järjestelmälle (GPS) ja Venäjän Glonass-järjestelmälle ja täydentää näitä järjestelmiä, joista kumpikin kehitettiin alun perin sotilaallisiin tarpeisiin ja rahoitettiin sotilasmenoihin tarkoitetuista määrärahoista. Egnos ja Galileo on kehitetty luotettaviksi avaruusinfrastruktuureiksi, joita voidaan käyttää ja jotka voivat tuoda voittoa itsenäisesti.

Maailmanlaajuisesti toimiva eurooppalainen satelliittijärjestelmä GNSS on tarkoitus toteuttaa vaiheittain: siinä on erotettu määrittelyvaihe, kehittämisvaihe, rakennus- ja käyttöönottovaihe sekä käyttövaihe.

GNSS:n toteuttaminen perustui aluksi EU:n ja yksityisen sektorin väliseen julkisen ja yksityisen sektorin toimilupasopimukseen, jonka perusteella julkisen sektorin oli tarkoitus rahoittaa yksi kolmasosa ja yksityisen sektorin kaksi kolmasosaa. Tätä varten perustettiin Galileo-yhteisyritys[2], jonka oli tarkoitus etsiä julkisia hankintoja koskevan tarjousmenettelyn avulla sopiva kumppani yksityiseltä sektorilta, yksityisen toimiluvan haltija[3].

Jotta ohjelmien toteuttamista voitaisiin valvoa asianmukaisella EU:n rakenteella, perustettiin Euroopan GNSS‑valvontaviranomainen. Galileo-yhteisyrityksen aineellinen ja aineeton omaisuus siirtyivät sille ja sille osoitettiin useita vastuualueita meneillään olevan työn jatkamiseksi.[4]

Komissio teki 14. heinäkuuta 2004 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen toteuttamisesta[5]. Ehdotuksella oli kaksi pääasiallista tavoitetta: luoda Galileo-ohjelmalle erityinen oikeusperusta ja vahvistaa Euroopan yhteisön talousarviosta katettavaksi rahoitusosuudeksi miljardi euroa ajanjaksolla 1.1.2007–1.12.2013.

Vuoden 2004 ehdotukseen[6] esitettiin Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä 6. syyskuuta 2005 useita tarkistuksia, jotka periaatteessa sekä komissio että neuvosto olivat valmiita hyväksymään. Toimilupasopimusneuvotteluissa nousi kuitenkin esiin vaikeuksia, jotka koskivat erityisesti keskinäisten riskien ja vastuun siirtymistä yksityiselle sektorille. Euroopan parlamentti antoi syyskuussa 2006 päätöslauselman[7], jossa se kehotti komissiota arvioimaan, miten oikeudellista ja menettelyjä koskevaa sääntelyä voitaisiin muuttaa hankkeen jatkuvan edistymisen varmistamiseksi. Lisäksi siinä kehotettiin komissiota kehittämään ohjelman tavoitteisiin paremmin soveltuvia ratkaisuja.

Vuoden 2007 aikana tehtiin siis tärkeitä päätöksiä:

·   Liikenneneuvosto pyysi 22. marraskuuta 2007 komissiota arvioimaan uudestaan kaikki Galileo-ohjelman näkökohdat ja siinä saavutetun edistyksen.

·   Euroopan parlamentti esitti vastaavan pyynnön 26. huhtikuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa[8].

·   Komissio vastasi 16. toukokuuta 2007 antamallaan tiedonannolla[9].

·   Euroopan parlamentti antoi 20. kesäkuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa tukensa komission ehdotuksille erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka koskevat ohjelmien rahoitusta yhteisön talousarviosta ja tarvetta vahvistaa niiden julkista hallintoa.

·   Liikenneneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2007 päätöslauselman, jossa pyydettiin komissiota esittämään ennen syyskuuta 2007 ehdotukset rahoituksesta sekä toteuttamisessa ja hankinnoissa noudatettavasta politiikasta.

19. syyskuuta 2007 esitetyt ehdotukset

Komissio esitti neuvostolle ja Euroopan parlamentille joukon ehdotuksia[10], joiden tarkoituksena oli käynnistää uudestaan pysähdyksissä ollut GNSS-hanke. Esittelijä haluaa kuitenkin keskittyä kolmeen kohtaan:

1.  Galileon alusta saakka opitut kokemukset,

2.  talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (IIA) tarkistaminen,

3.  esittelijän tärkeimmät tarkistukset Galileota koskevaan uuteen ehdotukseen.

Opitut kokemukset

Nyt on kulunut yksitoista vuotta siitä, kun komissio esitti ensimmäisen varovaisen tiedonantonsa maailmanlaajuisesti toimivasta eurooppalaisesta satelliittijärjestelmästä (GNSS). Tämä oli vuonna 1997. Valtioiden ja hallitusten päämiesten sitoutumista hankkeeseen jouduttiin kuitenkin odottamaan joulukuussa 2000 pidettyyn Nizzan Eurooppa-neuvoston kokoukseen saakka.

Euroopan parlamentin kanta on pysynyt johdonmukaisesti samana kaikissa päätöslauselmissa tai lainsäädäntöpäätöslauselmissa, jotka se on antanut Galileo-yhteisyrityksestä tai Euroopan GNSS‑valvontaviranomaisesta. Parlamentti pitää kiinni siitä, että Galileo:

a.  on siviiliohjelma,

b.  takaa Euroopan unionin riippumattomuuden kolmansista maista,

c.  sisältää strategisia, taloudellisia, teollisuutta, turvallisuutta ja avaruutta koskevia sekä monia muita etunäkökohtia,

d.  on ainutlaatuinen EU:n hanke siksi, että se on sellainen teknologia- ja avaruusalan ohjelma, jota mikään yksittäinen jäsenvaltio ei pysty toteuttamaan yksin.

Tällä välin on kuitenkin opittu paljon uutta:

Ensinnäkin, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöperiaate on merkittävä uusi yhteistyömuoto sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi, jossa on yhteiseen hyvään liittyviä piirteitä. Kaikkia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joiden tuloksena on monopoliaseman synnyttävä yhteenliittymä tai konsortio, olisi kuitenkin vältettävä. Myös julkisiin hankintoihin liittyviä sääntöjä, jotka johtavat monopolistisiin markkinarakenteisiin, olisi vältettävä.

Toiseksi, Galileo on ensimmäinen tämän alan yhteisön infrastruktuuri, ja sen onnistuminen edellyttää yhteistä tahtoa. Aiemmat neuvottelut kariutuivat sisäisiin erimielisyyksiin.

Kolmanneksi, erittäin pitkälle kehitettyihin hankkeisiin, joissa on mukana kehittynyttä teknologiaa, sisältyy tunnettuja ja tuntemattomia riskejä. Näitä riskejä ei aina voida ennakoida. Tästä syystä teollisuudenala ei ole kovin halukas ottamaan riskejä. Tämä merkitsee, että näissä tapauksissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallista ei koidu etua yhteisölle. Ei ole sattumaa, että nimenomaan valtio on pannut liikkeelle ja rahoittanut kyseisiä hankkeita Yhdysvalloissa, Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa.

Neljänneksi, perinteisellä kustannushyötyanalyysillä, jossa ei keskitytä mahdollisiin kustannuksiin ja mahdollisiin hyötyihin, saatavat tulokset ovat väistämättä harhaanjohtavia, ja se johtaa vääriin suosituksiin, kun lisäksi otetaan huomioon kerrannaisvaikutukset, jotka syntyvät erilaisista tuntemattomien markkinoiden sovelluksista. Tästä syystä Galileon kustannuksia ja hyötyjä on arvioitava uudenlaisella menetelmällä.

Viidenneksi, viivytykset päätöksenteossa ja soveltamisessa johtavat yleensä korkeisiin kustannuksiin ja etulyöntiaseman menetykseen. Tämä on erityisen tärkeää teollisuudenalalla, jolla teknologia ja palvelut menevät nopeasti eteenpäin ja muuttuvat alati. Viiden vuoden viivytys on vakava tekijä, jota ei saisi unohtaa.

