MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta

10.4.2008 - (KOM(2007)0571 – C6‑0446/2007 – 2007/0211(CNS)) - *

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Pia Elda Locatelli

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta

(KOM(2007)0571 – C6‑0446/2007 – 2007/0211(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0571),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[1] (varainhoitoasetus) ja erityisesti sen 185 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[2] ja erityisesti sen 47 kohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 171 ja 172 artiklat, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0446/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A6‑0145/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn viitemäärän on oltava yhteensopiva tämänhetkisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) otsakkeen 1 a enimmäismäärän sekä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan kanssa; toteaa, että vuoden 2013 jälkeistä rahoitusta on arvioitava seuraavasta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen yhteydessä;

3.  toteaa, ettei budjettivaliokunnan lausunto mitätöi 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdassa vahvistetun polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamiseen sovellettavan menettelyn tulosta;

4.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

5.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

6.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Maaliskuussa 2007 eurooppalaisen vety- ja polttokennoteknologiayhteisön täytäntöönpanoa käsittelevä paneeli hyväksyi täytäntöönpanosuunnitelman, jossa arvioitiin, että teknologisiin haasteisiin vastaaminen kaudella 2007–2015 edellyttää 7,4 miljardin euron talousarviota, josta kolmannes olisi käytettävä tutkimukseen ja kehitykseen. Jotta EU kykenisi kehittämään teknologioita, jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä, huomattava osa tästä tutkimukseen ja kehitykseen osoitettavasta talousarviosta olisi kohdennettava läpimurtoihin pyrkivään tutkimukseen.
Tarkistus  2 Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteena on toteuttaa Euroopassa polttokenno- ja vetyteknologia-alan tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointitoimien ohjelma. Toimet olisi toteutettava siten, että yhteistyössä ovat mukana teollisuuden sidosryhmät, kuten pk-yritykset, tutkimuskeskukset, korkeakoulut ja alueet.	(9) Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteena on toteuttaa Euroopassa polttokenno- ja vetyteknologia-alan tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointitoimien ohjelma. Toimet, joiden olisi perustuttava eurooppalaisen vety- ja polttokennoteknologiayhteisön tekemään työhön, olisi toteutettava siten, että yhteistyössä ovat mukana teollisuuden sidosryhmät, kuten pk-yritykset, tutkimuskeskukset, korkeakoulut ja alueet.
Perustelu
On tärkeää pitää perustana teknologiayhteisön jo tekemää työtä, kuten strategista tutkimussuunnitelmaa ja käyttöönottostrategiaa.
Tarkistus  3 Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Kun otetaan huomioon tärkeitä sidosryhmiä sisältävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ja sen pitkä toiminta-aika, Euroopan kansalaisille saatavat yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt, rahoitusvarojen kokoaminen ja komissiolta ja teollisuudelta saatava polttokenno- ja vetyalan TTK&D-toimien yhteisrahoitus, tarvittava korkea tieteellinen ja tekninen asiantuntemus sekä teollis- ja tekijänoikeudet, on elintärkeää perustaa EY:n perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys polttokenno- ja vetyteknologioiden alalle, jäljempänä ’polttokenno- ja vety-yhteisyritys’. Tämän oikeussubjektin olisi varmistettava polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteiselle teknologia-aloitteelle osoitettujen varojen käytön koordinointi ja tehokas hallinnointi. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys olisi alkuvaiheessa perustettava 31. joulukuuta 2017 saakka ulottuvaksi 10 vuoden toimikaudeksi, jotta voidaan asianmukaisesti hallinnoida seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) aikana käynnistettyjä, mutta sen päättyessä vielä kesken olevia tutkimustoimia. Tätä toimikautta voidaan jatkaa.	(10) Kun otetaan huomioon tärkeitä sidosryhmiä sisältävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ja sen pitkä toiminta-aika, Euroopan kansalaisille saatavat yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt, rahoitusvarojen kokoaminen ja komissiolta ja teollisuudelta saatava polttokenno- ja vetyalan TTK&D-toimien yhteisrahoitus, tarvittava korkea tieteellinen ja tekninen asiantuntemus sekä teollis- ja tekijänoikeudet, on elintärkeää perustaa EY:n perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys polttokenno- ja vetyteknologioiden alalle, jäljempänä ’polttokenno- ja vety-yhteisyritys’. Tämän oikeussubjektin olisi varmistettava polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteiselle teknologia-aloitteelle osoitettujen varojen käytön koordinointi ja tehokas hallinnointi. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys olisi perustettava 31 päivään joulukuuta 2017 saakka ulottuvaksi toimikaudeksi, jotta voidaan asianmukaisesti hallinnoida seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) aikana käynnistettyjä, mutta sen päättyessä vielä kesken olevia tutkimustoimia. Olisi varmistettava, että viimeisten ehdotuspyyntöjen järjestämisen jälkeen vuonna 2013 vielä käynnissä olevat hankkeet toteutetaan, niitä seurataan ja ne rahoitetaan vuoteen 2017 asti.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Tarvitaan merkittäviä läpimurtoja lukuisilla aloilla, jotta polttokenno- ja vetyteknologioita voitaisiin hyödyntää tehokkaasti. Komission olisi näin ollen oltava ratkaisevassa roolissa varmistamassa, että pitkän aikavälin tutkimukselle annetaan asianmukainen asema ja että sille annetaan riittävästi tukea ottaen huomioon polttokenno- ja vetyteknologiayhteisyrityksen neuvoa-antavien elinten eli tiedekomitean ja jäsenvaltioiden korkean tason ryhmän suositukset.
Perustelu
Pitkän aikavälin tutkimuksella olisi oltava tärkeä asema yhteisissä teknologia-aloitteissa.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(11 a) Pk-yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen osallistumista TTK-toimintaan olisi edistettävä. Seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen mukaisesti julkisen rahoituksen osuuden tukikelpoisista kustannuksista olisi pk-yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen tapauksessa oltava 50 prosenttia korkeampi kuin muiden laitosten tapauksessa.
Perustelu
Hankkeiden rahoituksessa olisi noudatettava seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevia sääntöjä, joiden mukaan yhteisön rahoitustuki voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja pk-yritysten ja tutkimuskeskusten tapauksissa tämä osuus voi olla 75 prosenttia. Alhaisemman rahoitusosuuden tapauksessa (vastaavan periaatteen mukaisesti) suhteen olisi säilyttävä samana (esim. 40 prosenttia "normaaleissa" tapauksissa ja 60 prosenttia pk-yritysten ja tutkimuskeskusten tapauksissa).
Tarkistus  6 Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustajina olisi oltava Euroopan yhteisö ja eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, joka edustaa teollisuuden etuja ja johon voi kuulua yksityisiä yrityksiä. Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen voi liittyä myös tutkimusryhmittymä.	(12) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustajaosakkaina olisi oltava Euroopan yhteisö, jota edustaa komissio, ja eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, joka edustaa teollisuuden etuja ja johon voi kuulua yksityisiä yrityksiä ja polttokenno- ja vetyteknologian alan teollisuutta edustavia yhdistyksiä. Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen voi liittyä myös tutkimusryhmittymä.
Perustelu
Sektoraalisten teollisuusyhdistysten (kuten Fuel Cell Europe, the European Hydrogen Association jne.) tunnustaminen on keskeisen tärkeää yhteisen teknologia-aloitteen menestyksen ja jatkuvuuden kannalta. Nämä organisaatiot ovat keskeisiä pilareita järjestettäessä päätöksentekijöiden ja teollisuuden välistä vuoropuhelua ja ne mahdollistavat laajan tiedonvälityksen ja kuulemisen. Ne helpottavat pk-yritysten osallistumista, sillä pk-yrityksillä ei itsellään ole tähän Brysselistä peräisin olevaan aloitteeseen osallistumisen edellyttäviä taloudellisia ja inhimillisiä resursseja.
Tarkistus  7 Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juoksevat menot olisi katettava yhtä suurina osina käteisenä EY:n ja teollisuusryhmittymän varoista alusta lähtien. Jos perustetaan tutkimusryhmittymä, sen olisi vastattava 1/12:sta juoksevia menoja.	(13) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juoksevat menot olisi katettava yhtä suurina osina käteisenä EY:n ja teollisuusryhmittymän varoista alusta lähtien. Jos perustetaan tutkimusryhmittymä, myös sen olisi vastattava juoksevista menoista.
Perustelu
On tärkeää, että tutkimusyhteisö on täysin mukana yhteisissä teknologia-aloitteissa, koska varhaisessa vaiheessa tutkimuksen olisi oltava tärkeä tekijä sen tulevassa työohjelmassa. Jotta tutkimusyhteisölle ei luotaisi tarpeettoman korkeaa estettä yhteistyritykseen osallistumiseen, niiden rahoitusosuuden juokseviin kustannuksiin pitäisi olla suhteellinen.
Tarkistus  8 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 a) Juoksevat ja etenkin hallinnolliset kustannukset olisi pidettävä ehdottoman alhaisina ja nykyisten elinten resursseja ja organisaatiojärjestelmiä olisi käytettävä täysipainoisesti hyväksi.
Perustelu
On tärkeää rajoittaa tarpeettoman byrokratian ja uusien elinten määrää.
Tarkistus  9 Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Yhteisön ja yksityisen sektorin olisi rahoitettava TTK&D:n toimintakustannukset.	(14) Yhteisön, teollisuuden ja muiden toimiin osallistuvien julkisten ja yksityisten oikeussubjektien olisi rahoitettava toimintakustannukset. Muitakin rahoitusvaihtoehtoja voi olla saatavilla, muun muassa Euroopan investointipankista (EIP), erityisesti riskinjakorahoitusvälineestä, jonka EIP ja komissio ovat yhdessä kehittäneet päätöksen N:o 971/2006/EY liitteen III mukaisesti.
Perustelu
Jotta julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen voitaisiin lisätä mahdollisimman paljon, kaikki rahoitusvaihtoehdot olisi jätettävä avoimiksi, mukaan lukien EIP:n rahoitus seitsemännessä puiteohjelmassa perustetusta riskinjakorahoitusvälineestä.
Tarkistus  10 Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Selkeiden ja läpinäkyvien työehtojen ja henkilöstön tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi sekä erittäin ammattitaitoisen ja erikoistuneen tieteellisen ja teknisen henkilöstön saamiseksi komission tulee voida siirtää niin monta virkamiestä kuin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä tarvitaan. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on palkattava muu henkilöstö isäntämaan työoikeutta noudattaen.
Perustelu
Ne yhteisen teknologia-aloitteen henkilöstöön kuuluvat, jotka eivät ole komission virkamiehiä ja jotka yhteinen teknologia-aloite palkkaa tai joita teollisuus ehdottaa, on palkattava isäntämaan työoikeutta noudattaen.
Tarkistus  11 Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi oltava yhteisön perustama elin, jonka budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksesta Euroopan parlamentti. Olisi kuitenkin otettava huomioon erityisnäkökohdat, jotka johtuvat siitä, että kyseinen yhteinen teknologia-aloite on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, ja erityisesti siitä, että yksityinen sektori rahoittaa osan budjettia.	(15) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi oltava yhteisöjen perustama elin, jonka budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa Euroopan parlamentti neuvoston suosituksen huomioon ottaen.
Perustelu
Mukaillen 7. maaliskuuta 2007 pidettyjen kolmen osapuolen neuvottelujen ITRE-yhteisyritystä koskevia päätelmiä Euroopan parlamentille tulisi antaa täysi ja ehdoton vastuu polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteutusta koskevan vastuuvapauden myöntämisestä.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi komissiota kuultuaan laadittava itselleen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 periaatteiden pohjalta erityiset taloushallinnon säännöt. Kyseisissä säännöksissä olisi otettava huomioon erityiset toiminnalliset tarpeet, jotka syntyvät erityisesti siitä, että on yhdistettävä yhteisöltä ja yksityissektorilta tuleva rahoitus.	(16) Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen sovellettavat varainhoitosäännökset eivät saa poiketa varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/20021, elleivät tätä erityisesti edellytä sen toimintaan liittyvät tarpeet ja etenkin vaatimukset, joita aiheutuu siitä, että on yhdistettävä yhteisöltä ja yksityissektorilta saatava rahoitus. Asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom) poikkeavien sääntöjen hyväksyminen edellyttää komission etukäteen antamaa hyväksyntää. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle.
	_______________ 1 EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72; oikaisu EYVL L 2, 7.1.2003, s. 39.
Perustelu
Poikkeukset asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom) on syytä pitää mahdollisimman vähäisinä. Yhteisyrityksen on osoitettava aukottomasti, että kyseinen poikkeus on ainoa keino varmistaa yrityksen moitteeton toiminta sen perustamisasetuksen rajoissa.
Tarkistus  13 1 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Perustetaan polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys (jäljempänä ’polttokenno- ja vety-yhteisyritys’) 31. päivään joulukuuta 2017 ulottuvaksi ajaksi. Toimikautta voidaan pidentää muuttamalla tätä asetusta.	1. Perustetaan polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys (jäljempänä ’polttokenno- ja vety-yhteisyritys’) 31. päivään joulukuuta 2017 ulottuvaksi ajaksi. Viimeisten ehdotuspyyntöjen järjestämisen jälkeen vuonna 2013 vielä käynnissä olevien hankkeiden toteutus, seuranta ja rahoitus vuoteen 2017 asti varmistetaan.
2. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on oikeushenkilö. Sillä on Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa laajin niiden kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeustoimikelpoisuus. Se voi hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.	2. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on varainhoitoasetuksen 185 artiklassa ja 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 47 kohdassa tarkoitettu yhteisön elin. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin niiden kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeustoimikelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.
3. Polttokenno- ja vety-yhteisyritystä on pidettävä direktiivin 2004/17/EY 22 artiklan c kohdassa sekä direktiivin 2004/18/EY 15 artiklan c kohdassa tarkoitettuna kansainvälisenä elimenä.
4. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikka on Bryssel, Belgia.	4. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikka on Bryssel, Belgia.
5. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen yhtiöjärjestys on tämän asetuksen liitteenä.	5. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen yhtiöjärjestys on tämän asetuksen liitteenä.
	[3]* EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
Perustelu
Pitäisi olla selvää, että tämä yhteisyritys on yhteisön elin ja että siksi sen talousarviota koskeva parlamentin valvonta on taattu.
Tarkistus  14 2 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Sen on erityisesti:	2. Sen on erityisesti:
	(-a) pyrittävä saattamaan Euroopan unioni polttokenno- ja vetyteknologioiden eturintamaan ja mahdollistamaan polttokenno- ja vetyteknologioiden läpimurto markkinoille, jotta markkinat voivat saada tällaisesta teknologiasta odotetut hyödyt;
(a) tuettava koordinoidusti tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointihankkeita (TTK&D) jäsenvaltioissa ja puiteohjelmaan assosioituneissa valtioissa markkinoilla epäonnistumisen torjumiseksi ja keskityttävä kehittyvien markkinoiden sovelluksiin, helpottaen siten teollisuuden pyrkimyksiä ottaa polttokenno- ja vetyteknologiat nopeasti käyttöön;	(a) tuettava koordinoidusti tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointihankkeita (TTK) jäsenvaltioissa ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneissa maissa (jäljempänä 'assosioituneet maat') markkinoilla epäonnistumisen torjumiseksi ja keskityttävä kehittyvien markkinoiden sovelluksiin, helpottaen siten teollisuuden pyrkimyksiä ottaa polttokenno- ja vetyteknologiat nopeasti käyttöön;
(b) tuettava polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen keskeisten tutkimushankkeiden toteuttamista, erityisesti myöntämällä avustuksia kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella;	(b) tuettava polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen keskeisten tutkimushankkeiden, mukaan lukien läpimurtoihin pyrkivän tutkimuksen, toteuttamista, erityisesti myöntämällä avustuksia kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella;
(c) pyrittävä rohkaisemaan polttokenno- ja vetyteknologiaan kohdistuvien julkisen ja yksityisen sektorin investointien lisäämiseen jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa;	(c) pyrittävä rohkaisemaan polttokenno- ja vetyteknologiaan kohdistuvien julkisen ja yksityisen sektorin investointien lisäämiseen jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa.
(d) tehtävä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnan edellyttämiä palvelu- ja tavarahankintasopimuksia,
(e) varmistettava polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen tehokkuus.
Perustelu
Lainsäädäntötekstin olisi heijastettava päätavoitteita ja keskityttävä niihin. Muut toimet on jo mainittu yhtiöjärjestyksessä eikä niitä tarvitse toistaa. Ennen kuin nämä teknologiat voisivat olla kaupallisesti hyödynnettäviä tarvitaan vielä läpimurtoihin pyrkivää tutkimusta, ja yhteisyritysten olisi tuettava sitä.
Tarkistus  15 3 artikla
Komission teksti	Tarkistus
3 artikla	Poistetaan.
Jäsenet
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustajajäseniä, jäljempänä ’perustajajäsenet’, ovat:
(a) Euroopan yhteisö, jota edustaa komissio, ja
(b) Belgian lain mukaisesti perustettu eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä Aisbl, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’.
2. Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen voi tulla jäseneksi, jäljempänä ’jäsen’, voittoa tavoittelemattomia tutkimusorganisaatioita, korkeakouluja ja tutkimuskeskuksia edustava tutkimusryhmittymä, kunhan on perustettu tutkimusyhteisöä edustava elin. Jos tutkimusryhmittymä muodostetaan, sillä on hallintoneuvostossa yksi paikka.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen. Näiden säännösten vahvistaminen sekä lainsäädäntötekstissä että yhtiöjärjestyksessä on tarpeetonta toistamista ja voisi jopa luoda oikeudellista epäjohdonmukaisuutta.
Tarkistus  16 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
4 artikla	Poistetaan.
Yhteisyrityksen toimeenpanevat elimet
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimeenpanevia elimiä ovat:
(a) hallintoneuvosto ja
(b) ohjelmatoimisto.
2. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen neuvoa-antavia elimiä ovat:
(a) jäsenvaltioiden korkean tason ryhmä ja
(b) tiedekomitea.
3. Sidosryhmien yleiskokous on kuulemisfoorumi, jossa käsitellään hankkeiden edistymistä, alan uusimpia saavutuksia ja tutkimustoimien suuntaamista tulevaisuudessa.
Sidosryhmien yleiskokoukseen voivat osallistua kaikki julkiset ja yksityiset sidosryhmät sekä kansainväliset intressiryhmät niin jäsenvaltioista kuin kolmansista maista. Yleiskokous pidetään kerran vuodessa.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen. Näiden säännösten vahvistaminen sekä lainsäädäntötekstissä että yhtiöjärjestyksessä on tarpeetonta toistamista ja voisi jopa luoda oikeudellista epäjohdonmukaisuutta.
Tarkistus  17 5 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Rahoituslähteet	Yhteisön rahoitusosuus
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminta rahoitetaan yhteisesti perustajajäsenten ja muun jäsenen rahoitusosuuksilla. Rahoitusta hankkeisiin voidaan hyväksyä myös jäsenvaltioilta, assosioituneilta mailta, alueilta tai muilta sidosryhmiltä, joilla on samat tavoitteet kuin yhteisellä teknologia-aloitteella.
2. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juoksevat menot on katettava yhtä suurina osina käteisenä EY:n ja teollisuusryhmittymän varoista alusta lähtien. Jos perustetaan tutkimusryhmittymä, sen on vastattava 1/12:sta juoksevia menoja. Komission osuus pienenee tässä tapauksessa vastaavasti.
3. TTK&D:n toimintakustannukset rahoitetaan yhteisesti yhteisön rahoitusosuudella ja toimiin osallistuvien yksityisten oikeussubjektien luontaissuorituksilla, joiden arvon on vastattava vähintään yhteisön rahoitusta.
4. Yhteisö osallistuu polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juokseviin menoihin ja toimintamenoihin enintään 470 miljoonalla eurolla. Juoksevien kustannusten ei arvioida ylittävän 20 miljoonaa euroa. Rahoitusosuus tulee seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta ”Yhteistyö”-erityisohjelmasta, ja yhteisön budjettia toteutetaan asetuksen N:o 1605/2002 (EY, Euratom) 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Yhteisön rahoitusosuuteen liittyvistä järjestelyistä tehdään yleissopimus ja vuotuiset rahoitussopimukset yhteisön puolesta toimivan komission ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen välillä.	1. Yhteisö osallistuu polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juokseviin menoihin (hallintomenot mukaan lukien) ja toimintamenoihin aluksi 470 miljoonalla eurolla. Rahoitusosuus suoritetaan seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavaan erityisohjelmaan ”Yhteistyö” kuuluviin aihealueisiin "Energia", "Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat", "Ympäristö" (ilmastonmuutos mukaan luettuna) ja "Liikenne" (ilmailu mukaan luettuna) osoitetusta Euroopan unionin yleisen talousarvion määrärahasta toteuttaen yhteisön talousarviota asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
	Rahoitusosuutta voidaan tarkistaa puolivälin arvioinnin yhteydessä ottaen huomioon aikaansaadun edistyksen ja saavutukset sekä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen vaikutuksen.
5. Mikäli rahoitusta ei myönnetä vuoden 2013 jälkeen (kun 7, puiteohjelma loppuu), vain sellaisia hankkeita voidaan jatkaa vuosina 2014–2017, joille on allekirjoitettu sopimus avustuksesta viimeistään 31. joulukuuta 2013.	2. Yhteisön rahoitusosuuteen liittyvistä järjestelyistä tehdään yleissopimus ja vuotuiset rahoitussopimukset yhteisön puolesta toimivan komission ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen välillä.
	2 a. Yhteisön rahoitusosuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen TTK-hankkeiden rahoittamiseksi määritetään avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen ja ehdotetun hankkeen arvioinnin, jota täydennetään riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, perusteella.
	2 b. Komission rahoitusosuus juoksevista kustannuksista on korkeintaan 20 miljoonaa euroa, ja se maksetaan vuosierinä, jotka voivat nousta aina kahteen miljoonaan euroon; tästä rahoitusosuudesta kuluvan vuoden aikana käyttämättä jäänyt osa annetaan TTK-toimien käyttöön seuraavina vuosina.
Perustelu
Käsiteltävänä oleva julkista talousarviota koskeva ehdotus ei heijasta eurooppalaisen vety- ja polttokennoteknologiayhteisön arvioimaa määrää (julkisella ja yksityisellä rahoituksella katettava 7,4 miljardia euroa kaudella 2007–2015), joka tarvitaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on jyrkässä ristiriidassa teollisuuden julkaiseman aiejulistuksen kanssa, jonka mukaan teollisuus investoi osuutensa tarvittavista rahoista. Lisäksi tällainen ali-investointi vaarantaa selvästi tavoitteiden saavutettavuuden.
Tarkistus  18 6 artikla
Komission teksti	Tarkistus
6 artikla	Poistetaan.
Osallistuminen hankkeisiin
1. Hankkeisiin voivat osallistua johonkin jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot, kunhan vähimmäisvaatimukset täyttyvät.
2. Vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä osallistumiseksi polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista rahoitettaviin hankkeisiin, ovat seuraavat:
(a) osallistujina on vähintään kolme oikeussubjektia, joista jokainen on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;
(b) kaikkien kolmen oikeussubjektin on oltava toisistaan riippumattomia tavalla, joka on määritelty säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007—2013), annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1906/2006 6 artiklassa;
(c) vähintään yhden oikeussubjektin on oltava teollisuusryhmittymän tai tutkimusryhmittymän (jos sellainen on perustettu) jäsen.
3. Hankkeeseen osallistuvat oikeussubjektit muodostavat konsortion ja nimeävät yhden jäsenistään koordinaattorikseen. Koordinaattorin on yleensä oltava teollisuusryhmittymän tai tutkimusryhmittymän (jos sellainen on perustettu) jäsen. Poikkeukset hyväksyy hallintoneuvosto.
4. Vähimmäisvaatimus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista rahoitettavia palvelu- ja tavarantoimitussopimuksia, tukitoimia, selvityksiä ja koulutustoimia varten on yhden oikeussubjektin osallistuminen.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen. Näiden säännösten vahvistaminen sekä lainsäädäntötekstissä että yhtiöjärjestyksessä on tarpeetonta toistamista ja voisi jopa luoda oikeudellista epäjohdonmukaisuutta.
Tarkistus  19 7 artikla
Komission teksti	Tarkistus
7 artikla	Poistetaan.
Rahoituskelpoisuus
1. Tutkimustoimien rahoittamiseen suunnattava yhteisön osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoituksesta myönnetään edunsaajille kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen kautta.
2. Poikkeuksellisesti polttokenno- ja vety-yhteisyritys voi julkaista tarjouspyyntöjä, jos se katsotaan tarpeelliseksi tutkimustavoitteiden saavuttamisen vuoksi.
3. Tällaista rahoitusta voivat saada yksityiset oikeussubjektit, jotka täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:
(a) ne ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai niiden rekisteröity pääkonttori tai keskeinen tai pääasiallinen liiketoimintapaikka sijaitsee valtiossa, joka on Euroopan talousalueen sopimuspuoli tai assosioitunut tai ehdokasmaa;
(b) niillä on relevanttia polttokenno- ja/tai vetyteknologiaan liittyvää TTK&D-, teollistamis- tai käyttöönottotoimintaa ja/tai konkreettisia suunnitelmia sellaista varten lähitulevaisuudessa Euroopan unionissa tai Euroopan talousalueella.
4. Rahoitusta voivat saada myös seuraavat:
(a) johonkin jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan, ehdokasmaahan tai ETA-maahan sijoittautuneet voittoa tavoittelemattomat julkiset organisaatiot, kuten toisen tai korkeamman asteen koululaitokset;
(b) hallitustenväliset organisaatiot, joilla on kansainvälisen julkisoikeuden nojalla oikeushenkilöllisyys, sekä tällaisten hallitustenvälisten organisaatioiden perustamat erityisorganisaatiot,
(c) kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit sillä edellytyksellä, että hallintoneuvosto katsoo niiden osallistumisesta olevan erityistä hyötyä hankkeelle.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen. Näiden säännösten vahvistaminen sekä lainsäädäntötekstissä että yhtiöjärjestyksessä on tarpeetonta toistamista ja voisi jopa luoda oikeudellista epäjohdonmukaisuutta.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen taloushallinnon sääntöjen on perustuttava asetuksen N:o 1605/2002 periaatteisiin. Taloushallinnon säännöissä voidaan poiketa asetuksen N:o 1605/2002 säännöistä, jos polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnan erityistarpeet sitä edellyttävät ja asiasta on etukäteen kuultu komissiota.	1. Polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritykseen sovellettavat rahoitussäännöt eivät poikkea asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom), elleivät yhteisyrityksen toimintaan liittyvät tarpeet sitä erityisesti vaadi, ja asiasta on kuultava komissiota etukäteen. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle.
Perustelu
Katso johdanto-osan 16 kappaleeseen esitettyä tarkistusta.
