MIETINTÖ vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2007 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta
14.4.2008 - (2007/2274(INI))
Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Marco Cappato
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2007 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yhdeksännen vuosittaisen ihmisoikeusraportin (2007)[1],
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11, 13 ja 19 artiklan sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 177 ja 300 artiklan,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kaikki asiaa koskevat kansainväliset ihmisoikeusvälineet[2],
– ottaa huomioon YK:n peruskirjan,
– ottaa huomioon kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat,
– ottaa huomioon alueelliset ihmisoikeusvälineet, mukaan luettuna erityisesti ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan afrikkalaisen peruskirjan, valinnaisen pöytäkirjan naisten oikeuksista Afrikassa, Amerikan ihmisoikeussopimuksen sekä arabimaiden ihmisoikeuksien peruskirjan,
– ottaa huomioon kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön voimaantulon 1. heinäkuuta 2002 ja kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevat päätöslauselmansa[3],
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja vuonna 2005 tehdyn Euroopan unionin suunnitelman parhaista käytännöistä, vaatimuksista ja menettelyistä ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi[4],
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen pöytäkirjan nro 13 kuolemanrangaistuksen poistamisesta kaikissa olosuhteissa,
– ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (kidutuksen vastainen yleissopimus),
– ottaa huomioon lasten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen,
– ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan[5],
– ottaa huomioon AKT:n ja EU:n kumppanuussopimuksen ja sen tarkistuksen[6],
– ottaa huomioon maailman ihmisoikeuksista aikaisemmin antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman[7] Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston (UNHRC) viidennestä istunnosta ja 21. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman[8] Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston (UNHRC) seitsemännestä istunnosta sekä päätöslauselmansa Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostoa koskevien neuvottelujen tuloksista,
– ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa[9],
– ottaa huomioon 1. helmikuuta 2007[10] ja 26. huhtikuuta 2007[11] antamansa päätöslauselmat aloitteesta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmalliseksi keskeyttämiseksi sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2007 antaman päätöslauselman 62/149 kuolemanrangaistuksen käyttämisen kieltämisestä koko maailmassa,
– ottaa huomioon 20. syyskuuta 2001 naisten sukupuolielinten silpomisesta antamansa päätöslauselman[12], jolla vahvistetaan, että kaikenlainen naisten sukupuolielinten silpominen, olipa se minkä asteista tahansa, on naiseen kohdistuva väkivallanteko, joka loukkaa naisten perusoikeuksia,
– ottaa huomioon 6. syyskuuta 2007 ihmisoikeusvuoropuhelujen toiminnasta ja ihmisoikeuksia, myös naisten oikeuksia koskevista kolmansien maiden kuulemisista antamansa päätöslauselman[13], sillä naisten oikeuksia on käsiteltävä selvästi kaikissa ihmisoikeusvuoropuheluissa,
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman sananvapaudesta Internetissä[14],
– ottaa huomioon kaikki ihmisoikeuksia koskevat kiireelliset päätöslauselmansa,
– ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusfoorumin, joka kokoontui Lissabonissa joulukuussa 2007,
– ottaa huomioon vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen, jonka Euroopan yhteisöt ja useimmat jäsenvaltiot allekirjoittivat 30. maaliskuuta 2007 ja jolla osapuolet velvoitetaan ottamaan vammaisten edut ja huolenaiheet huomioon kolmansia maita koskevissa ihmisoikeustoimissa,
– ottaa huomioon Euroopan unionin lähetystöille ja yksiköille tarkoitetun vammaisuutta ja kehitysyhteistyötä koskevan ohjekirjan, joka julkaistiin heinäkuussa 2004,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksen sekä ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta vastaavan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin erityisedustajan toimet,
– ottaa huomioon joulukuussa 2006 hyväksytyn kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien ihmisten suojelemisesta pakotetulta katoamiselta,
– ottaa huomioon Euroopan unionin suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi[15] sekä Euroopan unionin suuntaviivat lapsista aseellisissa konflikteissa sekä ihmisoikeuksien puolustajista, kuolemanrangaistuksesta, kidutuksesta ja muusta julmasta, epäinhimillisestä ja halventavasta kohtelusta, ihmisoikeuksista käytävistä vuoropuheluista kolmansien maiden kanssa sekä lapsen oikeuksien edistämisestä ja suojelemisesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan ja 112 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon ulkoasianvaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0153/2008),
A. ottaa huomioon, että neuvoston ja komission laatima Euroopan unionin vuosittainen ihmisoikeusraportti 2007 tarjoaa yleiskatsauksen ihmisoikeuksia koskeviin Euroopan unionin toimielinten toimiin EU:ssa ja EU:n ulkopuolella,
B. ottaa huomioon, että vuosittaisessa mietinnössä 2007 tutkitaan, arvioidaan ja tietyissä tapauksissa arvostellaan rakentavasti komission, neuvoston ja parlamentin ihmisoikeustoimia,
C. katsoo, että Euroopan unionin sisäinen ihmisoikeustilanne epäilemättä vaikuttaa suoraan sen uskottavuuteen ja kykyyn panna täytäntöön tehokasta ulkopolitiikkaa,
D. katsoo, että ihmisoikeudet ja niiden turvaaminen riippuvat oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta, demokraattisesta hallinnosta, toimivallan jakamisen periaatteesta ja poliittisesta vastuuvelvollisuudesta sekä poliittisista oikeuksista, joiden avulla oikeuksien saajat voivat edistää omia ihmisoikeuksiaan, ja katsoo, että niitä olisi edistettävä rinnakkain toistensa kanssa,
E. katsoo, että on toimittava yleisesti sen hyväksi, että perusihmisoikeuksiin, erityisesti poliittisiin oikeuksiin, kiinnitetään enemmän huomiota neuvoteltaessa kahdenvälisistä tai alueellisista kauppasopimuksista, myös tärkeiden kauppakumppaneiden kanssa, ja pantaessa kyseisiä sopimuksia täytäntöön,
F. katsoo, että oikeus, vapaus, demokratia ja oikeusvaltion periaatteet ovat kestävän rauhan perustana, sillä ne takaavat perusvapaudet ja ihmisoikeudet, ja katsoo, että kestävää rauhaa ei voida saavuttaa sopimuksilla, joilla suojellaan ihmisoikeusrikkomuksiin tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin järjestelmällisesti syyllistyneitä tahoja,
G. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävä politiikka on uhattuna maailman useilla alueilla, sillä ihmisoikeuksien rikkominen liittyy vääjäämättä ihmisoikeuksien rikkojien toimiin oikeuksien edistämistä tähtäävän politiikan vaikutuksen vähentämiseksi, erityisesti valtioissa, joissa ihmisoikeuksien rikkominen on tärkeää epädemokraattisen hallituksen pitämiseksi vallassa,
H. ottaa huomioon, että 82 prosenttia vammaisista elää edelleen köyhyysrajan alapuolella kehitysmaissa ja että heidän ihmisoikeuksiaan rikotaan edelleen vakavimmalla tavalla, mukaan luettuna rikkomukset, jotka koskevat oikeutta elämään, sekä epäinhimillinen tai halventava kohtelu, ja katsoo, että vammaisten lasten tilanne on erityisen huolestuttava tämän asian osalta,
I. ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön (WHO) perussäännön mukaan ”mahdollisimman hyvän terveydentilan omaaminen on jokaisen ihmisen perusoikeus rotuun, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta”, ja katsoo, että kaikkien kansalaisten terveys on ratkaisevan tärkeää rauhan ja turvallisuuden saavuttamiseksi,
1. pahoittelee, että Euroopan unioni ei vieläkään harjoita läheskään tarpeeksi johdonmukaista ja tehokasta politiikkaa ihmisoikeuksien säilyttämiseksi ja edistämiseksi maailmassa, ja korostaa, että tällaista politiikkaa on toteutettava tehokkaammin; katsoo, että on saavutettava merkittävää edistymistä voimassa olevien EU:n ihmisoikeussäännösten tiukan noudattamisen varmistamiseksi;
2. katsoo, että jotta ihmisoikeuksien edistämisessä edistyttäisiin merkittävästi, on toteutettava toimia EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) vahvistamiseksi, sillä jäsenvaltioiden kansalliset edut haittaavat usein kyseistä politiikkaa, ja että tavoitteena pitäisi olla sen varmistaminen, että ihmisoikeuksien edistäminen katsotaan painopistealaksi ja että toteutetaan toimia sen varmistamiseksi, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena olevaa ihmisoikeuksien edistäminen, joka määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa, pannaan täytäntöön ponnekkaasti;
3. kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan suurempia ponnisteluja parantaakseen Euroopan unionin kykyä vastata nopeammin ihmisoikeuksien rikkomiseen kolmansissa maissa, erityisesti sisällyttämällä ihmisoikeuspolitiikan kaikkeen kolmansia maita koskevaan Euroopan unionin ulkopolitiikkaan ja käsittelemällä järjestelmällisesti ihmisoikeuskysymyksiä kaikilla tasoilla käytävän poliittisen vuoropuhelun puitteissa;
Yleiset periaatteet ja ihmisoikeuksia, demokratiaa, rauhaa ja väkivallattomuutta koskevat ehdotukset
4. vahvistaa, että ihmisoikeudet – kuten ne määritellään tärkeimmissä kansainvälisissä välineissä ja yleissopimuksissa, myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa – ovat yleismaailmallisia ja historiallisesti saavutettuja luonnollisia oikeuksia, joiden tehokas kunnioittaminen käytännössä on erittäin tärkeä keino varmistaa kansainvälisen yleisen järjestyksen täytäntöönpano ja valvonta sekä rauhan, vapauden, oikeuden ja demokratian edistäminen;
5. katsoo, että ihmisoikeuksien tehokas ”tuomioistuinkelpoisuus” kaikkialla maailmassa paikallisissa tai kansallisissa tuomioistuimissa tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, ylikansallisissa tuomioistuimissa olisi vahvistettava EU:n politiikan, varsinkin YUTP:n yksiselitteiseksi ja keskeiseksi tavoitteeksi;
6. katsoo, että yhtenä Euroopan unionin tärkeimpänä tavoitteena pitäisi olla oikeuslaitosten tukeminen kaikilla tasoilla, erityisesti tuen tarjoaminen kansainvälisille tuomioistuimille, ja että tämä olisi katsottava osaksi ponnisteluja ihmisoikeuksien tehokkaan kunnioittamisen varmistamiseksi;
7. pyytää siksi komissiota ja neuvostoa toteuttamaan kiireellisiä toimia – kuten kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisen tapauksessa – kaikkien ihmisoikeuksien suojelemiseen osallistuvien tuomioistuimien toiminnan tukemiseksi; katsoo erityisesti, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ylikuormittumiseen olisi puututtava osoittamalla sille lisää varoja ja että suurinta mahdollista tukea olisi annettava Amerikan ihmisoikeustuomioistuimelle sekä ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia käsittelevälle afrikkalaiselle tuomioistuimelle, ja että olisi toteutettava toimia ihmisoikeustuomioistuimen perustamisen edistämiseksi Aasian ja Tyynenmeren valtioiden kesken;
8. katsoo, että oikeus demokratiaan – mikä ymmärretään kaikkien kansalaisten oikeutena osallistua kansalaisten suvereniteetin harjoittamiseen sellaisten instituutioiden puitteissa, joihin sovelletaan oikeusvaltion periaatteita – on historiallisesti saavutettu yleismaailmallinen ihmisoikeus, joka tunnustetaan selväsanaisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, vuonna 1993 annetussa Wienin julistuksessa sekä Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistuksessa; katsoo, että oikeus demokratiaan edellyttää sitä, että kansainvälisen yhteisön elimet, Euroopan unioni ja sen kaikki jäsenvaltiot toteuttavat toimia niiden tekijöiden poistamiseksi, jotka estävät oikeuksien täysimääräisen nauttimisen kaikkialla maailmassa; katsoo, että tämän toiminnan strategisena tavoitteena pitäisi olla aidon demokratiaa ja demokraattisia valtioita edistävän maailmanjärjestön perustaminen, mikä voidaan toteuttaa joko muuttamalla ja vahvistamalla nykyisiä ylikansallisia instituutioita – käyttäen lähtökohtana demokratioiden yhteisöä – tai luomalla uusia instituutioita;
9. katsoo, että Gandhin oppien mukainen väkivallattomuus on asianmukaisin keino varmistaa perusihmisoikeuksien täysimääräinen nauttiminen, säilyttäminen, edistäminen ja kunnioittaminen; katsoo, että väkivallattomuuden edistämisen pitäisi olla ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n politiikan ensisijaisena tavoitteena, ja aikoo pysyä ajan tasalla nykyisestä väkivallattomuutta koskevasta teoriasta ja käytännöstä ja tutkia niitä, osittain vertailemalla parhaita käytäntöjä menneisyydessä; ehdottaa antaakseen tälle ajatukselle keskeisen poliittisen aseman, että väkivallattomuutta käsittelevä eurooppalainen kokous kutsuttaisiin koolle vuonna 2009 ja että vuosi 2010 nimettäisiin väkivallattomuutta koskevaksi Euroopan teemavuodeksi; kehottaa jäsenvaltioita ponnistelemaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa sen varmistamiseksi, että vuodet 2010–2020 julistetaan väkivallattomuuden vuosikymmeneksi;
Euroopan unionin vuosittainen ihmisoikeusraportti 2007
10. korostaa Euroopan unionin vuosittaisen ihmisoikeusraportin merkitystä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikan analysoinnissa ja arvioinnissa ja tunnustaa, että raportti antaa yleiskuvan Euroopan unionin toimien lisääntymisestä ihmisoikeuksien alalla;
11. katsoo, että olisi annettava enemmän ja parempaa tietoa aiemman politiikan arviointia varten ja että olisi ehdotettava osa-aloja ja suuntaviivoja poliittisten painopistealojen mukauttamiseksi kunkin maan tarpeisiin, jotta voitaisiin hyväksyä maakohtainen ihmisoikeusstrategia tai ainakin lisätä maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin ihmisoikeuksia koskeva luku; toistaa pyyntönsä siitä, että ihmisoikeuksia kolmansissa maissa koskevan Euroopan unionin politiikan sekä alaan liittyvien välineiden ja aloitteiden käyttöä ja tuloksia arvioitaisiin säännöllisin väliajoin; kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään erityisiä määrällisesti esitettävissä olevia tilastoja ja vertailukohtia kyseisen politiikan tehokkuuden mittaamiseksi;
12. on tyytyväinen neuvoston ja komission ihmisoikeusraportin 2007 julkiseen esittelyyn joulukuun 2007 täysistunnossa, jossa myös annettiin sudanilaiselle Salih Mahmoud Mohamed Osmanille vuosittain myönnettävä Euroopan parlamentin Saharov-palkinto mielipiteenvapauden puolustamisesta; katsoo, että tästä on muodostunut säännöllinen käytäntö, jonka myötä Euroopan parlamentin joulukuun täysistunnosta on tullut EU:n ihmisoikeuksia koskevien toimien vuosittainen keskipiste;
13. kehottaa jälleen kerran neuvostoa ja komissiota määrittelemään ”erityisen huolestuttavat valtiot”, joissa ihmisoikeuksien edistäminen on erityisen vaikeaa, ja tässä yhteydessä kehittämään perusteet, joiden avulla valtioiden ihmisoikeustilanteita voidaan arvioida, mikä antaa mahdollisuuden määritellä erityisiä poliittisia painopistealoja;
Ihmisoikeuksiin liittyvä neuvoston ja komission toiminta kansainvälisillä foorumeilla
14. katsoo, että ihmisoikeusasioista vastaavan neuvoston sihteeristön määrällinen ja laadullinen kehittäminen antaisi Euroopan unionille mahdollisuuden lisätä näkyvyyttään ja vahvistaa asemaansa ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämisessä ja takaamisessa oman ulkopolitiikkansa avulla; odottaa, että komission varapuheenjohtajanakin toimivan YUTP:n korkean edustajan nimittäminen edistää merkittävästi EU:n toimien johdonmukaisuutta ja tehokkuutta tällä alalla;
15. katsoo, että edistyminen perusoikeusviraston perustamisessa on ensimmäinen vastaus parlamentin pyyntöön sellaisten yhdennettyjen sääntelypuitteiden ja institutionaalisten puitteiden luomisesta, joiden tarkoituksena on tehdä perusoikeuskirjasta sitova ja joilla varmistetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksella säädetyn järjestelmän noudattaminen ja joiden avulla laaditaan EU:lle vähemmistöjen oikeuksia koskeva kattava politiikka; korostaa, että viraston toimivaltuuksien olisi katettava myös ne valtiot, jotka ovat tehneet vakautus- ja assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa;
16. katsoo erittäin tärkeäksi sen, että Euroopan unionin erityisedustajien tehtävänkuvaus sisältää tulevaisuudessa erityismaininnan ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämisestä ja takaamisesta;
17. katsoo, että Euroopan unionin valmius ehkäistä kriisejä, reagoida niihin, hallita niitä ja ratkaista ne on osoittautunut riittämättömäksi, ja pyytää neuvostoa Euroopan siviilirauhanturvajoukkojen perustamista koskevan aiemmin antamansa suosituksen mukaisesti muuttamaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilinäkökohtia vähitellen kohti ”siviilien rauhanpalveluksen” luomista lyhyen aikavälin siviilikonfliktien ja pitkän aikavälin rauhanrakentamisen hallintaa varten; katsoo, että Euroopan unionin olisi tässä yhteydessä vahvistettava kansalaisyhteiskunnan verkostoja itse paikalla – paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla – luottamuksen, valmiuksien kehittämisen, valvonnan ja tiedottamisen edistämiseksi, millä tuetaan kansalaisyhteiskunnan vakiintunutta osallistumista alueellisiin ja paikallisiin rauhaa ja turvallisuutta koskeviin rakenteisiin;
18. toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön siitä, että komissio kannustaisi Euroopan unionin jäsenvaltioita ja kolmansia maita, joiden kanssa käydään neuvotteluja tulevasta liittymisestä, allekirjoittamaan ja ratifioimaan kaikki keskeiset Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat; kiinnittää Euroopan unionin jäsenvaltioiden huomion erityisesti tarpeeseen ratifioida siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskeva kansainvälinen yleissopimus, jota yksikään jäsenvaltio ei ole tähän mennessä ratifioinut[16];
19. kehottaa Euroopan yhteisöä ja sen jäsenvaltioita ratifioimaan pikaisesti vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen; toivoo, että yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa pidettäisiin sopimuksen erottamattomana osana, ja pyytää yhteisöä ja jäsenvaltioita liittymään yleissopimukseen ja pöytäkirjaan samanaikaisesti;
20. korostaa, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden pitäisi osallistua vuoteen 2007 verrattuna aktiivisemmin ihmisoikeus- ja demokratia-asioihin vuonna 2008 erilaisilla kansainvälisillä foorumeilla, myös Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostossa (UNHRC), Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ministerineuvostossa sekä Euroopan neuvostossa;
21. pyytää tehostamaan yhteistyötä ja koordinointia Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välillä; on tyytyväinen siihen, että Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välillä tehty yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin 11. toukokuuta 2007, ja kehottaa molempia osapuolia panemaan sen täytäntöön; viittaa erityisesti seuraaviin Jean-Claude Junckerin raportissa esitettyihin suosituksiin:
– suositus siitä, että Euroopan unionin käyttöön luodaan erityinen mekanismi, jonka avulla voidaan ilmoittaa ongelmista ihmisoikeusasioista vastaavalle komission jäsenelle ja joka täydentää laajentumisen, Euroopan naapuruuspolitiikan tai vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä toteutettuja Euroopan unionin nykyisten elinten toimia;
– suositus siitä, että välineet olisi suunniteltava siten, että ne edistävät ja vahvistavat demokratiaa, ja että niissä olisi käytettävä täysimääräisesti hyväksi Venetsia-komission ammattitaitoa;
– suositus siitä, että luodaan mekanismi, jolla asioita voidaan siirtää Euroopan neuvoston käsiteltäväksi, jotta varmistetaan, että Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston toimet ovat yhdenmukaisia ja että ne täydentävät toisiaan;
22. kehottaa Euroopan neuvostoa ja Euroopan unionia tekemään tehokkaampaa yhteistyötä vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä ja alueellisten kielien ja vähemmistökielien suojelemisessa; kehottaa käyttämään Euroopan neuvoston oikeudellisesti sitovia yleissopimuksia, kuten kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaa puitesopimusta ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaa Euroopan neuvoston peruskirjaa, sekä niiden hyvin toimivia valvontamekanismeja; kehottaa ottamaan EU:n toimielinten työssä ja erityisesti ehdokasvaltioiden liittymisprosessin yhteydessä huomioon puitesopimuksen neuvoa-antavan komitean lausunnon ilmoitusvelvollisten valtioiden toteuttamista toimenpiteistä sekä peruskirjan asiantuntijakomitean kertomukset sopimusvaltioiden lupausten täyttämisestä;
23. panee merkille, että UNHRC voi kehittyä arvokkaaksi kehykseksi Euroopan unionin monenvälisille ihmisoikeustoimille; pahoittelee, että viimeisen toimintavuoden aikana kyseinen uusi elin ei ole parantanut Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeustilastoa; uskoo, että yleismaailmallisen jaksottaisen arviointimekanismin täytäntöönpanon avulla saavutetaan ensimmäiset konkreettiset tulokset ja parannukset; kehottaa neuvostoa ja komissiota valvomaan tarkasti tätä prosessia sen varmistamiseksi, että mekanismilla pannaan täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 15. maaliskuuta 2006 antama päätöslauselma 60/251, joka on lähtökohtana objektiiviseen ja luotettavaan tietoon perustuvalle yleismaailmalliselle jaksottaiselle arvioinnille siitä, miten kukin jäsenvaltio on täyttänyt omat ihmisoikeuksia koskevat velvoitteensa ja sitoumuksensa; toteaa, että valvonta on toteutettava tavalla, jolla varmistetaan välineen yleinen soveltaminen kaikkiin valtioihin ja niiden yhtäläinen kohtelu; pyytää neuvostoa kuulemaan parlamenttia tästä asiasta;
24. on tyytyväinen siihen, että aiemmin käytössä olleeseen ”1503-menettelyyn” perustuva kantelumenettely antaa yksityishenkilöille ja järjestöille jatkossakin mahdollisuuden esittää UNHRC:lle kanteluja ihmisoikeuksien törkeästä ja luotettavasti vahvistetusta loukkaamisesta, ja pyytää komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että UNHRC kuulee edelleen kansalaisjärjestöjä, jotta ne voivat hyödyntää niiden neuvoa-antavan asemaan perustuvaa etuoikeutta antaa kirjallisia tiedonantoja ja esittää suullisia lausuntoja;
25. vahvistaa erityisten menettelyjen ja valtioiden toimivaltuuksien merkityksen UNHRC:ssä; katsoo, että toimivaltuuksien uusimisprosessin pitää olla avoin ja että on ponnisteltava sellaisten riippumattomien ja kokeneiden ehdokkaiden nimeämiseksi, jotka edustavat kaikkia kansalaisia sekä maantieteellisesti että sukupuolen osalta; panee merkille, että Darfurin asiantuntijapaneelin toimivaltuuksia on täytynyt yhdistää Sudanin erityisraportoijan toimivaltuuksiin; panee myös merkille, että Euroopan unioni on päättänyt tukea pahoittelee Euroopan unionin päätöstä tukea päätöslauselmaa, jossa kehotetaan olemaan jatkamatta ihmisoikeusasiantuntijoiden toimivaltuuksia Darfurissa, sekä UNHRC:n päätöstä olla uusimatta toimivaltuuksia Valko-Venäjän ja Kuuban osalta;
26. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan edelleen jäsenyyskriteerien luomista ihmisoikeusneuvostoon valintaa varten, mukaan luettuna pysyvien kutsujen esittäminen erityismenettelyihin; kehottaa myös valvomaan YK:n jäsenvaltioiden hallitusten vaalilupausten täytäntöönpanoa; katsoo, että EU:n olisi sovellettava tätä sääntöä, kun se päättää ehdokasvaltioiden tukemisesta;
