MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin

15.4.2008 - (KOM(2007)0051 – C6‑0063/2007 – 2007/0022(COD)) - ***I

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Hartmut Nassauer
Valmistelija (*):
Dan Jørgensen, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin

(KOM(2007)0051 – C6‑0063/2007 – 2007/0022(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0051),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0157/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–    ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0154/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission ehdotus	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
	(4 a) On selvää, että ympäristörikosten estämistä koskevien toimien onnistuminen riippuu rajat ylittävissä tapauksissa kansainvälisiä oikeudenkäyntiä edeltäviä menettelyjä hoitavien instanssien (Europol, Eurojust, yhteiset tutkijaryhmät) asianmukaisesta roolista sekä näiden instanssien asiantuntemuksen ja organisaation vahvistamisesta.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 5 kappale
(5) Jos seuraamusten määrääminen uskottaisiin hallintoviranomaisten sijaan oikeusviranomaisille, ympäristösäädösten noudattamisen tutkinnasta ja valvonnasta vastaisivat viranomaiset, jotka ovat riippumattomia toimi- ja päästölupien myöntämisestä vastaavista viranomaisista.	Poistetaan.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Jotta ympäristöä voitaisiin suojella tehokkaasti, tarvitaan enemmän varoittavia seuraamuksia sellaisista ympäristölle haitallisista toimista, jotka tavallisesti aiheuttavat tai ovat omiaan aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa ilmalle, ilmakehä mukaan luettuna, maaperälle, vesistöille, eläimille tai kasveille, lajien suojelu mukaan luettuna.	(6) Jotta ympäristöä voitaisiin suojella tehokkaasti, tarvitaan enemmän varoittavia seuraamuksia sellaisista ympäristölle haitallisista toimista, jotka tavallisesti aiheuttavat tai ovat omiaan aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa maisemalle, ilmalle, ilmakehä mukaan luettuna, kallioperälle, maaperälle, vesistöille, eläimille tai kasveille, lajien suojelu mukaan luettuna.
Perustelu
Ympäristölle haitallisten toimien yhteydessä ei mainita kallioperää (kivikehää). Maaperä (siellä, missä sitä on) on pelkästään uloin kerros – ja ulottuu korkeintaan 1,5 metrin syvyyteen – joka muodostuu kallioperän päälle.
Kaatopaikkoja ja jätevarastoja (jotka saattavat sisältää vaarallista tai radioaktiivista jätettä) löytyy vanhoista kaivoksista tai louhoksista (ja siis kallioperästä).
Erityisesti avolouhokset voivat häiritä maa-alueiden ekosysteemejä ja aiheuttaa suurta vahinkoa.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Tämän direktiivin liitteessä luetellut lait sisältävät säännöksiä, joiden olisi edellytettävä rikosoikeuteen kuuluvia toimenpiteitä ympäristönsuojelua koskevien sääntöjen täyden tehokkuuden varmistamiseksi.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
	(6 b) Tällä direktiivillä asetettavat velvoitteet koskevat vain direktiivin liitteessä luetellun lainsäädännön säännöksiä, jotka velvoittavat jäsenvaltioita tekemään kieltotoimenpiteitä kyseisen lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
	(9 a) Jäsenvaltiot velvoitetaan tällä direktiivillä asettamaan kansallisessa lainsäädännössään rikosoikeudellisia seuraamuksia yhteisön ympäristönsuojelulainsäädännön vakavasta loukkaamisesta. Siinä ei aseteta velvoitetta tällaisten seuraamusten tai muiden käytettävissä olevien oikeudellisten välineiden soveltamiseen yksittäisissä tapauksissa.
Perustelu
Tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 (C-440/05) antamasta tuomiosta seuraa, että vaikka rikosoikeuden keinot ja rikosoikeudellista menettelyä koskevat säännöt eivät periaatteessa kuulu yhteisön toimivaltaan, yhteisön lainsäädäntövallan käyttäjä voi edellyttää jäsenvaltioilta tällaisten seuraamusten käyttöön ottamista varmistaakseen, että sen tietyllä erikoisalalla antamat säännökset ovat täysin vaikuttavia.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Koska seuraamusten tasossa on huomattavia eroja eri jäsenvaltioissa, on tietyissä olosuhteissa tarpeen lähentää kyseisiä eroja siten, että ne vastaavat rikoksen vakavuutta.	Poistetaan.
Perustelu
Seuraus Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 tekemästä päätöksestä (C‑440/05), jonka mukaan käyttöönotettavan rangaistuksen tavasta ja suuruudesta päättäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan (katso 70 kohta).
Tarkistus 8 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Tällainen lähentäminen on erityisen tärkeää silloin, kun rikoksilla on vakavia seuraamuksia tai rikoksia suorittavat rikollisjärjestöt, joiden osuus ympäristörikoksissa on suuri.	Poistetaan.
Perustelu
Seuraus Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 tekemästä päätöksestä (C-440/05), jonka mukaan käyttöönotettavan rangaistuksen tavasta ja suuruudesta päättäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan (katso 70 kohta).
Tarkistus 9 Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
	(12 a) Kun jatkuva toiminta jonkin ajan kuluttua johtaa ympäristövahinkoihin, jotka puolestaan voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen tämän direktiivin nojalla, vastaus kysymykseen toimiko tekijä tahallisesti tai huolimattomuuttaan on määritettävä ottaen huomioon ajankohta, jolloin tekijä ymmärsi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää toimivansa rikollisella tavalla, sen sijaan että tarkastellaan ajankohtaa, jolloin hän aloitti toiminnan. On syytä pitää mielessä, että tällaisessa tapauksessa tekoa ei voida puolustaa aiemmin saadulla valtuutuksella, lisenssillä tai luvalla.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)
	(12 b) Jäsenvaltioiden tämän direktiivin mukaisesti luomien rikosten syyksiluettavuuden täytyisi olla tahallisuus tai vähintään törkeä huolimattomuus. Tästä syystä jäsenvaltioiden syyttäjäviranomaisilla ja tuomioistuimilla pitäisi olla harkintavalta jättää syyttämättä suojeltuihin luonnonvaraisiin eläin- ja kasvilajeihin taikka niiden osiin tai johdannaisiin liittyvistä rikoksista, jos kantelun kohteena oleva teko koskee merkityksetöntä määrää tai sillä on mitätön vaikutus lajin säilyttämiseen ja jos asianomaisella henkilöllä tai asianomaisilla henkilöillä ei ole ollut tietoa kyseisen luonnonvaraisen eläin- tai kasvilajin suojellusta asemasta.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Koska tässä direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä, jäsenvaltiot voivat vapaasti antaa tai ylläpitää tiukempia säännöksiä tehokkaasta ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin.	Poistetaan.
Perustelu
Seuraus Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 tekemästä päätöksestä (C‑440/05), jonka mukaan käyttöönotettavan rangaistuksen tavasta ja suuruudesta päättäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan (katso 70 kohta).
Tarkistus 12 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
	(13 a) Ydinalan toimintaan liittyvää ympäristönsuojelua säännellään Euratomin perustamissopimuksella ja sen nojalla annetulla sekundaarilainsäädännöllä. Siksi ydinalan toiminnassa tehtävien ympäristöä vahingoittavien tekojen laittomuutta ei voida määritellä muutoin kuin viittaamalla Euratomin perustamissopimukseen ja siitä johdettuun oikeuteen.
Perustelu
Euratomin perustamissopimuksen III luku muodostaa ympäristönsuojelua koskevien yhteisön toimien oikeusperustan ydinalan toiminnan yhteydessä. Lienee välttämätöntä saattaa teksti tämän kanssa yhdenmukaiseksi ja täsmentää, että Euratomin perustamissopimus pysyy ydinasioiden viitekehyksenä. Edellä mainitun perusteella ydinalan toimista puhuttaessa on laittomaksi teoksi määriteltävä teko, joka on vastoin kyseisestä perustamissopimuksesta johdettua yhteisön säädöstä.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 15 kappale
(15) Suunnitellun toiminnan tavoitteita eli tehokkaamman ympäristönsuojelun varmistamista ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.	(15) Suunnitellun toiminnan tavoitteita eli tehokkaamman ympäristönsuojelun varmistamista ja erityisesti vakavaa vahinkoa aiheuttavan mittavan järjestäytyneen rikollisuuden torjumista ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 14 1 artikla
Tässä direktiivissä säädetään rikosoikeudellisista toimenpiteistä ympäristön suojelemiseksi entistä tehokkaammin.	Tässä direktiivissä säädetään rikosoikeudellisista toimenpiteistä ympäristön suojelemiseksi entistä tehokkaammin. Se koskee ainoastaan rikosoikeudellista vastuuta, eikä rajoita yhteisön tai kansallisen lainsäädännön tai näistä johdettujen sääntöjen soveltamista, mitä tulee ympäristöhaittoja koskevaan siviilioikeudelliseen vastuuseen.
Perustelu
On tärkeää varmistaa, ettei syytteeseenpano samalla estä ympäristövahinkovastuuta koskevan lainsäädännön soveltamista, jossa keskeistä on vahinkojen korjaaminen.
Tarkistus 15 2 artiklan a alakohta
(a) 'laittomalla' toiminnalla ympäristönsuojelua koskevan yhteisön lainsäädännön tai jonkin jäsenvaltion lain, hallinnollisen määräyksen tai toimivaltaisen viranomaisen tekemän päätöksen rikkomista;	(a) "laittomalla" toiminnalla yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon tarkoitetun tämän direktiivin liitteessä A luetellun yhteisön säädöksen tai jonkin jäsenvaltion lain, hallinnollisen määräyksen tai toimivaltaisen viranomaisen tekemän päätöksen rikkomista;
	Euratomin perustamissopimuksen alaan kuuluvan toiminnan osalta sillä tarkoitetaan jonkin liitteessä B luetellun yhteisön säädöksen rikkomista;
Perustelu
Euratomin perustamissopimuksen III luku muodostaa ympäristönsuojelua koskevien yhteisön toimien oikeusperustan ydinalan toiminnan yhteydessä. Lienee välttämätöntä saattaa teksti tämän kanssa yhdenmukaiseksi ja täsmentää, että Euratomin perustamissopimus pysyy ydinasioiden viitekehyksenä. Edellä mainitun perusteella ydinalan toimista puhuttaessa on laittomaksi teoksi määriteltävä teko, joka on vastoin Euratomin perustamissopimuksesta johdettua yhteisön säädöstä.
Tarkistus 16 2 artiklan a a alakohta (uusi)
	(a a) "suojelluilla luonnonvaraisilla eläin- ja kasvilajeilla" tarkoitetaan
	(i) 3 artiklan g kohdassa tarkoitetun rikoksen tapauksessa lajeja, jotka on lueteltu:
	– luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY1 liitteessä IV,
	– luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY2 liitteessä 1 ja joita tarkoitetaan kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa; sekä
	(ii) 3 artiklan g a kohdassa tarkoitetun kauppaa koskevan rikoksen tapauksessa lajeja, jotka on lueteltu:
	– luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/973 liitteessä A tai B;
	__________________________________ 1 EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/105/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 368).
	2 EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/105/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 368).
	3 EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1332/2005 (EUVL L 215, 19.8.2005, s 1).
Tarkistus 17 2 artiklan a b alakohta (uusi)