Toimielinten välinen sopimus

Vuoden 2008 talousarviota koskeva Euroopan parlamentin ensimmäinen käsittely (25. lokakuuta 2007) tuli yllätyksenä neuvostolle (budjetti). Galileon määrärahojen lisäystä 150 miljoonasta eurosta 890 miljoonaan euroon vuonna 2008 ei ollut osattu odottaa. Tällä tarkistuksella Euroopan parlamentti vahvisti kantansa: toimielinten välistä sopimusta koskevassa muutosehdotuksessa esitetty summa oli ollut hyväksyttävä Euroopan parlamentille.

Tämän vuoksi 23. marraskuuta 2007 kokoontunut budjettineuvosto teki kaksi tärkeää päätöstä: neuvosto suostui Euroopan parlamentin ehdottamaan määrään vuoden 2008 talousarviossa ja vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseen, sellaisena kuin sitä esitettiin ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttamisesta.[11]

Lissabonissa 13.–14. joulukuuta 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vain vahvisti GNSS-ohjelmien tarkistetut määrärahat.

Galileota ja Egnosia koskeva tarkistettu ehdotus

Tarkistettuun ehdotukseen kuuluu seuraavat olennaiset osatekijät:

· Egnos-ohjelma sisällytetään asetukseen.

· Rakennus- ja käyttöönottovaiheen toimilupamalli hylätään, ja kyseisen vaiheen ottaa kokonaisuudessaan hoitaakseen Euroopan yhteisö.

· Rakennus- ja käyttöönottovaiheen päätökseen saattamisen uudeksi ajankohdaksi vahvistetaan vuoden 2013 puoliväli.

· Egnos-järjestelmää voidaan alkaa hyödyntää vuodesta 2009 alkaen.

· Ohjelmien hallinnointi julkisella sektorilla varmistetaan siten, että vastuut jaetaan komission, Euroopan GNSS‑valvontaviranomaisen, Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan GNSS-ohjelmakomitean kesken.

Esittelijä kannattaa tarkistettua ehdotusta. Vaikka mietintöluonnoksessa esitetään useita tarkistuksia, niiden tarkoituksena on olla hyödyksi ja auttaa parantamaan ehdotusta. Mietintöluonnoksen tavoitteet ovat seuraavat:

·   Selvennetään EU:n toimielinten menettelyjä ja tehtäviä, jos Euroopan yhteisö tekee sopimuksia Galileon rahoittamisesta kiinnostuneiden kolmansien maiden kanssa.

·   Tehdään selväksi, että Euroopan yhteisö omistaa kaiken Egnosin ja Galileon luoman aineellisen ja aineettoman omaisuuden.

·   Pyydetään komissiota esittämään ennen vuotta 2013 säädösehdotus siitä, mitkä ovat rakennus- ja käyttöönottovaiheen rahoitusta koskevat edellytykset vuodesta 2013 lähtien.

·   Pyydetään komissiota esittämään ehdotus mahdollisesta voittojen jakamista koskevasta mekanismista rakennus- ja käyttöönottovaihetta varten.

·   Lisätään uusi artikla, jossa säädetään ohjelmien turvallisuudesta.

·   Vahvistetaan periaatteet, säännöt, menettelyt ja Euroopan avaruusjärjestön rooli julkisten hankintojen alalla.

·   Vahvistetaan Euroopan parlamentin asemaa kahdella tavalla: siten että

·   a. parlamentti nimittään oman asiantuntijan valvomaan Galileo- ja Egnos-ohjelmia, ja

·   b. sovelletaan valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä useimpiin päätöksenteon keskeisiin kohtiin.

Lisäksi on syytä panna merkille, että mietintöluonnoksessa hyväksytään myös

·   komission ehdotus ohjelmien julkisesta hallinnoinnista sekä niiden eri vaiheet: rakentamis- ja käyttöönottovaihe vuosina 2008–2013 ja käyttövaihe vuodesta 2013 eteenpäin,

·   ehdotetut määrärahat (eli 3 105 miljoonaa euroa nykyhintojen mukaan vuosiksi 2007–2013),

·   toimielinten välisen sopimuksen tarkistaminen komission ehdotuksen mukaisesti, johon budjettivallan käyttäjä suostui.

Päätelmät

Maailmanlaajuisesti toimivan eurooppalaisen satelliittijärjestelmän GNSS:n ohjelmat ovat yhteisön omaisuutta. Parlamentti ja neuvosto päättivät yhdessä, että Galileo toteutetaan yhteisön rahoituksella. Tästä syystä parlamentti ja neuvosto ovat yhdessä vastuussa ohjelmien rakennuksen ja käyttöönoton sekä toiminnan sääntelystä.

Ensimmäinen yhteisön ohjelma, joka rahoitetaan yhteisön talousarviosta ja jonka infrastruktuuri on yhteistä omaisuutta, edellyttää joihinkin uusiin ja suurimmaksi osaksi tuntemattomiin haasteisiin sopeutumista.

• [1]  Galileo Galilei (1564-1642), the father of astronomy, of physics, of science, etc, in discovering the four largest satellites of Jupiter (Io, Europa, Callisto and Ganymede) in 1610, held a dream about his discoveries: They were supposed to serve mankind.
• [2]  See Reg. (EC) no 876/2002 as amended by Reg. no 1943/2006
• [3]  The consortium consisted of 1. EADS Astrium (European Consortium, yet mainly France and Germany), 2. TeleOp (Germany, but is made of Deutsch Telekom and the German Aerospace Centre), 3. Inmarsat (UK), 4. Thales (France), 5. Alcatel-Lucent (France), 6. Finmeccanica (Italy), 7. Aena (Spain) and 8. Hispasat (Spain).
• [4]  See Reg. (EC) no 1321/2004 as amended by Reg. no 1943/2006 (EC) no 1942/2006.
• [5]  See COM (2004) 477.
• [6]  It was based on the Barsi-Pataky report (A6-0212/2005).
• [7]  Motion for a Resolution on taking stock of the Galileo programme (B6-0511/2006)
• [8]  Euroopan parlamentin päätöslauselma, 26. huhtikuuta 2007, Galileo-ohjelman toimilupasopimusta koskevista neuvotteluista.
• [9]  See COM(2007) 261.
• [10]  The documents submitted are: 1) Amended proposal for a regulation of the European parliament and of the council on the further implementation of the European satellite radio navigation programmes (EGNOS and Galileo) ((COM (2007) 535 final); 2) Communication from the Commission to the European parliament and the council progressing Galileo: re-profiling the European GNSS programmes (COM(2007) 534 final); 3) Commission staff working document, Accompanying document to the communication from the commission to the European Parliament and the Council, progressing Galileo: re-profiling the European GNSS programmes (SEC(2007) 1210); and 4) Communication from the Commission to the European Parliament and the council, concerning the revision of the multiannual financial framework (2007-2013), Proposal for a decision of the European Parliament and of the Council, amending the Interinstitutional Agreement of 17 May 2006 on budgetary discipline and sound financial management as regards the multiannual financial framework (COM(2007) 549 final).
• [11]  In principle, the Budget Council could decide by qualified majority because the amount proposed for the redeployment of Headings (i.e. 2.4 billion Euro) is below 0.03% of EU GNI. And for that amount only a qualified majority is needed, otherwise unanimity is required in Council

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (Esittelijä pyrkii siihen, että välttämättömät säännökset pysyvät selkeinä mutta niistä ei saa tulla liian yksityiskohtaisia, jotta voidaan varmistaa uuden hallinnointirakenteen ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukanaan tuomien tehtävien selkeys sekä jatkuva valvonta.24.1.2008)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta
(KOM(2007)0535 – C6‑0345/2007 – 2004/0156(COD))

Valmistelija: Margaritis Schinas

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus 1 1 a kohta (uusi)

1 a.     katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty rahoituskehys on yhteensopiva 18. joulukuuta 2007 tehdyllä päätöksellä 2008/29/EY tarkistetun vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan mukaisesti;

