Menettely : 2007/2261(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0149/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0149/2008

Keskustelut :

PV 08/05/2008 - 4
CRE 08/05/2008 - 4

Äänestykset :

PV 08/05/2008 - 5.12
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0198

MIETINTÖ     
PDF 259kWORD 264k
14.4.2008
PE 398.399v02-00 A6-0149/2008

urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Manolis Mavrommatis

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan LAUSUNTO
 aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO
 oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen 6 ja 149 artiklan, jotka koskevat EU:n myötävaikuttamista Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän,

–   ottaa huomioon urheilua koskevan valkoisen kirjan (KOM(2007) 391),

–   ottaa huomioon joulukuussa 1999 annetun urheilua koskevan selvityksen Helsingissä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle ja joulukuussa 2000 annetun Nizzan julkilausuman urheilun erityispiirteistä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä Euroopassa,

–   ottaa huomioon EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona toimineen Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan jalkapalloa koskevan aloitteen, joka johti vuonna 2006 julkaistuun riippumattomaan tutkimukseen urheilusta Euroopassa,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä komission päätökset urheilua koskevissa asioissa,

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta(1), jolla kielletään kaikenlainen rotuun perustuva syrjintä työllisyyden, koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon aloilla sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden yhteydessä,

–   ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2),

–   ottaa huomioon 13. kesäkuuta 1997 hyväksymänsä päätöslauselman Euroopan unionin asemasta urheilun alalla(3) ja 5. kesäkuuta 2003 hyväksymänsä päätöslauselman naisista ja urheilusta(4),

–   ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa(5),

–   ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman urheilun asemasta koulutuksessa(6),

–   ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman dopingin torjumisesta urheilussa(7),

–   ottaa huomioon jalkapalloilun yhteydessä esiintyvän rasismin poistamisesta 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman(8),

–   ottaa huomioon vuonna 2003 hyväksytyn maailman antidopingsäännöstön ja vuoden 2007 uudistetun version,

–   ottaa huomioon ensimmäisen eurooppalaisen urheiluhallintoa käsittelevän ”Rules of the Game” -konferenssin (Bryssel, 26.–27. helmikuuta 2001) raportin ja päätelmät,

–   katsoo, että on otettava huomioon komission ja FIFAn vuonna 2006 allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja, jolla pyritään tekemään jalkapallosta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kehitystä edistävä voima,

–   katsoo, että on otettava huomioon Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden (2004) aikana saadut kokemukset sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. joulukuuta 2006 antama suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista,

–   ottaa huomioon urheilun yhdistävän roolin ja sen mahdollisen myötävaikutuksen sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä alueiden sisäiseen yhteenkuuluvuuteen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0149/2008),

A. ottaa huomioon, että eurooppalainen urheiluelämä on erottamaton osa eurooppalaista identiteettiä, kulttuuria ja kansalaisuutta, ja katsoo, että eurooppalainen urheiluelämä perustuu urheiluseuroissa ja -liitoissa aktiivisesti toimivien miljoonien urheilijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja kannattajien sitoutumiseen ja innostukseen ja että tämän laajalle levinneen ilmiön ansiosta on kehittynyt useita ansiokkaita nais- ja miesurheilijoita sekä urheilujoukkueita ja urheilu on saavuttanut erittäin arvostetun aseman yhteiskunnassamme, mikä ilmenee urheilutapahtumien valtavasta suosiosta,

B.  katsoo, että urheilulla on tärkeä asema eurooppalaisissa yhteiskunnissa ja että uudet uhkat ja haasteet kuten kaupalliset paineet, nuorten pelaajien ja urheilijoiden hyväksikäyttö, doping, rasismi, väkivalta, otteluiden sopiminen, lahjonta, vedonlyöntivilppi ja rahanpesu koskevat toisinaan kilpaurheilua,

C. katsoo, että urheilulla on erityinen asema yhteiskunnassa sosiaalista osallisuutta ja integraatiota edistävänä välineenä ja että se edistää merkittävästi vuoropuhelua yhteiskunnallisista, kulttuurillisista ja koulutuksellisista arvoista ja myötävaikuttaa huomattavalla tavalla yhteiskunnallisesti tärkeiden arvojen, kuten oikeudenmukaisuuden, yhteisvastuullisuuden, sääntöjen noudattamisen, joukkuehengen ja itsekurin kehittämiseen ja edistämiseen; katsoo, että vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan varaan perustuvalla urheilulla on eurooppalaisessa yhteiskunnassa erityisen merkittävä asema niin terveyden, koulutuksen, sosiaalisen integraation kuin kulttuurillisten arvojenkin kannalta,

D. katsoo, että Lissabonin sopimuksen 149 artiklan nojalla EU pyrkii kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta; katsoo, että EU:n tasolla toteutettujen toimien olisi täydennettävä muiden toimijoiden toteuttamia toimia ilman, että puututaan toimivallan nykyiseen jakoon,

E.  katsoo, että Lissabonin sopimuksen ja sen 149 artiklan ratifioimisen vuoksi on syytä antaa strategista suuntaa urheilun asemalle Euroopassa selventämällä EU:n lainsäädännön soveltamista urheiluun; katsoo, että tapauskohtainen lähestymistapa urheilun erityisluonteen huomioon ottamiseksi ei ole urheilujärjestöjen näkökulmasta tyydyttävä ja että se vahvistaa nykyistä oikeudellista epävarmuutta; katsoo lisäksi, että on syytä lisätä urheiluun liittyviä toimia EU:n tasolla kunnioittaen kuitenkin samalla urheilujärjestöjen itsehallintoa, erityisluonnetta ja itsesäätelyä,

F.  pyytää Lissabonin sopimuksen 149 artiklan mukaisesti Euroopan yhteisöä edistämään oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta urheilukilpailuissa ja katsoo, että kilpailusääntöjen soveltaminen urheiluun kasvattaa eroja urheiluseurojen välillä siten, että rikkaimmat hyötyvät ja urheilukilpailujen oikeudenmukaisuus kärsii, mikä on vastoin edellä mainitussa 149 artiklassa määritettyä tavoitetta,

G. katsoo, että on otettava huomioon urheilujärjestöjen ja niitä edustavien elinten, kuten ammattilaistason kilpailuja järjestävien tahojen riippumattomuus sekä se tosiasia, että vastuu järjestelyistä lankeaa pääasiassa urheiluelinten hallituksille ja osaksi jäsenvaltioille sekä työmarkkinaosapuolille,

H. katsoo, että ammattiurheilun merkitys kasvaa entisestään, mikä auttaa vahvistamaan urheilun asemaa yhteiskunnassa; katsoo, että kilpailulainsäädäntöä ja sisämarkkinasäännöksiä sovelletaan urheiluun siinä määrin, että se on taloudellista toimintaa,

I.   katsoo, että urheilu kuuluu EU:n lainsäädännön alaisuuteen erityisesti mitä tulee edustuksellisen ja osallistuvan demokratian periaatteeseen eurooppalaisten urheiluinstituuttien päättävissä elimissä ja EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan, jolla kielletään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä; katsoo, että tietyissä tapauksissa urheilua ei voida kuitenkaan rinnastaa suoraan tavanomaiseen taloudelliseen toimintaan, kun otetaan huomioon sen erityisominaisuudet ja olennaisimmat yksilölliset ominaispiirteet,

J.   katsoo, että urheilualan vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta sekä edistää paikallistasolla demokratiaa ja aktiivista kansalaisuutta ja että vapaaehtoistoiminnalla on olennaista taloudellista arvoa, sillä ilman vapaaehtoistyöntekijöitä urheilutoiminnasta tulisi huomattavasti kalliimpaa ja suuri osa urheiluun liittyvästä sosiaalisesta toiminnasta loppuisi; katsoo, että vapaaehtoistoimintaan perustuvia urheilurakenteita ja urheilualan vapaaehtoistyötä on edistettävä sellaisilla toimenpiteillä, joilla tarjotaan asianmukainen suojelu vapaaehtoistyöntekijöille ja tunnustetaan vapaaehtoisten taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys,

K. katsoo, että liikunnan puute lisää lihavuutta ja kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta, ja että sen seurauksena jäsenvaltioiden terveydenhuollon menot kasvavat,

L.  katsoo, että perus- ja keskiasteen koulutuksessa liikuntatunteja on vähennetty viimeisen vuosikymmenen aikana ja että jäsenvaltioiden välillä on valtavia eroja liikuntatiloissa ja -varusteissa; katsoo, että urheilu tarjoaa nuorille tervetulleita mahdollisuuksia osallistua ja sitoutua henkilökohtaisella tasolla yhteiskunnan toimintaan ja voi auttaa ohjaamaan heitä pois rikollisuudesta,

M. katsoo, että dopingilla rikotaan avoimen ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatetta ja asetetaan urheilijoille kohtuuttomia paineita,

N. katsoo, että vuonna 2003 hyväksytystä maailman antidopingsäännöstöstä on onnistuttu luomaan malli kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistamiseksi maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että maailman antidopingtoimiston (WADA) toiminta keskittyy kuitenkin lähinnä huippu-urheiluun,

O. katsoo, että yhtenäisempi lähestymistapa dopingin torjuntaan olisi eduksi EU:lle, koska se mahdollistaisi etenkin yhteisten kantojen laatimisen WADAa, Unescoa ja Euroopan neuvostoa varten sekä tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihdon hallitusten, kansallisten antidopingtoimikuntien ja laboratorioiden välillä,

P.  ottaa huomioon, että vaikka sukupuolten tasa-arvossa on edistytty Euroopan tasolla miesten ja naisten välillä on edelleen epätasa-arvoa urheilussa; katsoo, että nuorille ja lahjakkaille nais- ja miesurheilijoille suunnattujen koulutusohjelmien on oltava kaikille avoimia ja eivätkä ne saa aiheuttaa EU-kansalaisten ja EU:n alueella asuvien syrjintää kansalaisuuden tai sukupuolen perusteella,

Q. katsoo, että kaikilla kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus harrastaa urheilua ja tämän vuoksi olisi tutkittava tiettyjen ryhmien kuten vammaisten, maahanmuuttajien ja epäsuotuisammissa oloissa elävien henkilöiden erityistarpeita ja että erityisesti vammaisia urheilijoita olisi kohdeltava urheilun harrastamismahdollisuuksien suhteen tasavertaisesti muiden urheilijoiden kanssa jäsenvaltioissa,

R.  katsoo, että urheilu kuuluu kaikille kansalaisille riippumatta sukupuolesta, rodusta, iästä, vammaisuudesta, uskonnosta, kansalaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta taikka sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta, että urheilu voi edistää sosiaalista osallisuutta ja integraatiota ja että komissio on toistuvasti tuominnut kaikenlaiset väkivallan, rasismin ja muukalaisvihan ilmaukset,  

S.  katsoo, että urheilutapahtumien yhteydessä esiintyvän väkivallan ongelmaa ei ole vielä ratkaistu ja että sitä voi esiintyä monessa eri muodossa; katsoo, että suuret urheilukilpailut vetävät tapahtuman aikana puoleensa prostituutiota sekä nais- ja lapsikauppaa;

T.  katsoo, että Itävallan puheenjohtajakaudella vuonna 2006 esitellyn tutkimuksen mukaan urheilu tuotti lisäarvoa 407 miljardia euroa vuonna 2004, mikä vastaa 3,7:ää prosenttia EU:n BKT:sta, ja että se työllisti 15 miljoonaa ihmistä eli 5,4 prosenttia työvoimasta; katsoo, että urheilu edistää kasvua ja työllisyyttä koskevien Lissabonin tavoitteiden saavuttamista, että sitä voidaan käyttää välineenä paikallisessa ja alueellisessa sekä maaseudun kehittämisessä ja että se voidaan yhdistää matkailuun pyrittäessä uudistamaan perusrakenteita ja luomaan uusia kumppanuuksia urheilu- ja vapaa-ajanpalvelujen rahoittamista varten,

U. katsoo, että yleistyvä digitaalinen piratismi (ja erityisesti urheilutapahtumien luvattomat suorat lähetykset tai uusinnat) on merkittävä uhka urheilualalla, vaikka ongelmasta ei tiedetä laajasti,

V. katsoo, että suurimalla osalla urheilutoiminnasta ei tavoitella voittoa ja että kaikille avointa urheilutoimintaa pystytään usein järjestämään ainoastaan rahoituksen tuella; katsoo, että rahoitustuki on tärkeää ruohonjuuritason urheilulle ja kansanliikunnalle, kun se myönnetään yhteisön lainsäädännön mukaisesti; katsoo, että järjestetty urheilutoiminta on lähes kaikissa jäsenvaltioissa erityisten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden järjestämää ruohonjuuritason toimintaa ja vapaaehtoisten työntekijöiden varassa ja että se saa määrätynlaisen oikeushenkilöyden tai oikeudellisen aseman, mikä vaaditaan edellytyksenä monille taloudellisille eduille tai veroeduille,

W. katsoo, että jäsenvaltiot eivät ole määritelleet selkeästi urheilun käsitettä eivätkä ne ole päättäneet, onko siinä kyse yleishyödyllisistä palveluista, joiden perusteella voitaisiin perustella tiettyjä taloudellisia etuja (esimerkiksi verokevennykset),

X.  ottaa huomioon, että lahjoitusten ja valtioiden rahoitusosuudet ovat laskemassa ja että valtaosan voittoa tavoittelemattomista urheilujärjestöistä on kerättävä tuloja jonkinlaisen kaupallisen toiminnan avulla, jotta ne voisivat saavuttaa yhteiskunnalliset tavoitteensa tehokkaasti, ja näin ollen nämä järjestöt kuuluvat EU:n lainsäädännön piiriin,

Y.  ottaa huomioon, että urheilujärjestöillä on monia tulolähteitä, kuten seuramaksut ja lipputulot, mainonta ja sponsorointi, arpajaiset, mediaoikeudet, urheiluliittojen sisäinen tulonsiirto, tuotemyynti, julkinen tuki jne., ja että valtion omistamista tai valtuuttamista veikkaus- ja vedonlyöntitoimista saadut varat ovat merkittävin tulonlähde useissa jäsenvaltioissa,

Z.   katsoo, että mediaoikeuksista on tullut ammattilaisurheilun tärkein tulonlähde Euroopassa, että saatuja tuloja sijoitetaan muun muassa ruohonjuuritason urheiluharjoituksiin ja -tiloihin ja yhteisön hankkeisiin ja että toisaalta urheilutapahtumat usein takaavat monille mediaoperaattoreille sisällön saannin,

AA. katsoo, että valtion omistamien tai sen lisenssillä toimivien yleishyödyllisten rahapeli- ja arpajaiselinten harrastelijaurheilulle myöntämä rahoitus on välttämätöntä Euroopan unionin alueella toimivien urheilujärjestöjen kannalta; katsoo, että tähän mennessä ei ole esitetty ehdotuksia tai käyty vakavia keskusteluja muista kestävistä ja poliittisesti toteutettavissa olevista ratkaisuista kyseisistä rahanlähteistä saatujen varojen ennakoidun huomattavan vähenemisen korvaamiseksi, mikäli voittoa tavoittelevat yritykset saisivat luvan toimia jäsenvaltioissa, joiden rahapelipolitiikka on tähän saakka ollut tiukkaa,

AB. ottaa huomioon, että urheiluun liittyvä vedonlyöntitoiminta on kehittynyt ilman valvontaa (erityisesti valtioiden rajat ylittävä vedonlyönti Internetissä), että yhä enemmän otteluja on järjestetty etukäteen ja että viime aikoina on paljastunut vedonlyöntiskandaaleja Euroopan unionin jäsenvaltioissa, mikä vaarantaa urheilun ja urheilukilpailujen koskemattomuuden,

AC. katsoo, että taloudelliset ja yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset, jotka ovat samat suurimmassa osassa jäsenvaltioita, kuten lisääntyvä kaupallistuminen, julkisten menojen haasteet, osallistujien kasvava määrä ja vapaaehtoistyöntekijöiden määrän pysyminen samana, ovat aiheuttaneet uusia haasteita urheiluelämän organisoitumiselle Euroopassa,

AD. katsoo, että kansallisilla urheilujoukkueilla on merkittävä asema oman toimintansa vakiinnuttamisessa, mutta myös koska ne varmistavat yhteisvastuullisuuden ruohonjuuritason urheilussa, ja tämän vuoksi niitä olisi tuettava,

AE. katsoo, että puhtaasti eurooppalaisten pelaajamarkkinoiden kehittyminen sekä urheilijoiden ja pelaajien palkkatason nousu joissakin lajeissa ovat johtaneet pelaaja-agenttien toiminnan kasvuun ja että tämän vuoksi jäsenvaltioissa on tarvetta urheilumanagereiden ja pelaaja-agenttien erityiskoulutukselle,

AF. katsoo, että urheilun huomattava kansainvälistyminen on johtanut rajat ylittävään lahjontaan alalla; katsoo, että hallintoelinten kohdatessa valtioiden välisen Euroopan laajuisen lahjonnan ongelman niiden on voitava pyytää komissiolta apua, mikäli ja kun ne sitä tarvitsevat,