Tarkistus  21 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi.	1. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys palkkaa henkilöstönsä isäntämaassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Komissio voi siirtää polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen tarpeellisena pitämänsä määrän virkamiehiä.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muita yhteisiä teknologia-aloitteita koskevan parlamentin kannan kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen.
Tarkistus  22 9 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys käyttää oman henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on siirretty nimittävälle viranomaiselle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muita yhteisiä teknologia-aloitteita koskevan parlamentin kannan kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen.
Tarkistus  23 9 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat täytäntöönpanosäännöt noudattaen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa säädettyjä menettelyjä.	3. Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa Euroopan yhteisöjen virkamiesten siirtämistä koskevat tarvittavat täytäntöönpanosäännöt.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muita yhteisiä teknologia-aloitteita koskevan parlamentin kannan kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen.
Tarkistus  24 10 artikla
Komission teksti	Tarkistus
10 artikla	Poistetaan.
Erioikeudet ja vapaudet
Polttokenno- ja vetyteknologiayhteisyritykseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muita yhteisiä teknologia-aloitteita koskevan parlamentin kannan kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen.
Tarkistus  25 13 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Raportointi, arvioinnit ja vastuuvapauden myöntäminen	Raportointi, arvioinnit ja vastuuvapauden myöntäminen
1. Euroopan komissio laatii vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen edistymisestä.	1. Euroopan komissio laatii vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen edistymisestä. Tähän raporttiin on sisällytettävä esitettyjen ehdotusten lukumäärä, rahoituksen saajiksi valittujen ehdotusten lukumäärä, osallistujatyypit (mukaan lukien pk-yritykset) sekä maakohtaiset tilastot.
2. Kahden vuoden kuluttua polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta ja viimeistään vuonna 2010 komissio suorittaa riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella yhteisyrityksen väliarvioinnin. Arvioinnissa tarkastellaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laadukkuutta, tuloksellisuutta ja edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Komissio toimittaa väliarvioinnin johtopäätökset ja niihin liittyvät huomautuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.	2. Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 ja 31 päivänä joulukuuta 2014 komissio esittää riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella laaditut väliarvioinnit polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä. Arvioinnissa tarkastellaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laadukkuutta, tuloksellisuutta ja edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Komissio toimittaa väliarviointien johtopäätökset ja niihin liittyvät huomautuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää niille tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.
3. Vuoden 2017 lopulla komissio laatii polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä loppuarvioinnin riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella. Loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.	3. Komissio laatii viimeistään kuuden kuukauden kuluttua yhteisyrityksen lopettamisesta riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella loppuarvioinnin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä. Loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
4. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksesta Euroopan parlamentti menettelyllä, josta määrätään yhteisyrityksen taloushallinnon säännöissä.	4. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksen huomioon ottaen Euroopan parlamentti.
Perustelu
Mukaillen 7. maaliskuuta 2007 pidettyjen kolmen osapuolen neuvottelujen ITRE-yhteisyritystä koskevia päätelmiä Euroopan parlamentille tulisi antaa täysi ja ehdoton vastuu polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteutusta koskevan vastuuvapauden myöntämisestä.
Tarkistus  26 17 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Teollis- ja tekijänoikeudet	Teollis- ja tekijänoikeudet
Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on vahvistettava säännöt TTK&D-tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä. Sen on muun muassa tarvittaessa annettava säännökset TTK&D-toimissa tämän asetuksen nojalla tuotettujen teollis- ja tekijäoikeuksien hyödyntämisestä. Näiden sääntöjen avulla on varmistettava, että TTK&D-tuloksia käytetään ja levitetään.	Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on vahvistettava säännöt tutkimustulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä 18 päivänä syyskuuta 2006 yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumisesta seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämisestä (2007—2013) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1906/20061 periaatteiden mukaisesti (jäljempänä 'seitsemännen puiteohjelman osallistumissäännöt'), millä taataan, että tarvittaessa tämän asetuksen nojalla tuotettujen TTK-toimien johdosta syntynyt henkinen omaisuus suojataan ja tutkimustuloksia käytetään ja levitetään.
	1 EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1.
Perustelu
Tämä yhteinen teknologia-aloite on osa seitsemättä puiteohjelmaa. Siksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sääntöjen olisi perustuttava seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöihin.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 19 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja Belgian välillä tehdään sopimus toimistotiloista, erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tuesta, jota Belgia antaa yhteisyritykselle.	Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja Belgian välillä tehdään sopimus isäntävaltion avusta siltä osin kuin kyse on toimistotiloista, erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tuesta, jota Belgia antaa yhteisyritykselle.
Perustelu
On säädettävä selvästi, että viraston tai vastaavan yhteisön elimen isäntävaltion odotetaan antavan rahallista ja kaikenlaista muuta tarvittavaa apua yhteisön elimen perustamisen ja toiminnan helpottamiseksi.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi Liite – I.1 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys perustetaan päivänä, jona tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ensimmäiseksi toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2017.	3. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys perustetaan päivänä, jona tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ensimmäiseksi toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2017. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on varainhoitoasetuksen 185 artiklan ja 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 artiklan mukaisesti perustettu elin.
Tarkistus  29 Liite – I.2 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Tavoitteet ja päätehtävät	Päätehtävät ja -toimet
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys toimii seitsemännen puiteohjelman puitteissa, ja sen tavoitteena on polttokenno- ja vetyteknologioiden läpimurto markkinoille, jolloin kaupalliset markkinavoimat voisivat huolehtia merkittävien yleisten hyötyjen tavoittelemisesta.	1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen päätehtävät ja -toimet ovat seuraavat:
2. Tavoitteisiin kuuluu:
Euroopan saattaminen polttokenno- ja vetyteknologioiden eturintamaan koko maailmassa;	a) polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen vakiinnuttamisen ja tehokkaan hallinnoinnin varmistaminen;
kriittisen tutkimusmassan saavuttaminen, jotta teollisuus, julkiset ja yksityiset investoijat, päätöksentekijät ja muut sidosryhmät voisivat sitoutua luottavaisesti pitkän aikavälin ohjelmaan;	b) kriittisen tutkimusmassan saavuttaminen, jotta teollisuus, julkiset ja yksityiset investoijat, päätöksentekijät ja muut sidosryhmät voisivat sitoutua luottavaisesti pitkän aikavälin ohjelmaan;
TTK&D-investointien houkutteleminen teollisuudelta sekä kansallisilta ja alueellisilta tahoilta;	c) TTK&D-investointien houkutteleminen teollisuudelta sekä kansallisilta ja alueellisilta tahoilta;
Euroopan tutkimusalueen kehittäminen tekemällä tutkimusyhteistyötä kansallisten ja alueellisten tahojen kanssa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;
tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin yhdentäminen, keskittyminen pitkän aikavälin kestävyyteen ympäristön suhteen ja kilpailukykyisiin tavoitteisiin teollisuudelle, jotta kustannukset, suorituskyky ja laitteistojen kestävyys voidaan optimoida ja päästä kriittisten teknologiaesteiden yli;	d) tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin yhdentäminen, keskittyminen pitkän aikavälin kestävyyteen ympäristön suhteen ja kilpailukykyisiin tavoitteisiin teollisuudelle, jotta kustannukset, suorituskyky ja laitteistojen kestävyys voidaan optimoida ja päästä kriittisten teknologiaesteiden yli;
innovoinnin rohkaiseminen ja uusien arvoketjujen syntyminen myös pk-yrityksille;	e) innovoinnin rohkaiseminen ja uusien arvoketjujen syntyminen myös pk-yrityksille;
vuorovaikutuksen, myös perustutkimuksessa, helpottaminen teollisuuden, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä ;	f) vuorovaikutuksen, myös perustutkimuksessa, helpottaminen teollisuuden, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä ;
	g) pk-yritysten yhteisyrityksen toimiin osallistumisen edistäminen seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti;
kaikkien maiden, muun muassa uusien jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden organisaatioiden rohkaiseminen osallistumaan hankkeeseen;	h) kaikkien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden organisaatioiden rohkaiseminen osallistumaan hankkeeseen;
laajasti käsitetyn sosio-tekno-ekonomisen tutkimuksen tekeminen teknologian edistyksen ja markkinoille pääsyssä esiintyvien muiden kuin teknisten esteiden arvioimiseksi ja seuraamiseksi;	i) laajasti käsitetyn sosio-tekno-ekonomisen tutkimuksen tekeminen teknologian edistyksen ja markkinoille pääsyssä esiintyvien muiden kuin teknisten esteiden arvioimiseksi ja seuraamiseksi;
tutkimuksen tekeminen, jolla tuetaan sellaisten uusien asetusten, määräysten tai standardien laatimista ja voimassa olevien tarkistamista, joilla poistetaan keinotekoisia esteitä markkinoille pääsylle, ja jolla tuetaan tuotteiden vaihtokelpoisuutta ja yhteentoimivuutta, rajat ylittävää vetykauppaa ja vientimarkkinoita varmistaen samalla käytön turvallisuuden ja välttäen innovoinnin estämistä;	j) tutkimuksen tekeminen, jolla tuetaan sellaisten uusien asetusten, määräysten tai standardien laatimista ja voimassa olevien tarkistamista, joilla poistetaan keinotekoisia esteitä markkinoille pääsylle, ja jolla tuetaan tuotteiden vaihtokelpoisuutta ja yhteentoimivuutta, rajat ylittävää vetykauppaa ja vientimarkkinoita varmistaen samalla käytön turvallisuuden ja välttäen innovoinnin estämistä;
luotettavan tiedon antamista yleisölle sen tietoisuuden lisäämiseksi ja sen hyväksynnän saamiseksi: tietoa vedyn turvallisuudesta ja hyödyistä, joita uusista tekniikoista on ympäristölle, toimitusvarmuudelle, energiakustannuksille ja työllisyydelle.	k) toimiansa koskevista arvokkaista tiedoista tiedottaminen ja niiden levittäminen, etenkin pk-yrityksille ja tutkimuskeskuksille, ja tiedotustoimien toteuttaminen sekä luotettavan tiedon antaminen yleisölle sen tietoisuuden lisäämiseksi ja sen hyväksynnän saamiseksi vedyn turvallisuuden ja niiden hyötyjen osalta, joita uusista tekniikoista on ympäristölle, toimitusvarmuudelle, energiakustannuksille ja työllisyydelle;
3. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen vakiinnuttaminen ja tehokas hallinnointi.
4. Siihen kuuluu seuraavaa:
– laadittava ja toteutettava monivuotinen tutkimussuunnitelma;	l) laadittava ja toteutettava monivuotinen tutkimussuunnitelma;
– sidottava yhteisön rahoitus kohteisiinsa ja hankittava yhteisyrityksen TTK&D-toimien toteuttamiseksi tarvittavat yksityisen ja julkisen sektorin varat;	m) yhteisön rahoituksen sitominen kohteisiinsa ja yhteisyrityksen tutkimus- ja teknologian kehittämistoimien toteuttamiseksi tarvittavien yksityisen ja muiden julkisen sektorin varojen hankkiminen;
– varmistettava TTK&D-toimien järkevä toteutus ja varojen järkevä hallinnointi;	n) tutkimus- ja teknologian kehittämistoimien järkevän toteutuksen ja varojen järkevän hallinnoinnin varmistaminen;
– tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden korkean tason ryhmän kanssa ja kuultava sitä;
– tehtävä yhteistyötä tiedekomitean kanssa ja kuultava sitä;
– järjestettävä vuosittain sidosryhmien yleiskokous;
– julkaistava ja levitettävä hankkeita koskevaa tietoa, mukaan luettuina osallistujien nimet, TTK&D-toimien tulokset ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusosuuden määrä;	o) hankkeita koskevan tiedon julkaiseminen ja levittäminen, mukaan luettuina osallistujien nimet, tutkimus- ja teknologian kehittämistoimien tulokset sekä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusosuuden määrä;
– tiedotettava polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kanssa avustussopimuksen tehneille oikeussubjekteille Euroopan investointipankin lainansaantimahdollisuuksista ja erityisesti seitsemännessä puiteohjelmassa perustetusta riskinjakorahoitusvälineestä;	p) tiedotettava polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kanssa avustussopimuksen tehneille oikeussubjekteille Euroopan investointipankin lainansaantimahdollisuuksista ja erityisesti seitsemännessä puiteohjelmassa perustetusta riskinjakorahoitusvälineestä;