27. kehottaa tässä yhteydessä Euroopan unionia tekemään virallista yhteistyötä muiden alueellisten ryhmien demokraattisten hallitusten kanssa virallisen yhteistyön ja kuulemisten käynnistämiseksi UNHRC:n puitteissa, jotta taattaisiin niiden aloitteiden onnistuminen, joiden tavoitteena on edistää Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa esitettyjen periaatteiden kunnioittamista; katsoo, että Euroopan unionin monenväliset ihmisoikeusponnistelut voivat olla tehokkaita Yhdistyneiden Kansakuntien foorumeilla ainoastaan demokraattisten valtioiden välisen alueellisen liittouman yhteisten toimien avulla, kuten aikaisemmin mainitun kuolemanrangaistuksen käyttämisen keskeyttämistä koskevan yleiskokouksen päätöslauselman 62/149 hyväksyminen 18. joulukuuta 2007 osoittaa;
28. on tyytyväinen siihen, että komissio käytti vaikutusvaltaansa Kimberleyn prosessin puheenjohtajana vuonna 2007 niiden mekanismien vahvistamiseksi, joilla pyritään pysäyttämään konfliktitimanttien pääsy kauppaan; korostaa Kimberleyn prosessin merkitystä, kun otetaan huomioon yhteys konfliktitimanttien kaupan estämisen ja kestävän rauhan ja turvallisuuden saavuttamisen välillä; toivottaa myös Turkin ja Liberian tervetulleiksi vuonna 2007 liittyneinä uusina jäseninä, ja on tyytyväinen siihen, että Kongon tasavalta otettiin uudelleen jäseneksi Kimberleyn prosessiin (jolloin prosessiin osallistuu yhteensä 48 jäsentä, mukaan luettuna Euroopan yhteisö, joka edustaa 27 jäsenvaltiota);
29. on tyytyväinen siihen, että kolmas kansainvälinen konferenssi, jonka tavoitteena on tehdä kansainvälinen sopimus, jolla kielletään kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön mukaisesti rypälepommien tuotanto, käyttö, siirto ja varastointi, pidettiin Wienissä joulukuussa 2007 Euroopan unionin täysimääräisellä tuella[17]; kehottaa Romaniaa ja Kyprosta allekirjoittamaan 23. helmikuuta 2007 annetun Oslon julistuksen, sillä ne ovat ainoat kaksi jäsenvaltiota, jotka eivät vielä ole sitä tehneet; tukee täysimääräisesti Oslon prosessin puitteissa Wellingtonissa 18.–22. helmikuuta 2008 pidettyä kokousta ja Dublinissa 19.–30. toukokuuta 2008 pidettävää kokousta; odottaa, että kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat allekirjoittaa sopimuksen seremoniassa, joka on tarkoitus järjestää Oslossa vuoden 2008 lopussa;
30. kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan tarmokkaita pyrkimyksiään Rooman perussäännön yleismaailmallisen ratifioinnin ja tarpeellisen täytäntöönpanoa koskevan kansallisen lainsäädännön hyväksymisen edistämiseksi 16. kesäkuuta 2003 annetun kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevan neuvoston yhteisen kannan 2003/444/YUTP[18] ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman mukaisesti; huomauttaa, että neuvoston kaikki puheenjohtajavaltiot eivät pyri tähän tavoitteeseen yhtä tarmokkaasti; pyytää kaikkia puheenjohtajavaltioita mainitsemaan kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa tehtävän yhteistyön aseman kaikissa kolmansien maiden kanssa pidettävissä huippukokouksissa; pyytää, että tällaiset ponnistelut ulotetaan koskemaan myös kansainvälisen rikostuomioistuimen etuoikeuksia ja immuniteettia koskevan sopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa, sillä se on tuomioistuimen tärkeä työväline; panee merkille Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehdyn tuomioiden täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen voimaantulon 8. joulukuuta 2007 (sekä Itävallan kanssa tehdyn vastaavanlaisen sopimuksen voimaantulon vuonna 2005) ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita harkitsemaan vastaavanlaisen sopimuksen tekemistä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa; tunnustaa, että EU:n ja kansainvälisen rikostuomioistuimen yhteistyö- ja avunantosopimus on tärkeä väline kunkin jäsenvaltion velvoitteiden täydentämisessä;
31. on tyytyväinen siihen, että Japani ratifioi Rooman perussäännön heinäkuussa 2007 ja että sopimuspuolten kokonaismäärä kasvoi 105:een joulukuussa 2007; kehottaa Tšekin tasavaltaa, joka ainoana Euroopan unionin jäsenvaltiona ei ole vielä ratifioinut Rooman perussääntöä, tekemään niin viivytyksettä; kehottaa jälleen kerran kaikkia valtioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Rooman perussääntöä, tekemään niin viipymättä[19], kehottaa Romaniaa purkamaan Yhdysvaltain kanssa tehdyn kahdenvälisen koskemattomuussopimuksen;
32. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tekemään täysimääräistä yhteistyötä kansainvälisissä rikosoikeudellisissa mekanismeissa ja erityisesti karkulaisten saattamisessa oikeuteen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Kongon demokraattisen tasavallan yhteistyön Germain Katangan siirtämisessä kansainvälisen rikostuomioistuimen kuultavaksi, Serbian yhteistyön Zdravko Tolimirin pidättämisessä ja siirtämisessä entistä Jugoslaviaa koskevista asioista vastaavan kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kuultavaksi sekä Serbian ja Montenegron yhteistyön Vlastimir Đjorđjevićin pidättämisessä ja siirtämisessä ICTY:n kuultavaksi; panee kuitenkin huolestuneena merkille Sudanin jatkuvan epäonnistumisen yhteistyön tekemisessä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa Ahmad Muhammad Harunin ja Ali Muhammad Ali Abd-Al-Rahmanin pidättämisessä ja siirtämisessä; panee huolestuneena merkille, että kansainvälisen rikostuomioistuimen määräyksiä Lord’s Resistance Army ‑joukkojen neljän jäsenen pidättämiseksi Ugandassa ei ole vielä pantu täytäntöön; panee myös huolestuneena merkille, että Radovan Karadžić ja Ratko Mladić ovat edelleen karkuteillä ja että heitä ei ole vieläkään tuotu ICTY:n tuomittavaksi; kehottaa tässä yhteydessä Serbian viranomaisia varmistamaan täysimääräisen yhteistyön tekemisen ICTY:n kanssa, minkä pitäisi johtaa kaikkien vapaana olevien syytteeseen asetettujen henkilöiden pidättämiseen ja siirtämiseen, jotta voitaisiin käynnistää toimet vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittamiseksi; katsoo lisäksi, että Liberian entistä presidenttiä Charles Tayloria vastaan Haagissa toimivassa Sierra Leonen erityistuomioistuimessa nostetut kanteet ovat merkittävä edistysaskel kohti rankaisemattomuuden päättymistä;
33. korostaa tarvetta vahvistaa kansainvälistä rikosoikeudellista järjestelmää ja tunnustaa tässä yhteydessä, että oikeusalan nopeiden valmiustoimien mekanismin perustamisen myötä marraskuussa 2007 käyttöön on saatu uusi kansainvälinen yhteistyöhön perustuva mekanismi, jonka avulla voidaan tarjota asiantuntemusta ja apua tapauksissa, joissa tietojen tunnistaminen, kerääminen ja säilyttäminen auttaisivat erilaisissa kansainvälisissä ja väliaikaisissa oikeudellisissa toimissa[20]; kehottaa kansainvälistä rikostuomioistuinta tehostamaan yhteistyöhön liittyvää toimintaansa, jotta yhteisöt otettaisiin rakentavan vuorovaikutuksen avulla mukaan tutkittaviin asioihin, minkä tarkoituksena on lisätä tietämystä tuomioistuimen toimivaltuuksista ja saada niille tukea, hallita odotuksia ja antaa kyseisille yhteisöille mahdollisuus seurata ja ymmärtää kansainvälistä rikosoikeudellista prosessia; korostaa tuomioistuimen ulkopuolisten mekanismien mahdollista merkitystä ihmisoikeusrikkomuksiin puututtaessa ja kansainvälistä rikosoikeutta sovellettaessa, mikäli tällaisilla toimilla noudatetaan asianmukaista menettelyä, eivätkä ne ole huiputusta;
34. on tyytyväinen siihen, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous antoi julkilausuman alkuperäiskansojen oikeuksista, ja kiittää neuvostoa ja jäsenvaltioita tekstin hyväksymisen tukemisesta, sillä se antaa valtioille uudet puitteet alkuperäiskansojen oikeuksien suojeluun ja edistämiseen ilman syrjäytymistä tai syrjintää; toteaa kuitenkin samalla huolestuneena, että ilman uusia, kyseisen julkilausuman täytäntöönpanon takaavia välineitä alkuperäiskansojen, erityisesti autoritaarisen hallinnon alla tai diktatuurissa elävien kansojen elämän ei voida odottaa parantuvan; kehottaa komissiota siksi seuraamaan julkilausuman täytäntöönpanoa, erityisesti eurooppalaisen demokratia- ja ihmisoikeusaloitteen (EIDHR) avulla ja erityisesti velvoittamaan kaikki jäsenvaltiot ratifioimaan mahdollisimman pian alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn yleissopimuksen nro 169, jolla tuetaan kyseisessä julkilausumassa esitettyjä periaatteita oikeudellisesti sitovalla välineellä;
35. kehottaa jälleen kerran komissiota kehittämään romaneja koskevan EU:n puitestrategian, kun otetaan huomioon romaniyhteisöjen erityinen yhteiskunnallinen asema Euroopan unionissa, ehdokasvaltioissa ja vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvissa Länsi-Balkanin valtioissa;
36. kehottaa EU:ta ottamaan keskeisen aseman Durbanin arviointikonferenssissa sellaisen tasapainoisen tekstin edistämiseksi, jolla torjutaan rasismia sen sijaan, että pyrittäisiin poistamaan demokraattisten valtioiden legitimiteetti ja edistämään vihamielisyyttä, kuten kävi Durbanissa vuonna 2001;
37. panee pahoitellen merkille, että siitä huolimatta, että komissio on useaan otteeseen suositellut ILOn yleissopimuksen nro 169 ratifioimista, tähän mennessä eli lähes 20 vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen ainoastaan kolmen jäsenvaltiota – Tanska, Alankomaat ja Espanja – on ratifioinut kyseisen sopimuksen; kannustaa siksi luomaan aloitteita, joilla tiedotetaan tästä tärkeästä oikeudellisesta välineestä ja joilla edistetään sen tehokkuutta maailmanlaajuisesti varmistamalla, että kaikki jäsenvaltiot ratifioivat sen;
Ihmisoikeuksia koskevien Euroopan unionin suuntaviivojen onnistuminen
38. kehottaa jälleen kerran komission edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä ja konsulaatteja varmistamaan, että koko niiden henkilöstö tuntee ihmisoikeuksia koskevat suuntaviivat täysimääräisesti; katsoo, että uuden Euroopan ulkosuhdehallinnon luomista olisi hyödynnettävä etukäteen jäsenvaltioiden lähetystöjen ja komission ulkomaan edustustojen toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ihmisoikeuksien alalla jakamalla rakenteita ja henkilökuntaa aitojen ”Euroopan unionin suurlähetystöjen” luomiseksi;
39. panee merkille puheenjohtajavaltioiden Saksan ja Portugalin ponnistelut lasten oikeuksia koskevien Euroopan unionin ihmisoikeussuuntaviivojen laatimisen loppuun saattamiseksi; odottaa saavansa ensi vuoden kuluessa luonnokset erityisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä, joilla keskitytään panemaan täytäntöön sitä kokonaisvaltaista ja kattavaa toimintatapaa, joka määritellään keskeisillä suuntaviivoilla;
40. kehottaa puheenjohtajavaltiota etsimään keinoja parantaa koordinointia ja yhteistyötä neuvoston työryhmien välillä, jotta edistyttäisiin yhteisten huolenaiheiden osalta, esimerkiksi ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) ja kansainvälistä rikostuomioistuinta käsittelevän työryhmän välillä kansainvälisen rikosoikeuden sekä lapsia aseellisissa konflikteissa koskevien kysymysten osalta;
41. kehottaa neuvostoa tarkistamaan suuntaviivoja, jotta niissä tunnustettaisiin täysimääräisesti parhaimman mahdollisen saatavilla olevan terveydenhuollon merkitys perusoikeutena kiinnittäen erityistä huomiota kivun hoitoon;
Kuolemanrangaistus
42. on tyytyväinen edellä mainittuun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2007 antamaan päätöslauselmaan 62/149 aloitteesta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmalliseksi keskeyttämiseksi, ja tunnustaa aloitteen myönteisen alueet ylittävän luonteen;
43. kehottaa neuvostoa ajanmukaistamaan kuolemanrangaistusta koskevat suuntaviivat, jotta niillä tuettaisiin kaikkia toimia, joiden tavoitteena on panna täysimääräisesti täytäntöön yleiskokouksen päätöslauselma, jossa muun muassa kehotetaan kuolemanrangaistusta edelleen käyttäviä valtioita noudattamaan kansainvälisiä normeja, joilla säädetään suojakeinoista kuolemanrangaistukseen tuomittujen henkilöiden suojelun takaamiseksi, erityisesti vähimmäisnormeja, jotka esitetään 25. toukokuuta 1984 annetussa talous- ja sosiaalineuvoston päätöslauselmassa 1984/50; huomauttaa, että päätöslauselmalla annetaan pääsihteerille tietoja kuolemanrangaistuksen käyttämisestä ja niiden suojakeinojen valvonnasta, joilla taataan kuolemanrangaistuksen saaneiden henkilöiden suojelu, ja että sillä pyritään rajoittamaan asteittain kuolemanrangaistuksen käyttöä ja vähentämään niiden rikosten määrää, joista kyseinen rangaistus voitaisiin antaa; huomauttaa lisäksi, että päätöslauselman lopussa kaikkia Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioita kehotetaan keskeyttämään kuolemanrangaistusten täytäntöönpano kuolemanrangaistuksen poistamiseksi;
44. kehottaa puheenjohtajavaltiota kannustamaan Italiaa, Latviaa, Puolaa ja Espanjaa allekirjoittamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjan nro 13 kuolemanrangaistuksesta, sillä ne ovat ainoat jäsenvaltiot, jotka eivät sitä vielä ole tehneet[21]; tunnustaa tässä yhteydessä, että kuolemanrangaistusta koskevat suuntaviivat voitaisiin panna johdonmukaisemmin täytäntöön, jos jäsenvaltiot allekirjoittaisivat ja ratifioisivat tällaiset pöytäkirjat ja yleissopimukset;
45. on tyytyväinen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 7. joulukuuta 2007 tekemään päätökseen, jonka nojalla allekirjoitetaan Euroopan neuvoston / Euroopan unionin yhteinen julistus vuosittain, 10. lokakuuta vietettävästä kuolemanrangaistuksen vastaisesta päivästä; on tyytyväinen Lissabonissa 9. lokakuuta 2007 pidetyn eurooppalaisen konferenssin pöytäkirjaan, jossa jälleen kerran pyydetään kuolemanrangaistuksen poistamista Euroopassa ja jolla edistetään kuolemanrangaistuksen poistamista maailmanlaajuisesti;
46. on tyytyväinen kuolemanrangaistuksen poistamiseen Albaniassa 25. maaliskuuta 2007 (kaikkien rikosten osalta), Kirgisiassa 27. kesäkuuta 2007, Ruandassa 26. heinäkuuta 2007, New Jerseyn osavaltiossa (Yhdysvalloissa) 13. joulukuuta 2007 ja Uzbekistanissa 1. tammikuuta 2008; on huolissaan siitä, että kuolemanrangaistus saatetaan ottaa uudelleen käyttöön Guatemalassa; kehottaa Guatemalan hallitusta sitoutumaan sen sijaan aidosti kuolemanrangaistuksen yleiseen poistamiseen; on tyytyväinen siihen, että Kiina on päättänyt pyytää korkeinta oikeutta tarkastelemaan uudelleen kaikki kuolemanrangaistukseen johtaneet tapaukset, mutta on edelleen huolissaan siitä, että Kiina panee edelleen täytäntöön eniten teloituksia koko maailmassa; tuomitsee kuolemanrangaistuksen käyttämisen Valko-Venäjällä, sillä se on vastoin eurooppalaisia arvoja; tuomitsee Iranin hallinnon yhä yleisemmän turvautumisen kuolemanrangaistukseen; on erittäin huolestunut siitä, että Iranin hallinto tuomitsee vieläkin kuolemaan syytettyjä, jotka ovat alle 18-vuotiaita;
Kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu
47. panee merkille, että Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua ja Slovakia eivät ole vielä allekirjoittaneet tai ratifioineet kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa (OPCAT); panee merkille, että Itävalta, Belgia, Kypros, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Romania ovat tähän mennessä allekirjoittaneet pöytäkirjan mutta eivät ratifioineet sitä; kehottaa kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita, jotka eivät ole tähän mennessä allekirjoittaneet ja/tai ratifioineet kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa, tekemään niin viipymättä;
48. on huolissaan niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sitoutumisesta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, jotka kieltäytyvät allekirjoittamasta edellä mainittua kansainvälistä yleissopimusta kaikkien ihmisten suojelemisesta pakotetulta katoamiselta; pyytää kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet ja ratifioineet kyseistä sopimusta, tekemään niin pikaisesti[22];
49. huomauttaa neuvostolle ja komissiolle äskettäisestä kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua tai rangaistusta koskevien Euroopan unionin suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevasta tutkimuksesta, joka esiteltiin parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnalle 28. kesäkuuta 2007 ja COHOM-työryhmälle joulukuussa 2007; pyytää molempia noudattamaan sen suosituksia, esimerkiksi suositusta siitä, että kehitetään selkeä maailmanlaajuinen näkemys, jossa otetaan huomioon kansalliset näkökohdat paikallisen politiikan, yhteiskunnan, kulttuurin ja oikeuskäytännön osalta; kehottaa komissiota ja neuvostoa toimittamaan – analyysin jälkeen – ohjeet edustustoilleen ja jäsenvaltioiden lähetystöille, jotta niitä autettaisiin panemaan suuntaviivat täytäntöön;
50. kehottaa komissiota ja neuvostoa tehostamaan yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa, jotta voitaisiin luoda Euroopan laajuinen alue, jolla ei esiinny kidutusta tai muuta pahoinpitelyä, ja jotta annettaisiin selvä merkki siitä, että Euroopan valtiot ovat sitoutuneet vahvasti näiden käytäntöjen poistamiseen myös omien rajojensa sisällä;
51. odottaa kiinnostuneena sitä arviota kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua tai rangaistusta koskevien Euroopan unionin suuntaviivojen täytäntöönpanosta, jota valmistellaan esitettäväksi COHOM-työryhmälle; odottaa, että COHOM-työryhmä keskustelee näiden suuntaviivojen tarkistamisen yhteydessä yksittäistapauksia koskevista erityisistä toimintaperusteista suuntaviivojen täytäntöönpanon parantamiseksi; kehottaa hyväksymään toimenpiteitä täydellisen kidutuskiellon ja muiden epäinhimillisten ja alentavien rangaistusten kieltämisen kunnioittamisen varmistamiseksi ja kehottaa vastustamaan kaikkia pyrkimyksiä sellaisen Euroopan unionin kannan vahvistamiseen, jolla oikeutetaan diplomaattisten vakuutusten käyttö henkilöiden siirtämiseksi maihin, joissa heitä saatetaan kiduttaa tai joissa he voivat saada muita epäinhimillisiä tai alentavia rangaistuksia;
52. kehottaa ajanmukaistamaan kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua tai rangaistusta koskevia suuntaviivoja siten, että niissä otetaan huomioon vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 15 artikla, joka koskee kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen tai kohtelun kieltoa;
53. kehottaa puheenjohtajavaltiota tai neuvoston pääsihteeristöä osallistumaan säännöllisesti keskeisiin Yhdistyneiden Kansakuntien komiteoihin sekä tekemään enemmän yhteistyötä Euroopan neuvoston ja sen kidutuksen vastaisen komitean kanssa, jotta saataisiin merkittävää ja hyödyllistä materiaalia päätöksentekoon tiettyjä maita koskevista toimista;
54. kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan toimia kaikkien Euroopan unionin kansainvälisten kumppaneiden osalta kidutuksen ja pahoinpitelyn kieltävien kansainvälisten yleissopimusten ratifioimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi ja kuntoutuksen tarjoamiseksi kidutuksen uhreille; kehottaa Euroopan unionia pitämään kidutuksen ja pahoinpitelyn torjumista sen ihmisoikeuspolitiikan keskeisenä painopistealana erityisesti tehostamalla Euroopan unionin suuntaviivojen ja kaikkien muiden Euroopan unionin välineiden, kuten eurooppalaisen demokratia- ja ihmisoikeusaloitteen täytäntöönpanoa ja estämällä EU:n jäsenvaltioita käyttämästä diplomaattisia vakuutuksia kolmansien maiden kanssa, jos on todellisena vaarana, että jotkin henkilöt joutuvat kidutuksen tai pahoinpitelyn kohteeksi;
Lapset aseellisissa selkkauksissa
55. on tyytyväinen lapsista aseellisissa selkkauksissa vastaavan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin erityisedustajan raporttiin, joka julkaistiin 13. elokuuta 2007 ja jossa todetaan, että Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioiden olisi toteutettava konkreettisia ja kohdennettuja toimia vastaanhangoittelevien ihmisoikeuksien rikkojien osalta;
56. on tyytyväinen YK:n pääsihteerin raporttiin ja suosituksiin lapsista Burman aseellisessa selkkauksessa; tuomitsee lasten oikeuksien räikeän rikkomisen kyseisessä valtiossa ja kehottaa COHOM-työryhmää asettamaan Burman etusijalle, kun se panee täytäntöön lapsia aseellisissa konflikteissa koskevia suuntaviivojaan;
57. on tyytyväinen edistymiseen kansainvälisten lastensuojelunormien soveltamisessa sen osalta, että väitetyt rikoksentekijät asetetaan vastuuseen, kuten kansainvälisen rikostuomioistuimen nostamat kanteet Kongon demokraattisen tasavallan eri aseellisten ryhmien korkea-arvoisia johtajia vastaan sekä Lord's Resistance Army ‑joukkojen neljää korkea-arvoisempaa jäsentä vastaan; katsoo merkittäväksi saavutukseksi Sierra Leonen erityistuomioistuimen tuomion, jonka mukaan alle 15-vuotiaiden lasten palkkaaminen tai käyttö sotatoimissa katsotaan sotarikokseksi kansainvälisen tapaoikeuden nojalla, sekä sen äskettäin antamat tuomiot armeijan komentajille lasten palkkaamisen perusteella;
58. on tyytyväinen lasten oikeuksien suurempaan huomioonottamiseen erilaisissa neuvotteluissa, sopimuksissa, rauhanrakennus- ja rauhanturvaamistoimissa, ohjelmissa ja yleissopimuksissa; korostaa kuitenkin, että lapsia koskevien rauhansopimusten lausekkeiden pitäisi olla täsmällisiä ja että niiden tavoitteiden pitäisi olla saavutettavissa;
59. on tyytyväinen lasten oikeuksien parempaan huomioonottamiseen mekanismeissa, joilla syylliset asetetaan vastuuseen rikoksista kansainvälisen oikeuden nojalla (ja tunnustaa tässä yhteydessä asiaa koskevat Liberian totuus- ja sovittelukomission ponnistelut vuonna 2007), sillä se tärkeä keino panna täytäntöön lasten oikeus osallistua sellaisten päätösten tekemiseen, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä; korostaa kuitenkin, että tällaisen osallistumisen olisi perustuttava lasten etuun, myös siten, että pannaan täytäntöön ikäryhmälle sopivaa politiikkaa ja toimenpiteitä ja että edistetään lapsiuhrien kuntouttamista ja sopeuttamista takaisin yhteiskuntaan;
60. on tyytyväinen edistymiseen aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskeviin yhdennettyihin normeihin (2006) sekä lapsia asevoimissa tai aseellisissa ryhmittymissä koskeviin Pariisin periaatteisiin ja suuntaviivoihin (2007) liittyvän politiikan muotoilussa; korostaa kuitenkin, että ne on nyt pantava tehokkaasti täytäntöön;
61. on tyytyväinen siihen, että seitsemän uutta valtiota (Argentiina, Kroatia, Guatemala, Laos, Mauritania, Marokko ja Ukraina) ovat liittyneet Pariisin sitoumuksina tunnettuun kansainväliseen sitoumukseen lasten palkkaamisen lopettamiseksi aseellisissa selkkauksissa; pahoittelee, että Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut sitoumusta, koska se vastustaa kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevaa lauseketta;
62. on tyytyväinen siihen, että yksitoista Euroopan unionin jäsenvaltiota on allekirjoittanut Geneven julistuksen aseellisista selkkauksista ja kehityksestä, minkä ansiosta julistuksen on nyt allekirjoittanut yhteensä 42 valtiota; kehottaa niitä 16 EU:n jäsenvaltiota, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet Geneven julistusta, tekemään niin viipymättä;
63. kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet ja ratifioineet lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisia pöytäkirjoja, tekemään niin viipymättä[23];
64. muistuttaa, että ratkaisemattomia konflikteja ENP-valtioissa ei ole vielä selvitetty lopullisesti, ja korostaa, että tällaisissa olosuhteissa oikeusvaltion periaatteet ja ihmisoikeuksien rikkominen alueella jäävät huomiotta, mikä vaikeuttaa lisäksi merkittävästi lapsen kaikkien oikeuksien takaamista ja kunnioittamista; kehottaa puuttumaan lasten ja heidän perheidensä erityistilanteeseen ENP:n piiriin kuuluvissa valtioissa sijaitsevilla ratkaisemattomien konfliktien alueilla ensisijaisena kysymyksenä tällä alalla toteutettujen EU:n toimien puitteissa;