	(a b) "suojelualueella olevalla elinympäristöllä" lajin elinympäristöä, jonka osalta jokin alue on luokiteltu neuvoston direktiivin 79/409/ETY 4 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla erityiseksi suojelualueeksi, ja mitä tahansa luontotyyppiä tai lajin elinympäristöä, jonka osalta jokin esiintymispaikka on määritetty neuvoston direktiivin 92/43/ETY 4 artiklan 4 kohdan nojalla erityiseksi suojelualueeksi.
Tarkistus 18 2 artiklan b alakohta
b) 'oikeushenkilöllä' oikeudellista kokonaisuutta, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella, lukuun ottamatta valtioita tai muita julkisyhteisöjä niiden käyttäessä julkiseen valtaan liittyviä oikeuksiaan sekä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä.	b) "oikeushenkilöllä" oikeudellista kokonaisuutta, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella, lukuun ottamatta valtioita ja julkisyhteisöjä käytettäessä valtaoikeuksia sekä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä.
Perustelu
"Oikeushenkilö"-käsitteen vakiomuoto EY-säädöksissä; muotoilua muutetaan.
Tarkistus 19 2 artiklan b alakohta
(b) ’oikeushenkilöllä’ oikeudellista kokonaisuutta, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella, lukuun ottamatta valtioita tai muita julkisyhteisöjä niiden käyttäessä julkiseen valtaan liittyviä oikeuksiaan sekä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä.	(b) "oikeushenkilöllä" oikeussubjektia, jolla on tämä asema sovellettavan kansallisen oikeuden perusteella, ei kuitenkaan valtioita tai muita julkisia elimiä niiden käyttäessä julkista valtaa eikä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä.
Perustelu
Direktiivin määritelmien on oltava yhdenmukaisia Euroopan parlamentin hyväksymien muiden direktiivien määritelmien kanssa, tässä tapauksessa KOM(2006)0168 koskeva ja 25. huhtikuuta 2007 hyväksytty P6_TA(2007)0145.
Tarkistus 20 3 artiklan johdantokappale
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat toimet katsotaan rikoksiksi silloin, kun ne tehdään tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta:	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat toimet katsotaan rikoksiksi silloin, kun ne ovat laittomia ja ne tehdään tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta:
Tarkistus 21 3 artiklan a alakohta
(a) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn saattaminen, päästäminen tai johtaminen ilmaan, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman;	Poistetaan.
Tarkistus 22 3 artiklan b alakohta
(b) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn laiton saattaminen, päästäminen tai johtaminen ilmaan, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;	(b) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn laiton saattaminen, päästäminen tai johtaminen Maan pintaan, ilmaan, kallioperään, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän, kiviaineksen, tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;
Perustelu
Laittomuuden tunnusmerkistö on kirjattu 3 artiklan johdantolauseeseen, ja näin ollen se on tarpeeton yksittäisissä alakohdissa.
Säännöksessä ei mainita kivikehän ulointa kerrosta, jossa pinnanmuodostus (korkokuva, altistuminen) vaikuttaa suoraan ionisoivan säteilyn ja muiden aineiden leviämiseen.
Tarkistus 23 3 artiklan c alakohta
(c) sellainen jätteen, mukaan lukien ongelmajätteen, laiton käsittely, mukaan luettuina jätteiden hävittäminen ja varastointi, kuljettaminen, vienti tai tuonti, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;	(c) sellainen jätteiden kerääminen, kuljettaminen, hyödyntäminen, hävittäminen, mukaan luettuna tällaisten toimintojen valvonta tai jätehuoltopaikkojen jälkihoito ja mukaan luettuna kauppiaiden ja välittäjien tekemät toimet (jätehuolto), joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän, kivien tai veden laadulle tai eläimille tai kasveille;
Perustelu
1. Laittomuuden tunnusmerkistö on kirjattu 3 artiklan johdantolauseeseen, ja näin ollen se on tarpeeton yksittäisissä alakohdissa.
2."Jätehuolto"‑käsitteen juridinen määritelmä sisällytetään ’valvonta’ ‑käsitteeseen jätteitä käsittelevän Euroopan parlamentin ja neuvoston tulevan direktiivin (…/…/EY) mukaisesti (COD/2005/0281).
Tarkistus 24 3 artiklan d alakohta
(d) sellaisen laitoksen, jossa harjoitetaan vaarallista toimintaa tai jossa varastoidaan tai käytetään vaarallisia aineita tai valmisteita, laiton käyttäminen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan laitoksen ulkopuolella jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;	(d) sellaisen laitoksen, jossa harjoitetaan vaarallista toimintaa tai jossa varastoidaan tai käytetään vaarallisia aineita tai valmisteita, käyttäminen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan laitoksen ulkopuolella jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän, kivien tai veden laadulle tai eläimille tai kasveille;
Perustelu
Laittomuuden tunnusmerkistö on kirjattu 3 artiklan johdantolauseeseen, ja näin ollen se on tarpeeton yksittäisissä alakohdissa.
Tarkistus 25 3 artiklan e alakohta
(e) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 2 artiklan 35 kohdassa määritetty jätteiden laiton siirto voiton hankkimiseksi ja huomattavissa määrin riippumatta siitä, onko kyseessä erillinen toimi vai monta ilmeisesti toisiinsa yhteydessä olevaa tointa;	(e) jätteiden siirto, sikäli kun tämä toiminta tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 2 artiklan 35 kohdassa tarkoitetulla tavalla voiton hankkimiseksi ja huomattavissa määrin;
Perustelu
1. Laittomuuden tunnusmerkistö on kirjattu 3 artiklan johdantolauseeseen, ja näin ollen se on tarpeeton yksittäisissä alakohdissa.
2. Standarditeksti on Euroopan jätelain termistön mukainen.
3. Poistettu virke ei sisällä uusia säännöksiä, ja se näin ollen se poistetaan.
Tarkistus 26 3 artiklan f alakohta
(f) sellainen ydinmateriaalin tai muun vaarallisen radioaktiivisen aineen laiton valmistaminen, käsittely, varastointi, käyttö, kuljettaminen, vienti tai tuonti joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;	(f) sellainen ydinmateriaalin tai muun vaarallisen radioaktiivisen aineen laiton valmistaminen, käsittely, varastointi, käyttö, kuljettaminen, myynti ja jakelu sekä vienti tai tuonti joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman ihmisille tai huomattavaa vahinkoa ilman, kallioperän, maaperän tai veden laadulle tai eläimille tai kasveille;
Perustelu
Säännös ei kata vaarallisten aineiden kauppaa ja jakelua.
1. Laittomuuden tunnusmerkistö on kirjattu 3 artiklan johdantolauseeseen, ja näin ollen se on tarpeeton yksittäisissä alakohdissa.
2. Tekninen tarkistus.
Tarkistus 27 3 artiklan g alakohta
(g) suojeltujen luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien yksilöiden taikka niiden osien tai johdannaisten hallussapito, ottaminen, vahingoittaminen, tappaminen tai kauppaaminen;	(g) suojeltujen luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien yksilöiden taikka niiden osien tai johdannaisten hallussapito, ottaminen, vahingoittaminen, käsittely tai tappaminen sekä kyseisten lajien tappaminen tai tuhoaminen lukuun ottamatta tapauksia, joissa teko koskee merkityksetöntä määrää tai sillä on mitätön vaikutus lajien säilyttämiseen;
Tarkistus 28 3 artiklan g a alakohta (uusi)
	(g a) suojeltujen luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien yksilöiden taikka niiden osien tai johdannaisten kauppaaminen lukuun ottamatta tapauksia, joissa teko koskee merkityksetöntä määrää tai sillä on mitätön vaikutus lajien säilyttämiseen;
Tarkistus 29 3 artiklan h a alakohta (uusi)
	(h a) rakennustöiden, kivien raivaamisen, metsien hakkuun, metsänraivaus- ja istutustöiden sekä tuhopolttojen ja muiden verrattavissa olevien vakavien toimien aiheuttama suojelualueella sijaitsevan elinympäristön merkittävä huonontuminen;
Tarkistus 30 3 artiklan i alakohta
(i) otsonikerrosta heikentävien aineiden laiton kauppa.	(i) otsonikerrosta heikentävien aineiden kauppa, valmistus, markkinoille saattaminen, jakelu tai käyttö.
Tarkistus 31 4 artikla
Osallistuminen ja yllyttäminen	Yllyttäminen ja avunanto
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osallistuminen 3 artiklassa tarkoitettuun toimintaan tai yllyttäminen siihen katsotaan rikokseksi.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yllyttäminen ja avunanto 3 artiklassa tarkoitettuun toimintaan tehdään rangaistavaksi.
Perustelu
1. Yllyttäminen ja avunanto rajataan tahallisen teon käsitteeseen.
2. Tekninen tarkistus.
Tarkistus 32 5 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekeminen on rangaistavaa tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin seuraamuksin.	Kunkin jäsenvaltion on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekeminen on rangaistavaa tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin rikosoikeudellisin seuraamuksin.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklan b–h kohdassa tarkoitettujen rikosten tekeminen on rangaistavaa vähintään 1–3 vuoden enimmäisvankeusrangaistuksella, jos rikos on tehty törkeästä huolimattomuudesta ja se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavien rikosten tekeminen on rangaistavaa vähintään 2–5 vuoden enimmäisvankeusrangaistuksella.
(a) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettu rikos silloin, kun rikos tehdään törkeästä huolimattomuudesta;
(b) 3 artiklan b–f kohdassa tarkoitetut rikokset silloin, kun rikos tehdään törkeästä huolimattomuudesta ja se aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman;
(c) 3 artiklan b–h tarkoitetut rikokset silloin, kun rikos on tahallinen teko ja se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;
(d) 3 artiklassa tarkoitetut rikokset silloin, kun rikoksen tekee [...järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevassa] puitepäätöksessä tarkoitettu rikollisjärjestö.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavien rikosten tekeminen on rangaistavaa vähintään 5–10 vuoden enimmäisvankeusrangaistuksella:
(a) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettu rikos silloin, kun rikos on tahallinen teko;
(b) 3 artiklan b–f kohdassa tarkoitetut rikokset silloin, kun rikos on tahallinen teko ja se aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman;
5. Tässä artiklassa tarkoitettuihin rangaistuksiin voidaan liittää muita seuraamuksia tai toimenpiteitä, erityisesti
(a) luonnolliselle henkilölle annettava kielto harjoittaa toimintaa, johon vaaditaan virallinen lupa tai hyväksyntä, tai kielto perustaa tai johtaa yhtiöitä tai säätiöitä, jos niiden seikkojen perusteella, jotka ovat johtaneet henkilön tuomitsemiseen, on ilmeisen selvästi olemassa vaara, että hän saattaa jatkaa samanlaista rikollista toimintaa;
(b) tuomioon tai sovellettaviin seuraamuksiin tai toimenpiteisiin liittyvän oikeudellisen päätöksen julkaiseminen;
(c) velvollisuus ennallistaa ympäristö.
Perustelu
Tekninen tarkistus.
Seuraus yhteisöjen tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 tekemästä päätöksestä (C-440/05), jonka mukaan langetettavan rangaistuksen tyypin ja tason määrittely ei kuulu yhteisön toimivallan alaan (katso 70 kohta).
Tarkistus 33 7 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 artiklan mukaisesti vastuulliseksi todettua oikeushenkilöä voidaan rangaista tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin seuraamuksin, jollaisiksi luetaan muun muassa rikosoikeudelliset tai muut sakot.	Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että 6 artiklan mukaisesti vastuussa olevaa oikeushenkilöä voidaan rangaista tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin seuraamuksin.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut sakot ovat:
(a) vähintään 300 000–500 000 euron enimmäissakko silloin, kuin 3 artiklan b–h kohdassa tarkoitettu rikos tehdään törkeästä huolimattomuudesta ja se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;
(b) vähintään 500 000–750 000 euron enimmäissakko silloin, kun:
(i) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettu rikos tehdään törkeästä huolimattomuudesta tai
(ii) 3 artiklan b–h kohdassa tarkoitettu rikos
– tehdään törkeästä huolimattomuudesta ja se aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai
– tehdään tahallaan tai se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille, taikka
(iii) 3 artiklassa tarkoitetun rikoksen tekee tahallaan [...järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa] koskevassa puitepäätöksessä tarkoitettu rikollisjärjestö;
(c) vähintään 750 000–1 500 000 euron enimmäissakko silloin, kun:
(i) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettu rikos tehdään tahallaan tai
(ii) 3 artiklan b–f kohdassa tarkoitettu rikos tehdään tahallaan ja se aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman.
Jäsenvaltiot voivat soveltaa järjestelmää, jossa sakko on sakko on oikeasuhteinen oikeushenkilön liikevaihtoon, rikoksentekijän saamaan tai odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn tai muuhun oikeushenkilön taloudellista tilannetta osoittavaan arvoon nähden edellyttäen, että tämän järjestelmän mukaan on mahdollista määrätä enimmäissakko, joka vastaa vähintään määrättävän enimmäissakon vähimmäismäärää. Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat direktiivin täytäntöönpanossa kyseistä järjestelmää, on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan tehdä niin.
3. Jäsenvaltiot, joissa ei ole otettu käyttöön euroa, soveltavat euron ja oman valuuttansa välistä vaihtokurssia, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä […].
4. Tässä artiklassa tarkoitettuihin seuraamuksiin voidaan liittää muita seuraamuksia tai toimenpiteitä, erityisesti
(a) velvollisuus ennallistaa ympäristö,
(b) oikeuden menettäminen julkisiin etuisuuksiin tai tukiin,
(c) väliaikainen tai pysyvä kielto harjoittaa teollista tai kaupallista toimintaa,
(d) oikeudelliseen valvontaan asettaminen,
(e) oikeudellinen määräys lopettaa toiminta,
(f) velvollisuus toteuttaa erityisiä toimenpiteitä sellaisen menettelyn seurausten välttämiseksi, johon rikosoikeudellinen vastuu on perustunut,
(g) tuomioon tai sovellettaviin seuraamuksiin tai toimenpiteisiin liittyvän oikeudellisen päätöksen julkaiseminen.
Perustelu
1. Tekninen tarkistus.
2. Seuraus Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 tekemästä päätöksestä (C-440/05), 66 kohta.
Seuraus yhteisöjen tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 tekemästä päätöksestä (C-440/05), jonka mukaan langetettavan rangaistuksen tyypin ja tason määrittely ei ei kuulu yhteisön toimivallan alaan (katso 70 kohta).
Tarkistus 34 8 artikla
8 artikla	Poistetaan.
Raportointi
Jäsenvaltioiden on viimeistään ... ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi annettavassa kertomuksessa toimitettava komissiolle tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta.
Komissio toimittaa näiden kertomusten pohjalta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Perustelu
Euroopan unionin perussopimusten kolmatta pilaria lukuun ottamatta komissio säätää yhteisön oikeuden edellyttämällä tavalla asianmukaisista välineistä ja valvoo sopimusten noudattamista. Raportointivelvollisuus on näin ollen ylimääräinen ja byrokraattinen toimenpide.
Tarkistus 35 8 a artikla (uusi)
	8 a artikla
	Uuden lainsäädännön hyväksyminen
	Ympäristökysymyksiä koskevaa lainsäädäntöä hyväksyttäessä tulee aina tarpeen mukaan tarkentaa, että direktiivin liitteitä on muutettava.
Tarkistus 36 9 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […] […]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisena sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.	1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan viimeistään[…] […].
Perustelu
Poistettu kohta tulisi sisällyttää johdanto-osan kappaleeseen. Ei ole syytä mennä yksityiskohtiin.
Tarkistus 37 Liite A (uusi)
	Liite A
	LUETTELO YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ MAINITUISTA RIKKOMUKSISTA, JOITA PIDETÄÄN LAINVASTAISINA MENETTELYINÄ TÄMÄN DIREKTIIVIN 2 a ARTIKLASSA TARKOITETULLA TAVALLA
	– neuvoston direktiivi 70/220/ETY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 1970, moottoriajoneuvojen ottomoottoreiden kaasujen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (kumotaan 2. tammikuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 715/2007);
	– neuvoston direktiivi 72/306/ETY, annettu 2 päivänä elokuuta 1972, ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (kumotaan 2. tammikuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 715/2007);
	– neuvoston direktiivi 75/439/ETY, annettu 16 päivänä kesäkuuta 1975, jäteöljyhuollosta;
	– neuvoston direktiivi 76/769/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (korvataan REACH-asetuksella (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006) 1. kesäkuuta 2009);
	– neuvoston direktiivi 77/537/ETY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1977, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä;
	– neuvoston direktiivi 78/176/ETY, annettu 20 päivänä helmikuuta 1978, titaanidioksiditeollisuuden jätteistä;
	– neuvoston direktiivi 79/117/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1978, tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattamisen ja käytön kieltämisestä;
	– neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta;
	– neuvoston asetus (ETY) N:o 348/81, annettu 20 päivänä tammikuuta 1981, valastuotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä;
	– neuvoston direktiivi 82/176/ETY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1982, kloorialkalielektrolyysiteollisuuden elohopeapäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (ehdotettu kumoamista);
	– neuvoston direktiivi 83/513/ETY, annettu 26 päivänä syyskuuta 1983, kadmiumpäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (ehdotettu kumoamista);
	– neuvoston direktiivi 84/156/ETY, annettu 8 päivänä maaliskuuta 1984, muiden kuin kloorialkalielektrolyysiteollisuuden elohopeapäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (ehdotettu kumoamista);
	– neuvoston direktiivi 84/491/ETY, annettu 9 päivänä lokakuuta 1984, heksakloorisykloheksaanipäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (ehdotettu kumoamista);
	– neuvoston direktiivi 86/278, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maataloudessa;
	– neuvoston direktiivi 86/280/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, direktiivin 76/464/ETY liitteen luetteloon I sisältyvien tiettyjen vaarallisten aineiden päästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (ehdotettu kumoamista);
	– neuvoston direktiivi 90/219/ETY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 1990, geneettisesti muunnettujen mikro-organismien käytöstä suljetuissa oloissa;
	– neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä;
	– neuvoston direktiivi 91/414/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta;
	– neuvoston direktiivi 91/689/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vaarallisista jätteistä;
	– neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta;
	– neuvoston direktiivi 92/112/ETY, annettu 15 päivänä joulukuuta 1992, menettelytavoista titaanidioksiditeollisuuden jätteiden aiheuttaman pilaantumisen vähentämistä ja mahdollista poistamista koskevien ohjelmien yhdenmukaistamiseksi;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/63/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, bensiinin varastoinnista ja sen jakelusta varastoalueilta huoltoasemille aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen torjunnasta;
	– neuvoston direktiivi 96/59/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 1996, polykloorattujen bifenyylien ja polykloorattujen terfenyylien käsittelystä (PCB/PCT);
	– neuvoston direktiivi 96/82/EY, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/68/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1997, liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä;
	– neuvoston asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/8/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, biosidituotteiden markkinoille saattamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta;
	– neuvoston direktiivi 1999/13/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1999, orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta;
	– neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista;
	– neuvoston direktiivi 1999/32/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/76/EY, annettu 4 päivänä joulukuuta 2000, jätteenpoltosta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2037/2000, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, otsonikerrosta heikentävistä aineista;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/80/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/55/EY, annettu 28 päivänä syyskuuta 2005, ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä;
	– komission direktiivi 2005/78/EY, annettu 14 päivänä marraskuuta 2005, ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/55/EY täytäntöönpanosta sekä sen liitteiden I–IV ja VI muuttamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/11/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/12/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, jätteistä;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta;
	– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (kumoaa 2. tammikuuta 2013 direktiivin 70/220/ETY);
	– komission asetus (EY) N:o 1418/2007, annettu 29 päivänä marraskuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA lueteltujen tietyntyyppisten jätteiden viennistä hyödynnettäväksi maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta.
Tarkistus 38 Liite B (uusi)
	Liite B
	LUETTELO YHTEISÖN SÄÄDÖKSISTÄ, JOIDEN RIKKOMINEN MERKITSEE YDINALAN TOIMINNASSA 2 ARTIKLAN A KOHDAN TOISEN LUETELMAKOHDAN MUKAISTA LAITONTA TEKOA
	– Neuvoston päätös 87/600/Euratom, tehty 14 päivänä joulukuuta 1987, yhteisön järjestelyistä nopeaksi tietojenvaihdoksi säteilyhätätilanteen yhteydessä
	– Neuvoston direktiivi N:o 96/29/Euratom, annettu 13 päivänä toukokuuta 1996, perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta
	– Neuvoston direktiivi 2003/122/Euratom, annettu 22 päivänä joulukuuta 2003, korkea-aktiivisten radioaktiivista ainetta sisältävien umpilähteiden ja isännättömien lähteiden valvonnasta
	– Neuvoston direktiivi 2006/117/Euratom, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta.
Perustelu
Euratomin perustamissopimuksen III luku muodostaa ympäristönsuojelua koskevien yhteisön toimien oikeusperustan ydinalan toiminnan yhteydessä. Lienee välttämätöntä saattaa teksti tämän kanssa yhdenmukaiseksi ja täsmentää, että Euratomin perustamissopimus pysyy ydinasioiden viitekehyksenä. Edellä mainitun perusteella ydinalan toimista puhuttaessa on laittomaksi teoksi määriteltävä teko, joka on vastoin Euratomin perustamissopimuksesta johdettua yhteisön säädöstä.