Ehdotus asetukseksi

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 2 Johdanto-osan 9 kappale
(9) Galileo-ohjelman määrittely- ja kehittämisvaiheet, jotka painottuvat tutkimukseen, ovat saaneet merkittävän osan rahoituksestaan Euroopan laajuisille verkoille osoitetuista yhteisön talousarviovaroista. Euroopan yhteisön on yksityisen sektorin todellisen rahoitussitoumuksen puuttuessa rahoitettava rakennus- ja käyttöönottovaihe kokonaisuudessaan. Järjestelmän hyödyntämisestä voidaan jatkossa tehdä yksityisen sektorin kanssa palveluja koskevia toimilupasopimuksia tai julkisia palveluhankintasopimuksia.	(9) Galileo-ohjelman määrittely- ja kehittämisvaiheet, jotka painottuvat tutkimukseen, ovat saaneet merkittävän osan rahoituksestaan Euroopan laajuisille verkoille osoitetuista yhteisön talousarviovaroista. Euroopan yhteisö rahoittaa rakennus- ja käyttöönottovaiheen kokonaisuudessaan. Järjestelmän hyödyntämisestä vuoden 2013 jälkeen voidaan myöhemmässä vaiheessa tehdä yksityisen sektorin kanssa palveluja koskevia toimilupasopimuksia tai julkisia palveluhankintasopimuksia.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 10 kappale
(10) On tärkeää, että Euroopan yhteisö rahoittaa EGNOS-järjestelmän, joka sisältää kaikki järjestelmän toiminnan, jatkuvuuden ja kaupallistamisen varmistavat osatekijät. EGNOS-järjestelmän hyödyntämisestä voidaan tehdä yksityisen sektorin kanssa julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia kunnes se sisällytetään Galileo-ohjelman hyödyntämiseen.	(10) On tärkeää, että EGNOS-järjestelmä ja kaikki sen toimintakyvyn varmistavat osatekijät ovat kestäviä ja ne voidaan kaupallistaa ja että Euroopan yhteisö varmistaa järjestelmän rahoittamisen. EGNOS-järjestelmän hyödyntämisestä voidaan tehdä yksityisen sektorin kanssa julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia kunnes se sisällytetään Galileo-ohjelman hyödyntämiseen.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Galileo- ja EGNOS-järjestelmien investointi- ja käyttökustannukset arvioidaan ajanjaksolla 2007–2013 nykyhinnoin 3,4 miljardin euron suuruisiksi. Nykyisessä rahoitussuunnitelmassa on jo Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen toteuttamista koskevaa komission lainsäädäntöehdotusta varten varattu 1 005 miljoonan euron suuruinen määrä. Summaan ehdotetaan lisättäväksi 2 100 miljoonan euron suuruinen lisämäärä. Tämän määrän vapauttamiseksi on tarkistettava nykyistä rahoituskehystä (2007–2013). Varat saadaan otsakkeiden 2 ja 5 alla vuosina 2007 ja 2008 käyttämättä jäävistä marginaaleista. Näin ollen muutetun ehdotuksen tekstissä ilmoitetaan 3 105 miljoonaa euroa määräksi, joka on varattava vuosia 2007–2013 koskevaan yhteisön talousarvioon Euroopan GNSS-ohjelmia varten. Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman eurooppalaisia GNSS-ohjelmia koskevalle osalle jo käytettävissä olevat 300 miljoonaa euroa käytetään myös näiden kustannusten kattamiseen.	(14) Galileo- ja EGNOS-järjestelmien investointi- ja käyttökustannukset arvioidaan ajanjaksolla 2007–2013 nykyhinnoin 3 400 miljoonan euron suuruisiksi. Euroopan GNSS-ohjelmien kokonaisrahoituskehykseksi vahvistettiin 3 405 miljoonaa euroa kautta 2007–2013 varten. Nykyisessä rahoitussuunnitelmassa (2007–2013) oli jo varattu 1 005 miljoonan euron suuruinen määrä. Tähän määrään on lisätty vielä 2 000 miljoonaa euroa, joista budjettivallan käyttäjä päätti tarkistaessaan nykyistä rahoituskehystä (2007–2013), sekä tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa käytettävissä olevat 400 miljoonaa euroa.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
	(17 a) Valvontaviranomainen on yhteisön virasto, joka on perustettu asetuksella (EY) N:o 1321/2004. Koska se on varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettu elin, sen on noudatettava yhteisön virastoille asetettuja velvoitteita.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 18 kappale
(18) Valvontaviranomaisen pääasiallisena tehtävänä on avustaa komissiota kaikissa ohjelmien toteuttamiseen liittyvissä osatekijöissä. Sen on myös hallinnoitava varoja, jotka sille on ohjelmien vuoksi erityisesti osoitettu tai jotka komissio antaa sen käyttöön Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, 54 artiklan 2 kohdan nojalla.	(18) Eurooppalaisten GNNS-ohjelmien hallinnointia ja toteuttamista koskevien uusien julkisen hallinnan periaatteiden pohjalta valvontaviranomaisen roolin muuttaminen on välttämätöntä. Valvontaviranomaisen olisi näin ollen annettava komissiolle suoraa apua kaikissa asioissa, jotka liittyvät ohjelmien täytäntöönpanoon, sekä jatkettava teknisen sertifioinnin, turvallisuusalan hyväksynnän ja palvelujen suunnittelun kaltaisia erityistehtäviä. Tätä varten sen on hallinnoitava varoja, jotka sille on ohjelmien vuoksi erityisesti osoitettu ja jotka komissio antaa sen käyttöön Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, 54 artiklan 2 kohdan nojalla.
Perustelu
Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön epäonnistuminen sekä julkisen sektorin uusi rakenne, GNNS:n valvontaviranomaisen tehtäviä on muutettava vastaavalla tavalla.
Tarkistus 7 4 artikla
1. Galileo-ohjelman kehittämis- ja validointivaiheen rahoittavat Euroopan yhteisö ja Euroopan avaruusjärjestö. Se on määrä saada päätökseen vuoden 2010 aikana.	1. Galileo-ohjelman kehittämis- ja validointivaiheen rahoittavat Euroopan yhteisö ja Euroopan avaruusjärjestö (jäljempänä 'ESA').
2. Rakennus- ja käyttöönottovaiheen rahoittaa kokonaisuudessaan Euroopan yhteisö. Sen on määrä kestää vuodet 2008–2013.	2. Rakennus- ja käyttöönottovaiheen rahoittaa kokonaisuudessaan Euroopan yhteisö sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.
3. Käyttövaiheen on määrä alkaa vuonna 2013. Tämän vaiheen aikana järjestelmän hyödyntämisestä voidaan tehdä yksityisen sektorin kanssa palveluja koskevia toimilupasopimuksia tai julkisia palveluhankintasopimuksia. Tällaisia sopimuksia voidaan tehdä ennen vuotta 2013. Euroopan yhteisön rahoitusosuuden määrä käyttövaiheessa riippuu mahdollisten sopimusten perusteella määräytyvästä yksityisen sektorin osallistumisasteesta, ja siihen tarvitaan budjettivallan käyttäjän ennakkohyväksyntä.	3. Käyttövaiheen on määrä alkaa rakennus- ja käyttöönottovaiheen päätyttyä. Tämän vaiheen aikana järjestelmän hyödyntämisestä voidaan tehdä yksityisen sektorin kanssa palveluja koskevia toimilupasopimuksia tai julkisia palveluhankintasopimuksia. Tällaisia sopimuksia voidaan tehdä ennen vuotta 2013. Euroopan yhteisön rahoitusosuuden määrä käyttövaiheessa riippuu mahdollisten sopimusten perusteella määräytyvästä yksityisen sektorin osallistumisasteesta, ja siihen tarvitaan budjettivallan käyttäjän ennakkohyväksyntä.
4. Euroopan yhteisön tekemissä sopimuksissa sovitaan ehdoista ja toimintatavoista, joita sovelletaan kolmansien maiden mahdollisesti osallistuessa ohjelman lisärahoitukseen.	4. Jäsenvaltiot voivat määrätä ohjelman lisärahoituksesta Euroopan yhteisöjen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti. Kolmannet maat tai kansainväliset organisaatiot voidaan myös ottaa mukaan ohjelman lisärahoitusjärjestelyihin. Euroopan yhteisön kyseisten kolmansien maiden tai kansainvälisten organisaatioiden kanssa EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan mukaisesti tekemissä sopimuksissa sovitaan niiden osallistumisen ehdoista ja toimintatavoista.
Tarkistus 8 7 artiklan johdantokappale
Tällä asetuksella ohjelmille osoitettu yhteisön rahoitusosuus myönnetään seuraavien toimien rahoitukseen:	Tällä asetuksella ohjelmille osoitettu yhteisön talousarvio-osuus myönnetään seuraavien toimien rahoitukseen:
Tarkistus 9 8 artikla
1. Tämän artiklan 7 artiklassa säädettyjen toimien, lukuun ottamatta Galileo-ohjelmalla laaditun järjestelmän käyttöön liittyviä toimia, toteuttamiseen tarvittavien varojen määrä on nykyhinnoin 3 105 miljoonaa euroa ajanjaksolla 1.1.2007–31.12.2013.	1. Tämän asetuksen 7 artiklassa säädettyjen toimien, lukuun ottamatta Galileo-ohjelmalla laaditun järjestelmän käyttöön liittyviä toimia, toteuttamiseen kohdennettavien varojen määrä on ajanjaksolla 1.1.2007–31.12.2013 nykyhinnoin 3 405 miljoonaa euroa, josta 400 miljoonaa euroa on myönnetty seitsemännestä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta.
2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittain määrärahat monivuotisten rahoituskehysten puitteissa. Varat käytetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.	2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittain määrärahat monivuotisten rahoituskehysten puitteissa. Varat käytetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.
3. Ohjelmiin liittyvät talousarviositoumukset suoritetaan vuotuisissa erissä.	3. Ohjelmiin liittyvät talousarviositoumukset suoritetaan vuotuisissa erissä.
4. Tämän artiklan 1 kohdassa mainitussa määrässä ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita Euroopan yhteisön kannettaviksi saattaa koitua esimerkiksi järjestelmien omistamisen julkisen luonteen vuoksi. Tällaisen tilanteen sattuessa komissio esittää tarvittavat ehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.	4. Edellä 1 kohdassa mainitussa määrässä ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita Euroopan yhteisön kannettaviksi saattaa koitua esimerkiksi järjestelmien omistamisen julkisen luonteen vuoksi. Tällaisen tilanteen sattuessa komissio esittää tarvittavat ehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyödyntäen kaikkia 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen suomia mahdollisuuksia.
	4 a. Komissio toimittaa vuonna 2010 järjestelmän omistamisen julkisesta luonteesta johtuvan vastuunsa mukaisesti samaan aikaan väliarvioinnin kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittavan ehdotuksen vuonna 2014 käynnistyväksi rahoitusohjelmakaudeksi julkisista varoista ja sitoumuksista sekä käyttövaihetta varten tarvittavasta tulonjakomekanismista.
Tarkistus 10 9 artiklan 1 kohta
Järjestelmien käytöstä koituvat tuotot tuloutetaan Euroopan yhteisölle. Tuotot maksetaan yhteisön talousarvioon ja kohdennetaan Euroopan GNSS-ohjelmille. Jos kohdennettujen tuottojen määrä osoittautuu merkittävästi oletettua suuremmaksi, kohdentamisperiaatetta tarkastellaan uudelleen.	Järjestelmien käytöstä koituvat tuotot tuloutetaan Euroopan yhteisölle. Tuotot maksetaan yhteisön talousarvioon ja voidaan kohdentaa Euroopan GNSS-ohjelmille, mikäli budjettivallan käyttäjä tämän hyväksyy.
Perustelu
Komission tekstissä ennakoidaan korvamerkittyjen tulojen järjestelmää. Tämä ei ole perusteltua tässä vaiheessa, koska budjettivallan käyttäjä on varautunut kaikkeen tarvittavaan rahoitukseen vuoteen 2013 asti. Näin ollen tällainen mahdollinen päätös Galileo-ohjelmien jatkorahoituksesta pitäisi toteuttaa budjettivallan käyttäjän toimesta asianmukaisena ajankohtana ja talousarviomenettelyn mukaisesti.
Tarkistus 11 11 artiklan 5 kohta
5. Tämän asetuksen perusteella rahoitettavat toimenpiteet toteutetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti.	5. Tämän asetuksen perusteella rahoitettavat toimenpiteet toteutetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, mukaisesti.
Tarkistus 12 12 artiklan 1 kohta
Valvontaviranomaisen on annettava tukensa komissiolle kaikissa ohjelmien elementeissä, joissa komissio pyytää sen apua, sanotun rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 1321/2004 sille osoitettuja tehtäviä. Se vastaa niiden varojen hallinnoinnista ja varojen käytön valvonnasta, jotka Euroopan yhteisö on sille ohjelmien vuoksi osoittanut. Nämä varat annetaan valvontaviranomaisen käyttöön toimivallan siirtämistä koskevalla päätöksellä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1321/2004 säännösten mukaisesti.	Valvontaviranomaisen on komission sitä pyytäessä annettava komissiolle suoraa apua kaikissa ohjelmia koskevissa asioissa, erityisesti Galileon koko infrastruktuurin toteuttamisen valvonnassa, Euroopan GNSS-järjestelmien tarjoamien palvelujen toiminnan ja kaupallistamisen valmistelussa, kansainvälisissä edistämis- ja yhteistyötoimissa, ulkoisessa viestinnässä sekä sääntelyaloitteiden ja poliittisten aloitteiden valmistelussa. Lisäksi valvontaviranomainen jatkaa asetuksen (EY) N:o 1321/2004 mukaisesti sen varmistamista, että Euroopan GNSS-järjestelmän turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen sertifioi järjestelmän komponentit asianmukaisesti, ja valmistaa markkinoita. Se vastaa niiden varojen hallinnoinnista ja varojen käytön seurannasta, jotka komissio on sille ohjelmien vuoksi myöntänyt. Nämä varat annetaan valvontaviranomaisen käyttöön toimivallan siirtämistä koskevalla päätöksellä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1321/2004 säännösten mukaisesti.
Tarkistus 13 16 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Koska hanke on monimutkainen ja se rahoitetaan täysin yhteisön talousarviosta, komissio esittää kerran vuodessa Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien yhteisessä kokouksessa raportin GNSS-ohjelmien edistymisestä ja varsinkin niiden teollisista, liikenteeseen liittyvistä ja taloudellisista näkökohdista.