65. panee merkille, että puheenjohtajavaltio Portugali noudatti suuntaviivojen nojalla Saksan aloitteita ja kehotti kaikkia ensisijaisissa valtioissa sijaitsevia edustustoja katsomaan COHOM-työryhmän 15. kesäkuuta 2007 hyväksymät maakohtaiset strategiat pysyviksi ohjeiksi, jotka on sisällytettävä lapsia aseellisissa konflikteissa koskevaan edustustojen päällikköjen työhön; on tyytyväinen siihen, että puheenjohtajavaltio on myös välittänyt paikallisille puheenjohtajille asiasta vastaavien kansalaisjärjestöjen vastaanottamia raportteja tietyistä valtioista; on tyytyväinen puheenjohtajavaltion Slovenian aloitteeseen sellaisen tutkimuksen teettämisestä, joka koskee EU:n toimien vaikutusta lapsiin aseellisissa konflikteissa; korostaa tässä yhteydessä suuntaviivojen rajattua vaikutusta lapsiin aseellisissa konflikteissa, erityisesti siitä syystä, että suurimmalle osalle komission ja jäsenvaltioiden edustustoista ei ilmoitettu, että kohdevaltio katsottiin ensisijaiseksi valtioksi näiden suuntaviivojen soveltamisen osalta;
Ihmisoikeuksien puolustajat
66. kehottaa neuvostoa ja komissiota sitoutumaan ihmisoikeuksien puolustajia koskevien Euroopan unionin suuntaviivojen avoimempaan ja järjestelmällisempään täytäntöönpanoon, sillä kyseessä on tärkeä ja innovatiivinen väline, jonka tarkoituksena on tukea ihmisoikeuksien puolustajia ja suojella vaarassa olevia ihmisoikeuksien puolustajia;
67. kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään lasten pakkotyön torjumisen humanitaarisiin ja kauppapoliittisiin ponnisteluihinsa;
68. odottaa, että koska ihmisoikeuksien puolustajia koskevat suuntaviivat on tunnustettu painopistealaksi ihmisoikeuksia koskevassa Euroopan unionin ulkopolitiikassa, suuntaviivat pannaan tämän perusteella tehokkaasti täytäntöön 120 valtiota koskevissa paikallisissa strategioissa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan kantansa ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseen;
69. katsoo, että yhdenmukaisella lähestymistavalla olisi myös keskityttävä vahvistamaan ihmisoikeusaktivistien, myös taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien puolustamiseen sitoutuneiden aktivistien valmiuksien kehittämistä ja edistettävä kuulemis- ja vuorovaikutusmekanismeja aktivistien ja hallitusten välillä demokraattista uudistusta ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevissa kysymyksissä, erityisesti jos demokratisoitumisprosessi on vaarassa;
70. kehottaa komissiota ja neuvostoa kannustamaan aktiivisesti ihmisoikeuksien puolustajia välittämään tietoa väkivallattomuutta koskevasta teoriasta ja käytännöstä ja edistämään tietämystä parhaista käytännöistä sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa kentältä saadun ensikäden tiedon perusteella;
71. kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita käsittelemään pikaisesti kysymystä hätäviisumien myöntämisestä ihmisoikeuksien puolustajille sisällyttämällä yhteisön uuteen viisumisäännöstöön selvän viittauksen ihmisoikeuksien puolustajien erityistilanteeseen ja näin ollen luomalla erityisen ja nopeutetun viisumimenettelyn, missä voitaisiin hyödyntää Irlannin ja Espanjan hallitusten kokemuksia tästä asiasta; katsoo, että ihmisoikeuksien puolustajien hyväksi toteutettujen Euroopan unionin toimien luottamuksellisuus on toisinaan hyödyksi, mutta toteaa, että tästä luottamuksellisuudesta huolimatta Euroopan unionin paikallisjoukkojen olisi aina ilmoitettava luottamuksellisesti tällaisista toimista paikalla toimiville kansalaisjärjestöille;
72. panee merkille, että huomattavista taloudellisista uudistuksista huolimatta poliittisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia rikotaan Kiinassa yhä järjestelmällisesti, mikä käy ilmi esimerkiksi poliittisena vankeutena, asianajajiin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja toimittajiin, myös niin sanottuun weiquan-liikkeeseen kohdistuvina hyökkäyksinä ja ahdisteluna, riippumattoman oikeuslaitoksen puutteena, pakkotyönä, sananvapauden, uskonnonvapauden ja uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien rajoittamisena, mielivaltaisina pidätyksinä, Laogai-työleirijärjestelmänä ja elinten väitettynä laittomana kauppana; on huolissaan myös toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja, Dalai lamaa ja hänen seuraajiaan ja Falun Gongin harjoittajia koskevien mustien listojen laatimisesta;
73. pahoittelee, että Valko-Venäjällä on rekisteröity enää ainoastaan viisi ihmisoikeusjärjestöä ja että viranomaiset pyrkivät jatkuvasti ahdistelemaan ja valvomaan näitä ryhmiä, samalla kun ne hylkäävät toistuvasti laillista rekisteröintiä koskevat muiden ihmisoikeusryhmien hakemukset; on tyytyväinen YK:n yleiskokouksen toukokuussa 2007 tekemään päätökseen hylätä Valko-Venäjän hakemus paikan saamiseksi ihmisoikeusneuvostosta viitaten sen liian heikkoon ihmisoikeustilanteeseen; kehottaa jälleen kerran Valko-Venäjän viranomaisia lopettamaan ihmisoikeuksien puolustajiin ja Valko-Venäjän kansalaisjärjestöjen aktivisteihin kohdistuvan pelottelun, ahdistelun, kohdennetut pidätykset ja poliittisiin syihin perustuvat syytteet;
74. on erittäin huolissaan siitä, että vuonna 2007 Iranin viranomaiset ahdistelivat entistä voimakkaammin riippumattomia ihmisoikeuksien puolustajia ja asianajajia estääkseen heitä julkaisemasta ja osoittamasta ihmisoikeuksien rikkomuksia; pahoittelee sitä, että Iranin hallitus on lakkauttanut kansalaisjärjestöt, jotka edistävät kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja tiedottavat ihmisoikeuksien rikkomisesta, mukaan luettuna järjestöt, jotka tarjoavat oikeudellista ja sosiaalista apua väkivallan uhreiksi joutuneille naisille;
75. korostaa jälleen kerran sen merkitystä, että opas suuntaviivojen täytäntöönpanosta annetaan kaikille kentällä toimiville ihmisoikeuksien puolustajille; kannustaa COHOM-työryhmää jakamaan aluetoimistoissa sekä suurlähetystöissä ja edustustoissa ihmisoikeuksien puolustajille käännöksiä Euroopan unionin suuntaviivoista niillä Euroopan unionin kielillä, jotka ovat yleisesti käytettyjä kieliä (lingua franca) kolmansissa maissa, ja muilla keskeisillä kielillä; on tyytyväinen siihen, että tähän mennessä käännöksiä on saatavilla venäjän, arabian, kiinan ja persian kaltaisilla kielillä, mutta korostaa, että käännöksiä on tehtävä enemmän paikallisesti; kehottaa Euroopan unionin jäsenvaltioita yksinkertaistamaan viisumien myöntämistä niille ihmisoikeuksien puolustajille, jotka on kutsuttu Euroopan unionissa pidettäviin tilaisuuksiin tai jotka pakenevat heikentyviä turvallisuusoloja;
Suuntaviivat ihmisoikeuksista käytävistä vuoropuheluista ja tunnustetuista neuvotteluista kolmansien maiden kanssa
76. kehottaa neuvostoa ja komissiota käynnistämään ihmisoikeusvuoropuheluja koskevien suuntaviivojen kattavan arvioinnin ja kehittämään selvät indikaattorit kunkin vuoropuhelun vaikutusta varten sekä kriteerit vuoropuhelujen käynnistämiselle, keskeyttämiselle ja käynnistämiselle uudelleen;
77. toistaa, että ihmisoikeuksia koskevia vuoropuheluja olisi laajennettava kattamaan tilanne sekä kolmansissa maissa että Euroopan unionissa, jotta parannettaisiin kyseisten vuoropuhelujen uskottavuutta;
78. toistaa, että ihmisoikeuskysymyksiä olisi tarkasteltava korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta ihmisoikeuksia koskeville huolenaiheille annettaisiin suurempaa poliittista painoarvoa ja että jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden ei pitäisi antaa erottaa ihmisoikeuskysymyksiä poliittisesta vuoropuhelusta; katsoo siksi, että vuoropuhelua ei pitäisi koskaan käyttää siihen, että asian käsittely rajataan vain asiantuntijoiden välisiin kokouksiin ja että sille näin ollen annetaan toissijainen asema muuhun politiikkaan nähden; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota toteuttamaan seuraavat toimenpiteet;
– julkaisemaan kunkin vuoropuhelun tavoitteet ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa;
– vaatimaan kunkin vuoropuhelun arvioimista, mielellään vuosittain ja vähintään joka toinen vuosi;
– varmistamaan, että jokainen vuoropuhelun puitteissa pidettävä kokous tarkoittaa viranomaisten käymien teknisten keskustelujen lisäksi myös poliittisia toimenpiteitä, joita asiasta vastaavat tahot toteuttavat ”ministeritasolla”;
79. korostaa jälleen kerran tässä yhteydessä ehdotuksia, jotka esitettiin edellä mainitussa 6. syyskuuta 2007 annetussa parlamentin päätöslauselmassa ihmisoikeusvuoropuhelujen toiminnasta ja ihmisoikeuksia koskevista kolmansien maiden kuulemisista; korostaa tässä yhteydessä, että vuoropuhelu neuvoston, komission ja parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan välillä käynnistettiin tammikuussa 2008, jotta pantaisiin täytäntöön kyseisen päätöslauselman suositukset parlamentin yleisestä osallistumisesta vuoropuheluihin; muistuttaa tässä yhteydessä, että neuvoston velvollisuutena on kuulla parlamenttia ja ottaa sen näkemykset huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti;
80. korostaa, että Euroopan unionin ja Kiinan välistä ihmisoikeusvuoropuhelua on tehostettava voimakkaasti, ja on huolissaan siitä, että Kiina on antanut vastauksen vain kahteen kolmasosaan kysymyksistä, joita EU on esittänyt yksittäisistä huolenaiheista osana tätä vuoropuhelua; ilmaisee huolensa ihmisoikeuksien vakavasta rikkomisesta Kiinassa ja korostaa, että tulevia olympialaisia varten tehdyistä kansainvälisen Olympiakomitean peruskirjan mukaisista hallituksen lupauksista huolimatta ihmisoikeustilanne itse paikalla ei ole parantunut; on kansainvälisen Olympiakomitean peruskirjan mukaisesti tyytyväinen siihen, että Kiina pyrkii panemaan täytäntöön kidutusta käsittelevän erityisraportoijan suositukset ja että se on äskettäin kehottanut tuomioistuimia olemaan luottamatta tunnustuksiin; panee merkille, että vaikka Kiinan hallitus on toistuvasti luvannut ratifioida kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, ratifiointi on edelleen käynnissä; pahoittelee, että Pekingissä 28. marraskuuta 2007 pidetyssä Euroopan unionin ja Kiinan välisessä huippukokouksessa ei annettu Euroopan unionin ja Kiinan yhteistä julistusta ihmisoikeuksista, vaikka alun perin ilmoitettiin, että tällainen julistus aiottiin antaa; kehottaa neuvostoa antamaan parlamentille yksityiskohtaisempaa tietoa keskustelujen jälkeen, mukaan luettuna yksityiskohtainen luettelo neuvoston ja jäsenvaltioiden toimista yksittäisissä tapauksissa; huomauttaa, että tällaisia huolenaiheita olisi korostettava ennen Pekingin olympialaisia, sillä kyseessä on historiallinen mahdollisuus parantaa ihmisoikeuksia Kiinassa; on tässä yhteydessä edelleen huolissaan Kiinan lainsäädännöstä, myös valtiosalaisuuksia koskevasta järjestelmästä, joka estää avoimuuden, joka olisi tarpeen hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion periaatteisiin perustuvan järjestelmän kehittämiseksi; on huolissaan rajoituksista, joita on asetettu kiinalaisille ja kansainvälisille tiedotusvälineille, mukaan luettuna Internet, blogien pitäminen ja kiinalaisten ja kansainvälisten toimittajien tiedonsaanti; on yhtä huolissaan mustien listojen laatimisesta toimittajista ja ihmisoikeusaktivisteista, mukaan luettuna Dalai Lama, hänen lähettiläänsä ja Falun Gongin harjoittajat; kehottaa tässä yhteydessä viipymättä vapauttamaan tunnetun AIDS-aktivistin Hu Jian; korostaa, että myös olympialaisten jälkeen on edelleen valvottava ihmisoikeustilannetta ja asiaa koskevan lainsäädännön muuttamista; kehottaa Euroopan unionia varmistamaan, että sen kauppasuhteet Kiinaan edellyttävät ihmisoikeuksia koskevia uudistuksia, ja pyytää tässä yhteydessä neuvostoa tekemään kattavan arvioinnin ihmisoikeustilanteesta ennen minkään uuden kumppanuus- ja yhteistyöpuitesopimuksen tekemistä; kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan esille kysymyksen Sisä-Mongolian autonomisesta alueesta, Itä-Turkestanista ja Tiibetin autonomisesta alueesta, tukemaan aktiivisesti avoimen vuoropuhelun vahvistamista Kiinan hallituksen ja maanpaossa toimivan Tiibetin hallituksen välillä ja ottamaan huomioon Kiinan politiikan vaikutukset ihmisoikeuksiin Afrikassa; on edelleen huolissaan uiguurien etnisen ryhmän ihmisoikeuksien järjestelmällisestä rikkomisesta Xinjiangin autonomisella uiguurialueella;
81. on edelleen huolestunut siitä, että ihmisoikeusvuoropuhelu Iranin kanssa on ollut keskeytettynä vuodesta 2004 lähtien, koska ihmisoikeustilannetta ei ole saatu parannettua ja koska Iran ei ole halukas tekemään yhteistyötä; pyytää Iranin viranomaisia käynnistämään tämän vuoropuhelun uudelleen demokratian edistämiseen sitoutuneiden kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien tukemiseksi ja vahvistamaan – rauhanomaisin ja väkivallattomin keinoin – nykyisiä prosesseja, jotka voivat edistää demokraattisia, institutionaalisia ja perustuslaillisia uudistuksia, ja varmistamaan kyseisten uudistusten kestävyyden, vahvistamaan kaikkien iranilaisten ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöjen edustajien osallistumisen poliittiseen päätöksentekoon ja vahvistamaan edelleen niiden asemaa yleisessä poliittisessa keskustelussa; on erittäin huolestunut siitä, että perusihmisoikeuksien, erityisesti ilmaisunvapauden ja kokoontumisvapauden kunnioittaminen heikkeni Iranissa entisestään vuonna 2007; tuomitsee Iranin viranomaisten huhtikuun 2007 alussa käynnistämän uuden moraalikampanjan, jonka nojalla tuhansia miehiä ja naisia on pidätetty ”moraalittoman käytöksen estämisen” nimissä; tuomitsee sen, että Iranin hallinto käyttää yhä useammin kuolemanrangaistusta;
82. pahoittelee, että Euroopan unionin ja Venäjän väliset ihmisoikeuskeskustelut eivät ole johtaneet kunnollisiin tuloksiin, ja pyytää ottamaan parlamentin mukaan tällaiseen prosessiin; tukee neuvoston ja komission ponnisteluja sellaisten olosuhteiden luomiseksi, että neuvotteluja voitaisiin käydä vuorotellen Venäjällä ja Euroopan unionissa, jolloin muutkin Venäjän ministeriöt kuin ulkoministeriö voisivat osallistua neuvotteluihin ja jolloin Venäjän valtuuskunta voisi osallistua venäläisten tai eurooppalaisten parlamentaaristen elinten tai kansalaisjärjestöjen kokouksiin, jotka järjestetään neuvottelujen yhteydessä; pahoittelee, että Euroopan unioni ei ole onnistunut muuttamaan Venäjän politiikkaa varsinkaan arkojen aiheiden, kuten Tšetšenian ja Kaukasian muiden tasavaltojen tilanteen, rankaisemattomuuden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden, ihmisoikeuksien puolustajien kohtelun, tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja ilmaisunvapauden, etnisten vähemmistöjen kohtelun, oikeusvaltion periaatteiden noudattamisen ja ihmisoikeuksien suojelun asevoimissa, seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän sekä muiden kysymysten osalta; uskoo, että pitkään jatkunutta keskustelua Tšetšeniasta olisi laajennettava koskemaan Ingušian ja Dagestanin huolestuttavaa tilannetta; kehottaa Venäjän viranomaisia suojelemaan kansallisia vähemmistöjä Marin tasavallassa ja takaamaan ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen Marin tasavallan perustuslain ja EU:n normien mukaisesti; pahoittelee toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöjen jatkuvaa vainoamista, esimerkiksi Novaja Gazeta sanomalehden ja nizhnynovgorodilaisen suvaitsevaisuutta edistävän säätiön ahdistelua; on huolissaan siitä, että vuonna 2006 voimaantullutta Venäjän uutta lainsäädäntöä kansalaisjärjestöistä on vuonna 2007 pantu täytäntöön mielivaltaisesti ja valikoiden ja sitä on käytetty hankaloittamaan ja rajoittamaan kansalaisjärjestöjen laillista toimintaa ja sen nojalla on annettu myös rangaistuksia, mikä on lisännyt kansalaisjärjestöjen turvattomuutta ja haavoittuvuutta; ilmaisee joulukuussa 2007 annetun Amnesty International järjestön raportin mukaisesti huolensa myös siitä, että syyttäjänvirasto ei ole vieläkään kunnioittanut Mihail Hodorkovskin ja hänen kumppaninsa Platon Lebedevin oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin kansainvälisten normien mukaisesti, ja ilmaisee huolensa siitä, että Jukos-yhtiön entiselle varapääjohtajalle Vasili Aleksanjanille ei suostuta antamaan elintärkeää lääketieteellistä hoitoa, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja ovat toistuvasti tätä pyytäneet; kehottaa Venäjää toteuttamaan lisätoimia ilmaisunvapauden ja toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuuden suojelemiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että Euroopan unionin olisi pidettävä painopistealana Venäjän yhteistyötä ETYJin, Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusmekanismien kanssa sekä kaikkien asiaa koskevien ihmisoikeussopimusten ratifiointia, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjan nro 14 ratifiointia, koska sillä muutetaan yleissopimuksen valvontajärjestelmää; pahoittelee Venäjän haluttomuutta kutsua riittävä määrä kansainvälisiä vaalitarkkailijoita riittävän aikaisin, jotta ne voisivat valvoa asianmukaisesti vaaleja ETYJin normien mukaisesti, minkä takia ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto ei voi toteuttaa suunniteltuja vaalitarkkailutehtäviä toimivaltuuksiensa mukaisesti, ja joutuu siksi kyseenalaistamaan vuoden 2007 parlamenttivaalien ja vuoden 2008 presidentinvaalien demokraattisuuden; kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan ihmisoikeuskysymykset, mukaan luettuna yksittäiset tapaukset, esille Venäjän korkeimman tason viranomaisten kanssa ja Venäjän kanssa tehtävässä uudessa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa; kehottaa komissiota säätämään selkeämmistä velvollisuuksista ja luomaan tehokkaampia valvontamekanismeja ihmisoikeuksia koskevien lausekkeiden lisäksi, jotta ihmisoikeustilannetta voitaisiin todella parantaa;
83. kehottaa komissiota ja neuvostoa perustamaan ihmisoikeuksien alivaliokuntia kaikkien naapurivaltioiden kanssa; toistaa, että parlamentin jäsenten pitäisi osallistua tällaisten alivaliokuntien kokousten valmisteluun ja että heille olisi kerrottava kokousten tuloksista; katsoo, että vaikka kokousten ensimmäisellä kierroksella keskitytään kenties alivaliokunnan kestävyyden kehittämiseen ja kumppaneiden välisen luottamuksen edistämiseen, kuten tehtiin Tunisian tapauksessa, tällaisissa alivaliokunnissa, kuten nykyisin Marokon osalta, olisi siirryttävä tuloskeskeiseen vaiheeseen laatimalla konkreettisia vertailuperusteita ja indikaattoreita edistymiselle ja antamalla mahdollisuuden ottaa esille yksittäisiä tapauksia; korostaa, että ihmisoikeuksista käytäviä keskusteluja ei missään nimessä pitäisi rajoittaa vain näihin alivaliokuntiin, ja korostaa, että nämä kysymykset on otettava osaksi myös korkeimmalla tasolla käytävää poliittista vuoropuhelua, jotta lisättäisiin EU:n politiikan johdonmukaisuutta tällä alalla ja jotta vähennettäisiin epäjohdonmukaisuuksia molempien osapuolten lehdistölle antamissa lausunnoissa ihmisoikeustilanteesta; on tyytyväinen 16. lokakuuta 2007 annettuun neuvoston lausuntoon siitä, että keskusteluissa EU:n ja Libyan välisestä tulevasta puitesopimuksesta keskitytään erityisesti muun muassa yhteistyöhön ja edistykseen ihmisoikeusasioissa;
84. muistuttaa heikkenevästä tilanteesta Syyriassa, jossa hallituksen viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä virallista asemaa ihmisoikeusryhmille ja jossa turvallisuuspalvelu ahdistelee ihmisoikeusryhmiä ja jossa ihmisoikeusryhmien jäseniä vangitaan, koska ryhmillä ei ole oikeudellista asemaa; tuomitsee toisinajattelijoiden ja oppositiopuolueiden jäsenten pidättämisen ja pyytää, että neuvosto ja komissio kehottaisivat Syyrian hallitusta vapauttamaan tämän syyn nojalla pidätetyt toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat ja riippumattomat asianajajat ja lopettamaan poikkeustilan;
85. tuomitsee Valko-Venäjän viranomaisten oppositiota vastaan toteuttamat toimenpiteet; panee merkille, että nämä toimenpiteet ovat yhä useammin järjestelmällisiä pyrkimyksiä opposition jäsenten nöyryyttämiseen ja pahoinpitelyyn; viittaa esimerkkinä Saharov-palkinnon saajan Aljaksandr Milinkevitšin äskettäiseen pidättämiseen; panee merkille, että Euroopan unioni ei ole onnistunut edistämään ihmisoikeuksia koskevia uudistuksia Valko-Venäjällä;
86. ilmaisee uudelleen syvän huolensa myös Gazan alueen humanitaarisesta kriisistä ja sen mahdollisesti vakavista seuraamuksista; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta; vahvistaa 21. helmikuuta 2008 Gazan alueen tilanteesta antamansa päätöslauselman[24] sisällön;
87. tunnustaa komission ja neuvoston ponnistelut Euroopan unionin ja Uzbekistanin välisen ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun toisen kierroksen järjestämiseksi toukokuussa 2008 ja kiittää komissiota sen ponnisteluista kansalaisjärjestöjen seminaarin järjestämiseksi tiedotusvälineiden ilmaisunvapaudesta vuoropuhelun yhteydessä, mahdollisesti Taškentissa; huomauttaa jälleen kerran, että ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun käyminen ja asiantuntijoiden kokoukset vuonna 2005 tapahtuneesta Andijan verilöylystä eivät sinällään tarkoita edistymistä, eikä niitä voida käyttää syynä pakotteiden poistamiseen; huomauttaa, että koska Andijan verilöylystä ei ole tehty riippumatonta kansainvälistä tutkintaa eikä ihmisoikeustilanne Uzbekistanissa ole parantunut lainkaan – mitkä ovat olleet Euroopan unionin asettamina edellytyksinä pakotteiden poistamiselle – Uzbekistanin vastaisia pakotteita on loogisesti laajennettu; on tyytyväinen siihen, että 15.–16. lokakuuta 2007 pidetyn yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksen päätelmissä esitetään erityisiä ehtoja, joita on noudatettava kuuden kuukauden kuluessa, jotta viisumirajoitusten keskeyttämistä jatkettaisiin; kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään perusteellisen arvioinnin siitä, mitä vaikutuksia on ollut päätöksellä joidenkin niiden viisumirajoitusten keskeyttämisestä kuudeksi kuukaudeksi, jotka ovat osa Euroopan unionin pakotteita Uzbekistania kohtaan, ja kehottaa niitä arvioimaan yleistä ihmisoikeustilannetta kyseisessä valtiossa; pahoittelee sitä, että Uzbekistan ei ole tähän mennessä edistynyt lainkaan näiden asioiden osalta; on tyytyväinen Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan toimiin ihmisoikeustilanteen valvomiseksi tarkasti kuuden kuukauden välein, jotta neuvostolle voitaisiin antaa säännöllisesti parlamentin arvioita ja suosituksia tätä asiaa koskevasta EU:n politiikasta; on järkyttynyt 23. joulukuuta 2007 pidetyistä Uzbekistanin presidentinvaaleista, jotka ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston mukaan järjestettiin ”tiukasti valvotussa poliittisessa ympäristössä, jossa todelliselle oppositiolle ei ollut tilaa ja joka ei yleisesti vastannut moniakaan ETYJin sitoumuksia demokraattisten vaalien osalta”; tuomitsee riippumattoman Ilkhom-teatterin perustajan ja taiteellisen johtajan Mark Weilin murhan Tashkentissa 9. syyskuuta 2007 sekä toimittajan ja Uzbekistanin hallinnon arvostelijan Alisher Saipovin murhan kirgisialaisessa kaupungissa Oshissa 24. lokakuuta 2007; toistaa pyyntönsä siitä, että poliittiset vangit[25] vapautettaisiin välittömästi;
88. tukee neuvoston halukkuutta luoda ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu kunkin neljän jäljellä olevan Keski-Aasian valtion kanssa; kehottaa käymään vuoropuheluja tavoitteellisesti ja noudattaen Euroopan unionin suuntaviivoja kolmansien maiden kanssa käytävistä ihmisoikeusvuoropuheluista ja takaamaan kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan parlamentin osallistumisen; kehottaa antamaan vuoropuhelujen käynnistämisen yhteydessä riittävästi resursseja neuvoston ja komission sihteeristöille;