AG. katsoo, että kilpailunjärjestäjien hyväksymien lisenssijärjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että kaikki huipputason ammattilaisseurat noudattavat samoja varainhoitoa ja avoimuutta koskevia perussääntöjä, ja että niiden on oltava kilpailu- ja sisämarkkinasäännösten mukaisia eivätkä ne saa ylittää sitä, mikä on tarpeen urheilun asianmukaiseen organisointiin ja toimeenpanoon liittyvien oikeutettujen päämäärien kannalta,

AH. katsoo, että järjestäytyneen urheilun luonteesta johtuen Euroopan tason urheilurakenteet eivät tavallisesti ole yhtä kehittyneitä kuin kansallisen ja kansainvälisen tason rakenteet ja että lisäksi eurooppalainen urheiluelämä on yleensä järjestäytynyt koko maanosan laajuisesti eikä EU:n 27 jäsenvaltion tasolla,

AI. katsoo, että edellä mainitussa valkoisessa kirjassa mainitaan toistuvasti, että urheilu on otettava paremmin huomioon EU:n rahoitusohjelmissa, ja että unionin on toimiessaan otettava huomioon urheilua koskevat näkökohdat erityisesti urheilujärjestöjen itsehallinnon, erityisluonteen ja itsesäätelyn kunnioittamiseksi ja urheilun edistämiseksi Euroopan unionin tasolla; katsoo, että kaikkien sidosryhmien välillä käydyn jäsennellyn vuoropuhelun tuloksilla on tärkeä asema urheilun erityisluonteen ymmärtämisessä,

AJ. katsoo, että komissio on päättänyt tehdä terveyttä edistävästä liikunnasta urheilua koskevien toimenpiteidensä kulmakiven; katsoo, että Euroopan neuvosto käy innovatiivista ja tehokasta vuoropuhelua eurooppalaisen urheiluliikkeen kanssa kutsumalla valtiolliset ja valtiosta riippumattomat sidosryhmät kokouksiinsa,

AK.    katsoo, että Euroopan tasolla käytävän yhteiskunnallisen vuoropuhelun avulla voitaisiin puuttua työnantajien ja urheilijoidenkin myöntämiin ongelmiin muun muassa tarkastelemalla niiden välisiä suhteita koskevia sopimuksia sekä työoloja alalla,

AL. katsoo, että urheilulla voi olla merkitystä useissa EU:n ulkosuhteisiin liittyvissä asioissa, kuten ulkoisissa avustusohjelmissa, sillä se edistää kumppanimaiden kanssa käytävää vuoropuhelua EU:n diplomaattisissa suhteissa,

AM. katsoo, että eurooppalaisten urheilujärjestöjen, urheilutapahtumien järjestäjien ja kaikkien asiasta vastaavien tahojen on asetettava itselleen ympäristötavoitteita varmistaakseen, että niiden toiminta on kestävää ympäristön kannalta,

Urheilutoiminnan järjestäminen

1.   panee tyytyväisenä merkille urheilua koskevan valkoisen kirjan julkaisemisen ja toivoo, että sitä käytettäisiin lähtökohtana urheilumaailman ja komission väliselle hedelmälliselle ja jatkuvalle vuoropuhelulle; arvostaa sitä, että komissio tuo esiin urheilun merkityksen antamalla tämän valkoisen kirjan;

2.   panee tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltiot tunnustivat urheilun aseman Lissabonin sopimuksen yhteydessä unionin yhteisen politiikan luomiseksi tällä alalla ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän antaen näin komissiolle mahdollisuuden edistää ja täydentää – ei kuitenkaan säännellä – jäsenvaltioiden ja urheilujärjestöjen toimintaa; ottaa huomioon, että Euroopassa nykyisin vallitsevat urheilurakenteet perustuvat kansallisuuden periaatteeseen;

3.   pyytää komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon urheilun erityisluonteen olemalla soveltamatta tapauskohtaista lähestymistapaa ja lisäämään oikeusvarmuutta luomalla selvät suuntaviivat Euroopan lainsäädännön sovellettavuudesta urheiluun Euroopassa ja tukemalla tutkimuksia ja seminaareja yhteisön säännöstön konkreettisesta soveltamisesta urheiluun; pyytää komissiota takaamaan, että EU:n säännöt ovat selkeät, johdonmukaiset ja julkisuudessa näkyvät, jotta urheilualan yleishyödylliset palvelut voivat saavuttaa tavoitteensa ja edistää Euroopan kansalaisten elämänlaadun paranemista; pyytää komissiota lisäksi valvomaan ja arvioimaan säännöllisesti, sovelletaanko EU:n lainsäädäntöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti siten, että uudet tilanteet otetaan huomioon ja ratkaisemattomat tai esiin nousevat kysymykset tunnistetaan ja ratkaistaan;

4.   on samaa mieltä komission kanssa siitä, että useimpiin haasteisiin voidaan vastata itsesääntelyn avulla noudattamalla hyvän hallintotavan periaatteita, kunhan se tapahtuu EU:n lainsäädännön mukaisesti; uskoo, että hyvin jäsennelty, urheilujärjestöjen itsenäisyyttä ja itsesääntelyä kunnioittava kumppanuus ja vuoropuhelu komission ja urheilumaailman välillä ovat elintärkeitä urheilualan hyvän hallinnon kannalta ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi; on samaa mieltä komission kanssa jäsennellyn vuoropuhelun käymisestä kahdessa osassa: a) vuosittainen EU:n urheilufoorumi, jossa kaikki urheilun sidosryhmät kokoontuvat, ja b) aihekohtaiset keskustelut pienemmällä osallistujajoukolla;

5.   pitää myönteisenä seuraavien tahojen osallistumista jäsenneltyyn vuoropuheluun:

–   Euroopan urheiluliitot,

–   Euroopan monialaiset urheilujärjestöt, erityisesti Euroopan kansalliset olympiakomiteat, Euroopan paralympiakomiteat, vammaisolympialaisten järjestöt ja valtiosta riippumattomat eurooppalaiset urheilujärjestöt,

–   kansalliset monialaiset urheilujärjestöt ja kansalliset olympia- ja paralympiakomiteat,

–   muut Euroopan tasolla edustettuina olevat urheilun sidosryhmät, mukaan luettuna työmarkkinaosapuolet,

–   muut eurooppalaiset ja kansainväliset järjestöt, erityisesti Euroopan neuvoston urheilujärjestöjen urheiluelimet ja YK:n elimet, kuten Unesco, sekä WTO;

6.   katsoo, että urheiluelin voi vapaasti määrätä omaa urheilulajiaan, kun säännöt koskevat pelkästään urheilua; katsoo kuitenkin, että kun sääntöihin liittyy rajoituksia, niiden on oltava suhteellisia eli niiden välttämättömyys on perusteltava urheilullisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

7.   on samaa mieltä komission kanssa ja tunnustaa ammattiurheilun erityispiirteet ja niiden edustusrakenteiden eli ammattimaisia kansallisia mestaruuskilpailuja järjestävien sarjojen sekä työnantajien eli joukkueiden itsenäisyyden EU:n lainsäädännön mukaisesti;

8.   suosittelee, että urheilusektorin eri ryhmiä (pelaajat, kouluttajat tai valmentajat, erotuomarit jne.) varten perustettujen yhdistysten on oltava asianmukaisella tavalla edustettuina kansainvälisten ja kansallisten liittojen päätöksentekoelimissä;

9.   katsoo, että siirtoihin liittyvien rahavirtojen suuruuden vuoksi rahansiirrot olisi hoidettava avoimesti kaikkien asianomaisten osapuolten kesken ja uskoo, että urheilulajista riippuen asiaankuuluvan hallintoelimen olisi hoidettava järjestelmää;

10. painottaa vapaaehtoistyön merkitystä urheilualalla ja sen tärkeää asemaa sosiaalista integraatiota sekä nuorten tietämyksen lisääntymistä vauhdittavana ja edistävänä tekijänä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kannustamaan urheilualan ja urheilujärjestöjen vapaaehtoistyöhön liittyviä aloitteita päätöksenteon yhteydessä kansallisella tasolla ja EU:n tasolla;

11. pyytää jäsenvaltioita ja urheilualan hallintoelimiä edistämään aktiivisesti kannattajien sosiaalista ja demokraattista asemaa tukemalla kannattajajärjestöjen perustamista ja kehittämistä sekä lisäämällä niiden osallistumista pelin johtamiseen ja hallintaan;

      uskoo, että Supporters Direct -aloite toimii tässä yhteydessä parhaana esimerkkinä parhaasta käytännöstä ja pyytää komissiota, jäsenvaltioita sekä urheilun hallintoelimiä edistämään sen leviämistä;

12. kehottaa Euroopan komissiota edistämään valtiosta riippumattomien urheilujärjestöjen vahvempaa osallistumista jäsenvaltioiden ja komission väliseen vuoropuheluun järjestämällä hallitustason kokouksia yhdessä valtiosta riippumattomien urheilujärjestöjen kanssa sekä ministerien tai urheilujohtajien tapaamisia tai komission työryhmäkokouksia;

13. pitää myönteisenä Ranskan ja Alankomaiden allekirjoittamaa urheilun valkoista kirjaa koskevaa pöytäkirjaa ja kehottaa komissiota selventämään urheilun asemaa EU:n lainsäädännössä muun muassa pelaaja-agenttien aseman ja audiovisuaalioikeuksien kaltaisen erityiskysymysten osalta;

14. kehottaa komissiota uuden jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä ottamaan erityisesti huomioon alueiden komitea ja sen vaikutus urheilua koskevassa valkoisessa kirjassa määritettyjen toimenpiteiden valvontaan ja täytäntöönpanoon alueellisella ja paikallisella tasolla;

15. kehottaa UEFA:a ja FIFA:a hyväksymään yhtiösäännöissään oikeuden valittaa tuomioistuimiin, mutta myöntää, että kansallisten viranomaisten, sarjojen ja kilpailujen itsesääntelyn periaate on olemassa tukena ja sillä voidaan perustella ”eurooppalaisen urheilumallin” rakenteet ja urheilukilpailujen järjestämistä koskevat perusperiaatteet;

16. kannustaa komissiota edistämään itsesääntelevien lisenssijärjestelmien täytäntöönpanoa ja vahvistamista kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla hyvän hallintotavan lisäämiseksi ja rahoituksen avoimuutta ja vakautta koskevien tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi; suosittelee, että olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka johtavat siihen, että eurooppalaisessa urheilussa saadaan aikaan rahoituksen avoimuus ja kulujen valvonta, varmistetaan urheilualan eurooppalaisten kilpailijoiden vakaus ja tasapuoliset toimintaedellytykset ja estetään tärkeimpien eurooppalaisten urheilutapahtumien ”rahoitusdoping”; tunnustaa kansallisen ja Euroopan tason kilpailunjärjestäjien hallinnoiman ammattilaisseurojen lupajärjestelmän tarpeellisuuden, sillä sen avulla varmistetaan, että seuroilla on tarvittavat rakenteet ja että ne täyttävät kilpailuihin osallistumiseen vaadittavat materiaaliset edellytykset;

17. kehottaa EU:n alueella toimivia kansallisia urheiluliittoja ja eurooppalaisia urheilujärjestöjä varmistamaan, että menetelmät, joilla ne myöntävät lupia urheiluyhdistyksille, noudattavat rahoituksen avoimuuden perusperiaatteita, eivät ole syrjiviä ja noudattavat sisämarkkinoiden perussääntöjä ja -periaatteita kilpailuhäiriöiden hillitsemiseksi; katsoo, että eurooppalaisten urheilujärjestöjen on varmistettava, että avoimuutta ja lisenssimenettelyjä koskevat vaatimukset täytetään ja niiden täyttämättä jättämisestä rangaistaan;

18. pitää myönteisenä komission ehdotusta konferenssin pitämisestä UEFAn, EPFL:n, FIFpron sekä ammattilaisjalkapallotapahtumien järjestämisestä vastuussa olevien kansallisten yhdistysten ja kansallisten elinten kanssa, jotta voitaisiin keskustella kyseisen erityisalan lisenssijärjestelyistä ja parhaista käytännöistä;

Doping

19. kehottaa jäsenvaltioita sopimaan yhteisestä oikeudellisesta toimintatavasta dopingin osalta, jotta voitaisiin varmistaa samanlainen oikeudellinen kohtelu kaikissa jäsenvaltioissa ja määrittää yhteiset kannat Maailman antidopingtoimiston, Unescon ja Euroopan neuvoston toimintaa varten;

20. kehottaa unionia WADA:n jäsenenä ensiksi vahvistamaan nykyisiä verkostoja ja vasta sen jälkeen kehittämään lainvalvontaviranomaisten, WADA:n hyväksymien laboratorioiden, Europolin ja Interpolin välisiä kumppanuuksia, joiden puitteissa olisi mahdollista vaihtaa tietoja uusista dopingaineista ja -menetelmistä nopeasti ja suojatuissa oloissa;

21. kehottaa komissiota panemaan täytäntöön ”Pierre de Coubertin” toimintasuunnitelman 4 ja 5 kohdat, jotta edistettäisiin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten, WADA:n hyväksymien laboratorioiden ja Interpolin välisiä kumppanuuksia, joiden puitteissa olisi mahdollista vaihtaa tietoja uusista dopingaineista ja -menetelmistä nopeasti ja suojatuissa oloissa, ja jotta helpotettaisiin ja tuettaisiin aktiivisesti jäsenvaltioiden kansallisten dopinginvastaisten järjestöjen verkoston perustamista;

22. kehottaa jäsenvaltioita suhtautumaan laittomilla dopingaineilla käytävään kauppaan samalla tavalla kuin laittomien huumausaineiden kauppaan ja sopeuttamaan kansalliset lainsäädäntönsä tämän mukaisesti ja pyytää komissiota selvittämään, kuinka kyseistä valkoisen kirjan suositusta voidaan kehittää edelleen;

23. kehottaa harjoittamaan dopingin ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan pyrkivää politiikkaa, johon sisältyy se, että vältetään liian kireitä aikatauluja, jotka aiheuttavat paineita urheilijoille; korostaa tarvetta torjua väärinkäytöksiä tarkastusten, tutkimuksen, testausten sekä riippumattomien lääkäreiden harjoittaman pitkäaikaisseurannan avulla sekä koulutuksen ja samanaikaisesti ennaltaehkäisyn ja valmennuksen kautta; kehottaa ammattilaisseuroja ja urheilujärjestöjä antamaan dopingin käytön torjumista koskevan lupauksen ja seuraamaan lupauksen pitämistä riippumattomin sisäisin ja ulkoisin tarkastuksin;

24. kehottaa kehittämään dopingin torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman seuraaviin EU:n alueella (Lontoossa vuonna 2012) pidettäviin olympialaisiin mennessä;

25. katsoo, että dopingia koskevalle tutkimukselle olisi annettava rahoitusta tutkimuksen puiteohjelman kansanterveyttä koskevan ohjelman yhteydessä;

26. kehottaa jäsenvaltioita valistamaan ja kouluttamaan nuoria kilpaurheilijoita perusteellisemmin suoritusta parantavista aineista, näitä kiellettyjä aineita sisältävistä reseptilääkkeistä ja niiden vaikutuksista terveyteen;

Koulutus, nuoret ja terveys

27. korostaa urheilun merkitystä koulutuksessa, sellaisten arvojen kuin suvaitsevuuden, rehellisyyden ja reilun pelin hengen opettamisessa nuorille sekä ennaltaehkäisevänä terveydenhoidon muotona, erityisesti liikalihavuuden torjumisessa;

28. viittaa tässä yhteydessä Euroopan unionin tehtävään, josta on säädetty Lissabonin sopimuksessa ja joka koskee urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysisen ja henkisen koskemattomuuden suojelemista;

29. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen edistää urheilua ja liikuntaa kansallisten koulutusstandardeihin liittyvinä merkittävinä tekijöinä koulujen houkuttelevuuden ja akateemisten standardien kohottamiseksi; tukee komission jäsenvaltioille antamia suosituksia sellaisten strategioiden kehittämiseksi kansallisella tasolla, jotka koulutusohjelmien yhteydessä pyrkisivät lisäämään ja edistämään lasten ja koululaisten liikuntaharrastuksia hyvin varhaisesta iästä lähtien; painottaa, että on tärkeää rahoittaa koulujen liikuntatoimintaa, joka on olennaisen tärkeää nuorimpien lasten psykologiselle ja fyysiselle kehitykselle sekä merkittävä terveydenhuollon väline nuorille ja hieman vanhemmille;

30. kehottaa jäsenvaltioita suosimaan lisätoimia, joilla edistetään urheilua ja liikuntaa merkittävänä tekijänä kansallisten koulutusstandardien nostamisessa, ja hyödyntämään täysimääräisesti yhteisön ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet, jotka liittyvät liikkuvuuteen kaikilla koulutustasoilla, ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

31. suosittaa, että jäsenvaltiot ottavat huomioon nuorten urheilijoiden tarpeen saada ”kahden uran” koulutusta kiinnittäen erityistä huomiota nuorimpien koulutukseen sekä tarjoavat korkealaatuisia paikallisia harjoittelukeskuksia urheilijoiden henkisten, koulutukseen liittyvien ja ammatillisten etujen valvomiseksi, mitä varten tarvitaan tiukempia valvontatoimia ja säännöllistä koulutuksen tarkkailua sen laadun takaamiseksi, sekä tarjoavat korkealaatuisia paikallisia harjoittelukeskuksia urheilijoiden henkisten, koulutukseen liittyvien ja ammatillisten etujen valvomiseksi;