– varmistettava avoimuus ja terve kilpailu sekä yhtäläiset pääsymahdollisuudet kaikille, jotka hakevat polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tutkimus- ja demonstrointitoimiin, riippumatta siitä, ovatko ne tutkimusryhmittymän tai teollisuusryhmittymän jäseniä (erityisesti pk-yritykset);	q) varmistettava avoimuus ja terve kilpailu sekä yhtäläiset pääsymahdollisuudet kaikille, jotka hakevat polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tutkimus- ja demonstrointitoimiin, riippumatta siitä, ovatko ne tutkimusryhmittymän tai teollisuusryhmittymän jäseniä (erityisesti pk-yritykset);
– seurattava alan kansainvälistä kehitystä ja ryhdyttävä kansainväliseen yhteistyöhön, milloin se on asianmukaista.	r) seurattava alan kansainvälistä kehitystä ja ryhdyttävä kansainväliseen yhteistyöhön, milloin se on asianmukaista.
	s) tiiviin yhteistyön kehittäminen ja koordinoinnin varmistaminen tutkimuksen puiteohjelman sekä muiden EU:n, kansallisten ja monikansallisten toimien, elinten ja sidosryhmien kanssa;
	t) polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen edistymisen seuraaminen;
	u) kaiken muun toiminnan harjoittaminen, jota tarvitaan sen tavoitteiden saavuttamiseen.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen. Teknologia-aloitteen tärkeä tehtävä edistää on pk-yritysten innovaatiota ja uusien liiketoimintojen ja yritysten luomista.
Tarkistus  30 Liite – I.3 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenet ja intressiryhmät	Jäsenet
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustajajäseniä, jäljempänä ’perustajajäsenet’, ovat:	1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustajajäseniä, jäljempänä ’perustajajäsenet’, ovat:
Euroopan yhteisö, jota edustaa komissio, ja	a) Euroopan yhteisö, jota edustaa komissio, ja
Belgian lain mukaisesti perustettu eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä Aisbl, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’.	b) yhtiöjärjestyksen hyväksymisen jälkeen eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä Aisbl (jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’), joka on Belgian lain mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tehtävänä on edistää polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista.
2. Teollisuusryhmittymä	2. Teollisuusryhmittymä
on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoitus on myötävaikuttaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseen;
on perustettu Belgian lain mukaisesti ja toimii rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen mukaisesti, joka on laadittu yhteistä teknologia-aloitetta varten;
varmistaa, että sen osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista toimitetaan tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti etukäteen käteisenä, että se kattaa 50 % yhteisyrityksen juoksevista menoista ja että se siirretään yhteisyrityksen budjettiin ennen kunkin varainhoitovuoden alkua;	– varmistaa, että sen osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista toimitetaan tämän asetuksen säännösten mukaisesti etukäteen käteisenä, että se kattaa 50 % yhteisyrityksen juoksevista menoista ja että se siirretään yhteisyrityksen budjettiin ennen kunkin varainhoitovuoden alkua;
varmistaa, että teollisuuden osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamien TTK&D-toimien toteuttamiseksi suoritetaan luontaissuorituksena ja kattaa vähintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista vuotta kohti laskettuna;	– varmistaa, että teollisuuden osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamien tutkimus- ja teknologian kehittämistoimien toteuttamiseksi vastaa vähintään yhteisön rahoitusosuutta;
voi ottaa jäseneksi minkä tahansa jäsenvaltion, assosioituneen maan tai ETA-maan lakien mukaisesti muodostetun yksityisen oikeussubjektin (pk-yritykset mukaan luettuina), jonka rekisteröity pääkonttori, keskushallintoelin tai pääasiallinen liiketoimintapaikka sijaitsee edellä mainitulla alueella, mikäli se toimii aktiivisesti polttokenno- ja vetyteknologian alalla Euroopassa ja on sitoutunut myötävaikuttamaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja varojen antamiseen.	– voi ottaa jäseneksi oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin minkä tahansa jäsenvaltion tai assosioituneen maan lakien mukaisesti muodostetun yksityisen oikeussubjektin (pk-yritykset ja asiaankuuluvat polttokenno- ja vetyteknologian alan teollisuutta edustavat yhdistykset mukaan luettuina), jonka rekisteröity pääkonttori, keskushallintoelin tai pääasiallinen liiketoimintapaikka sijaitsee edellä mainitulla alueella, mikäli se toimii aktiivisesti polttokenno- ja vetyteknologian alalla Euroopassa ja on sitoutunut myötävaikuttamaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja antamaan sille varoja.
3. Tutkimusryhmittymä, joka edustaa voittoa tavoittelemattomia tutkimusorganisaatioita, korkeakouluja ja tutkimuskeskuksia, voi tulla jäseneksi polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisen jälkeen, kunhan on perustettu tutkimusyhteisöä edustava elin. Tutkimusryhmittymän hakemus osoitetaan hallintoneuvostolle, joka siitä päättää.	3. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisen jälkeen jäseneksi voi liittyä tutkimusryhmittymä edellyttäen, että se on hyväksynyt yhtiöjärjestyksen.
4. Tutkimusryhmittymä	4. Tutkimusryhmittymä
– on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoitus on myötävaikuttaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseen;	– on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoitus on myötävaikuttaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseen;
– on perustettu Belgian lain mukaisesti ja toimii rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen mukaisesti, joka on laadittu yhteistä teknologia-aloitetta varten;	– on perustettu Belgian lain mukaisesti ja toimii rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen mukaisesti, joka on laadittu yhteistä teknologia-aloitetta varten;
– varmistaa, että sen osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista toimitetaan etukäteen käteisenä, kattaa 1/12:n yhteisyrityksen juoksevista menoista ja siirretään yhteisyrityksen budjettiin ennen kunkin varainhoitovuoden alkua;	– varmistaa, että sen osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista toimitetaan etukäteen käteisenä, kattaa 1/20:n yhteisyrityksen juoksevista menoista ja siirretään yhteisyrityksen budjettiin ennen kunkin varainhoitovuoden alkua;
– ottaa jäseniksi jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai ehdokasmaahan sijoittautuneita voittoa tavoittelemattomia tutkimusorganisaatioita, korkeakouluja tai tutkimuskeskuksia.
5. Perustajajäsen voi luopua jäsenyydestään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys lopetetaan silloin siten kuin I.22 artiklassa säädetään.	5. Perustajajäsen voi luopua jäsenyydestään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys lopetetaan silloin siten kuin I.22 artiklassa säädetään.
6. Tutkimusryhmittymä voi luopua jäsenyydestään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Jäsenyydestä luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta perustajajäsenille, minkä jälkeen entinen jäsen vapautetaan kaikista muista velvoitteista kuin niistä, jotka polttokenno- ja vety-yhteisyritys on hyväksynyt ennen jäsenyydestä luopumista.	6. Tutkimusryhmittymä voi luopua jäsenyydestään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Jäsenyydestä luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta perustajajäsenille, minkä jälkeen entinen jäsen vapautetaan kaikista muista velvoitteista kuin niistä, jotka polttokenno- ja vety-yhteisyritys on hyväksynyt ennen jäsenyydestä luopumista.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen. On tärkeää, että tutkimusyhteisö on täysin mukana yhteisissä teknologia-aloitteissa, koska varsinkin varhaisessa vaiheessa tutkimuksen olisi oltava tärkeä tekijä sen tulevassa työohjelmassa. Jotta tutkimusyhteisölle ei luotaisi tarpeettoman korkeaa estettä yhteisyritykseen osallistumiseen, niiden rahoitusosuuden juokseviin kustannuksiin pitäisi olla suhteellinen.
Tarkistus  31 Liite – I.4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimeenpanevat elimet ovat hallintoneuvosto ja ohjelmatoimisto. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen neuvoa-antavat elimet ovat jäsenvaltioiden korkean tason ryhmä, sidosryhmien yleiskokous ja tiedekomitea.	1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimielimiä ovat:
	(a) hallintoneuvosto,
	(b) pääjohtaja,
	(c) tiedekomitea.
	2. Kun jotain yksittäistä tehtävää ei ole annettu millekään toimielimelle, hallintoneuvosto on toimivaltainen toimielin.
	3. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen neuvoa-antavat ulkoiset elimet ovat jäsenvaltioiden korkean tason ryhmä ja sidosryhmien yleiskokous.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen lainsäädäntötekstin säännösten ja yhtiöjärjestyksen sääntöjen osalta.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi Liite – I.5 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos perustetaan tutkimusryhmittymä, komissio antaa sille yhden paikan.	2. Jos perustetaan tutkimusryhmittymä, komissio antaa sen edustajalle/edustajille vähintään yhden paikan.
Perustelu
Yksi paikka 12-henkisessä hallintoneuvostossa ei ole riittävä takaamaan, että tieteellinen tutkimus, josta vetyenergian menestys on riippuvainen, saa asiamukaista huomiota ja riittävän rahoituksen.
Tarkistus  33 Liite – I.5 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi.	4. Hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajansa teollisuusryhmittymän edustajien joukosta. Puheenjohtaja nimitetään yhdeksi vuodeksi ja voidaan nimittää uudelleen kerran. Pk-yritysten edustaja ja tutkimusryhmittymän edustaja nimitetään varapuheenjohtajiksi.
Perustelu
Koska tämä on teollisuusvetoinen aloite, on esittää yksiselitteisesti, että teollisuusryhmittymän edustajan pitäisi olla puheenjohtaja. Lisäksi sen varmistamiseksi, ettei mikään erityinen alakohtainen etu ole johtavana, ehdotetaan puheenjohtajakiertoa. Tätä sanamuotoa käytetään myös yhteisessä teknologia-aloitteessa Clean Sky. Pk-yritysten ja tutkimusyhteisön tärkeä rooli vakiinnutetaan nimittämällä niiden edustajat varapuheenjohtajiksi.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi Liite – I.5 artikla – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
8. Hallintoneuvosto voi kutsua tapauskohtaisesti kokouksiinsa ilman äänioikeuksia olevia tarkkailijoita, erityisesti alueiden ja sääntelyvirastojen edustajia.	8. Hallintoneuvosto voi kutsua tapauskohtaisesti kokouksiinsa ilman äänioikeuksia olevia tarkkailijoita, erityisesti alueiden ja sääntelyvirastojen edustajia sekä asiaankuuluvia polttokenno- ja vetyteknologian alan teollisuutta edustavia yhdistyksiä.
Perustelu
Myös polttokenno- ja vetyteknologian alan teollisuutta edustavien yhdistysten on voitava osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina.
Tarkistus  35 Liite – I.5 artikla – 15 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– hyväksyä ehdotuspyynnöt;
Perustelu
Vaikka pääjohtaja on vastuussa ehdotuspyyntöjen ehdottamisesta ja ohjelmatoimisto näiden pyyntöjen käynnistämisen hallinnoinnista, lopullinen vastuu pitäisi olla hallintoneuvostolla.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi Liite – I.5 artikla – 15 kohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– perustella ja hyväksyä mahdolliset poikkeamat polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen taloushallinnon säännöistä 8 artiklan mukaisesti;	– hyväksyä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusta koskevat säännöt 8 artiklan mukaisesti kuultuaan komissiota,
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 16 kappaleeseen.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi Liite – I.5 artikla – 15 kohta – 6 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– perustella kaikki pyynnöt saada poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, hyväksyä kaikki poikkeukset komission etukäteen antamalla suostumuksella ja ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle kaikista hyväksytyistä poikkeuksista;
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 16 kappaleeseen.
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi Liite – I.6 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Pääjohtaja on polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja on vastuuvelvollinen hallintoneuvostolle.	6. Pääjohtaja on polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän suorittaa tehtävänsä riippumattomasti, erityisesti mitä tulee hanke-ehdotusten valintaan ja hankkeiden hallinnointiin, ja on vastuuvelvollinen hallintoneuvostolle
Perustelu
Vaikka pääjohtaja raportoi hallintoneuvostolle, yksittäisillä hallintoneuvoston jäsenillä ei tulisi olla suoraa vaikutusta hankkeiden valintaan, etenkin kun tiettyjen hankkeiden tulokset saattavat vaikuttaa jäseniin suoranaisesti tai epäsuorasti.
Tarkistus  39 Liite – I.6 artikla – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
8. Pääjohtajan nimittää hallintoneuvosto komission esittämästä ehdokasluettelosta aluksi enintään kolmeksi vuodeksi. Hallintoneuvoston tehtyä arvioinnin pääjohtajan toiminnasta se voi jatkaa tämän toimikautta kerran enintään neljällä vuodella.	8. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan kolmen vuoden kaudeksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muissa yleisesti saatavilla olevissa lehdissä tai verkkosivuilla julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön tuloksena. Hallintoneuvoston tehtyä arvioinnin pääjohtajan toiminnasta se voi jatkaa tämän toimikautta kerran enintään neljällä vuodella, minkä jälkeen on julkaistava kiinnostuksenilmaisupyyntö samalla tavalla.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi Liite – I.7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Tiedekomitean tehtävänä on	4. Tiedekomitean tehtävänä on
– antaa lausuntoja vuosittaisten TTK&D-toimien merkityksestä ja edistyksestä ja mahdollisesti suositella muutoksia;	a) laatia tutkimustoimien vuotuisia ja monivuotisia suunnitelmia koskevien ehdotusten tieteelliset painotukset;
– antaa lausuntoja monivuotisen TTK&D-tutkimussuunnitelman tieteellisistä painopisteistä;	b) antaa lausuntoja vuotuisessa toimintakertomuksessa kuvatuista tieteellisistä saavutuksista;
– antaa hallintoneuvostolle neuvoja vuotuisessa toimintakertomuksessa kuvatuista tieteellisistä saavutuksista.	c) antaa neuvoja vertaisarviointikomiteoiden kokoonpanosta.