89. toteaa, että sekä Turkin että EU:n sitoutuminen Turkin liittymisprosessiin edistää käynnissä olevia ihmisoikeusuudistuksia Turkissa;
90. . toivoo, että Benazir Bhutton salamurhaan syyllistyneet tahot tunnistetaan ja saatetaan vastuuseen mahdollisimman pian; panee merkille, että Pakistanin ihmisoikeustilanne on heikentynyt koko vuoden 2007 ja erityisesti että oikeuslaitoksen riippumattomuus ja tiedotusvälineiden vapaus on uhattuna; tuomitsee tässä yhteydessä Pakistanin korkeimman oikeuden entisen presidentin Iftikhar Mohammad Choudhryn mustamaalaamisen sekä sen, että hänet on erotettu virasta ja pantu kotiarestiin; kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan tuomarikunnan ja asianajajien käynnistämää demokratialiikettä, erityisesti laajentamalla kutsuja koskemaan joitakin liikkeen edustajia, kuten Choudhrya; kehottaa palauttamaan uudelleen virkaan kaikki viralta otetut tuomarit; panee merkille Pakistania koskevan uuden maakohtaisen strategia-asiakirjan hyväksymisen ja on tyytyväinen konfliktien estämisen ja ihmisoikeuksien sisällyttämiseen koko asiakirjaan; panee merkille, että Euroopan yhteisön ja Pakistanin yhteisen komission ensimmäinen kokous pidettiin Islamabadissa 24. toukokuuta 2007, ja korostaa, että ihmisoikeudet on otettava kaikkien myöhemmin pidettävien kokousten asialistan keskeisiksi osiksi;
Naisten sukupuolielinten silpominen ja muut vahingolliset perinteiset käytännöt
91. korostaa, että ponnisteluja kaikenlaisen naisten sukupuolielinten silpomisen estämiseksi olisi tehostettava sekä ruohonjuuritasolla että poliittisessa päätöksenteossa, jotta korostetaan, että kyseessä on sukupuoleen liittyvä kysymys ja fyysiseen koskemattomuuteen liittyvä ihmisoikeusrikkomus;
92. vaatii, että naisten oikeuksia käsitellään yksiselitteisesti kaikissa ihmisoikeuksia koskevissa vuoropuheluissa, erityisesti kaikkinaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan torjuntaa ja estämistä, mukaan luettuna erityisesti raskauksien keskeyttäminen lapsen sukupuolen perusteella, kaikenlaiset vahingolliset perinteiset tai tavanomaiset käytännöt, kuten naisten sukupuolielinten silpominen ja varhainen naimisiinmeno tai pakkoavioliitto, kaikenlainen ihmiskauppa, kotiväkivalta ja naismurhat, hyväksikäyttö työssä ja taloudellinen hyväksikäyttö, ja vaatii kieltämään sen, että valtiot vetoavat tapoihin, perinteisiin tai mihin tahansa uskonnolliseen syyhyn välttääkseen tällaisten julmuuksien torjumista koskevan velvollisuutensa noudattamisen;
93. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään ihmisoikeuslauseketta, jotta naisten sukupuolielinten silpomisen torjumisesta tehtäisiin painopisteala suhteissa kolmansien maiden kanssa, erityisesti niiden valtioiden kanssa, jotka nauttivat Euroopan unionin suosituimmuuskohtelua Cotonoun sopimuksen puitteissa (nykyisin EU:n kumppanuussopimusten nojalla), ja jotta niitä painostettaisiin hyväksymään tarpeelliset lainsäädännölliset, hallinnolliset, oikeudelliset ja estävät toimenpiteet kyseisten käytäntöjen päättämiseksi;
94. muistuttaa vuosituhattavoitteista ja korostaa, että koulutukseen pääsy ja terveys ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia; katsoo, että Euroopan unionin kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeuspolitiikan on korostettava terveysohjelmia, mukaan lukien lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä koskevat ohjelmat, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, naisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä lasten oikeudet erityisesti siellä, missä sukupuoleen perustuva väkivalta on yleistä ja naiset ja lapset ovat alttiita HIV/AIDS tartunnoille tai heiltä on kielletty tiedonsaanti, mahdollisuus ehkäisyyn ja/tai hoitoon; pyytää, että komissio sisällyttää työntekijöiden perusoikeudet ja ihmisarvoisen työn toimintaohjelman kehityspolitiikkaansa ja erityisesti kaupankäyntiin liittyviin apuohjelmiinsa;
95. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan erityisesti Afrikan unionin jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön Afrikan unionin pöytäkirjan naisten oikeuksista Afrikassa;
96. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusaloitetta ja varmistamaan varojen osoittamisen toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on torjua kaikenlaista naisten sukupuolielinten silpomista;
Neuvoston ja komission sekä kahden puheenjohtajavaltion toiminnan yleinen valvonta
97. pahoittelee Burman sotilasjuntan jatkuvia rikkomuksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa vastaan ja tukee Euroopan unionin sitoutumista sen tavoitteiden saavuttamiseen eli osallistavan ja aidon ”kolmenvälisen vuoropuhelun” käymiseen sotilashallinnon, demokraattisen opposition (erityisesti vuoden 1990 vaalit voittaneen kansallisen demokraattisen liiton) ja etnisten kansallisuuksien välillä sellaisen kansallisen sovinnonteon takaamiseksi, joka on tarpeen demokratian toteutumiseksi Burmassa, sekä sellaisen legitiimin ja demokraattisen siviilihallituksen luomiseen, joka kunnioittaa kansalaistensa ihmisoikeuksia ja palauttaa normaalit suhteet kansainväliseen yhteisöön; on tyytyväinen siihen, että neuvosto hyväksyi marraskuussa 2007 yhteisen kannan, jolla uusitaan nykyiset rajoitteet ja jolla otetaan käyttöön uusia rajoitteita, mutta pahoittelee, että ratkaisevan tärkeät alat, kuten energia-ala ja sotilashallintoon kohdistetut taloudelliset ja rahoitukselliset pakotteet, jätettiin kyseisten toimenpiteiden ulkopuolelle; asettaa lisäksi kyseenalaiseksi kyseisten toimenpiteiden tehokkuuden demokraattisen prosessin edistämisessä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa; katsoo tässä yhteydessä, että rajoittavien toimenpiteiden hyväksymisen lisäksi olisi automaattisesti annettava voimakasta tukea kansalaisyhteiskunnalle, mitä ei ole kuitenkaan tehty Burman osalta; tuomitsee Burman viranomaisten raa’an vastauksen buddhalaismunkkien mielenosoituksiin ja muihin rauhanomaisiin mielenosoituksiin; pahoittelee demokratiaa puolustavien aktivistien ja toimittajien jatkuvia pidätyksiä ja vangitsemista ja kehottaa neuvostoa korostamaan jatkossakin Burman ihmisoikeustilanteen asemaa YK:n ihmisoikeusneuvoston ensisijaisena kysymyksenä ja jatkamaan painostusta, jotta Burman ihmisoikeustilanteesta vastaava YK:n erityisraportoija Tomas Ojea Quintana vierailisi valtiossa toisen kerran arvioidakseen uudelleen ihmisoikeusrikkomuksia; on tyytyväinen Piero Fassinon nimittämiseen Euroopan unionin Burman erityislähettilääksi ja pyytää komissiota tukemaan aktiivisesti demokratiaa tukevaa burmalaista liikettä eurooppalaisen demokratia- ja ihmisoikeusaloitteen puitteissa; kehottaa häntä myös jatkamaan Burman naapurivaltioiden kannustamista, jotta ne tukisivat Burman kehittymistä demokratiaksi ja jotta ne osallistuisivat Burmaa koskeviin monenvälisiin keskusteluihin; pyytää komissiota tukemaan aktiivisesti demokratiaa tukevaa burmalaista liikettä eurooppalaisen demokratia- ja ihmisoikeusaloitteen puitteissa; tuomitsee 14. helmikuuta 2008 tapahtuneen Karen National Union järjestön (KNU) pääsihteerin Padoh Mahn Shan salamurhan, jossa hänet surmattiin kotiinsa Thaimaassa; kehottaa tekemään tutkimuksen tähän salamurhaan johtaneista tekijöistä ja pyytää EU:ta ilmaisemaan paheksuntansa sotilashallinnolle ja kehottamaan suojelemaan tehokkaammin Burman johtavia demokratian puolustajia, jotka elävät Thaimaassa maanpaossa; on huolissaan siitä, että burmalaiset pakolaiset Malesiassa ovat erittäin haavoittuvaisia ja että Malesian viranomaiset voivat pidättää, pitää vangittuna ja karkottaa kyseisiä pakolaisia ja tuomita heidät saamaan kepiniskuja; kehottaa neuvostoa pyytämään Malesian viranomaisia lopettamaan pakolaisten julman kohtelun, kannustamaan UNHCR:ää rekisteröimään kaikki pakolaiset paremman suojelun takaamiseksi ja kehottamaan useampia valtioita ottamaan vastaan ja asuttamaan Malesiaan saapuneita burmalaisia pakolaisia;
98. kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota keskittymään ihmisoikeuksien kannalta erityisen huolestuttaviin valtioihin; kannustaa neuvostoa erityisesti panemaan täysimääräisesti täytäntöön ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat ja osoittamaan lisävaroja eurooppalaisen demokratia- ja ihmisoikeusaloitteen nojalla toteutettaviin hankkeisiin, erityisesti demokratian edistämiseen Valko-Venäjällä, Burmassa, Kuubassa, Eritreassa, Laosissa, Pohjois-Koreassa, Uzbekistanissa, Vietnamissa ja Zimbabwessa; katsoo, että kyseisten hallintojen suostumus tai yhteistyö ei saa olla kyseisten hankkeiden käynnistämisen ja täytäntöönpanon edellytyksenä;
99. on tyytyväinen Euroopan unionin ensimmäisen ihmiskaupan vastaisen päivän järjestämiseen 18. lokakuuta 2007, sillä päivän tarkoituksena on lisätä tietoa ihmiskaupasta ja korostaa Euroopan unionin pitkän aikavälin sitoutumista sen torjumiseen;
100. on tyytyväinen Euroopan unionin kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusfoorumiin, jonka puheenjohtajavaltio Portugali ja komissio järjestivät Lissabonissa joulukuussa 2007 ja jossa käsiteltiin taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia; tukee foorumin suosituksia, joissa vahvistetaan ihmisoikeuksien jakamattomuus ja yleisyys ja joilla Euroopan unionin politiikan ulkoiset ja sisäiset näkökohdat saatiin yhdistettyä toisiinsa; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota vahvistamaan komission kauppapolitiikan pääosaston toteuttamaa kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten nykyistä arviointia ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten asianmukaisella arvioinnilla;
101. on tyytyväinen Haagissa 7. ja 8. toukokuuta 2007 pidettyyn EU:n yhteyspisteiden verkoston neljänteen kokoukseen, jossa käsiteltiin kansanmurhista, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista syytettyjä henkilöitä; panee merkille työt kokouksessa, jossa käsiteltiin yksinomaan Ruandaa ja Euroopan valtioiden Ruandaa koskevia tutkimuksia; pahoittelee, että Portugalin puheenjohtajakauden aikana ei saatu järjestettyä verkoston viidettä kokousta; muistuttaa, että neuvosto on sitoutunut järjestämään tällaisen kokouksen kunkin puheenjohtajakauden aikana;
102. kehottaa neuvoston puheenjohtajaa puuttumaan Euroopan unionin toimien puutteeseen Darfurissa; on tyytyväinen Darfurissa toteutettuun Afrikan unionin / Yhdistyneiden Kansakuntien hybridioperaatioon (UNAMID), joka hyväksyttiin yksimielisesti 31. heinäkuuta 2007 Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1769 (2007), sillä se on pieni askel oikeaan suuntaan; panee merkille, että UNAMID korvasi Sudanissa toteutettavan Afrikan unionin rauhanturvaoperaation (AMIS) 31. joulukuuta 2007 ja että sen tehtävä päättyy alustavasti 31. heinäkuuta 2008; odottaa, että 7 000 sotilaan vahvuiset AMIS-joukot, jotka ovat tähän mennessä olleet vastuussa rauhanturvaamisesta, yhdistetään näihin uusiin joukkoihin ja että toteutetaan kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että UNAMID voi täyttää tehtävänsä, mukaan luettuna joukkoihin otettujen rauhanturvaajien määrän kausittainen arviointi; vaatii kuitenkin, että kansainvälisen rikostuomioistuimen antamat Darfuriin liittyvät pidätysmääräykset pannaan täytäntöön mahdollisimman pian; huomauttaa, että Darfurin humanitaariseen kriisiin vastaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden riittämättömyys johti osaltaan poliittisen ja sosiaalisen tilanteen heikkenemiseen Tšadissa; kehottaa toteuttamaan välittömästi toimenpiteitä suuremman avun antamiseksi kyseiselle valtiolle;
103. ilmaisee huolensa kapinallishyökkäyksestä N'Djamenassa Tšadissa helmikuun 2008 alussa; korostaa, että EU:n on osallistuttava diplomaattiseen painostukseen, jonka tavoitteena on tulitauosta sopiminen Tšadissa saarrettujen siviilien suojelemiseksi, ja että sen on myös tuettava keskusteluja, joilla pyritään rauhaan ja kansalliseen sovinnontekoon kyseisessä valtiossa; tuomitsee Tšadin hallituksen toteuttamat poliittisiin vastustajiin kohdistuneet iskut pääkaupungissa N'Djamenassa helmikuun vallankaappausyrityksen jälkeen; kehottaa neuvostoa toteuttamaan kaikki mahdolliset toimet Tšadin poliittisen opposition vapauden varmistamiseksi; korostaa pakolaisia ja maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä koskevan kriisin vakavuutta Itä-Tšadissa, jossa yli 400 000 pakolaista ja maan sisällä siirtymään joutunutta henkilöä on sijoitettu 12 leiriin Tšadin itärajan läheisyydessä; on tyytyväinen EU:n EUFOR TCHAD/RCA rauhanturvaoperaation käynnistämiseen ja sen perimmäiseen tavoitteeseen eli pakolaisten, maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja humanitaaristen työntekijöiden suojelemiseen tällä kriisialueella;
104. on tyytyväinen siihen, että Yhdistyneissä Kansakunnissa on käynnistetty työt yhteisten käytännesääntöjen luomiseksi kaikelle rauhanturvaoperaatioihin osallistuvalle henkilöstölle; panee merkille, että erikoisyksikköjä koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään pääpiirteittäin vaatimus siitä, että kuusi perusperiaatetta on sisällytettävä kaikkiin YK:n järjestöjen välisen pysyvän komitean käytännesääntöihin, mukaan luettuna periaate seksuaalisen kanssakäymisen kieltämisestä alle 18-vuotiaiden henkilöiden kanssa riippumatta enemmistön iästä tai paikallisesta suojaikärajasta; on tyytyväinen siihen, että näitä käytännesääntöjä sovelletaan nykyisin kaikkiin Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaajiin ja humanitaariseen henkilöstöön; on tyytyväinen Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioiden puitteissa Burundissa, Norsunluurannikolla, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Haitissa luotuihin henkilökohtaista käytöstä käsitteleviin yksiköihin, joiden tehtävänä on tutkia syytöksiä ja auttaa uhreja; odottaa, että käytännesäännöt pannaan täysimääräisesti täytäntöön kaikissa Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioissa, mukaan luettuna tarvittaessa rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano niitä henkilöstön jäseniä vastaan, jotka ovat raiskanneet lapsia tai käyttäneet heitä seksuaalisesti hyväksi;
105. on tyytyväinen siihen, että neuvosto laatii ja päivittää säännöllisesti luetteloja keskeisistä valtioista, joiden osalta toteutetaan yhteisiä lisätoimia niiden Euroopan unionin suuntaviivojen täytäntöönpanemiseksi, jotka koskevat lapsia aseellisissa konflikteissa, kuolemanrangaistusta (maat, joissa toimintalinja on muuttumassa) sekä ihmisoikeuksien puolustajia; panee merkille, että samanlaista käytäntöä suunnitellaan myös sen täytäntöönpanostrategian nojalla, joka koskee uusia Euroopan unionin suuntaviivoja lapsen oikeuksien edistämisestä ja suojelemisesta; kannustaa komissiota ja neuvostoa ulottamaan tämän hyvän käytännön kidutusta koskeviin Euroopan unionin suuntaviivoihin, sillä käytäntö antaa Euroopan unionille muun muassa mahdollisuuden reagoida tehokkaammin huomautusten, lausuntojen ja muun toiminnan avulla; kannustaa neuvostoa ja komissiota ottamaan toimintaan mukaan Yhdistyneiden Kansakuntien erityismekanismit ja ottamaan huomioon Euroopan parlamentin suositukset ja kiireelliset päätöslauselmat, kun ne määrittelevät keskeisiä valtioita;
106. toistaa pyyntönsä siitä, että kaikissa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevissa kolmansien maiden kanssa käytävissä keskusteluissa, välineissä, asiakirjoissa ja kertomuksissa, myös vuosikertomuksissa, käsitellään selkeästi syrjintäkysymyksiä, mukaan luettuna etniset, kansalliset ja kielelliset vähemmistöt, uskonnonvapaus, myös vähemmistöuskontoja syrjivät käytännöt, kastiin perustuva syrjintä, alkuperäiskansojen oikeuksien suojelu ja edistäminen, naisten ihmisoikeudet, lasten oikeudet, alkuperäiskansojen oikeudet, vammaiset, mukaan luettuna älyllisistä ongelmista kärsivät henkilöt, sekä seksuaaliselta suuntautumiseltaan poikkeavat henkilöt, ja että kyseisiä ryhmiä edustavat järjestöt otetaan tarvittaessa täysimääräisesti mukaan toimintaan Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa;
Komission ulkoisen avun ohjelmat
Eurooppalainen demokratia- ja ihmisoikeusaloite (EIDHR)
107. ilmaisee huolensa presidentinvaalien tuloksien ilmiselvästä vääristelemisestä Keniassa joulukuussa 2007 ja vaalien jälkeen esiintyneistä väkivaltaisuuksista ja kehottaa takaamaan ihmisoikeudet, myös ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden sekä vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit;
108. on tyytyväinen EIDHR:n hyväksymiseen, sillä se on ulkoisen avun rahoitusväline, jonka tavoitteena on erityisesti ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen; on lisäksi tyytyväinen siihen, että parlamentin painopistealat on otettu huomioon vuosien 2007 ja 2008 ohjelma-asiakirjoissa;
109. kehottaa täyteen avoimuuteen sen suhteen, miten varoja käytetään ja miten hankkeita valitaan ja arvioidaan EIDHR:n puitteissa; kehottaa julkaisemaan Internetissä kaikki valitut hankkeet, mikäli tuensaajan suojelu ei sitä estä;
110. on tyytyväinen EIDHR:n yhteydessä käynnistettyyn uuteen hankkeeseen, jonka myötä on mahdollista ryhtyä kiireellisiin toimiin ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi; kehottaa komissiota panemaan kyseisen uuden hankkeen täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti;
111. ehdottaa, että EIDHR:n talousarviota kasvatetaan vuodesta 2009 lähtien, erityisesti jotta voitaisiin osoittaa lisärahoitusta hankkeille, jotka toteutetaan ”hankalissa” valtioissa tai joita komission edustustot hallinnoivat suoraan kansalaisjärjestöjen kanssa, jolloin kaikki valtiot, joissa tällaisia hankkeita pannaan täytäntöön, voivat saada yhteisön rahoitusta;
112. kehottaa komissiota mukauttamaan EIDHR:n täytäntöönpanoon osoitetun henkilökunnan määrää päätoimistossa ja edustustoissa niin, että siinä huomioidaan tämän uuden välineen erityispiirteet ja ongelmat, jotta käytettävissä on tarpeelliset resurssit ja tarpeellista asiantuntemusta ottaen huomioon välineen tukemien hankkeiden erityisluonteen, tarpeen suojella hankkeita toteuttavia kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja välineen poliittisen tavoitteen merkityksen;
113. kehottaa antamaan kolmansissa maissa sijaitsevien EU:n edustustojen henkilökunnalle erityistä koulutusta ihmisoikeus- ja demokratia-asioista, myös henkilökunnan korkeimmalla tasolla, kun otetaan huomioon erityisesti suuntaviivojen nojalla toteutetut hankkeet ja tarve suojella pikaisesti ihmisoikeuksien puolustajia; kehottaa myös sisällyttämään edustustojen päälliköille kahden vuoden välein annettavaan koulutukseen ihmisoikeusasioita käsittelevän osion, sillä edustustoilla on uusia tehtäviä tällä alalla;
114. kehottaa komissiota varmistamaan unionin poliittisten painopistealojen ja sen tukemien hankkeiden ja ohjelmien välisen johdonmukaisuuden, erityisesti kolmansien maiden kanssa toteutettavien kahdenvälisten hankkeiden osalta; kehottaa lisäksi takaamaan johdonmukaisuuden ohjelmien ja teemakohtaisten välineiden välillä ja kehottaa vahvistamaan näitä välineitä, sillä ne ovat unionin ainoa keino toteuttaa hankkeita kolmansissa maissa ilman kyseisten valtioiden viranomaisten tukea;
115. panee merkille, että Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnille EIDHR:stä osoitettujen varojen osuus vuonna 2007 oli 23 prosenttia kaikista EIDHR:n määrärahoista (30,1 miljoonaa euroa) ja että vuoden aikana järjestettiin yhteensä 11 valtuuskuntaa;
116. panee merkille, että suuri osa (noin 50 prosenttia) kaikista hankkeille osoitetuista EIDHR:n määrärahoista vuonna 2007 osoitettiin suuriin aihekohtaisiin hankkeisiin ja vain pieni osa (24 prosenttia) osoitettiin maakohtaisiin tukihankkeisiin (jotka voidaan rinnastaa mikrohankkeisiin); panee myös merkille, että vain pieni osa varoista osoitettiin Aasiaa koskeviin hankkeisiin, ja ehdottaa, että maantieteellistä tasapainoa harkitaan uudelleen;
117. huomauttaa, että on toimittava varovaisesti myönnettäessä rahoitusta kansainvälisen rikostuomioistuimen kaltaisille kansainvälisille järjestöille, joiden rahoituksesta jäsenvaltiot vastaavat oman osuutensa mukaisesti, sillä tällaisille järjestöille myönnettävä rahoitus tarkoittaa käytännössä niiden sopimusvaltioiden tukemista, joiden velvollisuutena on myöntää tällaista rahoitusta kyseisille järjestöille, ja se vaarantaa muut hankkeet ja instituutiot, jotka ovat riippuvaisia EIDHR:n rahoituksesta, kuten kansalaisjärjestöjen hankkeet sekä Sierra Leonen erityistuomioistuimen perintöohjelma ja avustustyöt;
Vaaliapu ja vaalitarkkailu
118. panee tyytyväisenä merkille, että EU hyödyntää entistä useammin vaaliapua ja vaalitarkkailua edistääkseen demokratiaa kolmansissa maissa ja että kyseisten toimien laatu ja riippumattomuus on tunnustettu laajalti;
119. kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota perusteisiin, joiden nojalla päätetään, missä maissa vaaliapua/vaalitarkkailutoimintaa toteutetaan, ja kehottaa noudattamaan kansainvälisellä tasolla sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä, erityisesti valtuuskunnan riippumattomuuden osalta;
120. katsoo saatujen kokemusten perusteella, että vaaliavusta ja vaalitarkkailusta olisi tässä vaiheessa muodostettava jatkuva prosessi, jossa demokratian ja ihmisoikeuksien vakiinnuttamista tuetaan ennen vaaleja ja jossa ennen kaikkea tuetaan ja arvioidaan demokraattista prosessia vaalien jälkeen oikeusvaltion periaatteiden noudattamisen vahvistamiseksi sekä demokraattisten instituutioiden, politiikan moniarvoisuuden, riippumattoman oikeuslaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan aseman vakiinnuttamiseksi;
121. muistuttaa, että EIDHR:n oikeusperustassa mainitaan tarve vaalien jälkeen toteutettavia toimia koskevan politiikan määrittelemiseen;
122. kehottaa sisällyttämään vaalimenettelyn, mukaan luettuina vaiheet ennen vaaleja ja vaalien jälkeen, asianosaisten kolmansien maiden kanssa eri tasoilla käytävien poliittisten vuoropuhelujen asialistoille, jotta varmistetaan EU:n politiikan johdonmukaisuus ja vahvistetaan ihmisoikeuksien ja demokratian ratkaisevan tärkeää asemaa;
123. muistuttaa lisäksi komissiota ja neuvostoa siitä, että kutakin valtiota varten on laadittava demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevat strategiat, kuten joissakin jäsenvaltioissa on jo ryhdytty tekemään, sillä ne ovat olennaisen tärkeä keino varmistaa harjoitetun politiikan johdonmukaisuus, myös vaalimenettelyjen aikana;
124. kehottaa ulkoasiainvaliokuntaa arvioimaan EIDHR:n eri osa-alojen täytäntöönpanoa ennen väliarvioinnin tekemistä;
Ihmisoikeus- ja demokratialausekkeiden täytäntöönpano ulkoisissa sopimuksissa
125. pahoittelee, että ihmisoikeus- ja demokratialauseketta, joka on olennainen osa kaikkia kolmansien maiden kanssa tehtyjä yhteistyö- ja kumppanuussopimuksia, ei ole vieläkään pantu täytäntöön kouriintuntuvalla tavalla, koska käytössä ei ole mekanismia, jolla sen täytäntöönpanoa voitaisiin valvoa;
126. korostaa jälleen kerran tässä yhteydessä suosituksia, jotka esitettiin edellä mainitussa 14. helmikuuta 2006 annetussa parlamentin päätöslauselmassa ihmisoikeus- ja demokratialausekkeista Euroopan unionin sopimuksissa; korostaa erityisesti sitä, että tällaisia lausekkeita on sisällytettävä kaikkiin EU:n sopimuksiin, mukaan luettuina alakohtaiset sopimukset;
127. kehottaa neuvostoa ja komissiota käyttämään hyväkseen nykytilannetta eli useiden naapurivaltioiden ja Venäjän kanssa tehtyjen kumppanuus- ja yhteistyösopimusten voimassaolon päättymistä sekä uusista sopimuksista käytäviä neuvotteluja, jotta ihmisoikeudet ja niistä käytävä tehokas vuoropuhelu otettaisiin osaksi tulevia sopimuksia, myös seurantamekanismin avulla;