32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan ennaltaehkäiseviä toimia nuorten urheilijoiden osalta sekä heidän terveystarkastuksiaan ja varmistamaan, että lasten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen sisältämiä kaikkia oikeuksia noudatetaan;

33. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen myöntää eurooppalainen palkinto kouluille, jotka aktiivisesti tukevat ja edistävät liikuntaa osana opetusohjelmaa;

34. katsoo komission tavoin, että nuoriin lahjakkaisiin urheilijoihin sijoittaminen on erittäin tärkeää urheilun kestävälle kehitykselle, ja uskoo, että urheiluliike kohtaa todellisen haasteen pelaajien paikallisen koulutuksen takaamisessa; uskoo, että omassa seurassa valmennettuja pelaajia koskevia UEFA:n sääntöjä voidaan käyttää esimerkkinä muissa liitoissa, sarjoissa ja seuroissa;

35. kehottaa komissiota tunnustamaan laillisiksi toimenpiteet, joilla suositaan koulutusohjelman suorittaneita pelaajia, esimerkiksi asettamalla vähimmäisvaatimuksen paikallisen koulutusohjelman suorittaneiden urheilijoiden lukumäärälle ammattilaisjoukkueissa urheilijoiden kansallisuuteen katsomatta;

36. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan tyttöjen ja poikien hyväksikäyttöä urheilussa sekä lapsikauppaa soveltamalla tiukasti olemassa olevia lakeja ja sääntöjä; katsoo, että oikeusturvaa on lisättävä erityisesti "kasvattipelaajia koskevien sääntöjen" soveltamisen yhteydessä;

37. on pahoillaan siitä, että jäsenvaltioiden hallitusten käytäntönä on myydä koulujen leikkikenttiä asuntorakentamiseen; katsoo, että jäsenvaltioita olisi kannustettava takaamaan, että lapsilla on riittävästi mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja leikkiä liikunnallisia leikkejä koulussa; vaatii, että jäsenvaltiot helpottavat alle 14-vuotiaiden vapaata osallistumista kaikkiin kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin;

38. suosittelee komissiolle ympäristön- ja terveydensuojelun edistämiseen kannustamista eurooppalaisissa urheilutapahtumissa, koska ympäristön- ja terveydensuojelua koskeviin kysymyksiin on kehitettävä monialainen lähestymistapa; panee tyytyväisenä merkille komission päätöksen edistää ekologista hankintapolitiikkaa jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien tahojen kanssa käymässään poliittisessa vuoropuhelussa;

39. tunnustaa urheilun merkityksen terveydensuojelussa ja suosittelee siksi, että lähetysoikeuksien haltijat mainostaisivat itse urheilua pitäen tämän tavoitteen mielessään;

40. huomauttaa, että urheilun ja terveyden välinen yhteys on erittäin huomionarvoinen asia ja että sen vuoksi urheilujärjestöjen ja/tai -yhdistysten sekä terveysrahastojen ja lääkärien välisestä yhteistyöstä on tullut yhä yleisempi käytäntö, joka tuo huomattavasti lisäarvoa terveydenhuollon palveluille ja samanaikaisesti säästää rahaa; pitää erittäin tärkeänä, että nuoria koulutetaan ruoan ja liikunnan välisen suhteen takia tiedostamaan terveellisen ruoan merkitys Euroopan laajuisten tapahtumien, kuten lisäaineettoman ruoan teemapäivän avulla;

41. korostaa liikunnan ja urheilun merkitystä liikalihavuuden hillitsemiseksi ja epäterveellisten elämäntapojen hävittämiseksi, sillä liikunnalla on merkittävä positiivinen vaikutus kansalaisten terveyteen ja toisaalta sairausvakuutuskassojen kulujen vähentämiseen; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että työaikojen piteneminen ja nykyiset työolosuhteet yleisesti ottaen ehkäisevät työntekijöitä liikkumasta säännöllisesti ja omistautumasta urheilulle; kehottaa komissiota kehittämään ja julkaisemaan yhdessä urheiluliittojen kanssa liikuntaa koskevat Euroopan suuntaviivat ja suositukset vuoden 2008 loppuun mennessä;

42. kehottaa jäsenvaltioita luomaan puitteet koulujen ja yliopistojen välisille Euroopan-mestaruuskilpailuille, joiden avulla nuoria valmistettaisiin urheilusuorituksiin ja joilla edistettäisiin kulttuurienvälistä vuoropuhelua;

Sosiaalinen osallisuus ja syrjinnän kieltäminen

43. painottaa, että urheilu on tehokkaimpia välineitä sosiaalisen integraation edistämisessä ja että Euroopan unionin pitäisi siksi edistää ja tukea sitä enemmän esimerkiksi eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten urheilutapahtumien ja vapaa-ajan tapahtumien järjestäjille suunnattujen erityisten ohjelmien avulla; katsoo, että kyseisten mahdollisuuksien olisi koskettava myös erityisesti sellaisten urheilutapahtumien järjestäjiä, jotka edistävät integraatiota ja vammaisten osallistamista; katsoo, että Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota urheilualan merkitykseen kulttuurienvälisen yhteiselon tärkeimpänä näyttämönä ja kulmakivenä vuoropuhelun ja yhteistyön edistämisessä kolmansien maiden kanssa;

44. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan suhtautumatta urheiluun ainoastaan vammattomien etuoikeutena vaan näkemään sen myös tärkeänä välineenä vammaisten kuntouttamisessa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; kannustaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan käytännön toimenpiteitä ja aloitteita, joiden avulla edistetään vammaisten osallisuutta perinteisillä urheilualoilla;

45. panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen kannustaa urheilujärjestöjä ja jäsenvaltioita muokkaamaan urheilun ja koulujen infrastruktuureja vastaamaan paremmin vammaisten tarpeita ja vaatii liikunnanopettajille parempia mahdollisuuksia opiskella liike- ja fysioterapiaa ja näin ollen myös työskennellä lievästi vammaisten opiskelijoiden kanssa heidän tilansa mukaisesti;

46. panee tyytyväisenä merkille komission ja jäsenvaltioiden päätöksen tukea lisätoimia vammaisten hyväksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki urheilijoille varatut sosiaalietuudet ovat yhtäläisesti vammaisurheilijoiden saatavilla;

47. pitää myönteisenä komission kattavaa urheilun valkoista kirjaa; pahoittelee kuitenkin sitä, että sukupuolinäkökohtaa ei huomioida riittävällä tavalla samanarvoisesta työstä saatavan saman palkan osalta sillä naisurheilijat ansaitsevat vähemmän kuin miesurheilijat;

48. panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimyksen ottaa huomioon tasa-arvokysymykset kaikessa urheiluun liittyvässä toiminnassaan ja keskittyä erityisesti parantamaan maahanmuuttajanaisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten urheilumahdollisuuksia, naisten pääsyä päättävään asemaan urheilualalla ja urheiluelämässä vaikuttavien naisten näkyvyyttä tiedotusvälineissä;

49. kehottaa jäsenvaltioita edistämään naisurheilun näkyvyyttä mediassa, jotta esille tulisi naispuolisia roolimalleja ja jotta sukupuoleen perustuvista stereotyypeistä päästäisiin eroon;

50. kehottaa jäsenvaltioita asteittain tehostamaan toimiaan urheilun infrastruktuurien mukauttamiseksi vammaisten, erityisesti vammaisten lasten, sekä ikääntyneiden ja naisten tarpeiden mukaan, koska odotettavissa oleva aktiivinen elinaika pitenee ja koska urheilu on merkittävä fyysisen terveyden ja mielenterveyden ylläpitäjä, jos tällaista infrastruktuuria on mahdollista käyttää, sekä ottamaan opikseen parhaista käytännöistä alalla; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan urheiluun tarkoitettujen julkisten varojen käyttöä ja tarkistamaan, että ne jaetaan tasapuolisesti sekä nais- että miesurheilijoiden edellytysten mukaisesti;

51. painottaa urheilun erityisen merkittävää asemaa epäsuotuisammista oloista tulevien ihmisten, erityisesti maahanmuuttajien, sosiaalisessa osallistamisessa; kehottaa jäsenvaltioita tämän vuoksi sisällyttämään urheilutoimintaa ja -ohjelmia Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettaviin aloitteisiin, jotta epäsuotuisammista oloista tulevat saataisiin paremmin integroitua yhteiskuntaan ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan;

52. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio tunnustaa urheilun merkityksen hyödyllisenä välineenä maahanmuuttajien integroimisessa ja yleisemmin sosiaalisen osallisuuden välineenä; ehdottaa, että mahdollisuutta urheiluun ja integroitumista urheiluinfrastruktuureihin olisi pidettävä osoittimena sosiaalisesta integraatiosta ja näkökohtana sosiaalisen syrjäytymisen analysoinnissa;

53. korostaa alueiden ja paikallisen itsehallinnon merkitystä ammattimaisten ja vapaa-ajan liikuntaan liittyvien urheilutapahtumien järjestämisessä infrastruktuurin luomiseksi sekä urheilun tukemiseksi ja EU:n kansalaisten terveiden elämäntapojen edistämiseksi erityisesti kouluikäisten nuorten osalta;

54. kehottaa urheilujärjestöjä ja jäsenvaltioita ryhtymään mahdollisimman ankariin toimenpiteisiin rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi urheilusta; katsoo, että urheiluareena on ammattilaisurheilijan työpaikka, ja kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, ettei työpaikalla esiinny syrjintää;

Urheilu ja kolmannet maat

55. katsoo, että urheilussa tapahtuvan kehityksen ei pitäisi koskaan johtaa urheilijoiden maahanmuutosta johtuvaan urheilijapulaan kotimaassa, ja kehottaa unionia puuttumaan asiaan kumppanimaiden kanssa käymänsä poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön puitteissa;

56. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ulottamaan vuoropuhelun ja yhteistyön kolmansien maiden kanssa koskemaan sellaisia kysymyksiä kuten kansainväliset pelaajasiirrot, alaikäisten pelaajien hyödyntäminen, doping, urheilun avulla tapahtuva rahanpesu ja suurten kansainvälisten urheilutapahtumien turvallisuus;

57. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tiloja kolmansista maista tulevien urheilijoiden majoitusta varten, kuten ne suunnittelivat äskettäin antamiensa jaksottaista maahanmuuttoa koskevien lausuntojen, liikkuvuutta koskevien kolmansien maiden kanssa tehtyjen kumppanuusjärjestelyjen ja vuonna 2005 laaditun laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan yhteydessä;

58. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sovittamaan toimensa yhteen Yhdistyneiden Kansakuntien, jäsenvaltioiden, paikallisviranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten tahojen nykyisten ohjelmien kanssa käsitellessään urheilua EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkojen puitteissa;

Poliisitoiminta urheilutapahtumissa

59. kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan poliisivoimia, kannattajia koskevia aloitteita, paikallisia väkivallanvastaisia ryhmiä ja asiantuntijoita ja urheilusta vastaavia viranomaisia jakamaan keskenään riskikannattajiin liittyviä parhaita toimintatapoja ja operationaalisia tietoja väkivallan, rasismin ja muukalaisvihan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi urheilutapahtumissa; kehottaa lisäksi kaikkia osapuolia omaksumaan aktiivisen roolin, asettamaan välittömiä ja entistä ankarampia rangaistuksia rasismille ja väkivallanteoille niin kentällä kuin katsomoissakin sekä hyödyntämään kilpailunjärjestäjien ja seurojen aiempaa kokemusta alalta sekä kotimaassa että Euroopan tasolla ja näin varmistamaan, että julkiset viranomaiset ja kilpailunjärjestäjät täyttävät vähimmäisvaatimukset täytäntöönpanomenettelyiden ja otteluiden turvallisuussuunnitelmien osalta; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen perustaa eurooppalaiset poliisivoimat merkittävänä askeleena tähän suuntaan; korostaa, että on tarpeen luoda olosuhteet kattavammalle lähestymistavalle, ottaen kaikki asianomaiset tahot mukaan strategiaan, jota vahvistetaan vastaamaan haasteisiin muilla kuin hillitsevillä näkökohdilla ja keskittyen erityisesti koulutukseen ja ammattikoulutukseen;

60. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan urheilun alalla täytäntöön rajatylittävää poliisiyhteistyötä koskevan tiedustelutietoihin perustuvan politiikan, johon kuuluu tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa eri turvallisuusyksikköjen kesken siten, että vapautta, perusoikeuksia ja tietosuojasäännöksiä noudatetaan;

61. kiinnittää erityistä huomiota arvokkaaseen kokemukseen, jota on saatu jalkapallon kansallisten tiedotuspisteiden (NFIP; ne ovat vastuussa rajatylittävien poliisitietojen vaihdon koordinoinnista ja helpottamisesta, mukaan lukien riskien arviointi ja mahdollisesti vaarallisia kannattajia koskeva tiedot) ja kansainvälisen poliisiyhteistyön käsikirjan avulla; näillä voi olla keskeinen asema tässä tiedustelutietoihin perustuvassa politiikassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötään ja tarvittaessa edelleen kehittämään ja ajanmukaistamaan tätä lähestymistapaa;

62. panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen torjua väkivaltaa urheilutapahtumien yhteydessä ja suosittelee kehittämään toimenpiteitä väkivallan torjumiseksi koululiikunnassa;

63. pitää myönteisenä kansallisella ja Euroopan tasolla tapahtunutta kehitystä seurojen lisenssijärjestelmän suhteen, ja katsoo, että tällaisiin järjestelmiin olisi sisällytettävä myös määräyksiä, jotka liittyvät rasismin, muukalaisvihan ja väkivallan ehkäisemiseen sekä alaikäisten suojeluun ja perusoikeuksien kunnioittamiseen;

Taloudelliset näkökohdat

64. kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita antamaan lainsäädäntöehdotuksia ja/tai vahvistamaan nykyisiä säännöksiä ja kiinnittämään erityistä huomiota teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen kaupallisessa viestinnässä sekä tavaramerkkien ja kuva-, nimi- ja mediaoikeuksien yhteydessä ja muihin urheilutapahtumien järjestäjien tarjoamiin oheistuotteisiin urheilualan talouden suojelemiseksi kunnioittaen samalla oikeutta lähettää lyhyitä otteita audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin mukaisesti sekä urheilun itsestään jatkuvaa ja tasapainoista kehitystä vaarantamatta asianmukaista tasapainoa urheilujärjestöjen oikeutettujen huolien ja yleisön tarpeiden välillä liittyen mahdollisuuksiin saada ja luoda puolueetonta, runsassisältöistä ja ajankohtaista tietoa kirjoitetussa ja kuvallisessa muodossa sekä äänitteinä; korostaa, että lisäksi on tärkeää varmistaa, että EU:n sisällä vastaanottajille taataan etäyhteydet muissa jäsenvaltioissa järjestettäviin urheilutapahtumiin; katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission olisi puututtava ensisijaisena ongelmana erityisesti niin kutsuttuun väijytysmarkkinointiin, internetissä leviävään piratismiin ja laittomaan vedonlyöntiin;

65. tunnustaa kaikkien viestinten oikeuden saada tietoa ja raportoida järjestetyistä yleisesti merkittävistä urheilutapahtumista ja näin taata suuren yleisön oikeuden saada tietoonsa tällaisia uutisia ja tietoja; tunnustaa jäsenvaltioiden oikeuden ryhtyä toimenpiteisiin suojellakseen oikeutta tiedonsaantiin ja taatakseen yleisölle kattavat mahdollisuudet nähdä yhteiskunnalle merkittävät kansalliset tai muut urheilutapahtumat, kuten olympialaiset sekä jalkapallon maailman- ja Euroopan mestaruuskilpailut;

66. toistaa tukensa jäsenvaltioille sellaisia yleisön kannalta erittäin merkittäviä tapahtumia koskevan luettelon laatimisessa, jotka pitäisi lähettää vapaasti katsottavilla kanavilla audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin 3 a artiklan mukaisesti, ja tuomitsee FIFAn oikeustoimet tässä yhteydessä;

67. suosittaa, että jäsenvaltiot, kansalliset urheiluliitot ja liigat ottavat käyttöön mediaoikeuksien kollektiivisen myynnin (mikäli näin ei ole jo tehty); katsoo, että solidaarisuussyistä seurojen, myös pienimpien, liigojen, samoin kuin ammattilais- ja amatööriurheilun välillä olisi oltava oikeudenmukainen tulonjako, jotta vältetään tilanne, jossa pelkästään suuret urheiluseurat hyötyisi mediaoikeuksista;

68. pitää myönteisenä sitä, että komissio on tunnustanut kollektiivisen myynnin välineeksi urheilun suuremman sisäisen yhteisvastuullisuuden saavuttamiseen, ja sitä, että se vaatii yhteisvastuullisuutta koskevien mekanismien luomista ja ylläpitoa; kehottaa niitä sarjoja, joilla ei vielä ole käytössään kyseisiä mekanismeja, ottamaan ne käyttöön ja kehottaa komissiota hyväksymään mediaoikeuksien kollektiivisen myynnin EU:n kilpailulainsäädäntöä yleisesti vastaavana toimena ja toisaalta tekemään ryhmäpoikkeuksen urheilun mediaoikeuksien kollektiivisen myynnin osalta ja varmistamaan siten oikeusvarmuuden sekä urheilutapahtumien järjestäjille että mediasijoittajille;