PERUSTELU

I.         Ehdotuksen tausta

Direktiiviehdotuksen tausta on selitetty perusteellisesti esittelijän 12. kesäkuuta 2007 päivätyn työasiakirjan I kohdassa. Se on oikeudellisten asioiden valiokunnan käytettävissä.

II.       Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 antama tuomio

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi ensimmäisen kerran selkeästi 23. lokakuuta 2007 antamassaan tuomiossa asiassa ”komissio vastaan neuvosto: neuvoston puitepäätös alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan rikosoikeudellisen kehyksen vahvistamisesta” (C-440/05), että käyttöönotettavan rangaistuksen tavasta ja suuruudesta päättäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan. Komission 9. helmikuuta 2007 esittämä direktiiviehdotus ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (KOM(2007)0051) on ristiriidassa tämän päätöksen kanssa, ja se on korjattava vastaavalla tavalla.

III.      Mietintöluonnos oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Esittelijä ehdottaa oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsenille seuraavia muutoksia Euroopan komission luonnoksen osalta:

1.        5 ja 7 artiklassa mainittu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 23. lokakuuta 2007 tekemä päätös on pantava täytäntöön. Koska käyttöönotettavan rangaistuksen tavasta ja suuruudesta päättäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan, toinen kappale ja sen jälkeiset kappaleet on poistettava.

2.        Eräitä määritelmiä tarkennetaan ja täydennetään 2 artiklassa hallinnollisten toimien selkeyttä edellyttävän periaatteen mukaisesti. Muun muassa laittomuuden käsite tarkennetaan. Tässä yhteydessä käytetään liitännäistä rikosoikeudellista toimivaltaa. Artiklassa täydennetään myös suojeltujen luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien ja suojellun elinympäristön käsitteitä.

3.        Kolmannessa artiklassa käsitellyistä rikoksista erotetaan toisistaan tahallaan tehdyt ja törkeästä huolimattomuudesta tehdyt rikokset. Tämä myötäilee neuvoston 12. heinäkuuta 2005 tekemää puitepäätöstä 2005/667/YOS. Yksittäisissä rikostapauksissa on tärkeää tehdä tarkennuksia tai mukautuksia uuteen lakiin oikeusturvasta ja hallinnollisten toimien selkeyttä edellyttävästä periaatteesta johtuen.

4.        Komission ehdottama jäsenmaita koskeva raportointivelvollisuus on byrokraattinen ja tässä yhteydessä tarpeeton, sillä yhteisön oikeuden kannalta – toisin kuin Euroopan unionin perussopimusten kolmannessa pilarissa – on olemassa asianmukaiset välineet oikeuden noudattamisen valvomiseksi.

*****

YMPÄRISTÖN,KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (*) (27.2.2008)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin
(KOM(2007)0051 – C6‑0063/2007 – 2007/0022(COD))

Valmistelija: (*) Dan Jørgensen

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Johdanto:

Neuvosto suostui vuonna 1998 ensimmäisen kerran ryhtymään toimiin ympäristön suojelemiseksi rikosoikeudellisin keinoin. Seuranneiden keskustelujen ja päätösten jälkeen komission hyväksyi ehdotuksen direktiiviksi vuonna 2001, ja parlamentti hyväksyi mietinnön ensimmäisessä käsittelyssään vuonna 2002.

Keskeisenä seikkana oli varmistaa yhteisön oikeuden tehokkaampi soveltaminen määrittelemällä rikoksia koskevat yhteiset vähimmäissäännökset. Neuvosto ei kuitenkaan keskustellut parlamentin ja komission ehdotuksista, vaan hyväksyi tammikuussa 2003 puitepäätöksen, joka perustui kolmanteen pilariin (sopimus Euroopan unionista).

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi tämän puitepäätöksen, koska se katsoi, että päätöksen kaikissa osissa pyrittiin ympäristön suojelemiseen, mikä voitaisiin ja pitäisi tehdä EY:n perustamissopimuksen 175 artiklaa soveltaen (ensimmäinen pilari).

Seurauksena oli tämän alan lainsäädännön ja sääntelyn puuttuminen, koska neuvosto oli hyväksynyt kolmannen pilarin päätöksen, jonka tuomioistuin kumosi. Ensimmäisen pilarin lainsäädäntöä taas ei ollut olemassakaan.

Siksi sekä parlamentti että komissio ovatkin halunneet uuden ehdotuksen, joka annettiinkin viime vuonna (KOM(2007)0051).