128. toistaa pyyntönsä siitä, että ihmisoikeuslausekkeita olisi pantava täytäntöön osapuolten avoimemman kuulemismenettelyn avulla ja että menettelyssä olisi annettava yksityiskohtainen kuvaus sovellettavista poliittisista ja oikeudellisista mekanismeista siinä tapauksessa, että pyydetään kahdenvälisen yhteistyön keskeyttämistä kansainvälisen oikeuden vastaisen jatkuvan ja/tai järjestelmällisen ihmisoikeuksien rikkomisen takia; katsoo, että tällaisten lausekkeiden olisi myös sisällettävä yksityiskohtaista tietoa mekanismista, jolla yhteistyösopimukset voidaan lakkauttaa väliaikaisesti, sekä varoitusjärjestelmästä;
129. panee merkille, että Euroopan unioni ei vuonna 2007 tehnyt yhtään uutta ihmisoikeuslausekkeen sisältävää sopimusta;
130. on tyytyväinen siihen, että komissio ja neuvosto lakkauttivat Valko-Venäjän kauppaa koskevan etuuskohtelun kesäkuussa 2007 yleisen tullietuusjärjestelmän nojalla, koska Valko-Venäjän hallitus ei ole pannut täytäntöön yhtään kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 2004 antamista suosituksista;
131. katsoo, että demokratian ja ihmisoikeuksien tehokkaan suojelun takaamisen EU:n ulkorajoilla pitäisi olla ensisijaisena tavoitteena EU:n ponnisteluissa ihmisoikeuksien valtavirtaistamiseksi; kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan entisestään valtavirtaistamista koskevia ponnistelujaan Euroopan naapuruuspolitiikan, EU:n ja Venäjän strategisen kumppanuuden sekä EU:n ja Turkin ja EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välisten suhteiden puitteissa, ja kehottaa tässä yhteydessä myös hyödyntämään täysimääräisesti nykyisiä alueellisia yhteistyöpuitteita kyseisillä alueilla; toistaa, että on erityisesti tarpeen puuttua ihmisoikeusrikkomuksiin kyseisten valtioiden niillä alueilla, joilla konflikteja ei ole ratkaistu, sillä se estää oikeusvaltion periaatteiden noudattamisen ja demokratian vahvistamisen EU:n nykyisillä ulkorajoilla;
Ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen
132. kehottaa komissiota valvomaan edelleen tarkasti GSP+ ‑etuuksien myöntämistä maille, joilla on vakavia puutteita keskeisiin työnormeihin liittyvien kahdeksan ILOn yleissopimuksen täytäntöönpanossa kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien rikkomusten tai vankityövoiman käytön takia; pyytää komissiota kehittämään kriteerejä, joiden avulla voidaan määrittää, milloin GSP-etuudet olisi peruutettava ihmisoikeuksien perusteella;
133. muistuttaa oikeutta kehitykseen koskevasta julistuksesta, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous antoi 4. joulukuuta 1986 päätöslauselmallaan 41/128, jossa tunnustetaan, että oikeus kehitykseen on luovuttamaton ihmisoikeus ja että valtiot ovat ensisijaisesti vastuussa sellaisten olojen luomisesta, jotka tukevat kehitystä koskevan oikeuden toteutumista, ja että niiden on toteutettava toimia kansainvälisen kehitysyhteistyöpolitiikan laatimiseksi tämän oikeuden täysimääräiseksi toteuttamiseksi; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vammaiset otetaan huomioon tätä valtiovelvollisuutta koskevissa kansainvälisissä kehitysyhteistyöohjelmissa ja että ohjelmat ovat myös vammaisten saatavilla, kuten säädetään Euroopan yhteisöjen 30. maaliskuuta 2007 allekirjoittaman vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 32 artiklassa;
134. muistuttaa, että neuvosto on sitoutunut valtavirtaistamaan ihmisoikeuskysymykset YUTP:hen ja muuhun EU:n politiikkaan, kuten todetaan asiakirjassa, jonka poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea hyväksyi 7. kesäkuuta 2006; kehottaa panemaan kyseisessä asiakirjassa esitetyt suositukset tehokkaammin täytäntöön; muistuttaa neuvostolle erityisesti maantieteellisistä alueista vastaavien työryhmien velvollisuudesta määritellä keskeiset ihmisoikeuksia koskevat kysymykset, painopistealat ja strategiat osana ryhmien yleistä suunnittelua, ja kehottaa käymään järjestelmällisempää keskustelua kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa;
135. muistuttaa, että Euroopan unionin yleisellä talousarviolla varainhoitovuodeksi 2008 myönnetään vammaisuutta koskevia määrärahoja, jotka olisi tarkistettava sen varmistamiseksi, että ne yhteisön tukena vastaavat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 32 artiklaa; kehottaa panemaan tarmokkaasti täytäntöön nämä budjettikohdat ja seuraamaan kyseisten määrärahojen käyttöä;
136. kehottaa neuvostoa tekemään kaikkensa pannakseen täytäntöön terveydenhuoltoa koskevan perusoikeuden kivun hoitamisen ja opioidianalgeettien saatavuuden osalta, varsinkin kun kansainvälinen huumausaineiden valvontalautakunta on pyytänyt kansainvälistä yhteisöä edistämään kipulääkkeiden määräämistä erityisesti köyhissä valtioissa, kuitenkin kansallisten hallitusten tai Yhdistyneiden Kansakuntien erityisvirastojen kaltaisten tunnustettujen kansainvälisten ja kansallisten valvontaviranomaisten tiukassa valvonnassa, sillä hoidon kerrotaan olevan puutteellista yli 150 valtiossa; kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan sen puolesta, että kaikille valtioille annettaisiin mahdollisuus liittyä WHO:hon, kuten säädetään sen perustamiskirjan 3 artiklassa, mikä lisäisi WHO:n ohjelmien tehokkuutta ja yleismaailmallisuutta;
137. tuomitsee ehdoitta lasten hyväksikäytön kaikki muodot, olipa kyseessä seksuaalinen hyväksikäyttö käsittäen lapsipornografian ja lapsiseksimatkailun tai lasten pakkotyö, sekä ihmiskaupan kaikki muodot; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että tuhansia katulapsia ja kerjäämään pakotettuja lapsia koskevat kysymykset ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma ja ihmisoikeuksia koskeva ongelma, ja pyytää niitä toteuttamaan toimia ongelmien ratkaisemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön niille tahoille annettavia rangaistuksia, jotka häpäisevät lapsia pakottamalla heidät kerjäämään;
138. kehottaa komissiota jatkamaan yritysten sosiaalisen vastuun edistämistä eurooppalaisissa ja paikallisissa yrityksissä; pyytää komissiota raportoimaan parlamentille kaikesta yrityksistä ja ihmisoikeuksista vastaavalta YK:n erityisedustajalta saadusta palautteesta, jossa selvitetään normeja ylikansallisten yritysten ja muiden liikeyritysten vastuusta ja vastuuvelvollisuudesta ihmisoikeuksien alalla;
139. tunnustaa, että maahanmuuttopolitiikasta on tullut painopisteala Euroopan unionin sisä- ja ulkopolitiikassa ja että unioni on teksteissään pyrkinyt yhdistämään maahanmuuton ja kehityksen toisiinsa ja pyrkinyt varmistamaan, että maahanmuuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan; katsoo kuitenkin, että todellisuus kentällä osoittaa kyseiset tekstit turhiksi; korostaa, että laittomien maahanmuuttajien takaisinottoa koskevia sopimuksia on tehtävä sellaisten kolmansien maiden kanssa, joilla on tarvittava laillinen ja institutionaalinen koneisto kansalaistensa takaisin ottamiseksi ja heidän oikeuksiensa suojelemiseksi;
140. kehottaa neuvostoa varmistamaan, että pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien oikeuksia kunnioitetaan käytännössä täysimääräisesti tehostettaessa kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä maahanmuuton ja turvapaikka-asioiden osalta; korostaa, että erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan mekanismia olisi käytettävä ihmisoikeuksien noudattamisen valvontaan tällä alalla; kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että laittomaan maahanmuuttoon liittyvän kehitysyhteistyöpolitiikan puitteissa toteutetaan kaikki mahdolliset toimet sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden poliisi- ja oikeusviranomaiset kunnioittavat ihmisoikeuksia, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että poliisi- ja oikeusviranomaisille ei anneta tukea valtioissa, jotka rikkovat räikeästi ja järjestelmällisesti ihmisoikeuksia ja/tai jotka eivät raportoi siitä, miten kyseiset varat käytetään;
141. kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan kansainvälisellä tasolla Euroopan unionin toimia seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan vainon ja syrjinnän torjumiseksi esimerkiksi edistämällä päätöslauselman antamista tästä asiasta Yhdistyneissä Kansakunnissa ja myöntämällä tukea kansalaisjärjestöille ja toimijoille, jotka edistävät tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä; tuomitsee sen, että useat valtiot ovat kriminalisoineet homoseksuaalisen käyttäytymisen, että homoseksuaalisista toimista annetaan kuolemanrangaistus Iranissa, Saudi-Arabiassa, Jemenissä, Sudanissa, Mauritaniassa, Arabiemiirikunnissa ja osassa Nigeriaa, että 77 valtiossa on voimassa säädöksiä, joiden nojalla valtion viranomaiset voivat syyttää henkilöitä ja kenties antaa heille vankeusrangaistuksia samaa sukupuolta olevien henkilöiden seksuaalisesta kanssakäymisestä, ja että useissa valtioissa, kuten Pakistanissa, Bangladeshissa, Ugandassa, Keniassa, Tansaniassa, Sambiassa, Malawissa, Nigerissä, Burkina Fasossa, Sierra Leonessa, Malesiassa ja Intiassa (jossa asiaa koskevia rikoslain säännöksiä ollaan tällä hetkellä tarkistamassa oikeudellisesti) on voimassa säädöksiä, joiden nojalla rangaistukseksi voidaan määrätä vankeutta 10 vuodesta elinkautiseen; tukee täysimääräisesti Yogyakartan periaatteita kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön soveltamisesta seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään turvapaikan henkilöille, jotka ovat kotimaissaan vaarassa joutua vainotuksi seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä takia;
142. kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan huumausaineista ja rikollisuudesta vastaavan Yhdistyneiden Kansakuntien viraston vuonna 2009 pidettäväksi suunniteltua ministerikokousta ajatellen, että kansainvälisille virastoille, kuten laittomia huumausaineita torjuville Yhdistyneiden Kansakuntien virastoille, osoitettuja varoja ei koskaan käytetä suoraan tai välillisesti turvallisuuselinten tukemiseen valtioissa, joissa ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi tai järjestelmällisesti tai joissa annetaan kuolemanrangaistuksia huumausaineisiin liittyvissä asioissa; kehottaa myös laatimaan Yhdistyneiden Kansakuntien huumausainetoimikunnan tulevaa kokousta varten asiakirjan, jossa esitetään kattavasti ja yksityiskohtaisesti kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden parhaat käytännöt ihmisoikeuksien ja huumausainepolitiikan osalta;
143. toistaa, että Euroopan unionin sisäpolitiikka on merkittävä tekijä kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön noudattamisen edistämisessä ja että jäsenvaltioiden on säädettävä lakeja yhdenmukaisesti muun muassa Geneven yleissopimusten ja sen lisäpöytäkirjojen, kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, joukkotuhonnan ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen ja kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön asettamien velvoitteiden kanssa; on tyytyväinen edistykseen, jota on saavutettu yleisen tuomiovallan soveltamisessa joissakin jäsenvaltioissa; kannustaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään vakavista kansainvälisistä rikoksista rankaisematta jättämistä torjuvat toimet vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan Euroopan unionin yhteisen alueen kehittämiseen, pyrittäessä parantamaan sisä- ja ulkopolitiikan välistä yhdenmukaisuutta;
144. toistaa huolensa, jotka liittyvät joko tiedon välittämistä tai sen vastaanottamista koskevaan Internet-sisällön rajoittamiseen, josta hallitus on vastuussa ja joka on vastoin sananvapauden periaatetta; pyytää tässä yhteydessä neuvostoa ja komissiota laatimaan yhteisön säännöt kolmansien maiden kanssa käytävästä tavarakaupasta, mukaan luettuna sellaisten ohjelmistojen, laitteistojen ja muiden vastaavien tuotteiden kaupasta, joiden tarkoituksena on auttaa toteuttamaan yleisiä valvontatoimia ja rajoittaa Internet-sisällön saatavuutta tavalla, joka on vastoin sananvapauden periaatetta, ja laatimaan myös säännöt kyseisten tuotteiden tuonnista ja viennistä, lukuun ottamatta tuotteita, joiden yksinomaisena tarkoituksena on suojella lapsia; katsoo, että tätä olisi myös sovellettava sellaisille maille toimitettavaan valvonta- ja/tai sotilasteknologiaan, joissa ihmisoikeuksia rikotaan järjestelmällisesti; pyytää myös etsimään konkreettisen ratkaisun sen estämiseksi, että eurooppalaiset yritykset toimittavat kyseisille valtioille henkilötietoja, joita saatetaan käyttää tällaisten oikeuksien, erityisesti sananvapauden rikkomiseen;
Euroopan parlamentin toimien tehokkuus ihmisoikeustapauksissa
145. pyytää neuvostoa osallistumaan keskusteluihin kiireellisistä päätöslauselmista ja kehottaa antamaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle rakentavamman aseman johdonmukaisten ja avoimien kriteerien määrittelemisessä kiireellisten aiheiden valintaa varten;
146. suosittelee, että ihmisoikeuskysymyksiin liittyvät päätöslauselmat ja muut keskeiset asiakirjat käännetään kohdealueilla käytetyille kielille, erityisesti niille kielille, joiden käyttöä ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneet hallituksen viranomaiset eivät hyväksy virallisesti;
147. pahoittelee syvästi sitä, että Burman ja Kuuban viranomaiset eivät suostuneet parlamentin pyyntöön siitä, että alueille olisi lähetetty valtuuskunta vierailemaan aikaisempien Saharov-palkinnon saajien luona; katsoo, että parlamentin olisi autettava luomaan Saharov-palkinnon saajien verkosto, jolla on säännöllisiä kokouksia parlamentissa;
148. muistuttaa parlamentin valtuuskunnille, että niiden olisi sisällytettävä parlamenttien välinen keskustelu ihmisoikeustilanteesta järjestelmällisemmin kolmansiin maihin suuntautuvien vierailujensa asialistalle;
149. tunnustaa Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevän väliaikaisen valiokunnan toiminnan ja kyseisen valiokunnan mietinnön, jonka perusteella parlamentti antoi asiasta päätöslauselman 14. helmikuuta 2007[26]; pyytää Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita tekemään kaikilla tasoilla yhteistyötä poikkeuksellisten luovutusten käytännön paljastamiseksi ja tuomitsemiseksi nyt ja tulevaisuudessa; kehottaa tässä yhteydessä komission jäsentä Frattinia raportoimaan parlamentille vastauksista, jotka se on saanut 23. heinäkuuta 2007 päivättyyn Puolan ja Romanian hallituksille osoitettuun kirjeeseen, jossa pyydetään yksityiskohtaista tietoa molemmissa valtioissa tehtyjen tutkimusten tuloksista ja terrorismin torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä koskevan kaikille EU:n jäsenvaltioille lähetetyn kyselyn tuloksista, kuten ilmoitettiin täysistunnossa syyskuussa 2007;
°
° °
150. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille Kansakunnille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä tässä päätöslauselmassa mainittujen valtioiden hallituksille.
- [1] Neuvoston asiakirja 13288/1/07.
- [2] Katso tämän päätöslauselman liite.
- [3] EYVL C 379, 7.12.1998, s. 265; EYVL C 262, 18.9.2001, s. 262; EYVL C 293 E, 28.11.2002, s. 88; EUVL C 271 E, 12.11.2003, s. 576.
- [4] EUVL C 311, 9.12.2005, s. 1.
- [5] EUVL C 303, 14.12.2007, s. 1.
- [6] EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3; EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27.
- [7] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0235.
- [8] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0065.
- [9] EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.
- [10] EUVL C 250 E, 25.10.2007, s. 91.
- [11] EUVL C 74 E, 20.3.2008, s. 775.
- [12] EYVL C 77 E, 28.3.2002, s. 126.
- [13] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0381.
- [14] EUVL C 303 E, 13.12.2006, s. 879.
- [15] EUVL C 327, 23.12.2005, s. 4.
- [16] Tilanne kesäkuussa 2007.
- [17] Kokoukseen osallistui yli 140 kansalaisyhteiskunnan edustajaa ja 138 valtiota (joista 94 valtiota on sitoutunut Oslon julistukseen tai Oslon prosessiin).
- [18] EUVL L 150, 18.6.2003, s. 67.
- [19] Seuraavat 87 valtiota eivät 13. maaliskuuta mennessä vielä olleet ratifioineet Rooman perussääntöä: Algeria, Angola, Armenia, Azerbaidžan, Bahama, Bahrain, Bangladesh, Valko-Venäjä, Bhutan, Brunei, Kamerun, Kap Verde, Chile, Kiina, Norsunluurannikko, Kuuba, Tšekin tasavalta, Korean demokraattinen kansantasavalta, Egypti, El Salvador, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Etiopia, Grenada, Guatemala, Guinea-Bissau, Haiti, Intia, Indonesia, Iran, Irak, Israel, Jamaika, Kazakstan, Kiribati, Kuwait, Kirgisia, Laos, Libanon, Libya, Madagaskar, Malesia, Malediivit, Mauritania, Mikronesian liittovaltio, Moldova, Monaco, Marokko, Mosambik, Myanmar/Burma, Nepal, Nicaragua, Oman, Pakistan, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Filippiinit, Qatar, Venäjän federaatio, Ruanda, Saint Lucia, Sao Tome ja Principe, Saudi-Arabia, Seychellit, Singapore, Salomonsaaret, Somalia, Sri Lanka, Sudan, Suriname, Swazimaa, Syyria, Thaimaa, Togo, Tonga, Tunisia, Turkki, Turkmenistan, Tuvalu, Ukraina, Arabiemiraattien liitto, Amerikan yhdysvallat, Uzbekistan, Vanuatu, Vietnam, Jemen, Zimbabwe.
- [20] http://www.justicerapidresponse.org/Documents1/JRR_NY_NOV07_FinalOutcomeDocument.pdf.
- [21] Italia, Latvia, Puola ja Espanja ovat 10. tammikuuta 2008 allekirjoittaneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. pöytäkirjaa kuolemanrangaistuksen poistamisesta kaikissa olosuhteissa, mutta eivät ratifioineet sitä.
- [22] Allekirjoittaneet valtiot (joulukuussa 2007): Itävalta, Belgia, Kypros, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Ruotsi. (Ainoastaan kaksi valtiota – Albania ja Argentiina – ovat ratifioineet yleissopimuksen, jonka voimaantulo edellyttää ratifiointia 20 maassa.)
- [23] Tšekin tasavalta, Suomi, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Luxemburg, Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole ratifioineet lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta (marraskuussa 2007).
Viro, Kreikka, Unkari ja Alankomaat eivät ole ratifioineet lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin, ja Kypros ei ole allekirjoittanut tai ratifioinut sitä lainkaan (lokakuussa 2007). - [24] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0064.
- [25] Erityisesti Plammenoe Serdtse ‑ihmisoikeusjärjestön puheenjohtaja Mutabar Tadjibaeva sekä seuraavat 12 ihmisoikeuksien puolustajaa: Saidjahon Zainabitdinov, Nosim Isakov, Norboi Kholjigitov, Abdusattor Irzaev, Habibulla Okpulatov, Azam Formonov, Alisher Karamatov, Mamarajab Nazarov, Dilmurad Mukhiddinov, Rasul Khudainasarov, Bobumurod Mavlanov ja Ulugbek Kattabekov.
- [26] EUVL C 287 E, 29.11.2007, s. 309.
ANNEX I
A) INDIVIDUAL CASES RAISED BY THE EUROPEAN PARLIAMENT BETWEEN JANUARY AND DECEMBER 2007
THE SAKHAROV PRIZE 2007
|
The Winner of the SAKHAROV PRIZE 2007:
|
Salih Mahmoud OSMAN |
|
|
SHORTLISTED NOMINEES |
BACKGROUND
|
|
|
Mrs Zeng JINYAN Mr Hu JIA
|
Chinese human rights defenders. He is an AIDS and environmental activist. She is a cyber-dissident reporting daily on her blog examples of human rights abuses in China. He has been under house arrest and is currently detained. A letter of concern was sent. |
|
|
Salih Mahmoud OSMAN
|
Human rights attorney working with the Sudan Organization against torture, providing free legal representation for many victims of Sudan's civil war and human rights abuses.
|
|
|
Anna POLITKOVSKAYA |
Russian journalist and human rights activist known for her opposition to the Chechen conflict. She was shot dead on 7 October 2006. |
|
|
COUNTRY |
NAME |
BACKGROUND |
ACTION TAKEN BY PARLIAMENT |
|
|
Angola |
Sarah Wykes |
She is an activist of Global Witness. She held an important presentation in the hearing of the ACP-EU JPA Political Affairs Committee on 14 September 2006. On 18 February 2007, while conducting research, Dr Wykes was arrested in Angola and charged with espionage. She has been released on bail. |
A letter of concern was sent on 14 May 2007. |
|
|
Bangladesh |
Sigma Huda |
The renowned Bangladeshi lawyer, human rights activist and UN Special Rapporteur on Trafficking in Persons was convicted in July 2007 and sentenced to 3 years in prison on charges of bribery and corruption. |
In its resolution adopted on 6 September 2007, the European Parliament raised concerns about the conditions under which she was imprisoned and urged the Bangladeshi authorities to provide Ms Huda with all the necessary medical treatment and help required by her health condition and to respect her rights to receive visits from her family and friends in prison. On 17 July 2007, UN Secretary-General Ban-Ki Moon called on the Bangladeshi authorities to fully respect Ms Huda's fundamental rights. |
|
|
Sheikh Hasina, Khaleda Zia, Moudud Ahmed
|
Three former Prime ministers detained or charged (among over 160 political leaders and with more then 100000 civilians) due to repressive measures (including a ban on all political activity) introduced by the military-backed Caretaker Government to end corruption. On 27 August 2007 the Supreme Court overturned a High Court sentence for the release on bail of the former Prime Minister and Awami League president Sheikh Hasina, who has been imprisoned since 16 July 2007. The former Prime Minister Khaleda Zia and her son were arrested on 3 September 2007 in Dhaka on allegations of corruption. |
In its resolution adopted on 6 September 2007, the European Parliament raised concerns about the arrest and justification for ongoing detention of Awami League president Sheikh Hasina, arrested on 16 July 2007 and charged with extortion, and of Bangladesh Nationalist Party president Khaleda Zia, charged with corruption. The Parliament called on the Bangladeshi authorities to conduct the trial in a transparent way and according to the rule of law and, more particularly, called on the government to base its anti-corruption campaign solely on facts relevant in the context of criminal proceedings concerning corruption. |
||
|
Anwar Hossain, Harun Ur Rashid, Saidur Rahman Khan, Abdus Sobhan |
Members of the teachers' association Shikkhok Samity who have been arrested subsequent to the students' and teachers' unrest which erupted in August 2007 at Dhaka university. |
In its resolution adopted on 6 September 2007, the European Parliament called for their immediate release. |
||
|
Burma (Myanmar) |
Aung San Suu Kyi |
The National League for Democracy (NLD) leader, Nobel Peace Prize Laureate and Sakharov Prize winner has spent 11 of the last 17 years under house arrest. |
In its resolutions adopted on 21 June, 6 September and 27 September 2007, the European Parliament called for the immediate release and full freedom of movement and expression of Aung San Suu Kyi. In its resolution adopted on 27 September 2007, the European Parliament: - demanded the immediate and unconditional release of all those who have been arrested since the protests began on 19 August 2007, - utterly condemned the brutal response by the Burmese authorities to the peaceful demonstrations began on 19 August 2007 and expresses its horror at the killing of peaceful protestors, - reiterated its calls for the cessation of the current illegitimate constitutional process, and its replacement by a fully representative National Convention including the National League for Democracy and other political parties and groups. In its resolution adopted on 21 June 2007, the European Parliament insisted on the immediate release of U Win Tin and all political prisoners – estimated to number over 1200 – held by the SPDC. A special session of the Human Rights Council was held on Myanmar at the initiative of the EU, in October 2007. |
|
|
Min Ko Naing, Ko Ko Gyi |
Leaders of the 88 Generation Students, Min Ko Naing, has already spent 16 years in prison, and Ko Ko Gyi, 15 years.