69. toteaa, että urheilussa on taattava kilpailijoiden keskinäinen riippuvuus ja tarve varmistaa kilpailutulosten epävarmuus, millä voidaan perustella se, että urheilujärjestöt panevat täytäntöön urheilutapahtumien tuottamista ja myyntiä markkinoilla koskevat erityiset puitteet; katsoo kuitenkin, että nämä erityispiirteet eivät oikeuta tekemään poikkeusta EU:n kilpailulainsäädännöstä missään urheiluun liittyvässä kaupallisessa toiminnassa;

70. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan entisestään urheilualaan liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia ja vaatii käytännön toimia urheilutapahtumien järjestäjien teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi tulosten ja koko urheilutapahtuman osalta;

71. kehottaa komissiota kiinnittämään riittävästi huomiota piratismiin urheilualalla, kun se laatii strategiaansa verkkosisältöön sekä piratismin torjuntaan liittyvillä aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan urheilualan oikeuksia Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) ja kolmansien maiden kanssa käymässään vuoropuhelussa;

72. ottaa huomioon, että suurten urheilutapahtumien pääsylippujen kysyntä ja tarjonta eivät usein vastaa toisiaan, mikä on haitallista kuluttajille; korostaa, että kuluttajien edut olisi otettava täysimääräisesti huomioon lippujen jakelua järjestettäessä ja että syrjimätön ja oikeudenmukainen lipunmyynti olisi varmistettava kaikilla tasoilla;

73. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään eurooppalaisen tilastomenetelmän urheilun taloudellisten vaikutusten mittaamista varten perustaksi kansallisille urheilua koskeville tilastoille ja mahdollisesti myöhemmin urheilun eurooppalaista satelliittitilinpitoa varten;

74. kehottaa komissiota sisällyttämään lähitulevaisuuden suunnitelmiinsa arvioinnin laatimisen siitä, kuinka urheilu vaikuttaa suoraan BKT:een, kehitykseen ja työllisyyteen sekä epäsuorasti koulutuksen, alueelliseen kehityksen sekä koko EU:n paremman houkuttelevuuden vaikutuksella Lissabonin agendaan;

75. suosittaa, että jäsenvaltiot hyödyntävät entistä tehokkaammin urheilun tarjoamia mahdollisuuksia työpaikkojen luomisessa, talouskasvun edistämisessä ja erityisesti epäsuotuisten alueiden elvyttämisessä ja että jäsenvaltiot sekä unioni osoittavat tukea urheilulle nykyisten EU:n rahoitusohjelmien kautta, ja painottaa tässä yhteydessä, että urheilulla voidaan edistää merkittävästi sosiaalista osallisuutta; tunnustaa mediaoikeuksista ja muista immateriaalioikeuksista saatujen tulojen merkityksen elvyttämiseen ja yhteisön hankkeisiin liittyvien menojen lisääntyessä;

76. kehottaa jäsenvaltioita järjestämään komission avustuksella jäsenvaltioiden välistä ja urheiluliittojen kanssa toteutettavaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa suurten urheilutapahtumien järjestämisestä edistääkseen kestävää taloudellista kehitystä, kilpailua ja työllisyyttä;

77. ehdottaa tehokkaan mekanismin perustamista rajat ylittävän ja alueiden välisen yhteistyön tukemiseksi, jotta voitaisiin paremmin käyttää hyväksi urheilutapahtumiin liittyviä infrastruktuuri-investointeja; ehdottaa lisäksi, että urheilun edistämiseen kannustettaisiin eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien avulla, joista on säädetty eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. heinäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1082/2006(9);

78. tukee ammatti- ja amatööriurheilun solidaarisuuden vahvistamista tukemalla pieniä seuroja, edistämällä koululiikuntaa ja kehittämällä asiaankuuluvia paikallisia infrastruktuureja; panee tyytyväisenä merkille, että komissio tunnustaa tietyt harrastelijaurheilun sekä voittoa tavoittelemattoman ja vapaaehtoistyöhön perustuvan urheilutoiminnan kohtaamat haasteet, ja pyytää, että ne otettaisiin huomioon kaikissa tulevan urheilupolitiikan talousnäkökohdissa;

79. kehottaa komissiota auttamaan säilyttämään harrastelijaurheilun rahoituslähteiden säilyttämiseksi harrastelijaurheilun nykyisen julkisen rahoitusjärjestelmän, joka perustuu valtion omistamiin tai sen lisenssillä toimiviin yleishyödyllisiin rahapeli- ja arpajaiselimiin;

80. odottaa kiinnostuneena, millaiset tulokset saadaan riippumattomasta tutkimuksesta, joka koskee ruohonjuuritason urheilun ja kaikille suunnatun urheilun yksityistä ja julkista rahoitusta jäsenvaltioissa sekä alalla alati tapahtuvien muutosten vaikutuksia;

81. ilmaisee huolensa rahapeli- ja arpajaismarkkinoiden mahdollisesta vapauttamisesta; katsoo, että olisi asianmukaista käyttää tällaisista rahapeleistä saadut varat yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ammattilais- ja amatööriurheilun jatkuva rahoittaminen mukaan luettuna; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sääntelytoimia, joiden avulla varmistetaan urheilun suojelu kaikilta vedonlyöntipelien huonoilta vaikutuksilta; kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksen, jossa selvitetään mahdolliset vaikutukset yhteiskuntaan ja urheiluun, mikäli rahapeli- ja veikkausmarkkinat vapautettaisiin kokonaan sääntelystä, ja jossa määritetään mahdolliset valvontamekanismityypit kuluttajien suojelemista varten;

82. kehottaa komissiota esittämään aloitteen, jonka puitteissa taattaisiin tahraton urheiluun liittyvä vedonlyöntiala Euroopan unionin alueella, estettäisiin väärinkäyttö ja lahjonta ja kunnioitettaisiin tapahtumien järjestäjien oikeuksia; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan urheilu- ja vedonlyöntialan kanssa mahdollisuuden luoda toimivat, tasapuoliset ja kestävät puitteet sen varmistamiseksi, että kaikki urheilulajit Euroopassa välttyvät laittomilta vedonlyöntimenettelyiltä ja että yleisön luottamus niihin palautetaan;

83. huomauttaa, että jäsenvaltiossa käytössä oleva syrjivä verotuskäytäntö, joka suosii urheilijoita, saattaa vääristää kilpailua;

84. painottaa yhdessä komission kanssa, että jatkossakin on tarjottava mahdollisuus alempaan arvonlisäveroon urheilutapahtumien yhteydessä, kun otetaan huomioon niiden tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä ja niiden tiiviit yhteydet paikallisyhteisöön;

85. rohkaisee urheilujärjestöjä investoimaan tiettyyn urheilulajiin liittyvistä myydyistä mediaoikeuksista ja sijoituksista kertyneet tulot uudelleen siten, että tällainen investointi kohdennetaan suoraan kyseisen urheilulajin vapaaehtoistyön ja voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoittamiseen ja tukemiseen;

86. katsoo, että on tärkeää myöntää voittoa tavoittelemattomien urheilujärjestöjen erityispiirteet ja korostaa, että on syytä huomioida yhteisön lainsäädännössä tehty ero voittoa tavoittelemattomien vapaaehtoisjärjestöjen ja voittoa tavoittelevien yritysten välillä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota yhdessä määrittelemään merkittävimmät haasteet, joita voittoa tavoittelemattomat urheiluyhdistykset kohtaavat, ja niiden tarjoamat pääasialliset palvelutyypit;

Urheilijoiden työllisyyttä koskevia kysymyksiä

87. pitää ei-toivottuna, että ammattiurheilijoilla on vähemmän oikeuksia kuin muilla sopimussuhteisilla työntekijöillä, ja pitää siksi tärkeänä, että ammattiurheilijoilla on laajat ja avoimet oikeudet työntekijöinä, mukaan lukien oikeus tehdä tai kieltäytyä tekemästä työehtosopimuksia ja oikeus ammattijärjestöjen jäsenyyteen;

88. vahvistaa, että EU:n syrjimättömyyttä koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan perustasolla Euroopan urheilualaan, ja kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki poikkeamat urheilun erityisluonteen takia ovat edelleen sekä sallittuja että soveltamisalaltaan rajoitettuja; katsoo, että urheilun erityispiirteet huomioon ottaen on tiettyjä tahoja, joiden osalta vapaan liikkuvuuden rajalliset ja suhteelliset rajoitukset voivat olla asianmukaisia, hyödyllisiä ja tarpeellisia urheilun edistämiseksi jäsenvaltioissa;

89. kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että niiden lainsäädännöt mukautetaan yhteisön lainsäädännön mukaisiksi Euroopassa tapahtuvien siirtojen osalta ja että niissä otetaan huomioon urheilun erityisluonne ja muut tärkeät periaatteet, kuten sopimuksellisen vakauden sekä kilpailujen vakauden säilyminen;

90. kehottaa jäsenvaltioita ja urheiluyhdistyksiä olemaan ottamatta käyttöön uusia sääntöjä, jotka aiheuttavat suoraa kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää (kuten 6 + 5); kannattaa poliittista vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa keinona torjua syrjintää urheilualalla antamalla suosituksia, käymällä jäsenneltyä vuoropuhelua urheilun sidosryhmien kanssa ja tarvittaessa käynnistämällä rikkomismenettelyjä;

91. kehottaa jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia sääntelyelimiä tutkimaan urheilijoiden ja erityisesti Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien alaikäisten urheilijoiden työhönottoon ja työllistämiseen liittyviä korruptio- ja hyväksikäyttöväitteitä;

92. paheksuu sitä, että joidenkin huipputason ammattipelaajien agenttien toiminnassa on havaittu epäterveitä käytäntöjä, jotka ovat johtaneet lahjonta-, rahanpesu- ja alaikäisten pelaajien hyväksikäyttötapauksiin, ja katsoo, että nämä tapaukset vahingoittavat urheilun koko kenttää; uskoo, että pelaajien agentteja koskeva nykyinen taloudellinen tilanne edellyttää, että urheilun hallintoelimet kaikilla tasoilla ja komissiota kuullen parantavat pelaajien agentteja koskevia määräyksiä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan urheilun hallintoelinten pyrkimyksiä säännellä pelaajien agentteja, esittäen tarvittaessa ehdotuksen pelaajien agentteja koskevaksi direktiiviksi; tukee urheiluelämää ja lahjonnan torjunnasta vastaavia viranomaisia edustavia julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joilla edistetään tehokkaiden lahjonnan ehkäisemis- ja torjuntastrategioiden kehittämistä;

93. huomauttaa, että pelaaja-agenttien ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta on säädetty direktiivillä 2005/36/EY(10), jonka mukaan ammatti kuuluu kansallisten sääntöjen soveltamisalaan;

94. vaatii, että maahanmuuttolainsäädäntöä on noudatettava aina hankittaessa nuoria ulkomaisia lahjakkuuksia, ja kehottaa komissiota puuttumaan lapsikauppaa koskevaan ongelmaan ihmiskaupan torjunnasta 19. heinäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS puitteissa ja/tai nuorten työntekijöiden suojelusta 22. kesäkuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/33/EY täytäntöönpanon puitteissa;

95. ehdottaa, että jäsenvaltiot ja urheiluorganisaatiot tekevät yhteistyötä nuorten henkisen ja ruumiillisen terveyden suojaamiseksi levittämällä tietoa nykyisestä lainsäädännöstä, urheilijoiden terveysvakuutuksesta, vahvistamalla vähimmäisvaatimukset ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä;

96. kehottaa urheilulajien ohjaavia elimiä ja seuroja osallistumaan ihmiskaupan torjuntaan

–   allekirjoittamalla urheilun yhteisvastuullisuutta koskevan eurooppalaisen peruskirjan, jolla velvoitetaan allekirjoittajat noudattamaan nuorten ulkomaisten urheilijoiden etsimistä, palkkaamista ja vastaanottoa koskevia hyviä käytäntöjä,

–   luomalla yhteisvastuullisuusrahaston, josta rahoitetaan ehkäisyohjelmia ihmiskaupasta eniten kärsivissä maissa,

–   tarkistamalla pelaajien asemaa ja siirtoja koskevien FIFAn sääntöjen 19 artiklaa alaikäisten suojelun osalta;

97. pitää myönteisenä rohkaisua, jota annetaan kaikille ponnisteluille perustaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevia eurooppalaisia komiteoita urheilun alalla; tukee työnantajien ja työntekijöiden ponnisteluja tällä alalla ja kehottaa komissiota jatkamaan tätä asiaa koskevaa avointa vuoropuheluaan kaikkien urheilujärjestöjen kanssa;

98. tunnustaa komission tukeman työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ansiot arvokkaana välineenä työmarkkinaosapuolten kuulemisen ja työnantajien ja työntekijöiden välisten vakaiden suhteiden edistämisessä sekä urheilun oikeusvarmuuden ja sopimusten vakauden varmistamisessa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sitä, että EPFL ja FIFpro ovat keskinäisesti tunnustaneet toistensa aseman työmarkkinaosapuolina ja että ne ovat yhdessä pyytäneet komissiota perustamaan virallisesti EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käsittelevän ammattilaisjalkapallon alalla toimivan komitean, johon seurat ja UEFA osallistuvat tasavertaisina kumppaneina;

99. katsoo, että pelaaja-agentit olisi otettava mukaan urheilun työmarkkinaosapuolten vahvistettuun vuoropuheluun, minkä avulla voitaisiin yhdessä paremman sääntelyn ja agenttien eurooppalaisen lisenssijärjestelmän kanssa ehkäistä agenttien epäasianmukaista toimintaa koskevia tapauksia;

EU:n urheilurahoitus

100.     pyytää, että vuoden 2009 talousarvioon sisällytetään erityinen budjettikohta urheilun valmistelutoimille; tunnustaa, että ohjelmaa on valmisteltava valmistelutoimenpiteiden avulla vuodesta 2009 alkaen, koska Lissabonin sopimuksen 149 artiklalla säädetään urheilun edistämistoimenpiteistä ja koska urheilua koskeva EU:n erityinen rahoitusohjelma ei ole toiminnassa ennen vuotta 2011 edellyttäen, että kaikki 27 jäsenvaltiota ratifioivat Lissabonin sopimuksen;

101.     pyytää aloittamaan ”Pierre de Coubertin” toimintasuunnitelmassa mainittujen monilukuisten toimien täytäntöönpanoprosessin;

102.     panee tyytyväisenä merkille ajatuksen EU:n urheilupolitiikan ohjelmasta, joka perustuisi Lissabonin sopimuksen säännöksiin, ja odottaa komission ehdotusta aiheesta;

103.     kehottaa komissiota ryhtymään valmisteleviin toimiin sosiaalisen osallisuuden ja urheilun alalla keskittymällä sellaisiin hankkeisiin, joilla on selkeästi eurooppalaista lisäarvoa, ja kehottaa komissiota tukemaan tämän perusteen täyttäviä hankkeita, esimerkiksi vammaisurheilun aloitetta ”Special Olympics Unified Sports”; kehottaa komissiota kohdistamaan vastaisuudessa osan kaikista urheiluun liittyvistä valmistelutoimistaan alaikäisten suojeluun;

104.     kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan tukiohjelmien luomista opiskelijoille, jotka ovat erityisen lahjakkaita urheilussa;

105.     pyytää komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan osana kestävän kehityksen strategiaa Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitusta urheiluun liittyville infrastruktuureille ja hankkeille ja vahvistamaan mahdollisuuden käyttää uusia rahoitusvälineitä (muun muassa Jeremie ja Jessica);

106.     kehottaa komissiota ottamaan urheilun paremmin huomioon nykyisissä EU:n toimintatavoissa ja rahoitusohjelmissa sekä raportoimaan asiassa tapahtuneesta edistyksestä useamman kerran vuodessa;

0

0        0

107.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä eurooppalaisille ja kansallisille urheiluliitoille, sarjoille ja kilpailuille.

(1)

EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(2)

EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(3)

EYVL C 200, 30.6.1997, s. 252.

(4)

EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 605.

(5)

P6_TA(2007)0100.

(6)

P6_TA(2007)0503.

(7)

EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 590.

(8)

EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 143.

(9)

EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.

(10)

EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.


PERUSTELUT

A. Urheilun yhteiskunnalliset tehtävät

Urheilussa on kyse merkittävästä sosiaalisesta hyödykkeestä ja ilmiöstä. Useille urheilutapahtumiin osallistuville tai niitä seuraaville urheilu onkin yksi tärkeimmistä vapaa-ajanviettotavoista.

Urheilun mukanaan tuomat edut eli sellaisten arvojen toteutuminen kuin vastuu, yhteisvastuullisuus, suvaitsevaisuus, reilu kilpailu, joukkuehenki ja samanaikaisesti toisten kunnioittaminen voidaan siirtää suoraan jokapäiväiseen elämäämme. Urheilu edistää EU:n kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja vaikuttaa myönteisesti aktiiviseen kansalaisuuteen.