LYHYET PERUSTELUT

Taustaa

Kauden 2007–2013 monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnettiin otsakkeesta 1 a 1,005 miljardia euroa Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta ja käyttövaiheen rahoitukseen ohjelmakautta 2007–2013 varten.

Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen muu rahoitus olisi järjestetty yksityisen sektorin avulla toimialasopimusten mukaisesti.

Tämän vuoden alussa näytti selvältä, että julkinen rahoitus on ainoa keino Galileo-varojen hankkimiseksi. Liikenneasioita käsittelevä neuvosto myönsi 6.–8. kesäkuuta 2007 pitämässään kokouksessa, että Galileo-järjestelmän rakennus- ja käyttöönottovaiheen toteuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen lisäämistä. Euroopan parlamentti totesi 20. kesäkuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa vastustavansa Galileon yhteisörahoituksen ja hallitustenvälisen rahoituksen yhdistelmää.

Toimilupasopimuksia koskevien neuvottelujen kariuduttua – ja ohjelman poliittisten ja taloudellisten vaikutusten vuoksi – komissio esitti 19. syyskuuta 2007 nyt käsiteltävänä olevan tarkistetun ehdotuksen eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta ja päätösehdotuksen, jossa todetaan, että Galileo-ohjelmaa rahoitetaan pelkästään yhteisön talousarviosta, kuten Euroopan parlamentti oli pyytänyt.

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa annetaan mahdollisuus monivuotisen rahoituskehyksen mukauttamiseen, jolla voidaan reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin. Komissio käsitteli 19. syyskuuta tekemässään päätöksessä monivuotisen rahoituskehyksen uudelleen tarkastelua ja 2,4 miljardin euron lisäystä Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta ja käyttövaihetta varten.