|
|||
|
U Win Tin |
A 77-year old journalist detained as a political prisoner for almost two decades now for writing a letter to the UN on the ill-treatment of political prisoners and the poor conditions in which they are held. |
|||
|
Burmese Buddhist monks |
With ten of thousands of other peaceful demonstrators protested as of 19 August 2007 against the anti-democratic and repressive regime in Burma and many of them were arrested. |
|||
|
Rawang Nang, Chinlai Nin Ram, Nanghkyi Hkaw Dang, Pu Ram |
The four girls, aged between 14 and 16 years, were gang-raped by army officers and then arrested. |
A letter of concern was sent on 10 April 2007. |
||
|
Cambodia |
Hy Vuthy |
President of the Free Trade Union of Workers in the Kingdom of Cambodia (FTUWKC) at the Suntex garment factory was shot dead on 24 February 2007. |
In its resolution adopted on 15 March 2007, the European Parliament condemned the killing of Hy Vuthy and all other acts of violence against trade unionists and urged the Cambodian authorities to launch an urgent, impartial and effective investigation into the murders of Hu Vuthy, Chea Vichea, Ros Sovannarith and Yim Ry, to make the findings public and to bring the persons responsible to justice. The Parliament called on the authorities to give Born Sammang and Sok Sam Oeum a prompt retrial which complies with international standards. |
|
|
Chea Vichea |
FTUWKC President, was shot dead on 22 January 2004. |
|||
|
Ros Sovannarith |
FTUWKC President at the Trinunggal Komara factory; was murdered on 7 May 2004. |
|||
|
Born Sammang |
They were arrested for the alleged murder of Chea Vichea and later convicted and sentenced to 20 years’ imprisonment despite the lack of any credible evidence against them. |
|||
|
Sok Sam Oeun |
||||
|
China |
Yang Maodong |
This writer was imprisoned. |
In its resolution adopted on 13 December 2007, the European Parliament called on the Chinese authorities: - to allow an independent body to have access to Gedhun Choekyi Nyima, the Panchen Lama of Tibet, and his parents, as requested by the UN Committee on the Rights of the Child, and - to release the writer Yang Maodong and the other 50 cyber-dissidents and web users imprisoned in China. |
|
|
Gedhun Choekyi Nyima |
Panchen Lama of Tibet. |
|||
|
Ismail Semed |
Uyghur political prisoner and activist in support of Uyghurs’ human rights was executed on the morning of 8 February 2007 in Urumchi. |
A letter of concern was sent on 27 March 2007. |
||
|
Bu Dongwei |
He was sentenced to two and a half years of forced labour for being a Falun Gong practitioner. |
On 28 February, the European Parliament called for his release. |
||
|
Guo Feixiong |
Human rights defender, he was arrested on 30 September 2006 with charges of illegal business activity. |
A letter of concern was sent on 5 June 2007. |
||
|
Zhang Lianying |
She was beaten into a coma on 20 March 2007. She has been detained at the Beijing Women´s Labor Camp since 14 June 2005 simply because she is an adherent of the Falun Gong. Her recent beating is very likely to be linked to the fact that her husband, Mr Niu Jinping, met Mr Edward McMillan-Scott, Vice-President of the European Parliament, in China during his visit in May 2006 in order to brief him on the plight of his wife and other Falun Gong practitioners held and often tortured in prisons. |
In two letters of concern of 21 May 2007 the President of the European Parliament urged the Commission and the Council to raise these individual cases in all discussions with the Chinese authorities and in particular at the forthcoming round of the EU Human Rights Dialogue with China in Berlin on 14-15 May 2007. |
||
|
Cao Dong |
Another Falun Gong practitione. He also met Vice-President McMillan-Scott in May 2006. Following the meeting, he was abducted by the Chinese police and his location remained unknown for several months. On 8 February 2007 he was sentenced to five years of imprisonment. |
|||
|
Yoo Sang-Joon |
North Korean refugee residing in China and facing trial in Inner Mongolia. There were fears that, after his trial, he may have been deported to North Korea where he was likely to face execution. |
A letter of concern was sent to the Chinese authorities on 26 November 2007. |
||
|
Chen Tao |
Farmer in Sichuan province, executed in mid-2006. |
A letter of concern was sent to the Chinese authorities on 23 January 2007. |
||
|
Congo-Brazaville |
Guy Yombo |
He was murdered on 23 January 2007 in a police station of Brazzaville. |
A letter of concern was sent on 10 April 2007. |
|
|
Christian Mounzéo, Brice Mackosso |
Human rights defenders, coordinators of the campaign "Publiez Ce Que Vous Payez" condemned to one year of prison. |
A letter of concern was sent on 10 April 2007. |
||
|
Côte d'Ivoire |
Guy-André Kieffer |
French Canadian journalist. He was kidnapped on 16 April 2004 in Cote d'Ivoire. |
A letter of concern was sent on 1 June 2007. |
|
|
Cuba |
Damas de Blanco |
2005 Sakharov Prize laureates. |
In its resolution adopted on 21 June 2007, the European Parliament urged the Cuban authorities immediately to allow the Damas de Blanco to leave the island so that they can accept the Parliament's invitation in order to receive the Sakharov Prize in person. |
|
|
Oswaldo Payá Sardiñas |
2002 Sakharov Prize laureate. |
In its resolution adopted on 21 June 2007, the European Parliament renewed its invitation and demanded that the Cuban authorities permit him to travel to Europe so that he could address the European institutions. |
||
|
Egypt |
Wasfi Sadek Ishaq, Karam Klieb Endarawis |
Two young Copts murdered on 3 October 2007. |
In its resolution adopted on 15 November 2007 on Christian communities, the European Parliament expressed concerns about these murders. |
|
|
Karim Amer |
Abd al-Karim Nabil Suleiman, better known by his pen name Karim Amer, who was condemned to nine years in prison due to the fact that he had posted articles criticizing Islam. |
A letter of concern was sent on 15 February 2007. |
||
|
Ayman Nour |
According to information received, he was mistreated by the police. |
A letter of concern was sent on 22 May 2007 and on 05 July 2007. |
||
|
Mohammed Ahmed Hegazy |
His freedom of religion was not respected, and his right to life and security of person was threatened, as well as that of his wife. |
A letter of concern was sent on 10 September 2007. |
||
|
Association for Human Rights Legal Aid |
This NGO was dissolved by a decree of the Governor of Cairo in September 2007. |
A letter of concern was sent on 20 December 2007. |
||
|
Ethiopia
|
Hailu Shawel, Professor Mesfin Woldemariam, Dr Yacob Hailemariam, Dr Berhanu Nega, Ms Birtukan Mideksa |
On 11 June 2007, among 38 senior opposition figures, the following human rights defenders were found guilty of charges related to mass protests following disputed elections two years ago: Hailu Shawel, President of the Coalition for Unity and Democracy, Professor Mesfin Woldemariam, former Chair of the Ethiopian Human Rights Council, Dr Yacob Hailemariam, UN Special Envoy and former Prosecutor of the International Criminal Tribunal for Rwanda, Dr Berhanu Nega, Mayor-elect of Addis Ababa, and Ms Birtukan Mideksa, former judge. All of them were declared "prisoners of conscience" by Amnesty International. |
In its resolution adopted on 21 June 2007, the European Parliament: - deplored this decision and condemned the fact that this occurred without defence proceedings in a judicial process that did not respect international standards, - urged the Ethiopian Government to promptly investigate the incidents involving students in Dembi Dollo and Ghimbi and to hold those responsible accountable (in January 2007 police forces allegedly beat and severely injured students in the towns of Dembi Dollo and Ghimbi, causing the death of three of them, and detained between 30 and 50 students), - condemned the arrests of independent journalists and asks the Ethiopian Government to guarantee freedom of the press. |
|
|
Etenesh Yiman |
This wife of an opposition candidate, was shot down outside her house in front of her children |
|||
|
Serkalem Fasil |
This journalist was six months pregnant when she was arrested. She was denied adequate medical care. |
In its resolution adopted on 21 June 2007, the European Parliament welcomed the release of 28 defendants on 10 April 2007, including seven journalists, one of whom was Serkalem Fasil. |
||
|
Georgia |
Sozar Subari |
Georgian police troops used excessive force while trying to disperse anti-government demonstrations, among them Georgian Public Defender Mr Sozar Subari, on 7 November 2007 in Tbilisi and on 8 November 2007 in Batumi. |
A letter of concern was sent on 4 November 2007. |
|
|
Guatemala |
Eduardo José D'Aubuisson Munguía, William Rizziery Pichinte Chávez, José Ramón González Rivas, Gerardo Napoleón Ramírez |
Three Members of the Central American Parliament, the Salvadoreans Eduardo José D'Aubuisson Munguía, William Rizziery Pichinte Chávez and José Ramón González Rivas, as well as their driver, Gerardo Napoleón Ramírez, were brutally murdered as they were driving towards the PARLACEN plenary meeting. Their charred and abandoned corpses were found near Guatemala City. |
In its resolution adopted on 15 March 2007, the European Parliament expressed its total repudiation of all the murders concerned and expected the Guatemalan government to guarantee full independence, liberty and security to the Guatemalan judicial authorities in their investigation of these crimes. |
|
|
Pedro Zamora |
Trade unionist in Puerto Quetzal killed in 2007. |
|||
|
INDIA |
Taslima Nasreen |
Ms Nasreen, Sakharov Prize 1994, was threatened to death for publishing a novel "the shame" harshly contested by Islamic fundamentalists. She had to leave the Indian state of western Bengal where she used to live. In 2008, her visa for India was extended. She remains under threat. |
A letter of concern was sent on 29 November 2007 and again on 04 February 2008. |
|
|
Iraq |
Father Pius Afas, Father Mazen Ishoa |
Two Catholic priests kidnapped on 14 October 2007. |
In its resolution adopted on 15 November 2007 on Christian communities, the European Parliament raised concerns at the recent violent events in Iraq. |
|
|
Zuhair Youssef Astavo Kermles, Luay Solomon Numan |
Two Assyrian Christian members of the organisation National Union of Bet-Nahrin assassinated on 28 June 2007. |
|||
|
P. Ragheed Ganni |
On 3 June 2007, this Chaldean priest and three deacons who were his assistants were murdered. |
|||
|
Samar Sa'ad 'Abdullah, Wassan Talib, Zeynab Fadhil, Liqa' Qamar |
Iraqi young women sentenced to death penalty. |
A letter was sent to appeal for a pardon or commutation of sentences on 23 February 2007. |
||
|
Iran |
Jafar Kiani |
On 5 July 2007, he was executed by stoning in the village of Aghche-kand (Qazvin Province). |
In its resolution adopted on 25 October 2007, the European Parliament: - strongly condemned the execution by stoning of Mr Jafar Kiani, called on the Iranian authorities to implement their declared moratorium on stoning and demanded that the Islamic Penal Code of Iran be reformed in order to abolish stoning, - called on the Iranian authorities to unconditionally release all prisoners of conscience, notably the journalists Emaddedin Baghi, Ako Kurdnasab, Ejlal Ghavami, Mohammad Sadegh Kaboudvand, Said Matinpour, Adnan Hassanpour, Abdolvahed Botimar, Kaveh Javanmard and Mohammad Hassan Fallahieh, the unionists Mansour Osanlou, Ebrahim Madadi and Mahmoud Salehi, and the students Ehsan Mansouri, Majid Tavakoli and Ahmad Ghassaban, - condemned the arrest and imprisonment of human rights defender Dr Sohrab Razzaghi on 24 October 2007 and called for his immediate and unconditional release, - proposed to restart the EU-Iran Human Rights Dialogue, which has been interrupted since June 2004. The Presidency on behalf of the EU made two declarations on 25 May 2007 and 3 August 2007 concerning the death sentence imposed on Sian Paymard, Adnan Hassanpour, Abdolvahed "Hiva" Botimar, Mr Ali Mahin Torabi and the imminent execution of Mr Behnam Zare.
|
|
|
Sian Paymard, Adnan Hassanpour, Abdolvahed "Hiva" Botimar, Mr Behnam Zare, Mr Ali Mahin Torabi |
Death sentence imposed on Sian Paymard, Adnan Hassanpour, Abdolvahed "Hiva" Botimar, Ali Mahin Torabi and imminent execution of Mr Behnam Zare. These journalists – Adnan Hassanpour and Abdolvahed Botimar – have been sentenced to death. |
|||
|
Mansour Osanlou, Ebrahim Madadi, Mahmoud Salehi |
Arrests of renowned trade union leaders due to the increase of the repression of the trade union movement: Mansour Osanlou, president of the Syndicate of Workers of Tehran and Suburbs Bus Company (SWTBC), and his deputy, Ebrahim Madadi, as well as Mahmoud Salehi, former President of the Bakery Workers' Union.
|
|||
|
Emaddedin Baghi, Ako Kurdnasab, Ejlal Ghavami, Mohammad Sadegh Kaboudvand, Said Matinpour Adnan Hassanpour, Abdolvahed Botimar, Kaveh Javanmard Mohammad Hassan Fallahieh |
Journalists and prisoners of conscience. |
|||
|
Ehsan Mansouri, Majid Tavakoli, Ahmad Ghassaban |
Students and prisoners of conscience. |
|||
|
Dr Sohrab Razzaghi |
Human rights defender arrested and imprisoned on 24 October 2007. |
|||
|
Rasool Ali Mezrea |
Iranian asylum-seekers who have been sent back to Iran by third countries run severe risks of persecution, as shown by the recent case of Rasool Ali Mezrea, a member of the Al Ahwaz Liberation Organisation, who is threatened with execution after having been forcibly returned from Syria, despite his status as a recognised UNHCR refugee. |
|||
|
Mohammad Hassan Talebi, Mohammad Hossein Jaafari, Vahid Shokoohi Nia |
Iranian asylum seekers persecuted on the basis of their sexual orientation and threatened to be expelled from Greece. |
In its resolution adopted on 25 October 2007, the European Parliament called on the EU Member States to refrain from expulsions of Iranian asylum-seekers, including those persecuted on the basis of their sexual orientation, and called on Greece not to return Mohammad Hassan Talebi, Mohammad Hossein Jaafari and Vahid Shokoohi Nia to Iran. |
||
|
Majed Albughbish, Raisan Sawari, Ghassem Salamat, Mohammad Jaab Pour, Abdulamir Farjallah Jaab, Alireza Asakreh, Khalaf Derhab Khudayrawi, Alireza Asakreh, Malek Banitamim, Ali Matouri Zadeh |
On 14 February 2007, the Iranian authorities executed three men in the Southern province of Khuzistan: Majed Albughbish, Raisan Sawari, and Ghassem Salamat. Mohammad Jaab Pour, Abdulamir Farjallah Jaab, Alireza Asakreh and Khalaf Derhab Khudayrawi were executed on 24 January 2007 and Alireza Asakreh, Malek Banitamim and Ali Matouri Zadeh were executed on 19 December 2006. |
On 7 March 2007, the European parliament strongly condemned these acts. |
||
|
Kyrgyz Republic |
Ramazan Dyryldaev |
The Office of the Kyrgyz Committee for Human Rights (KCHR) was burnt out while its Chairman was attacked on 12 and 13 September. |
A letter of concern was sent on 2 October 2007 |
|
|
Alisher Saipov |
Kyrgyz journalist of Uzbek origin. He was shot to death on 24 October 2007 in the Kyrgyz city of Osh. |
A letter of concern was sent on 31 October 2007. |
||
|
Lebanon |
Rafik Hariri |
Former Lebanese Prime Minister assassinated. |
In its resolution adopted on 12 July 2007, the European Parliament welcomed the UN Security Council resolution setting up the international tribunal to try those responsible for the assassination of Rafik Hariri. |
|
|
Libya |
Kristiana Vulcheva, Nasya Nenova, Valentina Siropulo, Valya Chervenyashka, Snezhana Dimitrova, Ashraf al-Haiui |
Five Bulgarian nurses and a Palestinian doctor sentenced to death by the Libyan Criminal Court of 19 December 2006 who spent eight years in prison. They were released in July 2007 and received in plenary in the EP (Strasbourg) on November 2007. |
In its resolution adopted on 18 January 2007, the European Parliament condemned the verdict of the Libyan Criminal Court.
|
|
|
Mexico |
Hester Van Nierop, Brenda Susana Margaret Searle |
Two Dutch citizens victims of "feminicide" in 1998 and 2001. |
In its resolution adopted on 11 October 2007, the European Parliament stated that the convicted perpetrators were sentenced to 33 and 39 years imprisonment respectively on 26 February 2007. The sentence is the subject of a pending appeal. |
|
|
Morocco |
El Ghalia Djimi
|
A human rights defender and the Vice-President of the ASVDH (Association Sahraouie des Victimes des Violations Graves des Droits Humains Commises par l`Etat Marocain). She was limited in her right to free movement and freedom of expression. |
Ms. Djimi was invited to the European Parliament in April 2007. A letter of concern was sent on 13 November 2007. |
|
|
Brahim Sabbar, Ahmed Sbai, Mohamed Tahlil |
These members of the ASVDH (Association Sahraouie des Victimes des Violations Graves des Droits Humains Commises par l`Etat Marocain) were imprisoned. |
A letter of concern was sent on 13 November 2007. |
||
|
Occupied Palestinian Territories |
Alan Johnston |
BBC journalist who was abducted at gunpoint on 12 March 2007 while returning home in Gaza City.
|
In its resolution adopted on 26 April 2007, the European Parliament called for Mr Johnston to be immediately and unconditionally released unharmed and returned to safety. In its resolution adopted on 12 July 2007 on the Middle East, the European Parliament welcomed the release of the BBC journalist. |
|
|
Gilad Shalit |
Israeli corporal imprisoned. |
In its resolution adopted on 12 July 2007, the European Parliament stressed that a series of confidence-building measures should be taken by both Israelis and Palestinians including the immediate release of all imprisoned Palestinian former ministers, legislators and mayors and the Israeli caporal Gilad Shalit. |
||
|
Eldad Regev Ehud Goldwasser |
Two abducted Israeli soldiers. |
In its resolution adopted on 12 July 2007, the European Parliament called for a sign of life from these two soldiers to be given by their kidnappers and called for their immediate release. |
||
|
Rami Khader Ayyad |
Owner of a Christian library murdered on 7 October 2007. |
In its resolution adopted on 15 November 2007 on Christian communities, the European Parliament deplored this murder. |
||
|
Pakistan |
Benazir Bhutto
|
Leader of the Pakistan Peoples Party (PPP), assassinated on 27 December 2007. |
In its resolution adopted on 15 November 2007, the European Parliament: - raised concerns about the arrest of more than 3 000 citizens, including leaders of political parties, lawyers, journalists, human rights activists and representatives of civil society. The Parliament demanded that the house arrest of Benazir Bhutto, leader of the PPP, of Asma Jahangir, Chair of the independent Human Rights Commission and UN special rapporteur on freedom of religion or belief, and of I.A. Rehman, the founder of that organisation, be put to an immediate end. The Parliament was alarmed that a detention order remained in place against Hina Jilani, the UN Special Representative of the Secretary General on Human Rights Defenders. - demanded that judicial independence be restored by reinstating the judiciary, demanded the immediate release of all representatives of the ban associations who have been arrested after peaceful street protests and denounced in particular the unlawful house arrest of Chief Justice Chaudhry (already raised in its resolution of 12 July 2007) and the imprisonment of Aitzaz Ahsan, President of the Supreme Court Bar Association. |
|
|
Asma Jahangir
|
Chair of the independent Human Rights Commission and UN special rapporteur on freedom of religion or belief, was placed under house arrest. (According to information received, she is no longer under house arrest.) |
|||
|
Hina Jilani |
UN Special Representative of the Secretary General on Human Rights Defenders. A detention order was issued against her. (According to information received, this detention order has been dropped in the meantime.) |
|||
|
I.A. Rehman |
Founder of the independent human rights commission was placed under house arrest. |
|||
|
Iftikhar Mohammad Chaudhry |
Chief of Justice. He was placed under house arrest. |
|||
|
Aitzaz Ahsan |
President of the Supreme Court Bar Association. He was imprisoned. |
|||
|
Arif Khan |
Protestant Bishop. He was assassinated with his wife on 29 August 2007. |
In its resolution adopted on 15 November 2007 on Christian communities, the European Parliament raised concerns at the recent violent events in Pakistan. |
||
|
Philippines |
Giancarlo Bossi |
This Catholic priest was kidnapped. |
In its resolution adopted on 15 November 2007 on Christian communities, the European Parliament deplored this kidnapping. |
|
|
Ms Siche Bustamante-Gandinao |
A dedicated human rights activist who was killed just days after testifying to the UN Special Rapporteur on extrajudicial, summary or arbitrary executions. |
In its resolution adopted on 26 April 2007, the European Parliament condemned in the strongest terms this murder and raised concerns about the lack of any police investigation concerning this important case. |
||
|
Russia |
Galina Kozlova |
Member of the board of the Mari national organisation Mari Ušem, editor of the literary magazine Ontšõko and wife of Vladimir Kozlov, chair of the Mari Council. She was brutally attacked on 25 January and suffered head injuries resulting in concussion and severe headaches, dizziness and eyesight problems. |
In its resolution adopted on 15 March 2007, the European Parliament: - strongly condemned the attack on Galina Kozlova, which has so far not led to any convictions or even arrests, and the continuing harassment of, and assaults on, activists, leading cultural figures and independent journalists in Mari El, - called on the federal and local authorities to bring the perpetrators of these acts to justice and ensure respect for freedom of expression, - called on the Commission to raise the issue of Finno-Ugric minorities in Russia, and concerns regarding the situation in Mari El, during the regular EU-Russia human rights dialogue and at the forthcoming EU-Russia Summit. |
|
|
Mikhail Khodorkovsky |
The Swiss Federal Tribunal decided on 13 August 2007 that his prosecution and that of Mr Yukos by the Russian authorities was illegal and politically motivated. |
In its resolutions adopted on 10 May and 14 November 2007, the European Parliament, expressed concerns over democracy and human rights in Russia, over the independence of the judiciary, as exemplified by the Yukos case, over increased control of the media, over the inability of the Russian police and judicial authorities to find those responsible for murders of journalists and over repressive measures taken against the opposition. |
||
|
Gari Kimovič Kasparov, Maria Gaidar, Stephan Stuchlik
|
Following a march on 14 April 2007, leaders of the United Front Civic Front, former world chess champion Gari Kimovič Kasparov and Maria Gaidar, the daughter of Russia's first post-Soviet reformist prime minister were detained. Many journalists, including ARD (German Television) correspondent Stephan Stuchlik, who tried to capture the events and disseminate them to the West, were also beaten and arrested. On 15 April 2007 another protest, albeit far smaller, organised by the same grouping, was broken up in a similar way in St Petersburg. Gari Kimovič Kasparov was detained before the protest began. Some demonstrators were arrested whilst en route to the event. |
In its resolution adopted on 26 April 2007, the European Parliament: - strongly condemned the use of excessive force by the Russian anti-riot police during last weekend's peaceful demonstrations in Moscow and St Petersburg, - called on the Russian authorities to comply with their international obligations and to respect freedom of expression and freedom of assembly, - called on the Council of Europe to investigate the human rights violations that took place at these peaceful demonstrations. Gari Kimovič Kasparov was received in plenary at the European Parliament in May 2007. |
||
|
|
||||
|
Rwanda |
Idesbald Byabuze Katabaruka |
Professor and human rights defender. He was detained in a prison in Kigali. |
A letter of concern was sent on 10 April 2007. |
|
|
Saudi Arabia |
A 19-year-old woman, known as 'the Qatif ' |
She was sentenced to 90 lashes following an incident in which she was alone in a car talking with a man who was not a close relative when she was attacked and gang-raped. The General Court of Qatif (Saudi Arabia) reviewed the sentence in November 2007 and condemned her to six months in prison and 200 lashes. |
In its resolution adopted on 13 December 2007, the European Parliament: - deplored the decision taken by the General Court of Qatif to punish the rape victim, - called on the Saudi Arabian authorities to quash the sentence and drop all charges against the victim of the rape, - insisted that the Saudi Arabian Government take further steps aimed at lifting restrictions on women's rights. |
|
|
Abdul Rahman Al-Lahem |
The Qatif girl's lawyer. He was banned from the courtroom and from any future representation of his client after attempts to take legal action against the Ministry of Justice for failing to provide him with a copy of the verdict concerning his client so that he could prepare an appeal. He faced a disciplinary hearing at the Ministry of Justice, where sanctions can include suspension for three years and disbarment. |
|||
|
Fatima and Mansour Al-Timani |
Mr Al-Lahem also defended the case of this couple, parents of two children, who were forcibly divorced in July 2007 on the request of the wife's brother, based on the argument that Fatima's tribal lineage was superior to that of her husband. Both were incarcerated for prolonged periods (months), together with their children for refusing to accept the divorce. Since then Fatima has been obliged to live in a shelter because she refuses to return to her family. |
|||
|
Rizana Nafeek |
A Sri Lankan domestic worker who was sentenced to capital punishment in June 2007 for the death of an infant in her custody when she was only 17 years old. |
|||
|
Siti Tarwiyah Slamet, Susmiyati Abdul Fulan |
Indonesian domestic workers who were beaten to death by their employing family in August 2007 while two others were critically wounded. |
|||
|
Ahmadiyya Muslim Jamaat |
He is suffering discrimination for his religious beliefs. |
A letter requesting more information was sent on 23 January 2007. |
||
|
Somalia |
Isse Abdi Isse |
Human rights defender. He was shot dead on 14 March 2007 in a hotel in Mogadishu. |
A letter of concern was sent on 9 May 2007 |
|
|
Sudan |
Sadia Idriss Fadul |
A criminal court in the Managil province, Gazira state, central Sudan, headed by Judge Hatim Abdurrahman Mohamed Hasan, sentenced Sadia Idriss Fadul (a 22-year-old female from the Fur ethnic group, Darfur) and Amouna Abdallah Daldoum (a 23-year-old female of the Tama ethnic group, Darfur) on 13 February 2007 and 6 March 2007 respectively to death by stoning for having committed adultery. According to a letter sent by the Embassy of the Republic of the Sudan in Brussels, the death sentences were quashed. |
In its resolution adopted on 24 May 2007, the European Parliament: - welcomed the quashing of the death sentences – if indeed they are confirmed by the court itself – and calls on the Sudanese Government to guarantee the physical and psychological integrity of Sadia Idriss Fadul and Amouna Abdallah Daldoum, - called on the Sudanese Government to repeal the death sentences against, and guarantee the physical and psychological integrity of, Abdelrhman Zakaria Mohamed and Ahmed Abdullah Suleiman. |
|
|
Amouna Abdallah Daldoum |
||||
|
Abdelrhman Zakaria Mohamed |
On 3 May 2007 the criminal court of Nyala in south Darfur sentenced them, both males aged 16, to death for hanging on murder, causing injury intentionally and robbery. |
|||
|
Ahmed Abdullah Suleiman |
||||
|
Syria
|
Michel Kilo Mahmoud Issa |
Michel Kilo, a militant pro-democracy writer who was arrested on 14 May 2006, mainly because of his position on the Beirut-Damascus Declaration and sentenced with Mahamoud Issa on 13 May 2007 to a three-year prison term. |
In its resolution adopted on 24 May 2007, the European Parliament: - expressed its concern at the restrictions imposed on, and the charges made against, Mahmoud Issa, Fayek El Mir, Aref Dalila, Kamal al-Labwani, Anwar Al Bunni, Michel Kilo, Suleiman Al-Shamar and Khalil Hussein for exercising their democratic rights and engaging in peaceful activities, - urged the relevant Syrian bodies to reverse the abovementioned judgments, drop the charges still pending in the Military Court of Damascus and release all the above-mentioned prisoners of conscience and political prisoners.
|
|
|
Suleiman Al-Shamar and Khalil Hussein |
Suleiman Al-Shamar, leading member of the Democratic National Community, and Khalil Hussein, President of the Public Relations Office at the Kurd Future Trend, were sentenced to ten years" imprisonment for "weakening the national ethic" and "conspiring with a foreign country". |
|||
|
Fayek El Mir and Aref Dalila |
These members of various human rights organisations in Syria have been detained in solitary confinement for six years now. |
|||
|
Kamal al-Labwani |
Syrian security forces arrested this physician and co-founder of the Democratic Liberal Gathering, on 8 November 2005 upon his return from a trip to Europe, the United States and Egypt. He was sentenced to 12 years' imprisonment with hard labour on politically motivated charges. |
|||
|
Anwar Al Bunni |
A founding member of the Syrian Human Rights Organisation and a lawyer specialising in human rights issues, who was arrested on the streets of Damascus in 2006 when he was on the verge of taking up a post as the director of a human rights centre financed by the European Union. He was sentenced to five years' imprisonment for "spreading false information harmful to the state". |
A letter of concern was sent on 15 February 2007. |
||
|
Moldova (Transnistria) |
Tudor Popa Andrei Ivantoc |
They were subjected to degrading treatment and prohibited from returning to their homes.