Perustelu
Tiedekomitean roolia tutkimusta koskevien tieteellisten painotusten laatimisessa olisi vahvistettava, jotta vältytään tilanteelta, jossa lyhyen aikavälin kaupalliset näkökohdat saisivat liian suuren painoarvon tutkimusta koskevissa painotuksissa, mikä saattaisi johtaa siihen, että EU juuttuisi teknologioihin, jotka eivät ole kestäviä pitkällä aikavälillä.
Tarkistus  41 Liite – I.8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Yhteisön rahoitusosuus polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen kattaa juoksevat kustannukset ja TTK&D-toimien toimintamenot, ja se on enintään 470 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan seitsemännestä puiteohjelmasta. Juoksevien kustannusten ei arvioida ylittävän 20 miljoonaa euroa.	1. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys rahoitetaan yhdessä osakkaiden erinä maksamilla rahoitusosuuksilla ja toimintaan osallistuvien oikeussubjektien luontaissuorituksilla. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juoksevat menot katetaan yhtä suurina osina käteisenä yhteisön ja teollisuusryhmittymän varoista alusta lähtien. Kun tutkimusryhmittymästä tulee polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen jäsen, se maksaa 1/20 juoksevista kustannuksista ja komission rahoitusosuus juoksevista kustannuksista laskee vastaavasti. Yhteisön kokonaisrahoitusosuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juoksevista kustannuksista on korkeintaan 20 miljoonaa euroa. Jos osaa yhteisön rahoitusosuudesta ei käytetä, se annetaan käytettäväksi polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaan.
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi Liite – I.8 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Yksityissektori, erityisesti teollisuusryhmittymän jäsenet, antavat luontaissuorituksia hankkeiden toimintakustannuksiin. Luontaissuoritusten arvon on oltava vähintään sama kuin julkisen rahoituksen arvo.	Yksityissektori, erityisesti teollisuusryhmittymän jäsenet, antavat luontaissuorituksia hankkeiden toimintakustannuksiin. Luontaissuoritusten arvon on oltava vähintään sama kuin julkisen rahoituksen arvo.
	Mikäli komission yhteinen tutkimuskeskus osallistuu hankkeisiin, sen luontaissuorituksia ei katsota osaksi yhteisön rahoitusosuutta.
Luontaissuoritusten kokonaismäärä lasketaan vuosittain ja arvioidaan kerran vuodessa. Ensimmäinen arviointi aloitetaan toisen rahoitusvuoden lopussa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen aloittamisen jälkeen. Riippumattoman tahon on sen jälkeen tehtävä arviointi kunakin varainhoitovuonna. Arvioinnin tulokset esitetään komissiolle neljän kuukauden kuluessa varainhoitovuoden lopusta.	Luontaissuoritusten kokonaismäärä lasketaan vuosittain ja arvioidaan kerran vuodessa. Ensimmäinen arviointi aloitetaan toisen rahoitusvuoden lopussa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen aloittamisen jälkeen. Riippumattoman tahon on sen jälkeen tehtävä arviointi kunakin varainhoitovuonna. Arvioinnin tulokset esitetään komissiolle neljän kuukauden kuluessa varainhoitovuoden lopusta.
Perustelu
Yhteisellä tutkimuskeskuksella voi olla tärkeä osuus vety- ja polttokennotutkimuksen kehittämisessä. Yhteisen tutkimuskeskuksen osallistumisen ei tule vähentää yhteisön käteisrahoitusosuutta eikä vastaavia teollisuuden luontaissuorituksia.
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi Liite – I.9 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Hankkeeseen osallistuvat oikeussubjektit muodostavat konsortion ja nimeävät yhden jäsenistään koordinaattorikseen. Koordinaattorin on yleensä oltava teollisuusryhmittymän tai tutkimusryhmittymän (jos sellainen on perustettu) jäsen. Poikkeukset hyväksyy hallintoneuvosto.	3. Hankkeeseen osallistuvat oikeussubjektit muodostavat konsortion ja nimeävät yhden jäsenistään koordinaattorikseen.
Perustelu
Yhteisen tutkimusaloitteeseen osallistuville yrityksille ei tule antaa epäreilua kilpailuetua julkisen rahoituksen saamisessa ja hankkeiden johtamisessa.
Tarkistus  44 Liite – I.9 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Article I.9 a
	TTK-toimien toteuttaminen
	1. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys tukee TTK-toimia, jotka on valittu avoimien ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella, joille on tehty riippumaton arviointi ja joista on tehty avustussopimus ja konsortiosopimus.
	2. Poikkeuksellisesti polttokenno- ja vety-yhteisyritys voi julkaista tarjouspyyntöjä, jos se katsotaan tarpeelliseksi tutkimustavoitteiden saavuttamisen vuoksi.
	3. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys vahvistaa menettelyt ja mekanismit tehtyjen avustussopimusten toteutusta ja valvontaa varten.
	4. Avustussopimuksella
	– luodaan tarvittavat järjestelyt TTK-toimien toteuttamista varten;
	– luodaan tarvittavat rahoitusjärjestelyt ja määritellään teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti;
	– säännellään valitun konsortion ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen välistä suhdetta.
	5. Konsortiosopimus tehdään hankkeen osanottajien välillä ennen avustussopimuksen tekemistä. Siinä
	– vahvistetaan tarvittavat järjestelyt avustussopimuksen täytäntöönpanoa varten;
	– säännellään hankkeen osallistujien välisiä suhteita, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia sääntöjä.
Perustelu
Yksi yhteisyrityksen tärkeimmistä tehtävistä on T&K:n toteuttaminen ja käyttöönotto. Siksi näyttää asianmukaiselta laatia erityinen artiklan, jossa vahvistetaan näiden toimien täytäntöönpanon sääntelyä koskevat säännökset.
Tarkistus  45 Liite – I.10 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Rahoituskelpoisuus	Toimien rahoitus
1. Yhteisön osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoituksesta käytetään kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen kautta rahoitettaviin TTK&D-toimiin.	1. Rahoitusta voivat saada seuraavat tahot:
	a) johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit;
	b) kansainväliset organisaatiot, joilla on kansainvälisen julkisoikeuden nojalla oikeushenkilöllisyys, sekä tällaisten organisaatioiden perustamat erityisorganisaatiot;
	c) kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit sillä edellytyksellä, että hallintoneuvosto katsoo niiden osallistumisesta olevan erityistä hyötyä hankkeelle.
2. Poikkeuksellisesti polttokenno- ja vety-yhteisyritys voi julkaista tarjouspyyntöjä, jos se katsotaan tarpeelliseksi tutkimustavoitteiden saavuttamisen vuoksi.	2. Mahdollisen yhteisön rahoituksen saamiseksi TTK-toimien täytäntöönpanokustannuksiin ei saa kuulua arvonlisäveroa.
3. Tällaista rahoitusta voivat saada yksityiset oikeussubjektit, jotka täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:	3. Yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärät hankkeille yhdenmukaistetaan seitsemännen puiteohjelman osallistumissäännöissä esitettyjen määrien kanssa. Jos edellä I.8 artiklassa tarkoitettu periaate, jonka mukaan alan yritysten ja yhteisön rahoituksen on vastattava toisiaan, edellyttää rahoituksen määrän vähentämistä, vähennyksen on oltava kohtuullinen ja suhteellinen edellä mainittuihin seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen rahoitusosuuden ylärajoihin nähden kaikkien osallistujaryhmien osalta.
(a) ne ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai niiden rekisteröity pääkonttori tai keskeinen tai pääasiallinen liiketoimintapaikka sijaitsee valtiossa, joka on Euroopan talousalueen sopimuspuoli tai assosioitunut tai ehdokasmaa;
(b) niillä on relevanttia polttokenno- ja/tai vetyteknologiaan liittyvää TTK&D-, teollistamis- tai käyttöönottotoimintaa ja/tai konkreettisia suunnitelmia sellaista varten lähitulevaisuudessa Euroopan unionissa tai Euroopan talousalueella.
4. Rahoitusta voivat saada myös seuraavat:
(a) johonkin jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan, ehdokasmaahan tai ETA-maahan sijoittautuneet voittoa tavoittelemattomat julkiset organisaatiot, kuten toisen tai korkeamman asteen koululaitokset;
(b) hallitustenväliset organisaatiot, joilla on kansainvälisen julkisoikeuden nojalla oikeushenkilöllisyys, sekä tällaisten hallitustenvälisten organisaatioiden perustamat erityisorganisaatiot,
(c) kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit sillä edellytyksellä, että hallintoneuvosto katsoo niiden osallistumisesta olevan erityistä hyötyä hankkeelle.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muiden yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen. Liittyy 7 artiklaa koskevaan tarkistukseen.
Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi – tarkistussäädös Liite – I.11 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen taloushallinnon sääntöjen on perustuttava asetuksen N:o 1605/2002 periaatteisiin. Taloushallinnon säännöissä voidaan poiketa asetuksen N:o 1605/2002 säännöistä, jos polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnan erityistarpeet sitä edellyttävät ja asiasta on etukäteen kuultu komissiota.	1. Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset eivät poikkea asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom), elleivät yhteisyrityksen toimintaan liittyvät tarpeet sitä erityisesti vaadi. Asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom) poikkeavien sääntöjen hyväksyminen edellyttää komission etukäteen antamaa hyväksyntää. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle.
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 16 kappaleeseen.
Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi Liite – I.14 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Kunkin tilivuoden päättymistä seuraavien kahden kuukauden kuluessa toimitetaan alustava tilinpäätös komissiolle ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle. Tilintarkastustuomioistuin antaa huomautuksensa yhteisyrityksen alustavasta tilinpäätöksestä kunkin tilivuoden päättymistä seuraavan kesäkuun 15. päivään mennessä. Tilinpäätöstiedot lähetetään tilikautta seuraavan vuoden kuluessa komission tilintarkastajalle varainhoidon puiteasetuksessa annettujen määräaikojen mukaisesti, jotta komission tilintarkastaja voi sisällyttää ne komission vuositilinpäätökseen. Yhteisyrityksen tilinpäätös on laadittava ja tilintarkastus suoritettava komission tilintarkastajan vahvistamien komission tilinpäätössääntöjen mukaisesti.	5. Kunkin tilivuoden päättymistä seuraavien kahden kuukauden kuluessa komissiolle ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle toimitetaan alustava tilinpäätös. Tilintarkastustuomioistuin antaa huomautuksensa yhteisyrityksen alustavasta tilinpäätöksestä kunkin tilivuoden päättymistä seuraavan kesäkuun 15. päivään mennessä. Tilinpäätöstiedot lähetetään tilikautta seuraavan vuoden kuluessa komission tilintarkastajalle varainhoidon puiteasetuksessa annettujen määräaikojen mukaisesti, jotta komission tilintarkastaja voi sisällyttää ne komission vuositilinpäätökseen. Edellisen vuoden tilinpäätös ja tase on toimitettava budjettivallan käyttäjälle. Yhteisyrityksen tilinpäätös on laadittava ja tilintarkastus suoritettava komission tilintarkastajan vahvistamien komission tilinpäätössääntöjen mukaisesti.
Perustelu
Tilinpäätös ja tase on lähetettävä tiedoksi molemmille budjettivallan käyttäjille.
Tarkistus  48 Ehdotus asetukseksi Liite – I.14 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjettia koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksesta Euroopan parlamentti menettelyllä, josta määrätään yhteisyrityksen taloushallinnon säännöissä.	6. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjettia koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksen huomioon ottaen Euroopan parlamentti menettelyllä, josta määrätään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusta koskevissa säännöissä.
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 15 kappaleeseen.
Tarkistus  49 Ehdotus asetukseksi Liite – I.16 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Henkilöstöresurssit määritellään vuotuiseen budjettiin sisällytettävässä henkilöstötaulukossa.	1. Henkilöstöresurssit määritellään vuosibudjettiin sisällytettävässä henkilöstötaulukossa, ja komissio toimittaa nämä tiedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä Euroopan unionin alustavan talousarvioesityksen kanssa.
Perustelu
Komissio julkaisee polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstötaulukon yhdessä alustavan talousarvioesityksen kanssa, kuten se on toiminut jo olemassa olevien yhteisyritysten perustamisen yhteydessä.
Tarkistus  50 Liite – I.16 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstön jäsenet ovat väliaikaisia toimihenkilöitä ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä, ja heidän kanssaan tehdään määräaikaiset työsopimukset, joita voidaan jatkaa kerran siten, että kokonaiskestoksi tulee enintään seitsemän vuotta.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on saattaa teksti linjaan muita yhteisiä teknologia-aloitteita koskevan parlamentin kannan kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen.
Tarkistus  51 Liite – I.19 artikla
Komission teksti	Tarkistus
I.19 artikla	Poistetaan.
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys tukee TTK&D-toimia, jotka on valittu kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen kautta, joille on tehty riippumaton arviointi ja joista on tehty avustussopimus ja hankesopimus.
2. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys vahvistaa menettelyt ja mekanismit tehtyjen avustussopimusten toteutusta ja valvontaa varten.
3. Avustussopimuksella:
luodaan tarvittavat järjestelyt TTK&D-toimien toteuttamista varten;
määritellään tarvittavat rahoitusjärjestelyt sekä I.24 artiklan periaatteisiin pohjautuvat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt;
säännellään valitun konsortion ja yhteisyrityksen välistä suhdetta.
4. Hankesopimus:
tehdään hankkeen osanottajien välillä ennen avustussopimuksen tekemistä;
vahvistaa tarvittavat järjestelyt avustussopimuksen täytäntöönpanoa varten;
sääntelee hankkeen osallistujien välisiä suhteita, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia sääntöjä.
Perustelu
Tämän artiklan teksti on jo sisällytetty muihin artikloihin ja voidaan siksi poistaa.