Parlamentti piti vuoden 2008 talousarviomenettelyssä järjestetyssä ensimmäisessä käsittelyssä komission ehdotusta monivuotisen rahoituskehyksen uudelleen tarkastelemisesta myönteisenä. Se edellytti 23. marraskuuta 2007 talousarviomenettelyssä käydyissä neuvotteluissa, että monivuotista rahoituskehystä on tarkasteltava uudelleen.

Neuvosto teki pitkien neuvottelujen jälkeen myönnytyksiä parlamentin toivomaan suuntaan 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen määräysten mukaisesti. Parlamentin ja neuvoston kattavassa sopimuksessa vahvistettiin 1,6 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseen, lisättiin 200 miljoonaa euroa, jotka saatiin kohdentamalla uudelleen otsakkeen 1 a mukaisten yhteisön ohjelmien varoja, 400 miljoonaa euroa muuttamalla tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman pinopistealoja ja ottamalla joustovälineestä käyttöön 200 miljoonaa euroa.

Tämä sopimus on parlamentin painopistealojen mukainen, sillä se ei vähentänyt monivuotisten ohjelmien rahoituskehyksiä.

Valmistelijan kanta

Valmistelija kannattaa komission tekemää asetusehdotusta. Silti hän ehdottaa joitain tarkistuksia seuraaville aloille.

Valvontaviranomaisen asema

Valmistelija katsoo, että valvontaviranomaisen asemasta on syytä esittää muutama huomautus.

Valmistelija korostaa, että 12. heinäkuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1321/2004 perustettu viranomainen on yhteisön virasto. Siten se on varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettu elin, ja sille kuuluvat yhteisön virastoille asetetut velvoitteet.

Jotta viranomaisen asema olisi johdonmukainen, valmistelija esittää asetusehdotukseen eräitä tarkistuksia, jotka koskevat henkilöstötaulukkoa ja vastuuvapausmenettelyä.

Euroopan parlamentin kantana on, että viranomaisen toimintaa on valvottava jatkuvasti, kuten 13. heinäkuuta 2007 pidettyjen neuvottelujen päätelmissä todetaan; budjettivallan käyttäjät edellyttivät parempaa avoimuutta erillisvirastojen suhteen ja niiden kehittämisen valvonnan parantamista.

Lisäksi valmistelija muistuttaa, että budjettivallan käyttäjät kehottivat 18. huhtikuuta 2007 käydyissä kolmikantaneuvotteluissa sovitussa yhteisessä lausumassa "komissiota arvioimaan nykyisiä yhteisön virastoja säännöllisesti erityisesti kustannus-hyötysuhteen kannalta ja sopivat tekevänsä arvion komission tekemästä analyysistä joidenkin virastojen osalta". Valmistelija toistaa, että budjettivallan käyttäjän tekemän perinpohjaisen arvioinnin jälkeen tarvitaan ulkoisesti toteutettavia kustannus-hyötyanalyyseja, jotta tästä hajautetusta hallinnointitavasta koituva lisäarvo kyetään perustelemaan Euroopan veronmaksajille.

Moitteeton varainhoito

Valvontaviranomaisen ja Euroopan avaruusjärjestön asemat olisi määriteltävä selkeästi, millä varmistetaan tehtävien ja toimivallan selvä erottelu ja selkeytetään yhteisön rahoitusosuuden kohdentamista. Koska kummassakin tapauksessa käytetään yhteisön rahoitusosuutta, komissio kantaa vastuun moitteettomasta varainhoidosta.

ESAn hallinnoimassa EU-osuudessa on lisäksi noudatettava varainhoitoasetuksen säännöksiä, kuten ehdotuksen 13 artiklassa edellytetään viittaamalla varainhoitoasetukseen (54 artiklan 3 kohta) ja täytäntöönpanomääräyksiin (41 artikla).

Rahoitus

Edellä mainituissa 23. marraskuuta pidetyissä parlamentin ja neuvoston neuvotteluissa tehtyjen päätelmien vuoksi tarvitaan teknisiä mukautuksia. Siksi valmistelija ehdottaa tekstiin eräitä teknisiä tarkistuksia, joilla otetaan huomioon neuvotteluissa saadut tulokset.

Takeet

Valmistelija korostaa Galileo-ohjelman moniulotteisuutta; se koskee monia EU-politiikan aloja.

Hän katsoo, että Galileon saaman EU-rahoituksen merkittävyyden perusteella on valvottava demokraattisesti ohjelman vaikutuksia kaikilla asianosaisilla aloilla. Siksi hän ehdottaa, että vuosittain järjestettäisiin kuulemistilaisuus, jossa ovat mukana kaikki Galileo-hakemuksista kiinnostuneet valiokunnat ja budjettivaliokunta ja jossa keskustellaan ohjelmasta kustakin alasta vastaavan komission jäsenen, ESAn edustajien ja valvontaviranomaisen toiminnanjohtajan kanssa.

LIITE

Galileon ja EIT:n rahoittaminen
Budjettikohta 2008	Nimike	Yhteensä 2008–2013
– GALILEO
Painopistealojen muuttaminen
06 06 02	Tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma – Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta (mukaan lukien ilmailu)	400
	Välisumma	400
Uudelleen kohdentaminen*
26 02 01	Julkisia tavaranhankintoja, rakennusurakoita ja palveluita koskevien sopimusten tekomenettelyt	46
02 03 04	Lainsäädännön standardointi ja lähentäminen	28
31 02 01	Euroopan konferenssitulkkien koulutus	10
26 03 01	Yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK)	16
08 20; 08 21	Euratom	50
	Erillisvirasto – uudelleen ohjelmointi	50
	Välisumma	200
Tarkistus
		1.600
Jousto
		200
GALILEO YHTEENSÄ		2400
* Koskee vain muita kuin COD-ohjelmia tai COD-ohjelmia, joilla ei ole rahoituskehystä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman käyttöönotto ja toiminta
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0535 – C6-0345/2007 – COM(2004)0477 – C6-0087/2004 – 2004/0156(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 23.10.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Margaritis Schinas 14.11.2007
Valiokuntakäsittely	18.12.2007		23.1.2008
Hyväksytty (pvä)	23.1.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Reimer Böge, Costas Botopoulos, Daniel Dăianu, Gérard Deprez, Brigitte Douay, Hynek Fajmon, Ingeborg Gräßle, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Monica Maria Iacob-Ridzi, Anne E. Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Jan Mulder, Cătălin-Ioan Nechifor, Gérard Onesta, Margaritis Schinas, Esko Seppänen, Nina Škottová, Theodor Dumitru Stolojan, László Surján, Gary Titley, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Thijs Berman, Esther De Lange, Peter Šťastný

liikenne- ja matkailuvaliokunnaN LAUSUNTO (28.1.2008)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta
(KOM(2007)0535 – C6‑0345/2007 – 2004/0156(COD))(Antaminen uudelleen käsiteltäväksi)

Valmistelija: Anne E. Jensen

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotuksen mukaan Galileon yhteisörahoitus vuosiksi 2007–2013 on 3,105 miljardia euroa. Vuosien 2007–2013 rahoituskehys sisältää 1,005 miljardin euron rahoituksen, ja lisämäärärahoja saadaan otsakkeiden 2 ja 5 alla vuosina 2007 ja 2008 käyttämättä jäävistä marginaaleista. Edellä mainitun lisäksi 300 miljoonaa euroa on saatavilla 7. puiteohjelman (liikennetoiminta) määrärahoista. 2,1 miljardia euroa saadaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (IIA) tarkistamisen ansiosta.

EP:n ja neuvoston välinen poliittinen sopimus Galileon rahoittamisesta

Rahoituksen osalta EP:n ja neuvoston vuoden 2008 talousarviomenettelyä koskeva poliittinen sopimus (23.11.2007) vahvistaa EU:n poliittisen tahdon tämän strategisen ohjelman toteuttamiseksi. Sopimuksella varmistetaan julkisen (yhteisön) rahoituksen lisäämisen siten, että julkinen rahoitus kattaa puuttuvat 2,4 miljardia euroa 3,4 miljardin euron rahoituksesta (1 miljardista eurosta on päätetty jo aikaisemmin), mikä on välttämätöntä Galileon täydellisen toimintakyvyn varmistamiseksi vuosiksi 2008–2013. Mainittu summa saadaan vuoden 2007 otsakkeesta 2 (maatalousmenot) sekä otsakkeen 1a (kestävä kehitys – kilpailukyky) uudelleenjärjestelystä sekä siitä, että tutkimuksen 7. puiteohjelman liikenteeseen liittyvän tutkimuksen määrärahoista saadaan 400 miljoonaa euroa.