|
In its resolution adopted on 12 July 2007, the European Parliament: - welcomed the release of Andrei Ivanţoc and Tudor Popa, but deplored the fact that their release by the separatist regime of Tiraspol was declared as resulting from the expiry of their term of imprisonment, and not due to the implementation of the decision of the ECHR, - condemned the fact that Andrei Ivanţoc was subjected to violence and attacks on his human dignity upon his release, as film footage taken by witnesses to his release testifies. |
|
|
Members of the Llascu Group |
They were arrested and detained on charges of terrorism. This represented an illegal act of the Transnistrian separatist regime and did not meet international standards. |
In its resolution adopted on 12 July 2007, the European Parliament strongly deplored the lack of respect for human rights and human dignity in Transnistria, as reflected by the trial and detention of the Ilaşcu Group, and called for the immediate and full implementation of the judgment of the ECHR of 8 July 2004 in the case of Ilaşcu. |
||
|
Valentin Besleag |
A mayoral candidate in legitimate local elections in Corjova arrested on 2 June 2007. |
In its resolution adopted on 12 July 2007, the European Parliament demanded the cessation of deprivation of freedom of persons for political activity; in this respect condemned the arrest on 2 June 2007 and subsequent treatment of Valentin Besleag. |
||
|
Tunisia |
Maître Mohamed Abbou |
A lawyer and human rights defender. He was detained for publishing articles critical towards the Tunisian government. |
A letter of concern was sent on 15 February 2007. |
|
|
Ousama Abbadi, Mohammed Amine Jaziri, Ramzi el Aifi,, Oualid Layouni, Mahdi Ben Elhaj, Ziad Fakraoui |
They were tortured to stop them from continuing their hunger strike while in detention. |
Two letters of concern were sent on 25 February 2007 to the Tunisian authorities. |
||
|
Omar Mestiri |
A journalist for the on-line Newspaper Kalima. He was wrongly accused of defamation. This also led to the authorities closing the on-line Newspaper. |
A letter of concern was sent on 26 July 2007 to the Tunisian authorities. |
||
|
Maître Raouf Ayadi |
A renowned human rights defender. He was assaulted by the Police as he prepared to represent a group of young people indicted on terrorism charges before the tribunal of first instance of Tunis. |
A letter of concern was sent on 26 July 2007 to the Tunisian authorities. |
||
|
Turkey |
Andrea Santoro |
Father Andrea Santoro was a Catholic priest who was murdered in the Santa Maria Church in Trabzon, Turkey, where he served as a member of the Catholic church's Fidei donum missionary program. |
In its resolution adopted on 24 October 2007, the European Parliament: - strongly condemned the murders of Hrant Dink, of the Christian priest Andrea Santoro, and of three Christians in Malatya, - deplored the fact that a number of people are still being prosecuted under Article 301 of the Penal Code, - strongly condemned the recent conviction of Saris Seropyan and Arat Dink under this article and urged the government and the newly elected parliament to make sure that all provisions of the Penal Code allowing for arbitrary restrictions on the expression of non-violent opinions are removed and that freedom of expression and freedom of the press are guaranteed. |
|
|
Hrant Dink |
A Turkish-Armenian editor, journalist and columnist. As the editor-in-chief of the bilingual Turkish-Armenian newspaper Agos (Ակօս), he was a prominent member of the Armenian minority in Turkey. He was assassinated in Istanbul in January 2007. |
|||
|
Saris Seropyan |
The Turkish-Armenian journalists Saris Seropyan and Arat Dink (son of assassinated Turkish-Armenian journalist Hrant Dink) were given a one year suspended sentence for violation of article 301 of the Turkish Penal Code: 'insulting Turkishness'. |
|||
|
Arat Dink |
||||
|
Tilmann Geske, Necati Aydin, Ugur Yuksel |
Three Christians murdered during the attacks on the Christians publishing house Zirve on 18 April 2007. |
In its resolution adopted on 15 November 2007, the European Parliament noted that it was horrified by theses attacks and recalled its resolution of 24 October 2007 on EU-Turkey relations and its strong condemnation of the murders of Hrant Dink and the Catholic priest Andrea Santoro. |
||
|
United States of America
|
Abu Omar |
This Egyptian cleric had been granted asylum in Italy, was abducted in Milan on 17 February 2003, transferred from Milan to the NATO military base of Avano by car, and then flown, via the NATO military base of Ramstein in Germany, to Egypt, where he was held incommunicado and tortured. |
In its resolution adopted on 14 February 2007 on the alleged use of European countries by the CIA for the transportation and illegal detention of prisoners, the European Parliament condemned extraordinary renditions. |
|
|
Abou Elkassim Britel |
This Italian citizen was arrested in Pakistan in March 2002 by the Pakistani police and interrogated by US Pakistani officials, and subsequently rendered to the Moroccan authorities and imprisoned in the detention facility "Temara". |
|||
|
Bisher Al-Rawi, Jamil El-Banna |
Bisher Al-Rawi, an Iraqi citizen, and Jamil El-Banna, a Jordanian citizen, both residents in the United Kingdom, were arrested by Gambian authorities in Gambia in November 2002, turned over to US agents, and flown to Afghanistan and then to Guantanamo where they remain detained in the absence of a trial or any form of judicial assistance. |
|||
|
Binyam Mohammed |
This Ethiopian citizen and resident in the United Kingdom was held in at least two secret detention facilities, in addition to military prisons. |
|||
|
Martin Mubanga |
This UK citizen was arrested in Zambia in 2002 and subsequently flown to Guantanamo where he was detained and tortured for four years without trial or any form of judicial assistance and then released without charge. |
|||
|
Khaled El-Masri
|
This German citizen was abducted on 31 December 2003 (in the Former Yugoslav Republic of Macedonia), illegally held in Skopje until January 2004 and transported to Afghanistan where he was held until May 2004 and subjected to degrading and inhuman treatment. |
|||
|
Maher Arar |
This Canadian Citizen was detained in the US and eventually deported to Syria under the US policy of extraordinary renditions. He claimed that he was subjected to torture while in Syrian detention. |
|||
|
Ahmed Agiza, Mahammed El-Zari |
Egyptian citizens, who were seeking asylum in Sweden, were expelled in December 2001. They were deported to Egypt, outside the rule of law, and were subjected to degrading treatment by US officials. |
|||
|
Murat Kurnaz |
This Turkish citizen resident in Germany was arrested in Pakistan in November 2001, transferred to the US units across the border in Afghanistan by the Pakistani police on no legal basis and with no judicial assistance, and finally flown to Guantanamo at the end of January 2002, whence he was released on 24 August 2006 without charge, having been tortured in all locations where he had been led. |
|||
|
Mohammed Zammar |
This German citizen was arrested without formal charge on 8 December 2001 at the Casablanca airport in Morocco and tortured in Morocco and Syria. |
|||
|
Abdel-Halim Khafagy |
This Egyptian citizen and long-term resident in Germany was probably arrested in Bosnia and Herzegovina in September 2001 on suspicion of being a terrorist and abducted to a prison on a US 'Eagle Base' military base in Tuzla where he was severely mistreated and detained under inhumane conditions. |
|||
|
Masaad Omer Behari |
This Sudanese citizen and resident in Austria since 1989 was abducted at Amman airport on 12 January 2003 on his way back to Vienna from Sudan. He was later illegally secretly detained in a prison close to Amman in the absence of a trial or legal assistance. He was tortured and ill-treated there until 8 April 2003, when he was released without charge. |
|||
|
Gamal Menshawi |
This Egyptian citizen and resident in Austria was arrested on his way to Mecca at Amman airport in February 2003, and later brought to Egypt where he was secretly detained until 2005 in the absence of a trial or legal assistance. |
|||
|
Abdurahman Khadr |
He was allegedly transported from Guantanamo to Tuzla in Bosnia and Herzegovina on 6 November 2003. |
|||
|
Mustafa Setmariam Nasarwho |
This Spanish citizen was abducted in Syria in October 2005 and rendered to US agents. |
The European Parliament called on the Spanish authorities to take all necessary steps to allow him to face a fair trial before competent judicial authorities. |
||
|
Kenneth Foster |
He was sentenced to death without committing or assisting in any murder. |
A letter of concern was sent on 27 August 2007. |
||
|
Uzbekistan |
Norboi Kholzhigitov, Khayatulla Kholzhigitov, Sattor Izraev, Khabibulla Akpulatov, Nasim Isakov, Azam Formonov, Alisher Karamatov, Yadgar Turlibekov, Jamshid Karimov, Dilmurod Muhiddinov, Mutabar Tadzhibaeva, Saidjahon Zainabitdinov, Ihtiyor Hamroev, The family of Ahmadjan Madmarov, Ihtiyor Hamroev |
These human rights defenders are detained in prison or psychiatric hospitals, sometimes subjected to torture and ill-treatment. |
Letter of concern were sent on 15 January, on May 15 2007, and on 3 July 2007. In its resolution of 15 November 2007, the European Parliament called upon the Uzbek authorities: - to release these human rights defenders. |
|
|
Mihra Rittmann |
The Ministry of Justice in Uzbekistan refused to officially recognize this Human Rights Watch Office's Associate. |
A letter of concern was sent on 03 July 2007. In its resolution of 15 November 2007, the European Parliament called upon the Uzbek authorities to: - officially recognize the Human Rights Watch office. |
||
|
Elena Urlaeva |
Chairwoman of the Human Rights Alliance of Uzbekistan. She reportedly suffered continuous harassment and was physically attacked. |
A letter of concern was sent on 15 January 2007. |
||
|
Umida Niazova |
Translator at the office of Human Rights Watch in Tashkent. She was sentenced to seven years of probation. |
-An appeal for dropping all charges against her was sent on 15 January 2007 - A further letter of concern was sent on 19 April 2007 calling for the release of Unida Niazova, and 15 May 2007. - Her sentence was commuted to seven years imprisonment. |
||
|
Ikhtior Khamroev |
University student detained since August 2006. He was subjected to physical attacks and there were concerns surrounding the fairness of his trial. |
The Parliamentary Delegation to Uzbekistan wrote a letter to Commissioner Ferrero-Waldner requesting her to bring Ikhtior's case to the attention of the Uzbek authorities. |
||
|
Vietnam |
Thich Huyen Quang, Thich Quang Do |
The Patriarch of the Unified Buddhist Church of Vietnam, Thich Huyen Quang (87 years old), and his deputy, Thich Quang Do (79 years old), winner of the 2006 Rafto Prize for human rights work have been imprisoned without trial in their monastery since 1982 for the sole reason of being ardent supporters of religious freedom, human rights and democracy. |
In its resolution adopted on 12 July 2007, the European Parliament called for the immediate and unconditional release of all individuals imprisoned for the sole reason of having peacefully and legitimately exercised their right to freedom of opinion, freedom of expression, freedom of the press and freedom of religion. |
|
|
Nguyen Van Ly, Nguyen Van Dai, Le Thi Cong Nhan |
Vietnam continues to hold trials with no respect for the presumption of innocence, the rights of the defendant or the independence of judges, as shown by the trials of the Catholic priest Nguyen Van Ly (30 March 2007), and of the lawyers Nguyen Van Dai and Le Thi Cong Nhan (11 May 2007). |
|||
|
Nguyen Phong, Nguyen Binh Thanh, Tran Quoc Hien, Le Nguyen Sang, Nguyen Bac Truyen, Huynh Nguyen Dao, Duong Thi Tron, Le Van Soc, Nguyen Van Thuy, Nguyen Van Tho, Thich Huyen Quang Thich Quang Do Bui Thi Kim Thanh |
These people were sentenced to several years in prison, which constitutes a violation of their human rights: Catholic priest Nguyen Van Ly (sentenced to eight years' imprisonment), Nguyen Phong (six years), Nguyen Binh Thanh (five years), the lawyer Nguyen Van Dai (five years) (all members of the pro-democracy and reform group Bloc 8406) and the lawyer Le Thi Cong Nhan, spokeswoman for the Progression Party, (four years), Tran Quoc Hien, representative of the Workers-Farmers Organisation, (five years), Le Nguyen Sang, leader of the People's Democratic Party (PDP), (five years), Nguyen Bac Truyen (four years), Huynh Nguyen Dao (three years), the Hoa Hao Buddhists Duong Thi Tron (six years), Le Van Soc (six years) and Nguyen Van Thuy (five years), Nguyen Van Tho (four years), Thich Huyen Quang, Patriarch of the Unified Buddhist Church of Vietnam, Thich Quang Do and Bui Thi Kim Thanh. |
|||
|
Zimbabwe |
Gift Tandare |
This opposition activist was shot. His body was snatched and secretly buried without his family's knowledge. |
In its resolution adopted on 26 April 2007, the European Parliament strongly condemned the Mugabe dictatorship for its relentless oppression of the Zimbabwean people, opposition parties and civil society groups and its destruction of the Zimbabwean economy, which has deepened the misery of millions of Zimbabweans. |
|
|
Itai Manyeruke |
He died a day after being severely beaten up by the police. |
|||
|
Edmore Chikomba |
He deceased on 30 March 2007. |
|||
|
Morgan Tsvangirai |
Chairman of the Movement for Democratic Change (MDC) and opposition leader. He was arrested on 28 March 2007 and subject to brutal treatment by the police forces. |
|||
|
Ian Makone |
This opposition activist, special adviser to Morgan Tsvangirai, was put in detention. |
|||
|
Nelson Chamisa |
He was attacked on his way to Harare airport, where he was to take a flight to attend the meetings of the Joint Parliamentary Assembly (ACP-EU JPA). |
|||
|
Nelson Chamisa, Grace Kwinjeh, Lovemore Mdhuku, William Bango, Sekai Holland, Tendai Biti, Arthur Mutambara |
These opposition leaders were arrested and subjected to brutal treatment by the police forces and prohibited to seek medical treatment outside Zimbabwe. |
|||
|
Raymond Majongwe |
The human rights defender, Secretary General of the Progressive Teachers' Union of Zimbabwe (PTUZ) and his wife Loice Majongwe were harassed on 1 February 2007 by police officers in Harare |
A letter of concern was sent on 21 February 2007. |
||
B) UPDATES OF CASES RAISED BY THE EUROPEAN PARLIAMENT IN THE PREVIOUS ANNUAL REPORT BETWEEN APRIL 2006 AND MARCH 2007
|
NAME |
BACKGROUND |
ACTIONS TAKEN BY THE EUROPEAN PARLIAMENT |
UPDATE ON 2007 |
|
|
BANGLADESH |
||||
|
Salah Uddin Shoaib Choudhury |
Journalist and director of the newspaper "Weekly Blitz", which promotes dialogue among the religions and for the recognition of Israel. He was arrested on 29 November 2003 and released 17 months later. Nevertheless he is still in danger of being sentenced to death at his trial for sedition, which was due to open on 13 November 2006. |
In its resolution of 15 November 2006, the European Parliament called for the review of his trial and for his release. The charges against him are contrary to all standards of international law and to all conventions on violations of press freedom. The resolution was also deploring recent acts of violence and strongly condemned the physical attacks on journalists, NGO staff, trade unionists and others. The resolution also expressed disapproval regardig the violence related to the forthcoming general elections and the transition. |
Since his release from prison he was called to appear before the authorities for 36 times in the 31 months. Every time he risks potential re-incarceration. He was awarded the Monaco Media Forum Prize 2007. |
|
|
BULGARIA |
||||
|
Michael Shields |
An 18 years-old British citizen, subjected to an unfair trial and sent to prison in Bulgaria, in spite of the fact that another person confessed to the crime in question. |
A letter of concern was sent on 13 June 2006.
|
Bulgaria’s president Georgi Parvanov declared he would not pardon him but also that the case can be reopened in Bulgaria if “sufficient new evidence” are presented. |
|
|
ECUADOR |
||||
|
Mirek Krygier |
Polish citizen, imprisoned. |
A letter of concern was sent on 15 November 2006. |
No information available. |
|
|
IRAN |
||||
|
Keyvan Ansari |
Prisoner of conscience. |
In a resolution adopted on 15 November 2006, the European Parliament raised concerns regarding various human rights violations in Iran, including the ill-treatment of political prisoners, the prosecution of juvenile offenders, also concerning the issue of minority rights, freedom of religion and of the press, and women's rights. In the resolution, the Iranian authorities were called on to unconditionally release all prisoners of conscience; these five persons were explicitly mentioned. |
Dr Keyvan Ansari went on hunger strike on 14 July in protest at their continuing detention. On September 2007 he was sentenced to 3 years and six months imprisonment on charges of threatening National Security. |
|
|
Keyvan Rafii |
Prisoner of conscience. |
The hearing of the case of Keyvan Rafi’i, now held in prison was postponed for a fourth time on 29 July. On 20 May, his father, sister and brother had been taken to an Intelligence Ministry facility in Tehran. They were released at around 10pm after lengthy interrogation. |
||
|
Kheirollah Derakhshandi |
Prisoner of conscience.
|
Kheyrollah Derakhshandi, held in prison, was severely beaten in March 2007, leaving him with persistent pain in his back and left arm. He is being denied medical care. His 75-year-old father, Mojtaba Derakhshandi, was summoned to appear in court for giving an interview to a news agency about his son’s medical condition. He was later released on bail and warned not to speak to the press. |
||
|
Abolfazl Jahandar |
Prisoner of conscience. |
Abdolfazl Jahandar went on hunger strike on 14 July in protest at their continuing detention. He is said to be protesting at the prison officials’ refusal to transfer him to the section for political prisoners. He is also in poor health. |
||
|
Koroush Zaim |
Prisoner of conscience.
|
He is out of prison, residing in Iran. |
||
|
Farshid Yadollahi |
Lawyers, imprisoned while defending Sufis in Qom. |
In its resolution of 15 November 2006, the European Parliament also addressed the freedom of religion and expressed concerns about the arrests of these persons. |
They are out of prison but they still face legal problems with the authorities. |
|
|
Omid Behrouzi |
||||
|
Ayatollah Sayad Hossein, Kazemeyni Boroujerdi |
He was advocating for years that politics and religion should be separated. He was arrested reportedly with more than 400 of his followers. |
In its resolution of 16 November 2006, the European Parliament expressed concern for his arrest. |
He is still imprisoned, serving a 15 year sentence. |
|
|
Motjaba Saminejad |
Imprisoned journalist/ webblogger (reporters without borders). |
In its resolution of 15 November 2006, the European Parliament called for the release of all imprisoned journalists and webbloggers. |
Out of prison, residing in Iran. |
|
|
Ahmad Raza Shiri |
Imprisoned journalist/ webblogger. |
Out of prison on suspended sentence. |
||
|
Arash Sigarchi |
Imprisoned journalist/ webblogger. |
Out of prison, residing in the US. |
||
|
Manoucher Mohammadi |
Student activist, imprisoned. |
The European Parliament called for his release, requesting that students should not be barred from higher education due to their peaceful political activities. |
Out of prison, residing in the US. |
|
|
Mausavi Khoini |
Human rights defender. |
A letter of concern was sent on 20 October 2006. |
Still in detention. |
|
|
Kobra Rahmanpoor |
Convicted in January 2002 and is still uncertain about when the sentence is to be executed, if at all. |
A letter of concern was sent on 13 July 2006 regarding their case. |
Judiciary suspended her execution sentence (she was convicted of murdering her mother in law). |
|
|
Nazanin Mahabad Fatehi |
Convicted in March 2005 for killing one of the three men, who tried to rape her and her cousin. |
She was released on 15 January 2007, after the court of appeal declared her innocence. However, she still has to pay compensation of € 25.000. |
||
|
Fatemeh Hagigat Prozheh |
A 35 year old woman who is convicted of killing her temporary husband (Seegheh in Islam). She has alleged that her husband, a drug addict, attempted to rape her 15 year old daughter from a previous marriage. |
Fatemeh’s death sentence was confirmed. |
||
|
Delara Darabi |
She broke into a house with her partner, allegedly killed the woman, whose house she and her partner broke into. She denied the crime but she is still imprisoned, on death row. On 20 January she attempted suicide in her cell. She was a minor (17 years old) when she committed the crimes in question. |
Her death sentence has been confirmed by the Iranian Supreme Court and her execution may be imminent. Her attorney is intending to appeal the verdict. In January 2007, Delara attempted suicide Delara's physical and emotional health is still unstable. |
||
|
Sa'id Masouri |
Sentenced to death and awaiting execution, she has been held in solitary confinement in Section 209 of Evin Prison since late 2004. |
With regards to their case a letter of concern was sent on 17 May 2006. |
No further information received. |
|
|
Khaled Hardiani |
Sentenced to death and on death row, involved in hijacking a plane in 2001. |
Pardoned after being convicted of endangering national security (in relation to the hijacking plot). |
||
|
Farhang Pour Mansouri |
Sentenced to death and on death row, involved in hijacking a plane in 2001. |
No further information received. |
||
|
Shahram Pour Masori |
Sentenced to death as a minor and on death row, involved in hijacking a plane in 2001. |
No further information received. |
||
|
ISRAEL |
||||
|
Ziyad Hmeidan |
Student and human rights defender, detained by Israeli authorities without charges or trial since 23 May 2005. |
A letter of concern was sent on 20 July 2006. |
He was released on 18 March 2007. |
|
|
NORTH KOREA |
||||
|
Son Jong Nam |
He is a Christian believer. He was reportedly tortured by the National Security Agency, and was then sentenced to death for alleged treason without a trial and without procedural safeguards required under international human rights law. |
In a resolution adopted on 15 June 2006, the European Parliament urged the government of the DPRK to provide information on his case and not to proceed with his execution |
No further information received. |
|
|
RUSSIA |
||||
|
Mikhael Khodorkovsky |
Russian citizen, successful businessman and philanthropist, convicted after an unfair trial and subjected to difficult prison conditions; detained in a prison in Siberia. |
With regards to their case, a letter of concern was sent on 22 November 2006. |
On February 5, 2007, the Kremlin brought additional charges against him to ensure that he would not be released from prison in October 2007, when he would have been eligible for parole after having served half of his original sentence. |
|
|
Platon Lebedev |
Russian citizen convicted after an unfair trial and subjected to difficult prison conditions. Suffers from serious health problems. |
Lebedev is currently serving his sentence in a remote area of Siberia. |
||
|
Anna Politkovskaya |
Journalist, murdered on 7 October 2006. A highly respected investigative reporter, known as the symbol of honest journalism in Russia, she was awarded many prizes, among others the Prize Olof Palme. She courageously stood up defending human life and dignity. She exposed and objectively reported on various forms of crimes against humanity, especially in Chechnya. |
In its resolution of October 2006, the European Parliament paid tribute to her work and merits. The European Parliament called on the Russian authorities to conduct an independent and efficient investigation to find and punish those responsible for this cowardly crime. The President of the Parliament also expressed his concerns regarding the issue in a letter of concern. In November 2006, a hearing took place on the Subcommittee on Human Rights on Human rights defenders in Russia. At the EU-Russia Summit, the European Union insisted that Russia must respect human rights in every field of the EU-Russia cooperation. |
The European Parliament nominated her posthumously for the 2007 Sakharov Prize. The room for press conferences in Brussels was named after her. |
|
|
SYRIA |
||||
|
Anwar al Bunni |
Following an unfair trial that appeared to be politically driven, Anwar al-Bunni was sentenced by Damascus Criminal Court on 24 April 2007 to a five-year prison term on charge of “spreading false information harmful to the state”. He is serving his sentence in a mixed ward with criminal prisoners in ‘Adra prison. |
In its resolution of 15 June 2006, the European Parliament urged Syrian authorities to reconsider all cases of political prisoners and to release immediately all prisoners of conscience. The Parliament also requested that all detained or imprisoned persons be given prompt, regular and unrestricted access to their lawyers, doctors and families. The European Parliament pointed out that respect for human rights constitutes a vital component of any future EU-Syria Association Agreement and called on Syria to respect its commitments within the framework of the Barcelona Process and along the lines of the European Neighbourhood Policy. In May 2006 several civil society activists were arrested and tortured because of signing a petition for improving the Syrian-Lebanese relations in view of the UN Security Council Resolution n° 1680. There were also some of these persons among those arrested. |