Yleisesti ottaen liikunnan puutteella on kielteisiä vaikutuksia EU:n kansalaisten terveyteen, sillä se lisää ylipainoisuutta, lihavuutta ja useita kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta. Kielteistä on myös, että se rasittaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltomenoja ja taloutta.

Tällä hetkellä urheiluun sovellettavassa yhteisön säännöstössä säädetään, että kaikkien urheiluliittojen yhtiösääntöjen on oltava yhteisön lainsäädännön mukaisia. Unionin politiikoilla on jo huomattavia ja yhä suurempia vaikutuksia useilla urheiluun liittyvillä aloilla. Komissiolta on pyydetty uusien toimien ehdottamista urheilun alalla, joten uudistussopimuksessa on luotava sopivat puitteet, jotta se voi hoitaa kyseisen tehtävänsä asianmukaisesti. Kaikkien komission ehdottamien toimien on luonnollisesti perustuttava eri sidosryhmien kanssa käytävään sosiaaliseen vuoropuheluun.

Nykyinen Pierre de Coubertinin (ranskalainen paroni, joka pyrki edistämään olympialaisten henkeä, reilua kilpailua, rauhaa ja kansojen sovintoa) mukaan nimetty toimintasuunnitelma sisältää konkreettisia ehdotuksia yhteisön tasolla toteutettavista toimista. Kuten Pierre de Coubertin korosti, ”urheilu on osa jokaisen miehen ja naisen perintöä, eikä sen puutetta voi mitenkään korvata”. Toimintasuunnitelmaan kuuluu 53 komission käynnistämää ja tukemaa konkreettista toimea.

Euroopan kansalaisten osallistuminen urheilutoimintaan

Kaikilla EU:n kansalaisilla on oltava mahdollisuus harrastaa urheilua riippumatta sukupuolesta, rodusta, iästä, vammaisuudesta, uskonnosta tai vakaumuksesta, sukupuolisesta suuntautumisesta taikka sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta.

Voittoa tavoittelemattomista urheiluseuroista riippuvaisen amatööriurheilun tunnustaminen edistää aktiivista kansalaisuutta. Vaikka amatööriurheilu kehittyykin pääasiassa kouluissa ja yliopistoissa, sen yleistyminen riippuu myös tietyistä urheiluseuroista. Tämän vuoksi sille on annettava myös pedagoginen arvo. Jäsenvaltioiden on myös tästä syystä sitouduttava myöntämään rahoitusta urheilualan korkeakouluille, jotta alalla voidaan suunnitella tutkimukseen keskittyviä erityisohjelmia ja edistää urheiluun liittyviä tieteenaloja.

Toisaalta valtion ei tule toimia ammattilaisurheilun rahoittajana vaan määrätä sitä koskevat säännöt ja valvoa, että ne pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja niitä noudatetaan. Lisäksi valtion on luotava taloudellisia kannusteita ja sellaiset olosuhteet, että urheilutapahtumien tuotannonala voi kehittyä nopeasti, kuitenkin vapaata markkinataloutta noudattaen.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös ammattilaisurheilijoihin, joiden elämä ei ole kovin helppoa ja työura melko lyhyt. Heidän noudattamansa harjoittelutahti on uuvuttava, harjoitusohjelmat vaativia ja niillä on usein kielteisiä vaikutuksia urheilijoiden terveyteen. Tätä ei pidä unohtaa.

Väkivalta urheilutapahtumissa ja doping

Väkivallan, rasismin ja muukalaisvihan ehkäiseminen ja torjuminen urheilutapahtumissa kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Se, että poliisivoimat ja urheilusta vastaavat viranomaiset jakaisivat keskenään riskikannattajiin liittyviä parhaita toimintatapoja ja operationaalisia tietoja, olisi merkittävä edistysaskel tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Kilpailun raakuus, joka edellyttää maksimaalisia suorituksia ja kuria, liittyy dopingiin, joka rikkoo avoimen ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatetta. Euroopan tasolla dopingin torjunnassa on otettava huomioon sekä lainvalvontaan että terveyteen ja ennaltaehkäisyyn liittyvät näkökohdat. Dopingin torjumisessa kannatamme komission suositusta, jonka mukaan laittomilla dopingaineilla käytävään kauppaan on suhtauduttava samalla tavalla kuin laittomien huumausaineiden kauppaan. Toisaalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että nuoret urheilijat saavat entistä paremmin tietoa ja koulutusta dopingaineista ja sellaisista reseptilääkkeistä, jotka voivat sisältää vastaavia aineita, sekä niiden vaikutuksista terveyteen.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös naisiin urheilun alalla. Sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat on sisällytettävä kaikkiin urheilua koskeviin toimiin, joiden yhteydessä on painotettava erityisesti maahanmuuttajanaisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten urheilumahdollisuuksia, naisten pääsyä päättävään asemaan urheilualalla ja urheiluelämässä vaikuttavien naisten näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Näillä toimilla on lisäksi ratkaiseva asema, kun on kyse vammaisten mahdollisuudesta osallistua kaikkeen urheilutoimintaan. Jäsenvaltioiden on suojeltava heikossa asemassa olevia ryhmiä, kuten vammaisia, ja helpotettava heidän mahdollisuuksiaan harrastaa urheilua rakentamalla asianmukaisia infrastruktuureja.

B. Urheilun taloudellinen ulottuvuus

Urheiluala kehittyy nopeasti ja se voi edistää kasvua ja työllisyyttä koskevien Lissabonin tavoitteiden saavuttamista. Itävallan puheenjohtajuuskauden aikana vuonna 2006 julkaistu tutkimus osoitti, että urheiluala oli tuottanut 407 miljardin euron lisäarvon eli 3,7 prosenttia unionin BKT:sta ja sillä oli luotu 15 miljoonaa työpaikkaa, mikä vastaa 5,4 prosenttia työvoimasta.

Urheilun käsitteen selkeän määritelmän puuttuminen 27 jäsenvaltiossa on kuitenkin saanut aikaan rahoituksellisen tyhjiön. Jäsenvaltiot eivät ole päättäneet, onko urheilussa kyse yleishyödyllisistä palveluista, joiden perusteella voitaisiin perustella tiettyjä taloudellisia etuja (esimerkiksi verokevennykset).

Tämän vuoksi eurooppalaisen tilastomenetelmän kehittäminen urheilun taloudellisten vaikutusten mittaamista varten perustaksi kansallisille urheilua koskeville tilastoille voisi mahdollisesti myöhemmin johtaa urheilun eurooppalaiseen satelliittitilinpitoon. Tällaisen menetelmän ansiosta olisi entistä helpompi määritellä eri aloja, kuten matkailu, rakentaminen ja työllisyys, joihin urheilulla on taloudellisia vaikutuksia.

Urheilujärjestöt saavat rahoitusta useasta eri lähteestä (esimerkiksi seuramaksut ja lipputulot, mainonta ja sponsorointi, mediaoikeudet, urheiluliittojen sisäinen tulonsiirto, tuotemyynti, julkinen tuki jne.). Kuitenkin myös rahapelit ovat merkittäviä tulonlähde, erityisesti kun on kyse amatööriurheilusta. Lisäksi on tärkeää, että alalla säilytetään valtion monopoli, mikäli halutaan varmistaa, että urheilu ja kulttuuri saavat rahoitusta.

On tutkittava myös taloudellista haastetta, joka koskee voittoa tavoittelemattomia urheilujärjestöjä ja niiden tarjoamien palvelujen keskeisiä ominaispiirteitä. Komissio on sitoutunut määrittelemään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa näiden järjestöjen pääasialliset ongelmat, sillä yksilöurheilu valtaa alaa järjestäytyneeltä joukkueurheilulta, minkä vuoksi amatööriurheiluseurojen vapaaehtoistyövoiman määrä pienenee jatkuvasti.

C. Urheilualan organisoituminen

Urheilua koskevassa eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa pidetään usein hyvin tärkeänä niin sanottua ”eurooppalaista urheilumallia”. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset, jotka ovat samat suurimmassa osassa jäsenvaltioita (lisääntyvä kaupallistuminen, julkisten menojen haasteet, osallistujien kasvava määrä ja vapaaehtoistyöntekijöiden määrän polkeminen paikallaan), ovat aiheuttaneet uusia haasteita urheiluelämän organisoitumiselle Euroopassa.

Urheilun erityisluonnetta Euroopassa voidaan tutkia kahdelta kannalta: a) urheilun ja siihen sovellettavien sääntöjen erityisluonne ja b) urheilurakenteiden erityisluonne (urheilujärjestöjen itsenäisyys ja moninaisuus, urheilun organisoituminen kansalliselta pohjalta sekä yhden ainoan lajikohtaisen liiton periaate jne.).

Urheilun ja kilpailujen organisoituminen kansalliselta pohjalta on osa eurooppalaisen urheiluelämän historiallista ja kulttuurista taustaa ja se on Euroopan kansalaisten toiveiden mukaista. Etenkin maajoukkueet ovat merkittäviä sekä identiteetin kannalta että solidaarisuuden varmistamiseksi urheilun ruohonjuuritason kanssa.

Urheilun organisoinnin luonteesta johtuen Euroopan tason urheilurakenteet eivät tavallisesti ole yhtä kehittyneitä kuin kansallisen ja kansainvälisen tason rakenteet. Lisäksi eurooppalainen urheiluelämä on yleensä järjestäytynyt koko maanosan laajuisesti eikä 27 jäsenvaltion unionin rakenteiden pohjalta.

Unioni tunnustaa lisäksi urheilujärjestöjen ja urheilun edustusrakenteiden, kuten liigojen riippumattomuuden. Unionissa on luotava kuitenkin vähimmäissäännöt, mikäli halutaan, että kyseisiä järjestöjä koordinoidaan entistä paremmin ja tehokkaammin.

Komissio on vahvistanut, että se hyväksyy vapaan liikkuvuuden periaatteeseen sovellettavat vähäiset ja oikeasuhteiset rajoitukset, etenkin kun on kyse a) oikeudesta valita kansallisia urheilijoita maajoukkuekilpailuihin, b) tarpeesta rajoittaa EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevien kilpailijoiden määrää ja c) pelaajasiirtojen määräaikojen asettamisesta joukkueurheilussa.

Pelaaja-agentit

Puhtaasti eurooppalaisten pelaajamarkkinoiden kehittyminen ja pelaajien palkkatason nousu joissakin lajeissa ovat johtaneet sellaisten pelaaja-agenttien toiminnan kasvuun, joiden palveluja käytetään myös sopimusten neuvottelemista ja allekirjoittamista varten. Urheilu on vahvasti kansainvälinen ala, ja siksi siihen liittyvään lahjontaan sisältyy usein valtioiden välisiä näkökohtia. Euroopan laajuisen lahjonnan ongelma on pyrittävä ratkaisemaan Euroopan tason toimilla. Koska urheilun kielteiset näkökohdat ovat vähäisempiä siitä saataviin etuihin nähden, on toimittava yhdessä urheilun lisäarvon esiintuomiseksi.

Tiedotusvälineet

Televisiointioikeuksista on tullut ammattilaisurheilun tärkein tulonlähde Euroopassa ja toisaalta urheilun mediaoikeudet takaavat monille mediaoperaattoreille sisällön saannin.

Euroopan parlamentti suosittaa, että jäsenvaltiot sopivat mediaoikeuksien myynnin yhteisestä käytännöstä, jotteivät pelkästään suuret urheiluseurat hyötyisi niistä, ja myöntää seurojen, myös pienimpien, samoin kuin ammattilais- ja amatööriurheilun välisen oikeudenmukaisen tulonjaon tärkeyden. Lisäksi oikeuksien kollektiivinen myynti saattaa olla merkittävää tulonjaon kannalta ja siten se voi parantaa urheilun sisäistä yhteisvastuullisuutta.


talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (27.3.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Valmistelija: Eoin Ryan

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  tukee komission johtopäätöksiä, erityisesti sitä, että urheilu on nopeasti kasvava ala, jonka makrotaloudelliset vaikutukset aliarvioidaan ja joka voi osaltaan edistää kasvua ja työllisyyttä koskevien Lissabonin tavoitteiden saavuttamista; painottaa urheilun merkittävää vaikutusta muihin talous- ja sosiaalialojen toimintoihin;

2.  tukee komission ehdotuksia, jotka koskevat urheilun taloudellista merkitystä; viittaa myös tässä yhteydessä urheilun merkittävään sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan; ottaa huomioon, että kaupallinen menestys ja urheilun reilun pelin henki ovat yhteensopivia ja toisiaan hyödyttäviä; tunnustaa urheilun taloudellisen arvon ja teollis- ja tekijänoikeuksien lisenssien ja suojelun välisen yhteyden;

3.  kehottaa lisäksi arvioimaan urheilun tehtävää tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon sen suuren merkityksen eurooppalaisessa yhteiskunnassa terveydenhoidon, lastenkasvatuksen, koulutuksen, sosiaalisen integroinnin ja kulttuurin osalta; huomauttaa tässä yhteydessä erityisesti vapaaehtoistyön osuudesta alalla ja sen merkittävästä vaikutuksesta taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen;

4.  painottaa Euroopan urheilutalouden nopeasti muuttuvaa luonnetta, mikä johtuu siitä, että se perustuu yhä enemmän innovatiiviseen urheilusisältöön tehtäviin sijoituksiin ja innovatiivisen urheilusisällön tuottamiseen digitaalisten teknologioiden avulla; tunnustaa tarpeen torjua teollis- ja tekijänoikeuksien ja goodwill-arvon heikentämistä ja vähentää piratismia ja mahdollisuuksia laittomaan toimintaan Internetissä;

5.  tunnustaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön urheilun taloudelliseen ulottuvuuteen sovellettavien EU:n kilpailusääntöjen ja vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen osalta ja kunnioittaa sitä; korostaa, että kaupallisten sopimusten, jotka koskevat urheiluun liittyviä immateriaalioikeuksia (mukaan lukien sopimukset, jotka käsittelevät urheiluun liittyviä televisio- ja uusmediaoikeuksia), on oltava täysin Euroopan yhteisöjen kilpailulainsäädännön mukaisia ja että niistä on neuvoteltava ja ne on toteutettava avoimesti, mutta tähän liittyen katsoo, että urheilulähetysten on oltava laajimman mahdollisen ihmisjoukon saavutettavissa mahdollisimman monien viestimien ja foorumien välityksellä, maksuttomat kanavat mukaan luettuina, direktiivin 89/552/ETY(1) (audiovisuaaliset mediapalvelut) 3 j artiklan mukaisesti;

6.  katsoo, että siitä johtuen, että on hankalaa erottaa kilpailulainsäädäntöä koskevat näkökohdat puhtaasti urheilullisista näkökohdista, tietyt tilanteet on ratkaistava tapauskohtaisesti; vastustaa siksi kaikkia pyrkimyksiä soveltaa urheiluun ryhmäpoikkeuksia EY:n kilpailusääntöjen osalta ja kehottaa lisäksi komissiota tunnustamaan, että EY:n kilpailulainsäädäntö koskee ainoastaan urheilujärjestöjen taloudellista toimintaa;

7.  kehottaa komissiota myöntämään enemmän rahoitusta sen nykyisten ohjelmien kattamille urheiluun liittyville hankkeille ja tarjoamaan uusia rahoitusvälineitä, jotka kohdistetaan urheiluun liittyviin kysymyksiin;

8.  rohkaisee urheilujärjestöjä investoimaan tiettyyn urheilulajiin liittyvistä myydyistä mediaoikeuksista ja sijoituksista kertyneet tulot uudelleen siten, että tällainen investointi kohdennetaan suoraan kyseisen urheilulajin vapaaehtoistyön ja voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoittamiseen ja tukemiseen;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio tunnustaa tietyt harrastelijaurheilun sekä voittoa tavoittelemattoman ja vapaaehtoistyöhön perustuvan urheilutoiminnan kohtaamat haasteet, ja pyytää, että ne otettaisiin huomioon kaikissa tulevan urheilupolitiikan talousnäkökohdissa;

10. ottaa huomioon, että komissio ymmärtää ruohonjuuritason urheilun ja kansanliikunnan tuen tärkeyden ja pyytää siksi komissiota kehittämään Euroopan yhteisöjen kilpailua ja sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön (kuten valtiontukea koskevat säännöt) soveltamiseen selvät ohjeet, joista käy ilmi, minkälaista julkista rahoitusta voidaan myöntää urheilun sosiaalisen, kulttuurisen ja kasvatuksellisen tehtävän täyttämiseksi; pyytää siksi komissiota pohtimaan, millaisia mahdollisuuksia nykyiset eurooppalaiset tukiohjelmat tarjoavat urheilun edistämiseksi; panee lisäksi merkille, että urheilun suojelulla ja edistämisellä on joissakin jäsenvaltioissa perustuslaillinen erityisasema, minkä takia urheilun toiminnallinen elinkelpoisuus on taattava;

11. huomauttaa, että urheilun ja terveyden välinen yhteys on erittäin huomionarvoinen asia ja että sen vuoksi urheilujärjestöjen ja/tai -yhdistysten sekä terveysrahastojen ja lääkärien välisestä yhteistyöstä on tullut yhä yleisempi käytäntö, joka tuo huomattavasti lisäarvoa terveydenhuollon palveluille ja samanaikaisesti säästää rahaa;