Valmistelijan ehdotukset

On selvä, että vaaditaan poliittista tahtoa siitä päättämiseksi, kuinka Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän kehittäminen saatetaan päätökseen, koska Galileo edustaa strategista pääomaa, jonka yleinen ja taloudellinen merkitys EU:lle on erityisen suuri.

Täydellinen toimintakyky ja keskittyminen toimintaan ja markkina-alueisiin

Täydellinen toimintakyky saavutetaan 30 satelliitin avulla yhteisön rahoituksella, ja tämän jälkeen julkinen ja yksityinen sektori solmivat kumppanuuksia toiminnan ja käytön rahoittamiseksi ja palvelun saatavuuden varmistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä.

EGNOSin ja Galileon erityisiä tavoitteita olisi tarkasteltava kohdistettujen toimien ja markkina-alueiden näkökulmasta. Liikenteen ala (sekä julkinen että yksityinen) hyötyy eniten markkinoiden nopeimmin kehittyvistä teknologiasovelluksista. Odotettavissa olevat tulot, jotka riippuvat suuresti Galileon markkinoille tuonnin ajankohdasta, ovat peräisin eri aloilta, kuten tieliikenteestä (30 prosenttia), säännellyistä palveluista (29 prosenttia), matkapuhelinviestinnästä (17 prosenttia) ja lentoliikenteestä (5 prosenttia).

Tästä syystä toimintasuunnitelmassa on keskityttävä Galileo ja EGNOS -järjestelmien erityisiin tavoitteisiin sekä sovelluksiin liittyviin toimiin ja markkina-alueisiin. Eettiset ja yksityisyyden suojaan liittyvät sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat kysymykset, pk-yritysten osallistuminen, standardit ja sertifiointi sekä korvausvastuukysymykset ovat asioita, joita on käsiteltävä.

Kaupallista käyttö ja markkinanäkökohtia koskevat päätökset

Eurooppalaisen GNSS-ohjelman ja palvelujen kaupallista käyttöä, operatiivista toimintaa ja markkinanäkökohtia koskevien päätösten konkreettisen aikataulun asettaminen antaa meille mahdollisuuden edistää tätä hanketta kaikkien jäsenvaltioiden ja kansalaisten etujen mukaisesti. Tarvittaessa viitataan uuden valvonnan käsittävän komitologiamenettelyn soveltamiseen.

Julkinen hallinta

Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän julkisen hallinnan vahvistamista ja uudelleenjärjestämistä on vahvistettava, ja jatkokäyttäjinä olevien investoijien luottamusta on ylläpidettävä. Euroopan avaruusviraston rooli suunnittelevana viranomaisena ja sen osallistuminen hankintaprosessiin on varmistettava. GNNS-järjestelmän valvontaviranomaisen (GSA) roolia ja ohjelman hallintaa avoimemman ja tehokkaamman julkisen sektorin hallinnan avulla olisi säädettävä asianmukaisesti.

Julkiset hankinnan kriteerit ja periaatteet - aito kilpailu

Rinnakkaisiin tarjouksiin perustuva todellinen kilpailu (dual sourcing), aidosti kilpailtu tarjouspyyntömenettely ja pk-yritysten osallistumisen lisääminen edistävät Galileo-järjestelmän moitteetonta toteuttamista.