Following his conviction Anwar al-Bunni was also brought to trial before Damascus Military Court on charges of “slandering a public administration”, Article 376 of the Syrian Penal Code. His new charge appears to be related to a memo he wrote and presented months ago as part of his defence and in which he criticised the Syrian Minister of Social Affairs and Labour as well as the Syrian Prisoners’ Association. The memo was found in his cell at prison during prison guards’ inspection. Anwar al-Bunni’s next military trial session is on 7 February 2008. |
|
|
Michel Kilo |
Writer, released on 19 October 2006, but he was brought before the Criminal Court in Damascus again on 31 October 2006 to face new charges. |
His trial was postponed, for the second time, to 19 February 2007. He was sentenced on 13 May 2007 to three years in prison for "undermining national sentiment". |
||
|
Kamal Al-Labwani |
On 10 May 2007 Damascus Criminal Court sentenced him to 12 years imprisonment following an unfair trial. The charge relates to Kamal al-Labwani’s visit to Europe and the USA in 2005 where he met human rights organisations and government officials and called for a process of peaceful democratic reform in Syria. |
Kamal al-Labwani is serving his sentence in ‘Adra prison in mixed ward with criminal prisoners. He may face additional prison terms of between three and five years. This measure against Kamal al-Labwani appears to be based on his criticism of the Syrian government in a document he wrote and presented in his defence at the final trial session on 10 May 2007. |
||
|
Mahmoud Issa |
Civil society activist. Mahmoud 'Issa's charges relate to his involvement in Beirut-Damascus Declaration, a petition signed by some 300 Syrian and Lebanese nationals calling for the normalization of relations between their two countries. |
On 13 May 2007 Mahmoud ‘Issa was found guilty of “weakening nationalist sentiment” and was sentenced to three years imprisonment. He is kept in a mixed ward with criminal prisoners. It is alleged that charges against him have no legal basis. |
||
|
Professor Suleiman Shummar |
Civil society activist, detained for signing the above-mentioned petition. |
Suleiman Shummar was sentenced in absentia to ten years in jail on charges of “weakening nationalist sentiment” and "exposing Syria to hostile acts". |
||
|
Muhammad Mahfud |
Civil society activist, detained for signing the above-mentioned petition. |
Muhammad Mahfud was released on bail of 1,000 Syrian Lira (US $20) from ‘Adra prison on 25 September 2006. All charges against him were dropped. |
||
|
Mahmoud Meri'i |
Civil society activist, detained for signing the above-mentioned petition. |
Mahmoud Meri’i was freed on 17 July 2006, on payment of 1,000 Syrian Lira (US$20) bail. |
||
|
Yasser Melhem |
Civil society activist, detained for signing the above-mentioned petition. |
No further information received. |
||
|
Omar Adlabi |
Civil society activist, detained for signing the above-mentioned petition. |
No further information received. |
||
|
TURKEY |
||||
|
Behic Asci |
Lawyer, started a hunger strike on 5 April 2005 to show solidarity with the political prisoners subjected to poor Turkish prison conditions. On 22 January 2007, after 293 days, he stopped the strike, but announced his intention to resume it later. |
A letter of concern was sent on 15 November 2006. |
Behic Asci did not resume his hunger strike, he is recovering at his home. |
|
|
Michal Majevski |
Polish citizen arrested in July 2006. He was a minor when committing the crime and the punishment was disproportionate. |
A letter of concern was sent on 28 September 2006. |
No further information received. |
|
|
Jonathan Sugden |
Well-known expert on Turkey, detained by Turkish security forces and was subjected to deportation. |
A letter of concern was sent on 24 April 2006. |
Jonathan Sugden is now able to travel to Turkey. |
|
|
UNITED STATES OF AMERICA |
||||
|
Pablo Ibar |
Spanish citizen found guilty of murder and condemned to death by the Court of Florida in 2000. On 9 March 2006, the Supreme Court reaffirmed his conviction and refused to grant him a new trial. |
A letter of concern was sent on 26 April 2006. |
Still on death row. |
|
|
Allen W. Bridgers |
Sentenced to death, on death row |
A letter of concern was sent on 6 July 2006. |
Still on death row. |
|
|
UZBEKISTAN |
||||
|
Umida Niazova |
Umida Niazova was a human rights defender and translator of Human Rights Watch's office in Tashkent. She was sentenced to seven years in prison. |
Letters of concern were sent in January and April 2007. |
On 08 May 2007, her sentence was commuted to seven-year suspended sentence. Under the term of the commuted sentenced she was obliged to regularly report to the neighbourhood police. |
|
|
YEMEN |
||||
|
Ali Al-Dailami |
Ali al-Dailami, Executive Director of the Yemeni Organization for the Defence of Democratic Rights and Freedom was reportedly being held incommunicado and subjected to ill-treatment since his arrest and detention on 9 October 2006. |
A letter of concern was sent on 26 October 2006. |
He was released in November 2006, one month after his arrest. |
|
|
VIETNAM |
||||
|
Nguyen Van Ly |
Catholic priest and co-editor of the underground online magazine Tu do Ngôn luan (Free Speech). He was imprisoned from May 2001 to early 2005. He was arrested again on 19 February 2007 and is currently under house arrest. |
A letter of concern was sent on 27 July 2006. |
His support for the "Manifesto on Freedom and Democracy for Vietnam" has led to his sentence on March 30, 2007 for an additional eight years in prison. |
|
|
Nguyen Gia Thieu |
Sentenced to 20 years of imprisonment and a fine of 25 million USD. |
He is still detained. |
||
ANNEX II
LIST OF RESOLUTIONS
List of resolutions adopted by the European Parliament between January 2007 and December 2007, and relating directly or indirectly to human rights violations in the world
(http://www.europarl.europa.eu/comparl/afet/droi/others/default.htm)
|
Country |
Date of adoption of resolution
|
|
|
AFRICA
|
|
|
|
CHAD |
13.12.07 |
|
|
ETHIOPIA |
21.06.07 |
|
|
GUINEA |
15.02.07 |
|
|
NIGERIA |
15.03.07 ; 24.05.07 |
|
|
SOMALIA |
15.11.07 |
|
|
SUDAN |
15.02.07 (Darfur) ; 24.05.2007 ; 12.07.07 (Darfur) ; 25.10.07 |
|
|
ZIMBABWE |
26.04.07 |
|
|
The financing of the Special Court in Sierra Leone |
06.09.07 |
|
|
EU partnership in the Horn of Africa |
10.05.07 |
|
|
State of play of EU-Africa relations |
25.10.07 |
|
|
AMERICA
|
|
|
|
CUBA |
21.06.07 |
|
|
GUATEMALA |
15.03.07 |
|
|
VENEZUELA |
24.05.07 |
|
|
Murder of women in Mexico and Central America |
11.10.07 |
|
|
SWIFT, the PNR agreement and the transatlantic dialogue on these issues |
14.02.07 |
|
|
Transportation and illegal detention of prisoners |
14.02.07 |
|
|
ASIA
|
|
|
|
BANGLADESH |
06.09.07 |
|
|
BURMA (MYANMAR) |
21.06.07 ; 06.09.07 ; 27.09.07 |
|
|
CAMBODIA |
15.03.07 |
|
|
CHINA |
13.12.07 |
|
|
INDIA |
01.02.07 |
|
|
KASHMIR |
24.05.07 |
|
|
PAKISTAN |
12.07.07 ; 25.10.07 ; 15.11.07 |
|
|
PHILIPPINES |
26.04.07 |
|
|
UZBEKISTAN |
15.11.07 |
|
|
TIBET |
15.02.07 |
|
|
VIETNAM |
12.07.07 |
|
|
Comfort women during world war II (Japan) |
13.02.07 |
|
|
EUROPE
|
|
|
|
MOLDOVA |
12.07.07 |
|
|
RUSSIA |
15.02.07 ; 26.04.07 ; 10.05.07 ; 14.11.07 |
|
|
TURKEY |
24.10.07 |
|
|
Women in Turkey |
13.02.07 |
|
|
Attack on Galina Kozlova |
15.03.07 |
|
|
MIDDLE EAST
|
|
|
|
IRAN |
25.10.07 |
|
|
PALESTINE ( GAZA) |
11.10.07 |
|
|
SYRIA |
24.05.07 |
|
|
The humanitarian situation of Iraqi refugees |
15.02.07 ; 12.07.07 |
|
|
Women's rights in Saudi Arabia |
13.12.07 |
|
|
Kidnapping in Gaza of the journalist Alan Johnston |
26.04.07 |
|
|
Death sentence imposed on medical personnel in Libya |
18.01.07 |
|
|
Middle East |
12.07.07 |
|
|
EU strategy for reform in the Arab world |
10.05.07 |
|
|
MISCELLANEOUS
|
|
|
|
EU Human rights dialogues and consultations on human rights with third countries |
06.09.07 |
|
|
Universal moratorium on the death penalty |
01.02.07 ; 26.04.07 ; 27.09.07 |
|
|
United Nations Human Rights Council |
07.06.07 |
|
|
Christian Communities |
15.11.07 |
|
|
Annual report on Human Rights in the World 2007 and the EU's policy on the matter. |
26.04.07 |
|
|
10th anniversary of the Mine Ban Treaty (Ottawa Convention) |
13.12.07 |
|
kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO (4.3.2008)
ulkoasiainvaliokunnalle
vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2007 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta
(2007/2274(INI))
Valmistelija: Thijs Berman
EHDOTUKSET
Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. pyytää komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että ihmisoikeuslähtöistä lähestymistapaa noudatetaan tehokkaasti kehitysyhteistyössä, mikä tarkoittaa, että seurataan viittä perusperiaatetta, jotka ovat kansainvälisten ihmisoikeuksien soveltaminen, oikeudenhaltijoiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, kehitysyhteistyöhön osallistuminen, syrjimättömyys ja huomion kiinnittäminen riskiryhmiin sekä tulosvastuullisuus;
2. panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintotapaa kehitysyhteistyövälineen (DCI) avulla; vaatii näiden kysymysten sisällyttämistä monialaisina kysymyksinä kaikkiin ohjelmiin ja toivoo erityisiä tavoitteita, arviointiperusteita ja indikaattoreita kaikkiin maa-, alue- ja aihekohtaisiin strategia-asiakirjoihin sekä vuosittaisiin toimintaohjelmiin;
3. kehottaa komissiota korostamaan erityisesti ihmisoikeusnäkökulman sisällyttämistä vuonna 2008 esiteltävään Kiinaa käsittelevään vuosittaiseen toimintaohjelmaan;
4. muistuttaa vuosituhattavoitteista ja korostaa, että koulutukseen pääsy ja terveys ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia; katsoo, että Euroopan unionin kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeuspolitiikan on korostettava terveysohjelmia, mukaan lukien lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä koskevat ohjelmat, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, naisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä lasten oikeudet erityisesti siellä, missä sukupuoleen perustuva väkivalta on yleistä ja naiset ja lapset ovat alttiita HIV/AIDS‑tartunnoille tai heiltä on kielletty tiedonsaanti, mahdollisuus ehkäisyyn ja/tai hoitoon;
5. pyytää, että komissio sisällyttää työntekijöiden perusoikeudet ja ihmisarvoisen työn toimintaohjelman kehityspolitiikkaansa ja erityisesti kaupankäyntiin liittyviin apuohjelmiinsa;
6. vaatii, että Euroopan unionin toimintatapojen on seurattava ihmisoikeusperiaatteita kaikilla politiikan aloilla, mukaan lukien kaupan, maatalouden, kalastuksen, muuttoliikkeen ja asekaupan alat; korostaa, että AKT-maiden kanssa käytävissä talouskumppanuussopimusneuvotteluissa on otettava huomioon mahdolliset kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin, erityisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin;
7. pitää myönteisenä yhteiseen EU–Afrikka-strategiaan sisällytettyä Afrikan ja Euroopan unionin välistä kumppanuutta demokraattisen hallintotavan ja ihmisoikeuksien alalla; vaatii sekä Euroopan unionia että Afrikan unionia pitämään ihmisoikeuksia koskevat sitoumuksensa voimassa sisällyttämällä ihmisoikeuksiin perustuvaa toimintatapaa systemaattisesti Afrikan valtioiden vertaisarviointijärjestelmään (APRM) ja vahvistamalla paikallisia ihmisoikeusinstituutioita, erityisesti Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikuntaa sekä Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien tuomioistuinta;
8. ottaa huomioon, että vaikka kansainvälinen yhteisö on käynnistänyt useita rauhanprosesseja ja kansainvälisiä sovittelumenettelyjä, monet Afrikan valtiot kärsivät silti yhä aseellisista konflikteista, joissa siviilit joutuvat hyökkäyksien kohteiksi ja hallitukset eivät kykene suojelemaan heitä riittävästi; muistuttaa erityisesti Sudanin/Darfurin tilanteesta, sillä siellä ihmisoikeuksia loukataan edelleen raa'alla tavalla; korostaa kansainvälisen yhteisön suojeluvastuuta ja korostaa, että valtioilla, jotka ovat osallisia valtion konfliktiin mittavien kauppaan liittyvien investointien kautta, on erityinen vastuu kyseisen valtion väestöä kohtaan;
9. painottaa, että Tšadiin on pikaisesti lähetettävä Eufor-joukkoja vakauttamaan alue, takaamaan humanitaarisen tilan suojelu ja suojelemaan siviilejä; vaatii, että EU ja sen jäsenvaltiot käyttävät vaikutusvaltaansa Tšadin viranomaisiin ja kehottavat Tšadia täyttämään kansainväliset ja alueelliset humanitaariset ja ihmisoikeuksia koskevat velvoitteensa; vaatii erityisesti, että kaikki pelkästään poliittisista syistä pidätetyt oppositiojohtajat vapautetaan viipymättä;
10. painottaa, että EU:n on edelleen tuettava Kofi Annanin johtamia välityspyrkimyksiä Keniassa; korostaa, että on tärkeää, että kaikki osapuolet osallistuvat soveltuvien ratkaisujen löytämiseen pyrittäessä kehittämään vaalien jälkeinen strategia, jonka tavoitteena on sovinnon aikaansaaminen, etnisten puhdistusten estäminen ja kaikkien maan sisällä asuinseudultaan muuttamaan joutuneiden henkilöiden paluu alkuperäiselle asuinseudulleen;
11. muistuttaa, että epävarmoissa tilanteissa ja vakiintuneiden instituutioiden puuttuessa ihmisoikeuksia ei usein kunnioiteta tai ne ovat uhanalaisia; vaatii siksi neuvostoa ja komissiota vauhdittamaan prosessia kattavan strategian laatimiseksi tällaisessa tilanteessa olevien maiden ja EU:n välistä kanssakäymistä varten ja perustamaan tämän strategian Sudanista, Afganistanista, Zimbabwesta, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Keniasta saatuihin kokemuksiin;
12. kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan, että ponnisteluja alueen vakauttamiseksi, rauhan rakentamiseksi ja siviilien suojelemiseksi Afganistanissa jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen ja että niihin myönnetään riittävästi varoja, mukaan lukien joukot, joille annetaan tarvittavat valtuudet ja varusteet; varoittaa, että epäonnistumisesta Afganistanissa jouduttaisiin maksamaan epätavallisen korkea hinta, kun on kyse ihmisoikeuksista ja erityisesti naisten oikeuksista; painottaa, että siviililaitosten parantaminen pitkällä aikavälillä on ratkaisevan tärkeää jälleenrakentamisen ja sovinnon aikaansaamisen kannalta.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
3.3.2008 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
19 0 0 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Thijs Berman, Danutė Budreikaitė, Ryszard Czarnecki, Nirj Deva, Alain Hutchinson, Romana Jordan Cizelj, Glenys Kinnock, Luisa Morgantini, Horst Posdorf, Pierre Schapira, Frithjof Schmidt, Jürgen Schröder, Johan Van Hecke |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
John Bowis, Fiona Hall, Manolis Mavrommatis, Csaba Őry, Ralf Walter |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Glyn Ford |
|||||
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (27.3.2008)
ulkoasiainvaliokunnalle
vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2007 sekä Euroopan unioninihmisoikeuspolitiikasta
(2007/2274(INI))
Valmistelija: Giusto Catania
EHDOTUKSET
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. ottaa huomioon, että EU:n vuosittaisessa ihmisoikeusraportissa 2007 keskitytään pääasiassa toimiin unionin ulkopuolella ja siitä puuttuu samanlainen kattava kuvaus ihmisoikeuksiin liittyvistä toimista ja ongelmista unionissa,
B. katsoo, että Euroopan unionin perusoikeusviraston perustaminen Wieniin 1. maaliskuuta 2007 oli ensimmäinen askel toteutettaessa parlamentin kehotusta perustaa sääntöjen ja elinten yhdennetty kehys, jolla varmistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sitoutuminen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevalla eurooppalaisella yleissopimuksella luodun järjestelmän noudattaminen sekä laaditaan vähemmistöjen oikeuksia koskeva kattava EU:n politiikka; pitää tärkeänä painottaa, että perusoikeusviraston toimeksianto kattaa myös ne maat, jotka ovat solmineet vakautus- ja assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa,
C. katsoo, että perusoikeuskirjan sisällyttämistä uuteen perussopimukseen sekä sen sitovaa luonnetta on pidettävä myönteisenä, vaikka peruskirja ei olekaan sitova joissakin jäsenvaltioissa,
D. katsoo, että parlamentin tulisi jatkaa yhteistyötään Euroopan neuvoston kanssa ihmisoikeuksien suojelun alalla,
1. pyytää neuvostoa arvioimaan tulevissa ihmisoikeusraporteissaan maailman ihmisoikeustilanteen tarkastelun yhteydessä myös kunkin jäsenvaltion senhetkistä ihmisoikeustilannetta perusoikeusviraston vuosikertomuksen pohjalta; katsoo, että tämä yhteisarviointi osoittaisi unionin olevan sitoutunut ihmisoikeuksien suojelemiseen yhtä lailla sekä rajojensa sisä- että ulkopuolella, jolloin vältettäisiin kahden eri standardin soveltaminen;
2. kehottaa neuvostoa muuttamaan perusoikeuksia ja kansalaisuutta käsittelevän tilapäisen työryhmänsä pysyväksi työryhmäksi, joka toimisi ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) rinnalla, ja kehottaa komissiota antamaan ihmisoikeus- ja perusvapauskysymykset yhden komission jäsenen vastuulle;
3. on huolissaan siitä, että kansainvälinen yhteistyö terrorismin torjunnassa on usein johtanut ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun heikentymiseen, ja katsoo, että EU:n tulisi pyrkiä kansainvälisellä tasolla edistämään tarmokkaammin strategiaa, joka perustuu kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja -velvoitteiden täysimittaiseen kunnioittamiseen;
4. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen 14. helmikuuta 2007 antamassaan päätöslausemassa[1] esittämänsä suositukset, joilla pyritään selvittämään jäsenvaltioiden osuus laittomassa poikkeuksellisessa luovutuskäytännössä ja varmistamaan, että unioni ja jäsenvaltiot eivät enää jatkossa osallistu vastaaviin ihmisoikeusloukkauksiin;
5. palauttaa mieliin päätöslauselmansa, joissa tuodaan esiin Guantánamo Bayn pidätyskeskuksessa tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset, ja kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita jatkamaan toimiaan pidätyskeskuksen sulkemiseksi sillä perusteella, että sen koko olemassaolo toimii jatkuvasti kielteisenä merkkinä siitä, miten terrorismia pitäisi torjua; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota edistämään kansainvälistä aloitetta, jossa Yhdysvaltojen hallitus suostuisi kansainvälisen oikeuden mukaisesti siihen, että pidätetyt joko saavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tai heidät vapautetaan, heille tarjotaan pakolaisasema ja heille löydetään turvapaikkoja Yhdysvalloissa tai muualla, jotta vältetään heidän palauttamisensa maihin, joissa heillä olisi todellinen vaara joutua kidutetuiksi tai vainotuiksi;
6. kannustaa EU:ta omaksumaan kokonaisvaltaisemman ja integroidumman lähestymistavan kidutukseen eikä tarkastelemaan sitä erillisenä ongelmana; pyytää EU:ta ottamaan huomioon laajan kirjon mahdollisia toimenpiteitä kidutuksen torjumiseksi, kuten ennaltaehkäisyn, uhrien avustamisen sekä rankaisemattomuuden torjumisen; kehottaa myös jäsenvaltioita myöntämään riittävästi resursseja kidutuksen uhrien tukemiseen ja kuntoutukseen;
7. kannustaa EU:ta vahvistamaan edelleen yhtenäistä turvallisuuden, vapauden ja oikeuden aluetta, jolla yhdessä yhteisen maahanmuuttopolitiikan kanssa on mahdollista saada aikaan EU:n alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien paras mahdollinen suoja, ja panee merkille, että turvallisuuden, vapauden ja oikeuden aluetta koskevat säännökset eivät joissakin jäsenvaltioissa ole sitovia;
8. panee merkille laillista maahanmuuttoa, rajavalvontaa ja laitonta työvoimaa koskevat uudet säädöspaketit; pitää kiinni siitä, että EU:n on otettava käyttöön yhteinen maahanmuuttopolitiikka, jossa keskitytään maahanmuuttajien oikeuksiin, laillisiin maahanmuuttomahdollisuuksiin ja ihmiskaupparenkaiden toiminnan torjuntaan;
9. pahoittelee, ettei EU:n sisäiseen muuttoliikkeeseen liittyvästä ihmisoikeustilanteesta ole tehty analyyseja;
10. pyytää jäsenvaltioita takaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimittaisen kunnioittamisen riippumatta näiden aseman laillisuudesta tai laittomuudesta EU:n alueella, sillä tämä on uskottavan EU:n ihmisoikeuspolitiikan edellytys sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella;
11. muistuttaa, että yhteisen turvapaikkapolitiikan luomisen tarkoituksena on oltava yksilön suojeleminen eikä turvapaikkahakemusten vähentäminen tai ulkoistaminen kolmansiin maihin, joiden ihmisoikeustilanne on huono;
12. pyytää jäsenvaltioita parantamaan turvapaikkapolitiikkojaan niin, että ne kattavat naiset, joita uhkaa sukuelinten silpominen, ja poistamaan kaiken tähän liittyvän väkivallan;
13. torjuu eräiden jäsenvaltioiden esittämät kaikenlaisiin perinteisiin, kulttuurisiin tai uskonnollisiin arvoihin perustuvat väitteet, joilla ne yrittävät välttää velvoitteensa poistaa naisiin kohdistuva ja erityisesti naisten sukuelinten silpomiseen liittyvä väkivalta;
14. katsoo, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen takaamalla heille mahdollisuus saada esteettä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä tietoja, palveluita ja tarvikkeita parantaisi heidän mahdollisuuksiaan vaatia turvallista seksiä ja suojata itseään sukupuolitaudeilta, myös HIV-tartunnalta/aidsilta;
15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tiedotuskampanjoita sukupuolten tasa-arvosta sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan ja naisten syrjinnän torjumisesta;
16. kehottaa neuvostoa ja komissiota sisällyttämään politiikkoihinsa toimenpiteitä, joilla taataan lasten oikeuksien suojelu, sekä sitoutumaan lapsikaupan sekä kaikkien lasten hyväksikäytön muotojen, myös lapsityön, torjuntaan;
17. kiinnittää huomiota seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään ja väkivaltaiseen vainoon, jota eräissä maissa tapahtuu tällä perusteella; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita kitkemään kaikenlainen EU:ssa tapahtuva seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä ja ryhtymään oikeustoimiin sitä vastaan;
18. ilmaisee syvän huolensa Mehdi Kazemin ja Pegah Emambakhshin kaltaisten, seksuaalisen suuntautumisensa perusteella pakolaisasemaa hakevien kolmansien maiden kansalaisten tilanteesta – Kazemia ja Emambakhshia uhkaa palauttaminen Yhdistyneestä kuningaskunnasta Iraniin, jossa he ovat vaarassa joutua teloitetuiksi; muistuttaa, että henkilöiden karkottaminen kolmanteen maahan, jossa he ovat vaarassa joutua vainotuiksi, kidutetuiksi tai surmatuiksi, on ristiriidassa eurooppalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa; pyytää EU:n toimielimiä ja asianomaisia jäsenvaltioita löytämään ratkaisun, jolla varmistetaan, että näitä kahta henkilöä ei palauteta Iraniin, sekä seuraamaan ja arvioimaan EU:n turvapaikkalainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa; pyytää komissiota käsittelemään näitä kysymyksiä ja ratkaisemaan ne muutoksilla, joita lähiaikoina tehdään niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18. helmikuuta 2003 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 343/2003[2] sekä kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29. huhtikuuta 2004 annettuun neuvoston direktiiviin 2004/83/EY[3];
19. pyytää neuvoston puheenjohtajavaltioita huolehtimaan kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusfoorumin järjestelyissä siitä, että kansalaisyhteiskunta ja EU:n toimielimet voivat myös käydä syvällisiä keskusteluja ihmisoikeuksien suojeluun liittyvistä kysymyksistä jäsenvaltioissa;
20. suhtautuu myönteisesti siihen, että Lissabonin sopimuksella tavanomainen lainsäätämisjärjestys (entinen yhteispäätösmenettely) laajennetaan koskemaan nykyistä useampia vapauteen ja oikeus- ja sisäasioihin liittyviä aloja, mikä lisää parlamentin vaikutusvaltaa ihmisoikeuksien suojeluun liittyvissä kysymyksissä EU:n sisällä ja sen ulkopuolella;
21. kehottaa neuvostoa ja komissiota edistämään Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) mekanismien kehittämistä, sillä naapuruuspolitiikalla on merkittävä vaikutus ihmisoikeuksien suojeluun ja edistämiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokraattisiin uudistuksiin, ihmisoikeuksiin liittyvien arvojen levittämiseen ja tätä koskevien valmiuksien lisäämiseen;
22. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan perusoikeuksien puolustamista ja edistämistä EU:n ulkopuolella.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
26.3.2008 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
32 2 0 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alexander Alvaro, Philip Bradbourn, Giusto Catania, Carlos Coelho, Esther De Lange, Panayiotis Demetriou, Gérard Deprez, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Armando França, Urszula Gacek, Patrick Gaubert, Lilli Gruber, Jeanine Hennis-Plasschaert, Ewa Klamt, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Roselyne Lefrançois, Sarah Ludford, Rareş-Lucian Niculescu, Inger Segelström, Vladimir Urutchev, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Edit Bauer, Ignasi Guardans Cambó, Sophia in ‘t Veld, Metin Kazak, Jean Lambert, Jörg Leichtfried, Siiri Oviir, Nicolae Vlad Popa |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Tobias Pflüger |
|||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
2.4.2008 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
60 0 3 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Roberta Alma Anastase, Bastiaan Belder, André Brie, Elmar Brok, Colm Burke, Marco Cappato, Philip Claeys, Giorgos Dimitrakopoulos, Hélène Flautre, Hanna Foltyn-Kubicka, Michael Gahler, Bronisław Geremek, Maciej Marian Giertych, Alfred Gomolka, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Metin Kazak, Maria Eleni Koppa, Helmut Kuhne, Johannes Lebech, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, null Nicholson of Winterbourne, Raimon Obiols i Germà, Vural Öger, Ria Oomen-Ruijten, Cem Özdemir, Justas Vincas Paleckis, Béatrice Patrie, Alojz Peterle, Hubert Pirker, Samuli Pohjamo, Michel Rocard, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, Christian Rovsing, Katrin Saks, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Charles Tannock, Inese Vaidere, Ari Vatanen, Kristian Vigenin, Zbigniew Zaleski, Josef Zieleniec |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Laima Liucija Andrikienė, Giulietto Chiesa, Árpád Duka-Zólyomi, Milan Horáček, Marie Anne Isler Béguin, Georg Jarzembowski, Tunne Kelam, Doris Pack, Antolín Sánchez Presedo, Inger Segelström, Csaba Sándor Tabajdi, Luis Yañez-Barnuevo García |
|||||