• [1]  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 9).
• [2]  EUVL C 139, 14.6.2006, s.1
• [3]  

PERUSTELUT

Vety on maailmankaikkeuden yleisin ja kevyin alkuaine. Astronautit ovat käyttäneet vedyllä toimivia polttokennoja luotettavasti viimeiset 50 vuotta. Tämän ehdotuksen myötä vety palaa takaisin maan pinnalle yhtenä tärkeimmistä pilareista strategiassa, jolla EU pyrkii torjumaan ilmastonmuutosta ja toteuttamaan kolmannen teollisuusvallankumouksen.

Energia ja ilmastonmuutos ovat EU:n ehdottomia painopisteitä. Eurooppa-neuvoston viime vuonna asettamat hyvin kunnianhimoiset tavoitteet ovat saaneet riittävästi toteuttamista komission viimeaikaisissa ehdotuksissa. On kuitenkin tärkeää panna merkille, että vetytalouden pääinspiraatio on Euroopan komission edellisen puheenjohtajan puheessaan vuonna 2003 esittämässä visiossa: Olkaamme selvillä siitä, mikä tekee Euroopan vetyohjelmasta todella visionäärisen. Olemme ilmoittaneet tavoitteeksemme saavuttaa asteittain siirtyminen täysin yhdentyneeseen vetytalouteen, joka perustuu uusiutuviin energiavaroihin, vuosisadan puoleen väliin mennessä.[1]

Tämän pitkän aikavälin vision mukaisesti Euroopan parlamentti hyväksyi viime toukokuussa kirjallisen kannanoton[2], jossa se suositti "luomaan hajautetun, alhaalta ylös -lähestymistapaan perustuvan vetyinfrastruktuurin vuoteen 2025 mennessä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa" yhtenä kolmannen teollisuusvallankumouksen pilareista.

Euroopan vety- ja polttokennoteknologiayhteisö on auttanut koordinoimaan eurooppalaisia toimia täysin yhdentyneen vetyteknologiatalouden luomiseksi kehittämällä strategisen tutkimusohjelman (joka pitäisi ottaa huomioon strategista energiateknologiasuunnitelmaa laadittaessa[3]). Teknologiayhteisö kehitti myös täytäntöönpanosuunnitelman, jonka tavoitteena on vahvistaa vety- ja polttokennoteknologioille merkittävä asema Euroopan uudessa energiamallissa. Siinä esitetään neljä innovaatio- ja kehitystoimea: vedyn kuljetukset, ympäristömyötäinen vedyn tuotanto, polttokennot ja alkumarkkinat.[4]

Yhteiset teknologia-aloitteet on otettu käyttöön seitsemännessä puiteohjelmassa uutena tapana luoda julkisen ja yksityisen sektorin tutkimuskumppanuuksia Euroopan tasolla niillä aloilla, joilla tavoitteiden laajuus ja piiri on sellainen, että löysää koordinaatiota ja tukea tavallisten välineiden kautta ei pidetä riittävinä. Tähän mennessä on perustettu neljä yhteistä teknologia-aloitetta innovatiivisten lääkkeiden, sulutettujen järjestelmien, ilmailun ja nanoelektroniikan aloilla.

Tämä ehdotus merkitsee viidennen yhteisen teknologia-aloitteen perustamista polttokennojen ja vedyn alalla. Alan valinta on looginen. Energiavarmuutta, ilmastonmuutoksen lievittämistä ja kestävää kehitystä koskevien haasteiden edessä EU:n on vauhditettava puhtaampien ja tehokkaampien energiateknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa muuntamisen, kuljetuksen ja käytön osalta. Polttokenno- ja vetyteknologioilla on potentiaalia myötävaikuttaa huomattavasti näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Polttokennot ovat hyvin hiljaisia, erittäin tehokkaita energianmuuntajia, jotka muuntavat polttoöljyn ja hapen suoraan sähköksi, lämmöksi ja vedeksi sähkökemiallisessa prosessissa. Koska ne voivat toimia eri polttoaineilla, polttokennot tarjoavat monipuolisuutta liikenteessä (joka on nykyisin 98-prosenttisesti riippuvainen öljystä) käytetylle energiayhdistelmälle, helpottavat uusiutuvan sähkön integraatiota energiamarkkinoille ja tarjoavat sinällään puhtaan energian muuntajan yhdistettäessä ne vedyn käyttöön.

Ympäristöetujen lisäksi on myös taloudellisia mahdollisuuksia. Polttokennoilla voi olla suuri vaikutus taloudelliseen kilpailukykyyn, koska niitä voidaan käyttää monissa energiaa käyttävissä sovelluksissa aina kannettavista elektronista laitteista (kuten matkapuhelimet tai MP3-soittimet) vetyautoihin. Lisäksi koska ne ovat niin sanottuja läpimurtoteknologioita, varhaisessa vaiheessa markkinoille tulleet yritykset voivat saada maailmalaajuisesti suuria voittoja.

Tämän alan teknologioita ei kuitenkaan todennäköisesti saada kaupalliseen käyttöön niin nopeasti kuin olisi suotavaa. Tämä johtuu yleisistä markkinahäiriöistä, jotka liittyvät uusien teknologien kehittämiseen ja hyväksymiseen, kuten tieto- ja hyväksymisvuodoista, verkkojen ulkoisvaikutuksista ja epätäydellisistä tiedoista. Näitä puutteita pahentaa vielä lisää pitkä aika markkinoille pääsyyn ja alalla tarvittavan koordinaation korkea aste. Tällä hetkellä puuttuva pitkän aikavälin integroitu julkinen T&K-strategia tuntuu lannistavan Euroopan teollisuutta siten, ettei se sitouta enempää resurssejaan, minkä vuoksi yksityiset T&K-investoinnit Yhdysvalloissa ovat alalla noin kahdeksan kertaa korkeammat kuin Euroopassa. Seurauksena on, että EU on viisi vuotta jäljessä Japanista ja Pohjois-Amerikasta polttokennokulkuneuvojen demonstroinnissa.

Tämän vuoksi yhteisen teknologia-aloitteen luomista tällä alalla voidaan pitää todella tervetulleena. Yhdistämällä kaikkien sidosryhmien voimat ja tarjoamalla pitkän aikavälin sitoumusta, teknologia-aloitteella taataan, että tutkimus- ja käyttöönottotoimet toteutetaan rationaalisella ja yhtenäisellä tavalla, liiketoimintavetoisia ponnisteluja vauhditetaan ja keskipiste on näiden innovatiivisten markkinoiden lupaavimmissa sovelluksissa. Tämä nopeuttaa siirtymistä kohti kestävää energiataloutta, sillä varmistetaan, että Eurooppa ottaa johtavan roolin globaalin teknologian käyttöönotossa, se tehostaa huomattavasti Euroopan kilpailukykyä (myös monien pk-yritysten) ja pitkällä aikavälillä auttaa Euroopan energiapolitiikan ongelmien ratkaisussa.

Esittelijä myöntää tämän yhteisen teknologia-aloitteen tärkeän merkityksen ensimmäisenä askeleena kohti sellaisen kunnianhimoisemman Euroopan laajuisen strategian toteuttamista, jossa polttokennot ja vety asetetaan ydinteknologioiksi, jotka voivat tukea ratkaisevasti energiaa, liikennettä, ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevia politiikkoja koko Euroopassa. Teollisuusryhmittymän perustaminen on aito osoitus Euroopan teollisuuden sitoutumisesta tähän suuntaan. Yhteisen teologiahankkeen saavuttamiseksi tarvittavien ponnistelujen suuri määrä (teknologiayhteisö arvioi sen olevan 7,4 miljardia seuraavan kahdeksan vuoden aikana) ei kuitenkaan heijastu nykyisessä yleisessä talousarvioehdotuksessa, joka on vain 470 miljardia. Jos haluamme olla kunnianhimojemme tasolla, meidän olisi oltava valmiita harkitsemaan mahdollisuutta hyödyntää seitsemännen puiteohjelman puoliväliarviota, jotta arvioitaisiin vakavasti uudelleen EU:n taloudellista sitoumusta vety-yhteisyrityksen saavutusten valossa ja polttokenno- ja vetyteknologioiden yleisvaikutusta ja näkymiä Euroopassa.