Julkisten hankintojen osalta ehdotetaan yhteisön sääntöjen ja vaatimusten soveltamista, koska ne takaavat reilun kilpailun ja asianmukaisen tasapainon, jonka tavoitteena on oikea ajoitus ja tulosten tehokkuus. Näihin vaatimuksiin olisi sisällytettävä rajoitus, joiden mukaisesti sopimus voidaan myöntää vain kahden Galileon segmentin osalta, sekä vaatimus, jonka mukaan tietty vähimmäismäärä hankintasopimuksen kokonaistyömäärästä on alihankittava kolmansilta osapuolilta ja pk-yrityksiltä.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Satelliittinavigointi on teknologia, jonka avulla voidaan parantaa Euroopan kansalaisten arkipäivää monilla eri aloilla. Sen kehittäminen soveltuu täydellisesti Lissabonin strategian mukaiseen politiikkaan ja muihin yhteisön politiikkoihin, kuten komission valkoisessa kirjassaan esittämään liikennepolitiikkaan erityisesti tavarankuljetuksen, infrastruktuurien käyttömaksujen ja liikenneturvallisuuden osalta.	Satelliittinavigointi on teknologia, jonka avulla voidaan parantaa Euroopan kansalaisten arkipäivää monilla eri aloilla, mukaan luettuina sijaintisidonnaiset palvelut ja hätäkutsut, tieliikenne, ilmailu, yhdistetyt kuljetukset ja liikkuvuuden mahdollistavat palvelut, meriliikenne, kalastus ja sisävesiväylät, pelastuspalvelu, hätätilanteiden hallinta ja humanitaarinen apu, vaaralliset aineet, karjankuljetukset, maatalous, pinta-alan mittaukset, maanmittaus ja kiinteistörekisterit, energia, öljy ja kaasu, etsintä- ja pelastustoimet, logistiikka, ympäristö, tutkimus, lainkäytön valvonta, julkiset palvelut ja julkiset tilat. Sen kehittäminen soveltuu täydellisesti Lissabonin strategian mukaiseen politiikkaan ja muihin yhteisön politiikkoihin, kuten komission valkoisessa kirjassaan esittämään liikennepolitiikkaan.
	Komission monivuotisessa työohjelmassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota GNNS-sovellusten operatiiviseen toimintaan ja niiden markkinalohkoon.
Perustelu
Koska satelliittinavigoinnin kaikkia sovelluksia ei ole määritelty aikaisemmin, ne on määriteltävä tässä asetuksessa.
On tärkeää, että komissio määrittää kehyksen, joka koskee Galileo-palvelujen sovellusten ja operatiivista toimintaa ja sääntelee niihin liittyviä GNNS-ohjelmien markkinanäkökohtia.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 18 kappale
(18) Valvontaviranomaisen pääasiallisena tehtävänä on avustaa komissiota kaikissa ohjelmien toteuttamiseen liittyvissä osatekijöissä. Sen on myös hallinnoitava varoja, jotka sille on ohjelmien vuoksi erityisesti osoitettu tai jotka komissio antaa sen käyttöön Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, 54 artiklan 2 kohdan nojalla.	(18) Valvontaviranomaisen roolin muuttaminen on välttämätöntä eurooppalaisten GNNS-ohjelmien hallinnointia ja toteuttamista koskevien uusien julkisen hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tätä varten valvontaviranomaisen olisi annettava komissiolle suoraa apua kaikissa asioissa, jotka liittyvät ohjelmien täytäntöönpanoon sekä teknisen sertifioinnin, turvallisuusalan hyväksynnän ja palvelujen suunnittelun kaltaisiin erityisiin tehtäviin. Tätä varten sen on hallinnoitava varoja, jotka sille on ohjelmien vuoksi erityisesti osoitettu ja/tai jotka komissio antaa sen käyttöön Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, 54 artiklan 2 kohdan nojalla.
Perustelu
Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön epäonnistuminen sekä julkisen sektorin uusi rakenne, GNNS:n valvontaviranomaisen tehtäviä on muutettava vastaavalla tavalla.
Tarkistus 3 2 a artikla (uusi)
	2 a artikla
	Euroopan GNSS-ohjelmien erityiset tavoitteet
	1. Galileo-ohjelman erityistavoitteina on mahdollistaa, että järjestelmässä lähetettyjä signaaleja voidaan käyttää seuraaviin viiteen toimintoon:
	– tarjotaan käyttäjille maksuton ns. avoin palvelu ('Open Service', OS), joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja satelliittinavigoinnin massasovelluksiin,
	– tarjotaan ns. ihmishengen turvaava palvelu ('Safety of Life Service', SoL), joka on tarkoitettu käyttäjille, joiden turvallisuus on olennainen, ja joka tyydyttää erityisesti ilmailun, tieliikenteen, merenkulun ja rautatieliikenteen tarpeet; tällainen palvelu vastaa myös jatkuvuuden vaatimukseen ja kattaa integriteettitoiminnon, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä järjestelmän toimintahäiriöistä,
	– tarjotaan ns. kaupallinen palvelu ('Commercial Service', CS), jonka avulla voidaan luoda sovelluksia ammatilliseen tai kaupalliseen käyttöön, koska sen suorituskyky on parempi ja sen tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimessa palvelussa,
	– tarjotaan ns. julkisesti säännelty palvelu ('Public Regulated Service', PRS), joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia sovelluksia varten, jotka vaativat suurta jatkuvuutta; säännellyssä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja, sekä
	– osallistutaan COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun ('Search and Rescue Service', SAR) poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja vastaamalla niihin.
	2. EGNOS-ohjelman erityistavoitteina on mahdollistaa, että EGNOS-järjestelmä palvelee seuraavia kolmea toimintoa:
	– tarjotaan käyttäjille maksuton ns. avoin palvelu, joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja satelliittinavigoinnin massasovelluksiin järjestelmän katealueella,
	– tarjotaan ns. kaupallisluonteisten tietojen jakopalvelu, jonka avulla voidaan luoda sovelluksia ammatilliseen tai kaupalliseen käyttöön, koska sen suorituskyky on parempi ja sen tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimessa palvelussa, sekä
	– tarjotaan ns. ihmishengen turvaava palvelu ('Safety of Life Service', SoL), joka on tarkoitettu käyttäjille, joiden turvallisuus on olennainen, ja joka tyydyttää erityisesti ilmailun, tieliikenteen, merenkulun ja rautatieliikenteen tarpeet; tällainen palvelu vastaa erityisesti jatkuvuuden vaatimukseen ja kattaa integriteettitoiminnon, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä järjestelmän toimintahäiriöistä.
(Tämän tarkistuksen hyväksyminen merkitsee liitteen poistamista.)
Perustelu
Tarkistuksella pyritään siirtämään erityiset EGNOS- ja Galileo-tavoitteet asetuksen säädöstekstiin. Tämä lisää näiden ohjelmien täytäntöönpanon oikeusvarmuutta.
Tarkistus 4 5 a artiklan 1 kohta (uusi)
	5 a artikla
	EGNOS- ja Galileo-ohjelmien täytäntöönpano
	1. Vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta komissio hyväksyy toimintasuunnitelman, joka sisältää erityisten tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohtaiset tekniset, kaupalliset ja ohjelmalliset näkökohdat sekä ohjelmien toimet ja markkinat. Toimintasuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa erityisten tavoitteiden asianomaisten alojen kehittymisen perusteella sekä toimien ja markkinoiden perusteella.
Perustelu
Komissiota olisi kehotettava laatimaan toimintasuunnitelma, joka kattaa EGNOS- ja Galileo-ohjelmien tekniset, kaupalliset ja ohjelmalliset näkökohdat sekä ohjelmien toimet. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää eettisyyttä ja yksityisyyden suojaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat kysymykset, pk-yritysten osallistuminen, standardit ja sertifiointi sekä korvausvastuukysymykset.
Tarkistus 5 5 a artiklan 2 kohta (uusi)
	2. Komissio varmistaa EGNOSin ja Galileon järjestelmien, verkkojen ja palvelujen yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden sekä keskenään että muiden tavanomaisten navigointijärjestelmien ja mahdollisuuksien mukaan perinteisten navigointitapojen kanssa.
Perustelu
GNNS-ohjelmien ja markkinasovellusten kehittämisen kannalta on välttämätöntä, että komissio varmistaa EGNOSin ja Galileon järjestelmien, verkkojen ja palvelujen yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden sekä keskenään että muiden navigointijärjestelmien kanssa. Kun GNNS-sovellusta muutetaan vaatimusten mukaiseksi, uuden sovelluksen on toimittava myös jo aikaisemmin markkinoilla olleissa sovelluksissa. Tällöin operaattorit ja kuluttajat ovat valmiita tukemaan satelliittinavigointisovellusten kehittämistä.
Tarkistus 6 5 a artiklan 3 kohta (uusi)
	3. Toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia niitä täydentämällä ja jotka koskevat 3 kohdan 1 ja 2 alakohdassa määriteltyjä toimia ja niitä koskevia muutoksia, päätetään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Perustelu
Tässä yhteydessä olisi viitattava valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn, josta on säädetty neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan a kohdassa, sellaisena kuin sen on muutettu päätöksellä 2006/512/EY.
Tarkistus 7 8 artiklan 2 kohta
2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittain määrärahat monivuotisten rahoituskehysten puitteissa. Varat käytetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.	2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittain määrärahat tarkistettujen monivuotisten rahoituskehysten puitteissa. Varat käytetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.
Perustelu
Tarkoituksena on varmistaa yhdenmukaisuus komission marraskuussa 2007 tekemän päätöksen kanssa.
Tarkistus 8 8 artiklan 4 kohta
4. Tämän artiklan 1 kohdassa mainitussa määrässä ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita Euroopan yhteisön kannettaviksi saattaa koitua esimerkiksi järjestelmien omistamisen julkisen luonteen vuoksi. Tällaisen tilanteen sattuessa komissio esittää tarvittavat ehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.	4. Tämän artiklan 1 kohdassa mainitussa määrässä ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita Euroopan yhteisön kannettaviksi saattaa koitua esimerkiksi järjestelmien omistamisen julkisen luonteen vuoksi. Komissio esittää näin ollen Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarviointinsa yhteydessä vuonna 2010 ehdotuksen, jotta budjettivallan käyttäjä voi päättää vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella ja ohjelman loppuun asti tarvittavasta julkisesta rahoituksesta ja sitoutumisesta, mukaan luettuna mahdolliset kaupallisen toimintavaiheen aikaiset velvoitteet, joita järjestelmän julkiseen omistukseen liittyvästä vastuusta aiheutuu. Komissio esittää väliarvioinnin yhteydessä tarvittaessa myös toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen GNSS-palvelujen kaupallisen käytön ja operatiivisen toiminnan kannalta.