Ehdotus:

Kaksi keskeisintä ja kiistanalaisinta osaa ehdotetussa komission ehdotuksessa koskevat 1) kaikissa jäsenvaltioissa rikosoikeudellisilla seuraamuksilla rangaistavien rikosten yhteistä määrittelyä ja 2) yhteisen kehyksen sopimista erittäin vakavista ympäristörikoksista langetettavien seuraamusten harmonisoimiseksi tai lähentämiseksi.

Näitä toimia pidettiin tarpeellisina varmistamaan ympäristön tehokas suojelu ja turvaamaan toimien yhtenäinen ja oikeudenmukainen täytäntöönpano ja sen valvonta kaikkialla yhteisön alueella.

Tuomioistuimen päätös alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta (23 päivänä lokakuuta 2007 annettu tuomio asiassa C-440/05) on kuitenkin äskettäin lisännyt painetta käsiteltävänä olevan ehdotuksen 5 ja 7 artiklassa olevia, luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä koskevien seuraamusten lähentämiseen liittyviä määräyksiä kohtaan.

Ympäristövaliokunnan lausunto

Valmistelija pitää komission ehdottama kehystä kehityskelpoisena varmistamaan ympäristön tehokas suojelu ja turvaamaan toimien yhtenäinen ja oikeudenmukainen täytäntöönpano ja sen valvonta kaikkialla yhteisön alueella.Valmistelija ehdottaa siksi, ettei komission ehdotuksen näitä nimenomaisia kohtia poistettaisi tai tarkistettaisi.

Rikosten suhteen valmistelija haluaisi lujittaa tiettyjen näkökohtien sanamuotoa ja merkitystä. Elinympäristöjen suojelun pitäisi olla tärkeysjärjestyksessä ensisijaisimpana, mutta jäsenvaltiot ovat arvostelleet komissiota epäselvyydestä ja moniselitteisyydestä, ja siksi valmistelija onkin ehdottanut tarkistusta selkeyttämään ja määrittelemään mitä "suojelluilla elinympäristöillä" tarkoitetaan.

Valmistelija ehdottaa lisäksi, että valmistajien, maahantuojien, vientiyritysten, kuljetusyhtiöiden jne. vastuuta olisi korostettava.

Jos on syytä olettaa, että kyseinen tuote tai aine saattaa aiheuttaa kuolemantapauksia tai vakavia vammoja ihmisille tai huomattavia vahinkoja ympäristölle, sen käsittelyä, myyntiä, varastointia tai vastaavaa on pidettävä tämän direktiivin mukaisena rikoksena.