Lisäksi on otettava huomioon, että EU:n maailmalle ehdottamaan uuteen kunnianhimoiseen energiamalliin, jolla tehokkaasti torjutaan ilmastonmuutosta, siirtymisen varmistamiseksi vetyalan on saatava läpimurtavia tuloksia, joita voidaan saada vain jos koordinointi kaikkien kansallisten polttokenno- ja vetyohjelmien eturintamassa olevien teknologiayhteisöiden sekä alan yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa on parempaa.

Lisäksi nykyisiä sääntelyesteitä olisi käsiteltävä ensisijaisina ja olisi vahvistettava selkeä sääntelykehys, jolla luodaan oikeat edellytykset yksityissektorin investoinneille. Tässä mielessä on tervetullutta, että tämän ehdotuksen myötä komissio ehdottaa myös turvallisuus- ja teknisten standardien asettamista sekä vetyautoille että vedyn uudelleentankkausta koskeville rakenteille, mikä on tärkeää pikaista hyväksymistä varten.

Lopuksi, mutta ei vähäisimpänä seikkana, on tärkeää korostaa rahoituksen vipuvaikutuksen merkitystä varhaisessa vaiheessa tuotteet hyväksyvillä markkinoilla, jotta helpotettaisiin vetypohjaisten energiajärjestelmien ja -ajoneuvojen tuloa markkinoille. Tämä voidaan tehdä myöntämällä kannustimia, jotka vastaavat jo uusiutuvien energioiden kohdalla käytössä olevia, ja optimoimalla Euroopan investointipankin nykyisten resurssien ja alueellisella ja kansallisella tasolla saatavilla olevien varojen käyttö.

Ehdotuksen vahvistamiseksi ehdotetaan tiettyjä tarkistuksia:

1.  Pk-yritysten innovatiivisiin mahdollisuuksiin ja niiden kohtaamiin esteisiin, esimerkiksi tutkimusinfrastruktuuriin rajalliseen saatavuuteen, olisi keskityttävä ja niitä olisi painotettava vielä enemmän. Siksi pk-yritysten rooli ja erityistilanne on mainittu erikseen yhteisyrityksen tavoitteissa ja tehtävissä.

2.  Olisi kiinnitettävä huomiota läpimurtoihin pyrkivän tutkimuksen tärkeyteen. Kuten täytäntöönpanosuunnitelmassa mainittiin, erityisesti alkuvaiheissa tutkimuksen olisi oltava tärkeä tekijä yhteisen teknologia-aloitteen toiminnassa, koska tutkimusalalla tarvitaan vielä merkittäviä läpimurtoja. Noin 1/3 suunnitelluista resursseista katsottiin tarpeellisiksi T&K-toimille. Tässä yhteydessä on myös hyvin tärkeää ottaa tutkimusyhteisö täysin mukaan yhteisen teknologia-aloitteen toimintaan (myös yhteinen tutkimuskeskus) eikä luoda tarpeettoman suuria esteitä tutkimusryhmittymän luomiselle ja yhteisyritykseen liittymiselle. Siksi niiden rahoitusosuus juoksevista kustannuksista pitäisi olla suhteellinen.

3.  Tämän yhteisyrityksen yhteistä luonnetta olisi korostettava. Julkisen ja yksityisen kumppanuuden ajatus on, että yhteisö ja teollisuus osallistuvat ja rahoittavat samasta lähtökohdasta. Siksi alan yritysten tekemät luontaissuoritukset on tutkittava riippumattomasti sen varmistamiseksi, että ne todellakin ovat vähintään yhtä suuret. Ehdotettu yhteisön veto-oikeus kaikkiin päätökseen, jotka hallintoneuvosto tekee luontaissuoritusten arvioinnista, olisi siksi säilytettävä.

4.  Tarpeettomien byrokraattisten ja hallinnollisten kustannusten minimoimiseksi, teknologiayhteisön tekemää olemassa olevaa työtä ja nykyisiä komiteoita ja rakenteita olisi käytettävä täysipainoisesti hyväksi. Esimerkiksi jäsenvaltiot voisivat antaa suunnitellun jäsenvaltioiden korkean tason ryhmän työn samoille ihmisille, jotka jo istuvat seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanoa seuraavissa ohjelmakomiteoissa. Lisäksi juoksevien kustannusten arvioitu osuus (noin viisi prosenttia kokonaismenoista) näyttää olevan melko korkea. Kun mahdollista, näihin juokseviin kustannuksiin tarkoitetun ja käyttämättä jääneen rahoituksen pitäisi mennä operationaalisiin kustannuksiin.

5.  Yhteisyrityksen tarkkaa oikeudellista asemaa olisi selkeytettävä, etenkin mitä tulee sen tilivelvollisuuteen budjettivallan toisena käyttäjän toimivalle Euroopan parlamentille.

6.  Tekstiä on yhdenmukaistettu muiden yhteisten teknologia-aloitteiden tekstien kanssa, jotta lähestymistapa olisi johdonmukainen ja horisontaalinen. Tätä varten on esitetty tarkistuksia, joilla osia lainsäädäntötekstistä siirretään liitteeseen, millä vähennettäisiin myös tekstin tarpeetonta toistoa ja oikeudellista epäjohdonmukaisuutta.

• [1]  "Hydrogen, the energy vector of the Future", Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin puhe 16. kesäkuuta 2003.
• [2]  Kirjallinen kannanotto vihreän vetytalouden käyttöönotosta ja kolmannen teollisen vallankumouksen tekemisestä Euroopassa muodostamalla kumppanuussuhteita asiaan sitoutuneiden alueiden ja kaupunkien, pk-yritysten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, Euroopan parlamentti 0016/2007.
• [3]  Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) – ”Kohti vähähiilistä tulevaisuutta” (KOM(2007)0723).
• [4]  https://www.hfpeurope.org/uploads/2097/HFP_IP06_FINAL_20APR2007.pdf

budjettivaliokunnan lausunto (29.2.2008)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta
(KOM(2007)0571 – C6‑0446/2007 – 2007/0211(CNS))

Valmistelija: Jutta Haug

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus

Yhteiset teknologia-aloitteet on otettu käyttöön seitsemännessä puiteohjelmassa uutena tapana luoda julkisen ja yksityisen sektorin tutkimuskumppanuuksia Euroopan tasolla. Yhteiset teknologia-aloitteet pohjautuvat ensisijaisesti eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työhön. Muutamissa tapauksissa teknologiayhteisöt ovat saavuttaneet niin kunnianhimoiset mittasuhteet, että ne edellyttävät merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja sekä huomattavia tutkimusresursseja voidakseen toteuttaa keskeisiä osia strategisista tutkimuslinjauksistaan. Yhteisistä teknologia-aloitteista ehdotetaan tehokasta tapaa vastata näiden muutamien teknologiayhteisöjen tarpeisiin.

Yhteistyö-erityisohjelmassa[1] yksilöidään kuusi alaa, joilla voisi olla erityistä tarvetta yhteiselle teknologia-aloitteelle: vety ja polttokennot, ilmailu ja lentoliikenne, innovatiiviset lääkkeet, sulautetut tietotekniikkajärjestelmät, nanoelektroniikka ja GMES (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä).

Polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritys on vetyä ja polttokennoja käsittelevän teknologiayhteisön saavutus, ja se edistää ympäristöteknologioita koskevaa toimintasuunnitelmaa, jossa se on yksi tärkeimmistä toimista komission tiedonannon KOM(2004)0038 mukaan.

Polttokennot ovat hyvin hiljaisia ja tehokkaita energianmuuntimia, joiden avulla kasvihuonekaasujen ja saastuttavien aineiden kokonaispäästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Ne tarjoavat joustavuutta energiavalikoimassa, koska niitä voidaan käyttää sekä vedyn että muiden polttoaineiden, kuten maakaasun, etanolin ja metanolin, kanssa.

Vedyn käyttöönotto joustavana energiamuotona voi edistää energiavarmuutta ja vakauttaa energian hintoja, koska vetyä voidaan tuottaa minkä tahansa primaarisen energialähteen avulla ja koska se voi siten tuoda lisää monipuolisuutta kuljetusvaihtoehtoihin, joista tällä hetkellä 98 % on riippuvaisia öljystä. Vetyä voidaan käyttää polttokennoissa tai sitä voidaan polttaa lämmön tuottamiseksi tai sen avulla voidaan käyttää turbiineja tai polttomoottoreita liike- ja sähköenergian saamiseksi. Vetyä voidaan käyttää myös energian varastointiin. Jos uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto on esimerkiksi suurempaa kuin kysyntä, ylimääräisen energian avulla voidaan tuottaa vetyä elektrolyysimenetelmällä, mikä helpottaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön käyttöä energiamarkkinoilla.

Käsiteltävä komission ehdotus koskee polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyrityksen perustamista perustamissopimuksen 171 artiklan mukaisesti. Se on nähtävä yhteisön elimenä, ja se perustetaan toimikaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2017. Yhteisyrityksen kotipaikaksi tulee Bryssel, Belgia.

Taloudelliset vaikutukset

Budjettiselvityksen mukaan polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyrityksen ensimmäistä toimikautta (vuoteen 2017 saakka) varten on varattava 470 miljoonaa euroa yhteisön rahoitusta, johon olisi sitouduttava 31. joulukuuta 2013 mennessä (jolloin seitsemäs puiteohjelma päättyy). Vuonna 2008 osoitetaan alustava 30 miljoonan euron kokonaissumma, mistä 28,1 miljoonaa euroa on toimintamenoja ja 1,9 miljoonaa hallintomenoja.   Tutkimustoimet rahoittavat yhdessä yhteisö, teollisuuden muodostama ryhmä sekä osallistuvat yliopistot, julkiset tutkimuskeskukset jne. niin, että yhteisön osa maksetaan rahana ja osallistujien osuus hankkeisiin liittyvinä luontoissuorituksina.   Polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyrityksen juoksevat kustannukset katetaan alusta alkaen yhtä suurin osin (50/50) yhteisön ja teollisuuden muodostaman ryhmän toimesta. Jos perustetaan tutkimusryhmä, joka anoo pääsyä polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyrityksen jäseneksi, tutkimusryhmällä on yksi paikka hallintoneuvostossa, ja sen osuus juoksevista kustannuksista on 1/12.   Yhteisön rahoitus tulee seitsemännen puiteohjelman seuraavista "yhteistyötä" koskevista erityisistä budjettikohdista: Energia – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat; Liikenne (mukaan luettuna ilmailu); Ympäristö (mukaan lukien ilmastonmuutos) tutkimuksen ja teknisen kehittämisen pääosastossa ja Liikenne energian ja liikenteen pääosastossa. Luonnollisesti nämä polttokenno- ja vetyteknologian käyttöön liittyvät määrärahat pidetään erillisinä seitsemännen puiteohjelman näissä budjettikohdissa, koska toisin kuin yhteisyritysten perustamista koskeneissa aiemmissa komission ehdotuksissa tässä ehdotuksessa ei oteta huomioon mahdollisuutta luoda erillinen budjettikohta yhteisyrityksen toimintamenoille. Siinä mainitaan erillinen budjettikohta vain hallintomenoille (08 01 04 20).

Menot jäsentyvät komission ehdotuksen mukaan seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Kohta		2008	2009	2010	2011	2012	2013	yht.

Toimintamenot

Maksusitoumus-määrärahat (MSM)	8.1	a	28 100	70 300	90 100	106 800	73 800	80 900	450 000
Maksumäärärahat (MM)		b	28 100	70 300	90 100	106 800	73 800	80 900	450 000

Hallintomenot, jotka sisältyvät viitemäärään

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) henkilöstökulut + 50 %	8.2.4	c	1 900	2 700	3 400	4 190	3 705	4 105	20 000

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ

Maksusitoumusmäärä-rahat		a+c	30 000	73 000	93 500	110 990	77 505	85 005	470 000
Maksumäärärahat		b+c	30 000	73 000	93 500	110 990	77 505	85 005	470.000

Arviointi

Valmistelijan esittämät tarkistukset perustuvat kahteen huolestuttavaan seikkaan:

1) Yhteisyritys perustetaan aluksi kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2017 (ja jota voidaan jatkaa myöhemmin), kun taas monivuotinen rahoituskehys kattaa vain vuoteen 2013 asti jatkuvan jakson. Jotta polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritykselle voitaisiin saada yhteisön rahoitusta vuoden 2013 jälkeen, asiaa on arvioitava uudestaan uutta rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa.