12. ottaa huomioon, että EU:n toimielimillä ei ole oikeudellista velvoitetta tunnustaa urheilun erityisluonnetta soveltaessaan EY:n perustamissopimuksen säännöksiä ja että tämän seurauksena erityisluonteen määritelmä on altis muuttumaan aina tuomioistuinten kulloistenkin päätösten mukaisesti;

13. pyytää, että komissio hyväksyisi – harrastelijaurheilun rahoituksen saattamiseksi varmemmalle pohjalle – harrastelijaurheilun nykyisen julkisen rahoituksen järjestelmän, joka perustuu valtion omistamilta arpajaispalveluilta ja muilta kansallisilla lisensseillä toimivilta yleishyödyllisiä rahapelipalveluja tarjoavilta järjestöiltä saatavaan rahoitukseen;

14. panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen säilyttää nykyiset mahdollisuudet soveltaa alennettua arvonlisäveroa ja kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän taloudellisia kannustimia urheilulle;

15. huomauttaa, että jäsenvaltiossa käytössä oleva syrjivä verotuskäytäntö, joka suosii urheilijoita, saattaa vääristää kilpailua;

16. ottaa huomioon, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisilla tuomioilla ja erityisesti asian Meca-Medina(2) tuomiolla on heikennetty huolestuttavalla tavalla urheilua koskevia sääntöjä, joiden tarkoituksena on taata kilpailun oikeudenmukaisuus ja avoimuus;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan, kuinka EY:n perustamissopimuksen 149 artiklalla, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, voitaisiin selkeyttää ja yhdenmukaistaa urheilun erityisluonteen tunnustamista, joka vahvistettaisiin tuomioistuimen päätöksellä;

18. painottaa, että on tärkeää rahoittaa koulujen liikuntatoimintaa, joka on olennaisen tärkeää nuorimpien lasten psykologiselle ja fyysiselle kehitykselle sekä merkittävä terveydenhuollon väline nuorille ja vanhemmille;

19. torjuu urheiluasioita käsittelevän EU:n erillisviraston perustamista koskevan ehdotuksen, koska EU:n tasolla toimivien lukuisten erityyppisten urheilujärjestöjen omaa vastuuta ei pidä heikentää;

20. ilmaisee tukevansa jalkapalloalalla vuonna 2004 käyttöön otettuja seurojen lisenssijärjestelmiä, jotka edistävät tasapainoista kilpailua ja seurojen taloudellista vakautta; kannustaa tällaisten järjestelmien kehittämistä pidemmälle ja niiden panemista täytäntöön myös muissa urheilulajeissa, jotta edistettäisiin urheilun parhaita käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa EU:n lainsäädännön mukaisesti;

21. toistaa aiemman (jalkapalloa koskevan) pyyntönsä, jotta komissio ryhtyisi vedonlyöntiä ja urheilua koskeviin toimiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita erityisesti tutkimaan urheilu- ja rahapelialan toimijoiden kanssa mahdollisuutta luoda toimiva, oikeudenmukainen ja kestävä kehys, jolla taataan, että laittomat rahapelikäytännöt eivät vaikuta urheiluun Euroopassa ja että eurooppalainen urheiluyleisö luottaa edelleen urheiluun; huomauttaa, että valtion rahapelimonopolit saattavat olla EU:n lainsäädännön vastaisia, ja kehottaa komissiota toteuttamaan EU:n yhtenäismarkkinat urheiluun liittyvien Internetin vedonlyöntipalvelujen osalta ja ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä tällä alalla;

22. katsoo, että urheilua voidaan tukea yhtä tehokkaasti myös ilman valtion rahapelimonopoleja;

23. ilmaisee huolensa urheilun alkoholiin yhdistävän nuorille suunnatun mainonnan lisääntymisestä ja suosittaa, että vaikka urheilujärjestöt saavat valita vapaasti kaikilta teollisuudenaloilta mainostajansa ja sponsorinsa, erityistä harkintaa tulisi käyttää nuorille suunnatussa urheilumainonnassa;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

26.3.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Slavi Binev, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Manuel António dos Santos, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Astrid Lulling, Gay Mitchell, John Purvis, Alexander Radwan, Eoin Ryan, Olle Schmidt, Peter Skinner, Ieke van den Burg, Cornelis Visser

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Valdis Dombrovskis, Harald Ettl, Vladimír Maňka, Thomas Mann, Janusz Onyszkiewicz, Bilyana Ilieva Raeva, Andreas Schwab, Donato Tommaso Veraldi, Kristian Vigenin

(1)

EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23.

(2)

Asia C-519/04 P., Meca-Medina ja Majcen v. komissio, KOK. 2006, s. I-6991.


työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (29.2.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Valmistelija: Emine Bozkurt

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–    ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta(1), jolla kielletään kaikenlainen rotuun perustuva syrjintä työllisyyden, koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon aloilla sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden yhteydessä,

–    ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2),

–    ottaa huomioon jalkapalloilun yhteydessä esiintyvän rasismin poistamisesta 14. maaliskuuta 2006 antamansa kannanoton(3),

A.  katsoo, että urheilulla on keskeinen asema sosiaalisessa osallisuudessa, integraatiossa ja yhtäläisissä mahdollisuuksissa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa ja vapaaehtoistyön edistämisessä ja urheilussa ei saisi esiintyä syrjintää eikä minkäänlaista rasismia, väkivaltaa, muukalaisvihaa tai suvaitsemattomuutta,

B.   katsoo, että vammaisurheilijoita ei saa syrjiä muihin urheilijoihin verrattuna jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien sosiaalietuuksien yhteydessä,

1.   kehottaa komissiota tässä yhteydessä huomioimaan toissijaisuusperiaatteen;

2.   pyytää komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon urheilun erityispiirteet ja tarjoamaan parempaa oikeusvarmuutta laatimalla yhdessä sidosryhmien kanssa ja toimielinten välisen vuoropuhelun avulla selkeät ohjeet EY:n lainsäädännön sovellettavuudesta urheiluun Euroopan unionissa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä huomioimaan toissijaisuusperiaatteen;

3.   pyytää komissiota sen tähden teettämään selvityksen urheiluun Euroopan unionissa sovellettavan EY:n lainsäädännön soveltamisalasta työvoimaa koskevat ja sosiaalisen suojelun säännöt mukaan lukien ottaen erityisesti huomioon pelaajien siirrot;

4.   suosittelee, että jäsenvaltiot pitäisivät dopingin ehkäisyä ja torjuntaa merkittävänä asiana; kehottaa laatimaan politiikkaa, jolla ehkäistään ja torjutaan dopingia kansainvälisellä tasolla ja korostaa tarvetta väärinkäytösten torjumiseksi tarkastusten, tutkimusten, testauksen, riippumattomien lääkärien suorittaman pitkän ajan valvonnan sekä ennaltaehkäisyn ja koulutuksen avulla;

5.   vakuuttaa, että EU:n lainsäädäntö, joka kieltää kaikkinaisen syrjinnän on sovellettavissa sekä ammattilais- että amatööriurheiluun Euroopan unionissa; ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ja komissiota saattamaan direktiivit 2000/78/EY ja 2000/43/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan ne täytäntöön tehokkaalla tavalla; vahvistaa, että urheilulla on yhteiskunnallinen tehtävä, ja että sitä voidaan pitää hyödyllisenä tapana sekä edistää eri sukupuolten, rotujen ja uskontojen välistä yhteenkuuluvuutta, sosiaalista integraatiota ja kulttuurien välistä ymmärrystä että torjua syrjintää, suvaitsemattomuutta, rasismia ja väkivaltaa;

6.   kehottaa komissiota käynnistämään viipymättä sellaisen vuoropuhelun urheilujärjestöjen kanssa, jonka tavoitteena on saada aikaan toteuttamiskelpoinen sopimus, joka koskee nuorten valmennuksen ja oman seuran kasvattien työllistämisen parantamista;

7.   kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki urheilun erityispiirteistä johtuvat poikkeukset ovat sekä laillisia että rajallisia;

8.   pyytää komissiota takaamaan paitsi ammattiurheilijoiden myös valmentajien ja tukihenkilöiden vapaan liikkuvuuden Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti ja tunnustaa samalla, että pitää löytää tasapaino vapaan liikkuvuuden periaatteen ja kansallisten seurojen omien kasvattien määrän lisäämistarpeiden välillä; pyytää tässä yhteydessä komissiota investoimaan paitsi urheilijoiden urheiluun liittyviin taitoihin myös heidän ammatilliseen pätevyyteensä ja mahdollistamaan urheilutoiminnan yhteydessä saatujen tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen Euroopan unionissa eurooppalaisen tutkintokehyksen vertailutasojen perusteella ottamalla käyttöön urheiluagenttien eurooppalainen sertifiointi ja näin ollen tekemään mahdolliseksi heidän valvontansa, mikä edistää heidän pitkäaikaista sijoittumistaan työmarkkinoille sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa; korostaa tarvetta tarjota kaikkien urheilijoiden ulottuvilla olevaa koulutusta, jolla varmistetaan heidän paluunsa työmarkkinoille urheilu-uran jälkeen;

9.   tunnustaa, että urheilusektori luo työpaikkoja ja edistää talouden kasvua ja elpymistä erityisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla ja että muut alat kuten koulutus, lääketiede, media ja erikoisvälineiden ja -tuotteiden valmistus ja markkinointi ovat siihen liitoksissa;

10. tunnustaa urheilun sosiaalisen ja koulutukseen liittyvän ulottuvuuden ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin sen varmistamiseksi, että urheilijat voivat halutessaan urheilu-uransa päättyessä suorittaa ammatillisen koulutuksen tavoitteena tarjota kokemusta ja tietoa nuorille urheilijoille;

11. katsoo, että urheiluseurat ja stadionit ovat ammattiurheilijoiden työpaikkoja; kehottaa urheiluseuroja tekemään enemmän omien nuorten urheilijoidensa kouluttamiseksi, rohkaisemiseksi ja työllistämiseksi; kehottaa urheilualan ammattialajärjestöjä ja seuroja järjestämään kampanjoita, joilla puututaan kaikenlaiseen syrjintään ja rasismiin sekä muukalaisvihaan ennen urheilutapahtumia, niiden aikana ja niiden jälkeen stadioneiden sisällä ja niiden ulkopuolella; kehottaa julkaisemaan vuosiraportteja tämän alan kehityksestä; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia varmistamaan, että vammaisilla on pääsy urheilutiloihin ja -kentille;

12. väittää, että nuorille urheilijoille on erittäin tärkeää saada vankka koulutus sekä urheilussa että akateemisilla aloilla, sillä tämä varmistaa sen, että urheilijat voivat palata työmarkkinoille urheilu-uransa päättyessä;

13. tukee ammatti- ja amatööriurheilun solidaarisuuden vahvistamista tukemalla pieniä seuroja, edistämällä koululiikuntaa ja kehittämällä asiaankuuluvia paikallisia infrastruktuureja;

14. pitää ei-toivottuna, että ammattiurheilijoilla on vähemmän oikeuksia kuin muilla sopimussuhteisilla työntekijöillä, ja pitää siksi tärkeänä, että ammattiurheilijoilla on laajat ja avoimet oikeudet työntekijöinä, mukaan lukien oikeus tehdä tai kieltäytyä tekemästä työehtosopimuksia ja oikeus ammattijärjestöjen jäsenyyteen;

15. kehottaa jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia sääntelyelimiä tutkimaan urheilijoiden ja erityisesti Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien alaikäisten urheilijoiden työhönottoon ja työllistämiseen liittyviä korruptio- ja hyväksikäyttöväitteitä;

16. suosittelee, että urheilusektorin eri ryhmiä (pelaajat, kouluttajat tai valmentajat, erotuomarit jne.) varten perustettujen yhdistysten on oltava asianmukaisella tavalla edustettuina kansainvälisten ja kansallisten liittojen päätöksentekoelimissä;

17. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki urheilijoille varatut sosiaalietuudet ovat yhtäläisesti vammaisurheilijoiden saatavilla;

18. tunnustaa urheilun, ammattiurheilu mukaan lukien, aseman merkittävänä välineenä ryhmähengen, oikeudenmukaisuuden ja vastuuntunnon edistämisessä, sosiaalisessa osallisuudessa ja kulttuurien integroitumisessa tekijänä, joka edistää kasvua ja työpaikkojen luomista, paikallista ja alueellista kehitystä, kaupunkien uudistumista ja maaseudun kehittämistä sekä sellaisten arvojen kuten solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja reilun kilpailun vaalijana sekä liikalihavuuden ja ylipainon torjunnassa ja sen tärkeän panoksen, mikä urheilulla on sosiaalisten, koulutukseen liittyvien ja kulttuuriarvojen edistäjänä; kehottaa tehostamaan dopingin, rikollisuuden ja korruption torjumista seuroissa;

19. kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä liikuntaopistojen kanssa, jotta urheilijoille voidaan tarjota kokonaisvaltaista laadukasta koulutusta, joka mahdollistaa sen, että he voivat opiskella keskiasteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa ja päästä työmarkkinoille;

20. ehdottaa, että mahdollisuutta urheiluun ja integroitumista urheiluinfrastruktuureihin olisi pidettävä osoittimena sosiaalisesta integraatiosta ja näkökohtana sosiaalisen syrjäytymisen analysoinnissa;

21. korostaa liikunnan ja urheilun merkitystä liikalihavuuden hillitsemiseksi ja epäterveellisten elämäntapojen hävittämiseksi, sillä liikunnalla on merkittävä positiivinen vaikutus kansalaisten terveyteen ja toisaalta sairausvakuutuskassojen kulujen vähentämiseen; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että työaikojen piteneminen ja nykyiset työolosuhteet yleisesti ottaen ehkäisevät työntekijöitä liikkumasta säännöllisesti ja omistautumasta urheilulle;

22. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toissijaisuusperiaate huomioiden hyväksymään ja rahoittamaan hanke-ehdotuksia, joissa sosiaalinen osallisuus yhdistyy urheiluun ensisijaisena tavoitteena, nykyisten talousarvioiden ja ohjelmien puitteissa sekä eurooppalaisella että kansallisilla tasoilla; tukee komission aikomusta saattaa urheilu osaksi eri toimintaohjelmia;

23. huomauttaa kuinka tärkeää on rohkaista ihmisiä urheilemaan varmistamalla kaikille mahdollisuus urheiluun ja yhtäläiset mahdollisuudet sekä investoimalla opettajien ja valmentajien koulutukseen sekä julkisiin urheilutiloihin; kehottaa lisäksi antamaan tarvittavaa tukea, jotta vammaisilla olisi mahdollisuus urheiluun;

24. katsoo, että urheilulla ja liikunnanopetuksella on keskeinen sija korkeatasoisessa opetuksessa;

25. pitää myönteisenä, että komissio tunnustaa valkoisessa kirjassaan urheilun olevan voittoa tavoittelematonta toimintaa, joka voidaan katsoa osaksi yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja; pyytää komissiota käsittelemään urheilua tämän mukaisesti;

26. kiinnittää huomion usein laiminlyötyyn amatööriurheiluun; huomauttaa, että amatööriurheilulle, myös voittoa tavoittelemattomille seuroille ja amatööri- ja kuntourheilijoille, valmentajille ja erotuomareille, on tarjottava suurempi taloudellinen tuki, paremmat työskentelyolosuhteet ja muita kannustimia ja etuja;

27. ilmaisee tukensa urheilujärjestöille, jotka ovat sitoutuneet nuorten pelaajien kouluttamiseen painottamalla, että seurajoukkueissa pitää pelata tietty vähimmäismäärä niiden omia kasvatteja näiden kansallisuudesta riippumatta;

28. tukee komission jäsenvaltioille antamia suosituksia sellaisten strategioiden kehittämiseksi kansallisella tasolla, jotka koulutusohjelmien yhteydessä pyrkisivät lisäämään ja edistämään lasten ja koululaisten liikuntaharrastuksia hyvin varhaisesta iästä lähtien;

29. tunnustaa urheilun kaupallisen ja sosiaalisen roolin yhteyden; tunnustaa näin ollen, että investointi nuorison kehittämisen, ruohonjuuritason koulutuksen, urheilutilojen ja yhteisöpohjaisten ohjelmien edistämiseksi riippuu suurelta osin ammattiurheilun mainonnasta saatavista tuloista ja tulojen uudelleeninvestoinnista sekä urheilulähetyksien tekijänoikeuksien tehokkaasta toimeenpanosta;

30. panee merkille, että Euroopan ammattilaisjalkapalloilun liigat ja Jalkapalloilun kansainvälinen pelaajayhdistys (FIFPro) ovat yhdessä vaatineet, että komissio virallisesti perustaa sosiaalisen vuoropuhelun komitean ammattilaisjalkapalloilun alalla; pitää myönteisenä tätä kehitystä ja rohkaisee edelleen vahvistamaan sosiaalista vuoropuhelua.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

26.2.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Andersson, Edit Bauer, Emine Bozkurt, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Luigi Cocilovo, Jean Louis Cottigny, Proinsias De Rossa, Harlem Désir, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Ona Juknevičienė, Jean Lambert, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Jan Tadeusz Masiel, Elisabeth Morin, Csaba Őry, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Rovana Plumb, Bilyana Ilieva Raeva, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Gabriele Stauner, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mihael Brejc, Gabriela Creţu, Petru Filip, Donata Gottardi, Rumiana Jeleva, Jamila Madeira, Csaba Sógor, Kyriacos Triantaphyllides