Lopuksi valmistelija haluaa selkeyttää jäsenvaltioiden velvoitteita sen varmistamiseksi, että ympäristörikosten vähentämiseen tämän direktiivin mukaisella uudella lähestymistavalla on riittävästi varoja, henkilöstöä ja koulutusta.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 5 kappale
(5) Jos seuraamusten määrääminen uskottaisiin hallintoviranomaisten sijaan oikeusviranomaisille, ympäristösäädösten noudattamisen tutkinnasta ja valvonnasta vastaisivat viranomaiset, jotka ovat riippumattomia toimi- ja päästölupien myöntämisestä vastaavista viranomaisista.	(5) Jos seuraamusten määrääminen uskottaisiin hallintoviranomaisten sijaan oikeusviranomaisille, ympäristösäädösten noudattamisen tutkinnasta ja valvonnasta vastaisivat sen jäsenvaltion viranomaiset, jossa lain mukaan rikokseksi katsottava ympäristövahinko tapahtui ja jotka ovat riippumattomia toimi- ja päästölupien myöntämisestä vastaavista viranomaisista.
Perustelu
Tämä on tärkeää oikeudenkäyntipaikan valinnan kannalta, kun tapahtuneesta ympäristövahingosta tai kuoleman tai vakavan vamman aiheuttaneesta tahallisesti tehdystä rikoksesta käynnistetään oikeudenkäyntimenettely. Koska saastuttavat aineet liikkuvat yleensä rajojen yli, tapausta tutkimaan ja seuraamuksia määräämään eivät sovellu parhaiten sen maan toimivaltaiset viranomaiset, josta vahinko lähti liikkeelle, vaan sen maan toimivaltaiset viranomaiset, jossa ympäristölle ja kansanterveydelle aiheutui vahinkoa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Jotta ympäristöä voitaisiin suojella tehokkaasti, tarvitaan enemmän varoittavia seuraamuksia sellaisista ympäristölle haitallisista toimista, jotka tavallisesti aiheuttavat tai ovat omiaan aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa ilmalle, ilmakehä mukaan luettuna, maaperälle, vesistöille, eläimille tai kasveille, lajien suojelu mukaan luettuna.	(6) Jotta ympäristöä voitaisiin suojella tehokkaasti, tarvitaan enemmän varoittavia seuraamuksia sellaisista ympäristölle haitallisista toimista, jotka tavallisesti aiheuttavat tai ovat omiaan aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa maisemalle, ilmalle, ilmakehä mukaan luettuna, kallioperälle, maaperälle, vesistöille, eläimille tai kasveille, lajien suojelu mukaan luettuna.
Perustelu
Ympäristölle haitallisten toimien yhteydessä ei mainita kallioperää (kivikehää). Maaperä (siellä, missä sitä on) on pelkästään uloin kerros – ja ulottuu korkeintaan 1,5 metrin syvyyteen – joka muodostuu kallioperän päälle.
Kaatopaikkoja ja jätevarastoja (jotka saattavat sisältää vaarallista tai radioaktiivista jätettä) löytyy vanhoista kaivoksista tai louhoksista (ja siis kallioperästä).
Erityisesti avolouhokset voivat häiritä maa-alueiden ekosysteemejä ja aiheuttaa suurta vahinkoa.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 7 kappale
(7) Toiminnan laiminlyömisellä silloin, kun on lakisääteinen velvollisuus toimia, voi olla sama vaikutus kuin aktiivisella toiminnalla, joten sen seuraamustenkin olisi oltava vastaavat.	(7) Toiminnan laiminlyömisellä silloin, kun on lakisääteinen velvollisuus toimia, voi olla samanlaisia tai vakavampia seurauksia kuin aktiivisen toiminnan seuraukset, joten sen seuraamustenkin olisi oltava vastaavat.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 9 kappale
(9) Jotta ympäristönsuojelu olisi tehokasta, osallistumista ja yllyttämistä tällaiseen toimintaan olisi myös pidettävä rikoksena.	(9) Jotta ympäristönsuojelu olisi tehokasta, osallistumista ja yllyttämistä tällaiseen toimintaan taikka käytöstä joka, joko toiminnan tai laiminlyönnin takia, johtaa ympäristölle aiheutuvaan vahinkoon tai vakavan vahingon vaaraan, olisi myös pidettävä rikoksena, ja tehokkaan ympäristönsuojelun varmistamiseksi sekä ennalta ehkäisemisen ja ennalta varautumisen periaatteiden noudattamiseksi välineisiin, joilla rikos tehdään, olisi kohdistettava todella toimivia varotoimia.
Tarkistus 5 1 artikla
Tässä direktiivissä säädetään rikosoikeudellisista toimenpiteistä ympäristön suojelemiseksi entistä tehokkaammin.	Tässä direktiivissä säädetään rikosoikeudellisista toimenpiteistä ympäristön suojelemiseksi entistä tehokkaammin. Se koskee ainoastaan rikosoikeudellista vastuuta, eikä rajoita yhteisön tai kansallisen lainsäädännön tai näistä johdettujen sääntöjen soveltamista, mitä tulee ympäristöhaittoja koskevaan siviilioikeudelliseen vastuuseen.
Perustelu
On tärkeää varmistaa, ettei syytteeseenpano samalla estä ympäristövahinkovastuuta koskevan lainsäädännön soveltamista, jossa keskeistä on vahinkojen korjaaminen.
Tarkistus 6 2 artiklan a alakohta
(a) ’laittomalla’ toiminnalla ympäristönsuojelua koskevan yhteisön lainsäädännön tai jonkin jäsenvaltion lain, hallinnollisen määräyksen tai toimivaltaisen viranomaisen tekemän päätöksen rikkomista;	(a) "laittomalla" toiminnalla ympäristön tai kansanterveyden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön tai jonkin jäsenvaltion lain, hallinnollisen määräyksen tai toimivaltaisen viranomaisen tekemän päätöksen rikkomista;
Perustelu
Ehdotuksen 3, 5 ja 7 artiklassa tarkoitetut rikokset ja seuraamukset kattavat elämän ja kansanterveyden moniin eri näkökohtiin sekä ympäristöön liittyvät kysymykset. 7 artiklassa säädetään kuoleman tai vakavan vamman tuottavista rikoksista määrättävistä erityisistä sakoista ja taloudellisesta korvauksesta.
Tarkistus 7 2 artiklan b alakohta
(b) ’oikeushenkilöllä’ oikeudellista kokonaisuutta, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella, lukuun ottamatta valtioita tai muita julkisyhteisöjä niiden käyttäessä julkiseen valtaan liittyviä oikeuksiaan sekä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä.	(b) "oikeushenkilöllä" oikeudellista kokonaisuutta, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella, mukaan lukien valtiot ja muut julkisyhteisöt niiden käyttäessä julkiseen valtaan liittyviä oikeuksiaan sekä julkisoikeudelliset kansainväliset järjestöt.
Perustelu
Julkisia elimiä ei pitäisi vapauttaa ympäristölainsäädännön noudattamisesta tai rikosoikeudellisesta vastuusta sellaisena kuin siitä on säädetty tässä direktiivissä.
Tarkistus 8 2 artiklan b a alakohta (uusi)
	(b a) "suojellulla elinympäristöllä" kaikkia direktiiviin 79/409/ETY sisältyvien 4 artiklan 1 ja 2 alakohtien mukaisia erityissuojelualueita tai direktiiviin 92/43/ETY sisältyvän 4 artiklan 4 kohdan mukaisia erityisten suojelutoimien alueita.
Tarkistus 9 3 artiklan a alakohta
(a) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn saattaminen, päästäminen tai johtaminen ilmaan, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman;	(a) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn saattaminen, päästäminen tai johtaminen Maan pintaan, ilmaan, kallioperään, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa jonkin henkilön tai eläimen kuoleman tai vakavan vamman;
Tarkistus 10 3 artiklan b alakohta
(b) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn laiton saattaminen, päästäminen tai johtaminen ilmaan, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;	(b) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn laiton saattaminen, päästäminen tai johtaminen Maan pintaan, ilmaan, kallioperään, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän, kiviaineksen, tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;
Perustelu
Säännöksessä ei mainita kivikehän ulointa kerrosta, jossa pinnanmuodostus (korkokuva, altistuminen) vaikuttaa suoraan ionisoivan säteilyn ja muiden aineiden leviämiseen.
Tarkistus 11 3 artiklan c alakohta
(c) sellainen jätteen, mukaan lukien ongelmajätteen, laiton käsittely, mukaan luettuina jätteiden hävittäminen ja varastointi, kuljettaminen, vienti tai tuonti, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;	(c) sellainen jätteen, mukaan lukien ongelmajätteen, laiton käsittely, mukaan luettuina jätteiden hävittäminen ja varastointi, kuljettaminen, vienti tai tuonti, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, kallioperän, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;
Perustelu
Ympäristölle haitallisten toimien yhteydessä ei mainita kallioperää (kivikehää). Maaperä (siellä, missä sitä on) on pelkästään uloin kerros – ja ulottuu korkeintaan 1,5 metrin syvyyteen – joka muodostuu kallioperän päälle.
Kaatopaikkoja ja jätevarastoja (jotka saattavat sisältää vaarallista tai radioaktiivista jätettä) löytyy vanhoista kaivoksista tai louhoksista (ja siis kallioperästä).
Tarkistus 12 3 artiklan d alakohta
(d) sellaisen laitoksen, jossa harjoitetaan vaarallista toimintaa tai jossa varastoidaan tai käytetään vaarallisia aineita tai valmisteita, laiton käyttäminen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan laitoksen ulkopuolella jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;	(d) sellaisen laitoksen, jossa harjoitetaan vaarallista toimintaa tai jossa varastoidaan tai käytetään vaarallisia aineita tai valmisteita, säännönvastainen käyttäminen, oikeudettomasta teosta, laiminlyönnistä, huolimattomuudesta, arvostelukyvyn puutteesta tai heikosta huollosta johtuva toimintahäiriö taikka laiton käyttäminen, joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan laitoksen ulkopuolella jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;
Tarkistus 13 3 artiklan f alakohta
(f) sellainen ydinmateriaalin tai muun vaarallisen radioaktiivisen aineen laiton valmistaminen, käsittely, varastointi, käyttö, kuljettaminen, vienti tai tuonti joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;	(f) sellainen ydinmateriaalin tai muun vaarallisen radioaktiivisen aineen laiton valmistaminen, käsittely, varastointi, käyttö, kuljettaminen, myynti ja jakelu sekä vienti tai tuonti joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, kallioperän, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;
Perustelu
Säännös ei kata vaarallisten aineiden kauppaa ja jakelua.
Tarkistus 14 3 artiklan h alakohta
(h) suojellun elinympäristön laiton merkittävä heikentäminen;	(h) kaikki toiminta, joka aiheuttaa suojellun elinympäristön merkittävää heikentämistä, rakennustyöt, kivien poistaminen, metsän hävittäminen, raivaus- ja istutustyöt sekä tuhopoltot mukaan luettuina;
Tarkistus 15 3 artiklan i a alakohta (uusi)
	(i a) seuraavien aineiden sellainen valmistaminen, käsittely, varastointi, käyttö, kuljettaminen, vienti tai tuonti,
	joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille:
	– geneettisesti muunnetut organismit, samoin niiden päästäminen ympäristöön, niiden markkinointi ja niiden riskejä koskevien uusien todisteiden julkistamatta jättäminen;
	– siviilikäyttöön tarkoitetut räjähteet,
	– pyrotekniset materiaalit,
	– kemialliset aineet,
	– biosidit tai kasvinsuojelutuotteet;
Tarkistus 16 3 artiklan i b alakohta (uusi)
	(i b) laittomasti hakatun puun tai laittomasti kerätyn biomassan tuonti ja vienti;
Tarkistus 17 3 artiklan i c alakohta (uusi)
	(i c) sellaisten merikuljetusvälineiden omistaminen tai liikkeeseen laskeminen, joilla on tieteellisesti todistettu olevan vakavia haitallisia ympäristövaikutuksia (mm. vanhojen yksirunkoalusten omistaminen tai liikkeeseen laskeminen).
Tarkistus 18 4 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osallistuminen 3 artiklassa tarkoitettuun toimintaan tai yllyttäminen siihen katsotaan rikokseksi.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osallistumista 3 artiklassa tarkoitettuun toimintaan tai yllyttämistä siihen pidetään rikoksena ja niiden on varmistettava, yleisesti, että sellainen käytös joka, joko toiminnan tai laiminlyönnin takia, johtaa ympäristölle aiheutuvaan vahinkoon tai vakavan vahingon vaaraan, katsotaan myös rikokseksi.
Tarkistus 19 4 artiklan 1 a alakohta (uusi)
	Jäsenvaltioiden on tehokkaan ympäristönsuojelun varmistamiseksi sekä ennalta ehkäisemisen ja ennalta varautumisen periaatteiden noudattamiseksi varmistettava, että välineisiin, joilla rikos tehdään joko aiheuttaen vaara tai aiheuttaen vahinko, olisi kohdistettava todella toimivia varotoimia (takavarikointi).
Tarkistus 20 5 artiklan 5 kohdan a alakohta
(a) luonnolliselle henkilölle annettava kielto harjoittaa toimintaa, johon vaaditaan virallinen lupa tai hyväksyntä, tai kielto perustaa tai johtaa yhtiöitä tai säätiöitä, jos niiden seikkojen perusteella, jotka ovat johtaneet henkilön tuomitsemiseen, on ilmeisen selvästi olemassa vaara, että hän saattaa jatkaa samanlaista rikollista toimintaa;	(a) luonnolliselle henkilölle tai luonnollisille henkilöille annettava kielto harjoittaa toimintaa, johon vaaditaan virallinen lupa tai hyväksyntä, tai kielto perustaa tai johtaa yhtiöitä, osuuskuntia, yhdistyksiä tai säätiöitä, jos niiden seikkojen perusteella, jotka ovat johtaneet henkilön tai henkilöiden tuomitsemiseen, on ilmeisen selvästi olemassa vaara, että hän saattaa tai he saattavat jatkaa samanlaista rikollista toimintaa;
Tarkistus 21 6 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeushenkilö voidaan saattaa vastuuseen 3 artiklassa tarkoitetuista rikoksista, jotka on oikeushenkilön hyväksi tehnyt joko yksin tai oikeushenkilön toimielimeen kuuluvana henkilö, jonka johtava asema oikeushenkilössä perustuu:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeushenkilö voidaan saattaa – siviilioikeudellista vastuuta pidemmälle menevään – vastuuseen 3 artiklassa tarkoitetuista rikoksista, jotka on oikeushenkilön hyväksi tehnyt joko yksin tai oikeushenkilön toimielimeen kuuluvana henkilö, jonka johtava asema oikeushenkilössä perustuu tai perustui silloin, kun rikos tehtiin tai laiminlyönti jatkui:
Tarkistus 22 6 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeushenkilön rikosoikeudellinen vastuu ei pääty, kun oikeushenkilö lakkaa olemasta, vaan että niin kauan kuin aiheutettua vahinkoa ja/tai tehtyä rikosta tai laiminlyöntiä ei ole korvattu, oikeushenkilön jäsenet tai ne, jotka olivat oikeushenkilön jäseniä, kun rikos tehtiin tai laiminlyönti tapahtui, ovat rikos- ja siviilioikeudellisessa vastuussa.
Tarkistus 23 6 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellä mainituista teoista vastuussa olevat luonnolliset henkilöt pidätetään väliaikaisesti tai pysyvästi julkisen viran toimituksesta.
Tarkistus 24 7 artiklan 4 kohdan johdantokappale
4. Tässä artiklassa tarkoitettuihin seuraamuksiin voidaan liittää muita seuraamuksia tai toimenpiteitä, erityisesti	4. Tässä artiklassa tarkoitettuihin seuraamuksiin liitetään tarvittaessa muita seuraamuksia tai toimenpiteitä, erityisesti
Tarkistus 25 7 a artikla (uusi)
	7 a artikla
	Varotoimet
	Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tai pidettävä yllä asianmukaisia varotoimia.
Tarkistus 26 9 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisena sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.	1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [...]. Jäsenvaltioiden on huolehdittava asianomaisten yksikköjen riittävästä henkilöstöstä ja koulutuksesta, jotta viranomaisille ja tuomioistuimille annetaan mahdollisuudet vastata ympäristörikosten huomattavan vähentämisen haasteeseen. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisena sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ympäristönsuojelu rikosoikeuden avulla
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0051 – C6-0063/2007 – 2007/0022(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	JURI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 15.3.2007
Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)	12.7.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Dan Jørgensen 24.5.2007
Valiokuntakäsittely	19.12.2007		28.1.2008
Hyväksytty (pvä)	26.2.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	54 2 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Adamos Adamou, Margrete Auken, Liam Aylward, Pilar Ayuso, Irena Belohorská, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Magor Imre Csibi, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Jens Holm, Marie Anne Isler Béguin, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Aldis Kušķis, Peter Liese, Jules Maaten, Linda McAvan, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Karin Scheele, Carl Schlyter, Richard Seeber, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Thomas Ulmer, Marcello Vernola, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Anders Wijkman, Glenis Willmott
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Iles Braghetto, Kathalijne Maria Buitenweg, Philip Bushill-Matthews, Genowefa Grabowska, Jutta Haug, Erna Hennicot-Schoepges, Johannes Lebech, Jiří Maštálka, Alojz Peterle, Lambert van Nistelrooij

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.3.2008)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin
(KOM(2007)0051 – C6‑0063/2007 – 2007/0022(COD))

Valmistelija: Luis Herrero-Tejedor

LYHYET PERUSTELUT

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan valmistelija haluaisi ehdottaa oikeudellisten asioiden valiokunnan esittelijälle seuraavia huomioita ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin.[1]

Valmistelija katsoo, että ympäristönsuojelulainsäädäntöä pitäisi suurelta osin valvoa rikosoikeudellisten seuraamusten avulla, sillä ainoastaan ne ovat vaikutukseltaan riittävän varoittavia.

Käsiteltävänä oleva komission ehdotus korvaa vuonna 2001 tehdyn ehdotuksen direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (2001/0076(COD)), jotta puitepäätöksen 2003/80/YOS kumonnut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio niin sanotussa ympäristöasiassa[2] pantaisiin täytäntöön. Tässä tapauksessa tuomioistuin katsoi, että yhteisö voi toteuttaa jäsenvaltioiden rikosoikeuteen liittyviä toimenpiteitä, jotka se katsoo tarpeelliseksi ympäristösuojelunormien täyden tehokkuuden takaamiseksi. Siksi oli tarpeen vetää pois vuoden 2001 ehdotus ja antaa uusi ehdotus. Uudessa tekstissä otetaan huomioon kumotun puitepäätöksen 1–7 artiklat sellaisina kuin ne olisi pitänyt hyväksyä EY:n perustussopimuksen 175 artiklan mukaisesti eikä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti.

Sen tarkoituksena on huolehtia, että kaikkialla EU:ssa tapahtuu osittainen yhdenmukaistaminen sen suhteen, että vakavia ympäristölainsäädännön rikkomuksia pidetään rikoksina. Näistä rikoksista olisi rangaistava tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla rikosoikeudellisilla seuraamuksilla, ja kaikkein vakavimmissa tapauksissa seuraamusten taso myös yhdenmukaistettaisiin.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi hiljattain (23. lokakuuta 2007) tuomion alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista koskevassa asiassa[3]. Kyseisessä tapauksessa tuomioistuin vahvisti 13. syyskuuta 2005 antamansa tuomion (ympäristöä koskeva asia). Kysymykseen oliko komissiolla valtuudet määrittää sellaisten rikosoikeudellisten rangaistusten tyyppi ja taso, joita jäsenvaltioiden edellytettiin langettavan, tuomioistuin totesi kuitenkin selkeästi, ettei asia kuulunut yhteisön toimivallan piiriin[4]. Valmistelijan pettymykseksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei kuitenkaan perustellut tätä viimeistä kohtaa lainkaan, ja päätöksen perusteet jäivätkin epäselviksi. Tämä on harmiteltavaa erityisesti ehdotuksen taustalla olevan ajatuksen (ympäristörikosten rajatylittävän luonteen) vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että rikosten tekijät voivat hyödyntää jäsenvaltioiden voimassa olevassa lainsäädännössä olevia eroja (eri jäsenvaltioissa samasta rikoksesta langetettavat seuraamukset ovat hyvin erilaisia), koska nykytilanteessa ei sallita rangaistusten minkäänlaista yhdenmukaistamista yhteisön tasolla. Valmistelija katsookin, että seuraamusten yhdenmukaistaminen ympäristönsuojelun tehostamiseksi on äärimmäisen tärkeää, ja pahoittelee, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei myöntänyt yhteisölle mahdollisuutta tähän.

Jää nähtäväksi mitä Lissabonin sopimus (joka oletettavasti tulee voimaan vuonna 2009) tuo mukanaan tässä asiassa, sillä sen yhteyteen on suunniteltu mahdollisuus rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöksistä yhteispäätösmenettelyllä[5].

Koska ympäristörikokset ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ympäristörikoksia ja niiden seuraamuksia koskevien vähimmäisnormien käyttöönotto voisi olla käyttökelpoinen väline kattavan ja tehokkaan ympäristönsuojelustrategian kannalta.

Valmistelija pyytääkin siksi oikeudellisten asioiden valiokunnan esittelijää ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

TARKISTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Koska seuraamusten tasossa on huomattavia eroja eri jäsenvaltioissa, on tietyissä olosuhteissa tarpeen lähentää kyseisiä tasoja siten, että ne vastaavat rikoksen vakavuutta.	Poistetaan.
Perustelu
EY:n tuomioistuimen 27. lokakuuta 2007 antaman tuomion perusteella on parempi poistaa tämä johdanto-osan kappale, jossa kannatetaan seuraamusten tason lähentämistä.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Tällainen lähentäminen on erityisen tärkeää silloin, kun rikoksilla on vakavia seurauksia tai rikoksia suorittavat rikollisjärjestöt, joiden osuus ympäristörikoksissa on suuri.	(12) Se, että rikoksen suorittaa rikollisjärjestö, pitäisi katsoa raskauttavaksi olosuhteeksi.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen johdanto-osan 11 kappaleen poistavan tarkistuksen kanssa. On kuitenkin syytä pyytää, että jos ympäristörikoksen suorittaa rikollisjärjestö, sitä pitäisi kohdella raskauttavana olosuhteena. Tämä ei heikennä lainkaan jäsenvaltioiden valtuuksia määritellä seuraamusten tyyppiä ja tasoa.
Tarkistus 3 3 artiklan a alakohta
(a) sellainen aineen tai ionisoivan säteilyn saattaminen, päästäminen tai johtaminen ilmaan, maaperään tai veteen, joka aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman;	Poistetaan.
Perustelu
Jotta tiettyä käyttäytymistä voitaisiin pitää rikoksena, sen pitäisi olla lainvastaista (eli rikkoa yhteisön lainsäädäntöä tai yksittäistä lakia). Tällöin rikosoikeudellisia seuraamuksia ei voida langettaa sellaisen käyttäytymisen perusteella, joka ei ole lainvastaista.
Tarkistus 4 3 artiklan h a alakohta (uusi)
	(h a) Euroopan unionissa hyväksymättömien geneettisesti muunneltujen organismien vieminen ympäristöön;
Perustelu
Geneettisesti muunneltujen organismien riskejä ihmiselle ja ympäristölle ei vielä edes tiedetä. Näin ollen niitä ei pitäisi viedä ympäristöön lainkaan. Jos niitä kuitenkin viedään ympäristöön, sen pitäisi tapahtua vasta sitten, kun EU on hyväksynyt ne. Hyväksymättömien geneettisesti muunneltujen organismien tarkoituksellinen vieminen ympäristöön olisi katsottava rikokseksi.
Tarkistus 5 4 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osallistuminen 3 artiklassa tarkoitettuun toimintaan tai yllyttäminen siihen katsotaan rikokseksi.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osallistuminen 3 artiklassa tarkoitettuun tahalliseen toimintaan tai yllyttäminen siihen katsotaan rikokseksi.
Perustelu
Oikeudellisessa mielessä osallistumista varomattomaan toimintaan tai siihen yllyttämistä voidaan tuskin pitää rikoksena. Ainoastaan tahallista osallistumista tai yllyttämistä voidaan pitää rikoksena.
Tarkistus 6 5 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekeminen on rangaistavaa tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin seuraamuksin.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekeminen on systemaattisesti rangaistavaa tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin rikosoikeudellisin seuraamuksin.
Perustelu
Tällainen sanamuoto tuo selkeämmin esiin, että 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekemisestä pitää joka tapauksessa rangaista rikosoikeudellisin seuraamuksin sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta liittää näihin seuraamuksiin muita luonteeltaan erilaisia seuraamuksia (ks. 5 artiklan 5 kohtaan tekemäni tarkistus).
Tarkistus 7 5 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklan b–h kohdassa tarkoitettujen rikosten tekeminen on rangaistavaa vähintään 1–3 vuoden enimmäisvankeusrangaistuksella, jos rikos on tehty törkeästä huolimattomuudesta ja se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille.	Poistetaan.
Perustelu
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi 23. lokakuuta 2007 antamassaan tuomiossa (C‑440/05, komissio v. neuvosto) selkeästi, että "Sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten lajin ja tason määrittämisestä sitä vastoin on todettava, että toisin kuin komissio väittää, tämä määrittäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan". Jotta komission ehdotus olisi tämän tuomion mukainen, nämä kohdat on poistettava.
Tarkistus 8 5 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavien rikosten tekeminen on rangaistavaa vähintään 2–5 vuoden enimmäisvankeusrangaistuksella:	Poistetaan.
(a) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettu rikos silloin, kun rikos tehdään törkeästä huolimattomuudesta;
(b) 3 artiklan b–f kohdassa tarkoitetut rikokset silloin, kun rikos tehdään törkeästä huolimattomuudesta ja se aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman;
(c) 3 artiklan b–h tarkoitetut rikokset silloin, kun rikos on tahallinen teko ja se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille;
(d) 3 artiklassa tarkoitetut rikokset silloin, kun rikoksen tekee [….järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevassa] puitepäätöksessä tarkoitettu rikollisjärjestö.
Perustelu
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi 23. lokakuuta 2007 antamassaan tuomiossa (C‑440/05, komissio v. neuvosto) selkeästi, että "Sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten lajin ja tason määrittämisestä sitä vastoin on todettava, että toisin kuin komissio väittää, tämä määrittäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan". Jotta komission ehdotus olisi tämän tuomion mukainen, nämä kohdat on poistettava.
Tarkistus 9 5 artiklan 4 kohta
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavien rikosten tekeminen on rangaistavaa vähintään 5–10 vuoden enimmäisvankeusrangaistuksella:	Poistetaan.
(a) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettu rikos silloin, kun rikos on tahallinen teko;
(b) 3 artiklan b–f kohdassa tarkoitetut rikokset silloin, kun rikos on tahallinen teko ja se aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman.
Perustelu
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi 23. lokakuuta 2007 antamassaan tuomiossa (C‑440/05, komissio v. neuvosto) selkeästi, että "Sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten lajin ja tason määrittämisestä sitä vastoin on todettava, että toisin kuin komissio väittää, tämä määrittäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan". Jotta komission ehdotus olisi tämän tuomion mukainen, nämä kohdat on poistettava.
Tarkistus 10 5 artiklan 5 kohta
5. Tässä artiklassa tarkoitettuihin rangaistuksiin voidaan liittää muita seuraamuksia tai toimenpiteitä, erityisesti:	5. Näihin rangaistuksiin voidaan liittää täydentäviä hallinnollisia tai yksityisoikeudellisia seuraamuksia tai ‑toimenpiteitä, kuten:
(a) luonnolliselle henkilölle annettava kielto harjoittaa toimintaa, johon vaaditaan virallinen lupa tai hyväksyntä, tai kielto perustaa tai johtaa yhtiöitä tai säätiöitä, jos niiden seikkojen perusteella, jotka ovat johtaneet henkilön tuomitsemiseen, on ilmeisen selvästi olemassa vaara, että hän saattaa jatkaa samanlaista rikollista toimintaa;	(a) luonnolliselle henkilölle annettava kielto harjoittaa toimintaa, johon vaaditaan virallinen lupa tai hyväksyntä, tai kielto perustaa tai johtaa yhtiöitä tai säätiöitä, jos niiden seikkojen perusteella, jotka ovat johtaneet henkilön tuomitsemiseen, on ilmeisen selvästi olemassa vaara, että hän saattaa jatkaa samanlaista rikollista toimintaa;
(b) tuomioon tai sovellettaviin seuraamuksiin tai toimenpiteisiin liittyvän oikeudellisen päätöksen julkaiseminen;	(b) tuomioon tai sovellettaviin seuraamuksiin tai toimenpiteisiin liittyvän oikeudellisen päätöksen julkaiseminen;
(c) velvollisuus ennallistaa ympäristö.	(c) velvollisuus ennallistaa ympäristö.
Tarkistus 11 5 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos 3 ja 4 artiklassa tarkoitetut rikokset suorittaa [….järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevassa] puitepäätöksessä [KOM(2005)0006] tarkoitettu rikollisjärjestö, sitä pidetään raskauttavana olosuhteena.
Perustelu
On syytä esittää, että jos ympäristörikoksen suorittaa rikollisjärjestö, sitä pitäisi kohdella raskauttavana olosuhteena. Tämä ei heikennä lainkaan jäsenvaltioiden valtuuksia määritellä seuraamusten tyyppiä ja tasoa.
Tarkistus 12 7 artiklan 2 kohta
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut sakot ovat:	Poistetaan.
(a) vähintään 300 000–500 000 euron enimmäissakko silloin, kuin 3 artiklan b–h kohdassa tarkoitettu rikos tehdään törkeästä huolimattomuudesta ja se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille.
(b) vähintään 500 000–750 000 euron enimmäissakko silloin, kun:
(i) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettu rikos tehdään törkeästä huolimattomuudesta tai
(ii) 3 artiklan b–h kohdassa tarkoitettu rikos:
– tehdään törkeästä huolimattomuudesta ja se aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman tai
– tehdään tahallaan tai se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa ilman, maaperän tai veden laadulle taikka eläimille tai kasveille, taikka
(iii) 3 artiklassa tarkoitetun rikoksen tekee tahallaan [….järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa] koskevassa puitepäätöksessä tarkoitettu rikollisjärjestö.
(c) vähintään 750 000–1 500 000 euron enimmäissakko silloin, kun:
(i) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettu rikos tehdään tahallaan tai
(ii) 3 artiklan b–f kohdassa tarkoitettu rikos tehdään tahallaan ja se aiheuttaa jonkin henkilön kuoleman tai vakavan vamman.
Jäsenvaltiot voivat soveltaa järjestelmää, jossa sakko on sakko on oikeasuhteinen oikeushenkilön liikevaihtoon, rikoksentekijän saamaan tai odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn tai muuhun oikeushenkilön taloudellista tilannetta osoittavaan arvoon nähden edellyttäen, että tämän järjestelmän mukaan on mahdollista määrätä enimmäissakko, joka vastaa vähintään määrättävän enimmäissakon vähimmäismäärää. Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat direktiivin täytäntöönpanossa kyseistä järjestelmää, on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan tehdä niin.
Perustelu
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi 23. lokakuuta 2007 antamassaan tuomiossa (C-440/05, komissio v. neuvosto) selkeästi, että "Sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten lajin ja tason määrittämisestä sitä vastoin on todettava, että toisin kuin komissio väittää, tämä määrittäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan". Jotta komission ehdotus olisi tämän tuomion mukainen, nämä kohdat on poistettava.
Tarkistus 13 7 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltiot, joissa ei ole otettu käyttöön euroa, soveltavat euron ja oman valuuttansa välistä vaihtokurssia, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä […].	Poistetaan.
Perustelu
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi 23. lokakuuta 2007 antamassaan tuomiossa (C‑440/05, komissio v. neuvosto) selkeästi, että "Sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten lajin ja tason määrittämisestä sitä vastoin on todettava, että toisin kuin komissio väittää, tämä määrittäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan". Jotta komission ehdotus olisi tämän tuomion mukainen, nämä kohdat on poistettava.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ympäristönsuojelu rikosoikeuden avulla
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0051 – C6-0063/2007 – 2007/0022(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	JURI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 15.3.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Luis Herrero-Tejedor 20.3.2007
Valiokuntakäsittely	18.12.2007		26.3.2008
Hyväksytty (pvä)	26.3.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alexander Alvaro, Philip Bradbourn, Giusto Catania, Carlos Coelho, Elly de Groen-Kouwenhoven, Esther De Lange, Panayiotis Demetriou, Gérard Deprez, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Armando França, Urszula Gacek, Patrick Gaubert, Lilli Gruber, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Roselyne Lefrançois, Sarah Ludford, Rareş-Lucian Niculescu, Martine Roure, Inger Segelström, Vladimir Urutchev, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Edit Bauer, Anne Ferreira, Ignasi Guardans Cambó, Luis Herrero-Tejedor, Sophia in ‘t Veld, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Metin Kazak, Jean Lambert, Jörg Leichtfried, Siiri Oviir, Nicolae Vlad Popa

• [1]  KOM(2007)0051, 9. helmikuuta 2007.
• [2]  C-176/03, 13. syyskuuta 2005.
• [3]  C-440/05 (Komissio v. neuvosto).
• [4]  Tuomion 70 kohta.
• [5]  69 f artiklan 2 kohta, vaikkakin Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska voivat (muiden jäsenvaltioiden kanssa) käyttää "hätäjarrua" estämään rikoslainsäädäntöä koskevien toimien hyväksymisen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ympäristönsuojelu rikosoikeuden avulla
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0051 – C6-0063/2007 – 2007/0022(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	9.2.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 15.3.2007
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 15.3.2007		LIBE 15.3.2007
Valiokuntien yhteistyö        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 12.7.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Hartmut Nassauer 10.4.2007
Valiokuntakäsittely	25.6.2007		26.2.2008		27.3.2008
Hyväksytty (pvä)	8.4.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 11 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlo Casini, Titus Corlăţean, Marek Aleksander Czarnecki, Bert Doorn, Monica Frassoni, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Piia-Noora Kauppi, Klaus-Heiner Lehne, Alain Lipietz, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Hans-Peter Mayer, Manuel Medina Ortega, Hartmut Nassauer, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Daniel Strož, Diana Wallis, Rainer Wieland, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Sharon Bowles, Mogens Camre, Vicente Miguel Garcés Ramón, Jean-Paul Gauzès, Arlene McCarthy, Georgios Papastamkos, Michel Rocard, József Szájer, Jacques Toubon
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Reinhard Rack
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	15.4.2008