Tarkistus 9 9 artiklan 1 kohta
Järjestelmien käytöstä koituvat tuotot tuloutetaan Euroopan yhteisölle. Tuotot maksetaan yhteisön talousarvioon ja kohdennetaan Euroopan GNSS-ohjelmille. Jos kohdennettujen tuottojen määrä osoittautuu merkittävästi oletettua suuremmaksi, kohdentamisperiaatetta tarkastellaan uudelleen.	Järjestelmien käytöstä koituvat tuotot tuloutetaan Euroopan yhteisölle. Tuotot maksetaan yhteisön talousarvioon ja kohdennetaan Euroopan GNSS-ohjelmille. Jos kohdennettujen tuottojen määrä osoittautuu merkittävästi GNNS-ohjelmien tarvetta suuremmaksi, kohdentamisperiaatetta tarkastellaan uudelleen.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään täsmentämään komission alkuperäistä tekstiä.
Tarkistus 10 12 artiklan 1 kohta
Valvontaviranomaisen on annettava tukensa komissiolle kaikissa ohjelmien elementeissä, joissa komissio pyytää sen apua, sanotun rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 1321/2004 sille osoitettuja tehtäviä. Se vastaa niiden varojen hallinnoinnista ja varojen käytön valvonnasta, jotka Euroopan yhteisö on sille ohjelmien vuoksi osoittanut. Nämä varat annetaan valvontaviranomaisen käyttöön toimivallan siirtämistä koskevalla päätöksellä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1321/2004 säännösten mukaisesti.	Valvontaviranomaisen on komission sitä pyytäessä annettava komissiolle suoraa apua kaikissa ohjelmien hallintoa koskevissa asioissa, joita ovat erityisesti Galileon koko infrastruktuurin toteuttamisen valvonta, Euroopan GNSS-järjestelmien tarjoamien palvelujen toiminnan ja kaupallistamisen valmistelu, kansainväliset mainonta- ja yhteistyötoimet, ulkoinen viestintä sekä sääntelyyn ja politiikkoihin liittyvien aloitteiden valmistelu. Lisäksi valvontaviranomainen jatkaa asetuksen (EY) N:o 1321/2004 mukaisesti sen varmistamista, että Euroopan GNSS-järjestelmän turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen sertifioi järjestelmän komponentit asianmukaisesti, sekä valmistelee markkinoita. Se vastaa Euroopan yhteisön sille ohjelmien vuoksi osoittamien varojen hallinnoinnista ja varojen käytön valvonnasta. Nämä varat annetaan valvontaviranomaisen käyttöön toimivallan siirtämistä koskevalla päätöksellä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1321/2004 säännösten mukaisesti.
Perustelu
Täsmennetään valvontaviranomaisen roolia ja mukautetaan teksti vastaamaan uusia julkisen hallinnon periaatteita.
Tarkistus 11 12 artiklan 2 a kohta (uusi)
	Komissio antaa ehdotuksen, joka koskee asetuksen (EY) N:o1321/2004 muuttamista tarkoituksena mukauttaa Euroopan satelliittinavigointijärjestelmän rakenteet ja hallinta mainitun asetuksen mukaisiksi.
Perustelu
GNNS-järjestelmän valvontaviranomaisen (GSA) roolia sekä ohjelman hallinnointia, jolla pyritään avoimempaan ja tehokkaampaan julkiseen hallintoon, olisi mukautettava vastaavasti siten, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden epäonnistuminen ja tämä ehdotus otetaan huomioon.
Tarkistus 12 13 a artikla (uusi)
	13 a artikla
	Galileon käyttöönottovaiheen julkisia hankintoja koskevat periaatteet ja säännöt
	1. Galileon käyttöönottovaiheen julkisia hankintoja koskevien yhteisön sääntöjen on sisällettävä seuraavat periaatteet:
	(a) kaikkien osioiden kilpailuttaminen yhdessä menettelyssä siten, että mikä tahansa riippumaton oikeussubjekti tai ryhmä, jota tätä tarkoitusta varten edustaa oikeussubjekti, tai ryhmän osa voi esittää pääsopimuspuolena toimimista koskevan tarjouksen enintään kahdessa kuudesta keskeisestä työosiosta,
	(b) vähintään 40 prosenttia työn kokonaisarvosta teetetään alihankintoina kilpailutuksen perusteella eri tasoilla muissa yrityksissä kuin niissä, jotka kuuluvat ryhmiin, joiden osapuolet toimivat pääsopimuspuolina jossakin keskeisessä työosiossa.
	2. Seuraavat kriteerit on otettava huomioon päätettäessä yhteisön varojen käyttämisestä Galileo-ohjelman täytäntöönpanoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta julkisia hankintoja koskevien yhteisön sääntöjen soveltamista:
	– avoimen ja reilun kilpailun taso koko teollisuuden toimitusketjussa,
	– rinnakkainen hankinta kahdelta toimittajalta tarkoituksena vähentää teknisiä riskejä, työmarkkinariskejä ja riippuvuutta sekä parantaa ohjelman kustannusten ja aikataulun yleistä valvontaa, sekä
	– pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistuminen kaikissa jäsenvaltioissa.
	ESA voi yhdessä komission kanssa mitätöidä tarjouskilpailumenettelyn, jos jotakin mainituista kriteereistä ei ole noudatettu tai jos yhtäkään laadullisesti ja/tai taloudellisesti kannattavaa tarjousta ei ole vastaanotettu.
	3. Toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia niitä täydentämällä ja jotka koskevat 3 kohdan 1 ja 2 alakohdassa määriteltyjä toimia ja niitä koskevia muutoksia, päätetään 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Perustelu
Asetuksessa on säädettävä noudatettavasta hankintapolitiikasta. Lisäksi liitteeseen I olisi sisällytettävä määräykset työosioista, joihin sopimus jaetaan ja joihin sovelletaan 40 prosentin alihankintasääntöä.
Jotta Galileo-ohjelma voidaan panna moitteettomasti täytäntöön kaikkialla EU:ssa, asetukseen on sisällytettävä periaatteet ja säännöt, jotka koskevat julkisia hankintoja koskevia määräyksiä sekä riittävää tietämystä julkisista hankintasopimuksista. Näiden kriteerien on taattava todellinen kilpailu samalla kun varmistetaan pk-yritysten osallistuminen. Olisi viitattava uuteen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn, josta on säädetty neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan a kohdassa, sellaisena kuin sen on muutettu päätöksellä 2006/512/EY.
Tarkistus 13 13 a artiklan 4 kohta (uusi)
	4. Yhden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ESA määrittää kaikki mahdolliset kilpailijat alustavasti segmentin ja komponenttien tasolla.
Perustelu
Jotta ESA voi valmistautua paremmin Galileon julkisten hankintamenettelyjen vaiheeseen, se käynnistää alustavat toimet, kuten tietojen toimittamispyynnön (RFI), jossa pyritään yksilöimään kaikki mahdolliset kilpailijat sekä segmentin että komponenttien tasolla. Näillä toimilla varmistetaan aito kilpailu segmentin tasolla ja teollisen toimitusketjun eri tasoilla sekä teollisuudelta pyydettävien uusien tarjousten yhteydessä, ja niillä edistetään kustannusten hallintaa, vähennetään riskejä, parannetaan tehokkuutta ja vähennetään riippuvuuksia.
Tarkistus 14 14 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset, jotka Euroopan yhteisö tekee valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen, lähetetään Euroopan parlamentin käsiteltäväksi.
Perustelu
Galileo-ohjelman merkitys Euroopan unionille on niin suuri, että Euroopan parlamentin on pystyttävä valvomaan kaikkia ohjelman puitteissa tehtyjä sopimuksia.
Tarkistus 15 14 a artikla (uusi)
	14 a artikla
	Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja
	Komissio varmistaa henkilötietojen ja yksityisyyden suojan takaamisen ja sisällyttämisen järjestelmän teknisiin rakenteisiin.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman käyttöönotto ja toiminta
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0535 – C6-0345/2007 – COM(2004)0477 – C6-0087/2004 – 2004/0156(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 23.10.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Anne E. Jensen 9.10.2007
Valiokuntakäsittely	17.12.2007		21.1.2008
Hyväksytty (pvä)	22.1.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	42 3 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Mathieu Grosch, Georg Jarzembowski, Stanisław Jałowiecki, Timothy Kirkhope, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Sepp Kusstatscher, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Erik Meijer, Robert Navarro, Seán Ó Neachtain, Willi Piecyk, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Georgios Toussas, Yannick Vaugrenard, Lars Wohlin, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zsolt László Becsey, Johannes Blokland, Philip Bradbourn, Luigi Cocilovo, Markus Ferber, Jeanine Hennis-Plasschaert, Anne E. Jensen, Corien Wortmann-Kool

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman käyttöönotto ja toiminta
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0535 – C6-0345/2007 – COM(2004)0477 – C6-0087/2004 – 2004/0156(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	15.7.2004
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 23.10.2007
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 23.10.2007		CONT 23.10.2007		TRAN 23.10.2007
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	CONT 12.11.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Etelka Barsi-Pataky 9.10.2007
Valiokuntakäsittely	22.11.2007		19.12.2007		29.1.2008
Hyväksytty (pvä)	8.4.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	49 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Šarūnas Birutis, Jan Březina, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Dragoş Florin David, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Anne Laperrouze, Pia Elda Locatelli, Eugenijus Maldeikis, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Anni Podimata, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Etelka Barsi-Pataky, Ivo Belet, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Robert Goebbels, Satu Hassi, Gunnar Hökmark, Pierre Pribetich, Vittorio Prodi, Esko Seppänen, Peter Skinner, Silvia-Adriana Ţicău
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	22.6.2005