(1)

EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(2)

EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(3)

EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 143.


sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan LAUSUNTO (27.3.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Valmistelija: Toine Manders

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  tähdentää, että tämä lausunto ei vaikuta ammatti- tai amatööriurheilun ei-taloudellisiin näkökohtiin;

2.  ottaa huomioon, että ammatti- ja amatööriurheilu eivät ole pelkästään merkittävä sosiaalinen ja kulttuurinen ilmiö Euroopassa, vaan huomattava tulonlähde, koska se luo taloudellista toimintaa;

3.  ottaa huomioon, että Euroopassa nykyisin vallitsevat urheilurakenteet perustuvat kansallisuuden periaatteeseen;

4.  myöntää, että ammattiurheilussa on noudatettava useista lähteistä peräisin olevia sääntöjä (EY, jäsenvaltiot, urheiluelimet), mikä aiheuttaa monitulkintaisuutta jo valmiiksi epämääräisellä alueella;

5.  ottaa huomioon, että rakenteiden ja sääntöjen toistuva haastaminen oikeusteitse sekä joidenkin agenttien laittomat menetelmät ovat aiheuttaneet suurta huolestuneisuutta samalla kun entistä parempi oikeusvarmuus auttaisi kaikkia asianosaisia toimijoita hyödyntämään sisämarkkinoista saatavia etuja; suosittelee ottamaan käyttöön pelaaja-agentteja koskevan eurooppalaisen lisenssijärjestelmän, jotta näiden toimia voitaisiin säännellä;

6.  panee merkille, että oikeuskäytäntö on suuressa määrin muokannut oikeudellista ympäristöä, jossa ammattiurheilu toimii, mutta katsoo, että joitakin asioita on ohjattava enemmän yhteisön tasolla ja kansallisesti;

7.  ottaa huomioon, että suurten urheilutapahtumien pääsylippujen kysyntä ja tarjonta eivät usein vastaa toisiaan, mikä on haitallista kuluttajille; korostaa, että kuluttajien edut olisi otettava täysimääräisesti huomioon lippujen jakelua järjestettäessä ja että syrjimätön ja oikeudenmukainen lipunmyynti olisi varmistettava kaikilla tasoilla;

8.  pyytää jäsenvaltioita ja urheilualan hallintoelimiä edistämään aktiivisesti kannattajien sosiaalista ja demokraattista asemaa tukemalla kannattajajärjestöjen perustamista ja kehittämistä sekä lisäämällä niiden osallistumista pelin johtamiseen ja hallintaan;

9.  uskoo, että Supporters Direct -aloite toimii tässä yhteydessä parhaana esimerkkinä parhaasta käytännöstä ja pyytää komissiota, jäsenvaltioita sekä urheilun hallintoelimiä edistämään sen leviämistä;

10. huomauttaa, että koska urheilukilpailut lähetetään televisiossa myös suojatuilla ja maksullisilla kanavilla, niitä tulisi lähettää mahdollisimman monen välineen ja foorumin kautta; kannattaa jäsenvaltioiden oikeutta laatia urheilutapahtumista luettelo, jossa todetaan, että huomattavaa osaa yleisöä ei voida jättää ulkopuolelle, kun jäsenvaltio pitää kyseistä urheilutapahtumaa erittäin tärkeänä yhteiskunnan kannalta;

11. kannattaa periaatetta mediaoikeuksien yhteisestä myynnistä, jotta tämä tärkeä taloudellinen resurssi voidaan jakaa oikeudenmukaisesti; korostaa sellaisen solidaarisuusmekanismin merkitystä, jolla taataan tulojen tasapuolinen jakautuminen seurojen välillä;

12. korostaa, että on tarpeen entistä paremmin valvoa urheilun vedonlyöntimarkkinoita ja suojella urheilun koskemattomuutta; pyytää komissiota tekemään ehdotuksen, jolla varmistetaan urheilun vedonlyönti Euroopan unionissa valtiollisen tai valtion valvoman lisenssijärjestelmän avulla ja velvoitetaan jäsenvaltiot ryhtymään tarvittaviin toimiin sairaalloisen pelaamisen torjumiseksi siten, että kunnioitetaan urheilutapahtumien järjestäjien oikeuksia, estetään väärinkäytökset ja korruptio sekä mahdollistetaan rahoituslähteiden vakaus ammatti- ja amatööriurheilun edistämiseksi;

13. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan urheilu- ja vedonlyöntialan kanssa mahdollisuuden luoda toimivat, tasapuoliset ja kestävät puitteet sen varmistamiseksi, että kaikki urheilulajit Euroopassa välttyvät laittomilta vedonlyöntimenettelyiltä ja että yleisö luottaa jatkossakin urheilun koskemattomuuteen;

14. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen ammattiurheilua koskevista oikeudellisista ja taloudellisista puitteista ja tunnustamaan aina, että asiat, jotka koskevat ammattiurheilun yleisiä järjestelyjä ja sääntöjä, on parasta jättää asianomaisille sidosryhmille ja että EU:n olisi ryhdyttävä läheisyysperiaatetta noudattaen toimiin vain tarpeen vaatiessa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

26.3.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Cristian Silviu Buşoi, Charlotte Cederschiöld, Gabriela Creţu, Mia De Vits, Janelly Fourtou, Vicente Miguel Garcés Ramón, Evelyne Gebhardt, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Edit Herczog, Iliana Malinova Iotova, Pierre Jonckheer, Alexander Lambsdorff, Kurt Lechner, Lasse Lehtinen, Toine Manders, Arlene McCarthy, Catherine Neris, Zita Pleštinská, Giovanni Rivera, Zuzana Roithová, Luisa Fernanda Rudi Ubeda, Heide Rühle, Leopold Józef Rutowicz, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler, Marian Zlotea

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Emmanouil Angelakas, Šarūnas Birutis, Giovanna Corda, Benoît Hamon, Joel Hasse Ferreira, Filip Kaczmarek, Othmar Karas, Joseph Muscat, Gary Titley, Anja Weisgerber


aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (7.3.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Valmistelija: Gerardo Galeote

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon urheilun yhdistävän roolin ja sen mahdollisen myötävaikutuksen sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä alueiden sisäiseen yhteenkuuluvuuteen,

1.  korostaa merkitystä, joka urheilun sisällyttämisellä Lissabonin sopimukseen on, ja viittaa mahdollisuuteen, jonka se avaa taloudellisten resurssien ja ohjelmien käyttöönotossa silloin, kun tavoitteena on käyttää urheilua taloudellisen kehityksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä EU:n kaupunkien ja alueiden infrastruktuurien parantamisen välineenä;

2.  myöntää urheilun, urheiluteollisuuden ja urheilumatkailun merkityksen työllisyyden luomiselle ja pienten ja keskisuurten yritysten perustamiselle;

3.  korostaa, että urheiluun liittyvän infrastruktuurin korkealla käyttötasolla ja saatavuudella on positiivinen vaikutus kaikkien sosiaalisten ryhmien elämänlaatuun niin maaseudulla kuin kaupunkialueella; pyytää paikallisviranomaisia kehittämään urheiluun liittyviä infrastruktuureja olennaisena osana yleishyödyllisiä palveluja;

4.  muistuttaa ja korostaa, että urheiluun liittyviin infrastruktuureihin sovelletaan sisämarkkinoihin liittyviä yhteisön yleisiä normeja ainoastaan silloin, kun niillä tavoitellaan voittoa; muistuttaa kuitenkin, että suuri osa urheilu- ja vapaa-ajanpalveluista yhteisöissä ja alueilla ovat osa kulttuurien välistä rinnakkaineloa ja näin ollen kiistämätön osa yleishyödyllisiä palveluja;

5.  painottaa joidenkin urheiluseurojen kansainvälisissä kilpailuissa saavuttaman menestyksen tärkeyttä tiettyjen alueiden ja maiden kehitysponnisteluissa välittömästi tuotteiden ja lisenssien viennin muodossa ja välillisesti niiden myönteisten vaikutusten muodossa, joita nämä urheiluseurat kulttuurilähettiläinä tuovat kotimaahansa ja alueelleen; painottaa kuitenkin, että vapaa-ajan liikunnan positiivinen kehitys on merkittävää alueen sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle erityisesti alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi nuorten ihmisten keskuudessa ja nuorten ihmisten alueella pitämiseksi; tukee toimia, joita maat tai alueet toteuttavat saadakseen tärkeitä urheiluseuroja sitoutumaan vapaa-ajan liikuntaan liittyvään toimintaan edellyttäen, että toimet ovat yhteisön oikeuden mukaisia; painottaa, että tällä sitoumuksella on yleisesti suuri merkitys;

6.  korostaa eri alueiden ja jäsenvaltioiden suuria eroja eri urheilulajien yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen sekä suosituimpia urheilulajeja harrastavien merkittävimpien seurojen suhteellisen koon ja suosion suhteen; katsoo siksi, että tulorakenteen ja tuottotapojen erot sekä kilpailutasapainon säilyttämiseen sovellettavassa lähestymistavassa ilmenevät erot ovat perusteltuja ja tarpeellisia; katsoo kuitenkin, että urheilun yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen säilyttämiseksi kaikilla alueilla ja pienemmillä kokonaisuuksilla on tärkeää, että urheiluseuroja kannustetaan osallistumaan yhteiskunnallisen solidaarisuuden toimiin ja vaihtoehtoisiin yhteiskunnallisen solidaarisuuden mekanismeihin; katsoo, että urheiluseurojen yhteiskunnallinen osallistuminen suosittuihin urheilulajeihin ja kaikkien yhteiskuntaryhmien käytettävissä olevat laadukkaat urheilumahdollisuudet edistävät merkittävästi sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ja siksi tällainen osallistuminen on ratkaisevan tärkeää;

7.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan osana kestävän kehityksen strategiaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitusta urheiluun liittyville infrastruktuureille ja hankkeille ja vahvistamaan mahdollisuuden käyttää uusia rahoitusvälineitä (muun muassa Jeremie ja Jessica);

8.  ehdottaa tehokkaan mekanismin perustamista rajat ylittävän ja alueiden välisen yhteistyön tukemiseksi, jotta voitaisiin paremmin käyttää hyväksi urheilutapahtumiin liittyviä infrastruktuuri-investointeja; ehdottaa lisäksi, että urheilun edistämiseen kannustettaisiin eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien avulla, joista on säädetty eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. heinäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1082/2006(1);

9.  pyytää komissiota, että esittäessään ehdotuksia aloilla, jotka ovat jäsenvaltioissa urheilun kehityksen kannalta arkaluonteisia, kuten kuvaoikeudet, lähetysoikeuksien hallinnointi tai urheiluvedonlyönti, se kunnioittaa tiukasti toissijaisuusperiaatetta ja kunkin jäsenvaltion kokemusta ja yksilöllisyyttä sekä tarvittaessa jäsenvaltion alueille siirrettyjä valtuuksia;

10. korostaa alueiden ja paikallisen itsehallinnon merkitystä ammattimaisten ja vapaa-ajan liikuntaan liittyvien urheilutapahtumien järjestämisessä infrastruktuurin luomiseksi sekä urheilun tukemiseksi ja EU:n kansalaisten terveiden elämäntapojen edistämiseksi erityisesti kouluikäisten nuorten osalta;

11. suosittelee, että jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikassa otettaisiin aina huomioon urheilun merkittävä integroiva asema maahanmuuttajien kannalta sekä urheilun myötäsyntyisten arvojen, kuten rinnakkainelon, suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden, kehittäminen;

12. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että integroivassa urheilutoiminnassa luodaan mahdollisuuksia siihen, että vammaiset urheilijat ja koululaiset voivat harrastaa urheilua päivittäin sekä kouluissa että muualla;

13. suosittelee komissiolle ympäristön- ja terveydensuojelun edistämiseen kannustamista eurooppalaisissa urheilutapahtumissa, koska ympäristön- ja terveydensuojelua koskeviin kysymyksiin on kehitettävä monialainen lähestymistapa;

14. tunnustaa urheilun merkityksen terveydensuojelussa ja suosittelee siksi, että lähetysoikeuksien haltijat mainostaisivat itse urheilua;

15. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään liikuntakasvatuksen pakollisena osana koulutusjärjestelmään peruskouluista korkeakouluihin saakka valkoisessa kirjassa esitetyn oppilaitosten päivittäisen liikunnan käyttöönottoa koskevan tavoitteen mukaisesti;

16. ehdottaa jäsenvaltioille, että ne käyttäisivät huomattavan osan urheilusta hankituista tuloista urheiluun liittyviin menoihin kansallisella ja paikallisella tasolla;

17. kehottaa komissiota pyrkimään uusissa jäsenvaltioissa urheilua säännöllisesti harrastavien henkilöiden määrän huomattavaan lisäämiseen ottaen huomioon, että tämä määrä on tällä hetkellä huolestuttavan alhainen ja että pyrkimys eurooppalaiseen yhteenkuuluvuuteen on merkittävää uusille jäsenvaltioille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.2.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alfonso Andria, Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Victor Boştinaru, Antonio De Blasio, Petru Filip, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Pedro Guerreiro, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Jim Higgins, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Jamila Madeira, Mario Mantovani, Sérgio Marques, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Dimitar Stoyanov, Margie Sudre, Andrzej Jan Szejna, Oldřich Vlasák

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Březina, Brigitte Douay, Den Dover, Emanuel Jardim Fernandes, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Vladko Todorov Panayotov, Miloslav Ransdorf, Zita Pleštinská, László Surján, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Janelly Fourtou, Zdzisław Zbigniew Podkański

(1)

EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.


oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (27.3.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Valmistelija: Neena Gill

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että vaikka voimassa olevaan perustamissopimukseen ei sisälly määräyksiä, joilla siirrettäisiin urheilua koskevaa erityistoimivaltaa, urheilua ei kuitenkaan ole jätetty yhteisön lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle, vaan sitä käsitellään syrjintäkieltoon (perustamissopimuksen 12 artikla), työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen (39 artikla), sijoittautumisvapauteen ja vapauteen tarjota palveluja (43 ja 49 artikla) sekä kilpailusääntöihin (81–87 artikla) liittyvissä asioissa; toteaa lisäksi, että myös työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, kulttuuria, koulutusta ja terveyttä koskevat määräykset vaikuttavat urheilun alaan;

2.  katsoo, että urheilussa on varmistuttava kilpailijoiden keskinäisestä riippuvuudesta ja ottelutulosten ennustamattomuudesta, minkä perusteella urheilujärjestöt voisivat olla oikeutettuja käyttämään markkinoilla erityisjärjestelyjä urheilutapahtumien tuotannossa ja myynnissä;

3.  katsoo, että nämä urheilun erityispiirteet eivät takaa automaattista poikkeamista yhteisön kilpailusäännöksistä urheiluun liittyvän taloudellisen toiminnan osalta;

4.  katsoo, että urheilun ainutlaatuiset erityispiirteet huomioon ottaen komission pitäisi asianomaisia eturyhmiä ja Euroopan parlamenttia kuultuaan harkita sellaisten tulkintaohjeiden hyväksymistä, joiden avulla voitaisiin kaikin puolin selventää yhteisön lainsäädännön ja sellaisten urheilutoimintaa koskevien sääntöjen välistä suhdetta, jotka eivät kuulu kyseisen lainsäädännön soveltamisalaan, ja erityisesti niiden näkökohtien, jotka koskevat urheilutoiminnan järjestämistä ja joihin sovelletaan kyseistä lainsäädäntöä, sekä niiden sääntöjen, joihin sitä ei sovelleta, pitämistä erillään, ottaen huomioon myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet ja unohtamatta sitäkään, että puhtaasti urheilukysymyksiin liittyvillä urheilutoimintaa koskevilla säännöillä ei ole mitään tekemistä taloudellisen toiminnan kanssa eivätkä ne niin ollen kuulu perustamissopimuksen soveltamisalaan; katsoo, että pidettäessä kyseiset säännöt erillään toisistaan olisi otettava huomioon erot ammatti- ja harrastelijaurheilun välillä; korostaa, että kyseiset säännöt, jotka ovat yhteydessä urheilutapahtumien luonteeseen ja erityisympäristöön, liittyvät urheilukilpailujen järjestämiseen ja sujuvaan kulkuun eikä niiden näin ollen voida katsoa rajoittavan yhteisön säännöksiä työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta ja vapaudesta tuottaa palveluja;

5.  kehottaa urheilujärjestöjä hyväksymään oikeuden vedota tavallisiin tuomioistuimiin tunnustaen samalla itsesäätelyn periaatteen urheilussa, eurooppalaisen urheilumallin rakenteet ja urheilukilpailujen järjestämistä ohjaavat perusperiaatteet;