Tällä kaudella ehdotus – vaikka se kuuluukin otsakkeeseen 1 a, jonka liikkumavara on häviämässä – on yhteensopiva rahoituskehyksen kanssa siitä yksinkertaisesta syystä, että vaadittava EU:n osuus otetaan 7. puiteohjelmasta, minkä vuoksi se on jo sisällytetty komission rahoitussuunnitelmaan.

Esittelijä haluaa kuitenkin todeta, ettei mitään rahoitussitoumuksia voida tehdä nykyisen rahoituskehyksen jälkeiseen aikaan liittyen (tarkistukset 1, 2, 6 ja 10).

2) Noudattaen vuoden 2007 alussa käytyjä ITER-yhteisyritystä koskeneita neuvotteluja, jotka johtivat 7. maaliskuuta 2007 pidetyssä kolmen osapuolen kokouksessa sovittuihin päätelmiin, polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritystä on pidettävä varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettuna virastona, ja sen vuoksi budjettivallan käyttäjän on tehtävä sen rahoitusta koskeva sopimus (tarkistukset 3–5, 7–9 ja 11–16).

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn viitemäärän on oltava yhteensopiva tämänhetkisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) otsakkeen 1 a enimmäismäärän sekä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan kanssa; toteaa, että vuoden 2013 jälkeistä rahoitusta on arvioitava seuraavasta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen yhteydessä;
Tarkistus  2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 b. toteaa, ettei budjettivaliokunnan lausunto mitätöi 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdassa vahvistetun polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamiseen sovellettavan menettelyn tulosta;
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a ja 1 b viite (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002¹ (varainhoitoasetus) ja erityisesti sen 185 artiklan,
	ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen2 ja erityisesti sen 47 kohdan,
	________________________________ ¹ EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 9). 2 EUVL C 139, 14.6.2006, s.1.
Perustelu
Noudattaen vuoden 2007 alussa pidettyjen kolmen osapuolen neuvottelujen päätelmiä ITER-yhteisyrityksen suhteen myös polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritystä on pidettävä toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdassa tarkoitettuna yhteisön virastona. Tämän on heijastuttava oikeusperustoissa, joihin asetuksessa viitataan.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi oltava yhteisön perustama elin, jonka budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksesta Euroopan parlamentti. Olisi kuitenkin otettava huomioon erityisnäkökohdat, jotka johtuvat siitä, että kyseinen yhteinen teknologia-aloite on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, ja erityisesti siitä, että yksityinen sektori rahoittaa osan budjettia.	(15) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi oltava yhteisöjen perustama elin, jonka budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa Euroopan parlamentti ottaen huomioon neuvoston suosituksen.
Perustelu
Noudattaen 7. maaliskuuta 2007 pidettyjen kolmen osapuolen neuvottelujen päätelmiä ITER-yhteisyrityksestä Euroopan parlamentille tulisi antaa täysi ja ehdoton vastuu polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyrityksen talousarvion toteutusta koskevan vastuuvapauden myöntämisestä.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi komissiota kuultuaan laadittava itselleen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 periaatteiden pohjalta erityiset taloushallinnon säännöt. Kyseisissä säännöksissä olisi otettava huomioon erityiset toiminnalliset tarpeet, jotka syntyvät erityisesti siitä, että on yhdistettävä yhteisöltä ja yksityissektorilta tuleva rahoitus.	(16) Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen sovellettavat varainhoitosäännökset eivät saa poiketa varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/20021, elleivät tätä erityisesti edellytä sen toimintaan liittyvät tarpeet ja etenkin vaatimukset, joita aiheutuu siitä, että on yhdistettävä yhteisöltä ja yksityissektorilta saatava rahoitus. Asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom) poikkeavien sääntöjen hyväksyminen edellyttää komission etukäteen antamaa hyväksyntää. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle.
	_______________ 1 EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72; oikaisu EYVL L 2, 7.1.2003, s. 39.
Perustelu
Poikkeukset asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom) on syytä pitää mahdollisimman vähäisinä. Yhteisyrityksen on osoitettava aukottomasti, että kyseinen poikkeus on ainoa keino varmistaa yrityksen moitteeton toiminta sen perustamisasetuksen rajoissa.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Perustetaan polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys (jäljempänä ’polttokenno- ja vety-yhteisyritys’) 31. päivään joulukuuta 2017 ulottuvaksi ajaksi. Toimikautta voidaan pidentää muuttamalla tätä asetusta.	1. Perustetaan polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys (jäljempänä ’polttokenno- ja vety-yhteisyritys’) 31. päivään joulukuuta 2017 ulottuvaksi ajaksi. Tätä toimikautta voidaan pidentää muuttamalla tätä asetusta. Polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritys on varainhoitoasetuksen 185 artiklan ja 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 artiklan mukaisesti perustettu elin.
Perustelu
Katso johdanto-osan viitteitä koskevaa tarkistusta.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen taloushallinnon sääntöjen on perustuttava asetuksen N:o 1605/2002 periaatteisiin. Taloushallinnon säännöissä voidaan poiketa asetuksen N:o 1605/2002 säännöistä, jos polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnan erityistarpeet sitä edellyttävät ja asiasta on etukäteen kuultu komissiota.	1. Polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritykseen sovellettavat rahoitussäännöt eivät saa poiketa asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom), elleivät yhteisyrityksen toimintaan liittyvät tarpeet sitä erityisesti vaadi, ja asiasta on kuultava komissiota etukäteen. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle.
Perustelu
Katso johdanto-osan 16 kappaleeseen esitettyä tarkistusta.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksesta Euroopan parlamentti menettelyllä, josta määrätään yhteisyrityksen taloushallinnon säännöissä.	4. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksen huomioon ottaen Euroopan parlamentti.
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 15 kappaleeseen.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 19 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja Belgian välillä tehdään sopimus toimistotiloista, erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tuesta, jota Belgia antaa yhteisyritykselle.	Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja Belgian välillä tehdään sopimus isäntävaltion avusta siltä osin kuin kyse on toimistotiloista, erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tuesta, jota Belgia antaa yhteisyritykselle.
Perustelu
On säädettävä selvästi, että viraston tai vastaavan yhteisön elimen isäntävaltion odotetaan antavan rahallista ja kaikenlaista muuta tarvittavaa apua yhteisön elimen perustamisen ja toiminnan helpottamiseksi.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Liite – I.1 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys perustetaan päivänä, jona tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ensimmäiseksi toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2017.	3. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys perustetaan päivänä, jona tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ensimmäiseksi toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2017. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on varainhoitoasetuksen 185 artiklan ja 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 artiklan mukaisesti perustettu elin.
Perustelu
Katso johdanto-osan viitteitä koskevaa tarkistusta.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Liite – I.5 artikla – 15 kohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– perustella ja hyväksyä mahdolliset poikkeamat polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen taloushallinnon säännöistä 8 artiklan mukaisesti;	– hyväksyä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusta koskevat säännöt 8 artiklan mukaisesti kuultuaan komissiota,
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 16 kappaleeseen.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Liite – I.5 artikla – 15 kohta – 6 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– perustella kaikki pyynnöt saada poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, hyväksyä kaikki poikkeukset komission etukäteen antamalla suostumuksella ja ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle kaikista hyväksytyistä poikkeuksista;
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 16 kappaleeseen.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi – tarkistussäädös Liite – I.11 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen taloushallinnon sääntöjen on perustuttava asetuksen N:o 1605/2002 periaatteisiin. Taloushallinnon säännöissä voidaan poiketa asetuksen N:o 1605/2002 säännöistä, jos polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnan erityistarpeet sitä edellyttävät ja asiasta on etukäteen kuultu komissiota.	1. Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset eivät saa poiketa asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom), elleivät yhteisyrityksen toimintaan liittyvät tarpeet sitä erityisesti vaadi. Asetuksesta N:o 2343/2002 (EY, Euratom) poikkeavien sääntöjen hyväksyminen edellyttää komission etukäteen antamaa hyväksyntää. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle.
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 16 kappaleeseen.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi Liite – I.14 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Kunkin tilivuoden päättymistä seuraavien kahden kuukauden kuluessa toimitetaan alustava tilinpäätös komissiolle ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle. Tilintarkastustuomioistuin antaa huomautuksensa yhteisyrityksen alustavasta tilinpäätöksestä kunkin tilivuoden päättymistä seuraavan kesäkuun 15. päivään mennessä. Tilinpäätöstiedot lähetetään tilikautta seuraavan vuoden kuluessa komission tilintarkastajalle varainhoidon puiteasetuksessa annettujen määräaikojen mukaisesti, jotta komission tilintarkastaja voi sisällyttää ne komission vuositilinpäätökseen. Yhteisyrityksen tilinpäätös on laadittava ja tilintarkastus suoritettava komission tilintarkastajan vahvistamien komission tilinpäätössääntöjen mukaisesti.	5. Kunkin tilivuoden päättymistä seuraavien kahden kuukauden kuluessa komissiolle ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle toimitetaan alustava tilinpäätös. Tilintarkastustuomioistuin antaa huomautuksensa yhteisyrityksen alustavasta tilinpäätöksestä kunkin tilivuoden päättymistä seuraavan kesäkuun 15. päivään mennessä. Tilinpäätöstiedot lähetetään tilikautta seuraavan vuoden kuluessa komission tilintarkastajalle varainhoidon puiteasetuksessa annettujen määräaikojen mukaisesti, jotta komission tilintarkastaja voi sisällyttää ne komission vuositilinpäätökseen. Edellisen vuoden tilinpäätös ja tase on toimitettava budjettivallan käyttäjälle. Yhteisyrityksen tilinpäätös on laadittava ja tilintarkastus suoritettava komission tilintarkastajan vahvistamien komission tilinpäätössääntöjen mukaisesti.
Perustelu
Tilinpäätös ja tase on lähetettävä tiedoksi molemmille budjettivallan käyttäjille.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi Liite – I.14 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjettia koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksesta Euroopan parlamentti menettelyllä, josta määrätään yhteisyrityksen taloushallinnon säännöissä.	6. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjettia koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksen huomioon ottaen Euroopan parlamentti menettelyllä, josta määrätään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusta koskevissa säännöissä.
Perustelu
Katso tarkistusta johdanto-osan 15 kappaleeseen.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi Liite – I.16 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Henkilöstöresurssit määritellään vuotuiseen budjettiin sisällytettävässä henkilöstötaulukossa.	1. Henkilöstöresurssit määritellään vuosibudjettiin sisällytettävässä henkilöstötaulukossa, ja komissio toimittaa nämä tiedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä Euroopan unionin alustavan talousarvioesityksen kanssa.
Perustelu
Komissio julkaisee polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstötaulukon yhdessä alustavan talousarvioesityksen kanssa, kuten se on toiminut jo olemassa olevien yhteisyritysten perustamisen yhteydessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yhteisyrityksen luominen: polttokennot ja vety
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0571 – C6-0446/2007 – 2007/0211(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 10.12.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Jutta Haug 20.9.2004
Hyväksytty (pvä)	28.2.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Richard James Ashworth, Reimer Böge, Valdis Dombrovskis, Ingeborg Gräßle, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Monica Maria Iacob-Ridzi, Anne E. Jensen, Vladimír Maňka, Jan Mulder, Cătălin-Ioan Nechifor, Theodor Dumitru Stolojan, László Surján, Helga Trüpel, Ralf Walter

• [1]  EUVL L 400, 30.12.2006, s. 66–241.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yhteisyrityksen luominen: polttokennot ja vety
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0571 – C6-0446/2007 – 2007/0211(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	30.11.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 10.12.2007
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 10.12.2007		CONT 10.12.2007		ENVI 10.12.2007
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	CONT 12.11.2007		ENVI 27.11.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Pia Elda Locatelli 18.12.2007
Valiokuntakäsittely	29.1.2008		6.3.2008
Hyväksytty (pvä)	8.4.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	50 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Šarūnas Birutis, Jan Březina, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Dragoş Florin David, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Anne Laperrouze, Pia Elda Locatelli, Eugenijus Maldeikis, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Anni Podimata, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Etelka Barsi-Pataky, Ivo Belet, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Robert Goebbels, Satu Hassi, Gunnar Hökmark, Pierre Pribetich, Vittorio Prodi, Esko Seppänen, Peter Skinner, Silvia-Adriana Ţicău
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	10.4.2008