6.  katsoo, että jos luotetaan yksinkertaisesti siihen, että yhteisöjen tuomioistuin viime kädessä ratkaisee nämä asiat, lopputuloksena on epätyydyttävä tapauskohtainen lähestymistapa ja oikeusvarmuuden puute erityisesti siksi, että oikeuskäytäntö ei aina ole selkeä eikä johdonmukainen, mikä voidaan todeta joukosta oikeustapauksia Walravesta Meca-Medinaan; huomauttaa, että kilpailua koskevien kaupallisten näkökulmien erottaminen puhtaasti urheilullisista kysymyksistä ei ole yksiselitteistä, minkä vuoksi tietyt kysymykset on käsiteltävä tapauskohtaisesti, ja tämän vuoksi vastustaa kaikkia pyrkimyksiä soveltaa EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa annettujen kilpailusääntöjen noudattamista koskevia ryhmäpoikkeuksia;

7.  huomauttaa, että pelaaja-agenttien ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta on säädetty direktiivillä 2005/36/EY(1), jonka mukaan ammatti kuuluu kansallisten sääntöjen soveltamisalaan;

8.  katsoo, että joidenkin pelaaja-agenttien laittomien käytäntöjen (lahjonta, rahanpesu, alaikäisten pelaajien välittäminen) vuoksi voisi olla aiheellista antaa säädös pelaaja-agenttien ammatillisista vähimmäisvaatimuksista (tiettyjen aihealojen tuntemus, arvostus, ei eturistiriitojen mahdollisuutta esimerkiksi kaksoisedustuksen vuoksi jne.);

9.  kannattaa UEFA:n seuralisenssijärjestelmää ja kehottaa soveltamaan Euroopan laajuisesti tällaisia parhaita käytäntöjä;

10. katsoo, että vaikka televisiointioikeuksien keskitetty markkinointi rajoittaa kilpailua horisontaalisesti EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan mukaisesti, se on kuitenkin tuottava 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja että tällaiset järjestelyt ovat hyväksyttäviä, kunhan ne noudattavat seurojen välisen yhteisvastuullisuuden sekä avoimuuden, vastuullisuuden ja puolueettomuuden periaatteita;

11. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sääntelytoimia, joiden avulla varmistetaan urheilun suojelu kaikilta vedonlyöntipelien huonoilta vaikutuksilta; uskoo, että on erityisen tarpeellista vähentää vedonlyöntimahdollisuuksien tarjontaa ja puuttua mahdollisiin ristiriitoihin vedonlyöntiyritysten taloudellisten tarkoitusperien ja urheilutulosten välillä; kehottaa jäsenvaltioita kieltämään vedonlyöntiyrityksiltä urheiluseurojen omistamisoikeuden tai niihin liittyvän kaupallisen vaikuttamisen (esimerkiksi sponsorointi) sekä vedonlyöntiyritysten yhteydet urheilijoihin, elleivät ne poista kyseistä seuraa tai urheilijaa niiden rahapelitarjonnan piiristä;

12. kehottaa erityisesti komissiota ja jäsenvaltioita perehtymään yhdessä urheilualan toimijoiden ja rahapelipalveluiden tarjoajien kanssa sellaisten työstettävien, oikeudenmukaisten ja kestävien puitteiden luomiseen, joiden avulla voidaan varmistaa, että eurooppalaisen urheilun yhteydessä ei harjoiteta laittomia rahapelejä, ja joiden avulla säilytetään eurooppalaisen urheiluyleisön luottamus;

13. tunnustaa, että jäsenvaltioilla on oikeus ryhtyä toimiin suojellakseen tiedonsaantioikeutta ja taatakseen yleisölle kattavasti mahdollisuudet seurata kansallisia tai muita yhteiskunnan kannalta tärkeitä urheilutapahtumia kuten olympialaisia, jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja ja UEFA:n järjestämiä jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuja;

14. korostaa, että eurooppalainen urheilutalous on luonteeltaan nopeasti muuttuvaa, sillä se perustuu yhä suuremmissa määrin sijoituksiin innovatiivisen urheilusisällön tuottamisen alalla sekä alan kehittämiseen digitaalisen teknologian avulla; tunnustaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien ja goodwill-arvon aliarvioiminen on torjuttava ja piratismia ja mahdollisuuksia harjoittaa laitonta toimintaa Internetissä on vähennettävä;

15. ilmaisee huolensa sosiaaliseen verkostoitumiseen tarkoitettujen sivustojen käyttäjien tekijänoikeuksien – toisinaan järjestelmällisestä – heikkenemisestä; tunnustaa kiinnostavaa kehitystä tapahtuneen käyttäjien sisällöntuottamisen alalla, mutta tunnustaa myös käyttäjäoikeuksien väärinkäytön lisääntyneen; katsoo, että mikäli teknologia mahdollistaa tekijänoikeuksien merkitsemisen sulautetulla tai liitetyllä tunnuksella, ei ole kohtuutonta vaatia palveluntarjoajia käymään läpi sivustoja ja ryhtymään muihin ennakoiviin toimenpiteisiin tällaisten merkintöjen havaitsemiseksi; katsoo kuitenkin, että jonkinasteinen teknologian standardointi on toivottavaa, jotta vaatimus läpikäymisestä ei kuormittaisi liikaa;

16. tunnustaa urheilujärjestöjen oikeutetun väijytysmarkkinointia koskevan huolen; huomauttaa tässä yhteydessä, että tavaramerkki- ja tekijänoikeuslainsäädäntö ei aina ole tarpeeksi kattava suojaamaan tällaisilta oheistoiminnoilta; kiinnittää huomiota siihen, että joissakin jäsenvaltioissa voimassa olevaa niin kutsuttua passing off –periaatetta koskevan lain tarkistamisen yhteydessä saattaa tulla esiin mahdollisia parannuskeinoja.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.3.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Carlo Casini, Bert Doorn, Monica Frassoni, Giuseppe Gargani, Neena Gill, Piia-Noora Kauppi, Klaus-Heiner Lehne, Katalin Lévai, Antonio López-Istúriz White, Hans-Peter Mayer, Manuel Medina Ortega, Hartmut Nassauer, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Diana Wallis, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sharon Bowles, Mogens Camre, Jean-Paul Gauzès, Sajjad Karim, Kurt Lechner, Georgios Papastamkos, Michel Rocard, Gabriele Stauner, József Szájer, Jacques Toubon

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Gabriela Creţu

(1)

EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.


kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (27.3.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Valmistelija: Esther De Lange

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan urheilun alalla täytäntöön rajatylittävää poliisiyhteistyötä koskevan tiedustelutietoihin perustuvan politiikan, johon kuuluu tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa eri turvallisuusyksikköjen kesken siten, että vapautta, perusoikeuksia ja tietosuojasäännöksiä noudatetaan;

2.  korostaa, että urheilu ja erityisesti tietyt jo ammattimaistuneet urheilulajit ovat muuttuneet tai ovat muuttumassa maailmanlaajuiseksi liiketoiminnaksi, joka on osa maailmanmarkkinoita ja globalisaatiota;

3.  korostaa, että toiminnan maailmanlaajuisuus muuttaa urheilun toimijoiden välisiä suhteita ja luo uudenlaisia tilanteita ja että jäsenvaltioissa on uudenlaisia lähestymistapaoja uusiin haasteisiin, minkä vuoksi on löydettävä yhdenmukaisia ja järkeviä poliittisia ja lainsäädännöllisiä ratkaisuja, joissa kunnioitettaisiin Euroopan unionin keskeisiä periaatteita ja arvoja ja Euroopan unionin perussopimusten määräyksiä;

4.  korostaa, että ehkäisevien, varoittavien ja hillitsevien toimien lisäksi on tärkeää luoda olosuhteet urheilutapahtumien riskejä koskevalle kattavammalle lähestymistavalle, ottaen kaikki asianomaiset tahot mukaan strategiaan, jota vahvistetaan vastaamaan haasteisiin muilla kuin hillitsevillä näkökohdilla ja keskittyen erityisesti koulutukseen ja ammattikoulutukseen sekä parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen;

5.  kiinnittää erityistä huomiota arvokkaaseen kokemukseen, jota on saatu jalkapallon kansallisten tiedotuspisteiden (NFIP; ne ovat vastuussa rajatylittävien poliisitietojen vaihdon koordinoinnista ja helpottamisesta, mukaan lukien riskien arviointi ja mahdollisesti vaarallisia kannattajia koskeva tiedot) ja kansainvälisen poliisiyhteistyön käsikirjan avulla; näillä voi olla keskeinen asema tässä tiedustelutietoihin perustuvassa politiikassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötään ja tarvittaessa edelleen kehittämään ja ajanmukaistamaan tätä lähestymistapaa;

6.  vaatii painokkaasti jäsenvaltioita ja kaikkia urheilusta vastuussa olevia järjestöjä ja toimielimiä moninkertaistamaan pyrkimyksensä laittomien doping-tuotteiden käytön, tarjonnan ja myynnin torjumiseksi;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarvittaviin toimiin alaikäisten urheilijoiden kaupan ja hyväksikäytön torjumiseksi, ja katsoo, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta omia junioripelaajia suosiva aloite ei johda lapsikauppaan;

8.  kehottaa komissiota kohdistamaan vastaisuudessa osan kaikista urheiluun liittyvistä valmistelutoimistaan alaikäisten suojeluun;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen estämiseksi, että tärkeimmissä urheilutapahtumissa kannustetaan ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä, esimerkiksi pakkoprostituutioon ja muuhun perusoikeuksien vastaiseen toimintaan liittyen;

10. tähdentää, että urheilutapahtumissa esiintyvien rasististen asenteiden estämiseksi ja rasismia ja muukalaisvihaa tai muuta väkivaltaa ja syrjintää koskevan lainsäädännön valvonnan tehostamiseksi tarkoitettuja toimia on toteutettava voimassa olevan lainsäädännön tinkimätöntä soveltamista unohtamatta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden kaltaisia arvoja edistäviä toimia;

11. pyytää jäsenvaltioita ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon kaikilla urheilupolitiikan osa-alueilla, jotta voidaan edelleen vähentää miesten ja naisten välisiä eroja urheilujärjestöjen edustuksessa, palkkauksessa sekä varsinaisessa urheiluun osallistumisessa ja näin tasata urheilusta saatavaa henkilökohtaista ja sosiaalista hyötyä;

12. pitää myönteisenä kansallisella ja Euroopan tasolla tapahtunutta kehitystä seurojen lisenssijärjestelmän suhteen, ja katsoo, että tällaisiin järjestelmiin olisi sisällytettävä myös määräyksiä, jotka liittyvät rasismin, muukalaisvihan ja väkivallan ehkäisemiseen sekä alaikäisten suojeluun ja perusoikeuksien kunnioittamiseen;

13. tähdentää, että on ehdottomasti vahvistettava jäsenvaltioiden ja Euroopan poliisilaitosten välistä poliisi- ja oikeusyhteistyötä, jotta voidaan tehostaa kaikentyyppisen urheilutapahtumien yhteydessä tai urheilun alalla esiintyvän rikollisuuden torjuntaa. (dopingtuotteiden tarjoaminen tai käyttö, ihmiskauppa jne.).

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.3.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alexander Alvaro, Philip Bradbourn, Carlos Coelho, Esther De Lange, Gérard Deprez, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Armando França, Patrick Gaubert, Roland Gewalt, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Roselyne Lefrançois, Sarah Ludford, Javier Moreno Sánchez, Rareş-Lucian Niculescu, Athanasios Pafilis, Martine Roure, Inger Segelström, Csaba Sógor, Vladimir Urutchev, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Edit Bauer, Sophia in ‘t Veld, Jean Lambert, Marian-Jean Marinescu, Antonio Masip Hidalgo, Bill Newton Dunn, Nicolae Vlad Popa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Manolis Mavrommatis


naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (29.2.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

urheilun valkoisesta kirjasta

(2007/2261(INI))

Valmistelija: Pia Elda Locatelli

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että vaikka sukupuolten tasa-arvossa on edistytty Euroopan tasolla miesten ja naisten välillä on edelleen epätasa-arvoa urheilussa,

B.  ottaa huomioon, että naiset ovat aliedustettuina urheilun koko hierarkiassa ja kaikilla hallinnon tasoilla;

1.  kehottaa jäsenvaltioita antamaan tukea ja samanlaiset mahdollisuudet koululiikuntaan ja urheiluun sekä naisille että miehille järjestämällä tasa-arvoisempia urheiluohjelmia nykyisen epätasapainon korjaamiseksi;

2.  pitää myönteisenä komission urheilun valkoista kirjaa, jossa käsitellään urheiluun liittyviä kysymyksiä kattavalla tavalla; pahoittelee kuitenkin sitä, että sukupuolinäkökohtaa ei huomioida riittävällä tavalla samanarvoisesta työstä saatavan saman palkan osalta sillä naisurheilijat ansaitsevat vähemmän kuin miesurheilijat;

3.  panee merkille komission antaman tuen, joka liittyy kansalaisten oikeuteen saada tietoa ja seurata laajalti lähetyksiä eri urheilutapahtumista;

4.  viittaa analyyseihin, joissa osoitetaan, että vain 10 prosenttia kaikista raporteista ja urheiluselostuksista koskee naisia; kehottaa komissiota edistämään tasa-arvoisen kohtelun periaatetta naisten ja miesten välillä myös tiedotusvälineiden urheilusta raportoinnin osalta;

5.  kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan urheiluun tarkoitettujen julkisten varojen käyttöä ja tarkistamaan, että ne jaetaan tasapuolisesti sekä nais- että miesurheilijoiden edellytysten mukaisesti;

6.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan naisille uramahdollisuuksia urheiluun liittyvissä tehtävissä päätöksentekijän tehtävät mukaan lukien;

7.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan naisten urheilun edistämistä ei ainoastaan ensimmäisistä elinvuosista alkaen vaan koko heidän elinaikanaan vanhuus mukaan lukien, koska ihmisten eläessä pidempään myös heidän aktiivinen elämänsä pitenee;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan naisten suojelua urheilussa edistämällä tehokkaita ennaltaehkäiseviä toimia, tiedotusohjelmia sekä seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön rankaisemista ankaralla tavalla;

9.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään naisurheilun näkyvyyttä mediassa, jotta esille tulisi naispuolisia roolimalleja ja jotta sukupuoleen perustuvista stereotyypeistä päästäisiin eroon;

10. kehottaa jäsenvaltioita arvostamaan urheilussa myös naisten saavutuksia samalla tavalla kuin miesten saavutuksia; korostaa kuinka tärkeää on, että urheilukilpailuissa sovelletaan sellaisia sääntöjä, joilla ei syrjitä ketään antamalla vastaavat palkinnot sekä miehille että naisille;

11. korostaa, että kilpailutasolla amatööriurheilua harrastavat naiset ja miehet eivät nauti valtion suojelua, mitä tulee terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan ja työsuojelutoimiin, eivätkä he myöskään saa vanhempaintukea; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan säännökset asianmukaisen suojelun varmistamiseksi;

12. korostaa niiden naisille annettavien lääkinnällisten neuvojen merkitystä, jotka koskevat liikunnasta aiheutuvia hyötyjä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen kuten parempi verenkierto sekä joidenkin raskauden ajan vaivojen, kuten ummetus ja väsymys, väheneminen sekä stressin ja fyysisen ja henkisen jännityksen väheneminen;

13. kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään tyttöjen ja poikien lukujärjestyksissä enemmän huomiota liikuntaan ja urheiluun, jotta kannustettaisiin ja kasvatettaisiin heitä urheilun pariin ja tuettaisiin mahdollisuutta luoda ura urheilun parissa ja edistää sitä;

14. huomauttaa, että tyttöjen urheiluun, uimiseen tai kouluopetukseen osallistumisen estämistä kulttuurisista syistä ei voida oikeuttaa minkään kulttuurin tai uskonnon perusteella, ja sitä ei saa sallia;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan ennaltaehkäiseviä toimia nuorten urheilijoiden osalta sekä heidän terveystarkastuksiaan ja varmistamaan, että lasten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen sisältämiä kaikkia oikeuksia noudatetaan;

16. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan niiden urheilujärjestöjen, -seurojen ja -yhdistysten toimintaa, jotka tarjoavat urheilutoimintaa vanhuksille ja erityisesti naisille;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan tyttöjen ja poikien hyväksikäyttöä urheilussa sekä lapsikauppaa soveltamalla tiukasti olemassa olevia lakeja ja sääntöjä; katsoo, että oikeusturvaa on lisättävä erityisesti "kasvattipelaajia koskevien sääntöjen" soveltamisen yhteydessä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.2.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Emine Bozkurt, Hiltrud Breyer, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Lívia Járóka, Piia-Noora Kauppi, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Urszula Krupa, Roselyne Lefrançois, Astrid Lulling, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Anni Podimata, Teresa Riera Madurell, Eva-Britt Svensson, Anne Van Lancker, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Ana Maria Gomes, Donata Gottardi, Anna Hedh, Elisabeth Jeggle, Marusya Ivanova Lyubcheva, Maria Petre

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Manolis Mavrommatis, Milan Gaľa, Tunne Kelam, Małgorzata Handzlik


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

1.4.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Katerina Batzeli, Ivo Belet, Guy Bono, Nicodim Bulzesc, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Ruth Hieronymi, Ramona Nicole Mănescu, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Dumitru Oprea, Doris Pack, Mihaela Popa, Christa Prets, Karin Resetarits, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Victor Boştinaru, Gerardo Galeote, Ignasi Guardans Cambó, Gyula Hegyi, Christel Schaldemose, László Tőkés, Ewa Tomaszewska, Cornelis Visser

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö